• kÄytÄ heijastinta ! Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi Luonnollinen omega-3 Krilliöljykapseli OmegaRed 60 kaps. 25 (norm. 35,68) rajoitettu erä No 3 7.3.2012 · 48 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Lumikasat vaikeuttavat ihmisten arkea
• 2 7.3.2012 lääkäri on nyt lähelläsi mehiläinen myyrmäki Jatkuvasti laajentuvat erikoislääkäripalvelut, mm. Fysiatri Geriatri Gynekologi Korvalääkäri Lastenlääkäri Neurologi Ortopedi Psykiatri Tutkimuspalvelut Laboratorio Röntgen Mammografia Ultraäänitutkimukset Meiltä myös pientoimenpiteet ja rokotukset. on avannut ovensa osoitteessa Liesikuja 5, Vantaa. Palvelutarjontaamme kuuluvat: Yleislääkärin & sairaanhoitajan vastaanotto - myös ilman ajanvarausta Työterveyslääkärit Mehiläinen Myyrmäki sijaitsee keskeisellä paikalla Liesitorilla. Liikenneyhteydet: M-juna, Vantaan sisäisen liikenteen bussit 31, 36, 43­45, 50-57. Aukioloajat: ma­to klo 7.30­20, pe klo 7.30­18. ajanvaraus www.mehilainen.fi/ajanvaraus tai yleinen, pk-seutu p. 010 414 00, työterveys p. 010 414 0666 tutustu palveluihin ja asiantuntijoihin tarkemmin: www.mehilainen.fi SATO VuokraKoti Kutomotie 10a, 00380 Helsinki - kaupunkikoti Talissa SATO OmistusKoti Kutomotie 8 B, 00380 Helsinki - HUONEISTOESIMERKIT JA VUOKRAT 2h+kk, 38,5 - 41,5 m2 2h+kk, 48 - 49,5 m2 2h+kk, 56,5 - 60 m2 Asunnot muuttovalmiita 1.5. HUONEISTOESIMERKIT 3h+k+s, 110,5 m2 3h+k+s, 68,5 m2 2h+k+s, 59,5 m2 2h+kk, 46,5 m2 SATO Vuokraus ja myynti, Mikonkatu 7, 00100 Helsinki, sato.fi Puhelujen hinnat Suomessa: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.
• Pääkirjoitus Kun lumityöt laiminlyödään 7.3.2012 3 L iikenteessä on jokavuotisena ilmiönä ollut, että talvi tulee yllätyksenä. Nyt tuo sama probleema on vallannut myös monet taloyhtiöt ja ostoskeskukset. Näin on käynyt mm. Kannelmäessä ja Myyrmäessä. Lunta on tullut niin paljon, että huoltoyhtiöt, rakennusvirastot ym. eivät oman ilmoituksensa mukaan pysy aina perässä, puhumattakaan että ennakoisivat tulevaa. Kohtuuhintainen asuminen - mitä se on ? - Mitä tarkoittaa kohtuuhintainen asuminen? Miten ja millä sitä mitataan? Tätä miettii Heka Haagan ja Heka Malminkartanon alueellisen isännöinti- ja kiinteistöylläpitoyhtiön toimitusjohtaja Liisa Syrjänen. - KOHTUUHINTAISEN asumisen arviointi on tosi vaikeata. Vuokrantarkistuksen yhteydessä mietin aina sitä, selviävätkö asukkaat korotuksen jälkeen uudesta vuokrasta? Syrjänen pohtii. Kiinteistöjen vuokrasaatavien määrästä raportoidaan niiden hallituksille 6-8 kertaa vuodessa. Kaupungin vuokrasaatavat ovat yleisesti ottaen vähentyneet, paitsi viime vuonna, jolloin niiden määrä oli korkeampi kuin vuonna 2008. Asukkaiden vuokranmaksukyky on heikentynyt. Syrjänen sanoo, että asian suhteen ei paljon ole tehtävissä. - Voimme vain antaa neuvoja, mistä hakea tukea. Jos joku haluaa vaihtaa asuntonsa pienempään ja halvempaan, pyrimme auttamaan. Käytämme kaikkia olemassa olevia keinoja ihmisten tukemiseksi. Olen huolissani asukkaiden toimeentulosta ja koetan huolehtia siitä, että asumisen edellytykset säilyvät ja vuokra pysyy tasaisena. Vuokralaiset maksavat kykyjensä mukaan, mutta kustannukset on hoidettava. Ihmisten hätää pitää ymmärtää, mutta tiukkuuttakin on oltava. Nykyisin Haagassa vuokra on noin 10;-/m2 ja Malminkartanossa alle 11;-/m2. puoli on siinä, että on taattu turvallinen asuminen sekä järjestelmällinen hoito ja kunnossapito. Yhtiöiden talous on reilassa ja korjaukset hoidetaan silloin, kun niihin on tarve. Huonoja puolia on mm. se, että asukkaat eivät voi valita naapuriaan. Meteliä ja häätöjä on koko ajan. Häiriöihin on puututtava joskus kovallakin kädellä. - Asumisen opettaminen koskee paitsi suomalaisia nuoria myös kaikkia asuntoihin muuttavia. Monesti käy niin, että kun on saatu vuokra-asunto, ei ollakaan tyytyväisiä vaan asenne on " tähän on jouduttu", vaikka kysymys itse asiassa on onnen potkusta. Kun asuntoon "on jouduttu", siitä alkaa vaatimusten virta. Vaatimuksia joita vuokranantajalle esitetään, ei ole kuitenkaan sopeutettu asukkaan omaan maksukykyyn. - Kyllä minä usein kaipaan "vanhojen mummojen tyytyväisyyttä". Nykyisin puuttuu lähes kokonaan vanhan ikäpolven huolehtivaisuus ja yhteisvastuullisuus. Asukkaat ovat ihan syystä hiiltyneet. Siinä ei auta selittelyt, kun esimerkiksi Kannelmäen ostoskeskuskuksessa kasataan lumiröykkiöt niin, että ostarin liikkeitä ei aina erota tai kun parkkipaikat jätetään auraamatta ja ihmiset joutuvat tarpomaan syvässä hangessa. Myyrmäessä huoltoyhtiö puolestaan on laiminlyönyt pihan hoitamisen ja pelastustiet ovat olleet auraamatta. Näin toimiessaan huoltoyhtiöt syyllistyvät huolimattomuuteen ja saattavat asukkaat jopa vaaralle alttiiksi. Pelottavaa on ollut myös katsella katoilla olevia valtavia lumikasoja ja jääpuikkoja, joita niitäkin ehditään pudotella viiveellä. Sekä Kannelmäen ostarilla että Myyrmäen Kuohurinteellä ambulanssit ovat olleet vaikeuksissa. Myyrmäessä kävi jopa niin, että sairasauto ei päässyt paksun lumen takia ajamaan rapun eteen, vaan asiakas oli noudettava paareilla kinttupolkua kulkien. Selvää on, että huoltoyhtiö toimii silloin edesvastuuttomasti, jos se jättää sovittuja tehtäviä hoitamatta. Jos huoltoyhtiö ei lumisateen vuoksi suoriudu tehtävistään, osoittaa se kyseisen yhtiön kyvyttömyyttä. Kysymys lieneekin resurssoinnista, väärästä johtamisesta tai molemmista. Kun Kannelmäen ostari täytetään lumikasoilla, asian tekee ihmeelliseksi sekin, että Kaarelassa on kaksi lumenkaatopaikkaa; yksi Hakuninmaalla ja toinen Kannelmäessä. Niihin rahdataan lumia ympäri Helsinkiä ja Vantaata, mutta Kaarelan omat lumet pukataan haitaksi ihmisten eteen. Käsittämätöntä toimintaa. Järki hoi! Älä nyt jätä. Liisa Syrjänen miettii miten asukkaat selviävät vuokristaan. ko huomioida asumisessa. Se tarkoittaa vaikkapa keittiöiden alakaapistojen rakenteita, lasitavaraa ym. Talojen jäteasemat on suunniteltava niin, että niihin mahtuvat erilaiset säiliöt. Kaupungin vuokra-asumisessa joskus nousee esille ns. asumisoikeus. Jotkut valittavat sitä, että vaikka ihmisten tulotaso on noussut, he yhä saavat asua kaupungin asunnossa. Syrjänen ei näe tätä ongelmana vaan on sitä mieltä, että silloin kun asukas on asunnon saanut, hän on täyttänyt sille asetetut vaatimukset. Hänellä on oikeus asuntoon niin kauan kuin hän haluaa. Ihmisten vaihtuvuusprosentti kaupungin asunnoista on pieni. Asukkaat eivät halua pois tutuista ja turvallisista maisemista. vaikuttaa. Kaavoittajilla ei aina ole käsitystä rakennettavan alueen tarpeista, ja tällöin tiedonvälityksellä on tärkeä rooli. Osaava henkilöstö Vuodenvaihteessa Helsingin kaupungin ARA-asuntojen omistajaksi vaihtui Helsingin kaupungin asunnot Oy. Tällöin 21 kaupungin kiinteistöyhtiötä sulautui siihen. Joukossa Heka Malminkartano Oy, Heka Haaga ja Heka Kannelmäki, jotka ovat nyt Helsingin kaupungin asunnot Oy:n omistamia isännöinti- ja kiinteistöjen ylläpitoyhtiötä. Merkonomi, rakennusmestari Syrjänen on toiminut Haagan Kiinteistöt Oy:n (mukana myös Pitäjänmäen vuokratalot) toimitusjohtajana vuodesta 2006 lähtien ja kuluvan vuoden alusta hän otti vastaan kolmen vuoden pilottiprojektin, kun ryhtyi vastaamaan kahden alueen, Heka Malminkartanon ja Heka Haagan, toiminnasta. Asukkaita Malminkartanon ja Haagan kaupungin asunnioissa on noin 7000. - Projektin onnistuminen edellyttää vastuiden siirtämistä organisaatiolle. Tehtäväkuvia on muutettu ja osia niistä siirretty keskijohdolle. Joka paikassa tämä ei ehkä onnistuisi, mutta täällä se on mahdollista, sillä apunani on ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. Se on koko toiminnan aa ja oo. Poliisi lisää näkyvyyttä Poliisi lisää näkyvyyttä ja ilkivaltaa ennaltaehkäisevää läsnäoloa erityiasesti Malminkartanon ja Kannelmäen alueella. Tämän lupaavat Helsingin poliisipäällikkö, poliisikomentaja Jukka Riikonen ja apulaispoliisipäällikkö Lasse Aapio vastauksessaan Kaarela-Seuran kirjelmään, jonka seura lähetti poliisikomentaja Riikoselle 18.1.2012. Kirjeessä ilmaistiin seuran huolestuminen Kaarelan alueen turvallisuudesta tulevaisuudessa. Poliisien vastauksessa todetaan, että pohjoisessa poliisipiirissä Malminkartano ja Kannelmäki ovat olleet erityisenä valvontakohteena erityisesti viimeisen vuoden aikana. "Pohjoisen poliisipiirin lähipoliisit käyttävät työajastaan suuren osan tällä alueella ja jalkautuvat suunnitelmallisesti erityisesti nuorison suosimiin kokoontumispaikkoihin, kuten nuorisotalolle ja kirjaston ympäristöön." Riikonen ja Aapio korostavat, että asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on Helsingin poliisille tärkeää. Poliisien kirjelmässä todetaan, että virkamiestyöryhmien tavoitteena on kartoiottaa alueiden erityisiä huolenaiheita ja yrittää vaikuttaa niihin mahdollisimman tehokkaasti. Yhtenä tavoitteena on myös tiedonkulun tehostaminen alueen toimijoiden välillä. Poliisilaitoksen lähipoliisit toimivat tiiviissä yhteistyössä myös alueen koulujen kanssa. Oppilaille annetaan opetussuunnitelman mukaista laillisuuskasvatusta, koulujen henkilökuntaa ja opettajia puolestaan tuetaan ongelma- ja rikostapauksiin liittyvien asioiden hoitamisessa. Riikonen ja Aapio lupaavat, että poliisi julkaisee lehdessämme näkyvästi aluepoliisimme yhteystiedot sekä kannustaa ja helpottaa tiedotuksella rikosilmoitusten tekoa vahingontekotilanteissa. "Poliisi voi jatkossa tiedottaa lehdessä esimerkiksi lähipoliisin yhteystiedoiosta sekä antaa neuvoja lukijoille muun muassa rikosilmoituksen tekemiseen liittyen." Todettakoon, että Riikosen ja Aapion 8.2.2012 päivätyn kirjelmän jälkeen sen paremmin lähipoliisi kuin muutkaan tahot eivät ole olleet yhteydessä lehteemme eli niin Tanotorven toimitus kuin Kaarela-Seurakin odottaa mielenkiinnolla ryhtyvätkö virkamiehet myös sanoista tekoihin. Kierrätys ongelma Syrjänen kertoo, että asukkaat koettavat kylläkin huolehtia ympäristöstään, mutta siltikin kierrätys on noussut ongelmaksi. Suurin pulma koskee koti-irtaimistoa. Käytetyt huonekalut jätetään yhtiön hoidettavaksi taivasalle. Tavaroita ei viedä esimerkiksi kierrätyskeskukseen vaan ne jätetään roskiksen viereen. Monissa kiinteistöissä on jouduttukin menemään kameravalvontaan, koska se on ainoa valvontakeino joka puree. Ensi kesänä laki muuttuu sähköelektroniikkaromukierrätyksen osalta ja tätä jätettä varten sekajätesäiliöiden tilalle tulevat ser-säiliöt. Myös Haagassa ja Malminkartanossa on tarkoitus siirtyä ser-säiliöiden käyttöön. Pelkästään Haagassa syntyi viime vuonna kierrätettävää jätettä noin 17 tonnia. - Myös kierrätys on jatkossa pak- Kateutta ilmassa - Kun asukasta vaaditaan tulotason nousun vuoksi muuttamaan pois kaupungin asunnosta, se on enemmänkin jonkinlaista kateutta. Syrjänen sanoo, että kaupungin olisi oltava aktiivinen vuokratalojen rakentaja. Esimerkiksi Haagaan on nousemassa yksi talo, mutta Malminkartanoon ei yhtään. - Pienipalkkaisten asunnon tarve on valtava. Asuntojen tarjonta olisi yksi tapa pitää vuokrat kohtuullisena. Alueiden lisärakentaminen on vaikeata; tontit ovat pieniä eikä niillä ole enää rakennusoikeutta. Omistuspohjalta kaikki on kuitenkin mahdollista. Suunnittelulla voidaan Turvallisuus tärkeätä Syrjänen on sitä mieltä, että kaupungin asunnossa asumisen hyvä Kari Varvikko Helsingin Mestari nousee Ajomiehentielle SUOMEN VUOKRAKOTIEN As Oy Helsingin Mestari on rakenteilla Ajomiehentie 8:aan Konalan kasvavalle asuinalueelle kauppakeskus Ristikon viereen. Monipuolinen kokonaisuus valmistuu loppuvuodesta. Yhtiössä on kaksi porrastettua kerrostaloa, joissa on 3-6 kerrosta. Huoneistovalikoimaa löytyy noin 40 neliöisistä yksiöistä ja kaksioista 83 neliön nelikoihin. Huoneistoja taloyhtiössä on yhteensä 92. Pohjaratkaisut ovat käytännöllisiä ja väljiä. Kaikissa huoneistoissa on joko parveke tai ranskalainen parveke (42m2 yksiöt). Ensimmäisen kerroksen asuntoihin rakennetaan viihtyisät asuntopihat. Parvekkeita ei lasiteta. Mestarin asukkaiden yhteiseen käyttöön rakennetaan taloon myös talosauna, kerhotila, talopesula ja kuivaushuoneet. Ympäristöstä löytyvät myös tarvittavat koulut, päiväkodit ja Pitäjänmäen palvelut sekä Malminkartanon palvelut Vihdintien toisella puolella. Omalle autolle voi vuokrata paikan Mestarin alle rakennettavasta pysäköintihallista. Lemmikit ovat Mestarissa sallittuja. Tupakointi on yhtiössä sallittua vain siihen erikseen osoitetuilla paikoilla. Yhtiöjärjestyksen mukaan tupakointi on kielletty huoneistoissa ja niiden parvekkeilla. Kari Varvikko Mestari sijaitsee aivan kauppakeskus Ristikon vieressä.
