• kÄytÄ heijastinta ! Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi Lämpimästi Tervetuloa Joulukahville torstaina 15.12. klo 10-18 No 11 30.11.2011 · 47 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Kuva Kari Varvikko Vihille Prisman parkkihallissa
• Pääkirjoitus Ostaisitko Maskusta sängyn ilman jalkoja? 30.11.2011 Prisman uusi johtaja Ilkka Riiali: 3 Ison hypermarketin vetovastuu on haasteellista - Ihmisiä yritetään palvella mahdollisimman hyvin, Riiali sanoo. yritys köyhdyttää muuta ympäristön tarjontaa. - Onko tarjonta muualla Kaarelassa ja ympäristössä riittävän laajaa? Maailma muuttuu ja muutokseen on sopeuduttava. Pienet ostoskeskukset ja myymälät eivät pärjää, jos eivät muuta muotoaan, keskity siihen, missä pystyvät olemaan parhaita. Ihmiset haluavat valikoimia entistä enemmän ja niitä ei pysty tarjoamaan kuin suuremmissa tiloissa, mikäli Kannelmäessä ei olisi laajaa tarjontaa, niin asiakkaat siirtyvät tarjonnan perässä Selloon, Jumboon tai muihin kauppakeskuksiin. Riiali sanoo, että Prisman toimintaa yritetään kehittää niin, että ihmisiä voidaan palvella parhaalla mahdollisella tavalla. Jo nyt Kannelmäen Prismassa on hänen mielestään hypermarketeista paras valikoima. Kun kauppakeskuksen laajennus vuonna 2013 on valmis, sen yhteydessä toimii mm. Sokos-tavaratalo, muodin erikoisliikkeitä, ravintolamaailma, lääkäriasema. Kaikkiaan kauppakeskukseen tulee 90 eri alan liikettä. A siakas osti sängyn Kalustetalo Maskusta Vantaan Petikosta viime kesäkuussa. Vietyään vuoteen kotiin, hän havaitsi, että siinä oli jalat väärillä kierteillä. Pari viikkoa meni patjalla, joka lepäsi lattialla ilman jalkoja. Uudet sängynjalat puolestaan osoittautuivat liian lyhyiksi. Ne luvattiin vaihtaa pitemmiksi ja toimittaa seuraavalla viikolla. Tuota pikaa on joulukuu, mutta sängynjalkoja ei ole kuulunut. Kun kuluttaja kävi ensimmäisen kerran kysymässä jalkoja, hänelle sanottiin, että tulossa on. Toisella kerralla todettiin, että jalat ovat kylläkin myymälässä, mutta sellaisessa paikassa muun rojun takana, ettei sinne pääse. Se on: ei hotsita kaivaa. Kolmannella kerralla myyjä kertoi jalkojen olevan Hyvinkään varastossa, josta ne toimitetaan asiakkaalle viikon päästä kotiinkuljetuksella. Neljännellä kerralla myyjä sanoi, ettei se ole hänen vikansa, jos jalat ovat Hyvinkäällä. Lohdutukseksi sängyn ostaja sai 10 euron tuulettimen. Viidennellä kerralla Maskun edusmies totesi, että hänellä on muutakin tekemistä, kuin etsiä sängylle jalkoja. Rekka oli yhä tulossa kotiovelle. Kuudennella kerralla sängynjalka-asiakas haittasi hänen ansiotulojensa muodostumista, koska on muitakin asiakkaita. "Tehkää reklamaatio." Kyllä se rekka tulee... Kun sängyssä ei ollut jalkoja, selkävaivainen kuluttaja nousi lattiatasosta takaperin. Jalkojen ollessa liian lyhyet, asiakas kertoo matalasta vuoteesta kapuamisen aiheuttavan kipuja. Pikku hiljaa hiiltynyt kuluttaja toteaa olleen mielenkiintoista havaita, että Petikon Maskusta ei ole löytynyt henkilöä, joka kantaisi vastuun yrityksen kelvottomasta toiminnasta. Nyt tämä asiakas/kuluttaja ihmettelee kovasti, että Masku ilmoittaa antavansa sängynostajalle petauspatjat kaupan päälle. Ovatkohan patjat liian lyhyet? Vai ohuet? Vai kenties pitkät? Ehkä ne ovat varastossa Hyvinkäällä. Kuluttajan odotellessa sängynjalkoja, Toivo Sukari myy taloudellisen tilanteensa kohentamiseksi miljoonien eurojen asunto-osakkeitaan niin Ranskassa kuin kotimaassakin. KUN KANNELMÄEN kauppakeskus lopullisesti valmistuu keväällä 2013, käy siellä päivittäin 20 00030 000 asiakasta. Prismassa työntekijöitä on yli kaksisataa ja liikevaihto nousee vuositasolla kymmenissä miljoonissa. Syksyllä Prisman vetovastuun ottanut johtaja Ilkka Riiali (49) sanoo, että ison hypermarketin johtaminen on aina haasteellista. Imatralta lähtöisin oleva Riiali opiskeli Helsingissä ja aloitti sen jälkeen työt Valintatalon myymäläpäällikkönä Pitäjänmäellä. Sieltä miehen tie vei Aleksi 13:n osastopäälliköksi ja edelleen 1990-luvun alussa marketpäälliköksi S-Market ketjuun. Muutama vuosi hankintapäällikkönä ja 2000-luvun puolivälistä lähtien Riiali toimi prismajohtajana Tikkurilassa ja Jumbossa, josta siirtyi 1.9.Kannelmäkeen. - Uskon kauppakeskuksen olevan lähiseudun asukkaille myönteinen asia, koska onhan siinä yhden katon alla kattavat palvelut. Myös kauppakeskuksen sisällä erilaisten konseptien kesken on kilpailua. Riiali on hyvin tietoinen myös siitä arvostelusta jota Prisma saa osakseen. Kauppakeskusta moititaan mm. pitkistä kävelymatkoista itse liikkeen sisällä ja siitä, että Samovaarin venäläisiä herkkuja keskieurooppalaiselta valmistajalta KANTELETTARENTIELLÄ Kannelmäessä on elintarvikekauppa Samovaari, jossa on venäläisiä herkkuja keskieurooppalaiselta valmistajalta. Varsinkin pelmenit ja suolakurkut ovat kysyttyä tavaraa. Venäläisen kaupan myyjä Galina Korovina kertoo, että asiakkaiden pyynnöstä liikkeeseen on hankittu myös virolaisia maitotuotteita. Helsingissä on vain muutamia venäläisiä kauppoja. Galinan vanhemmat, jotka ovat Samovaarin omistajia, ovat sekä Suomen että Venäjän kansalaisia. - Kävin Kaarelassa SuomalaisVenäläisen koulun ja minusta on oikein mukavaa työskennellä täällä, sanoo 19-vuotias Galina, joka on kauppiaana jo kolmannessa polvessa. Eeva Kumpulainen oik. todisti kun Sakari Enrold vihki Marlen ja Juhan. Kari Varvikko Rakkaus kukoisti Prisman parkissa 11.11.11. klo 11 Marle Saksman ja Juha Salin vihittiin avioliittoon Kannelmäen Prisman parkkihallissa 11.11.11. klo 11. Pitkään yhdessä olleelle pariskunnalle niin aika kuin paikkakin on ikimuistettava. Yhteensä Prismassa vihittiin 23 paria, joista kolme autohallin puolella. Kirkolla sai toisensa 15 paria ja yhden parin avioliitto siunattiin. Lisäksi Malminkartanossa oli vielä yksi vihkiminen. Näin 40 paria tuli Kaarelassa vihityksi saman päivän, kuukauden ja vuoden aikana eli 11.11.11. Kirkkoherra Sakari Enrold sanoo ihmisten suhtautumisen tapahtumaan olleen poikkeuksetta myönteistä. - Itselleni ko. päivä jää varmasti mieleen. Vihin yhteensä 12 paria. Hienointa oli, että suurin osa pareista oli sellaisia, jotka olivat olleet yhdessä 10-30 vuotta. Ajatus avioliitosta oli ollut kauan mielessä. Nyt heille järjestyi mahdollisuus mennä vähäeleisesti, mutta samalla arvokkaasti ja kauniisti vihille ilman suurta hössötystä. Tämä mahdollisuus ei rajoittunut ainoastaan 11.11.11. ­tapahtumaan vaan tarjous on pysyvästi voimassa. Ps. Muuten kun ostaa sohvan Maskusta, saa kaupanpäälliseksi nojatuolin ­ ehkä ilman jalkoja. Seuraava Tanotorvi ilmestyy 14.12.2011. Aineisto toimitukseen 2.12. mennessä. - Suolakurkut ja pelmenit ovat kysyttyä tavaraa, toteaa Galina Korovina.
• 4 30.11.2011 MAJAVAN MATKASSA Giselle noo-teatterina Joululahjavinkki! KANNELTALOSSA SAA tammikuun 12. ensi-iltansa mielenkiintoinen tanssiteatteriesitys " Giselle - Planet Earth No.2" Se on Aki Suzukin uusi vaikuttava teos, jossa klassikkobaletti Giselle saa aivan uuden ilmeen japanilaisin elementein ja suomalaisin esiintyjin. Giselle-baletista on Japanissa syntynyt moderni noo-teksti Shion Mizuharan ja Rokuro Umewakan käsissä ja tämän käsikirjoituksen on suomentanut Kai Nieminen. Noo-teatteria on esitetty Japanissa jo 1300-luvulla. Se on musiikin, tanssin ja naamioiden teatteria ja elementeiltään se on säilynyt samanlaisena kautta vuosisatojen. Liput Giselleen on mainio joululahja niin kulttuurin, tanssin kuin Japaninkin ystäville. Aki Suzuki Spiritsin esittämä noo-teos kertoo tarinan rakkaudesta. Giselle surmaa itsensä järkytyksestä menetettyään Albrechtin rakkauden. Hän harhailee haamuna Helvetin metsässä Mustana Gisellenä. Albrecht saapuu etsimään häntä papin kanssa. Mutta Gisellen kosto on oleva hirmuinen! Mitä on odotettavissa koston jälkeen? Voittaako rakkaus? "Rakkaus kuin tuuli läpikuultava". Tanssiartisti Aki Suzukilla on pitkä ura tanssijana ja koreografina, aina japanilaisesta kansantanssista nykytanssiin. Suzuki esiintyi Akenotaiteilijanimellä ympäri maailmaa keskeisimmillä tanssifestivaaleilla buto-tanssijana kuudentoista vuoden ajan. Vuonna 2000 hän lopetti buto-uransa ja ryhtyi luomaan omaa näkemystään ja liikekieltään käyttäen japanilaisen kansantanssin sekä kabuki- ja noo-teatterin elementtejä. 