No 10 5.11.2017 • 53. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ma-Pe 10-18, La-Su 10-15 P. 09-454 8560 ITSEPALVELUKIRPPUTORI Varaa myyntipaikka nyt myös netistä ainokirpputori.fi norm. 26,88€ 0,27€ tbl MARRASKUUN TARJOUS ma–pe 8–19, la 10–16 Vanhaistentie 3, K-Marketin vieressä www.kannelmaenapteekki.fi Saat tarjouksen myös Malminkartanon apteekista Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä Melatoniini Orion 1,9 mg 100 tabl 20 90 Ta rj ou s vo im as sa 30 .1 1. as ti. 0,21€ tbl JÄÄHYVÄISET BRITANNIALLE Kokonaisvaltaista hyvinvointia Hampaat kuntoon! Nyt panostetaan esteettiseen hammashoitoon
5.11.2017 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 29.11.2017. Aineisto toimitukseen 17.11. mennessä. RAVINTOLA BRITANNIAN kuoppajaisia vietettiin lokakuun puolivälissä. Se ehti olla vaihtelevasti kantakapakkani lähes koko nykyisen elämäni. Muutin vanhempieni vanavedessä Kannelmäkeen vuonna 1971. Ravintola Britannia avattiin vuonna 1973. Ennen sitä tiloissa sijaitsi rautakauppa Rake. Niin itse ravintola kuin sen sisustuskin on ehtinyt muuttua ajan, asiakkaiden, omistajien ja henkilökunnankin mukana moneen kertaan. Asuin ostarin viereisissä ’tornitaloissa’. Pyörimme ostarilla jo pienestä pitäen ja monien ystävieni isille Britta oli se oikea olohuone, toisinaan myös omalle faijalleni Karille. Kävimme koulun jälkeen ja viikonloppuisin pummaamassa heiltä karkkirahaa. Istuimme punaisissa loosheissa juomassa limsaa vihreistä kertavesiannostelijoista, joista isät kaatoivat blandista kossupaukkuihinsa. Keppana ei ollut vielä kova juttu. Britannia oli Rautatievirkamiesliiton Siipipyörä Oy:n omistuksessa. Kun nimi muutettiin 80-luvulla Hyvä Ystäväksi, alkoi ketju alkoholilainsäädännön helpottuessa painottaa ruokailua ja suuntasi markkinointiaan ja valikoimaansa myös lapsiperheille. Tämähän meille sopi. Kun ravintolaan tuli päivisin Happy Hour, kävimme siellä syömässä ilmaisia lihanja kananpaloja, joiden rasvaisuudella ja suolaisuudella heräteltiin kanta-asiakkaiden janoa. Ravintolassa oli rulettipöytä ison maailman malliin ja joskus pääsimme veikkaamaan mustaa tai punaista. Pummattuja 20 pennin kolikoita tungettiin jasson syöveriin. Hyvä Ystävää sanottiin leikisti Paskaksi Kaveriksi. Söin Britanniassa elämäni ensimmäisen pizzan. Join siellä myös elämäni ensimmäisen tuopin, alaikäisenä. Olimme tunteneet poket jo lapsesta ja isämme olivat kanta-asiakkaita, joten he eivät menemisiämme ja tulemisiamme pahemmin katselleet ja papereita kyselleet. Oli helppo siirtyä myös juomapuolen asiakkaaksi, vaikka ikä ei ihan täysin riittänytkään. Britta paloi joskus 80-luvun loppupuolella. Palo oli lähtenyt ilmeisesti hormista liikkeelle. Jouduimme siirtymään muualle, Maxi-marketin Heurekaan ja Pohjois-Haagan Idaan. Remontti kesti puolisen vuotta. Palatessamme jouduin pettymään syvästi, sillä samalla Hyvä Ystävä -ketjun ravintoloiden ikäraja oli nostettu 20-vuoteen ja portsarit poistettu. Uutukaisen tiskin takana ollut uusi tarjoilija ei suostunut sammuttamaan nuoren miehen janoa yli vuoteen. Palasimme hetkeksi Heurekaan. Hyvä Ystävä -ketjun ajauduttua taloudellisiin ongelmiin 90-luvun vaihteessa Britannia myytiin Elannolle ja sitä laajennettiin kirjakaupan sulkemisen ja ostoskeskuksen ulkosivuremontin yhteydessä. Lönnrotin Kalle sai vakiopaikan uuden tiskin päästä kuolemaansa saakka. Olin muutaman vuoden opiskelujeni vuoksi poissa, mutta palasin lomilla aina tapaamaan frendejä. Väkeä vaihtui. Vanhoja partoja putoili pois ja uutta sukupolvea tuli tilalle. Britanniassa on luotu lukematon määrä parisuhteita, niin lyhyempiä kuin pidempiäkin. Siellä on välillä lyöty, rakastettu, sammuttu, tanssittu, laulettu ja iloittu. Se on ollut se olohuone, jossa parhaimmillaan kolme tai neljäkin ikäpolvea on voinut vastaanottaa vappua, keskustella toistensa kanssa samalla viivalla ikäerosta ja koulutuksesta riippumatta. Opintojeni loputtua ennen vuosituhannen vaihdetta kävin Britanniassa taas aktiivisesti muutaman vuoden. Eikä kyse ollut dokaamisesta, vaan seurustelusta. Ravintolassa on aina ollut hyvä ruoka ja tuttujen kanssa on voinut turista niitä näitä, kahvikupinkin äärellä iltapäivälehtiä lukien. Viime vuosina hohto tosin kohdaltani jo sammui. Ei ollut Britanniassa enää pahemmin tuttuja, kun sinne meni. Ei riehakkaita iltoja. Nuoremmat sukupolvet olivat valloittaneet vakiopaikkamme ja monet omista ystävistäni joko muuttaneet pois alueelta, kuolleet, siirtyneet naapuribaareihin tai kotipiiriin. Nostalgiaa ei kuitenkaan voi poistaa ja vanha Britannia jäänee muistoihin kaipauksena entiseen. Jostain syystä mielessäni soi ja näkyy Hohto-elokuvan loppukohtaus, jossa Jack Nicholson on siirtynyt aaveeksi 20-luvulle ja näkyy tallentuneena Overlook hotellin ravintolan mustavalkoiseen itsenäisyyspäivän juhlakuvaan. Toivottavasti uuden Britannian avajaiset vievät tämän näyn mielestäni. Jauri Varvikko päätoimittaja jauri.varvikko@eepinen.fi Se oikea olohuone Jäähyväiset Britannialle Kannelmäen legendaarinen pub sulki ovensa avatakseen ne taas uusissa tiloissa ensi vuonna HELSINGIN ENSIMMÄINEN englantilaistyyppinen ravintola lähti vuoden kestävään evakkoon, kun sen ovet suljettiin kaksi iltaa kestäneiden bileiden päätteeksi. Vuonna 1973 toimintansa aloittanut ravintola Britannia eli Britta ei onneksi katoa mihinkään, vaan se herätetään henkiin entistä ehompana uudessa rakennuksessa. Vuosien varrella ostarilla on tapahtunut nousua ja laskua, omistajanvaihdoksiakin, mutta ravintola Britannia on pysynyt pystyssä. Vasta Kannelmäen ostarin purku pakotti sen sulkemaan ovensa. Rakennustyömaan massiivisuus hieman yllätti. Rakennusmontun ja aidan piiloon jäänyt ravintola ei päässyt enää esiin, joten sen oli väistyttävä. Mutta ei hätää. Suunnilleen vuoden päästä ravintola avaa ovensa uusissa tiloissa säilyttäen oman tyylinsä. Pitkän linjan ravintoloitsija – Iso osa tavaroista siirtyy uusiin tiloihin ja ravintola tulee säilyttämään entisen ilmeensä, kertoo pitkän linjan ravintoloitsijana tunnettu Britannian omistaja Petri Naumanen . Vuodesta 1994 ravintola-alan yrittäjänä toimineen Naumasen johdolla Brittan 44vuotinen taival saa jatkoa. Ravintolan konsepti on ollut laaja. Päivällä se toimi lounaspaikkana ja kahvilana. Sinne tultiin katsomaan screeniltä urheiluotteluita, pelaamaan biljardia, tapaamaan frendejä. Iltaisin ruokaa sai á la carte-listalta. Viikonloppuisin soi musiikki ja oli vierailevia live-esiintyjiä. Vuodesta 2001 Brittaa luotsanneen Naumasen mukaan näissä merkeissä tullaan myös jatkamaan. – Vanha Britannia siirtyy 50 metriä uusiin tiloihin, tiivistyy ja tehostuu, hän lupaa. ”Monttubileet” asiakkaiden kunniaksi Iso joukko kanta-asiakkaita kunnioitti läsnäolollaan Kannelmäen ostarin tunnetuimman maamerkin viimeistä viikonloppua, 13.-14.10.2017. Perjantaina järjestettiin kanta-asiakasilta ja lauantaina lauteet lämmitti viimeisen kerran Atomirotta. Ravintola henki nostalgiaa. Kaikilla osallistujilla oli oma tarinansa kerrottavana. Vuosikymmenten havina piirtyi esiin asiakkaiden ja henkilökunnan iloisten tarinoiden myötä. Loistava henkilökunta ja turvallinen ilmapiiri Brittaa kehuttiin mukavaksi, leppoisaksi ja turvalliseksi ravintolaksi, jossa voi tavata tuttuja ja syödä hyvin. Erityisen paljon kiitosta sai henkilökunta. Täällä on ollut mukava käydä treffaamassa ”oman kylän ihmisiä”. Viihtyvyyden on taannut henkilökunta, joka on 10+ arvoinen, kehuu kannelmäkeläinen Tuija Felt . Kun henkilökunta tietää asiakkaat, niin täällä on voinut olla luottavaisin mielin. Ja Brittaan on voinut tulla yksinkin. Tuija tuli jättämään hyvästejä vanhalle Brittalle yhdessä miehensä Marko Ruohosen kanssa. Pariskunta tapasi aikanaan koiria ulkoiluttaessa, mutta ensimmäiset treffit sovittiin Brittaan. Kyllähän se on hienoa saada fiilistellä ystävien kanssa Formula 1aika-ajoja, sanoo yli 20 vuotta Brittassa käynyt kannelmäkeläinen Marko. Ennen Kannelmäen Britannian uutta avausta voi lohtua hakea Naumasen Marainvest Oy:n muista ravintoloista, esimerkiksi Myyrmäessä sijaitsevasta Rio Grande -ravintolasta, josta voi tilata tutun hampurilaisen. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Kiviojan Jussi ja Holmströmin Lasse ovat olleet Britannian kantaasiakkaita sen avaamisesta lähtien. Britta on viihtyisä ruokapaikka, miehet vakuuttavat. Britannin omistaja Petri Naumanen toivotti porukan tervetulleeksi nauttimaan Britannian viimeisestä viikonlopusta. Tuija Felt pitää Britanniaa mukavana ja leppoisena ravintolana. Täällä on ollut usein hyviä liveesiintyjiä, Marko Ruohonen sanoo. Ravintola Britannia • Perustettu 1973 • Alkujaan Siipipyörä Oy:n ravintola. Oli 1980-luvulla osa sen Hyvä Ystävä ketjua. • Elanto osti Britannian 1990-luvun puolivälissä. • Nykyinen omistaja Marainvest Oy osti Britannian vuonna 2001.
