Avoinna arkisin klo 8–19 Tervetuloa! Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt KANNELMÄKI Tervetuloa! Puh. (09) 530 6610 | Soittajantie 1 Avoinna arkisin klo 8-19 | Lauantaipäivystys klo 9-15 (syyskuun alusta toukokuun loppuun) Puh. 020 175 0020 | Soittajantie 1 Etelä-Kaarelan apteekki toivottaa asiakkailleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2016! Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen apteekki Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 566 0080 Avoinna ma-pe 8.00-20.00, la 9.00-15.00 Alueesi asiantuntija asuntokaupoissa! JARMO TAIPALE Puh. 040 829 7171 jarmo.taipale@huom.fi www.taipalelkv.fi Huom! ® Taipale LKV Oy Kutomotie 2, 4. krs, 00380 Helsinki Kannelmäki-liikkeen aktiivit Kimmo ja Briitta: SINÄ OLET KANNELMÄKI -LIIKE! Kuninkaantammen tilannekatsaus No 12 16.12.2015 • 51. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Kanneltalo täyttyi Itsenäisyyspäivänä
2 16.12.2015 LISTA ON PITKÄ. SIINÄ ON RUOAN NIMI , kuka tekee ja milloin. Tekijöitä on onneksi monta, mutta niin on tehtäviäkin. On porkkanoiden kuorimista ja keittämistä, kaupassa käyntiä, kuusen koristelua, puuron keittoa, lohen ja siian graavaamista, Italian salaatin ainesten pilkkomista, mätikakun tekoa ja koristelua, hämäläisen perunalaatikon moninaiset työvaiheet, tortun leipomista, kalkkunakastikkeen tekoa, lanttulaatikon paistamista, kinkun kuorrutusta jne., jne., jne. Pari vuotta sitten päätimme karsia jouluaaton ja joulupäivän tarjoiluista kaiken turhan pois. Yksi halusi ehdottomasti lanttulaatikkoa, toiselle piti olla kalamousseeta, kolmannelle sinappisilliä, neljännelle rosollia. Riitti kun yksikin ruokavieras halusi aikaisemmin tarjottua. Niinpä ei karsittu mitään. Tuttu ja turvallinen on parasta niin jouluna kuin muinakin juhlapäivinä. Meillä siis leivotaan, kuoritaan, keitetään, paistetaan, koristellaan, graavataan ja katetaan. Kaiken kruunaa kuitenkin se, että nuorimmainenkin syö muuta kuin keitettyä perunaa ja kinkkua. Harmillista vain on se että ruokailijoiden mieltymykset vaihtelevat vuosittain. En vieläkään ymmärrä miksi viime jouluna perunalaatikkoa jäi, vaikka edellisvuonna sama määrä oli loppunut kesken. Opin senkin vuosien varrella että kannattaa laittaa muistiin miten paljon on mitäkin ruokaa tehnyt. Vielä 60 vuotta sitten minut herätettiin jouluaattona heti kuuden jälkeen. Äiti halusi vaihtaa lakanat. Aatto-iltana kuului nukahtaa puhtaille lakanoille. Harmitti kun ei saanut nukkua. Sen jälkeen alkoikin loputun ruoanvalmistus. Lähes kaikki tehtiin valmiiksi jouluaattona: porkkana-, lanttu-, perunaja maksalaatikot, lipeäkala ja kastike, sekahedelmäkeitto, rosolli. Lasimestarin silli oli sentään tehty etukäteen. Kaikki tehtiin puulämmitteisellä hellalla. Puolen päivän jälkeen, äidin posket hehkuivat punaisina ja uupumus alkoi hiipiä. Alkuruoaksi tarjottiin jouluaattona lipeäkalaa ja valkokastiketta – osa tarvitsi valkoja osa maustepippuria mausteeksi. Valkokastikkeen valmistaminen tulikuumalla hellalla oli lähes ylivoimaista. Kun kastike oli kolme kertaa palanut pohjaan ja äidiltä valuivat harmin kyyneleet, onnistuin minä pelastamaan tilanteen. Tarjolla oli hyvää kastiketta, kun kaupoissa koko päivän ahkeroineet tädit ja setämme tulivat kylään. Isotäti oli haettu vanhainkodista jo aamupäivällä meille. Kinkun lähetti tätimme, joka oli lihakaupassa töissä, linja-autolla Varkaudesta Tampereelle. Kylmäketju katkesi nykynäkemyksen mukaan, mutta kukaan innokkaista kinkun valkoisen kuoren ja muunkin lihan syömisestä ei sairastunut. Vaikka ruokalajeja oli vähemmän kuin nykyisin, syötiin hyvin ja perusteellisesti. Tapaninpäivänä mentiin kylään tädeille ja heillä oli tarjolla herkkuani. Luumukiisseliä ja kermavaahtoa olen saanut vain heillä. Enkelikello pyöri pienellä pitsillä ja joululiinalla peitetyllä pöydällä. Se oli hienointa mitä joulussa tiesin. Aikanaan paljastui että enkelikellon sai ostaa kiinalaisena versiona hyvin pienellä rahalla. Mutta lapsuuden muistikuvaa se ei muuta. Mielestä ei myöskään haihdu pohjaanpalaneen valkokastikkeen ja kuusessa palavien elävien kynttilöiden tuoksu. Enkelit pyörivät pöydälläni ja punainen kolmihaarainen puinen kynttelikkö muistuttaa lapsuuden joulusta. Lipeäkalaa syödään vasta välipäivinä ja vasta kun olemme mieheni kanssa kahdestaan. Hänkin syö sitä vain minun seuraksi. Leena-Maija Tuominen Mitä meillä jouluna syödään Kuntosali Kuntosali Kannel Gym Kannel Gym • Ei pakkojäsenyyttä • Edulliset aamuajat • Myös 10 kerran kortteja Avoinna avainkortilla joka päivä klo 05.00-23.00 Toimisto avoinna arkisin klo 15.00-20.00 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Puh. 050-541 22 88 • info@kannelgym.? www.kannelgym.? • Löytyy myös Facebookista! HELSINGIN AIKUISOPISTO ON AVOIN KAIKILLE! HELAO.FI (09) 41 500 300 | Töölöntullinkatu 8, 00250 Helsinki 14 VIERASTA KIELTÄ AVOIN YLIOPISTO ELÄMÄNTAIDOT KÄDENTAIDOT KAUNEUS LIIKUNTA JA TANSSI MUSIIKKI OPISTON ERIKOISET RAVITSEMUS RETKEILY JA VENEILY SUOMI – FINNISH FOR FOREIGNERS TAITEET TERVEYS TIETOTEKNIIKKA YRITYSTALOUS – JA PALJON MUUTA! ja Kaarela-Seura toivottavat lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2016! Nähdään taas ensi vuonna! Kanneltalon kahvilassa uusi yrittäjä KANNALTALON KAHVILA on nykyisin Cafe Forte ja sitä vetää Virosta viisi vuotta sitten muuttanut Kairi Känd. Kairilla on vahva leipomotausta, sillä kahvilan omistaa sipoolainen Keidasleipomo Oy, jonka Kairi on perustanut Isto Rotisen kanssa. Isto oli aiemmin johtajana Uudenmaan Leipä Oy:ssä. Nyt Kairi on vastuussa kahvilasta. Kaupunki järjesti loppukesästä kahvilasta kilpailutuksen. Luulen, että tuore leipä ja omat tuotteet olivat vahva syy meidän valintaamme, Kairi kertoo. Kahvilan yksi sisäänvetotuotteista onkin juuri tuore leipä, jota myydään myös ulos. Lisäksi asiakkaat voivat tilata kahvilasta kakkuja, voileipäkakkuja ja cateringia. Tilat voi halutessaan varata juhlia varten. Teemme kaiken itse ja käytämme vain tuoreita, laadukkaita raaka-aineita. Mikään ei ole pakastettua. On tärkeää, että asiakkaalle jää hyvä olo, Kairi summaa. Kahvilassa on päivittäin vaihtuva lounas klo 12-15, johon kuuluu salaattipöytä tai keitto. Lounaan valmistaa Kairin luottokokki Öile Aavik, joka on kotoisin Saarenmaalta ja toiminut siellä kokkiopettajana. Kahvila on nyttemmin saanut myös A-oikeudet. Kairi toivoo, että kannelmäkeläiset tulisivat ennakkoluulottomasti maistamaan eri tuotteita. Toivotan kaikki tervetulleiksi maistamaan niin lounasta kuin leipomotuotteitamme. Lounaslista löytyy Facebookista. Cafe Forte, P. 041 3100609 http://keidasleipomo.? / forte.kanneltalo@gmail.com Öile Aaavik ja Kairi Känd toivottavat niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat tervetulleiksi ja maistamaan leipomotuotteita. KOTONA-näyttely Kanneltalon galleriassa 10.–19.12.2015 Kotona–näyttelyssä pohditaan valokuvan, videon ja tanssin keinoin pohditaan, mitä on olla kotona. Kodista kotiin, yksin kotona, kotimatkalla, koti kotina. Näyttelyssä nähdään valokuvaaja Liisa Söderlundin ohjaaman projektin aikana syntyneitä valokuvateoksia ja installaatioita sekä koreogra? Sari Palmgrenin ohjaamassa videotyöpajassa toteutettu triptyykkiteos. Kannelmäen Kahvila Jouluksi leivonnaisia tilauksesta, tilaa vimeistään 22.12.! Meiltä myös pitopalvelua. Avoinna myös sopimuksen mukaan. Vanhaistentie 1, 00420 Kannelmäki Puh. 040 214 3730 • Avoinna ark. 8-16 Tervetuloa!