2010 hän perusti oman ryhmän: Aki Suzuki Spirits. Se on esittänyt mm. Kanneltalossa syksyllä 2011 nähdyn teoksen Matsuri - Planet Earth No.1. To 12.1. klo 19 (ensi-ilta), la 14.1., ti 19.1. ja la 21.1. klo 19 Aki Suzuki Spirits: Giselle - Planet Earth No.2 Dramaturgia, ohjaus, koreografia ja puvut Aki Suzuki. Noo-käsikirjoitus Shion Mizuhara / Rokuro Umewaka (Japani), suomennos Kai Nieminen. Lavalla Aki Suzuki Spirits -ryhmän kuusi tanssijaa. Liput 18/15 e Lipunmyynti (09) 310 12000 ja Lippupalvelu Kanneltalo, Klaneettitie 5, Helsinki si.kulttuuri.hel.fi/?cart=355bjbimijdka&language=FI Tommy Tabermann -palkinto perustettu UUDENMAAN KIRJOITTAJAT ry on perustanut kirjailija Tommy Tabermann -palkinnon. Ensimmäinen kirjallisuuspalkinto jaetaan vuonna 2012, jolloin kirjailijan syntymästä on kulunut 65 vuotta. Jatkossa palkinto jaetaan 2-5 vuoden välein. Palkinto voidaan myöntää ansiokkaan kirjallisen työn ohella myös kirjallisuutta edistävästä muusta taiteellisesta työstä. Palkintokriteerit kiteytyvät Tommy Tabermannin omassa kirjailijan työssään korostamiin teemoihin; rauha ja rakkaus, yhteiskunnallinen ja kansainvälinen solidaarisuus sekä työssä ja elämässä elävä utopia. Palkinto sisältää joko rahaosuuden tai kirjailijaresidenssimahdollisuuden sekä palkintoesineen, joka liittää palkinnon Tabermannin Karjaan lapsuuden kasvuympäristöön ja -yhteisöön. Myös Karjaalta syntyisin oleva, mutta Helsingissä asuva, kanslianeuvos Risto Laakkonen toimii kilpailun ensimmäisenä kuraattorina. Palkintoraatiin kuuluvat Uudenmaan Kirjoittajien edustajan ohella toimittaja-kirjailija Tuija WuoriTabermann sekä vaihtuvat edustajat Raaseporin kaupungista ja kustannusalalta. Hölmöläisten hommaa IHMINEN OPPII PARHAITEN omista munauksistaan, siksi on tärkeää tehdä mokia. Vasta vanhoilla päivilläni olen ymmärtänyt, että elämänsä voi tehdä myös mukavaksi. Elämänoppini olen saanut kokemuksen kautta. Viisaampiani en ole kuunnellut enkä lukemaani ymmärtänyt. Vanhan kansanviisauden mukaan hän tekee joka osaa. Joka ei osaa, hän voi aina opettaa muita. Siksipä olen laatinut opetusmielessä oheisen luettelon asioista, joita tulisi noudattaa tai sitten varoa. Asiat ovat sekaisin mieleentulojärjestyksessä. Tärkeyden päätelköön kukin itse kohdallaan. Jos ohjeet tuntuvat yksinkertaisilta, itsestään selviltä ja lapsellisilta, niin kai ne sitä sitten ovat. Ohje 1 : Vältä turhia riskejä kaikissa asioissa. Jos kävelet päin punaisia valoja ruuhka-aikana, saatat päästä kadun yli nopeammin. Saatatpa jäädä myös auton alle. Elä varojesi ja tulojesi mukaisesti. Talousasioissa ei juuri myönteisiä yllätyksiä tapahdu. Tunnen useita entisiä "menestyjiä", jotka ottivat aikoinaan hullun lailla riskejä osake- ja asuntokaupoissaan. He uskoivat arvojen nousuun ja tuolloin jylläävään inflaatioon. Kun kummatkaan eivät toteutuneet ja pankit vaativat lisävakuuksia, niin osalta menivät kaikki, mitä he sitten omistivat. Jäipä osalle pelkästään mahtavat velat muistoksi älyttömästä riskinotostaan. Velkoja taanneilta omaisilta, ystäviltä ja sukulaisilta meni kämpät alta, avioliitot hajosivat, pyssyt paukkuivat ja köydet kiristyivät. Kaikki tämä olisi voitu välttää. Ohje 2 : Turvaa selviämisesi työttömyyden varalta. Liity kassaan. Vuosikymmenien työhistoria on nykyisin rasite kuten rautainen ammattitaitokin. Väkeä vähennetään aina vanhemmasta päästä. Et ole korvaamaton, koska jo muutaman viikon päästä lähdöstäsi joku muu istuu pallillasi ja tekee hommasi siinä kuin sinäkin. Moraali ei kuulu tämän päivän sanastoon työelämässä. Ohje 3 : Älä ota työtehtävää, joka ei sinulle sovellu tai jota et hallitse. Menetät motivaatiosi ja itsekunnioituksesi väärässä työtehtävässä. Työ ei ole tärkein asia elämässä vaikka tärkeä onkin. Työstä täytyy nauttia, sellaisiakin hommia on. Eri ihmisille sopivat erilaiset hommat. Puhun tässä ns. normaalihommista enkä kutsumustöistä vaikkapa tieteen ja taiteen alueilla, koska ne vaativat oman poikkeuslahjakkuutensa ja niitä on äärettömän vähän tarjolla. Niissä hommissa ei paina ikä eikä työpäivän pituus, koska ne virkistävät ja kannustavat tekijäänsä. Palkkakaan ei usein ole määräävä tekijä, koska kyseessä on puolittain harrastus ja elämäntapa. Ohje 3 : Älä tee mitään päätöksiä tunnekuohun vallassa. Nuku yön yli, kuten Väyrynen aikoinaan viisaasti sanoi. Aamulla asiat näyttävät erilaisilta. Ainakin pienissä asioissa maltti ja odotus kannattaa. Jos saat päähäsi ajatuksen lähteä kapakkaan ilman sen suurempaa syytä, odota tunti. Ehkäpä ajatus ei sittenkään ollut niin hyvä. Mieti mitä maksaa dokata, ajaa taksilla, sponsoroida loppuillasta pöytäseuruetta... hullun hommaa. Taloudellisten menetysten lisäksi potisit huomenna krapulaa, jo- ka ei ole ainakaan vanhemmalle ihmiselle mukava tauti. Jos näet kaupan ikkunassa jotakin mielenkiintoista ostettavaa, kävele korttelin ympäri. Todennäköisen turha kapine ei sinua enää kiinnosta ainakaan niin paljoa rundin jälkeen. Ohje 4 : Juopottele ainoastaan silloin, kun siihen on jotain syytä. Masennukseen nappaaminen on hullun hommaa jonka saa vielä paljon hullummaksi erilaisilla lääkkeillä. Tämä on nyt hieman toistoa, mutta onpa asiakin varsin merkittävä: juhlista hyvää oloasi alkoholilla. Väärän kasvatuksemme takia me suomalaiset olemme niin pahuksen ujoja selvin päin että meidän täytyy poistaa pahimmat estomme muutamalla paukulla. Iloinen nousuhumala on synkkämieliseksi kasvatetulle suomalaiselle suotava olotila, valitettavan lyhytkestoinen tosin. Ohje 5 : Älä ota itsellesi kaunista akkaa. Niin tekemällä teet elämästäsi helvetin. Kauniit naiset on hemmoteltu pilalle jo lapsena. Hänestä on tullut omasta mielestään jonkinlainen prinsessa, jota kaikkien tulee palvoa ja palvella. Hän ei kestä pienintäkään vastaansanomista, koska hän luulee olevansa oikeassa joka asiassa. Et voi koskaan olla varma hänen tempauksistaan. Katselkaapa vaikka missejä. He ovat nättejä kuin nuket, kuitenkin he tekevät typeryyksiä tekemästä päästyään. Lieneekö sitten kateutta mutta ainakin heidän poikaystävänsä edustavat mielestäni pohjanoteerausta. He kun ovat kaikenlaisia miesmalleja, lätkänpelaajia, tanssijoita ja kaiken sortin pellejä. Kunnollinen mutta tylsä entinen poikaystävä jää kylmästi nuolemaan näppejään ... Erosimme ystävinä, tilittävät nämä missinheitukat roskalehdille. Oppivathan hekin ajan kanssa, kun nämä prinssit ja miljonäärit paljastuvat oikeasti sosiaalituella loisiviksi pummeiksi... Päätalo määritteli etsittävän puolison olemuksen seuraavasti: akan tulee olla ainakin niin nätti, etteivät omat lapset pelkää. Kauniit naiset tulee jättää herroille, jotta saisivat hekin kokea jotakin pirullista elämässään... Schopenhauer varoitti puolestaan älykkäistä naisista, sellaisia tulisi kuulemma myös välttää... Palkinnon myöntää Uudenmaan Kirjoittajat ry, jonka perustajajäsen ja tukija Tabermann oli, yhdessä yhteistyökumppaniensa ja Tabermannin kirjallisten yhteistyötahojen kanssa. Uudenmaan Kirjoittajat ry:n puheenjohtaja on Pentti Peltoniemi ja varapuheenjohtaja yhdistyksen Elias-lehden päätoimittaja Kari Varvikko. Uudenmaan Kirjoittajiin kuuluu noin 80 harrastaja- ja ammattikirjoittajaa. Yhdistys on perustettu 1969 ja sen ensimmäinen puheenjohtaja oli kirjailija Iiris Kähäri. TOIVO KOTTARAINEN Mikä on venäläisen kenraalin painajainen? - Se että kiinalaiset oppisivat taistelemaan niin kuin suomalaiset tai että suomalaiset oppisivat lisääntymään niin kuin kiinalaiset. + Hesalainen, tamperelainen ja turkulainen kilpailivat siitä, missä on paras kapakka. - Meillä Stadissa on rafla, jossa joka viides bisse on ilmainen. - Meillä Tampereella on kuppila, jossa joka kolmas kalja on ilmainen. - Voi pojat! Meil Turuus on simmottine ravintola, misä kaikk kalja o ilmast ja sit valomerkin jälkke saa viäl nussi Datsuni takapenkil! En oo viä käyny, mut muija kovin kehus! + Mikä on nykyalokkaan Cooperin testi? - 12 minuuttia ilman kännykkää. + Mies tuli kotiin ja löysi vaimonsa wc:stä ihailemassa rintojansa. Mies kysyi: - Mitä sä oikein touhuat? Vaimo vastasi tyytyväisenä: Olin tänään lääkärissä ja se sanoi, että mulla on rinnat kuin 25-vuotiaalla! Tähän mies: - Ei se sit sanonut 50-vuotiaasta perseestä, jota sä raahaat mukana? Johon vaimo: - Noup ­ me ei ylipäätänsä puhuttu susta mitään. + Miksi nainen ei voi pelata taskubiljardia? - No, kun pöytä on halki eikä ole keppiä ja palloja. + Kaksi miestä oli telttailemassa. Yöllä toinen kysyi: Kivaa Joulua ­ erityisesti lapsille! kun on Nukketeatteri Sampon mukaansa tempaava jouluinen nukketeatterikonsertti Joulu tulla jollottaa (17.12.). Yhdessä teatterin oman maskotin Duppaduulixin, tonttuystävien ja muusikoiden kanssa nostetaan joulutunnelma kattoon. Tämä konsertti on aivan kaikenikäisille ja tässäkin konsertissa saa laulaa mukana. Sampon Joulu tulla jollottaa on kohonnut yhdeksi yleisön ikisuosikiksi; sitä on menestyksellä esitetty jo vuodesta 1998 ja sen ovat nähneet kymmenet tuhannet lapset ja lapsenmieliset. Eikä yleisömenestys ole ihme! Konsertti tuo riemukkaalla tavallaan hyvän ja jouluisen mielen kaikille. TONTTUJA ON LIIKKEELLÄ! Lapsilla on vuoden jännimmät ajat menossa, kun joulu lähestyy ja joulupukin vierailua odotellaan. Kanneltalossakin vilisee punapukuisia ja hiippalakkisia vieraita hassuttelemassa ja iloa tuomassa koko perheelle. KADONNEET JOULULAULUT Lasten lauantaina (3.12.) ovat joululaulut hukassa ja niitä etsitään Kamarikuoro Addiction tonttujoukon kanssa. Joulumaan lauluaarrekirja on kadonnut kuin tuhka tuuleen ja sen metsästyksessä mitataan tonttujen nokkeluus. Yleisön apua tarvitaan, jotta laulut saataisiin pelastettua. Mukaan vain laulunetsintään, jotta ne lopulta löytyisivät - ja kaikki saisivat laulaa! La 3.12. klo 15 Lasten lauantai Kadonneet joululaulut - seikkailumielinen tarinakonsertti lapsille Kuoroa johtaa Anna Toivakka. Esityksen on ohjannut Juulia Tapola. Kesto 45 min. Ikäsuositus 4+ Liput 4 e Lipunmyynti (09) 310 12000 ja Lippupalvelu Kanneltalo, Klaneettitie 5, kanneltalo.fi ---La 17.12. klo 15 Nukketeatteri Sampo: Joulu tulla jollottaa Kesto 45 min. Kaikenikäisille. Liput 8 e Varaukset (09) 323 6968, liput ovelta Kanneltalo, Klaneettitie 5, kanneltalo.fi JOULU TULLA JOLLOTTAA Heikki Majava Suloisia ja pieniä nukketonttuja nähdään noin viikko ennen jouluaattoa, - Nukutko? - En - Vedätkö käteen? - Joo. - Eikä meinaa seistä? - No ei. - Kokeilisit välillä vatkata omaa munaas! + Mitä yhteistä on blondilla ja Ikean huonekaluilla? - Hyvännäköisiä, mutta heti kun viet ne kotiin, jalat leviää ja huomaat, että ruuveja puuttuu. + Niin, milloinkahan sitä mies alkaa tulla vanhaksi? - No, nuorempanahan sitä unet on märkiä ja pierut kuivia. Jossain vaiheessa tämä kääntyy toisin päin. + Vanha Kustaa Pohjanmaalta meni apteekkiin käsiään hieroen, muikea hymy kasvoillaan. - Mitäs laitetaan, käsivoidettako? apteekkari tiedusteli. ­ Ei vaan kaksi pakettia viagraa, rajan yli tulee bussillinen huoria! Maanantaina Kustaa saapui taas apteekkiin, jälleen virnistys ja taas käsiään rajusti hieroen. - Pistetäänkös lisää viagraa? apteekkari kysyi? ­ Ei vaan käsivoidetta, se bussi ei tullutkaan.