• 4 7.3.2012 MAJAVAN MATKASSA Nitistä voimattomuus ­ työelämä haltuun Antaako arkinen elämä sinulle onnistumisen kokemuksia vai tuntuuko siltä, että roikut koko ajan löysässä hirressä? Helsingin työväenopiston luentosarjassa "Nitistä voimattomuus ­ (työ) elämä haltuun" tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan tilaa ja esitetään erilaisia näkökohtia työelämässä ja yleensä elämässä jaksamiseen. YKSI PUHUJISTA ON Helsingin Yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa pro gradu ­tutkielmaansa tekevä Oskari Niitamo. Hän kertoo, että luentosarjan lähtökohtana oli se, kuinka työelämän raskaus ja pätkätyöläisyys tuntuvat yhä useamman ihmisen elämässä. Monien elämästä puuttuu työn tuoma jatkuvuus, ja ihmisten välinen eriarvoisuus ja tuloerot ovat lisääntyneet. Omassa esityksessään Oskari Niitamo tulee kertomaan työyhteisöllisyydestä ja sen tärkeydestä työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Työyhteisöllisyys on työpaikalla koettua yhteisöllisyyttä, vähän niin kuin vanhan ajan kyläyhteisöissä. Se tarkoittaa luottamusta muihin ihmisiin ja tunnetta siitä, että ollaan samassa veneessä. Tarvittaessa saadaan tukea ja apua arjen pieniin ja isoihin asioihin. Sarjan ensimmäisellä luennolla käsitellään myös työhyvinvointiin liittyviä ilmiöitä: työuupumus ja stressi ovat läheisesti yhteydessä työhyvinvointiin. Voiko työstressiä ennaltaehkäistä? Työhyvinvoinnin kokeminen on yksilöllistä, minkä vuoksi persoonallisuuden erojen huomioon otto on ensiarvoisen tärkeää. Luennolla keskitytään yksilönäkökulmaan Oskarin yhteisöllisyyden vastakohtana. Tarkoituksena on myös antaa viitteitä siitä, kuinka työhyvinvointia voidaan edistää eli puhutaan työhyvinvoinnin kehittämisestä. Ihmisen menestyminen ei aina riipu pelkästään hänen omasta ahkeruudestaan ja jaksamisestaan. Sarjan toisella luennolla käsitellään yhteiskuntaluokkien välisiä eroja ja niiden vaikutusta ihmisten saamaan koulutukseen. Kahden viime vuosikymmenen aikana niin tuloerot, koulutuserot kuin monet muutkin perinteisesti yhteiskuntaluokkiin liitetyt eroavaisuudet ovat kasvaneet maassamme. Viime vuosina myös keskustelu luokkaeroista on pitkän hiljaisen ajanjakson jälkeen lähtenyt uudelleen käyntiin. Käkeä kukutellessa JOSKUS TAPAHTUU NIIN, että kaikin puolin paskamaiseksi tunnettu ihminen alkaa ikääntyessään muuttua ystävälliseen suuntaan, jotenkin siedettäväksi. Asiat eivät ole oikein ja tällöin on syytä huolestua. Vanhan kansan ihmiset alkoivat tuumia, että mahtaakohan tämä luonteestaan vieraantunut enää montaa kertaa "käkeä kukuttaa". Ihmisellehän on luontaista paremminkin vanhemmiten äreytyä ja muuttua jonkinlaiseksi risukarhiksi kaikkiin asioihin nähden. Ikäväksi heittäytymisen lisäksi hän tulee usein suorastaan vainoharhaiseksi, jatkuvasti ori joku varastanut jotain tai ainakin meinannut, pahaa puhutaan selän takana ja salaliittoja nähdään kaikkialla. No, hyvähän on tietysti se, etteivät paranoidisen ihmisen päivät käy pitkiksi, koko ajan täytyy valppaana olla... Tietysti ennen oli kaikki paremmin, nyt ei kukaan osaa tehdä mitään ja jos tekee, niin väärin kumminkin. Joopa joo, helpoimmalla pääsee kun myöntelee vaan. Olen seurannut huolestuneena omaa pehmiämisprosessiani sekä suhtautumistani eri elämän ilmiöihin. Lasten, vanhusten ja eläinten huono kohtelu riepoo mutta minkäs teet, markkinavoimille ei mitään mahda. Heikoimmat rytätään armotta, tehokkuutta, tehokkuutta, sitä tarvitaan. Toisaalta kuitenkin, jotkin asiat ovat mielessäni muuttuneet. Samantekeviksi ovat muuttuneet poliittiset suuntaukset ja itse poliitikot, asiat jotka saivat aiemmin kiukkuni nousemaan. Nyt olen tyytyväinen kunhan asiat hoidetaan hyvin ja oikeudenmukaisesti. Vai olisivatkohan sitten puolueet ja poliitikot muuttuneet? Ennen pidin vaikkapa Paavo Väyrystä "vihonviimeisenä, luonteettomana ketaleena. Olin väärässä. Mieshän on mitä mukavin ja kannatettavin tyyppi mitä ajatella saattaa. Sitä samaa ei voi sanoa kaikista nykykeskustalaisista. Tuhannesti onnea puoluejohtajakisaan. Näytä niille, Paavo. Aikoinaan pidin Kanervaa Väyryseen verrattavana lierona. Siinäkin asiassa olin väärässä. Kanervasta kehkeytyi mitä mukavin mies. Kanervan ongelma on käsittääkseni lääketieteellinen. Entisenä lääkintämiehenä olettaisin, että tupla-tripla-annos jarrua olisi tehnyt terää ja mies olisi pystynyt hoitamaan sekä työnsä että harrastuksensa tasapuolisesti. Kanerva olisi ollut tosi hyvä ulkoministeri jatkossakin. Kerran se Wiklund iskee Ikellekin. Alkaa hänellekin "Kaamasen tie" kuten meille kaikille aikanaan. Silloin Ike voi tehdä väyryset ja hypätä taas stagelle. Ike on tunnetusti niitä miehiä, jotka eivät anna periksi. Kansa rakastaa tekomiehiä ja on valmis antamaan anteeksi kaiken menneen. Mokia tehdään ja mokat korjataan. Täytyy tunnustaa, että olen aina suhtautunut jotenkin huvittuneesti näihin paljon esillä olleisiin ja kiitettyihin "hinthaaralaisiin". Suhtautumiseeni on varmasti vaikuttanut aikaisempi kovasti jyrkkä, jopa vanhatestamentillinen asenne näihin hauskoihin poikiin. Olipa koko touhu kriminalisoituakin takavuosina. Silloin nämä ihmispolot joutuivat etsimään seuralaisiaan yleisistä käymälöistä kaulukset pystyssä, keltainen kamelinkarvatakki yllään. Eivät he tosiaankaan tuolloin pyörähdelleet linnan juhlissa eivätkä muutoinkaan pitäneet kovin korkeaa profiilia taipumuksillaan. En missään nimessä tuomitse heitä ainakaan noin moraalisessa mielessä vaan siksi, että touhu on turhaa noin väestönlisäystä ajatellen. Suomi kaipaa kipeästi yhteiskuntakelpoisia uusia kansalaisia. Ongelma on sama koko läntisessä, sivistyneessä maailmassa. Väki vanhenee ja vähenee. Ongelmaan voidaan puuttua verotuksen ja palkinnan keinoin. Yksityiskohtiin en nyt tässä mene, koska en halua jälleen kerran saada suvaitsevuushihhuleita kimppuuni. Sellainen asia tuli mieleeni, että uskovaiset voisivat rukoilla näiden "perämiesten" puolesta kuten Amerikassa on tehty. Tulokset ovat olleet tietääkseni melko lupaavia varsinkin rajatapauksissa, joissa pelimies itse ei ole oikein tiennyt mitä tekee. Olen kovasti tyytyväinen Niinistön voitosta. Hän on uskoakseni heppu, joka veisaa pitkät peet siitä, mihin hänen valtaoikeutensa riittävät. Tuskin hän malttaa olla hiljaa jos ongelmia ilmenee. Onhan hän pistänyt kuriin öykkäröintiin taipuvaiset änkyrä-kokoomukselaisetkin, vaikkei hän ole puheenjohtajakaan ollut. Hänellä riittää rohkeutta ja auktoriteettiä. Niinistö voisi ottaa kantaa monenkinlaisiin suomalaisia vaivaaviin asioihin kuten tolkuttomaksi menneeseen kännäilyyn ja tupakointiin, liikkumattomuuten ja ylensyöntiin jotka kaikki tekijät huonontavat suomalaisten elämänlaatua ja työtehoa. Tämä on tietysti eräänlaista terveysfasismia, totta kai, mutta ankarasti läpivietynä kaikki voittaisivat ryhtikampanjasta. Hän on itse hyvä esimerkki siitä, miten terveelliset elämäntavat vaikuttavat. Kaikki me tiedämme, että porukassa on mukavampi alkaa noudattaa hyviä asioita. Eiköhän laiteta terveys kuntoon... Valokuva: Luke Addison Seuraavalla luennolla kerrotaan erilaisista keinoista ja välineistä, jotka auttavat vuorovaikutuksessa sellaisten lasten kanssa, joilla on puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeuksia. Vaikka nämä menetelmät on alunperin kehitetty erityislapsia varten, niin niitä voi hyvin soveltaa kaikkien lasten kanssa. Luento sisältää paljon käytännön esimerkkejä ja ideoita: keille puhetta tukevat menetelmät sopivat käytettäväksi, millaisia keinoja on olemassa, miten kuvia, piirtämistä ja tukiviittomia voi käyttää kommunikaation tukena. Oskari Niitamo toivoo, että luentosarja kertoisi kuulijoille, että jaksamattomuuden ja turhautumisen tunteet ovat nykyään jo valitettavan yleinen ilmiö. Oskari haluaisi antaa kuulijoille käytännöllisiä ajatuksia ja ehkä työkalujakin omaan voimaantumiseensa. Luennoille on vapaa pääsy ja ne pidetään Kanneltalon auditoriossa (Klaneettitie 5) torstaisin klo 17:00 ­ 18:30: 1.3., Kilpailua vai työntekoa? Mistä voimavaroja elämään? / Laura Hassinen 8.3., Luokkaerot ja koulutus Suomessa / Kari Juvonen 15.3., Kuvat, piirtäminen ja tukiviittomat kommunikaation tukena pienten lasten arjessa / Meiju-Leena Heinonen 22.3., Yhteisöllisyys työelämän voimavarana / Oskari Niitamo Jazzia aivan uudella tavalla! KANNELTALOON ON TULOSSA kaksi mehukasta jazzkonserttia, jotka ehdottomasti kannattaa käydä katsomassa. Vapaat äänet tuo estradille Ranskasta vibrafonitrion, jonka musiikki on villiä ja tummasävyistä (14.3.). Steppaaja Jussi Lindroos puolestaan keikkailee (19.3.) yhdessä ranskalaisen jazzlaulun kuningattaren kanssa, jonka valtakuntaa on myös New York. Näitä konsertteja voi suositella muillekin kuin jazzin ystäville. sin. Rissanen aloittaa tunnelmallisen konsertin soolopiano-osuudellaan. Mojova yhdistelmä steppiä ja jazzlaulua! Upeaääninen nouseva jazzlaulajatar Cyrille Aimée saapuu Pariisista RitmÅbo -sarjan Helsingin-vierailun tähdeksi. Hän esiintyy Kanneltalossa yhdessä steppitanssija Jussi Lindroosin ja pianisti Sid Hillen kanssa. Arvostetun Monk Jazz laulukilpailun 2010 finalistin äänessä sekoittuvat hänen ranskalaiset ja dominikaaniseen tasavaltaan yhdistyvät juurensa sävytettynä toisen kotikaupunkinsa New Yorkin vivahteilla. RitmÅbo on konserttia, tanssiesitystä ja improvisaatiota yhdistävä ilta, jossa hetkellisyys on keskeisessä roolissa. Esityksessä nähdään tanssin ja musiikin huippuja, joista muodostetaan uusi, kokeilunhaluinen ja pilke silmäkulmassa esiintyTeoksen tekijät ovat Suomesta, Ranskasta ja Japanista ja kuuluvat omaleimaiseen ja vahvasti visuaaliseen tanssiteatteri Auracoon. Teos on kohdennettu lasten ja heidän vanhempiensa ohella nuorille, joille on tarjolla esitykseen liittyviä työpajoja. Näytöksen päätteeksi yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun tekijöiden kanssa. Petit Câlin on Bravo! -festivaalin ohjelmaa. Tuntia ennen näytöstä kuullaan tanssitoimittaja Sara Nybergin alustus esitykselle. la 17.3. klo 