Tanotorvi-lehti 11/2018 - Lehtiluukku.fi

Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ma-Pe 10-18, La-Su 10-15 P. 09-454 8560 ITSEPALVELUKIRPPUTORI Varaa myyntipaikka nyt myös netistä ainokirpputori.fi No 11 28.11.2018 • 54. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY 1/ SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KOULU Kaavamuutos vireille. Uuden koulun rakennustyöt tarkoitus aloittaa ensi kesänä. Mikä muuttuu? • Koulurakennus sijoittuu tiiviimmin pienemmälle maa-alalle • Koululaisten ulko-oleskelualueet muuttuvat • Uusi liikuntahalli alueen eteläosaan • Liikennejärjestelyjä uudistetaan • Päiväkoti säilyy nykyisellään Suomalais-venäläinen koulu puretaan Ei mittakaavassa. Alustava viitesuunnitelma: Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy Jäähalli vihittiin Jäähallin puuhamiehet kaupunginvaltuutettu Harry Bogomoloff ja Kaarela-Seura ry:n puheenjohtaja Erik Bärlund ovat vanhoja tuttuja jääkiekkopiireistä. Ekasalongit 45 vuotta Aija ja Ari Toivonen ovat pyörittäneet Ekasalonkeja vuosituhannen vaihteesta, kun Aijan äiti, liikkeen perustaja Ritva Aarnio jäi eläkkeelle.
2 28.11.2018 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 664 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute PESULA NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) vain 10 € esim. puvuntakki 16 20€/kpl Mattopesut alk. 8 95€/m 2 MATTOJEN JA LIINAVAATEPESUN YKKÖSMESTA TÖÖLÖSSÄ JA MYYRMANNISSA TÖÖLÖNTULLIN • Mannerheimintie 83, Hki • p. 09 2418 770 MYYRMANNIN • Iskoskuja 3 A, Vantaa • p. 040 455 1230 sis. nouto & palautus T A R JO U S T A R JO US Tee varaus 14.12. mennessä kaupallemme K-market Iso-Kappa (vanhalla ostarilla) Perinteinen kinkku koko 10-12 kg tai 12-14 kg Juhlakinkku potkalla koko 6-7 kg tai 7-8 kg Luuton herkkukinkku koko 3-4 kg tai 4-5 kg Iso-Kapan kinkku on joulupöydän kunkku ISO-KAPPA meidät löydät myös facebookista www.facebook.com K-Market Iso-Kappa Vanhaistentie 3, 00420 HELSINKI | Puh. 09-4778740 Palvelu pelaa Ma-la 8-21, su 11-21 Laadukkaat Chef Wotkin’sin Lohjaharjun Lähdevedellä tuoresuolatut kotimaiset joulukinkut nyt varattavissa! HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut JOULUTARJOUS: • Valkaisu vastaanotolla 250€ • Zoom-valkaisu 350€ • Maksuton implanttihoitoarviointi (voimassa 19.12. asti) Jari Laitinen , EHL suukirurgia, implanttikirurgia Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri Tuire Laitinen , suuhygienisti Sari Vuorinen , suuhygienisti MAUNULAN KIRJASTOSSA on ollut muutaman vuoden ajan kolme erikoista kirjaa. Ensin niissä ei ollut mitään tekstiä. Nyt ne on kirjoitettu täyteen ja aika moni maunulalainen on päässyt lukemaan ja etenkin kuulemaan mitä kirjojen kansien väliin on kirjoitettu. Yksikään kirjoitus ei ole kirjailijan tai runoilijan kirjoittama. Kansallisteatteri käynnisti alkuvuodesta 2016 Maunulan maisema -hankkeen ja siihen liittyen kirjastossa oli kolme julkista päiväkirjaa, jotka sai lainata ja niihin sai vapaasti kirjoittaa kuka tahansa. Nyt teksteistä on tehty näytelmä Maunulalainen päiväkirja, Esitys julkisista muistiinpanoista. Sitä esitettiin Maunula-talossa ja Kansallisteatterin Lava-klubilla. Teatterit menevät nykyisin yleisön luo ja pyrkivät tekemään yleisön kanssa esityksiä yhdessä tai muuten perehdyttämään ei-vakituisia-teatterissa-kävijöitä teatterin saloihin. Maunula valikoitui yhteistyön kohteeksi, koska siellä käytetään vähiten rahaa kulttuuriin koko Helsingin kaupungin alueella. Maunulassa asuu myös paljon iäkkäitä ihmisiä. Katsomossa oli Maunulalaista päiväkirjaa katsomassa ns. varttuneempaa väkeä, mutta heidän osuutensa maunulalaisessa elämänmenossa ei esityksessä korostunut mitenkään. Maunula on tietysti maunulalaisten mielestä hyvä paikka asua, on kaikkea sitä mitä tarvitaan, kunhan onnistutaan estämään Keskuspuistoon rakentaminen. Näytelmässä, jonka esittivät Matti Onnismaa ja Jonnakaisa Risto Eveliina Heinosen ohjauksessa, ihmiset ovat pääsääntöisiä tyytyväisiä elämäänsä. Ihastuksen kohteena oli monella upouusi kirjasto ja Maunula-talo ja sai kehuja samassa kiinteistössä oleva kauppakin. Olisiko päiväkirja kertonut jotain erilaista, hätkähdyttävää, ennenkuulumatonta, jos se olisi ollut Kannelmäen, Malminkartanon tai vaikkapa Pitäjänmäen kirjastossa. Aina pakostakin harmittelee, miksi ne menivät naapuriin, miksi eivät tulleet meille. Helsingissä jo pitkään ollut käytäntö, että jonkin kaupunginosan elämään aletaan kiinnittää huomiota, kun alueella on poikkeuksellisen paljon ongelmia. Kun on rauhaisaa, ei sinne tarvitse mitään erityistoimenpiteitä kohdistaa. Annetaan väen olla omissa oloissaan. Nyt kaupunkilaisia houkutellaan mukaan osallistuvaan budjetointiin eli kertomaan mitä noin 4,4 miljoonalla eurolla voisi tehdä omilla kotinurkilla. Ideoita voi lähettää OmaStadi.hel.fi – alustalle. Ensin virkakoneisto tutkii mitä kansa haluaa ja niistä sitten pääsee äänestämään. Äänestämään saa tällä kertaa tavallista nuorempana, 12-vuotiaana. Mutta viimeisen sanan ideoiden toteuttamista sanoo virkaväki, joka valitsee ideat, jotka kaupunki toteuttaa. Kohta 14 vuotta olen toivonut, ehdottanut, esittänyt, kirjelmöinyt: Pitäjänmäelle pitää i saada kunnon asukastila. Ilman kirkon auttavaa kättä, ei olisi mitään mihin useampi kymmenen ihmistä mahtuu viettämään yhteistä tapaamista. Pitäjänmäellä ja Konalassa ollaan varmaan liian kilttejä. Tilastot väittävät, että alueella on rauhallista, ei sinne tarvitse mennä auttamaan ja tukemaan. Olkoot itsekseen. Ja niin on totta totisesti oltukin ja yhdessä saatu aikaan vaikka mitä. Nyt olisi aika palkita edes omatoimisuudesta. Leena-Maija Tuominen Kiltteys ei kannata
