• kÄytÄ heijastinta ! Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi Etelä-Kaarelan apteekki toivottaa asiakkailleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Tervetuloa joulukahville torstaina 15.12. klo 10-18 No 12 14.12.2011 · 47 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012! Puhuva Pablo imitoi Eino Gröniä
• RATKAISEVAN prisma.fi EDULLINEN KANNELMÄEN KIINTEISTÖT TOIVOTTAA ASUKKAILLEEN Koko perheen Joulu Hyvää Joulua! www.kannelmaenkiinteistot.fi Kannelmäen Kiinteistöt Oy on toiminut vuodesta 1979. Sen hallinnassa on lähes 1800 huoneistoa, joissa asuu 3500 asukasta. Tarjoamme asukkaille luotettavia ja tasokkaita asumispalveluja. Haluamme myös jatkossa palvella asukkaita hyvässä yhteistyössä. Toivotamme kaikille asukkaille Hyvää Joulua ja rauhallista Uutta Vuotta! Rauhallista Joulua! Toivottaa Prisman väki PRISMA KANNELMÄKI ark. 8­21, la 8­18, su 12­21 Kantelettarentie 1, Helsinki KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY Soittajantie 3, 00420 HELSINKI Puh. (09) 530 6280, fax (09) 5303 7070 Jouluviikon ohjelmaa ja aukioloaikoja Sitratori, Kannelmäki www.kannel-krouvi.fi In Dream Lounaskahvila 19.12. III Kinkkubingo klo 20 21.12. Tietovisan Jouluspecial klo 19 24.12. Jouluaattona 9 ­ 17 25.12. Joulupäivänä 10 ­ tarpeen mukaan 26.12. Tapaninpäivänä 9 - 23 avattu Kannelmäen vanhassa ostarissa 4.11. Uudessa venäläisvirolaisessa lounaskahvilassa joka päivä tarjolla kaksi keittoa ja yksi lämminruoka. +ruokalistalla joka päivä 10 eri keittoa, pelmeenit ja paljon muita herkullisia ruokia Avoinna: ma-pe 8.30-18.00, la-su 10.00-18.00 Myös ulosmyynti. Kahvilaa vuokrattavissa yksityistilaisuuksiin. Huom! pikkujoulut. Tilattavissa voileipä- ja täytekakkuja. Lounas 6.90 klo 11.00-15.00 Buffet 6.90 klo 15.00-18.00 Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki Puh. 040-7778880 Tatiana Happonen Tervetuloa! Kannel-Krouvi toivottaa Hyvää Joulua!
• 4 14.12.2011 MAJAVAN MATKASSA Uurnat kutsuvat SUOMEN KANSA ARVOSTAA presidenttejään. Presidenttimme ovat aina olleet tärkeitä mielipidevaikuttajia ja arvojohtajia. Toiset enemmän, toiset vähemmän. Muistellessani oman aikani presidenttejä niin jokaisesta on jäänyt jotakin mieleen. Kun synnyin, Risto Ryti oli maamme presidentti. Tästä syystä en tietenkään muista häntä henkilökohtaisesti, koska en osannut tuolloin vielä lukea eikä televisiotakaan ollut. Olen joutunut paikkaamaan tietoni jälkikäteen. Hieno ihminen hän oli ja todellinen arjen sankari. Hän pelasti Suomen rohkeudellaan ja sai kärsiä siitä raskaasti. Hänet vangittiin perusteettomasti ja hän menetti terveytensä. Se oli sitä aikaa se. On hienoa, että Rytiä nyt arvostetaan. Paasikivestä muistan parhaiten hänen radiopuheensa. Huonosti istuvien tekohampaiden vuoksi puhe oli yhtä suhinaa ja kalinaa. Kelpo mies hänkin. Puhui venäjää ja tuli toimeen valvontakomission heppujen kanssa. Reaalipoliitikkona hän pärjäsi jopa Stalinin kanssa. Hän oli oikea mies oikeaan aikaan. Olipa hän myös kiivas ukko pikkuasioissa. Tulipa hän tempaisseeksi kerran eduskunnan vahtimestaria salkulla päähän, kun tämä ei toiminut riittävän ripeästi. Lapinlahteen hän joutui erehdyksessä käytöksensä vuoksi joskus 1920- luvulla ollessaan KOP:n johtaja. Virhe selvisi, yön hän kuitenkin vietti lukon takana. Vaan sitten tuli Kekkonen keväällä 1956. Siinä se vasta sälli oli. Hänestä joko pidettiin tai sitten ei. Hänen tekojensa vaikuttimia ei aina julkisesti tunnettu, koska kaikesta ei voinut vapaasti puhua. Nyt jälkikäteen tiedetään, että hän oli mies paikallaan ja että on todennäköistä, ettei kukaan muu olisi tuolloin pystynyt hoitamaan maan asioita kuten hän. Yksikin väärä liike olisi aiheuttanut sen, että olisimme saaneet kokea Tsekkoslovakian ja Unkarin kohtalon. Kekkonen tämän tiesi. Suurin rikoksemmehan oli se, että olimme pistäneet tarmokkaasti hanttiin 1939-1945. Tästä syystä olisimme tuskin saaneet jäädä edes asuinsijoillemme. Urkki hoiti asiat suvereenisti neukkujen kanssa. Hän lauloi ja ryyppäsi oikeiden henkilöiden kanssa ja pelasti Suomen miehitykseltä. Porukassa pitää olla porukan tavalla. Olisihan niitä tyyppejä ollut pilvin pimein, jotka olisivat osanneet "käyttäytyä". Ei näistä pukumiehistä olisi tosipaikassa mihinkään ollut. Urkista oli. Oli sääli, että Urkki dementoitui ennen aikojaan ja että häntä ei päästetty ansaitulle eläkkeelle 1970- luvun puolivälissä, kun hän oli vielä täysin järjissään. Vaan ei, oli näitä kaiken maailman uusitaloja ja vastaavia, joidenka hyvinvointi oli sidottu Urkin valtaan. Koivistoa arvostan kovasti siitä, että hän toimi sodan aikana Törnin porukassa kaukopartiomiehenä. Sen kovempaa hommaa ei voi ihmiselle keksiä. Koivistoa arvostellaan siitä, ettei hän huolehtinut siitä, että Karjala olisi palautettu takaisin. No ei se hyvänen aika ollut Koiviston eikä kenenkään muunkaan palautettavissa. Lisäpisteitä Manulle annan siitä, että hänellä on aivan hemmetin nätti tytär. Paitsi nätti, niin myös erittäin hyvin kasvatettu. Ahtisaarta on mollailtu etenkin sosialistien taholta. Mies ei suostunut kumartelemaan puoluepamppuja vaan teki asiat kuten oikeksi tunsi. Päättäväistä toimintaa kansan valitsemalta presidentiltä. Ilmankos häntä ei enää toiseksi kaudeksi kosiskeltu. Erityisen paljon Ahtisaaren teoissa arvostan sitä, että hänellä oli rohkeutta kutsua Mannerheim- ristin ritarit itsenäisyyspäivän juhlaan 1994. Kaunis tapa on jatkunut, kiitos siitä. Halosen kausi on liian lähellä jotta sitä voisi arvioida kokonaisuutena. Se täytyy kuitenkin sanoa, että idänsuhteet hän on hoitanut hyvin. Rajamme Venäjää vastaan on 1250 kilometrin mittainen. Tämä tulee ottaa aina huomioon.Ukot Venäjällä vaihtuvat, ainakin tehtäviä vaihdetaan keskenään kuten nyt, tilanteet saattavat vaihtua kuten aina historiassa tapahtuu. Suhteet on kerta kaikkiaan hoidettava. Poliitikot ovat kateuksissaan huonon itsetuntonsa vallassa karsineet presidentiltä valtaoikeuksia etenkin nyt, kun kansa valitsee presidentin. Jos vaikka sattuisi "väärä" tyyppi tulemaan...kts Maran tapaus. Nyt kun kansa saa päättää, tehtäköön se vaikka valinta tuntuisi kuinka itsestään selvältä hyvänsä. Meillä on loistavia ehdokkaita, taatusti sieltä löytyy henkilö kunkin makuun: Tuntuu siltä, että