No 11 29.11.2017 • 53. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ma-Pe 10-18, La-Su 10-15 P. 09-454 8560 ITSEPALVELUKIRPPUTORI Varaa myyntipaikka nyt myös netistä ainokirpputori.fi Näkövammaisille lapsille ensikirjoja TÖITÄ TARJOLLA! SSM Suomen Suoramainonta on osoitteettoman suorajakelun johtava ketju Suomessa. Jakajillamme on kaksi työpäivää viikossa, keskiviikko ja lauantai. Töitä löytyy niin jalan/polkupyörällä kuin omalla autolla liikkuville jakajille. KATSO LISÄTIEDOT JA TÄYTÄ HAKEMUS! jakajaksi.fi Tule jakamaan lehtiä ja mainoksia HELSINGIN JAKELU-EXPERT OY Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Kanneltalon uusi johtaja Ia Pellinen : Olemme täällä asukkaita varten Kannelmäen kotikaupunkipolku 2017 | 26 kohdetta Päivitetyn reitin pituus noin 5 km Taita talteen! Oululainen Vuokko Keränen on IKIOMA ensikirjan suunnittelija.
2 29.11.2017 Tanotorvi myös Facebookissa! www.facebook.com/Tanotorvi Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute KANNELMÄEN KIRKOSSA Adventtimyyjäiset la 2.12. klo 11–13. Mukana ovat seurakunnan Lähetys, Kannelmäen Martat, Lapsija nuorisokuoro Kannelkellot, Kuurojen raamattupiiri ja Sortavalatyö. Ensimmäinen adventtisunnuntai 3.12. Hoosianna! • Messu klo 10. Kirkkokahvit. • Adventtikonsertti klo 18. Länsi-Helsingin musiikkiopiston jousiorkesterit ja urkuoppilaat esiintyvät. Lauletaan yhdessä Hoosianna! Vapaa pääsy. • Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa klo 18. Suomalainen Joulu -konsertti ma 4.12. klo 19. Mieskuoro Vantaan Laulu. Johtaa Visa Yrjölä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Itsenäisyyspäivä ke 6.12. Onnea, Suomi! Sanajumalanpalvelus klo 10. Jumalanpalveluksen jälkeen partiolippukunta Susiveikkojen myyjäiset. Someday My Prince Will Come ke 13.12. klo 18. Satumainen joulukonsertti koskettaa kaikenikäisiä kuulijoita. Lapsija nuorisokuoro Kannelkellot, Timo Lahtimo sekä TiiaMaria ja Mustat Poolot -orkesteri. Liput 20/10 € (opiskelijat, lapset alle 16 v.), perhelippu 30 €. KAUPPAKESKUS KAARESSA • Rakenna joulupuu -keräys. Keräyksellä tuetaan oman seurakuntamme alueella asuvia lapsiperheitä. Voit hakea lahjatoiveen Paikasta, -1. krs. ma–la 4.–9.12. (ei 6.12.) klo 12– 18. Lahjan arvo on 30–40 €. Toimitathan lahjasi pe 15.12. mennessä Paikkaan (ma–pe klo 12–18) tai virastoon, os. Klaneettitie 6-8 A, ma–pe klo 9–14. Kiitos kun lahjoitat iloa lapsen jouluun! • Paikan seimiasetelma on esillä adventista loppiaiseen. • Jouluaskartelua la 9.12. klo 10 alkaen joulupajassa, 2. krs. • Kannelkellojen Tiernatytöt esiintyvät la 9.12. klo 14 • Kaaren joululaulut to 14.12. klo 17.30 ja 19 joulupajassa, 2. krs. • TilkkutäkkiPaikka. Tule virkkaamaan isoäidinneliöitä Paikkaan la 16.12. klo 13–15. Neliöt kootaan tilkkupeitoiksi vanhuksille. Riikka Myllys ohjaa. TOIMINTAKESKUS JENNYSSÄ, Beckerintie 9 Mummola la 9.12. klo 10–13 Jennyssä. Lapsille ja aikuisille yhdessäoloa joulutunnelmissa vapaaehtoisten mummojen kanssa. KAUNEIMMAT JOULULAULUT • to 7.12. klo 18 Malminkartanon kirjastossa, os. Puustellintie 6 • su 10.12. klo 18 Kannelmäen kirkossa • to 14.12. klo 18 Kannelmäen kirjastossa, os. Klaneettitie 5 • su 17.12. klo 12 Malminkartanon kappelissa • su 17.12. klo 18 Kannelmäen kirkossa Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Pitäjänmäen seurakunta, Turkismiehenkuja 4, 00370 HELSINKI Puh. 09 2340 5600 www.helsinginseurakunnat.fi/ pitajanmaki www.instagram.com/ pitskunseurakunta JUMALANPALVELUKSET Su 3.12. klo 10 Ensimmäisen adventin messu, pyhäkoulu ja lähetyskahvit. Rakenna joulupuu -keräys vähävaraisille käynnistyy. Ke 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän messu ja partiolaisten myyjäiset. Messu alkaa Finlandia-hymnillä. Klo 12 Kunniakäynti Pitäjänmäen sankarihautausmaalla, Sotarovastintie 7. Su 10.12. klo 10 Toisen adventin messu, Herättäjän kirkkopyhä ja seurat Su 17.12. klo 10 Kolmannen adventin messu ja joululounas Liput lounaalle 10 €. Myynti kirkkokahveilla su 3.12. ja 10.12. sekä seurakuntatoimistossa. Su 24.12. klo 10 Kauneimmat joululaulut -messu klo 15 Perheiden aattohartaus Klo 23 Jouluyön hartaus. Ma 25.12. klo 10 Joulupäivän messu Ti 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu Su 31.12. klo 10 Uudenvuodenaaton messu Ma 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus La 6.1. klo 10 Loppiaisen messu KONSERTIT Su 3.12. klo 18 Joulu! Aventurin joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohj. 10 €. La 9.12. klo 18 Joulukonsertti Helsingin Työväen Orkesteri. Vapaa pääsy, ohj. 10 €. Pe 22.12. klo 18 JouLumo Sakari Kukko ystävineen joululaulujen tunnelmissa. JouLumo -levyn julkistaminen. Vapaa pääsy, ohj. 10 €. KAUNEIMMAT JOULULAULUT • To 7.12. klo 18 Pitäjänmäen kirjastossa ja to 14.12. klo 17 Kauppakeskus Ristikossa. • Su 10.12. klo 18, su 17.12. klo 18, to 21.12. klo 18 (erityisesti lapsille ja perheille) sekä ti 26.12. klo 16 Pitäjänmäen kirkossa. MUUTA Ti 5.12. klo 12-14 Suomi 100 –kahvit ja yhteislauluja Sinivalkoinen kahvihetki satavuotiaan Suomen kunniaksi. Ennen kahveja klo 12 päivärukous. Ke 13.12. klo 14-18.30 Kirkon olkkarin joulu Askartelua, joululauluja ja puuroa. Tervetuloa oman aikataulun mukaan. La 16.12. klo 16 Perheiden joulujuhla Matkataan Betlehemiin päiväkerholaisten esittämän joulukuvaelman mukana. Ti 19.12. klo 16 Jouluinen ilta Pajamäessä Ovet avoinna klo 19.30 asti Pajamäen srk-kodilla, Pajamäent. 14. Tarjolla glögiä ja pipareita. Lauletaan jouluisia lauluja ja mahdollisuus kädentöihin. Tapahtumat ovat Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4, ellei toisin mainita. Pitäjänmäen seurakunta toivottaa rauhaisaa joulunaikaa! meidät löydät myös facebookista www.facebook.com K-Market Iso-Kappa Vanhaistentie 3, 00420 HELSINKI | Puh. 09-4778740 Palvelu pelaa Ma-la 8-21, su 12-18 Suositut Tammisen kinkut meiltä ark 7-23 la 8-23 su 10-23 Kinkkutilaus Klaneettitie 7, Helsinki | Puh. 09 563 1855 jani.pyorre@k-market.com | www.facebook.fi/kmarketkannelmaki K-Market Kannelmäki Noudan kinkun: ________/12.2017 (kinkku ja muut tuotteet noudettavissa ke-la 20.-23.12.) Muuta huomioitavaa: _______________________________ Nimi ________________________________________________ Osoite ________________________________________________ Puhelin ________________________________________________ Tilaa meiltä ajoissa Tammisen laadukas ja suomalainen joulukinkku. Tee tilauksesi viimeistään 14.12. Nouto myymälästä 20.-23.12. Leikkaa ja palauta tämä kinkkutilauslomake täytettynä kassallemme. TAMMISEN KINKKU (Rastita vaihtoehto) 1. Iso perinteinen joulukinkku 10-12 kg__________ 7,95€/kg 2. Juhlakinkku potkalla 6-7 kg_________________ 9,50€/kg 3. A´la Tammisen luuton juhlakinkku 4-6kg_____ 9,95€/kg 4. Pikkukinkku 2-4kg_______________________ 10,50€/kg Palvelemme KANNELMÄKI 1. 2. 3. 4. ?
