Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt kÄytÄ heijastinta ! Joulukahville KANNELMÄKI torstaina 19.12. klo 10-18 Tervetuloa! Avoinna kloklo 8-19 Avoinnaarkisin arkisin 8–19 Puh. 0020 | Soittajantie 1 1 Puh.020 (09)175 530 6610 | Soittajantie Tervetuloa! No 12 18.12.2013 • 49 VUOSIKERTA • JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Lämpimästi Tervetuloa
• PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta! Karoliina Rantamäki uskoo Suomen voittoon Sotshissa Kannelmäkeläinen esikoiskirjailija Anne-Maria Latikka
2 18.12.2013 KANNELMÄKI, VANHA OSTARI - VANHAISTENTIE 1 Hierovat Hyppyset Hieroja FACEBOOK SIVUILTAMME SAAT AINA TARKEMPAA TIETOA TARJOUKSISTAMME JA TAPAHTUMISTAMME. VUOSI LÄHENEE LOPPUAAN, SUURI KIITOS ASIAKKAILLEMME KULUNEESTA VUODESTA HyvääJoulua UuttaVuotta! Hieroja/urheiluhieroja Pekka Airikka JA ONNELLISTA Puh. 0440-894 342 Sitratie 5, 00420 Helsinki www.hierovathyppyset.fi pekka.airikka@gmail.com - Randy & Tom MONDAY - FRIDAY OPEN 14 - 02 SATURDAY - SUNDAY OPEN 11-02 RATKAISEVAN prisma.? EDULLINEN Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta niin uusille kuin kaikille vanhoillekin asiakkaille! Pidetään lihaksistasi huolta myös vuonna 2014! HEKA-KANNELMÄKI toivottaa asukkailleen Hyvää Joulua! Koko n e e h r e p Joulu Rauhallista Joulua! Toivottaa Prisman väki PRISMA PRISMA KAARIKANNELMÄKI KANNELMÄKI ark. 8–21, la 8–18, su 12–21 Kantelettarentie 1, Helsinki Heka-Kannelmäki Oy on toiminut Kannelmäen alueella Helsingin kaupunkikonsernin asuntojen parissa vuodesta 1979. Sen isännöinnissä ja huollossa on hiukan alle 2000 Helsingin kaupungin asunnot Oy:n asuinhuoneistoa, joissa asuu noin 3500 asukasta. Tarjoamme asukkaille luotettavia ja tasokkaita asumispalveluja. Haluamme myös jatkossa palvella asukkaita hyvässä yhteistyössä. Toivotamme kaikille asukkaille Hyvää Joulua ja rauhallista Uutta Vuotta! HEKA-KANNELMÄKI OY Soittajankuja 3, 00420 HELSINKI Puh. (09) 530 6280
Pääkirjoitus Mätäjoen kalaporrasta odotellessa K aarela-Seura esitti viime kesänä kalaportaan rakentamista Pitäjänmäen Strömbergin putouksen yhteyteen. Uutena ajatuksena oli, että myös alueen yritykset Teknos ja ABB osallistuisivat sen toteuttamiseksi yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Sittemmin Teknos ilmoitti voivansa keskustella asiasta, mutta ABB ei ole vieläkään vastannut seuran kirjelmään. Rakennusvirasto antoi vastauksensa joulukuun alussa. Suhtautuminen oli periaaatteessa myönteinen. Kalan nousu on Mätäjoessa nykyisin mahdollista Strömbergin puistoon asti. Kotiutusistutuksia on tehty alajuoksulla vuodesta 2009 lähtien, ja parina viime vuonna myös Lassilan kohdalla. Helsingin Perhokalastajat ja Virtavesien hoitoyhdistys ovat kunnostaneet uomaa parantaen kalojen elinympäristöjä ja lisääntymismahdollisuuksia. Syksyllä 2013 talkookunnostuksia tehtiin uomassa myös Ströberginpuiston yläpuolisella osuudella. 18.12.2013 Sotshin Olympilaiset tulevat: Karoliina Rantamäki uskoo kultamitaliin VIIDENNET OLYMPILAISET, jotka pidetään Sotshissa helmikuussa 2014 ovat niin lähellä, että Karoliina Rantamäkeä (35) oikein jännittää, koska nyt pitäisi johtaa Suomi finaaliin, mitaleille ainakin. - Minulta odotetaan maaleja ja tuloksia. Se ei oikein riitä, että pyörii vain mukana. Uskon kultamitaliin. Karoliina tietää mistä puhuu, sillä viimeisimmissä Olympialaisissa vuonna 2010 ja MM-kisoissa vuonna 2011 hän ratkaisi molemmissa pronssin jatkoajalla. - Voitimme neljän maan tunauk- sessa marraskuun alussa jenkit 3-1. Se antaa uskoa siihen, että meillä on Sotshissa kaikkia mahdollisuudet vaikka olympiakultaan. - Kaikille pelipaikoille on maailman parhaita pelaajia ja pelitapamme on selkeämpi; on riittävästi nuoruutta, mutta myös kokemusta piisaa. Kanada voitti MM-kisat 2012 ja USA oli toinen.Tänä vuonna voittajaksi nousi USA, Kanadan ollessa toinen, Venäjän kolmas ja Suomen jäädessä neljänneksi. Jo seitsemättä kauttaan Venäjän Nizi Novgorodin SKIF-joukkueessa pelaava Karoliina viihtyy edelleen hyvin Venäjällä. Hänen joukkueensa on tässä vaiheessa yhden voiton päässä Moskovan Tornado-joukkueesta ja samalla Venäjän mestaruudesta. Myyrmäestä kotoisin oleva Karoliina on pelannut jääkiekkoa noin 27 vuotta ja intohimo pelaamiseen on edelleen kova. Nainen on ollut neljissä olympialaisissa: Nagano, Salt Lake City, Torino ja Vancouver. Niistä hänellä on taskussa kaksi olympiapronssia. MM-kisoissa Karoliina on ollut kaksitoista kertaa ja saavuttanut seitsemän MM-pronssia. Maaotteluita hänelle on kertynyt enemmän kuin kenellekkään toiselle suomalaiselle naiskiekkoilijalle eli yli 300. Suomesta Karoliina matkustaa viikolla 51 ensin Ruotsiin neljän maan turnaukseen ja sieltä myöhemmin takaisin Nizni Novgorodiin. Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikan keskipitkän aikavälin tavoitteena on Helsingin pintavesien suojelussa kalojen nousuesteiden poisto vuoteen 2020 mennessä. Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt esiselvityksen kalatien toteuttamismahdollisuuksista ja tarvittavista toimenpiteistä taimenen ja muiden virtakulkuisten kalalajien vaellus-, lisääntymis- ja elinmahdollisuuksien parantamisesta Mätäjoen vesistöalueella. Hankkeen alustava kustannusarvio vuonna 2006 oli noin 140 000 euroa. Rakennusvirastosta todetaankin, että nykyisssä talaoudellisessa tilanteessa toimenpiteitä ei ole mahdollista toteuttaa lähivuosina pelkästään rakennusviraston budjettivaroin. Myös muita rahoittajia etsitään. Niinpä rakennusvirasto suhtautuukin myötämielisesti Kaarela-Seuran ehdotukseen alueen yritysten saamiseksi mukaan hankkeeseen. Rakennusvirastossa on tällä hetkellä laadittavana Konalan ja Pitäjänmäen aluesuunnitelma. Valmistelun yhteydessä Strömbergin puiston kalatie on noussut esiin yhtenä tärkeänä yleisten alueiden kehittämistarpeena. 3 Kari Varvikko Karoliina Rantamäki lomailee ja laskettelee vapaa-aikanaan Rukalla, josta hän on hankkinut myös loma-asunnon. ABB:n kantaa odoteltaessa, on toivottavaa, että yrityksissä oivallettaisi myös se suuri pr-arvo ja esimerkin voima minkä ympäristöstä huolehtiminen tuo tullessaan. Kaarela-Seura ja uskon, että myös Pitäjänmäki-Seura ovat omasta puolestaan valmiit istumaan yhteiseen pöytään Helsingin kaupungin ja Mätäjoen varren yrittäjien kanssa. Kymmenillä tuhansilla asukkailla, kaupungilla ja yrittäjillä ovat samat yhteiset intressi: parempi ympäristö ja puhtaammat vedet. Työväenopiston lasiseimi kertoo jouluyön tarinan Ja nyt joulukalaa pöytään. Rauhaisaa Joulun odotusta ja entistäkin parempaa Uutta Vuotta. Kari Varvikko Sirpa-Liisa Niilola ja Elvi Mäkinen. KANNELTALON AULAAN on jo vii- Seuraava Tanotorvi ilmestyy 22.1.2014. Aineisto toimitukseen 10.1. mennessä. dennen kerran pystytetty työväenopiston lasikurssin oppilaiden valmistama lasiseimi, joka kertoon jouluyön tarinan. Seimiaiheet ja hahmot on tehty niin sanotulla Tiffanyn kuparipainantatekniikalla. Lasiseimi. Elvi Mäkinen, joka on valmistanut mm. sinisen tietäjän, paimenen ja lähteen, kun eläimet käyvät juomassa keitaalla, sanoo idean syntyneen aikoinaan Tuomiokirkon kryptan ja Aleksanterinkadun eri liikkeiden seimi-aiheista. Lyijylasiopettaja Sirpa-Liisa Niilola kertoo tiffany-tekniikkaa tehdyn jo parisenkymmentä vuotta. Jokainen oppilas tekee oman hahmonsa, lasi leikataan ja vedetään kuparinauha, juotetaan ja lasipalat yhdistetään juottamalla. Teos voidaan tarvittaessa myös patinoida. Työväenopiston läntinen lasipiiri lahjoitti seimen työväenopistolle jo viisi vuotta sitten ja se pystytetään uudelleen aina ensimmäiseksi adventiksi. Seimi on Kanneltalossa esillä aina Loppiaiseen saakka.
