No 12 21.12.2022 • 58. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 Klaneettitie 7, 00420 Hki 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 KANNELMÄKI Kantsun Sävelen väki toivottaa kaikille hyvää joulua ja rauhallista uutta vuotta! 24.12.-26.12. suljettu. 1.1. avoinna klo 12.00-19.00 TERVETULOA! Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel BILJARDI | DARTS | FLIPPERI SM-LIIGA | FORMULAT JALKAPALLO Rajametsäntie 32 044 3500 588 Aukioloajat Ma To 12 21, Pe La 12 23, Su 12 20 Katso ruokalista: janinsportcafe.fi Kannelmäkeläinen Reeo Tiiainen on Big Brother Suomen voittaja Ravintola Britannian Petri Naumanen on Kaarelan vuoden yrittäjä 2022 Hyvää joulua ja onnellista uuttavuotta Soittajantie 1, Kannelmäki 0201 750 020 | ma-pe 8-19.30 | evidensia.fi
2 21.12.2022 Hyvät itsenäisyyspäivän juhlijat, hyvät Kaarelan asukkaat. Itsenäisyys merkitsee minulle ennen kaikkea vapautta, demokratiaa ja oikeutta olla oma itsensä. Itsenäisyys merkitsee positiivista yhteisöllisyyttä, ylpeyttä Suomesta ilman, että se on kenenkään muun alas painamista. Muun muassa nämä ovat asioita, joiden vuoksi olemme viidettä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa. Suomalaiskansallisesti tällaisista tuloksista tulemme lähinnä kiusaantuneeksi ja ne nähdessä ajattelemme, että varmaan on jotenkin väärin laskettu tai arvioitu. Suomi on monella mittarilla maailman vapaimpia maita. Esimerkiksi kansainvälisen lehdistönvapautta mittaavan indeksin kärjessä porskuttavat vuodesta toiseen Suomi ja muut Pohjoismaat. Vaikka sananvapaustilanne on Euroopassa edelleen globaalissa vertailussa erittäin hyvä, on meillä myös aiheita huoleen. Sosiaalisessa mediassa leviävä vihapuhe ja valeuutiset ovat heikentäneet ihmisten luottamusta perinteiseen mediaan. Myös Suomessa toimittajia, tutkijoita ja jopa poliiseja on joutunut vihakampanjoinnin kohteeksi, vain siksi että heidän näkemyksensä poikkeavat jonkun toisen ajattelusta. Meidän on jatkuvasti puolustettava sananvapautta. Eri mieltä saa, ja pitääkin olla. Mutta sananvapaus ei tarkoita vapautta levittää vihaa. Valheiden ja vihan levittäminen vähentää sananvapauttamme. Moni ei halua enää kerto näkemyksiään julkisesti, koska saa sen jälkeen kimppuunsa joukon parjaajia. Itsenäisyyspäivänä, kuten kaikkina muina päivinä, on puolustettava jokaisen oikeutta olla oma itsensä, ilman pelkoa. Tämän vapauden puolesta taisteltiin 80 vuotta sitten. Positiivinen isänmaallisuus ei ole poissulkevaa. Isänmaallisuus on mukaansa ottavaa, taustasta riippumatta. Hyvä yleisö, Viime aikoina on puhuttu paljon nuorisorikollisuudesta ja katujengeistä. Tässäkin keskustelussa monet haluavat leimata kokonaisia ihmisryhmiä ja levittää pelkoa. Keskustelussa unohtuu helposti se, että nuoret ovat olleet aina ongelma. Ylioppilaat taisivat häiritä jo 1800-luvulla kaupunkilaisten rauhaisaa elämää. Viimeistään 1900-luvun alussa Kallion ja Sörkan työläisnuoret, sakilaiset, olivat jo laajamittainen nuoriso-ongelma. Viime vuosisadan alusta nuoret ovat tasaisin väliajoin aiheuttaneet ongelmia. Eri kaupunginosien nuoret ovat ottaneet keskenään yhteen joukkotappeluissa, punkkarit ja diinarit tai hopparit ja skinit. Kantsulainen räppäri Petos riimittelee tästä esimerkiksi Liisanpuiston kappaleessa Historia. Julkisen keskustelun perusteella voisi saada kuvan, että Helsingissä on massiivinen nuoriso-ongelma ja kaupunki on todella turvaton. Todellisuus on juuri päinvastainen. Helsinki on turvallisempi kuin aikaisempina vuosikymmeninä ja nuoret voivat entistä paremmin. Silti pitää olla huolissaan myös nuorista. Nimittäin ne nuoret, jotka voivat huonosti, voivat entistä huonommin. Hyvinvointi polarisoituu koko yhteiskunnassa, mutta erityisesti nuorten keskuudessa. Koronapandemia on saattanut kätkeä alleen ongelmia, jotka alkavat nousta pintaan yhteiskunnan avauduttua. Yksinäisyyttä, mielenterveysongelmia ja osattomuutta. Osattomuus näkyy myös nuorten jengiytymisenä ja väkivaltana. Näitä nuoriso-ongelmia ei pidä vähätellä vaan niihin pitää puuttua tiukasti. Myönteistä on se, että me tiedämme, että nämä ongelmat on ratkaistu ennenkin. On meidän aikuisten ja yhteiskunnan vastuulla varmistaa, että jokainen nuori saa tarvitsemansa tuen. Tarvitsemme lisää nuorisoohjaajia ja muita turvallisia aikuisia tukemaan nuorten kasvua. Tarvitsemme enemmän nuorten harrastusmahdollisuuksia tuomaan sisältöä elämään. Tarvitsemme yhteisyyttä asuinalueilla ja meitä asukkaita tukemaan nuoria. Erityisesti vaikeuksiin joutuneiden nuorten ongelmien ratkomiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä. Esimerkiksi nuorten rikollisuuteen puututaan Ankkuritoiminnalla, jossa yhdessä poliisi, sosiaalija terveystoimi ja jatkossa Helsingissä myös nuorisopalvelut auttavat nuoria. Yksi omista tärkeimmistä tavoitteistani apulaispormestarina on varmistaa, että nuorilla on mahdollisuus harrastaa ja löytää mielekästä tekemistä riippumatta taustasta tai asuinalueesta. Helsingin ensi vuoden budjetissa on merkittävästi lisää määrärahoja kasvatukseen ja koulutukseen sekä uusien nuoriso-ohjaajien palkkaamiseen ja harrastustoimintaan. Näin me tuemme kaikkia nuoria, jotta ongelmia ehkäistään mahdollisimman paljon jo etukäteen. Osallisuus ja demokratia eivät ole vain sitä, että äänestetään neljän vuoden välein. Helsingin on varmistettava, että jokainen löytää oman paikkansa kaupungissa ja oman tapansa vaikuttaa. Lähipalveluiden turvaaminen on yksi Helsingin kaupunkistrategian punaisia lankoja. Tavoitteena on vartin kaupunki, jossa lähipalvelut löytyvät viidentoista minuutin kävelyn, pyöräilyn tai julkisen liikenteen matkan päästä. Kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden osalta tämä käytännössä jo toteutuu, ja siitä on pidettävä kiinni. Kaupunki tukee myös kaupunginosa-aktivismia. Kannelmäessä järjestettiin kesällä ensimmäiset kyläjuhlat. Se oli hieno tapahtuma, joka toi yhteen laajasti alueen toimijoita ja aktiiveja sekä paikallisia bändejä. Alueelta nousseet suurimmat nimet kuten Elastinen tai Teflon Brothers olivat jo vähän liian suuria tapahtumaan, mutta oikeastaan oli raikasta päästä kauniissa säässä Kanneltalon portailla kuuntelemaan paikallisia esiintyjiä, jotka eivät olleet ainakaan minulle entuudestaan tuttuja. OmaStadi eli osallistava budjetointi on myös yksi tapa luoda kaupunkilaisille konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä toimintaa omassa kaupunginosassa on tarjolla. Hyvä yleisö, Viime vuodet ovat olleet monella tavalla raskaita. Koronatunnelissa alkoi juuri näkyä valoa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nyt energian ja ruoan hinta nousee ja moni on huolissaan toimeentulostaan. On tärkeää, että kaupunki omalta osaltaan varmistaa, että ihmisten arki sujuu. Helsinki osallistuu energiansäästötalkoisiin muun muassa vauhdittamalla led-valaistukseen siirtymistä, alentamalla lämpötiloja ja porrastamalla saunojen lämmittämistä uimahalleissa. Samalla olemme halunneet varmistaa, että kaupunkilaisille tärkeisiin palveluihin ei kajota, kriiseistä huolimatta. Kulttuuri, liikunta, nuorisotalot ja kirjastot ovat tuttuja ja turvallisia peruspalveluita kaupunkilaisille. Näinä aikoina on tavallistakin suurempi merkitys sillä, että liikuntaharrastusten pariin pääsee, että museoita on kierrättävänä ja tapahtumia koettavana. Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut lisäävät hyvinvointia ja parantavat kriisinkestävyyttä. On hienoa, että tänä vuonna pystymme järjestämään itsenäisyyspäivän juhlia, jossa ihmiset voivat kohdata toisensa ja tanssia ja laulaa yhdessä. Pidetään huolta toisistamme, ja pidetään hauskaa! Toivotan teille mukavaa itsenäisyyspäivän juhlaa! Apulaispormestari Paavo Arhinmäen puhe Kaarela-Seuran itsenäisyyspäivän juhlassa Kanneltalossa PRISMA KAARI KANNELMÄKI Kauppakeskus Kaari, Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki PRISMA KAARI AVOINNA 24h PRISMAN VÄKI TOIVOTTAA RAUHALLISTA JOULUA! PRISMA KAARI AVOINNA 24 H KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. UUSI HISSI ? Parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä ? Nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa ? Pienentää huoltoja käyttökustannuksia ? Saatavissa jopa 45% esteettömyysavustusta Samu Lindqvist | KONE Hissit Oy | Oulunkylä 040 523 9715 | samu.lindqvist2@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus Uusi hissi 70-luvun talossa: Tilavampi kori ja automaattiovet Kysy meiltä lisätietoja ja tilaa ilmainen hankekartoitus!