• 30.11.2011 5 Sijoittajalle jäitä hattuun epävarmassa taloustilanteessa Keväällä alkanut Suomen osakemarkkinoiden jyrkkä heilahtelu on koetellut suomalaisen osakesäästäjän hermoja. Sijoittajan on nyt tärkeää säilyttää malttinsa ja pysyä omassa sijoitussuunnitelmassaan. SUUNNITELMALLISUUS ja sijoitusten hajauttaminen eri sijoituskohteisiin ovat säästämisen ja sijoittamisen lähtökohta. Niiden tärkeys korostuu entisestään, kun elämme epävarmassa markkinatilanteessa. Omat tavoitteet, riskinsietokyky ja varojen jakaminen eri sijoituskohteiden välillä kannattaa miettiä tarkasti ennen sijoituspäätöksen tekemistä. ­ Nyt tarvitaan sijoittajalta epävarmuuden sietokykyä. Sijoittajan suurin virhe osakemarkkinoilla on ostaa kalliilla ja myydä halvalla. Jos sijoittajan ei aivan välttämättä tarvitse irrottaa varojaan osakkeista tai rahastoista, on parempi juuri nyt olla myymättä ja odottaa, neuvoo konttorinjohtaja Vesa Valasti Nordean Pitäjänmäen konttorista. ­ Toisaalta osakekurssien lasku kevään 2009 tasolle voi monelle sijoittajille merkitä jo hyviä oston paikkoja, Vesa Valasti jatkaa. Oikeutta talibaaneille! TALIBAANEJA ON DEMONISOITU jo liian pitkään. Talibaanit edustivat parasta mitä Afganistanilaisille oli tapahtunut moneen vuoteen tullessaan valtaan 90-luvulla. Neuvostoliiton vetäydyttyä Afganistanista voimatyhjiön täyttivät nopeasti rosvojoukkiot. Työttömät taistelijat käyttivät oman käden oikeutta ja mm. päätiellä oli parhaaseen aikaan yli viisikymmentä tiesulkua,. joissa jokaisessa oli maksettava rosvoille lunnaita. Ihmishenki ei ollut tiesuluilla eikä rosvojen hallitsemilla alueilla minkään arvoinen. Talibaaniliike syntyi spontaanisti tarpeesta korjata laittomat olosuhteet. Talebaaniaate ei ole omanvoitonpyyteinen, vaan palvelee aidosti pashtu-yhteisön tarpeita. Viestintä on ollut liiaksi Kabul-painotteista eikä ole nähty eikä välitetty nähdä todellisuutta pääosassa maata, maaseudulla. Muutaman näytösluonteisen amputoinnin ja teloituksen jälkeen katuelämä rauhoittui Kabulissakin tuntuvasti. Kukapa riskeeraisi kättänsä varkauden takia. Muutamia asioita on mennyt pieleenkin. Tuhansia vuosia vanhojen patsaiden räjäyttäminen ei osunut nappiin, varsinkin kun talibanitkin ymmärtävät matkailun merkityksen. Räjäytysten toisaalta uskotaan olleen Al-Qaidan järjestämä tarkoituksena eristää talebaneja sivistyneestä maailmasta. Virallista päätöstä patsaiden räjäyttämisestä talibaanit eivät tehneet. Naisten asema kuohuttaa eniten länsimaissa. Kuitenkin naisten asema parani paljon talibanien aikana, uskonnollisen poliisin vaatimukset oli helpompi kestää kuin katuväkivalta, ryöstöt, murhat ja raiskaukset. Talibaanit kielsivät mm. naimakaupat rahasta sekä naisten murhat verikostojen hyvityksinä heti valtaan tultuaan. Talibanit eivät suinkaan vastusta naisten koulutusta, sillä naisten hoitoon tarvitaan mm. naislääkäreitä. Samaten naisten opettajiksi tarvitaan naisia. Länsimaiden, päättäjien ja yleisön olisi korkea aika tajuta, että hengellinen valta olisi suunnattomasti parempi kuin klaanien ja klikkien omanvoitonpyyntöinen valta. Talibanien aikana sharia-tuomioistuin ratkaisi muun muassa maa- ja rajariidat nopeasti ja ilmaiseksi. Nyt korruptoituneessa oikeusistuimessa täytyy maksaa suuria lahjuksia, ja asiat makaavat pitkään, eikä lopputuloksen oikeudenmukaisuudesta ole takeita. Muutenkin sharia-tuomioistuin vastaa paikallista oikeuskäsitystä ja ajatusmaailmaa. Parasta olisi heittää USAn marionetti, korruptoitunut Karzai historian rikkatunkiolle ja aloittaa vakavat neuvottelut pashtujen todellisten edustajien, talibanien kanssa. Sodankäynti on järkyttävän kallista. Mikäli osakin sodankäyntikuluista käytettäisiin afganistanilaisen yhteiskunnan eduksi, mielialat muuttuisivat länsimaille suopeammaksi. Auttajien ei vain parane tulla ase kädessä. Kylän vieraita puolustetaan taas viimeiseen asti, tämän periaatteen takia Al-Qaidaakaan ei olisi luovutettu muualle kuin islamilaiseen maahan tuomiolle. Talibanien kohdalla olisi muistettava tausta. Maassa oli todella suuri määrä orpoja Neuvostoliiton agression jäljiltä. Näillä orvoilla ei ole ollut mahdollisuutta elämiseen muualla kuin madrassoissa, koraanikouluissa. Elämä ei ole ollut siellä helppoa. Kuri on ollut ankaraa, ja naisihmisiin oppilaat eivät ole olleet missään kosketuksissa. Tausta huomioonottaen talibanit ovat huomattavan tasapainoista porukkaa! Ja nopeita oppimaan. Talibani sananakin tarkoittaa opiskelijaa. Kun rauhan vuodet kuluvat, asenteetkin lievenevät, tai ainakin mikäli suurvalta ei olisi heidän kimpussaan. Suomi ja Nato taisteleekin nyt islamia ja islamin naiskäsitystä vastaan, sekä toissijaisesti tuhansia vuosia vanhaa afganistanilaista yhteiskuntajärjestystä vastaan. Tässä järjestyksessä mujahideenit toimivat kylän sotureina ja puolustavat kylää ketä tahansa tunkeutujaa vastaan. Katsomalla muutaman Akira Kurosawan samurai-elokuvan, saa melko hyvän kuvan mujahideenien asemasta pashtujen yhteiskunnassa. Arvostettujen uskonmiesten murhat ja kidutukset eivät taatusti paranna mielialoja länkkärimyönteisemmiksi. Eikä yölliset iskut koteihin, sekin sotii täysin afganistanilaista maailmankuvaa vastaan. Afganistanilaiset poliisijoukot (lue rosvojoukot) on vitsi, koska poliisit ovat lähes kokonaan muita kuin pashtuja. Länkkärien lähdettyä taistelut alkavat muualta kotoisin olevien poliisien ja paikallisten mujahideenien välillä. Ja Suomen rooli tässä sekasotkussa on ainoastaan miehittäjän: Eihän Mazarissa pohjoisena alueena edes ole talebaaneja! On vaarallinen ajatus jättää vajaa miehitys tapettavaksi. Suurempi joukko pystyy paremmin estämään mm. kranaatinheitinhyökkäykset leireihin. Jos jäljelle jää vain muutama mies, nämä jätetään sinne kuin uhrilampaiksi. Uskon, ettei afganistanilaisia voi voittaa. Meillä saattaa olla rannekellot, mutta afgaaneilla on aika. Ainakin Suomi pois Afganistanista ja pian! Esko Karinen - Sijoittamisessa riskin hajauttaminen on tärkeätä, sanoo Vesa Valasti. Hajauta ajallisesti ja maantieteellisesti Suomalaiset ovat perinteisesti olleet varovaisia ja turvallisuushakuisia tilisäästäjiä. Säästämisen trendi on Suomessa kuitenkin hiljalleen muuttumassa ja monen suomalaisen salkusta pieni osa muodostuu osakesijoituksista muutamiin yksittäisiin suomalaisiin pörssiyhtiöihin. ­ Sijoittamisessa riskien hajauttaminen on tärkeää. Jos sijoittajan salkussa on pelkästään suomalaisia osakkeita tai rahastoja, sijoituksia kannattaa hajauttaa esimerkiksi Aasian kehittyville markkinoille ja Pohjois-Amerikkaan. Tällöin salkun tuotto ei riipu ainoastaan Suomen pörssimarkkinoiden liikkeistä, Vesa Valasti opastaa. Yhtä tärkeää on hajauttaa sijoituksia ajallisesti eli säästää ja sijoittaa vähän kerrallaan, esimerkiksi 100 euroa kuukausittain. ­ Kannustan piensijoittajia kuukausisijoittamiseen. Kun ostaa sijoituksia tasaisesti, niin pitkällä aikavälillä hankintojen keskihinta ei nouse liian korkeaksi. Sama sääntö pätee tietysti sijoitusten myynnissä. Kukaan ei tiedä etukäteen, milloin osakkeiden hinnat ovat halvimmillaan tai korkeimmillaan, Vesa Valasti lisää. In Dream MONET OVAT NE IHMISET, jotka Kannelmäessä kuukausitolkulla odottivat mitä toimintoja tulee vanhan ostarin Nordean tiloihin? Varmastikin jälleen kapakka! Niin siinä sitten kävikin, mutta minkälainen ravintola onkaan kyseessä? Suomalaisvenäläinen Tatiana Happonen avasi parisen viikkoa sitten paikalla Lounaskahvila In Dreamin. Entisessä Nordean kiinteistössä on tilaa ja avaruutta. Vaikka sisustaminen onkin vielä kesken, jo nyt voi havaita, että kahvila on viihtyisä ruokapaikka. In Dreamin tarkoitus on nostaa keittokulttuurin tasoa pääkaupunkiseudulla. Ja mikä ihmeellisintä: edes ­ keittoja ja muuta herkkua hyvällä maulla olutta ei ole tarjolla. Vain kotikaljaa, vettä, maitoa ja piimää. Kysymyksessä on siis raittiusravintola, käsitteen myönteisessä mielessä. " Siellä oli kiva käydä syömässä. Tosi siisti paikka. Ja mitkä hinnat ! Juuri tuollaista olemme kaivanneet Kantsuun." Lounaskahvilan ruokalistalla on kymmenkunta erilaista keittoa ja paljon venäläisvirolaisia ruokia. Päivittäin tarjottavalla lounaalla on lämpimän ruuan sisältävä seisova pöytä ja salaatti sekä kaksi eri keittoa. Lounaan hinta 6.90;- ja keitto 4.90;- . Ruokaan kuuluvat leipä, voi, kotikalja ja vesi. Ja lopuksi kahvi. Joka päivä on myös tuoretta pullaa - Haluan nostaa keittokulttuurin tasoa, sanoo Tatiana Happonen. ja sämpylöitä. In Dream on avoinna ma-pe klo 8.30-18.00, la-su klo 10.00-18.00. Lounas on klo 11.00-14.30 Lounaskahvilasta voi ostaa ruokia myös mukaan. Myös tilauspalvelu erilaisille kakuille toimii aja ravintolaa voi vuokrata myös juhlatilaisuuksiin. - Haluamme tarjota ihmisille ruokaa miellyttävissä olosuhteissa, mutta ilman alkoholijuomia. Tervetuloa tutustumaan, toivottaa lounaskahvilan pitäjä Tatiana Happonen. Kaipaako kuntosi kohennusta! KUNTOSALI Kannel Gym Rento kuntosali kaikille! Lahjavinkki: Kannel Gymin lahjakortti pukinkonttiin! Avoinna avainkortilla joka päivä klo 06.00-23.00. Toimisto avoinna ark. klo 15.00-20.00, la klo 10.00-14.00 Pelimannintie 13, 00420 Helsinki · Puh. 050-541 22 88 www.kannelgym.fi · Löytyy myös Facebookista! Kirjoituksen tiedot perustuvat James Fergussonin kirjaan Taliban. Toisinajattelija Toisinajattelija
• 6 30.11.2011 Mammuttien maailmaa Eila Karhun öljy- ja akryylimaalauksia tää vain kestävän kehityksen mukaisesti. Ryöstömetsästys tulee lopettaa, Eila Karhu sanoo. Eila Karhu on opiskellut mm. Helsingin yliopiston piirustuslaitoksella ja monissa iltaopistoissa eri taidekursseilla. Hän on työskennellyt aiemmin päätoimisesti mm. tiedottajana ja kouluttajana sekä tiede- ja kulttuuritoimittajana. Tiettävästi ensimmäistä kertaa maailmassa mammutit ovat inspiroineet kokonaisen öljy- ja akryylimaalausnäyttelyn. Esillä on valikoima Eila Karhun mammuttiaiheisia töitä. Aiemmin mammuteista on eri tekijöiltä ollut näyttelyissä yksittäisiä patsaita, maalauksia tai muita kuvia, tai mammutteja esittäviä kuvia on käytetty mm. kirjojen kuvituksissa. Eila Karhu perehtyi mammutteihin edesmenneen geologi-miehensä ansiosta sekä tutkimuslaitoksissa, joissa hän on työskennellyt pitkään. Tämän ohella hän on myös maalannut runsaasti myös mm. öljy- ja akryyliväreillä. Mammutit laiduntavat värikkäissä maalauksissa aroilla ja niityillä, talvi- ja kesämaisemissa, kahlaavat jopa sinilevän keskellä. urokset välillä kamppailevat keskenään, ja lopulta päätyvät ihmisten saaliiksi. Karhun tyyliä on sanottu runolliseksi realismiksi, joskus impressionistiseksi. Kokonaisuus esittää nostalgisesti maailmaa, jonka ihminen menetti mammutin myötä. Monen muunkin eläimen kadottua olisi syytä ymmärtää, miten peruuttamatonta lajien kuolema on. Entiset lajit eivät enää palaa. Tuskin elinaikanamme voimme kloonata takaisin mennyttä maailmaa. Mammutti on eläin, joka yhä kiehtoo ihmisiä. Se oli suuri, norsun kokoinen tai isompikin. Se kuoli sukupuuttoon, eikä ihminen siihen ole ihan syytön. - Olin maalannut joukon Afrikan uhanalaisia eläimiä luonnonpuistoista. Eräänä päivänä tuli mieleen, että kuvaamalla kadonneita eläimiä, kuten mammutteja, voisin herättää ihmisiä kunnioittamaan lajien runsautta. Ihmisen tulisi metsäsKe 7.12.2011 - la 31.12.2011 Kanneltalon aulassa ja taidekahvila Voilàssa, osoite Klaneettitie 5, Helsinki, ma-to 9-20, pe 9-18, la 1016, su suljettu. Eila Karhu on paikalla 7.12. klo 12.00 - 15.00 tai erikseen sovittavina aikoina. Näyttely siirtyy Prisma-galleriaan 2.