14 Kriitikon kyydissä: tanssitoimittaja vä kokoonpano. Keväällä 2010 Turussa ensi-iltansa saaneella RitmÅbo-sarjalla on tapana yllättää katsojansa, tällä kertaa Kanneltalossa. ke 14.3. klo 19 Vapaat äänet MeTaL-O-PhoNe (Ranska): Benjamin Flament - vibrafoni, Joachim Florent - kontrabasso ja Elie Duris - rummut. Aki Rissanen - piano. Liput 12/8 e. Lipunmyynti (09) 310 12000 ja Lippupalvelu. Kanneltalo, Klaneettitie 5, kanneltalo.fi ma 19.3. klo 18.30 RitmÅbo (Helsinki): Cyrille Aimée (New York/Ranska) - laulu, Sid Hille - piano ja Jussi Lindroos - steppi Liput 19/17 e. Lipunmyynti (09) 310 12000 ja Lippupalvelu Kanneltalo, Klaneettitie 5, kanneltalo.fi Sara Nyberg kertoo Bravo! -esityksestä Petit Câlin. Vapaa pääsy. Kanneltalon kahvila, Klaneettitie 5, kanneltalo.fi la 17.3. klo 15 Bravo!: Tanssiteatteri Auracon Petit Câlin Kesto 30 min + keskustelu n. 15 min, kaikenikäisille 3-vuotiaista alkaen. Liput 5 . Lipunmyynti (09) 310 12000 ja Lippupalvelu. Työpajatiedustelut: sarianna.suomala@ hel.fi Kanneltalo, Klaneettitie 5, kanneltalo.fi Valovoimainen hyökyaalto Uuden jazzin hyökyaalto ryntää Pariisista MeTaL-O-PhoNe -yhtyeen muodossa Vapaat äänet -konsertissa. Yhtyeen johtotähti Benjamin Flament käyttää vibrafoniinsa niin säröä kuin kaikuakin ja on siten löytänyt instrumenttinsa sydämestä villiyttä, jota kohteliaana ja hyvätapaisena pidettyyn vibrafoniin ei yleensä mielletä. MeTaL-O- PhoNe on vibrafoni-trio, jonka musiikissa kirkkaat värit ovat antaneet tilaa tummemmille. Konsertissa esiintyy myös yksi valovoimaisimmista suomalaispianisteista - Aki Rissanen. Hän on yksi Suomen nuoren polven lahjakkaimmista pianisteista - ellei jopa lahjakkain. Hänen esityksensä ovat aina ainutlaatuinen kokemus musiikin kulkiessa herkällä kosketuksella, lämminhenkisellä sointurakenteella ja mukanaan vievällä tunnelmalla klassisesta jazziin ja taas takai- Kaipaatko halausta? Petit Câlin ­ koko perheelle TANSSITEOS PETIT CÂLIN on kuin halaus, jossa voi rimpuilla ja levätä, nauraa ja itkeä, hullutella ja olla vakava, ikävöidä ja tulla lohdutetuksi. Teoksen ajatus ja nimi pohjautuvat ranskalaiseen sanontaan petit câlin, jolla tarkoitetaan vastasyntyneen syleilemistä, ensihalaamista. Teos nähdään Kanneltalossa koko perheen esityksenä lauantaina 17.3.2012. Heikki Majava
• 7.3.2012 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj Oyj 5 Uusia koteja Taliin SATO OYJ KÄYNNISTI vuonna 2010 noin 300 asuntoa käsittävän asuntokorttelin toteuttamisen Taliin. Kortteli sijaitsee hyvällä paikalla Talin viher- ja virkistysalueiden sekä Talin liikuntapuiston laidalla. Uusi kortteli tarjoaa väljän ja suojaisan asumisympäristön Kutomotien toisella puolella sijaitsevan urbaanin alueen vastapainoksi. Kortteliin toteutuu erilaisia asumisen vaihtoehtoja tarjoava moderni ja tasokas kokonaisuus. Korttelin autopaikat sijaitsevat pääosin pihakansien alla ja pihat päällystetään betonikivetyksin. Kortteliin saavutaan pihatorin kautta. Se on erinomainen paikka asukkaiden yhteisille tapahtumille sekä viihtyisään oleskeluun. Oletko varmistanut, että sinulle jää rahaa asunnon oston jälkeen myös lomaan? Kartoitetaan yhdessä kokonaistilanteesi asuntolainan oton yhteydessä. Näin sinulle jää rahaa nauttia elämästä myös asunnon oston jälkeen. Meiltä saat hyvät neuvot ja hyvät hinnat. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma­pe 8­20 tai tule käymään konttorissamme. Liikuntaa ja ulkoilua harrastavan toivealue Talin alueelta löytyy asumisen parhaat puolet; sujuvat kulkuyhteydet joka suuntaan ja palvelut lähettyviltä. Tali on erityisesti liikuntaa ja ulkoilua harrastavan toivealue ja Talin kartanon miljöö luo ympäristöön upean puistomaisen leiman. Lähistöltä löytyvät mainiot ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet ja lukuisat ulkoilureitit johdattavat aina Huopalahden asemalle saakka. Lisäksi alueella on mm. liikuntakeskus, tennishalli, keilahalli, golfkenttä, jalkapallokenttiä sekä jalkapallohalli. Löydä sinulle sopiva asuntolaina osoitteesta nordea.fi/ asuntolaina. Teemme sen mahdolliseksi Kannelmäki, Lassila, Pitäjänmäki nordea.fi korkeus tekee asuintiloista ilmavia ja avaria. Kattoon asti ulottuvat ikkunat lisäävät tilan tuntua. Asunnot ja kalusteet on suunniteltu esteettömyys huomioiden. Talossa on koko korttelin asukkaita palveleva iso kerhotila sekä sauna- ja pesulatilat. tusasuntoa, joista on myyty suurin osa. Kortteliin tulevat muut pistetalot valmistuvat vaiheittain vuosien 2013-2014 aikana. Modernit tyylikkäät talot Kutomotien varrella Ensimmäisenä alueelle valmistui alkuvuodesta 2011 Kutomotien ja Kutomokujan varrelle kaksi tyylikästä viisikerroksista taloa, joiden julkisivut ovat paikalla muurattua tiiltä ja lasia. Talossa on kaikkiaan 68 tasokasta vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Kadun varteen on sijoitettu valoisa osittain lasiseinällinen porrashuone, jolloin asunnot avautuvat aurinkoisiin ilmansuuntiin pihan puolelle. Kutomotien varrelle valmistuu lisäksi vuoden 2013 alussa 81 hyvin suunniteltua vuokra-asuntoa. Alueen keskellä rakennetaan entiseen toimitaloon 48 uutta vuokra-asuntoa. Poikkeuksellinen sisä- Korkeatasoisia omistusasuntoja puiston laidalla Sisäpihan puolelle valmistui vuodenvaihteessa 2011/2012 ensimmäinen puistoalueen reunaan rakennettavista viidestä 7-kerroksisista pistetaloista. Lämpimän ruskeasta tiilestä muurattujen seinäpintojen vastapainoksi talon parvekekaiteissa on kauniisti kuvioitua hiekkapuhallettua lasia. Lumikiksi nimetyn talon asunnoissa on käytetty viittä erilaista kaunista sisustusmallistoa. Erityisesti huomio kiinnittyy asuntojen valoisuuteen ja tilaviin parvekeratkaisuihin. Ylimmän kerroksen asunnoista ja sen suurilta terasseilta avautuu hienot näkymät puistoalueelle. Alimman kerroksen asukkaat saavat puolestaan nauttia isoista suojaisista terassimaisista pihoista. Talossa on kaikkiaan 27 omis- Uuden omistusasunnon ostaminen täysin valmiina helpottaa päätöksen tekoa Uudet asunnot myydään Suomessa lähes poikkeuksetta niiden ollessa rakenteilla. Tuoreen kyselyn mukaan lähes puolet haluaisi nähdä tulevan kotinsa valmiina jo ennen kaupantekoa. SATO aloitti viime vuonna uuden tavan tarjota uudisasuntoa ostettavaksi. Konseptin mukaan ei vastoin yleistä käytäntöä ole mahdollista ostaa asuntoja rakennusaikana, vaan asunnot rakennetaan täysin valmiiksi ennen kaupantekoa. Konsepti on suunniteltu ostajille, jotka arvostavat persoonallista, heti muuttovalmista uutta asuntoa, jossa yksilölliset materiaali- ja kalustevalinnat ovat ammattitaitoisen designerin tekemiä. Myös edellä mainittu Lumikki on toteutettu tällä konseptilla. Mukaan vaan, kaikkea voi oppia! LUNTA SATAA. Jälleen kerran. Mjunan vuoroja jäänyt välistä. Vihdoin juna tulee. Seistessäni ihmisjoukon keskellä mietin pian alkavaa työväenopiston Turkki 3 -tuntiani: kuinka moni opiskelijoistani on mahtanut jaksaa tulla tunnille tällä kelillä? Pelkoni on turha. Kanneltalolla sijaitsevaan luokkaan astuessani, minua tervehtii noin 15 henkinen ryhmäni iloisesti "Merhaba, nasilsiniz?" - Hei, miten voitte. Kyseinen ryhmäni opiskelee turkkia opistolla iltaisin nyt kolmatta lukuvuotta. Suurin osa opiskelijoista on ollut alusta asti mukana, mutta uusia on myös liittynyt joukkoon. Opiskelijoita on sekä miehiä että naisia ja ikähaitari on 20-80 välillä. Mikä saa heidät opiskelemaan juuri turkkia Kanneltalolla vuodesta toiseen? KUNTOSALI Kannel Gym Rento kuntosali kaikille! Avoinna avainkortilla joka päivä klo 06.00-23.00. Toimisto avoinna ark. klo 15.00-20.00, la klo 10.00-14.00 Pelimannintie 13, 00420 Helsinki · Puh. 050-541 22 88 www.kannelgym.fi · Löytyy myös Facebookista! Suurin osa opiskelijoista on innostunut kielestä matkailun takia. Turkki maana on monikasvoinen: historiaa täynnä olevista kaupungeista auringonpalvojien unelmamaisemiin, kirkkaan Välimeren rannalla. Osa on hankkinut maasta loma-asunnon ja toisilla on sukua tai ystäviä Turkissa. Kurssilla käyttämä kirjani "Turkkia matkailijoille" sisältääkin paljon matkailijoille tärkeää sanastoa ja fraaseja, unohtamatta kuitenkaan kielioppia. "Turistina saa paljon enemmän irti, jos osaa edes vähän paikallista kieltä", kiteyttää eräs opiskelijoista. Turkki kielenä tuntuu monista haastavalta. Sanat eivät muistuta suomea tai tuttuja kieliä, kuten englantia tai ruotsia, ja lauseiden sanajärjestys tuntuu nurinkuriselta. "Onhan tämä haastava kieli, mutta sekin itsessään mielenkiintoista aivojumppaa" toteaa eräs opiskelijoista. Yleistunnelma on opiskelijoiden mukaan leppoisan kannustava. "Tunnille on kiva tulla, sillä tunnelma ei ole ahdistavan painostava. Tämä on minulle harrastus, joten on tärkeää, että viihdyn ­ samalla kun opin uutta kieltä". Ryhmän heterogeenisuus ei tuota ongelmia, tosin osa toivoisi enemmän kielioppia ja nopeampaa etenemistahtia. Opettajana tässä tilanteessa on välillä hankalassa asemassa, mutta etenemistahti on sovitettu ryhmän panostuksen mukaan ja suurin osa kokeekin rauhallisen tahdin sopivan parhaiten. Turkin kursseja on tällä hetkellä työväenopiston eri alueilla tarjolla alkeista perustasoon. Ryhmien koot ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja tarkoituksenani on pitää kurssien jatkumoa yllä sekä tulevaisuudessa tarjota työväenopiston puitteiden mukaan myös toivottuja intensiivikursseja. Opetukseni loputtua, lähden kohti juna-asemaa. Lunta sataa yhä, ja talven pakkasviima tuntuu kasvoilla. Säästä huolimatta olen hyvällä tuulella: ryhmääni on mukava opettaa. Juna saapuu tällä kertaa ajallaan. Ikkunasta ohi kiitäviä maisemia katsoessani, tulee mieleeni erään opiskelijani kommentti "Erityiskiitos hyvälle opettajalle, että jaksaa meitä paukapäitä vuodesta toiseen!". Se saa minut hymyilemään. Maria Riihelä Työväenopiston kursseille voi ilmoittautua myös lukukauden jo alettua. Voit asioida lähimmässä toimistossamme tai ilmoittautua kurssille suoraan netissä, www.ilmonet.fi. Asiakaspalvelun puhelinnumero on (09) 310 88610.