21.12.2022 3 Pääkirjoitus TÄMÄ VUOSI on ollut kaikin puolin rankka. Se tulee jäämään nykyisten sukupolvien ehkä rankimmaksi vuodeksi, tähän mennessä. Toivottavasti ensi vuosi on parempi. Ukrainan sota on vaikuttanut kaikkien psyykkeeseen. Monet ovat joutuneet sulkemaan silmänsä sodan kauheuksilta, sillä seuraaminen on ollut liian ahdistavaa. Sodan lisäksi olemme joutuneet kohtaamaan koronanjälkeisen todellisuuden. Kaksi vuotta erilaisia rajoitteita on jättänyt jälkensä erityisesti nuoriin, jotka ovat etääntyneet muusta maailmasta. Kouluissa ja kaduilla on ollut levotonta, mistä johtuen viranomaiset ovat joutuneet tarttumaan erilaisiin toimiin. Energiakriisi on pahasti päällä. Lukuisat ihmiset ovat ajautuneet taloudelliseen kurimukseen, kun sähkölaskut ovat kasvaneet yli odotusten ja maksukyvyn. Edessä on vielä pitkä talvi ja tilanne todennäköisesti pahenee. Hallituksen on pakko reagoida tilanteeseen kansalaisten energiansaannin turvaamiseksi. Ukrainan sota tuskin loppuu vielä pitkään aikaan. Suomessa on historian pahin pakolaistilanne sitten Toisen maailmansodan. Tästä puhutaan liian vähän. Olisi kaikkien edun mukaista, että asiaa käsiteltäisiin enemmän, jotta myös voimavarojen riittävyydestä ei tulisi epäselvyyttä. Monet ukrainalaiset pakolaiset saattavat jäädä Suomeen pitkäksikin aikaa. Olen huomannut, että suomalaisten halu auttaa vähäosaisia on lisääntynyt. Ruoka-apu on järjestäytynyttä ja saavuttaa tarvitsijansa. Helsingin kaupunki ja Helsingin seurakuntayhtymä keräävät keskitetysti hävikkiruokaa. Stadin safka jakaa ruokatuotteet sitten ympäri kaupunkia ja eri alueilla toimivat avustusjärjestöt ja vapaaehtoiset jakavat tai hyväksikäyttävät sen erilaisissa yhteisruokailuissa. Kaarelan alueella merkittäviä toimijoita ovat mm. Kannelmäen seurakunta, D-asema ja Kannelmäen kierrätyspiste. Kyse ei pelkästä hävikkiruoasta, vaan materiaalisesta ja henkisestä tuesta, joka näkyy välittämisenä ja huolenpitona, yhdessä elämisenä. Toivottavasti tällä positiivisella toiminnalla on vaikutusta myös nuorisoon ja sen haasteisiin. Epävarma tilanne vaatii yhteisön yhteen hiileen puhaltamista ja taitoja yhdessä elämiseen. Toivotan kaikille hyvää ja rauhaisaa joulua ja parempaa uutta vuotta. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Parempaa uutta vuotta JUMALAN SALAPERÄINEN läsnäolo tulee esiin – paljastuu ja kätkeytyy joulun ihmeessä, vastasyntyneen hengityksessä, kapaloiden turvallisessa kääreessä, vanhempien hellivissä katseissa. Jeesus syntyy eläinsuojassa ja hänen ensimmäinen vauvansänkynsä on eläinten syöttökaukalo, seimi. Vierellä aasi ja härkä, joista kirjoitetaan: ”härkä tuntee omistajansa, aasi isäntänsä seimen.” Jes. 1:3. Eläimet tarjoavat hengityksen huurun lapselle lämmöksi. Jumala tuli kaikkein pienimmäksi, nöyrtyi köyhimmäksi, jotta me ihmiset saisimme kohdata hänet ja samalla ymmärtäisimme Jumalaa. Härkä ja aasi kuvaavat ihmiskuntaa, joka tallin lapsen edessä, Jumalan nöyrän ilmestymisen äärellä, saavuttaa ymmärryksen. Mitähän uutta on murtautumassa esiin juuri nyt elämässäsi, ajassamme? Mitä, miten mihin Elämänantaja tahtoo vahvistaa juuri tänään ja tässä ajassa? Tule katsomaan ja pysähdy seimen äärelle. Ensimmäisestä adventista alkaen Pitäjänmäen kirkon ulkoseinään on asetettuna taiteilija Eric Leraillezin maalaus Jouluseimi. Tänä vuonna katselen erityisellä tarkkuudella tauluun kuvattujen eläinten pään muotoja, varjoja, silmien katseiden ilmeitä ja asetelman luomaa kertomusta härän ja aasin oivalluksista ja ymmärryksestä: yhtä aikaa historiallista, nykyaikaista ja ikiaikaista. Siunattua joulunaikaa! Maika Vuori Pitäjänmäen srk kirkkoherra, lääninrovasti Seimen äärelle Yhteisellä tiellä Seuraava numero ilmestyy 18.1.2022 Aineisto toimitukseen 5.1. mennessä. Kanneltalossa juhlittiin Suomen itsenäisyyttä Kanneltalossa juhlittiin jälleen itsenäisyyspäivää 6.12. Tilaisuuden juhlapuhujana toimi apulaispormestari Paavo Arhinmäki. Juhlassa julkistettiin Kaarelan vuoden 2022 yrittäjä. Kunnian sai tänä vuonna Ravintola Britannian omistaja Petri Naumanen. KANNELTALOSSA juhlittiin jälleen Suomen itsenäisyyspäivää. Päivä alkoi perinteisesti Kaarela-Seura ry:n itsenäisyyspäiväjuhlalla, jossa nähtiin niin aiempia kuin uusiakin esiintyjiä. Ohjelman aloitti Kannelmäen voimistelijoiden tanssiesitys, jota seurasi Frim Fram duon musiikkiesitys. Juhlapuheen piti Helsingin kaupungin apulaispormestari Paavo Arhinmäki . Kaarela-Seuran juhlan päätti Stadin juhlaorkesterin lähes tunnin kestävä musiikkiesitys, jossa kuultiin erilaisia ikivihreitä kappaleita maailmalta. Tapahtuman lopuksi laulettiin Maamme-laulu, jonka solistina toimi Helsingin konservatorion tenori Johannes Juolahti . Karela-Seuran juhlan jälkeen Kanneltalon aulassa alkoi talon oma itsenäisyyspäivän juhla, jossa oli monenlaista ohjelmaa ja kaikille tarjolla oleva juhlabuffet. Vuoden yrittäjä 2022 Kaarela-Seuran itsenäisyyspäiväjuhlan ohjelmaan on pitkään kuulunut Kaarelan alueen vuoden yrittäjän valinta. Tänä vuonna vuoden yrittäksi valittiin ravintola Britannian omistaja Petri Naumanen . Perusteluiksi katsottiin pitkäaikainen ja tuloksia tuottava yrittäminen Kaarelan alueella. Monet ulkopuoliset tuntevat Kannelmäen juuri ravintola Britanniasta. Paikalliset pitävät ravintolaa Kannelmäen sydämenä, jossa jaetaan niin ilot kuin surut, syödään ja juhlitaan. Ruoka ja palvelu on tasokasta. Pohjois-Haagassa nuoruutensa eläneellä Petri Naumasella on pitkä suhde Kaarelaan. Hän on käynyt Kaarelassa mm. koulunsa. Vuonna 2001 Naumasen Marainvest Oy osti Britannian ravintolatoiminnan Elannolta. Myöhemmin myös kiinteistön. Sen jälkeen Naumanen ehti toimia Kannelmäen ostoskeskuksen hallituksessa ja sen puheenjohtajana. Naumaselle oli tärkeää, että Helsingin vanhin brittipubi Britannia, joka perustettiin vuonna 1973, säilyy. Kun Kannelmäen vanha ostoskeskus purettiin, niin Naumaselle oli selvää, että Britannia jatkaa samassa osoitteessa uusissa tiloissa. Hän halusi myös jättää muiston vanhasta Britanniasta, mikä näkyy uuden Britannian kalusteissa. Teksti ja kuva Jauri Varvikko • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 8, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M Vuoden yrittäjä Petri Naumanen yhteiskuvassa vaimonsa Riitta Mustamon (vas.) ja tyttärensä Emma Naumasen kanssa. Kannelmäen seurakunta jakoi 15.12. Sitratorilla puuroa. Kaarela-Seura tarjosi glögit.