-30.1.2012, Kantelettarentie 1, 2 krs, Helsinki, ma-pe 8-21, la 8-18, su 12-18 T Marskin ritarit veteraanien valiojoukko vä lämmin sydän." Ehkä siksi "Aatusta" tulikin tunnetuin ritarimme. Kun tarkastellaan ritari no: 147:n, ylikersantti Erkki Oinosen nimitysperusteluja pelkistettynä luettelona, ne sisältävät kaikki edellä esitetyt sankaruuden ainekset: "Oinonen karkotti parin miehen kanssa komppanian selustaan hyökänneen 350 miehen vahvuisen vihollisosaston. Ryhmänsä kanssa Oinonen tuhosi vihollisdivisioonan raskaan kaluston vartiomiehistön ja edesauttoi Kaksinkertaisia ritareita ovat kenraalimajuri Aaro Pajari, eversti Martti Aho, lentomestari Eino Juutilainen ja kapteeni Hans Wind. Sotamarsalkan lisäksi 1.luokan ja 2.luokan ritariksi on nimitetty ainoastaan jalkaväenkenraali Axel Erik Heinrichs. Ritarien sotilasarvoja tarkasteltaessa yli neljännes on ollut etulinjan poteroissa sankariksi syntyneitä taistelijoita ja ryhmänjohtajia. Miehistöön kuuluvia oli 23 ja alikersantteja tai kersantteja 31. Joukkueenjohtajatason tehtävistä (vänrikki/luutnantti) nimitettiin ritareiksi 41 esimerkillistä johtajaa. Ritarieverstejä oli 14 ja kenraaleita 11. Siten on tärkeää huomata, että joukkuetason "taistelijaritareita" oli lähes neljä kertaa enemmän kuin ritareiksi nimitettyjä everstejä ja kenraaleja yhteensä. Vaikka jokainen sankaritarina on ollut erilainen ja ainutkertainen, niitä kaikkia yhdistää joukko johtajuudessa ja yleensä menestymisessä tarvittavia ominaisuuksia, kuten esimerkin voima, vastuunaulius, tahto kaverin auttamiseen, rohkeus ja pelkäämättömyys sekä henkinen kestävyys vaikeissakin tilanteissa. Ritari no: 16, vänrikki Pentti Iisalo on haastatteluissa usein korostanut lisäksi sitä, että "harva meni sotaan tullakseen sankariksi, sankaruus syntyi tilanteessa". Menestystekijöihin liittyen on hyväksi lopuksi syytä kirjata myös jalkaväenkenraali Aadolf Ehrnroothin (ritari no: 162) usein korostama johtamisperiaate: "Suomalaisen taistelijan johtamiseen kuuluu tärkeänä osana usko itseensä ja kanssaihmisille sykkijärjestöt. Luonnollisesti kaikissa tapaamisissa olivat aina vaimot mukana. Siksi niiden henkinen merkitys yhdessäolon kautta onkin ollut suuri. Ritarien kesäpäivillä joskus mukana olleena havaitsi helposti sen, että niiden henkistä ilmapiiriä leimasi voimakas yhteenkuuluvuuden tunne sekä nöyrä kiitollisuus siitä, että olemme saaneet elää vapaassa maassa: "Vaikka alueita menetettiinkin, sodissa saavutettiin tärkein, Suomen itsenäisyys." Toinen usein Aiempi taiteellinen toiminta: Eila Karhu on osallistunut maalauksilla lukuisiin ryhmänäyttelyihin Helsingissä 1980 - 2011, ja hänellä on ollut yksityisnäyttelyitä, mm. Impressioita Vallilasta, Helsinki 1992, Etelä-Afrikan townshipeja ja luontoa Helsinki 2006 ja Elämää EteläAfrikassa Helsinki 2011. Hän on kuratoimut 1996-2009 eteläafrikkalalaisten taiteilijoiden näyttelyitä, tuoden mm. ensimmäisen uuden Etelä-Afrikan taidetta esittävän näyttelyn maahamme. alvisodassa kunniamerkkien jakaminen perustui sotilasarvoon. Sotamarsalkka Mannerheimin mukaan taistelukentällä osoitettu urhoollisuus ja taitavuus oli voitava kuitenkin palkita korkealla kunniamerkillä sotilasarvosta riippumatta. Siksi 16.12.1940 annettiin asetus, jolla uudet kunniamerkit otettiin käyttöön. Siinä määrättiin: "Erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erikoisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi voidaan Suomen puolustusvoimien sotilas hänen sotilasarvostaan riippumatta nimittää 1. tai 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi." Jatkosodassa ja Lapin sodassa osoitetun urhoollisuuden perusteella ritareiksi nimitettiin 191 sotilasta, jotka saivat nimitykseen liittyvän kunniamerkin lisäksi myös rahapalkinnon (50 000 mk). Sankaruus ei katso ikää eikä sotilasarvoa Mannerheimin haluama palkitsemisidea toimi kannustavasti ja henkeä kohottavasti myös käytännössä. Ensimmäiseksi ritariksi nimitettiin eversti Ruben Lagus heinäkuussa 1941. Ensimmäisenä rivimiehenä palkittiin peloton panssarintuhooja, sotamies Vilho Rättö. Hän sai Mannerheim- ristin no: 4 ­ siis ennen kaikkia päämajan kenraaleita. Mannerheim itse sai nimeään kantavat ristit ­ sekä 1. luokan että 2. luokan samanaikaisesti ­ vasta numerolla 18. Presidentti Risto Ryti kävi luovuttamassa kunniamerkit marsalkalle Mikkelin päämajassa 7.10.1941. Samalla marsalkastamme tuli 74-vuotiaana vanhin ritarimme. Nuorin ritari, kersantti Lauri Skyttä sai kunniamerkkinsä 19-vuotiaana (no: 68). Yli neljännes ritareista oli merkin saadessaan alle 25-vuotiaita. Alle 35-vuotiaiden sarjaan mahtui ritareistamme jo 70 % - kaikkiaan 138 nuorta sankaria. Marskin ritari, vääpeli Erkki Oinonen (keskellä vasemmalla) sotilasläänin komentajan veteraanijuhlassa Kuopiossa 2001. kymmenien miljoonien arvoisen sotasaaliin haltuunoton. Oinonen tuhosi vihollisbunkkerin, jolloin 40 vihollista kaatui ja 24 saatiin vangiksi. Oinonen tuhosi iskuryhmän kärjessä kaksi vihollisen korsua miehistöineen." (lyhennetty ote vuosilta1941- 1943). esille noussut asia oli se, että "moni muukin olisi ansainnut saman tunnustuksen". Kipeimmäksi muistoksi koettiin se, että "sinne" jäi paljon hyviä kavereita. Presidentti Martti Ahtisaaren päätös kutsua Mannerheim-ristin ritarit Linnan itsenäisyyspäivän vastaanotolle 1994 lisäsi kaikkien sotiemme veteraanien arvostusta kansalaisten silmissä. "Kaikki sotiemme veteraanit ansaitsevat kunnioitusta, ja heistä pitää huolehtia hyvin, niin kuin on tehtykin. Ilman veteraaneja emme nyt eläisi tällaisessa vauraassa maassa. Ritarit ovat veteraanien kärkijoukko", totesi Rauhan Nobelilla palkittu Martti Ahtisaari IS Teeman haastattelussa tänä syksynä. Pentti Hämäläinen vapaa toimittaja eversti Ritarien merkitys Suomen marsalkka Mannerheimin hautajaispäivänä (4.2.1951) perustettiin Mannerheim-ristin ritarien säätiö, jonka tarkoituksena on ollut toimia ritareiden yhdyssiteenä ja tukena. Ritarien kuntoa hoidettiin yhteisillä kuntoleireillä 1980-luvulta alkaen. Ritarikokouksia (kesäpäivät) pidettiin vuosittain ympäri maata vuoteen 2005 asti. Isäntinä toimivat aina teollisuuslaitokset, puolustusvoimat ja monet maanpuolustus- MYYRMÄEN JOULUMARKKINAT Maakuntien jouluherkkuja joka makuun ja muita hyviä joululahjavinkkejä! Väritulosteet, kopiot, valokuvasuurennokset, julisteet A5-A2 koossa Tanotorven toimituksesta Pyydä tarjous tai tule käymään! P. 010 320 6661 tanotorvi@eepinen.fi Eepinen Oy Klaneettitie 11, 000420 Helsinki Toimisto avoinna ark. 9.00-16.00 Voit lähettää aineiston joko sähköisesti tai tuoda alkuperäisen skannattavaksi. VALOKOPIOT ODOTTAESSA. Korjaamme ja retusoimme myös revenneitä ja vahingoittuneita valokuvia. la-su 3.-4.12. la 9-18 ja su10-16 MAHTAVIA MARKKINATARJOUKSIA! Myyrmäen tori ympäristöineen Menossa mukana Tervetuloa mukaan tunnelmaan! Ei paha energiayhtiö Lihaisat tuotteet mukana markkinoilla www.teltat.fi Tee perhekuvistasi joululahjaksi suurennoksia! Tiedustelut: Markkinaperinteen tuki ry. 020 749 8700, www.markkina.net
• Pitäjänmäki-extra 30.11.2011 7 KONALA KÅNALA RISTIKKOON ON HELPPO TULLA! Kauppakeskuksessa sinua palvelevat KAUPPAKESKUS HELSINGIN KONALASSA Ajomiehentie 1 00390 Helsinki Kauppakeskus Ristikko tarjoaa toimivat ja viihtyisät tilat niin yritystoiminnalle, palvelujen ja tuotteiden hankkimiselle kuin leppoisalle vapaa-ajan vietollekin. Keskeisen sijaintinsa ansiosta Ristikkoon on helppoa tulla mistä päin pääkaupunkiseutua tahansa. Kauppakeskus Ristikko sijaitsee Helsingin Konalassa, Vihdintien ja Kehä I:n risteyksessä. Tullessasi Kehä I:ltä käänny Vihdintielle pohjoiseen. Kauppakäytävien aukioloajat ma-pe 7-21 la 7-18 su 12-18 (avoinna klo 12-21 31.1.2011 saakka) Asiakkaille autopaikkoja lämpimässä autohallissa. Leveät autopaikat! Kaikkiaan lähes 350 ilmaista autopaikkaa (3h pysäköintioikeus). y t Katso palvelevat liikkeet ja liikekohtaiset aukioloajat: Ristikossa tapahtuu joulukuussa: Joulupukki vierailee Ristikossa seuraavina ajankohtina: Lauantaina 17.12. klo 11­15 Tonttupaja perheen pienemmille Ristikossa seuraavina ajankohtina: Lauantaina 3.12. klo 11­15 Lauantaina 10.12. 11­15 Lauantaina 17.12. 11­15 Tonttupajassa lapset saavat mm. askarella tonttujen kanssa. Ristikossa esiintyy: Pikomalan kuoro lauantaina 10.12. klo 14 Keskiviikkona 21.12. klo 15­18 Lintumetsän koulun kuoro keskiviikkona 21.12. klo 16.30 TERVETULOA!
• PITÄJÄNMÄKI SOCKENBACKA 10 30.11.2011 Pitäjänmäki-extra Kohonneet vuokrat lisäävät ihmisten hätää Pitäjänmäellä yllättävän monen perheen joulu on seurakunnan avun varassa, sillä seurakuntalaisille osoitetut taloudelliset avustukset ovat kymmenkertaistuneet viime vuoteen verrattuna. Pitäjänmäen seurakunnan diakoniatyöntekijät Seija Widberg ja Kristina Sandberg sanovat yhtenä suurimpana syynä tähän olevan asuntojen kohonneiden vuokrien. H elsingin korkeat vuokrat tekevät vähätuloisille tiukkaa, koska vuokrat vievät ison osan perheen tuloista. Avustusta talous- ja ruokamenoihin hakevat varsinkin lapsi- ja yksinhuoltajaperheet, työikäiset ja työssäkäyvät yksineläjät. Kohonneet vuokrat yksinkertaisesti köyhdyttävät perheitä ja kierre on valmis. Monesti osa vuokrasta jää maksamatta, josta syntyy rästejä. Myös puhelinvipit alkavat olla aikuistenkin ongelma ja velkakierre on valmis. - Apu, jota me voimme antaa on lopultakin hyvin pientä. Ohjaamme asiakkaita myös muiden avunlähteiden luokse esim. velkaneuvojalle. Vuoden aikana Pitäjänmäen seurakunnan diakoniatyö on myöntänyt ruokakaupan maksusitoumuksia 360 kappaletta. Kriisiavustusta on annettu Helsingin seurakuntayhtymän-, hiippakunnan- ja seurakunnan omasta diakoniarahastoista. - Ihmiset pyytävät apua henkilökohtaisen kontaktin kautta. Pyrimme yhdessä kartoittamaan ja pohtimaan mitä on tehtävissä. Miten voidaan löytää valoa tilanteeseen? Myös sosiaalitoimen kanssa pidetään kokouksia pari kertaa vuodessa ja asiakkaan luvalla neuvotellaan sosiaalityöntekijän kanssa. Haluamme antaa ihmisille toivoa. Joulupuu tuo joulua Monet ovat ne perheet, joissa on tuskailtu, että "meille ei tänä vuonna joulua tule". Pitäjänmäen alueella asuu perheitä, jotka esimerkiksi työttömyyden tai sairauden vuoksi sinnittelevät pienillä tuloilla. On lapsia, jotka ilman ulkopuolisen tukea saattaisivat tänä jouluna jäädä ilman joululahjaa. Pitäjänmäen kirkkoon laitetaan kuitenkin ensimmäiseksi adventiksi joulupuu, johon on ripustettu Pitäjänmäen alueella asuvien lasten joululahjatoivomuksia. Vähävaraisen perheen lapsen lahjatoivomuksen voi toteuttaa hakemalla lahjatoivomuksen joulupuusta jumalanpalveluksen jälkeen. Joulupuuhun laitetut toivomukset ovat suljetussa kirjekuoressa ja viestissä on kerrottu lapsen ikä, sukupuoli ja lahjatoivomus. Diakoniatyöntekijät jakavat muitakin lasten lahjoja, joita ihmiset haluavat tuoda seurakuntaan. Joululahjat haetaan myös kotoa. - Viime vuonna tuotimme jouluiloa noin 30 perheelle. Joululahjojen antaminen ei keskity pelkästään adventtisunnuntaihin vaan meihin voi ottaa yhteyttä koska tahansa. Haluamme että jouluiloa riittää puolin ja toisin, sanovat diakonit Widberg ja Sandberg. Kari Varvikko Diakonit Seija Widberg ja Krstine Sandberg haluavat antaa ihmisille toivoa. Joulunajan tapahtumia Pitäjänmäen seurakunnassa ten jouluaskarteluilta ja yhteinen joulujuhla. to 8.12. klo 13 Rovastikunnallinen mielenterveyskuntoutujien jouluhartaus ja puurojuhla. Haka Kekäläinen, hartaus, diakoni Kristina Sandberg, kanttori Kylli Ahola, piano, pastori Jukka Vanne, kitara. la 10.12. klo 18 Joulukonsertti. Katariina Manninen, Jaana Siitonen, Päivi Aarnio-Kepsu, laulu ja Annalina Backman, piano. Vapaa pääsy, ohj.10 . su 11.12. klo 10 3. adventin messu. Haka Kekäläinen (s), Leena Eino (a) ja Leena Talvio (k). Kirkkokahvit. klo 14 Ehtoollishartaus Konalan kirkossa (Kyntäjäntie 4). Haka Kekäläinen, Leena