No 12 22.12.2021 • 57. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Hyvää joulua ja onnellista uuttavuotta Soittajantie 1, Kannelmäki 0201 750 020 | ma-pe 8-19.30 | evidensia.fi Kauneushoitola & Hieronta Maununnevantie 2, 00430 Helsinki jdbeauty.fi info@jdbeauty.fi 041 318 1716 Anna lahjaksi hyvää oloa. Kaunista joulunaikaa! SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO. Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA PÄIVÄTOIMINTA LISÄÄ ANNELIN ILONRYPPYJÄ Aam uka hvil la om ass a keit tiös sä Aleks in tilata ksissa juttut uokio kaver eiden kanss a Ruskaretkellä tunnistetaan yhdessä puulajeja Musavis an jälkeen virkistyn eenä kotiin Kermaisesta lohikeitosta energiaa iltapäivään Kun kaipaat virkistävää puuhaa mukavassa seurassa, on päivätoiminta oiva ratkaisu silloin. Me liikumme, aivojumppaamme, harrastamme kulttuuria ja kädentaitoja, ulkoilemme ja syömme hyvää ruokaa yhdessä. Päivätoimintapäivä lisää sinun ja omaishoitajasi elämänilosta kertovia ilonryppyjä. Lue lisää päivätoiminnastamme: paivakumpuhoiva.fi Paloheinä: 050 305 3193 | Malminkartano: 050 570 1341 KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 uudenvuoden brunssi 1.1.22 klo 12.00-18.00 • Aikuiset 29€ / lAPset 12€ kAtso brunssimenu sävelen kotisivultA! Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Kanneltalossa juhlittiin jälleen itsenäisyyttä Juhlapuhujana apulaiskaupunginjohtaja Nasima Razmyar Kaarelan vuoden yrittäjä Kuljetusliike V. Mönkkönen Oy Tinatie 5, 00440 Hki | p. 045 220 9888 Rentouttavaa joulua ja sydämelliset kiitokset tästä vuodesta! Lahjakortit kätevästi verkosta www.haaganhieronta.com tai Hyvinvointipuodista Kuparie 14-16e (p. 040 161 4554) Parasta hyyvinvointia tulevalle vuodelle toivottaa: Anette, Mirkka, Linda, Marjam, Inga, Viktoria, Marjo, Jarmo sekä Jalkaterapiasta Sanna Joulukuun ajan erikoistarjouksessa klassinen -ja urheiluhieronta (sis. lämpöhoito) 40 min 40 € (norm. 51€) 60 min 50 € (norm. 61€) sekä suosittu hoitosarja josta yhden käynnin voi käyttää jalkojenhoitoon Haagan Jalkaterapiassa 3 x 60 min vain 155 € (norm. 183-189€)
2 22.12.2021 Bök i Kårböle RUBRIKEN ÄR titeln på den tvåspråkiga 120-års historiken för Kårböle ungdomsförening, som utkom i oktober. Kårböle var en av de största byarna i gamla Helsinge och sträckte sig från Haga i söder till Mårtensdal i norr. Ungdomsföreningen grundades under ofärdsåren 1901 och fungerade i början som en filial under Malax ungdomsförening, då det var förbjudet att grunda nya föreningar. Som hedersmedlemmen Arvid Mörne skriver var avsikten att sprida goda seder, väcka begär efter kunskaper och inse betydelsen i ordet fosterland och modersmål. Allt detta finns beskrivet i historiken och mycket till som också anknyter föreningen till de omvälvande skedena i Finlands historia på 1900-talet. Ungdomsföreningen i Kårböle firade sina 120 år den 9 oktober 2021 på Björkhem i Vanda ungdomsförenings lokal. Stämningen på festen var uppsluppen och glad efter den långa pandemiisoleringen. Festen samlade föreningens medlemmar och även representanter för andra föreningar. Att 120-års historiken har tillkommit är ett stort underverk. Boklådorna anlände dagen före festen och författaren Sigbritt Backman berättade på festen om boken och kunde visa upp den. Sigbritt Backman arbetade utgående från föreningens protokoll tillsammans med historikgruppen bestående av gamla kårbölebor. Såsom sig bör inkluderade festen både festtal, musik och sång, ordet är fritt, middag, lotteri och sist men inte minst en liten teaterpjäs som baserade sig på historikens texter och som blev en fin avslutning på kvällen. Vanda ungdomsförening har som ordförande teaterregissören Heini Rautoma och hon förvandlade historikens texter till manuskript och med hjälp av henne och tack vare henne stod en ivrig grupp gröngölingar uppe på scenen. Inom Kårböle ungdomsförening var man i tiden bra på att spela teater och pjäser visades ofta. Bland lösöret finns sparat en hel del manuskript I början av 1900-talet höll man diskussionskvällar inom ungdomsföreningen. Två personer fick förbereda diskussionen och argumentera för och emot om kvällens tema. Diskussionsämnena kan kännas triviala idag, men avsikten var att få människorna att tänka och bilda sig en åsikt. I teaterpjäsen diskuterades om kvinnans eller mannens liv ter sig dyrare, om kaffet är bra eller illa för hälsan och om katten eller hunden är bättre som husdjur. Idén om att diskutera är nog så viktig fortfarande och väldigt viktigt är att kunna bilda sig en åsikt. Det är kanske inte så viktigt att veta om kvinnans liv blir dyrare än mannens, men att ha en åsikt i frågor om egna prioriteringar, samhällsskick, politiska ideologier, hybridkrig, klimatåtgärder osv kan vara nog så värdefullt. Så länge allt är väl och allt går vidare i stilla lunk kan man lätt förslappas. Men när motsättningar och kriser blåser upp är det bra att veta var man står. Kårböle ungdomsförenings första ordförande Anna Jernström från Malmgård hade en syster Ingrid som, i början av 1900-talet, talade för hur viktigt det är att följa med sin tid och att läsa tidningar. En viktig synvinkel även idag då informationsflödet är stort och falska nyheter kan florera. Fortfarande kan föreningslivet i Kårböle utgöra en god plattform för gemenskap, givande sysselsättning,motarbetande av ensamhet och tilltron på framtiden. Historiken ör tvåspråkig med hårda pärmar och kan köpas för 25 euro via t.ex astrid.nurmivaara@ gmail.com . Den finska översättningen tillkom för att också den finskspråkiga majoriteten på det stora Kårböleområdet från Gamlas till Myrbacka och från Malmgård till Kungseken skall få en inblick i föreningslivet i Kårböle före urbaniseringen. Astrid Nurmivaara På gränsen mellan två städer Kahden kaupungin rajalla ”E i tunnu joululta.” Näin olen kuullut monien toteavan ja olenpa saattanut sanoa niin itsekin. Mitä sitä silloin kaipaa, kun joulu ei tunnu joululta? Miltä joulu sinusta tänä vuonna tuntuu? Kaipaatko menneiden joulujen tunnelmaa? Ihmisiä, jotka ovat kuuluneet jouluihisi? Ehkä kaipaatkin joulua, jota et vielä ole kokenut. Tai ehkä tunnet, ettei surun, menetysten, taakkojen ja monien odotusten keskellä voi saavuttaa joulun tuntua. Saatat olla niitä, jotka inhoavat joulua ja toivovat, että se menisi nopeasti ohi. Tai ehkä olet niitä ihmisiä, jotka odottavat