4 18.12.2013 TUSINA-AIVOILLE MAJAVAN MATKASSA Raskasta laukkua kantaen O len parhaani mukaan yrittänyt aina vältellä kaikenlaista hempeilyä ja ehkä siinä joskus jopa onnistunut. Joulu ei ole minua hetkauttanut paitsi ehkä varhaisessa lapsuudessa, kun usko joulupukkiin oli vielä tallella. Tapojeni vastaisesti sorrun nyt tunteiluun, syystä kylläkin Monien käsittämättömien vaiheiden sain haltuuni jokunen viikko sitten isoäitini sisarelleen lähettämiä kirjeitä talvelta 1939-1940. Ensimmäinen kirje oli päivätty 7.12.1939. Kirje oli tunteita esiin herättävän realistinen kuvaus siitä, mitä Viipurista pakoon lähtenyt evakko oli saanut kokea muutamien lähiviikkojen aikana. Taustatietona sen verran, että isovanhempani olivat täysin tyhjästä lähteneitä varsin menestyneitä tekstiilikauppiaita, joilla oli kaksi myymälää, toinen Karjalankadulla ja toinen Punasenlähteentorin laidassa. Oma talo oli valmistunut 1939 kesällä Papulanlahden rannalle, Samana kesänä myös Terijoen huvilan saneeraus valmistui. Kaikki oli siis niin hyvin kuin olla voi. Vaan sittenpä tuli herra Stalin ja kaikki muuttui pikavauhdilla. Kaikki meni, hyvä että pakoon ehti. Voin kuvitella, että iskun on täytynyt olla sitä luokkaa, ettei sitä heti täysin käsitä. No, isovanhempani pääsivät evakkoon sukulaisten luo Jämsänkoskelle ja siellä heidän kesämökilleen metsän keskelle. Isovanhempieni lisäksi mukana seurasivat äitini ja tuolloin puolitoistavuotias sisareni. Isäni oli joutunut rintamalle. Kirje henki menetyksistä huolimatta kiitollisuutta siitä, että kaikki olivat hengissä. Huolta tuntui aiheuttavan lämmön ja syötävän puute. Kuten tiedetään talvi 1939-1940 oli hyytävän kylmä. Talvisota kesti 105 päivää. Takaisin Viipuriin he eivät enää lähteneet ja mitäpä olisivat siellä tehneetkään koska kaikki toimeentuloon liittyvä oli joko rosvottu tai tuhottu. Tilanne oli tosi nollassa kaikin tavoin. Yksi huumorin pilkahdus kirjeistä kylläkin löytyi. Vanha UkkoMajava ei isoisäni isä oli ammatiltaan kauppamatkustaja, tekstiilialalla hänkin. Kiertävää kauppaa tekevänä hänen varastonsa oli Helsingistä, josta hän kävi täydentämässä laukkunsa. Ukko-Majavalle oli jäänyt varastoon runsaasti arkunverhoilukangasta ja kankaisia seppelenauhoja. Niillä on nykyisin kysyntää, jatkoi isoäitini kirjeessään. Tämänkaltaista tekstiilikauppaa isoisäni isä teki kirjaimellisesti koko elämänsä ajan. Joskus 1950- luvulla saimme tiedon, että ukko oli kuollut sydänhalvaukseen 77-vuotiaana Lahden Rautatienkadulla ylämäkeen ponnistellessaan kahden jumalattoman ison näytelaukun kanssa. Tiedossani ei ole, mitä laukuissa oli, tuskinpa kuitenkaan arkkukankaita, koska niiden paras sesonki oli jo ohi. Alussa mainitsemiani kirjeitä lukiessani en voinut olla ajattelematta, millaista joulua omaiseni tuolloin 1939 siellä Jämsänkosken korvessa viettivät. En usko, että jouluateriasta kuitenkaan olisi kehittynyt mainittavampaa mässäilyjuhlaa. Omista elämäni alkupään jouluista muistan ja tiedän sen verran, että ensimmäisen jouluni vietin Munkkiniemen Huopalahdentiellä perheeni ollessa vielä täysilukuinen. Toisen jouluni vietin samassa osoitteessa ymmärtääkseni varsin synkissä tunnelmissa, koska isäni oli kuollut 5.11.1943 sotahommissa TK-miehenä ollessaan. Seuraavat kaksi joulua vietinkin sitten sotalapsena Tukholman Tranebergissä. Muistelen, että se oli erityisen onnellista aikaa. Muutenkin minulla on erittäin hyviä muistoja sotalapsi-ajalta. Sattui hyvä perhe, kiitokseni Wengbergin Hasselle ja Maggille, missä lienettekin. Joulun 1946 vietinkin sitten Lahdessa isovanhempieni luona. Äitini oli sisareni ja minun Ruotsissa ollessamme löytänyt uuden miehen, mikäpä siinä, elämän täytyy jatkua. Tämä uusi mies oli kuitenkin sitä mieltä, että he hankkivat omat lapsensa itse. Se oli hyvä päätös, koska hän oli luonteeltaan täysi paskiainen ja elämä heidän luonaan olisi ollut helvetillistä. Isältäni jälkeen jääneet puvut ja muut vaatteet hän kuitenkin kelpuutti, koska ne olivat varsin vähän käytettyjä ja sopivat päälle ilman korjauksia. Pääsimme, todellakin pääsimme isovanhempini luokse. He olivat hienoja ihmisiä, tosin hieman vanhanaikaisia mielipiteineen. Heidän kanssaan tulikin sitten vietettyä seuraavat joulut Lahdessa, Joutsenossa, Tainionkoskella, Imatralla. Osoite vaihtui useasti joten turhia roskia ei ehtinyt kertyä eikä juuri kirjeitäkään. Tästä syystä nämä mainitsemani kirjeet, jotka olivat olleet tallessa milloin missäkin, olivat minulle erityisen tärkeitä. Minulle kirjeet tulivat Turengin Rehakasta, jossa ne olivat olleet vuosikymmeniä jonkun navetan vintillä laatikossa. No vielä niistä omista jouluistani. Vuonna 1960 muutinkin sitten takaisin Helsinkiin jenkkikassi kourassa. Nyt en jatka enää pätkääkään tätä hempeilyä, liika on liikaa. Tämä joulu kuluukin sitten etelän lämmössä. Ei yhtään pöllömpi juttu. Heikki Majava 1. Köksää 2. Koiris 3. Jenkkiblaadi 4. Kääpä 5. Hespa 6. Kököle 7. Hetula 8. Karvari lemmenruoasta improlauluun • dreijauksesta shiatsuun huopakoruista fillarinhuoltoon • hip hopista novellipajaan 9. Kanee 10. Katiska-auto 11. Kiksauttaa 12. Klide Ilmoittautuminen kevään kursseille käynnissä! Vastaukset sivulla 11 enopisto Lisätiedot: hel.?/tyova KONALAN RENGAS OY TALVI- JA KESÄRENKAAT POISTOHINNOIN! Helsingin työväenopisto Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum. Opinto-ohjelma nto oh kevät 2014 LEVYPYÖRÄT, ASENNUKSET, TASAPAINOITUKSET NOPEASTI Hankasuontie 4, puh. 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14 .? Kuntosali Kannel Gym Ilmoittaudu kursseille: ilmonet.? Uusi opinto-ohjelma on jaossa opiston toimipisteissä, Helsingin kirjastoissa ja Virka-infossa. 10 käyntiä 60,Avainkortti 10,- • Opiskelijat -10% Avoinna avainkortilla joka päivä 05.00-23.00 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Katso muut hinnat ww.kannelgym.fi • Puh. 050-541 22 88 Ompelimo 3 SUUTARI Otan vastaan kaikenlaisia ompelutöitä, korjausompeluita, mittatilaustöitä. Prisman parkissa Veneiden sisustukset – asuntoautot – ravintolasisustukset. Jouluajan alennus – 10 % Kaikki suutaripalvelut Kannelmäen Prisman parkkitasossa. Myynnissä myös naisten nahkalaukkuja ja miesten nahkavöitä. Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta! Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki Puh. 0453426774, ompelimo3@gmail.com www.ompelimo3.blogspot.com Puh. 09-773 2376, 040-511 4544 TERVETULOA LIIKKUMAAN HYVÄÄN SEURAAN! Kannelmäen Voimistelijoiden kevätkausi 2014 alkaa tiistaina 7.1. Tarjolla monipuolista ryhmäliikuntaa kaikenikäisille. Tunteja myös miehille! Ks. kausiohjelma: www.kannelmaenvoimistelijat.fi Kausiohjelmia saatavilla myös toimistollamme ja Kanneltalolla. KYSY LISÄÄ: ILMOITTAUTUMINEN x Tunneille ilmoittautuminen alkaa maanantaina 30.12.2013 klo 8:00. x Toimistopäivystykset ovat keskiviikkona 8.1.2014 klo 15:00–18:00 ja tiistaina 14.1.2014 klo 15:00–18:00. Ilmoittautuminen tapahtuu internetin kautta osoitteessa www.kannelmaenvoimistelijat.fi Kannelmäen Voimistelijat ry Klaneettitie 16–18 00420 Helsinki Puhelin: (09) 458 0773 info@kannelmaenvoimistelijat.fi www.kannelmaenvoimistelijat.fi Kannelmäen Voimistelijat ry tukee vähävaraisten liikkumista myöntämällä vuosittain korkeintaan kuusi vapaapaikkaa viikkotunneilleen (1 vapaapaikka= yksi viikkotunti kaudessa). Vapaapaikan hakijan ei tarvitse olla seuran jäsen, eikä hänen tarvitse olla liikkunut seurassa aikaisemmin. Vapaapaikkaa haetaan vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella, joka tulee jättää seuran toimistoon viimeistään 30.12.2013. Katso lisätietoja seuran verkkosivuilta.
5 18.12.2013 Täysi Kanneltalo juhli Suomen itsenäisyyttä Kuvat Heikki Tuurala Perinteistä Itsenäisyyspäivää juhlittiin täydessä Kanneltalon juhlasalissa 6.12. Tilaisuuden juhlapuhujana oli valt.maist. Jauri Varvikko. Monipuolisesta ohjelmasta vastasivat mm. Kannelmäen Voimistelijat ryhmällään Alice, Luomukanteleet, Amadeus, Raija Koso ja Taisto Saaresaho säestäjänään Kannelmäen Soitannollinen Seura, Yön Kuningattaret. Vuoden yrittäjäksi valittiin suutari Marko Rosendahl. Tilaisuuden juontajana toimi Kaarela-Seuran puheenjohtaja Erik Bärlund. Itsenäisyys on vapautta valita tulevaisuuden suunta siin liitettynä itsenäisyys ja sen juhliminen ovat hyvin selviä käsitteitä. Mutta onko itsenäisyys enää niin selvä asia? Sodista on kulunut vuosikymmeniä, annetut uhrit ovat painumassa unholaan viimeisten veteraanien mukana. Uudet sukupolvet eivät ole nähneet kylmää sotaa, eivät tiedä mitään Neuvostoliitosta, sodanuhka on poissa ja Suomi osa Euroopan unionia. Onko Suomi itse asiassa itsenäinen? Puhuessaan Kaarelan Itsenäisyyspäivän juhlassa Kanneltalossa, valt. maist. Jauri Varvikko kertoi vuosia kestäneistä opiskeluistaan Moskovassa aikana, jolloin kaduilla taisteltiin parin vuoden välein. Opiskelijalle kaappaukset näyttivät lähinnä eri tavalla ajattelevien ryhmien valtataisteluna. J okaisella meistä on oma näkemys itsenäisyydestä ja Itsenäisyyspäivän vietosta. Joillekin se on jotain itsestäänselvää ja pysyvää, jokavuotista ja tylsääkin; ei edes juhlimisen arvoista. Toisilla se herättää kansallistunteen, kertoo sodasta, sankaruudesta ja itsetunnosta, joista voi olla ylpeä. Itsenäisyyspäivänä onkin totuttu pitämään mahtipontisia puheita, paraateja ja kulkueita. Kirkoissa pidetään jumalanpalveluksia, käydään sankarihaudoilla, kodeissa poltetaan kynttilöitä, katsotaan Tuntematonta sotilasta, presidentti järjestää vastaanoton ja siniristiliput liehuvat tangoissa. Itsenäisyyspäivänä voi siis olla kansallismielinen, tuntematta yhtään huonoa omatuntoa siitä. Historiaan, tapahtumiin ja tuntei- Mitä siis itsenäisyys tarkoittaa, jotta sitä voi kutsua itsenäisyydeksi? Kuten useimmille suomalaisille, itsenäisyys ja sen juhliminen ovat olleet minullekin itsestäänselvyys. Opiskelin Neuvostoliiton hajotessa Ukrainassa, Kiovassa. Kun me suomalaiset opiskelijat ilmoitimme vuonna 1990 yliopistossa, että aiomme viettää 6.12. itsenäisyyspäivää, emmekä tule kouluun, ymmärrettiin juhlamme ydin heti. Toisaalta siksi, että Neuvostoliitossa eri valtioiden itsenäisyyspäiviä pidettiin ideologisista syistä tärkeinä, merkitsiväthän ne eri kansojen vapautumista imperialismista ja sorrosta, mutta