16.12.2015 3 Pääkirjoitus MIKÄ ON TÄRKEINTÄ ELÄMÄSSÄ? Onko tärkeintä rakkaus, kuten Ensimmäisessä korinttilaiskirjeessä sanotaan: ”Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus”. Voidaan luetella muitakin tärkeitä asioita, kuten koti, lapset, terveys, maailmanrauha, raha ym. Jos ihmisiltä kysytään, niin suurin osa heistä sanoisi tärkeimmäksi asiaksi rakkauden. Se ei kuitenkaan ole tärkein. Tärkein asia ihmiselämässä on onnellisuus. Se on itseisarvo, jota ei tarvitse perustella muilla arvoilla ja sitä kannattaa tavoitella pelkästään itsensä vuoksi. Kaikki muut arvot maailmassa ovat välinearvoja, joilla pyritään onnellisuuteen. Jokainen meistä toivoo olevansa onnellinen ja käytämme eri keinoja onnen saavuttamiseksi. Janoamme rakkautta tullaksemme onnellisiksi. Ostamme, toivomme, unelmoimme, uskomme parempaan ja tulevaan tullaksemme onnellisiksi. Lapset, puoliso ja heidän onnistumisensa tekevät meidät onnellisiksi. Jos joku jäi vielä vastustelemaan rakkauden suhteen, niin käännetään.Kaikki ihmiset eivät saavuta haluamaansa rakkautta, ovat voineet sen traagisesti menettää ja ovat yksin. Suuri rakkaus voi pahimmillaan olla julma, surullinen ja tuhoava. Monet meistä ovat onnettomia, kun meitä ei rakasteta tai meillä ei ole ketä rakastaa. Voimme rakastaa itsemme kuoliaaksi. Sellainen on onnetonta. Väärät arvot tai liiallinen välinearvojen nauttiminen voivat näin ollen tuoda myös surua ja ihminen voi elää onnensa ohi. Kaikki liiallinen on tarpeetonta. Oli sitten kyse alkoholista, ylensyönnistä, rahasta tai rakkaudesta. Liiallisuus tylsistyttää ja tekee onnettomaksi. Todellinen onni syntyy hyvin pienistä asioista, siksi se on riippumatonta pärjäämisestä tai elämänkäänteistä. Onni ei vaadi sitä, mitä naapurilla on. Se ei vaadi edes perhettä tai lapsia. Jos jäit miettimään, miten taikasauvaa heilautetaan, niin kerron. Antiikin Kreikassa asui aikanaan ? loso? nimeltä Epikuros. Hän kehotti ihmisiä tavoittelemaan nautintoja ja hemmottelua tuntematta syyllisyyttä. Hän ei kuitenkaan suosinut liioittelua, vaan sanoi, että suurin nautinto on kärsimyksen puute (aponia). Epikuroksen mukaan ihmisen ei pidä hakea itseensä kohdistuvaa huomiota, ei tavoitella kunniaa, rahaa tai valtaa, vaan nautintoa elämän pienistä asioista kuten ruoasta ja ystävien seurasta. Onni on siis toisin sanoen kärsimyksen puutetta tai tila, kun kärsimys helpottaa ja syntyy mielenrauha (ataraksia). Näin syntyi epikurolaisuus, jonka korkein hyvä oli mielihyvä, hedonismi, ja sen suurin nautinto kärsimyksen puute. Epikurolaisuus painotti yksinkertaista elämää. Mielihyvää tuottavaa elämää ei saavuteta ylensyömällä ja -juomalla vaan suunnitelmallisella elämäntyylillä, johon kuuluvat ystävät, keskustelut ja kohtuulliset ruumiilliset nautinnot. Joskus elämä kolhii perusteellisesti. Saatamme menettää läheisen, työpaikan, olla yksin tai elää köyhyydessä. Voin vakuuttaa, että mielenrauhan ja peloista vapautumisen avaimet ovat kuitenkin jokaisen ulottuvilla. Päästäkää hetkeksi irti syyllisyydestä, vihasta ja menneestä. Eläkää tässä ja nyt. Nautinto ei synny materiasta, vaan sielunrauhasta ja levottomuuden puutteesta. Hyvä mieli kasvaa pienistä puroista, kun vain niille antaa tilaa. Voimme nauttia toisten ilosta, hyvästä kirjasta, kynttilän tuoksusta, jouluvaloista, omista ajatuksista, salaisista pienistä herkuista, luonnosta ja liikunnasta, toisten positiivisesta yllättämisestä jne. Sulkekaa hetkeksi verhot epäoikeudenmukaisuudelle ja pahansuopuudelle. Kohta on joulu. Rakastakaa, nauttikaa, hemmotelkaa itseänne ja toisianne, syökää ja iloitkaa yhdessä. Ja muistakaa, liiallinen nautinnontavoittelu vähentää kokonaisnautintoa! Stressi pois. Eläkää kohtuudella, vastavuoroisesti, älkää vahingoittako toisianne. Toivotan kaikille äärimmäisen onnellista joulua ja uutta vuotta 2016! Ensi vuonna nähdään. Jauri Varvikko päätoimittaja Onnellista Joulua! Vuoden ensimmäinen numero ilmestyy 23.1.2016. Aineisto toimitukseen 11.1. mennessä. Kuninkaantammen rakentamisen tilannekatsaus VANHAISTENPUISTO ON Kannelmäen vanhan osan merkittävin rakennettu puistoalue. Puistossa sijaitsee nykyisin leikkipuisto Kannelmäki, pelikenttä sekä koirapuisto. Vanhaistenpuisto rajautuu pohjoisessa Kannelmäen kirkkoon ja etelässä Kannelmäen ala-asteeseen ja päiväkotiin. Vanhaistenpuisto Leikkipuisto Kannelmäen toiminta-alue ja pelikenttä kunnostetaan. Rakennustyöt alkavat keväällä 2016. Leikkipuistoa nykyisin halkovat puistokäytävät linjataan uudelleen niin, että ne kiertävät leikkipuiston toiminta-alueen. Leikkipuistosta rakennetaan yhtenäinen ja osittain aidattu asfalttipintainen alue ja uusien leikkivälineiden turva-alustaksi rakennetaan pyöreät soratai turvaalustat. Leikkipuistoon asennetaan uudet penkit ja pöydät. Pelikentän varusteet, päätyaidat sekä pinnoite uusitaan ja kentän pitkälle sivulle sijoitetaan graf? tiseinä. Puiston keskiosasta kaadetaan huonokuntoisia ja varjostavia puita. Poistettavat puut ovat pääasiassa kuusia mutta joukossa on myös muutamia huonokuntoisia koivuja, raitoja ja haapoja. Uusissa istutuksissa suositaan jalopuulajistoa. Huonokuntoinen kahluuallas käytetään elinkaarensa loppuun ja sen paikalle sijoitetaan myöhemmässä vaiheessa tekonurmipintainen peliareena. Altaan arvioitu käyttöikä on noin 3-5 vuotta. Altaan korvaajaksi on suunniteltu pienimuotoinen vesileikkipaikka, joka muodostuu käsikäyttöisestä pumpusta sekä maljamaisesta vesialtaasta ja –kourusta. Puiston itäosassa sijaitsevan koiraaitauksen pinta-alaa kasvatetaan hieman ja sen aidat, portit ja kalusteet uusitaan. Aitauksen kuivatusta parannetaan johtamalla rinteestä valuvat sadevedet aitauksen ulkopuolelle. Koira-aitaus pinnoitetaan soralla ja rajataan Vanhaistentien puoleiselta sivulta pensasistutuksilla. Kuntolenkki Kannelmäen kuntolenkki muodostuu kehämäisen kävelyreitin varrelle sijoitettavista pienistä liikuntapisteistä ja niitä yhdistävistä reittiopasteista. Kuntolenkin linjauksessa hyödynnetään olemassa olevia puistokäytäviä ja kevyenliikenteenreittejä. Kannelmäen kuntolenkin reitti sivuaa idässä Kannelmäen vanhaa ostoskeskusta, kulkee Vanhaistenpuiston läpi ja jatkuu kohti Hämeenlinnanväylää kerrosja pientaloalueen läpi kevyenliikenteenreittiä pitkin. Kuntolenkin pohjoisosassa reitti seuraa Hämeenlinnanväylän lähivirkistysalueen puistokäytäviä. Reitin luoteisosa seuraa Mätäjoen uomaa ja kääntyy Kannelkylää sivuten kohti Kannelmäen liikuntapuistoa. Kanneltien kaakkoispuolella reitti kulkee Vanhaistenpuiston läpi ja Kannelmäen peruskoulun länsipuolelta. Kuntolenkin eteläosassa reitti kulkee Kannelpuiston ja Kannelkallion puistokäytäviä pitkin. Kuntolenkki toteutetaan yhteistyössä liikuntaviraston kanssa. Reitin varrelle rakennetaan kuusi liikuntapistettä, joista viiteen sijoitetaan kuntoiluvälineitä ja yhteen rakennetaan sadan metrin pituinen intervallijuoksurata. Kuntoilupisteet sijaitsevat Hämeenlinnanväylän virkistysalueella, Mätäjoen varressa, Kannelpuistossa, Kannelkalliolla sekä Vanhaistenpuiston itäosassa. Vanhaistenpuiston itäosassa säilytetään myös nykyinen kivituhka-alue petankin pelaamista varten. Intervallirata sijaitsee Kanneltiestä kohti etelää nousevalla asfaltoidulla puistokäytävällä. Kaikille liikuntapisteille asennetaan infotaulut, lisäksi kuntolenkin varrelle asennetaan reitistä kertovat pääopasteet ja reitti merkitään maastoon valaisinpylväisiin kiinnitettävillä väripannoilla. Valaistus Vanhaistenpuiston valaistus uusitaan kokonaisuudessaan. Kunto-lenkin varrelle asennetaan osin uudet puistovalaisimet. Osa valaistuksesta on jo vastikään uusittu ja säilyy nykyisellään. Pelikentän reunalla säilytetään nykyisten kenttävalaisimien mastot mutta valaisimet uusitaan. Uusittavat valaisimet toteutetaan LED-valonlähtein. Vanhaistenpuisto uudistuu Kannelmäkeen kolmen kilometrin pituinen kuntolenkki HELSINGIN KAUPUNKI piti keskiviikkona 2. joulukuuta Kuninkaantammen rakentamisen tilannekatsauksen Kuninkaantammenkierrossa. Paikalle oli kerääntynyt sankka joukko lähialueen asukkaista ja projektista kiinnostuneita. Projektipäällikkö Suvi Tyynilä kaupunkisuunnitteluvirastosta esitteli kaavaa ja projektijohtaja Kimmo Kuisma kaupunginkansliasta kertoi rakentamisen edistymisestä. Lisäksi kuulijoille selvitettiin tulevan Lammenrannan alueen vanhojen sakka-altaiden kunnostustyötä. Lammenrannan asemakaavaluonnos on nähtävillä Kannelmäen kirjastossa 18.12. asti. Kuninkaantammen keskustan osalta rakennustyöt ovat jo alkaneet. Myös Etelärinteen kaava on lainvoimainen. Alueelle tulee erilaisia asumismuotoja; niin vapaarahoitteisia, ASO, Hitas kuin vuokra-asuntoja, yhteensä 5000 hengelle. Rakentaminen tulee kestämään aina vuoteen 2025-30 asti. Pääosa kaduista rakennetaan loppuun kahden vuoden aikana. Lähivuosina alueen asukkaiden kulku tulee tapahtumaan Kaivokselan liittymän kautta. Hämeenlinnantielle rakennetaan oma eritasoliittymä luultavasti ensi vuosikymmenellä, mutta sen rahoitus on yhä auki. Runkolinja 560 bussilla pääsee Paloheinätunnelin kautta Malmin junaasemalle tai sitten nopeammin Myyrmäen asemalle, mutta silloin asukkaat joutuvat ostamaan seutulipun. Vaihtoehtona on kävellä Hämeenlinnantielle tai Perhekunnantielle. Haasteita tulee tuottamaan myös lasten koulussakäynti, sillä Perhekunnantieltä puhkaistavan bussilinjan ajankohdasta ei vielä tiedetä. Tarkoitus on, että linja ajaisi aina Pitkäkosken ulkoilumajalle asti. Siihen asti vanhemmat joutuvat viemään lapset itse tai lapset voivat kävellä Perhekunnantien päätepysäkille. Alueelle on kaavoitettu päiväkoti ja koulu, mutta ne valmistuvat vasta ensi vuosikymmenellä; ensin päiväkoti, sitten koulu. Samoin kaavassa on varaus 1000m 2 ruokakaupalle, mutta sekin tulee vasta, kun alueelle on muuttanut riittävä määrä ihmisiä. Siihen asti lähimmät kaupat löytyvät Kaivokselasta. Terveyskeskuspalvelujen suhteen alueen asukkaat voivat halutessaan kääntyä joko Malminkartanon tai Kannelmäen keskuksen puoleen. Teksti Jauri Varvikko