29.11.2017 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 16.12.2017. Aineisto toimitukseen 4.12. mennessä. ISOISÄNI KLAUS VARVIKKO syntyi Suomen suuriruhtinaskuntaan Helsingissä 1916, juuri ennen Suomen itsenäistymistä. Isoisäni isä, köyhä torpparinpoika Onni Varvikko oli tullut Petäjävedeltä Helsinkiin töihin ja tutustunut siellä tulevaan vaimoonsa Maria Kiviseen. Nuori tyttö oli muuttanut Saarijärveltä Helsinkiin piikomaan. Punaisten puolella taistellut Onni jäi kansalaissodassa vangiksi ja joutui Suomenlinnaan haudankaivajaksi. Kotiinviemisiksi Onni sai elinikäisen keuhkotaudin, joka vaivasi häntä koko loppuelämän. Isoisäni Klausin lapsuus meni stadilaisuudesta huolimatta landella, sillä sisällissodan melskeet ja jälkimainingit pitivät perhettä siellä evakossa. Vuonna 1927 Varvikon perhe sai taas pääkaupungista töitä ja he muuttivat Kirstinkadulle yksiöön asumaan. Huoneessa oli sänky, kaksi jakkaraa, pöytä ja astiakaappi. 30-luvun pula-aika ja työttömyys veivät perheen soppajonoon ja sosiaalihuollosta haettiin vuokrarahaa ja lapsille vaatteita. Onnin isä Henrik Basilius kuoli vuonna 1935 Petäjävedellä ja Onni sai perintöosuutensa torpasta. Onni kuitenkin ryyppäsi rahat ja Marian piti siivota ja pyykätä perheen pitimiksi. Onni kuoli vuonna 1947 tuberkuloosiin. Maria eleli Porvoonkadulla aina vuoteen 1982 asti ja kuoli 91-vuotiaana, joten pääsin itsekin osalliseksi tarinaa. Papallani oli väärät sääret. Hän kertoi sen johtuneen lapsena sairastetusta riisitaudista. Klasu myi nuorena Sturenkadun ja Aleksis Kiven kadun kulmassa lehtiä ja lankkasi kenkiä. Myöhemmin hän teki hommia niin niittipoikana kuin levysepän apulaisena satamassa ja sähkölaitoksella asentajana ja linjamiehenä. Talvisodassa Klasu palveli eturintamalla. Vaimonsa Esteri Ahosen Klaus tapasi välirauhana aikana Mustikkamaalla vuonna 1940. Rutalahdesta kotoisin oleva Esteri oli kova tekemään töitä. Hän oli aloittanut työt jo 12-vuotiaana kaupan apulaisena. Helsinkiin hän oli muuttanut 30-luvun loppupuolella ja teki töitä Elannossa lihanleikkaajana ja sitten myymälävastaavana. Isäni Kari laitettiin alulle Kivinokassa vuonna 1943 venäläisten pommittaessa kaupunkia. Klasu siirrettiin viestimieheksi Mikkeliin, Mannerheimin päämajaan. Pappa ja mummo olivat sodanvastaisia ja siirtyivätkin toveriseuraan sotien jälkeen. Sodanjälkeinen Suomi eli jälleenrakentamisen aikaa. Sotakorvaukset työllistivät kansaa, mutta kaikesta oli pulaa ja monet elintarvikkeet olivat kortilla. Isovanhempani siirtyivät musiikkibisnekseen, sillä tanssien vapautuminen synnytti Suomeen ennennäkemättömän lavatanssibuumin ja Klasu toimi taiteilijoiden kokopäiväisenä managerina. Essu ja Klasu ajeluttivat Suomen kuuluisimpia tanssiorkestereita ympäri maata. Vuonna 1956 isoäitini perusti ravintola Rokan Kustaankadulle. Faijani sai elää jännää elämää maamme johtavien viihdetähtien keskellä. Kari kävi koulunsa Meikussa ja pääsi ylioppilaaksi 1964. Hän pääsi nuorena ulkomaanmatkoille, mm. Englantiin ja USA:n, mikä oli tuohon aikaan hyvin harvinaista. Jos Essu ja Klasu olivat alkujaan aktiivisia kommunisteja, niin isäni rupesi demariksi. Isäni teki alku-uransa Suomen Sosiaalidemokraatin toimittajana. Äitini, Harjukadulla syntyneen, mutta Punavuoressa kasvaneen Hietalan Liisan Kari tapasi vuonna 1964. Minä synnyin vuonna 1969 Herttoniemeen. 70-luvun lapsuuttani värittivät poliittiset kädenväännöt. Työväenlaulut olivat hyvin usein laululistalla viikonloppuisin. Vasemmistolaisten keskinäisistä näkemyseroista väännettiin yömyöhään, niin Kannelmäessä kuin isovanhempieni asunnossa Hermannissa. Minut laitettiin Suomalais-venäläiseen kouluun. Usko Neuvostoliittoon eli vahvana. Isoisästäni poiketen niin isässäni kuin minussa ja veljessäni eli myös vahva maanpuolustustahto. Eli ryssää ei rajan yli päästettäisi, jos sellaiseen tilanteeseen joutuisimme. 80-luvun Suomessa sai leivän päälle laittaa jo muutakin kuin ylähuulen ja joululahjat eivät rajoittuneet yhteen tai kahteen lahjaan. Lähdin Neuvostoliiton sortuessa Venäjälle opiskelemaan. Suomi liittyi valtavassa taloudellisessa ahdingossa EU:n jäseneksi vuonna 1995. Valmistuin vuonna 1997 valtiotieteiden maisteriksi Moskovan kansainvälisten suhteiden instituutista. Usko maidemme väliseen rauhaan ja näkemysten lähentymiseen oli lehdistön ja poliitikkojen keskeisin viesti. Ensimmäinen poikani syntyi vuonna 1999, toinen vuonna 2002. Isoisäni kuoli 91-vuotiaana kotiseutuneuvoksena vuonna 2006 ja isoäitini 94-vuotiaana vuonna 2016. Suomen itsenäisestä liikkumatilasta voidaan olla montaa mieltä. Monet pelkäävät jälleen Venäjää. Hurstin leipäjono Hesarilla kasvaa. Elämä kuitenkin jatkuu. Lapsieni mielestä 1900-luku on kaukana. Minusta se on vain isoisän etäisyydellä. Hyvää 100-vuotissyntymäpäivää Suomi! Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Minun 100 vuottani KANNELMÄKI-LIIKKEEN ’neulootikkojen’ jo perinteeksi käyneet joululahjasukat lahjoitettiin 7.11. jaettavaksi lähialueen vähävaraisille vanhuksille. Niitä oli noutamassa Tarja Luomala Kannelmäen kotihoidosta. Sukkia lahjoitettiin 70 paria, lapasia 9 ja pipoja kaksi. Tekijöinä olivat Maria Blomqvist, Sirpa Hanski ja Sari Holmberg . Samalla tuli puhetta myös mukavien vaatteiden ja liinavaatteiden tarpeesta, joten Kannelmäen olohuoneelle päätettiin järjestää keräys. Vaatteita otetaan vastaan 2.12. klo 12-16. Neulepuikot kilisevät jälleen Kantsun Olohuoneella. Kahtena peräkkäisenä torstaina, 30.11. ja 7.12. klo 15-18, järjestetään villasukkaneulojaiset. Lasten villasukkia neulotaan pääkaupunkiseudun Hope ry:n joululahjakeräykseen, jossa kohteena ovat vähävaraisten ja kriisiperheiden lapset. Sukat luovutetaan keräykseen viikolla 50. Tähän tempaukseen on saatu mukava sukkalankalahjoitus, joten halukkaat voivat ottaa vain puikot ja iloista mieltä mukaan tekemään yhdessä hyvää. Lisätietoja p. 040 504 8984 Olkkarin vapaaehtoiset neuloivat vammaisille lapsille ensikirjoja VUOKKO KERÄNEN heräsi jokunen vuosi sitten siihen tosiasiaan, että alle kaksivuotiaille näköja kehitysvammaisille ei ole koskettelukirjoja. Taustalla ovat hygieniasyyt ja kestävyyteen liittyvät vaatimukset. Tutustuttuaan sokeana syntyneeseen Minttuun Vuokko päätti ruveta tuumasta toimeen ja aloittaa IKIOMA-kirjahankkeen, jossa kerätään tekijöitä alle 2-vuotiaiden näkövammaisten koskettelukirjoille. Ideana on lahjoittaa kaikille alle kaksivuotiaille näkövammaisille ikioma kirja. Kannelmäki-liike mukaan! Kannelmäki-liikkeen aktiivit innostuivat ajatuksesta ja perustivat oman käsityöryhmän. Kantsun olohuoneella kokoontuva ryhmä leikkasi, neuloi ja askarteli tarkkojen ohjeiden mukaisesti parisenkymmentä kirjaa, jotka lahjoitettiin Vuokolle marraskuun alkupuolella. Idean promoottoreina toimivat Maria Blomqvist ja Sirpa Hanski , jotka ovat neuloneet aktiivisesti myös sukkia alueemme vanhuksille. Kirjat on tehty talkoilla. Mukana on ollut noin 10 henkeä. Kirjoja on työstetty koko syksy. Materiaalikulut on kerätty avustuksina, Maria ja Sirpa kertovat. Yhden kirjan materiaalikustannukset ovat reilu 20 euroa ja sen tekemiseen menee saman verran tunteja. Nyt annettuja kirjoja tehtiin puolisen vuotta Hanketta on ollut tukemassa niin henkilöitä kuin yrityksiä, mm. Kirjapaja, Malmin Specsavers, Kannelmäen keskusapteekki ja K-Market Kannelmäki. Kirja täynnä tarinoita Ensikirjat valmistetaan huolella tarkkojen ohjeiden ja ennalta annettujen vaatimusten mukaisesti. Laatua ja turvallisuutta tarkkaillaan testaamalla jokainen valmistettu kirja erikseen. Kirjan sivut on valmistettu rajumpaakin käsittelyä, imeskelyä ja pureskelua kestävistä kankaista. Ideana on, että sokea tai vähän näköä omaava lapsi voi saada sen välityksellä erilaisia tunneja äänikokemuksia. Peruskankaan lisäksi käytössä on mm. nahkaa, froteeta, herneitä ja tiukuja. Kirkas värikirja sopii myös näkeville lapsille ensikirjaksi. Jokaiseen sivuun liittyy myös oma lorunsa, jolloin rapinat, rahinat ja tunteet heräävät eloon... ”Kannen Hymynaama naurullaan saa Martan (lapsen oma nimi) kirjaa tutkimaan. Hopeinen täysikuu pienin sormin erottuu. Kun käsi taskuun vilahtaa, siellä jokin kenties kilahtaa. Ruutuja kun koskettelin, taisin löytää lautapelin. Jos hernepussin käteen saa, voi heti kuulla rapinaa... Takaa löytyy kuplaa kaksi. Toinen kasvoi isommaksi.” Kaikki voivat osallistua Vaikka kirjojen vaatimukset ovatkin korkeat, ei tekijöiden tarvitse olla ammattilaisia. Vuokko käy opastamassa käsityöryhmiä ympäri Suomen. Ryhmiä on tällä hetkellä kahdeksalla paikkakunnalla ja vapaaehtoisia tekijöitä 100. Jokainen osallistuja voi opetella eri valmistusvaiheita, esim. pussittamaan herneitä, leikkaamaan tai ompelemaan kankaita, Vuokko sanoo. Koko maan kattava projekti on pysyvä ja kiinnostuneet voivat halutessaan ottaa yhteyttä Vuokkoon p. 0400 726 178, vuokko@touchtale.com. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko https://koskettelukirjat.blogspot.fi/ http://kulttuurikukoistaa.blogspot. fi/2017/11/suomi100-ikioma-ensikirjatkantsussa.html Maria Blomqvist vas. ja Sirpa Hanski oik. luovuttivat Olkkarissa valmistetut IKIOMA ensikirjat Vuokko Keräselle eteenpäin lahjoitettaviksi. Vuokko oli tullut Oulusta asti noutamaan kirjoja. ”Paras hanke ikinä” Villasukkia vähävaraisille