myös Ukrainan omista itsenäistymistavoitteluista johtuen. Käytännössä lähes kaikki entisen Neuvostoliiton tasavallat itsenäistyivät vuoden 1991 aikana. Ukraina viettää itsenäisyysjuhlaansa 24. elokuuta. Neuvostoliiton ja koko itä-blokin hajottua ei itsenäisyys kuitenkaan ollut yhtään selvempi käsite, vaikka sen seurauksena syntyi useita uusia itsenäisiä kansallisvaltioita. Siirryin elokuussa 1991, Ukrainan itsenäistyessä, opiskelemaan Moskovaan. Tullessani Moskovaan, oli siellä vallankaappaus meneillään. Syksyn aikana Gorbatshov työnnettiin vallasta, Neuvostoliitto hajosi ja huomasin loppuvuodesta opiskelevani itsenäisessä Venäjän Federaatiossa. Vain pari vuotta myöhemmin Moskovan kaduilla taisteltiin jälleen. Tuolloin vastakkain olivat presidentti Jeltsin ja maan parlamentti. Tapahtumat päättyivät presidentin voittoon, mutta ennen sitä keskustassa ammuskeltiin rajusti, tankit vyöryivät kaduilla ja ihmisiä tapettiin. Monille sivustakatsojille tra- Suutari Marko Rosendahl Kaarelan vuoden 2013 yrittäjä PRISMAN SUUTARI MARKO ROSENDAHL (43) valittiin Kaarelan vuoden 2013 yrittäjäksi Itsenäisyyspäivän juhlissa Kanneltalossa. Marko aloitti suutariyrittäjyyden Mister Minit -kejussa franchising -yrittäjänä Kannelmäen Maxissa 1994. Toimittuaan Maxissa 10 vuotta hän siirtyi viideksi vuodeksi muualla, kun Maxia alettiin purkaa Prisman tieltä. Päädyttyään takaisin Prisman alakertaan parkkitasolle Kannelmäkeen, tiedossa oli jo, että muutaman vuoden kuluttua paikalle nousee myös kauppakeskus. Kauppakeskus Kaari on nyt valmis ja Markon asiakasmäärä on selvässä kasvussa. Marko kertoo suutarin töiden olevan pääasi- gedia oli lähes teatteria; absurdia ja käsittämätöntä. Minulle kaappaukset näyttäytyivät eri tavalla ajattelevien kapeiden ryhmien valtataisteluna, en tiennyt jäädäkö vai lähteä Suomeen. Jännitys vei kummallakin kerralla voiton ja jäin seuraamaan tapahtumien etenemistä. Näin jälkeenpäin mietin mennyttä myös itsenäisyyden kannalta. Mitä vanhoillisten voitto olisi merkinnyt entisille neuvostotasavalloille? Onko maan itsenäisyydestä iloa kansalaisille, jos hallitsijat eivät jaa itsenäisyyttä kansan kanssa, vaan ihmisten vapautta rajoitetaan? Onko omien johtajien terrori kansaa kohtaan parempi kuin toisen maan? Mielestäni itsenäisyys tarkoittaa kaikkien kansalaisten oikeutta osallistua oman maansa päätöksentekoon, tavalla tai toisella. Vapautta valita itsenäisesti tulevaisuutensa suunta. Ilmoitin joskus 90-luvun alkupuolella yliopistossa meneväni Suomeen viettämään Itsenäisyyspäivää. Itsenäisyys on venäjäksi nezavisimost, riippumattomuus, joten opettajani kysyi luokassa kaikkien kuullen, että riippumattomuus kenestä? Vastasin, että Venäjästä, minkä seurauksena koko venäjänkielinen luokka repesi nauruun. Opettaja totesi sarkastiseen sävyyn, että on siinä toden totta juhlimisen aihetta, mutta mikäs heissä on vikana? Kysyi sitten, että kuka itsenäisyyden antoi? Vastasin, että Leninhän tuon tunnustuksen allekirjoitti. Tämä herätti luokassa lisää naurua, olihan Lenin poljettu lakoon ja hänen tekemänsä työt kyseenalaistettu kaikin puolin. Sitten opettajani ovelasti kysyi, että eikö suomalaisten pitäisi kiittää Venäjää itsenäisyydestään? Loukkaannuin ja olin uhmakas. Odotin, etten saa lupaa poissaololleni. Olin valmis olemaan poissa vaikka luvatta, mutta vapaus itsenäisyyteni viettoon myönnettiin. Lopuksi opettaja vielä letkautti, että mitä jos Venäjä liittyisikin Suomeen, niin voitaisiin kaikki juhlia riippumattomuutta... Noina 90-luvun alun köyhinä ja sekavina vuosinahan Venäjällä kerrottiin yleisesti seuraavaa vitsiä: Miten Venäjä saavuttaa länsimaisen elinta- assa perushommia, kuten korkolappujen, puolipohjien, ompeluiden, liimauksien tekemistä. Isommat työt ovat aika harvinaisia, johtuen kenkien hinnoista, muotivaihteluista yms. - Alalla pärjää, jos on hyvä paikka harjoittaa ammattia ja paljon oheistuotteita kuten avainpalvelua ja muuta myyntiä. Kauppakeskuksen tulo Kantsuun oli varmasti piristys koko seudulle. Marko on naimisissa ja asuu Espoossa. Vaimon lisäksi hänellä on myös kaksi koiraa. - Kantsussa on sekin mukavaa, kun monet tuntevat minut jo vuosien takaa. Ja tietysti minä tunnen kaikki entiset asiakkaat ja seurustelu sujuu kivassa hengessä. son? Julistetaan sota Suomelle ja antaudutaan. Neuvostoliiton aikana oli aina puhuttu riippumattomuudesta ja suvereniteetista. Tämä sisältyi myös Suomen ja suomalaisten poliitikkojen retoriikkaan. Puhuttiin Suomen riippumattomuudesta, puolueettomuudesta ja Neuvostoliiton vaikutusvallasta. YYA-sopimuksen seitsemännessä pykälässä luki: ”Sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan suvereenisuuden ja riippumattomuuden molemminpuolisen kunnioittamisen ja toisen valtion sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatteita.” Hyvin ymmärrettävä pykälä, mutta vaikka sopimus totesikin Suomen puolustautuvaksi itsenäiseksi valtioksi ja korosti sen itsenäisyyttä, sidottiin se samalla ensimmäisessä artiklassa puolustusliittoon. Suvereniteetti, eli itsenäisyys, tarkoittaa valtiolle itsemääräämisoikeutta ja tässä suhteessa voidaan todeta, ettei puolustuksen ja puolustusvoimien osalta Suomella ollut itsemääräämisoikeutta. Voidaankin sanoa, että YYA-sopimuksen rauettua vuonna 1992 Suomi oli itsenäisempi kuin kertaakaan sitten Talvisodan. Tosin myös syvässä lamassa. Tätä ei kuitenkaan kestänyt kauan, sillä vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Jotta asia olisi jollain tavalla ymmärrettävä, pitää itsenäisyys sanana avata. Itsenäisyys, eli suvereniteetti, tarkoittaa täydellisen, ehdottoman ja riippumattoman vallan omaamista jollain maantieteellisellä alueella. Onko näin Suomen suhteen? Voiko nyky-Suomi säätää lakeja ja hallinnoida maataan kuten haluaa? Kansainvälisen oikeuden mukaan valtioiden itsenäisyys voidaan jakaa de facto ja de jure -suvereniteetteihin. Suvereniteetti de jure on jotain, minkä valtio voi myöntää toiselle tunnustamalla sen itsenäisyyden mutta yhtä hyvin kiistää sen. Eli suvereniteetti tässä merkityksessä on vain symbolista, sopimuksiin perustuvaa ja suhteellista. De facto kytkeytyy oleellisesti väkivallan monopoliasemaan, sekä sotilaalliseen että taloudelliseen valtaan. Vaikka Suomi on itsenäinen val- tio de facto, on sen itsenäisyys sitä de jure; tunnustettua, mutta suhteellista, riippuvaista muista tekijöistä kuin itsestämme. Jo pelkkä Pariisin rauhansopimus vuodelta 1947 sitoo Suomen tiettyihin velvoitteisiin ja rajoitteisiin. Riippumatta kansainvälisestä oikeudesta ja valtioiden välisistä sopimuksista, kansalaisille itsenäisyys on konkreettisesti tarkoittanut lähinnä itsemääräämisoikeutta ja sisäistä suvereniteettia. Nationalistisessa mielessä kyse on kansan itsemääräämisoikeudesta, kansalaisten suvereniteetista, jolloin he saavat demokraattisesti päättää valtion sisäisistä asioista. Tämä ei välttämättä vaadi täyttä valtiollista itsenäisyyttä, vaan toimii autonomiassakin. Koska kansoista koostuvien täysin suvereenien valtioiden on Toisen maailmansodan jälkeen katsottu johtavan sotiin, on niiden itsenäisyyttä pyritty rajoittamaan. YK, eli Yhdistyneet kansakunnat on esimerkki tämänkaltaisesta suunnasta. Myös Euroopan Unioni rajoittaa sen jäsenmaiden itsenäisyyttä. Ja vaikka valtioiden itsenäisyyttä rajoitetaankin, voidaan kansojen suvereniteetin säilyneen demokraattisen päätöksentekoprosessin vuoksi. Lisäksi EU:n jäsenvaltiot muodostavat yhdessä täysin itsenäisen unionin. Voisin puhua juhlavia menneistä teoistamme, mutta haluan sen sijaan keskittää fokuksen tulevaan. Jokainen kansa ja maa tarvitsee sankareita ja esikuvia, näyttöjä raivaajasukupolvilta. Niitä meillä riittää ja ne näkyvät kaikkialla. Aiemmat teot itse asiassa monistuvat. Tulevaisuudessa itsenäisyys ei kuitenkaan ole enää sama asia kuin meille koulussa opetetiin. Me emme ole enää homogeeninen kansa, vaan avoin, kansainvälinen, globaali toimija; suvereeni tiimipelaaja muiden itsenäisten valtioiden ja toimijoiden ryhmässä. Globaalissa maailmassa itsenäisyydellä ei ole enää samaa merkitystä kuin ennen sotia. Olemme entistä riippuvaisempia toisistamme niin kaupallisesti, poliittisesti, kulttuurisesti kuin ympäristöllisestikin. Etenkin ilmastoon liittyvä problematiikka tulee viemään valtioilta entistä enem- män niiden itsenäisyyttä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii valtioilta yhteistyötä ja niiden itsekkään, omaan etuun tähtäävän liiketoiminnan rajoittamista. Kansainväliset sopimukset sitovat valtioiden sekä niiden sisäisten toimijoiden liikkumatilaa. Ymmärrän monien ihmisten tulevaisuudenpelon ja kaipuun menneeseen, mutta aikaa ei käännetä takaisin. Nyky-Suomi on pärjääjä kaikilla mittapuilla. Historiallisesti sellaiset yhteiskunnat, jotka ovat sulkeutuneet tai avautuneet liikaa, ovat tuhoutuneet, koska niiden kehitys on joko loppunut tai maat ovat menettäneet identiteettinsä ja omaleimaisen kulttuurinsa. Pärjääjiksi luetaan ne yhteiskunnat, jotka ovat itsenäisesti, avoimesti ja yhteistyössä osanneet valita positiivisimmat vaikutteet, kehittäneet ja kehittyneet, mutta säilyttäneet riippumattomuutensa negatiivisimpien vaikutusten suhteen. Suomi on ykkösluokassa tällä hetkellä useilla kansainvälisillä mittareilla mitattuna. Suomi on esimerkiksi maailman vakain valtio, paras maa äideille, maailman paras informaatioteknologiassa, lasten hyvinvointi on maailman huippuluokkaa, yksi parhaista maista eläkeläisille, lehdistönvapaus on maailman kärkeä, maailman turvallisimpia sijoituskohteita, vähiten korruptoitunut maa, kärkipäässä oikeusturvassa, Euroopan parhain ja maailman parhaimpia koulumaita maailman vauraimpia maita, maailman toiseksi tasa-arvoisin maa… meidän maine on hyvä, kilpailukyky vahvaa, olemme innovatiivisia, turvallisin, rauhallisin, onnellisimpia, kestävimpiä, luovimpia, lapsikuolleisuus pienimpiä, Helsinki maailman parhaimpia kaupunkeja elää... listaa voi jatkaa loputtomiin. Ei ole yhtään omakehua ja liioittelua, jos sanon, että Suomi on maailman paras maa ja varsinkin tänään sanon sen ylpeänä. Itsenäisyys tarkoittaa suvereniteettia. Sana suvereeni tulee latinan sanasta super, mikä tarkoittaa ylivoimaista. Tällaista suvereenia maata on ilo näyttää maailmalle.