4 21.12.2022 PIKKUPOIKANA LUIN suurella mielenkiinnolla teoksia komentaja Hornblowerin seikkailuista. Ne eivät käsitelleet torvisoittoa vaan merisotaa entisinä aikoina. Erityisesti minua kiinnosti meritaisteluissa tapahtuva välskärien toiminta. Kaatuneet käärittiin Britannian lippuun ja pudotettiin mereen. Avohaavoihin kaadettiin ruutia, joka sytytettiin tuleen. Näin käsitellyt haavat eivät tulehtuneet ja paranivat nopeasti. Suuret leikkaukset ja amputaatiot suoritettiin potilaan ollessa hereillä. Rommilla lievitettiin kipuja sekä hoitavan välskärin hermoja. Raajan tynkä kastettiin sulaan, kuumaan tervaan. Kovien miesten kovaa leikkiä. Amputoidut jäivät yleensä henkiin. Toipumisaikana jalka-amputoidulle veistettiin käytännöllinen puujalka, menetetyn käden tilalle ruuvattiin koukku. Näin sotahommat jatkuivat tuohon aikaan. Ravinto oli koko lailla niukkaa ja kasviksiakaan ei juuri ollut. Selvää oli, että keripukki jylläsi ja hampaat alkoivat irrota ja heilua. Vaivaan oli varsin hyvä lääke, raastettu kaali ja nauriit. Puolukkahillo olisi ollut paras mahdollinen C-vitamiinin lähde, jos vaan sitä olisi ollut. No, ne olivat niitä kapteeni Horatio Hornblowerin aikoja ne. No sittenpä nykyaikaan. Jokusia vuosikymmeniä sitten pidettiin varsin luonnollisena, että vanhoilta ihmisiltä hampaat tippuivat siksi, että he olivat niin vanhoja. Nuorilta ihmisiltäkin hampaat tippuivat. Vielä 1950luvulla oli varsin yleistä, että nuori sai tekohampaat rippilahjaksi. Syistä tippumiseen ei oltu juurikaan perillä. Arveltiin yleisesti, että syynä oli keripukki. Olen nähnyt, että sokeritehtaat mainostivat esimerkiksi palasokeria hampaita lujittavana ihmelääkkeenä. Runsas sokerin syönti takasi lapselle valkeat, terveet hampaat… joopa joo… Kävipä sitten niin, että pari omaa hammastani alkoi heilua joskus 10-15 vuotta sitten. Hornblowerin lääkintäkonsteista muistin, että puolukkahillo parantaa hampaiden heilumisen, koska ilmiselvä keripukkihan minua vaivasi. Puolukkahilloa sitten lapioinkin suuhuni seuraavat kuukaudet. Ei loppunut heiluminen. Viimeisenä keinona meninkin hammaslääkäriin. Ihmeekseni sain kuulla, että poden suun sairautta nimeltään parodontiitti. En ollut silloin sellaisesta kuullut eikä juuri kukaan muukaan. Kuitenkin oli niin, että näitä bakteereja on kaikilla ihmisillä jo valmiiksi kehossaan. Kuulin senkin, että noin puolet aikuisväestöstämme potee sairautta lainkaan siitä tietämättä. Kyseessä on salakavala, vähäoireinen vaiva. Tässä hieman ohjeita: Jos hampaista tulee verta hampaita harjattaessa, todennäköisesti kyse on juuri tästä. Vaiva ei koskaan parane itsestään, ainoastaan pahenee ja saattaa muuttua ikäväksi. Bakteereilla on taipumus kulkea verenkierron mukana. Tässä tapauksessa aivot ja sydän ovat jo melko lähellä. Tuolloin mennäänkin sitten pillit soiden ihan erilaiseen hoitoon. En päässyt ihan ilman menetyksiä ensimmäiselläkään kerralla. Menetin kaksi puruhammasta, eli ”molaria”. Tällä kertaa menetys oli yksi ’’molari”. Ei kasva sekään takaisin. Parodontiitti syö leukaluuta, siksi implanttikaan ei ole mahdollinen. Lopullinen ratkaisu on noin vitsikkäästi ilmaistuna se, että täytyy matkustaa Eestiin Mustanmäen torille ja ostaa sopivat tekarit sieltä. Leikki sikseen. Miten parodontiitti syntyy. Hampaan juureen kerääntyy usein plakkia. Jos sitä ei poisteta, niin plakki muuttuu hammaskiveksi ja painuu ikenen alle. Ien tulehtuu. Vaiva ei poistu kotikonstein. Se on aina suuhygienistin taitoa ja oikeita välineitä vaativa homma. Kun hampaat heiluvat, ollaan jo melko pitkällä. Kuinka vaivaa voidaan epäillä jo ennakolta? Yksi melko varma merkki on ienten tulehduksen provosoima halitosis. Ei kannata luottaa vanhaan englantilaiseen sanontaan ”better halitosis than no breath at all”. Suosittelen yksinkertaista koirakoetta. Monien eri taitojen omaajana koira aistii myös eri sairauksien hajuja. Koirat voidaan opettaa tunnistamaan vaikka mitä. Koiralla on muistaakseni noin 1000 kertaa parempi hajuaisti kuin ihmisellä. Parodontiitti aiheuttaa ikeniin tulehduksen niin sen kylkiäisinä varsin merkittävän halitosiksen, siis stadilaisittain döfiksen eli dunkkiksen. Juttele koiralle lähietäisyydeltä. Jos se kääntää nenänsä (kirsunsa) sivulle, ärisee ja murisee ja alkaa kakoa oksennusta, niin diagnoosi on selvä, parodontiitti se siellä jyllää. Ihmisillä koe ei juuri onnistu koska ihmiset ovat hienotunteisia. Jos olette epävarmoja, menkää narun päässä olevan koiran luokse ja alkakaa puhua sille... Niin sitä vielä, en nyt kirjoita joulusta mitään koska niin tein aivan hiljattain, joulukuussa 1993 otsikolla Yksinäisen joulu, Tilanne ei ole siitä mihinkään muuttunut enkä halua toistaa omia juttujani. Siksi tositarinaan perustuva juttu suuhygieniasta. Hampaat ovat tärkeät etenkin majavalle. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Horatio Hornblowerin matkassa KANNELMÄEN terveysaseman asiakasraati kokoontui järjestyksessään toisen kerran 29. marraskuuta. Kokoontumisessa käsiteltiin edellisellä kerralla yhdessä sovittua teemaa hoidon jatkuvuudesta ja omaisten huomioimisesta hoidossa. Raatiin kokoontui paikan päälle kuusi jäsentä, terveysaseman johto ja Helsingin kaupungin edustajat. Keskustelu oli aktiivista ja rakentavaa. Terveystalon ylilääkäri Paula Reponen oli haastatellut raatilaisia ennen kokoontumista. Haastattelujen pohjalta laadittiin Kannelmäen terveysaseman henkilöstön ja Helsingin kaupungin edustajien yhteistyönä toimenpide-ehdotuksia, jotka käsiteltiin raadin kanssa. Toimenpiteet ovat seuraavia: 1. Tehostamme omahoitajatoimintaa. Paljon palveluita tarvitsevalle asiakkaalle nimetään omahoitaja/yhteyshenkilö, johon ollaan jatkossa suoraan yhteydessä. 2. Tarkistamme reseptien uusinnassa, että pitkäaikaissairauksien kontrollit toteutuvat. Reseptin uusimisen lisäksi potilaalle viestitään kontrollikokeista tai pyydetään ottamaan yhteyttä terveysasemalle. 3. Hoitosuunnitelmat kirjataan tarkemmin ja potilaan omat tavoitteet huomioidaan. 4. Kysymme etenkin iäkkäiltä potilailta omaisen tai tukihenkilön mukaan ottamisesta hoidon suunnitteluun ja teemme tarvittaessa puolesta asioinnin valtuutukset. Raati kannatti yksimielisesti toimenpiteiden edistämistä. Se täydensi ehdotuksia lisäämällä toiveen, että perheenjäsenet olisivat saman omahoitajan potilaita, jolloin perheen kokonaisuuden ja omaisten huomioiminen toteutuisivat luontevasti. Tapaamisessa keskusteltiin myös siitä, että reseptin uusimispyynnöt kannattaa tehdä OmaKanta -palvelun kautta tai apteekkiasioinnin yhteydessä. Tapauksissa, joissa on kysyttävää lääkityksestä, kannattaa ottaa yhteyttä terveysasemalle sähköisesti Maisan kautta tai puhelimitse. Raadilta tuli myös kiitosta Maisan tarjoamiin viestinnän mahdollisuuksiin sekä lomakkeiden ja kyselyiden hyödyntämiseen. Raati muistutti, että kaikki asiakkaat eivät pysty asioimaan sähköisesti. Asiakkaalla on luonnollisesti oikeus valita, mitä asiointikanavaa haluaa käyttää. Keskustelu oli vilkasta ja saimme runsaasti hyviä näkökulmia toiminnan edelleen kehittämiseen. Seuraavalla kerralla käydään läpi sovittujen toimenpiteiden seurantaa. Lisäksi