• 6 7.3.2012 LUKIJALTA Kannelmäen ostarin lumikasat harmittavat Olen lähettänyt Rakennusviraston asiakaspalveluun oheisen kannanoton koskien Kannelmäen ostoskeskuksen talvihoitoa: Kannelmäen ostoskeskus on jälleen surkeasti hoidettu lumenpoiston osalta niin parkkipaikan, ajoradan kuin kevyen liikenteen väylienkin osalta. Miten asiakas edes löytää haluamansa liikkeen, kun sitä ei näy eteen kasatun lumivuoren takaa., tai kun jalankulku, puhumattakaan rollaattorilla liikkuminen, on tehty osin hengenvaaralliseksi paikkojen hoitamattomuuden takia.. Ambulanssikuskikin ihmetteli, että miten hän löytää etsimänsä, kun lumikasat ovat esteenä. Kauppojen liiketoiminta kärsii, kun ihmiset ajavat autoillaan kauemmas, paikkoihin missä pystyy liikkumaan. Ostoskeskuksen isännöitsijälle on ihan turha soittaa, sillä hänen mielestään vika on muualla kuin hänen omassa toiminnassaan, kun ei kykene saamattomuuttaan hoitamaan asioita kuntoon. Tehkää jotain! Talvi tulee joka vuosi! Erik Bärlund Huoltoyhtiön huolimattomuus harmittaa Oikein harmittaa tämä RTK ­huoltoyhtiön huolimattomuus ja toimimattomuus. Tätä on jatkunut jo kolmatta vuotta, kun olemme saaneet kärsiä huonosta huoltoyhtiöstä ja sen välinpitämättömyydestä. Jättämällä hoitamatta pihan ja etenkin pelastusteiden hoidon ja aurauksen, huoltoyhtiö vaarantaa asukkaiden asumisen. Soitin useampana päivänä RTKhuoltoon, mm. 28.2. ja pyysin pihatietä aurattavaksi, mutta mitään ei tapahtunut. Edellisenä iltapäivänä katolta oli pudotettu lunta ja se oli jätetty piha/pelastustielle eikä sitä oltu poistettu vaan se vaikeutti ihmisten kulkemista. Yhdessä isännöitsijän kanssa totesimme, että pihatie oli vaikeakulkuinen ja se pitäisi aurata mahdollisimman nopeasti. Huoltomiehiä ei kuitenkaan näkynyt. Päivää myöhemmin ambulanssi yritti päästä rapun eteen, mutta eivät pystyneet ajamaan lumen vuoksi paikalle. Kuka on vastuussa, jos asukas kompuroi ja satuttaa itsensä? Eikö vuokralle antajalla ole mitään velvoitteita tai mahdollisuuksia vaatia huoltoyhtiötä hoitamaan sille sovitut tehtävät? Vuokrat nousevat ja kukaan ei kuitenkaan vaadi huoltoyhtiöiltä parempaa palvelua, vai ovatko sopimukset niin huonot, että pitää suoriutua mahdollisimman halvalla? Kun asumme VVO:n talossa tuntuu siltä, että se ei välitä asukkaistaan ja heidän turvallisuudestaan. Alueelliset työväenopistot lakkautetaan ensi vuonna - Työväenopiston toimintaa organisoidaan toisin, kertoo rehtori Taina Törmä. - OLEMME ILMEISESTI lakkauttaHeikki Forsström Asukkaiden turvallisuudesta ja viihtyvyydestä huolestunut asukkaiden edustaja, talotoimikunnan puheenjohtaja, Kuohurinne 4, 01600 Vantaa massa hallinnollisina osastoina ensi vuoden alussa alueopistot, mutta se ei tarkoita, että itse toiminta häviäisi minnekään. Henkilökunta ja työväenopiston työskentely säilyy mm. läntisen Helsingin alueella, sanoo Helsingin suomenkielisen työväenopiston johtava rehtori Taina Törmä. Tanotorven helmikuun lehden pääkirjoituksessa ennakoitiin alueellisten työväenopistojen eli alueopistojen lakkauttamista. Samalla peräänkuulutettiin sitä, että jos alueopistot, kuten alueemme läntinen alueopisto, lakkautetaan, on syytä olla huolestunut alueellisen yhteistyön jatkosta. Siitä, miten työväenopistossa hoidetaan tulevaisuudessa yhteydet alueen asukkaisiin, yhdistyksiin, monitoimitalojen toisiin toimijoihin, muihin alueen hallintokuntiin? - Kyllä kaikki yhteydet asukkaisiin, yhdistyksiin ja järjestöihin säilyvät kuten ennenkin, toivottavasti kaupungin tasolla niitä voidaan jopa kehittää. Törmä kertoo kysymyksen olevan siitä, että työväenopiston toiminta organisoidaan toisin. - Alueilla pysytään ja opiston erinomaiset aikuisopetukseen suunnitellut tilat säilyvät opistolla. Osasto tarkoittaa kaupungin hierarkiassa tulosvastuullista, erittäin korkeal- Apteekki Isokanteleeseen dermokosmetiikkakeskus Dermokosmetiikkakeskuksen avajaiset pidetään apteekki Isokantelessa Kannelmäen Prismassa Kansainvälisenä naisten päivänä 8.3. Dermokosmetiikkakeskus on L'Oréal Active Cosmetics ­osaston kehittämä konsepti, jossa apteekin kanssa yhdessä rakennetaan kuluttajille visuaalisesti selkeä ja houkutteleva dermokosmetiikan, Vichy ja La Roche-Posay ­tuotesarjojen, esillepano. Globaalit terveysuhat, kemikaalien pelot ja lisääntyneet allergiat ovat saaneet kuluttajan panostamaan omaan terveyteensä ja nostaneet apteekkia luotettavana kosmetiikan ostopaikkana. Kiitos Kannelmäen terveyskeskukselle Odotin eräänä päivänä vuoroani lääkärin vastaanotolle Kannelmäen terveyskeskuksessa. Käytävällä kulki vanha rouva, joka oli kaatunut kadulla ja valitti käteensä koskevan. Hän oli hätääntynyt ja etsi sairaanhoitajaa. Häntä vastaan tuli tohtori Tourabi Oskui, joka pysähtyi kuuntelemaan rouvaa. Sitten tohtori tervehti minua iloisesti ja kysyi, sopiiko että hän ottaa kätensä loukanneen rouvan ensin hoidettavakseen ? Minulla ei ollut kiire minnekään, joten ilman muuta se sopi. Jonkin ajan kuluttua rouva tuli lääkärin luota ja hänellä oli mukanaan lähete Haartmanin sairaalaan. Kädessä oli luultavasti murtuma. Autoin naisen takin napit kiinni ja kehotin soittamaan taksin. Kun minun vuoroni tuli, kiitin tohtoria ja sanoin etten ollut ihan vakuuttunut siitä, olisiko joku toinen lääkäri toiminut samalla tavalla? Tohtori vastasi, että ihmisille pitää tehdä hyvää ja heitä pitää auttaa. Sain tarvitsemani avun ja palasin kotiin iloisella mielellä. Ajattelin, että näin meillä Kannelmäessä! Seuraava Tanotorvi ilmestyy 1.4.2012. Aineisto toimitukseen 20.3. mennessä. Tyytyväinen asiakas la hierarkiassa olevaa toimijaa. Kaikista muista kaupungin virastoista on alueellinen osastojako purettu ja toiminnat suunniteltu sisällöstä käsin. Työväenopistolla on ollut sama organisaatiomalli 1980-luvulta asti. On hyvä arvioida toiminnan järjestämistapaa aika ajoin ja nyt opistolla on tullut tämä hetki. - Opistossa alueopistojen osastopohjaisuus on perustunut alueelliseen toimivaltaan ja vastuuseen. Samalla on kuitenkin kehittynyt monia erilaisia toimintatapoja, mitkä haittaavat sekä asiakas- että henkilökuntaa. Törmä sanoo, että myös resurssien jako ja suunnittelu ovat perustuneet alueelliseen jakoon, vaikka opiskelijat tulevat eri puolilta kaupunkia ja hakevat enemmän oman kiinnostuksensa mukaan opintojaan, ei niinkään oman asuinpaikkansa perusteella. - Keskeinen kysymys on, miten erilaisten ihmisten, kuntalaisten oppimistarpeet voidaan huomioida tarpeeksi hyvin ja miten jaamme resurssit ja suunnittelemme opiston toiminnan sekä opiskelijoiden että henkilöstön näkökulmasta hyvin. Nykyisin saattaa jokin, vaikkapa uusi asuinalue jäädä nykyisten alueiden katveeseen ja asukkaiden palvelut ovat siten hyvin epätasa-arvoisia. Kari Varvikko Eva Povenius avasi tuolin Prohiuksessa PARTURI-KAMPAAJA Eva Povenius (38) on avannut oman tuolin Prohiuksessa Kannelmäessä Klaneettitie 4. Eva on tavallaan palannut juurilleen, sillä hän on aikaisemmin työskennellyt mm. kampaamossa Kannelmäen Prismassa. - Miksi avasit oman tuolin? - Kun olen jo 15 vuotta työskennellyt aina työntekijänä, tuntui että aika on jo kypsä omaan yrittämiseen. Koen omaavani erikoisosaamista, jota useat tämän alan ihmiset eivät hallitse; kuten jenkkisiilit, kampaukset ja ihan perusföönaustaidot. Paitsi että Eva on kouluttautunut ammattiin, hän on vuosittain saanut koulutusta työn puolesta. Samalla kun hänellä on aina ollut intohimo alalle, hänellä on ollut jalat maassa ja nainen on pyrkinyt olemaan mahdollisimman idearikas toteuttaessaan asiakkaiden toivomuksia. - Mottoni on: "Jos on ongelma, on ratkaisukin." Eva kertoo, että Prohiuksessa on viihtyisät ja kodikkaat työskentelytilat ja toivottaa kaikki entiset ja uudet asiakkaat lämpimästi tervetulleeksi rentoutumaan hetkeksi. VAATIVIMPIINKIN LASITUSKOHTEISIIN LASIEN KORJAUKSET JA VAIHDOT RIPEÄSTI JA VARMASTI YMPÄRI VUOROKAUDEN. OMA ERISTYSLASIVALMISTUS SEKÄ LAAJA LASIVARASTO TAKAAVAT NOPEAT TOIMITUKSET. KAIKKI SISUSTUSLASITUKSET, ESIM. LASIOVET-, SUIHKUTILAT-, LASIKAITEET! Lasitusliike Kivijärvi Oy ­ Taivaltie 6 Vantaa www.lasitusliike.fi - Pyrin olemaan mahdollisimman idearikas, Eva Povenius sanoo.