Niinistön valinta on jo ennakolta selvä. Hänet mielletään "ei-poliitikoksi" joka tekee asiat oman harkintansa mukaan miettimättä paljoakaan sitä, onko hänellä oikeasti valtaa vaikuttaa jonkin asian hoitoon. Hänellä on kuitenkin valta vaikuttaa mielipiteeseen ja sen hän takuulla tulee tekemään. Soini on mukana noin harjoitusmielessä. Hän on liian tärkeä ukko puolueelleen ja sitä tietä koko kansalle. Hänellä on aikaa odottaa. Entisestä happamasta tosikosta, Väyrysestä, on yllättäen kehittynyt joviaali kansanmies. Uskon että hän iloitsee pystyessään näyttämään Kepun puolueänkyröille, että hän on oikeasti suosituin kepulainen. Vanha idolini Lipponen meni ehkä turhaan tyrkylle.Patterit alkavat loppua. Upea elämäntyö on tehty, antaa nuorten resuta... Kaarela-Seuran avustajat Pentti Hämäläinen vas. ja Kaija Varvikko oik. jakoivat viirin Heikki Tuuralalle ja kullatut ansiomerkit Erik Bärlundille, Sakari Enroldille, Leena Timoskaiselle ja Hannele Kosolalle ansiokkaasta työstä Kaarela-seuran hyväksi. Itsenäisyyspäivänä Kanneltalo täynnä Itsenäisyyspäivän puhe Hyvää itsenäisyyspäivää! Tänään juhlitaan jälleen maatamme. Hyvä niin, kyllä se juhlansa ansaitsee. Olen asunut täällä Kaarelassa koko ikäni ja mitä ilmeisimmin myös asun koko loppuikäni, mihinkäs sitä juuriltaan. Vanhat luokkakaverini jotka villeinä vuosina karkasivat keskustaan, alkavat nyt haikailla takaisin. Osa on jo tullut. Ihmisen henkinen ikäkehitys on mielenkiintoista. Aikuisena olen huomannut että minulle opetettiin kouluaikana aivan vääriä asioita. Tuputettiin historiaa ja kotitaloutta, eivät ne silloin kiinnostaneet. Ei tipan vertaa. Nykyään huomaan olevani kiinnostunut historiasta ja uusia ruokalajejakin on mukava kokeilla, etenkin kalaruokien teko on mukavaa vaikka viime viikolla söimme itse pyydettyä villisikaa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on myös alkanut kiinnostaa, lähinnä epäkohtien kautta joita maassamme riittää itsenäisyydestä huolimatta. Ei tämä mikään lintukoto ole. Kaverillani on kaksi päiväkotiiässä olevaa lasta, perhe asuu Töölössä, päiväkotipaikat lapsille löytyivät toiselle Haagasta ja toiselle Vuosaaresta. Kuulin myös Kalliossa asuvasta perheestä jolle päivähoitopaikkaa tarjottiin Suomenlinnasta. Se on saari! Kaupunki tuuppaa lapsia siis minne sattuu. Alueemme liikenne on vuosien varrella kasvanut ja samalla nopeus ja röyhkeys on lisääntynyt. Kaupungin liikennesuunnittelijat istuvat konttorissaan eivätkä tee mitään. Tässä maassa vallitsee edelleen valitettavasti uhrikulttuuri. Jonkun on jäätävä vakavasti auton alle ennen kuin mihinkään toimenpiteisiin ajonopeuksien hillitsemiseksi ryhdytään. Olen ollut kirjeenvaihdossa alueen liikennesuunnittelijan kanssa. Hän on toimittanut tutkimustuloksia alueen ajonopeuksista. Siinä hän on hyvä. Mittaukset osoittavat että Kaarelantien keskinopeudet ovat alituiseen yli 40km/h. Siis keskinopeudet. Jos minä ajan joskus 20km/h, tarkoittaa se sitä että joku ajaa vastaavasti 60km/h. Tiellä on 40km/h rajoitus ja paljon koululaisia. Kaupunki aikoo asettaa Kaarelantielle tulijoille kärkikolmiot ja väittää että silloin nopeuden pienenevät. Eräskin taksikuski sanoi että no, silloinhan voi painaa lisää kaasua kun ei tarvitse väistää sivulta tulevia. Kuulostaa aika luonnolliselta kommentilta aikana jolloin liikennekuri on höltynyt. Samaa olen kuullut muidenkin suusta. Myöskään Hämeenlinnantien meluvallia ei saada aikaiseksi lukuisista pyynnöistä huolimatta. Kohta Kaarelanraitille tehdään jäähalli jolloin liikenne lisääntyy entisestään ja jonka alta kaadetaan metsää jolloin lähtee viimeinenkin melueste. Väitetään että halli itsessään toimisi meluesteenä. Ei pidä paikkaansa. Kyllä jokainen fysiikkaa lukenut tietää, ettei betoni ole kovinkaan hyvä äänen imijä. Kaupunki ei tee mitään koska aina voidaan vedota resurssipulaan. Innokkaana kalastuksen harrastajana en voi myöskään olla ihmettelemättä miten alueellamme voidaan sallia laillisia ympäristörikoksia Vantaanjoella. Esimerkiksi Riihimäen vesi laskee joka kevät puhdistamatonta viemärijätettä jokeen. Tämä tapahtuu veden ollessa korkealla. Kun vesi laskee jää jäljelle puun oksilla roikkuvia vessapapereita ja mahtava löyhkä. Ja samai- - Kiitos, kun järjestitte taas näin hienot juhlat! Mistä te aina löydätte kaikki taiteilijat? Sali oli ihan täynnä! Kuvat Heikki Tuurala Mikko Peltola sessa joessa helsinkiläiset sitten kalastavat ja uivat. Ajoittain siitä otetaan myös juomavettä. Riihimäen vesi on myös mukana pyttykampanjassa jonka tarkoitus on suojella itämerta. No ihan tiedoksi, Vantaanjoki laskee itämereen. Yhtiön mukaan parannusta tilanteeseen on luvassa, ehkä. Alueemme on sijainniltaan yksi kaupungin parhaista. Hieno keskuspuisto ihan vieressä, liikenneyhteydet kaikkialle ovat huippuluokkaa. Alueen viherarvoista on syystä pitää kiinni. Ei rakenneta kaikkia metsiä täyteen. Annetaan luonnon olla omillaan, annetaan ihmisille mahdollisuus kulkea metsäpolkuja. Ei kaikkialle tarvitse päästä siloteltua ulkoilutietä. Luonnon olemassaolo on omiaan lisäämään ihmisten hyvinvointia. Metsässä hermot lepäävät ja huolet unohtuvat, sitä kai kaupunkilainenkin joskus kaipaa, miksi muuten hinkuisimme viikonloppuisin vapaa-ajan asunnoillemme pöpelikön keskelle. Mätäjoki ei ole muuten nimensä veroinen. Olin virtavesien hoitoyhdistyksen talkoilla Mätäjoen alajuoksulla. Joessa elää taimen ja se jos joku on merkki hyvästä. Siitäkin kannattaa siis nauttia. Muutamia epäkohtia lukuun ottamatta Kaarela on siis ihan kelpo asuinpaikka. Kun minut vuonna 1974 tuotiin naistenklinikalta asumaan Kaarelaan, oli pihamme perällä Mattivaarin vanha riistanruokintapöytä. Eräänä päivänä sain todistaa kun hirvi juoksi pihaltamme tielle. Nykyään ei taitaisi onnistua, sen verran tiiviit ovat aidat pihojen välillä. Ettei vaan naapuri saa tietää mitä täällä puuhataan. Löysin myös vaarini metsästysluvan 60 luvulta. Luvassa annettiin oikeus am- pua haulikolla variksia, harakoita, kettuja ja jäniksiä Paloheinän, Pakilan, Pirkkolan, Haagan, ja Kannelmäen alueella. Tänä päivänä joka vuosi kysytään mitä itsenäisyys sinulle merkitsee, illalla linnassa ihan kyllästymiseen saakka. No mitä se ihmisille sitten merkitsee? Sekuntiakaan Matti vaarini urotekoja väheksymättä voin sanoa että en minä tiedä. Jos Matti vaari ei olisi sotinut, saattaisimme olla nyt venäläisiä. Emme silloin tietäisi millaista on olla suomalainen, ainakaan me 70-luvun lapset. Tämä muodostaa suuria elämänkatsomuksellisia eroja sukupolvien välille. Se tuo rikkautta. Harmi sinänsä että kohta sukupolvi, joka sotia on kokenut, poistuu eikä kukaan enää tiedä, millaista oli elää sota-aikana. Tehdessäni Yle Teema- kanavalle Suomen historian myytit ohjelmaa pääsin penkomaan vanhoja sotapäiväkirjoja talvisodasta. Sieltä löytyi mielenkiintoisia tarinoita joita Matti vaari ei koskaan kertonut joten te jotka olette sota-ajan kokeneet, laittakaa tarinat kiertoon. Heikki Majava
• Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Nordea Pankki Suomi Oyj Kannelmäen Kampaamo-Parturi Vanhaistentie 3, Helsinki, Puh. 538 834 Kantelettarentie 7, 00420 HELSINKI, puh. 504 2341 ja Onnellista Uutta Vuotta! Hyvää Joulua Helka ja Katja Kantelettarentie 5, 00420 Helsinki, puh. 566 2644 Parturi-Kampaamo Seneffiina Hanuripolku 5, Kannelmäki, puh. 5042 397 Hki-Kannelmäki Hki-Lassila nordea.fi Aukioloajat: Ma-pe 06 - 21, la-su 10 - 21 Huolto ma-pe 08 - 17 Kaarelantie 84, 00420 Helsinki Puh (09) 5630 670, www.ripoil.fi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Bike Service OY Huopalahdentie 16, puh. 477 5002 ISO-KAPPA Vanhaistentie 3, 00420 HELSINKI Puh. 477 8740 taneli.toiviainen@k-market.com Hyvää Joulua Ja Onnellista Uutta Vuotta Asiakkaillemme SITRATIE 5 - KANNELMÄKI - PUH. 531 979 Kaarela-Seura ry MAUNUNNEVA Kaarelantie 3, 00430 HELSINKI p. 010 292 2190, faksi 010 292 2199 mika.marjakangas@k-market.com KANNELMÄKI Klaneettitie 7, 00420 HELSINKI Kannelmäen asema Puh. 563 1855 Fax 533 609 juha.vertala@k-market.com toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Klaneettitie 7, Kannelmäki K N N E L- P U B A Maununnevantie 2, puh. (09) 2410 810 KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 KANNELMÄEN ELÄINLÄÄKÄRIT GAMLAS VETERINÄRER Soittajantie 1, 00420 Hki p. 530 6610 K U K K A Hyvää Joulua God Jul Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki Avoinna ma­la 9­18, su 12­16 puh. (09) 537 087 www.kukkacardella.fi Kukkien kuljetus- ja välityspalvelu Malminkartanon Kiinteistöt Oy Puh. 530 8050
• 14.12.2011 9 Lähde lentoon! Suomen Ilmailumuseo on Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä sijaitseva ilmailun valtakunnallinen erikoismuseo. Museon kokoelmissa on noin 80 lentokonetta sekä runsaasti muita ilmailuun liittyviä esineitä, kuten moottoreita, potkureita, mittareita, viestintävälineitä ja pienoismalleja. Museon yhteydessä toimii kahvilaravintola Café Cockpit, joka on oiva paikka erilaisille tilaisuuksille. Nykyaikainen 170-200 henkilön auditorio sekä 8 ja 30 henkilön kabinetit tarjoavat hyvät puitteet eri tilausuuksille. M useon kokoelmissa on lähes 9 000 esinettä, lentokoneita, helikoptereita, purjekoneita, kuumailmapalloja,laskuvarjoja, moottoreita, mittareita ja kaikkea muuta ilmailutavaraa. 16 000 kirjaa, runsaasti ilmailuaiheisia lehtiä ja pienpainotuotetta. Lisäksi on runsas valikoima lento- ja huoltokirjoja. Valokuvia, negatiiveja ja dioja on yli 80 000. Arkistomateriaalia on noin 1 600 hyllymetriä. Ilmailumuseoaiheisia artikkeleita julkaistaan säännöllisesti Feeniks ja Trafiikki -lehdissä. Museon kokoustilat ovat vertaansa vailla, 200 henkilön auditoriossa on liikennelentokoneen istuimet ja kabinetit ovat täynnä ilmailuai- heista materiaalia ja sokerina pohjalla varustettuna nykyaikaisella avtekniikalla. Museon elämyspalvelut muodostavat interaktiivisen ikkunan, museokävijöille osallistua itse esimerkiksi simulaattorilentämiseen. Se operoi kolmea erilaista simulaattoria: Dc-9 Liikennelentokonesimulaattoria, yhdessä Finnairin lentokoulutuskeskuksen kanssa, Messerchmitt Bf-109G2 hävittäjäsimulaattoria ja Piper Aztec yleisliikennekonesimulaattoreita operoidaan museon tiloissa, pääajatuksen ollessa, jokaiselle jotakin. Museon kahvila-ravintolasta voi tilata tarjoiluja ryhmille - kahvit ja lounaat kokoukseen, koululaislounaan lapsiryhmille tai vaikka use- an ruokalajin illallisen cocktail-tilaisuuteen tai juhliin. Lisäksi DC-9 -simulaattoriasiakkaille tarjoillaan ainutlaatuisia menuvaihtoehtoja, joiden parissa voi sulatella lentokokemuksiaan hyvässä seurassa. Museomyymälässä myydään ilmailuaiheisia kirjoja, postikortteja, lennokkeja, pienoismalleja, ilmailuaiheisia matkamuistoja ja paljon muuta. Suomen Ilmailumuseo on Trafiikki museot ­ liikenne- ja viestintämuseoiden ketjun jäsen. Muita Trafiikki -museoita ovat Mobilia, Postimuseo, Radio- ja tv-museo, Suomen merimuseo, Suomen rautatiemuseo, Rupriikki, Tekniikan museo ja Forum Marinum. Lentoon 2015 Ilmailumuseo uudistaa perusnäyttelyn ja käynnistää Lentoon 2015-projektin. Lentoon 2015 projekti ,nostaa Ilmailumuseon kehittyvän Aviapolis- alueen vetovoimaiseksi ja kiinnostavaksi vetonaulaksi. Perusnäyttelyuudistuksen lisäksi näyttelytilojen siistiminen ja elävöittäminen ovat projektin kantavia teemoja. Interaktiivisuuden lisääminen ja museokävijän oman osallistumisen mahdollistaminen, simulaattorielämysten ja kosketusnäyttöjen kautta avaa ovet aivan uuteen maailmaan. Ajankohtaista Ilmailumuseolla 2011-2012 NÄYTTELYT: Leijat 30.11.2011-27.5.2012 Ikivanhaa lentämisen ideaa nähden ja tehden. näyttelyn toteutus yhteistyössä Suomen käsityönmuseon ja Leijaseuran kanssa. Pedagogisia, koululaisille suunnattuja ohjelmia ja työpaja. EFHK 60 v 12.6-31.12.2012 Helsinki-Vantaan lentoasema 60 vuotta juhlanäyttely Avia-kabinetin Ilmailutaidenäyttelyt: Kari Vertanen 10.11.20114.3.2012 Antti Salminen 2.4.201231.12.2012 TAPAHTUMAT: · Finnair Pilots` Big Band konsertti 21.12.2011 kello 15.00 LIPUT 12 (Sisältäen museon sisäänpääsyn) · Kirjallisuuspäivä 10.3.2012 kello 10-17. Luentoja, uutuuskirjoja, myyntipöytiä, simulaattoreita ja huutokauppa. · Leijapäivä 14.4.2012 kello 1017 Lennätystä, luentoja, myyntipöytiä, työpajoja yms. · Model Expo-tapahtuma Messukeskuksessa 27-29.4.2012 · Museolla Osasto ja paljon ilmailuaiheista toimintaa osastolla. · Lasten päivä 13.5.2012. Ohjaamoesittelyjä, työpajoja, Lentoaseman palokunta ja poliisi, simulaattoreita ja osana Vantaan kaupunkijuhlaa paljon nuorten lentäjien ohjelmaa.
