Tanotorvi-lehti 12/2017 - Lehtiluukku.fi

No 12 16.12.2017 • 53. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ma-Pe 10-18, La-Su 10-15 P. 09-454 8560 ITSEPALVELUKIRPPUTORI Varaa myyntipaikka nyt myös netistä ainokirpputori.fi Kaarelassa juhlittiin itsenäisyyttä näyttävästi Malminkartanon ala-aste järjesti koko alueen iloksi upean ilotulituksen. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta 2018! Kanneltiellä asuva ilmavalvontalotta Irma Lähdesmäki (91 v.) oli Kannelmäen palvelutalon itsenäisyyspäiväjuhlan kunniavieras.
2 16.12.2017 Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta JOULUJUHLA KANNELMÄEN KIRKOLLA KE 20.12. KLO 18 Tervetuloa viettämään jouluista iltaa Kannelmäen kirkolle! Ohjelmassa on klo 18 kirkossa joulunäytelmä ja joululauluja. Ohjelman jälkeen nautitaan glögit ja piparit seurakuntakeskuksen puolella. Joulujuhla on avoin kaikenikäisille. Tervetuloa yksin, kaksin tai porukalla! Lapsija nuorisokuoro Kannelkellot Kaaressa ke 20.12. klo 18.30. Kannelkellot laulavat kanttori Tiia Saaren johdolla Kauppakeskus Kaaren joulupajassa, 2. krs. JOULUNPYHIEN HARTAUDET JA JUMALANPALVELUKSET KANNELMÄEN KIRKOSSA Jouluaattona su 24.12. • klo 13 Perheiden aattohartaus. Lotta Petäjäniemi, Tiia Saari, Lapsija nuorisokuoro Kannelkellot • klo 16 Aattohartaus. Airi Heikkinen, Tiia Saari • klo 23 Jouluyön hartaus. Virpi Koskinen, Tiia Saari Joulupäivän messu ma 25.12. klo 10. Konsta Korhonen, Nina Rajamäki, Anne Myllylä, Leena Liimatainen, sopraano Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus ti 26.12. klo 10. Nina Rajamäki, Anne Myllylä MALMINKARTANON KAPPELIN PIHALLA Jouluaattona su 24.12. klo 16 Aattohartaus, Virpi Koskinen KAUNEIMMAT JOULULAULUT • su 17.12. klo 12 Malminkartanon kappelissa, Virpi Koskinen, Anne Myllylä • su 17.12. klo 18 Kannelmäen kirkossa, Nina Rajamäki, Anne Myllylä, Stefan Stanciu, panhuilu • loppiaisena la 6.1.2018 seurakuntasalissa jumalanpalveluksen jälkeen noin klo 11.15 SAARIOINEN Perinteiset joululaatikot 350-400 g, ei punakaalivuoka tai bataattilaatikko 1 99 RS (4,98-5,69/kg) K-Market Kannelmäki | jani.pyorre@k-market.com Klaneettitie 7, 00420 Helsinki | 09-5631855 ark 7-23 la 8-23 su 10-23 Joulun herkut meiltä KANNELMÄKI Tarjoukset voimassa ma-su 18.-24.12.2017 ellei toisin mainita. PALVELEMME JOULUKUUSSA JOKA PÄIVÄ Jouluna: La 23.12. klo 8-23 Su 24.12. klo 8-14 (Jouluaatto) Ma 25.12. klo 10-18 (Joulupäivä) Ti 26.12. klo 10-18 (Tapaninpäivä) Uutena vuotena: La 30.12. klo 8-23 Su 31.12. klo 10-21 (Uudenvuodenaatto) Ma 1.1. klo 10-21 (Uudenvuodenpäivä) Arvoisat asiakkaat! Suuri kiitos kuluneesta vuodesta. Odotamme innolla tulevaa vuotta ja toivotamme kaikille hyvää ja rauhallista Joulua ja menestystä 2018. T: Kauppiaat Niina ja Jani henkilökuntineen PRIMULAN Artesaani joululimppu 500 g 2 25 KPL (4,50/kg) MARLI Glögijuoma 1 l 1 49 TLK (1,49/l) VALIO Oltermanni 250 g 1 25 PKT (5,00/kg) SUNSWEET Luumut 200 g 5 00 2 PS (12,50/kg) ATRIA Perinteinen karjalanpaisti 700 g 5 95 RS (8,50/kg) Klementiini 1,5 kg, Espanja 1 49 PS (0,99/kg) SAARIOINEN Rosolli 300 g 2 49 KPL (8,30/kg) CASTELLO Homejuustot 150 g 1 89 PKT (12,60/kg) HK Juhlakinkku luuton, pieni, pakaste 5 95 KG MÄKELÄN Porkkanapussi 1 kg 99 PS (0,99/kg) SAVUHOVI PERINTEINEN Kypsä joulukinkkupala 14 90 KG FORSSAN Majoneesi salaatit 400 g (ei lounasja herkkusienisalaatti) 3 00 2 RS (3,75/kg) Ilman Plussa-korttia 2,49/rs (6,23-7,11/kg) -20% Ilman Plussa-korttia 2,15/pkt (14,33/kg) -12% Ilman Plussa-korttia 1,75/rs (4,38/kg) -14% Ilman Plussa -korttia 2,89/ ps (14,45/kg) -13% 2 RS 2 PS
16.12.2017 3 MEILTÄ LÖYTYVÄT kaikki jouluruoat, kertovat K-Market Iso-Kapan kauppiaat Tommi ja Mari Kaipainen . Valikoimasta löytyy mm. erilaisia kaloja ja mätiä. Lohta on niin fileoituna, graavattuna kuin kylmäsavustettuna. Laatikoissa on panostettu myös gluteenittomiin, laktoosittomiin ja vähälaktoosisiin vaihtoehtoihin. Tämä on Iso-Kapan kauppiaiden neljäs joulu. Myynti on jatkuvasti kasvanut ja he haluavatkin panostaa siihen, että asukkaat voivat ostaa kaupasta kaiken tarvitsemansa ja saada hyvän fiiliksen kaupan päälle. Puretaanko kauppa? Ei pureta, ei ainakaan kolmeen vuoteen. Asiakkaiden ei tarvitse olla huolissaan palveluiden säilymisestä, sillä Iso-Kappa pysyy samalla paikalla vielä vuosia, siirtyäkseen sitten vanhan ostarin tilalle nouseviin uusiin tiloihin. Myöskään laadusta ja tuotteiden määrästä ei tulla tinkimään. Meiltä löytyy tällä hetkellä noin 7000 eri tuotetta ja panostamme valikoimaan jatkuvasti, Tommi ja Mari sanovat. Esim. juomien määrä on hyvin monipuolinen. Oluista löytyy myös erilaisia pienpanimotuotteita. Erilaisia panimotuotteita on tarjolla lähes 170 ja virvoitusjuomia yli 200. Lounasta itsepalvelupisteestä Kaupassa on ollut jo vuoden päivät itsepalvelupiste, josta lounasruokailijat voivat valita haluamansa. Valmissalaatit ovat tällä hetkellä nousussa, mutta ei pidä unohtaa ChinaManin ja Ai-To Foodsin nuudeleita ja intialaisia curryjakaan. Myös grilli on monipuolistunut ja sieltä löytyy niin kalaa kuin kanaakin mukaan otettavaksi. Kovin suosikki on Texas Pete kanansiivet. Wotkin’s tuo joulun Tommi ja Mari ovat halunneet panostaa laatuun ja siksi kaupasta löytyy monia Wotkin’sin jouluruokia. Valikoimassa on mm. Wotkin’sin laatikoita, sienisalaattia, rosollia, pateita... ja kinkkua unohtamatta! Vielä on aikaa tilata Wotkin’sin laatukinkku! Tilauksia otetaan vastaan aina 18.12. asti. Meiltä saat kinkun samaan hintaan kuin tehtaanmyymälästäkin ja ilman jonoa, Tommi lupaa. Teksti ja kuva Jauri Varvikko Tommi ja Mari haluavat, että ostosten teko olisi asiakkaille nopeaa ja helppoa ja että käynnistä jää hyvä mieli. Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 24.1.2018. Aineisto toimitukseen 12.1. mennessä. SYLVIAN JOULULAULU on käännös Sakari Topeliuksen runosta Sylvias hälsning från Sicilien vuodelta 1853. Sylvia tarkoittaa mustapääkerttua, joka talvehtii Italiassa. Itse runo kertoo etelän ihmeistä, mutta myös koti-ikävästä ja isänmaanrakkaudesta. Mikäpä sopisi paremmin jouluun tänä päivänä? Monet meistä viettävätkin joulua ulkomailla, kuka Espanjassa, kuka Italiassa. Monet ulkomailla syntyneet viettävät omanlaistaan joulua Suomessa. Ollessamme poissa kotoa tunne kotimaasta ja siihen liittyvistä arvoista ja asioista selkiytyy. Joillekin ne ovat hyvin yksinkertaisia ruokiin ja sosiaalisiin piireihin liittyviä, toisille syvempiä, oikeudenmukaisuuteen, yhtenäisyyteen ja tasa-arvoon liittyviä. Suomalaisille itsenäisyys ja joulu ovat läheisiä asioita, sillä niissä konkretisoituvat monet arvostamistamme asioista. Yhteinen historia, lapsuus, perhe, menneet tapahtumat ja käänteet ovat tuolloin pinnalla. Vaikka pakoilisimmekin kulutusjuhlaa ja lahjarumbaa, niin joulu herättää meissä kaikissa syviä tunteita, sillä niin monet elämämme tärkeät tapahtumat liittyvät siihen. Monet saattavat jopa vältellä joulua, koska sen nostattama nostalgia voi olla myös surumielistä. Joulussa on jotain hyvin primitiivistä. Se on monilta osin pakanallinen juhla kaikesta kristillisestä perinteestä ja Jeesuksen syntymästä huolimatta. Olemme syöneet kinkkua, lipeäkalaa, puuroa ja monia laatikoita jo ammoisista ajoista. Alkoholilla, erityisesti oluella, on myös ollut siinä merkittävä osuus, vaikka sitä ei läheskään kaikissa perheissä tarjoilla. Alun perin sana joulu on tarkoittanut keskitalven talvipäivänseisauksen juhlaa ja se on samaa germaanista kantaa juhla-sanan kanssa. Joulussa on myös jäänteitä kekristä, joka oli muinaissuomalainen sadonkorjuun juhla, jolloin syötiin ja mässäiltiin. Kekri merkitsi vuoden vaihtumista maatalousyhteisössä ja siihen liittyi kiitos saadusta sadosta. Kun kekri kirkon toimesta kiellettiin, niin juhlatapa unohdettiin, samoin kuin vanhat laulut ja runot. Suomalaiset alkoivat noudattaa näitä vanhoja kekritapoja jouluna. Tästä yhtenä esimerkkinä on kekripukki, sarvekas ja pelottavan näköiseksi tarkoitettu olento. Kansanomaisten