4 5.11.2017 A lkaa vahvasti tuntua siltä, että olen lopullisesti siirtymässä ns. setämiesten kastiin. Pidän sitä pelkästään hyvänä asiana. Voin vihdoin aika lailla itse päättää mitä teen tai jätän tekemättä. Minun tulee ensisijaisesti miellyttää ainoastaan itseäni, tietysti muita loukkaamatta. Olen myös huomannut, että tulen vuosi vuodelta yhä lapsellisemmaksi. Ei sekään ole paha asia. Voin vapaasti lässyttää eli puhua vauvojen kieltä koirille ja kissoille ilman että kukaan ihmettelee. Olen aina tykännyt otuksista. Siinä asiassa huomaan olleeni oikeassa. Eläimet ovat mukavia. Jos nyt jokin asia minua riepoo niin ne ovat ihmiset, jotka eivät pidä eläimistä. Ikävä kyllä, eläimiä kohdellaan liian usein huonosti eikä laki suojele otuksia. Pitäisi kyllä. Erityisen iloiseksi tulen, kun luen lehdestä, että metsästäjä on vahingossa ampunut metsästäjäkaverinsa hirvenä. Siitäpähän sai. Pidän metsästäjiä tunnottomina paskiaisina. Joo, syön kyllä makkaraa hyvällä halulla enkä edes ajattele sen syvemmin tuotteen alkuperää. Haluan kuitenkin ajatella, että lihantuotannon eri tehtävissä toimivat ammattiihmiset, jotka eivät nauti raukkamaisesti eläinten tappamisesta kuten metsästäjät. Olen kiivaillut nuorempana poliittisista asioista, en enää. Eivätköhän nuo poliitikot hommansa hoida. Ovat varmaankin tähänkin asti hoitaneet koska sähkövalot palavat ja liput liehuvat. Pitäisikö tässä naama punaisena huolestua Trumpin tai Putinin tekemisistä? Ei pidä. Siinä on kaksi isänmaallista ukkoa, jotka hoitavat heille annettua puuhaa erityisen hyvin. Jonkin verran olen huolestunut siitä, että en enää jaksa inhota juuri ketään. Nekin ihmiset, jotka ovat joskus tehneet ikäviä temppuja minulle, saavat täydellisen anteeksiannon. Olen jopa alkanut miettiä, että olisinkohan itse ollut vaikuttamassa tapahtumien kielteiseen kehitykseen. Toivon ja haluan että finaalivaiheeni kestäisi mahdollisimman kauan, vaikkapa vuosikymmeniä. Terveenäkin mieluiten olisin. Jonkin verran siihenkin pystyy vaikuttamaan valimnoillaan. Haluan edelleenkin harrastaa asioita, joista olen aina pitänyt. Tulen lukemaan niitä kirjoja ja lehtiä, joiden parissa viihdyn. En välitä ylpeillä, kuinka hienoja teoksia luen. Haluan lukea Kalle Päätalon tuotantoa kuten olen jo yli 40 vuotta tehnyt. Päätalo merkitsee itselleni jotain samaa kuin Raamattu uskovaiselle. Tiedän kyllä sen, etteivät arvostelijat arvosta Päätaloa. Sekään ei minua enää huolestuta. Kukin tehköön sitä mistä tykkää. Näistä hienosteluasioista tulee mieleeni vanha juttu, jossa ylpeä äiti kertoi ystävättärelleen pojastaan kuinka siitä meidän pojastakin tuli sitten vihdoin impotentti, ja ihan kansakoulupohjalta. Mekin jo luulimme, ettei siitä koskaan mitään tule... Musiikki on hieno asia musiikista pitävälle. Siinäkin tulee noudattaa omaa makuaan. Kaikki hyvä musiikki on hyvää. Tässäkään ei tule pelleillä ja yrittää miellyttää muita. On surkuhupaisaa, kuinka joku muori-ikäinen täti koettaa uskotella itseään nuoremmille että hän on nuorekas, kun oikein räppää... voi taivahan luoja sitä typeryyttä. Laulakoon mielummin Kodin kynttilöitä, se on kaunis kappale. Ristisanojen tekemistä en lopeta koskaan. Se on hauskaa ja kehittävää puuhaa. Karaoken laulamista en liioin lopeta koskaan ellei nyt ole aivan pakko. On olemassa riski, että karaoke tulee häviämään Vanhan ostarin, siis Uuden ostarin alueelta kokonaan talojen valmistuttua. Ravintolassa käynti ei tarkoita kohdallani infernaalisen nuorisojytkeen pakkokuuntelua eikä myöskään keskustahintaisten paukkujen ottoa. Taksikyyti Kuparikulmaan ja takaisin tulee liian kalliiksi. Metsän läpi öiseen aikaan kävely alaostarilta takaisin ei liioin kiinnosta. Toivon, että olen kuullut vääriä huhuja. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Kodin kynttilät Kanneltalossa marraskuu on rakkauden ja romantiikan kuukausi KANNELTALON marraskuun teatteriohjelmistossa korostuu se kaikista suurin eli Rakkaus. Helsingin Gayteatteri juhlistaa 10-vuotista taivaltaan festivaaliviikolla, yhteensä kolmella esityksellä sekä näyttelyllä. Improvisaatioteatteri Stella Polaris rakastuu kahtena iltana (8.–9.11.). Satu Silvon ja Reidar Palmgrenin tähdittämä romanttinen komedia Toinen kerta toden sanoo nähdään puolestaan kuun lopulla. Välittämisen ja rakkauden teemaa käsittelee myös Saiturin joulu -klassikkotarina, josta nähdään vastikään ensi-iltansa saanut koko perheen teatteriversio. Rakkaus kuuluu kaikille Suomi viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan; Helsingin Gayteatteri HGT ry on ollut olemassa kymmenesosan tästä. HGT juhlii pyöreitä omalla HGT 10 -festarilla Kanneltalossa 22.–24.11.2017. Syksyllä 2007 perustetun yhdistyksen tarkoituksena on alusta lähtien ollut tukea seksuaalivähemmistöjen teatteritoimintaa ja edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa teatteritaiteen keinoin. HGT on harrastajapohjainen teatteri, ja se on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä suomalaisen homoyhteisön identiteettiä rakentavana tekijänä. Kanneltalossa nähdään festivaaliviikolla esitykset Olitko sinä? Homomman Suomen historia 2.0 (ke 22.11. klo 19), Homokansan lauluja (to 23.11. klo 19) ja The Land of the Midnight Fun (pe 24.11. klo 19). Olitko sinä? -näytelmä sukeltaa maamme yllättävän värikkääseen homohistoriaan ennakkoluulottomasti ja hilpeästi, tyylillä ja tyylejä rikkoen. Homokansan lauluja on puolestaan kokoelma uutta musiikkia, draamaa ja lyriikkaa tiiviinä, viihdyttävänä pakettina, mustaa huumoria unohtamatta. The Land of the Midnight Fun on musikaali Suomen kesästä, kansainvälisestä matkaseurueesta juhannuksen yöttömässä yössä, rakkaudesta ja suomalaisesta pähkähulluudesta. Esityksen on ohjannut kulttuurin vahva moniottelija Cris af Enehielm ja koreografian tansseihin on tehnyt pitkän linjan koreografi Tuomo Railo . Suvaitsemattomuuden hautajaiset -juhlanäyttelyssä kerrotaan 22.11.– 16.12. kymmenvuotiaan teatterin tarina valokuvin. HGT on tuottanut ja esittänyt yhteensä 13 näytelmää, jotka ovat nyt esillä kuvina Kanneltalon galleriassa. Osana näyttelyä nähdään myös valokuvataiteilija Pasi Orrensalon valokuvateos suvaitsemattomuuden hautajaiset. Liput HGT 10 -esityksiin maksavat 15–20 €, festaripassi kaikkiin esityksiin 45/40 €. Suvaitsemattomuuden hautajaiset -näyttelyn avajaisiin 7.11. klo 17 ovat kaikki tervetulleita, ja näyttelyyn on muutoinkin vapaa pääsy. Romantiikkaa pilke silmäkulmassa Stella Polariksen valpas ja alati hereillä oleva improvisaatioryhmä kehittelee jälleen yleisön iloisella myötävaikutuksella tarinan, ja tällä kertaa romanttisen sellaisen. Kommelluksia ja kohellusta ei tule puuttuman, kun Stella rakastuu ke 8.–9.11. klo 19. Mukana tarinaa rakentamassa ovat 8.11. näyttelijät Sari Siikander, Jussi Vatanen, Tiina Pirhonen, Sari Havas , muusikko Jouni Kannisto ja valosuunnittelija Jari Piitulainen . 9.11. tarina syntyy Jami Hyttisen, Jussi Vatasen, Niina Sillanpään, Sari Siikanderin, muusikko Topi Korhosen ja valosuunnittelija Jari Piitulaisen hyppysissä. Suomen Komediateatteri tuo Kanneltaloon englantilaisen Derek Benfieldin hersyvän romanttisen komedian Toinen kerta toden sanoo torstaina 30.11 klo 19. Esityksessä Bernard ja Marion tapaavat sattumalta kahdenkymmenen vuoden jälkeen ja lähtevät kerimään auki kuluneita vuosia: ensitapaamistaan, ihastumistaan, kummankin tahoillaan solmimaa avioliittoa ja lapsiaan. Miksi elämä vei aikanaan erilleen? Nasevan sanailun kautta liikutaan tästä hetkestä menneisiin vuosiin. Lavalla nähdään Satu Silvo ja Reidar Palmgren, ohjaus ja suomennos on Timo Rissasen . Marraskuun loppupuolella la 25.11. klo 14 lähdetään myös iloisesti kohti joulunodotusta Lastenteatteri Kurnuttavan Sammakon viitoittamana. Charles Dickensin rakastettuun joulutarinaan perustuvan Saiturin joulu kertoo vanhasta ja rikkaasta, mutta itaraakin itarammasta Scroogesta, jolta rahanhimo on syrjäyttänyt muut elämänarvot. Jouluaattoyönä Scrooge saa vieraakseen menneiden, nykyisten ja tulevien joulujen henget. Nämä näyttävät saiturille, mihin hänen nykyinen elämäntyylinsä johtaa. Esityksen on ohjannut ja dramatisoinut Tapio Väntsi ja sen näyttelevät Samu Loijas ja Thomas Dellinger . MYYJÄISET LAUANTAINA 11.11 KLO 10-13 KAARELANTIE 86 C-rapun viereinen kerhohuoneisto Edullisia leivonnaisia, käsitöitä, kirpputori, kahvio ja arpajaiset. TERVETULOA KANNELMÄEN ELÄKKEENSAAJAT RY Kaarela-Seuran sääntömääräinen vuosikokous torstaina 16.11. klo 18.30 Kannelmäen kahvilassa, Vanhaistentie 1. Tervetuloa! Hallitus * * * Sääntömääräinen syyskokous Kaarelan Omakotiyhdistys ry 13.11. klo 18.00 Kaarelantie 86 C (kerhohuoneisto) Hallitus * * * Sääntömääräinen syyskokous Kaarelan Eläkeläiset ry 22.11.2017 klo 13.00 Kaarelantie 86 C (kerhohuoneisto) Hallitus ISON-BRITANNIAN uuden sukupolven koreografeihin lukeutuva Johnson-Small on kiinnostunut tanssista radikaalina sosiaalisena toimintana. Taiteellisessa työssään hän tarkastelee muun muassa digitaalisuuden vaikutuksia ruumiillisuuteen ja pyrkii haastamaan ahtaita esteettisiä konventioita, joihin marginalisoidut kehot usein asetetaan. Birminghamin Fierce-festivaalilla lokakuussa ensiesityksensä saava i ride in colour and soft focus, no longer anywhere on hypnoottinen, elektronisena sykkivä teos, joka purkaa oletuksia siitä, miltä tanssin tai koreografian tulisi näyttää. Vierailunsa aikana Johnson-Small ohjaa ammattilaisille suunnatun Soft Practice -työpajan Zodiak – Uuden tanssin keskuksessa sekä pitää luennon Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. i ride in colour and soft focus, no longer anywhere toteutetaan yhteistyössä Kanneltalon sekä turkulaisen Ehkä-tuotannon XS-festivaalin kanssa. Last Yearz Interesting Negro alias Jamila Johnson-Small tanssii ja työskentelee luodakseen tiloja (lavalla, kulmissa, näytöillä, huoneissa, kehoissa) vailla selkeää suuntaa tai aikomuksia, haluamatta olla hyödyllinen muutoin kuin viittoakseen kohti hajautettua valtaa sekä ei-hierarkkisia rakenteita. i ride in colour and soft focus, no longer anywhere, Kanneltalo, Klaneettitie 5 Liput 17/12,-, Huom! Esityksen liput Lippupisteestä. LA 18.11. 18:00. Kesto 90 min. Last Yearz Interesting Negro / Jamila Johnson-Small: i ride in colour and soft focus, no longer anywhere Toinen kerta toden sanoo. Kurnuttava sammakko Saiturin joulu.