28.11.2018 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 19.12.2018. Aineisto toimitukseen 7.12. mennessä. KÄVIN MAUNUNNEVALLA sijaitsevaa Suomalais-venäläistä koulua vuosina 1976-1988, esikoulusta aina lukion viimeiselle asti, yhteensä 13 vuotta. Tuo aika ei koskaan palaa, mutta siihen liittyy loputon määrä erilaisia ja eritasoisia muistoja. 70-luku oli vahvaa työväenliikkeen aikaa. Neuvostoliiton kuviteltiin kestävän ikuisesti. Vaikka SVK on Suomen valtion koulu, oli siellä vahvaa poliittista ihannointia Neuvostoliittoa kohtaan. Vanhempanikin kuvittelivat, että venäjän kielessä ja kulttuurissa on tulevaisuus, joten lapsien oli hyvä hankkia sellainen tausta, jolla saa varmasti töitä. Elin itsekin tuossa kuplassa hyvin pitkään. Itse asiassa aina Moskovan kansainvälisten suhteiden yliopistosta valmistumiseeni asti, vuoteen 1996. Kunnes jouduin toteamaan, että Suomi on juuriaan myöten Venäjästä pois pyrkivä; maata, sen kulttuuria ja väestöä vieroksuva. Suomessa ei saa töitä venäjän kielellä. Mitään siihen liittyvää ei katsota työnhaussa myönteisesti, edes venäjää äidinkielenään puhuvat eivät saa kielen avulla toimeentuloa. Yritin aikani hankkia Venäjään liittyviä töitä, mutta siitä ei tullut mitään. Syy ei ollut vain Suomen, vaan myös Venäjän markkinoiden ja sen lainsäädäntömuutosten. Yhteistyö oli hyvin vaikeaa ja aikaa vaativaa, maiden toimintamallit täysin erilaisia. Riskit olivat suuret ja kaupanteko vaati panostuksia, joita ei ollut kuin suuryrityksillä. Kustansin venäjänkielistä Spektr-lehteä vuoteen 2003, mutta sen jälkeen luovutin. Ketään ei kiinnosta Venäjä-osaamiseni, sillä sille ei anneta Suomessa mitään arvoa. Se on enemmänkin taakka kuin etu. Nyt kouluni puretaan ja sen tilalle rakennetaan uusi koulurakennus. Voisiko sen myötä nousta jotain uutta, positiivista? Haudataanko vanhan koulun mukana myös menneet vuodet, poliittinen painolasti ja suomettumisen vuodet? Pioneeritervehdykset ja Neuvostoliitossa koulutuksensa saaneet opettajat? Miten historian kanssa eletään? Minulla on koulusta paljon hyviä muistoja, vaikka on tietysti huonojakin. Lukemattomat kaarelalaiset ovat käyneet koulun, sille se on monin tavoin myös lähikoulu. Perheet jopa muuttavat Kaarelaan siitä syystä, että lapset voivat kulkea jalan tai pyörällä kouluun koko koulutiensä. Omasta luokastani lähes puolet asui Kaarelan alueella. Vaimoni on käynyt saman koulun. Hän on tosin Maunulasta. Koulun purkamisen ja rakentamisen ajaksi oppilaat on ajateltu siirrettäväksi Viikkiin väistötiloihin. Nykyisten oppilaiden vanhemmat pelkäävät, että se tekee pienten lasten kulkemisesta vaikeaa. Erilaisia vaihtoehtoja mietitään. On myös riski, että jos väistötilat sijaitsevat usean vuoden ajan kaukana Kaarelasta, etääntyy koulu alueesta. Se taas tarkoittaa sitä, että paine Kaarelan muihin kouluihin kasvaa. Kaarelan koulutilanne on hyvin heikko. Pelimannin koulu on ollut suljettuna jo pitkään. Kaarelanraitin puukoulu puretaan muutaman vuoden päästä. Kannelmäen peruskoulun Runonlaulajantien toimipiste alkaa olla käyttöikänsä päässä. Uusia kouluja ei rakenneta, vaikka muuttovirta alueelle on uudisrakentamisen vuoksi suurta. Ehkä kaikki oppilaat käyvätkin muutaman vuoden päästä koulua etänä tietokoneiden avulla, kuten tuntuu julkisen sektorin toiveena olevan? Mihinkään ei nykyisin ole enää varaa, vaan kaikesta leikataan. Elämme pysähtyneisyyden aikaa. Vain parakit ovat pysyviä. Todellisuudessa kyse on poliittisesta tahdosta. Jopa Suomalais-venäläinen koulu nousee tuhkasta. Toivon syvästi, että tulevaan kouluun panostetaan kunnolla, sen rakentamisessa ei sniiduilla eikä tulevia oppilasmääriä lasketa alakanttiin, koska sen seurauksena ei vain Kaarela etäänny koulusta, vaan koko Suomi etääntyy entisestään Venäjästä ja sen kulttuurista. Venäjä-pelko on ymmärrettävää, mutta iso kuva on, että naapurimme on vasta selviämässä Neuvostoliiton hajoamisprosessista. Sen jälkeen sen vaikutusvalta käntyy jälleen nousuun, riippumatta siitä, kuka maata hallitsee. Maailma muuttuu ja me sen mukana, mutta lähinaapurin suhteen pitää muistaa tietty historiallinen pysyvyys. Jos minä satuin putoamaan painanteeseen, ei se tarkoita, etteivätkö Venäjäspesialistit olisi joskus tulevaisuudessa kovassa huudossa. Tarvitsemme Suomalais-venäläistä koulua, jo pelkästään kulttuurirajan madaltamisen ja Venäjä-tiedon lisäämisen vuoksi, mutta myös siksi, että rajan ylittävä yhteistyö lisääntyisi. Siihen eivät koulun rahkeet yksin tietysti riitä, vaan tarvitaan poliittisen ilmapiirin muutosta ja avoimuutta. Toivotaan, että tuleva koulu rakentuu sellaiseen ilmapiiriin, joka tarjoaa muutakin kuin kyräilyä, vainoharhaisuutta ja jatkuvaa epäilyä. Jauri Varvikko, jauri.varvikko@eepinen.fi Kouluni puretaan. Puretaanko jotain muutakin? KARHU-KISSAT oli vahvasti mukana seuransa entisen puheenjohtaja Erik Bärlundin kanssa ”ajamassa” Kaarelaan omaa jäähallia. Hanke on elänyt laji-ihmisten haaveena noin 20 vuotta, mutta noin kymmenen vuotta sitten hallihanke sai uutta tuulta alleen. Upouuteen Kaarelan toimivaan halliin pääsi luistelijat syyskuun ensimmäisellä viikolla. Pääsääntöisesti Areena palvelee jääkiekkoilijoita ja taitoluistelijoita, toki hallia käyttävät myös muut jääurheilun harrastajat. Kissoilla uusi unelma Kiekkokausi on jälleen kerran pärähtänyt räväkästi käyntiin. Kissojen lippulaiva A-juniorit pelaa nuorten Mestistä ja tammikuun alussa sarja vaihtuu Nuorten SM-Liigaksi. Samoin seuran B-juniorit pelaavat kansallisessa pääsarjassa SM-liigaa. Joten Kaarelassa näkee joka viikko parasta suomalaista nuorisolätkää. Jäähalli mahdollistaa jatkossa seuratyömme pitkäntähtäimen suunnitelman toteutumista. Karhu-Kissat haluaa tuottaa hyvän kilpaurheilun lisäksi parasta alueellista stadilaista elämää. Hyvä ja aktiivinen seura pystyy vaikuttamaan alueen hyvinvointiin, verkottamaan lapsia, nuoria ja vanhempia. Synnyttämään luottamusta, johon voi nojata marraskuun pimeimpinäkin iltoina. Meillä on edelleen unelma kasvattaa lapsia moderniin työelämään välineenä jääkiekko. Kirjoitamme hienoja tarinoita joka ilta. Vahva seura ja sen tarjoama aktiviinen liikunta ja kilpaurheilu tukevat lapsen kasvamista vastuulliseksi aikuiseksi. Toinen iso asia on keväällä aloitettu yhteistyö HIFK:n kanssa. Yhteistyöllä haluamme kehittää helsinkiläisen jääkiekon junioritoimintaa ja sen valmennusta. Päällimmäisenä tavoitteena on pelaajakehitys ja helsinkiläisen jääkiekon eteenpäin vieminen tiiviillä yhteistyöllä. Yhteistyö ei tarkoita sitä, että Karhu-Kissat toimii HIFK:n farmiseurana. Seurayhteistyön piirissä pelaa muun muassa C-A -ikäisissä junioreissa pelkästään 250 SM-tason jääkiekkoilijaa, joita valmentaa runsas 25 valmentajaa. Yhteistyöllä halutaan tarjota kirkasta junioripolkua kansalliselle ja kansainväliselle tasolle. Uskon, että Stadin kaksi perinteistä ja tunnettua organisaatiota kykenee tuottamaan modernia juniorityötä tämän päivän lasten arkeen. Syntyvän työn hedelmistä on tavoitteena tuottaa valtakunnan parasta valmennusta ja kokonaisvaltaista yksilön kehittämistä ja eteenpäinviemistä. Radio Helsingin sanoin: ”Tervetuloa Ystävien seuraan!” Jari Kostiainen, puheenjohtaja Lisää infoa Kissoista ja tulevista peleistä: www.karhu-kissat.fi Karhu-Kissat on Kantsun oma lätkäjengi Kaarelan jäähalli kerää yhteen läheltä ja kaukaa Kaarelan jäähalli vihittiin KAARELAN JÄÄHALLI on ehtinyt jo olla pari kuukautta luisteleluharrastajien tiukassa käytössä. Nyt se myös vihittiin 6.11. virallisesti. Jäähallin aulaan oli kerääntynyt mm. alueen asukkaita, jääkiekon, taitoja muodostelmaluistelun ammattilaisia ja harrastajia. Tapahtuman avasti Jääkenttäsäätiön ja Helsingin Liikuntahallit Oy:n puheenohtaja, kaupunginvaltuutettu Harry Bogomoloff ja vihkimisen suoritti kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar. Jääkenttäsäätiön rakennuttama Kaarelan uusi jäähalli on vuodesta 1990 järjestyksessään kahdeksas halli. Aiemmin halleja on rakennettu Töölöön, Hernesaareen, Konalaan, Paloheinään, Malmille ja Vuosaareen. Säätiö on toteuttanut sille määrätyn tehtävän kiitettävällä innolla ja hyvällä osaamisella. Mikään ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista ilman kaupungin kulloistenkin liikuntajohtajien ja kaupungin muun johdon tukea ja apua, Bogomoloff sanoo. Olemme kiitollisia sekä omasta että ennen kaikkea jääurheilun harrastajien puolesta. 