syysja talvijuhlien juhlaruuat, olkikoristeet, himmelit ja olkipukit ja seuraleikit siirtyivät myös jouluun. Joulu ja uusi vuosi liittyvät tiiviisti yhteen. Vuodenvaihde ja kekri tarkoittivat samaa asiaa. Ennen vanhaan oli tapana tehdä erilaisia taikoja tulevan vuoden viljasadon varmistamiseksi. Pikkulintujen ruokkiminen talipalloilla ja viljalyhteiden sitominen kuuluvat näihin. Ehkäpä joulukuusen koristelu onkin alkujaan liittynyt juuri ulkosalla tehtävien taikojen tekoon. Joulusaunalla ja tontuilla on myös vahva perinne. Kristillisyyden ja sotien myötä tapoihin tulivat joulukirkko ja hautausmaalla käynti. Lapsuuden jouluihin liittyy aina jotain mystistä. Joulupukin tulo oli tietysti tämän kaiken kohokohta. Aikuistuesssa joulun merkitys väheni, voimistuakseen jälleen omien lasten jouluodotuksen kautta. Sain itse lapsena viettää monet joulut niin kaupungissa kuin maalla. Armeija-aikanani olin joulun Upinniemen laivastoasemalla. Opiskeluaikoinani vietin jouluja ulkomailla. Kerran otin joulun vastaan espanjalaisten kanssa, jolloin jouduin toteamaan, että juhla ei ole samanlainen kaikissa kristillisissä maissa, vaan sen viettotavat eroavat suuresti. Esim. venäläiset eivät vietä joulua ollenkaan tai sitten he viettävät sen eri kalenterin mukaisesti. Ulkomailla joulua viettäessäni olen sitonut joulun vahvasti suomalaiseen kulttuuriin ja tapoihin ja kodin kaipuu on elänyt silloin vahvana. Joskus joulu voi olla hyvin surullinenkin. Perheiden hajoamiset ja sukulaisten poismenot voivat tuottaa jouluisin syvää ahdistusta. Joulu yksin kotona on suurta tuskaa. Olennaista kuitenkin on, että hakeutuisimme toistemme seuraan ja pyrkisimme nauttimaan kaikesta siitä, mitä joulu meille suo. Se on parhaimmillaan läheisyyttä ja lämpöä, iloa ja hyvää mieltä, herkullisia ruokia ja erilaisia rintaa lämmittäviä traditioita, yhteistä aikaa lapsien kanssa ja tunne siitä, että elämä jatkuu turvallisena. Toivotan kaikille Tanotorven lukijoille hyvää ja lämmintä joulua! Olkoon uusi vuosi kylmä ja luminen. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Jo joutuvi joulu... Joulu näkyy ja maistuu Kaarelan kaupat ovat jo valmistautuneet joulusesonkiin ja sen myös huomaa lähikaupoissamme. K-Market Iso-Kappa vanhalla ostarilla on sonnustautunut joulutunnelmiin ja tarjoaa asiakkailleen kaikki jouluherkut aina kinkusta ja lohesta makeisiin. KANNELTALON TÄYTTI iloinen ja lämminhenkinen joulutunnelma lauantaina 9.12. Alueen asukkaat saapuivat viettämään joulujuhlaa, jonka Kaarela -seura ry. järjesti. Sisään mentäessä vastaan saapui tuo iki-ihana joulupukki, jota lapset niin odottavat aina jouluisin. Kaarela -Seuran puheenjohtaja Erik Bärlund avasi juhlan lämpimällä tervetulotoivotuksella. Lavalle nousivat alueemme legendaariset esiintyjät Raija Koso , Taisto Saaresaho sekä hanuristi Erkki KalKohti joulua Taisto Saaresaho, Raija Koso sekä hanuristi Erkki Kallio. Ylh. Tiernatytöt. Alh. joulupukki Lumo. Kannelnaperot. lio , joiden johdolla saimme aloittaa juhlan laulamalla yhdessä kauniita joululauluja. Kannelnaperot ja Tiernatytöt piipahtivat esiintymässä tuomassa paikalla oleville joulutervehdyksen Kannelmäen seurakunnasta. Juhlan aikana iloinen joulupukki Lumo kierteli juttelemassa yleisön joukossa jakaen karkkeja sekä hauskutti lavallakin taikoja tehden. Lopuksi esiintyjät laulattivat yleisöä ja puheenjohtaja Erik Bärlund lausui loppukiitoksen sekä toivotti alueen asukkaille rauhallista joulua. Tästä onkin hyvä aloittaa joulun valmistelut iloisin mielin. Teksti Eeva Wiik Kuvat Mauri Wiik
4 16.12.2017 O len oikeasti tyytyväinen siihen, että sain syntyä jo vuonna 1942. Se on mahdollistanut minulle tilaisuuden elää läpi historiallisesti mielenkiintoisen ajanjakson. Ihmiskunta on muuttunut tänä aikana paljon eikä välttämättä aina parempaan suuntaan. Nuori polvi tuntuu kauhistelevan sitä, että etteikö teillä ollut tuolloin älykännyköitä ja tietokoneita. Ei, ei ollut eikä niitä tietenkään voitu kaivatakaan. Puhelin meillä toki oli, mutta sillä soitettiin ainoastaan silloin, kun oli jotakin asiaa. Radio oli myöskin, ja sitä kuunneltiin. Lehdet ilmestyivät ja ne luettiin kannesta kanteen. Kirjoja painettiin ja niitä luettiin. Urheilukentät olivat käytössä vuoden ympäri, nuoriso löytyi sieltä. Itse olin hulluna keihäänheittoon aina 10vuotiaasta alkaen. Uskon, että tuhansia ja taas tuhansia heittoja tuli nakattua. Uskon, että nyt nostelen korvauksia terveyden muodossa näiltä ajoilta. Maa lähti nousuun lähes nollapisteestä. Kaikille riitti kuitenkin työtä. Palkat eivät päätä pyörryttäneet, eipä sitä kyllä ollut paljoakaan mihin rahansa olisi voinut tuhlata. Nyt ei työtä löydy edes korkeasti koulutetuille. Neljäsosa nuorista ei saa koskaan töitä ja syrjäytyy jääden tukien varaan. Tämä on sairas, suorastaan rikollinen tilanne, eikä tämä tunnu tästä paranevan. Mahdollisesti huononee. Tilannetta ei korjaa laisinkaan typerät kännykkäpelit ja ylikansallinen roskaviihde. Omana aikanani pahin pelihimo tuli täytettyä pelaamalla Afrikan tähteä. Pornoa ei tuolloin ollut tämän päivän mitassa. Jossain vaiheessa alkoi ilmestyä varsin kilttejä julkaisua kuten Kalle, Jallu sekä Cocktail. Kutsuisin nykyvimpaimia mieluiten pornoja pelikoneiksi koska tiedon ja älyn kanssa niillä ei ole välttämättä mitään tekemistä. Omaksi onnekseni meillä oli kotona runsaasti kirjoja. Uteliaisuuteni painettua sanaa kohtaan oli niin suuri, että opin lukemaan lähes itsestään jo 5-vuotiaana. Lukemistani yritettiin jopa rajoittaa, luin kuitenkin yöllä peiton alla taskulampun avulla. Läksyjen luvussa en sitten myöhemmin ollut läheskään yhtä ahkera. Historia ja ainekirjoitus kiinnostivat, matematiikkaa ja kielioppia inhosin syvästi. Ainekirjoituksesta tulikin sitten, ehdoton lempiaineeni. Olin polleaa poikaa, kun sepustukseni luettiin usein luokan edessä. No, koulun jälkeen seurasi 34 vuoden rupeama työn merkeissä. Tuli sitten 1990luvun Suuri lama, jonka pyörteisiin katosi niin virka, värkit kuin ihmissuhteetkin. Olihan tosi kurjaa aikaa. onnellisena asiana pääsin kuitenkin tuolloin kirjoittamaan Tanotorveen. Ensimmäinen juttuni ilmestyi joulukuussa 1993. Siitä lähtien eli 24 vuoden ajan kolumnini on ollut joka numerossa. Tämä kirjoitukseni on järjestyksessä 357:s. On siinä varmaankin tullut selitettyä samat asiat sen kymmeneen kertaan, siksi en koskaan lue vanhoja juttujani vaan pyrin unohtamaan ne saman tien. Homma on ollut mielekästä. Olen saanut lukijapalautetta koko tämän ajan ja olen kiitollinen siitä. En ole koskaan pyrkinyt ainakaan tietoisesti miellyttämään ketään vaan ole pyrkinyt mahdollisimman rehellisesti kertomaan sen, mitä mieltä asioista milloinkin olen. Rehellisyys on katoavaa kansanperinnettä. Politiikkaan en usko enkä varsinkaan poliitikkoihin. Poikkeuksia siellä löytyy, eivät aivan kaikki ole suinkaan lieroja tai ketaleita. Pelkään kuitenkin, että rehellinen ihminen ei tuossa porukassa jaksa kauaa olla. Nykyistä hallitustamme murjotaan kohtuuttomasti. Hienoista ihmisistä tulee heti mieleeni ihminen, jonka sain tavata kymmenisen vuotta sitten. Hän oli ja on Ilkka Taipale. Aina kun ukko suunsa avaa, on odotettavissa jotain tosi älykästä. Soisi, että hän olisi vielä enemmän esillä, koska energiaa tuntuu vielä olevan. Samankaltaisista poikkeusyksilöistä tulee mieleeni kosmologi Esko Valtaoja ja valtakunnanpessimisti Pentti Linkola, heidän tapaamisensa olisi suurta juhlaa. Monet ovat kyselleet minulta, että onko vaikeaa kirjoittaa ja olisiko syytä käydä jokin kurssi. Joo, voi tietysti käydä, en pysty sanomaan mahdollisesta hyödystä mitään, koska en ole itse käynyt. Sen kuitenkin tiedän, että kirjoittamaan oppii lukemalla. Sieltä ne tulevat ne kielioppiasiatkin kaupan päälle. Oma innostus on tosi tärkeää, rehellisyys myöskin. Falskius ja teeskentely paljastuu heti. Kerro vain se, miten koet asioiden olevan. Tulet huomaamaan, että kirjoittaminen on mitä parhainta terapiaa. Sen neuvon, kokemuksesta, kuitenkin annan, että tunnekuohun vallassa kirjoitettua palautetta ei kannata ainakaan yöllä laittaa postilaatikkoon. Saattaa käydä kuten sille kaverille, joka sai vastauksen haukkumakirjeeseensä seuraavasti: ”Kiitoksia ystävällisestä saamastamme reklamaatiosta. Asia on varmasti siten. Muutama huomautuksen sana kuitenkin, sana Kuritushuone kirjoitetaan pienellä kirjaimella. Myöskin sanasta viluttaa, puuttui t-viiva... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Vilutusta kuritushuoneessa Kannelmäen voimistelijoiden tanssillisten voimistelijoiden tanssiryhmä. K unnioitetut sotiemme Veteraanit, arvoisa Kaarela seuran herra puheenjohtaja, seuran jäsenet, hyvät Naiset ja Miehet. Ystäväni Heikki Mäkynen pääsi hieman yllättämään välittäessään minulle pyynnön saapua juhlapuhujaksi tähän tilaisuuteen. Tällainen pyyntö on luonnollisesti asia, johon on vain yksi ja myönteinen vastaus. Minulle on kovin mieluisaa olla täällä teidän kanssanne itsenäisen Suomen 100 vuotisjuhlassa . Aika kuluu joutuin ja sen ymmärtää vasta kun laskee vuodet ja kun seuraa lastensa ja lastenlastensa kasvamista ja kehittymistä. Olen saanut palvella isänmaatani 33 vuotta upseerina Rajavartiolaitoksessa niin merellä, maalla kuin ilmassakin. Olen siis tehnyt virkaurani vahvasti turvallisuuden parissa – sisäasiainministeriön hallinnon alalla. Siirryin reserviin, eläkkeelle vuoden 2011 lopussa. HYVÄT KUULIJAT , elämme voimakkaan muutoksen keskellä, tahdoimmepa sitä tai emme. Maailma on kansainvälistynyt, liikkuminen helpottunut ja tiedonkulku on kehittynyt harppauksin, niin että hädin tuskin pysymme perässä. Tätä kautta myös turvallisuusympäristömme on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti. Viimeaikaisten uutisten ja lähivuosien tapahtumien kautta saatamme tuntea kansainvälisen tilanteen jopa uhkaavaksi ehkä siksi, että suurvaltojen suhteet ovat tänä päivänä varsin kireät. Erilaisia kriisejä ja terroritekoja tapahtuu yhä lähempänä meitä, eurooppalaisissa kaupungeissa, jotka ovat meille matkoiltamme tuttuja. Ja aivan hiljattain myös Suomen Turku sai kokea terroristisessa tarkoituksessa tehdyn hyökkäyksen, jossa syyttömät ja pahaa-aavistamattomat kansalaiset joutuivat uhreiksi. Turvallisuustilanne on pantu merkille myös maamme hallituksen ohjelmassa. Halituksemme tavoitteena on, että Suomi olisi maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallituksen toimenpitein vuoden 2016 aikana laadittiin sisäisen turvallisuuden selonteko, jonka pohjalta tänä syksynä valmistui varsinainen sisäisen turvallisuuden strategia. Tulevaisuuden sisäinen turvallisuus edellyttää syvää ja sitoutunutta yhteistyötä niin eri viranomaisten kuin kansalaisjärjestöjen, yhteisöjen, elinkeinoelämän ja lukuisten muiden toimijoiden kesken. Meidän on siis puhallettava samaa hiilleen. Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan siis sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman pelkoa ja turvattomuuden tunnetta. Meitä uhkaavat rikollisuudet, onnettomuudet, sääilmiöt ja miksei myöskin terrorismi, kuten saimme kokea. Hieman pelkistettynä voimme sanoa, että sisäinen turvallisuus on päivittäistä arjen turvallisuutta. Vaikka terrorismi tai sillä uhkaaminen eivät ole aikaisemmin sisältyneet suomalaisen yhteiskunnan uhka-arvioihin, emme voi laittaa päätämme pensaaseen, sillä nämä uhat ovat silti olemassa ja terroritoimet myös meidän maatamme ja kansalaisia kohtaan tulee tässä laadittavassa strategiassa ottaa huomioon. HYVÄT YSTÄVÄT, Suomen ulko-, turvallisuusja puolustuspolitiikan tärkeimmät tehtävät ovat Suomen itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja perusarvojen turvaaminen, väestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteiskunnan toimivuuden ylläpitäminen. Eduskunnan käsiteltäväksi annetussa puolustusselonteossa todetaan, että Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut, sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet ja sotilaalliseen voimaankäyttöön tai sillä uhkaamiseen on varauduttava. Myös itärajan valvontaa tehostetaan. Hallitus päätti puoliväliriihessä huhtikuussa, että Itärajan valvontaan tarvitaan lisää rajavartijoita tätä tehtävää toteuttamaan. Rajavartijoille kaavaillaan mm. nykyistä laajempia toimivaltuuksia rajanylityspaikoilla. Lakihankkeella varaudutaan tehokkaammin myös ns. hybridiuhkiin. Tämä hallituksen lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle nyt syksyn kuluessa ja se astuisi voimaan vuonna 2018. Julkisuudessa on käyty myös vilkasta keskustelua nykyisten Hornet hävittäjien korvaavista uusista hävittäjä koneista ja merivoimien käyttöön suunnitellusta neljän aluksen laivue 2020 hankkeesta. Eräissä piireissä nämä hankkeet on asetettu vahvasti kyseenalaisiksi ja liian kalliiksi hankkeiksi. Historia on kuitenkin opettanut, että Suomen kaltaisen pienen maan on syytä pitää huoli puolustusjärjestelmänsä toimivuudesta siten, että se toimintakyvyllään ja valmiudellaan kykenee viestittämään uskottavasti ulospäin, että sotilaallisen voiman käyttö maatamme kohtaan johtaisi niin suuriin tappioihin, että se olisi kannattamatonta saavutettavaan hyötyyn nähden. Olisihan se hieman ajattelematonta luopua palovakuutuksesta jos nurkissa käryää ja naapurissa palaa jo. Historian lehtiä taaksepäin käännellessä on hyvä muistaa, ettei valtiollinen itsenäisyytemme ole tullut lahjana. Sen saavuttaminen ja säilyttäminen on vaatinut sadan vuoden aikana sukupolvien työn. Historia on meille opettanut kovalla ja julmallakin tavalla, että maan itsenäisyys on vankalla pohjalla vain jos sitä ollaan valmiita puolustamaan tarvittaessa aseinkin. Yhteensä neljä sotaa, paljon työtä, tuskaa ja inhimillistä ponnistelua on tarvittu, että maamme voi olla itsenäinen hyvinvointivaltio osana Eurooppaa. Sodissamme kaatui lähes 90 000 ihmistä ja yli 120 000 vammautui. Myös sotiemme jälkeinen jälleenrakennus on sekin ollut tärkeä osa suomen itsenäisyyttä ja hakee vertaistaan maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna. Näiden uhrausten ja ponnistelujen ansiosta me voimme olla tässä vapaina ja ylpeinä suomalaisina. HYVÄT KUULIJAT, Sotiemme veteraanien muistot kansainvälisestä toiminnasta heidän nuoruusvuosiltaan ovat täysin erilaiset kuin meidän tänä päivänä. Tuolloin kansakunnan johto kävi neuvotteluja ja diplomatiankin keinoja käytettiin – tuloksen me tiedämme. Viimeisten yhteyksien katkettua, maamme oli kohtalon ja maanpuolustajien matkassa. Me nuoremmat voimme tutustua näihin vuosiin vain historian lehdiltä on tultu nykypäivään. Toivon, että me ja tulevat sukupolvet osaamme antaa kunnianosoitukset ja kiitokset sotiemme veteraaneille, jotka taistelivat meille vapaan isänmaan ja kaikille niille naisille rintamalla, äideille, vaimoille ja muille kotirintamalla työskennelleille, joiden vastuulla oli sotien aikana arjen turvallisuus, arkielämän pyörittäminen niin kodeissa kuin työelämässä. Kun olen tavannut veteraanejamme, olen usein pohtinut heidän asemaansa osana suomalaista yhteiskuntaa ja kun olen saanut keskustella heidän kanssaan, olen miettinyt, haluavatko he muistaa vai haluavatko he unohtaa. Uskon, että he haluavat muistaa rehdit, auttavat asevelLippueamiraali evp. Erkki Uitin juhlapuhe Kaarela-Seuran itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12. Kanneltalossa Itsenäisyyspäivän vastaanotto Kanneltalossa Suomen sadatta itsenäisyyspäivää juhlittiin Kanneltalossa 6.12. monipuolisen ohjelman ja täyden salin kera. Tilaisuuden juhlapuheen piti lippueamiraali evp. Erkki Uitti. Kaarela-Seuran järjestämän perinteisen iltapäivätilaisuuden jälkeen juhlat jatkuivat Kaikkien itsenäisyyspäivänjuhlalla, joka oli järjestetty Kanneltalon ja D-asema Kannelmäen yhteisöhankkeen yhteisvoimin. Iltaohjelmassa oli tarjolla ilmainen juhlabuffet. Päivän aikana juhlallisuuksiin osallistui lähes tuhat asukasta. Kuvat Mauri Wiik Partiolippukunta Susiveikot toi Suomen lipun saliin. Oik. Stadin slangikuoro ja kanteleyhtye Kurjenpolvet.