Talvio. klo 18 Kauneimmat joululaulut. Kanttori Kylli Ahola. Viikko 50 ti 13.12. klo 18 Nuorten messu ja joulujuhla. Nuorten syyskauden lopetus. Marika Palm, Arttu Heinilä, Tuula Nurminen ja nuorten bändi. la 17.12. klo 16 Perheiden joulukuvaelma päiväkerholaisten esittämänä. Lapsi- ja perhetyön pastori Leena Eino, lastenohjaajat, kanttorina Leena Talvio. su 18.12. klo 10 4. adventin messu. Leena Eino (s), Jukka Vanne (a), Kylli Ahola (k). Kirkkokahvit. klo 14 Ehtoollishartaus Pajamäen seurakuntakodilla (Pajamäentie 14). Leena Eino, Kylli Ahola. klo 18 Kauneimmat joululaulut seurakunnan bändin ja Jukka Haaviston säestäminä, pianossa Leena Talvio. Viikko 51 la 24.12. klo 13 Perheiden aattohartaus Konalan kirkossa (Kyntäjäntie 4). Jukka Vanne, Leena Talvio ja Anne Lampela, laulu. klo 15 Aattohartaus. Leena Eino, Kylli Ahola, Anne Lampela, laulu. klo 23 Jouluyön hartaus. Martti Pitkänen, Jukka Vanne, Maija Nuorteva. Seurakunnan bändi soittaa. su 25.12. klo 10 Joulupäivän messu. Marika Palm (s), Leena Eino (a), Leena Talvio (k). Viikko 52 ma26.12 klo 10 Tapaninpäivän messu. Haka Kekäläinen (s), Martti Pitkänen (a), Leena Talvio (k). klo 18 Kauneimmat joululaulut Konalan kirkossa (Kyntäjäntie 4). Haka Kekäläinen, Leena Talvio. Viikko 48 ke 30.11. klo 19 Koop Arponen & Flute of Shame ­ Hyväntekeväisyyskonsertti. Ohjelmistossa vuodenaikaan sopivaa musiikkia. Liput 15 ovelta klo 18 alkaen tai ennakkotil. matkapuhelimeen, p. 0600-828215 + valitse 19# (kokonaishinta 18,13 ). Ovet avataan klo 18.40. su 4.12. klo 10 2. adventin messu ja puurojuhla. Marika Palm (s), Haka Kekäläinen (a) ja Maria Tuokko (k), Helene Joy, huilu. Messun jälkeen puurojuhla, juontaa Marika Palm. Tiernapojat + musiikkia. Viikko 49 ti 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän messu, partiolaisten kirkkopyhä + myyjäiset. Ennen messua klo 9 lipunnosto. Martti Pitkänen (s), Marika Palm (a), Leena Talvio (k). Avustamassa myös nuorisotyönohj. Arttu Heinilä ja Tuula Nurminen. Messun jälkeen Partiolippukunta Jeanne d`Arc:n myyjäiset. ti 6.12. klo 12 Kunniakäynti Pitäjänmäen sankarihaudalla, Marika Palm, Pikomalan laulajat, joht. Jori Männistö. Laskemme seppeleen haudalle. ke 7.12. klo 17 Varhaisnuor- Turkismiehenkuja 4, 00370 Helsinki (09) 2340 5600 ma-ti, to-pe klo 9-14, ke klo 12-18 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki Yst. huom. tapahtumien paikka on Pitäjänmäen kirkko (os. Turkismiehenkuja 4) ellei toisin ole mainittu! "JOLLEI JOULUNA OLE LUNTA, voiko joulupukki tullakaan?" Näin kysellään eräässä tunnetussa joululaulussa. Parit viime vuodet olemme todella saaneet nauttia perinteisestä lumisesta joulumaisemasta myös täällä Helsingin leveysasteilla. Silti viime kädessä joulun tulo ei riipu lumisateesta, vaan siitä, että almanakka siirtää päivän toisensa perään ja kertoo, että muutaman viikon päästä on edessä taas jouluyö. Se tulee varmasti joka vuosi, näin myös 2011. Seurakunnassamme joulua vietetään yhtä monipuolisesti kuin muissakin luterilaisissa seurakunnissa. Viereiseltä sivulta saat tiedot jouluajan tapahtumistamme. Niihin on valmistauduttu yhtä huolella kuin ennenkin. Lisää tietoa saat seurakuntamme uusituilta kotisivulta. Tällä kaikella haluamme olla julistamassa joulun ihmettä, Kristuksen syntymistä tälle planeetalle. Mitä Kristus-lapsen syntyminen merkitsee meille tänä jouluna? Löytyykö tuosta yli 2000 vuotta vanhasta tapahtumasta vielä jotain ennen kokematonta? Itselläni on 62. joulu edessä. Kun katson taaksepäin, on vaikea löytää jotain joulumuistoa ylitse muiden. Silti odotan joulua yhtä varmasti kuin ennenkin. Voihan käydä niinkin, että Jumala vastaa odotukseeni uudella, yllättävällä tavalla. Joululaulussa "Suutari ja vieras" lauluntekijä Pekka Ruuska kertoo koskettavalla tavalla, kuinka Mestaria odottava suutari pettyy, kun se odotettu jouluvieras ei näyttäytynytkään koko iltana. Sen sijaan hän vierasta odottaessaan auttaa köyhää naista ja tämän kohmeista lasta, pummia sekä juoppoa naapuriaan, jokaista vuorollaan. Lopulta hän käy levolle ja unessa vielä syyttää Mestaria, ettei tämä lupauksestaan huolimatta ilmestynyt suutarin luo. Unessa Mestari vastaa: "Olin luonas tänään kolmasti. Hyvää joulua ja kiitos sydämestäni!" Jeesus sanoo: "Kaiken, minkä olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle." (Matt. 25:49) Siunattua joulua kaikille! Martti Pitkänen kirkkoherra Pitäjänmäen seurakunta
• Pitäjänmäki-extra 13.4.2011 11 KONALA KÅNALA Mikko tarjoaa perinteiset jouluglögit Joulumarkkinat 10.-11.12. ja 17.-18.12. klo 10.00-16.00 Meiltä edulliset joululeivonnaiset: pullapitkot, joululimput, kakut, tortut, piparkakut ja piparkakkutalot ym. Kysy tarjouksia joululeivonnaisista. Toimitamme tilauksia myös firmoille. Tule maistamaan erikoisleipiä. Maanantaisin luonnonjauheilla valmistettu, juurella nostettu täysrukiinen leipä. Keskiviikkoisin tomaatti- ja kurpitsaleipä. Joka päivä perunarieskaa, seitsemän viljan leipää, sämpylöitä, piirakoita, laaja pullavalikoima. Avoinna: ma-to 06.00-17.00, pe 06.00-16.00. Viikonloput suljettu. Riihipellontie 1, Konala. Taksiasemaa vastapäätä. Puh. 09-547 4843, 0400-812180 MIKON JENGI TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Parhaat raaka-aineet Itsenäisyyspäivään K-supermarket Konalasta Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 10-20, la 10-18 Puh. 045-276 5888 SUOSITTU LOUNAS arkisin klo 10-15 12 ruokalajin läpileikkaus suomalaisista lounasruuista A´La Carte listalla 60 annoksen valikoima kotimaisia ja ulkomaisia herkkuja! Suomalainen takuumurea Tuore suomalainen KONALASSA REILUA RUOKAA JA RUNSAASTI! NAUDAN SISÄFILEE K-Plussa-kortilla kokonaisena Ilman korttia 34,90/kg KIRJOLOHEN MÄTI Makulihan valmis 44 18 Juhla Mokka 90 kg 29 90 39 kg pihveinä 90 kg JOULUKINKKU leikkelepisteestä 90 palana kg 90 viipaleina kg 21 Valkoinen RUUSUKIMPPU Kenia (sinivalkoinen pussi) KAHVI 500 g (5,90kg) K-Plussa-kortilla lous raj. 2 pkt/ta 2. sa 1.-5.1 voimas 10 kpl. kimppu 5 90 Ilman korttia 4,19/pkt (8,83kg) 2 95 pkt www.kesko.fi/vastuullisuus www.k-supermarket.fi Tarjoukset voimassa 30.11.-5.12.2011 Ajomiehentie 1, 00390 Helsinki, 0207 705 520 Palvelemme: ark. 7-21, la 7-18, su 12-18 KONAL A
• 12 KIRJAILIJAVIERAANA ANTTI HYRY ­ TERVETULOA LUENNOILLE! Metallimusiikin historiaa ja tyylilajeja Reima Kellokosken luentosarja alkaa ke 30.11. klo 19­20.30 Kanneltalon auditoriossa Suomen presidentit: Ståhlbergista Kallioon Outi Snellmanin luentosarja alkaa to 1.12. klo 19­20.30 Kanneltalon auditoriossa "Kun on tunteet" ­ runoja kunnon tunteista Kanneltalon lausujien runomatinea la 3.12. klo 15 Kanneltalon auditoriossa. Ohjaus Iiro Kajas Englanninkieliset modernistit ja 1. maailmansota Sari Pauloman luento ma 5.12. klo 18.30­20 Kanneltalon käsityöluokassa, 2. kerros Saksalaisten joulutorien taikaa Pauli Kudelin luento to 8.12. klo 17­18.30 Kanneltalon auditoriossa Kirjailijavieraana Antti Hyry ma 12.12. klo 18.30­20 Kanneltalon auditoriossa Huom! Kevään 2012 opinto-ohjelma ilmestyy joulukuun alkuun mennessä ­ voit hakea oman kappaleesi kirjastoista tai työväenopiston toimistoista. Ilmoittautuminen kevään kursseille alkaa keskiviikkona 7.12. klo 11­16. Lisätietoja ilmoittautumisesta opinto-ohjelmassa ja www.hel.fi/tyovaenopisto Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526 30.11.2011 Tunnetko Lions-toimintaa ­ tunnetko Pitäjänmäellä toimivan vireän naisklubin? LIONS CLUB HELSINKI / PITÄJÄTTÄRET RY OLEMME PITÄJÄNMÄEN alueella toimiva vapaaehtoinen auttamis- ja palvelujärjestö. Toimintamme kohdistuu lapsiin ja nuorisoon, senioriväestöön sekä muihin avun tarpeessa oleviin kohteisiin, jotka eri syistä jäävät hoitamatta julkisin varoin. Olemme osa Suomen Lions -liittoa, jossa on noin 27 000 vapaaehtoista naista ja miestä, sekä osa maailmanlaajuista, lähes puolentoista miljoonan jäsenen Lions-perhettä. Pitäjättäret perustettiin 18.9.2002 ja olemme Suomen 936. klubi. Vuosien varrella olemme osallistuneet erilaisiin varainkeruu-, palvelu- ja auttamistehtäviin, joista muutamia mainitakseni: alueemme kouluille "HELPPIS"- ja luokkastipendien jakaminen, Pitäjänmäen nuorisotalon ja lastenkodin kevätretkien avustaminen, pyöräilykypärien lahjoittaminen lasten liikennetapahtumaan, huomioliivien lahjoittaminen sekä alaluokkalaisille että jokaiseen Pitäjänmäen, Strömbergin ja Konalan päiväkotiin. Lisäksi tuemme kansainvälistä nuorisovaihto-ohjelmaa lähettämällä nuoria ulkomaille vaihto-oppilaiksi ja majoittamalla Suomeen tulleita nuoria pitempija lyhyempiaikaisesti. Useita opettajia olemme lähettäneet Lions Quest -tapakasvatuskurssille, josta saatua oppia opettajat hyödyntävät päivittäisessä opetustyössään. Olemme rahallisesti avustaneet Haitin, Christchurchin ja Japanin maanjäristysten, tsunamien sekä Haapsalun lastenkodin tulipalon uhreja. Olemme keränneet runsaasti vaatteita ym. Karjala-Avun kautta luovutettuun Karjalaan, sekä toimittaneet käytettyjä silmälaseja Sri Lankaan. Olimme mukana keräämässä rahaa syksyn 2011 Nenäpäivä-kampanjassa. ­ tässä muutamia esimerkkejä toiminnastamme. Varoja aktiviteettiemme toteuttamiseksi keräämme erilaisilla tapahtumilla, mm. konserteilla ja/tai muotinäytöksillä sekä osallistumalla paikallistapahtumiin. Tunnuslauseemme on ME PALVELEMME, WE SERVE Kiinnostuitko? ­ ota rohkeasti yhteyttä. Tervetuloa aktiiviseen joukkoomme! Yhteystiedot: Lulu Nenonen presidentti helsinki.pitajattaret@lions.fi kotisivut: http://www.lions.fi/ district107-b/HkiPitajattaret SUUTARI Prisman parkissa Kaikki suutaripalvelut Kannelmäen Prisman parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Liukuesteet tulleet. Karhu-Kissa II-divisioonan jatkosarjassa KARHU-KISSOJEN miesjoukkue on selviytynyt kahdessa kaudessa viitosdivisioonasta II-divarin jatkosarjaan, sijoituttuaan alkusarjassa toiseksi Kotkan Titaanien jälkeen. Jatkosarja alkoikin jo voitolla Viikingeistä tiukan taistelun jälkeen numeroin 4-3. Lähiaikojen kotiottelut ovat: -lauantai 26.11.2011 kello 19.00 Helsingin Jäähalli 2 KKissat ­ Valkealan Kiekko -perjantai 02.12.2011 kello 18.00 Helsingin Jäähalli 2 KKissat ­ H.K.H. Hyvinkää -lauantai 17.12.2011 kello 16.30 Helsingin Jäähalli 2 KKissat ­ PEPO HC Lappeenranta Tervetuloa seuraamaan ja kannustamaan! Joukkueemme tukee kansainvälisen World Vision ­hyväntekeväisyysjärjestön kummiohjel- massaan tekemää ansiokasta työtä kehitysmaiden lasten olojen pysyväksi parantamiseksi. Tästä ohjelmasta hyötyy tällä hetkellä yli 3,6 miljoonaa lasta eri puolilla maailmaa. Haluam- me laajentaa yleistä tietoisuutta World Visionin toiminnasta, josta syystä olemme antaneet korvauksetta pelipaitamainoksen järjestön käyttöön. Samalla toivomme kiinnostuksen lisääntyvän kummitoimintaa kohtaan. Avoinna ark. 10-18, la 10-16 Puh. 09-773 2376, 040-511 4544 Erik Bärlund manageri www.autopesucenter.fi SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Sitä oikeaa hyvää tahtoa tarvitaan KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! www.autopesucenter.fi Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 K M olmekymmentä vuotta sitten lasten päivähoitopaikoista oli huutava pula. Minä olin muiden mukana vaatimassa, että yhteiskunnan pitää hoitaa asia kuntoon. Jopa politiikan teossa tämä vaatimus kummasti siivitti alkavan poliitikon uraa. Tuli nostetta ja vaaleissa ääniä. Missä on vika kun vanhusten hoidon laadun ja määrän peräänkuuluttaminen ei johda mihinkään. Nurinkurista on että Suomeen ­ maailman ainoana maana ­ pitää saada vanhustenhoidon järjestämiseen oma laki. Moni poliitikko on jo huomannut, että meillähän on sosiaali- ja terveyspuolella lakeja, joiden nojalla vanhusten