työstetään sitä, miten voisimme auttaa ja ohjata nykyistä tehokkaammin potilasta hyvinvointia tukevan toiminnan piiriin, esimerkiksi järjestötoimintaan tai kaupungin ryhmiin. Lämmin kiitos Kannelmäen asiakasraatiin osallistuneille! Seuraava raati pidetään toukokuussa 2023. Toivomme uusia jäseniä tervetuloa mukaan! Paula Reponen vastaava lääkäri Kannelmäen terveysasema, Terveystalo Timo Carpén johtava ylilääkäri, Lännen terveysasema, Helsingin kaupunki Kaisa Jakobsson ylihoitaja, Lännen terveysasema, Helsingin kaupunki Asiakasraadilta paljon hyviä ideoita Kannelmäen terveysaseman kehittämiseen Kannelmäen oma poika Reeo Tiiainen on tuore Big Brother Suomi -voittaja Vetelintien pihapeleissä kylvetty voitontahto siivitti 49-vuotiaan Reeo Tiiaisen juuri päättyneen Big Brother Suomi 2022 -kauden voittajaksi. Reeo on monille tuttu niin Salibandy-kentiltä kuin esiintymislavoiltakin. Tanotorvi tapasi tuoreen tosi-tv-tähden nostalgisissa maisemissa. JÄLJET JOHTAVAT KANTSUUN , tarkemmin Vetelintie “vitoseen”, jonne Tiiaisten perhe muutti Reeon ollessa 3-vuotias. Asuin ekat 3 vuotta Töölössä, josta muutettiin tähän taustalla näkyvään taloon, tohon kulmarappuun. Nostalgiset fiilikset. Meillä oli alusta asti tässä pihoilla tosi tiivis frendiporukka paljon rakkaita muistoja noista ajoista. Tuli muuten tota päiväkotiakin käytyä, Reeo osoittaa Pelimannintien toisella puolella näkyvää keltaista rakennusta, silloista Mikonmäen Päiväkotia. Vetelintien puolelta Pelimannintietä mentiin tuohon aikaan Pelimannin alaasteen kouluun, jossa myös Reeo aloitti oman koulupolkunsa. Pian koulun alettua, alkoi myös jalkapalloharrastus Kannelmäen HJK:ssa. Isobroidi Ralen jalanjäljissä liityin Kantsun HJK:hon. Harrastus muodostui jo alaasteen aikana tosi tärkeäksi ja pääsin parin joukkuekaverin kanssa lopulta HJK:n “edareihin” se oli kova juttu. Me oltiin oikeesti aika snadeja, kun treenattiin jo monta kertaa viikossa. Jos miettii, että virallisten treenien ohella oli lähes päivittäin pihapelitkin pystyssä, niin urheilu näytteli isoa roolia jokapäiväisessä arjessa. Turvallinen paikka kasvaa 70ja 80-lukujen Kantsu esiintyy monien tarinoissa pahamaineisena sekä rauhattomana lähiönä, mutta Reeo on kokenut oman kasvuympäristönsä toisin silmin. Mulle Kantsu oli turvallinen paikka kasvaa. Jengi piti huolta toisistaan ja muutenkin yhteisöllisyys kukoisti. Tottakai tiedän sällejä, joilla oli vaikeuksia pysyä kaidalla polulla, mutta sellaista se on joka paikassa. Veikkaan, että omalla kohdallani edellä mainittu urheiluharrastus lisäsi turvallisuuden tunnetta. Aika vähän olisi ollut aikaa mihinkään typeryyksiin, kun treenit kutsuivat lähes joka päivä. Lisäksi Kansun nuorisotalo sijaitsi tuohon aikaan meidän omilla kotipihoilla, kun Kanneltaloa ei ollut vielä olemassa. Myös “kertsillä” tuli vietettyä kavereiden kanssa vapaa-aikaa. Lapsuusvuosien Kantsusta on mainittava sekin, että MAXI-marketti (entinen EKA, nykyinen Prisma) teki alueesta spessun paikan. Toiselta puolelta Stadia kotoisin olevat frenditkin ovat muistelleet, kuinka perheen kanssa lähdettiin ostoksille Kantsun Maxiin. Siihen aikaan tosi harvassa lähiössä oli jotain vastaavaa tarjolla. Pelimannista Vallilaan Yläasteelle mentäessä koulu vaihtui Pelimannista Vallilaan. Muutos ei kuitenkaan aiheuttanut suurta kulttuurishokkia, koska Reeon lisäksi Kantsusta siirtyi kymmenkunta poikaa samalle luokalle. BB-voittaja Reeo Tiiainen asui lapsuutensa Vetelintiellä.
5 21.12.2022 Kysymme suomalaisilta julkisuuden henkilöiltä yhteyksiä Kantsuun, Kaarelaan ja Stadiin. Samalla testaamme haastateltavien taidot stadin slangissa. Stadilaisena olet ehkä valmis snadiin slangitestiin? Tottakai! 1. Faija kolas bräntsikas tarkoittaa a. Isä kolasi lunta palokunnassa b. Isä kuoli tulipalossa c. Isä kuoli kulosaaressa c 2. Tsennaaks brenkut? Mikä näistä ei ole Bordeaux Blanc? a. bule b. bula bula c. buli c 3. Tsennaaks brenkut 2. Mikä näistä ei ole alkoholi? a. kolsa b. omppu c. pikakivääri d. soppa e. potti e 4. Mikä näistä paikoista ei ole stadissa? a. Bygga b. Blobis c. Björkka d. Brahis e. Bärgga a 5. Snaijaaks familin? Mikä/mitkä näistä tarkoittavat muutakin kuin isää? a. fatsi b. faija c. faide d. faidu e. faisa c ja e 6. Snaijaaks familin 2. Kuka näistä ei ole äiti? a. mude b. muge c. muidu d. mube e. mutsi b ja c 7. Snaijaaks familin 3. Kuka näistä ei ole sukua? a. fafa b. famu c. fabu d. fanu e. farsa c Reeo on aito stadilainen, mutta testi oli selvästi aika vaikea jopa stadilaiselle. Kokonaispistemäärä 5 / 8. Kysymykset Jauri Varvikko Tsennaaks Stadin, hiffaaks slangin Vas tau kse t: 1 c, 2 c, 3 e, 4 c, 5 c ja d, 6 c, 7 d. Joo, monta alueen jätkää pääsi Vallilan liikkaluokalle ja heidän kanssa pidettiin yhtä sitten koko yläasteen ajan. Paljon oli matkustamista dösällä, kun koulun jälkeen tuli suhattua himaan Vetelintielle ja hetkeä myöhemmin treeneihin Töölön pallokentälle. Yläasteen päätyttyä edessä olivat isot valinnat niin koulun kuin harrastuksenkin suhteen. Yläasteen jälkeen tuli seurattua taas veljen jalanjälkiä ja haettua kokkikouluun, jonka kävin ensin Roihikassa ja lopuksi Perhossa. Samoihin aikoihin myös fudis sai jäädä ja tilalle tuli skeittaus. Lauta pysyi messissä pitkälle 90-luvulle asti. Basistin elämää Reeoa on nähty monissa bändeissä niin kitaristina kuin basistinakin. Homma alkoi toden teolla kiinnostaa, kun Rale pyysi häntä omaan bändiinsä basson varteen. Siitä se lähti taas seurattiin isobroidia, Reeo nauraa. Tän tapahtuman jälkeen ollaan soitettu lukuisia keikkoja yhdessä niin hikisillä klubeilla kuin isoimmilla festareillakin. Bändeinä mm. SIKK (KISS -tribuutti), Panic I.C., Godsplague ja The OHO. Olin mä ehdolla myös Lordin euroviisut voittaneen kokoonpanon basistiksi (tästä löytyy maininta myös yhtyeen tuoreessa kirjassa). Putaansuun Tomilla oli lopussa kaksi vaihtaria, joista olin toinen. OX sai lopulta pestin, Reeo muistelee hymyillen. Salibandyn suomenmestari Salibandy. Miten lupaavasta jalkapallojuniorista tuli lopulta Salibandyn suomenmestari? 90-luvun puolivälissä pelailin alasarjoissa kesäisin fudista ja talvisin “sählyä”. Kakkosdivarissa voitin sitten pistepörssin ja kauden jälkeen Lasse Eriksson sai ylipuhuttua mut SSV:hen sarjaporrasta ylemmäs. Voitettiin heti ekalla kaudella ykkösen mestaruus ja vielä päälle Suomen Cup. Hyvin menneen kauden jälkeen matka jatkui sitten liigaan ja HIFK:n riveihin, joka oli tuossa kohtaa varsinainen tähtisikermä useine maajoukkuepelaajineen. Sivuhuomiona mainittava, kun Taniksesta kyse, että saman kauden jälkeen toiseen suuntaan siirtyi toinen kantsulainen, Mika Heikkilä , suomenmestari hänkin. HIFK:n kanssa voitettiin lopulta suomenmestaruus vuonna 2000 ja seurajoukkueiden Euroopan mestaruus vuotta myöhemmin, 2001. Mielettömiä muistoja noista ajoista onnekas olo, että sai olla molemmissa mukana vieläpä merkittävässä roolissa. Salibandy-ura päättyi lopulta loukkaantumisiin pari vuotta mestaruuksien jälkeen. Lajin parista löytyi kuitenkin nopeasti uutta tekemistä. Pelaajauran ansiosta pääsin kuvausja editointihommaan kiinni alkaessani kuvaamaan lajiin