10 vuoden työ Kaarelan hallia ryhdyttiin hahmottamaan jo yli 10 vuotta sitten, jolloin tarkoituksena oli luoda Konalan tilapäiseksi tarkoitetun hallin korvaava tila. Aikaa kului erilaisia vaihtoehtoja pohdittaessa ja lopulta päädyttiin paikkaan, jossa olemme nyt, Harry Bogomoloff sanoo. Prosessia hidastivat naapurustosta tulleet valitukset ja halli valmistui hieman myöhässä aikataulustaan, mutta se kerkesi paikkaamaan kosteusvaurioista johtuen pysyvästi suljettujen Pirkkolan jäähallien jättämän aukon. Bogomoloff kiitti Kaarela-Seuraa ja sen puheenjohtaja Erik Bärlundia tuesta ja kannustuksesta koko prosessin ajan. Tässä nyt ollaan, vihdoin. Halli tarjoaa erinomaiset lähiliikuntaolosuhteet alueen tytöille ja pojille. Toivon, että tämä edelleen lujittaa uskoa siihen, että asioita kannattaa tehdä yhdessä. Vihkiäisten lopuksi Kaarela-Seuran puheenjohtaja ja Karhu-Kissojen entinen puheenjohtaja Erik Bärlund kiitti niin säätiötä kuin kaupunkia. Voimme kaarelalaisina olla ylpeitä tällaisesta rakennuksesta. Se mahdollistaa tuhansien nuorten harrastusten toteutumisen omilla kulmilla sekä luistelukauden pidentymisen, mikä tietysti kannustaa urheilemaan, Erik totesi. Kaarelan hallin budjetti oli 6,3 miljoonaa euroa ja sillä oli 20% omarahoitus; kaupunki kattoi 40% ja pankkilainalla loput. Liikenteellisiä ongelmia Lähiasukkaissa on herättänyt huolta keskeneräiset kulkuyhteydet halKaarelan jäähallin vihki apulaispormestari Nasima Razmyar. Taustalla Jääkenttäsäätiön ja Helsingin Liikuntahallit Oy:n toimitusjohtaja Tom Kivimäki ja puheenjohtaja Harry Bogomoloff. lille. Kevyenliikenteenväylän ja suojatien puuttuminen ovat johtanut siihen, että lapset poukkoilevat miten sattuvat tien yli, mikä aiheuttaa vaaratilanteita. Kaupungilla on katusuunnittelu käynnissä ja ensi kesänä on tarkoitus rakentaa Kaarelanraitille, hallin pääoven ja koulun väliin suojatie ja keskisaareke. Kaarelantien jalkakäytävä jatketaan ulottumaan jäähallille. Otteluiden yhteydessä parkkipaikalla on ollut tungosta ja monet autoilijat ovat pysäköineet luvatta Kaarelanraitin koulun pihamaalle. Nyt koulun alueelle on tullut pysäköintikielto. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Jääkenttäsäätiö tuottaa tytäryhtiönsä Helsingin Liikuntahallit Oy:n kanssa yhteensä 40 000 jäätuntia harrastajien käyttöön vuodessa. Pääosa vuoroista jaetaan seurojen kesken niiden omien järjestelmien kautta. Kuva: Karhu-Kissat
4 28.11.2018 Suomalais-venäläinen koulu puretaan Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän risteyksen koillispuolelle sijoittuvan Suomalais-venäläisen koulun alueelle suunnitellaan asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksella mahdollistetaan uuden koulurakennuksen ja liikuntahallin rakentaminen alueelle. SUOMALAIS-VENÄLÄISEN koulun juhlasalissa järjestettiin 20.11. alueen kaavamuutokseen liittyvä keskustelutilaisuus, jossa Helsingin kaupungin ja valtion omistaman Senaatti-kiinteistöjen edustajat kertoivat koulun purkuja rakennushankkeen lähtökohdista, suunnitelmista ja aikatauluista. Päätöstä koulun oppilaiden tulevista väistötiloista ei ole vielä tehty, mutta tällä hetkellä paikaksi on Tilalle uusi koulurakennus ja yksityinen liikuntahalli ehdotettu Viikkiä. Tämä harmittaa monia Kaarelan alueen vanhempia, sillä pienempien lasten kulku sinne on vaikeaa. Lähiasukkaat ovat huolissaan myös tulevan liikuntahallin vaikutuksista alueen liikenteelle. Vanhat rakennukset käyttöikänsä päässä Tontilla sijaitsee nykyisin kolme vanhempaa koulurakennusta ja kakJOO, MYÖNNETÄÄN , myönnetään. Tulen silloin tällöin katsoneeksi tosi-TV ohjelmaa, jossa kerrotaan yli 300 kiloisista amerikkalaisista. Paha olohan siitä tulee, mutta uteliaisuus pakottaa katselemaan. Siis täyttä sosiaalipornoahan se on. Ohjelman idea on se, että tämä ihmispolo viedään laihdutusleikkauksia tekevän lääkärin vastaanotolle. Potilas punnitaan ja hänelle määrätään tiukka dieetti, koska nykykuntoisena häntä ei voida leikata. Sitten on punnitus muutaman kuukauden kuluttua. Ihme ja kumma, potilas on yleensä lihonnut useita kiloja, vaikka hän väittää syöneensä ohjeiden mukaisesti. Tässä vaiheessa lääkäri laittaa potilaan pälyilevän, hiirimäisen laihan miehen lujille. Sortuminen myönnetään, koska mies vannoo rakastavansa jokaista vaimonsa kiloa. Ronskipuheinen lääkäri kertoo, että kuinka tässä käy, ellei paino ala putoamaan. Vaikeaa se tietysti on, koska Amerikassa syödään valtavat määrät roskaruokaa. Julma näytelmä jatkuu. Potilas tuodaan uuteen punnitukseen melkeinpä kauhakuormaajalla, pystyyn nostamiseen vaaditaan kuutisen riskiä henkilöä. Ja homma jatkuu ja jatkuu. Katselkaa itse, ellei muuta mielenkiintoista löydy. Ei meillä Suomessa vielä ihan tällaista ole. Huolestuttavassa määrin meilläkin alkaa jo pikkulapsista kehittyä jonkinlaisia pieniä Putte-Possuja, ns. mäkkärinuoria. Lapsena hankittu rasvasolukko ei katoa ikinä. Kun ei liikuta vaan töllötetään kännykää, niin lopputulosta voidaan täydellä syyllä odotella. Lehdet tuputtavat varsinkin keväisin monenmoisia laihdutus ihmedieettejä, joissa luvataan, että ylipainoisesta suomalaisesta persvakoäijästä tehdään muutamassa kuukaudessa rantojen pyykkilautavatsainen adonis. Voitte hyvin arvata, onnistuuko se. Ei onnistu. On muka mysteeri, mistä lihominen johtuu. Eikä ole. Jonkin kansanviisauden mukaan lihavuus johtuu siitä, että silloin lihoo, jos suu on suurempi kuin ns hylkyaukko. Liikaa nautittu ravinto jää silloin tietysti matkalle. Kyllä ikuinen totuus on se, että jos ravinnon nauttiminen ja kulutus ovat balanssissa, niin ihminen ei liho. Vedotaan aina siihen, että on ihmisiä, jotka voivat syödä vaikka kuinka paljon lihomatta lainkaan. Totta, tällaisia kummajaisia kyllä löytyy. Kyseessä ei ole lahja vaan imeytymishäiriö. Tällaiset kansankielellä läpipaskot eivät kuitenkaan kestä sotaa tai