• 7.3.2012 7 Heikki Majava 70 vuotta Torvella ja tunteella S uomalaisuuden kulttuurin ja Kalevalan päivänä 28.2. 2012 vietettiin myös lehtemme pakinoitsijan, kolumnisti Heikki Majavan 70-vuotispäivää. Vaikka Hessun mielestä 70 vuoden ikä ei olekaan mikään peruste tai aihe juhlimiselle, vaan se on päivä päivien joukossa, pieni mutta laadukas porukka kuitenkin päätti viettää Kannelmäessä ravitsevan hetken vorsmarckia ja puhdasta, kirkasta juomaa nauttien. Myös yhteiskunta liputti. Asuimme Hessun kanssa jo 1970-luvulla vuosikausia samassa rapussa Vanhaistentiellä. Kuten naapureille kuuluu, kumpikaan ei sanonut toisilleen päivää. En muista tunsinko äijää edes ulkonäöltä. Vuodet vierivät, kunnes koitti aika 90-luvulla, jolloin hiffasimme toistemme olemassaolon. Tähän henkiseen orgasmiin vaikutti ennen kaikkea se, että molemmilta lapset olivat löytäneet itselleen kumppanin ja sen myötä myös oma elämäntilanne oli muuttunut. Hessu aloitti Tanotorven pakinoitsijana joulukuussa 1993 ja on siitä lähtien kirjoittanut 'Majavan matkassa' kolumnin 286 kertaa eli 19 vuoden ajan lehden jokaiseen numeroon. Siitäkin huolimatta tai juuri sen vuoksi, että Majava osaa naurattaa, itkettää ja ärsyttää, hänen palstansa on varmastikin Tanotorven luetuin osanen. Heikki Majavan varsinainen työura alkoi Volkswagenilla 1961. Ensin hän työskenteli viisi vuotta uusien autojen myyjänä Espalla, sitten markkinointitutkinnon (MKT) suoritettuaan InterRent-Europcarin markkinointipäällikkönä neljännesvuosisadan. Vihdoin komeaksi lopuksi hän oli TVK:n Matka-Venditon toimitusjohtajana 1990-92. Kun suuri lama kaatoi koko roskan syksyllä 1992, Hessu aloitti käytännön pakosta kirjoittajan uransa ja lähetti liitolle joka kuukausi raportin: työtön, työtön, työtön...Ei kovinkaan luovaa tai ylentävää. Nyt eläkeukkona mies on paneutunut harrastuksiinsa; karaokeen, torvisoittoon, matkailuun, lukemiseen ja kirjoitteluun, ristisanojen ratkomiseen ja muuhun sinänsä hyödyttömään askarteluun. Vuosien saatossa Heikki Majava on myös osallistunut aktiivisesti KaarelaSeuran ja Kannelmäen Soitannollisen Seuran toimintaan. Lehtemme kirjoittajaksi Hessu ajautui siksi, että päätoimittaja näki hänen lävitseen. Järjen käyttö ei ollut kiellettyä. Mikä tuulentuivertama ajatuksen juoksu, sanan säilän käyttö! Selvä tapaus jurrissakin. Ehdottomasti yksi Tanotorven Suurista Torveista. Munkkiniemen Huopalahdentiellä 1943. Hessu inhoaa erityisesti joitakin asioita: ruokaan ujutettua sipulia, uutta monimutkaista tietotekniikkaa ja asioiden teoreettista opettelua. Niinpä hänen mottonsa onkin: Ainoastaan lahjattomat harjoittelevat. Ihmisistä, noin yleisesti ottaen, skribettimme tykkää. Aivan eritoten Majava pitää eläimistä; kissoista ja koirista sekä wienerleikkeestä. Heikki Majava on viiksekäs, joka jopa nyrkkeili nuorella iällä, luonteeltaan kiltti hemmo, vähintäänkin ainakin entinen naisten naurattaja. Kun menet Hessun kanssa kaljalle, takaan ja alleviivaan, että sinulle ei tule ikävä. Nuoruudenharrastus. Kari Varvikko Matka-Venditon avajaisissa 1991. OIkealla tytär Anne. Lääkintämiehenä Lappeenrannassa 1960.
• 8 ten sankaritekoihin teki nuoren miehenkin mieli. Lasse sai uuden identiteetin ja nimen Louis Alfons, legioonalainen nro 63843. Hän aloitti palveluksensa Oranissa, 1. jalkaväkirykmentin 1. pataljoonan 1. komppaniassa. Sidi-Bel-Abbésista Lasse kirjoitti veljelleen: "Älä ikinä tee sitä virhettä, että liittyisit muukalaislegioonaan!" Syyskuussa -49 Lars ja Esko komennettiin Indokiinaan. Lasse ihastui Saigonissa malaijityttöön ja kihlautui epävirallisesti tämän kanssa. 17.9.1950 legioonalainen Louis Alfons katosi Dong Khen taistelussa. Todennäköisesti hän jäi vangiksi, joka saattoi olla pahempi vaihtoehto kuin kaatua taistelussa. Esko Latvasalo kaatui myös Indokiinan sodan helvetissä. Pari päivää Lassen katoamisen jälkeen 5. pataljoona, joka oli hänen joukkoosastonsa, joutui suurhyökkäyksen kohteeksi ja 230 miehestä 85 kaatui, 140 jäi vangiksi. Viiden legioonalaisen onnistui murtautua linjojen läpi ja he raportoivat pataljoonan tuhosta. Legioonalainen Lars Abrahamssonin raportoitiin kuolleen sotavansä normaalisti 60 kiloinen Tiira painoi hiukan yli 25 kiloa. Singaporesta Ensio pääsi suomalaisella Wiima -nimisellä laivalla Stadiin. 7.3.2012 HOPEASIIPIEN HAVINAA Sahara pärjäsi legioonassa niin hyvin, että pääsi aikanaan laskuvarjojääkärien koulutukseen. Laskuvarjorykmentti on legioonan eliittiyksikkö, johon hyväksyttiin vain parhaat yksilöt. Saharan kohdalla kuitenkin "fröken Fortuna" pelasi tuttua oikukasta peliään. Yhtä hyppyä vaille hopeasiipiä, onnistui legioonalainen Leopold Andersin töpeksiä kännipäissään itsensä putkaan ja niinpä siivet jäivät tyngiksi. Unelma hopeasiivistä vaihtui syytökseen karkuruudesta ja eliittijoukot kurikomppaniaan. Kurikomppanian epäinhimillinen kohtelu, alastomana yli neljänkymmenen asteen helteessä juostuine lenkkeineen, selässä täyspakkaus jonka repun hihnoina oli yhä syvemmälle olkapäiden lihaan uppoavat rautalankasangat, saivat sisukkaassa nuoressa mielessä pakoajatuksen kytemään. Pako legioonan kurikomppaniasta itävaltalaisen vankitoverin kanssa Marokon puolelle oli yhtä mieletön kuin epäonninenkin seikkailu, joka päättyi yhdeksäksi kuukaudeksi takaisin Compagnie Diciplinaireen. Kurikomppania mursi useimmat, mutta Anderssonista se teki entistä kovemman. Myöhemmin seurasi siirto Saharan autiomaahan ja tositoimiin. Sotimisesta ja kurikomppaniasta selvittyään Sahara sai siirron takaisin BeniAbbesin Camp Croseen. Sotahommat hän klaaras mallikkaasti, mutta joutoaikoina taipumus hankkiutua vaikeuksiin iski jälleen ja Sahara tuli iskeneeksi syntyneessä kapakkatappelussa erään legioonan sotapoliisin tajuttomaksi. Niinpä edessä oli joko pako tai vankila. Sahara päätti ottaa hatkat. Tavattuaan pakomatkalla pari belgialaista kaveria, syntyi ajatus ammattisotilaan jobista Belgian Kongossa. Näin Saharasta tuli universaali palkkasoturi, jota ammattia hän on elämänsä aikana saanut harjoittaa maailman eri kolkilla, missä vain ruudinsavu on leijaillut. STADIN LEGIOONALAISET "Jokaisessa suomalaisessa baarissa on yksi legioonalainen" Muukalaislegioona (La Légion étrangère) on nykyään Ranskan armeijan eliittisotilasyksikkö. Alkuperäisen nimen mukaisesti muukalaislegioonassa palvelevat edustavat eri kansallisuuksia. Ensimmäiset legioonan pataljoonat astuivat palvelukseen Algeriassa syksyllä 1831 ja sotilaat pantiin rakentamaan teitä ja kuivaamaan soita. Muukalaislegioonan ensimmäiseksi komentajaksi tuli paroni Christophe Stoffel, jonka aikana upseeristoon palkattiin Napoleonin sotien jälkeen eläkkeelle jääneitä ja Bourbonien hallitussuvun vierastamia entisiä upseereita. Legioona valtasi Constantinen kaupungin vuonna 1837. Ranskalla oli 1840-luvun lopussa hallussaan koko Pohjois-Algeria. Voitolla oli tuolloin kova hinta, vuosina 1831-1835 noin 2000 legioonalaista, eli lähes joka kuudes kuoli lavantautiin tai malariaan. Legioonan alkuperäinen tehtävä oli turvata Ranskan siirtomaita eri puolilla maailmaa. Nykyään legioona on osa Ranskan armeijaa ja sen tehtävä on puolustaa Ranskaa ja toimia YK:n alaisissa tehtävissä muiden ranskalaisten joukko-osastojen ohella. DIEN BIEN PHU Vuonna 1954 kenraali Christian de Castriersin komentaman legioonalaisten Indokiinan joukko-osaston miesvahvuus oli 13000 soturia. Legioonalaisten lisäksi Ranskan joukoissa oli afrikkalaisia siirtomaa-armeijan sotilaita ja ranskalaisten puolella taistelevia vietnamilaisia. Valtaosa legioonalaisista oli saksalaisia ja pieni joukko suomalaisia. Mukana oli mm. Viipurissa syntynyt, mutta helsinkiläistynyt Leo Vilkki, joka oli värväytynyt Pariisissa 1953, stadilaiset Harry Lehtonen ja Jorma Vartiainen, jotka osallistuivat kuuluisaan Dien Bien Phun taisteluun. Vietnamin joukot käsittivät 37000 miestä, joista 7900 kuoli ja 15000 haavoittui. Ranskan joukoissa oli 15090 sotilasta, joista 2293 kuoli, 5193 haavoittui ja 11800 jäi vangiksi. Vangituista legioonalaisista kuoli vankileirillä ja kaivoksissa n. 70%. Geneven aselevon sallima vankien vaihto pelasti mm. suomalaisten hengen. Monia stadilaisia nuoria miehiä on palvellut Ranskan muukalaislegioonassa, mutta tarkkaa lukua ei ole tiedossa. STADIN LEGIOONALAISET Tarkkaa määrää stadilaisista legioonassa palvelleista ei ole tiedossa, koska legioonan arkistot on ulkopuolisilta salatut ja viime vuosisadan alussa värväytyneet