5 5.11.2017 PROHIUS Klaneettitie 4 • Puh. 045 896 6666 Tervetuloa! parturi-kampaamo Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Tervetuloa! Muista isää 12.11. Meiltä tuotteet ja lahjakortit Käynti Kaupintien puolelta. Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. (09) 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Jalkojenhoito Helmiorvokki Terveydenhuollon jalkojenhoitoa Luontaisterveyskeskus Pro Hyvinvoinnin tiloissa Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki joustavat aukioloajat, myös kotikäynnit Kotikäyntien ajanvaraus p. 041 5370212 nettiajanvaraus: www.luontaisterveyskeskus.fi www.helmiorvokki.fi KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! TALKOOHENKI , eli erilaiset vapaaehtoistyöt, auttaminen ja yhteisöllinen tekeminen ovat viime aikoina tehneet uutta tulemistaan niin koko Suomessa kun myös Kannelmäessä. Myös Kannelmäen Voimistelijat saa kiittää jo 50 vuotta jatkuneesta toiminnastaan katkeamatonta vapaaehtoistoimintaa. Tänä aikana seurassa on toiminut lukuisia vapaaehtoisia, joiden panos toimintaan on ollut korvaamaton. Vaikka seura työllistää nykyisin jo kaksi palkattua toimistotyöntekijää, yli 1100 jäsenen seuran pyörittämiseen tarvitaan lisäksi useiden vapaaehtoisten monenlaista panostusta. Näkyvimpiä vapaaehtoisponnistuksia ovat varmasti Kannelmäen Voimistelijoiden kevätja joulunäytökset Kanneltalolla. Näytökset järjestetään käytännössä täysin Näytöstyöryhmään kuuluvien vapaaehtoisten toimesta. Kahtena päivänä vuodessa näytökset tarjoavat yli sadalle lapselle ja kymmenille aikuisille ikimuistoisia, elämänkokemuksena tärkeitä esiintymisiä Kanneltalon mahtavissa puitteissa. Näytöksien valmistelu aloitetaan hyvissä ajoin ja tekemistä on paljon. Näytöstyöryhmäläiset kuitenkin kertovat, että esiintyjien innostus ja hyvä tunnelma, ovat parhaat kiitokset tehdystä työstä ja uuden näytöksen valmistelu on mukava aloittaa. Kannelmäen Voimistelijoiden toimintaa ohjaa ja siitä vastaa seuran hallitus, jonka jäsenet toimivat myös täysin vapaaehtoisina. Hallituksen jäsenille tärkeimpiä syitä olla mukana on halu auttaa seuraa ja sitä kautta edistää lähialueliikuntaa. Vapaaehtoistyö ei kuitenkaan ole vain epäitsekästä, sillä tuntuu myös hienolta pystyä vaikuttamaan tärkeissä asioissa. Tärkeää seuran vapaaehtoisille on, että saa tehdä omien vahvuuksien tai kiinnostuksenkohteiden mukaisia asioita omien resurssien mukaisesti. Tekeminen on kivaa, koska mukavien ihmisten kanssa on mukava viettää aikaa ja sitä kautta voi saada uusia ystäviä. Todennäköisesti harvat tulevat ajatelleeksi, mitä kaikkea seurassa vapaaehtoisvoimin ”kulisseissa” tehdään. Yhtälailla ei myöskään tule ehkä miettineeksi, mitä kaikkea vapaaehtoistoiminnasta voisi itse saada. Vapaaehtoistoiminta onkin oikeastaan harrastus, jossa ainakin Kannelmäen Voimistelijoissa pääsee oppimaan uutta. Siinä myös tutustuu uusiin ihmisiin ja pääsee osallistumaan erilaisiin tapahtumiin. Se voi toimia työn vastapainona tai tuoda työelämässäkin hyödyllistä kokemusta ja jopa meriittejä CVhen. Samalla pääsee toteuttamaan omia ideoita ja tekemään muiden eteen konkreettista hyvää, mikä on todella palkitsevaa. Kannelmäen Voimistelijoissa vapaaehtoistoiminta antaa paljon Paikallinen liikuntaseura Kannelmäen Voimistelijat kerää viikoittain noin 850 eri ikäistä lasta ja aikuista tunneilleen. Tunneilla on ammattitaitoiset palkatut ohjaajat, mutta seuran hallinnosta ja esimerkiksi näytöksistä vastaavat enimmäkseen vapaaehtoistoimijat. Kuvassa hallituksen jäseniä. Pöydän päässä puheenjohtaja Susanna Sevón. Hänen vieressä Sari Patanen, Tuuli Harinko, Arja Siltanen ja reunassa Heini Harinko. Parturi-Kampaamo Seneffiina Varaa aika ja tule laittamaan hiuksesi kuntoon ennen juhlakauden alkamista! Avoinna sopimuksen mukaan. Hanuripolku 5, Kannelmäki, Puh. 040 594 2620 Nyt marraskuun tarjouksena : Pemanenttipaketti 65,(lyhyet hiukset) Jalkahoito 45,Sisältää n. 10min kestävän jalkakylvyn, kynsien leikkuun ja ohennuksen, känsien ja kovettumien poistoa. Ja lopuksi rentouttava hieronta. Vyöhyketerapia jaloille 25,/ 1h. Jaana p. 040 375 6066 Salon SeraFin Ilkantie 19, 00400, Leevin Palvelutalon tiloissa. p. 045 166 2881 Hierovat Hyppyset LAHJAKORTIT PUKINKONTTIIN • Klassista hierontaa • Urheiluhierontaa • Triggerhierontaa Puh. 0440-894 342 Sitratie 5 B www.hierovathyppyset.fi Kannelmäen Kampaamo -Parturi Vanhaistentie 3, Helsinki 09 538 834
6 5.11.2017 Miltä hampaasi näyttävät? Haluaisitko hymyillä kuten amerikkalaiset näyttelijät, mutta et uskalla? Kävitkö hammaskivenpoistossa, mutta et ole silti tyytyväinen, kun katselet hampaitasi peilin edessä? Esteettinen hammashoito on nyt in. Hammaskaari on palvellut Kaarelan asukkaita hammasasioissa jo vuosikymmeniä. HAMMASKAARI on toiminut Kannelmäen vanhalla ostarilla Vanhaistentie 3:ssa 12 vuotta. Sitä ennen tilat sijaitsivat Sitratorilla. Hammaslääkäriasemalla on kolme hammaslääkäriä, kaksi suuhygienistiä ja yksi hammashoitaja. Omistaja Jari Laitinen on yksi hammaslääkäreistä ja erikoistunut suuja implanttikirurgiaan. Haastattelen suuhygienisti Sari Vuorista , mutta puhun avaamatta kunnolla suutani ja hymyilen suu kiinni. Enhän halua näyttää hampaideni kuntoa... Ei minulla reikiä ole, mutta kahvin ja punaviinin värjäämät legoni, joita ei lapsuudessani raudoilla oiottu, ovat estäneet minua hymyilemästä leveästi lähes aina. Väitän silti omaavani hyvät hampaat, sillä kaikki ovat omiani, mitä nyt vähän paikattuja... Mikä on suomalaisten hampaiden kunto tänä päivänä? Taso on pudonnut. Kouluissa ei tarkasteta hampaita enää vuosittain ja vanhemmat eivät aina ymmärrä fluorin merkitystä. Sokeria ja karkkia syödään aivan liikaa, sanoo Sari Vuorinen. Kun bakteereilla on hampaiden väleissä jatkuvasti ravintoa, syntyy reikiintymistä. Monille lapsille kynnys hammaslääkäriin tulolle on korkea, vanhemmat antavat myös väärää informaatiota lapsille sanomalla, että ei se satu. Kyllä se poraaminen tietysti tuntuu. Lapset olisi hyvä totuttaa tarkastuksiin jo hyvin aikaisin. Saanko vanhana tekohampaat? Suomalaisilla on tänä päivänä hyvin vähän proteeseja. Suurimmalla osalla on omat hampaat suussa, vanhoillakin, Sari kertoo. Useimmat hoitavat hampaitaan hyvin, etenkin he, jotka käyvät säännöllisesti tarkastuksissa. Esteettinen hammashoito lisääntynyt Elokuvissa kaikilla Hollywoodtähdillä on niin kauniit ja tasaiset hampaat. Miksi meillä ei ole, vaikka elämme hyvinvointivaltiossa? USA:ssa laitetaan laminaatit yleensä heti, jos hampaissa on jotain häikkää. Tämä on tietysti myös rahakysymys. Myös Suomessa ihmiset ovat alkaneet miettiä tarkemmin, miltä heidän hammasrivinsä hymyillessä näyttää. Laminaatit? Mitä ne ovat? Mitä vaihtoehtoja on tarjolla? Hammaslaminaatit, eli kuoret, laitetaan omien hampaiden päälle. Hampaat hiotaan ensin laminaattikruunuille sopivaksi ja sitten ne liimataan sementillä kiinni hampaisiin. Laminaatteja ei tarvitse uusia. Riittää, että pitää ne puhtaana. Paljonko Hollywood-hymy maksaa? Laminaatit voi laittaa halutessaan vain etuhampaisiin tai sitten kaikkiin näkyviin hampaisiin. Takahampaisiin laminaatteja ei laiteta. Yhden laminaattikruunun hinta on noin 600-800 euroa per pinta. Jokainen voi laskea mitä se tekee, jos laminoidaan esim. 6-8 hammasta tai 16. Entä jos hammas on lohjennut tai irronnut? Hampaita voidaan korjata monin eri tavoin ja on hyvä, että ensin asiakkaalle tehdään perusteellinen hammastutkimus. Hammaslääkäri sitten arvioi, mitä toimenpiteitä voidaan tehdä ja kuinka paljon se maksaa. Joskus pelkkä paikkaus tai keraaminen kruunu riittää, joskus taas joudutaan vanhan hampaan tilalle istuttamaan implantti. Tällöin hammasjuuren tilalle tehtyyn petiin ruuvataan ruuvi, johon implantti kiinnitetään. Hampaita on mahdollista myös silloittaa, eli kiinnittää useita hampaita toisiinsa. Myös perinteinen proteesi on mahdollinen, mutta niiden määrä on vähentynyt. Tämäkin on usein kustannuskysymys. Täyskeraamisen kruunun hinta vaihtelee noin 800-1300 euron välillä. Hammaskaaren henkilökunta ottaa hampaista kuvat suukameralla ja valmistaa itse keraamiset täytteet ja kruununsa 3D-jyrsimellä paikan päällä. Proteesit ja sillat valmistetaan erikseen hammaslaboratoriossa. Valkaisulla hohtoa hampaisiin Entä jos haluaa pitää omat hampaat, mutta en pidä niiden väristä? Hampaiden valkaisut ovat viime aikoina lisääntyneet. Valkaisu on mahdollista suorittaa niin kotona kuin vastaanotollakin. Kotona tehtävät valkaisut tehdään joko valkaisuliuskoilla tai valkaisukynällä, mutta tulokset eivät ole niin perusteellisia kuin vastaanotolla tehtävät valkaisut, joissa vetyperoksiditahna levitetään hampaiden pinnalle. Prosessi perustuu kemialliseen