4 29.11.2017 M inua alkaa huvittaa, kun tapaan oikean Stadin kundin. Kyllä tuntuu olevan jäppisellä asenne kohdallaan. Kato sen heti hiffaa, kuka on Stadist... Voi, kuinka älykästä... Eipä silti, olen sitä minäkin joskus leveillyt stadilaisuudellani. Pikkukaverina en ensiksi älynnyt, että asiassa olisi jotakin merkillistä. Sota-ajan kakarana olin tullut syntyneeksi Helsingin Naistenklinikalla. Pari ensimmäistä vuottani asuin Munkassa, sitten alkoi loputtomalta tuntuva rengasmatka Tukholma-Lahti-Joutseno-Imatra... Tainionkosken alakansakoulussa opettaja kyseli meiltä kakaroilta että kuka on missäkin syntynyt. Kun kerroin että Helsingissä, niin jopas kävi kohahdus luokassa. Oot sie syntynt Helsigiss, mikset sie oo mittää meil puhunt? Siihenpä loppui vaatimattomuuteni. Aloin itsekin ymmärtää, että jotakin erikoista helsinkiläisyydessä on. Aloin opetella Stadin slangia ja upottelin sitä puheeseeni sopivassa määrin sanastoni karttuessa. Päätin jo tuolloin, että lähden paluumuuttajana stadiin heti, kun se on käytännössä mahdollista. Ensin inttiin, sitten skönelle ja sitten 19-vuotiaana haaveitteni onnelaan, Stadiin. Kivaa on ollut, oikea oli päätös. No, rehellisyyden nimissä on kerrottava näille oikeille Stadin kundeille, jotka eivät ole koskaan muualla asuneet, että kyllä siellä Imatralla oli jo silloin asvaltoidut kadut, sähkövalo ja skitikset toimivat vedellä. Lehmänläjiäkään ei tarvinnut kadulla varoa, ei siis niin böndehommaa kuin luulisi. Linnanmäellä ja Korkeasaaressa olin jo käynyt luokkaretkellä, ne olivat tuttuja. Olin käynyt katselemassa Helsingin olympialaisia vuonna 1952, siinäpä oli myös kehuskelun aihe. Ruotsissa olin syönyt banaaneja ja mums-mumsseja, siis eräänlaisia suklaa vaahtopallosia joita sittemmin Brunberg alkoi valmistaa Neekerin pusunimellä. Rasistinen nimi kylläkin kiellettiin, nyt ne taitavat olla vain suukkoja, siis kunnes sekin nimi kielletään. Haagassa asuessani kuulin, että jossakin lähistöllä on Kaarelaniminen liitosalue, jonka läpi virtaa vuolas ja luonnonkaunis Mätäjoki. Nähtyäni ensi kertaa joen, koin kyllä pienen pettymyksen. Vuoksen rannalla asuneena en saanut tästä kohteesta kovinkaan järisyttäviä väristyksiä. Se jäi joesta paremmin mieleeni kun näin, että joku huligaani oli nakannut jokeen pystyyn vanhan hetekan ja polkupyöränraadon. Myöhemmin sitten kuulin, ettei kyseessä suinkaan ollut mikään luonnonsuojelurikkomus vaan huomattava ympäristötaideteos. Taideasioihin mennäksemme mieleeni tulee mainio naivistinen Martti Huu-Haa Innasen taulu, jossa Stadin kundit vetelevät toisiaan daijjuun niin, että hurme lentää. Teoksen nimi oli ”Valkan kundit kinastelevat Brahmsin sinfonioitten paremmuusjärjestyksestä”. Kyllä Stadissa on aina taidetta harrastettu. Toinen Innasen mainio työ oli kuva vastavihitystä avioparista, teoksen nimi oli ”Retun vihkiäiset”. Hauska oli. Tästä kaikesta tulikin mieleeni, että Stadin kundi saattaisi olla mainio sketsihahmo Putoukseen. Tasapuolistakin se olisi, kun muistelen kuinka hauska hahmo imatralainen Antsku oli. Hänhän voitti tuolloisen kisan ja nousu paikkakunnan kulttihahmoksi. Olen varma, että komeita stooreja bamlaavasta Stadin kundista tulisi pikkuskidien lemmikki ympäri maan. Kaikkia kiinnostaa jutut miten jäbä on dokannut, skragannut tai bylsinyt... Tietenkin kaikki tietävät, että Stadin kundi liioittelee puheissaan. Se on hyväksyttävää, koska hyvä juttu kaipaa aina vähän höystöjä. Jotkut käyttäytymistieteitä lukeneet kylläkin väittävät, että liioittelu johtuu itsetunto-ongelmista... Mielestäni satuilu eli fabulointi on täysin sallittavaa. Kun aikoinani muutin Kannelmäkeen ja kävin iltasella vanhassa Rotkossa, joka oli viihtyisä paikka, ihmettelin kuinka monta nyrkkeilyn Suomen mestaria ja reservin luutnanttia paikassa kulloinkin oli. No, pian ymmärsin tämän hyperbolan käytön, enkä kiellä, ettenkö olisi itsekin moiseen syyllistynyt... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Stadin kundi Kanneltalossa juhlitaan 100-vuotiasta Suomea ja virittäydytään joulun tunnelmaan Kanneltalossa juhlitaan 100-vuotiasta Suomea itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 16-21. Kaikille avoimessa itsenäisyyspäivän tapahtumassa on työpajoja, konsertteja ja esityksiä sekä yhteinen juhlabuffetti. Illan kohokohtana lavalle nousee Laineen Kasperi ja Palava kaupunki klo 19. Joulu-tammikuussa Kanneltalossa virittäydytään joulun tunnelmaan, ohjelmistosta löytyy erilaisia konsertteja, tapahtumia ja elokuvanäytöksiä kaikenikäisille. Kaikkien itsenäisyyspäivän juhla Kanneltalossa juhlitaan 100-vuotiasta Suomea itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 16-21. Koko perheen tapahtumassa on askarteluja origamityöpaja, taikahiekkalaatikko ja Nukketeatteri Sytkytin Suomi 100 -teemainen esitys lapsille. Pääesiintyjä Laineen Kasperi ja Palava Kaupunki räppää lavalla klo 19 alkaen. Muusta musiikkitarjonnasta vastaavat Maria Aleksandra & dj sekä Helsinki Klezmer Kapelye . Yhteiseen juhlabuffettiin saa tuoda suolaista tai makeaa syötävää sekä alkoholitonta juotavaa. Tapahtumaan on vapaa pääsy ja se on kaikille avoin. Joulu tulla jollottaa Sadko-klubin nuorisoteatteri esittää joulusadun Pähkinänsärkijän uudenvuoden seikkailuista la 2.12. klo 11 & 14, liput 10,50 €/16,50 €. Mari Kätkä laulattaa yleisöä Nyt lauletaan -yhteislaulutapahtumassa 4.12. klo 18, vapaa pääsy. Jouluisissa tunnelmissa ollaan myös Eestin laululasten konsertissa 7.12. klo 13 (vapaa pääsy) ja kaikille avoimessa Kaarelaseuran joulujuhlassa 9.12. klo 15-17. Joulun ajan musiikkisatu Soittorasia 10.12. klo 12 perustuu V. F. Odojevskin Kaupunki tupakkarasiassa -sadun teemoihin. Kertojana ja säestäjänä vibrafonilla Alexey Chizhik . Liput 27 €. Joulukuun klassikkoelokuvana nähdään Hymyilevä mies 11.12. klo 14 & 18. Näytöksiin liittyy Enemmän irti elokuvasta -luento klo 17. Elokuvaan ja luennolle on vapaa pääsy. Nukketeatteri Sampon perinteisessä Joulu tulla jollottaa -näytelmässä pääsee laulamaan yhdessä 14.12. klo 10, liput 11 €. Satu Sopasen ja Tuttiorkesterin esityksessä Tonttulan touhut 16.12. klo 13 & 15 Joulupukille meinaa tulla stressi. Liput 10 €. Koko perheen joululomaleffoissa tammikuussa 3.-4.1. nähdään elokuvat Onnelin ja Annelin talvi sekä Kanelia kainaloon Tatu ja Patu. Elokuviin on vapaa pääsy. Laineen Kasperi ja Palava kaupunki. Kuva Julia Palmu. Kanneltalon uusi johtaja Ia Pellinen: Taide kuuluu meille kaikille -K anneltalolle on jo iso muutos, kun Antti siirtyi kokonaan Malmitalolle, sanoo Pellinen. Antti Manninen ehti toimia Kanneltalon johtajana 20 vuotta. Jos asioita on liikaa, niin rauhaa ei ole. Muutoksissakin tarvitaan rauhaa, pitää pysähtyä miettimään, mitä halutaan ja kenelle. On tärkeää huomioida eri asiakasryhmät. Kanneltalo on parina viime vuotena monipuolistunut kulttuuritarjonnaltaan ja ohjelmaprofiililtaan. Ja tästä on hyvä jatkaa. Kanneltalo toimii alueella ennen kaikkea alueen asukkaita varten ja samalla kaikkia helsinkiläisiä varten. Kanneltalo on kaikkien asukkaiden talo, jossa huomioidaan eri ikäryhmät ja ihmisten erilaiset elämäntilanteet. Paikalliset toimijat mukaan Pellinen pitää ensiarvoisena yhteistyötä paikallisten toimijoiden kuten Kaarela-Seuran ja Kannelmäki-liikkeen kanssa. Erilaisten matalan kynnyksen kulttuuritapahtumien lisääminen ja asukasosallisuuden vahvistaminen ovat oleellisia asioita. Osallistamalla ja sitouttamalla eri osapuolia luodaan juuri alueen näköistä toimintaa. Kahvilan stagella tapahtuu Kanneltalon aula ja kahvilan yhteydessä sijaitseva esiintymistila voisi tulevaisuudessa toimia vielä vahvemmin erilaisten tapahtumien keskipisteenä. Kahvion stagella, joka siis toimii myös esiintymistilana, järjestetään jo nyt esimerkiksi Maksuton maanantai -tapahtumia, joissa on vierailevia esiintyjiä ja yhteislaulutilaisuuksia, mm. Juurilla-klubi, Kluden bingo, Silmänkääntäjät ja teosesittelyjä. Aion itse tulla tekemään töitä myös täällä Kanneltalon aulassa, lupaa vastavalittu johtaja. Tällä hetkellä Kanneltalossa työskentelee vakituisesti kuusi työntekijää. Täällä on todella taitavia työntekijöitä, joiden kanssa on hyvä työskennellä. Kaikkea ei osaa eikä tarPari viikkoa sitten Kanneltalon uudeksi johtajaksi valittu Ia Pellinen suhtautuu tehtäväänsä uteliain ja samalla luottavaisin mielin. Hulinaksi ei ole tarkoitus laittaa, sillä perusrakenteet pysyvät entisellään, mutta ohjelmapainotuksiin tullaan lisäämään matalan kynnyksen tapahtumia. Odotan innolla tulevaa, Ia sanoo. Kanneltalon uusi johtaja Ia Pellinen on Länsi-Helsingin kasvatti. Lapsuutensa hän asui Pohjois-Haagassa, jossa myös kävi koulunsa. Ia tunteekin Kaarelan olevan lähellä sydäntään. Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN
5 29.11.2017 NYT SE SITTEN ON SAATU . Länsimetro = Matinkylästä Ruoholahteen liikkuvat metrojunat matkustajineen. Toistakymmentä vuotta ovat asuntojen omistajat odottaneet malttamattomina asuntojensa arvonnousua. Sitten kun metro tulee, niin asunnosta saa paljon paremman hinnan. Ja niin varmaan käykin. Täällä koillisessa ja läntisessä Helsingissä aletaan nyt odottaa raidejokerin tuloa. Pitäjänmäkeläiset ja konalalaiset eivät odota asuntojensa arvon nousua, pikemminkin kannattaa varautua siihen että matka itäiseen Helsinkiin pitenee. Matka Pitäjänmäeltä Viikkiin – väli mitä matkaan – kestää uudella kulkuneuvolla kymmenen minuuttia kauemmin eli joudun kököttämään raidejokerissa melkein tunnin. Ja pysäHelsikillekin on paljon pidempi matka kuin nyt. Pitäjänmäki kun ohitetaan kylmästi. Pysäkki tulee Pajämäen kupeeseen. Pajamäessä raide kulkee maan alla. Nyt voin hypätä 550 kyytiin, bussit tulevat ns. ruuhka-aikoina muutaman minuutin välein. Ppisimmilläänkin bussia joutuu odottamaan 5 – 8 minuuttia. Kyselin liikenneasiantuntijoilta miksi 550 pitää pyyhkäistä pois pääkaupunkiseudun kartalta. Niin moni hyötyy linjasta, joka ajaa Espoosta Westendin asemalta Itäkeskukseen. Tulevina vuosina suunnittelijoiden mukaan asukasmäärä ja automäärät lisääntyvät niin että väylille ei mahdu tarpeeksi montaa 550 -bussia. On vaikea ymmärtää miksi pääkaupunkiseutu hamuaa asukkaita. Pitkä matka on siihen, että Helsinki olisi maailmanluokan metropoli, mutta haluammeko asukkaat ihan oikeasti, että joka paikassa on entistä enemmän väkeä, palvelut entistä hankalammin saatavissa ja sekin mitä saa välinpitämätöntä. Lukemattomia kertoja olemme törmänneet vanhahtavaan huomautukseen, että ei kannata valittaa esim. työpaikalla, oven takana on kymmeniä uusia tulijoita. Niin käy sitten vähitellen kaikkialla muuallakin, jollei asiaan paneuduta. Sen pitää tapahtua jo nyt – eikä sitten joskus. Palvelujen laatua joudumme testaamaan näin ennen joulua varmaan tavallista useammin. Saattaapa olla, että minäkin vielä löydän itseni Kaaren 24 tuntia auki olevasta kaupasta yöaikaan. Oletan että silloin myyjä ehtisi kertoa minulle mistä löydän toivomuslistalla olevia lahjoja, joulukoristeita, uuden vatkaimen tms. Tuskaannuimme muutama vuosi sitten yhäti kasvavaan joululahjakasaan. Syntyi ajatus että aikuiset saisivat vain yhden lahjan. Arvomme kuka kenellekin antaa lahjan. Lahjaa voi toivoa tai antaja päättää