5 16.12.2017 Kaarela-seura julkisti Kaarela-seuran vuoden yrittäjiksi Timo ja Tiina Ohtosen Suomi 100-itsenäisyysjuhlassaan Kanneltalossa. Kaarelaseuran hallituksen puheenjohtaja Erik Bärlund ojensi heille kunniakirjan. Jo 36 vuotta PPO-Elektroniikkaa luotsannut Timo Ohtonen otti huomionosoituksen vastaan iloisen yllättyneenä. – KIITÄMME LÄMPIMÄSTI tästä tunnustuksesta. Tämä on minulle, perheelleni ja yrityksellemme suuri kunnia. Olen ollut Kaarelassa yrittäjänä ja asukkaana yli 23 vuotta. Alue on mitä parhain sijainniltaan, keskuspuisto ja palvelut lähellä, Timo Ohtonen toteaa. – Vuosittain jaettava Kaarelan vuoden yrittäjäpalkinto on myös suuri kunnianosoitus suomalaista pitkän linjan PK-yrittäjyyttä kohtaan. Kaarelan alueella on paljon yrityksiä, jotka ansaitsevat kiitosta. Itse haluamme käyttää mahdollisimman paljon alueen omia suomalaisyrityksiä, jotta kilpailukyky ja toimintaedellytykset säilyvät kaikilla, Ohtonen kertoo. – Alueemme kehittyy koko ajan. Kauppakeskus Kaari on tuonut alueelle paljon hyvää, kuten työpaikkoja ja lisääntyneitä palveluja. Kaarela on hyvä paikka asua ja yrittää. Toiveemme kuitenkin on, että aluettamme ei rakenneta täyteen ja että keskuspuisto säilyy sellaisenaan. Ohtoset huomauttavat, että jokainen voi vaikuttaa oman alueensa asioihin olemalla aktiivinen. Yhteistyötä tarvitaan aina. PPO-Elektroniikka rakentaa pitkäjänteisesti turvallisuutta PPO-Elektroniikka on erikoistunut ammattielektroniikkaan ja yksilöllisiin ratkaisuihin. Yritys toimii pääsääntöisesti B2B-puolella, mutta myy verkkokaupasta myös kuluttajille. – Toimintamme on keskittynyt turvallisuuden parantamiseen ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Eristystason valvontajärjestelmämme valvoo leikkaussalien sähköturvallisuutta Suomen leikkaussaleissa. Järjestelmä on myös vientituotteemme. PPO-Elektroniikan toinen vientituote on Softex-palosammutusjärjestelmät, joita yritys vie Venäjän suuntaan. Viime vuonna Pietarin kaupunki antoi kunniakirjan PPO-Elektroniikan pitkäaikaisesta paloturvallisuustyöstä Venäjällä. Ohtoset kehuvat ja kiittävät sitoutunutta ja osaavaa henkilökuntaansa. – Olemme ketterä tiimi ja meillä on tiivistä yhteistyötä erinomaisten suomalaisten alihankkijoidemme kanssa. Kaarelan alueen puolesta – Kannamme oman kortemme Kaarelan alueella kekoon pitämällä julkisivumme kunnossa sekä hoitamalla alueemme asioita mm. turvallisuuteen liittyen. Käytämme itse alueen palveluja ja kerromme niistä vieraillemme, vakuuttaa Timo Ohtonen. Timo ja Tiina Ohtonen ja koko yrityksen henkilökunta toivottavat kaikille mitä parhainta tulevaisuutta satavuotiaalle Suomelle. – Kunnioituksemme on suuri Suomen puolesta taistelleille ja Suomea sota-ajan jälkeen rakentaneille. ? Vuoden 2017 Kaarelan yrittäjiksi Timo ja Tiina Ohtonen jet ympäriltään, ystävyyssuhteet ja yhdessä luodun uskon huomiseen päivään – pidemmälle siellä jossakin ei kai silloin voinutkaan ajatellakaan. Uskon, että he haluavat unohtaa sodan julmat kasvot, hetket jolloin käsi kirposi kädestä ja menetys oli vain pakko hyväksyä. Eteenpäin oli ainoa vaihtoehto. Toivon, että he voisivat unohtaa ne ajat, jolloin heidät unohdettiin. Veteraanien, suomalaisen naisten ja miesten sotavuosien työ uskallettiin nostaa oikeaan arvoonsa vasta viime vuosikymmeninä. Nyt siitä voi puhua ja sille saa tehdä kunniaa – oikeita ja aitoja kuulijoita on vain enää kovin vähän – rivit ovat harvenneet. Sanomattakin on selvää, että vapautemme hinta on ollut korkea, mutta tuloksena hulmuaa tämän päivän päivänsankari – siniristilippu. Lippumme syntymätarina on varsin värikäs – näin voidaan todellakin sanoa, sillä lippumme sinivalkoiset värit eivät ole olleet vuosisadan alun Suomessa lainkaan itsestään selvyys. Suomen itsenäistyttyä tuli tärkeäksi saada oma kansallislippu, jolla voitaisiin kuvata Suomen valtiollista vapautta. Jo ennen julistautumista itsenäiseksi oli Suomen merenkulkuliiton hallinto esittänyt senaatille pyynnön oman kauppalipun säätämisestä. Tätä varten perustettiinkin lippukomitea. Komitea ehdotti Suomen valtiolipuksi (8.12.1917) tummanpunaiselle pohjalle tankoon päin kääntynyttä Suomen vaakunan leijonaa kullankeltaisin ja valkoisin värein. Senaatti kannatti lippukomitean ehdottamaa valtiolippua. Senaatti jätti ehdotuksensa eduskunnalle hyväksyttäväksi, jossa ehdotukset aiheuttivat kiivasta keskustelua ja lopulta johtivat siihen, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta julisti taiteilijoille kilpailun Suomen lipun suunnittelusta. Taiteilijoiden ehdotuksia tuli kuitenkin hitaasti, jolloin päätettiin, että Suomen lippuna käytettäisiin vuoden 1918 toukokuun alkuun saakka sinivalkoista vaatetta, joka koostui kahdesta samankokoisesta suorakaiteen muotoisesta kankaasta. Tämäkään ehdotus ei ehtinyt saada eduskunnan hyväksyntää, koska Suomessa puhkesi sisällissota. Heti sodan jälkeen ryhdyttiin kuitenkin uudelleen miettimään Suomen kansallislippua ja sen kehittelemisen aloitti Lauri Ingman. Tässä vaiheessa kysyttiin mielipidettä myös taiteilija Akseli Gallén-Kallelalta, joka kannatti lippua, jossa oli valkoinen risti sinisellä pohjalla. Myös tätä vaihtoehtoa harkittiin, mutta se hylättiin koska kaukaa katsottuna lippu saattoi sekoittua Ruotsin lippuun ja lisäksi Islannin epävirallinen lippu oli ehdotuksen kaltainen. Lopulta lippua ryhtyivät suunnittelemaan sotilaspukukomitean piirustustoimiston taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen. Nämä miehet päätyivät ehdotuksiin, jossa valtiolipuksi tulisi valkoisella pohjalla merensininen risti, jossa olisi ristin keskuksessa Suomen vaakuna. Merenkulkuja kauppalipuksi tulisi pelkkä sininen risti valkoisella pohjalla. Onneksi nämä mainitut herrat – kainalossaan vielä puolimärät piirustukset ehtivät säätytalolle ajoissa ja sinne kokoontunut perustuslakivaliokunta saattoi hyväksyä nämä ehdotukset ja ne esiteltiin eduskunnalle. Jälleen kerran ehdotukset aiheuttivat laajaa keskustelua eduskunnassa, mutta kuitenkin suurin osa edustajista kannatti ehdotettuja lippuja. Toukokuun 28. päivänä 1918 eduskunta hyväksyi ehdotetut liput Suomen virallisiksi lipuiksi, ja jo samana iltana nousi uusi Suomen lippu eduskuntatalon salkoon. Itsenäisen valtion keskeisinä tunnusmerkkeinä ovat mm seuraavat seikat, valtiolla tulee olla ulkovaltojen tunnustus ja vahvistetut ja maastoon selvästi merkityt rajat sekä valtion oma lippu. Tämän siniristilipun alla Suomi on kulkenut kohtalonsa. Olen kovin kiitollinen tästä puheenvuorosta ja toivotan teille kaikille hyvää itsenäisyyspäivää sekä lämmin henkistä joulun odotusta yhdessä läheistenne kanssa. Päätän puheeni kenraali Adolf Ehrnroothin sanoihin. ”Suomi on hyvä maa, sitä kannattaa puolustaa”. ? Itsenäisyypäivän juhla huipentui Amadeus Lundbergin ja Kannelmäen Soitannollisen Seuran Kamariyhtyeen säestämään Finlandiaan. Juhlassa palkittiin ansioituneita kaarelalaisia. Kaarela-Seuran kultaisen ansiomerkin saivat vas. Aulis Kohonen, Heikki Majava, Heikki Hietanen ja Lauri Koski. Kaarela-Seuran varapuheenjohtaja Jauri Varvikko haastattelemassa Kaarelan vuoden yrittäjiä Tiina ja Timo Ohtosta. Timo on yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja. Tiina vastaa markkinoinnista ja viestinnästä.