joulua malttamattomasti ja nauttivat kaikenlaisista valmisteluista, niitä joille joka päivä saisi olla joulu. Tunteet ovat totta. Inho ja into ovat molemmat ok. Sekin on totta, että jouluun kuuluu ilo. Sen on Jumala enkelin kautta meille ilmoittanut. Tunteet tulevat ja menevät. Ne tarttuvat ja välittyvät, valtaavat ja täyttävät mielen, tuntuvat koko kehossa ja kiertävät ajatuksissa. Jotkut tunteet viiltävät tai pakahduttavat. Joskus ne kutkuttavat, keventävät ja helpottavat, pehmentävät koko olemista. Tunteita tutkitaan ja analysoidaan. Joskus ne tukahdutetaan. Niitä säädellään, näytetään ja piilotetaan. Tunteet saavat toimimaankin. Tunnistatko tunteesi? Perustunteiksi nimetään usein ilo, suru, pelko, suuttumus, inho ja hämmennys. Ja niihin liittyy lukemattomasti muita tunteita. Ei niistä aina saa kiinni tai löydä niille nimeä. Kuitenkin sanotaan, että tunteiden tunnistaminen on tärkeää. Tunteet opettavat meistä itsestämme. Tunteet ovat mukana kaikessa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kertomuksessa ensimmäisestä joulusta mainitaan kaksi tunnetta: pelko ja ilo. Paimenet pelästyvät, heidät suorastaan valtaa pelko kun enkeli yhtäkkiä ilmestyy keskelle yön pimeää. Enkeli kuitenkin sanoo: Älkää pelätkö. Teille, meille kaikille on syntynyt Vapahtaja. Paimenet lähtevät enkelien ohjeiden mukaan etsimään vastasyntynyttä Jeesusta. He löytävät Pyhän perheen. Kohtaaminen enkelin kanssa saa paimenten pelon väistymään. Tilalle tulee ilo. Ja into päästä liikkeelle kertomaan tapahtumista myös muille. Iloa tekee mieli jakaa. Muiden jouluevankeliumin henkilöiden tunteet jäävät arvailujen varaan. Voimme eläytyä Jeesuksen vanhempien tilanteeseen. He ovat matkalla, kaukana kotoa ilman majapaikkaa ja laskettu aika on lähellä. Hankala tilanne. Tunteissa liikkuu varmasti epävarmuutta ja jännitystä, hämmennystä ja ehkä pelkoakin. Siihen todellisuuteen syntyy joulun lapsi. Joulun lapsi Jeesus on Jumalan Poika ja ihmisten auttaja. Hänellä on valta vapauttaa meidät ottamaan joulu vastaan siinä missä olemme, kaikkine tunteinemme, kaikkine kaipauksinemme. Saat joululahjaksi vapauden tuntea joulun sellaisena kuin se sinulle on totta. Olet vapaa suorituspaineista. Ole rauhassa tunteidesi kanssa. Jouluiloa. Sitä me usein toivotamme. Jouluilo on enemmän kuin iloiset tunteet, kepeä mieli tai menneiden kaiho. Joulu menee tunteisiin, mutta ei pakota jouluihmiseksi. Jouluiloon mahtuu kokonainen tunteva ihminen. Jouluilo voi olla vaikka sitä, että erilaisin tunteinemme elämme joulunpyhät sovussa ja rauhassa toistemme kanssa. Kiitollisuuden aihettakin on siinä, että taas päästiin jouluun. Jouluilo voi olla sitäkin, että yksinkertaisesti otamme joulun sanoman vastaan. Sen merkitystä voi sitten tunnustella ja ihmetellä läpi elämän. Joulu tuntuu olevan sydämenasia. Suositussa joululaulussakin sanotaan: ”Sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen”. Sitä laulaessa voi tuntea hellyyttä ja rauhaa. Ehkä sydämen jouluun ei tarvitakaan muuta kuin hetki hiljaisuutta ja uskoa, että Jumala on lähellä ja tahtoo meille hyvää. Tiittu Paju Kirjoittaja on Kannelmäen seurakunnan tiedottaja, joka rakastaa joulua, joulumusiikkia ja valoa pimeyden keskellä. Miltä joulu tuntuu? How does Christmas feel like? Yhteisellä tiellä ”I t doesn’t feel like Christmas.” That is what I have heard many say, and I have also said so myself. What is missed when it does not feel like Christmas? How do you feel about Christmas this year? Do you miss the atmosphere of past Christmases? People who belonged to your Christmas? Maybe you miss Christmas which you haven’t experienced yet. Or maybe you feel that Christmas spirits can’t be achieved in the midst of grief, loss, burdens, and numerous expectations. You may be the type of person who hates Christmas and hopes it will pass quickly. Or perhaps you’re the type of person who looks forward to Christmas impatiently, enjoys all sorts of preparations for it and wishes every day was Christmas. These are true emotions. Both disgust and enthusiasm are ok. It is also true that joy is a part of Christmas. It is revealed to us by God through an angel. Emotions come and go. They grip and are passed on, take over and fill up the mind, are felt throughout the body and circulate in the thoughts. Some emotions are incising or overwhelming. Sometimes they excite, lighten and relieve, and soften the whole being. Emotions are investigated and analyzed. Sometimes they are suppressed. They are controlled, shown and hidden. Emotions make people act. Do you recognize your emotions? The basic emotions are often called joy, sorrow, fear, anger, disgust, and confusion. And there are countless other emotions involved. You can’t always capture them or find a name for them. However, it is said that recognizing emotions is important. Emotions teach us about ourselves. They accompany us in our interaction with other human beings. The story of the first Christmas mentions two emotions: fear and joy. The shepherds are frightened; they are overwhelmed by fear when an angel suddenly appears in the middle of the darkness. However, the angel says: “Do not be afraid. A Savior has been born to all of us”. The shepherds go in search of newborn Jesus by following the directions given by the angels. They find the holy family. Encountering an angel makes the fear of the shepherds recede. Joy replaces fear. And the enthusiasm to tell others what’s going on gets them moving. The joy that the shepherds feel makes them share the news. The emotions of other people in the Christmas gospel are left to guesswork. We can empathize with the situation of Jesus’s parents. They are on their way, far from home with no accommodation, and the expected date of delivery is close. Difficult situation. There is certainly uncertainty and excitement, confusion and perhaps even fear in the emotions. A Christmas child is born into that reality. The child of Christmas, Jesus, is the Son of God and the helper of men. He has the power to set us free to receive Christmas wherever we are, with all our emotions, with all our longings. As a Christmas gift, you get the freedom to feel Christmas as it is true for you. You are free from performance pressures. Be at ease with your emotions. Joyful Christmas. That is what we often wish for each other. Christmas joy is more