liittyvää sisältöä. Tehtiin myös Alkion Jantan kanssa peränjälkeen radion puolelle (YLEX) salibandyohjelmaa. Nekin oli tosi nastoja aikoja. Nykyinen ammattini kameran takana liittyy siis lopulta sekin tuohon samaan tapahtumaketjuun, joka alkoi 90-luvun alasarjapeleistä, fiilistelee Reeo. BIG BROTHER SUOMI 2022 Huikea matka. Tosi-tv on aina jollain tavalla kiehtonut. Päätin hakea mukaan ja onhan se pakko myöntää, että tälle kaudelle lisätty juonittelu vaikutti siihen, että juuri tässä kohtaa jätin hakemuksen. Aika nopeasti otettiin tuotannosta yhteyttä ja sitten alkoi pitkä odottelu, että kausi alkaisi. Välillä oli tilanteita, joissa joutui hiukan kelailemaan mitä vastaa (esim. työtilausten kohdalla), kun osallistuminen piti pitää salaisuutena. Itse kisassa kävi heti alkuun huono flaksi, kun jouduin ekana keskiviikkona asukashäätöön. Piti siis alkaa pelaamaan sitä peliä heti kättelyssä. Meillä oli lopulta aika hyvä tiimi ja saatiinhan me hyvällä prossalla häätöihin ne ketkä sinne haluttiinkin. Pelin voittaa lopulta yksi, mutta yksin sitä ei voi voittaa tarvitaan hyvät liittolaiset. Pelaaminen saattaa välillä olla karuakin ja porukan poistuessa ovista sitä saattaa miettiä, että mikä se oma suosio talon ulkopuolella mahtaa olla. Aika nopeasti koitti myös hetki, kun Reeo oli itse häätösohvalla. Se oli tosi tärkeää joutua myös itse häätöön. Tietty epävarmuus helpotti siinä kohtaa, kun pääsin sohvalta yleisön suosikkina ensimmäisenä turvaan. Silloin sain vahvistuksen sille, että omana itsenä vaan eteenpäin mitään ei kannata muuttaa homma pelittää. Elämänkokemuksesta hyötyä Olo suljettuna yhteen asuntoon ilman kosketusta ulkomaailmaan on absurdi tilanne monella tapaa. Myös samojen ihmisten kanssa tilan jakaminen päivästä toiseen aiheuttaa omat haasteensa ja hermot saattavat olla koetuksella Reeo ei kuitenkaan kokenut tätä erityisen haasteellisena. Jos nyt lähtee liikkeelle vaikka näistä taustoista, niin jo Kantsussa kasvaessa sitä oppi tulemaan toimeen tosi erilaisten ihmisten kanssa. Ei elämänkokemuksesta muutenkaan ole haittaa tuossa yhtälössä. Tietenkin välillä jonkun naama saattaa hetkellisesti ärsyttää, mutta aika helposti siitä pääsee yli, kun muistaa missä sitä on. Loppua kohden porukka alkaa talossa vähenemään ja mieleen tulee ajatuksia mm. siitä, mitkä ovat voimasuhteet jäljellä olevien asukkaiden välillä ja onko itsellä mahdollisuus jopa voittaa koko kilpailu. Ajattelin viimeisinä viikkoina, että saatan hyvinkin olla finaalissa. Heidiä pidin pitkään päävastustajana. Hänen kanssa tulimme myös hyvin juttuun. Häädöt alkoivat jännittämään loppua kohden. Vaikka tietää olevansa vahvoilla, niin tällaisessa kisassa mikään ei kuitenkaan ole varmaa ennen kuin voittaja on virallisesti julistettu. Läheisten ihmisten tuki tärkeää Big Brotherin voittaminen on iso juttu, eikä palkintorahakaan pahaa tee. Reeo haluaa kuitenkin muistuttaa, että tällainen matka ei olisi mahdollista ilman tärkeiden ihmisten isoa sitoutumista ja tukea. Poikani heitti ennen lähtöä; “iskä, voita koko roska”. Ihan nastaa, että pystyin vastaamaan haasteeseen, Reeo nauraa. Oikeasti valtava kiitos kuuluu koko kotijoukoille. Puoliso on pyörittänyt perheen arkea yli kolme kuukautta ja ollut mukana valmistelemassa kaikkia käytännön asioita, että itse voin olla talossa murehtimatta ulkomaailman haasteista. Myös systerit ja broidi ovat perheineen äänestelleet ja buustanneet meikäläistä eri some-kanavissa suurella sydämellä aivan kuten monet frenditkin. Tämä voitto on ehdottomasti omistettu kaikille heille. Täytyy pitää kunnon juhlat jossain vaiheessa, Reeo päättää. Teksti ja kuvat Lappe Holopainen SAAN SOSIAALISEEN MEDIAAN ajantasaista tietoa Espoon ja Helsingin latutilanteesta. Katujen ja etenkin jalkakäytävien talvikunnosta en saa tietoa mitään tietoa. Tietoa tulee vain kun astun ulko-ovesta ulos ja varovasti tunnustelen onko nyt Icebug-keli, kevyempien liukuesteiden keli vai tohtisinko lähteä liikkeelle ilman nastoja. Katukäytävien kunnosta ei ole paljon kerrottavaa. Sen paremmin kuin ajoväylienkään. Eihän niille lumikeleillä tehdä juuri mitään. Sen sijaan isojen kaupunkien rakennusvirastot ovat ottaneet kunniatehtäväkseen pitää latuverkostot kunnossa. On oltava lyhyttä ja pitempää reittiä, perinteisille hiihtäjille ja luistelijoille. Pitkään eläneenä muistelen menneitä aikoja. Hiihdin Tahko-hiihdon 60 kilometrin mittaisen lenkin muutaman kerran, kun olin Tampereelta muuttanut Helsinkiin. Olin mukana Hämäläis-osakunnan Ilveshiihdossa. Kolmen päivän aikana hiihdimme Hämeenlinnasta Lahteen, kaiken kaikkiaan 155 kilometriä. Hiihdimme pääosin umpihangessa. Suksemme soveltuivat moiseen menoon mainiosti ja hiihtokuntoa ei mitattu pelkästään kilometrien määrällä. Olen myös nauttinut hyvin hoidetuista laduista ja ihastellut miten helppoa on hiihtää koneella hoidetuille laduilla. Mutta samaan aikaan voisi vaihtoehtona olla jalkakäytävien kunnollinen kunnossa pito tai vaikkapa kaikkien helsinkiläisten leikkikenttien ympärivuotinen aukiolo. Isona toiveena on koko sote-sektorin toimivuus. Innokkaat hiihtävät voisivat itse tehdä latunsa. Säästyyhän monelta energiaa, kun he hurauttelevat autolla latuverkostojen äärelle, energiaa voisi käyttää latujen avaamiseen. Kotini lähellä on metsä kallioineen. Kun pulkkailuun ja kelkkailuun sopivat rinteet ovat saaneet lumipeitteen, kertyy laskettelijoita paikalle joka päivä. Lasku-ura ja ylös kiipeämiseen tarvittava väylä syntyvät ilman kaupungin rakennusviraston työntekijöitä. Liikunta on tärkeää ja meidän kaikkien pitää harrastaa sitä. Lähimenneisyyden talvista on monella muullakin kuin minulla ankeat mielikuvat kävelemisen vaarallisuudesta. Kaatumisvammojen hoitamiseen uppoaa voimavaroja ja varoja vuosittain ruhtinaalliset määrät. Tämän talven lisäuhkana saattaa olla katuvalaistuksen rajoittaminen. Sitten on pakko koronakevään 2020 mallin mukaan vapaaehtoisesti ottaa käyttöön liikkumisrajoitteet. Eläkeväki liikkeelle vain valoisana aikana. Me ripottelemme verorahoja hyvin, hyvin moneen paikkaan. Seurauksena on vähitellen niukkuuden jakaminen joka paikassa, sen sijaan että uskaltaisi rohkeasti käynnistää keskustelun siitä mitä me hyvinvointivaltiolta oikeasti odotamme. Kaiken yllä leijuvat myös todella isot asiat: maanpuolustus ja luontomme vahinkojen korjaaminen ja tuhojen hillitseminen. Ja silti me jatkamme monenlaisten vähemmän tärkeiden asioiden tukemista ja ylläpitoa. Onneksi joulun aikana monella tavalla havahdumme siihen, että Suomessa on paljon enemmän köyhyyttä ja taloudellista niukkuutta mitä meistä useimmat tietävät ja kokevat. Kukaan ei kerää rahaa latujen kunnossapitoon eikä katukäytävien auraamiseen – vielä. Mutta moneen muuhun tärkeään kohteeseen kerätään. Kerran vuodessa voimme tinkiä jostakin omasta ja muistaa muita. Leena-Maija Tuominen Ladulla vai kadulla REEO TIIAINEN Syntymäpaikka: Stadi Nykyinen asuinpaikka: Myrtsi Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi kampaajaheini • Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Meiltä hiuspalvelut ammattitaidolla! Heini 050 344 9777 Elise 09 497 071