reaktioon. Voidaanko valkaisu tehdä saman tien? Hampaat pitää olla tarkastettu ja putsattu ennen valkaisua. Jos hampaissa on hammaskiveä, se poistetaan. Suun ja ikenien annetaan rauhoittua päivän verran ja valkaisu tehdään seuraavana päivänä. Tahnan annetaan vaikuttaa noin 40 minuuttia ja vaikutusta saatetaan vahvistaa valolla, suuhygienisti Sari Vuorinen kertoo. Pitää muistaa, että jo asennetut laminaatit ja implantit eivät muuta väriä. Sama koskee paikkoja. Valkaisu muuttaa vain hammasluun väriä. Valkaisutapoja on erilaisia ja niiden hinnat vaihtelevat noin 200-400 euron välillä. Tehovalkaisun jälkeen hampaat pysyvät valkoisina pitkään. Keltaisen hammasluun valkaisu on vaativampaa kuin vaalean. Säännölliset tarkastukset avainsana Entä jos minulla ei ole varaa laminaatteihin tai vaalennukseen? Tärkeintä hampaiden hoidossa on niiden päivittäinen puhdistus. Pese siis hampaat vähintään kahdesti päivässä fluorihammastahnalla harjaamalla. Fluori estää hampaiden reikiintymistä. Muista puhdistaa hammasvälit. Käytä suuvettä. Hampaiden värjääntymistä voit estää välttelemällä vahvasti värjääviä aineita kuten kahvia, punaviiniä ja tupakkaa. Erityisesti alkoholi ja tupakka ovat merkittäviä riskitekijöitä suun terveydelle. Vältä napostelua ja sokeria. Hammaslääkärit suosittelevat tarkistuttamaan hampaat noin 1-3 vuoden välein. Hammaskivi kannattaa käydä poistattamassa kerran vuodessa. Samalla hampaille voidaan tehdä joko soodatai tahnapuhdistus. Tämä koskee myös valkaistuja hampaita. Kun bakteerien määrä suussa pysyy kurissa, ei tule reikiä ja hengitys pysyy raikkaana, Sari sanoo. Jotkut asiakkaamme käyvät hampaiden puhdistuksessa aina 3-6 kuukauden välein. Jään miettimään edellistä omaa käyntiäni hammaslääkärillä... ja päätän varata hampaiden tarkastuksen, hammaskiven poiston ja hampaiden putsauksen saman tien. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Erilaisia kruunuja proteeseja ja keraamisia täytteitä. Asiakkaan hampaat kuvataan tarvittaessa röntgenlaitteella. Cerec-jyrsimellä tehdään keraamisia täytteitä ja kruunuja. Suuhygienisti Sari Vuorinen esittelee cerec-suukameraa, jolla saadaan otettua kuvat täytteen valmistusta varten. Kuva Pixabay
7 5.11.2017 Hyvää oloa ja rentoutusta kauneushoitolasta Lassilassa sijaitsevassa viehättävässä kauneushoitola Onnentunteessa tarjotaan monipuolisesti hoitoja koko keholle. Hyvinvointia saa kasvoista aina jalkapohjiin saakka. KAUNEUSHOITOLAN perustajalla Heidi Törnqvistillä on vankka tuntemus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Heidi on koulutukseltaan SKY-Cidescokosmetologi. Omakohtaiset kokemukset, onnistumiset ja epäonnistumiset elämäntapamuutoksissa ja kiinnostus itsensä hoitamiseen johdatti Heidin syventämään osaamistaan. Tänä syksynä hän valmistui PT:ksi eli henkilökohtaiseksi valmentajaksi. Tie Onnentunteeseen Porista kotoisin oleva Heidi muutti pääkaupunkiseudulle vuonna 2005. Lassilassa hän on asunut kuutisen vuotta. Heidillä on yli 15 vuoden kokemus asiakaspalvelutyöstä. Aikanaan hän on opiskellut tradenomiksi. Olen itse käynyt paljon kauneushoitoloissa hoidettavana ja siitä kiinnostus alalle vähitellen muotoutui ajatuksissa, hän kertoo. Valmistuttuaan kosmetologiksi vuonna 2013 Heidi perusti kauneusalan yrityksensä. Hän työskenteli vuoden verran Kannelmäessä. Heidin toiveissa oli kuitenkin löytää oma liiketila, jossa vastaanottaa asiakkaita. Nykyinen ja mieleinen toimitila löytyi oman kodin läheisyydestä. Vielä syksyllä 2013 siinä toimi toinen yritys. Liiketilan jäätyä tyhjäksi Heidi tarttui tilaisuuteen. Kesällä 2014 nykyisessä hoitolassa vietettiin avajaisia. Tila oli valmis käyttöön. Seinät oli maalattu ja huoneet oli sisustettu, mutta paikkaa kuvaava nimi oli vielä hakusessa. Avajaistilaisuudessa Heidi pyysi asiakkailta nimiehdotuksia. Halusin hoitolalle suomenkielisen nimen. Pyörittelin ehdotusten pohjalta eri vaihtoehtoja. Ja eräästä englanninkielisestä ehdotuksesta löytyi se oikea nimi. Happy Feeling muotoutui Onnentunteeksi, Heidi sanoo. Ja onnentunteita tästä hoitolasta löytyykin. Hoitovalikoima on laaja ja hoitoja on tarjolla päästä varpaisiin. Sen takaavat Heidin lisäksi kuukausi sitten tiimiin tulleet kaksi muuta alan ammattilaista. Oman asiantuntemuksensa Onnentunteeseen on tuonut SKY-kosmetologi Suvi Laitinen sekä koulutettu hieroja ja jalkaterapian opiskelija Teemu Seppä . Tällä hetkellä luonnollisuus ja luonnonmukaisuus ovat kovassa huudossa. Nämä ovat myös Onnentunteelle tärkeitä arvoja. Näyttää siltä, että tällä hetkellä on pinnalla kaksi erilaista trendiä. Ulkonäköä muokataan jatkuvasti keinotekoisesti. Toisaalta taas luonnollisuus ja mahdollisimman luonnonmukaiset tuotteet ovat koko ajan kasvava suuntaus. Olemme Onnentunteessa luonnonmukaisen kosmetiikan puolestapuhujia, Suvi kertoo. Stressinhallinta – se tärkein Stressin merkitys hyvinvointiin on valtava. Pitkään jatkuva stressi rasittaa elimistöä ja psyykettä. Kiireisessä elämäntilanteessa unohtuu usein lepo ja uni jää vähäiseksi. Väsyneenä ei jaksa huolehtia itsestään. Pienen pojan äitinä Heidi tietää myös lapsiperheen arjen tuomat omat haasteet. Usein juuri tuossa elämänvaiheessa jää itsensä hemmottelulle ja rentouttaville hetkille varsin vähän aikaa. Heidi on opiskellut työn ohessa ja tietää miten stressaavaa se voi ajoittain olla. Stressi vaikuttaa kaikkeen. Uneen, syömiseen ja ihoon. Nykypäivän elämä on stressaavaa ja kiireistä. Joka asiaa täytyy suorittaa, Heidi kuvaa. Rentoutuminen, rauhoittuminen ja hengähdystauko ovat ainoa tie katkaista kierre. Tulevaisuuden suunnitelmia Heidillä on paljon ideoita hyvinvointiin, auttamiseen ja onnellisuuteen liittyen. Halu auttaa muita johdatti hänet hankkimaan lisää pätevyyttä personal trainerkoulutuksesta. Alkuvuodesta alkanut koulutus on nyt saatu päätökseen, joten Heidi voi myös toimia henkilökohtaisena valmentajana. Moni yhdistää PT:n kuntosalille. Henkilökohtainen valmentaja auttaa ja tukee monipuolisesti kaikissa hyvinvointiin liittyvissä asioissa eikä vain kuntosalilla. Haaveilen omasta pienestä tilasta, jossa olisi mahdollista valmentaa niin ryhmiä kuin yksittäisiä ihmisiä, Heidi paljastaa. Heidi suunnittelee järjestävänsä tulevaisuudessa elämäntapoihin liittyviä pieniä luentoja, eräänlaisia tietoiskuja. Moni asia on kuitenkin vielä pohdintavaiheessa. Ennen niiden toteutumista Heidin ajatuksista ja kokemuksista itsensä huolehtimisen helppoudesta ja vaikeudesta voi lukea hänen blogistaan, joka löytyy kauneushoitola Onnentunteen kotisivuilta (www.onnentunne.fi). Mitä tulee itsestä huolehtimiseen, niin se ei ole koskaan liian myöhäistä, Heidi sanoo. Kuten kauneushoitolan kotisivuilla mainitaan, niin onnea on… hetki itselle. Hyvää oloa myös iltaisin ja sunnuntaisin Kauneushoitola Onnentunne on avoinna joustavasti. Hoitoihin pääsee niin arkena kuin viikonloppuisin ja suosittuja ilta-aikoja on tarjolla runsaasti. Heidin suosituin hoitopäivä on sunnuntai. Onnentunteen tytöt tekevät myös kotija laitoskäyntejä, näissä kysytyimpiä ovat jalkahoidot. Ajanvaraus onnistuu helpoiten kotisivuilta löytyvän sähköisen ajanvarauksen kautta. Tällöin ajanvarauksen voi tehdä juuri silloin kuin itselle sopii. Jos sähköisen ajanvarauksen kautta ei tunnu löytyvän sopivaa aikaa, kannattaa ottaa yhteyttä, niin aika järjestyy varmasti! Ajanvaraus onnistuu myös sähköpostitse, tekstiviestillä, soittamalla tai vaikkapa kotisivuilta löytyvän yhteydenottolomakkeen kautta. Hoitolaan on helppo tulla. Se sijaitsee lähellä Pohjois-Haagan asemaa ja julkisen liikenteen yhteydet ovat loistavat. Autolle löytyy pysäköintitilaa Leiviskätieltä, jonka varrella Onnentunne sijaitsee. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Onnentunne laittaa hyvän kiertämään Onnentunteessa loppuvuoden teemana on hyväntekeväisyys. Onnentunteen VeriRyhmä luovuttaa ensimmäisen kerran verta SPR:n Veripalvelussa 6.11. Onnentunteen VeriRyhmään ja yhteisiin verenluovutuksiin ovat tervetulleita kaikki halukkaat! Perjantaina 1.12. klo 14-20 Onnentunteessa vietetään hyväntekeväisyystapahtumaa. Päivän aikana tehtyjen hoitojen koko tuotto lahjoitetaan Brother Christmasin kautta vähävaraisten perheiden joulun tekoon. Päivän aikana opiskelijat tekevät hoitolassa ripsien ja kulmien kestovärjäyksiä sekä kasvo-, jalka-, käsija hartiahierontaa. Hoitopakettien hinta on 30,ja omaan pakettiin saa valita kolme edellä mainituista palveluista. Tapahtumaan liittyen Onnentunne lahjoittaa myös jokaisesta marraskuun aikana myydystä lahjakortista 5,hyväntekeväisyyspottiin. Isänpäivän ja joulun lahjahankintojen yhteydessä pääsee siis osallistumaan samalla hyväntekoon. Suvi Laitinen ja Heidi Törnqvist palvelevat joustavasti myös viikonloppuisin.