than happy emotions, a light mind, or a longing for the past. Christmas goes into emotions, but doesn’t force you to get into Christmas spirits. The joy of Christmas can accommodate an entire sentient person. The joy of Christmas can even be that with our different emotions, we spend the Christmas holidays in harmony and peace with each other. We made it until Christmas, and that is the reason for the gratitude. The joy of Christmas can also be that we simply receive the message of Christmas. Its significance can then be felt and contemplated throughout the whole life. Christmas is a matter of the heart. Even the popular Christmas song says, “In my heart, I make Christmas and in my quiet mind the baby Jesus is born again”. You can feel tenderness and peace while singing it. Maybe all you need for Christmas is a moment of silence and the faith that God is near and wants only good for us. Tiittu Paju The writer, Communications Officer in Kannelmäki Parish, loves Christmas, Christmas music and light in the midst of darkness. English translation by Ali Kazemi, Multicultural and English Translation Assistant Kaarelan asukastalo avatiin virallisesti KAARELAN ASUKASTALO Purpurissa vietettiin virallisia avajaisia marraskuun lopulla. Asukastalo on ollut avoinna jo toukokuusta lähtien, mutta avajaisia ei oltu voitu pitää koronarajoituksista johtuen. Paikalla oli runsaasti alueen eri toimijoiden edustajia ja asukkaita. Tarjolla oli glögiä, kahvia ja purtavaa. Tilaisuudessa palkittiin Kaarelan asukastalon nimikilpailun voittaja. Nimikilpailu pidettiin tämän vuoden keväällä, jolloin voittajaksi valikoitui Christian Gonzales Torresin ehdotus Asukastalo Purpuri. Voittaja palkittiin kristallivaasilla. Palkinnon luovutti Kaarela-Seuran puheenjohtaja Erik Bärlund . Vielä kerran onnea voittajalle! Kaarela-Seura ry:n hallinnoima asukastila Purpuri sijaitsee Purpuripolku 6:ssa. Asukastalo on ensi vuonna avoinna arkisin klo 9 17. Asukastalo on suljettu 24.12.-2.1.2022 Asukastalon avajaisissa riitti väkeä. Kuvassa asukastilan olohuone. Kannelmäen Kierrätyspisteen Christian Gonzales-Torres palkittiin nimikilpailun voitosta kristallivaasilla.
22.12.2021 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 19.1.2022 Aineisto toimitukseen 7.1. mennessä. SANOMALEHTIPAPERIN HINTA nousee vuodenvaihteessa 54%. Nousu on ennennäkemätön. Se nostaa painokuluja keskimäärin 27%. Polttoainekorotuksista johtuen nousevat myös rahtikulut. Tämä kurittaa Suomen sanomalehdistöä rankalla kädellä. Suurin syy paperin hinnan kohoamiselle on UPM:n päätös sulkea Kaipolan paperitehdas. Suomessa ei enää tehdä sanomalehtipaperia, vaan se tuotetaan ulkomailta. Suomalaiset painot joutuvat tuomaan paperinsa Norjasta, Ruotsista ja Venäjältä. Tuotantokapasiteetin vähentämisen seurauksena paperin vienti Suomesta on viime vuosina romahtanut ja se on nykyisin metsäteollisuuden pienin päätuote. Paperista on syntynyt maassamme jopa pulaa, mikä näkyy niin kysynnässä kuin hinnassa. Nyt Paperiliitto uhkaa UPM:ää lakolla. Korotus tulee pahasti koronan perään ja päälle. Koko Suomen lehdistö on joutunut kärsimään pandemiasta. Ilmoitus-, tilaus-, painosja ilmestymismäärät ovat pudonneet kuin lehmän häntä. Korotukset koskevat myös Tanotorvea. Käytännössä asia merkitsee sitä, että lehden painosmäärää jouduttaneen tarkistamaan. Sivumäärä on jo vedetty minimiin. Sitä ei voi enää vähentää. Tilanne on monin tavoin sietämätön. Lehti on saanut viime vuosien aikana kritiikkiä kapoisuudestaan. Se on valitettavasti ollut pakon sanelemaa. Pienyritysten määrä alueella on pienentynyt ja monet isot yritykset lopettaneet lehtiilmoittelun. Lehtien kustantaminen ei ole enää bisnes ja Tanotorvi yksin ei elätä edes allekirjoittanutta. Kun ilmoittajien määrä vähenee ja ilmoitusten hintoja ei voi korottaa, vaikuttaa se suoraan painettavan sisällön kokonaismäärään. Tuotantokustannusten kasvu vie työltä viimeisetkin hedelmät. Ensi vuosi näyttää katkeaako kamelilta selkä vai pystytäänkö Suomessa kitkuttelemaan sen yli, että paperin tarjonta kasvaa jälleen kysyntää suuremmaksi. On kuitenkin varmaa, että lehtitaloissa joudutaan jälleen vähentämään väkeä, sillä säästö on otettava jostain. Tappiolla ei lehtiä voi tehdä, etenkään ilmaisjakelulehtiä. Jos ja kun päätoimittaja on ainoa toimittaja lehdessä, niin häntäkään ei voi vähentää. Ainoa keino on lisätä palkattomien avustajien määrää. Toivonkin, että ensi vuonna yhä useammat asukkaamme tarjoaisivat auttavaa kättään ja kirjoittaisivat juttuja paikallislehteemme. Alueelliset jutut ovat aina tervetulleita ja julkaisemme niitä mieluusti. Vielä ei kirvestä kaivoon heitetä. Odotellaan ja katsellaan. Toivottavasti leivän päälle saa muutakin kuin ylähuulen, jos ei nyt leipäkin lopu. Saa nähdä jäävätkö ilmaisut kliseiksi vai ei, sillä sanonta ’paperi ei Suomesta lopu’ on jo kärsinyt inflaation. Tanotorvi siirtyy tämän numeron jälkeen joululevolle ja odottelemaan, mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Eli heitetään arkihuolet edes muutamaksi päiväksi ja nautitaan läheisistämme ja joulusta. Vielä ei ruokakomero ole tyhjä, joten myös päätoimittaja saanee hankia odotellessaan kystä kyllä. Hyvää joulua ja uutta vuotta! Olkaa kilttejä. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Paperin tulevaisuus Kuljetusliike V. Mönkkönen on Kaarelan vuoden yrittäjä KAARELA-SEURA PALKITSI jälleen alueemme vuoden yrittäjän Kanneltalon itsenäisyyspäivän juhlassa Kanneltalossa. Vuoden 2021 yrittäjäksi valittiin tänä vuonna Kuljetusliike V. Mönkkönen Oy, joka on toiminut Kaarelassa yhtäjaksoisesti vuodesta 1966, eli jo 55 vuotta. Kuljetusliike V. Mönkkönen on erikoistunut kuljetusja muuttopalveluihin ja tarjoaa monipuoliset kuljetusja asennuspalvelut niin yrityksille kuin yksityishenkilöille. Perheyritystä vetävät tänä päivänä Jarmo ja Jussi Mönkkönen , mutta firma on työllistänyt käytännössä koko perhettä. Kaarelan poikia V. Mönkkösen nimi tulee vuonna 1930 syntyneestä Veikosta , Jarmon isästä ja Jussin isoisästä, joka osti talon Runonlaulajantieltä vuonna 1953. Synnyin Runonlaulajantielle vuonna 1960, Jarmo sanoo. Kävin kouluni Kanneltien tiilikoulussa ja EKY:ssä. Rupesin faijalle hommiin heti, kun ikää oli riittävästi. Jos en olisi tähän hommaan ryhtynyt, niin minusta olisi tullut palomies, sanoo Jarmo, joka on toiminut aktiivisesti Kaarelan VPK:ssa