4 16.12.2015 K alle Päätalo on mielestäni maamme paras psykoterapeutti, kerron kohta miksi. Hänen kirjallinen tuotantonsa on valtava, lähes 50 teosta. Teokset ovat järkälemäisiä, useimpien sivumäärä on yli 600 tiheään ladottua sivua. Ei ihme, että monia arveluttaa avata ensimmäistäkään kirjaa.. Saattavatpa he olla oikeassakin. Kuten vaikkapa tupakanpoltossa, ensimmäinenkin tutustuminen saattaa koukuttaa. Näin vaan käy monelle. Teksti on erittäin perinpohjaista ja kuvailevaa, sekään ei sovi kaikille. Hämmästyttäväksi asian tekee se, että juuri uskollisimmat Päätalon lukijat ovat henkilöitä, jotka eivät useinkaan muuta lue. Koukuttumisen syy on tyyli. Kaikki on selvitetty hyvinkin tarkasti. Jotkut vitsiniekat väittävätkin, että jopa huussissa käynti saattaa kestää parinkymmenen sivun verran. Saattaa kestää, mutta tärkeästä perustarpeestahan on kysymyskin. Päätalon teksti on ihmisläheistä ja huodristista. Mistä Päätalo sitten kertoo? Päätalo kertoo oman selviämistarinansa vaikeimpiakin asioita kaihtamatta. Ihmisethän yleensä muistelmissaan ovat aika lailla valikoivia. Epäonnistumisilla ei juuri kehuskella. Päätalo tekee toisin. Hän suorastaan herkuttelee yksityiskohdilla. Hän kertoo poikkeuksellisen köyhästä lapsuudestaan Taivalkosken Jokijärvellä. Isä tuli mielisairaaksi eli hänelllä alkoi hummeeti sassaroimaan ja hän joutui hullujenhuoneeseen Oulun piirille. Kalle joutui käymään jopa kerjuulla äitinsä kanssa. Se oli erittäin nöyryyttävää ja jätti lapseen syvät jäljet. Lapsuuskaverit panivat myös merkille pikkukaverin ärrävian, kierot silmät ja lyhyet jalat , Tytöt hylkivät hänen huonoja vaatteitaan. Kalle puolustautui kehittämällä itsestään erittäin ahkeran työmiehen, hän vastasikin lähes koko suuren sisarusparvensa elättämisestä jo 15 vuotiaana. Ahkeruus kehittyikin suorastaan pakkomielteeksi, hän rääkkäsi itseään sekä fyysisesti että psyykkisesti kestorajoille saakka. Viimein isä pääsi hullujenhuoneelta ja perheen elämä helpottui. Jopa perheen hajoitus oli kunnan päättäjien mielessä. Sitä alemmaksi ei tuohon aikaan olisi voinut pudota. Kalle tunsi lapsesta pitäen suurta kiinnostusta kirjoja ja lukemista kohtaan. Kirjojen maailma antoi hänelle voimia omassa taistelussaan. Se ei ollut aina helppoa, koska hänen isänsä piti lukemista yleensä joutavanpäiväisenä touhuna. Sotaan jouduttuaan hän haavoittui ja joutui lähes vuodeksi sotasairaalaan. Selvittyään hän joutui Bmiehenä talousaliupseeriksi Siiranmäen vankileirille. Sama mieletön ahkeruus ja itsensä äärirajoille ajaminen jatkui sielläkin, koska muut ottivat tehtävänsä kevyemmin. Vihdoin sota loppui, hän avioitui lähes tuntemattoman kirjeenvaihtoystävänsä kanssa ja muutti Tampereelle. Äärimmäinen köyhyys oli taas edessä. Onneksi Tampereella oli edes jotain työtä tarjolla, halkojen hakkuuta. Sen homman hän osasi. Hän halusi töihin rakennuksille, ensin sekatöihin ja sittemmin kirvesmiehen oppiin. Kunnianhimo piiskasi miehen kouluttautumaan rakennusmestariksi. Ilmeisesti hän oli liian tunnollinen ja ahkera siinäkin työssä, iski pysyvä, vakava sydänsairaus. Eivät siihen työt loppuneet. Päätalo antautui kokonaan kirjoittamiselle esikoiskirja Ihmisiä telineillä ilmestyi 1958. Kirjaa myytiin hyvin ja se mahdollisti jatkon, jota kukaan ei voinut aavistaa. Esikoisteosta seurasi Koillismaa-sarja ja muutamia yksittäisteoksia Sitten hän alkoi kirjoittaa omaelämäkerrallista Iijokisarjaa. Päätalo oli mietiskellyt että taitaa niitä kirjoja pari kolme tulla. Sarja alkoi 1971 Huonemiehen poikateoksella. Sarja päättyi 1998 Pölhökanto Iijoen törmässäteokseen. Väliin mahtui 26 sarjan kirjaa. Itse repsahdin Päätalon teoksiin 1975 paikkeilla, eli 40 vuotta on tauti vaivannut. Olen lukenut koko hänen tuotantonsa 5-7 vuoden välein... ja homma jatkuu edelleenkin... Puhuin siitä terapeuttisuudesta. Nähdäkseni se pohjautuu siihen, että kirjat on kirjoitettu minä-muodossa. Silloin lukijakin aivan kuin samaistuu kirjoittajaan ja elää hänen elämäänsä. Päätalon rehellisyys hätkähdyttää. Nuoruudenkokemusten jälkeen hän kertoi jopa siitä, kuinka tuli hankkineeksi sekä kupan että myös tippurin sota-aikana. Tautien parantaminen on kerrottu myös perin vauhdikkaasti. Naimisiin mentyään hän opetteli alkoholin käyttöä ikävin seurauksin. Aina tapahtui ja sattui. Seurasi vieraissa käyntiä, perheriitoja. Vihdoin viimein avioero ahdassieluisesta vaimosta ja uudelleen avioituminen. Mahtuipa sekaan omakin käynti hullujenhuoneella. Kaikista näistä asioista Kalle selvisi. Ne ovat normaalielämän sattumuksia, joita jokaiselle saattaa tulla. Päätalon saama palaute on taltioitu Taivalkosken Päätalo-Instituuttiin. Tutkija Jenni Kirves on analysoinut palautteen ja on todennut Päätalon merkityksen kansan terapeuttina. Olen samaa mieltä. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Tanotorvi myös Facebookissa! www.facebook.com/Tanotorvi Suomen kansan mestariterapeutti Itsenäisyyspäivän vastaanotto Kanneltalossa Erkki Tuomioja ITSENÄISYYSPÄIVÄN juhlintaan kuuluvat perinteet ja perinteisiin kuuluu myös kansakunnan yhteisen historian kertaaminen. Tämä on näinä historiattomina aikoina tervetullutta. Tarkoitan sitä että tieto ja ymmärrys suurista historiallista kehityskaarista on nopeitten ja rajujen muutosten ja uutisvirran keskellä eläville ihmisille katoavaa kansanperinnettä. En siis tarkoita historian nippelitiedon, vuosilukujen tai hallitsijoiden ja muun sellaisen heikkoa tuntemusta – olkoon että olisi hyvä osata asettaa esim. sellaiset tapahtumat kuin ensimmäinen ja toinen maailmansota suurin piirtein oikein aikajanalle ja kertoa ketkä niihin osallistuivat. Tällaisen tiedon voi katsoa kuuluvan jonkinlaiseen yleissivistykseen, vaikka ylioppilaaksi ja maisteriksikin voi selviytyä ilman että kukaan tätä tarkistaisi. Tätä yleistiedon puutetta suurempi huoli kohdistuu siihen, että ihmisiltä puuttuu selkeä näkemys siitä mistä ja miten olemme tulleet sellaiseen maailmaan ja yhteiskuntaan, jossa nyt elämme. Ilman tätä historiallista perspektiiviä ei pysty ymmärtämään tätä päivää eikä kykene näkemään myöskään tulevaisuuteen eikä ottamaan sitä haltuunsa. Historiaa tuntemattomilla on myös suurempi riski joutua historian ja erilaisten historiallisten myyttien ja historian väärinkäytön vangeiksi. Sodat ovat tietenkin olleet aina ihmisten kokemuksia ja maailmankuvaa isosti muokanneita asioita. Suomessa näitä ovat olleet vuoden 1918 sisällissota ja talvija jatkosota. Itsenäisyyspäivää juhlittiin jälleen Kanneltalon juhlasalissa 6.12 runsaan ohjelman kera. Tilaisuuden juhlapuhujana oli kansanedustaja Erkki Tuomioja. Vuoden 1918 sisällissota jätti syvät haavat suomalaiseen yhteiskuntaan, joita sodan muisteleminen vielä pitkään ylläpiti. Kaunokirjallisuudessa Väinö Linna 40 vuotta ja historiankirjoituksessa Jaakko Paavolainen 50 vuotta tapahtumien jälkeen osaltaan vauhdittivat ymmärrystä ja sovintoa ja sitä, että näitäkin tapahtumia on voitu jo pitkään tarkastella ilman että sisällissotaan liittyviä tulkintoja ja kannanottoja on enää millään mielekkeellä tavalla liittää tämän ajan suomalaisia koskettaviin yhteiskunnallisiin kysymyksiin tai osapuolijakoihin. Meillä ei Suomessa ole kuitenkaan aihetta syyllisten etsimiseen tai tuomitsemiseen, ei liioin keinotekoisiin anteeksipyyntöihin ja anteeksiantoihin. Se mitä edelleen tarvitsemme on oikeata tietoa tapahtumista ja tämän tiedon tunnetuksi tekemistä. Vielä enemmän tarvitsemme tietoihin ja inhimillisiin arvoihin pohjautuvaa yhteistä ymmärrystä. Ja ennen kaikkea tarvitsemme sitoutumista siihen, että teemme kaikkemme etteivät vuoden 1918 kaltaiset tapahtumat voi enää missään päin maailmaa toistua ja jatkua ilman, että niihin puututaan kaikin käytettävissä olevin inhimillistä kärsimystä vähentävin toimin, sillä se mitä Suomessa vuonna 1918 tapahtui ei ollut silloisessa eikä myöhemmässäkään maailmassa ainutlaatuista. Talvija jatkosodan aikaiset suomalaisten kokemukset olivat rankkoja niin eturintamalla kuin kotirintamallakin olleille. Tästä huolimatta sodasta mieleltään ja ruumiltaan ehjänä selviytyneen jälleenrakennuksen sukupolven kokemukset ja ajan henki liittyi samaan pitkään nousukauteen kun heidän suuret ikäluokat muodostaneiden jälkeläistensäkin. Nousukaudella aikuistuneilla ajan henki on optimistinen, arvot ovat pehmeitä; he ovat luottavaisia ja vaativia, asettavat odotuksia yhteiskunnalle ja työnantajalle. Laskukauden aikana aikuistuneilla ajan henki on masentava/melankolinen ja arvot kovia; he ovat pakosta pärjääviä ja putoamista pelkääviä, eivätkä luota yhteiskuntaan tai työnantajiin. Tämä on yksi selitys sille, miksi sukupolvien on joskus vaikeata ymmärtää toisiaan. Sukupolvikokemusten taustoittaminen talouden yleisen ja työelämän erityisen kehityksen suhteen on hyödyllinen sekä ajatuksia herättävä lähestymistapa. Sitä ei silti tule ylikorostaa, eikä tehdä siitä ainakaan mitään sellaista kehikkoa, jossa yhteiskunnalliset perusvastakkaisuudet pelkistettäisiin ensi sijassa sukupolvien välisiksi. En siis takerru tähän hienojakoisempaan tarkasteluun, vaan koitan nostaa katseen yleisemmälle ja pitempien kehityskaarien tasolle. Historia ei koskaan ole sillä tavoin valmiiksi kirjoitettu etteikö sitä aina tultaisi uudelleen arvioimaan, saatikka asia joka joskus päättyisi. Tästä syystä myös historian ja pitkien syklien tulkintoja tulee lähestyä varovaisesti ja varauksellisesti. Näillä varauksilla yritän kuitenkin valaista sitä, mitä pidän aikamme isona kuvana ja suurimpana muutoksen kehityskaarena. Tällöin on ensimmäiseksi otettava esiin maailman selvemmin ja kiistattomammin vaikuttava megatrendi eli maailman väestönkasvu. Ihminen lajina on alle 500 000 vuotta vanha mutta maailmassa ei vielä 6000 vuotta sitten ollut kymmentäkään miljoonaa ihmistä ja vielä ajanlaskumme alussa ei meitä ollut enempää kuin 170 miljoonaa koko maailmassa. Miljardin ihmisen raja ylitettiin vasta 1800 luvun alkupuolella ja kahden miljardin 1920 luvulla. Toisen maailmansodan päättyessä luku oli 2.3 miljardia, jonka jälkeen se on seitsemässäkymmenessä vuodessa enemmän kuin kolminkertaistunut nykyiseen 7.3 miljardiin. Jonkun laskelman mukaan tämä luku vastaa seitsemää prosenttia kaikkina aikoina eläneistä ihmisistä. Tällainen väestöräjähdys on keskeisin syy siihen, että elämme kasvavan keskinäisriippuvuuden maailmassa. Tällainen keskinäisriippuvuus koskettaa yhtälailla meitä kaikkia sekä hyvässä että pahassa, pidimme siitä tai emme ja riippumatta siitä missä satumme asumaan. Moni vierastaa tällaista keskinäisriippuvuutta ja sen tuomaa erilaisten elämäntapojen, uskontojen ja väestöryhmien jatkuvaa vuorovaiktusta, mutta hekin nauttivat samalla siitä miten siihen liittyvä vaihdannan lisääntyminen ja työnjaon syventyminen, johon myös ihmisten kasvava liikkuvuus liittyy, on lisännyt vaurautta ja hyvinvointia kaikkialla maailmassa. Rajojen pysyvä sulkeminen taloudellisen tai kulttuurin omavaraisuuden tavoittelemisen merkeissä vain köyhdyttäisi kaikkia ja jopa romauttaisi hyvinvointimme. Maailman yhteenkasvamisen peruuttamattomuuden ymmärtäminen ja siihen sopeutuminen on vakauden, rauhan ja koko ihmiskunnan tulevaisuuden avainkysymys. Tämä on asia jonka yhden ilmentymän haasteellisuuden ja vaativuuden koemme juuri nyt myös Suomessa, kun suuret pakolaisvirrat ovat ulottuneet myös meidän maahamme. Vaikka näihin suuriin turvapaikan hakijoiden määriin mahtuu myös iso osa sellaisia, jotka eivät ole kansainvälisten pakolaissopimusten edellyttämän suojelun tarpeessa eivätkä siten turvapaikkaa voi saada vaan käännytetään, on pakolaisten osalta muistettava että kysymys on aidosta hädästä, jollaista suomalaisetkin sotiemme vaiheissa joutuivat kokemaan kun vielä Lapin sodan loppuvaiheessa hakeutuivat Ruotsiin turvaan. Siksi on aina tärkeintä ja samalla myös vaikeinta on toimia niiden kon? iktien, sotien ja ihmisoikeusloukkausten lopettamiseksi, jotka ajavat ihmisiä pakolaisiksi heidän etnisestä tai uskonnollisesta taustastaan riippumatta. Mutta uurten pakolaismäärien hoitaminen ei voi jäädä yksittäisten maiden vastuulle, vaan siinä tarvitaan vielä haussa olevaa vahvaa eurooppalaisten yhteisen vastuun kantamista ja solidaaruutta. Samalla on ymmärrättävä, ettei edes kaikkien nyt käynnissä olevien sotien lopettaminen tule pakolaisuutta eikä