8 5.11.2017 VAALEJA TULEE JA MENEE. Vaalilupauksetkin tuntuvat välillä unohtuvan, joskus jopa poliitikoiltakin. Mutta taustalla kuhisee ja nyt kuhisee Helsingin kaupungintalolla, kun me valtuustoryhmien poliitikot neuvottelemme ensi vuoden budjetista. Mistä puolueet itse asiassa neuvottelevat? Hahmottamisen helpottamiseksi, kaupungin toimintamenot ovat suuruudeltaan noin 4,3 miljardia euroa, joista vajaa puolet menee sosiaali-ja terveyspalveluihin ja neljännes kohdistuu varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Lisäksi kaupunkiympäristön toimintamenoihin menee 750 miljoonaa ja kulttuuri-ja liikuntatoimeenkin menee noin 230 miljoonaa. Verotuloja kaupunki saa vuodessa noin 3,3 miljardia, josta ¾ osaa tulee kunnallisveroista, 540 miljoonan yhteisöverotuloista ja noin 260 miljoonan kiinteistöverotuloista. Tämän lisäksi kaupungin kassaan kilahtaa tuloja erilaisista palvelumaksuista, maanvuokraja myyntituloista. Ja samalla kaupunki investoi, eli rakentaa ja korjaa liki 800 miljoonalla. Rahaa siis on ja sitä myötä mahdollisuuksia. Helsingin taloudellinen tila on ollut vuosia hyvä. Velkaa on noin 1,3 miljardia, mutta saman verran on rahaa tileillä. Omaisuuttakin on miljardien arvosta. Helsinki ei ole ottanut vuosiin euroakaan syömävelkaa vaan kaikki aikaisempi velka on otettu investointeihin, jotka ovat kasvattaneet kaupungin omaisuutta ja luoneet mahdollisuuksia kasvattaa kaupungin taloutta. Nyt taloudellinen tilanne on niin hyvä, ettei velkaa tarvitse ottaa edes investointeihin. Silti kaupungissa on pidetty tiukkaa kulukuria, joka käytännössä on näkynyt siinä, että samalla kun kaupunkiin on muuttanut vuosittain noin 8000 uutta asukasta, heidän tarvitsemiin palveluihin ei ole budjetoitu täysmääräisesti rahaa. Toki he ovat saaneet lapset vietyä päiväkotiin, kouluun, itsekin päässeet lääkäriin, jos tarvetta on ollut, ja käyttämään kaikki niitä samoja palveluita kuin jo täällä asuvat. Tämä on mahdollistettu tuottavuutta lisäämällä, eli suomeksi, samalla määrällä on tehty enemmän. On toki sanottava, että kyllä kaikessa on aina tehostamisen varaa, mutta jossain on pakko tulla seinä vastaan, muuten ollaan tilanteessa, ettei mikään toimi hyvin vaan kaikki toimii jotenkuten. Ikuisuuksiin ei voi tehostaa ja säästää, varsinkaan kun varaa olisi pitää palvelut korkealla tasolla. Siksi asioista neuvotellaan ja väännetään. Neuvotteluissa on aina kyse myös arvovalinnoista. Mihin jaetaan kasvun hedelmiä, pitäisikö satsata hieman enemmän, jotta ikäihmiset saisivat tarvitsemaansa hoivaa, jotta mielenterveyspotilaat saisivat halutessaan asianmukaista hoitoa, se olisi myös omaisille helpotus. Tai perheet todella saisivat lapsilleen päiväkotipaikan kodin läheltä ja jopa osittain maksuttomana, kuten kaupunginvaltuusto on strategiassaan linjannut. Listaa olisi enemmänkin. Nyt keskiöön on noussut veronalennukset. Pormestari Vapaavuori esitti, että kuntaveroa voisi alentaa 0.5 äyriä, jonka vaikutukset ovat 70 miljoonaa vuodessa, neljän vuoden valtuustokautena 280 miljoonaa. Hahmottamisen helpottamiseksi, sadan lähihoitajan palkkakulut ovat noin 6 miljoonaa euroa vuodessa. Mietin, pärjäisinkö itse keskipalkkaisena valtion virkamiehenä ilman sitä 15 euron veronalennusta kuukaudessa. Tai pärjäisikö 6000 euroa kuukaudessa tienaava ilman 25 euron veronalennusta kuukaudessa. Uskallan väittää, että pärjättäisiin. Eikä se tarkoita, että veronalennuksia pitäisi ideologisesti vastustaa. Mutta kun neljä vuotta on säästetty yhteensä yli 120 miljoonaa, joka on näkynyt ja kuulunut palveluiden huonontumisina, olisi kohtuullista laittaa niitä kuntoon tai jopa parantaa, kun nyt siihen ainakin on varaa. Ja mikäli maan hallitus saa soteja maakuntahimmelinsä kenties päätettyä, sen vaikutukset tulevat olemaan Helsingissäkin merkittävät. Helsingiltä vietäisiin sosiaali-ja terveyspalveluiden mukana 2/3 osaa kunnallisverotuloista, mutta lainat ja investointitarpeet jäävät meille kaupunkilaisille. Järkevää taloudenpitoa olisi tarkastella veronalennuksia vasta myöhemmin. Mutta kuten sanottua, tätä varten meidät luottamushenkilöt on valittu. Jottei jäisi väärää kuvaa, neuvotteluita käydään aina hyvässä hengessä. Asiat riitelevät, ei siellä tukkanuottasilla olla. Kun Tanotorvi ilmestyy marraskuun alussa, lopputulos on tiedossa. Senkin jälkeen työt jatkuu ja asioista neuvotellaan. Tomi Sevander kaupunginhallituksen jäsen (Sdp) vanhempi rikoskonstaapeli Kaupungintalolta kajahtaa Rikospoliisi ei laula MIKÄLI KAIPAAT VAIHTELUA vesija räntäsateissa kävelyyn ja mahdollisilla aamupakkasilla liukasteluun, tervetuloa liikkumaan helposti, hauskasti ja turvallisesti Kannelmäessä sijaitsevaan kauppakeskus Kaareen (Kantelettarentie 1). Kaaressa nimittäin järjestetään kauppakeskuskävelyitä marraskuusta lähtien aina keskiviikkoisin kello 10.00–11.00. Vuoden 2017 puolella kävellään 1.11.–15.12.2017 (ei 6.12.), ja joulun jälkeen kävelyt jatkuvat 10.1.–28.2.2018 . Kauppakeskuksen sisätiloissa on keskiviikkoisin kävelyn ohella tarjolla jumppaa, venyttelyä ja tasapainoharjoittelua liikunnanohjaajan johdolla. Ennen kauppakeskuskävelyä on yhteinen alkulämmittely keskusaukiolla, jonka jälkeen kauppakeskuskävelylle lähdetään ryhmänä. Lenkin lomassa pysähdellään ja tehdään turvallisesti lihaskunto-, tasapainoja liikkuvuusharjoitteita muun muassa kauppakeskuksen kaiteita hyödyntäen. Kauppakeskuskävelyt ovat maksuttomia ja sopivat kaikenikäisille ja -kuntoisille, sillä reitin suunnittelussa on huomioitu muun muassa liikuntarajoitteiset ja lastenvaunujen kanssa liikkuvat. Jalkaan kannattaa pukea mukavat kengät ja ulkovaatteet voit jättää kauppakeskuksen säilytyslokeroihin. Lisätietoja: Ria Leppävuori, Markkinointipäällikkö, Kauppakeskus Kaari, p. 040 5811038 ria.leppavuori@kauppakeskuskaari.fi Minna Ekman, Liikunnansuunnittelija Helsingin kaupunki, liikuntapalvelut / kulttuuri ja vapaa-aika, p. 09 310 87932 minna.ekman@hel.fi Kauppakeskuskävelyitä Kaaressa marraskuusta helmikuun loppuun Antti Mannisen läksiäiset Kanneltalolla KANNELTALON pitkäaikaisen johtajan Antti Mannisen läksiäisiä vietettiin pe 27.10. klo 15–17 Kanneltalon kahvilassa. Antti Manninen siirtyi organisaatiouudistuksen myötä Malmitalon johtajaksi ja heitti hyvästit Kannelmäelle lokakuun lopussa. Antti ehti pyörittää niin Kanneltaloa kuin Malmitaloa yhdessä 10 vuotta. Kahden paikan vetäminen samaan aikaan oli aika haasteellista. Kyllä siihen tarvitaan enemmän kuin yksi mies, Antti sanoo. Antti aloitti Kanneltalon johtajana jo 1997, oli välillä muualla Kulken halllinto-organisaatiossa ja Kaapelitalon johtajana ja palasi sitten takaisin. Nyt on vuoro keskittyä Malmitaloon, jossa on omat haasteensa. Olen todella ylpeä Kanneltalosta ja täältä on nyt helppo lähteä, kun kaikki on kunnossa ja kivan näköistä, taulut päivitetty ja kalusteet uusittu, Antti hehkuttaa. Kanneltalon ohjelma onkin monimuotoisempaa kuin koskaan. Teatterisisällön taso on korkeaa ja talossa on merkittäviä ensi-iltoja. Antti antaa tästä pisteet talon tuottajalle Tiina Laukkaselle . Olemme onnistuneet suunnitelmissamme. Kanneltalo toimii kokonaisuutena, olemme sitouttaneet ja osallistaneet eri osapuolia. Sitratori on aktiivisessa käytössä. Meillä on hyviä yhteistyökumppaneita, mm. Kannelmäki-liike ja Zodiak, jotka ovat saaneet paljon aikaan. Antti on todella ylpeä porukastaan ja lähtee hyvissä fiiliksissä. Meillä on superjengi duunissa. Olen heistä ylpeä ja iloinen. Jään kaipaamaan näitä sitoutuneita ihmisiä ja kykyämme nauraa niin itsellemme kuin toisillemme. Oli hienoa olla vuosikaudet tekemässä heidän kanssaan duunia! Teksti ja kuva Jauri Varvikko Antin läksiäiskahvittelu keräsi talon työntekijät kasaan. Jään eniten kaipaamaan ihmisiä, Antti sanoo. Prohiuksesta nyt myös hierontapalveluja PARTURI-KAMPAAMO PROHIUS on saanut nyt palveluvalikoimaansa hieronnan. Koulutettu hieroja Jari Perkiä aloitti marraskuun alusta toimintansa. Jari on keskittynyt mm. kivunhoitoon, triggerpainantaan ja kylmälämpöhoitoihin. Jarille voi varata ajan osoitteessa vello.fi/ koulutettuhierojajariperkia. Parturi-Kampaamo Prohiuksen vetäjä Teija Lempinen ja Jari kutsuvat ihmisiä rohkeasti käymään ja kokemaan. Prohiuksesta löytyy myös Salla Poutun firman Beauty by SP:n tarjoamia kosmetologin palveluja, mm. ripsipidennyksiä ja geelilakkauksia. Klaneettitie 4:ssa sijaitseva Prohius on palvellut kannelmäkeläisiä osoitteessa jo kuusi vuotta. Teija kertoo, että heillä on hyvä henki ja vuokratuoleja löytyisi vielä parillekin itsenäiselle parturi-kampaamo yrittäjälle, joten ottakaapa yhteyttä Teijaan p. 045-896 6666. Jarin puhelinnumero on 040581 2511 ja sähköposti jari.tp71@ gmail.com. Teija ja Jari toivottavat niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat tervetulleiksi. Asukasilta Kaarelan peruskoulussa RUNONLAULAJANTIEN toimipisteessä järjestettiin lokakuun alussa alueemme asukkaille asukastilaisuus. Aiheina oli vuosien 2018–22 päivähoitoja koulupalvelut alueella. Tilaisuudessa kerrottiin tilojen ja uudisrakennusten sekä niitä koskevien korjausten suunnittelusta ja alueen väestöennusteista ja rakentamisesta. Tilaisuus alkoi kasvatuksen ja koulutuksen palveluiden sekä kaupunkiympäristön asiantuntijoiden puheenvuoroilla, jonka jälkeen he vastasivat alueen asukkaiden kysymyksiin. Tilaisuuteen osallistui myös Helsingin kaupungin apulaispormestari Pia Pakarinen . Asukkaita oli paikalla vähänlaisesti, mikä kertoo siitä, että tilaisuudesta olisi pitänyt tiedottaa paremmin. Tilaisuus oli jatkoa viime vuonna pidetylle asukasillalle, jossa käsiteltiin mm. koulujen sisäilmaongelmia. Nyt pääpaino oli alueen väestönkasvussa ja koulutilojen riittävyydessä. Tilanne alueellamme jatkuu vaikeana, mistä johtuen kouluissa tulee olemaan ahtaanlaista. Virka-apulaisrehtori Kirsi Juuti kertoi, että koulujen tilat pyritään sopeuttamaan tilanteeseen. Kaarelan oppilaaksiottoalueella tulee olemaan 2030-luvun alussa 6-14 -vuotiaita lapsia noin 2400. Tämä johtuu pääosin Honkasuon ja Kuninkaantammen asuinalueiden rakentamisesta. Koulupaikkoja ei vastaavasti ole yhtä paljon. Alueen kouluja perusparannetaan, Kuninkaantammeen tulee uusi päiväkoti ja ala-aste. Kaarelanraitin puukoulun purkamisen suhteen ei ole tehty vielä lopullista päätöstä, mutta sinne tullaan lisäämään paikkoja. Jäi kuitenkin tunne, että asiassa olisi enemmän parannettavaa, mutta rahaa taas ei ole, mistä johtuen paine koulutilojen lisäämiselle tulee olemaan pysyvä. Jauri Varvikko