jo 50 vuotta. Ensimmäinen ikäpolvenvaihdos yrityksessä tapahtui vuonna 1991, Veikon luopuessa yrityksestä, jolloin Jarmo ja veljensä Tapani ottivat hommat hoitaakseen. Toinen vaihdos Tapsan poika Jussi tuli vuonna 2014 Jarmon yhtiökumppaniksi. Tapsa on yhä keikolla mukana, mutta on virallisesti siirtynyt jo eläkkeelle. Jussi on nyt yrityksen toimitusjohtaja ja setä Jarmo hallituksen puheenjohtaja. Heitin alkuun keikkoja opiskelujen sivussa. Suunnitelmat olivat ensin muualla, mutta veri näköjään veti sitten jatkamaan perheen hommia, 40-vuotias valtiotieteiden maisteri Jussi hymyilee. Jussi on syntynyt Kaivokselassa, jossa hänen isänsä perhe tuolloin asusti. Nyt hän asuu oman perheensä kanssa Malmilla, ja Tapsa taas on palannut kotikonnuille Runonlaulajantielle. Rautaista ammattitaitoa Veikko perusti oman firmansa vuonna 1966 ja aloitti tavarankuljetukset IBM:lle. Pian mukaan tulivat Finnairin lentorahdin ajot. Palvelut laajenivat vuosikymmenien aikana IT-laitekaappien sekä kassaja paloturvakaappien, että koneiden kuljetuksiin. Ne muodostavatkin edelleen merkittävän osan yrityksen palveluvalikoimasta. Kuljetuksemme koostuvat ns. vaikeista tavaroista, joita toimitamme ympäri Suomen ja tarvittaessa ulkomaita myöten, Jarmo kertoo. Yrityksen erikoisalaa ovat kassakaappi-, koneja elektroniikkakuljetukset ja haalaukset, jotka ovat lähtökohtaisesti raskaita ja hankalia toimitettavia. Työt tehdään huolella ja ammattitaidolla, perille toimitettuina, eli hoidamme myös asennukset paikalleen, Jarmo sanoo. Kalusto kunnossa Kalustoon on satsattu paljon. Mönkkösten nykyaikaiseen kuljetuskalustoon kuuluu neljä kuorma-autoa, yksi pakettiauto sekä rekan peräkärry. Raskaita kohteita varten on erikoisvalmistetut nostolaitteet ja mm. rappukiipijärobotti, joka pystyy siirtämään painavia taakkoja, joita ei voi kuljettaa hissillä. Yritys työllistää tällä hetkellä kahdeksan henkeä. Palveluvalikoima on kasvanut vuosien saatossa ja mukaan ovat tullet myös konttija messukuljetukset sekä yritysmuutot. Osa töistä tehdään yhteistyössä Helsingin KTK:n kanssa. Kuljetusliike Mönkkösen asiakkaat ovat pääosin yrityksiä ja oman alan asiakkaita. Mm. valtio on iso työllistäjä. Poistoimitettavat tavarat, kuten kassakaapit kierrätetään asianmukaisesti. Pitää kiittää myös kuljettajia, sillä he ovat olleet pitkäaikaisia. Tämä on vähän sellaista kisällintyötä. Täytyy kulkea mukana, jotta alan työt taitaa ja kalliit kuljetukset toimitetaan vahingoittumattomina perille. Kylmiltään näitä kuljetuksia ei tehdä, Jarmo ja Jussi summaavat. Koko perhe mukana Kaikki perheen jäsenet ovat tai ovat olleet jollain tavalla yrityksen toiminnassa mukana; niin miehet, vaimot, pojat kuin tytötkin. Voin lähes valehtelematta sanoa myös, että lähes kaikki Kaarelanmäen nuoretkin ovat olleet meillä kesäduunissa, Jarmo nauraa. Kumpikin mies tekee täysiä päiviä kuljetuksissa. Toimistossa istuskelulle ei ole aikaa. Tämä meidän hallintomme kulkeekin keittiön kautta, sanoo Jarmo pilke silmäkulmassa. Teksti ja ryhmäkuva Jauri Varvikko Kaarelan vuoden yrittäjät vas. Jarmo, Sinikka, Elvi, Eeva-Kaisa ja Jussi Mönkkönen. Jarmon vaimo Sinikka vastaa yrityksen halllinnosta. Jarmon ja Jussin 91-vuotias äiti ja isoäiti oli perustamassa yritystä vuonna 1966. Kuljetusliike V. Mönkkösen kalusto on nykyaikaista ja vastaa tarpeeseen. Veikko Mönkkönen ja firman ensimmäinen uusi auto vuonna 1967. Jarmo keskellä sukulaistytön kanssa.
4 22.12.2021 Apulaispormesteri Nasima Razmyarin juhlapuhe Kanneltalon itsenäisyyspäiväjuhlassa Arvoisa juhlaväki Hyvät Kaarela-seuran jäsenet ja Kaarelan asukkaat Minulla on ilo ja kunnia olla kanssanne tänään juhlistamassa 104-vuotiasta Suomea sekä 60-vuotiasta Kaarela-seuraa täällä Kanneltalossa. Viime vuonna juhlat jouduttiin koronatilanteen takia perumaan, ja tänäkin vuonna olette varmasti saaneet jännittää viime hetkiin asti, voidaanko juhlat järjestää. Luulenpa, että jaan kaikkien ilon siitä, että saatte tänään kokoontua yhteen tänne Kanneltalon musiikkisaliin juhlimaan Suomea ja aktiivista kaupunginosayhdistystänne Kaarela-seuraa. Tämä on teidän yhteinen juhlanne! Näin joulukuussa, vuoden lähestyessä loppua, on hyvä pysähtyä ja katsoa mennyttä vuotta. Meillä on takana jo toinen niin sanottu koronavuosi, mikä on vaikuttanut voimakkaasti lähes kaikkeen kaupungin toimintaan ja varmasti myös teidän seuranne toimintaan: Tapahtumia on peruttu, tapaamisia järjestetty etänä. Vuosi on todistanut, että pandemian kanssa eläminen on yhtä yläja alamäkeä, muuttuvia tilanteita. Haluan silti sitkeästi uskoa, että valo jo pilkahtelee tunnelin päässä, ja rokotusten sekä koronapassin turvin pääsemme pikku hiljaa vakaampaan ja normaalimpaan elämään. Ja tapaamaan toisiamme, kuten tänään täällä Kanneltalossa. Helsingin kaupungille mennyt vuosi tarkoitti kuntavaaleja ja uuden valtuustokauden alkua. Saimme uuden pormestarin ja myös apulaispormestareita vaihtui. Itse siirryin kulttuurinja vapaa-ajan apulaispormestarin toimesta kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle. Olen ollut todella innoissani uudesta toimestani, ja odotan mielenkiinnolla tulevia vuosia. Vaikka meillä on kasvatuksen ja koulutuksen saralla haasteita, joita täytyy akuutisti ratkaista, tehdään meillä paljon todella erinomaista ja laadukasta opetusja kasvatustyötä, kaikkialla kaupungissa. Uusi valtuustokausi tarkoitti myös uutta kaupunkistrategiaa. Lokakuussa hyväksytty strategia, nimeltään Kasvun paikka, ohjaa kaupungin toimintaa ja taloutta seuraavat neljä vuotta: se kiteyttää, mitä Helsinki on ja mitä tahdomme olla. Helsinki on kasvun paikka, jossa on hyvä kasvaa lapsesta aikuiseksi, kasvattaa osaamistaan sekä kasvattaa kaikkea sitä hyvää, mitä meillä on – kuten esimerkiksi eläväisiä, persoonallisia kaupunginosia. Helsingin tavoitteena on olla kaupunki, jossa asuinalueet eivät eriydy ja kaikkialla on mahdollista elää turvallista ja viihtyisää elämää, positiivisesti omaleimaisissa kaupunginosissa. Tämän eteen tulemme työskentelemään seuraavat vuodet. On hienoa, että työssämme meitä tukevat eri puolilla kaupunkia aktiiviset asukkaat ja kaupunkiosayhdistykset – kuten Kaarela-seura. Kaupunginosayhdistykset ja yhteistyö kaupunkilaisten kanssa on äärimmäisen tärkeää Helsingille, meille päättäjille ja koko kaupungin hyvinvoinnille. Kaupunkilaisten osallistaminen niin palveluiden ja kaupungin suunnitteluun