hoidon pitäisi olla kunnollista. Mihin uutta lakia tarvitaan? Valvomaan, että olemassa olevia lakeja noudatetaan. Hölmöläisten hommaa ­ sanon minä! Joulun alla on tapana olla ystävällinen, ymmärtäväinen ja auttavainen. Tilapäinen teeskentely ja kaiken hyvän peräänkuuluttaminen ei pitkälle vie. Arkisina kuukausina pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen, ja katsoa mihin meidän rahkeemme oikeasti riittävät. Välillä pohdin sitäkin, että miksi meidän terveyttämme kaikin keinoin vaalitaan ja taataan pitkä ikä ja sitten kuitenkin jossain vaiheessa jätetään heitteille. Heitteille jättämistä on sekin, ettei pankkien konttoreista saa käteistä rahaa. Laskut on maksettava tietokoneella. Liput on hankittava netistä. Ja joka paikassa vaan kerrotaan että lisätietoja www....Vanhat ihmiset eivät ole edes syrjäytymisvaarassa, joten heidät voi unohtaa monella elämänsaralla. Kun itse olemme aktiivisia, saamme tuhahtelevaa suhtautumista. Miksi emme pysy kotona, vaan jopa joukolla ryntäilemme teatteriin ja muihinkin kulttuuririentoihin. Kanneltalossa on onneksi päätetty, että ikäihmiset ovat taloon tervetulleita. Iltapäivänäytökset ovat meitä varten. Linnun tietä Kannelmäkeen on Pitäjänmäeltä vain muutama kilometri, mutta julkiset yhteydet kaupunginosiemme välillä ei toimi. Me pitskulaiset kokeilimme, otimme bussin ja matkasimme Kanneltaloon katsomaan miten Eeva Litmanen selviytyi esityksessään Entäs nyt Eeva viettämään eläkepäiviä ja hyvinhän hän selviytyi. Toisenlaista yrittämistä riensimme katsomaan Riihimäelle. Vuosien varrella telkkarista tutuksi tullut Tankki täyteen nauratti ja viihdytti ällistyttävän hyvin. Välillä vähän ylinäyteltiin ja välillä jahkailtiin, mutta sellaiseltahan vanhanaikainen elämänmeno nyt näyttää. Niin kauan kun yhteiskunnan tukemaa kulttuuria on tarjolla, aion ottaa veromarkoistani hyötyä takaisin ja keskittyä lähiaikoina teatterin kuluttamiseen tyttärentyttärieni kanssa. Listalla on Tontut suutareina Helsingin Kaupunginteatterissa, Pieni tulitikkutyttö Unga teaternissa Espoossa, Urpon ja Turpon joulu Teatteri Hevosenkengässä Espoossa ja Talvisirkus nenä Tanssiteatteri Hurjaruuthissa Kaapelitehtaalla sekä Saiturin joulu Kansallisteatterissa. Leena-Maija Tuominen TUSINA-AIVOILLE 1. Repanderi 2. Repee 3. Rutsaa 4. Rubuska 5. Ruplahymy 6. Sislari 7. Skuide 8. Skryytaa 9. Snagarehu 10. Snakke 11. Spennaa 12. Talla Vastaukset sivulla 15 SIIVOUSTA AMMATTITAIDOLLA Siivoamme kiinteistöt: toimistot, ravintolat yms. Kysy myös kotisiivouspalveluistamme. Nupro Ay 040-5307256
• 30.11.2011 13 Alpo Rusin lista ALPO RUSI ON edelleenkin suivaantunut Supon Stasi-syytöksiin. Hän joutui aikanaan median pompottelemaksi, kun julkisuuteen vuodatettiin tieto hänen toiminnastaan mahdollisena DDR:n turvallisuuspalvelun Stasin agentina. Virhe oli tapahtunut nimenomaan Suomen päässä, kun Saksojen yhdistymisen jälkeen DDR:n Stasin arkistoja ryhdyttiin penkomaan. Näiden puutteellisten ja väärin tulkittujen arkistotietojen perusteella Alpo sekoitettiin vanhempaan veljeensä Jukka Rusiin, joka paljastettiin todellisena Stasin yhdyshenkilönä. Uusimmassa kirjassaan (TIITISEN LISTA. Stasin vakoilu Suomessa 1960-1989. Gummerus 2011) hän penkoo Stasin arkistotietoja tarkemmin. Suojelupoliisi suoritti Rusijutun esitutkinnan 13.5.200211.6.2003. Valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski päätti 11.6.2003, ettei hän syytä Rusin veljeksiä Jukkaa ja Alpoa korostamalla, että "ketä ei ole tuomittu on syytön". Tammikuussa 2010 hän täsmensi syyttämättäjättämispäätöstä, että Supon olisi pitänyt todeta Alpo Rusi syyttömäksi jo useita kuukausia ennen tutkinnan virallista lopettamista, kun Suojelupoliisi oli käynyt kuulustelemassa Itä-Saksan tiedustelupalvelun Stasin upseereita Saksassa tammikuussa 2003. Jukka Rusin kohdalta todettiin asia vanhentuneeksi, eikä siten enää ollut syyttämisperustetta. Alpo katsoi kuitenkin kärsineensä suuren vääryyden, joka vaikutti hänen poliittiseen uraansa. Tosiasiassa vuoto aikoinaan vaikuttikin siihen, että Alpo Rusi poistettiin kepun ehdokaslistalta eduskuntavaaleissa. Alpo Rusin diplomaattinen ura jatkui kuitenkin. Nykyisin hän on Suomen Sveitsin suurlähettiläänä Bernissä. Alpo Rusi on silti jatkanut omaa sotaansa Supoa vastaan, vaikka virhe on jo tunnustettu ja valtio määrättiin (15.12.2009) maksamaan kohtuulliseksi katsottavat kipurahat - korkoineen noin 50.000 euroa - Alpo Rusille. Hän on perehtynyt tarkoin Stasin avattuihin arkistoihin ja kuvailee yksityiskohtaisesti DDR.n tiedustelupalvelun toimintaa Suomessa, kontaktien rakentamisesta, avustajien hankintaa ja värväystä. Kirja sisältääkin suuren määrän eritasoisten kontaktihenkilöiden nimiä ja peitenimiä. Stasin luokittelun mukaisesti: "tietolähde", joiksi nimettiin tunnettuja poliitikkoja, tätä tärkeämpi luokitus "ammentava tietolähde", "korkean tason vaikuttaja", operaatiokohteina olivat henkilöt, jotka olivat määritelmän mukaan sitoutuneet tietojen välittämiseen. Näillä viimeksi mainituilla oli usein vielä erikseen Stasin luetteloissa peitenimiä. Esim. Jukka Rusi oli "Pekka", Ulf Sundqvist - "Fortuna", Jaakko Laakso ­ "Jan" tai "Mantel", DDR seuran pääsihteeri Ontro Virtanen ­ "Otto", Johannes Pakaslahti "Andreas". Vain kahdesta oli a.o. allekirjoittamat yhteistoimintasopimukset sekä luettelo Stasin heille maksamista palkkioista. DDR:ssa opiskelleista Riitta Juntunen - "Kati" ja Jouko Jokisalo - "Boris". Tämä lista ei kuitenkaan ole kuuluisa Tiitisen lista. Se on edelleenkin Supon kassakaapissa. Vaikuttaa, että Alpo Rusi haluaa kirjallaan ja Stasin arkistosta poimimillaan tietonjyväsillä osoittaa, että häntä paljon suurempia syyllisiä ja maan etujen nakertajia ovat olleet muut, joiden nimiä ei kuitenkaan ole vedetty julkisuuden riepoteltavaksi. Hän tuntuu kantavan kaunaa erityisesti Kalevi Sorsaa kohtaan, jonka katsoi panneen alulle häneen kohdistuneen julkisen ryöpytyksen. Stasin arkisto- ja luettelointikäytäntö on Alpo Rusin mukaan kopio Neuvostoliiton KGB:n systeemistä. Hänen mukaansa KGB ja Stasi olivat muutenkin tiiviissä yhteistyössä Suomen tiedustelun osalta. toa varten. Ensimmäinen suomalainen koulupoika lähti kesäleirille USA:han jo 1946. Koululaisvaihto sekä jatko-opiskelijoille tarkoitetut ASLA ja Fullbrigth stipendit kilpailivat suoraan Neuvostoliittoon ja muihin sosialistisiin maihin suuntautuneen kulttuuri- ja opiskelijavaihdon kanssa. Vuonna 1958 Suomen YFU lähetti neljä nuorta oppilaaksi Yhdysvaltoihin ja vastaanotti viisi yhdysvaltalaista nuorta kesävaihtoon Suomeen. Nykyään viisikymmentä vuotta myöhemmin Suomen YFU lähettää vuosittain maailmalle noin 150 ja vastaanottaa Suomeen 60-70 nuorta eri puolilta maailmaa. Kaikkiaan viidenkymmenen vuoden aikana maailmalle on lähtenyt yli 13 000 ja Suomeen saapunut yli 4 000 nuorta. Suomesta lähtevillä nuorilla on valittavanaan 30 erilaista ja eri puolilla maailmaa olevia kohdetta ja sekä erilaisia sisällöltään ja kestoltaan vaihtelevia ohjelmia. YFU toiminta on laajentunut käsittämään USA:n lisäksi monia muitakin maita, kohteina Euroopan lisäksi Latinalainen Amerikka, Afrikka, Japani, Australia ja Uusi Seelanti. Berliinin muurin kaatumisen jälkeen yhteydet rakentuivat myös Unkariin, Saksaan, Balttian maihin sekä Venäjälle ja Ukrainaan. Aiemmin esimerkiksi amerikkalaisten vaihtooppilaiden kiinnostuksen kohteena oli "melkein sosialistinen Suomi" ja täältä järjestetyt vierailut Leningradiin ja Moskovaan olivat vaihto-oppilaiden ohjelman kohokohtia. Tietenkin tällaisella kansainvälisellä vaihdolla on ollut ainakin joidenkin järjestäjien mielessä myös ideologisia ja poliittisiakin tavoitteita, mutta sen tärkein merkitys on sittenkin epäilemättä ollut nuorten kansainvälisen kasvatuksen ja yhteisymmärryksen kasvu. Sellaisenaan se on osaltaan poistanut kansojen ja rotujen välisiä epäluuloja ja vihaa. HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Kotona maailmassa Kokonaan toisenlainen kertomus opiskelijavaihdosta on Terttu Mämmelän kirjoittama (Kotona maailmassa YOUTH FOR UNDERSTANDUNG SUOMESSA 1958-2008. Edita 2011.) kansainvälisen koululaisvaihtojärjestön (YFU) viisikymmenvuotishistoria. Toiminnan aloittamisaloite tuli Suomalais-amerikkalaisen yhdistyksen taholta. Yhdistys oli perustettu jo jatkosodan aikana 1.7.1943. jolloin jo oli nähtävissä natsi-Saksan häviö sodassa. Perustamisen puuhamiehinä olivat mm. Ensio Hiitonen ja Eljas Erkko. Myöhemmin yhdistyksen puheenjohtajana toimi pitkään kokoomuksen puheenjohtaja ja kansanedustaja Jussi Saukkonen. Sodan päätyttyä ja vasemmistosuuntauksen vahvistuminen maassamme herätti oikeistopiireissä huolestumista ja sen vastapainoksi haluttiin saada toimivat länsiyhteydet ja vahvistaa länsimaisten arvoja erityisesti koululais- ja opiskelevan nuorison keskuudessa. Tätä tarkoitusta palvelemaan alettiin puuhata stipendejä Yhdysvaltoihin suuntautuvaa opiskeluvaih- MESSU sunnuntaisin klo 10, VIIKKOMESSU keskiviikkoisin klo 19 Kannelmä- en kirkossa ITSENÄISYYSPÄIVÄN SANAJUMALANPALVELUS ti 6.12. klo 10 kirkossa. Oiva Björkbacka Konsta Korhonen, Sirkku Rintamäki, Vox Canora ­kuoro ja Kannelkellojen nuorisokuorolaisia. Päätösmusiikki Jean Sibeliuksen Finlandia urkujen ja kuorojen yhteisesityksenä. Jumalanpalveluksen jälkeen SUSIVEIKKOJEN MYYJÄISET klo 11.30­16. JOULUASKARTELUILTA LAPSILLE JA PERHEILLE ti 29.11. klo 17­20 kirkolla. · su 11.12. klo 18 kirkossa, Virpi Koskinen, Anne Myllylä, Musica Sacra ­kuoro, joht. Rauno Myllylä, Vaskikvintetti Väärä Vitonen · ma 12.12. klo 18 Omaishoitajaperheille kirkossa, Ulla-Maija Tuura, Kari Härkönen · la 17.12. klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut kirkossa, Kaisa Hirvonen, Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot, Sirkku Rintamäki · su 18.12. klo 18 kirkossa, Nina Rajamäki, Sirkku Rintamäki, Reeta Nikkola, laulu, Teemu Nikkola, sello KONSERTTEJA KANNELMÄEN KIRKOSSA Kaisa Hirvonen, Kaija Aalto. Alle kouluikäiset vain yhdessä vanhemman kanssa. ELÄKELÄISTEN JOULUJUHLA "Wan- han ajan kuusijuhlana" ma 12.12. klo 13, Ohjelma kirkossa ja sen jälkeen riisipuuro ja kahvit seurakuntasalissa. Olavi Hatakka, Aili Raitavuo, Ulla-Maija Tuura, Sirkku Rintamäki. JOULUA YKSINÄISILLE ­KOTIKÄYNTITEMPAUS ti 13.12. klo 16.30­19. Lii- · Eeva Kurenniemi -laulustudion joulukonsertti ti 13.12. klo 18. Vapaa pääsy. · BellaCanta -lauluhtyeen joulukonsertti la 17.12. klo 18. Satu Salesvuo, kuoronjohto, Vesa Lintula, piano. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e, sisältää cd-levyn. PROHIUS Uusi parturi-kampaamo PROHIUS Teija Lempinen on avattu Kannelmäessä. Tervetuloa niin entiset kuin uudetkin asiakkaat! Joulukuussa mukana myös rakennekynsien tekijä ja ripsien pidentäjä. Klaneettitie 4 Puh. 045 896 6666. ty mukaan viemään seurakunnan joulutervehdyksiä yksinäisten koteihin. Ilm. ja tied. diakoni Tiina Railo 30.11. mennessä p. 09 2340 3853. Valmennusilta vapaaehtoisille to 8.12. klo 18 kirkon seurakuntasalissa. KAUNEIMMAT JOULULAULUT KOTIPIIRI. Uusi pienryhmä: keskustelua, Raamattua, rukousta, viihtyvyyttä, rohkaisua elää kristittynä. Sinulle, joka etsit omaa paikkaasi seurakunnassa, haluat oppia tuntemaan muita seurakuntalaisia ja haluat toimia seurakunnassa. Aloitusryhmää luotsaavat Marjo Petäjäaho ja Martti Mäkinen. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Aili Raitavuohon, p. 09 2340 3821. · to 8.12. klo 18 Kannelmäen kirjastossa (Klaneettitie 5), Aili Raitavuo, Anne Myllylä · su 11.12. klo 12 Malminkartanon seurakuntakodilla (Vellikellonpolku 8), Riitta Järvinen, Kari Härkönen KANNELMÄEN SEURAKUNTA, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki S