9 5.11.2017 HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut SYYSTARJOUS: Valkaisu vastaanotolla 295€ Zoom-valkaisu 390€ (voimassa marraskuun loppuun asti) Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri LUETTUANI ”kokemusasiantuntijaksi” itseään nimittävän sosiaalipsykologian emeritusprofessorin Antti Eskolan uusimman kirjan VANHUUS. Helpottava, huolestuttava, kiinnostava (Vastapaino. 2016, 230 sivua) nousi mieleeni pari joskus lukemaani anekdoottia: Vanhahko herrasmies seurasi lasten leikkejä puiston reunalla ja pysäytti reippaan näköisen pikkumiehen kysyen tämän ikää. Viisi vuotta, kuului reipas vastaus ja jatko, niin ne vuodet vierii ja ihminen vanhenee. Toinen tarina vanhan ystävänsä avoimen haudan reunalla kylän juoruakka huokaisee tuttavalleen: Jaa’ah Serafina, tonne sitä mekin aikanaan joudutaan, jos elää saadaan ja terveenä pysytään. Uskonnollisen torpparikodin poikana ja koulukasvatuksensa pohjalta Antti Eskola pitää itseään vähintäänkin kulttuurikristittynä, jossa on uskonnollista uskoa. Radikaalina vasemmistolaisena professorina hän oli eronnut kirkosta, mutta eläkepäivinään palasi pohtimaan uskonnon osuutta elämänkatsomukseensa ja liittyi takaisin kirkkoon. ”Kirkko oli demokratisoitava siinä kuin työelämä, perhe, koululaitos ja armeija”. Tässä on syy miksi aloin kirjoittaa uskonnosta, ei mikään ”uskoontulo”. Näin syntyi kirja? Uskon tunnustelua. Mitä jumalasta pitäisi ajatella? (1999) Akateemisen tutkijan ottein hän pohti kuinka voi puhua siitä, mistä ei voi tietää, eli uskonnollisen uskon kohteesta. Näin vanhan ja uuden hedelmällisen risteytyksen tuloksena syntyi kirja Tiedän ja uskon (2003). Se merkitsi samalla helpotuksen tunnetta, kun tutkijan mieltä ”vaivannut tiedon ja uskon välinen jännite laukesi ja kumpikin löysi maailmankatsomuksessani oman sijansa”. Jatkona tälle metodiselle pohdiskelulle ilmestyi kuvaileva esitys omasta uskosta kirja Yksinkertainen usko (2006). Synteesinä kirja Vaikka en niin kuin kirkko opettaa (2013). ”Siinä uskonnollinen uskoni on vielä päivitetty sekä kuvattu nimenomaan suhteessa kirkon oppeihin”. Mikä henki meitä kantaa. Katselen työni jälkiä (2009) rakenteellisesti mielenkiintoinen opus, jossa Antti Eskola tarkastelee omaa elämäänsä kolmen tai neljän erilaisen hahmon tai sivupersoonan kautta. Ensimmäisen hän nimesi ”1950-luvun koulupoika”. Aineistona lukiolaisen päiväkirjat vuosilta 1951-1954, joiden pohjalta hän piirsi koulupojan sivupersoonan. Tämän jälkeen päiväkirjat hävitettiin, koska kirjoittaja tiesi, että tuo ”ujo koulupoika ei olisi halunnut kenenkään näkevän vihkojaan”. Toinen sivupersoona sai nimekseen ”1970-luvun sosiologi”, jolle tunnusominaista olivat ”ärhäkkä asioihin puuttuminen ja radikaalit kannanotot”. Kokoomuksen Uusi Suomi luonnehti hahmoa ”äärivasemmistomme ykkösprofessori”, ja tyyppi itse tunnusti 1978 ilmestyneessä Ihmisen ääni – kirjassa, että ”minulla on niin sanotun vittumaisen miehen maine”. Kolmas hahmo, ”Vanha emeritusprofessori”, on tyystin toisenlainen. Se näkyy erityisesti siinä miten vanha professori lukiessaan koulupojan päiväkirjoja, joita ”sosiologi” oli moitiskellut, hihkaisee: ”Ai, että minä pidän tuosta pojasta”. Pojasta tuleekin jo ”tärkeä nuori ystävä”. Eläkkeelle jäämiseen liittyi helpotus ilman isompia terveysvaivoja. Alkoi palkkatyöstä vapaa ”kolmas ikä”, jolloin piti olla mahdollista – niin kuin Marx ja Engels nuorina maalailivat — ”tehdä tänään tätä, huomenna tuota, aamupäivällä metsästää, iltapäivällä kalastaa, illalla hoitaa karjaa, ja syönnin jälkeen kritisoida, aivan kuten mieleni halajaa”. Vähitellen tämä vapaus alkoi supistua. Liikkuminen kesämökin kivisellä rannalla vaikeutui, samoin veneeseen pääseminen ja niin jäi kalastaminenkin. Mutta jäipä enemmän aikaa maailman kritikoimiseen, filosofiseen ja uskonnolliseen pohdintaan auringonlaskua rannalta katsellen. Mutta sitten käveleminen vaikeutuu. Matkan lyhentyessä myös aika näyttää kutistuvan kokoon. ”Ei enää jaksa liikkua” tarkoittaa, että ei enää jaksa elääkään. Sitä havainnollistaa kielikuva ”loppumetreistä. Eskola tiivistää ”Omalla kohdallani tuo ratkaiseva loppumatka on tarkkaan mitaten neljä ja puoli metriä eli sängystäni vessaan. Kun siitä en enää pysty omin voimin selviämään, on epävarmaa, jaksanko enää elääkään”. Vanhenemiseen liittyviä huolen aiheita ovat, kun käveleminen alkaa vaikeutua, kun väsymys lisääntyy, kun muistaminen alkaa takkuilla. Ihanne kuolemana useat pitäisivät, että illalla nukahtaa rauhalliseen uneen, eikä aamulla enää herää. Ihmiset voivat myös määritellä itse hoitotahdon, jos esimerkiksi ei halua, että elämää ylläpidetään keinotekoisesti teknisin keinoin hengityskoneessa, pakkoruokinnalla tai muuten. Eskola puuttuu myös erittäin ajankohtaiseen kysymykseen vanhusten hoivan puutteista. Laitoshoitopaikkoja on vähennetty, vetoamalla siihen, että suurin osa vanhuksista haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään ja mieluummin välttää laitoshoitoa. Tämä on kuitenkin väärin ja merkitsee käytännössä monien kohdalla heitteille jättöä. Siksi vanhuksilla pitää olla oikeus hoivapaikkaan: ”Kun ei pääse omin avuin vessaan, ei saa vettä hanasta eikä voileipää kaapista, kun ei kykene siirtymään tuolista sänkyyn, kun on turvaton ja pelkää eikä tiedä onko yö vai päivä, silloin kotihoidon useakaan päivittäinen käynti ei auta. Tässä vaiheessa on oltava oikeus valita asumismuoto, jossa apua on tarjolla aina, kun sitä tarvitsee”. Kun nyt vanhana katson ympärilleni, Suomi ei olekaan enää itsenäinen valtio, vaan osa sitä määräilevää kummallista Euroopan unionia. Juuri nyt eläkeläisen avuttomuuden ja voimattomuuden tunnetta lisää sekin, että vallassa on porvarihallitus, jonka jokainen päätös on tarkoitettu hyödyttämään vain pääomanomistajia. Tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta ei piitata, vaan rikkaille annetaan ja köyhiltä otetaan. Vanhuudestani uhkaavat ilo ja toivo kadota... Kirjansa loppulukuun Eskola on koonnut kuolemaan ja hautajaisiin liittyviä rituaaleja ja antaa ohjeet millaisen siunaustilaisuuden hän toivoisi itselleen järjestettävän. Kosmologi ja tietokirjailija Kari Enqvist on monien alaansa koskevien kirjojen ohella kirjoittanut myös mielenkiintoisia pohdintojaan ihmisyydestä, uskonnosta ja kuolemasta. Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat. (2009) Uskomaton matka uskovien maailmaan. (2012). Enqvist toteaa, että luonnolliseen kuolemaan liittyy sattumanvaraisuus. Kuolemaa vastaan ei voi ottaa vakuutusta. Se tulee silloin kun on tullakseen. Tieteen ja uskonnon roolia Enqvist kuvaa seuraavasti: ”Tiede on uskonnotonta. Se ei piittaa jumalan olemassaolosta… Tieteellinen maailmankuva ei ole sama asia kuin tiede… Tieteellistä maailmankuvaa ei ole osoitettu oikeaksi. Se on hahmoteltu mahdolliseksi todellisuudeksi, jonka kaikki elementit ovat enemmän tai vähemmän järkiperäisiä ja ainakin osittain julkisesti perusteltuja… Tieteellinen maailmankuva ei ole dogmaattinen. Se on jatkuvassa muutoksen tilassa. Se on kuin joki, joka koko ajan virtaa… Maailmankatsomus on maailmankuva lisättynä etiikalla ja estetiikalla: käsitykselle siitä, mikä on oikein, mikä kaunista, mikä hyvää tai pahaa”. Esko Valtaoja on tähtitieteilijä, joka on pohdiskellut myös uskonnon roolia ja tiivistää uskontoa koskevan arvionsa lauseeseen, joka on hänen mukaansa lähes ainoa varma asia, mitä uskonnosta voidaan sanoa: ”Mitä jumalaa sitten kumarratkin, todennäköisesti palvot väärää jumalaa”. Väite perustuu siihen matemaattiseen tosiasiaan, että suurimpienkin uskontojen kristinuskon ja islamin eri uskonhaarojen välillä vallitsee jyrkkiä erimielisyyksiä ja toisia pidetään harhaoppisina, joiden paikka ei ole jumalan luona vaan joutuvat kadotukseen. Sitä paitsi uskonto ei alunperinkään ole lähtöisin jumalasta. Uskontoja oli ennen kuin todellinen Jumala — juutalaisten Jahve, islamilaisten Allah — ilmoitti ihmisille olemassaolostaan profeettojensa kautta. Valtaojan tiivistelmä: ”Renessanssi löysi ihmishengen menneisyyden, valistuksen aika nykyisyyden. Nyt olemme löytämässä ihmishengen tulevaisuuden…Tulevaisuus on yhtä rajaton ja loputon kuin itse maailmankaikkeus”. Ja lopuksi Valtaojan kosmologinen paradoksi: ”Aluksi ei ollut mitään ja sitten se räjähti”. Lähde: Esko Valtaoja, Kaiken käsikirja. URSA, 4. Painos 2012. Oiva Björkbacka Vanhuus, kuolema ja uskonto Sosiaalipsykologin ja kosmologin näkemys Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). ANTTI MÄKINEN Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 JARI OLKKONEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3542 gsm 0400 533 581 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 www.huoneistokeskus.fi / Huoneistokeskus KAUPPALANTIE 42 | 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640, ma-pe klo 10-16.30. Palvelemme myös Munkkiniemen Nordeassa, ma-pe klo 13-16.00. MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 14 (Nordea) 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630. Kiinteistönvälityksen parhaat palveluksessasi. A-LUOKAN ASUMISEN ASIANTUNTIJUUTTA. Oranssi on enemmän. Soita jo tänään! P. 020 780 3640.