kuin päätöksentekoonkin on välttämätöntä, jotta voimme rakentaa Helsingistä asukkaidensa näköistä kaupunkia, jossa meidän jokaisen on hyvä asua ja olla. Haluamme, että jokaisella helsinkiläisellä on mahdollisuus turvalliseen ja tasa-arvoiseen elämään, mahdollisuus opiskella, työskennellä ja toteuttaa unelmiaan. Haluamme kehittää Helsingistä päivä päivältä parempaa kotikaupunkia kaikille meille – ja se on mahdollista vain teidän, asukkaiden tuella. Miltä vuosi on näyttänyt Kaarelan alueella? Tästä te varmasti osaisitte kertoa minua paremmin, mutta nostan tähän muutaman asian: Ilon aiheita Kaarelan alueella on ollut muun muassa Malminkartanon hallin toiminnan käynnistäminen sekä asukastalo Purpurin perustaminen, jossa Kaarela-seuralla on ollut keskeinen rooli. Omaa asukastaloa on kaivattu alueelle jo pidemmän aikaa, joten on todella hienoa, että se tänne viimein myös saatiin. Myös asukkaille tärkeän viheralueen, Mätäjokilaakson kunnostus etenee, sillä se oli yksi OmaStadin osallistavan budjetoinnin äänestyksessä läpimenneistä ehdotuksista. Hienoa, ja hienoa huomata, että teille asukkaille alueella ja sen luontoarvoilla on näin suuri merkitys. Keskustelua alueella on herättänyt myös Kaarelasta Kannelmäkeen ja yksityiselle palveluntarjoajalle siirtynyt terveyskeskus. Syksyllä avautuneessa terveyskeskuksessa on ollut ruuhkia, ja on tietenkin ymmärrettävää, että tuttujen hoitajien ja lääkärien siirtyminen toiseen toimipisteeseen voi aiheuttaa harmitusta tai sekaannuksia. Mutta toivon, että pitkällä aikavälillä muutos kuitenkin parantaa alueen terveysja hyvinvointipalveluiden saatavuutta Kaarelan alueella. Mutta siirrytään menneestä vuodesta tähän päivään, itsenäisyyspäivään. Tänä vuonna itsenäisyyspäivänä ajatukseni kääntyvät väistämättä synnyinmaahani Afganistaniin. Tämä vuosi on ollut järkyttävä Afganistanille ja maan asukkaille. Omat muistikuvat maasta ovat kovin hatarat, mutta vanhempieni kertomusten kautta siellä asuvat sukulaiset ja ystävät ovat läheisiä myös minulle. Ajatukseni ovat olleet kovin raskaat, kun ajattelen, mitä kaikkea he ovat joutuneet tänä vuonna kokemaan ja miltä heidän tulevaisuutensa näyttää. Tätä taustaa vastaan olen tänään, Suomen itsenäisyyspäivänä äärettömän kiitollinen maamme itsenäisyydestä, suomalaisesta tasa-arvosta ja demokratiasta. Olen kiitollinen sotiemme veteraaneille ja lotille heidän työstään ja uhrauksistaan, joita ilman Suomen kohtalo olisi voinut joku ihan toinen. Kunnioitamme näin itsenäisyyspäivänä maamme historiaa, sotiemme veteraaneja ja sitä sitkeää työtä mitä edelliset sukupolvet ovat tehneet Suomen hyvinvoinnin ja tasaarvon eteen. Mutta samalla itsenäisyyspäivä on hyvä hetki katsoa tulevaisuuteen ja siihen, minkälainen Suomi haluamme olla seuraaville sukupolville. Itsenäisessä, turvallisessa ja avoimessa Suomessa meillä jokaisella on oikeus ja mahdollisuus elää onnellista, oman näköistä elämäämme, toinen toisemme huomioon ottaen ja erilaisuutta kunnioittaen. Meidän ei tarvitse olla kaikesta samaa mieltä, mutta voimme kuunnella ja keskustella ilman pelkoa. Entä minkälainen pääkaupunki Helsinki haluaa Suomelle olla? Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että saamme rakennettua Helsingistä tavoitteidemme kaltaista: hyvää paikkaa asua ja olla meille jokaiselle. Kaikilla kaupunkilaisilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet toteuttaa itseään ja kasvaa, mutta samalla meidän tulee huolehtia myös heikommista – varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tuntea, että tämä kaupunki on juuri minua varten. Minunkin mielipiteilläni ja teoillani on merkitystä, voin vaikuttaa omaan tulevaisuuteeni. Se tukee turvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja kestävää tulevaisuutta. Suomi on valittu jo neljä kertaa peräjälkeen maailman onnellisemmaksi maaksi. En yhtään ihmettele miksi. Täällä on hyvä olla ja asua. Hyvä yleisö Suomessa itsenäisyyspäivää vietetään usein kovin vakavassa hengessä. Ulkomaillakin meille usein virnuillaan, että vietämme vuoden suurinta juhlaa istumalla kotisohvilla seuraamassa televisiosta, kun valikoitu joukko kansalaisia jännittyneinä kättelee presidenttiä. Mutta onneksi me itse tiedämme, että tämä ei ole ihan koko totuus. Osaamme myös iloita itsenäisyydestämme – kuten tänään täällä Kanneltalossa. Teillä on tulossa hieno juhla ja monta upeaa esitystä on vielä tulossa. Haluankin toivottaa teille kaikille iloista juhlaa ja oikein hyvää itsenäisyyspäivää! Kanneltalossa juhlittiin Suomen itsenäisyyttä Kanneltalossa juhlittiin jälleen itsenäisyyspäivää 6.12. Viime vuonna juhlat jouduttiin jättämään väliin koronasta johtuen. Tilaisuuden juhlapuhujana toimi apulaispormestari Nasima Razmyar. JUHLASSA JULKISTETTIIN Kaarelan vuoden yrittäjä. Tämän vuoden yrittäjiksi valittiin Kuljetusliike V. Mönkkönen Oy:n Jarmo ja Jussi Mönkkönen . Mönkkösen kuljetusliike on toiminut Runonlaulajantiellä vuodesta 1966, kunnioitettavat 55 vuotta. Vakiintunut ohjelma Ohjelmassa esiintyivät niin Kannelmäen voimistelijat, Duo Frim-Fram kuin Stadin slangikuorokin. Perinteitä kunnioittaen ohjelma huipentui Kannelmäen Soitannollisen Seuran ohjelmaan, jossa nähtiin Raija Koso ja Kannelmäen oma poika Amadeus Lunberg . Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Kannelmäen voimistelijoiden yli 8-vuotiaiden show-tanssi. Raija Koso ja Kannelmäen soitannollinen seura. Stadin slangikuoro. Amadeus Lundberg.