• 14 Auttaa palauttamaan ihon tasapainoa ja hyvinvointia 30.11.2011 Physiogel®-tuotteiden esittely perjantaina 2.12. klo 10-17. Kliinisesti testatut Physiogel®-voiteet erityisesti kuivan, atooppisen ja ärtyneen ihon päivittäiseen hoitoon. ihon Ihonhoidon asiantuntemusta DMS®* teknologia jäljittelee ihon rakennetta Kuhat muisteli SUOMALAISTA vesipalloa 2000-luvulla hallinneen uintiseura Kuhien värikäs ja monivaiheinen historia saatettiin julkisuuteen marraskuun alkuviikolla. Liikuntahistorian dosentti Kalervo Ilmanen on ollut juuri oikea mies paneutumaan Kuhien yli 50-vuotiseen toimintaan ja kirjoittamaan aiheesta teoksen: "Kuhat Kumpulasta. Politiikan pyörteistä vesipallon mahtiseuraksi". Nimi on sattuva, sillä se kertoo Kuhien synnyinpaikan sekä sen taustan, mihin seura syntyi. Näet TUL:ssa oli 1956 kovaa leskisläistä vetoa SVUL:n alaisiin lajiliittoihin kytkeytymiseen. Mutta Kumpulan lähistöllä, sanotaan vaikka 2 km:n säteellä olivat sijaitsivat pääkaupungin väkirikkaimmat työläiskaupunginosat. Näiden kotien lapset ja nuoret ottivat kesäkuussa 1956 perustetun uuden seuran omakseen, mikä loi toiminnanperustan. Seuran ensimmäisen vuosikymmenen kilpailumenestys hakee vertaansa suomalaisenurheilun kansalaistoiminnan historiassa. Seurassa ei vain urheiltu, vaan myös kerhoillat olivat suosittuja sekä lasten leirit. Ulospäin näkyivät lukuisat uintinäytökset. Kalervo Ilmasen teos myös asiallinen kerronta vähemmän käsitellystä aiheesta puolue SDP:n ja TUL:n jännittyneistä suhteista 1950-luvun lopulla. Aatteellisuudellakin oli vahva osansa seuran kiinteydessä. Mikä koossa pysyminen on edelleenkin eräs tunnuskuva Kuhille, sillä Kumpula ja sittemmin suositti Pikkukoski ovat säilyneet seuran kotipaikkoina. Seuran urheilijat esitellään hyvin, kuten myös seuratoimijat. Värikuvia on kymmenittäin kilpailuista että toiminnasta. Mukana olleilla on runsas sanansija kirjassa. Kun Kuhat on voittanut useamman SM:n viime vuosinakin, niin tilaisuudessa oli paikalla myös aktiivijäsen Paavo Lipponen, jolla on kolme hopeamitalia SM-vesipallosta. Ja tämä kertoi urheilumuistoja. Muutoin kuultiin tarmokkaiden puuhamiesten, kuten Tapio Leväahon, Risto Vartian, Teppo Lehtisen, jne muisteluita. Puhujat ulottivat kertomisiaan aina menneisiin urheilun suurjohtajiin, Väinö Leskiseen ja Pekka Martiniin asti. Joten mielenkiintoa riitti. Ravintola Kappeli, Helsingin Esplanadin näkyvin kiintopiste Runebergin patsaan ohella on kokenut melkoisen uusinnan. Olihan ravintola ollutkin kiinni melkein kolme kuukautta. Ettei vain yhtenä "uusi ilme operaatiossa" olisi ollut tuleva "World Design Capital 2012" titteli? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen korjaukset on tehty historiaa kunnioittaen. Koska ravintolan lähes 150 vuoden tunnelma on edelleenkin säilynyt. Syytä onkin ollut olla huomaavainen, sillä harvassa suomalaisessa ravintolassa on ollut yhtä paljon nimekkäitä taiteilijoita kanta-asiakkaina kuin Kappelissa. Siksipä Wäinö Aaltosen Muusapatsas on kunniapaikallaan kahvilapuolella, Albert Edelfeltin maalaus olutpyhimys Gambrimyuksesta on keittiössä antamassa velvoitteita kokeille, jne. - Oliko ravintola rapistumassa? Ei suinkaan vastaa ravintolapäällikkö Mikko Virtanen, mutta perinteikäs ja vanha rakennus tarvitsee aina määräajoin huolellisen peruskorjauksen. Ravintolan ainutlaatuinen miljöö on nyt taas valmis kohtaamaan tämän päivän vaatimukset, muistuttaa Mikko Virtanen. Ja jatkaa: Uudistuksethan koskevat koko Kappelia kokonaisuudessaan. Ruoka- ja juomavalikoimissa otetaan entistä enemmän huomioon Kappelin kansainvälinen historia. On näet muistettava, että juuret ovat syvällä tsaarin ajassa. Uutta ovat monet luomutuotteet, erikoissillit ja juustot. Viinilistaa on monipuolistettu, luomulla kuten myös siidereitä sekä oluita. - Vielä sisätiloista, kahvilalla on uusi linjasto, baaritiskiä on siirretty ja WC-tilat ovat laajennettu, teemaviikot jatkuvat, esittelee Virtanen. Tietoa saa: www.kappeli.fi "Jukka Virtanen. Omat ja käännetyt" on kokoelma tunnetun viihdetaiteilijan laulujen tekstejä sekä librettoja ja väliin 350-sivulle on sijoitettu myös työtovereiden ja ystävien muisteluita eloisasti esiintyneestä Jukka Virtasesta (s. 1933) Paasilinna kustannuksen kirjassa. Niinpä sitten vähänkin vanhempi kansalainen löytää tuttujen iskelmien sanoituksia noin puolenvuosisadan ajalta. Myös ulkomaista alkuperää olevia sillä Jukka Virtanen oli varsin näppärä sekä tunteikas kääntäjä. Ei ole liioittelua väittää, että tekijäparivaljakon Jukka Virtanen & Ilkka Talasrannan teos on myös perustietoutta suomalaiseen laululyriikkaan. Jos ette kaikkea tunnista tutuiksi, niin olette oikeassa, mukana on myös ennen julkaisemattomia sanoituksia! Kaikkiaan lauluja on 183 kpl. Meinaa melkein unohtua tekstien parissa, että Jukka Virtanen on ollut myös naseva näyttelijä sekä ohjaaja, ennen kaikkea tv:ssä. Minerva Kustannus on tarttunut reippaasti härkää sarvista kiinni ja Pirkko Vekkeli on luonut muistelmakirjaan aidon kuvan Kristiina Halkolasta. Juuri sellaisen monipuolisen ja räiskyvän henkilökuvan kuin itse taitelijakin on. Mutta Kristiinan mukana olo kommunistisessä politiikassa ei työpanoksena poista Kristiina Halkolan ansioita esittävänä taiteilijana. Ne mukaansa tempaavat useat roolit muistetaan ainakin YLEn tv:n suosituina. Pirkko Vekkeli on kirjoittajana tajunnut oivallisesti tuon ajan sisällön ja niinpä seurauksena onkin loistava kertauskurssi taistolaisnuorison toiminnasta, mitä Halkola itsekin korosti julkistamisessa.Nyt nämä palautumat on siis luettavissa muistelmakirjana "Kristiina Halkola. Jos rakastat". Poliittisen historian tutkijoille kirja on avartavasti kuvitettu. Kiitokset Minervalle! · YLE.ssa uutisten asiakieli ei ole koskaan päässyt kotiutumaan toimittajien tai peräti uutisista määräävien henkilöiden hyveeksi. Aamulla 27.10. ennen ensimmäisiä YLEuutisia miesjuontaja rennosti kertoi tulossa olevaa ja "tänä aamuna alkaa EU:n huippari". Millä oikeudella miehenressukka muotoilee äidinkieltämme nakkikioskin slangille? Meillä YLEn rahoittajina on oikeus saada, puhumattakaan kohtuudesta, kuulla hyvää asiallista suomea. Pian tuli seuraava tieto, että "lasten päivähoidolle näytetään vihreätä valoa". Tarkoitettiinko, että päivähoitotörkeyksien johdosta myönnetään sosiaalitoimintaan varoja? Mitä tekemistä esim. liikennevaloilla on asian kanssa? Suurlehdessä joka viikko kokenut toimittaja Vesa Karonen muiden havaintojensa ohella poimii julkisten uutisten kömmähdyksiä. Juuri viikko sitten Karonen ihmetteli, "miten lumettomassa Saharassa kesällä Gaddafin sukset olivat menneet ristiin länsimaiden kanssa"? Kyseessä oli "Maailmanpolitiikan arkipäivää", mitä Yle yrittää syöttää vakavasti otettavana. Toisessa ohjelmassa Karonen taas kuuli "40% briteistä haluavan pysyä EU:n kelkassa, kun taas 49% haluaisi hypätä pois kyydistä". Karonen kysyi oikein kuultuna, että ajeleeko 11% briteistä reellä? Vielä näyte: Radio 1:sä 24.10. "Kultakuumeessa" ei tiedetty alkuunkaan, mitä on ollut maitotuote "kurri". Hyvä, ettei asiaa yhdistetty jääkiekkoon? (Kurri). Tuona torstaina "höpö höpö aamussa" Mikko Kekäläinen Marja Hintikkaa klo 6.30 jälkeen olivat öisillä "Erätulilla" jonkin parkkipaikan betoneilla ja nuotiolohta kypsytettiin. Ne tavanomaiset latteudet sekä suunmuikistelut, tukanharomiset, silmien "instant" aamupesu sormilla, tuulimyllykädet, jne. Nähtiin vielä Marjan hiuksista tehty uistinperho, mihin kala tarttui! Välillä Marja on ollut naamioituneenakin ohjelmassa. Minä ainakin haluan nähdä, kun Marja imitoi ja naamioituu Chapliniksi, Elvikseksi ja Paaviksi. Onko liikaa pyydetty? Kuukausi sitten arkipäivänä klo 13.00 alkanut 66:n vuoden takainen elokuva "Kolmastoista koputus" (Joel Rinne&Tauno Palo) keskeytyi kapakkakohtauksessa ainakin Helsingin verkossa ilman mitään ilmoitusta ja tilalle alkoi tulla "Erätulilla" ohjelma. Se tuli, eikä "Koputus" enää palannut ruutuun. Enkä koskaan tullut YLEltä mitään selvitystä. Kun Erätulet oli nähty, niin juuri silloin tulikin Erätulet ennakkoon lehdissä ilmoitettuun aikaan. Näimme saman kalaja poro-ohjelman uudelleen. Hyvä Yle, joka sai juuri tiedon, että lupamuksuja nostetaan, että on varaa näyttää Ohjelmasäädösten mukaista korkeatasoista ohjelmaa & tietoutta. Pekka Vanhala S-Etukortilla. , plus Bonus tuotteet -15%hoitosarja. ysiogel®- ridal-ihon nä kaikki Ph Ce Esittelypäivä Samalla esittelyssä Vain apteekeista Apteek Apteekki Isokannel ek HYVÄN OLON MAAILMA puh. 4778010 Kannelmäen kauppakeskus/Prisma 2. krs., ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18 JÄSENKORJAUSTA Kaarelassa Helpotusta tuki- ja liikuntaelinvaivoihin Jäsenkorjaaja, koulutettu hieroja Jari Koivumäki Ajanvaraus ark. 050-5623329 Kalannintie 24 E PÄÄ-ASIAA! Tyyli on tukassa! alk. 19,- LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu Leevi ry. www.leeviry.net Hellikoti ­ läheisyyttä ­ yksityisyyttä Helsingin Pohjois-Haagassa sijaitseva Hellikoti on vaihtoehto perinteiselle ikäihmisten palveluasumiselle. Hellikodissa on kaikilla asukkailla oma huone ja kylpyhuone. Suomen korkein talo taitaa syntyä Helsingin Pasilaan, sillä Harry Harkimo julkisti tiistaina hotelli Tornin näköalaravintolassa uusimman hankkeensa. Se on työnimellä "Leijonatorni" ja kyseessä olisi keväällä 2013 alkava rakennustyö nykyisen Hartwall Areenan kupeeseen. Hartwall Areenan nykyisen parkkihallin päällä olevalle aukiolle nousisi lähes 200 metriä korkea talo, jossa olisi 35 kerrosta. Kuvamme on Areenan nähden lounaasta, eli noin etelästä pohjoiseen. - Kuten kuvamme osoittaa, talo olisi jaettu kahteen osaan ja ylimmät kerrokset on varattu maksimaalisesti näköaloina yli koko Helsingin. Olimme panneet merkille menneinä vuosina, että nykyinen Areenan 1500 auton parkkihalli on suurimman osan ajasta tyhjillään. Nyt se tulisi päiväkäyttöön. Valmista pitäisi olla loppuvuodesta 2015, arvioi Harkimo. Lisätietoja ja hakemuskaavakkeita saat Leevistä puh. 09-25391 400/Heli Lahtinen. LUKIJALTA Menumat-automaatti Tulin oikein surulliseksi kun luin 100-vuotta vanhan Mirjam Immosen haastattelun Helsingin kaupunki lehdessä 8-9 lokakuussa. Ymmärrän hyvin, että hän ei halua asua kotona eikä laitoksessa ja että hän on tyytyväinen tähän ratkaisuun. Hän saa sentään ruokaa! Mutta minusta on häpeällistä, että hän on maksanut koko elämänsä veroja ja maksaa niitä edelleenkin ja että tässä iässä kotihoito ei voi järjestää hänelle henkilöä, joka ostaisi ja laittaisi ruokaa joka päivä ja hän voisi halutessaan lämmittää sen silloin kun on nälkä. Ja missä ovat tuoreet vihannekset ja hedelmät ja marjat jotka ovat niin tarpeellisia? Menumat on pakastin mihin mahtuu 18-ruoka-annosta. Ja ei pidä paikkansa, että Helsingin kaupungin kotihoito otti Menumatit käytötön heinäkuussa 2010. Minulle tarjoisivat ainakin pakastinta marraskuussa 2001, mutta minä kieltäydyn. Kuulemma aterioiden hinnat ovat alle viisi euroa, mutta ei kerrota paljonko maksaa laitteen kuukausivuokra ja pakastimen sähkönkulutus. Jos kaupungilla ei ole tarpeeksi työntekijöitä, voisi järjestää ulkomaalaisia harjoittelijoita, jotka sekä kunnioittavat, että rakastavat vanhuksia. Ei tarvita kalliita kursseja. Perussuomalainen sanasto, sanakirja ja ostoslista mukaan ja sitten iltaisin tehokas suomenkielenkurssi pienille ryhmille tai yksityisopetusta. Parissa viikossa puhuisivat suomea paremmin kuin ne ulkomaalaiset lääkärit, jotka ovat nyt terveysasemilla. L.Reenpää, Kannelmäki Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981 HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen Tervetuloa! Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa.