suomalaiset olivat Venäjän suuriruhtinaskunnan kansalaisia. Salattu henkilöllisyys on ollut legioonan toiminnan kulmakivi kautta sen historian. Tietoa joistain stadilaisista on kuitenkin tiedossa ja Helsingissä kokoontui myös muutaman vuoden ajan legioonalaisten kilta aika-ajoin muistelemassa vanhoja. Kaikkiaan suomalaisia arvioidaan palvelleen eriaikoina legioonassa n. 500 miestä. Näistä muutamia "legendaarisia" legioonalaisia ovat mm. Kaarlo Kurko vuosina 1922-31, Aarne "Marokon kauhu" Juutilainen, Per "Sahara" Andersson ja pisimpään legioonan kovaa leipää pureskellut Kyösti "Peters" Pietiläinen, joka palveli 28 vuotta. Yleisesti ei ole tiedossa, että turhauduttuaan kansalaissodan jälkeisiin politiikan kiemuroihin, valkoinen kenraali C.G.E. Mannerheimin tarjoutui legioonaan vuonna 1925. Marskin hakemus kuitenkin evättiin, perusteluna oli liian korkea ikä, vaikka hän oli 59-vuotiaaksi varsin hyväkuntoinen. Legioonan korkea-arvoisen upseerin eroamisikä on 58 vuotta. "Legioonassa ei voitaisi antaa hänelle muuta kuin tätä (everstiluutnantti) alempi arvo, ja vaikka hän sen hyväksyisikin, hän on lain mukaan liian vanha täyttämään tehtävää". No, historia oli varannut Marskille paljon suuremmat tehtävät myöhemmin kotimaassa. Eräs huomattava henkilö, siniverinen Tanskan prinssi Aage, oli värväytynyt vuonna 1922, saatuaan kuninkaalta luvan liittyä muukalaislegioonaan. Prinssi palveli 17 vuotta legioonassa, kohoten everstiluutnantiksi ja hänelle myönnettiin korkein kunniamerkki, Légion d'Honneur. Hän kuoli 52-vuotiaana Marokossa vuonna 1940. Myös viihde-elämän kuuluisuus, säveltäjä Cole Porter värväytyi legioonaan sen jälkeen kun hänen ensimmäinen Broadway-musikaalinsa America First oli flopannut. Ehkä tärkeämpi syy värväytymiseen oli kuitenkin seikkailunhalu. Palveltuaan Pohjois-Afrikassa, Porter kohosi myöhemmin upseeriksi. Tyypillisin värväytymistarina oli kun rahattomalle, laivasta humalas- sa jääneelle nuorelle merimiehelle kunnon kankkusen myötä pian valkeni legioonalaisen karu todellisuus. Karkuruus legioonasta alle vuoden palveluksen jälkeen oli yleistä. Kiinni saadun karkurin osa oli normaalista kovempi palvelus kurikomppaniassa, tai kuoleman rangaistus, jos oli ottanut hatkat ampuma-aseen kanssa. Stadilainen Ahti Ketonen lähti ilman vanhempien lupaa merille 15 vuotiaana. Myöhemmin Ahti jäi kaverinsa kanssa maihin Marseillessa ja kaverukset värväytyivät legioonaan. Koska Ahti oli vasta 17 vuotias, hän poltti merimiespassinsa ja isokokoisena, vahvana kaverina hän saattoi valehdella ikänsä värvääjille. Hän palveli viiden vuoden sopimuksen loppuun ja jatkoi sopimusta. Myöhemmin matkustettuaan väliaikaisella luvalla Suomeen vuonna 1933, hän sai sopimuksen purettua, koska varuspalvelu oli jäänyt suorittamatta. Intin jälkeen Ahti muutti Lapin kultamaille. Sotaan hän osallistui autonkuljettajana ja sodan jälkeen Ahdilla oli käyttöä myös muissa tehtävissä ranskan kielentaitoisena. Ahdin legioonakaveri piti pestin jälkeen joitain vuosia huoltoasemaa Sörkassa. SAHARAN KOVAT KOKEMUKSET Erään paljasjalkaisen stadin kundin tarinaa täytyy vielä tarkastella. Legendaarinen Per "Sahara" Andersson oli jo nuorena viety rikkinäisestä kodista koulukotiin. Armeijan hän selvitti mallikkaasti, suoritti aliupseerikoulun ja olisi jäänyt kapiaiseksi, mutta hepun historia oli liian tahrainen. Intin jälkeen hän suuntasi satamaan ja pestautui merimieheksi. Rotterdamin satamassa Sahara myöhästyi laivastaan ja rahattomana joutui kävelemään Ranskaan, jossa värväytyi Vincennesin linnoituksessa legioonalaiseksi. Parin viikon lattioiden lakaisun jälkeen hänelle työnnettiin käteen paperi jossa oli jonkun tuntemattoman miehen nimi ja osoite. Pärre luuli että ranskikset halusivat tietää, tunteeko hän ko. henkilön, mutta koska tyyppi oli tuntematon, hän pyöritteli päätään. Ranskikset huusivat ja takoivat otsaansa, kunnes paikalle saatiin joku kielitaitoinen, joka tulkkasi sen olevan hänen uusi nimensä. Lars Abrahamsson. keudessa elokuussa 1951. Hietaniemen hautausmaan sukuhautaan laskettiin uurna joka sisälsi siunattua hiekkaa. Hautakiveen on kirjoitettu: In memoriam. Indokiina. Legioonassa palveli mm. stadilainen ylikersantti Kandelheid, joka vielä 1970-luvulla oli Tyynen valtameren saarilla. Samoin Urho Lahdelma palveli legioonassa 10 vuotta. PALKKASOTURIN VIIMEINEN TAISTELU Per "Sahara" Anderssonin viimeinen taistelu käytiin keuhkoahtaumatautia ja Thaimaan viranomaisia vastaan. Sahara matkusti 2000-luvun alussa Thaimaan Pattayalle viettämään leppoisaa eläkeläisen elämää. Pian hän kuitenkin kyllästyi turistikeskuksen hälinään ja muutti Koh Changin saarelle, pikku kalastajakylään. Hyvien suhteidensa avulla hänen onnistui asua saarella ilman asiaankuuluvia henkilöpapereita lähes kymmenen vuotta. Ilman papereita hän kuitenkin oli kuin Napoleon, saaren vankina. Matkustamiseen ei ollut juuri mahdollisuuksia. Alan äijillä on sanonta: "palkkasoturit eivät kuole koskaan, he vain järjestäytyvät uudelleen". Per "Sahara" Andersson järjestäytyi uudelleen Koh Changin saarella 9.4.2011. Se viimeinen taistelu on vielä vaiheessa. Saharan ruumista ei ole luovutettu useista yrityksistä huolimatta Stadin maanmultiin, äitinsä ja mummonsa viereen. Nykyäänkin legioonassa palvelee stadilaisia nuoria miehiä, jotka edustavat ammattisotilaiden huippuosaamista. Teksti: OlliBull Anikari Kuvat ja lähteet: Leijonalegioona / Kari Kallonen / Revontuli. Sahara, palkkasoturi Per Andersson / Petri Sarjanen / Revontuli. Björn "Nalle" Abrahamsson. SOTASANKAREITA PESTATTIIN LEGIOONAAN Sodan aikaan ei tiettävästi suomalaisia ollut muukalaislegioonassa, miehiä tarvittiin tuolloin oman maan puolustustehtäviin. Sodan jälkeen maa alkoi polttaa monen sotasankarin alla ja joitain miehiä lienee liittynyt legioonaan. Ainakin stadilaisen Teuvo Orte -nimisen entisen Valtiollisen poliisin palveluksessa toimineen miehen tiedetään palvelleen seitsemän vuotta legioonassa ja jonkun aikaa mm. Indokiinassa. Samoin Claes Purjo -niminen kaveri, joka oli kuulunut Wiking Nordland -rykmenttiin ja palvellut upseerina Vapaan Suomen radiossa Berliinissä. Purjo onnistui pakenemaan englantilaiselta sotavankileiriltä ja liittyi muukalaislegioonaan, jossa palveli kahteen otteeseen mm. ylikersanttina Indokiinassa Mekong-joella. 1940-luvun lopulla stadilainen Lars Abrahamsson, taisteltuaan kolme vuotta sodan aikana mm. Syvärillä, värväytyi kaverinsa Esko Latvasalon kanssa legioonaan. Lassen isä Alfons Abrahamsson oli kalterijääkäri ja armeijan kapteeni, jo- TIIRA KEINUI AALLOILLA Suomalaisista karkureista tunnetuin lienee Ensio Tiira, joka otti pitkät vaimostaan ja pestautui Stadissa Vappu-nimiseen laivaan, päästäkseen suuriin seikkailuihin maailmalle. Myöhemmin Tiira jäi laivasta Ranskassa, värväytyäkseen neljän kaverin kanssa legioonaan kesäkuussa 1952. Myöhemmin kun Tiiran joukko-osasto oli norjalaisella Skaubryn -nimisellä laivalla matkalla Indokiinaan, hän päätti ruotsalaisen Fred Ericssonin kanssa ottaa hatkat laivalta Ceylonin saaren kohdalla. Kaverit hyppäsivät mereen pienen omatekoisen lautan kanssa, tarkoituksenaan meloa maihin Sumatralle. Merivirta kuitenkin kuljetti lautan avomerelle. Muutaman viikon nälässä riutumisen jälkeen Ericsson menehtyi ja Tiira joutui tuuppaamaan ruotsalaisen haiden ruuaksi. Ensio pysyi kuin ihmeen kaupalla hengissä 32 vuorokautta, satunnaisten sateiden ja onkimiensa pikkukalojen ja merikilpikonnasta saamansa ravinnon avulla. Monet laivat seilasivat lautalla kelluvan mihen ohitse ja vihdoin 27.3.1953 Tiira havaittiin englantilaisesta Alendi Hill -laivasta ja nostettiin merestä. Löydettäes- Per "Sahara" Andersson. L egioonalaisista n. 30 % on alunperin kansalaisuudeltaan ranskalaisia. Kolmen palvelusvuoden jälkeen legioonalainen voi hakea Ranskan kansalaisuutta. Muukalaislegioonan maine on syntynyt osaksi siitä, että legioonaan saattoi pestautua uudella nimellä ja kansallisuudella. Aiemmin juuri tästä syystä legioona veti puoleensa pakoilevia rikollisia ja seikkailijoita ja se oli viimeinen pakopaikka monille karkureille ja elämän luiskan luusereille. Koulutus oli heikkoa, olot surkeat, operaatiot verisiä ja karkuruus yleistä. Nykyään legioona on eliittiyksikkö, jonne valitaan vain parhaat hakijat. Uusi identiteetti on symbolinen, koska nyt hakijan tausta tutkitaan. Vuoden palvelun jälkeen voi ottaa käyttöön oman nimensä ja henkilöllisyytensä.