6 16.12.2017 Suomen sadatta itsenäisyyspäivää juhlittiin kaikissa ikäryhmissä Kävimme kysymässä niin nuorten kuin iäkkäämpienkin ihmisten näkemyksiä 100-vuotiaasta Suomesta. 1. Kuvaile Suomea kolmella sanalla, adjektiivilla. 2. Mitä kertoisit Suomesta matkustaessasi ulkomaille? 3. Mitä tiedät itsenäisen Suomen historiasta? Ja kuka on sinulle siitä kertonut? 4. Miltä sinun Suomesi näyttää sadan vuoden kuluttua? 5. (Mitä teet itsenäisyyspäivänä?) Teksti Nina Eriksson • Kuvat Jauri Varvikko Leevi, 5A, 11 v. 1. Suomessa on hyvä ympäristö. Suomi on erittäin kiva maa. Suomessa on hyvää vettä. 2. Suomessa on hyviä asukkaita. 3. Suomella on ollut Saksaa vastaan sota. Ukki on kertonut. 4. Teknologiselta. 5. Syödään hyvää ruokaa. Mari, 5A, 11 v. 1. Suomi on kesällä lämmin ja talvella kylmä. 2. Suomessa ei ole myrkyllisiä hämähäkkejä. 3. Minä tiedän itsenäisestä Suomesta sen, että mummoni oli elossa ja he ovat kertoneet Suomesta siihen aikaan. 4. Minun mielessä Suomi 100 vuoden päästä näyttää siltä, että siellä on kaiken maailman lentäviä autoja ja yms. 5. Me tehdään perheen kanssa ruokaa itsenäisyyspäivänä, ja pelataan jotain lautapeliä. Janika, 5A, 11 v. 1. Suomi on kaunis, valoisa ja lämmin kesäisin. 2. Suomessa on lunta ja talvella kesät ovat lämpimiä. 3. Isän isovanhemmat ovat kertoneet minulle paljon sodista sen aikaisesta elämästä. 4. Sadan vuoden päästä Suomessa mennään paikasta paikkaan leijulaudoilla ja lääketiede on erittäin hyvä. 5. Itsenäisyyspäivänä menen mummille syömään lounaan ja illalla katsomme telkkarista, kun presidentti kättelee vieraita ja arvostelemme asuja. Vilma, 5A, 11 v. 1. Kaunis, puhdas ja värikäs. 2. Suomessa on maailman puhtainta vettä, joka tulee hanasta. 3. Suomessa on ollut sotia ja kouluissa piti aina nousta seisomaan, kun vastasi johonkin kysymykseen tai puhui. Kuulin siitä mummilta ja osittain myös historian tunnilla. 4. Silloin olisi lentäviä autoja ja avaruuteen pääsisi hissillä. 5. Syömme perunamuussia ja karjalanpaistia. Katsomme myös linnan juhlia ja saatamme syödä myös herkkuja. Anni, 5A, 11v. 1. Puhdas hana vesi, hullu ja kylmä. 2. Siellä on tosi kylmä. 3. Koulussa piti nousta seisomaan, kun vastasi tai puhui. 4. Siellä olisi lentäviä autoja ja avaruuteen pääsisi lentokoneella tai autolla. 5. Juhlia ja me puetaan Tahvo eli minun kanini jouluasuun. Kasper, 5A, 11 v. 1. Suomessa on kylmä ja myös lämmin (harvoin). Suomessa on myös raikas ilma. Suomessa on puhdasta vettä. 2. Suomessa jääkiekko on suosittu laji. Suomalaiset juovat paljon kahvia. 3. Suomen itsenäistymisprosessi on ollut hyvin rankka. On ollut sotia ja pulaa ruuasta. 4. Suomi on paljon monikulttuurisempi ja teknologisempi. 5. Juhlimme ja syömme hyvin ja katsomme varmaan jotain ohjelmaa tai elokuvaa. Sabriin, 5A, 11 v. 1. Suomi on kylmä maa. Suomella on puhtaat järvet. Suomi on turvallinen maa. 2. Kertoisin että Suomi on turvallinen maa. 3. Suomi on itsenäistynyt 6.12.1917 ja tiesin siitä jo 2luokalta asti tähän päivään. 4. Uudistunut ja paljon parempi. 5. Katson TV:stä Presidentinlinnan juhlat. Asma, 5A, 11 v. 1. Suomi on kaunis, talvella kylmä ja ihana. 2. Kesällä on lämmintä, paljon nähtävyyksiä, paljon museoita. 3. Minun iskäni kertoi historiasta, että Suomea koskevia lähteitä tunnetaan 1100-luvulta kaikkiaan parikymmentä. Näistä noin puolet ovat syntyneet Paavin kuuriassa ja loput pääasiassa Novgorodin kronikoissa. 4. Suomi on sadan vuoden päästä kaunis, rikas, enemmän nähtävyyksiä historiasta. 5. Menemme Turkuun sukulaisille. Olemme siellä viikon. Elin, 5A, 11 v. 1. Talvella Suomi on kylmä. Suomessa on puhdas hanavesi. Suomi on paras maa. 2. Suomi on kesällä kuuma. Suomessa on keväällä sateinen ilma. 3. En tiedä mitään. 4. En tiedä mitään. 5. Juhlin koulussa ja kotona. Caniella, 5A 1. Suomessa on talvi kylmä. Suomessa kesä on lämmin. Suomi on mukava maa. 2. Suomi on turvallinen maa. 3. Tiesin että Suomessa on ollut maailmansota itsenäisyyteen. Ja opettaja kertoi minulle. 4. Suomi näyttäisi puhtaalta kuin nyt. 5. Syön kinkkua ja olen kummitädillä. MALMINKARTANON ALA-ASTEELLA järjestettiin 4.12. Suomi 100-tapahtuma, johon oli paneuduttu koko kouluyhteisön voimin. Tilaisuus avattiin koulun juhlasalissa. Koulun rehtori Tiina Savonen toivotti vieraat tervetulleiksi. Paikalle oli saapunut runsas joukko vieraita. Ohjelmassa oli mm. kuorolaulua ja 4-luokkalaisten itsenäisyystanssiesitys. Osa koulun luokista toimi näyttelytilana ja pop up -ohjelmanumeroiden estradina, joissa kaikissa oli teemana 100-vuotias Suomi. Koulun ruokalassa sai nauttia Popup-buffetin antimista. Ilta päättyi näyttävästi koulun urheilukentällä järjestettyyn upeaan ilotulitukseen. Malminkartanon Suomi 100-itsenäisyystapahtuma Vas. Leevi, Kasper, Elin, Vilma, Caniella, Anni ja Janika. Koulun ensimmäinen ja nykyinen rehtori. Opetusneuvos Maila Partanen työskenteli Puustellin koulussa rehtorina vuosina 1986-94. Nykyinen rehtori Tiina Savonen on johtanut koulua kahdeksan vuotta. Lapset ovat aina samanlaisia, Maila ja Tiina toteavat. Taustalla koulun oppilaiden vuonna 1994 Mailasta maalaama taulu. Malminkartanon ala-asteen koulun neljännen luokan oppilaat esittivät vanhemmille entisajan tansseja. Kannelmäen palvelukeskuksessa syötiin itsenäisyyspäivän kunniaksi kolmen ruokalajin menú.
7 16.12.2017 HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut JOULUTARJOUS: Valkaisu vastaanotolla 295€ Zoom-valkaisu 390€ (voimassa joulukuun loppuun asti) Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri Laadukas, nopea ja ystävällinen Vältä kiire ja stressi. Meiltä saat kaikki joulun herkut, nopeasti ja helposti sekä kaupan päälle ystävällinen palvelu. Tervetuloa iloisille ostoksille t. Kauppiaanne Mari ja Tommi henkilökuntineen Iso-Kapan kinkku on joulupöydän kunkku ISO-KAPPA meidät löydät myös facebookista www.facebook.com K-Market Iso-Kappa Vanhaistentie 3, 00420 HELSINKI | Puh. 09-4778740 Palvelu pelaa Ma-la 8-21, su 11-21 Chef Wotkin’sin laadukkaat kinkut ja muut jouluherkut (mm. laatikot, rosolli, pateet...) tilattavissa vielä 18.12. saakka Hyvä jo lu j nnellis uu v o ! Timo Ohtonen, 60 v. Kaarelan vuoden yrittäjä 2017 1. Turvallinen, puhdas, kaunis. 2. Olemme rehellistä kansaa. Meillä on puhdas luonto. Olemme vähän ujoja. 3. Faija on minulle kertonut. 4. Toivottavasti tällainen. Perusasiat pysyvät samana. Suomi on Suomi. Heikki Majava, 75 v. Tanotorven kolumnisti 1. Vapaa, rauhallinen, turvallinen. 2. Suomessa on puhdas luonto, rehellisiä ihmisiä ja loistavasti toimivat järjestelmät. Poliisi ja palokunta tulevat paikalle ja valot toimivat. Tämä on turvallinen ja hieno maa. 3. Historian harrastajana tiedän kaiken oleellisen. Isoisäni on kertonut minulle vapaussodasta. Väinö Linnan Täällä Pohjan tähden alla-teos kirkasti näkemykseni. Sen lukeminen oli terapeuttista. 4. Suomi tässä muodossa tulee hajoamaan. Eurooppalaistuu, jos Eurooppa pysyy yhtenäisenä. Kaarela-seuran Kanneltalossa järjestämä Suomi 100-itsenäisyystapahtuma Kielo, 86 v. 1. Koko Suomi on kuin oma koti. 2. Suomen luonto. Täällä kaksi tärkeää lähdettä (joista toinen Runeberg). 3. Aikanaan meillä oli päässä asioita ja piti tietää. Nykyään ollaan tietokoneella. Se on sääli. Ihmisiin ei saa yhteyttä. 4. Nykyisin en katso Linnan juhlia. Nuorempana niitä tuli katsottua. Irma, 91 v. 1. Rakas isänmaa, Suomen lippu ja luonto. 2. Tasa-arvoista, kaksi virallista kieltä, hyvinvointivaltio. Nämä asiat olen maininnut italialaiselle ystävälleni, jonka kanssa olen kirjeenvaihdossa. 3. Jääkäriliikkeestä asti tiedän. Nuoret opiskelijat lähtivät Saksaan opettelemaan taistelemista ja palasivat sitten Suomeen. Isäni ei puhunut kotona vapaussodasta. Sen sijaan talvisodasta ja jatkosodasta, joihin myös veljeni osallistuivat, puhuimme. 4. Ainakin yhtä hyvä kuin nyt. Olen keskustellut lukioikäisten kanssa. Heillä on hyvä käsitys koulutusmahdollisuuksista ja vapaudestaan saada toteuttaa itseään. Kyllä tämän täytyy kehittyä. Aina tulee huonompia aikoja. Luotan nuoriin. Ja niihin ansiokkaisiin ihmisiin, jotka valitaan hallitukseen. Meillä on hyvä pohja kehittyä. Seppo, 76 v. 1. Suomi on juuri sellainen kuin sen pitääkin olla. 2. Kehuisin Suomea. Nyt kun olen eläkkeellä, niin käyn usein tyttäreni luona Cannesissa (Etelä-Ranskassa), jossa hän asuu. 3. Kotona ei paljon näistä asioista puhuttu. Isä oli töissä. Olen oppinut kaiken elämän varrella. 4. Luulen, ettei Suomi paljon muutu. Suomi on pysynyt aika samanlaisena jo pitkään. Tämä on hyvä paikka. Eeva-Liisa, 75 v. 1. Kotimaani ompi Suomi. 2. 3. 4. Siisti, kaunis maa yhä edelleen. KANNELMÄEN PALVELUKESKUKSESSA Urkupillintiellä kunnioitettiin 100-vuotiasta Suomea tyylikkäästi. Asukkaille tarjoiltiin pöytiin kolmen ruokalajin menú. Tarjoilun lomassa soi pianon sävelet ja tunnelma oli lämmin. Juhlaan oli saapunut kunniavieraaksi lotta Irma Lähdesmäki . Hänen aitoutensa, vaatimattomuutensa ja viisautensa teki lähtemättömän vaikutuksen kuulijaan. Irma on ansioitunut lotta. Jo 8-vuotiaana hän toimi pikkulottana äidin esimerkkiä seuraten. Ja 17-vuotiaana hänestä tuli iso lotta. Meille opetettiin esimerkiksi ensiapuja esiintymistaitoja. Esitimme runoja. Tietysti myös käytännöntaitoja piti osata kuten sukkien parsimista. Olen aina tykännyt olla lotta. Nuori on mielellään tottelevainen. Äitini kertoi, ettei minulla ollut edes varsinaista murrosikää. Lottana toimiminen oli niin mielekästä, Irma kertoo. Irma Lähdesmäki palveli sodan aikana ilmavalvontalottana Terijoella ja Viipurissa. Viipurista meidät kuljetettiin 20.6.1944 klo 6 aamulla Mikkelin kautta Joutsaan. Olin tuolloin 19-vuotias. Kannelmäki on ollut yhä aktiivista elämää viettävän Irman kotipaikka vuodesta 1992 lähtien. Muutin tänne Rovaniemeltä lasten perässä. He muuttivat Helsinkiin töiden vuoksi ja halusivat minut myös tänne, Irma sanoo. Kannelmäen palvelukeskuksen Suomi 100-itsenäisyyspäiväjuhla