• 14.12.2011 11 Se tavallinen joulu K olmekymmentä vuotta luulin että jouluaattoa ei voi viettää missään muualla kuin lapsuudenkodissa sisarusten ja vanhempien kanssa Tampereella. Sitten luulin, että jouluaattona kuuluu aina olla omassa kodissaan oman perheensä kanssa. Kun oma perhekunta laajeni maailmalla, olen kokenut joulun eri maissa ja jopa hotellissakin asuen. Välillä tuntuu että kaikkien suomalaisten kuuluu matkata jouluksi maalle, mielellään mummulaan. Mutta nyt monen lapsen mummila onkin kaupungissa ja jopa Helsingissä ja aika monen Pitskussakin. Pitskulainen jouluni alkoi tänä vuonna pari päivää ennen adventtia. Kaivoin esille monenlaiset joulukoristeet, joille kaikille on oma paikkansa kodissamme. Uudet jouluvalot ledlamppuineen hankittiin verannalle. Ovikoristekin kaipasi uusimista, koska pikkulinnut nokkivat kransseista kaiken punaisen pois. Joululauluja kuuntelen niiden omalta radio-kanavalta. Joulukuusi käydään ostamassa muutamaa päivää ennen jouluaattona Pitäjänmäen Tarmon kuusenmyyjiltä. Niin on tehty kaksikymmentä viisi vuotta. Jos joulukukkia ei ole saatu tarpeeksi, ne käyn hakemassa Etelä-Haagasta Piilolan kukkakaupasta, kuten aina ennenkin. Ruokaostoksille suuntaan Ristikkoon. Li- hapuolen pojat lupasivat jo ajat sitten toteuttaa suunnitelmani ja tilat savustettu kalkkunaa. Tortut, piparit, joulukakut ja pikkuleivät leivon ajoissa. Teen kaikki laatikot itse ja kotijouluna kokeilen aina jotain uutta. En ymmärrä niitä jotka väittävät että pääsee helpommalla kun ostaa kaiken valmiina. Pidän ruoan laittamisesta ja joulu tarjoaa oivalliset puitteet kokeilla jotain uutta ja tarjota perhekunnallamme myös vuosia hyväksi havaittuja herkkuja. Joulusiivousta ei tarvitse onneksi enää ottaa niin vakavasti. Saunan kylläkin tapaan pestä perusteellisemmin ennen joulua ja ennen juhannusta. Tänäkin jouluna pitää jännittää tuleeko se joulupukki meille vai ei. Kolmevuotias uskoo että tulee. Tokaluokkalainen kirjoitti joulupukille pitkän kirjeen. Hänen äitinsä epäili, että moinen lahjamäärä ei taida olla realistinen. Koska ukki on ollut joulupukki, kyllä hän pitää huolen että saan kaikki lahjat, totesi tyttö äidilleen. Vielä pari vuotta sitten oli puhetta että aikuiset ostavat osan lahjoista ja osan tuo joulupukki. Seurakunnalla on tarjolla monta tilaisuutta. Kirkolle on ehdittävä muulloinkin kuin eläkkeensaajien joulujuhla-päivänä. Pikomalan Laulajien joulukonsertti kuuluu myös monen pitskulaisen jouluohjelmaan. Jouluaatto-iltana aion käydä lastenlasten kanssa katsomas- Pieni italialainen pizza- ja pastapaikka avattu Kannelmäessä Klaneettitie 12. Puh. 09-42891 888 sa kun Pitäjänmäen VPK:n sytyttämät kynttilät palavat Pitäjänmäen sankarihautausmaalla. Oman lisäarvonsa joulun aikaan tuo lastenlasten joulujuhlat päiväkodissa, koululla, sirkuskoulussa ja musiikkikoulussa. Joulumieli syntyy monista pienistä asioista ja sekin täytyy hyväksyä että osa perhekunnastamme on muilla mailla. Onneksi hekin näkevät Turun joulurauhan julistamisen netin kautta. Hyvää ja leppoisaa joulua kotinurkissa tai muualla! Leena-Maija Tuominen TERVETULOA LIIKKUMAAN HYVÄÄN SEURAAN! Kannelmäen Voimistelijoiden kevätkausi 2012 alkaa maanantaina 9.1. Tarjolla monipuolista ryhmäliikuntaa kaikenikäisille. Tunteja myös miehille! Ks. kausiohjelma: www.kannelmaenvoimistelijat.fi Kausiohjelmia saatavilla myös toimistoltamme tai Kanneltalolta. ILMOITTAUTUMINEN · Syksyn 2011 tunneille osallistuneet voivat ilmoittautua vastaaville kevään tunneille 12.12.­18.12. Toimistopäivystys on tiistaina 10.1. klo 14:00­19:00. Uudet jäsenet / uusille tunneille ilmoittautuminen alkaa maanantaina 2.1. klo 8:00. Toimistopäivystykset ovat tiistaina 3.1. kevätstarttitapahtumassa Runon koululla (ent. EKY) klo 17:00­20:30 sekä tiistaina 10.1. toimistolla klo 14:00­19:00. HUOM! Ilmoittautuminen tapahtuu internetin kautta osoitteessa www.kannelmaenvoimistelijat.fi KYSY LISÄÄ: Kannelmäen Voimistelijat ry Klaneettitie 16­18 00420 Helsinki Puhelin: (09) 458 0773 info@kannelmaenvoimistelijat.fi www.kannelmaenvoimistelijat.fi KEVÄTSTARTTI Tiistaina 3.1.2011 klo 17:00­20:30 Runon koulu, Runonlaulajantie 40 (ent. EKY) · KLO 17:00­20:30 ASIAKASPALVELUA Ilmoittautumisia, neuvontaa, maksut (ei pankkitai luottokorttimahdollisuutta) jne... KLO 18:00­19:00 HIKIJUMPPA Kertamaksu 5 eur, ohjaajana Satu Huttunen. KLO 19:00­20:00 MAKSUTON OPASTUSTUNTI "Näin jumppaat oikein ja kehosi kiittää". Ohjaajina Satu Huttunen, Kati Kauravaara ja Juha Koistinen. · · · TERVETULOA!