muuttohalukkuutta lopettamaan. Yksin ilmastomuutoksen eteneminen tulee joka tapauksessa ylläpitämään ja lisäämään muuttopaineita. Pahimmillaan se tarkoittaa tarvetta niiden niiden pienten saarivaltioiden koko väestön uudelleensijoittamista, jotka valtamerien pinnannousu uhkaa kokonaan jättää alleen, mutta myös aavikoituminen ja muut heikkenevät ympäristöolosuhteet pakottavat ihmisiä hakeutumaan elinkelpoisimmille alueille. Vaikka väestökasvu on vähitellen tasaantumassa tiedämme, että maailman väkiluku nousee ainakin yhdeksään tai kymmeneen miljardiin ennen kuin se pysähtyy. Tämä ja muut keskinäisriippuvuuden kasvua tarkoittavat asiat merkitsevät sitä, että tulevaisuuden maailmassa kaikki maailman valtiot tulevat oleErkki Tuomioja Sene? inan Aino Mussalo Kaarelan vuoden 2015 yrittäjä HANURIPOLULLA sijaitsevan parturi-kampaamo Senefiinan vetäjä Aino Mussalo valittiin Kaarelan vuoden 2015 yrittäjäksi itsenäisyyspäivän juhlissa Kanneltalossa. Parusteeksi valinnalleen Kaarela-Seura totesi, että Sene? ina on palvellut ansiokkaasti ja tuloksiatuottavasti asiakkaitaan Kannelmäessa jo useita vuosikymmeniä. Aino Mussalolle luovutettiin kunniakirjan lisäksi Kaarela-Seuran viiri. Tilaisuudessa palkittiin kunniakirjoin ja seuran viirein myös Helsingin kaupungin kalastuksenvalvoja Matti Mielonen ja Purpurin seniorikerhon vetäjä Marja-Liisa Poikonen. Mielosen ansioksi katsottiin yhteistyö Mätäjoki-festarien osalta. Hän on toimittanut kaupungin puolesta festareille yli kymmenen vuotta lohia kalastettavaksi. Poikosen ansioksi taas katsottiin aktiivinen ja ansiokas yhdistystyö ja yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa. Tanotorvi onnittelee kaikkia palkittuja. Teksti Jauri Varvikko Kuvat Mauri Wiik Kaarela-Seuran pj. Erik Bärlund, Matti Mielonen ja KaarelaSeuran vpj. Kari Varvikko. Marja-Liisa Poikonen Aino Mussalo
5 16.12.2015 Liity sinäkin yhteiseen Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA 100430-204303, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Help-Lasi Oy Tilaukset yötä päivää 24h 09 507 2101 • lasi24h.fi • helplasi.fi Kantelettarentie 11, 00420 Helsinki Aukioloajat: Ma-Pe: 08–16 • Puh: 09 507 1309 KANNELMÄEN PIZZERIA KLANEETTITIE 12 A SOITA JA TILAA 09 428 92210 Palvelemme Ma-To 10-22, Pe 10-23, La 11-23, Su 11-22 Tilaukset viimeistään 30 min. ennen sulkemisaikaa. Toimitusaika 30-60 min. Kiirevarauksella kuljetusmaksu: 3€, yli 15€ tilauksissa kuljetus ilmainen. SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.? www.autopesucenter.? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Martti Reittamo Stadin Slangikuorosta säesti 9-vuotiasta Heidi Kumpulaista. Kannelmäen voimistelijoiden tanssiryhmä Alicia. Kannelmäen voimistelijoiden 8-9 vuotiaiden lasten tanssiryhmä. Frim Fram Duo. LuoMuKanteleet. Raija Koso ja Taisto Saaresaho. Taustalla professori Seppo Lindy. maan enenevässä määrin monikulttuurisia, monietnisiä ja moniuskonnollisia. Monet kokevat tällaisen toteamuksen uhkana Suomelle ja suomalaisuudelle. Sitä sen ei kuitenkaan tarvitse olla, vaan se voi olla paremminkin moninaisen rikkauden lähde ja talouden vahvistus Suomelle. Se riippuu meistä itsestämme. Minusta tähän täytyy keskinäisriippuvuuden maailmassa suhtautua ennakkoluulottomasti ja rohkeasta, mutta tähän sopeutumisessa ja siitä etujen saamisessa siinä onnistumme vain, jos tämän monikulttuurisuuden yhdistävänä tekijänä on kaikkien sitoutuminen ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistukseen. Sen keskeisiä periaatteita ihmisten tasavertaisuudesta naisten ja miesten kesken tai miltään muiltakaan osin ei voi loukata millään kulttuurirelativismilla. Siksi vaatimus jonka mukaan maassa on elettävä maan tavoin ei kestä, vaan oikea vaatimus on, että kaikkialla maailmassa on elettävä ihmisiksi. Monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja siihen sopeutuminen ei tietenkään ole aina helppoa eikä ongelmatonta. Epäonnistumisista on myös paljon esimerkkejä. Niistä täytyy ja voidaan oppia. Sata vuotta sitten Pohjois-Amerikkaan ja 60-luvulla Ruotsiin lähteneet suomalaiset maastamuuttajat saivat aikanaan kohdata monia ennakkoluuloja ja vaikeuksia. Maahanmuuttajien kotouttamisessa on meilläkin paljon puutteita ja parannettavaa. Arvoisat kuulijat! Kun elämme nyt jo 7,3 miljardin ihmisen asuttamassa maailmassa tarkoittaa se myös sitä, ettei meillä voi olla mitään historiallista tietoa tai kokemusta yhtäältä siitä, miten tällaisen väestömäärän asuttamassa kasvavan keskinäisriippuvuuden maailmassa tulee ihmisten ja heidän muodostamiensa yhteisöjen, kansakuntien ja valtioiden, keskinäiset suhteet järjestää, eikä toisaalta siitä mitä tällaisen ihmismäärän elättäminen vaikuttaa siihen, miten järjestämme ihmisen suhteen luonnonympäristöön. Teollisen vallankumouksen alettua on ihminen ottanut käyttöönsä yhä tehokkaampia tapoja ammentaa ympäristöstään luonnonvaroja, muokata niitä mieleisikseen tuotteiksi ja näin tehdessään jättänyt ympäristöönsä yhä kasvavan määrän jätteitä, päästöjä ja myrkkyjä. Tämän kehityksen kestämättömyydestä olemme vasta verrattain myöhään tulleet tietoisiksi, emmekä sen jälkeenkään ole kyenneet vielä lopettamaan sen enempää luonnon monimuotoisuuden kiihtyvää kuihduttamista kuin ihmisperäisen ilmastomuutoksen etenemistä. Nyt meillä saattaa parhaassakin tapauksessa olla enintään muutama vuosikymmen aikaa sopeuttaa kaikki ihmisen toiminnot maapallolla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen vaatimuksiin. Se että tunnemme ja tiedämme ekologisen kestävyyden haasteet ei vielä tarkoita sitä, että niihin myös kyettäisiin, tai kaikkien osalta edes haluttaisiin vastata. Se ei ole liioin mahdollista ilman, että pystymme myös toteuttamaan sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä. Taloudellinen kestävyys ei voi tarkoittaa unelmaa ikuisesti jatkuvasti talouskasvusta, mutta se ei kuitenkaan tarkoita nollakasvun tavoittelua vaan sitä, että ihmisen tiedon lisääntymisen tuottamaa toimintojen tehostumista ei voi eikä tarvitse ulosmitata lisääntyvänä aineellisena luonnonvarojen kulutuksena. Enemmän huolissaan täytyy olla sosiaalisesta kestävyydestä. Maailmassa tulot ja varallisuus keskittyvät niin, että yksi prosentti ihmisistä omistaa puolet kaikesta maailman varallisuudesta, ja vieläpä niin että 85 maailman rikkainta ihmistä omistaa yhdessä yhtä paljon varallisuutta kuin 3,7 miljardia ihmistä eli köyhin puolisko muista ihmisistä. Suuret varallisuuserot eivät ole ennenäkemättömiä. Suurimmillaan ne ovat olleet 1900-luvun alussa ennen ensimmäistä maailmansotaa. Sen jälkeen seurasi noin 70 vuotta erojen tasaantumisen kautta, kun molemmat maailmansodat tuhosivat niiden varallisuutta, joilla sitä eniten oli. Tätä oleellisempaa kuitenkin oli että niin sotien kuin 30-luvun suuren pulakauden kokemukset vahvistivat yhteistä tahtoa ja Keynesin opit mahdollisuuksia tietoisin politiikan keinoin toimia tuloja varallisuuserojen tasoittamiseksi teollistuneissa maissa. Ei ole sattuma että nämä vuosikymmenet olivat myös nopeimman ja tasaisimman talouskasvun aikaa teollisuumaiden historiassa. Iso käänne toiseen suuntaan tapahtui karkeasti ajoittaen öljykriisin jälkeisenä aikana 70-luvun puolivälissä. Tämä muutos on se mikä näkyy kasvaneina tuloja varallisuuseroina ja markkinalogiikan ulottamisena sellaisille aloille, kuten lastensuojeluun ja terveydenhoitoon tai koulutukseen ja yliopistoihin, joissa sitä ei ole aiemmin hyväksytty toimintoja ohjaavana periaatteena. Muutos näkyy myös työelämässä. Jos vielä kaksitoista vuotta sitten Juha Siltalan Työelämän huonontumisen lyhyt historia herätti etupäässä suuriin ikäluokkiin kuuluneessa lukijajoukossa samastumisen tunteen, ”kyllä, juuri näin on myös minun työpaikallani käynyt” – hengessä, niin myöhemmät alussa eritellyt sukupolvet eivät enää uskalla tai osaa odottaa parempaa, vaan ovat sopeutuneet jatkuneisiin ja edelleen jatkettavaksi haluttuihin työelämän heikennyksiin. Onko tämän käänteen seurauksena saatu sitä mitä on luvattu ja haluttu? Saattaa olla ajankohtainen kysymys juuri nyt Suomessakin. Demokratiassa valinnan oikeus ja ratkaisuvalta kuuluu viime kädessä kansalle. Aito kansanvalta ja toimiva kansalaisyhteiskunta ovat edellytys kansakuntien itsenäisyyden elinkelpoisuudelle ja kestävyydelle. Arvoisat kuulijat! Jos historioitsijana yrittää katsoa mikä riittävän pitkällä kaarella kuvattuna on meneillään niin voi sanoa, että tässä on kertomus edistysuskon noususta ja hiipumisesta. Edistysusko, käsitys siitä että historian kulku etenee vääjäämättömästi kohti parempia aikoja alkoi korvata staattisen tai syklisen aikakäsityksen alkoi murtautua ns. uuden ajan alussa ja yhdistyy erityisesti 1700-luvun valistus? loso? an läpimurtoon. Edistysusko ei ollut mikään yhtenäinen aate, mutta se yhdisti niin Adam Smithin ja Karl Marxin kuin kapitalistin kuin kommunistin uskossa parempaan tulevaisuuteen, vaikka näkemykset siitä mitä tämä parempi tulevaisuus toisi tullessaan saattoivat poiketa hyvin jyrkästi. Edistysuskon hiipumisella ei ole suoraa yhteyttä siihen, miten maailma on kehittynyt, eikä sitä selitä käsitys että maailma olisi muuttunut huonommaksi tai vaarallisemmaksi – mitä se ei esimerkiksi lapsikuolleisuuden, elinikäodotteen tai nälänhädän todennäköisyyden suhteen ainakaan ole tehnyt vaan ennen muuta tulevaisuuteen kohdistuvien odotusten epävarmuus. Edistysuskottomuus on siis sekin moniulotteista. Maailmanlopun povaajia on aina ollut, mutta meidän aikanamme väestöräjähdys, ilmastomuutos ja joukkotuhoaseiden kehitys on antanut mahdollisuuden esittää tälle uskottavampia skenaarioita kuin vain jumalalliseen ilmoitukseen perustuvia. On myös Oswald Spenglerin jo kohta sata vuotta sitten Länsimaiden perikadossa ilmaisemaa kulttuuripessimismiä. Eniten on varmaan tähän suureen kehityskaareen liittyvää postmodernistista näkemystä suurten kertomusten päättymisestä. Se sijoittuu itse asiassa edistyskon ja tuhoennusteiden välimaastoon sillä maailmanloppua suurempaa kertomusta ei ole. Meillä ei voi olla mitään varmaa tietoa siitä meneekö maailma parempaan vai huonompaan suuntaan vai onko se peräti tuhoutumassa. Tällaisessa epävarmuuden maailmassa eläminen ei ole helppoa. Sen ei kuitenkaan tarvitse eikä se saa merkitä antautumista näköalattomuudelle ja toivottomuudelle. Voisiko historia olla vastalääke tälle näköalattomuudelle ja toivottomuudella? Ehkä, sillä heikkenevä tietoisuus ja ymmärrys siitä mistä ja miten olemme tulleet siihen missä tänään olemme, juuri ruokkii tässä-ja-nyt lyhytjänteisyyttä, epätietoisuutta ja näköalattomuutta. Elämänohjeita epävarmuuden maailmassa elämiseen voi etsiä ja löytää monenlaisista lähteistä. Yksi sellainen on vaikkapa Juice Leskisen Myrkytyksen oireet biisi, jonka keskeinen sanoma kuului näin: Tässä seison nyt lailla miljoonan nuoren katkeran. Minä rakastan. Olen orpo, oon lapsi vainajan lapsi maailman. Minä rakastan. Kuule, istuta vielä se omenapuu. Vaikka tuli jo tukkaasi nuolee. Vaikka huomenna saaste jo laskeutuu. Vaikka huomenna aurinko kuolee. Hyvin mielin voin vierelläs vilkuttaa, kun maailma hautaansa nilkuttaa.