• 7.3.2012 PALVELUKSESSANNE Kehystämme maalaukset, graafiset työt, akvarellit, käsityöt ym. Laaja kehysmallisto. Aino Acktén tie 2, p. 587 6720 Pohjois-Haaga Avoinna ma-to 10.00-17.00, pe 10.00-14.00 9 Pohjois-Haagan itäosaa suunnitellaan rakennettavaksi HELSINGIN kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelee Hämeenlinnanväylän ja Kehä I:n kulmaukseen Pohjois-Haagan toimitila- ja asuinrakentamista. Alueelle laaditaan osayleiskaava. Alueen suunnittelun lähtökohdista ja suunnitteluperiaatteista järjestettiin Pohjois-Haagan yhteiskoulussa helmikuussa yleisötilaisuus, johon osallistui kolmisenkymmentä alueen asukasta. Toimitilat rakennettaisiin Hämeenlinnanväylän varteen. Aku Korhosen tien ja Walentin Chorellin tien välille rakennettaisiin uusi katuyhteys ja uudet asuinrakennukset tulisivat sen varrelle. Maankäytön suunnittelusta vastaava arkkitehti Essi Leino kertoo tavoitteena olevan, että toimitilarakentaminen Hämeenlinnanväylän varrella suojaisi asumista ja viheralueita liikenteen melulta. Uusien asuntojen on tarkoitus lisätä ja monipuolistaa Haagan asuntotarjontaa. Tällä hetkellä alueella on metsäistä puisto- ja virkistysaluetta sekä rakentamattomia toimitilatontteja. Osa viheralueista säilyisi puistona. Myös nykyiset virkistysyhteyden säilyisivät, mutta reittien sijainti ja luonne voisivat muuttua nykyisestä. Osayleiskaavassa määritellään rakennettavan alueen rajaus sekä rakentamisen määrä ja luonne. Se korvaa suunnittelualueen kohdalla voimassa olevan yleiskaavan ja on pohjana myöhemmin laadittaville tarkemmille asemakaavoille. Leino toteaa, että kaupunkisuunnitteluvirasto ja tarvittaessa muut asiantuntijat arvioivat kaavan toteuttamisen vaikutuksia osayleiskaavan valmistelun yhteydessä. Silloin nousevat esille mm. vaikutukset yhdyskuntarakentamiseen, maisemaan; rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön. HAAGAN KEHYS KÄBI JA MUUTA KULTTUURIA KEVÄT NÄYTTELYÄ KOHTI KULJETTAESSA Venäjän kultainen kehä ­ kiertomatka Moskovan itäpuolelle Seija Björklund luennoi to 8.3. klo 13­14.30 Riistavuoren palvelukeskuksessa (Isonnevantie 28) Luokkaerot ja koulutus Suomessa Kari Juvosen luento to 8.3. klo 17­18.30 Kanneltalon auditoriossa. Nitistä voimattomuus ­ (työ) elämä haltuun! -luentosarjaa Varsova, Gdansk, Wroclaw vuonna 1945: kun historia katkesi Tapani Kärkkäisen luento to 8.3. klo 19­20.30 Kanneltalon auditoriossa. Euroopan reunoilta -luentosarjaa Käbi Laretei ja muuta virolaista kulttuuria Hannele Koli-Siiteri luennoi ma 12.3. klo 18.30­20 Kannelmäen kirjastossa (Kanneltalo) Kävelykierroksella Tallinnan vanhassakaupungissa Anna-Liisa Esalan luentosarja alkaa to 15.3. klo 19­20.30 Kanneltalon auditoriossa Hermann Hesse Antti Aaltosen luento ma 19.3. klo 18.30­20 Kannelmäen kirjastossa (Kanneltalo) Helsinki­Design­Taide: kuvataidekurssien kevätnäyttely 21.­ 31.3. Kanneltalon galleriassa ja kahvilassa. Avajaiset ke 21.3. Lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset Proviisori Henri Aution luento to 29.3. klo 17­18.30 Kanneltalon auditoriossa Monilla kursseilla on vielä vapaita paikkoja ­ ota yhteyttä ja ilmoittaudu! Osa kursseista alkaa vasta myöhemmin keväällä. Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526 Tarkastelun kohteena ovat myös vaikutukset luontoon, maa- ja kallioperään, liikenteeseen, teknisen huollon järjestämiseen ja yhdyskuntatalouteen. Pohjois-Haagan yhteiskoulussa tapahtuman puheenjohtaja Maija Mattila kertoi tilaisuuden tavoitteena olevan, että esille nousisivat osallisten näkemyksiä siitä, mitä asioita suunnittelussa tulisi huomioida. Lisäksi esiteltiin miten kaavoitusprosessi etenee, miten kaavoituksen aikana voi esittää mielipiteensä. Arkkitehti Leino nosti esille suunnittelukysymykset, jotka vaikuttavat suunnittelulähtökohtiin mm: 1) maakaasuputken vaikutus maankäyttöön, 2) maavallit, ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoituslaitteet, 3) melukysymykset. Liikennesuunnittelija Pirjo Koivunen puolestaan kertoi liikennesuunnittelutilanteesta alueella. Tilaisuudessa esitettiin runsaasti erilaisia mielipiteitä ja kysymyksiä. Ihmiset olivat huolissaan mm. mahdollisesta läpiajoliikenteestä Näyttelijäntiellä. Puhuja oli sitä mieltä, että Näyttelijäntie pitäisi rauhoittaa vain paikallisliikenteelle. - Miten te estätte uusien asukkaiden liikkumisen meidän tonttien läpi? - Jos Hämeenlinnanväylälle tulee liittymät Eliel Saarisen tieltä, se on kuolinisku alueen asukkaille, liikennemäärät lisääntyisivät huomattavasti Pohjois-Haagassa. - Meluasia on ristiriitainen. Kun toimistotalot Hämeenlinnanväylän varteen tehdään melusuojaksi, samalla toimistotalojen ja nykyisten asuinrakennusten väliin suunnitellaan Aku Korhosen ja Walentin Chorellin teitä yhdistävä valtaväylä. Miksi katu ei voi olla Hämeenlinnanväylän varrella ja toimistotalot siinä, mihin on suunniteltu pysäköintipaikat nykyisessä asemaakaavassa? - Aku Korhosen ja Walentin Chorellin teitä ei saa yhdistää. - Miksi uutta tietä ei voi ajatella ihan Hämeenlinnanväylän viereen? - Mielestäni rakennusoikeutta on liikaa. Suunnittelun etenemistä voi seurata kaupunkisuunnitteluviraston internet-palvelusta: www.hel.fi/ksv kohdassa Suunnitelmat kartalla. TULOSSA UUSIA VUOKRA-ASUNTOJA! Uusia, monipuolisia vuokra-asuntoja valmistuu Konalaan loppuvuodesta 2012! Käytännöllisissä asunnoissa on kaikissa joko parveke, ranskalainen parveke tai asuntopiha. Yhteiseen käyttöön valmistuu talosauna, kerhotila, talopesula ja kuivaushuoneet. Asuntoja tarjolla 39,5m2 yksiöistä 83m2 nelikoihin. Tutustu asuntopohjiin ja vuokriin verkkosivuillamme! Pitäjänmäen palvelut ovat lähellä ja kauppakeskus Ristikko heti naapurissa! Yhteydet julkisilla liikennevälineillä ovat hyvät ja Mestarin alle rakennettavasta pysäköintihallista voit vuokrata omalle autollesi paikan. Lemmikit ovat Mestariin tervetulleita. Tupakointi sallitua vain siihen erikseen osoitetuilla paikoilla. Haku kohteeseen käynnistyy maaliskuun aikana! Kohde valmistuu arviolta joulukuussa 2012 Toimi viisaasti, suojaa lainasi ASUNTOLAINAN LAINA-AIKA on pitkä, ja sinä aikana ehtii muuttua niin elämäntilanne kuin korotkin. Jotta lainanhoitokulut eivät karkaa yli maksukyvyn, kannattaa asuntolainaan ottaa korkosuojaus ­ etenkin nyt, kun korot ovat vielä alhaalla. ­ Usein asuntovelallinen pohtii lainan suojaamista koronnousulta silloin, kun korot ovat korkealla ja tuntuu, ettei koronnousuun ole enää taloudessa varaa. Korkosuojaus on kuitenkin järkevintä ja edullisinta silloin, kun korot ovat vielä alhaalla, konttorinjohtaja Piritta Sundvall Pitäjänmäen konttorista sanoo. Korkojen nousun lisäksi kuluttajien kuukausimenoihin vaikuttaa asumisen kokonaismenojen nousu. ­ Asumisen kokonaiskustannukset, jossa ovat mukana elintarvikkeet, asuminen, liikenne ja siihen liittyvät polttoaineet, ovat paineessa nousta, ja ne voivat iskeä melkoisen loven kotitalouksien kukkaroon. Siksi suosittelemme nyt vahvasti suojautumista. Myös viranomaiset ovat olleet huolissaan asiakkaiden takaisinmaksukyvyn säilymisestä, Sundvall sanoo. Koronnousu nostaa lainanhoitokuluja Vaikka asuntolainat ovat pitkäaikaisia sitoumuksia, niitä ei perinteisesti ole suojattu Suomessa niin usein kuin muissa Pohjoismaissa. Kolme neljästä lainanottajasta on sitonut asuntolainansa lyhyisiin viitekorkoihin, jolloin koronnousu vaikuttaa suoraan lainanhoitokustannuksiin. Asuntolainanottajalla on erilaisia keinoja suojautua korkojen nousua vastaan. Valittavana on kiinteä korko, lainaan otettava korkokatto tai asuntolaina, jossa korkokatto on jo valmiiksi mukana. Neljäs vaihtoehto on säästää vararahastoon. ­ Sopiva korkosuojaus riippuu oman talouden joustomahdollisuuksista. Hyvä ratkaisu voi olla esimerkiksi ottaa puolet kiinteäkorkoista lainaa ja puolet vaihtuvakorkoista lainaa ja siihen lisäksi korkokatto, Piritta Sundvall neuvoo. ­ Tavoitteenamme on tarjota vaihtoehtoja, joissa asiakkaat voivat tietää ennalta tulevien vuosien asuntolainan hoitomenot ja suunnitella talouttaan tältä pohjalta. Näin Piritta Sundvall asiakkaalle jää varoja käytettäväksi muuhunkin elämään, Sundvall lisää. Korkosuojattu asuntolaina on turvallinen ja joustava Korkokatto on vakuutus korkojen nousun varalta ja asettaa ylärajan korkomaksujen suuruudelle. Lainanottaja hyötyy matalista koroista ja on suojattuna korkojen nousua vastaan. ­ Kiinteäkorkoisessa lainassa kuukausierän tarkan määrän tietää etukäteen vuosiksi eteenpäin, mutta laina on melko joustamaton. Korkokattolainan etuna on sen joustavuus, sillä se sallii lyhennysohjelman muutokset, lyhennysvapaat ja osanostot, Piritta Sundvall kertoo. ­ Eli jos maksettavaa kuukausisummaa haluaa muuttaa lainaaikana tai välillä haluaa maksaa vain korkoja, on korkokatto joustavin suojautumiskeino, Sundvall tarkentaa. Asiakas voi myös valita Nordeasta asuntolainan, joka sisältää automaattisesti kolmen vuoden mittaisen korkokaton. Asiakas siis tietää korkeimman mahdollisen kuukausierän seuraavat kolme vuotta. Korkokatosta ei peritä erillistä palkkiota vaan korkosuojaus on hinnoiteltu lainan marginaalissa. Lisää joustavuutta asuntolainaan tuo mahdollisuus muuttaa lyhennyksen määrää verkkopankissa. - Tällainen asuntolaina on helppo keino suojautua koronnousulta, sillä sen sisältämä korkokatto varmistaa, ettei viitekorko nouse korkokaton voimassaoloaikana yli sovitun rajan. Laskevat korot asiakas voi sen sijaan edelleen hyödyntää, Piritta Sundvall kertoo. VAKUUSMAKSU VAIN 250 Kannelmäki, Pasuunatie 2b, 1.3. vapaana 3 h+k+s 80,0 m2, 6.krs., vuokra 1.487 /kk 2 h+tpk+s 66,5 m2, 4.krs., vuokra 1.143 /kk 2 h+kt+s 57,5 m2, 5.krs., vuokra 1.121 /kk Vesimaksu ja 2 Mbit/s-laajakaistayhteys sisältyvät vuokraan. VVO:n asunnot ovat savuttomia. VVO:n asunnossa sinulla on omistusasumista vastaava asumisturva. Tutustu tarjontaamme ja täytä hakemus jo tänään: www.vvo.fi. VVO-kotikeskus Mannerheimintie 168a | 00300 Helsinki Avoinna ma-pe 9.00-16.00 Puh. 020 508 3400 | helsinki@vvo.fi Yritysnumeroihimme (020 508 xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min ja matkapuhelimesta 8,28 senttiä/puhelu + 17 snt/min. n älle vaa m Perem
• 10 7.3.2012 PAPPIA KYYDISSÄ HUOMIO! Eva is back! Haastavat olosuhteet Parturi-kampaaja Eva Povenius on avannut oman työpisteen `tuolinsa' Prohiuksessa Kannelmäessä. Tervetuloa istumaan mukavaan tuoliin, jossa vaativatkin parturi- ja kampaamotyöt tehdään vuosien ammattitaidolla. K estääkö katto? Putoaako jääpuikko päähän? Vallitseeko liikenteessä kaaos ja ovatko junat myöhässä? Näitä ja monia muita kysymyksiä on jälleen ollut pohdinnassa, kun lumen runsaus yllätti jo kolmantena perättäisenä talvena. Haastavat olosuhteet kiristävät helposti pinnaa. On vaikea repiä huumoria silloin, kun paleltaa, on pimeää ja välttämätön liikkuminen paikasta a paikkaan b on tullut lähes mahdottomaksi. Henkilökohtaisella tasolla koin pienen "valaistumisen" törmättyäni eräällä pihalla suureen lumikasaan, jonka päällä, alla ja sivussa oli monta pientä haalaripukuista ahertajaa. Heille uusi lumikasa oli haaste ja mahdollisuus. Punaiset posket ja iloinen puheensorina antoivat ymmärtää, että tässä on kool- la joukko, joka kerran tulee muistelemaan lapsuutensa talvia aikana, jolloin "talvet olivat vielä oikeita talvia". Myös haastavilla olosuhteilla on positiivinen puolensa. Parhaiten tämän huomaa keväisessä lämmössä aurinkolasien lävitse. · Jenkkisiilit · Tyylikkäät monisävyvärjäykset · Näyttävät kampaukset ja föönaukset arkeen ja juhlaan Lisäksi saat liikkeestämme upeat rakennekynnet, ripsipidennykset sekä rentouttavaa urheiluhierontaa. Vain 5 minuuttia Kannelmäen asemalta. Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi PROHIUS Klaneettitie 4 · Puh. 044-302 6178 VIINANEN KUULUU viinamatojen (Lumbricus spiritus) laajaan sukuun. Hän on todellinen elämän nautiskelija, jolla on hiukka taipumusta huikkaan, mutta perusluonteeltaan optimistina, eivät pikku horjahdukset elämän liukkaalta luiskalta saa häntä masentumaan. Viinasella on aina silmää kauneudelle ja suu joka napsuu hyvän juoman perään. Hän ymmärtää kokovartaloelämää, elämöimättä sillä. Viinasen ikuinen rakkauden liekki naisystäväänsä Hiljaan, ei sammu likavesiämpärilläkään. "Elämä on rokkenrollia" ja "mato ei kaadu" ovat Viinasen mottoja. Viinanen, vanhan liiton herrasmies.