sen itse. Lahjojen joukossa on elämyksiä, eettisiä lahjoja, lippuja kulttuuritapahtumiin, lupaus jostain työstä. Kulttuuritapahtumiin emme anna yleistä lahjakorttia vaan liput tiettyyn konserttiin, oopperaesitykseen tai teatteriin. Tarvittaessa lippuun liitetään lupaus kuljetuksesta tai lastenhoidosta. Lahjojen myötä olen ollut konserteissa, joihin ei muuten olisi tullut lähdettyä. Onneksi lapsille voi vielä ostaa ihan tavallisia lahjoja. Tapanani on kääriä pakettiin vain kovia lahjoja eli kirjoja. Monen muun lailla käärin useampaan pakettiin Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historian. Kirjan avulla voivat aikuiset ja nuoret verestää historian tuntemustaan ja lapset saada uutta pääomaa. Leena-Maija Tuominen Helsingin kasvu hirvittää Tee varaus 14.12. mennessä kaupallemme K-market Iso-Kappa (vanhalla ostarilla) Perinteinen kinkku koko 10-12 kg tai 12-14 kg Juhlakinkku potkalla koko 6-7 kg tai 7-8 kg Luuton herkkukinkku koko 3-4 kg tai 4-5 kg Iso-Kapan kinkku on joulupöydän kunkku ISO-KAPPA meidät löydät myös facebookista www.facebook.com K-Market Iso-Kappa Vanhaistentie 3, 00420 HELSINKI | Puh. 09-4778740 Palvelu pelaa Ma-la 8-21, su 11-21 Laadukkaat Chef Wotkin’sin Lohjaharjun Lähdevedellä tuoresuolatut kotimaiset joulukinkut nyt varattavissa! vitsekaan tehdä itse. Jokaisen asiantuntemusta ja osaamista tulee tukea. Laaja tuntemus alalta Pellisellä on monivuotinen ja laaja kulttuurialan tuntemus. Hän on suorittanut Humanistisessa ammattikorkeakoulussa eli Humakissa ensin kulttuurituottajan AMK-tutkinnon ja sittemmin myös maisteritasoisen ylemmän AMK-tutkinnon. Kanneltaloon Pellinen tuli vuonna 2015 kulttuurituottajaksi ja vastuualueena hänellä on ollut nuortenja lasten taidekasvatus ja perheille suunnatut tapahtumat. Tätä ennen hän on ehtinyt työskennellä mm. Helsingin kulttuurikeskuksella aluksi Stoassa ja Vuotalossa idän aluetalojen taidekasvatustuottajana ja Annantalossa MINÄ – Unelmista arkeen ja takaisin -hankkeen tuottajana. Lisäksi hänellä on monipuolinen kokemus vapaan kulttuurikentän tuotantotöistä. Kulttuurikipinä jo ala-asteikäisenä Ia Pellisen juuret ovat vahvasti alueella. Vuonna 1979 syntynyt Pellinen vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Pohjois-Haagassa, jossa hän kävi koulua. Myös Kannelmäki tuli tutuksi nuoruusvuosina. Kulttuurin harrastus kipinän hän sai jo ala-asteikäisenä. Tästä suurin kiitos kuuluu silloiselle opettajalleni Raija Savolalle , joka vei meitä kaikkialle. Kävimme mm. Teatteri Pieni Suomessa ja Annantalolla. Hän antoi meidän säännöllisesti suunnitella omia teatteriesityksiä. Saimme treenata esityksiämme joskus välituntisinkin. Jokin aika sitten Ia vieraili entisessä yläkoulussaan. Eihän tämä alan valintani kovin suurena yllätyksenä tullut koulun opettajille, kertoo Ia hymyillen. Työ on harrastus Tätä työtä harrastan, sanoo pari viikkoa Kanneltaloa johtanut Pellinen. Sienestys ja marjastus ovat muita mieleisiä harrastuksia. Pellinen asuu miehensä sekä 9-ja 12-vuotiaiden lastensa kanssa Pikku-Huopalahdessa. Miehenikin on intoutunut kulttuuriharrastusten pariin viime vuosina. Hän on ns. myöhäiskulttuuriorientoitunut, kertoo Ia hymyssä suin. Ia haluaa kaarelalaiset mukaan osallistumaan ja nauttimaan entistä vahvemmin. Taide kuuluu meille kaikille. Ilman kulttuurielämyksiä elämä olisi aika tyhjää, tiivistää Ia ja toivottaa asukkaat tervetulleiksi. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko JOULUKUUN ALUSTA Kanneltalon viestintää ryhtyy hoitamaan nelihenkinen alueellinen tiimi, jonka yhteyshenkilönä toimii Minna Roine, minna.roine@hel.fi, p. 09 310 88802, 040 1924579 Helsingin kaupunki siirtyi virastomallista uuteen toimialamalliin kesäkuun alussa. Toimialauudistuksen myötä nuoriso-, liikuntaja kulttuuripalvelut (viimeksi mainittuun sisältyvät yleiset kulttuuripalvelut, kirjasto, Helsingin kaupunginmuseo ja Helsingin taidemuseo HAM) tuotiin hallinnollisesti yhteen, ja mm. toimialan viestintä keskitettiin yhteen yksikköön. Tällä on vaikutuksensa myös Kanneltalon viestintään. Kanneltalo kuuluu uudessa viestinnän aluejaossa nk. pohjoiseen tiimiin, johon lukeutuvat myös mm. Malmitalo ja Maunula-talo. Tiimi vastaa Pohjoisen alueen kulttuuri-, kirjastoja nuorisopalvelujen viestinnästä, ja myös esimerkiksi Haagan kirjastot kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Ian erikoisalaa on lasten ja nuorten taidekasvatus. Itse olen päässyt lapsena osalliseksi kulttuurista ja haluan siksi siirtää tietotaitoani lapsille myös jatkossa. HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut JOULUTARJOUS: Valkaisu vastaanotolla 295€ Zoom-valkaisu 390€ (voimassa joulukuun loppuun asti) Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri
7 29.11.2017 • RAVINTOLA • VAPAA PÄÄSY • Järjestää: Kaarela-Seura ry Kaarelantie 86 edustaa väljää rakentamista ja ympäristö on miellyttävä. Asukkaat viihtyvät ja pitävät aluetta rauhallisena asuinpaikkana. 8. Kuttaperkkatalot Ihmeelliset moduulit eli niin sanotut ’kuttaperkkatalot’ kiinnostivat ohikulkijoita Tanotorventiellä jo valmistuessaan vuonna 1973. Toinen taloista on edelleen pystyssä ja asuttu. Talot rakennutti DI Aulis Heinonen ja ne olivat arkkitehti Matti Suurosen Venturo-luomuksien prototyyppejä. Neliöitä talossa on 150. Muodoltaan rakennus on yksikerroksinen, nurkista pyöreä, seinät kiviainesta, mikä on liimattu vaneriin. Pyöreät osat ja katto ovat lujitemuovia. Tällaisia taloja ei ollut Suomessa koskaan valmistettu. Energiakriisin myötä Venturo-luomukset jäivät kokonaan unholaan. 9. Puukoulu Maununnevalla Kun ensimmäiset uudisasukkaat muuttivat 1950-luvun alussa Maununnevalle, lähin kansakoulu oli Pakilassa. Kuitenkin jo 1953 aloitettiin kansakoulun pito Liippolan omakotitalossa Kaarelanja Maavallintien kulmassa. Keväällä 1954 Etelä-Kaarelan Omakotiyhdistys järjesti väenkokouksen, jossa vaadittiin koulutalon rakentamista. Kirjokalliontien päähän, nykyiselle Kaarelanraitille rakennettiin puukoulu, johon tuli viisi luokkahuonetta. Koulu aloitti toimintansa 1955 vuoroluvussa, kun oppilaita oli kolmattasataa. Koulun johtajaopettajaksi valittiin Rauno Aaltonen. Puukoulu on ollut lopettamisuhan alla. Näillä näkymin koulu saa jatkaa ja sen viereen rakennetaan lisärakennus. 10. Etelä-Kaarelan yhteiskoulu EKY Kohta kansakoulun perustamisen jälkeen Kannelmässä alettiin puuhata oppikoulua ja sellainen aloitti väliaikaisesti Kannelmäen kansakoulun tiloissa 1962. Etelä-Kaarelan yhteiskoulu, EKY, aloitti toimintansa uudessa koulurakennuksessa 1963. Luokkia oli tällöin ensimmäisestä kuudenteen ja oppilaita 548. Vuonna 1977 opettajat ja muu henkilökunta siirtyivät Helsingin kaupungin palvelukseen ja entisessä yhteiskoulun tiloissa aloittivat Etelä-Kaarelan yläaste ja lukio. Lukion uudistuminen käynnistyi vuonna 1982 ja tällöin alkoi kurssimuotoinen opetus. Vuoden 1988 syksyllä aloitti Etelä-Kaarelan yläasteen ja lukion tiloissa Kustaa Vaasan iltalukio. Etelä-Kaarelan lukio lopetti toimintansa Kannelmässä 2003 ja siirtyi toimimaan Länsi-Helsingin lukiona PohjoisHaagassa. Länsi-Helsingin lukio lakkautetaan syksyllä 2013. 11. Kannelkoti Helsingin Seniorisäätiö ylläpitää Kannelkotia Vanhaistentie 15:ssä. Kodin viriketoiminta tarjoaa palveluja monin tavoin toimintaja muistirajoitteisille asukkaille. Seniorisäätiö täydentää Helsingin kaupungin vanhuspalveluja ja kuuluu Helsingin kaupungin konserniin. 12. Kannelkylä Kannelmäen peltoaukealle Vanhaistentie 12-14 kaavoitettiin 1970-luvun alussa pientaloalue, jonka nimeksi aikanaan vakiintui Kannelkylä. Tasakattoisten, värikkäästi maalattujen kaksikerroksisten rivitalojen tiheään rykelmään tuli noin 190 omistusasuntoa ja niihin yhteensä 700 asukasta. Asuntojen koko vaihteli 34 yksiöstä 119 neliön kuusihuoneiseen huoneistoon. Kannelkylään päästiin muuttamaan huhtikuussa 1974. Nykyisin kylässä asuu noin 500 ihmistä ja asukkaiden harrastukset ovat moninaiset; Kannelkylän kuoro, valokuvakerho, lentopallo, itsepalveluperiaatteella toimiva oma kirjasto, askarteluja puutyöhuone jne. Kuriositeettina mainittakoon, että vuonna 1977 Kannelkylässä tehtiin omaa Special-lehteä ja järjestettiin Kannelkylän syyskisat, jossa oli ohjelmassa mm.: lentopallo, 60 m juoksu, tikanheitto, saappaan heitto, kylän ympärijuoksu, pussijuoksu ja köyden veto. Kannelkylällä on ollut omat sivut jo vuodesta 1996: www.kannelkyla.fi 13. Mätäjoki – satakielen kehto Mätäjoki on satakielen kehto ja pääkaupunkiseudun esihistorian avain. Alueella asuttiin jo 7000 vuotta sitten. Tänään se on pysyvä ja virkistävä keidas keskellä kivierämaata. Mätäjoki muodostaa ekokäytävän eläimille ja kasveille sekä virkistysalueen ihmisille eli lähes 100 000 sen vaikutuspiirissä asuvalle asukkaalle. Joessa on pysyvä ahvenja haukikalakanta. Sen rannoilla kasvavat mm. karpalo, paatsama, sääskenvalkku ja alueella pesivät mm. pikkutikka, pensastasku, tukkasotka, palokärki ja mustapääkerttu. Alueella on runsaasti piisameja ja siellä on tavattu kärppää, lumikkoa ja minkkiä. Joen tuntumassa liikkuu hirviä ja siellä viihtyvät myös heinäsorsat, lehtokurpat, liejukanat, fasaanit, rusakot ja oravat. Toimittajat Kari Varvikko ja Antti Kovanen ovat tehneet joesta kaksi lyhytelokuvaa ’Mätäzon Stadin Amazon’ (1993 TV 1) ja ’Mätäjokiblues’ (2003, Helsingin kaupunki). Mätäjokiblues on ollut nähtävissä myös netissä. www.kaupunginosat.net/kannelmaki/ alueen-historia Rakennusviraston laatima Mätäjoen kehittämissuunnitelma valmistui vuonna 2013. Jokea on elvytetty ja sinne on oltu palauttamassa taimenta. https://helsinginperhokalastajat.org/ matajoki/ 14. Päiväkoti Vanhainen Soittajantie 10:ssä avattiin vuonna 1970. Se oli Helsingin 100.s päiväkoti. Laitos tarjoaa perheille turvallista päivähoitoa, varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Vanhemmat ja henkilökunta etsivät yhdessä ratkaisuja lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä haasteellisissakin tilanteissa. Kannelmäen palvelutalo ja ryhmäkoti Katrilli toimivat Urkupillintie 4:ssä. Palvelutalo tarjoaa turvallista ja elämänmakuista, yhteisöllistä asumista ja päivätoimintaa. Talo on peruskorjattu vuonna 2009. Ryhmäkodissa on mm. viihtyisät saunaosastot ja palvelutalossa kuntosali. Asukkaiden, vierailijoiden ja henkilökunnan yhteisessä käytössä on tilava ja kotoisesti sisustettu yhteistila. Palvelutalo tarjoaa ohjelmaa myös talon ulkopuolisille. 