6 16.12.2015 Kannelmäki-liike olet sinä! OLEN KANTSUN OLKKARISSA vanhalla ostarilla tapaamassa Kannelmäki-liikkeen perustajajäseniä Kimmo Rönkää ja Briitta Koskilehtoa. Minua on kiinnostanut pitkään, mistä Kannelmäkiliike sai alkunsa. Liikkeessä on tällä hetkellä useita aktiivijäseniä. Facebook-ryhmässä on melkein 1800 jäsentä. Selaan liikkeen esitettä ja siinä lukee: ”Kannelmäki-liike on Kannelmäessä asuvien ja Kannelmäki-henkisten ihmisten avoin ja puoluepoliittisesti sitoutumaton, vapaamuotoinen yhteisö, jolla ei ole johtoa eikä taloudenhoitajaa.” Caddiessistä Kanneltaloon Kimmo ja Briitta, miten homma lähti liikkeelle: Tapasimme Briitan kanssa Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n, Helkan Caddies-projektin yhteydessä, Kimmo sanoo. Vuodesta 2009 vuoteen 2011 kestäneessä Caddies-projektissa kehitettiin Kannelmäelle ja muille asuinalueille tapoja ja toimintamalleja, joilla asukkaat ja paikalliset toimijat voivat yhteisvoimin olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kaupunginosansa tulevaisuutta. Projektin loputtua alkoi itää ajatus uudesta projektista. Helsingin kaupungilla oli haettavana demokratiapilottihanke, jonka kautta yritimme hakea asukastiloja ja rahoitusta hankkeelle. Kanneltalo tarjosi heti alusta alkaen kokoontumistilaa ja yhteistyötä. Muistan päivämääränkin. Kyseessä oli 24.9.2012 klo 14.06. Kimmo lähetti minulle meiliä ja ehdotti Kannelmäki-liikkeen perustamista, Briitta kertoo. Briitta oli vastannut Kannelmäki-Kaarelan uusien kaupunginosasivujen päivityksestä. Sitratorilla ei ollut asukastilaa, joten hanke oli hänen mielestään hyvä keino asukastilan hankkimiseksi. Myös Kanneltalo oli heti tukemassa ajatusta. Mistä Kimmo keksit idean? Kyllä tässä ovat omat motiivit taustalla. Tunsin, että olen velkaa Kannelmäelle, Kimmo naurahtaa. Kimmo oli asunut Kannelmäessä 25 vuotta ja konsultoinut useita kaupunkeja ja kaupunginosia ja toiminut myös Helka ry:n konsulttina. Minulle tuli tarve tehdä jotain Kannelmäen eteen. Piirsin harpilla kartalle alueen, jonka sisäpuolella konsultointi ei maksanut mitään. Niin Kimmo kuin Briitta kehuvat Kannelmäkeä ja sen luontoa. Liikkeen esikuvaksi nousi vuonna 2011 perustettu Kallio-liike. Kimmo kuvaakin Kannelmäkeä Kallion maalaisserkuksi, jonne hipsterit voivat muuttaa, kun kyllästyvät Kallioon tai asuntojen hinnat tulevat siellä liian korkeiksi. Kannelmäki on Kemin kaupungin kokoinen hieno alue, jossa on paljon osaamista. Miksi tätä osaamista ei otettaisi käyttöön?, Kimmo kysyy. Vei vuoden löytää porukka mukaan liikettä perustamaan. Ilman Briittaa homma olisi ehkä tyssähtänyt. Meille oli alusta lähtien tärkeää, että liikkeellä ei ole puheenjohtajaa, ei sihteeriä tai rahastonhoitajaa. Liikettä ei johdeta, summaa Kimmo. ”Liikkeen tärkein pääoma ovat sinä ja naapurisi sekä teidän taitonne ja kontaktinne. Tarkoituksena on verkottaa alueen asukkaita sekä aktivoida kaikkia lähiöelämästä kiinnostuneita unelmoimaan yhdessä monenlaista perushyvää ja innostavaa lähitekemistä.” Useita hienoja aloitteita ja projekteja Toimintaa oli jo ennen Kannelmäki-liikettäkin. Kannelmäen kasvot toteutettiin vuosina 2010-2011 yhdessä Kanneltalon ja kirjaston kanssa. Projektin tarkoituksena oli brändätä aluetta sen sisällä vaikuttavien ja toimivien ihmisten ja tekemisen avulla, Kimmo tiivistää. Kannelmäen kasvot -hankkeen aikana esiteltiin useita alueella vaikuttavia henkilöitä, kuten esimerkiksi kääntäjä Alice Martin, kulttuuripersoona Georg Dolivo, jalkapalloilija Aki Riihilahti ja lintuprofessori Juhani Lokki. Tärkeintä on alueen imago ja sen nostatus. Kannelmäellä, kuten muillakin lähiökaupunginosilla on ollut huono maine, jota monesti toistetaan mediassa. Halusimme luoda hyvää puhuntaa, positiivisia juttuja ja innostavaa tekemistä.. Liikkeen tarkoituksena ei ole ottaa kantaa kaupunkisuunnitteluun, vaan toimia sosiaalisena voimana, Rönkä jatkaa. Tutustumisesta turvallisuuteen Briitta ja Kimmo luettelevat liikkeen toimintaa ja hankkeita. Tervehtiminen sallittu -ohjelman ja siihen liittyvä Moi-kampanjan tarkoituksena oli saada ihmiset tutustumaan toisiinsa. Huomasimme, että alueella oli paljon ihmisiä, jotka olivat asuneet täällä pitkäänkin, mutta eivät koskaan olleet tutustuneet toisiinsa, kertoo Briitta. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi kehitettiin Suojatie on vaaratie -hanke, Kimmo jatkaa. Ekaluokkalaisille järjestettiin ns. kävelybusseja, jossa ekaluokkalaiset vietiin vanhempien johdolla Runon koululta leikkipuistoon. Samaan aikaan puututtiin koulualueiden nopeusrajoituksiin. Briitta organisoi suojatiepäivystyksen koulunalkuviikolle elokuussa useana vuonna peräkkäin. Liike on tehnyt toimintansa ja projektiensa markkinoimiseksi mm. paitoja ja rintamerkkejä. Tärkeänä etappina oli marraskuussa 2012 Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry:n Sitratorilla järjestämä Kannelmäki kuplii -tapahtuma, jossa haluttiin tuoda esiin asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa oman asuinalueensa tilaan ja sen kehittämiseen. Lasten Unelma Liikkeelle on ollut tärkeätä vahvistaa Sitratorin alueen yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta. Tori piti saada kuntoon ja sinne lisää valoa. Sitratorilla ja Kanneltalossa pidettävä Lasten Unelma -toimintapäivä oli vastaus tähän. Ilman Maija Fastin vahvaa toimintaa hanke olisi jäänyt puolitiehen. Kun Maija kuuli, että Kalliossa ollut Unelma-veistos siirretään, soitti hän museoon ja ehdotti patsaan siirtoa Kannelmäkeen ja niinhän se tuli, Briitta nauraa. Lasten Unelma -tapahtuma on järjestetty nyt kahtena vuotena ja jatkoa on luvassa. Projektiin osallistuu useita alueen toimijoita yhdesä Kannelmäki-liikkeen kanssa. Unelma-veistoksesta on tullut Kannelmäki-liikkeen ison unelmoinnin ja tekemisen symboli. ”Haluamme korostaa oman asuinalueemme erinomaisia puolia ja kehittää niitä. Haluamme kotipaikkamme olevan turvallinen ja viihtyisä niin lapsille, nuorille, aikuisille kuin vanhuksillekin. Kannustamme sinua tarttumaan toimeen. Kaikenlaiset positiiviset ideat ovat tervetulleita.” Tärkeitä ihmisiä Hyvät uutiset ovat tärkeitä ja siksi tarvitsemme myös hyviä tapahtumia. Liikkeen toiminta ei ole jäykkää ja ideointipalaverimme saattavat olla railakkaitakin. Oleellista on saada uusia ideoita ja uusia ihmisiä mukaan, Briitta kertoo. Jo mainitun Unelma-projektin toteuttajan Maija Fastin lisäksi liikkeessä on monia tärkeitä ihmisiä. Esim. Kirsi Asposalo on liikkeen ruokaja leivontaspesialisti; Mikko Piiroinen oli suunnittelemassa ja juontamassa Unelma-tapahtumaa; Topi Suuronen on tehnyt Kannelmäkibiisin; Sirpa Hanski vetää neulontaja askartelukerhoja; Niko Asposalo pitää pienoismallikerhoa; Yakub Albekoglu on ollut paidantekijänä ja Kannelmäki kuplii -hankkeen taustalla; Ulpu Korpi on ollut maalaamassa Kantsun Olohuoneen seinämaalausta. Liikkeeseen on helppo tulla sisään, mikä on tietysti toivottavaakin, Briitta hymyilee. Myös teknologialla on iso osansa liikkeen toiminnassa, erityisesti Facebookja kaupunginosasivustoilla. Kannattaa käydä tutustumassa. Uusia ideoita, uutta yhteisöllisyyttä Liikeellä on useita suunnitelmia, mm. pyöräilyn, kävelyn ja turvallisen liikkumisen lisäämiseksi alueella. Kimmo kertoo, ettei työkiireidensä vuoksi pysty enää osallistumaan yhtä paljon kuin ennen. Puhunta syntyy, kun ihmiset kohtaavat. Kyseessä on alueen facelift, itsetunnonnostokampanja, joka ei vaadi jatkuvaa sitoutumista, sanoo Kimmo. Osallistuvaa mallia kutsutaan nykyisin kevyttekemiseksi tai kevytyhteisöllisyydeksi. Toiminta on itselähtöistä ja ihmiset voivat osallistua ilman pakkoa tai sen tunnetta. Yhteisön rakentaminen on systemaattista, toistuvaa, kannustavaa, hauskaa ja palkitsevaa työtä, mutta sen ei tarvitse tuntua velvoittavalta työltä, Kimmo jatkaa. Briitta ja Kimmo kertovat, että Kanneltalosta on ollut iso hyöty liikkeen toiminnassa. Kanneltalo on antanut meille tilansa käyttöön ja mainostanut meitä. Vastaavasti se on saanut sisältöä. Kanneltalon johtaja Antti Manninen on ollut kovin tyytyväinen ja fanittanut meitä alusta lähtien, Briitta ja Kimmo sanovat. Kantsun Olkkari Kannelmäki-liike sai tänä syksynä Kannelmäen vanhalta ostarilta kauan odotetun asukastilan veloituksetta käyttöön Pohjola Rakennus Oy:ltä. Tila päätyi Kannelmäkiliikkeelle Kirsi Asposalon tarkkasilmäisyyden ja rohkeuden ansiosta. Myös Olohuoneen ”urbaani mummola” ulkoasu on Kirsin idea. Kalustus on pääosin lahjoituksena saatua ja yhdessä tuunattua. Lokakuussa avattu yhteistila on mahdollistanut entistä aktiivisemman ja pysyvämmän toiminnan. Kantsun olohuone on kaikille avoin asukastila, jossa voidaan pitää kerhoja ja mm. Kantsu-helppiä, jonka ideana on antaa pientä naapuriapua erilaisissa päivittäisissä ongelmatilanteissa. Kimmo ja Briitta toivottavat kaikki kiinnostuneet mukaan Kannelmäki-liikkeen toimintaan. ”Sinä olet Kannelmäki-liike! Miten sinä haluat tehdä Kannelmäestä iloisemman ja yhteisöllisemmän? Olemme itselähtöinen, avoin verkosto, jonka puitteissa jokainen voi tarttua toimeen. Emme valita, vaan välitämme. Kaikki positiiviset avaukset ovat tervetulleita.” Tapaaminen oli miellyttävä. Lähden Olkkarista tyytyväisenä. Lisää tällaista uusyhteisöllisyyttä. Tehdään yhdessä Kannelmäestä ja ympäristöstä parempi paikka asua ja toimia. Teksti ja kuvat: Jauri Varvikko