6 18.12.2013 - Terveysaseman tehtävä on olla lähellä asukasta, toteaa osastonhoitaja Helena Heikkinen. Kun potilas ei ole enää ‘Rouva Sappi’ - ENNEN POTILAS OLI nimeltään jokin sairaus, ‘Herra Vatsahaava’ tai ‘Rouva Sappi’. Nyt tilalle ovat tulleet henkilöt ja heidän pärjäämisensä elämässä. Hoitajan ja lääkärin ollessa asiantuntijoita ja vierellä kulkijoita, potilas itse päättää pitkälti sairautensa hoidosta. Näin kuvailee kuun vaihteessa eläkkeelle jäänyt Malminkartanon terveysaseman osastonhoitaja Helena Heikkinen 43 vuotta kestänyttä työuransa muuttumista vuosikymmenien aikana. - Olemme menneet lähemmäs ihmistä. Peruskoulutukseltaan sairaanhoitaja ja terveyshoitaja Heikkinen työskenteli Kaarelassa vajaat 30 vuotta, josta 23 vuotta Malminkartanossa. - Terveysasematyössä harmittaa erityisesti tunne, että mikään ei riitä. On ainainen pula rahasta ja työntekijöistä. Kiire on lisääntynyt ja erikoissairaanhoidosta on paljon tehtäviä siirtynyt perusterveydenhoitoon. Henkilökuntaa ei kuitenkaan ole lisätty samassa suhteessa kuin toimintoja. Vanhusten hoito on Helsingissä set eivät aina ymmärrä miten toimia. - Siinä tarvitaan jälleen ammattiauttajaa ja ennen kaikkea aikaa. Maahanmuuttajien kanssa menee enemmän aikaa siksikin, että usein henkilökunta joutuu työskentelemään tulkin kanssa. Työssään Heikkinen törmäsi päivittäin työttömyyteen ja syrjäytymiseen. Kun elämä on hajallaan, niin arjessakaan ei pärjätä. Hyvin monet ongelmista kärsivät eivät edes osaa hakea apua. - Siinä olisi lähemmäksi tulevalle sosiaalitoimelle ja myös lähellä asuville asukkaille suuri tehtävä toteutettavaksi. En tarkoita nyt rahan antamista vaan ihan tavallisessa elämässä pärjäämisen opettamista ja vieressä kulkemista. - Terveystyössä nuoret ovat kaiken tulevan avain. Kun saamme panostetuksi siihen, että nuori näkee omat mahdollisuutensa terveytensä hoitoon, olemme turvanneet pitkälle myös tulevaisuuden. jo yli 80 prosenttisesti siirtynyt kotihoidoksi. Heikkinen sanoo, että samalla kun se on lisännyt vanhusten iloa asua omassa kodissaan, se on tuonut muuassaan myös ongelmia arjessa pärjäämisessä. - Kotihoidon yksiköt auttavat parhaansa mukaan, mutta jälleen puhutaan rahan ja ajan puutteesta. Malminkartanossa myös yhteiskunnan pahoinvointi ja psyyken sairaudet näkyvät samalla tavalla kuin muillakin terveysasemilla. On paljon huolia; uusavuttomuutta, ahdistusta ja syrjäytymistä. - Usein takana on psyykkinen sairaus, joka ei ole kunnolla hoidossa. Tämä johtaa jatkuviin lääkeuusintoihin ja usein myös aggressiiviseen käytökseen. Maahamuuttajat haaste arkipäivän toiminnalle Heikkinen on sitä mieltä, että maahanmuuttajat ovat suurin haaste arkipäivän toiminnalle. Huonosti suomea osaavat ja elämää omasta kulttuuritaustastaan tarkastelevat ihmi- Malminkartanon terveyaseman henkilökuntaa. Vas. Perushoitaja Marjo Eklund, osastonhoitaja Helena Heikkinen, osastonhoitaja Marja Mäke, perushoitaja Kaija Farin, terveydenhoitaja Tarja Sallanko ja perushoitaja Mervi Kattelus. Terveysasemaa tarvitaan aina lainen ja mielenkiintoinen. - Varmaankin sen vuoksi viihdyin niin pitkään työssäni. Asiakkaat olivat työni ‘suola’. Koskaan en pelännyt, että työ olisi lähtenyt altani. En, vaikka kaikenlaisia huhuja Malminkartanon terveysaseman lakkauttamisesta liikkuikin. Heikkinen on sitä mieltä, että terveysasemaa tarvitaan aina jossain muodossa. Jos jokin toiminta hieman supistuu, niin toista toimintaa jo tehostetaan. - Terveysaseman tehtävänä on olla lähellä alueen asukasta ja sen tulee mahdollisuuksien mukaan kuunnella ihmisten toiveita. Malminkartanon henkilökunta on erittäin tiivis ja hyvin toimiva yhteisö. Kaikki puhaltavat toisiaan tukien yhteen hiileen. Helena Heikkisen tulevaisuuden suunnitelmissa on nauttia hyvin ansaituista eläkepäivistä. Nyt hänellä on aikaa harrastuksilleen; liiikunnalle, ulkoilulle, kirjallisuudelle, kielille ja käsitöille. - Kiitos kaikille asiakkaille ja työtovereille menneistä vuosista ja oikein Hyvää ja Rauhaisaa Joulua. Työtään osastonhoitajana Heikkinen kuvaa monipuoliseksi ja erittäin vaihtelevaksi. Jokainen päivä oli eri- Kari Varvikko Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta toivottaa asiakkailleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Joulun puhtautta ja raikkautta Myyrin Krouvi, Uomatie 11, Myyrmäki Puh. 507 4477 www.ravintolat.net p. 040-455 1230 • ma-pe 10-19 • la 10-17 www.mattolaituri.info K N E L- P U N B A toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Klaneettitie 7, Kannelmäki PROHIUS Teija Lempinen parturi-kampaamo Klaneettitie 4 • Puh. 045 896 6666 KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 Kantelettarentie 7, 00420 HELSINKI Puh. 504 2341 • www.beautyboutique.fi Hyvää Joulua Parturi-Kampaamo Helka ja Katja Seneffiina Kantelettarentie 5, 00420 Helsinki, puh. 566 2644 Hyvää Joulua Ja Onnellista Uutta Vuotta Asiakkaillemme SITRATIE 5 - KANNELMÄKI - PUH. 531 979 Hanuripolku 5, Kannelmäki, puh. 5042 397 Kuntosali Kannel Gym Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Puh. 050-541 22 88 • www.kannelgym.fi
7 18.12.2013 Ilmestymisaikataulu 2014 Anne-Maria Latikan novellien kielikuvat yllättävät lukijan Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Anne-Maria Latikka on kirjoittanut kirjan Tuulensuoja ja muita novelleja. Yhdeksän novellia käsittävä esikoisteos sijoittui tämän vuoden parhaan esikoisteoksen eli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon kilvoittelussa kymmenen parhaan joukkoon. Kaikkiaan ehdolla oli 90 kirjaa. Salon Hanna Edulliset hinnat! VUONNA 1967 syntynyt, Kannelmäessä nelisen vuotta asunut Latikka on koulutukseltaan psykologian maisteri, kirjallisuudentutkija ja kustannustoimittaja, joka valmistelee väitöskirjaa luovasta prosessista ja psyykkisestä työstä. Vuonna 2011 hän voitti kirjallisuuslehti Parnasson juhlavuoden esseekilpailun. Juttelemme Kannelmäen kulttuurin kehdossa Kanneltalossa. AnneMaria hiukan hämmentyy, kun kerron jonkun kriitikon arvostelleen hänen esikoistaan siitä, että hänen kielensä koukerot toisinaan vievät huomion itse tarinoilta. Itse en kuitenkaan yhdy tähän arvosteluun vaan päinvastoin ilahdun hänen kuvailevasta, etten sanoisi yllättävästä ja kekseliäästä tavasta käyttää suomen kieltä. Yllätys, yllätys; sitä kutsutaan myös kaunokirjallisuudeksi. Yhdessä tarinassa miehen läsnäolo kutistuu päivän mittaan ”ohueksi, lämpimäksi juovaksi, jota Soilan käsi silloin tällöin hipaisi” ja toisessa ”uni roikkui kaulassa kuin pikkulapsi ja kiskoi silmäluomia kiinni.” Entäpä kun ”Yksin mökille jäävä mies kuulee tähden putovan.” Mitä se on? Mitä kuulit? Aineistopäivä Ilmestymispäivä 10.1. 22.1. 31.1. 12.2. 28.2. 12.3. 4.4. 16.4. 2.5. 14.5. 30.5. 11.6. 1.8. 13.8. 29.8. 10.9. 26.9. 8.10. 24.10. 5.11. 14.11. 30.12. 5.12. 17.12. Naisten hiusten leikkaus 30;Miesten hiusten leikkaus 20;Geelikynsien laitto 55;Jalkahoito 1,5 h 45;Ripsien pidennykset 55;Aromihieronta 1 h 35;Kokovartalohieronta 1,5 h 45;- Anne-Maria Latikka on kannelmäkeläinen esikoiskirjailija. Latikka kertoo sijoittavansa novellinsa pitkälti perinteiseen suomalaiseen novellistiikkaan. Hän rikastaa sitä kuitenkin mm. maagisilla elementeillä pyrkimyksenä kuvata ajan haurautta ja murtumista. Novellit ovat arvoituksellisia ja jotkut niistä sisältävät piilevää uhkaa ja pelkoa. Myös kuolema on käynyt kylässä. Novellissa Lumienkelit kuvataan omissa unelmissaan elävän vanhuksen todellisuutta. Tuota todellisuutta voitaisiin kutsua myös muistisairaudeksi tai alzheimeriksi. Kun kerron novellin koskettaneen minua paitsi kerronnaltaan myös henkilökohtaisesti, Latikka sanoo sen olevan ainoan kirjoituksista, jonka pohjana on myös eräänlainen kuvaus todellisesta elämästä. Vanhus kulkee menneisyydessä vaikka elää tässä päivässä. Hän kuvittelee oman poikansa erilaiseksi, kokonaan toiseksi mieheksi, kuin mitä tämä häntä katsomassa käyvä poika on. Itselläni tästä on jo merkkejä, sillä alzheimeria sairastava 92-vuotias, vielä kotona asuva, äitini elää pitkin päivää mielikuvitusmaailmassa. Siellä hänen kanssansa kirmaavat lapsen lapseni ja souruissa mansikoita heiniin pujottavat hänen maaseudun palmikkokaverinsa. Tuo kaikki on tuskaista ja ahdistavaa myös omaisille. - Minulle altzheimer tuli todelliseksi äitini siskon kautta. Näen näitä muistinsa menettäneitä mummoja paljon myös Kannelmäessä, Latikka toteaa. Tuulensuoja on hienosti kirjoitettu kokonaisuus. Oudot asiat askarruttavat joskus niin paljon, että ne on luettava toistamiseen. Lahjakkaalta esikoiskirjailijalta on syytä odottaa myös jatkoa ja sitä on myös tulossa, mutta aikajana saattaa venyä. - Yksi novellini on kasvanut 60 -liuskaiseksi ja ajatus kytee, että siitä syntyisi vielä laajempi romaani. Kirjassa kuljetaan lapsuuteni ympärillä Etelä-Pohjanmaalla, Turussa ja Helsingissä. Taustalla on menetys, ympäristön suhtautuminen ja väkivallan mallin periytyminen. Nykyisin Anne-Maria Latikka työskentelee työterveyspsykologina työterveysasemalla Käpylässä ja tekee pääasiassa tutkimustyötä. Työterveysasemalla hän on huomannut, että kuten ajan henkeen sopii, työuupumus ja työyhteisöongelmat ovat töissä käyvien suurimpia probleemia. WSOY:n kustantama Tuulensuojaa on myynnissä mm. Kannelmäen Kauppakeskus Kaaren kirjakaupassa. Suosittelen Joulun rauhaisaan tunnelmaan. Sitratori 5 Kannelmäki Puh. 0449391722 www.autopesucenter.? SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Kari Varvikko Kehruuvalssia ylipormestarin kanssa VIISIVUOTIAS SUKULAISTYTTÖ haluaa että tänä jouluna hänen kotiinsa tulee oikea joulupukki. Viime vuonna lahjat