• 12 14.12.2011 SIIVOUSTA AMMATTITAIDOLLA Siivoamme kiinteistöt: toimistot, ravintolat yms. Kysy myös kotisiivouspalveluistamme. PAPPIA KYYDISSÄ Nupro Ay 040-5307256 Joulumieltä K annelmäen kirkon pihalla on alueemme kaunein joulukuusi. Tuo luonnonkuusi on saanut kasvaa paikallaan yli neljänkymmenen vuoden ajan. Jouluvalaistuna se on adventista loppiaiseen tai ainakin näin olemme ajatelleet sen olevan. Itsenäisyyspäivänä havaitsimme suruksemme, että kuusen valot oli revitty puusta ja tolpasta tuleva sähköjohto vaurioitettu siten, että yksi työntekijämme sai sähköiskun tutkiessaan vahinkoa. Aineelliset vahingot tihutyöstä ovat yli tuhat euroa, mutta ikävintä asiassa on se, että turvallisuussyistä emme jatkossa voi enää valaista kuusta, mikäli ilkivalta tulee jatkumaan. Samanaikaisesti olen iloinnut siitä, että keskuudessamme vallitsee edelleen myös vahva yhteisöllisyyden tunne ja aito halu hyvän tekemiseen. Seurakuntamme "joululahjapuu" välittää tänä jouluna yli viisikymmentä pakettia alueemme lapsille yhteistyössä diakonian ja sosiaalitoimen kanssa ja adventtimyyjäisten tuotolla (yli 5000 euroa) saadaan niin ikään aikaiseksi paljon hyvää. Vaikka joulukuusemme valo sammuisi, on varmaa, että Kristus syntyy myös tänä jouluna keskellemme. Seimen äärellä pääsemme osallisiksi Jumalan rakkaudesta ja siitä lämmöstä, joka sytyttää todellisen joulumielen ympärillemme ja ympäristöömme. Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi SUUTARI Prisman parkissa Kaikki suutaripalvelut Kannelmäen Prisman parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Liukuesteet tulleet. Pieni italialainen pizza- ja pastapaikka Kannelmäen Kleneettitiellä toivottaa kaikki tervetulleiksi maistamaan pizzerian herkkuja. Avoinna ark. 10-18, la 10-16 Puh. 09-773 2376, 040-511 4544 www.autopesucenter.fi SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? LUKIJALTA Terveiset talonmiehelle! Anteeksi minun suomen kieli on vähän huono, mutta ma haluaisin sanoa kiitoksia talonmiehelle J-P Lappille, koska joka kerta jos ma näen hänta ulkona tekemän työtä se tosi tuo iloinen hymy huulille... Minä vain olen pelkäästän maahanmuutaja Virosta ja asun 19 talossa ja itse haluaisin tehdä jotain sen ulkonnäiköiden hyötyksi, mutta pelkään, että ihmisest katsovat että olen hullu, ma olen vain vuokralainen talossa. Kiitos hänelle että hän tuo aurinko päivään! Julia Kuzmina VIHDOINKIN Makaruunimaa on www.autopesucenter.fi Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 M TUSINA-AIVOILLE 1. Mälsä 2. Mählää 3. Mähis 4. Okulaari 5. Okeido 6. Pirssari 7. Podeli 8. Povis 9. Rindarit 10. Rontto 11. Rudju 12. Sislari Vastaukset sivulla 15 päässyt pahan haltijatontun, Per Loskunisen kynsistä. Vaikka makaruunilaiset kaikin voimin kielsivät Pertsaa tuhlaamasta varoja ja ottamasta lainoja Hapankaalimaasta ja Sammakonsyöjien maasta, Pertsa ei totellut, vaan tuhlasi valtakunnan varoja hirvittävän paljon. Ei itselleen, koska haltijatontut eivät enää tarvitse itse rahaa, mutta tonttulan muiden tonttujen huvitukseksi. Itse asiassa tonttulan virastoihin lisättiin niin paljon iloista tonttuväkeä, että itse virkatyöt uhkasivat jo jäädä tekemättä. Ja tämä kaikki tuhlaus siitä huolimatta että kansa kovasti olisi halunnut säästöjä ja kiristyksiä ja juustohöyliä ja menoleikkauksia. Tällainen paha mies oli Pertsa, jolle kävi siis huonosti, kun ihmiset viimein huomasivat Pertsan katalat juonet ja antoivat tälle potkut. Toisinajattelija Ikävä kyllä vahinko oli jo tapahtunut, ja maassa Hirveä Velka. Siitä miten yksi paha tonttu voi olla syyllinen miljoonien ihmisten onnettomuuteen, löytyy esimerkki lähempääkin. Jossain pohjoisessa maassa noin kolme kahdeksatta ajast´aikaa sitten asui paha haltijatonttu Kajanteri. Tällä oli samanlainen ilkeä luonne kuin Pertsallakin. Sen sijaan että Kajanteri olisi ostanut armeijaa varten aseita, Kajanteri tuhlasi valtion varoja hillittömästi ostamalla armeijalle pelkkiä kokardeja. Siitä lähtien pelkällä kokardilla aseistautunutta sotilasta onkin kutsuttu malli Kajanteriksi. Ja tämä siis tapahtui siitä huolimatta, että kansa kaikin mahdollisin tavoin yritti pakottaa Kajanteria ostamaan lisää tykkejä, panssarivaunuja sekä potkurilentokoneita. Että oli se Kajanteri tuhma tont- KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Toisinajattelija Joulusatu tu, tässä mielessä samanlainen kuin Pertsa-tonttu kun teki aina juuri päinvastoin kuin kansa pyysi. Mutta takaisin Makaruunimaahan: Samalla kun Pertsalle annettiin kalossia, ei muistettu kysyä neuvoja, mitenkä maata pitäisi jatkossa hoitaa. Niinpä makaruunilaiset eivät tulleet tietämään, että Pertsalla olisi ollut ratkaisu tähänkin pulmaan. Kaikkien valtioiden lainat, niin Makaruunimaan kuin muidenkin, voi hoitaa kuntoon painattamalla hienon värisiä paperinpaloja. Näitä Pertsa olisi jakanut jokaiselle velkojalle, ja kun kaikki velat olisi maksettu pois, niin olisipa varmuuden vuoksi voinut tehdä muutaman kassillisen ylimääräisiäkin, ihan vaan jos joku olisi unohtunut. Mitäpä tuosta, onpa mummojen ja vaarien säästöillä ja eläkkeillä ennenkin maksatettu tämän maailman kulut, ajatteli Pertsa. Mummujen ja pappojen onneksi tämä vaihtoehto ei ole tullut kenenkään mieleen, sillä sehän olisi ollut aivan liian helppo ratkaisu, varsinkin makaruunimaalaisille. Mutta kun aikaa kuluu..., Hyvää Joulua! Esko Karinen