7 16.12.2015 Neuleita vanhuksille KANNELMÄKI-LIIKKEEN neulekerhon aktiivit Maria Blomqvist ja Sirpa Hanski ovat tehneet kuuden muun aktiivin kanssa muhveja, villasukkia ja putkisukkia Kannelmäen vähävaraisille vanhuksille jouluiloksi. Neuletyöt luovutettiin 9.12. Urkupillintien palvelutalon, Kannelkodin ja Kannelmäen kotihoidon edustajille Kantsun Olkkarissa. Haluamme kiittää kaikkia lankoja lahjoittaneita. Projekti jatkuu ja lankalahjoituksia otetaan vastaan, Marja Blomqvist sanoo. Alueella on paljon vanhuksia joille nämä tulevat tarpeeseen, kertoo Sirpa Hanski, joka on entinen kotihoidon työntekijä. Neulekerho tai neulootikot, kuten sen jäsenet itseään leikkisästi kutsuvat, ovat kutoneet sukkia aina elokuusta lähtien. Saamme neuloottisia oireita päivittäin, Sirpa nauraa. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Alueen vanhustyöntekijöitä ottamassa sukkalahjoituksia vastaan. Vas. lähihoitajat Marjatta Holopainen ja Kirsti Ikonen Kannelmäen kotihoidosta, sosionomiopiskelija Henna Koskimäki, toimintaterapeutti Anneli Willman ja sosiaaliohjaaja Iisa Turunen Kannelmäen palvelutalosta. Maria Blomqvist ja Sirpa Hanski Bök i Kårböle NU ÄR VI MITT INNE i den mörkaste tiden och utan snö känns det ännu mörkare. Ifall våra vintrar här i södern blir såhär mörka, gäller det nog att börja motarbeta eventuell nedstämdhet i tid. Det är inte bara det yttre klimatet som är mörkt, hösten har fört med sig mörka nyheter från olika håll i världen. Dessutom späder vår regering på med mörka nyheter om vår ekonomi. Jag brukar ibland betrakta människorna i bussar och tåg och tyvärr syns det i ansiktena, minerna är inte speciellt glada och upplyftande. En utländsk besökare jämförde situationen för tre år sedan, då tyckte hon människorna såg gladare ut än nu. Vi verkar ha tagit till oss det mörka budskapet, vilket är synd. En mörk vinter blir mera tröttande och då om någonsin behöver vi orsaker att bli uppiggade. Positiva möten mellan människor skapar positiva känslor. På lokaltåget sent en fredagskväll fann jag mig sittande mitt i en grupp människor som pratade arabiska och skrattade och pratade högt. De utgjorde en bjärt kontrast till de tystlåtna ? nländarna. Efter en stund blev jag inbjuden att kommentera jämförelsen av hudfärgen på armarna. Jag skrattade och sa att jag vinner, jag är vithyad som snö. En mamma bärande på ett litet barn dök upp och satte sig bredvid oss och plötsligt uppstod ett vilt högljutt samtal på arabiska, som lät som ett gräl. Efter några stationer och kraftiga ordväxlingar blev de båda kvinnorna som vänner och saken verkade utredd. Jag, som är en socialt lite långsam, om än utåtriktad ? nländare, hade svårt att hänga med i svängarna. Hur som helst, energinivån steg och vi önskade varandra trevligt veckoslut. Ett sådant mångkulturellt umgänge välkomnar jag nog hit till vårt land. Fakta kvarstår dock, kulturskillnaderna mellan arabiska/irakiska/syriska och ? nska kulturen är stora och det behövs kunskap och dialog för att öka förståelsen. Vi är tystlåtnare, försiktigare och mera inåtvända och det skall vi inte se som en negativ sak. Vår kultur är av tradition sådan. Huvudsaken att vi kan lära oss att vara öppna och ny? kna över andra kulturer och modigt ge oss in i diskussioner och möten som i bästa fall berikar oss. Kårböle Gille har i höst ordnat en kurs i medveten närvaro. Vi har stillat oss tillsammans, funderat på hur man kan få in lugna stunder i vardagen och funderat på vad om stärker välmåendet. Höstdagjämningen utgjorde tidigare en dag för ritualer att möta vinterns mörker. När det blir Ljus och mörker mörkt ute så kan man fokusera på ljuset inombords istället. Man kan med gott samvete följa naturens rytmer och lugna ner sig, vila och fokusera på sitt inre. Vårt samhälle ökar i stället farten till vintern och vi ser hur människorna blir mer och mer stressade och faller ihop i in? uensa till jullovet. Vi verkar ha förlorat kontakten till den naturliga arbetsrytmen. Det konstanta, konstgjorda ljus? ödet och alla apparater håller oss vakna och vi har sömnproblem. Efter många år i huvudstaden så minns man inte hur det är vara i beckmörker, att få vila i mörkret utan all ljusförorening är något jag ibland önskar. Jag hoppas du har chans att vila kring jul, sakta ner farten ordentligt och släng fötterna på soffan med chokladasken (choklad är något vi bara behöver i mörkret, anser jag). Allt ordnar sig, på sätt eller annat. Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f Maailman suurinta pikaruokaketjua johdetaan yrittäjävoimin KAUPPAKESKUS KAARESSA on yksi Suomen reilusta 150 Subwayravintolasta. Kaikki ketjun ravintolat ovat yrittäjävetoisia. Niin myös Kaaren Subway, jota vetää Tuomas Kauppinen, neljän ravintolan franchisingyrittäjä. Kauppisella on Kaaren lisäksi toimipisteet Pasilan rautatieasemalla, Porthaninkadulla Kalliossa ja Espoossa kauppakeskus Lippulaivassa. Tuleville yrittäjille annetaan opastusta. Kävin USA:ssa koulutuksessa. Ketju avustaa paikkojen hankinnassa, suunnittelussa ja rakentamisessa sekä tarjoaa valmiin konseptin. Ketju tukee yrittäjää jatkuvasti myös päivittäisessä toiminnassa. Etulyöntiasema muihin nähden Tuomaksen ravintoloiden operaatioista vastaa Reijo Ahonranta. Hän kertoo, että Subwaylla on etulyöntiasema muihin pikaruokaketjuihin nähden, koska asiakas saa valita tuotteen sisällön itse oman makunsa mukaan. Subin lisäksi kaikista täytteistä voidaan valmistaa myös salaatti. Myymme paljon take awayta, koska Subi maistuu myös kylmänä. Paikanpäällä asiakkaat nauttivat Subinsa yleensä paahdettuna, Reijo sanoo. Kaaren Subway avattiin huhtikuun puolivälissä. Tuomas ja Reijo kertovat, että kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan ja vastaanotto on ollut loistava. Kumpikin mies on tyytyväinen Kaareen pääsystä. Joulumyynniltä odotetaan paljon, sillä Kaaren ravintola on Tuomaksen ensimmäinen isossa kauppakeskuksessa. Täällä meillä käy paljon lapsiperheitä. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta, Reijo sanoo. Subi = täytetty leipä Subwayn päätuote on leipä ja leipää kutsutaan Subiksi. Subin, joka on rekisteröity tuotemerkki, saa 30 senttimetrin pituisena tai 15 senttimetrin pituisena. Leipävaihtoehtoja on kuusi ja yhdessä eri täytevaihtoehtojen kanssa kombinaatioita syntyy lähes lukematon määrä. Työntekijämme ovat itse asiassa Sandwich Artisteja, Tuomas ja Reijo kertovat. Tuoretta leipää valmistetaan useita kertoja päivässä jotta Subi maistuu aina herkulliselta. Myös kasvikset leikataan joka päivä käsin tuoreista raaka-aineista. Subwaylta saa myös catering-tilauksia internetin kautta osoitteessa subway.? Jos olet kiinnostunut työskentelystä Subwayssa, niin samalta nettisivuilta löytyy myös työhakemus jossa voit täyttää ja lähettää hakemuksen suoraan haluamaasi toimipaikkaan. Kaaren toimipisteessä työskentelee tällä hetkellä kahdeksan henkilöä ja koko ? rmassa 60. Tuomas ja Reijo kertovat, että yritys rekrytoi koko ajan uusia työntekijöitä. Iltaja viikonlopputyötä löytyy myös runsaasti esim. opiskelijoille. Teksti ja kuvat: Jauri Varvikko Subway Kaari, Kauppakeskus Kaari Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki puh: 050 321 5173 Subway on maailman suurin pikaruokaravintolaketju, jonka päätuote on subit eli täytetyt leivät asiakkaan valitsemilla täytteillä. Ketju on lähtöisin Yhdysvalloista mutta toimii nykyisin ympäri maailman. Ravintoloita on yli 40 000 kpl. Täytettyjen leipien lisäksi Subwayn tuotevalikoimaan kuuluvat salaatit, naposteltavat sekä juomat. Subway Kaaren avulias henkilökunta valmiina palvelukseen. Suosituin Subi-tuote, Kana Teriyaki paketointia vaille valmis. Reijo Ahonranta vastaa ravintolaoperaatioista.
8 16.12.2015 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Parturi-Kampaamo Sene? ina Hanuripolku 5, Kannelmäki, puh. 5042 397 KANNEL-PUB Klaneettitie 7, Kannelmäki PROHIUS PROHIUS Klaneettitie 4 • Puh. 045 896 6666 Kuntosali Kuntosali Kannel Gym Kannel Gym Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Puh. 050-541 22 88 • www.kannelgym.? Kannelmäen Kampaamo-Parturi Vanhaistentie 3, Helsinki • 09 538 834 Autopelti-Hytöset Vakuutusyhtiöiden hyväksymä kolarikorjaamo. Kyttäläntie 4, Konala ? 0400 692 225 www.autopeltihytoset.? Aino ITSEPALVELUKIRPPUTORI Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18, La-Su 10-15 • P. 09-454 8560 ISO-KAPPA Vanhaistentie 3, 00420 HELSINKI Puh. 09 477 8740 tommi.kaipainen@k-market.com Aukioloajat: ma-pe 7-21, la 8-18, su 12-18 KANNELMÄKI Klaneettitie 7, 00420 HELSINKI Puh. 09 563 1855 jani.pyorre@k-market.com Aukioloajat: ma-pe 7-22, la 8-22, su 10-22 K-market kauppiaat henkilökuntineen toivottavat Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2016! MAUNUNNEVA Kaarelantie 14, 00430 HELSINKI Puh. 010 292 2190 mika.marjakangas@k-market.com Aukioloajat: ma-pe 7-22, la 9-22, su 10-22 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN Kauppakeskus Kaari Avoinna: ark 11-17.30 puh. myynti: 09-4362655 puh. huolto: 09-4775002 Vanha Turun maantie 15, Etelä-Haaga www.bikeline.fi Talvitarjous huolloista Pyörien säilytys Luistimien teroitus TURVAVYÖ OY • turvavöiden hihnan uusinnat • turvavöiden huollot • uudet turvavyöt • jatkolukot Kantelettarentie 11, Kannelmäen vanha ostari ? 09 – 535 825 • www.turvavyo.? Kaarelantie 84, 00420 Helsinki Puh. 09 563 0670 / 045 638 0254 www.rmphuolto.fi • asiakaspalvelu@pitkonen.fi Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi Kehruutie 1, malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.fi Avoinna • Ti Pe 11 17 • La 10 14 • TERVETULOA! Puh. 563 2114 Av. MA-TO 916.30, PE 9-16.00 Vanhaistentie 1 Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Hyvää Joulua Helka ja Katja Kantelettarentie 5, 00420 Helsinki, puh. 566 2644 Ristipellontie 14 00390 Helsinki (Konala) Puh: 09 591 5630 www.mkah.fi ma-pe klo 7-17 Malminkartanon autohuolto Oy Parturi Kampaamo A n n e Kaarelantie 97, 00420 Helsinki Puh. (09) 566 1199 Anne Vigren Ateljee Kantilli Ompelimo Kaustisenp.3,Kannelmäki puh. 0400 605 692 www.ateljeekantilli.? Ti-Pe klo 12-18 ja sop. muk. Parturi-kampaamo Kosmetologi Teija, Benita ja Salla Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi Porrassiivoukset edullisesti ja ammattitaidolla! HESA PORRASSIIVOUS OY P. 050 505 6553 hesaporrassiivous@hotmail.? VagFix Oy Hankasuontie 4, 00390 Helsinki Puh. 0103 274 600 www.myyrmaenautohuolto.?