10 5.11.2017 VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Kaarela-seuraa tukevat: • Kannelmäen Srk • Heka-Kannelmäki • Kulttuuriyhdistys Perspektiivi • Pohjola Rakennus • Specsavers Kannelmäki Seuran jäsenille alennuksia antavat: • Parturi-kampaamo Hiuspaja Tukanleikkuu 10 % • Ravintola Villihanhi -10 % • Ravintola Pallogrilli -10 % • Suutari& avainpalvelu, Kauppakeskus Kaari 10% • Kannelmäen kahvila, Kannelmäen ostari 10 % • Specsavers Kannelmäki, Kauppakeskus Kaari Myymme ja ostamme laadukasta 1950-2000-lukujen pohjoismaista designia. Koruale -10% 30.11. asti. MUIJA SECOND HAND SHOP Avoinna MA–PE 10–17, LA 11–15 Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh 041 548 8438 www.muija. i SUUTARI Kaaren parkissa Kaikki suutaripalvelut kauppakeskus Kaaren parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Avoinna arkisin 9 20, la 9 18 Puh. 09-773 2376 LIPUT alkaen 24,00€ (min.10hlöä). LIPUNMYYNTI Kanneltalon lipunmyynti, ovelta 1h ennen esitystä, puh. 09 31012000 ja lippu.fi. Muutokset mahdollisia. Järj. teatterituotannot.fi Bök i Kårböle DÅ JAG BLÄDDRAR i mina gamla fotografier slås jag av två bilder från 1975. Två dramatiska olyckor som tur nog inte krävde några människoliv. Den första bilden visar en nedbränd ladugård. Mitt minne säger att det var universitetets ladugård som hörde ihop med lantbruksforskningen som bedrevs på Malmgård. Djuren hade dock tidigare flyttats till annan ort, så några offer blev det inte vid denna olycka. Malmgårds nedbrunna ladugård 1975. Den andra bilden är mera dramatisk, den visar urspårade järnvägsvagnar vid bron över Rutiån. Bron var då den byggdes, den längsta järnvägsbron i Finland, hela 540 meter. Olyckan inträffade den 4.4.1975 vid provkörningar på banan. Tankvagnarna var lastade med vatten. En växel antas ha varit fel lagd, vilket ledde till att vagnarna spårade ut. Banan togs i bruk 1.6.1975. och tjänar numera resenärer ända till flygfältet. Urspårade järnvägsvagnar vid bron över Rutiån 1975. Peter Rehnström, bakom kameran Olyckornas år i Kårböle 1975 JUURI VALMISTUNEESSA Malminkartanonhuipun ideasuunnitelmassa esitetään alueen rinteisyyttä hyödyntävinä uusina toimintoina muun muassa rinneliikunta-aluetta. Lisäksi esitetään nykyisten, porrasliikunnassa hyvin suosittujen portaiden leventämistä ja valaisemista sekä uusien ruuhkaa vähentävien ja alueen reittejä monipuolistavien lyhyempien portaiden rakentamista mäen molemmille puolille. Alamäkipyöräily on huomioitu siten, että suunnitelmassa on esitetty alue, joka voidaan aidata ja vuokrata alamäkipyöräilijöiden käyttöön. Ideasuunnitelmassa on esitetty myös kevyempiä toimenpiteitä, kuten kasvillisuuden hoitoa, jolla mahdollistetaan osaltaan alueen toiminnallista kehittämistä, turvataan alueelta avautuvia näkymiä sekä monipuolistetaan alueen luontoa. Malminkartanonhuippu on ympäristöltään, luonnoltaan ja toiminnoiltaan omaleimainen. Alueen voimakkaat maastonmuodot ja huipun korkeus tekevät siitä vahvan alueellisen maamerkin. Korkeuserot mahdollistavat myös monia rinnetoimintoja sekä luovat alueelle vaihtelevat luonnonolot. Ideasuunnittelussa on pyritty alueen omaleimaisuuden säilyttämiseen erilaiset näkökulmat huomioon ottavalla ja yhteen sovittavalla tavalla. Malminkartanonhuipun analyysi ja ideasuunnitelma on tehty kaupungin Lähiöprojektin ja eri virastojen yhteistyönä. Ideasuunnitelma on ensimmäinen osa Malminkartanon uudistushanketta ja sen on laatinut Ramboll Finland Oy. Tavoitteena oli koota yhteen alueen nykytilaa ja käyttöä koskevaa tietoa sekä antaa suuntaviivoja alueen kehittämiselle. Ideasuunnittelussa on yhdessä alueen asukkaiden ja alueen käyttäjien kanssa tunnistettu huipun alueen erityispiirteitä ja vahvuuksia sekä ideoitu mahdollisuuksia kehittää virkistysalueen monipuolisuutta, laatua ja kestävää käyttöä. Ideasuunnitelma toimii pohjana alueelle tehtäville tarkemmille toteutukseen liittyville suunnitelmille. Malminkartanonhuipulle ehdotetaan portaiden parantamista ja rinneliikunta-aluetta Malminkartanossa AEL:n alueelle uutta asumista – kommentoi kilpailutöitä MALMINKARTANOSSA Ammattienedistämislaitossäätiön (AEL:n) alueen suunnitteluun haettiin ehdotuksia arkkitehtuurikilpailulla, johon kutsuttiin neljä arkkitehtitoimistoa. Kilpailuun saatiin neljä työtä nimimerkeillä: Sinne ja Takaisin, Letti, Mixmax ja Game Plan. Kilpailutöitä voi kommentoida verkossa 8.11. asti. AEL:n koulutukset ovat siirtymässä yhteistyöyritysten tiloihin. Opetustilat Malminkartanossa jäävät tyhjilleen. Niiden tilalle on tulossa asuinrakentamista ja puisto. Kaavoituksen pohjaksi maanomistaja AEL on järjestänyt alueen käytöstä arkkitehtuurikutsukilpailun. Kilpailun tavoitteena on löytää monipuolinen Malminkartanoa täydentävä ja alueen vetovoimaa lisäävä kokonaissuunnitelma. Suunnitelman tulee olla Malminkartanon henkeen sopiva, kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen, ekologisesti sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Kilpailuohjelmaan on kirjattu kriteerit, joiden mukaan työt arvostellaan. Asukkaat vaikuttivat ohjelman sisältöön alkuvuonna 2017 järjestetyssä työpajassa. Kaikissa kilpailutöissä asuinkerrosalaa on 50 000 k-m2, mikä tarkoittaa asuntoja noin 1 250 asukkaalle. Asumisen lisäksi alueelle tulee sijoittaa yhteistiloja ja liiketilaa. AEL:n päärakennus tulee säilymään. Lisäksi tontilla oleva painotalo voidaan säilyttää, mikäli sille löytyy uusi käyttötarkoitus. Pihkapuistosta Malminkartanonhuipulle tulee suunnitella puistoyhteys. Kilpailutyöt ovat esillä 25.10– 8.11.2017 • Malminkartanon kirjastossa, Puustellintie 6 • Helsingin verkkosivuilla www.hel.fi/suunnitelmat Titä voi kommentoida verkossa osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/ael. Saadut kommentit kootaan ja viedään palkintolautakunnalle tiedoksi ennen voittajan valintaa. Kilpailun tulos julkistetaan 1.12. Kaavoitus aloitetaan vuoden 2018 aikana ja se etenee vaiheittain. Vaiheistus on riippuvainen koulun toiminnan aikataulusta ja rakennusten purkuaikataulusta. Rakentaminen ajoittuu tulevan kymmenen vuoden ajalle.
11 5.11.2017 KA N NE L P UB TRUMPISMIN AJATUSKULKUJA ei taideta tuntea kovin tarkkaan. Ann Coulter on yksi trumppilaisuuden puolestapuhujista, ahkera sellainen. Ann on kirjoittanut 12 bestselleriä, mm. Adios, America! ja No Mas! Siis Hyvästi Amerikka! ja Ei enempää! Näissä kahdessa kirjassa Ann kritisoi maahanmuuttoa, seuraavasti: Rasismi Annin mukaan nykyään jopa se, että sanoo pitävänsä enemmän entisenlaisesta Amerikasta on rasismia. Myös se että sanoisi maahantulevien missään määrässä olevan lukuja kirjoitustaidottomia, on rasismia. Tai että nämä tulisivat takapajuisista oloista ja että näillä olisi piintyneitä takapajuisia tapoja ja uskomuksia. Väittelyt voitetaan aina rasismikortilla, ihmiset eivät halua leimautua rasisteiksi. Paperittomat Ann haluaa, että paperittomia eli laittomia siirtolaisia kutsuttaisiin laittomiksi. Mutta se ei käy, keksitään kaikenlaisia kiertoilmauksia. Rikostapauksissa vältetään sanomasta tekijöiden olevan laittomasti maassa tai muitakaan yksityiskohtia. Tekijä on yleensä ”mies”. Annin mielestä on valheellista jättää kertomatta rikosuutisointiin kiinteästi liittyviä yksityiskohtia ja että se olisi sama kuin jos Hitlerin kuolemasta olisi uutisoitu: Itävaltalainen maalari tappoi itsensä, tai Lincolnin murhasta: Laukauksia ammuttu presidentin suuntaan. Amerikka on maahanmuuttajien? USA on vain löyhä maahanmuuttajien kokoontuma, väitetään mediassa. Annin mielestä Amerikka, ts. USA on hyvinkin olemassa ja on saavuttanut huomattavia voittoja tieteessä ja kaikilla elämän aloilla. Itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajat, englantilaisten ja hollantilaisten perillisiä, elivät ja kasvoivat siinä Amerikassa, joka antoi itsenäisyysjulistuksen. Jos espanjalaiset tai ranskalaiset olisivat perustaneet USA:n, se ei olisi sama USA. Ann toteaa myös, että ennenvanhaan valittiin tulijat tarkkaan ja sairaita ja sellaisia, jotka eivät kykene elättämään itseään, ei päästetty maahan. Nyt maahan saapuu väkeä rullatuolissa, yhdeksän lapsen yksinhuoltajia, sokeita, mieleltään järkkyneitä jne., ilman omia varoja tai kykyä elättää itsensä tai perheensä. Media kertoo, että maahanmuuttajien työttömyys on vain 18% korkeampi kuin kantaväestön (siis USA:ssa). Ann toteaa että tätä voisi verrata siihen, että vain 18% autoista syttyy palamaan itsestään. Siis, Ann ei halua ainoankaan maahanmuuttajan olevan yhteiskunnan elätettävänä yhtä vähän kuin että yksikään auto saisi syttyä palamaan itsestään. Monikulttuurisuus on rikkautta? Annin käsityksen mukaan latinalaisessa maailmassa vallitsee miesten ylivalta, ja kertoilee varsin epämiellyttäviä esimerkkejä, miten perheissä miehet ovat raiskanneet perheidensä lapset ja naispuoliset sukulaiset, ilman että vaimot ovat sitä kyenneet estämään tai uskaltaisivat kertoa siitä edes kuulusteluissa. Ann kertoo että Harvardin professori Robert Putnam on tehnyt tutkimuksen, jossa vertailtiin luottamusta naapuriin ja etnistä monikulttuurisuutta. Tulos oli pettymys suvaitsevalle professorille, kun löytyi selvä korrelaatio sille, että luottamusta oli sitä vähemmän, mitä monikulttuurisempi alue oli. Perää piti San Fransisco, missä oli eniten etnistä diversiteettiä. Vankiloissa pidettävien määrän Ann laskee olevan noin kolminkertaisen verrattuna sellaiseen tilanteeseen, että ei olisi maahanmuuttoa. 