6 21.12.2022 Joulunpyhien hartaudet ja jumalanpalvelukset Tule virittymään juhlaan, kuulemaan jouluevankeliumi ja laulamaan tuttuja jouluvirsiä! Jouluaattona la 24.12. • Kirkossa klo 13 Perheiden aattohartaus klo 16 Aattohartaus klo 23 Jouluyön hartaus • Malminkartanon kappelin pihalla klo 16 aattohartaus, ota oma lyhty mukaan Joulupäivänä su 25.12. klo 10 messu kirkossa Tapaninpäivänä ma 26.12. klo 10 sanajumalanpalvelus kirkossa Uudenvuodenpäivän messu su 1.1.2023 klo 10 kirkossa Loppiaisen sanajumalanpalvelus pe 6.1. klo 10 kirkossa Greatest Christmas Carols Wednesday December 21st at 7 pm at Kannelmäki Church. Let’s sing together The Greatest Christmas Carols in English! Welcome to join us! Jouluikkunat • Tervetuloa kävelylle Kannelmäen kirkon valopuistoon ja katsomaan kirkon ikkunassa olevaa jouluasetelmaa. • Jouluikkunat löydät myös Malminkartanon kappelilta, Vellikellonpolku 8, ja Paikasta, Kauppakeskus Kaari, -1 krs Aikuisten piirit sekä lasten ja perheiden kerhot jatkuvat joulutauon jälkeen pääsääntöisesti viikolla 3. Ehtoollishetket keskiviikkoisin klo 18 kirkossa 11.1. alkaen. Keskusteluapua Kirkon keskusteluapu päivystää numerossa 0400 221 180 joka ilta klo 18-24, tai sähköpostilla tai chatissa osoitteessa kirkonkeskusteluapua.fi. Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostitse. SIUNATTUA JOULUA! ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” Av. ma-to klo 9-17, pe klo 9-16 | Purpuripolku 6, 00420 Hki Ota yhteyttä: toimintakoordinaattori, 050 324 4329, asukastalopurpuri@gmail.com | facebook.com/asukastalopurpuri Asukaskahvit Ma klo 11.30-13.00 Kahvittelua, rupattelua ja oleskelua. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Kielikahvila Ke klo 14.00–15.45 Tule harjoittelemaan suomen kieltä käytännössä. Rennossa ilmapiirissä kahvikupin ääressä keskustelemme eri aihepiireihin liittyvistä asioista. Peli-iltapäivä To klo 13.00–15.00 Tervetuloa pelaamaan koukuttavaa Rummikub-peliä. Ajan kulua ei edes huomaa. Neulontapaja Joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 15.00–17.00 (jatkuu 5.1.) Puseroita, sukkia, lapasia tai vaikkapa pipoja. Sohvaperunat Pe klo 13–15 Purpuriin on hankittu TV. Katsotaan yhdessä mittä kannattaa katsoa! Asukastalon joulun poikkeavat aukioloajat Asukastalo sulkee ovensa pe 23.12. klo 15. Ovet avataan jälleen 2.1. klo 9. Loppiaisena 6.12. olemme kiinni. Toivotamme kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta! Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Kirkko Vanhaistentie 6 Virasto ja Klanu, os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka Energiakriisi, maatalouden ongelmat ja velkataakka VAALIT LÄHESTYVÄT ja oppositio luonnollisesti aktivoituu painostaakseen hallitusta välikysymyksillään. On kyselty energian hinnoista ja riittävyydestä talven lähestyessä. Maatalouden osalta perään kuulutetaan riittääkö kotimainen ruoka ja kestääkö kansa ruuan hinnannousua. Ja viimeksi oltiin huolestuneita katuväkivallan kasvusta ja epäiltiin, ettei hallitus ole huolehtinut kansalaisten turvallisuudesta. Ja toki hallituksen leväperäinen taloudenhoito ja maamme velkataakan kasvattaminen saa oppositiolta tuiman tuomion. Hallituksella on omat huolensa sisäisen yhteisymmärryksen saavuttamisessa. Vaalien läheisyys on kuitenkin saanut hallituksen sopimaan sisäiset kiistansa lakaisemalla ne pois pöydältä. Näyttää siltä, että sekä hallitus, että oppositio ovat yhtä mieltä, ettei näin lähellä vaaleja ole syytä keikuttaa tämän enempää venettä. Varsinkin kun koko eduskunta on käytännössä päätynyt samanlaiseen ratkaisuun. Kaiken syynä on tämän käsityksen mukaan Venäjä ja sen toimet Ukrainassa. Pysähtymättä lainkaan miettimään ja erittelemään milloin ja mistä syystä Ukrainan kriisi todellisuudessa alkoi muistetaan vain päivä 24. helmikuuta 2022, jotkut muistavat sentään Krimin päätöksen irtaantua Kiovan oikeistolaisen hallituksen aloittamista toimista venäjänkielisten ukrainalaisten ja krimiläisten oikeuksien kaventamiseksi. Krimiläisten omaa mielipidettä siltä itseltään kysyttiin ensimmäisen kerran kansaäänestyksellä, jonka tulos oli selvä valtaenemmistö kannatti liittymistä Venäjän federaatioon autonomisena alueena. Lännessä ja myös meillä valtamedialla oli valmis mielipide kansanäänestyksellä ei ole merkitystä, kyseessä on Venäjä suorittama laiton Krimin valtaus. Palataan Suomeen. Ukrainankriisin kärjistymistä meillä kuten muuallakin lännessä käytettiin välittömästi Venäjävastaisen propagandan käynnistämiseen. Seurasi talouspakotteita ja henkilöita koskevia sanktioita. Talouspakotteista keskeisin oli energiaan välittömästi vaikuttava öljyn ja kaasun tuontikielto Venäjältä. Sen vaikutus näkyi hyvin nopeasti. Energian tarjonnan supistumista seurasi luonnollisesti hintojen kohoaminen, koska maailmanmarkkinoille eivät muutkaan energian tuottajat lisänneet tarjontaa. Varsinkin kaasun saantiongelmat muodostuivat erityisesti Saksalle kohtalokkaaksi. USA toki auliisti tarjosi omaa nesteytettyä LGN kaasuaan, joka on kuitenkin huomattavasti kalliimpaa, ja jonka vastaanottamiseen ei Euroopassa ole edes riittävästi mahdollisuuksia. USA teki kaikkensa myös Saksan kaasuputkien vastustamiseksi. Yhtä kaikki energian hinta nousi länsimaiden pakotepolitiikan seurauksensa, mutta vastoin totuutta alettiin puhua vain ”Putinin hinnoista”. Kansalaiset ovat valitelleet sähkön hinnannousua. Siitä tosin osa johtuu siirtokustannusten kallistumisesta. Sekin on seurausta Suomen omasta päätöksestä myydä aikanaan sähkön siirtoverkosto ulkomaiselle Caruna firmalle, jonka hintoja Suomen valtio ei voi säännellä. Nyt ihmettelemme miksi sähkölaskuissammne siirtokustannukset ovat selvästi korkeammat kuin itse energian hinta. Maatalous puolestaan valittaa energian hinnan nousun vaikutusta tuotantokustannuksiin. Toinen maatalouden huolenaihe fossiilisten lannoitteiden hintojen kohoaminen ja jopa tuonnin rajoittaminen, joka sekin aiheutuu omista talouspakotepääötöksistämme. Valtion velankasvuun on eniten vaikuttanut eduskunnan omat budjettipäätökset. Armeijan hankinnat ja muut Natopäätöstä edeltäneet ratkaisut ovat johtaneet puolustusmenojen kaksinkertaistumiseen ja velan kohoamiseen jo yli 8 miljardin summaan. Ihme kylläkin ainoakaan puolue ei ole protestoinut tältä osin velan kasvattamista, mutta vaatimuksia muiden budjettimomenttien leikkauksista on kyllä sadellut. Ainoan tätä koskevan puheenvuoron eduskunnassa käytti kansanedustaja Ano Turtiainen esittäessään epäluottamusta koko eduskunnalle. Asia on siltä osin kohta joka tapauksessa meidän äänestäjien käsissä. Se on demokratiaa. Käyttäkäämme tätä oikeuttamme järkevästi. Oiva Björkbacka HELSINGIN KAUPUNGIN turvallisuusja valmiustiimi järjesti Kannelmäen alueen turvallisuutta käsittelevän kokouksen Kanneltalolla keskiviikkona 14.12. Turvallisuuskokouksia järjestetään kaikilla Helsingin kaupunkiuudistusalueilla. Kokouksen tarkoituksena on edistää turvallisuutta ja kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta yhteistyössä viranomaisten sekä seudun organisaatioiden ja yritysten kanssa. Kokouksen alussa tutkija Vesa Keskinen esitteli kaupungin