15. Toiseksi pisin rautatiesilta Mätäjoen laakson ylitse kulkeva Vantaankosken radan rautatiesilta (Piijoen ratasilta) on Suomen toiseksi pisin, pituudeltaan 552,8 m. Se on nelisen metriä lyhyempi kuin Tuusulan Kytömaan silta, 557 m. Kannelmäen ja Malminkartanon väliseen siltaan päädyttiin, koska kulkua Mätäjoen laaksoalueen läpi ei haluttu rajoittaa penkerein. 16. Kartanonhaka on viheralue, joka sijaitsee Mätäjoen rannalla Kannelmäen ja Malminkartanon välissä. Kartanonhaan puistossa on laajoja nurmikoita, viljelyspalsta-alue, koirien ulkoiluttamisalue ja pieni golfin harjoittelupaikka. Puisto valmistui 1980-luvun lopussa. Muistumana Malminkartanon maataloudesta puistossa on myös peltolohkoja. Puistokäytävät ovat molemmin puolin Mätäjokea. Joen mutkassa vesipintaa suurennettiin kaivamalla tilaa altaalle ja keskelle näin laajennettua jokea rakennettiin iso laituri. Joen keskellä on pieni lintusaari. Puiston länsiosassa maanpintaa on nostettu näkösuojaksi teollisuusaluetta vastaan teollisuusalueeseen päin. 17. Linnoitustyöt Ensimmäisen maailmansodan aikana vuosina 1915-17 Helsingin seudulla tehtiin laajoja linnoitustöitä, koska Venäjä pelkäsi vihollisvaltojen, lähinnä Saksan, maihinnousua. Etummainen linja kulki Westendin lounaispuolelta Leppävaaran länsialueelle Kaarelaan, Malmille ja Mellunkylän seuduilla Suomenlahden rantaan. Kannelmäessä linnoitustöitä on nähtävissä vähän joka puolella mm. Aurinkokalliolla Pelimannintien varrella ja Maununnevalla. Kallioihin räjäytettiin taisteluja yhteyshautoja, rakennettiin betonisia konekivääriasemia, piikkilankaesteitä, tykkiasemia ja teitä. Linnoitustöissä oli paljon suomalaisia, mutta myös venäläisiä ja kiinalaisia; joista monen kerrottiin olevan Suomeen tuotuja vankeja. Aikoinaan Emil Österberg muisteli linnoitustöiden yhteydessä venäläisten jopa ampuneen tykistöllä Kannelmäestä Myyrmäen seuduille. Kasemattikallion vallihautarakenne Mörssärinaukion takana Maununnevalla on museoviraston suojelukohde. www.novision.fi/viapori/rannikkokartta.htm 18. Pelimanni Purpuripolulle Purpuripolulle rakennettiin vuonna 1975 korttelikoulu, joka toimi Kannelmäen koulun osana. Kun Pelimannintielle valmistui 1980 monitoimitalo, tuli sen pääosaksi itsenäinen ala-asteen koulu. Heti alkuun oppilaita oli 480. Koulussa toimi 17 luokkaa, joista neljä musiikkiluokkia. Nykyisin koulu on suljettu kosteusvaurioista johtuen ja oppilaat siirtyneet Kannelmäen peruskoulun muihin pisteisiin. Rakennus tullaan luultavasti purkamaan. 19. Lähimmäispalvelu Leevi Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu Leevi ry:n Rumpupolun palvelutalo sijaitsee Klaneettitie 10:ssä. Leevi on yksityinen voittoa tavoittelematon sosiaalialan yhdistys, jolla on Kannelmäen lisäksi palvelutalo myös Ilkantien ja Eliel Saarisentien kulmassa. Leevin palvelutalo tarjoaa palveluasumisen lisäksi yhteisömuotoista asumista Hellikodissa, jonka paikat ovat yksityisiä. 20. Kanneltalolla oli 25-vuotisjuhlat 2017. Jos vuositasolla Kanneltalossa käy noin 300 000-350 000 ihmistä, juhlavuonna vierailijoita oli sitäkin enemmän. Talo on läntisen Helsingin kulttuurikeskus. Se on tapahtumatalo, joka tarjoaa monipuolista ja kiinnostavaa ohjelmaa alueen asukkaille vauvasta vaariin. Ohjelmiston pääpaino on musiikissa ja lasten tapahtumissa. Lisäksi tarjontaa rikastuttavat erilaiset tanssija teatteriesitykset. Helsingin kulttuurikeskuksen lisäksi Kanneltalosssa toimivat Työväenopisto/ Läntinen alueopisto, Nuorisoasiainkeskus/Kannelmäen nuorisotalo, kahvila sekä Lippupisteen palvelupiste. www.kanneltalo.fi 21. Martinlaakson radalla aloitettiin liikennöinti kesäkuun alussa 1975. Vuonna 1991 rataa jatkettiin ulottumaan Vantaankoskelle asti ja nimeksi tuli Vantaankosken rata. Nyt rata on saanut jatkoa, kun suunniteltu Kehärata lentoasemalle toteutui. Luoteis-Helsingin ja Länsi-Vantaan rakentamisen mitoitus perustuu 1968 syntyneeseen ideaan raideyhteyden vetämisestä Huopalahdesta pohjoiseen. Myyrmäen aluekeskukselle kaavailtu paikka ratkaisi radan sijoittumisen pääKårbölestä Kantsuun Kaarelan vuosisatainen ruotsinkielinen nimi on ollut Kårböle. Sen nimisenä se esiintyy mm. Helsingin pitäjän vuoden 1540 verokirjassa. Suomenkielisen Kaarela-nimen Kårböle sai vuonna 1926. Kårbölen kylään kuului myös Gombolby, joka muotoutui myöhemmin Gammelbyksi. Gammelbyn suurimpia tiloja oli Gamlas, jonka maat ulottuivat nykyiseen Kannelmäkeen. Sen mukaan kaupunginhallitus nimesi Etelä-Kaarelan osa-alueen Vanhaiseksi. Vuonna 1959 kaupunginhallitus päätti paikkakuntalaisten anomuksesta muuttaa Etelä-Kaarelan osa-alueen VanhainenGamlas nimen Kannelmäki-Gamlas nimeksi. Vanhaisten voitoksi jäivät enää vain Vanhaistentie ja Vanhaistenpuisto. Vuonna 1992 Etelä-Kaarela puolestaan päätettiin muuttaa nimeltään Kaarelaksi. Kaarelaan kuuluvat Kannelmäen lisäksi myös Hakuninmaa, Maununneva ja Malminkartano. teiden väliin. Tämä puolestaan määritteli samalla Malminkartanon, Kannelmäen ja Pohjois-Haagan suunnittelun lähtökohdat. Näin päästiin vastaamaan maaltamuuton synnyttämiin Suur-Helsingin kasvuennusteisiin. Radan varteen aiottiin sijoittaa 130 000 asukasta. Päätös Suomen ensimmäisestä kaupunkijunaradasta tehtiin valtioneuvostossa vuonna 1970. 22. Terveysasema Kannelmäen terveysasema sijaitsee entisen farkkutehtaan tiloissa Kaustisenpolku 6:ssa. Vuonna 2006 sitä uhkasi purkutuomio, mutta asukkaiden ja Kaarela-Seuran painostuksen johdosta Helsingin terveyslautakunta teki päätöksen, että Kannelmäen terveysasema kunnostetaan siksi ajaksi, kun uusi asema näkee päivänvalon joskus ensi vuosikymmenellä. 23. Mikonmäki Mikonmäen rakentaminen alkoi 1971 ja sinne pystytettiin noin 900 vuokraasuntoa. Rakennuttajina olivat Työeläkelaitokset ja Ilmarinen, Kalervo, Eläke-Varma ja Merimieseläkekassa tekivät vuokrasopimukset Helsingin yliopiston omistaman Mikonmäki-nimisen tilan käyttämisestä asuntotarkoituksiin. Helsingin yliopiston henkilökunta rakennutti omistusasuntoja aravalainoituksin. Toisessa vaiheessa rakennettiin ns. kovan rahan asuntoja. Mikonmäki oli hyvä osoitus siitä, miten eri-ikäisistä elementeistä syntyi viihtyisä kokonaisuus. Rakennusmuurin takana on joka vuodenaikaan kaunis luonnonkoivikko leikkipuistoineen ja maastoon hyvin sulautuvine päiväkotineen. Koivikkoa halkovan kevyen liikenteen väylän pohjana on paikalliseen linnoitusketjuun kuulunut tykkitie. 24. EKA:sta Kaareksi EKA-Market rakennettiin 1973 ja muutaman vuoden jälkeen nimi vaihtui Maxiksi ja edelleen Prismaksi, joka tänään on osana HK-Elannon historian mittavinta hanketta Kauppakeskus Kaarta. 2013 avautunut Kaari oli valmistuttuaan pääkaupunkiseudun viidenneksi suurin kauppakeskus. Kiinteistössä on vuositasolla noin 6,5 miljoonaa kävijää. Prisman lisäksi kauppakeskuksessa on 80 erikoisliikettä. Kaaren liikeala on 45 000 m2 ja bruttoala 101 000 m2. Sen sisään mahtuisi kahdeksan täysimittaista jalkapallokenttää. Pysäköintitilat on 1500 autolle ja paikkoja löytyy myös sähköautoille. Sisällä kauppakeskuksessa liikkeet on sijoitettu alueittain. Tavaratalot, päivittäistavarat, ja ravintolat ovat ensimmäisessä kerroksessa. Toisesta kerroksesta löytyy kansainvälisten ketjujen ja muiden erikoisliikkeiden tarjonta muodista kahviloihin. Kolmannessa kerroksessa ovat muun muassa terveysja hyvinvointipalvelut. www.kauppakeskuskaari.fi 25. Suomalais-venäläinen koulu Kaarelan Kirjokalliontiellä on vuodesta 1964 toiminut yliopistoon johtava Suomalais-venäläinen koulu. Koulurakennukseen tuli 19 luokkahuonetta ja oppilaita oli aluksi 300. Sittemmin 1990-luvun alussa oppilaita oli jo 700 ja määrä on säilynyt samana. Aluksi koulun ylläpitäjänä oli kannatusyhdistys, mutta peruskoulu-uudistuksen myötä koulu siirtyi valtiolle 1977. Koululle rakennettiin lisärakennus 1988. Nykyisin koulu toimii valtakunnallisena venäjän kielen ja kulttuurin oppimiskeskuksena. Oppilaista 77 % on äidinkieleltään suomenkielisiä ja loput venäjänkielisiä. www.svk-edu.fi 26. Amica-talo Toimistorakennusten uutta tyyliä edustava ’Amica-talo’ nousi Laulukuja 6:een vuonna 1988. Alusta alkaen talossa on sijainnut Fazer Food Service Oy:n pääkonttori (aikiasemmin nimillä Fazer Catering, Amica, Fazer Amica). Rakennuksessa on toimistotilojen lisäksi noin 1000 m2:n keskuskeittiö, jota hallinnoi Blue Service Partners Oy, joka myös on Fazerin omistama yhtiö. Aikaisemmin talossa vuokralaisina ovat olleet mm. ISS Palvelut, Valora Trade, Candyking ja Ramboll. Nykyisin kolmikerroksinen, 10 000 m2 käsittävä rakennus on pelkästään eri Fazer-yhtiöiden käytössä. Henkilömäärä on noin 320. Talossa on kaikille avoin henkilöstöravintola. ? Katso myös naapuripolkuja: www.kotikaupunkipolut.fi ja www.kaupunkipolut.fi Malminkartanon kaupunkipolku Pohjois-Haagan kotikaupunkipolku Konalan kotikaupunkipolku Pitäjänmäen kaupunkipolku Kaivokselan kaupunkipolku Myyrmäen kaupunkipolku Katujen nimiä Etelä-Kaarelan katujen nimeäminen alkoi 1953, jolloin Hakuninmaalla ja Maununnevalla oli jo jonkin verran asutusta. Maununnevalla nimistössä käytettiin paljon ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitustöihin liittyvää aihepiiriä ( kanuuna, lavetti, maavalli, este, juoksuhauta). Hakuninmaan tiennimet keksittiin ottaa vanhaan puukäsityötaitoon liittyvistä esineistä (kimpi, kiulu, panni, keri). Vanhaisten alueelle nimikomitea otti ryhmänimeksi kansansoittimien ja pelimannipitäjien nimiä. Mukaan mahtui kansanrunouttakin kuten Kantelettarentie. Kannel nousi soittimista aivan erityiseen asemaan, kun se saatiin liitetyksi koko osa-alueen nimeen. Vähitellen tulivat käyttöön lähes kaikki sinfoniaorkesterin soittimet, kuten trumpetti, fagotti, huilu, viulu, rumpu, pasuuna ja käyrätorvi. On myös kitara, hanuri, klarinetti, klaveeri, pajupilli, paimenhuilu ja tanotorvi. Keski-Pohjanmaan musiikkkipitäjistä on nimiä Kaustisista Vimpeliin. On Pelimannintie ja Soittajantie, Laulukuja, Pelikuja, Soittokuja. Vanhasta nimistöstäkin löytyy yksi: Raitamaantie. Se muistuttaa Pilslättin torpasta, jonka entisillä mailla se onkin.