5 22.12.2021 MONEEN OTTEESEEN olen ollut tilanteissa, joissa on ollut ”muotia” erota kirkosta. 1970-luvulla sentään piti mennä kirkkoherranvirastoon ja ilmoittaa tahtonsa siellä. Nyt riittää, kun täyttää lomakkeen netissä ja painaa lähetä -nappulaa. Mutta olisiko nappuloiden painajia nykyinen määrä, jos todella tietäisimme mitä kaikkea seurakunnat tekevät. Seurakunnissa on diakonia-toimintaa, jonka työntekijät auttavat niitä joilla menee heikommin kuin keskimääräisillä suomalaisilla. Seurakunnat ovat järjestäneet ruokajakelua ja ruokatarjoilua pitkään. Kauppiailta ja muilta ruoan tuottajilta saadaan ylijäämätarvikkeita joista joko valmistetaan ruokaa tai joilla täytetään ruokakasseja. Ennen korona-aikaa Pitäjänmäen kirkolla, Kannelmäessä, Huopalahdessa ja Munkkivuoressa oli yhteisöruokailua, jossa hyvin pienellä maksulla sai maittavan aterian. Halutessaan saattoi maksaa useammasta ateriasta ja taata sillä, että joku tositarpeessa oleva sai syötävää. Kukaan ei kerro eikä pidä meteliä siitä miten monta ”ilmaista” ateriaa näillä lounailla syötiin eli joiden maksajana oli seurakunta. Kehitteillä on tällä saralla jotain uutta. Ruoka-avun tarve on kaiken aikaa kasvanut eikä vähentynyt, kuten yltäkylläisten joulumarkkinoiden keskellä olettaisi. Kirkolla ei ole tapana kertoa, miten paljon sen varoja tai henkilötyövuosia diakonia-työhön käytetään. Eikä kukaan laske vapaaehtoisten työtunteja ruoka-avun parissa. Kukaan ei riennä tekemään tv-juttua, kun Pitäjänmäen seurakunnan diakoniaväki jakaa asiakkaittensa pyytämiä joululahjoja. Seurakuntalaiset ovat toteuttaneet näitä toiveita vuodesta toiseen. Seurakunnankin rahallista panosta on mukana. Vuosia sitten perustimme Neulekerhon, jonka ensimmäisiä yhteisiä hankkeita oli neuloa/kutoa villasukkia maahan tulleille pakolaisille. Sukkia tarvitaan edelleenkin. Moni neulekerholaisista on löytänyt käsityötaidoilleen uuden kohteen: joko lasten tai aikuisten sukkia diakoniatyölle eteenpäin jaettavaksi tai kastelahjaksi annettavia pieniä sukkia. Toisen kerran joulun alla saivat Pitäjänmäen alaasteen ekaluokkalaiset Neulekerho Heiluvien puikkojen jäsenten kutomat villasukat. En kuulu sukankutojien uljaaseen joukkoon, joten voi vilpittömästi olla ylpeä saavutuksestamme. Koulujen ja päiväkotien joulujuhlat olivat monena vuonna hienoja. Niihin pääsi kun koulussa oli tarpeeksi suuri auditorio tai juhlasali ja opettajat jotka jaksoivat harjoitella oppilaiden kanssa ohjelmaa. Korona-aika karsii näitäkin tilaisuuksia ja karsii niitä sekin että lapsenlapsetkin ovat kasvaneet niin suuriksi että heillä ei ole koulussa yleisölle tarkoitettuja joulujuhlia. Onneksi on nuoret harrastavat liikuntaa. Olen päässyt mukaan tanssiopiston joulunäytökseen ja cheerleadingin harrastajien syysnäytökseen. Liikuntanäytöksissä nautittiin esityksistä, joita on hiottu pitkin syksyä. Tanssimaan oppii vain tanssimalla!, kertoo tanssiopisto Tanssila mainoksessaan. Tanssilan tunneilla eri puolilla kaupunkia käy viikottain viitisen sataa lasta ja nuorta. Tanssinäytöksessä nuorimmaiset olivat 3-4 -vuotiaita. Ihan kaikki liikkeet eivät vielä olleet tuttuja, mutta mikä into kun sai olla isolla näyttämöllä. Parasta monen ryhmän esityksessä olivat kiitokset. Kun esitys oli päättynyt, valot sammuivat ja hetken kuluttua ne syttyivät uudelleen ja sitten sain kumartaa ja niiata. Tanssilalla, kuten kaikilla muillakin liikuntatunteja järjestävillä – ovat osallistujat nuoria tai vanhoja – on huoli kohtuuhintaisten ja järkevien kulkuyhteyksien päässä olevista toimitiloista. Kukahan olisi se intomielinen kaupunginvaltuutettu, joka ryhtyisi ajamaan liikuntatiloja tasapuolisesti eri puolille kaupunkia ja Pitäjänmäen urheilukentälle uutta pukukoppia. Pitäjänmäki-seura ja Pitäjänmäen Tarmo ovat tehneet kaikkensa pukukopin eteen. Sen tarve ei vain tunnu ylittävän virkamiesten ymmärrystä. Jo vuosia, oikeastaan vuosikymmeniä olen pohtinut miksi tänne lännen laitamille ei heru kaupungin rahaa. Ei taida auttaa vaikka kirjoittaisin joulupukille. Ei auta sekään vaikka pormestarit käyvät ihmettelemässä tilannetta. On sekin merkillistä että Pitäjänmäen Tarmo saa erityisenä suosionosoituksena pitää huolta Pitäjänmäen urheilukentän jäädyttämisestä ja kunnossapidosta. Leena-Maija Tuominen Näkymätöntä elintärkeää apua Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 I info@automuovikem.fi I www automuovi.fi Sis. huolto-ohjelman mukaiset tarkistuskohdat ja katsastuksen. VARAUDU TALVEEN TALVIHUOLTO 169 € + KATSASTUS yht. 226 226 € Pyörien vaihto 25 € ja talvisäilytys yht. 65 € Sis. ensimmäinen vaihto, pesu ja säilytys. Säilytyspaketin normaali hinta 79€. AUTOMAATTIVAIHTEISTON SATAPROSENTTINEN ÖLJYNVAIHTO Aloitustarjous 370 370 € UUTTA! • Kehystys • Kehysten korjaus • Taidegrafiikkaa Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi: maalaukset, valokuvat, lasten piirrokset, kartat ym. Laadukkaasti ja edullisesti. Tervetuloa tutustumaan! Kehystämö Malminkartanon aseman vieressä Kehystämö Galleria Aforte, Kehruutie 1 Malmikartanon aseman vieressä pohjoispuolella Avoinna: Ti 12–17, Ke–Pe 10–17 ja La 10–14 tai sopimuksen mukaan puh 041 5375019, www.aforte.fi, kehys@aforte.fi PIDÄN JOULUSTA maltillisesti. Joulunpyhät ja joulutraditiot, kuusi, kynttilöitä, sukua, ruokaa, lahjoja ja lepoa, ihan jees. En tunnustaudu kuitenkaan jouluihmiseksi. Yksi syy siihen on se, että en kestä, jos asioita hehkutetaan kuukausikaupalla etukäteen. Siinä ehtii mennä maku asiasta jo ennen hoohetkeä. Perheessämme jouluvalmistelut alkavat melko myöhään. Osasyy on se, että lapset ovat syntyneet syksyllä, joten meillä on käytännössä juhlaputki päällä syyslomaviikosta pikkujoulukauden alkuun. Siinä kun on vedetty täytekakkua, mutakakkua ja ties mitä nakkipiiloja koko syksy, ei ole ensimmäisenä mielessä joulutortut ja glögi. Minun on vaikea ymmärtää sitä, että kaupoissa aletaan markkinoida joulua jo lokakuussa. Tiedän erään jouluintoilijaperheen, jossa ensimmäinen jouluateria syödään syyslomalla. No, kukin tavallaan, kunhan pahat tavat eivät tartu! Minulle tärkeä jouluun liittyvä asia on joulumusiikki. Tarkemmin sanottuna tietyt joulukappaleet ovat tärkeitä. Joulu ei ala ilman niitä. Siis ilman Jussi Björlingin herkkää O Helga Natt -tulkintaa eikä ilman Ramonesin esittämää stygeä Merry Christmas (I Don’t Want To Fight Tonight). Kokosin viime jouluksi oman joulusoittolistan, jota luukutin perheen iloksi pitkin joululomaa. Tykkään kyllä myös perinteisistä joululauluista, etenkin Raskasta joulua -versioina. Joulumieleeni vaikuttaa paljon myös se, onko lunta vai ei. Kun joulukuun alussa oli vähän lunta ja kova pakkanen, olin jo laskeutumassa hyvissä ajoin rauhaisaan, joulua odottavaan tunnelmaan. Ajattelin, että kyllä se tästä, rauha ja lumi maassa ja ihmisillä hyvä tahto. Kunnes tuli tilalle jäätävä vesisade ja taas marraskuu. Joulumielen aihio mielestä katosi melkein heti. Ihan kuin kotonakin olisi tunnelma jotenkin kiristynyt. Nyt äkkiä alta pois viimeiset tonttuhommat, sopivien joulujuhlavaatteiden etsintä ja hankinta, joulukonsertit, pikkujoulut, jajaja. Ai niin, se joulukuusi piti hankkia. No missäs se kuusenjalka on? Jaa, että putosi lattialle se vastahankittu joulukoriste? Se on elämää se, pistetään nämä 40 vuotta vanhat, minun kerhossa askartelemat, hieman halkeilleet taikataikinasta