toi sukupuolineutraali kausityöläinen, joka tytön mielestä ihan selkeästi oli hänen tätinsä. Viime vuonna en kirjoittanut joulupukille kirjettä vaan lähetin eri puolille kaupunkia virastoihin joulukortteja. Ei niistä ollut mitään apua: katuja ei aurattu hyvin, emme saanet asukastalotiloja Pitäjänmäki-Konalaan, terveyskeskuksen johtaja ei mennyt edes päiväksi töihin kotihoitoon (näkisi mikä on todellisuus), kaavoittaja ei ole alkanut kaavoittaa asuinalueellemme selkeää keskusta. Nyt kirjoitan joulupukille. Sille oikealle jonka pitäisi mennä sukulaistytön kotiin jouluaattona. Kun helsinkiläinen tyttö tai poika menee kouluun, hän tietää mikä hieno asia odottaa häntä neljän vuoden päästä. Jokainen helsinkiläinen 10-vuotias saa kutsun ylipormesteri Jussi Pajusen itsenäisyysjuhlaan Finlandia-talolle. Tytöt aloittavat valmistautumisen hankkimassa juhlaleningin, useimmille pojille ostetaan pu- ku. Tansseja, joita tänä vuonna oli kuusi, aletaan harjoitella hyvissä ajoin syksyllä. Jännittävintä on kuka on yllätysvieraana paikalle tuleva taiteilija. Tänä vuonna hän oli Elastinen. Vähän jännittää sekin miltä mansikkabooli maistuu ja mitä hyvää syötävää on tarjolla. Yli 5000 lasta ja 500 opettajaa koki hienon juhlan. Vieraat käteltiin ja ruoka oli hyvää ja tanssit sujuivat oikeaoppimisesti. Muistoihin jäi paljon vielä tulevienkin vuosien varalle. Siis kirjoitan joulupukille ja pyydän että hän puhuisi ylipormestarille. Muita hän ei usko, niin monta kertaa olen minäkin yrittänyt vaikuttaa asioiden kulkuun, mutta turhaan. Ei edes ylipormestarin asukasillan lupaukset ole Pitskussa toteutuneet. Uskon että ylipormestari ei uskalla muuta kuin totella joulupukkia. Muutenhan hän on tuhma poika eikä saa seuraavana jouluna lahjoja. Ehdotan että ylipormestari kutsuisi keväällä kukan päivän juhlaan kaikki ko. vuonna 75-vuotta täyttäneet ja täyttävät ikäihmiset. Heitä on noin kaksi ja puoli tuhatta. Kun oh- www.autopesucenter.fi jelma julkaistaan etukäteen, voisi väki tarvittaessa organisoida tanssien harjoittelemisen. Ilman harjoittelua osaamme kyllä kehruuvalssin ja tiputanssin ja letkajenkan ja monta muutakin tanssia. Nykyisin pormestari järjestää vanhusten viikolla konsertin, johon jaetaan lippuja eläkeläisjärjestöille ja liput menevät järjestöjen johtohenkilöille ja heidän lähikavereilleen. Uusi juhla ei olisi vanhusten viikolla, turha siihen olisi vanhuutta sekottaa. Ei pormestarilla ja hänen esikunnallaan niin kiire ole ettei ohjelmaan yhdet uudet juhlat sovi. Ja juhlien järjestämisen Jussi Pajunen voisi kertoa uudenvuodenpuheessaan. Leena-Maija Tuominen M Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-Pe 10.00-16.30 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3
8 18.12.2013 TOIVO KOTTARAINEN Suomalainen, norjalainen ja ruotsalainen olivat haaksirikkoutuneet autiolle saarelle. Rannalle ajautui kuitenkin taikalamppu. Henki lupasi jokaiselle yhden toivomuksen. Suomalainen sai toivoa ensin: Haluan kotiin. Ja hupsista vaan, hän katosi. Seuraavaksi toivoi norjalainen. - Haluan kotiin. Ja hänkin katosi.Tuli ruotsalaisen vuoro toivoa. - Toivon kaverit takaisin, koska täällä on niin yksinäistä. + Kylän pojat olivat lähdössä panemaan Tuhannen Mulkun Maijaa, kun he keksivät ottaa mukaan Typeräisen Uunon. Uuno kun oli jo parissakymmenissä, mutta silti kokematon. Kun päästiin perille, Uuno pantiin avaamaan väylää ja muut jäivät odottelemaan. Kun Uuno oli nytkytellyt pari kolme minuuttia, hyppäsi hän Maijan päältä ja juoksi ovelle kulli pystyssä huutaen: - Jopa rupesi äkkiä kusettamaan mukavasti! + Hirttotuomion saanut halusi viimeisenä toiveenaan sätkiä. + Kanttori löysi kirkosta naisten housut, haistoi niitä ja sanoi: 40-vuotias. Lukkari haistoi ja sanoi - 20-vuotias. Pappi tuli, haistoi ja sanoi: - Ei ole tästä seurakunnasta. + Mitä fyysikko sanoo baarissa? - Yksi isotooppi + KOMMENTTI Kielipäiväkoti Kalinkan lopettaminen lähettäisi väärän viestin HELSINGIN KAUPUNKI on päättä- Kaksi ruotsalaista avioparia oli kyllästynyt vakituiseen partneriinsa, kun hommat eivät oikein sujuneet ja he päättivät kokeilla parinvaihtoa. Vaihdetut parit siirtyivät omiin huoneisiinsa ja hommat alkoivat. Kesken tiimellyksen toinen naisista kohottautui ylös ja tuumi: - Mitenkähän pojilla sujuu? + Mitä eroa on naisella ja hevosella? - Jos hevosta tahtoo katsoa silmiin kesken ratsastuksen, on noustava satulasta. + Nuori ja kokematon naisautoilija ajoi kapealla tiellä ojaan.Traktoria ajava maanviljelijä tuli avuksi. - Jaha, sinä siis olet se kolmas raskaana oleva nainen, jonka vedän ojasta tänään. - Mutta enhän minä ole raskaana! - Paljon mahdollista, mutta etpäs ole vielä ylhäällä ojastakaan. nyt että suomalais-venälaisen Kalinka päiväkodin ostopalvelusopimusta ei uusita. Käytännössä päätös tietää kuoloniskua koko päiväkodille. Kalinka on kohtaamispaikka, jossa kielet ja kulttuurit kohtaavat leikin ja iloisen yhdessä olon merkeissä. Toisaalta se on turvallinen ja tuttu paikka niille lapsile, joiden kotona puhutaan venäjää. Päivähoitoon on helppo mennä ja lapsi tutustuu luontevasti suomea puhuviin ikätovereihinsa. Toisaalta se on suomea puhuville lapsille hieno tilaisuus tutustua uuteen vieraaseen kieleen ja kulttuuriin. Oma lapseni, kolmevuotias Julia tyttö, kuuluu tähän jälkimmäiseen ryhmään. Vaikka päiväkodissa ei varsinaisesti opeteta Venäjää, se tulee pikku hiljaa tutuksi. Korva tottuu kuulemaan uutta kieltä, päivittäiseen toimintaan liittyvät sanat tulevat tutuiksi ja kun aika tulee, suomalais-venäläiseen kouluun siirtyminen sujuu vaikeuksitta. Kalinkassa tapahtuva kulttuurivaihto ja kielenoppiminen on parasta mahdollista tulevaisuuden rakentamista. Hieman erilaiseen kulttuuriin tutustuminen jo pienestä pitäen luo suvaitsevuutta. Se myös rakentaa pohjaa tulevalle kielenoppimi- selle, joka on tärkeää, ei vain lapsen, vaan koko yhteiskunnan kannalta. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan puutteellinen kielitaito haitaa Suomen ja Venäjänvälistä kauppaa jo nyt. (EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009) Tulevaisuudessa juuri venäjän kielen taitoa pitäisikin kasvattaa eniten, jos suomen kansantaloudesta ja kilpailukyvystä halutaan pitää huolta. Kun leikkauksia tehdään keskitytään usein lyhyenaikavälin säästöihin ja unohdetaan pitkäntähtäimen tavoitteet. Päiväkodin lakkauttamisesta saattaa olla aimo harppaus tulevaisuuden kilpailukykyyn ja suvaitsevaiseen yhteiskuntaan, mutta on hyvä muistaa että niiden siemenet kylvetään nyt, tai jätetään kylvämättä... Kalinkan lopettaminen ei olisi tragedia vain Julialle ja 97 muulle lapselle. Se olisi vääränlainen signaali siitä, että tässä maassa ei arvosteta, kielitaitoa, kulttuurivaihtoa ja pitkäjänteistä tulevaisuuden rakentamista. Vetoan Helsinginkaupunkiin, jotta tätä virhettä ei tehtäisi. Uudistakaa Kalinka päiväkodin ostopalvelusopimus. Jan Rosnell Siili-ryhmäläisen isä Ulkoiluystäväksi ikäihmiselle KIINNOSTAAKO SINUA toimia vanhusten ulkoiluttajana? SPR:n Pohjois-Helsingin osasto on perustamassa Kannelmäkeen ulkoiluttajaryhmää ja ryhmään etsitään nyt jäseniä sekä ryhmänvetäjiä. Ulkoilu on virkistävää ja mukavaa toimintaa yhdessä muiden kanssa. Samalla kun ikäihmiset pääsevät turvallisesti ulkoilemaan vuodenajasta riippumatta, saa vapaaehtoinenkin mukavan happihyppelyn ulkoilmassa. Ja ulkoilun lomassa ehtii hyvin vaihtamaan kuulumisia tai jutella ajankohtaisista tai muuten kiinnostavista asioista. Ryhmässä tapahtuva ystävätoiminta sopii myös epäsäännölliseen ja kiireiseen elämään. Ulkoiluttajaksi voit tulla niillä kerroilla milloin sinulle sopii. Se tapahtuuko ulkoiluttaminen arkena tai viikonlop- puna riippuu perustettavan ryhmän vapaaehtoisten elämäntilanteesta. Punaisen Ristin vapaaehtoistoiminta on tavallisen ihmisen taidoin tehtävää toimintaa. Vapaaehtoisen ystävän tärkein ominaisuus on kyky kuunnella ja olla läsnä. Mukaan toimintaan pääset parhaiten ystävätoiminnan peruskurssin kautta. Seuraava ystävätoiminnan peruskurssi järjestetään Kannelmäessä tammikuussa 2014. Kurssille toivotaan osallistuvan erityisesti vanhusten ulkoiluttamisesta kiinnostuneita. Kurssipäivät ovat 23.1, 25.1 ja 30.1.2014. Kurssi on jäsenille ilmainen ja muille kurssi maksaa 20 EUR. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet http://rednet.punainenristi. fi/node/21442 tai leila.kinnari(a) pp.inet.fi. Kurssin järjestää SPR:n Pohjois-Helsingin osasto. Konalan adventtipolku myös netissä KONALAN ADVENTTIPOLKU on saanut erinomaisen vastaanoton, toinen toistaan upeampia jouluisia luukkuja on avautunut ympäri Konalaa. Adventtipolkuluukun avajaispäivinä on järjestetty ohjelmaakin, mm kutsuttu pihaglögijuhliin naapureita ja adventtipolun kulkijoita. Loistavaa yhteisöllisyyttä ja “no onkos tullut kesä” -tunnelmaa keskellä talvea. Monet ovatkin jo suunnitelleet ensi vuoden adventtipolkua, joten upea jatko on turvattu kertoo tapahtuman järjestelijä, Konala-Seuran varapuheenjohtaja Maritta Hyvärinen. Konalan adventtipolulle on avattu omat nettisivut www.adventtipolku. fi, sieltä löydät adventtipolkukartan ja kaikki luukut avautuvat myös nettiversiona. Adventtipolkuun pääset tutustumaan loppiaiseen asti. Raija Kosolta uusi jouluinen single Iskelmälaulaja Raija Koso on julkaissut uuden Joulu saapuu singlen, jossa loihditaan lämmintä tunnelmaa joulun odotukseen ihan Raija Koson omaan hienoon tyyliin. Säv. Jussi Rasinkangas, san. Jori Nummelin, sov. Risto Närhi. Tuottaja Lasse Finska. Kuva: Lasse Finska ja Kaarela-Seura toivottavat lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014!