8 29.11.2017 PANIIKKI! Missä mun kännykkä on? Ja sen mukana pankkikortti! Missä, missä, missä? Syyskuun puolivälin lauantaina olin liikkeellä Kannelmäessä. Ensimmäiseksi käynti uudessa Men Style -parturissa, joka sijaitsee Nesteen vieressä olevan kiertoliittymän kyljessä. Siellä hiukset lyhenee edulliseen 12 euron hintaan. Kun malli lyhyt oli vieläkin lyhyempi, poistuin parturista, hyppäsin fillarin selkään ja ajoin Kanneltalolle kirjastoon. Haettuani varaamani kirjan, olikin aika suunnata kotia kohti. Tsygällä kun liikkuu, niin äkkiäkös sinne. Taskuja tyhjentäessä, ihmettelin että missä luuri on. Jätinkö sen epähuomiossa tuulikaapissa olevan kenkäkaapin päälle. En jättänyt, enkä minnekään muuallekaan kotona. Paniikki iskee sitä hakiessa. Juma***ta, mä olen hävittänyt kännykän ja sen mukana pankkikortin! Eiku fillarilla äkkiä sama reitti himan ja biblun välillä läpi. Ei mitään. Ei ollut palautettu myöskään Kanneltalon vaksille. Pankkikortin kuoletus ja lähdetään vielä kerran, nyt vaimo mukana, joka samalla yrittää soittaa meikäläisen luuriin. Sitä yritettiin heti himasta alun perinkin, mutta ei vastausta. Nyt kuitenkin tärppää! Joku vastaa. Toivo viriää välittömästi. Jes! Puhelimeen vastannut nainen on juuri ostamassa munkkeja Sitriksen Alepassa. Sovimme ”treffit” kaupan eteen, ja pian kaupasta tulee punatakkinen rouvashenkilö, oikea pelastuksen enkeli. Hän oli löytänyt kadonneen kännykän pyörätien-jalkakäytävän yhdistelmältä, jonne se oli tippunut takin taskusta pyöräillessäni himaan. Iäkkäämpänä hän ei ollut heti osannut vastata älypuhelimeen, mutta kaupan kassa oli avustanut toisella soittokerralla. Mulla on äärimmäisen harvoin fyrkkaa kännykkäkotelossa, mutta tällä kertaa sattui olemaan kaksikymppiä. Ilomielin annoin sen löytöpalkkioksi naiselle suurkiitosten kera. Näin iloisissa merkeissä kadonnut puhelin ja omistaja kohtasivat toisensa. Onneksi on rehellisiä ihmisiä! Tapio Issakainen Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. (09) 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Jalkojenhoito Helmiorvokki Terveydenhuollon jalkojenhoitoa Luontaisterveyskeskus Pro Hyvinvoinnin tiloissa Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki joustavat aukioloajat, myös kotikäynnit Kotikäyntien ajanvaraus p. 041 5370212 nettiajanvaraus: www.luontaisterveyskeskus.fi www.helmiorvokki.fi KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Tervetuloa! ONNEA 100 VUOTIAS SUOMI! Käynti Kaupintien puolelta. aloevera JOULU -LAHJAT www.osturt. lr-partner.com Silmälääkärin vastaanotto VARAA AIKASI HELPOSTI 09 85 646 000 tai nissen.fi NISSEN KAUPPAKESKUS KAARI Kantelettarentie 1, puh. 0203 32972* Meillä vastaanottaa Alexander Aaronson, Silmätauteihin erikoistuva lääkäri *Puhelun hinta 8,4 snt/min. KANTSUN ASUKAS , kerho tai yhdistys – millaista toimintaa haluatte Kantsun Olohuoneella järjestää? Kodikkaaksi ja viihtyisäksi kehuttu iso tila vanhalla ostarilla, entisissä pankin tiloissa, siinä Alepan vieressä, on ihan luotu monipuoliseen ja kivaan yhdessäoloon. Tule mukaan suunnittelemaan vuoden 2018 toimintaa tiistaina 16.1. klo 18 alkaen . Lisätietoja Briitta Koskilehto; 040 504 8984 tai briitta.koskilehto@koskilehto.fi TULE LIIKKUMAAN HYVÄSSÄ SEURASSA! Kevätkauden ilmoittautumiset alkavat 2.1.2018 Lapsille voimistelukoulu, tanssia, Freegym, vauvajumppa ja taaperoiden jumppakerho. Aikuisille tarjolla pilatesta, kahvakuulailua, tanssia, vesiliikuntaa, perusjumppaa yms. Koko kevätkausi (8.1.-13.5.2018) alkaen 100€! Lisätietoa: www.kannelmaenvoimistelijat.fi info@kannelmaenvoimistelijat.fi Puh: 050 505 1578 Kaarelantie 12 A, 00430 Helsinki Osoite: Kaarelantie 12 , 00 43 Helsinki Avoinna KE-TO 13-18 ja LA 11-14 www. EspanEnkelit. FI Espan Enkelit Oy:n OUTLET puoti on nyt Joulupuoti Jouluun kaikkea ihanaa: Lautasliinat ja Kynttilät, Joulun karkit Italialaiset Seimet, Ranskalaiset Tuoksut Lahjat, Koristeet,Tontut … Tervetuloa ! Rehellisyys maan perii LUKIJALTA LUIN MIELENKIINNOLLA Tanotorven artikkelin Kannelmäen Pub Britanniasta ja sen historiasta. Toisin kuin tekstissä kerrotaan, pubin rakennutti Matkaravinto Oy joka myös operoi sitä. Tarkoituksemme oli testata tällaisen konseptin menestymisen mahdollisuuksia sen aikuisissa, Alkon rajusti säätelemissä olosuhteissa. Kokemukset olivat hyvät ja niiden pohjalta avasimme Helsinkiin muunmuassa Ravintola Hamletin (entinen Kuoppa) ja Ravintola Sherlock Holmesin. Tilat suunnitteli, kalusti ja asensi vanha englantilainen perheyhtiö, joka toimitti niitä myös muualle Suomeen ja eri Euroopan maihin. Kaikkien näiden vuosienkin jälkeen muistuu mieleen välillä koomisilta tuntuneet keskustelut Alkon edustajien kanssa siitä, voiko Britanniaa pitää ravintolana, kun siinä on niin hallitseva baaritiski (ihmiset seisovat tiskin edessä istumisen sijaan). Ongelmaksi koettiin myös se, että asiakkaat kuljettaisivat omat juomansa pöytiin, muiden juomiahan ei saanut kuljettaa. Onnistuneen vetäjäja henkilökunnan valinnan merkitys oli hyvin suuri ja siinä onnistuttiin mielestäni erittäin hyvin. Lasse Grönfors Myyrmäki ____________________________ Matkaravinto Oy oli suuri suomalainen hotellija ravintolayritys, joka hoiti etenkin asemaravintoloita, junien ravintolavaunuja ja matkailuhotelleja 1930-luvulta aina vuoteen 1977, jolloin se sulautettiin Rantasipi-hotelliketjuun. Siipipyörä Oy osti ravintola Britannian Matkaravinto Oy:ltä 70-luvun lopussa. Toim. huom. Britanniasta Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi
9 29.11.2017 N atointoilijat valittavat mediassa, ettei meillä käydä kunnon keskustelua Natosta ja Suomen turvallisuusja puolustuspolitiikan suunnasta. Valtamedia kuitenkin huolehtii siitä, venäjäuhkalla pelottelulle pyritään pitämään yllä yleisösivuilla natomyönteistä keskustelua. Timo Hakkaraisen toimittama kirja Vakaus vaakalaudalla. Ajatuksia turvallisuuspolitiikkamme suunnasta (Into, 2017) ilmestyi juuri sopivasti presidentinvaalikeskustelua vauhdittamaan. Kirjoittajat ovat taustaltaan diplomaatteja, poliitikkoja, tutkijoita ja toimittajia sekä kirjan toimittajan haastattelemaa kaksi kenraalia, joiden yhteinen nimittäjä on vähintään varauksellinen suhtautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen. He käsittelevät oman taustansa ja kokemustensa pohjalta turvallisuuspolitiikkamme eri puolia. Professori Matti Klinge tarkastelee Venäjän historian ja Pietarin kaupungin perustamisen vaikutusta Suomenlahden geostrategiaan. Seurauksena oli Ruotsin suurvalta-aseman murtuminen, Suomen muuttuminen Venäjän tsaarin johtamaksi suuriruhtinaskunnaksi ja Venäjän vallankumousten yhteydessä itsenäiseksi tasavallaksi. Heikki Talvitien tarkastelukohteena on Suomi Ruotsin vaikutuspiirissä historian eri vaiheissa. Kylmän sodan aikana Suomi ja Ruotsi muodostivat vakautta lisäävän puskurivyöhykkeen Naton ja Neuvostoliiton välissä. ”Ruotsin yli kaksi vuosisataa jatkunut idänpolitiikka ja Suomen rauhanomaisen rinnakkainelon periaate ovat vaimentanet suurvaltojen vastakkainasettelun vaikutuksia Euroopan pohjoisosissa... Pohjolan tulisi säilyä rauhanomaisena sivunäyttämönä tai takataskuna.” Toisessa artikkelissaan Visuri muistuttaa realismista Venäjä pelottelun vastapainona. Sotilaallisesti ja taloudellisesti Venäjä ei muodosta uhkaa ylivoimaiselle USA:n johtamalle länsiliittoutumalle. Venäjää noudattaa pakostakin puolustuksellista strategiaa omalla alueellaan. Siihen sen suhteellinen voima riittää. Suomen kannalta olennaista on edistää erityisesti Itämeren alueen pysymistä rauhallisena. Siihen on mahdollisuuksia ulkopolitiikan keinoin ja huolehtimalla omasta puolustuskyvystä. Professori Markku Kivinen käsittelee Venäjän, Naton ja Kiinan suhteita uuden kylmän sodan varjossa. Elämme edelleen kahden sotilasliiton vastakkainasettelun maailmassa. Mistään kilpailevista talousjärjestelmistä ei enää voida puhua. Yhdysvalloilla, Kiinalla ja Venäjällä on kaikille leimallista kova kapitalismi ja jyrkkä sosiaalinen eriarvoisuus. Edessä on uusi varustelukierre ja jännityksen lisääntyminen. Tämä tekee entistä vaikeammaksi hallita yhteisesti suuria haasteita, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen ja uusiin turvallisuusuhkiin. Keijo Korhosen mukaan amerikkalainen mieltää Euroopan oman maansa kehittymättömäksi pikkuveljeksi. ”Yhdysvaltojen media ja suuri yleisö eivät ylipäätään vaivaudu näkemään Eurooppaa yli kolmenkymmenen itsenäisen valtion, erilaisten kulttuurien, kielten ja elämäntapojen tilkkutäkkinä. Se olisi kovin työlästä. Vain Britannia, Saksa, Ranska, joskus Italia tai Espanja, ansaitsevat erillistä huomiota. Pienemmät maat jäävät kasvottomaksi massaksi, eikä Venäjä tietenkään kuulu ”Eurooppaan”. Yhdysvaltojen väestöllinen, taloudellinen ja poliittinen painopiste on siirtymässä itärannikolta länteen, lounaaseen ja etelään. Nato Atlantin siltana säilyy vaikkakin ruostuneena ja vähäkäyttöisenä. Natosta tulee oopperan kummitus, joka kyllä kovasti kiinnostaa varusteluteollisuutta, Korhonen kärjistää. Mielenkiintoinen on puolustusvoimain entisen komentajan ( vv. 1994-2001), ja sen jälkeen Euroopan unionin sotilaskomitean ensimmäisenä puheenjohtajana vuoteen 2004 saakka toimineen kenraali Gustav Hägglundin haastattelussa esittämä toteamus: ”Kun Varsovan liitto romahti Neuvostoliiton romahduksen vanavedessä, moni ajatteli, että kommunismin patoamiseksi muodostettu Nato tulee myös hajoamaan. Minäkin ajattelin niin.” Naton laajentuminen oli ratkaiseva virhe kylmän sodan päätyttyä. Nato on Yhdysvalloille politiikan väline. Hägglund varoittaa suomalaisia lähtemästä Yhdysvaltojen ja Naton rinnalle läntisten arvojen lähetyssaarnaajaksi. Toinen Timo Hakkaraisen haastattelema kenraali Markku Nikkilä jatkaa Nato-arviointia. Hänen mielestä Nato on sataprosenttisesti poliittinen ja hirvittävän kankea järjestelmä. Nato-sopimuksen 5. artiklaa mainostetaan yhteisenä puolustussitoumuksena, mutta sen toimeenpano on niin