11 vai 30 miljoonaa? Laittomien siirtolaisten määrästä hallinto on täysin varma, että se ei ole yli 11 miljoonaa. Kumminkin luku on yli kymmenen vuoden takainen, vaikka saapujia tulee lisää koko ajan. Lisäksi arvio perustuu vastauksiin, joita on annettu kyselyyn. Ann pitää todennäköisenä, että laiton siirtolainen haistattaa pitkät valtion kyselyille. Kyselystä kieltäytyneitä oli noin 50%. Sen perusteella, miten rahansiirrot ovat kasvaneet Meksikon ja USA:n välillä, Ann arvioi laittomia olevan 30 miljoonaa. Pitää tätä siis hyvin todisteltuna lukuna. Suuri tekijöiden määrä pitää palkat alhaisina. Annin mukaan reaaliset työpalkat eivät ole nousseet sitten 70-luvun, vaikka vauraus on muutoin lisääntynyt. Minnesota Annin mukaan hallinto ajatteli, että Minnesota on liiaksi valkoinen. Asujaimisto oli 99%:sti saksalaista, hollantilaista, suomalaista, tanskalaista ja puolalaista alkuperää. Niinpä sinne tuotettiin satatuhatta somalia, 20% osuus nykyisestä väestöstä. Annin mukaan Minnesota oli ennen pitkästyttävä, nyt se on jännittävä! Somaleista 50% on työttöminä, (Ruotsissa 80%). Työllisten keskitulo on 21 tuhatta dollaria, kun muiden minnesotalaisten keskitulo on 46 000. 80 prosenttia somaleista ovat alle köyhyysrajan. 70% nuorista somaleista ei ole selvittänyt high schoolia, muista minnesotalaisista 8,4%. Ann Coulter antaa somalien menestymisestä ja rikollisuuden määrästä heidän aivan eri kuvan kuin taannoinen Helsingin Sanomien artikkeli, jossa kehuttiin somalien hyvää sopeutumista Minnesotassa. Muurista Muurit eivät toimi, sanotaan. Ann kummastelee, että miksi sanojat sitten elävät aidatuissa yhteisöissä. Sellaisissa on vartijat, samaten kuin suurkaupunkien kerrostaloissa on aulavahdit, jotka valvovat ettei asiatonta väkeä pääse taloon. Maahanmuuttajuutta kannattavat ovat korkeammista tuloluokista ja Yhdysvalloissa nämä usein asuvat vartioiduilla alueilla. Ann kertoo Kiinassa olevan muurin, joka on rakennettu ennen ajanlaskun alkua, ja on edelleen pystyssä. Laittomien hyväksyminen Pitäisi antaa laittomasti tulleille mahdollisuus sulautua yhteisön jäseneksi, sanotaan mediassa. Obama laati oman amnestia-ehdotuksensa. Ann sanoo, että tämä on jo kuudes laatuaan. Annin mielestä äänestäjiä on petetty jo kuusi kertaa peräkkäin usean kymmenen vuoden aikana. Annin mielestä ei pidä puhua että vaihtoehtona on joko lähettää paperittomat takaisin tai antaa näille lupa jäädä, vaan olisi ensimmäiseksi suljettava hana, ja vasta sen jälkeen alettava kuivata, eli päätettävä miten menetellään jo tulleiden paperittomien kanssa. Annin mielestä ei ole meidän ongelmamme, jos laittomat joutuvat elämään ”varjoissa”, kuten Obama sanoi. Se on paperittomien ongelma, ei kansalaisten. Kukaan ei estä palaamasta jonnekin Guadalajaraan. Ja ei ole mielekästä parantaa paperittomien asemaa jos seuraavassa hetkessä saapuu uusia paperittomia. Maahanmuuton lajit Annin mielestä kaikki maahanmuuton lajit ovat täynnä valhetta. Turvapaikkaa hakevat tavanomaisesti valehtelevat, jopa sen, mistä maasta he ovat lähtöisin. Perheenyhdistämiset tyhjentävät kokonaisia kyliä kolmannessa maailmassa. High tech-viisumit edustavat uutta sopimusorjuuden muotoa, jossa työpäivän pituutta ei mitata. Maahanmuutto ja luonto Meksikossa bussikuski käskee heittää jätteet ulos ikkunasta, jottei hänen tarvitse siivota bussia matkan jälkeen. Sanotaankin, että Meksikon kansalliskukka on nykyään valkoinen muovipussi. Sadevesiviemärit tukkeutuvat muoviroskasta, seinät ovat täynnä jengitägejä. Nämä tavat tulevat muuttajien mukana USA:an. Huumeiden kasvattajat ovat ottaneet kansallispuistot omaan käyttönsä. Purot tukitaan kasteluvettä varten, lannoitteet ja hyönteismyrkyt levitetään luontoon. Kasveja vartioivat asemiehet ja ansoituksia kuten karhunrautoja levitetään maastoon. Lopulta kasvattajat jättävät paikan kuvottavaan siivoon. Tämä on levinnyt jo USA:n puolelle ja nykyään varoitetaan ulkoilijoita menemästä eteläisille luonnonsuojelualueille. Paperittomat vaikeuttavat kiinniottoaan sytyttämällä maastopaloja. Palomiehiä kohti ammutaan, jottei maastopaloja kyettäisi sammuttamaan. Tässä konkretisoituu se, miten kolmannen maailman tavat ovat saapuneet Yhdysvaltoihin. Olemme velkaa, kenelle? Aikanaan Nixon menetti malttinsa, kun valkoiset demokraattiset työntekijäjärjestöt kielsivät jäseniään työskentelemästä mustien kanssa. Nixonin mukaan amerikkalaiset olivat mustille velkaa osuuden, dividendin, hyvityksenä kärsimyksistä orjuuden aikana. Ann ihmettelee sitä, mitä amerikkalaiset voisivat olla velkaa kolmannesta maailmasta tulleille. Uudet tulijat kuluttavat ne varat, joilla kuuluisi tukea mustien nousua tasaveroisiksi kansalaisiksi Yhdysvalloissa. Motiivina raha Eliitti haluaa halpaa palvelusväkeä ja painaa työn hintaa alaspäin. Yritykset saavat parempaa tulosta, kun suorittava työ on halpaa. Ohjelmistotalot, kuten Google ja Facebook haluavat orjatyöehdoilla halpoja koodaajia kolmannesta maailmasta. Maahanmuuton oheisalat työllistävät huomattavan määrän väkeä, joista asianajajat ei ole vähäisin ryhmä. Erityistapauksena on Carlos Slim Helú . Tällä maailman rikkaimmalla miehellä on Meksikon matkapuhelinmonopoli. Monopoli on hankittu lahjuksilla. Jotta meksikolaisilla olisi varaa maksaa maailman kalliimpiin kuuluvia puhelinja roaming-maksuja, on tarpeen että meksikolaisille lähetetään rahaa USA:sta ja että meksikolaisia on paljon USA:ssa ansaitsemassa. Slim käyttää runsaasti varoja edistääkseen maahanmuuttoa. Slim pelasti keskeisen mielipidelehden, New York Timesin konkurssilta, ja sen jälkeen NYT on varauksetta tukenut maahanmuuttoa. Yhteenveto Ann sanoo, että jopa ilmastonmuutoksesta pystytään keskustelemaan Yhdysvalloissa mutta ei maahanmuutosta. Ann uskoo, että maahanmuuttoa edistämällä rikas eliitti haluaa turvata halvan palvelusväen saatavuuden, samalla kun estää vaikkapa skotlantilaisen ydinfyysikon pääsyn maahan, jotta tämä ei kilpailisi eliitin lasten kanssa hyvistä työpaikoista. Tässä republikaanieliitti ja ”edistykselliset” demokraatit löytävät toisensa. Vastassa on vain Trump kannattajineen. Toistuvasti mielipidekyselyissä hallitsematonta maahanmuuttoa on pidetty keskeisimpänä ongelmana USA:ssa. Tähän perustui Trumpin vaalivoitto. Vastineena maahanmuuton kannattajat ovat heittäneet kaikki voimansa peliin todistaakseen trumppilaisen ajattelun ala-arvoisuuden ja huonouden. Esko Karinen Lähde: Ann Coulter: Adios America! The Left´s Plan to Turn Our Country into a Third World Hellhole. Trumppilaisuus Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.fi www.autopesucenter.fi KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kirpputori Spinny Syyshulinat jatkuvat! Myyntipöydät nyt tarjouksessa Alk 12,50 EUR/vko + provisio Syksy on vilkasta aikaa kirpputorilla. Tienaa ylimääräistä ja tule myyjäksi meille. Pääset turhasta tavarasta eroon! Huippusijainti aivan Kehä I lähellä Olemme Pohjois-Haagassa lähellä juna-asemaa. Kehä I on aivan lähellä ja useiden bussien pysäkki oven edessä. Pohjois-haagan juna-asema 100 m. Kirpputori Spinny Kaupintie 13, 00440 Helsinki Avoinna ark 10-19, La 10-16, Su 11-15 www.kirpputorispinny.com KUTSUMME SINUT HYVINVOINTIMESSUILLE 18.11.2017 klo 9 12.30 Mikäli haluat nauttia ilmaisen lounaan, ilmoittaudu koulun sähköpostiin: kanslia.apollo@ayk.fi TERVETULOA! APOLLONYHTEISKOULU.FI ARENTIPOLKU 1, 00410 HELSINKI APOLLOPÄIVÄÄN
Maksuttomat maanantait kahvilan stage klo 18 vapaa pääsy 13.11. Kluden bingo 20.11. Juurilla: Tokela 27.11. Silmänkääntäjät: taikurit Aaro Sorva ja Jarmo Luttinen Jamila Johnson-Small I ride in colour and soft focus, no longer anywhere la 18.11. klo 18 liput 17/12 € ryhmälippu 15 € (min. 8 hlöä) Ison-Britannian uuden sukupolven koreografin ja nykytanssin arkailemattoman suunnannäyttäjän vierailu. HGT 10 -festari 22.–24.11.2017 liput 15–20 € festaripassi 45/40 € Helsingin Gayteatteri täyttää 10 vuotta! Ompelulanit pe 17.11. klo 18–24 vapaa pääsy Korjaa, paikkaa, pienennä tai suurenna – tarjoamme langat ja ompeluapua! Asenteella marraskuussa LähiTapiola Pääkaupunkiseutu Omistajan olohuoneessa Kauppakeskus Kaaressa. Tervetuloa! OMISTAJAN OLOHUONE Omistajan Olohuone, Kauppakeskus Kaari. Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki. Olohuone avoinna ma-pe 10-18, la 9-17 omistajanolohuone.fi Sairauden tai tapaturman sattuessa soita TerveysHelppiin. Saat nopeasti osaavia neuvoja, hyvää hoitoa läheltäsekä korvausasiasi vireille. Terveydenhuollon ammattilaiset palvelevat sinua joka päivä klo 7?23. Lisätietoa ja asiakkaittemme kokemuksia: lahitapiola.fi/terveyshelppi TerveysHelppi-puhelinpalvelun tuottaa Pihlajalinnan lääkärikeskus. Palvelu on osa LähiTapiolan henkilövakuutusasiakkaiden korvauspalvelua. 0206 1000 PARANEMINEN ALKAA NUMEROSTA KAUPPAKESKUS KAARI • KANTELETTARENTIE 1, 00420 HELSINKI • HANKKIJA.FI SANICAT KISSANHIEKKA OSTA 2 SAMAA SÄKKIÄ SAAT 15% ALENNUSTA ESIM. SANICAT CLUMPING 10 L 10 €/2 kpl 0,50 €/L NORM. 5,90 €/KPL JAHTI&VAHTI KANA JA RIISI 4 KG 10,90 2,73 €/KG NORM. 12,90 € 15 KG 27,60 € 1,84 €/KG NORM. 32,50 € KANINRUOKA RABBIT ROYAL 3 KG 8,70 1,99 €/KG NORM. 9,90 15 KG 29,90 € 2,90 €/KG NORM. 32,90 € KISSANLELU PYÖRIVÄ LASER 24,90 NORM. 29,90 €