pula-aikaa, kun ruokaa ei vaan yksinkertaisesti löydy. No mitäpä pitäisi sitten tehdä, jos haluaa laihtua mutta liikunta ei kiinnosta eikä liioin ruokailun vähentäminen, onko mitään keinoa? Yksinkertaisin ohje on istua talvipakkaessa parvekkeella kelteisillään, rasva palaa ihan itsestään. Myös luonto karaistaa. Toinen hyvä konsti on selluloosan syönti. Muistan pikkukakara-ajoiltani sen, kuinka lehmien rehuun lisättiin säkistä selluloosaa. Se muistutti aivan popcorn rakeita. Siitä vaan selluloosaa kulhoon ja TV:tä katselemaan. Kerrottakoon, että lehmien ruuansulatus pilkkoo selluloosan ravinnoksi, ihmisen taas ei. Olisikohan tässä uusi vientituote vaikkapa juuri sinne Amerikan markkinoille? Yksi keino olisi se Veikko Huovisen kertomus missi-mannekiinista, joka piti linjansa kurissa syömällä raakaa järvikalaa elikkä hän sai siinä sivussa itselleen lapamatoja. No, leikki sikseen. Todellinen jymykeino on vielä käyttämättä. Katsokaapa intialaisia, he ovat hoikkaa sakkia. Maharadjat ovat kylläkin paksuja, mutta se on eri juttu. Ajatus tuli mieleeni, kun katselin Varanasin rantaportailla suoritettavia hautaus seremonioita. Rikkaat intialaiset poltettiin eräänlaisella puista kyhätyllä kokolla. Pyrkipä leskikin mukaan roviolle, ellei vainajan veli suostunut menemään hänen kanssaan naimisiin. Maassa maan tavalla, uskonsa kullakin. Köyhät haudattiin siten, että heidän ruumiiseensa sidottiin jumalattoman iso kivenmurikka. Paketti heitettiin komeasti Gangesiin. Näin on tehty aina. Aika merkillistä on myös se, että intialaiset matkustavat vuosittain uimaan pyhässä Gangesissa ja myös juomaan virran ihmeitätekevää vettä. No nytpä se idea. Haetaan tankkiautolla tai vaikkapa säiliöaluksella tuota ihmevettä ja tuodaan se puhdistamattomana meille länsimaihin. Täällä neste pullotetaan tyylikkäisiin puteleihin ja myydään kalliiseen hintaan paino-ongelmaisille. Hinnan täytyy olla korkea, jotta tehoon luotettaisiin. Juoman myyntiä edistettäisiin mainoskampanjalla, jossa joku tunnettu henkilö myisi kasvonsa tuotteelle. Jotenkin mieleeni tulee muuankin hallituksemme naisministeri, joka on lihonnut joka vuosi 20 kiloa, eli 80 kiloa koko hallituskaudella. Onneksi pesti loppuu keväällä. Arvioni mukaan hän ei olisi enää jatkossa mahtunut menemään työpaikalleen tai sitten ovia olisi jouduttu suurentamaan. Annetaanpa tytölle ilmaiset ihmejuomat ja jäädään odottamaan, miten juoma workkii... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Ihmejuomaa Intiasta JULKISIVU LOUNAASEEN JULKISIVU KAAKKOON JULKISIVU LUOTEESEEN JULKISIVU KOILLISEEN JULKISIVU LOUNAASEEN JULKISIVU KAAKKOON JULKISIVU LUOTEESEEN JULKISIVU KOILLISEEN Asemakaavan muutos koskee korttelin 33079, voimassa olevan asemakaavan mukaisia, tontteja 4, 5 ja 9. Tonteilla 33079/5 ja 9 sijaitsee nykyisin Suomalais-venäläinen koulu, joka koostuu kolmesta rakennuksesta. Alueella sijaitsee myös kaksi väliaikaista, siirrettävää koulurakennusta. Koulun vanhin osa on rakennettu vuonna 1964 ja sitä on laajennettu vuonna 1985. Olemassa olevat koulurakennukset on todettu huonokuntoisiksi. Tontit 33079/5 ja 9 sekä niillä sijaitsevat rakennukset omistaa Suomen valtio ja niitä hallinnoi Senaatti-kiinteistöt. Kaupunki omistaa tontin 33079/4 maa-alueen sekä suunnittelualueen katuja suojaviheralueet. Kaavoitus on tullut vireille tonttien 5 ja 9 omistajan hakemuksesta. Kaavamuutosta valmistellaan yhteistyössä maanomistajan ja Suomalais-venäläisen koulun toimijoiden kanssa. Kaupunki valmistelee asemakaavan muutoksen perusteella mahdollisesti kyseeseen tulevan maankäyttösopimuksen tontinomistajan kanssa. si väliaikaista, siirrettävää koulurakennusta. Koulun vanhimmat rakennukset on suunnitellut arkkitehti Osmo Sipari . Koulun vanhin, alkuperäinen osa on rakennettu vuonna 1964 ja sitä on laajennettu vuonna 1985 lukio-osalla. Väliaikaisille koulurakennuksille on myönnetty rakennuslupa vuonna 2012. Suoritettujen tutkimusten ja selvitysten perusteella nykyiset rakennukset on todettu niin ikääntyneiksi, huonokuntoisiksi ja talotekniikaltaan käyttöikänsä päässä oleviksi, että rakennukset vaatisivat mittavia, uudisrakentamiseen verrattavia korjausja muutostöitä. Lisäksi tilan käyttäjien keskuudessa on havaittu jatkuvaa sisäilmaongelmiin viittaavaa oireilua ja toimintaa haittaavaa tilan puutetta ja ahtautta. Nykyisiä koulurakennuksia peruskorjaamalla ei pystytä kokonaan poistamaan terveydellisiä riskejä eikä koulurakennuksien tilamuutoksilla saavuteta uusien opetussuunnitelmien perusteiden mukaisten tavoitteiden täyttymistä. Vilkkaan ja raskaan liikenteen läheisyys heikentää nykyisten koulurakennusten ja piha-alueen ilmanlaatua sekä aiheuttaa meluhaittaa. Kaavamuutos vaaditaan Senaatti-kiinteistöt järjesti Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen suunnittelukilpailun keväällä 2018. Kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna. Kilpailu ratkesi kesäkuussa 2018 voittajiksi valittiin kaksi ehdotusta. Molempia voittajaehdotukPelimannintien ympäristön asemakaavaa muutetaan Pelimannintien länsipään ympäristöön suunnitellaan täydennysrakentamista. Pelimannintie 9–11 pysäköintialueelle suunnitellaan uusia asuinkerrostaloja. Purpuripolun vanha päiväkotirakennus suunnitellaan korvattavaksi uudisrakennuksella. Alueen pysäköintija katujärjestelyjä muutetaan tarvittaessa, esim. laajentamalla pysäköintitonttia Pelimannintie 28. Hankkeen lähtökohdista keskustellaan Kanneltalossa 28. marraskuuta. ASEMAKAAVAN MUUTOS koskee Kannelmäen lounaisosassa sijaitsevaa Pelimannintien länsipään ympäristöä. Tavoitteena on mahdollistaa uusien asuinkerrostalojen ja pysäköintitilojen rakentaminen nykyisin pysäköintikenttänä oleville tonteille Pelimannintie 9–11. Tähän liittyen tarkastellaan koko suunnittelualueen nykyisiä pysäköintijärjestelyjä ja niihin liittyviä sopimuksia. Selvitetään mahdollisuudet siirtää Pelimannintie 9–11:ssa nykyisin sijaitsevia autopaikkoja pysäköintitontille Pelimannintie 28, jota tällöin voi olla tarvetta laajentaa. Päiväkotitontilta (Purpuripolku 1) on tarkoitus purkaa vanha rakennus ja korvata se uudella, n. 240-paikkaisella päiväkodilla, jonne tulisi siirtymään nykyisen päiväkoti Pelimannin (Pelimannintie 16 ja Vetelintie 4) toiminta. Tutkitaan tarvetta laaAlustava viitesuunnitelma: Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy
5 28.11.2018 14 95 Bök i Kårböle DEN TIDEN DÅ VARJE BY hade sina hantverkare ligger inte så förfärligt långt borta i det förflutna. Själv erinrar jag mig både smeden och hans smedja som revs i slutet av förra seklet i Kårböle. Stugorna där Kårböle byns två skomakare hade bott revs vid samma tider. I barndomen satt jag och tittade på när gamla Munter flätade stadiga potatiskorgar, alltså på 1950-talet. Vi har gått från självhushållning och hantverkskunnande till en ökad levnadsstandard och en slit och slängkultur som saknar motstycke i historien. Kan vi lära oss något av den tiden då man var aktsam med sina klädesplagg, sina skor och strumpor, då man kunde skära glas och byta ut en trasig glasruta, då smeden tillverkade liorna och beslagen och gunghästar i trä tillverkades i hemmet åt barnen ? Man blir helt betagen av hur ekologiskt man levde i byn, där man kunde få hjälp av byns hantverkare för att få en ny kostym sydd eller ett par läderstövlar för det dagliga arbetet gjorda och kanske ett par finskor för kyrkobesöken. Det mesta av maten odlade man själv eller köpte från gårdarna. Men allt var inte idyll. Fattigdomen begränsade barnens möjligheter att delta i skolundervisningen. Man turades om att gå i skolan då skor inte fanns åt alla barnen i familjen.Vandringen från Kårböle till Helsinge kyrka var lång en tidig söndagsmorgon. Då ville man inte slita på skorna utan bar på de värdefulla skorna och drog dem på fötterna först utanför kyrkan. Man vara så lycklig över de nya skorna att man tom gick baklänges för att beundra dem. Kvinnorna kunde väva handdukstyg, sänglinne, borddukar och mattor. Mattorna blev den sista anhalten för slutanvända lakan och klädesplagg. Sömmerskan Elo i Kårböle gick hemma hos folk varje år, hon sydde kläder och lappade och lagade trasiga kläder. En person som också gick i hemmen i Kårböle var täckstickerskan. Hon kom ända från Sjöskog. Tyget för täcket spändes på en täckstickningskonstruktion i trä med kugghjul. Täcket fylldes med orenad vadd och omgavs av tyg i bomull och ytterst i siden. Täcket syddes ihop med en stark tråd och tjock nål som fördes upp och ner genom täcket. Täckstickningskonstruktionen från Kårböle finns på lantbruksmuséet Emil i Vandadalen och torde ha tillverkats av min morfar byggmästare Richard Wickström. Han fungerade också bl.a.som byggmästare för Kårböle uf:s föreningslokal Håkansberg år 1907. Skräddaren hette Emil Sundholm och han öppnade lanthandel i Kårböle år 1878 vid den enda vägen som ledde från norr till Helsingfors. Historien berättar tyvärr inte om hans arbete som skräddare. Han dog redan år 1908 och lanthandeln rev år 1927. Fridolf Friman var skomakare i Kårböle och hade åtta barn. Han kunde spela fiol och han ägde en höna. Humor saknades inte i byn, vilket behövdes, för ofta var livet torftigt och skomakarens barn fick gå utan skor. Gunda Sohlström minns talesättet om Friman med sin endaste ena höna : I rad, i rad som Frimans hönsen. Frimans skoläster finns bevarade i hembygdsmuséet i Helsinge kyrkoby. Den andra senare skomakaren hette Viktor Wickström och han var farbror till min mor. Han bodde i en liten stuga som varit torp under stamhemmanet Husbacka och som utbrutet fick namnet Viktors. Hans skomakardisk med lock varunder alla verkstyg låg finns bevarad. Ett par små barnskor i läder finns kvar, men barnet nådde aldrig vuxen ålder. Kanske någon i byn känner till andra arbeten av skomakar -Wickström ? Smeden i Kårböle hette Uno Eskman. Han fick sin utbildning till smed vid Villmanstrands dragonregemente. Många hantverkare fungerade ju först som lärlingar och avlade sedan gesällprov och blev mästare. Vid regementet behövde de många hästarna seldon och hästskor. Uno var född år 1898 så han torde ha tjänat värnplikten strax efter inbördeskriget. Smeden Uno var så viktig i Kårböle att han inte blev inkallad i kriget. Det berättas att lärarinnan hade kritiserat hans pannlapp och sagt att den duger bara till förkläde åt kråkan. Lilla skolpojken Uno blev så arg att han slängde virkningen på golvet och gick ut. Unos starka stora händer lämpade sig bättre för arbetet med hammaren , städet och järnet än för virkandet. Fönsterhantverkare Astrid Nurmivaara Hantverkare i Kårböle MARRASKUUSSA PIDETYISSÄ seurakuntavaaleissa valittiin Kannelmäen seurakuntaan seuraavaksi nelivuotiskaudeksi 4 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon ja 14 jäsentä seurakuntaneuvostoon. Kolme ehdokaslistaa oli asettanut yhteensä 17 ehdokasta ehdolle yhteiseen kirkkovaltuustoon ja 31 ehdokasta seurakuntaneuvostoon. Kannelmäen seurakunnassa oli näissä vaaleissa 11 887 äänioikeutettua. Äänestysprosentti oli 11,0 %. Yhteiseen kirkkovaltuustoon valittiin (U=uusi): Anni Järvilehto, Timo Sahi, Kaisa Seiro (U), Pirjo Pekkola (U) Seurakuntaneuvostoon valittiin: Pekka Haanpää (U), Anni Järvilehto, Riikka Myllys (U), Tarja Lamminperä (U), Timo Sahi, Pirjo Pekkola (U), Leena Saastamoinen, Elisa Blomberg, Tomi Sirkiä (U), Kai Gröndahl (U), Erik Bärlund, Dora Puhakka 34 (U), Petteri Auvinen (U) ja Anna Ruha (U) Äänestysprosentti nousi Pitäjänmäellä Pitäjänmäen seurakunnan äänestysprosentti nousi neljän vuoden takaisista seurakuntavaaleista. Vuonna 2014 äänestysprosentti oli 11,2% ja nyt 12,1%. Yhteiseen kirkkovaltuustoon valittiin: Anna Laine, Jukka Tuominen, Maija Kumpulainen Seurakuntaneuvostoon valittiin: Anna Laine, Jukka Tuominen, Raisa Jarkkola, Ilkka Kujala, Maija Kumpulainen, Arto Heikkinen, Petteri Lappi, Pirkko Turunen, Marita Inberg, Minna Djupsjöbacka, Jenni Ruottinen, Tuula Westerlund Onnea kaikille valituille! Valtakunnallinen äänestysprosentti oli 14,4. Lisää vaaleista www.seurakuntavaalit.fi/tulokset Kannelmäen ja Pitäjänmäen seurakuntien uudet luottamushenkilöt on valittu Men in black SYKSYN TULLEN valoisa aika vähenee päivä päivältä. Eikä siinä mitään ihmeellistä ole, tuttua juttua Pohjolan perukoilla. Mutta se ihmetyttää, että liikenteessä tapaa ”mustia fillaristeja”. Ei, nyt ei puhuta ihonväristä, vaan ihan kantasuomalaisista. Kyllä itsensä näkyväksi tekeminen liikenteessä on elinehto. Ihan kirjaimellisestikin. Mielellään sitä näkyy liikenteen pelikentällä, eikä jää paitsioon. Aktiivisesti työmatkapyöräilyä harrastavana voin yleisellä tasolla sanoa, että pyöräilijät ovat panostaneet näkyvyyteen ainakin jollain tavoin. Kuka paremmin, kuka huonommin, mutta monelta löytyy ainakin jonkin sortin lamppu eteen. Joillakin myös punavalo taakse. Päälle vielä heijastinliivi, niin johan näkyy! Valitettavasti muunkinlaisia kulkijoita näkee. Miehiä jotka ovat liikenteessä pyörillä, joissa ei ole valoa eteen eikä taakse. Vaatetus on kauttaaltaan mustaa tai tummanpuhuvaa, ei heijastimia. Kypärästä nyt puhumattakaan – ihan turha kapistus sekin. Onneksi nämä ”ninjat” mustissaan ovat vähemmistönä. Tietysti toivoo heille onnea valitsemallaan tiellä, ettei suvun ja ystävien tarvitsisi vuorostaan pukeutua mustiin. Tapio Issakainen HANKKEEN TAVOITTEET • Koulun rakentaminen 7/2019 – 6/2021 • Hankkeen tavoitekustannus 24,86 M€ (alv 0%) • Turvalliset ja terveelliset tilat • Moderni koulurakennus • Uuden oppimisympäristön mukainen koulu • Toiminnalliset ja monikäyttöiset tilat • Virikkeellinen ja turvallinen piha-alue • Koulu ja liikuntahalli muodostavat yhdessä koulun piha-alueelle hyvän suojan liikennemelua vastaan • Erillinen liikuntahalli, josta liikuntatilat koulun päiväkäyttöön • Rakentaminen edellyttää kaavamuutosta • Koulun turvallinen ja terveellinen toiminta rakentamisen aikana, väistötilat sia on jatkotyöstetty syksyllä 2018. Lokakuussa 2018 jatkotyöstetyistä voittajaehdotuksista valittiin suunnitelma, jonka pohjalta kaavamuutosta nyt laaditaan. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden koulukokonaisuuden rakentaminen alueelle. Koulun uudisrakennuksella, sen sijoittelulla ja rakennusmassalla, haetaan parannusta koulun sisäja ulkotilojen ilmanlaatuun ja melutilanteeseen. Olemassa olevat rakennukset puretaan. Lisäksi alueelle on suunnitteilla sijoittaa uusi, yksityisen toimijan hallinnoima urheiluja liikuntahalli, johon tullaan sijoittamaan koulun liikuntatilat. Halli tulee olemaan myös alueen muiden asukkaiden käytettävissä. Osallistu ja vaikuta Osallistumisja arviointisuunnitelma ja alustavaa viitesuunnitelma-aineistoa on esillä 12.–30.11.2018 seuraavissa paikoissa: • Suomalais-venäläisen koulun pääoven viereisessä ikkunassa, Kaarelankuja 2, 00430 Helsinki • Kannelmäen kirjastossa, Klaneettitie 5, 00420 Helsinki • verkkosivuilla www.hel.fi/suunnitelmat. Suunnitteluun liittyvää aineistoa päivitetään Helsingin karttapalveluun kartta.hel.fi/suunnitelmat. Mielipiteet osallistumisja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta pyydetään esittämään viimeistään 30.11.2018. Kirjalliset mielipiteet lähetetään osoitteeseen Helsingin kaupunki, Kirjaamo, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI, (käyntios.: Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13) tai s-postilla helsinki.kirjaamo@hel.fi. Viranomaisille ja muille asiantuntijoille järjestetään erillinen neuvottelu ja heiltä pyydetään tarvittavat lausunnot. Kun mielipiteet on saatu, suunnittelu etenee ja laaditaan kaavaehdotus. Kaavan valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutuksia muun muassa ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja liikenteeseen ja laaditaan tarvittavat selvitykset kaavaratkaisun merkittävien vaikutusten arvioimiseksi. Vaikutusten arviointia suorittavat kaavan valmisteluun osallistuvat kaupungin asiantuntijat sekä tarvittaessa muut viranomaiset ja osalliset. Lisätiedot suunnittelijoilta • Maankäyttö, Minna Koskinen, arkkitehti, p. (09) 310 37469, minna.koskinen@hel.fi • Liikenne, Taina Toivanen, insinööri, p. (09) 310 37433, taina.toivanen@hel.fi jentaa päiväkodin tonttia pohjoiseen nykyiselle puistoalueelle. Uuden päiväkodin saattoja huoltoliikenteen järjestelyjä selvitetään. Tämä voi aiheuttaa muutoksia Klaneettikujan, Klaneettipolun ja Purpuripolun katuja liikennejärjestelyihin. Asukastilaisuus pidetään Kanneltalossa, Klaneettitie 5, 28.11.2018 klo 18–20. Osallistumisja arviointisuunnitelma on esillä 26.11.–17.12.2018 seuraavissa paikoissa: • Kannelmäen kirjastossa, Klaneettitie 5 • verkkosivuilla www.hel.fi/suunnitelmat. Mielipiteet osallistumisja arviointisuunnitelmasta pyydetään esittämään viimeistään 17.12.2018 . Kirjalliset mielipiteet lähetetään osoitteeseen Helsingin kaupunki, Kirjaamo, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI, (käyntiosoite: Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13, avoinna arkisin mape klo 8.15 – 16) tai sähköpostilla helsinki.kirjaamo@hel.fi. Kun mielipiteet on saatu, suunnittelu etenee ja laaditaan kaavaehdotus. Kaarelan aluesuunnitelma Kaupunkiympäristön toimiala on aloittanut aluesuunnitelman laadinnan Honkasuon, Kuninkaantammen, Malminkartanon, Kannelmäen, Hakuninmaan ja Maununnevan alueelle. SUUNNITTELUN TUEKSI järjestetään työpajamaisia asukastilaisuuksia, joissa keskustellaan alueen asukkaiden ja muiden käyttäjien kanssa asukaskyselystä ja alueen nykytilan kartoituksesta esiin nousevien katujen, puistojen ja luontoalueiden kehittämistarpeista ja -toiveista. Tervetuloa kaikille avoimiin asukastilaisuuksiin: Keskiviikkona 28.11. klo 18 – 20 Kanneltalolle (Klaneettitie 5) • esillä Kaarelan aluesuunnitelma, Kannelmäen Pelimannintien ympäristön asemakaavan muutos sekä Lassilan ja Kannelmäen toimitila-alueen suunnitteluperiaatteet. Tietoa myös puistokummitoiminnasta. Tiistaina 4.12. klo 18 – 20 Kannelmäen peruskoululle (Runonlaulajantie 40) • aiheina Kaarelan aluesuunnitelma, mukana myös alueen stadiluotsi Ella Tanskanen kertomassa osallistuvasta budjetoinnista.
6 28.11.2018 Taikova joulupukki vierailee jälleen Kanneltalon jouluisessa tapahtumassa lauantaina 9.12. klo 15.00. Seurakunnan Tiernapojat esiintyvät. Trubaduuri Tom Eklund avustajineen. Iskelmäkuningatar Raija Koso, Kannelmäen oma tangolaulaja Taisto Saaresaho ovat estradilla hanuristi Erkki Kallion säestyksellä Kanneltalon kahvilassa. Yhteislaulua. Tervetuloa viettämään iloista lauantaipäivää koko perheen voimin. Vapaa pääsy. Järjestää: Kaarela-Seura ry. Kannelmäen Joulujuhla Kanneltalossa La 15.12. klo 15-17 Järjestää Kaarela-Seura ry Vapaa pääsy • Kahvila avoinna Juhlapuhujana valtakunnansyyttäjä prof. Matti Kuusimäki (eläkk.) OHJELMASSA mm.: • Vaskipuhallinkvintetti Väärä Vitonen • Kannelmäen Voimistelijoiden tanssiryhmät • Duo FrimFram, Juki Välipakka ja Sirpa Suomalainen • Stadin slangibändi • Julkistetaan Kaarelan vuoden yrittäjä 2018 • Tom Eklund ja Liivit Boys • Kannelmäen Soitannollinen Seura, johtaa Luis Ramirez Solisteina Amadeus, Raija Koso ja Taisto Saaresaho Itsenäisyyspäivän juhla To 6.12. klo 14.00 Kanneltalossa • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY toimisto@maunulantilitoimisto.fi www.maunulantilitoimisto.fi M JOULUMYYJÄISET La 15.12. klo 10-13 Kaarelantie 86 C kerhohuone. Tervetuloa! Kaarelan eläkeläiset ry. Kulttuuriyhdistys Perspektiivi ry:n Joulumyyjäiset 9.12. klo 12 16 Purpuripolku 4, Hki 42 • askartelutuotteita • tauluja • kahvibuffet • arpoja yms. yms… Tervetuloa! Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi PALAUTE Ilmasto toisesta näkökulmasta HALUAN LYHYESTI kiittää ’toisinajattelija’ Esko Karista kirjoituksestanne 7.11. IPCC:n tarina. Ilmasto on saanut selllaiset mittakaavat, että siitä on tullut joillekin leipätyö (IPCC) ja toisille fanaattinen uskonta. Me, jotka emme sokeasti lähde mukaan kaikkiin väittämiin, jotka todellisuudessa ovat pelkkiä olettamuksia, olemme sitten ilmastoateisteja. Voidaan väittää, että jotain tapahtuu 100 vuoden päästä, kun et ole elossa todistamassa. Uskottavaako? Ensiksi, keskiajalla oli 1-1,5 astetta lämpimämpää ja ilman ihmisten hiilijalanjälkeä ei autoja, lentokoneita, teollisuutta, miljardia ihmistä jne. 1600-luvulla oli pieni jääkausi, jota emme kaipaa takaisin. Nyt palataan normilämpöön, mutta hirveä huuto, pelottelu ja sanelupolitiikka mitä pitää tehdä ja ei tehdä. Ei uskottavaa. Toiseksi Suomi ei voi olla maailmassa mallimaa, saasteemme on 0,01%. Suljemmeko koko Suomen, niin ilmasti ei ole huomaavinaankaan. Kolmanneksi ihmisten pitäisi siirtyä kasviksiin ja liha tulisi kieltää ravintoloissa, niin kuin tupakointi, ehdottaa entinen YK:n ilmastojohtaja. Tämä kuulkaas menee överiksi ja pahasti. En suostu. Esimerkiksi maakaasun metaani on 10 kertaa saastuttavampi kuin hiili. Nuoreta ja naiset uskovat kyselyn mukaan, että ydinvoima saastuttaa eniten, kun se juuri on päinvastoin. Suomen ilmastopaneeli sanoo, että autokanta pitää olla sähköistetty 2030-luvulla. Kukaan ei kerro mistä kaikki sähkö saadaan seinästäkö on vastaus! Kiitos kaikesta on vihreitten. Oppilaitoksissa pitäisi juoda rasvatonta maitoa, joka maistuu kraanavedeltä. Juo punaista maitoa, jos haluat lasillisen aitoa makua. Esimerkkilista voisi olla pitkä, mutta herätkää jo ylilyönteihin, koko uskottavuus ja ihmisten mukaan saaminen kärsii ja pahasti. Hyvää vuoden loppua! Fred Koroleff Kannelmäki Tähkäpää nyt Kantelettarentiellä Lissu Merko ja Katja Luukka ovat avanneet 5.11. Kantelettarentie 7:ään kampaamo-parturi Tähkäpään. Monet lukijamme voivatkin hieraista silmiään, sillä kyse ei ole mistään uusista yrittäjistä, vaan molemmat kampaajat toimivat ennen Puhuvissa Saksissa. Tähkäpää nimikään ei ole uusi, sillä Lissun yritys palveli aiemmin Pohjois-Haagassa. Lissu ja Katja haluavatkin informoida kaikkia vanhoja asiakkaitaan, jotta he löytäisivät uusiin Beauty Boutiquen naapurissa sijaitseviin tiloihin. Myös komentoketju on pysynyt samana, eli asiakaspalvelupäällikkö Uno jatkaa kahdeksan vuotta sitten aloitettuja hommiaan päivystämällä lähes kuusi päivää viikossa. Uno, Lissu ja Katja toivottavat niin uudet kuin vanhat asiakkaat tervetulleiksi.
7 28.11.2018 Hieroja/urheiluhieroja Pekka Airikka Puh. 0440-894342 Sitratie 5, 00420 Hki www.hierovathyppyset.fi Hierovat Hyppyset Tässä tulee hyvä lehti! Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Kauneusja terveyspalveluja Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Olli Hytönen Proteesien pohjaukset ja korjaukset sekä uudet proteesit Kysy myös kotija laitoskäyntejä P. 040 8344 206 Pitkänsillanranta 15, Hki • Korsontie 8, Vantaa Satuhammas Oy KAUPPAKESKUS KAARESSA sijaitseva parturi-kampaamo Ekasalongit tarjoaa asiakkaille korkeatasoista ja asiantuntevaa hiuspalvelua. Kannelmäessä 70-luvun alusta lähtien toiminut hiusalan yritys on nähnyt paljon elinvuosiensa aikana. Vanhaa on purettu ja uutta on rakennettu, mutta Ekasalongit on jatkanut toimintaansa samalla tontilla. Ainoastaan Alko on pystynyt samaan. Tänä vuonna tuli täyteen 45 vuotta asiakaspalvelua hiusten parissa. Ekasalongit on monelle kaarelalaiselle tuttu paikka jo vuosikymmenien takaa. Liikkeen perustaja Ritva Aarnio johti yritystään miehensä Heikin kanssa menestyksekkäästi aina eläkkeelle jäämiseensä asti. Vuosituhannen vaihteessa vetovastuu siirtyi Ritvan tyttärelle Aijalle ja hänen miehelleen Ari Toivoselle . He tarttuivat tilaisuuteen lyhyen harkinnan jälkeen. Meillä oli hyvät lähtökohdat jatkaa liiketoimintaa, sillä toimivat liiketilat ja upea henkilökunta oli jo valmiina. Ja olemme saaneet vanhemmiltani neuvoja ja apua pyytäessämme. Ritva-äitini kävi saksien kanssa joskus myös tuuraamassa, Aija kertoo. Muutos oli molemmille suuri, sillä he olivat työskennelleet siihen mennessä eri alalla. Yrittäjyys ei ole kuitenkaan ollut aivan hyppyä tuntemattomaan. Onhan siitä ollut hyötyä, että on saanut seurata läheltä yrittäjän arkea ja tietää sen haasteet, sanoo toisen polven yrittäjä Aija. Ja kun itse on ollut työntekijänä toisen palveluksessa, niin omaa näkemystä molemmin puolin. Aijan vanhemmat asuvat Maununnevalla ja äiti käy edelleen asiakkaana ja kysyy säännöllisesti miten asiat sujuvat. Kaaressa on hyvä toimia Viimeisten viiden vuoden aikana Kauppakeskus Kaaressa on ollut muutoksia. Aija ja Ari vaikuttavat suhtautuneen asiaan rennosti. Niinhän se on, että vain muutos on pysyvää, sanoo Ari. Nyt Kaaressa on erittäin hienot puitteet liiketilalle. Remontin jälkeen kauppakeskukseen on tullut lisää avaruutta. Kauppakeskuksissa liikkuu paljon ihmisiä ja ex-tempore käyttäytyminen on lisääntynyt. Moni asiakas saattaa liikkeen ohi kävellessään poiketa kysymään vapaita aikoja. Ja jos ei satu olemaan vapaata, niin asiakas siirtyy seuraavaan, kuvaa Aija ja toteaa perään, että vakinaiset asiakkaat ovat joka tapauksessa liikkeen perusta. Ja Kaaressa Ekasalongit palvelee asiakkaita joka päivä, siis myös sunnuntaisin. Palvelu on ykkösasia Ekasalongit panostaa asiakaspalveluun. Aijan ja Arin mielestä korkealaatuinen palvelu on yrityksen elinehto. Ilman laadukasta palvelua ei alalla voi menestyä. Siten parturikampaajalta edellytetään sosiaalisia taitoja ja ihmistuntemusta. Tärkeää on, miten suhtautuu asiakkaisiin. Asiakaspalvelun ohella Ekasalongit satsaa koulutukseen. Kaikki työntekijät käyvät kaksi neljä kertaa vuodessa koulutuksessa ja erilaisissa hiusalan tapahtumissa. Myös muualta Euroopasta, kuten Iso-Britanniasta ja Saksasta, on haettu oppia. Kouluttautuminen ylläpitää motivaatiota. Tällä alalla ei ole koskaan valmis. Aina oppii jotain uutta, Aija sanoo. Hiusmalleja ja trendejä tulee ja menee. Monet hiustyylit myös palaavat. Sopivuus on kuitenkin aina trendikästä, Ari sanoo. Oikean tyylin löytäminen vaatii näkemystä ja silmää. Kun asiakas tulee liikkeeseen, niin ensikohtaaminen on tärkeä. Ari muistuttaa kuitenkin, että kuten missä tahansa suhteessa, niin aika harvoin heti löydetään yhteys. Ei pitäisi luovuttaa, jos ei ensimmäisellä kerralla puhuta samaa kieltä. Pitäisi antaa vielä se toinen tilaisuus. Kaikki Ekasalongissa työskentelevät ovat palkkatyössä. Ja jokainen työntekijä pystyy tekemään kaikki alan työt. Tämä huomioidaan jo rekrytointitilanteessa, Ari sanoo. Moni Ekasalongissa työskennellyt on hakenut sieltä ammattitaidon ja perustanut oman yrityksen. Aijan mielestä yritykselle on vain vahvuus, että se pystyy tarjoamaan työntekijälle puitteet kehittyä alalla. Uutta tekniikkaa Sähköisen varauspalvelun ansioista säästyy paljon aikaa. Aija ja Ari omistavat yhteensä neljä