8 16.12.2017 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Parturi-Kampaamo Senefiina Hanuripolku 5, Kannelmäki, puh. 5042 397 KANNEL-PUB Klaneettitie 7, Kannelmäki Kannelmäen Kampaamo-Parturi Vanhaistentie 3, Helsinki • 09 538 834 Autopelti-Hytöset Vakuutusyhtiöiden hyväksymä kolarikorjaamo. Kyttäläntie 4, Konala ? 0400 692 225 www.autopeltihytoset.fi Aino ITSEPALVELUKIRPPUTORI Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ma-Pe 10-18, La-Su 10-15 • P. 09-454 8560 Kauppakeskus Kaari Avoinna: ark 11-17.30 puh. myynti: 09-4362655 puh. huolto: 09-4775002 Vanha Turun maantie 15, Etelä-Haaga www.bikeline.fi Talvitarjous huolloista Pyörien säilytys Luistimien teroitus Kaarelantie 84, 00420 Helsinki Puh. 09 563 0670 / 045 638 0254 www.rmphuolto.fi • asiakaspalvelu@rmphuolto.fi Maalaukset, grafiikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.fi Avoinna • Ti Pe 11 17 • La 10 14 • TERVETULOA! Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi Kehruutie 1, malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.fi Avoinna ke 11-17, to-pe 10-18, la 10-14 • TERVETULOA! Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Palvelemme ma-pe 9-18 lauantaisin 9-14 ja muina aikoina sopimuksen mukaan Parturiin myös ilman ajanvarausta P Ka nte lett are ntie Kantelettarentie 5 00420 Helsinki (09) 566 2644 Helka, Katja, Lissu + Uno-koira Kantelettarentie 5, 00420 Helsinki, puh. 566 2644 Lämmintä Joulua toivottaa Kaustisenp.3, Kannelmäki puh. 0400 605 692 Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi Kiitokset kaikille asukkaillemme kuluneesta vuodesta! Heka-Haaga Oy Heka-Maunula Oy Heka-Kannelmäki Oy Heka-Malminkartano Oy ww.ravintolamisteli.fi Ruosilantie 10, Konala Tervetuloa! Kaarelantie 14, Helsinki Puh. 010 292 2190 mika.marjakangas@k-market.com www.facebook.fi/kmarketmaununneva MAUNUNNEVA Palvelu pelaa: ark. 7-22, la 9-22, su 10-22 Laadukas lähikauppasi Hammashoitoa ja erikoishammaslääkäripalveluja Kannelmäessä 24 vuotta Jari Ahlberg dos, EHL protetiikka ja purentafysiologia Jari Laitinen EHL suukirurgia, implanttikirurgia Birit Keva, yleishammaslääkäri Jaakko Partanen, yleishammaslääkäri Tuire Laitinen, suuhygienisti Sari Vuorinen, suuhygienisti Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki p. (09) 436 6390 Kannelmäen Kahvila Vanhaistentie 1, 00420 Kannelmäki Puh. 040 214 3730 • Avoinna ark. 8-16 Pohjola Rakennus Oy Uusimaa toivottaa kaikille kantsulaisille Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta! Seuraa uuden Kantsun rakentumista osoitteessa www.uusikannelmaki.fi Suosi paikalli sia palvelui ta! ma–pe 8–19, la 10–16 Vanhaistentie 3, K-Marketin vieressä www.kannelmaenapteekki.fi • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki • p. 09 563 2227
9 16.12.2017 S atavuotiaan Suomen kansainvälinen asema on ollut historiatulkintojen kiistakapulana. Sen ympärillä on käyty progandakamppailuja, joita nykykielellä voitaisiin nimittää hybrinisodankäynniksi. Nykyisin monet propagandan värittämät historiatulkinnot ja nimitykset ovat saaneet tarkemman ja objektiivisemman selvityksen. Valtiotieteen tohtori, eversti Pekka Visuri on tuonut tähän keskusteluun uuden painavan näkökulman kääntämällä ja julkistamalla saksalaisen kenraalin Waldemar Erfurtin päiväkirjat (Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941 – Suomalais-saksalainen yhteistyö Waldemar Erfurtin päiväkirjan valossa. Docendo, 2017). Pekka Visuri on kirjoittanut laajan, toistasataa sivua käsittävän johdannon saksalaiskenraalin päiväkirjojen taustaselvitykseksi. Talvisodan jälkeen Suomen johtavat hallituspiirit alkoivat valmistella revanshia Saksan natsijohdon myötävaikutuksella. Saksalaiset tarvitsivat Suomen armeijaa osallistumaan Leningradin saartoon ja katkaisemaan Muurmannin radan. Suomen poliittinen ja sotilasjohto suostuivat ja yhteistyöneuvottelut alkoivat. 22. syyskuuta 1940 hyväksyttiin Suomen ja Saksan välinen kauttakulkusopimus ja aloitettiin saksalaisjoukkojen kauttakulku Suomen kautta Saksan miehittämään Norjaan. Pohjois-Norjaan joukkoja ei kuitenkaan viety vaan ne asettuivat Pohjois-Suomeen valmistelemaan hyökkäystä Murmanskin ja Muurmannin radan valtaamiseen. Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov vaati neuvotteluissa marraskuun puolivälissä Berliinissä selvitystä Saksan joukkojen kuljetuksista Suomeen. Hitler antoi määräyksen Barbarossasuunnitelman valmistelusta hyökkäyksestä Neuvostoliittoa vastaan. Tähän suunnitelmaan kytkettiin Suomen ohella myös Romania, kuten Hitlerin päiväkäskystä sodan alkaessa vahvistettiin. Kenraali Heinrichs tapasi Saksan sodanjohtoa Berliinissä jo tammikuun lopussa 1941. Yksityiskohtaisemmin Suomen ja Saksan yhteistyöstä neuvoteltiin suomalaisen upseerivaltuuskunnan kanssa Salzburgissa ja Berliinissä 25.-26.5. 1941 ja 3.-6.6. 1941 Helsingissä. Näissä neuvotteluissa lyötiin asiallisesti kiinni Suomen osallistuminen Saksan rinnalla sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Suojajoukkojen liikekannallepano alkoi 10.6. Yleinen liikekannallepano alkoi 17.6. Saksan yhteyskenraali Erfurth saapui Helsinkiin 13.6. ja jo seuraavana päivänä saksalainen laivasto-osasto saapui Suomen rannikolle. Saksan Norjan joukkojen komentopaikka tuli Rovaniemelle. Pohjois-Suomen suomalaisjoukot määrättiin Päämajan käskyllä Saksan Norjan armeijan komentoon. Saksan esityksen mukaan Pohjois-Suomi Oulunjärven tasolle oli saksalaisten vastuulla ja siten suoraan osana Barbarossasuunnitelmaa. Etelä-Suomi oli Mannerheimin komennuksessa. Hänen alaisuuteen siirrettiin saksalainen 163. divisioona tasapainottamaan suomalaisdivisioonien osallistumista pohjoisessa saksalaisjohdon alaisena hyökkäyksiin Muurmannin radan valtaamiseen. Myös Hangossa oli suomalais-saksalainen armeija painostamisessa Neuvostoliiton tukikohdan tyhjentämiseen. Mannerheimilla ja Saksan johdolla oli erimielisyyksiä Laatokan alueen hyökkäyssuunnitelmien osalta. Mannerheim halusi hyökätä Laatokan länsipuolelta kohti Leningradia ja saavuttaa Suomen vanha raja. Saksalaiset painostivat hyökkäämään Laatokan itäpuolelta Syvärille, jossa piti kohdata saksalaiset ja luoda umpeen Leningradin saartorengas. Tämä suunnitelma aiheutti Suomessa poliittisia ongelmia. Suomalaiset halusivat palauttaa vanhat ennen talvisotaa olleet rajat. Sodan toivottiin päättyvän Suomen osalta siihen, mutta saksalaisten Barbarossasuunnitelma edellytti sodan jatkamista Neuvostoliiton kukistamiseen saakka. Marraskuun lopulla Berliinissä Suomen ulkoministeri Witting osallistui kommunismin vastaisen antikomintern-paktin konferenssiin ja allekirjoitti Suomen puolesta liittymisen sopimukseen. Saksa käytti tätä voimakkaasti propagandassaan hyväkseen. Saksan vastainen liittokunta puolestaan tulkitsi Suomen liittymisen sopimukseen tarkoittavan julkista poliittista asennoitumista Saksan rinnalle. Näin tuli julkisesti vahvistetuksi Hitlerin radiopuheessaan jo 22.6. ilmoittama viesti, että myös suomalaisten osallistuvat Saksan puolustusvoimien rinnalla ristiretkeen Neuvostoliittoa vastaan. Samoin Mannerheimin julisti viikkoa myöhemmin 28.6. Ylipäällikön päiväkäsky numero 1 ”Kutsun Teitä kanssani pyhään sotaan kansakuntamme vihollista vastaan. Sankarivainajat nousevat kesäisten kumpujen alta jälleen rinnallamme tänään, jolloin lähdemme Suomelle turvatun tulevaisuuden luodaksemme Saksan mahtavien sotavoimien rinnalla ja asetovereina vakain mielin ristiretkelle vihollistamme vastaan”. Suomalaiset tutkijat ovat jo aikaisemmin tyrmänneet propagandistiset ”ajopuu” , ”koskivene” ja ”erillissota” -teoriat, joilla pyrittiin häivyttämään tosiasia, että Suomen johto oli tietoisesti mukana Hitler-Saksan sotavalmisteluissa ja toteutti omalla lohkollaan Barbarossasuunnitelman tavoitteita. Vasta, kun Mannerheimin luottamus alkoi horjua Saksan menestykseen, alettiin suhtautua epäröivämmin saksalaisten suunnitelmiin ja ohjeisiin. Iso-Britannian sodanjulistus Suomelle 6.11 ja Yhdysvaltojen sodanjulistus Japanille muutti sotatilanteen. Saksalaisten salamasotavaihe Neuvostoliittoa vastaan päättyi, kun Leningradin, Moskovan ja Stalingradin valtausyritykset torjuttiin. Suomi aloitti rauhantunnustelut Neuvostoliiton kanssa jo keväällä 1943. Ne johtivat lopulta syyskuun alussa 1944 päätökseen irtaantua sodasta ja välirauhansopimuksen hyväksymiseen. Kenraali Erfurthin päiväkirjat antavat varsin seikkaperäisen kuvauksen Mannerheimin päämajan tapahtumiin sotilasyhteistyön puitteissa vuodelta 1941. Erfurth kehuu Mannerheimiä hyvin kohteliaaksi ja huomaavaiseksi. Saksalaiskenraali panee merkille, että valtaosa Suomen esikuntaupseereista on saksalaisen jääkärinkoulutuksen saaneita ja erinomaisesta saksaa taitavia. Lukijassa herää kiinnostus onko jatkoa tulossa sodan loppuvuosien osalta. Erfurth ei ollut enää tapahtumien seuraajana Lapin sodan osalta. Pekka Visuri päättää oman johdantokirjoituksensa yhtenä lähdeaineistonaan käyttämänsä kenraali Paavo Talvelan muistelmissaan esittämän ”henkisen testamentin” ajatuksiin: ”Älkää koskaan toivoko sotaa. Se on hirvittävin asia maailmassa… Pitäkää osaltanne huoli, että maamme rajat ovat rauhan rajoja. Tässä maassa on hyvä olla ja asua. Rakentakaa sitä ja kunnioittakaa kansalaissopua”. Oiva Björkbacka Suomi ja Saksa aseveljinä Neuvostoliittoa vastaan Hanki lahjaksi lippuja Kanneltalon kevään tapahtumiin: lippu.fi Kanneltalo | Klaneettitie 5 Liput: lippu.fi kanneltalo.fi KAUPPAKESKUS KAARI • KANTELETTARENTIE 1, 00420 HELSINKI • HANKKIJA.FI MULTI SNACK PACK 6 X 25 G KOIRILLE 12 €/3 kpl 26,67 €/KG NORM. 4,90 €/KPL PAKK. SISÄLTÄÄ KUUTTA ERILAISTA HERKKUA MERRY CHRISTMAS AMARYLLIS 8,90 € UPEA, JOULUNPUNAINEN VÄRI, PYSYY MATALANA JA KAUNIINA. UPEA, MONILATVAINEN JOULUTÄHTI 12,90 € XL KOKO. VÄREINÄ VALKOINEN JA PUNAINEN. KISSANLELU PYÖRIVÄ LASER 24,90 € NORM. 29,90 € KISSAN LEIKITTÄMISEEN HINNAT VOIMASSA 31.12. SAAKKA. ja Kaarela-Seura toivottavat lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2018! Nähdään taas ensi vuonna!