9 16.12.2015 H elsingin kirjamessut oli tänä vuonna omistettu perustellusti Venäjän nykykirjallisuuden esittelylle. Suuri lukeva yleisömme ei juurikaan tunne Venäjän nykykirjallisuutta, erityisesti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen nousutta uutta aaltoa. Vanhempi polvi muistaa tietenkin suuret venäläiset klassikot Pushkinin, Gogolin, Dostojenskin. Turgenjevin, Tolstoin, Tšehovin ja myös neuvostokauden klassikot Gorki, Majakovski, Šolohov. Ostrovskij, Solženits, Ehrenburg, Tsetajeva, Bulgakov ja muut. Mutta sitten Neuvostoliiton hajottua syntyi tyhjiö, joka tosin alkoi pian täyttyä, mutta joka ei lyönyt itseään läpi läntisillä kirjamarkkinoille ennen kuin aivan viime aikoina. Siksikin kirjamessujen painotus nykykirjallisuuteen oli ansiokas kulttuuriteko. Laajasta valikoimasta keräsin Into kustantamon pöydiltä viisi kirjailijaa esittelyäni varten. Into on ollut aktiivisin nykyvenäjän kirjallisuuden suomennosten julkaisija. Sergei Lukjanenkon Partio sarja (Suomentanut Arto Konttinen) Sf ja fantasiakirjallisuuden pitkäaikaisena harrastajan käsiini osui aikanaan Sergei Lukjanenkon mielenkiintoinen fantasiaja dekkariromaanin yhdistelmä Partiosarja, jonka edelliset kolme kirjaa Yöpartio, Päiväpartio ja Hämärän Partio, olen aiemmin esitellyt Tanotorven lukijoille. Nyt kirjamessuilla osui käsiini sarjan viimeisin kirja Viimeinen partio. Moskovan yöpartio ja velho Anton Gorodetski hälytetään Skotlantiin tutkimaan venäläisen turistin outoa murhaa. Sarjassa fantasiapuolta edustavat velhot, noidat, vampyyrit, jotka puuttuvat ihmisten elämään monin eri tavoin. Samalla nämä partiot edustavat valon ja pimeyden voimia vartioiden toinen toistensa tekoja ja pyrkien samalla säilyttämään tietynlaisen tasapainon hyvän ja pahan voimien välillä. Partioiden toimintaa puolestaan valvoo ylempi tuomioelin Inkvisitio. Tässä on tietynlainen allegorinen yhteys yhteiskunnan ristiriitoihin. Dekkaripuolta sarjassa edustaa ihmisten maailmassa tapahtuneiden rikosten selvittäminen ja pyrkimykset estää rikolliset teot. Kerronta on sujuvaa ja dekkareiden tavoin koukuttavaa luettavaa. Sergei Lukjanenko on koulutukseltaan psykiatri. Hän kirjoittanut yli 25 kirjaa ja saanut lähes 50 erilaista kirjallisuuspalkintoa mm. Paras eurooppalainen fantasiakirjailija 2003, ja Vuoden kirjailija Venäjällä 2006. Jevgeni Vodolazkin, Arsenin neljä elämää. Kirjailija on tutkijana perehtynyt erityisesti muinaisvenäläiseen kirjallisuuteen, vanhoihin tarinoihin houkista ja muista kummallisuuksista, lääkekasvien ominaisuuksista, ruton ja kulkutautien vaivaamassa 1400-luvun Venäjällä. Näitä lähteitä hyväkseen käyttäen hän rakentaa tarinaa omalaatuisesta parantajasta Arsenista ja tämän matkoista. Ukkinsa Kristoforoksen kuoltua Arseni jatkaa tältä oppimiaan parantajan taitoja. Hän majoittaa luokseen apua etsivän tytön, Ustinan. Nuoret rakastuvat. Ustina tulee raskaaksi. Hän ja lapsi kuolevat synnytykseen. Arseni jatkaa elämäänsä pyhittäen sen rakastetulleen ottaen jopa nimekseen Ustin. Pitkän aina Jerusalemiin ulottuneen matkansa jälkeen hän lopulta saapuu takaisin kotiseudulleen ja asettuu luostariin, jossa hänet vihitään munkiksi Ambrosius nimisenä ja sitten skeemaan vihkimyksen yhteydessä nimeksi päätetään Laurus. Sivujuonena kirjassa kerrotaan, miten Venäjällä odotettiin maailman loppua 1400-luvun lopulla, kun tulee kuluneeksi 7000 vuotta maailman luomisesta. Boris Akunin, Erikoistehtäviä (Suomentanut Anton Nikkilä.) Akunin on historioitsija ja kääntäjä, joka on julkaissut 14 kirjaa herrasmiessalapoliisi Erast Fandorin tutkimuksista tsaarinajan Moskovassa. Erikoistehtäviä kirja sisältää kaksi tarinaa vuonna 1886 ”Patasotilas” veijarin rikosten paljastamisen ja vuodelta 1889 ”Somistajaksi” itseään kutsuvan ja jopa Lontoon Viiltäjä-Jackiksi paljastuvan sarjamurhaajan kiinnioton. Dekkareiden juonen rakentelu on kekseliäistä ja yllättää lukijan, kuten kuuluukin. Samalla kirjoissa on tavoitettu myös uskottavalla tavalla ajan sekä poliisija virkamieskunnan tapojen kuvaus. Roman Sentšin. Jeltyševit, erään perheen rappio. (Suomentanut Kirsti Erä.) Sentšinin kirjaa mainostetaan Venäjän uuden realismin merkkiteoksena. Sellaisena se jatkaa venäläisen realismin perinteitä, kuvaa tarkasti ja jopa naturalismia läheten nyky-Venäjällä ahdinkoon joutuneen virkamiesperheen elämää pienessä siperialaisessa maalaiskylässä, jonne perhe oli joutunut siirtymään, kun perhettä kohdanneet ikävyydet vievät vanhemmilta työpaikat ja nuorimman pojan vankilaan typerän tappelunujakan vuoksi. Onnettomuudet ja kurjuus jatkuvat maaseudullakin. Tapahtunut liitetään presidentti Putinin kauden arkeen, Venäjän maaseutuun ja niihin ihmisiin, joille Neuvostoliiton romahdus ei tuonut kapitalistista onnea ja autuutta vaan taloudellisen ja moraalisen tappion. Se on analyysi nyky-Venäjästä ja erityisesti siitä, mitä venäläisessä yhteiskunnassa on tapahtunut viimeisten 25 vuoden aikana, kuten teokseen jälkisanat kirjoittanut akatemiatutkija, venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin dosentti Sanna Turoma toteaa. Sentšinin romaani kertoo tarinan ulkopolitiikan otsikoiden takaa ja juuri siksi se on tärkeä ja sen saattaminen läntisten lukijoiden ulottuville on kulttuuriteko. Artemi Troitski, Venäläinen karmageddon. (Suomentanut ja toimittanut Anton Nikkilä) Nykyään Tallinnassa asuva Troitski ilmoittaa kirjoittaneensa Venäläisen karmageddonin suomalaisille naapureille ohjeeksi – ”miten toimia Venäjän kanssa”. Kirja sisältää kokoelman Troitskin Eho Moskva radiokanavalla esittämiä kolumneja ja haastatteluja Poikkeava mielipide ohjelmassa, joissa hän toistaa Putinin vastaisia lausuntojaan ja mielipiteitään. Putinin vastaisen opposition tilaa kuvastaa osaltaan Troitskin oma arvio: Poliittinen oppositio on Venäjällä erittäin epäilyttävä. Parlamentaarisessa oppositiossa olevat puolueet … eivät todellisuudessa tietenkään ole mitään oppositiopuolueita. En luota yhteenkään niistä., En luota vähääkään edes Jabloko-puolueeseen. Sitten on niin sanottu radikaali oppositio… En pidä heistä, enkä luota heihinkään”. ”Voin sanoa rehellisesti, etten välitä paskaakaan Venäjän poliittisista puolueista enkä Venäjän parlamentista… En tiedä ainoatakaan aktiivista venäläistä poliitikkoa, johon luottaisin, en ainoatakaan”. Ja lopuksi Troitskin ohje suomalaisille miten toimia Venäjän kanssa?: Mallina Gulagin (vankilaleirien saariston) kolme käskyä: ”Älä usko, älä pelkää, älä pyydä” Ensimmäinen käsky: Putin. Lavrov ja koko heidän tiiminsä valehtelevat koko ajan. Toinen käsky. Nyky-Venäjää ei tarvitse pelätä, Se on, kuten Putin sanoo ”epäproduktiivista” Kolmas käsky. Ei pidä päätyä riippuvaiseksi Venäjästä. Siksi ei pidä missään tapauksessa sekaantua mihinkään yhteisiin operaatioihin, varsinkaan energia-alalla, ? nanssialalla tai kaupankäynnissä. Niistä on päinvastoin päästävä eroon… ”Lyhyesti sanottuna, mitä mieltä on istua pelipöytään, jos tiedätte varmasti, että siinä istuu huijari, huligaani ja kiristäjä?” No siinäpä olikin ohjeita Sipilän hallitukselle, En pidä tätä teosta tietenkään nyky-venäläisen kirjallisuuden kirkkaimapana helmenä! Oiva Björkbacka Venäjän nykykirjallisuuden helmiä Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-To 10.00-16.30, Pe 10.00-18.00 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa PALLOGRILLI • Suomalainen ruokaravintola • Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 7.30-20, la 10-18 Puh. 045-2765888 Karhu-Kissojen valmennusjohdon vahdinvaihto PERINTEIKÄS Kaarelassa ja Kannelmäessä toimiva jääkiekkoseura vietti pikkujoulua ravintola Britanniassa. Samalla juhlittiin valmennuspäällikkö Jari Korpisalon läksiäisiä ja uuden valmennuspäällikön Timo Lehkosen tuloa seuraan. Tunnelma oli yhtä aikaa sekä haikea että iloinen. Apollon Yhteiskoulun syksyn 2015 uudet ylioppilaat: JOULUN JA UUDEN VUODEN AUKIOLOAJAT 24.12 11-02 (keitt iö kiinni), 25.12 12-02 (keitt iö kiinni), 26.12 11-02 (keitt iö 15-21), 31.12 11-02 (keitt iö 11-21), 01.01 11-02 (keitt iö 12-21) Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki 09-5669934 www.britannia.fi Jari Korpisalo ja Timo Lehkonen. Aden, Ifrah Asikainen, Anttoni Hurmerinta, Joni Jäppinen, Rasmus Lehtonen, Lotta Manalo, Axel Mohamed, Ilham Piirto, Perttu Purhonen, Hannes Renko, Janita Sherif, Abdullah Stolt, Teemu
10 16.12.2015 ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 566 6281 • Kanneltie 11, 00420 Hki ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.? Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. (09) 566 0981 • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Meillä palvelee myös jalkojen vyöhyketerapeutti Kaija Ruuska p. 050 402 3617 KANNELMÄEN LEIJONAT vierailivat Kannelkodissa ja lahjoittivat kolme lämmintä sääsuojaa pyörätuolia käyttävien asukkaiden käyttöön. Näin ulkoilu onnistuu helpommin ja mukavammin kaikenlaisissa keleissä. Lämpösuojat otti vastaan Kannelkodin hoitotyön johtaja Susanna Rantamaa-Rytkönen ja luovuttajana oli lionsklubin presidentti Atte Still. TERVETULOA LIIKKUMAAN HYVÄÄN SEURAAN! Kannelmäen Voimistelijoiden kevätkausi 2016 alkaa torstaina 7.1. Tarjolla monipuolista ryhmäliikuntaa kaikenikäisille. Tunteja myös miehille! Ks. kausiohjelma: www.kannelmaenvoimistelijat.fi Kausiohjelmia saatavilla myös toimistollamme ja Kanneltalolla. KYSY LISÄÄ: Kannelmäen Voimistelijat ry Kaarelantie 12 A 00430 Helsinki Puhelin: (050) 505 1578 info@kannelmaenvoimistelijat.fi www.kannelmaenvoimistelijat.fi ILMOITTAUTUMINEN • Tunneille ilmoittautuminen alkaa maanantaina 28.12.2015 klo 8:00. • Toimistopäivystykset ovat torstaina 7.1.2016 klo 15:00–18:00, tiistaina 12.1.2016 klo 15:00– 18:00 ja tiistaina 19.1.2016 klo 15:00–18:00. Ilmoittautuminen tapahtuu internetin kautta osoitteessa www.kannelmaenvoimistelijat.fi Kannelmäen Voimistelijat ry tukee vähävaraisten liikkumista myöntämällä vuosittain korkeintaan kuusi vapaapaikkaa viikkotunneilleen (1 vapaapaikka= yksi viikkotunti kaudessa). Vapaapaikan hakijan ei tarvitse olla seuran jäsen, eikä hänen tarvitse olla liikkunut seurassa aikaisemmin. Vapaapaikkaa haetaan vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella, joka tulee jättää seuran toimistoon viimeistään 31.12.2015. Katso lisätietoja seuran verkkosivuilta. KANNELMÄEN MARTTOJEN puheenjohtaja Stina Kujala ja rahastonhoitaja Soili Korhonen ilahduttivat Kannelmäen palvelutalon ryhmäkotien asukkaita vierailullaan joulukuun alussa. Vierailun yhteydessä Martat lahjoittivat jokaiselle ryhmäkodin asukkaalle oman hypistelymuhvin. Hypistelymuhvit on kehitetty erityisesti muistisairaille rauhoittamaan mahdollista levottomuutta. Muhvit ovat myös hyvin käytännöllisiä ulkoillessa ja kauniit värit, erilaiset neulokset sekä käsiä aktivoivat pikkuesineet tuovat iloa asukkaiden arkeen. Idea yhteistyöstä tuli Kannelmäen palvelutalolta ja Soili Korhonen innostui tekemään mallikappaleen hypistelymuhvista. Stina Kujala ja Soili Korhonen kertoivat, että muhvien valmistaminen aloitettiin syyskuussa yhteensä 17 Martan voimin ja muhveja valmistui 27 kappaletta. Ryhmäkodeissa riitti säpinää, kun asukkaat ja henkilökunta ihastelivat erilaisia muhveja. Oman muhvin valinta ei ollut kaikille helppoa, sillä valinnanvaraa oli paljon. Pienen pohdinnan jälkeen jokainen asukas löysi itsellensä mieleisen muhvin. Muhvit herättivät myös muistoja asukkaissa. – Minullahan on ollut lapsuuHypistelymuhvit tuovat iloa arkeen dessani samanlainen, huudahti eräs asukas saatuaan oman muhvinsa. Muhveissa sisäja ulkopuolella olevat pikkuesineet herättivät kiinnostusta ja asukkaat tutkiskelivat niitä tarkkaan. – Suomalainen ei usko ennen kuin näkee omin silmin, nauroi yksi asukkaista kurkkiessaan muhvin sisäpuolelle. Aina ei sanojakaan tarvittu kuvailemaan muhvien tuomaa iloa ja innostusta, hymyt ja levolliset kasvot puhuivat puolestaan. Kannelmäen palvelutalo kiittää Kannelmäen Marttoja ihanasta joululahjoituksesta! Ohjeet muhvien tekoon löytyy osoitteesta www.joensuu.? /muhviohjeita. Henna Koskimäki ja Iisa Turunen Oletko kiinnostunut vapaaehtoistyöstä ikääntyneiden parissa Länsi-Helsingin alueella? Ota yhteyttä! Iisa Turunen, Kannelmäen palvelutalo p. 09 310 74263 Jukka Raitio, Riistavuoren monipuolinen palvelukeskus p. 09 310 46955 Heidi Pietilä, Munkkiniemen palvelukeskus p. 09 310 44970 Eevastiina Päivärinne, Hopeatien palvelukeskus p. 09 310 46779 Perinteinen kuusimyynti Kannelmäen kirkolla Leijonat hankkivat jälleen varoja hyväntekeväisyyteen joulukuusien myynnillä. Hienot kotimaiset kuuset ovat tarjolla lauantaina 19.12. klo 10.00 alkaen ja sunnuntaina 20.12. klo 11.00 Kannelmäen kirkon pysäköintipaikalla. Kuusia on rajoitettu määrä joten kannattaa olla ajoissa paikalla! Kaikki tuotot käytetään jälleen sataprosenttisesti avustustoimintaan. Kannelkodille leijonalahjoitus PUUSTELLINTIE 4. (09) 539 938 Uusi, helppokäyttöinen Internet-ajanvaraus www.malminkartanonhammas.f i Milloin kävit viimeksi hammaslääkärillä? Tutut, osaavat hammaslääkärit ? vain nimemme muuttui! Ystä väll i stä ja pa ik al lis ta pa lve lua ! Leijonat lahjoittivat sääsuojia pyörätuolia käyttäville vanhuksille.