tehdyt piparit kuuseen roikkumaan. Ja tietysti valmiiksi on tehtävä kaikki keskeneräiset työt töissä. Siis ihan kaikki. Maailman on oltava valmis ennen joulua. Koululaiset hikoilevat vuoden viimeiset kokeet ja tehtävät valmiiksi, jaksaa, jaksaa vielä vähän. Kohta koittaa ihanan pitkä joululoma! No, kyllä se joulumieli varmaan sieltä saapuu, kun kaikki velvollisuudet on saatu tehtyä. Hetken se kestää se sellainen päätön säntäily, sitten molemmat tahot sekä mieli, että kroppa ymmärtävät, että nyt on kaikki hyvin, voi rauhoittua ja hiljentyä joulunviettoon. Tavataan sukulaisia, seurustellaan rauhaisasti, pelataan ehkä pari lautapeliä ilman riitoja. Ja ah, joulusauna. Jos ei siitä rentoudu, niin mistäs sitten? Joululomasta kuvittelen marraskuussa, että se on sellainen edessä siintävä aava preeria. Ei kiireitä, ei velvoitteita, ei ihmeempiä tekemisiä vaan loputtomasti aikaa, iloisia ilmeitä, pitkiä yöunia ja seesteisiä ja viisaita ajatuksia. Ihan sillälaillahan se ei mene…Lapsi saattaa saada hammaslääkäriajan tai kutsun paastonäytteinä otettaviin verikokeisiin juuri joulun välipäiviksi. Minä saatan innostua vapaasta ajasta ja järjestää ohjelmatoimistohenkisesti erilaisia perhettä virkistäviä jänniä tekemisiä tai sopia tapaamisia liukuhihnalta kavereiden ja heidän perheidensä kanssa. Yöunet voivat jäädä lyhyiksi koska joululahjaksi saatu dekkari pakottaa lukemaan aamuviiteen ja paljastamaan, kuka oli kirvesmurhaaja. Viisaat ajatukset sulavat samaan tahtiin kynttilän lämmössä pehmenevän suklaakonvehtilaatikon kanssa. Iloiset ilmeet voivat olla työn ja tuskan takana, jos ei päästä sopuun siitä, mitä katsottaisiin yhdessä perheen leffaillassa. Mutta sellaista se on, kuin ei asu museossa! Hyvää joulua! Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Joulumieleni minun tekevi Sähköpalvelu ¥ 045 852 1722 juha-matti@sahkopalvelukulmala.? www.sahkopalvelukulmala.? SÄHKÖASENNUKSET KULMALA HELSINKI I VANTAA I ESPOO Liila Viisari Kaari WWW.MATTOKYMPPI.FI UUTTA MEILLÄ! Karneval villamatto alkaen 80x200 cm 159 € Momo-rahi ovh. 99 € Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Kaarelantie 14, Helsinki Puh. 050 436 5484 maununneva@k-market.com www.facebook.fi/kmarketmaununneva MAUNUNNEVA Palvelu pelaa: ark. 7-22, la 9-22, su 10-22 Laadukas lähikauppasi Suosi paikalli sia palvelui ta! Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan PARTURI KAMPAAMO HANNASTIINA P. 09 566 6129 SITRATIE 1, 00420 HKI Ravintola BRITANNIA Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki P. 020 719 1975 • www.britannia.fi Av. ma-to 10.30-24, pe 10.30.-04, la 12-04, su 12-24 Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Klaneettitie 7, 00420 Helsinki P. 09 563 3900, 09 563 3901 www.taksimpizzeria Kauppakeskus Kaari Kaustisenp.3, Kannelmäki puh. 0400 605 692 Aino ackténtie 8, 00400 Helsinki | P. 09 588 5595 Avoinna ark. 9-17, la 9-14 | www.kultakaraatti.fi Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki Käynti Kaupintien puolelta. www.marileino.fi PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Apollon Yhteiskoulu toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Kaarnatie 4, 00410 Helsinki KAUPPAKESKUSKAARI.FI Hierovat Hyppyset Hierovat Hyppyset • Klassista hierontaa • Urheiluhierontaa • Triggerihierontaa Puh. 0440-894 342 | Sitratie 5 B | www.hierovathyppyset.fi Kannelmäen Kampaamo-Parturi Kaarelantie 97, Helsinki • 09 538 834 Tinatie 5, 00440 Hki P. 045 220 9888 Kuparitie 14-16 , E-rapun pääty P. 040 161 4554 ProHius parturi-kampaamo Parturi-kampaamotyöt Klaneettitie 4 P | P. 045 896 6666 Ruosilantie 10, Konala P. 044 986 3626 www.ravintolamisteli.fi • Kaikki perheja yritysjuhlat • Muut tapahtumat • Muistotilaisuudet Pyydä edullinen tarjous!
7 22.12.2021 PARTURI KAMPAAMO HANNASTIINA P. 09 566 6129 SITRATIE 1, 00420 HKI Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Kauneusja terveyspalveluja Tervetuloa! • Vanhaistentie 8 • Meiltä hiuspalvelut ammattitaidolla! Heini 050 344 9777 Elise 09 497 071 • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 7, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M Vakaumuksen puolesta, mutta millä keinoilla? Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a ELOKAPINALAISET TOIMIVAT vakaumuksensa puolesta. Ihmisen aiheuttama maapallon kuumeneminen on keskeytettävä, vaikka mikä olisi. On sallittua aiheuttaa vaikka kuinka suurta määrää haittaa, jotta ihmiset ”heräisivät” huomaamaan tapahtuvan kuumenemisen. Tässä yhteydessä ei nyt kiinnosta se, miten elokapinalaiset ovat kokonaan väärässä. Ihminen ei vaikuta ilmastoon sitä eikä tätä, kyse on roskatieteestä, joka on onnistunut hetkeksi valtaamaan ihmisten mielet. Paluu todellisuuteen tapahtuu aikanaan. Eli vakaumuksen puolesta saa haitata muita, ajatellaan ja elokapinalaisiin suhtaudutaan hyväksyvästi mm. päivälehdissä. Toisaalta eikö se vauhtipää joka nauttii moottoriurheilusta ja joka ei usko lainkaan koko ilmastonmuutoshaihatteluun, ole toisaalta oikeutettu ajamaan valitsemaansa väylää pitkin? Jos tiellä istuu jotain hippejä, sitä pahempi hipeille. Jolloin ollaankin jo sisällissodan asetelmissa. Useimmissa USA:n osavaltioissa on voimassa ”stand your ground”periaate, jonka mukaan oikeudettomasti kadulla istuvan päälle saakin ajaa. Laittomilla keinoilla ei voi yksityiseltä kansalaiselta viedä hänen oikeuksiaan, tässä tapauksessa oikeutta siirtyä paikasta A paikkaan B yleistä tietä pitkin. Sata vuotta sitten Marx oli sata vuotta sitten aikansa parasta tiedettä ja työläisten jatkuva kurjistuminen näytti hyvin todelta skenaariolta, yhtä todelta kuin nyt ilmaston jatkuva kuumeneminen. Eikö työväestöllä siten ollutkin oikeus perustaa vaatimuksensa tieteeseen ja ottaa ohjat omiin käsiinsä ennenkuin on liian myöhäistä? Silloin ei tainnut olla edes sitä kymmentä vuotta aikaa vaan oli tartuttava vallankumoukselliseen tilanteeseen heti. Sata vuotta sitten työväestön oikeutettuja vaatimuksia vastustavat olivat ainoastaan omia luokkaetujaan varjelemaan pyrkiviä (aivan kuten nykyään ilmastonmuutosoppia vastustavat ovat öljy-yhtiöiden kätyreitä). Eli pää poikki porvarilta. Ökyauton kyljet saa ja pitää tänä päivänä raapia piloille. Liikennettä saa estää ja kun se ei riitä, aiheuttaa yhä suurempaa ja suurempaa vahinkoa ja kiusaa yhteiskunnalle. Toinen puoli Valkoisella puolella punaisia pidettiin yksinkertaisesti