10 16.12.2017 SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.fi www.autopesucenter.fi KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Bök i Kårböle NU HAR VI FIRAT Finlands hundraåriga självständighet och vi närmar oss vinterns stora högtid, julen. Jubileumsåret med Suomi100 visade på många kreativa lösningar. Tidskapseln i Kuopio, som samlat människors texter och saker ifrån vårt nuvarande och tidigare samhälle, skall öppnas om 100 år. Jag tycker det var en rolig idé, som ger något konkret till följande generationer. Kedjan av utveckling fortsätter. Det som jag saknar är en vision för de kommande 100 åren. Vart är vi på väg? Vad skapar vi och varför? Vi har så mycket att vara stolta över. Jag håller med Elisabeth Rehn, som i en kolumn uttryckte en önskan om att lämna kriget bakom oss och fokusera på allt det goda vi skapat: välfärdssystemet, jämlikheten, utbildningen, kulturen. Vi skapar möjligheter för bestående fred istället för att lyfta fram kriget. Många människor nämnde jämlikheten som den viktigaste faktorn i finsk kultur. Hur kan vi bättre lyfta fram den och vad kunde det betyda i praktiken? De finlandssvenska kvinnorna startade ett starkt initiativ i november, #dammenbrister gällande sexuella trakasserier, som alltför många kvinnor i vårt land utsätts för. Uppropet undertecknades av 6111 kvinnor på kortare tid än en vecka, facebookgruppen fick 20.000 deltagare och 800 berättelser av sexuellt utnyttjande och våld delades i gruppen. Vår lilla finlandssvenska minoritet utgör ingalunda något undantag när det gäller dessa strukturella frågor om makt. Tvärtom kan det vara svårare att ta itu med problemen, eftersom gruppen är liten och det sociala nätverket gör att förövarna skyddas. På finskt håll samlar man nu in namn i en medborgaradress #memyös och jag hoppas på många som undertecknar den. Sociala medier hjälper oss att bryta tystnaden och söka nya mera hälsosamma vägar när det gäller vår livskraft – den sexuella och kreativa kraften. Den skall vara i kärlekens tjänst, inte som en förstörande dominerande kraft. Jämlikhet betyder för mig medskapande. Ingen skall kontrollera och styra en annan människa för egna syften. Frivilligt givande och mottagande är kärnan i en ny kultur. Vad är vi beredda att ge för fosterlandet de följande åren? Vad är jag villig att ge till gemenskapen omkring mig? Vad orkar jag ge? När behöver jag vila och tanka min egen kraft, så att jag igen kan vara aktiv och kärleksfull utåt? Julen kan i bästa fall erbjuda denna tid till vila och varande. Att vila i sig själv en stund, tända ett ljus, låta det mörka omsluta dig, säga nej till plikter och krav. Hitta ett inre rum, som ger dig näring i dessa turbulenta tider. Stäng ut allt larm med gott samvete. Låt mig vara – bara vara. Inget att prestera. Hitta tacksamheten över allt som fungerar i ditt liv nu. Allt som är bra. Livet bär. Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f. Julen – ett inre rum HYVÄ KASVAA APOLLOSSA • 16.1.2018 infotilaisuus Apollon yläkoulusta 6. -luokkalaisten vanhemmille • 24.1. ja 6.2. avoimet ovet lukioon tutustuville klo 13-15 • 24.1. Apollon lukio esittäytyy lukioon hakeutuvien vanhemmille klo 17.30 TERVETULOA! Apollon Yhteiskoulu Malminkartano Arentipolku 1 00410 Helsinki rehtori 040 827 4585 opo lukio 040 455 9075 opo pk 040 455 9084 WWW.APOLLONYHTEISKOULU.FI Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Yli 1 000 kurssia! Jos kaipaat uutta inspiraatiota tai haluat kehittää taitojasi, tutustu runsaaseen kurssitarjontaamme. www.helao.fi HELSINGIN AIKUISOPISTO JO MONTA VIIKKOA olen lukenut jouluruokien reseptejä. Vaikka olenkin innokas ruoanlaittaja en katso ”kokki -ohjelmia”. Ruokaohjeista on hauska arvuutella miltä mikäkin uutuus tai vähän tutumpi kokoonpano mahtaisi maistua. Lapsena 1950-luvulla joulupöydän antimia odotti innokkaasti. Kinkku oli eritoten isäni ja veljieni herkku. Vaikka lipeäkalan keittämisestä tuli aika ikävä haju ja valkokastike oli hankala saada onnistumaan puuhellalle, oli se herkkuani. Rosolli ja lasimestarinsilli eivät oikein maistuneet. Erilaiset laatikot olivat kinkun hyösteenä pikemminkin pakkopullaa kuin herkkuja. Saihan maksalaatikkoa ja makaroonilaatikkoa muulloinkin. Eniten odotin tapaninpäivän vierailua tätiemme luo. Siellä oli tarjolla luumukiisseliä ja kermavaahtoa. Vuosi vuodelta joulupöydän herkkuvalikoima on monipuolistunut. Kaikkea mitä haluaisi tehdä, ei kannata näpertää, koska niitä ei kukaan jaksa syödä. Niinpä päätimme pari vuotta sitten toteuttaa uudistuksen. Seuraavana vuonna emme tarjoa montaa eri lajia kalaa ja silliä, laatikoita karsitaan, muita lisukkeita vähennetään ja jälkiruokaakin tehdään vain yhtä lajia. Lopullisesti on myös ratkaistava syödäänkö kinkkua vai kalkkunaa. Päätettiin äänestää demokraattisesti mitä itsekukin haluaa että joulupöydässä on ehdottomasti oltava. Listalta löytyivät sillit, lohet, siiat, mätikakku, Italian salaatti, rosolli, laatikot – kaikki mitä vuosien varrella on tarjottu, jälkiruokiakin oli toivomuslistalla useampi. Vanhin lastenlapsista oli realisti. Hän toivoi että joulupöydässä on keitettyä perunaa. Hän pelkäsi että suvun naiset innokkaina karsijoina, heivaavat perunat pois. Mutta emme me sellaiseen aio ryhtyä. Kyllä minäkin loppujen lopuksi olen monipuolisen perinteisen ja jotain uuttakin sisältävän joulupöydän kannalla. Emme karsi mitään! Toinen kompastuskivi ovat joululahjat. Kun väkeä on koolla useampi kuin kaksi niin lahjoja kertyi vääjäämättä aika paljon eli liikaa. Syntyi ajatus että aikuiset saavat vain yhden lahjan. Arvomme antajat ja saajat. Toiveita saa esittää! Useimmiten lahjat ovat ns. eettisiä lahjoja, elämyksiä tai lippuja konserttiin, teatteriin, tapahtumaan. Olen vankkumaton kirjojen ystävä ja haluan antaa lahjoiksi kirjoja. Onneksi tyttäreni ovat syntyneet joulun alla, joten heidät kirjalahjansa voi antaa alta pois. Ja lapsille ja nuorille saa paketteja laittaa ihan niin kuin ennenkin. Saatamme olla vähän huonoja kuluttajia, mutta kuluttajia kumminkin. Leena-Maija Tuominen Pelastetaan keitetty peruna OIKAISU Tanotorven numerossa 11 olleessa kaupunkipolkujutussa oli vanhaa tietoa. Kauppakeskus Kaari ei ole enää HOK-Elannon omistuksessa, vaan se siirtyi ruotsalaisen sijoitusyhtiö Niamin omistukseen lokakuussa 2015. Toim. huom. K antsun Olohuone ja Kannelmäkiliike kiittävät kaikkia kantsulaisia, yhdistyksiä, kerhoja, yhteistyökumppaneita sekä alueen yrittäjiä kuluneesta tapahtumarikkaasta vuodesta. Samalla toivotamme Iloista joulua & oikein menestyksellistä uutta vuotta 2018 kaikille! TANOTORVEN ILMESTYMISAIKATAULU 2018 Nro Teema Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1 Kuluttaja 12.1. 24.1. 2 Liikenne 2.2. 14.2. 3 Ruoka ja juoma 9.3. 21.3. 4 Asuinympäristö 6.4. 18.4. 5 Vapaa-aika 4.5. 16.5. 6 Kesä 1.6. 13.6. 7 Perhe 3.8. 15.8. 8 Liikunta 31.8. 12.9. 9 Yrittäjä 28.9. 10.10. 10 Kauneus ja terveys 26.10. 7.11. 11 Itsenäisyyspäivä 16.11. 28.11. 12 Joulu 7.12. 19.12.