turvallisuustutkimuksen tuloksia ja poliisin edustaja kertoi viranomaisen näkemyksen Kannelmäen turvallisuustilanteesta. Laaja osanotto Kokoukseen osallistui useita Kannelmäen alueellisia toimijoita mm. lapsija nuorisotyöstä, sosiaali-, varhaiskasvatusja koulupuolelta sekä Kannelmäen seurakunnan ja moskeijan edustajia. Kokouksessa oli myös Kaarela-Seuran edustus ja muita Kaarelan alueen aktiivisia yhdistyksiä. Osallistujat kertoivat näkemyksiään Kannelmäen tämänhetkisestä turvallisuustilanteesta verrattuna vuoden 2021 Helsingin turvallisuuskyselyyn. Tuolloin tutkimuksessa tuli esille asuinalueella nähdyn väkivallan ja huumeiden käytön ja julkijuopottelun näkemisen yhteys viikonloppuiltaisin koetun turvattomuuden välillä. Vuonna 2021 Kannelmäessä huolestutti eniten ihmisten häiriökäyttäytyminen, viheralueiden väheneminen, katuväkivalta, ihmisten syrjäytyminen ja huumeiden käyttäjät tai huumekauppa. Kaarelassa, niinkuin muillakin alueilla, juna-asema koettiin usein turvattomaksi paikaksi. Joukkotappelujen uhka Kannelmäen alueella on ollut tänä syksynä joukkotappelujen uhka, joita on on saatu estettyä hyvän tiedottamisen avulla. Kannelmäen urheilupuistossa on myös esiintynyt häiriöitä, esim. tilavarauksen tehneitä ei ole päästetty käyttämään tilaa. Nuorten välillä on esiintynyt sosiaalisten taitojen puuttuessa väkivaltakäytöstä ja kiusaamista sekä toisten nöyryyttämistä. Myös valokuvia on levitelty luvatta. Kokouksessa todettiin, että suurin osa lapsista ja nuorista toimii kuitenkin varsin hyvin ja myös aikuisilla esiintyy erilaista suvaitsemattomuutta ja häiriökäyttäytymistä nuoria kohtaan. Sitratori koetaan yhä turvattomaksi huonon valaistuksen ja epäsiisteyden vuoksi. Tähän on kuitenkin ensi kesänä tulossa muutos, kun sitratoria uudistetaan rakentamalla sinne leikkipaikka lapsille ja lisäämällä valaistusta. Lapsilla ja nuorilla näkyy nyt korostetusti tarve aikuisten huomiolle. Lasten ja vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä on lisättävä. Toimivat yhteistyöverkot ja tiedonkulku varmistettava sekä huolehdittava nuorisopalvelujen ja tukitoimien jatkuvuudesta yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Ehdotettiin myös alueellisten lehtien, kuten Tanotorven, käyttämistä erilaisten kaupungin tiedotustilaisuuksien ja tapahtumien mainostamiseksi. Teksti Nina Strandén Kaarela-Seura ry. Kannelmäen turvallisuuskokous Kanneltalossa LIITY KAARELA-SEURAAN! Liittyminen on helppoa: maksa jäsenmaksu 15 euroa (vuosi 2023) yhdistyksen tilille Nordea FI09 1004 3000 2043 03 ja kirjoita yhteystietosi viestikenttään. Lähetämme infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Saat myös alennusta alueemme palveluista.
7 21.12.2022 KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Aineistot: tanotorvi@eepinen.fi Painos 23.000 kpl Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 seija.kuoksa@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Etuja takasivu: 1,30 /pmm Paino: Botnia Print Oy, Kokkola Jakelu: SSM Oy / Hjex Oy Hankasuontie 3, 00390 Hki http://hjex.fi/jakelupalaute Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa EteläHaagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Tarjous voimassa 24.10.-6.11. Ei koske aiemmin tilattuja mattoja. v a l i k o i m a 1 5 % HELSINKI I VANTAA I ESPOO Liila Viisari Kaari WWW.MATTOKYMPPI.FI Myytävänä tilava läpitalon kaksio Kannelmäessä. Valoisa pohjaratkaisu, vehreät näkymät ja mainio sijainti. Soita ja sovi esittely. Seija, p. 040 567 3029 Bök i Kårböle MITT SENASTE INLÄGG i Tanotorvi berättade om vår resa till Kårböle i Hälsingland i höstas. För oss var det en unik upptäcktsresa till främmande trakter i vårt västra grannland. Ofta är ju resemålet Stockholm. Ländernas gemensamma 600-åriga historia har upprättat kontakter långt bak i tiden. Det intensiva suget till finnskogarna drabbade Carl Axel Gottlund . Men han hade också en avsikt med sin resa. Gottlund föddes den 24 februari 1796 i Strömfors, men växte upp i Juva i södra Savolax. Fadern Matthias Gottlund fungerade som kyrkoherde i Juva. Hemspråket var svenska, men fadern yrkade på att sonen skulle lära sig finska. Efter studenten studerade han vid det Kejserliga Alexanders universitetet i Helsingfors och även vid Uppsala universitet. År 1817 företog Carl Axel , 21 år gammal, en djärv resa till finnskogarna i Dalarna. Djärv var den för att han rörde sig främst till fots, ibland i helt väglösa trakter. Han ville träffa skogsfinnar. Över 200 år tidigare, på 1500och 1600-talen hade över 10.000 finnar lämnat sina hemtrakter i Savolax, Karelen och Tavastland. Levnadsförhållandena i den östra landsändan var svåra och den svenska kungen lockade med skattefrihet, orörda vildmarker och stora skogar. Där kunde finnarna idka svedjebruk, odla säd och hålla boskap. Gottlunds första möte med finnfolket skedde i Ljusdals kommun då en lantpredikan skulle hållas med så många som 300 personer , de flesta ättlingar till finnar som hade samlats från kringliggande byar. Katekesförhöret förklarade den stora folkmängden. Gottlund blev illa berörd då han såg många personer, sina tidigare landsmän, med uppsvullna och blekgula kroppsdelar. Skörden hade slagit fel året innan. Barkbrödet var inte tillräcklig näring. Prästen bekräftade att han begravt många som dött i svält och flera skulle de bli. Under Gottlunds tre månader långa resa träffade han bl.a Eric Pehrsson Pulkinen i Tornimäki och familjen Kasakka som bodde i Björkberg (Lehtomäki) Gottlund gillade folket i Björkberg och ett ömsesidigt förtroende uppstod. Finnfolket hade till en början undrat varför en man som Gottlund ids komma till dessa oländiga trakter. Han fick övertyga människorna om att han kommit för att nedteckna seder och bruk i finnskogarna. Gottlund fick prova sonen Adam Gustavsson Kasakkas gevär. Han var mycket imponerad av vapnet och skrev detaljerade anteckningar om vapnet. Han skrev också: Denna bössa, liksom de flesta här på skogarne, förfärdigad af Finnarne i Fågelsjö. På vår Kårböleresa gjorde vi en utfärd till Fågelsjö. Då visste vi inte om Carl Axel Gottlund och hans besök till Fågelsjö, om att vi vandrade i Gottlunds fotspår. Gottlund mötte Halfar Andersson Tossavainen , en av de förnämsta böss-smederna i byn. Gottlund konstaterade välståndet i Fågelsjö, Gammelgården. Välståndet hade tillkommit av bösstillverkningen. Sista ägarna, det barnlösa paret Kristina och Mårten Persson , också ättlingar till skogsfinnar, donerade gården till kommunen. Ljusdals kommun äger Helsingegården idag och den förvaltas av Fågelsjö hembygdsförening. Fågelsjö Gammelgård är upptagen år 2012 i UNESCOS världsarvslista tillsammans med inalles sju Helsingegårdar. Gårdsmiljön är mycket sevärd. Böss-smedjan finns kvar och där berättade vår utmärkta guide Kaius Bodin om sjömalmen och bösstillverkningen av järn och om trädelarna som tillverkades i snickeriet invid. Gammelgården står orörd efter att Kristina och Mårten flyttade över gårdstunet till det nya sk Amerikahuset år 1910. De tog endast silvret med sig. Det gör mangårdbyggnaden mycket speciell. I storstugan hänger