9 18.12.2013 Taekwondourheilijat kahmi mitaleita SM-kisoista KONALASSA SALIAAN pitävä Taekwondourheilijat 2011 oli vahvasti edustettuna taekwondon SM -kilpailuissa Porissa 16.11. Aikuisten sarjoissa mitaleita metsästi neljä miesedustajaa ja yksi naisedustaja, ja junnusarjoissa viisi poikaa ja yksi tyttö. Mitalisaalis olikin mahtava. Pitkän linjan SM -konkari ja olympiaedustaja Teemu Heino voitti jo peräti 15. mestaruutensa miesten raskaassa sarjassa varmoin ottein. Loukkaantumisista kärsinyt Heino osoitti taktisen ylivertaisuutensa voittamalla finaalissa Turun Nico Laineen selvin luvuin. Heinon ottelu oli rentoa ja vapautunutta, eikä vastustaja päässyt missään vaiheessa mukaan rytmiin. Pari painoluokkaa alempana miesten -80kg sarjassa Taekwondourheilijoiden edustajat Juho Kostiainen ja Petteri Kauppinen kohtasivat finaalissa. Tätä ennen Kauppinen oli pudottanut kolmihenkisestä sarjasta tamperelaisen Wahid Ahmadin näytöstyyliin. Finaaliin Kauppinen lähti ennakkoluulottomasti moninkertaista mestaria ja olympiakarsijaa vastaan. Kostiainen osoittautui kuitenkin vielä tällä kertaa vahvemmaksi. Vauhdikas finaali oli todella viihdyttävää katsottavaa. Miesten -68kg sarjassa Pauli Raivio raivasi tiensä finaaliin kukistamalla ensin turkulaisen Henri Jutilan selvällä piste-erolla ja välierässä tamperelaisen Aleksi Nurisalon. Finaalissa vastaan astui tuttu vastustaja, Loviisan Sami Lahtinen. Finaali oli tasainen aivan viime hetkille saakka, kunnes Lahtinen onnistui karkaamaan johtoon pääosumalla. Raivio ei saanut enää kurottua kaulaa kiinni ja joutui tyytymään hopeaan. Naisten -49kg sarjassa Taekwondourheilijoita edustanut Tanja Lovikka oli ainoa sarjassaan, joten mestaruus irtosi tällä kertaa pelkästään punnituksella. Nuorten sarjoissa Voker Feka, Aleksi Väyrynen, Milla Väyrynen, Aaha Moullaev ja Megii Moullaev osoittivat lupaavia otteita, vaikkei kultaista mitalia kenenkään kaulaan päästykään ripustamaan. Kukin joutui taipumaan sarjojensa voittajia vastaan, mutta esim. molemmat Väyryset osoittivat todellista taistelutahtoa ja voitonhalua matseissaan. Tulevina vuosina juniorikaarti tuo varmasti vielä monen monta mitalia kisatuliaisina Konalaan. Entisten nuorten päiväkuoro harjoittelee Kanneltalossa Liity sinäkin yhteiseen Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA 100430-204303, ja jätät yhteystietosi. OSANA TYÖVÄENOPISTON toimintaa Kannelmäen Kanneltalossa on viime syksystä lähtien harjoitellut Helsingin Suomalaisen Työväenopiston entisten nuorten päiväkuoro. Kurssin johtajana on toiminut musiikin- ja laulun opettaja Katja Vepsäläinen. Hieno ja aktiivinen porukka, tuumaili Vepsäläinen kuoron syksyn kurssin päättäjäisesiintymisessä Kanneltalossa marraskuun lopulla. Kevään kurssi alkaa tammikuussa ja asiasta innostuneet mahtuvat vielä hyvin mukaan. Varsinkin miehiä kaivataan, Kaikkiaan joukossa on 22 naista, joista miehiä 6-7. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. PALVELEVA KUKK AKAUPPA Kannelmäen ostarilla Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki puh. (09) 537 087 Katja Vepsäläinen. Myytit murtuvat KANSOJEN HISTORIAT ovat täynnään myyttisiä sankaritarinoita. Varsin usein nämä sankaritarinat liittyvät sotasankaruuteen. Vain harvoin rauhantekijät ja arkiset ahertajat on nostettu esikuviksi. Toki heitäkin on, viimeisimpänä mainittakoon Nelson Mandela, jonka elämästä muodostui todellinen sankaritarina ja esikuva demokratian, oikeudenmukaisuuden ja ihmisyyden puolustajana. Meillä maamme itsenäisyyden juhlinta liitetään yleensä virallisissa yhteyksissä sotasankareihin ja sotaveteraaneihin, vaikka maamme menestyksen lähteenä on ollut nimenomaisesti rauhan oloissa tehty työ. Kun itsenäisyyspäivän juhlapuheissa muistetaan mainita sotiemme veteraanit, jotka uhrauksillaan säilyttivät maamme itsenäisenä, niin nämä puhujat unohtavat huomattavan saksalaisen sotateoreetikon kenraali Carl von Clausewitzin kuuluisan toteamuksen, sota on politiikan jatkoa tai politiikkaa toisin keinoin. Väheksymättä rintamasotilaiden rohkeutta, uhrimieltä ja valmiutta taistella puolustaessaan maataan aseellista vihollista vastaan, on kuitenkin muistutettava, että heidät tähän tilanteeseen johti poliitikkojen väärät arviot, päätökset ja teot. Voidaan tietenkin aina väittää, ettei muita vaihtoehtoja ollut käytettävissä. Mutta harvoin valintatilanteissa on vain yksi vaihtoehto ja ratkaisumalli. Talvisodan edellä Suomella oli mahdollisuus päästä neuvotteluratkaisuun, jota mm. Mannerheimkin siinä vaiheessa suositteli, mutta maan silloinen poliittinen johto ajoi syksyn 1939 neuvottelut umpikujaan. Tietenkin myös Stalinin Neuvostoliitolla oli samoin vaihtoehto — jatkaa suomalaisten umpiniskaisuudesta välittämättä neuvotteluja eikä antaa hyökkäyskäskyä provosoivilla väitteillä suomalaisten provokaatiosta Mainilan laukausten yhteydessä. Neuvostoliiton taholta myöhemmin myönnettiin koko provokaatio puna-armeijan yksikön teoksi, jotta saatiin tekosyy sodan aloittamiseen. Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin ympärille alettiin rakentaa sankarimyyttiä Suomen ”vapaussodan” sankarina. Tosin tällöin se oli vain valkoisen osapuolen puuhaa, ja sitäkin vasta, kun saksalaissuuntauksen ajajat joutuivat luopumaan saksalaisen prinssin valinnasta Suomen kuninkaaksi. Punaisten puolella Mannerheimiä pidettiin ”valkoisena lahtarikenraalina”. Vasta toisen maailmansodan aikana Tannerin johtamat sosialidemokraatitkin hyväksyivät ylipäällikön toimet. Mutta vielä sodan päätyttyä kommunistien oli vaikeata ymmärtää ja hyväksyä Stalinin päätöstä, ettei Mannerheimiä saanut asettaa sotasyyllisenä tuomittavaksi yhdessä maan sodanaikaisen poliittisen johdon kanssa. Stalinin arvio oli epäilemättä oikea siinä, ettei Suomessa sodan päättyessä ollut ketään muuta yhtä arvovaltaista johtajaa, joka kykenisi johtamaan Suomen rauhaan Neuvostoliiton sanelemilla ehdoilla, joihin sisältyi aseiden kääntäminen saksalaisia aseveljiä vastaan, heidän ajamiseksi pois maasta. ”Vapaussotamyytin” jatkoksi paisuteltiin torjuntavoittona Talin-Ihantalan taisteluja kesällä 1944. Uudempi sotahistorian tutkimus on nostanut päivänvaloon aiemmin pimennossa pidettyjä seikkoja Mannerheimista sodanjohtajana. Marsalkan lähimmät avustajat päämajassa ovat muistelmissaan kuvanneet ylipäällikköä epäröivänä, pessimistisenä ja sairaaloisena johtajana, jolle nopeiden päätöstenkeko oli vaikeata. Korkea ikä epäilemättä vaikutti vanhan sotaratsun työkykyyn. Hän esiintyi mieluiten yleisstrategina ja poliittisena johtajana ja jätti varsinaisten sotatoimien käytännön johtamisen alaisilleen. Juhani Suomi ja Pekka Visuri ovat erityisesti tarkastelleet marsalkan lähimpien alaisten arvioiden sekä arkistoaineiston penkomisen avulla ylipäällikön sekä myös silloisen presidentti Risto Rytin ratkaisuja vaikeissa tilanteissa. Toisen maailmansodan käännekohtana pidetään yleisesti Stalingradin taisteluja, joissa Hitlerin viimehetkellä marsalkaksi ylentämän Pauluksen armeija antautui ja puna-armeijan vyörytys länteen alkoi todenteolla. Itse asiassa Mannerheim ja muutkin sotatilannetta korkeasta asemasta tarkastelleet olivat jo ennen tätä ratkaisevaa taistelua alkaneet aavistaa, että sota päättyy Hitler-Saksan häviöön. Leningradin saartorengasta ei saatu umpeen ja kaupungin hävittäminen jäi tekemättä Hitlerin uhosta huolimatta. Nämä antoivat jo osviittaa tilanteen realistiseen arviointiin. Cardella K U K K A Kukkien lisäksi paljon lahjatavaraa! Avoinna ma-pe 9-18, la-su 9-16 Kukkien kuljetus- ja välityspalvelu Kukkien sidontaa käsillä, joissa on tunteet. HAETAAN LEHTIEN JA MAINOSTEN JAKAJIA Mannerheimin suurin virhe asiantuntijoiden mukaan oli, ettei hän reagoinut ajoissa tiedustelun varoituksiin puna-armeijan suurhyökkäyksen valmisteluista Karjalan kannaksella toukokesäkuussa 1944. Ylipäällikkö uskoi, että Stalin siirtää joukkojen pääpainon Euroopan rintamalle tavoitteena Berliini. Mannerheim antoi liian myöhään käskyn keskittää lisävoimia Karjalan kannakselle vetämällä joukkoja Laatokan itäpuolelta Viipurin tueksi. Karjalan kannaksen linnoitustyöt olivat pahasti kesken puna-armeijan suurhyökkäyksen alkaessa. Itse asiassa Suomen armeija oli romahduksen partaalla, yksiköt sekaisin ja rintamakarkuruus lisääntyi, kuten Heikki Ylikangas tutkimuksessaan toteaa. Mannerheim sai sotilasyhteyksien kautta Hitleriltä kuitenkin lupauksen tukitoimista, joista ratkaisevin oli Kuhlmeyn lento-osaston saaminen sekä huomattava aseapu tykistön tueksi. Tämän tuen poliittiseksi vakuudeksi saksalaisia varten tarvittiin kuitenkin presidentti Rytin henkilökohtainen lupaus, että Suomi jatkaa sotaa yhdessä saksalaisten joukkojen kanssa (Rytin-Ribbentropin sopimus). Mannerheim painosti Rytiä allekirjoittamaa sen, mutta tilanteen muuttuessa Rytin oli erottava virastaan, jotta rauhanneuvottelut Neuvostoliiton kanssa voitiin aloittaa. Mannerheim otti poliittisen vastuun Saksasta irrottautumisesta ja rauhan aikaansaamisesta. Tätä Pekka Visuri pitää riittävänä ratsastajapatsaan pystyttämiselle marsalkka Mannerheimille, mutta ei hänen sota-ansioitensa vuoksi. Pekka Visuri, Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat. Suomen johdon ratkaisut jatkosodankäännekohdissa. Docendo, 2013. Juhani Suomi, Mannerheim -viimeinen kortti. Siltala, 2013. Heikki Ylikangas, Romahtaako rintama? Suomi puna-armeijan puristuksessa kesällä 1944. Otava, 2007. Oiva Björkbacka Haetaan reippaita ja tunnollisia tänä vuonna vähintään 14 vuotta täyttäviä nuoria sekä ajokortin ja auton omaavia aikuisia lehtien ja mainosten jakajiksi. Soita ja kysyy lisää puh. 09 561 56 400 tai tutustu ja täytä hakemus ZZZ OLVDGXXQL À Helsingin Jakelu-Expert Oy [[[ LNI\ ½ Kuulumme valtakunnalliseen SSM Jakeluryhmään. MYYRMÄEN JOULUMARKKINAT Myyrmäen tori ympäristöineen la-su 21.-22.12. Menossa mukana la 9-17 ja su10-16 Maakuntien jouluherkkuja joka makuun ja muita hyviä joululahjavinkkejä! MAHTAVIA MARKKINATARJOUKSIA! Tervetuloa mukaan tunnelmaan! Ei paha energiayhtiö Lihaisat tuotteet mukana markkinoilla www.teltat.fi Tiedustelut: TMK. 020 749 8700, www.markkina.net