vain harhaanjohdettuina. Marx ei ollut tiedettä, olipahan vain Suomessa demokraattinen valtio ja laillisesti valittu eduskunta jota vastaan punaiset ryhtyivät kapinoimaan. Harhaluulot ja propaganda olivat ajaneet ihmiset punaisiksi. Kyse ei ollut vakaumuksesta. Rokotukset Tähän voisi vetää mukaan vielä rokotusvastaisuuden. Yhtä lailla kuin sata vuotta sitten, pidettiin punaisia ja nyt siis rokottamattomia harhaanjohdettuina. Heillä ei ollut mitään vakaumusta, pää oli vaan täytetty väärillä ajatuksilla. Samalla tavalla kuin kapinan jälkeen rokotevastaisiakin pitää nyt ahdistella. Tarvitaan kansalaisoikeuksien poisvienti kontrolloimaan kansaa ja erottelemaan sitä. Lehdet toitottavat rokotemyönteistä propagandaa, nuoria pitää ”taivutella” ottamaan rokotus (lue estää nuoria pääsemään paikkoihin joihin haluavat vaatimalla passia ja estämällä harrastukset). Kuten ennenkin vanhaan, tieteellinen pohja passivaatimukselle on heikko. Nuori ei rokotusta tarvitse, kyseessä on laadultaan heikkotehoinen ja tuntemattomia sivuvaikutuksia aiheuttava tuote. Ääliömäisintä on rokottaa lapset, vaikka juuri lasten olisi edullista saavuttaa kenties koko elämän kestävä vastustuskyky harmittomalla tartunnalla. Halutaanko todellakin kansa jakaa uudelleen kuten sata vuotta sitten? Eikö mitään ole opittu? Rokottamattomia pyritään kohtelemaan paaria-luokkana, oikeudet on pian samaa luokkaa kuin juutalaisilla 30-luvun Saksassa. Jos tässä yrittäisi jotain yhtenäistä linjaa, sanoisin että toisenmielisiä pitää kunnioittaa ja toisten haittaaminen on huono tie edistää omaa sanomaansa. Ja tähän mennessä ei ole asiallista näyttöä siitä että rokotepassin vaatiminen tai rokottamiseen pakottaminen millään lailla edistäisi kamppailua tautia vastaan. Yhtä vähän kuin tiellä istuminen auttaa ilmastoa. Esko Karinen Kannelmäen eläkkeensaajat jakoi ruusuja KANNELMÄEN eläkkeensaajat ry:n toiminnan tältä vuodelta päätti 13.12. pidetty ruusujuhlaksi nimetty kokoontuminen, jossa kukitettiin vuoden aikana 70, 75, 80 ja 85 vuotta täyttäneet henkilöt. Koska juhlaa ei viime vuonna voitu järjestää, oli kukitettavia nyt ennätysmäärä, 27 henkilöä. Kaarelantie 86 C kerhohuone oli tupaten täynnä väkeä ja mieli korkealla. Syyskauden päättäjäisjuhlassa oli tarjolla kahvia, teetä, kakkua ja erilaisia suolaisia ja makeita herkkuja. Kannelmäen eläkkeensaajat täyttää vuoden alussa 42 vuotta ja siinä on 67 jäsentä. Koronarajoitusten helpottuminen on mahdollistanut taas vireän toiminnan. Tänä kesänä toteutettiin mm. bussiretki, käytiin paistamassa makkaraa ja pelattiin mölkkyä. Viikoittaisissa ulkotapahtumissa on ollut keskimäärin 20 henkeä. Mukaan toimintaan Kannelmäen eläkkeensaajat kokoontuu maanantaisin Kaarelantie 86 Crapun viereisessä kerhohuoneessa klo 11 13 leppoisan yhdessäolon merkeissä. Syksystä lähtien yhdistys on kokoontunut jälleen normaalisti. Näissä kerhotapahtumissa on ollut osallistujia 30-35 henkeä viikoittain. Tapaamisiin kutsutaan eri alojen asiantuntijoita esitelmöimään ja keskustelemaan ajankohtaisista, erityisesti eläkeläisiä kiinnostavista asioista. Lisäksi kokouksissa vierailee laulavia ja laulattavia muusikkovieraita. Joka toinen viikko tavataan vapaamuotoisemmin yhdessäolon, seurustelun, visailujen, bingon, boccian ja kevyen venyttelyjumpan merkeissä. Yhdistys järjestää teatterija konserttivierailuja, risteilyjä, osallistuu tv-ohjelmien nauhoituksiin ja tutustuu muihin mielenkiintoisiin paikkoihin lähiseudulla ja kauempanakin. Aika-ajoin järjestetään vierailuja myös naapurimaiden kylpylöihin ja joka toinen kesä vietetään yhteinen tuettu lomaviikko kotimaassa. https://kannelmaki.elakkeensaajat.fi/ Teksti ja kuva Jauri Varvikko Kannelmäen eläkkeensaajien vuoden 2022 hallitus.
8 22.12.2021 PRISMA KAARI KANNELMÄKI Kauppakeskus Kaari, Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki PRISMA KAARI AVOINNA 24h PRISMAN VÄKI TOIVOTTAA RAUHALLISTA JOULUA! PRISMA KAARI AVOINNA 24 H JOULUNPYHIEN HARTAUDET JA JUMALANPALVELUKSET • Jouluaattona pe 24.12. kirkossa klo 13 perheiden aattohartaus. Voit osallistua myös livelähetykseen Facebook-sivullamme. klo 16 aattohartaus klo 23 jouluyön hartaus • Malminkartanon kappelin pihalla pe 24.12. aattohartaus klo 16. • Joulupäivän messu la 25.12. klo 10 kirkossa ja livelähetys Facebook-sivullamme. • Tapaninpäivän messu su 26.12. klo 10 kirkossa. Laulamme Kauneimpia Joululauluja. Livelähetys Facebook-sivullamme. • Uudenvuodenpäivän kynttiläkirkko la 1.1. klo 18. • Loppiaisen sanajumalanpalvelus to 6.1.2022 klo 10. Koronarajoitukset 31.12. asti: Hartauksissa ja jumalanpalveluksissa kirkkoon mahtuu enintään 170 kirkkovierasta. Koronapassia ei kysytä. JOULUIKKUNAT • Tervetuloa kävelylle Kannelmäen kirkon valopuistoon ja katsomaan kirkon ikkunassa olevaa jouluasetelmaa. • Jouluikkunat löydät myös Malminkartanon kappelilta, Vellikellonpolku 8 ja Paikasta, Kauppakeskus Kaari, -1 krs Muutokset mahdollisia. Katsothan ajantasaiset tiedot nettisivuiltamme KESKUSTELUAPUA Kirkon keskusteluapu päivystää numerossa 0400 22 11 80 joka ilta klo 18-24, tai sähköpostilla tai chatissa osoitteessa kirkonkeskusteluapua.fi. Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostitse. NETTISIVUT: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki VIRASTO os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi SEURAA SOMESSA FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka Pihkatie 6, 00410 Hki | 045 7872 5490 Avoinna Ma-Pe 7-22, La 8-22, Su 9-22 MALMINKARTANO Klaneettitie 7, 00420 Hki | 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 KANNELMÄKI Kauppiaamme Antti & Krista Mielonen MUISTA MYÖS VERKKOKAUPPAMME OSOITTEESSA WWW.K-RUOKA.FI Tilaukset myös puhelimella 045 78725491 arkisin klo 13-14 KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. ja Kaarela-Seura toivottavat lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2021! Nähdään taas ensi vuonna! Siunattua joulua! ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” TANOTORVEN ILMESTYMISAIKATAULU 2022 Nro Teema Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1 Kuluttaja 7.1. 19.1. 2 Liikenne 4.2. 16.2. 3 Asuinympäristö 4.3. 16.3. 4 Ruoka ja juoma 1.4. 13.4. 5 Vapaa-aika 6.5. 18.5. 6 Kesä 3.6. 15.6. 7 Perhe 29.7. 10.8. 8 Liikunta 26.8. 7.9. 9 Yrittäjä 23.9. 5.10. 10 Kauneus ja terveys 21.10. 2.11. 11 Itsenäisyyspäivä 18.11. 30.11. 12 Joulu 9.12. 21.12.