hidas ja kankea prosessi, ettei sen lupaama apu ehdi ajoissa. Esko Seppänen tarkastelee Suomen ja Naton välisen isäntämaasopimuksen syntyä ja sisältöä. Seppänen huomauttaa, ettei sopimus ole varsinaisesti lainvoimainen valtiosopimus, mutta Suomen säädöskokoelmassa asiakirja (82/2014) on julkaistu ”valtiosopimuksista” otsikolla ”Puolustusministeriön ilmoitus Naton kanssa tehdystä isäntämaatukea koskevasta yhteisymmärryspöytäkirjasta”. Asiakirja on säädöskokoelmassa poikkeuksellisesti vain englannin (amerikan) kielellä. Jaakko Laakso muistuttaa, millaisen hälyn presidentti Donald Trump aiheutti, kun ei aluksi suostunut selväsanaisesti toistamaan Natosopimuksen 5. artiklan turvatakuiden sitovuutta, elleivät jäsenmaat maksa laskujaan eli lisää puolustusmenojaan. Nato-jäsenyys on ennen muuta sotilasliitto Yhdysvaltojen kanssa. Vain kerran viidennen artiklan mekanismia on käytetty; Yhdysvaltojen joutuessa terroristien hyökkäyksen kohteeksi syyskuun 11. päivänä 2001. Nato päätti ryhtyä viidennen artiklan mukaisiin sotilaallisiin toimiin. Terrorismin vastaisen kampanjan toimenpidelistan sanelivat yksityiskohtaisesti amerikkalaiset. Naton kansainvälinen sihteeristö ei saanut käyttää oikeuttaan päätösesitysten muotoiluun. Päätös julistettiin salaiseksi, eikä sitä ole koskaan julkaistu kokonaisuudessaan. Tytti Erästö pohdiskelee mikä olisi Suomelle ”sovelias” ydinasepolitiikka. ”Soveliaisuuden perinteen mukaan Suomen kansainvälinen rooli oli diagnosoiva ja parantava lääkäri, ei paheksuva tuomari”. Mutta lääkärin rooli onkin ajan myötä muuttunut varovaisen perushoitaja-opiskelijan rooliksi. Tämän ilmenee siinä, että Suomi kieltäytyi allekirjoittamasta YK:ssa ydinasekieltosopimusta. Suomen kantaa on perusteltu sillä, että sopimusta pidetään epärealistisena, kun ydinasevallat eivät osallistu siihen. Toisena perusteluna mainitaan, että sopimuksen hyväksyminen saattaisi muodostua esteeksi Suomen Nato suhteiden kehitykselle. Seppo Kääriäinen korostaa, että turvallisuuden ensimmäinen tae on viisas ulkopolitiikka. Puolustus tukee ulkopolitiikan tavoitteita ja on siinä mielessä viimeinen ankkuri. Pienellä maalla on oltava taitoa lukea oikein maailmantilanne ja viisautta määritellä Suomen paikka mahdollisimman turvallisesti. Jarmo Virmavirta miettii uutta kirjaa, jolla on jo nimi valmiina ”Herää Eurooppa, sota on jo ovella!” Teksti vain puuttuu. Hän kertoo miten asevelimiehet kyselivät neuvoja ja apua 1940-luvun loppupuolella kommunismin uhkaa vastaan Yhdysvaltain lähetystöltä. Washingtonista tiedusteluun tuli vastaus, jonka mukaan apua ei tule, mutta ilmaiseksi tarjottiin hyvä neuvo: ”yrittäkää vastaisuudessa tulla paremmin toimeen suuren naapurinne kanssa”. Virmavirta toteaa lopuksi: ”Se neuvo kelpaa Paasikivi-Kekkosen linjan ohjeeksi tänäänkin. Kokemuksen opettama suuri linja on sittenkin siinä, että Suomen ei tule koskaan antaa aluettaan käytettäväksi Venäjää vastaan siitä puhumattakaan, että Suomi liittyisi Venäjän vastaiseen sotilaalliseen liittoutumaan”. Arja Alho otsikoi kirjoituksensa Sota vai rauha? Hän painottaa, että rauha on enemmän kuin sodan puuttumista. Uhkakuvat alkavat toteutua juuri sen vuoksi, että niihin varaudutaan. Kirja päättyy Erkki Tuomiojan tiivistelmään Suomen turvallisuuden perusasioista ja yhteenvetoon Suomen ja Naton suhteesta. ”Jatkuvuus ja ennustettavuus sekä ulkoja turvallisuuspoliittisen selonteon käsittelyssä eduskunnassa saavutettu laaja yhteisymmärrys vahvistavat Suomen turvallisuutta. Oiva Björkbacka Vakaus vaakalaudalla K ai kk ie n its en äi sy ys pä iv än ju hl a Lue lisää: kanneltalo .fi Ohjelmassa Juhlabuffet Askarteluja origamityöpaja Taikahiekkalaatikko S3-kollektiivi ja Breathing Beat Belenos show Nukketeatteri Sytkyt: Suomi 100 lapsen silmin Katja Luhtala Reggaerytmejä: Maria Aleksandra & dj Helsinki Klezmer Kapelye Pääesiintyjänä klo 19: Laineen Kasperi & Palava Kaupunki Meistä on moneksi! Tule juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea ja samalla meitä kaikkia yhteiseen juhlaan. Tervetuloa! 6.12.2017 klo 16–21 vapaa pääsy | Kanneltalo La in ee n K as pe ri & P ala va K au pu nk i KAUPPAKESKUS KAARI • KANTELETTARENTIE 1, 00420 HELSINKI • HANKKIJA.FI HUONEKUUSI 15,90 € VALOPUU 150 CM 39,90 € TUNNELMAA PUUTARHAAN, PARVEKKEELLE TAI SISÄLLE. MERRY CHRISTMAS AMARYLLIS 8,90 € UPEA, JOULUNPUNAINEN VÄRI, PYSYY MATALANA JA KAUNIINA. HULPPEA 1000 LEDIN VALOSARJA, 20 M 39,90 € NORM. 59,90 € HINNAT VOIMASSA 18.12. SAAKKA.
10 29.11.2017 Varaa ilmoitustilasi Tanotorveen ! P. 010 320 6664 SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.fi www.autopesucenter.fi KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Kaarela-seuraa tukevat: • Kannelmäen Srk • Heka-Kannelmäki • Kulttuuriyhdistys Perspektiivi • Pohjola Rakennus • Specsavers Kannelmäki Seuran jäsenille alennuksia antavat: • Parturi-kampaamo Hiuspaja Tukanleikkuu 10 % • Ravintola Villihanhi -10 % • Ravintola Pallogrilli -10 % • Suutari& avainpalvelu, Kauppakeskus Kaari 10% • Kannelmäen kahvila, Kannelmäen ostari 10 % • Specsavers Kannelmäki, Kauppakeskus Kaari Kirpputori Spinny Nyt kaikki kirppislöydöille Myyntipöydät nyt tarjouksessa Hintatiedot ja varaukset www-sivuilta! Joulukuu on vilkasta aikaa kirpputorilla. Tienaa joululahjarahaa ja tule myyjäksi. Tee löytöjä ja miksi et hankkisi myös joulujahjoja. Huippusijainti aivan Kehä I lähellä Olemme Pohjois-Haagassa lähellä juna-asemaa. Kehä I on aivan lähellä ja useiden bussien pysäkki oven edessä. Pohjois-haagan juna-asema 100 m. Kirpputori Spinny Kaupintie 13, 00440 Helsinki Avoinna ark 10-19, La 10-16, Su 11-15 www.kirpputorispinny.com Bök i Kårböle NORDISKA strålsäkerhetsmyndigheter rapporterade nyligen om ett radioaktivt moln som drog över Europa i början av oktober. Det kryptiska utsläppet av det radioaktiva ämnet rutenium-106 antas ha härstammat från en upparbetningsanläggning för kärnavfall nära Uralbergen i Ryssland eller Kazakstan. Det är rimligt att anta att det är den famösa ryska anläggningen Majak i närheten av Oziorsk som ligger bakom det radioaktiva molnet. Anläggningen i Majak har dumpat högaktivt avfall i omgivande sjöar och floder sedan 1950-talet. Det internationella atomorganet IAEA har frågat sina medlemsländer om det gränsöverskridande utsläppet i oktober men i Ryssland och Kazakstan tiger myndigheterna som muren. Med Tjernobyl i färskt minne är det häpnadsväckande att öppenheten och rapporteringen om radioaktiva utsläpp inte har gjort några nämnvärda framsteg på 30 år. Den postsovjetiska bagatelliseringen av miljöproblem är fortsatt ett stort problem i Ryssland. Uppdagade säkerhetsavvikelser och miljöfarliga utsläpp sopas fortfarande under mattan eller så fördröjs uppstädningen av gamla miljösynder. Yle Vega rapporterade förra veckan om ett projekt i Krasnyj Bor invid S:t Petersburg där en giftig cocktail av tungmetaller och persistenta organiska miljögifter nu städas upp med hjälp av utländska aktörer. Gifterna har dumpats i ett sjuttiotal bassänger i området och den tvivelaktiga deponeringen av två miljoner kubikmeter giftigt avfall har pågått i decennier. Lokala ideella organisationer har rapporterat om läckage från giftgroparna till omgivande vattendrag, vilket hotar att kontaminera regionens dricksvatten och Finska Viken. Döm om min bestörtning då avfallsanläggningens nye chef, Aleksej Truntev meddelar att städningsoperationen beräknas vara slutförd först 2025. Ingen brådska här inte. Så länge som västvärldens penningkranar är öppna så gäller det att förhala miljöprojekten för att trygga ett säkert penningflöde. I Kaliningrad pågick sålunda uppgraderingen av det lokala avloppsreningsverket i 40 års tid. Varför förhasta sig då man kan ta det lilla lugna och vårda sin egen lilla perpetuum mobile. I Arktiska Rådet har man hoppfullt backat upp ett projekt som syftar till att omhänderta och sanera polyklorerade bifenyler (PCB) i Ryssland. Projektet har snart pågått i knappt 20 års tid och ingen avrundning är i sikte. Ibland är det drag under galoscherna. Då händer det saker i en handvändning. 2017 har utlysts som ett miljöår i Ryssland. Som ett led i försöken att leva upp till sitt rykte som en miljövänlig nation, har de ryska myndigheterna klassat en lång rad miljöorganisationer som utländska agenter, vilket undergräver organisationernas oberoende och möjlighet att få utländsk finansiering för sin verksamhet. Enligt uppgifter från The Guardian har antalet ideella organisationer minskat med en tredjedel i Ryssland sedan 2012. Det gäller att prioritera rätt då man gör upp tidtabeller för miljövården. Mikael Sjövall Miljön kan vänta Mikael Sjövall är styrelsemedlem i Kårböle Gille. Kulttuuriyhdistys Perspektiivi ry:n JOULUMYYJÄISET! 9.12.2017 klo 12 16:00 Purpuripolku 4, Hki 42 • mosaiikkitöitä • huopatöitä • kortteja • ’heinäseiväs’-tonttuja • paljon muita askartelutöitä • tauluja • kahvibuffet, arpajaiset yms. Tervetuloa joukolla mukaan! ma–pe 8–19, la 10–16 Vanhaistentie 3, K-Marketin vieressä www.kannelmaenapteekki.fi Saat tarjouksen myös Malminkartanon apteekista Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä JOULUKAHVIT Tervetuloa Kannelmäen Keskusapteekin ja Malminkartanon apteekin joulukahveille ma 4.12. klo 10 alkaen! Joulutorttu ensimmäiselle 300 hengelle. norm. 11,03€ JOULUKUUN TARJOUS Aqualan matkapakkaus 4x30g 5 00 Tarjous voimassa 31.12.2017 asti tai niin kauan kuin erää riittää