10 18.12.2013 Terveyspalveluja LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 Toivotamme asiakkaillemme me Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! O tt ! Pyhien aiheuttamat poikkeukset aukioloaikoihimme: • 24.12. palvelemme klo 9-12 • 25.-26.12. apteekki suljettu • 31.12. palvelemme klo 9-18 • 1.1. apteekki suljettu Apteekki Isokannel HYVÄN OLON MAAILMA • 6.1. palvelemme klo 12-18 Kauppakeskus Kaari Muuten palvelemme normaalisti www.apteekkiisokannel.fi shop.isokannel.fi ma-pe 9-21, la 9-18 ja su 12-18 (22.12. 12-21) ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 Paikallista palvelua - meillä olet hyvissä käsissä (09) 539 938 malminkartanonhammas.fi Puustellintie 4 KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ HOITOJA HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) P. (09) 566 0981 Korkeatasoiset näyttelyt HELSINGISSÄ on avattu kaksi laatunäyttelyä, joista toinen on Helsingin Taidemuseon Tennispalatsissa ”PLAY. Mediataiteen tähtiä”. Tämä näyttely on avoinna tammikuun 16. päivään 2014 asti. Näytteillä on teoksia 12:lta taiteilijalta, joista enemmistö on ulkomaisia tunnettuja sekä tunnustettuja taiteentekijöitä lukuisine näyttelyineen. Etäisimmät taitelijatyöt ovat tulleet Argentiinasta, Brasiliasta ja USAsta. Hollannista on kahden taitelijantyöt, joista toisen tekijä on syntyisin Indonesiasta. Norja ja Ruotsi ovat mukana sekä kotimaisia taitelijanäyttöjä on kaksi, Eija-Liisa Ahtila sekä Kari Cavén (hieno ilmailuaihe). - Kun videoinstallaatio tai mediateos on hyvin tehty, se tempaa katsojan mukaansa ilman, että tämä ajattelee teoksen edellyttämää tekniikkaa, sanoo näyttelyn teokset valinnut taitelijoiden luottohenkilö Jorma Saarikko (s. 1958). Ja jatkaa; ”Tärkeintä teoksissa on se, että teoksissa on kauneutta, hauskuutta, surua sekä syvyyttä. Minua jokainen teos on koskettanut henkilökohtaisella tasolla”. Saarikko (Pentti Runsténin kuvassa) on jo kolmen vuosikymmenen ajan mahdollistanut videotaiteilijoiden toiveita sekä kehittänyt lukemattomia teknisiä ratkaisuja taiteilijoiden tarpeisiin. Keskittymällä taideteosten vaatimaan av-tekniikkaan Jorma Saarikko (Pro AV Artia) on luonut ainutlaatuisen osaamisen kansainvälisestikin mitattuna. Taidemuseon monipuolisen näyttelyn kuvat ovat viimeisten 18 vuoden ajalta. Otsikkokuvamme on espanjalaisen Jordi Colomer´n teos vuodelta 2006 ”No future”, auto katollaan tivolikyltti ja autosta tulee sanomaa jakava rummuttava nainen. Täydelliset näyttelytiedot sekä taiteilijoiden esittelyt: www.helsingintaidemuseo.fi. Helsingin Taidehallissa on avoinna tammikuun 5. päivään 2014 asti näyttely ”Nuoret 2013”. Tämä näyttelymuoto on perinteikäs, sillä ensimmäisen kerran tuolla nimellä Suomen Taiteilijaseura järjesti näyttelyn 1939. Näyttelyehtoihin on aina kuulunut, että esillä on vain alle 35-vuotiaiden taitelijoiden töitä ja niiden tulee olla ”tuoreita teoksia”. Vuosikymmenten saatossa näyttelyissä ovat ensiaskeleitaan ottaneet mm. Tove Jansson, Eila Hiltunen, Juhana Blomstedt, jne. Näyttelyyn voi ilmoittautua julkiskutsun jälkeen, mutta ”tuomarineuvosto” valitsee lopulliset työt. Puheenjohtaja siinä oli kuvataitelija Villu Jaanisuo ja jäseninä olivat taideoppilaitoksia edustaneet Merja Isokoski sekä Matti Vainio. Hakemuksen jätti 350 nuorta taiteilijaa ja lopputulos oli. Hyväksyttiin 35 taiteilijaa ja näiltä teoksia yht. lähes 60. Melkein kaikki työt ovat myynnissä ja opasvihkosesta löytyvät kaikki alan tiedot. Maecenas-kilta jakaa näyttelyn jälkeen yhdelle taiteilijalle €5000 palkinnon. Helsingin Taidehallin osoite on Nervanderinkatu 3. eli talo on aivan eduskuntatalon takana! Nettitiedot kaikesta: Taidehallin ohjelmasta: www.taidehalli.fi. Otsikkokuvamme on Emma Ainalan tältä vuodelta (2013) ”Angelhood”. Helsinkiläinen sotahistorian laatukirjoja kustantavalta Koala kustannukselta tuli marraskuun aikana useampi myönteisesti mainittava teos, kuten Jussi Harolan ”Yhteys! Tiedonantoja viestivälineitä Suomen puolustusvoimissa”. Tekijä haluaa esipuheessaan muistuttaa, ettei kyseessä ole historiikki tai tutkielma, vaan se on monipuolisesta aikalaismateriaalista koottu otsikkoa vastaava kuva- asiakirjakooste lähes sadan vuoden ajalta, miten se alan toiminta on pelannut. Turhaa vaatimattomuutta! Lähteitä on näet sadoittain ja runsaasti sellaista yritysten taustatietoa, mikä liittyy juuri Suomen armeijan toimintaan. Tuloksena huikaisevan tarkka kokonaisuus. Käsipuhelimista, lippuviestityksestä ja morsetuksesta alkaen nykypäivän nykypäivän tekniikkaan. Korostan vielä monipuolista sota-ajan kuvamäärää. Myös tavallinen koti-ihminen saa kirjan arkistoja lähteistö sivuilta tietää, mitä merkitsivät aikanaan mummilassa radiot ASA, Helvar, Fenno ja monet tutut nimet, sillä firmat palvelivat tuotteillaan myös sotavoimiamme. Tähdennetään vielä, teoksessa käsitellään maavoimien, ilmavoimien, panssareiden ja laivaston radiot, ym ja vakoiluaparaatteja myöten. Kun Suomi sai sotasaaliina arvokasta täydennystä sekä sai ostaa ”ystävällismielisiltä mailta” alan tuotteita, niin ulkomainenkin taso tulee tunnetuksi. Helwartehdas oli muutoin se 1930-luvun lopulta alkaen kotien radiotuottaja ja nimi tulee yhteistyövalmistuksesta: Helsinki -Warsova! Yhdessä kohdin Raija-tutkista kerrottaessa täytyy minun oikaista tiedot kuntoon sivulta 163. Saksalaiset saivat kyllä oikeuden tammikuun alussa 1944 pystyttää Raija-tutkan Aunukseen, millä haluttiin tarkkailla Syvärin eteläpuolista ilmatilaa. Syytä olikin, sillä sakut tultiinkin heittämään pian helmikuussa kauas pois Leningradin porteilta. Tutkapaikka oli muutoin Aunuksenkaupungista 10 km kaakkoon Mäkriän laajoilla viljavainioilla ja tukikohdan lähellä kulki uusi vuoden vanha Mäkriän rata. Ilmavoimiemme Nurmoilan tärkeä lentokenttä oli taas noin 10 km pohjoiseen Aunuksenkaupungista. Tutka kuului Luftwaffelle, mutta Kannaksen läpimurron alkaessa 9.6.1944 tutkaisännät huomasivat, että Syvärihyökkäyksen ennakkomerkkien mukaan kohta tutka jää neuvostoarmeijalle. Luftwaffe toimi nopeasti Helsingissä, Govorovin armeija oli jo Perkjärvellä ja Päämajamme suostui vain siihen, että se sai ostaa tutkan. Kauppa syntyi Helsingissä 19.6, mutta muutto oli alkanut jo 18.6. sekä se hoidettiin syystäkin nopeinta vauhtia. Ei siis Harolan tietämänä vasta ”heinäkuussa 1944”, vaan viimeisetkin tutkaosat, sekä suuntimot, yms ja lähes noin 70-jäseninen saksalainen viimeinenkin tutkaosasto poistui kiireessä 20.6. Äkkijärjestelyt hoiti Ilmavoimiemme luottoasiantuntija luutn, Boris Heimbürger, joka vietiin yhteyskoneella Malmilta Nurmoilaan. Näet ongelmia oli vihollisen taholta. Ensin 9 km Aunuksenkaupungista pohjoiseen Tuuksijoen sillan pommittivat aamuyöl- lä 21.6 täysin hajalle, mutta 12 VRvaunua oli jo turvassa (ylim. arvovaunu tuli vielä 20.6) sekä nämä ehtivät Viteleestäkin ohi ennen punaarmeijan selustan suurmaihinnousua 23.6.klo 6.00. Mutta varmuuden vuoksi kolmella rahti-Junkersilla (yksi JU 52) oli päätetty viedä Nurmoilasta kaikki arvokkaat tekniikkaosat Värtsilän lentokentälle, mikä onnistui, kun viimeinenkin JU-34 nousi 19.6. klo 13.00. Mutta 12 kuormaautolle jäi vielä ”mottiin” tavaraa ja pitkän maantielenkin Prääsä-Uomaa kautta selvittiin Värtsilään ”kuljetuskeskukseen”. Tärkeä ”ykkösrahti” tuli junalla Joensuu-PieksämäkiKouvola-Korialle ja Pion.R:n laiturilla oltiin 22.6. klo 13.00. Mistä ansio lankesi luutn. Heimbürgerille (s. 1907) ja lukuisille vastuuntuntoisille VR-miehille että lastaussotilaille. Harola mainitsee tutkan jääneen Korialle, mutta sille oli varattu tukikohta Kouvolan kauppalan alueelta Töröstinmäen korkeimmalta kohdalta linnuntietä 1½ km. Kouvolan asemalta länteen. Missä 600 m. päässä uloimmalla törmällä oli entuudestaan räväkkä it-patteri. Pystytys alkoi heti ja koekäyttö oli valmis 15.7.1944. Tietenkin me sen kulman Kouvolankylän sotilaspojat kurkkimaan 100 metrin päästä, mikä kummitus siellä nousee. Lähemmäksi ei päässyt, koska mäkialueella oli tutkan ympärillä kolme piikkilankavyöhykettä. Ja varoitustaulut. Tehoa antoivat alueen sisäpuolella kiertävät 2 vartiomiestä. Osa saksalaisista tuli asennustöihin ja joillakin oli jopa sivuase töissä mukana. Tutka toimi elokuussa jo täysillä ja oli tarpeen varmistajana. Rauhanteon jälkeen Valvontakomissiota (LVK) kiinnosti Suomessa kaikki ja 27.10.44 oli vuorossa Kouvolan tutka. Edellisenä päivä LVK:n kenraalitaso oli nähnyt Raijan Suomenlinnassa ja se oli ollut 1. kerta, kun Stavkan alaiset upseerit tutustuivat Raijaan. Kolme neuvostokapteenia tuli Kouvolaan ja johtajana 2-luokan komentajakapteeni Fedotov. Armeijamme edustusmustilla liikuttiin ja herroilla oli tummansiniset komeat manttelit. Olkapoletit ja hihansuumerkit kertoivat, että neuvostoilmavoimista ollaan. Fedotov kyseli eniten ja työnäytös kesti 20 min. Pikkuparakissa keskusteltiin tutkapoikiemme kanssa ja asialliset kysymykset koskivat suurin piirtein koettua sotilaselämää ja havaintoja. Tutkan komppaniapäällikkö luutn. Erkki Wallenius oli isäntänä ja pari upseeriamme oli tullut Helsingistä. Nämä tekivät salaiset muistiinpanot Päämajalle. Salaa seurasimme metsikön suojasta tovereiden tuloa. Samoilla kirjan riveillä Harola kertoo tutkan tulon Mikkeliin lähes saman aikaisesti, mutta se oli ostotutka Saksasta, mikä lähti FÅAn Canopuksella 23.6 Danzigista ja tuli Mäntyluotoon 25.6.44 sekä sieltä heti Mikkeliin 27.6.. Saatettiin kuntoon 13.7. Mutta kyseessä ei ole ollut meritoiminnan Maija-tutka (Marder), vaan juuri Raija. Muutoin vielä lisätieto, milloin Suomessa alettiin tietää radioluotaimesta/radiomittauslaitteesta. Se on varhempi kuin Harola mainitsee, sillä tammikuussa 1942 Hakkapeliitassa oli iso kuva-artikkeli tutkasta. Teksti oli oikein ja tiedot ulkomailta. Mutta tietäkäätte kuitenkin, että kokonaisuutena Harolan teos on mainio! Koala Kustannukselta tuli varmasti kolme sotahistorian kirjaa, mitkä laatukirjoina kiinnostavat alan lukijoita. Näiden kirjojen sanoma on jo saavuttanut korkeita myyntilukuja Keski-Euroopassa ja jopa Pohjolassa. Nämä kolme ulkomaista teosta eivät ole syntyneet käden käänteessä, vaan kukin kirja on vaatinut vuosien arkistotutkinnat, haastattelut ja vanhojen jo julkistettujen tietojen varmistamisen sekä tietenkin aikaisempien virheiden korjaamisen. Viime vuonna (2012) Britanniassa ilmestyi nyt hyvin suomennettu (Lauri Mäkelä) asiantuntijakaksikon Colin D. Henton´n&AnneMarie Lewis´n kirja ”Marseille. Afrikan tähti”. Marseille oli hävittälentäjä ja Hans-Joachim Marseille syntyi Berliinissä 1919 ja kaatui taistelulennolla 2.10.1942 Välimeren rannikolla Egyptin ilmatilassa El Daba´ssa, mikä on noin 150 km länteen suistokaupunki Aleksandriasta. Laskuvarjo sotkeutui pyrstöosaan, eikä lentäjä päässyt irti. Alueella käytiin suurta Afrikan sodan ratkaisutaistelua. Marseille oli poikavuosista alkaen hyvin ”energinen” ja toimelias, siksipä Luftwaffe oli unelmien kohde. Liittyminen ilmavoimiin tapahtui 1937 ja hävittäjäkelpoisuus saavutettiin huhtikuussa 1940. Rintamalennot alkoivat heti ja sodan julistaneet Ranska ja Britannia kaipasivat tappelukavereita. Saksalaiset pärjäsivät tuolloin hyvin ja Ranska antautui jo juhannukseksi 1940. Sota jatkui lähinnä ”Kanaalin” ilmasotana Englannin taivaalla, vaikka esim. meririntamilla ei taukoja tunnettu. ”Jochen” Marseille lensi Me 109:llä, mikä oli myöhempi suomalaistenkin työkalu maaliskuusta 1943 eteenpäin. Tiedoksi: Syykuusta 1940 Jochenin koneet saivat vaurioita, mutta mies joko pystyi tuomaan koneen turvaan tai säilytti henkensä varjohypyllä! Ensimmäinen ilmavoitto tuli 24.8.1940 Kentin yläpuolella ja alas tuli Spitfire. Tämän jälkeen voittoja tuli kaatumispäivään mennessä 157 lisää, joten todistettu kokonaismäärä varmoista pudotuksista oli 158 kpl. Ranskan lentokentillä 1940-41 sekä Afrikassa oli myös Jochenin taistelutoverina nuori lentoupseeri Kurt Kuhlmey, josta oli Stuka- ja muiden koneiden osaston johtajana everstiluutnanttina Suomessa ajalla 16.6.