liikettä eri puolilla Helsinkiä. Meillä on myös todella kyvykkäät liikkeenvastaavat ja työhönsä sitoutunut henkilökunta, omistajat kertovat tyytyväisinä. Tekniikan kehitys on monipuolistanut alaa ja tuonut mukanaan uusia laitteita, jotka mahdollistavat entistä paremman palvelun. Ekasalongissa tehdään hiusten ja hiuspohjan analyyseja. Suurentavan mikrokameran avulla tarkastetaan hiuspohjan kunto. Hiusten hyvinvointi lähtee hiuspohjasta. Harva tietää vaikkapa, että on olemassa viisi eri hilselajia, joita kaikkia hoidetaan eri tavalla, Ari kertoo. Työnjako on selvä Aija vastaa ketjun hallinnosta. Ari taas on omien sanojensa mukaan käsityöläinen. Hän on kouluttautunut parturi-kampaajaksi ja tekee myös alan töitä. Ari vastaa Unioninkadulla sijaitsevasta liikeketjun toimipisteestä. Union of Ekasalongit on erikoistunut miesten luksusparturipalveluihin. Jokaisen miehen tulisi kokea amerikkalainen parranajo, johon sisältyy kasvohieronta, ihoanalyysi ja niskahartiahieronta. Kokemuksen jälkeen ymmärtää, miksi naiset käyvät kosmetologilla, Ari toteaa. Ari ja Aija ovat ehdottomasti sitä mieltä, että parturikulttuuri on palannut ja on selvässä nosteessa. Molemmat uskovat vahvasti hiusalan tulevaisuuteen. Parturi-kampaajan työ perustuu käsityöhön. Toistaiseksi koneet eivät ole korvanneet meitä, Ari naurahtaa. Ja hiukset kasvavat aina, Aija jatkaa. Kun pariskunta ei ole töissä, rentoutuvat he mökillä. Kumpikin nauttii olostaan tavallaan. Ari vaihtaa sakset halkojen hakkuuseen ja Aija ”paperityön” hyvän kirjan lukemiseen laiturin nokassa. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Vahva perusta ja palvelu menestyksen tae Yrittäjäpari Aija ja Ari Toivonen vetävät Kannelmäestä kasvanutta Ekasalongit -ketjua. Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Tervetuloa! t. Lissu, Katja ja Uno Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan
8 28.11.2018 Kanneltalo.fi Tervetuloa viettämään itsenäisyyspäivää Kanneltaloon. Tilaisuus on kaikille avoin. Vapaa pääsy. Kaikkien itsenäisyyspäivän juhla to 6.12. klo 16–19 Adventtimyyjäiset la 1.12. klo 11–13 seurakuntakeskuksessa. Mukana mm. Lähetys, Kannelkellot ja Kannelmäen Martat. Jumalanpalveluksia • 1. adventtisunnuntai 2.12. klo 10 messu. Hoosianna! Virpi Koskinen, Sakari Enrold, Nina Rajamäki, Timo Sahi ja Anne Myllylä sekä Vokaaliyhtye CantoNovo. Klo 18 Adventtikonsertti. Länsi-Helsingin musiikkiopiston orkesterit esiintyvät. Vapaa pääsy. • Ke 5.12. klo 9.15 Aamuehtoollinen. Ehtoollisen jälkeen aamiainen (1,50 €). • To 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ja Susiveikkojen myyjäiset. • Ke 12.12. Iltaehtoollinen klo 19. Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa. Pe 7.12. klo 18.30 Maksettujen viulujen joulukonsertti. Henna-Maria Harju, viulu, mandoliini ja laulu, Tuuli Malve, viulu ja laulu, Ossi Mäki-Reini, kitara, perkussiot ja laulu, Neea Lamminmäki, harmooni ja syntetisaattori, Sirpa Luoma, lyömäsoittimet, viulu ja laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Ti 11.12. klo 18.30 Kirkkauden ääniä -joulukonsertti. Kalle Virtanen, tenori, Ronnie Karlsson, basso, Stefanie Tuurna, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Ma 17.12. klo 18.30 Joulukonsertti. Senja Salon pianoja klarinettiopilaita. Vapaa pääsy. Ke 19.12. klo 18 Jouluinen ilta kirkolla. Ohjelmassa joulunäytelmä ja Kauneimpia joululauluja. Sopii kaikenikäisille. Malminkartanon kappelissa • Adventtisunnuntain messu ja iltatee su 2.12. klo 18 KAUNEIMMAT JOULULAULUT • La 8.12. klo 16 Lasten Kauneimmat joululaulut Kannelmäen kirkossa • Su 9.12. klo 18 Kannelmäen kirkossa • Ti 11.12. klo 18 Malminkartanon kirjastossa, os. Puustellintie 6 • To 13.12. klo 18 Kannelmäen kirjaston aulassa, os. Klaneettitie 5 • Su 16.12. klo 12 Malminkartanon kappelissa • Su 16.12. klo 18 Kannelmäen kirkossa • Ti 18.12. klo 17.30 ja 19 Kauppakeskus Kaaressa Rakenna joulupuu -keräys. Keräyksen kautta on mahdollisuus antaa lahja vähävaraiselle lapselle tai perheelle. Toiveen voi noutaa Paikasta, Kauppakeskus Kaari -1. krs, ma–la 3.–8.12. (ei 6.12.) klo 12–18. Jennyn Mummola la 8.12. klo 10–13 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Lapsille aikuisineen leikkiä, askartelua, lukemista vapaaehtoisten mummojen kanssa. Tarjolla välipalaa. TilkkutäkkiPaikka la 15.12. klo 13–16 Tervetuloa Paikkaan, Kauppakeskus Kaari -1. krs, virkkaamaan isoäidinneliöistä peittoja vanhuksille. Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta JUMALANPALVELUKSET Su 2.12. klo 10 Ensimmäisen adventin messu ja lähetyskahvit. Rakenna joulupuu -keräys vähävaraisille käynnistyy. To 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän messu ja partiolaisten myyjäiset. Klo 12 Kunniakäynti Pitäjänmäen sankarihautausmaalla, Sotarovastintie 7. Su 9.12. klo 10 Toisen adventin messu ja Unkari-kahvio. Saarnaa András Koranyi Unkarin ystävyysseurakunnasta. Uuden sinisen kirkkotekstiilisarjan käyttöönotto. La 15.12. klo 15 Joulukuvaelma päiväkerholaisten esittämänä. Tervetuloa kaikenikäiset. Su 16.12. klo 10 Herättäjän kirkkopyhä ja seurat. La 22.12. klo 18 Metallimessu Goes joulu. Jouluista tunnelmaa metallisin sovituksin. Haka Kekäläinen ja bändi. Su 23.12. klo 10 Kauneimmat joululaulut –messu Ma 24.12. klo 15 Aattohartaus, klo 23 Jouluyön hartaus Ti 25.12. klo 10 Joulupäivän messu Ke 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu Ti 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän messu Su 6.1. klo 10 Loppiaisen messu ja uusien luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen. KONSERTIT Su 2.12. klo 18 Jippu –Rakkauden joulu Liput 10 € ovelta. La 8.12. klo 18 Helsingin Työväen Orkesterin joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohj. 10 €. KAUNEIMMAT JOULULAULUT Su 9.12. klo 18 kirkossa bändin säestyksellä, la 15.12. klo 13 Kauppakeskus Ristikossa, Ajomiehentie 11, su 16.12. klo 17 kirkossa erityisesti lapsiperheille, ke 26.12. klo 18 kirkossa. MUUTA JOULUISTA Ke 12.12. klo 15-18.30 Kirkon olkkarin joulu. Jouluisessa olkkarissa joululauluja ja puuroa. Tervetuloa oman aikataulun mukaan. Pe 14.12. klo 12 Joululounas kirkolla. Lippujen myynti 10 € käteisellä ennakkoon seurakuntatoimistossa. Pe 21.12. klo 12 Joulujuhla Pajamäessä. Joulupuuro ja –kahvit 5 € sekä kauneimpia joululauluja. Pajamäentie 14. Tapahtumat ovat Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4, ellei toisin mainita. Pitäjänmäen seurakunta Turkismiehenkuja 4, 00370 Helsinki Puh. 09 2340 5600, ti, to, pe klo 12-15, ke klo 14-18 pitajanmaki.srk@evl.fi www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta Rauhaisaa joulunaikaa!