11 16.12.2017 KA N NE L P UB TIEDEMIEHET OVAT tehneet kokeiluja yksisoluisella alkulimalla. Kun ravintoa sijoitettiin Tokion kartalle suurimpien asutuskeskusten kohdalle, alkuliman liikkeet muodostivat liikennekartan, joka muistuttaa aivan metroverkkoa! Tämä viimeistään todistaa, että metroverkon voi suunnitella kokonaan ilman aivoja. Pääkaupunkiseudulla on kyseenalaista, olisiko metroa koskaan pitänyt rakentaa. Kun se kuitenkin on rakennettu, alkulimakin olisi päässyt parempaan tulokseen kuin arvon suunnittelijat. Paikallisjuna Parhaiten pääkaupunkiseudulla toimii paikallisjuna. Se vie huimaavalla nopeudella ihmiset kaukaisten lähiöiden (oikea nimitys pitäisi tietenkin olla kaukio) kivisten kennojen luo. Paikallisjunayhteys itäiseen Helsinkiin olisi voitu rakentaa Viikin peltojen poikki, rata oli valmiina. Silloin se tuntui päättäjistä oudolta, bussithan menivät Itäväylää pitkin. Mutta nyt kun aikaa on kulunut, Viikin kaupunginosa on keskeisempää Helsinkiä kuin joku Kulosaari. Myös muu paikallisliikenne olisi voitu rakentaa junien varaan. Junat voivat kulkea maan allakin, sen todistaa lentoaseman alittava junarata. Metrorataa rakennetaan miljardikustannuksin Espoon Kivenlahteen. Karttaa tutkimalla selviää, että jos olisi rakennettu Kauklahdesta pistoraide Kivenlahteen, kustannus olisi jäänyt sadanteen osaan nyt tuhlatusta, kysymys olisi muutamasta kilometristä. Aivan heittona voi todeta, että ei olisi ollut kummakaan homma rakentaa Leppävaarasta sivuraide Tapiolan suuntaan. Ja Kivenlahden ja Tapiolan sivuraiteiden yhdistäminen olisi tehnyt Espoon silmukan, joka olisi ollut ainutlaatuisen etevä ratkaisu Espoolle. Ne harvat, joiden kulku käy Länsi-Helsinkiin, pääsisivät Tapiolasta bussilla. Enin osa liikenteestä suuntautuu normaalisti jonnekin muualle kuin empire-keskustaan, joten liikennettä on turhaa ja vahingollista kierrättää sen kautta. Keskustan sijainti Nyt toteutetun suunnitelman mukaan keskuspaikkana on Helsingin rautatieasema, joka on hub, kärrynpyörän napa. Päästäkseen kaupungin laidalta toiselle pitää mennä keskustan kautta. Vasta kun on toteutettu tällainen kärrynpyörän puolia muistuttava liikenneverkko, joka koostuu metrosta ja paikallisjunista, tulee mieleen, että sitä olisi hyvä täydentää renkaalla, joka yhdistää puolia. Tähän tarkoitukseen aletaan nyt rakentaa jokeriraidetta. Liian myöhään, liian vähän, liian kalliilla, sanon minä. Koko verkko olisi pitänyt rakentaa renkaan muotoon jo heti alkuaan, tai kahdeksikon muotoon. Jopa alkueläin, täysin aivoton, keksii kulkea ravintopisteiden kautta ympyrää muistuttavaa reittiä. Tokion metrojärjestelmän sydän on renkaanomainen linjasto. Vastaava on muissakin suurkaupungeissa, Lontoossa Circle Line, Chicagossa the Loop, ja niin edelleen. Helsingin keskustan ei pitäisi sijaita siellä missä nyt. Helsingin keskusta voisi olla Pasilassa, minne sitä suunniteltiinkin 60-luvulla, tai kuten useimmissa suurkaupungeissa, voisi olla mahdotonta sanoa, missä keskusta on. Metron historia Päättäjille on ollut selvää, että VR voisi hoitaa paikallisen raideliikenteen Helsingissä. Mutta he ovat halunneet oman järjestelmän, josta voivat saada etuja itselleen. Tässä toteutuu vaihtokauppa, satasen lahjus päättäjälle maksetaan veronmaksajan miljoonalla takaisin. Lisäksi saadaan perustettua loppumaton virta palkintovirkoja. Tämä ahneus synnytti metron, akselin muotoisen ”verkon”. Pelkästään ensimmäisten metrolinjojen roskikset maksoivat käytetyn auton hinnan verran kappaleelta. Voi vain arvailla, miten paljon toimittajat laittoivat ekstraa muiden laitteiden hintaan maksettuaan ensin lahjuksia kaupungin päättäjille. Metropäätös saatiin aikaan sillä, että itäisten kaupunginosien liikenne järjesteltiin aivan mahdottomaksi. Tästä voitiin vetää johtopäätös että metro on välttämätön. Kun metropäätös oli tehty, itään saatiin bussikaistat ja järkevöitettiin linjastoa. Tuolloin huomattiin, ettei metroa tarvitakaan, mutta päätös metrosta oli jo tehty. Espoon metro Espoolaisilla on ollut aivan mahtava työmatka keskustaan. Komeat merimaisemat avautuvat kulkijalle. Tämä on nyt korvattu maan alla kulkevalla metrolla. Metrolle on tavanomaista, että hyvästä tuuletuksesta huolimatta siellä haisee. Haisee kellari, vaihderasva, kuumentuneet sähkömoottorit ja ihmisten eritteet, hiki ja hajuvesi. Ihmekös tuo, on hyvin vaativaa järjestää tehokas ilmanvaihto parinkymmenen metrin syvyyteen maan alle. Nyt siis raikkaat merituulet on korvattu sähkömoottorin kuumentuneiden pintojen lemulla ja jarruista ja kiskoista irtoavilla pienhiukkasilla. Uskoisin, että salattu tarkoitus on ollut ajaa halpa-arvoiset työtätekevien massat maan alle, jotta pomot pääsevät keskustan virastoihin rauhassa omalla autolla. Eihän se käy, että joku räkänokka turmelee ruuhkassa Hugo Bossin puvun. Oma auto on välttämätön, ja parasta on, jos autoilijoita ei ole liikaa, ehtii nauttia maisemista. Ihmetyttää myös se, ettei kukaan mainitse sanallakaan niitä ihmisiä, jotka eivät halua mennä suljettuihin tiloihin, kuten tuollaisiin myyränonkaloihin maan alle. Itsekin tunnen vastenmielisyyttä tällaisia paikkoja kohtaan, vaikka voin sentään hyvin matkustaa metroilla, ilman verenpaineen nousua, sydämentykytystä tai paniikkihäiriötä. Terrorismi Terrorismin uhasta vaietaan visusti. Onkohan tässä samaa kuin ennenvanhaan, jolloin ei saanut manata. Jos kirosi, kutsui sielunvihollisen paikalle. Kutsuttiin Otsoksi tai Mesikämmeksi Sitä, jonka oikeaa nimeä ei saanut sanoa. Räjähdysaineiden tuhovoima suljetuissa tiloissa on moninkymmenkertainen kuin ulkosalla. Rautatievaunukin ratkeaa helposti saumoistaan ja päästää paineet pihalle. Mutta maan alla paine ei pääse purkautumaan ja tuho ulottuu laajalle. Tulee olemaan haasteellista, jos ruuhkassa kulkevien laukkuja aletaan tarkastaa. Jos vaunuun joudutaan menemään turvatarkastuksen kautta kuin lentoasemalla ikään. Toinen terrorismin torjunnan kannalta haasteellinen seikka on, että päärautatieaseman kautta kierrätetään melkein koko pääkaupunkiseudun julkinen liikenne. Tämä johtaa sellaiseen ihmisjoukkojen tihentymään, joka on ilman muuta kiinnostava kohde terroristeille. Jos joku nyt haluaisi kuorma-autolla listiä mahdollisimman suuren määrän jalankulkijoita, ei tarvitse kysyä, missä jalankulkijoita on eniten koko Suomessa, katkeamaton kansainvaellus lähes läpi vuorokauden. Ristin tie Ajatellaanpa espoolaisen kulkua lentoasemalle. On järjenvastaista kiertää rautatieaseman kautta mutta niin liikenneverkko on rakennettu. Kävelyosuus keskustassa alkaa parilla rullaportaalla. Sen jälkeen on taivallettava laukkua raahaten uskomattoman pitkä matka junalle. Tätä ei huonojalkaisen tai sydänvikaisen kannata edes yrittää. Tälle ristin tielle on kerätty koko ihmiskunnan pohjasakka, örveltäjät, puukkomiehet, kerjäläiset, taskuvarkaat, mieleltään vinksahtaneet ja muut. Sen jälkeen junalla tehdään pitkä sievä lenkki ja tullaan lopulta lentoasemalle. Koeajolle Mutta eipä mitään, älkää välittäkö puheistani vaan tervemenoa tutustumisajelulle Espooseen. Metrosta ei näe ulos, mutta ei ole väliksikään. Voi käydä ihailemassa vaikka Koivusaaren metroasemaa. Siitä tulee vielä upea moskeija, jos niin pieni kelpaa. Se kenties kävisi myös äkkirikastuneen kesämökiksi, lasipintaa ainakin on riittävästi, ja (teko)taiteellisia yksityiskohtia. Siitäpä Nallelle kesämökin mallia? Esko Karinen Ahneuden akseli metro Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. (09) 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Jalkojenhoito Helmiorvokki Terveydenhuollon jalkojenhoitoa Luontaisterveyskeskus Pro Hyvinvoinnin tiloissa Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki joustavat aukioloajat, myös kotikäynnit Kotikäyntien ajanvaraus p. 041 5370212 nettiajanvaraus: www.luontaisterveyskeskus.fi www.helmiorvokki.fi KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Tervetuloa! JOULULOMIA VIETELLÄÄN 22.12.-27.12. HYVÄÄ JOULUA! Käynti Kaupintien puolelta. Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Anna itsellesi tai rakkaallesi jalkoja hemmotteleva joululahja. Nyt joulukuun tarjouksena Jalkahoito 50,Sisältää n. 10min kestävän jalkakylvyn, kynsien leikkuun ja ohennuksen. Känsien ja kovettumien poistoa. Ja lopuksi rentouttava hieronta. Kesto: noin 1½ H. Kotikäyntinä 60,Vyöhyketerapia jaloille 35,/ 1h. Myös sarjahoitoja. Reikihoito 50,Salon SeraFin Ja Energiahuone Pasilan Helinä Pakkamestarinkatu 1 C, sisäpiha, Itä-pasila P. 0451662881 / Anne | P. 0403756066 / Jaana Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi
LähiTapiola Pääkaupunkiseutu Omistajan olohuoneessa Kauppakeskus Kaaressa. Tervetuloa! OMISTAJAN OLOHUONE Omistajan Olohuone, Kauppakeskus Kaari. Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki. Olohuone avoinna ma-pe 10-18, la 9-17 omistajanolohuone.fi Sairauden tai tapaturman sattuessa soita TerveysHelppiin. Saat nopeasti osaavia neuvoja, hyvää hoitoa läheltäsekä korvausasiasi vireille. Terveydenhuollon ammattilaiset palvelevat sinua joka päivä klo 7?23. Lisätietoa ja asiakkaittemme kokemuksia: lahitapiola.fi/terveyshelppi TerveysHelppi-puhelinpalvelun tuottaa Pihlajalinnan lääkärikeskus. Palvelu on osa LähiTapiolan henkilövakuutusasiakkaiden korvauspalvelua. 0206 1000 PARANEMINEN ALKAA NUMEROSTA