• 14.12.2011 13 Kulttuurishokkeja Suomessa Neuvostoliitossa ANTTI TUURI on erinomainen kertoja, joka osaa sijoittua kirjojensa henkilöiden asemaan. Tänä syksynä ilmestynyt Ikitie, (Otava. 431 sivua) on jo kolmas kirja sarjassa äitini suku. Ensimmäinen Taivaanraapijat kertoo nuoren Jussi Ketolasta Ameriikassa, jossa hän lopulta oli rakentamassa New Yorkin pilvenpiirtäjiä "taivaanraapijoita". Hän palaa Suomeen ennen vuoden 1918 kapinaa Matti Kurikan sosialismisaarnojen vaikutteille alttiina. Talvella 1918 Jussi Ketola on viemässä heinäkuormaa asemalla, kun valkoisen armeijan värvärit komentavat hänet saman tien junaa hevosineen ja rekineen. Matka jatkui Tampereelle, jonka valloittamiseen valkoiset valmistautuivat. Periaatteellisena pasifistina Jussi kieltäytyi ottamasta asetta käteensä ja niinpä hänet määrätään kylmien kyytimieheksi, kuskaamaan ruumiita taistelupaikalta taaemmaksi ruumiskasaan, josta heidät lähetettäisiin kotiseuduilleen haudattaviksi. Jussi ei päässyt sosialistin maineestaan eroon, vaikka olikin ollut Tampereella valkoisten joukoissa. Lapualaisriehunnan aikana hänet eräänä elokuisena yönä herätettiin kotoaan ja pakotettiin lähtemään miesten mukana autoon. Hänen ei sallittu pukea päällysvaateita tai edes housuja ja kenkiä. Sanoivat, että kyllä siellä proletaariveljet sinut pukevat. Valkoisten puolella ollutta miestä ei sentään katsottu voitavan tappaa ja haudata johonkin suonsilmään, vaan matka jatkui lapualaisten ikitietä kohti Neuvostoliiton rajaa. Ensimmäisen etappivaiheen aikana kyytijöina oli mm. Vihtori Kosolan Pentti poika. Kyyditsijäporukat vaihtuivat usemman kerran ennen kuin saavuttiin rajalle. Rajavartiomiehet eivät halunneet sekaantua asiaa vaan käskivät vieraiden hoitaa asiansa itse. Niinpä Jussi käskettin ulos autosta ja pakotettiin juoksemaan paljoin jaloin kohti rajaa. Rajan ylitettyään ja yön harhailtuaan neuvostoliittolainen patrulli pidätti hänet. Hän pääsi sairaalaan, johon pian ilmestyi hänen New Yorkin aikainen tuttavansa Stark, joka selitti olevansa Petroskoissa Sosialistisen Karjalan teknisen avun tehtävissä ja kertoi, että täällä on paljon tuttuja Amerikan ajoilta. Jussi oli yrittänyt lähettää kirjeen kotiinsa Kauhavalla asuvalle vaimolleen kertoakseen, että oli yhä hengissä. Kirje joutui tietenkin KGB:n käsiin. Hänellå kun ei ollut tutkintovankina oikeutta kirjeenvaihtoon ulkomaille. Vaimon tiedusteluihin vastattiin lääkärin allekirjoittamalla lausunnolla, että Jussi oli kuollut lapualaisfasistien kyydityksen aikana kidutuksen aiheuttamiin vammoihin Petroskoissa sairaalassa. Häntä neuvottiin olemaan haaveilemasta Suomeen paluusta ilman passia. Hänet autettiin löytämään työpaikka rakennukselta. Myöhemmin hän siirtyi amerikansuomalaisten perustamaan kolhoosiin. Siellä avuliaat ihmiset ryhtyivät naittamaan häntä nuorelle leskelle, vaikka hän selittikin, että hänellä on jo vaimo Kauhavalla ja hän aikoo päästä takaisin kotiinsa. Lopulta hän päätyi kuitenkin samaan sänkyyn lesken kanssa ja heille syntyi poika. Elämä alkoi jotenkin sujua. Mutta sitten alkoivat painostustoimet suomalaisia ja amerikan ja kanadan suomalaisia kohtaan. Ihmisiä alkoi kadota ja lopulta kolhoosin pihaan ajoi kuorma-autoja, joihin sotilaat ajoivat miehet ja naiset. Lapset määrättiin erilleen. Kun Jussin kahdeksanvuotias poika yritti päästä isänsä luokse hänet tapettiin vanhempiensa silmien edessä pihalla. Kolhoosilaiset vietiin leirille, jossa heitä kuulusteltiin ja vaadittiin allekirjoittamaan tunnustus vakoilutoiminnastaan tämän jälkeen luettiin tuomio. Heidät vietiin metsään sorakuopan reunalle ammuttavaksi Jussi mukana. KGB:n mies veti hänet kuitenkin pois rivistä, joten hän joutui näkemään myös vihkimättömän vaimonsa teloituksen KGB:n miehen ilkkuessa, että kuten näet on kuolemaakin pahempia kohtaloita. Jussi joutui venäläiseen kolhoosiin sikojen hoitajaksi. Hänessä vahvistuu ajatus lähteä takaisin Suomeen. Hän oli kuulut, että Vihtori Kosola oli kuollut ja Lapuan liike kielletty. Hänen kyydittäjänsä olivat päässeet pienillä rangaistuksilla. Jussi arveli voivan palata kotiin. Se oli kuitenkin tehtävä salaa metsiä pitkin. Lopulta haave toteutui ja hän pääsi ylittämään Suomen rajan ilman suurempia kommelluksia. Suomessa hän ilmoittautui rajavartiostossa, josta hänet toimitettiin Etsivän keskuspoliisin kuulusteltavaksi. Hänen tarinaansa uskottiin. Kyydityksistä oli aikoinaan ollut Suomen lehdistössä juttuja ja hänet päästettiin lopulta kotiin perheensä pariin. Antti Tuurin kertomus ei jätä kylmäksi. Se on yksityiskohdissaan hyvinkin uskottavan tuntuinen ja realistinen ajan kuvaus. Kirjan tapahtumat leikkaavat osin omien vanhempieni elämäntarinaa. Kanadan suomalaisina hekin tulivat Karjalaan 30-luvun alussa rakentamaan Kontupohjan paperitehdasta. Kirjassa vilahtelee tuttuja suomalaisnimiä Edvard Gylling, Kustaa Rovio, Lauri Letonmäki, Santeri Mäkelä jne. jotka joutuivat kukin vuorollaan kokemaan Stalinin kauden vainotoimet. Omat vanhempani olivat säilyttäneet Suomen passiin voimassa koko ajan ja näin he pääsivät muuttamaan takaisen kotimaahan 10 vuoden ulkomailla olon jälkeen. Niillä, jotka painostuksen alaisina luopuivat omasta passistaan, ei tällaista mahdollisuutta enää ollut myöhemmin. hin ja myös itsenäistyneissä maissa kasvaneeseen rehottavaan korruption. Sen seurauksena kehitysavusta jäi leijonan osa ensin valtaeliitille ja loput jakoivat eri tason pikkupäälliköt jatkaen kuormasta syöntiä, joten varsinaiseen tarkoitukseen köyhyyden lievittämiseksi jäi vain murusia. Pekka kertoo myös millaisen kulttuurishokin eräät afrikkalaiset Suomeen koulutettavaksi tulleet nuoret saivat ja vastaavasti myös suomalaisten afrikankävijöiden vastaavanlaisista kokemuksista. Joillekin palautuminen tällaisesta kokemuksista oli pitkällinen prosessi. Kulttuurien yhteentörmäyksien todistajiksi joutui usein, kun ulkomaalaisten avulla pystytettyjä laitoksia, koneita ja muita uudistuksia eivät paikalliset osanneetkaan käyttää ja hoitaa asianmukaisesti. Niinpä ne hoidon puutteessa rapistuivat varsin nopeasti. Näin kävi usein myös suomalaisen pumppu-Väiskin, Väinö Myllymäen porakaivoille. Lappajärveläisen Saariahon perheen avulla