fortfarande en mängd bössor. Tänker att Gottlund säkert tog Fågelsjöbössan med sig till Finland när han flyttade med sin fru Charlotta och två döttrar. I Finland innehade han lektorstjänst i finska vid Kejserliga Alexanders universitetet i Helsingfors och bodde på Elisabethsgatan till sin död 1875. Gottlundska gården revs 1907. Gottlund kan gott jämföras med Elias Lönnrot , då han också nedtecknade runor och dikten om Sampo. Tyvärr hann han inte se sina dagboksanteckningar tryckas. Det hände först 1928 över 50 år efter hans död. Tack vare Gottlund vet man om livet i finnskogarna. Där är han fortfarande en mytomspunnen legend och sverigefinnarnas dag firas på Gottlunds födelsedag den 24 februari. Gottlund skrev mycket om elddon och bastur och ett är säkert att julbastun eldades i finnskogarna. Traska varsamt i upptrampade fotspår, man vet aldrig vad man kan hitta. God Jul önskar Astrid Nurmivaara I Gottlunds fotspår MINUSTA YHTEISKUNTA VAIKUTTAA usein lapsivihamieliseltä. Ihan kuin Suomessa lapset edelleen saisivat näkyä, mutta eivät kuulua. Kahden lapsen äitinä sanon kokemuksen syvällä rintaäänellä, että jos lapset ovat pidemmän ajan hipihiljaa ja paikallaan, silloin on yleensä joku vialla! Kyseessä voi olla hengenvaara tai hiljainen keppostelu. Joka tapauksessa, lapsiin liittyvä ominaisuus on meteli. Piste. Lapsia ei kuulu säilöä sisätiloissa, poissa aikuisten silmistä. Jos tämä nyt tulee jollekulle uutena asiana, niin kerrottakoon, että ideana on, että vanhempi tekee yhdessä lapsensa kanssa asioita. Ajelee busseilla, hissillä, kävelee kadulla, hiipii ehkä pusikossa osana agenttileikkiä, käy konserteissa, museoissa, kaupassa, kirjastossa, uimahallissa, pelaa jalkapalloa pihalla ja niin edelleen. Ja vaikka se tuottaisikin epämiellyttäviä tuntemuksia muille lähistöllä päivystäville aikuisille, niin se on heidän ongelmansa. Omien lapsieni ollessa pieniä ja meidän matkustaessa yhdessä bussilla, huomasin, että salaa toivoin heidän käyttäytyvän kuin kirkossa. Hartaina ja hiljaisina, lähes eleettä istuen paikallaan ja maisemia katsellen. Mutta ei. Lapsieni kuuluvat äänet kaikuivat bussissa ja heidän keskustelunsa ja levoton liikkumisensa kaikuivat pääni sisällä tuhatkertaisina. Ensi alkuun nolostutti. Sitten totuin ja nykyään se jo hymyilyttää. Minun eloisat radioni! Mielestäni lapsia ei useinkaan osata kohdata. Palvelutilanteissa heidän ylitseen puhutaan tai heihin suhtaudutaan ylimielisesti. Kerrotaan asioita opettavaan sävyyn niin, että minun tekisi mieli ärähtää, että vaari on hyvä ja lopettaa valistamisen. Lapsien kohtaaminen vaatii kuuntelun taitoa sekä uteliasta mieltä. Sen kerran, kun tapaa lapsia arvostavasti kohtelevan ammattilaisen, jää se mieleen. Eräässä pizzeriassa olemme tavanneet hulvattoman tarjoilijan. Perheemme arpoessa tilauksia, tarjoilija tuli paikalle ja keksi pizzoille hyvin mielikuvitukselliset täytteet, vitsaili lasten kanssa ja oli ystävällinen Asiakaspalvelija isolla aalla. Toisen kerran tullessamme pizzeriaan toivoimme koko perhe, että juuri hän olisi vuorossa. Ja hän oli! Hän muisti meidät ja pääsimme jopa keittiöön kurkistamaan suuren suurta kattilaa, jossa ravintolan risotto valmistetaan. Hienot ravintolat ovat oma lukunsa. Ei sellaiseen viitsi lasten kanssa lähteä, kun joutuu itsekin koko ajan jännittämään, onko perheemme jotenkin liikaa kyseiseen ympäristöön ja miten siellä pitäisi olla ja ehkä pitäisi itsekin vetää vatsaa koko ajan sisään ja oikaista ruotoa. Viime kesänä koululaisten kesäloman kynnyksellä päätimme repäistä ja menimme tyyriiseen ja suosittuun ravintolaan koko perhe. Ykköset päällä ja hiukset kammattuina. Oi, miten ihana ilta se olikaan! Söimme ja nautimme hyvästä ruoasta ja kivasta tunnelmasta. Perheen valikoivammatkin syöjät löysivät mieleistä ruokaa ja nauttivat. Pöydästämme näki suoraan keittiöön ja lapset saivat ihailla syödessämme huippukokkien ahkerointia. Ollessamme lähdössä kokki tuli juttelemaan meidän kanssamme. Hän kyseli lapsilta mielipiteitä ruoasta ja kehui, miten hienosti perheen pienin oli jaksanut istua paikallaan, vaikka se istuminen onkin tosi tylsää. Olemme tavanneet monia sairaanhoitajia ja lääkäreitä, jotka kohtaavat lapsen arvostavasti. Selittävät selkokielisesti, mitä tutkimuksissa tuleman pitää ja pysähtyvät kuuntelemaan lapsen kysymyksiä ja vastaavat niihin. Ottavat lapsen kokeman pelon tosissaan eivätkä vähättele tunnetta. Luulisi tässä palvelumuotoilua ja erilaisia asiakasrajapintoja korostavassa maailmassa, että lapset huomioiva asiakaspalvelu olisi ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Ikävä kyllä näin ei ole. Kaikki edellä mainitut ammattilaiset ovat löytämiämme harvinaisia timantteja. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Lapsen ei kuulu olla hiljainen koriste ETKÖ SAANUT TANOTORVEA? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi Tässä tulee hyvä lehti!
8 21.12.2022 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Suosi paikalli sia palvelui ta! PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Kaarnatie 4, 00410 Hki Tinatie 5, 00440 Hki P. 045 220 9888 Kuparitie 14-16 , E-rapun pääty P. 040 161 4554 Kaarelantie 14, Helsinki Puh. 050 436 5484 maununneva@k-market.com facebook.fi/kmarketmaununneva MAUNUNNEVA Palvelu pelaa: ark. 7-22, la 9-22, su 10-22 Laadukas lähikauppasi Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan PARTURI KAMPAAMO HANNASTIINA P. 09 566 6129 SITRATIE 1, 00420 HKI Ravintola BRITANNIA Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki P. 020 719 1975 • www.britannia.fi Av. ma-to 10.30-24, pe 10.30.-04, la 12-04, su 12-24 Kauppakeskus Kaari Aino ackténtie 8, 00400 Helsinki | P. 09 588 5595 Avoinna ark. 9-17, la 9-14 | www.kultakaraatti.fi ProHius parturi-kampaamo Parturi-kampaamotyöt Klaneettitie 4 P | P. 045 896 6666 Kaustisenp.3, Kannelmäki puh. 0400 605 692 • Lattiapäällysteet • Maalit Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN 30 v. www.hmtm.fi EHT Ossi Vallemaa EHT Tero Roine ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ON HAMMASPROTEESIEN ASIANTUNTIJA VA R A A A I K A M A K S U T TO M A A N TA R K A S T U K S E E N ! • Tark is tu ta m yös h ampaaton • H ammasproteesit on syytä välein ja uusia 5-10 vuoden • TE E MME MYÖS KOTIJA PA LVELU TALOKÄYNTEJÄ! Hauskaa joulua ja turvallista uuttavuotta! Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki Käynti Kaupintien puolelta. www.marileino.fi Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 I info@automuovikem.fi I www automuovi.fi Hankasuontie 7, 00390 Helsinki | puh. 020 712 0500 info@automuovikem.fi | www.automuovi.fi Kaarelantie 84, 00420 Helsinki • Puh. 045 638 0254 www.rmphuolto.fi • asiakaspalvelu@rmphuolto.fi Puustellintie 1, 00410 Hki 050 574 3070 Avoinna ma-pe 9–19, la 10–19, su 10–16 ja Kaarela-Seura toivottavat lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2023! Nähdään taas ensi vuonna! Avaamme joka päivä klo 15 Tervetuloa tutustumaan laajaan olutvalikoimaamme! Naapurinkuja 2, Vantaanlaakso www.olutravintolajano.fi Kannelmäen Kampaamo-Parturi Kaarelantie 97, Helsinki • 09 538 834