11 29.11.2017 KA N NE L P UB JOKAISEEN VIDEOON kuuluu osio parhaimmat mokat. Näyttelijä sekoaa sanoissaan tai purskahtaa nauruun kesken vuorosanojen ja kaikilla on hauskaa. Etsitäänpä nyt parhaimmat mokat satavuotiselta itsenäisyyden taipaleelta. Mokat leikataan silotellusta versiosta pois samalla kun Suomi-kuva kiillotetaan itsenäisyyden kunniaksi. Nämä eivät ole mokia Useat mokina pidetyt tapahtumat eivät ole itse asiassa mokia. Sisällissota ja talvisota eivät olleet mokia, siinä mielessä, että vaihtoehtoja ei jäänyt. Kun ruoka loppuu, sisällissota alkaa. Toisaalta jos olisimme luovuttaneet Hangon talvisotaa välttääksemme, se ei olisi pelastanut meitä, päinvastoin, tehnyt puolustautumisen mahdottomaksi. Jatkosodan syttymisestä on puhuttu SuurSuomen luomisena, jollaisen yrittäminen olisikin megaluokan moka. Tosiasiassa Suomi oli kaiken aikaa demokratia, jossa hallitus päätti sodasta ja rauhasta. Maalaisliittolaiset ja sosialidemokraattiset päättäjämme eivät koskaan lähteneet luomaan Suur-Suomea. On aiheetonta itseruoskintaa väittää lähteneemme sotaseikkailuun. Länsivallat jättivät meidät oman onnemme nojaan, ja pelkästään ruokahuollon takia meidän oli tukeuduttava Saksaan. Jatkosodan syttymisen ratkaisi se, että Neuvostoliitto pommitti kaupunkejamme ja pääministeri Rangell totesi meidän olevan sodassa, kolme päivää Saksan aloitettua hyökkäyksensä. Emme osallistuneet yllätyshyökkäykseen. Parhaat mokat: Pyysimme Saksalta apua Itsenäistyäksemme pyysimme saksalaisilta apua. Samalla luovutimme itsenäisyytemme pois vastineeksi avusta. Hyvää oli se, että sisällissota loppui lyhyeen sodan ammattilaisten otteessa. Kuularuiskut olisivat jauhaneet ihmislihaa pitkään ilman saksalaisten väliintuloa. Raudun taistelun tapaisilta joukkoteurastuksilta vältyttiin muualla. Saksalaisten hävittyä maailmansodan vältyimme velan takaisinmaksusta, joutumasta Saksan vasallivaltioksi. Moukan tuurilla saatiin itsenäisyys takaisin, ilman että edes käsitettiin että se menetettiin jo alkumetreillä. Emme varustautuneet talvisotaan Ainoa puolue, joka ennen talvisotaa johdonmukaisesti vaati varustautumista sodan varalle, oli marginaalinen IKL. Kokoomukselle oli tärkeää ettei velkaannuta tippaakaan, vaikka taloudellinen tilanne oli hyvin vahva 30-luvun lopulla. Ruotsalaiset halusivat kaiken satsattavaksi olympialaisten suorituspaikkoihin. Sosialistit halusivat sosiaalimenojen kasvattamista, ei sotilasmenojen. Maalaisliitolle tärkeintä oli mollata IKL:ää. Betoni käytettiin Helsingissä stadionien rakentamiseen, ei bunkkereihin tai panssariesteisiin Kannaksella. Kenraalit riitelivät keskenään asetyypeistä, eikä tilauksia saatu tehtyä. Sotavoimamme eivät olleet varautuneet sotaan edes housuilla ja henkseleillä. Yhdentyminen Eurooppaan Yhdentymistä ei voi pitää mokana, koskapa suomalaiset ovat sitä halunneet. Käytännön tasolla se on ollut täynnä megaluokan mokia. Ihmiset eivät vieläkään käsitä, että itsenäisyys meni tässä samalla tavoin kuin saksalaisten kanssa vuonna 1918. Lehdistö, vallan vahtikoirat toimivat lammaskoirina, joilla äänestäjät ajettiin kyllä-aitaukseen. Vastustavat äänet vaimennettiin isojen lehtien ”herrasmiessopimuksella”, joten kansalaiskeskustelua ei syntynyt jäsenyydestä. Saati sen ehdoista, liityimme hyvin heikoilla ehdoilla. ETA-sopimukseen liittyminen Pölvästimme pylväsnavetassa ihmettelivät että onkohan tämä ETA joku tulliliitto, kun tähän pitää liittyä. Kansanedustajilla ei ollut mitään käsitystä siitä, että tällä päätöksellä kaikki lakimme muuttuivat toissijaiseksi EU-lainsäädäntöön nähden. Saimme 60 000 sivua uutta velvoittavaa lainsäädäntöä. Pieninkin liite EU-lainsäädännössä ohittaa perustuslakimme. Se että tässä tapahtui maanpetos, perustuslain rikkominen, ei ole valjennut vieläkään porukoille, ei herroille eikä narreille. EU-sopimukseen ja euroon liittyminen Ihmiset eivät kuulemma tienneet, että samalla kun EU:sta päätettiin, päätettiin myös liittyä eurojärjestelmään. Tämä EMU, kumma lintu, oli European Monetary Union, eli eurojärjestelmä. Sen tähden euroon voitiin myöhemmin liittyä pelkällä hallituksen ilmoituksella, kun olimme jo sitoutuneet EU:hun myös euron osalta, vaikka emme sitä kansanäänestyksen aikaan tienneetkään. Euroon liittyminen ei ollut suinkaan mikään valintakysymys, vaan liittyminen oli EU-maille pakollista. Ruotsi pääsi eroon eurojärjestelmästä selostettuaan ettei heidän perustuslakinsa salli siihen liittymistä. Ei olisi meidänkään perustuslakimme sitä sallinut. Päättäjämme eivät antaneet sen häiritä, olimme luvanneet muuttaa järjestelmämme euro-yhteensopivaksi ja vaikka muutoksia ei tehtykään, mies ei sanojaan syö ja niin liityttiin. Vahva markka Tyhmä voisi kysyä, miksi markkamme piti olla niin vahva. Niinpä. Jos markka olisi vastannut sen todellista arvoa, korkotaso ei olisi huidellut kymmenen ja kahdenkymmenen prosentin välillä. Oikea termi onkin keinotekoisesti yliarvostettu markka. Sitä piti yliarvostaa, antaa kilpailuetua ulkolaisille toimijoille, jottei talous olisi ylikuumentunut. Kumminkin talous kuumentui osittain yliarvostuksen johdosta. Rahaa tyrkytettiin suomalaisille korkean koron houkuttelemana. Maaliskuussa 1989 selvisi, että päättäjät eivät ole edes samalla kartalla kuin todellisuus, kun Liikasen esittelemä, Koiviston fundeeraama ja Kullbergin siunaama 4%:n revalvaatio tehtiin. Jos markka olisi ollut oikeasti vahva tai vakaa, korot olisivat tietenkin olleet alhaisia, kuten Sveitsissä, missä maanosan vahvin valuutta pitää korkotason hyvin alhaisena. Pankkikriisi Jo varhain päättäjämme, siis se yksi joka määräsi tuolloin valtiosäännön mukaan ulkosuhteistamme ja joka oli yhdentymisen pääarkkitehti, fundeerasi ratkaisua siihen, miten pankkimme pääsisivät sellaiseen kuntoon jota yhdentyminen edellytti. 8%:n vakavaraisuus oli vaatimuksena, ja pankkimme eivät olleet lähelläkään tuota. Säästöpankkimme olivat kroonisesti alle 2%:n eivätkä liikepankkimmekaan yltäneet niiltä vaadittuun 4%:n vakavaraisuuteen todellisuudessa. Yksityispankkimme olivat tuhlanneet kaiken tienaamansa pankkikilpailuun ja pankkipalatsien rakentamiseen. Vuosina 1989-1990 alkoi kaatua niskaan myös höllällä kädellä myönnetyt luotot. Vaikkapa Ilkka Kylävaaralle, ilman ainuttakaan järkevää bisnesideaa tai vakuutta, oli myönnetty 40 miljoonan edestä luottoa. Arvelen, että presidentti Koivisto on halunnut Eurooppaan vaikka raamit kaulassa. Delorsin Uusi Eurooppa on ollut demareiden räätälöimä unelma, ja kenties Koivisto itsekin on osallistunut keskustelijana sen suunnitteluun. Kun tilaisuus liittymiseen tuli, keinoja ei kaihdettu ja niinpä määräaikana pankkimme olivat kuin olivatkin yhdentymisen edellyttämässä kunnossa. Tosin asiakkaidensa, suomalaisten yrittäjien, pankkijärjestelmän ja lainmukaisuuden kustannuksella. Joku voi kuvitella, että silloiset valuuttakorilainat olivat ulkomaisia lainoja, mutta eivät ne olleet. Ne olivat kotimaisia lainoja joihin määriteltiin takaisinmaksu ulkomaan valuutan määräisinä. Muoto otettiin kansainvälisestä pankkivekselistä, vaikka vekselit kirjoitettiin pankkikonttoreissa. Tähän määrämuotoiseen asiakirjaan ei voi kansainvälisen lain mukaan tehdä yksipuolisia muutoksia, mutta Suomi on erilainen maa. Täällä velkapapereita niputettiin ja siirreltiin pankista pankkiin ilman että velallisilla tai takaajilla oli aavistustakaan kuka heitä kulloinkin velkoo. Olisi ollut sellainenkin mahdollisuus että rapakuntoinen pankki saneeraa ja jatkaa toimintaansa, kunnes se ajan kanssa pääsee tolpilleen. Tätä vaihtoehtoa ei käytetty, terveitäkin pankinosia ajettiin alas ja fuusioitiin jotta päästiin loppujen kanssa tuohon korkeaan vakavaraisuusvaatimukseen. Kaikki vähäarvoinen siirrettiin roskapankkiin, ja jakajapankit saivat parhaat osat noin 10 mrd markan alennuksella (Prepulan arvio). Pankkikriisin aiheuttamista ja sen jatkohoitoa voi mielestäni pitää isoimpana mokana itsenäisyytemme aikana. Tosin, miten sen ottaa, jos yhdentyminen on oikeusjärjestystä tärkeämpää niin antaa palaa vaan. Kenties tässä on parasta se, että pääsimme näillä keinoin EU:n ”ytimeen”. Ja loppua ei näy Työttömyysjärjestelmän uudistus joka jäi 90-luvulla kesken, luopuminen puolustuskyvylle keskeisistä miinoista, jatkuva velkaantuminen, Kreikan tukeminen, sote-uudistus, digiloikka allikkoon, ihmisestä johtumattoman ilmastonmuutoksen (hiilidioksidin pitoisuus on pieni ja se on vähätehoista) idioottimaiset estämistoimet, hallitsematon maahanmuutto, yhteiset vastuut Euroopan kanssa, eihän näille vanhoille ja uusille mokille lopulta voi kuin nauraa. Esko Karinen Lähde liittymissopimusten osalta: jormajaakkola.fi, myös Karjalan kuvalehti 1, 2 ja 3/2017 100 vuotta – Parhaat mokat Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a Taikova joulupukki vierailee jälleen Kanneltalon jouluisessa tapahtumassa lauantaina 9.12. klo 15.00. Seurakunnan Tiernapojat ovat paikalla ja Kannelmäen oma tangolaulaja Taisto Saaresaho ja iskelmäkuningatar Raija Koso ovat estradilla hanuristi Erkki Kallion säestyksellä Kanneltalon kahvilassa. Yhteislaulua. Tervetuloa viettämään iloista lauantaipäivää koko perheen voimin. Vapaa pääsy. Järjestää: Kaarela-Seura ry. Kannelmäen Joulujuhla Kanneltalossa La 9.12. klo 15-17 Kannelmäen palvelutalossa tapahtuu: • Pe 1.12 klo 10 alkaen Joulukorttipaja, lasten ja eläkeläisten yhteinen askarteluhetki Kannelmäen palvelukeskuksessa (Urkupillintie 4) • Ti 12.12 klo 17 alkaen Kantelettarien konsertti Kannelmäen palvelukeskuksessa (Urkupillintie 4) • Ke 13.12 klo 10 alkaen Kauneimmat joululaulut yhteislauluna Kannelmäen palvelukeskuksessa (Urkupillintie 4) • Ke 13.12 klo 13.30-16.00 Joulupolku – monipuolista ja tunnelmallista joulun alusohjelmaa Kannelkodissa(Vanhaistentie 15) • Ti 19.12 klo 14-15 Diakoniatyöntekijän vastaanotto Kannelkodissa (Vanhaistentie 15) Avoinna: ark 11-17.30 puh. myynti: 09-4362655 puh. huolto: 09-4775002 Vanha Turun maantie 15, Etelä-Haaga www.bikeline.fi VUOSIHUOLLOT Napavaihteiset 75,Ketjuvaihteiset 85,Jäjestää Kaarela-Seura ry Vapaa pääsy Juhlapuhujana lippueamiraali evp. Erkki Uitti OHJELMASSA mm.: • Kannelmäen Voimistelijoiden tanssiryhmät • Trubaduuri Juki Välipakka • Julkistetaan Kaarelan vuoden yrittäjä • Kanteleyhtye Kurjenpolvet • Stadin Slangikuoro • Kannelmäen Soitannollinen Seura Solisteina Amadeus, Raija Koso ja Taisto Saaresaho Itsenäisyyspäivän juhla Ke 6.12. klo 14.00 Kanneltalossa SUOMI 100 v.