Maputoon pystyttiin mattokutomo, joka lähtikin varsin nopeasti hyvin käyntiin ja oikean hinnoittelun ansiosta voittoa syntyi 40 prosenttia. Mutta kun mattokutoma siirtyi paikallisen ammattiliiton omistukseen, niin joku keksi antaa torimyyjille uudet kalliimmat myyntihinnat matoille, jolloin kauppa hiipui. Myös raaka-aineen saamisessa esiintyi vaikeuksia. Näitä ongelmia yritettiin suomalaisten toimesta ratkoa, mutta paikalliset kihot olivat löytäneet mielestään paremman ratkaisun, he tekivät sopimuksen intialaisen tekstiiliyrityksen kanssa vientilisenssin vuokraamisesta. Silloin ei tarvinnut valmistaa mattoja vaan tuloja saatiin lisenssin vuokrasta. Peltola pohdiskelee miksi afrikkalaiset eivät ole kiinnostuneita oman tuotantotoiminnan käynnistämisestä vaan yrittävät hankkia rahaa keinottelulla. Kiinan, Intian ja monien Aasian maiden talouden nousu johtuu pääosin omasta yritteliäisyydestä, joka näyttää täysin puuttuvan afrikkalaisilta. Peltola muistelee lämmöllä monia suomalaisia, jotka uhrasivat voimiaan pyyteettömästi afrikkalaisten auttamiseksi. Edellä mainittujen Pumppu-Väiskin ohella Saariahon perhe Lappajärveltä, Katia Airola ja eräät muut. jotka auttoivat Afrikan olojen tuntijoina ja taitavina asioiden järjestelijöinä. Ymmärrän Pekan ihastumisen Martti Ahtisaaren toimintaan YK:n Namibia edustajana. Mutta näin kauempaa ja täysin sivusta asioita seuranneena suhtaudun Ahtisaareen hieman varovaisemmin. Mielestäni hän oli kaikesta huolimatta enemmän sidoksissa amerikkalaisiin öljy-yhtiöihin. Oiva Björkbacka HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA JOULUN AIKA KANNELMÄEN SEURAKUNNASSA ­ Tervetuloa kirkkoon! KANNELMÄEN KIRKOSSA Jouluaatto la 24.12. klo 13 PERHEIDEN AATTOHARTAUS, Kaisa Hirvonen, Sirkku Rintamäki klo 16 AATTOHARTAUS, Riitta Järvinen, Sirkku Rintamäki Jouluyö la 24.12. klo 23 JOULUYÖN HARTAUS, Olavi Hatakka, Kari Härkönen Joulupäivä su 25.12. klo 10 JOULUPÄIVÄN MESSU, Aili Raitavuo, Konsta Korhonen, Kari Härkönen Tapaninpäivä ma 26.12. klo 10 TAPANINPÄIVÄN SANAJUMALANPALVELUS, Olavi Hatakka, Konsta Korhonen, Sirkku Rintamäki MALMINKARTANOSSA JOULUAATTONA · pe 6.1.2012 klo 11.15 seurakuntasalissa. Riitta Järvinen, Kari Härkönen KONSERTTEJA KANNELMÄEN KIRKOSSA · BellaCanta-lauluhtyeen joulukonsertti la 17.12. klo 18. Satu Salesvuo, kuoronjohto, Vesa Lintula, piano. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e, sisältää cd-levyn. · Hyvä Tuomas joulun tuopi ke 21.12. klo 19. Jouluisia sävelmiä esittävät TiinaMaija Koskela, sopraano, Jussi Merikanto, baritoni, Marjaana Merikanto, piano, Anne Myllylä, urut. Vapaa pääsy. UUDENVUODENPÄIVÄN MESSU ...ja Afrikassa Pekka Peltola on erilaisissa kehitysmaatehtävissä Afrikassa joutunut kokemaan omakohtaisesti kulttuurierot itsenäisyytensä saavuttamisesta taistelleissa eteläisen Afrikan maissa. Vuonna 1968 Yleisradion uutistoimittajana hän oli raportoimassa Biafran nälänhädästä. Sittemmin hän toimi Namibian vapautusliikkeen Swapon kouluttajana, antropologina, dokumenttifilmien tekijänä ja kehitysyhteistyöhankkeenvetäjänä. Kirja kertoo yli 40 vuoden kokemuksista erilaisissa tehtävissä Afrikassa. Matkat olivat yleensä lyhyitä, mutta antoivat mahdollisuuden tutustua perusteellisesti siirtomaa Afrikan oloi- su 1.1.2012 klo 10 Kannelmäen kirkossa, Hatakka, Rintamäki. LOPPIAISEN SANAJUMALANPALVELUS pe 6.1. klo 10 Kannelmäen kirkossa, Raitavuo, Härkönen. Kirkkokahveilla Kauneimmat joululaulut. Kevään viikkotoiminta käynnistyy viikolla 2. klo 16 AATTOHARTAUS MALMINKARTANON SUUREN RISTIN AUKIOLLA (Puustellinaukio), Sakari Enrold KAUNEIMMAT JOULULAULUT KANNELMÄEN KIRKOSSA · la 17.12. klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut, Kaisa Hirvonen, Lapsija nuorisokuoro Kannelkellot, Sirkku Rintamäki, Terhi Pihlajamaa, kantele, piano · su 18.12. klo 18 kirkossa, Nina Rajamäki, Sirkku Rintamäki, Reeta Nikkola, laulu, Teemu Nikkola, sello KANNELMÄEN SEURAKUNTA, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki S
• 14.12.2011 15 Rikospoliisi ei laula VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2 Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615 Iloiset veronmaksajat J ostain syystä veronpalautukset kuuluvat meidän perheen joulunodotukseen. Valtiolle lainaaminen ilman korkoa ei ehkä ole viisasta, mutta keskimääräisesti on ehkä kivempi saada joulun alla jotain, vaikka sitten takaisin niitä omia rahoja veronpalautuksina, kuin olla aina vaan antopuolella. Ja koska päättäjiä kohtaan luottamus on näinä päivinä heikointa kuin koskaan ja viime kädessä he rahanjaosta vastaavat, päätin käydä katsomassa www.verokuitti.fi internetsivuilta, että mihinkös ne tällaisen keskipalkkaisen konstaapelin verokertymät oikein ohjautuvat. Verolaskelmastani voi päätellä politiikan pyörittämisen olevan nappikauppaa. Minun liki 7000 euron veroista kansanedustajien toimintamenoihin menee vuodessa hurjat 3 euroa. Sillä rahalla ei saa edes oluttuoppia keskivertokuppilasta. Tulevan presidentin palkanmaksuun osallistun vuodessa 5 centillä ja eläkkeelläkin olevien pressojen menoihin 8 centillä. Ja kun poliittisten puolueiden tukemiseenkin veroistani hulpsahtaa vajaat 5 euroa vuodessa, mikä tekee 10 centtiä viikossa, niin ei voi sanoa kuin että, onpa aatteella hintansa. Toisin kun luullaan, poliitikot maksavat veronmaksajille murto-osan siitä, mitä me virkamieskoneisto. Noh, omaan lehmään katsominen näytti, että poliisitoimeen maksan vuosittain veroja noin 100 euroa, eli kuten vaimo ehti jo vitsailemaan, saan poliisista vuodessa enemmän kuin mitä sinne maksan. Verolaskelmani näytti myös, että sotilaallista maanpuolustusta rahoitan vuodessa liki 350 eurolla, ja vaikka maamiinoihin ei mene tulevaisuudessa euroakaan, kaiken muun sotakaluston uusimiseen menee veroistani 