-elokuun alku 1944 kentillä Immola-Lappeenranta-Utti. Ja osasto teki hyvää työtä 1944 neuvostohyökkäyksen torjunnassa. Teoksessa on erikseen hyvät tilasto-osuudet ja runsaat valokuvasivut. Kaikki tiedot Koalan kirjoista:www. Kun Marseille oli ollut suosittu Saksassa, niin hänestä tehtiin värielokuva 1957 nimellä ”Der Stern von Afrika”, Suomessa Afrikan tähti, Ensi-ilta 13.8.1957. Elokuva oli menestys ja tuli pian Suomeenkin. Joten huonosta asiasta Koala ei julkaissut teosta! Muut kaksi kirjaa ovat Jonathan Triggin tietoteos ”Hitlerin viikingit. Waffen SS.n pohjoismaalaiset vapaaehtoiset” ja Wolfgang Wollenweberin ”Valtakunnankotka. Napapiiriltä suihkuhävittäjän ohjaimiin”. Mielenkiintoisia kirjoja molemmat. Pekka Vanhala
11 Nordea Pankki Suomi Oyj 18.12.2013 Toisinajattelija Toisinajattelija HyvääJoulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Terroristi ja joulupukki KUVITTELEMME, ETTÄ lapset haluavat uskoa joulupukkiin. Lapset puolestaan suhtautuvat lapselliseen haluumme myötäsukaisen sallivasti, sillä liittyyhän tähän kaukaa haettuun ajatusrakennelmaan muutama mukavakin piirre, lähinnä lahjojen saannin muodossa. Kaukaiselta planeetalta saapuva antropologi olisi kyllä ihmeissään: Mikä kummallinen psykoosi saa ihmiset tilaamaan joulupukin kotiinsa ja teeskentelemään että tämä olisi todellinen henkilö. Ja entäpä lapset, hekin ovat mukana tässä teeskentelyssä. Sama tilanne taitaa olla luonnonuskontojen kanssa. Mikäli kysytään, uskooko alkuasukas todella olevansa syntyisin kalasta tai linnusta, alkuasukas todennäköisesti vastaisi, että ei tietenkään. Tällaiset lorut, kuten maailman synty Kalevalassa, ovat mukavaa ajatusleikkiä pimeinä talvi-iltoina. Kirkolliset opetukset ovat joutuneet jo samaan asemaan. Ihan tiukan rationaalisesti nykyihmisen on enää vaikea uskoa raamatun tarinoiden olevan kirjaimellisesti totta. Nykyisin uskotaankin tieteisiin. Eli tiede on korvannut uskonnon. Tiede tarjoaa varmuutta, antaa toivoa johon voimme luottaa. Tähän sopii lainaus Graylta: ”Meille tiede on kaiken epävarmuuden ulkopuolella luvaten - ja melkein pitäen lupauksensa - ihmettä, vapahdusta itsenäisen ajattelun taakasta, kun taas kirkoista on nykyään tullut melkeinpä epäilyn pyhättöjä.” Kirkko onkin niitä harvoja paikkoja, joissa voidaan esittää kysymys, onko tässä nykymenossa oikeastaan mitään järkeä. Osat ovat siis kääntyneet päinvastoin. Ennen tiede haastoi kirkon opetukset, nyt uskonnot ovat niitä harvoja jotka haastavat tieteen. Fundamentalisti ja terroristi Terroristit ovat nykyisin enimmäkseen ns. fundamentalisteja. Mutta tosi uskovainen, fundamentalisti ei tietenkään vähääkään välittäisi mitä vääräuskoiset koirat tekevät. Pikemminkin ystävällisesti neuvoen opastaisi oikean uskon ääreen. Mutta nythän on käytännössä niin, että terroristi suuttuu pahanpäiväisesti esimerkiksi Muhametin pilakuvasta. Suuttuminen osoittaa, että terroristi on jo omaksunut ison osan länsimaisesta ajattelutavasta ja ottaa sen todesta. Itsemurhapommittajan käyttäy- tymistä selitetään motiivilla, että tällä tavoin tämä voi päästä paratiisiin. Itse ajattelisin, että paratiisiin pääsy on hiukan kuin toimitusjohtajan optio, mukava lisä, mutta ei ollenkaan riittävä toimintaan ryhtymiseksi. Katsoisin, että jos joku on valmis räjäyttämään suolensa puunoksille, todellinen motivaatio piilee syvemmällä kuin yksinkertaisessa rationaalisessa hyödyntavoittelussa. Nyt ollaan nähty, miten terroristisesti käyttäytyvät väkijoukot ovat, esittämättä mitään vaatimuksia, riehuneet Pariisissa, Lontoossa ja viimeksi Tukholman esikaupungeissa. Pahinta, mitä näille voi sanoa, että nämä ovat roskaväkeä, koska itse asiassa nämä joukot (jos saisivat ilmaistua vaatimuksensa) vaativat itselleen rispektiä, kunnioitusta. Ja sitä he nimenomaan eivät saa käyttäytymällä roskaväen tapaan. Onpa dilemma! Mutta ei kun hyvää joulua (tai korrektimmin hyvää loma-aikaa) teille, myös pukeille ja terroristeille! Esko Karinen Kirjoitus on velassa Slavoj Zizekille, kuuluisuuteen nousevalle syväpsykologille Lassila, Hopeatie 2 Kannelmäki, Kantelettarentie 1 Pitäjänmäki, Hiomotie 30 nordea.? Malminkartanossa: AATTOHARTAUS ti 24.12. klo 16 Malminkartanon kappelin pihalla, os. Vellikellonpolku 8, Sakari Enrold. Joulu Kannelmäen kirkossa: PERHEIDEN AATTOHARTAUS ti 24.12. klo 13 Lotta Pirilä, Taru Hämäläinen, lapsikuoro Kannelkellot AATTOHARTAUS ti 24.12. klo 16 Aili Raitavuo, Taru Hämäläinen, Mari Karjalainen, sopraano JOULUYÖN HARTAUS ti 24.12.klo 23 Konsta Korhonen, Taru Hämäläinen, nuorisokuoro Kannelkellot JOULUPÄIVÄN MESSU ke 25.12.klo 10 Virpi Koskinen, Olavi Hatakka, Sakari Enrold, Timo Sahi, Anne Myllylä, Raimo Laukka, baritoni TAPANINPÄIVÄN SANAJUMALANPALVELUS to 26.12. klo 10 Nina Rajamäki, Anne Myllylä VIRRESTÄ VOIMAA su 29.12. klo 18 ”Mä suuren ilon ilmoitan”. Piispa Eero Huovinen kertoo Enkeli taivaan -virrestä. Niklas Malmberg, luuttu, Juho Myllylä, nokkahuilut, Anne Myllylä, urut. UUDENVUODEN VASTAANOTTO ti 31.12. klo 19–24 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9 (nuorten puolella). Ohjelmaa, iltapalaa. Klo 23 ehtoollishartaus. Ilotulitus. Tervetuloa yksin tai perheen kanssa. Tervetuloa myös mukanasi laulu, runo, visailu tai muu ohjelma yhteiseen jakoon. Ilm. toivotaan tarjoilun takia viim. ma 30.12. virastoon, p. 2340 3800. Olavi Hatakka, Ulla Hyttinen, Heidi Metsälä, Aili Raitavuo. Kauneimmat joululaulut: • su 22.12. klo 18 Kannelmäen kirkossa, Sakari Enrold, Anne Myllylä, Stefan Stanciu & Pantastic Quartett • ma 6.1.2014 klo 11.15 seurakuntasalissa, Kari Härkönen Kannelmäen seurakunta, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. 09 2340 3800, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, www.facebook.com/kannelmaenseurakunta Joulupukki ja tonttu Kannelmäen alueella. Tied. ark. klo 16 jälk. 0400409544 Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Vastaukset tusina-aivoille 1. Laittaa ruokaa 2. Koiranpommi 3. Amerikkalainen rööki 4.Vanha ihminen 5. Hevonen. Koni 6. Tyttö, nainen 7. Heittää huulta 8. Parturi, karviaismarja 9. Kannattaa, hyödyttää 10. Poliisiauto 11. Naida, rakastella 12. Kellari PALLOGRILLI • Suomalainen ruokaravintola • Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 10-20, la 10-18 Puh. 045-2765888 Tällä kupongilla 10% alennusta. Leikkaa irti! Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Päätoimittaja: Kari Varvikko, 0400 447 507 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute
KAARESSA VIERAITA twitter.com/Kaari_FI Korvatunturilta! facebook.com/kauppakeskuskaari instagram.com/kauppakeskuskaari youtube.com/kauppakeskuskaari KAIKKI JOULUUN KAARESTA! Tarjoukset voimassa 24.12. saakka ellei ole toisin mainittu. Kaari on avoinna sunnuntaisin 22.12. asti klo 12–21. Tule tervehtimään joulupukkia 2. kerrokseen la 21.12., su 22.12. ja ma 23.12. klo 12–16. 29,90 PIMA COTTON -NEULE 29,95 (39,95) Hanki joululahjat Dressmann-myymälästä. Gifts with style! DRESSMANN FILIPPA K -NEULETAKKI 135,Värit: harmaa, sininen, musta tai punainen. SOKOS KAARI REDKEN-JOULUPAKETIT -25% Redkenin upeat joulupaketit alennushintaan. EKASALONGIT BEKIDA TOP 34,95 Kaunis pitsitoppi pikkujouluihin ja muihin joulunajan juhliin. VILA SPAGHETTI CON SALSICCIA S-ETUKORTILLA 10,90 (13,90) Etu voimassa 1.11.–31.12. SPAGHETTERIA 0,69 FLEXI-TRAX TMNT 250 -RATAPAKKAUS 69,99 (79,99) Teenage Mutant Ninja Turtles -ratapakkaus jouluhintaan. Sisältää Michelangelon auton, jossa on ajovalot, Silppurin hyökkäyssillan, vedettävän Krang-hahmon ja limaradan. BR-LELUT PAKKAUSTARVIKKEET alk. 1,80 Postista löydät pakkaustarvikkeet joulupaketteihin edullisesti. Lähetä matkaan joulun ihme! POSTI kauppakeskuskaari.fi RAINBOW LUUMUMARMELADI 0,69 (300 g, 2,30/kg) PRISMA KAARI PARTY PLATTER 72,- (90,-) 64 palan vaihteleva valikoima susheja. Ota mukaan tai syö paikan päällä. Suositeltu ruokailijamäärä 4–6 henkilöä. HANKO SUSHI Hyvät neuvot ovat kalliit, mutta Omalta Välittäjältäsi saat ne ilmaiseksi. Kun olet vaihtamassa kotia, ota avuksesi Oma Välittäjä. Häneltä saat monia kullanarvoisia vinkkejä. Hän myös opastaa ja valvoo etujasi asuntokaupan kaikissa vaiheissa. Oman Välittäjän löydät asuntomyymälästämme tai kiinteistomaailma.?/oma Kiinteistömaailma Etelä-Haaga LHK-Invest Oy Kauppalantie 24, 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Seija Lammi 044 731 6000 Tuija Nylander 050 554 9977 Jarmo Kettunen 050 564 3388 Mervi Hämäläinen 050 361 5959 Pekka Korhonen 050 401 8778 Simo Lehtonen 050 595 2625 Marika Jääskeläinen Tuomas Hinkkuri 040 565 2755 Anneli Pesonen 050 369 4488 Monica Sjö 044 740 4466 Sari Lindroos 044 747 0022 Heikki Liinpää 050 593 7777 Konala Länsi-Helsingin Huoneistot Oy Ristikko, Ajomiehentie 1, 00390 Helsinki Puh. 010 622 4555 ristikko@kiinteistomaailma.fi Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 €/puh + 0,059 €/min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 € + 0,169 €/min. 044 731 6060 Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 € + 4, % velattomasta kauppahinnasta DVLDNLUMDNXOXW 0LQLPLpalkkio 00 € +LQQDW VLVÀOWÀYÀW DOY Q www.kiinteistomaailma.fi