• 30.11.2011 15 Rikospoliisi ei laula V Näennäisvalvontaa alelääkärikohun myötä eräs pahemmanlaatuinen kupla on syytä puhkaista. Vaikka meillä on jos jonkinlaisia kansallisia ja ylikansallisia valvontakoneistoja erilaisille toimille, monessa paikoin todellinen valvonta on kuin valvoisi silmät kiinni television äärellä. Mitään ei näe ja kuulun perusteella ei ole väliäkään. Ja tämä koskee kaikkea valvontaa vanhustenhoidosta talouteen. Esimerkiksi finanssimaailmassa valvonta on jo lähes pelkästään eräänlaista ennustamisesta, jossa lopputulos saa olla mitä tahansa. Pankkien stressitesteissä kun tarkoitus on ollut kutakuinkin selvittää pankin kykyä torjua talouden notkahdukset, ovat ne nyt muistuttaneet pikemminkin dopingtestejä. Oli testin lopputulos mikä tahansa, on parempi kiistää syyllistyneensä mihinkään, ja joka tapauksessa syyllinen on joku muu kuin oma holtiton toiminta. Myöskään Euroopan jäsenvaltioiden taloudenpidon valvonnassa ei ole ollut hurraamista. Kun talousluvut piti näyttää hyvältä Kreikka laittoi tilinpäätöksiinsä sopivat luvut, joita sitten esiteltiin tarvittaville valvontatahoille ehkä jopa oikeiden merkkisten juomien ja zorbaksen kera. Kuitteja täynnä olevia mappeja ei varmasti esitelty eikä niiden perään kyselty. Nyt Kreikassa on sitten edessä vuosikymmenten krapula ja myötäeläjiä on ympärillä yhä vähemmän. Ydinasevalvonta melkoista sirkusta vasta onkin. Voi vain olettaa kuinka todenmukaisiin paikkoihin ydinasetarkastajia viedään esimerkiksi Iranissa, jos sinne edes kutsun saa. Tulee mieleen lapsuudesta leikki, jossa tavaroita piilotettiin ja etsijöille annettiin vihjeitä sanomalla "polttaa, polttaa". Ei löydy ei ja eipä ole ihme. Niin ja liekö Irakissakaan vieläkään löydetty niitä bioaselaboratorioita, joiden perusteella sinne lähdettiin tankeilla öljyä hakemaan. Vaalitarkkailijoita näihin maihin on turha edes lähettää. Samaan lopputulokseen pääsee katsomalla tuloslähetyksen BBC:ltä. Kotimaassa rakentamisessahan valvonta on perustunut jo pidemmän aikaan luottamukseen ja tuuriin. Kunnan rakennusvalvonta kyllä vaatii rakennuttajalta työmaalle valvojaa putkitöille, ilmanvaihtotöille ja oikeastaan kaikelle mitä työmaalla tehdään. Mutta voidaan vain ihmetellä mistä sitten johtuu kun jotkut rakennukset ovat monesti homeessa ennen kuin saadaan edes kalusteet sisälle. Saattaapi johtua myös siitä, että työmaan valvojat eivät ehkä ole aina tarkastamassa jokaisen putkimiehen aikaansaannoksia, vaikka ehkä syytä olisi. Surkuhupaisimpia lienevät ravintoloihin tehdyt työsuojelutarkastukset. Jollei ole sitten viime kuullun käytännöt muuttuneet niin enpä tiedä hölmömpää tapaa tehdä tarkastus kuin ilmoittaa tarkastuskäynnistä etukäteen. Keittiöt kiiltää ja pimeällä työvoimalle annetaan se vuoden ainut vapaapäivä. Niin, olisihan se melkoista mikäli poliisissakin alettaisiin uskoa ainoastaan epäiltyjen kertomuksia kuten Valvirassa valelääkäreiden osalta, tai ilmoiteltaisiin etsintäkuulutetuille etukäteen, että aamulla tullaan hakemaan kotoa. Minulla valvonta tarkoittaa sitä, että tarkastuskäynnit tehdään ilman etukäteisilmoituksia ja mikäli ovi ei aukea koputtamalla niin tarvittaessa sitten mennään saranoiden puolelta sisään. Ja mikäli joku kertoo olevansa lääkäri, elvis tai vaikka pyhä henki, niin taustat tarkastetaan läpikotaisin vaikka kirkon kirjoista. Ja laiminlyönneistä annetaan sellaisia sanktioita, että ne toimivat pelotteena. Sitä kutsutaan myös ennaltaehkäisyksi. Vai onko sillekin jo keksitty joku muu syy miksi aina näin joulun alla lapsia muistutetaan olemaan kiltisti. Pelkosanktioista saa usein kummia aikaiseksi. Tomi Sevander kaupunginvaltuuston varajäsen rakennuslautakunnan vpj poliisi - rikostutkija VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2 Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615 KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY Soittajankuja 3, 00420 Helsinki VNTV - vantaan netti-tv www.wandawebtv.com VANTAAN NETTI-TV on uudenajan interaktiivinen paikallis-tv, jonka kautta on myös globaali näkyvyys. Se pitää sisällään omaa tuotantoa: juttuja kiinnostavista vantaalaisista henkilöistä ja ajankohtaisaiheista. Kari Varvikko, puh. 0400-447 507, kari.varvikko@eepinen.fi Rainer Munther, puh. 040-964 3931, rainer.munther@gmail.com TEEN KANNELMÄESSÄ HYVÄLAATUISIA GEELIKYNSIÄ kuuden vuoden kokemuksella Minulta saa myös ASIOINTIPALVELUA www.tlmonitoimi.fi MANIKYYRI- ja JALKAHOITOJA ANNAN MYÖS RAKENNEKYNSIKOULUTUSTA LIISI JÄRVEMETS Kaustisenpolku 1 E, 00420 Helsinki Puh: 045-1200321 www.rakennekynnethelsinki.fi Uusille asiakkaille -20% ensimmäisestä käynnistä tällä ilmoituksella LJ BEAUTY NETTIVARAAJAN ETU: KATSO NETISTÄ EDULLINEN AIKA PÄÄKAUPUNKISEUDUN ASEMILTAMME alk. (ha, pa) ei sisällä päästömittauksia. KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 · LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN 35 KONALAN RENGAS OY KESÄRENKAAT POISTOHINNOIN! Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum. LEVYPYÖRÄT, ASENNUKSET, TASAPAINOITUKSET NOPEASTI Hankasuontie 4, puh. 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14 www.k1katsastajat.fi Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Mäntsälän lähileipomo · Täytekakut · Voileipäkakut · Leivät ja leivonnaiset (Huom! Kaikki ruisleivät 100% ruista) Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Vastaukset tusina-aivoille 1. Takapuoli, vagina 2. Hieno, suurenmoinen 3. Soutaa 4. Auto 5. Zim-merkkinen venäläinen auto 6. Sisilisko 7. Metsä 8. Kehua, kerskua, kerjätä 9. Piipputupakka 10. Käärme 11. Jännittää, pingottaa, kiristää 12. Kaasupoljin HUOVITIE 7 POHJOIS-HAAGA Terveyskeskuksen vieressä P. 588 4057 Avoinna ark. 8.30-16.00, La. suljettu Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400
• Suomalai a elokuvivän pä Tarjolla kaksi menestysleffaa: Hella W nähdään klo 15 ja Prinsessa klo 18. K11 ma 5.12. vapaa pääsy sen onneet Kad Seikkailumielisen tarinakonsertin tonttujoukkona laulelee Kamarikuoro Addictio. Lasten lauantai 3.12. klo 15 alk. 4 , ikäsuositus 4+ ulut ulula jo Giselle Planet Earth No.2 Aki Suzuki Spirits luo romanttisesta klassikkobaletista aivan uuden käyttämällä japanilaisia elementtejä ja suomalaisia esiintyjiä. Vaikuttava teos on noo-teatteria kabuki-vaikuttein ­ musiikkia, tanssia ja naamioiden teatteria. to 12.1. klo 19 (ensi-ilta), la 14.1. ti 19.1. ja la 21.1. klo 19, alk. 18/15 Liput (09) 310 12000 ja Lippupalvelu Klaneettitie 5, Helsinki www.kanneltalo.fi Kanneltalo Asunnonvaihtoaikeita? Tinkiminen on eilistä, tarjoaminen tätä päivää. Kiinteistömaailman TarjouskauppaTM on näyttänyt suunnan asuntokaupan entistä avoimemmalle tulevaisuudelle. Jo joka neljäs myyjämme valitsee Tarjouskaupan, jossa tarjoukset tehdään alhaisemmasta lähtöhinnasta ylöspäin. Tarjoukset ovat netissä kaikkien nähtävillä, ostajille jää aikaa pohtia omaa tarjoustaan ja myyjä saa parhaan markkinahinnan. Avointa ja reilua, eikö totta? Kiinteistömaailma Kannelmäki Kaarelan Kodit Oy Prisma, Kantelettarentie 1 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Konala Ristikko, Ajomiehentie 1 00390 Helsinki Puh. 010 622 4500 ristikko@kiinteistomaailma.fi Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 /puh + 0,059 /min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 + 0,169 /min. Maire Alenius 050 366 9136 Tuija Nylander 050 554 9977 Virve Rannela 050 412 9392 Pekka Kemppinen 044 507 6553 Heidi Lumme 050 300 0295 Mervi Hämäläinen 050 361 5959 Rainer Lindström 050 380 9930 Tommi Näsiaho 050 468 2808 Johan Fock 050 409 5700 Pekka Korhonen 050 401 8778 Markku Johansson 0500 405 511 Tuomas Hinkkuri 040 565 2755 Anneli Pesonen 050 369 4488 Päivi Riihimäki 050 591 7777 Päivi Forsberg 050 514 3012 Tauno Mustisto 050 564 3388 Heikki Liinpää 050 593 7777 Keijo Kouva 050 401 8112 Susanna Arnall 050 595 2625 Petra Kuuri-Riutta 050 306 8055 Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 + 4,0 % velattomasta kauppahinnasta (sis. alv.), vähimmäispalkkio 2500 www.kiinteistomaailma.fi