100 euroa vuodessa. Siis enemmän kuin koko poliisitoimi maksaa valtiolle. Ja jotta viherpiipertäjilläkin olisi mahdollisuus osallistua vaihtoehtoiseen maanpuolustukseen, sponssaan heidänkin kutsumustaan 80 centillä vuodessa. Maa- ja metsätalousministeriössä rahaa palaa varmasti kaik- keen turhaankin, mutta vuosittainen osuuteni 260 euroa vuodessa on mielestäni kohtuullinen korvaus siitä, että bönde pysyy asuttuna myös jatkossa. Siinä missä maa tarvitsee maanviljelijöitä, olen myös aina ollut sitä mieltä, että maa tarvitsee narreja ja hulluja, joten hyväksyn mielelläni veroistani 30 euron osuuden taiteelle ja kulttuurille. Tosin kun sitä vertaa etsivän nuorisotyöhön ohjattuun 2,5 euroon, niin mielelläni näkisin kaduilla enemmän nuorisotyöntekijöitä kuin kissanraatotaidetta kiasmassa. Silmiini osui myös se summa mikä menee vuodessa valtion kustantamiin väylähankkeisiin. En tiedä kuinka monta centtiä minun pitäisi maksaa vuodessa 10 euron päälle, jotta Hämeenlinnanväylälle Kaarelan kohdalle nousisi se kauan odotettu meluvalli. Länsimetronkin rakentamiseen minulta menee veroja 5 euroa vuodessa. Mihin ne valtion minulta keräämät verot sitten suurimmaksi osaltaan uppoavat. Suurin lovi veroistani, yli 2000 euroa, up- poaa valtionvarainministeriöön. Vaikka valtiomme velkaantuukin liki kahdeksalla miljardilla eurolla ensi vuoden aikana ja velkojen korkojen maksatukseen osallistun minäkin 300 eurolla vuodessa, veroistani menee 1000 euroa niille kunnille, joilla ei ole omasta takaa kunnallisverotuloja kustantamaan asukkaidensa peruspalveluita. Siis niitä terveydenhoidon, sosiaalitoimen ja opetustoimen palveluita, jotka me helsinkiläiset maksamme kunnallisveroina. Ja jos joku jo ehti miettiä, että joulu on onneksi verotonta, niin ehei. Kaikesta mitä suuhun laitat ja käärepaperiin käärit, olet maksanut niistäkin välillisesti jos jonkinlaista veroa. Joulun toivotus on onneksi vielä verotonta. Joten rauhallista Joulua Tanotorven lukijoille. KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY Soittajankuja 3, 00420 Helsinki VNTV - vantaan netti-tv www.wandawebtv.com VANTAAN NETTI-TV on uudenajan interaktiivinen paikallis-tv, jonka kautta on myös globaali näkyvyys. Se pitää sisällään omaa tuotantoa: juttuja kiinnostavista vantaalaisista henkilöistä ja ajankohtaisaiheista. Kari Varvikko, puh. 0400-447 507, kari.varvikko@eepinen.fi Rainer Munther, puh. 040-964 3931, rainer.munther@gmail.com Tomi Sevander kaupunginvaltuuston varajäsen rakennuslautakunnan vpj poliisi - rikostutkija Apollon Yhteiskoulun syksyn 2011 uudet ylioppilaat: Aaltio Simo Hongisto Jere Minkkinen Lassi Nuutinen Roni Kaipaako kuntosi kohennusta! NETTIVARAAJAN ETU: KATSO NETISTÄ EDULLINEN AIKA PÄÄKAUPUNKISEUDUN ASEMILTAMME alk. Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Länsi-Helsingin Kansallisseniorit ry:n kuukausikokous Pitäjänmäen kirkon seurakuntasalissa to 15.12. klo 13.00. Tervetuloa Joulun tunnelmaan. Tarjolla puuroa, kahvia ja torttuja. KUNTOSALI Kannel Gym Rento kuntosali kaikille! Lahjavinkki: Kannel Gymin lahjakortti pukinkonttiin! Avoinna avainkortilla joka päivä klo 06.00-23.00. Toimisto avoinna ark. klo 15.00-20.00, la klo 10.00-14.00 Pelimannintie 13, 00420 Helsinki · Puh. 050-541 22 88 www.kannelgym.fi · Löytyy myös Facebookista! (ha, pa) ei sisällä päästömittauksia. 35 ASIOINTIPALVELUA www.tlmonitoimi.fi www.k1katsastajat.fi KONALAN RENGAS OY Vastaukset tusina-aivoille KESÄRENKAAT POISTOHINNOIN! Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum. LEVYPYÖRÄT, ASENNUKSET, TASAPAINOITUKSET NOPEASTI Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 1. Kehno, paha, huono 2. Munata, epäonnistua 3. Onni, tuuri 4. Silmä 5. Selvä on! 6. Vuokra-auto, taksi 7. Pullo 8. Povitasku 9. Rintaliivit 10. Runko 11. Ruutia 12. Sisilisko Hankasuontie 4, puh. 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14
• VIROLAINEN RUOKAKAUPPA Myyrmäessä ja Lassilassa · Hapanleipää, savujuustoja, savumakkaroita · Rahkaa ja smetanaa, pelmenejä · Täytekakkuja ja voileipäkakkuja · Kala- ja lihasäilykkeitä · Hapankaalia ja suolakurkkuja Tällä kupongilla -10% Myyrmäki Liesitori 1, Kauppakeskus IsoMyyri 2 krs. P. 045 877 6375 Lassila Kaupintie 13 Pohjois-Haagan juna-asema Nordeaa vastapäätä P. 045 877 6365 Asunnonvaihtoaikeita? Tinkiminen on eilistä, tarjoaminen tätä päivää. Kiinteistömaailman TarjouskauppaTM on näyttänyt suunnan asuntokaupan entistä avoimemmalle tulevaisuudelle. Jo joka neljäs myyjämme valitsee Tarjouskaupan, jossa tarjoukset tehdään alhaisemmasta lähtöhinnasta ylöspäin. Tarjoukset ovat netissä kaikkien nähtävillä, ostajille jää aikaa pohtia omaa tarjoustaan ja myyjä saa parhaan markkinahinnan. Avointa ja reilua, eikö totta? Kiinteistömaailma Kannelmäki Kaarelan Kodit Oy Prisma, Kantelettarentie 1 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Konala Ristikko, Ajomiehentie 1 00390 Helsinki Puh. 010 622 4500 ristikko@kiinteistomaailma.fi Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 /puh + 0,059 /min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 + 0,169 /min. Maire Alenius 050 366 9136 Tuija Nylander 050 554 9977 Virve Rannela 050 412 9392 Heidi Lumme 050 300 0295 Mervi Hämäläinen 050 361 5959 Rainer Lindström 050 380 9930 Tommi Näsiaho 050 468 2808 Johan Fock 050 409 5700 Pekka Korhonen 050 401 8778 Markku Johansson 0500 405 511 Tuomas Hinkkuri 040 565 2755 Anneli Pesonen 050 369 4488 Päivi Riihimäki 050 591 7777 Päivi Forsberg 050 514 3012 Tauno Mustisto 050 564 3388 Heikki Liinpää 050 593 7777 Keijo Kouva 050 401 8112 Susanna Arnall 050 595 2625 Petra Kuuri-Riutta 050 306 8055 Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 + 4,0 % velattomasta kauppahinnasta (sis. alv.), vähimmäispalkkio 2500 www.kiinteistomaailma.fi