11 16.12.2015 SE PIENI ERO LÖYTYY tietenkin pöksyistä. Mutta siirrytään niihin suuriin eroihin. Aivot Aivot ovat kovastikin erilaiset miesten ja naisten välillä. Eri aivoalueilla on selviä kokoeroja sukupuolen mukaan. Mm. seksuaalisuuteen liittyvät aivoalueet ovat miehellä suorastaan turvoksissa. Naisten kielellisten valmiuksien alue taas on kehittyneempi, samaten kyky lukea ilmeitä ja tarkoituksia. Nainen lukee sosiaalisia tilanteita yleensä paremmin. Naisen aivot ovat miehen vastaaviin verrattuna pienemmät, mutta toivon mukaan paremmin pakatut. Väittelyn alaista on, kuinka paljon on sekamuotoja, joidenkin tutkimusten mukaan paljon, joidenkin mukaan vähän. Koulumenestys Koulumenestyksessä on selviä eroja naisten hyväksi. Kuitenkin miehiä on selvästi enemmän keksijöinä, yrittäjinä, tiedemiehinä ja rallikuskeina. Ero ei välttämättä johdu pelkästään lasikaton tyyppisistä asioista. Kun koulussa tytöt menestyvät niin paljon paremmin, kyseessä voi olla ongelma koulun suhteen, ei poikien suhteen. Kenties poikien kouluun menoa pitäisi myöhentää hitaamman kehittymisen takia, tai muuttaa opetusta sellaiseksi joka vetoaisi paremmin poikien tapaan oppia. Näkisin mielelläni, että yliopistoissa olisi noin puolet tyttöjä ja puolet poikia, muunlainen suhde on periaatteellisella tasolla ongelmallinen. Yleisesti sanoen tytöt lienevät parempia ajattelemaan laatikon sisällä, kun taas poikien ajattelu on enemmän cowboy-tyyppistä, sääntöjä rikkovaa, laatikon ulkopuolelta ratkaisuja hakevaa. Sivumennen sanoen, koulussa ei juurikaan ole opetettu ajattelemista metodina, mutta toivon mukaan tähän on tulossa muutoksia mm. ilmiöopettamisen kautta. Toisaalta, kieliä opiskelemme paljon, ja ehkä se osittain harjaannuttaa ajattelemaan monipuolisemmin. Menestyneimmissä sijoittajissa on enemmän miehiä. Se saattaa johtua miesten halukkuudesta suurempiin riskeihin, jotka palkitsevat muutamia huimapäitä, monien muiden miesten vastaavasti menettäessä rahansa. Voisin kuvitella, että hyvin menestyneissä sijoittajissa on ehkä naisilla hienoinen yliedustus määräänsä nähden. Kromosomit Naisten kaksi x-kromosomia tekee naiset nähtävästi vastustuskykyisemmiksi taudeille. Tämä olisi yksi selitys naisten korkeammalle elinajanodotteelle. Vastaavasti autoimmuunisairaudet voivat olla naisilla hiukan ärhäkämpiä, suuremmasta vastustuskyvystä johtuen. Erilaiset kromosomit aikaansaavat myös sen, että rokotukset tehoavat eri tavoin eri sukupuoliin. Esimerkiksi tubija hinkuyskärokotus tietyssä järjestyksessä otettuna aiheuttaa tytöille noin 15% kuolleisuuden, pojille ei lainkaan ylimääräistä kuolleisuutta Afrikassa tehdyn tutkimuksen mukaan. Suomessa samoja rokotuksia ei anneta. Lääkkeiden tehoissa on eroja. Esimerkiksi yleinen ibuprofeeni nähtävästi tehoaa miehiin huomattavasti paremmin. Lääketutkimus, jossa otetaan huomioon sukupuoli, on vasta aluillaan. Edellä esitettyä punnittaessa pitää ottaa huomioon, että kyse on yleistyksistä, ja yksittäisen ihmisen kohdalla ominaisuudet voivat poiketa suuresti. Suuriin joukkoihin näitä yleistyksiä voi kumminkin tehdä. Lisäksi tähdentäisin, että sukupuoli ei ole mikään joko-tai-asia, vaan on koko joukko ihmisiä joille tulisi antaa mahdollisuus kruksata ”muu” tai ”en osaa sanoa” lomakkeisiin, joissa kysytään sukupuolta, tai peräti kysyä asteikon avulla, kuinka paljon vastaajassa on miestä/naista. Esko Karinen Perustuu mm. Michael Brooks´in kirjaan At the Edge of Uncertainty. Se suuri ero Toisinajattelija To is in aja tte lij a Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 Osoite: Laitilantie 2, 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 E-mail: tanotorvi@eepinen.? Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.? /jakelupalaute HELSINGIN JAKELU-EXPERT OY Katso lisätiedot ja täytä työhakemus www.lisäduuni.fi tai soita [09] 5615 6400 Täytätkö tänä vuonna vähintään 14 vuotta? Oletko reipas ja vastuuntuntoinen? Töitä myös autopiirijakajille (oma auto) TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA TÖITÄ MYÖS AUTOPIIRIJAKAJILLE Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi / tanotorvi Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 KONALAN RENGAS OY TALVIJA KESÄRENKAAT! Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum. LEVYPYÖRÄT, ASENNUKSET, TASAPAINOITUKSET NOPEASTI Hankasuontie 4, puh. 09 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14 Puh. 09-458 7556 Liesitori 1, 2. krs., Iso-Myyri Ma-La 11-24, Ma-La 11-24, Su 10-24 Su 10-24 2 x norm. koon pizzaa 2 x norm. koon pizzaa tai kebabia + 1,5 L limu 4 x norm. koon pizzaa tai kebabia + 1,5 L limu 3 x norm. koon pizzaa + 1,5 L limu Online-tilaukset: www.pizzakuningas.? Online-tilaukset: www.pizzakuningas.? Tarjoukset voimassa klo 22 asti. 18,00 18,00 20,00 20,00 33,00 33,00 26,50 26,50 25,50 25,50 29,50 29,50 29,50 29,50 2 x pihvi + 1,5 L limu 2 x leike + 1,5 L limu 2 x perhepizzaa + 1,5 L limu MEILLÄ VOIT HARJOITELLA JOKA PÄIVÄ KLO 5-23 Älykääpiöitä ja hengen jättiläisiä Päätoimittaja Kari Varvikon muistelmien toinen osa ’Älykääpiöitä ja hengen jättiläisiä’ on ilmestynyt. Kirjassa Kari kertoo vuosikymmenistä, jolloin hän on toiminut vapaana toimittajana. LEHTIMIEHEN TYÖ on vienyt hänet niin Pohjois-Koreaan kuin Siperiaankin. Hän on tavannut Dalai-Laman, Äiti Amman, Günter Wallraf? n. Palkittuna Helsingin ja Kaarelan vuoden yrittäjänä mies on saanut kokea yrittämisen riemut ja ahdingot. Hän oli mukana Kyläsaari-liikkeessä ja on jo kahdenkymmenen vuoden ajan vetänyt Mätäjoki-festareita. Älykääpiöitä ja Hengen jättiläisiä on saatavissa mm. Kannelmäen ja Myyrmäen Suomalaisesta kirjakaupasta, Kirjavälityksestä, Booky.? ja Stadin Slangin verkkokaupasta ja suoraan kirjailijalta itseltään: kari.varvikko@eepinen.? puh. 0400-447 507 Muistelmien ensimmäisestä osasta ’Kääpiöitä ja jättiläisiä’ on otettu toinen painos ja myös se on jälleen myynnissä. Nyt pukinkonttiin!
12 16.12.2015 SK HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Monipuolisia hammashoitopalveluja Kannelmäessä Hammasimplanttihoito Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri KANNELMÄKI, Klaneettitie 7, 00420 Hki Puh. (09) 563 3900, (09) 563 3901 PALVELEMME: • ma-to 10-22 • pe 10-23 • la 11-23 • su 11-22 pizzataxi.? Kupongit voimassa toistaiseksi. Mainitse ateriasta tilatessasi. Ei voi yhdistää toiseen tarjoukseen. Ateria 1. 19,60 Ateria 2. 14,30 Ateria 3. 35,40 1 x Taxzone ® + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. 2 x normaalikoon annosta. Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. 4 x normaalikoon annosta. Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. 2 x Perhepizza Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. Ateria 6. 31,60 3 x normaalikoon annosta. Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. Ateria 4. 17,10 Ateria 5. 27,50 1 x Perhepizza + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. K Kaikki tarpeellinen pperheen tärkeimmille! N Nyt myös K Kauppakeskus K Kaaresta. JOULUN JUHLAA Jouluinen puuropata to 17.12. klo 12–14, glögit ja tortut Malminkartanon kappelin pihassa. Jo klo 11 vietämme kirkkohetken kappelissa. Kauneimmat joululaulut Kannelmäen kirkossa • la 19.12. klo 15 lasten kauneimmat joulu-laulut. Lapsikuoro Kannelkellot, Kannelnaperot, Lotta Petäjäniemi, Taru Hämäläinen, Terhi Pihlajamaa • su 20.12. klo 18, Aili Raitavuo, Anne Myllylä, Vaskikvintetti Väärä Vitonen • ke 6.1.2016 loppiaisena klo 11.15 seurakuntasalissa, Anne Myllylä Joulukonsertti Taas sykkivi sydämet la 19.12. klo 18 Kannelmäen kirkossa. Maria Kettunen, mezzosopraano, Raimo Laukka, baritoni, Jyrki Korhonen, basso ja Pirkko Hyttinen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Jouluaatto to 24.12. • klo 13 Perheiden aattohartaus kirkossa, Lotta Petäjäniemi, Taru Hämäläinen, lapsikuoro Kannelkellot • klo 16 Aattohartaus kirkossa, Virpi Koskinen, Kari Härkönen • klo 16 Aattohartaus Malminkartanon kappelin pihalla, Sakari Enrold • klo 23 Jouluyön hartaus kirkossa, Sakari Enrold, Kari Härkönen, nuorten aikuisten lauluryhmä Joulupäivän messu pe 25.12.klo 10 kirkossa, Nina Rajamäki, Taru Hämäläinen Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus la 26.12. klo 10 kirkossa, Virpi Koskinen, Irina Vavilova Paikan jouluikkuna. Paikassa, Kauppakeskus Kaaren P-kerroksessa, on jouluseimiasetelma. Asetelmaa voi kurkata ikkunasta Kaaren aukioloaikoina tai tulla peremmälle, kun työntekijä on paikalla. Uudenvuoden vastaanotto to 31.12. klo 18–20.30 Malminkartanon kappelilla. Tervetuloa yksin tai perheen kanssa! Ohjelmassa iltapala, yhteistä ohjelmaa ja ehtoollishartaus. Ilmoittautumista toivotaan tarjoilun takia viim. ke 30.12. kirkkoherranvirastoon, p. 09 2340 3800. Mukana Heidi Metsälä ja Aili Raitavuo. Kannelmäen seurakunta Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI Puh. 09 2340 3800 www.helsinginseurakunnat.? /kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta Koko perheen Joulu prisma.? RATKAISEVAN EDULLINEN PRISMA KANNELMÄKI ark. 8–21, la 8–18, su 12–21 Kantelettarentie 1, Helsinki Rauhallista Joulua! Toivottaa Prisman väki PRISMA KAARI KANNELMÄKI ark. 7-21, la 7-18, su 12-21 Kantelettarentie 1, Helsinki