• 7.3.2012 11 Nostetaanko veroja! HELPPO KEINO saada valtiontalous tasapainoon on nostaa veroja. Mutta..., nykyisenkaltaisessa verotuksessa on sellainen ongelma, että se rankaisee aktiivisuutta ja palkitsee joutilaisuutta. Ja kovempi verotus rankaisisi entistä kovemmin. Palkkaverotus Tuntemani erikoislääkäri, alansa huippua, kertoi, että hän aikoo vähentää työtaakkaansa. Parempi ajella vaikka moottoripyörällä kesäisin, kuin tienata rahoja, jotka enimmäkseen menevät verojen maksuun. Mikäli tällainen ajattelutapa yleistyy, sillä ei voi olla hyvä vaikutus valtion tulopuoleen. Kovempi progressio eli ylempien tuloluokkien kovempi verotus vie juuri tällaiseen, ainakin vapaissa ammateissa. Arvonlisävero Yksinkertaisin keino tasapainottaa valtiontalous on laittaa arvonlisäveroon pari pinnaa lisää. Tosin tässäkin toimii sama laki kuin edellä, olemalla passiivinen voi välttää veroa. Tuntuu että aloilla, joissa arvonlisäveroa ei eritellä tuotteen tai palvelun hinnassa, ihmiset saattavat paljoksua hintoja, kun ei tulla ajatelleeksi, ettei hinta muodostukaan tavarasta tai palvelusta, vaan sen nostaa korkeaksi nimenomaan hintaan sisältyvä arvonlisävero. Toisaalta taas, aloilla, joissa arvonlisävero tyypillisesti erotellaan hinnasta, hinnan ilmoittaminen panee monenkin kuluttajan ilmeen miettiväksi. Työurakan hinta kyllä voidaan katsoa asianmukaiseksi, mutta 23n prosentin lisä kustannukseen pistääkin jo ajattelemaan. Aloilla, joissa arvonlisävero lisätään erillisenä hintaan, kuluttajilla on pyrkimystä erilaisin laittomin ehdotuksin yrittää välttyä tältä lisäkustannukselta. Ja moraalisen selkärangan venyminen ei varmasti lupaa hyvää veron tuottoa ajatellen. Voi aivan hyvin sanoa, että arvonlisäverotus rankaisee aktiivista kansalaista ja palkitsee sitä, joka ostaa vain välttämättömimmän ruokakaupasta ja tekee remonttinsa omatoimisesti. Maailman pelastumista ajatellen ehkä oivallista, mutta verokertymän kannalta pulmallista. Konkreettisena osoituksena arvonlisäveron ongelmista on Englannin hallituksen tuore kehitelmä siitä, että alvia alennettaisiin. Tällainen ajatus on varmasti huolellisen pohdinnan tulos, pienemmällä verolla ei rankaistaisikaan henkilöä joka haluaa tilata työsuorituksen tai muuten työllistää maanmiehiään. Suomen versio samasta aiheesta, kotitalousvähennykset tai kampaamojen alv-kokeilu ovat luokattoman syrjiviä toisia ammattialoja kohtaan. Arvonlisäveron osalta myös valtioiden verokilpailu kannattaa ottaa huomioon. On mahdollista tehdä hankintoja maista, joissa on alhaisempi arvonlisäverokanta. Tässä kilpailussa Suomi jää valitettavasti hopealle, varsinkin nuorison hankinnat suuntautuvat yhä useammin alhaisemman verokannan maihin. Pääomaverot Mikä on helpolla tullut, siitä voi helpoiten ottaakin, eikö vaan? Porvari nukkuu huonosti, kun patja on muhkuroilla sen ollessa täynnä rahaa. Verokarhuhan vain auttaa porvaria tasottamalla patjaa sopivasti. Myyntivoiton vero Tosiasiassa pääomaveron piirissä on paljon sellaista, josta ei oikeastaan ole vastaavaa tuloa. Vaikkapa kesämökin myymisestä seuraa niin paljon "myyntivoiton" veroja, ettei mökkiä kannata ollenkaan vaihtaa. Jotta voisi vaihtaa oman kesämökkinsä toiseen samanarvoiseen, tarvitaan ainakin parisenkymmentä prosenttia lisää rahaa. Ja sehän ei kannata. Tällainen vähentää toimeliaisuutta, jähmettää rakenteita ja kaventaa veropohjaa. Samalla kun oman asunnon myyntivoiton verottomuutta pidetään itsestäänselvyytenä, kaiken muun "myyntivoiton" kovaa verotusta pidetään ihan asiallisena. Tosiasiassa tällainen omaisuuslajien erilainen kohtelu vääristää koko taloutta. Se johtaa mm. asuntojen hintojen ylikuumenemiseen verrattuna muuhun kiinteistövarallisuuteen. Oma asunto nousee sijoituskohteena yliarvostetuksi, koska se on ainoa, johon ei myyntivoiton vero iske. Omaisuuslajien välinen verokohtelu on niin eriarvoista, että arvelisinkin oman asunnon myyntivoiton verottamisen olevan ehkä seuraavana vuorossa. Yritysten verottaminen Yritysten verottaminen on suurin piirtein yhtä järkevää kuin kirves- ja sahavero. Yritys on työkalu, väline ansainnan toteuttamiseksi. Virossa yrityksiä ei veroteta laisinkaan, vaan vero tapahtuu vasta sitten kun yrityksestä nostetaan rahaa omistajille. Näin Suomessakin pitäisi olla. Suomessa yritys maksaa veroja. Usein verotettava tulo on sellaista jota ei ollenkaan ole olemassa rahan muodossa. Vaikka yritys olisi veloissa korviaan myöten, verot on silti maksettava. Tämä siitä syystä, että syntyneet kulut jaetaan tuleville vuosille. Vaikkapa koneen ostosta voidaan lukea hankintavuonna vain kymmenen prosenttia kuluksi, loppu jää tuleville vuosille. Vero maksetaan etupainotteisesti, veroja maksetaan jo silloin kun rahavirta on vielä pahasti pakkasella. Sama seikka mikäli varasto kasvaa. Veroja maksetaan vaikka kaikki yrityksen voitot olisivat kiinni varastossa. Suomalainen yritysverotus onkin sellaista, joka rankaisee kasvavia ja yrittäviä yrityksiä. Lihavat kissat, elämän ehtoopuolelle ehtineet vauraat yritykset se jättää rauhaan, onhan verot jo maksettu kehitysvaiheessa. Pienenevä varasto ja vanhentuneet koneet on se mihin verottaja kannustaa. Olemme saaneet olla näkemässä miten vähittäiskauppa on viime vuosina siirtynyt ulkomaisiin käsiin. Kyse ei suinkaan ole ulkomaisten yritysten erinomaisuudesta ja suomalaisten huonoudesta, vaan siitä että suomalaisen yrityksen on melko mahdotonta paeta suomalaista verotusta, kun taas ul- Toisinajattelija kolainen maksaa joko alhaisempia veroja vaikkapa Saksassa, tai kuten useampikin alunperin ruotsalainen yritys, ei maksa voiton veroja mihinkään maahan, vaan käyttää voiton puhtaana itse tai sijoittaa uudelleen yrityksen kasvuun. Muun muassa belgialainen säätiöjärjestelmä mahdollistaa tällaisen. On aivan helppoa järjestellä sisäisillä hinnoilla se, että verotettavia voittoja ei Suomeen kerry. Näin Suomessa tapahtuneen toiminnan hedelmät siirtyvät hyödyttämään muita kansantalouksia. Meistä on tulossa siirtomaa epäonnistuneen veropolitiikan johdosta. Havitteluvoitot Vanhastaan on ajateltu, että halveksittavin tapa ansaita on olla gulassi, havittelija. Ostaa halvalla ja myydä kalliilla, vaikkapa teollisuusosakkeita. Näistä voitoista nyt varsinkin kannattaa verottajan rouhaista kunnolla, eikö totta? Tosiasiassa spekulaatio edesauttaa hintojen sopeutumista toisiinsa, arbitraasia. Havittelusta koituu asiallista yhteiskunnallista hyötyä. Toisekseen, mikäli jokaisesta kierroksesta maksetaan vero, seuraavalle kierrokselle spekulantti lähtee aina verotetulla panoksella. Näinpä ilman erikoisjärjestelyjä yksityinen henkilö menettää aina verottajalle hankittua pääomaa. Se johtaa siihen, ettei yksityishenkilön ehkä ole kovinkaan kiinnostavaa tehdä kauppaa. Jopa paksutkin voittomahdollisuudet kannattaa jättää hyödyntämättä, koska verottajan osuus pienentäisi jo voitettua pääomaa. Siis tämä silloinkin, kun panos sijoitettaisiin uudelleen, ja mitään ei laitettaisi omaan kulutukseen. On keksitty muutama epäonnistunut yritys, eläkesäästämisjärjestelmiä, joilla säästämisen aikainen verotus olisi estettävissä. Järjestelmien rajoitukset, sitoutuminen tiettyyn toimijaan ja kulut yleensä tekevät nämä epäkiinnostaviksi. Uskon, että isommat pelurit ovat jo korjanneet luunsa tämän maan verotuksen piiristä, ja kun sanotaan nykyään ulkolaisten omistavan suomalaiset yhtiöt, niitä omistaakin ehkä edelleen suomalaiset, varallisuus vaan ei ole enää suomalaisen verotuksen piirissä. Tälläkin tavoin saadaan veropohja yhä kapemmaksi, yhä harvemmat maksavat yhä korkeampia veroja. Yhteenveto Mainitsematta jäi vielä koko joukko elämäämme sulostuttavia veroja. Arvelisin, että Suomea ei saada tasapainoon nykyisillä veronnostopyrkimyksillä. Järjestelmä ei vaan ole riittävän kannustava, jotta verotulot ylimalkaan kasvaisivat. Mutta mitäpä muutakaan voi yrittää, kun suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole mekanismeja, millä itsensä kaulakiikkuun vetäneeltä kansantaloudelta saataisiin narua löyhennettyä. Yhteiskunnan kulujen pienentäminen ei vaan onnistu meiltä. Esko Karinen Toisinajattelija Kivijärvi Oy lasittaa mitä vain - SUURIMMAT ONGELMAT syntyvät ikkuna- ja ovilasien rikkoutuessa. Useimmiten kohteilla on kiire ja lasit pitää saada korjatuksi ja vaihdetuiksi mahdollisimman nopeasti. Valmistamme itse eristyslasitkin, kuten lisäksi myös esim. suihku-/saunalasitusjärjestelmät, mittojen mukaan. Kun itse otamme mitat, voimme olla varmoja, että asennuksetkin tapahtuvat oikein, sanoo lasitusliike Kivijärvi Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Aho. Hakuninmaan kupeessa Vantaan Taivaltiellä sijaitseva lasitusliike Kivijärvi Oy on lasitusalan johtava toimija Suomessa. Vuonna 1909 perustettu yritys aloitti ensimmäisenä Suomessa 1960-luvulla korjauslasitusten ympärivuorokautisen päivystyspalvelun. Tänään Kivijärvellä on erilaisia laseja yli 5000 m2 ja oma eristyslasilinja,kaikkiaan varastosta löytyy yli 300 erilaista artikkelia. Jaakko Aho kertoo lasitusalan olevan suhdanneherkkää. Yrityksen lasituskohteita ovat olleet mm. Eduskuntatalo, Finlandia-talo, Nokia, Sanomala, Heureka. Tulevaisuuden lasituskohteista mm. Marjaradan asemista ovat lähteneet tarjoukset ja Kuninkaantammen rakentamista Kivijärvi Oy;ssä odotetaan mielenkiinnolla. - Kun päivystäjä ajaa varastolle hakemaan lasia, sopiva sellainen aina löytyy eikä tarvitse odottaa ulkopuolista toimittajaa. Kuluttajan kannattaa hyödyntää meitä, sillä kaikki lasiratkaisut hoituvat kauttamme. Myöskään asunto- tai huoltoyhtiöiden ei tarvitse odotella vaan toimimme nopeasti. Aho sanoo toiminnan perustuvan neljän tukijalan varaan. Ensimmäinen on lasinkorjaus päivystystasolla 24 tuntia vuorokaudessa; palveluja tarjotaan Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Toisena tukijalkana hän pitää saksalaista DORMA -lasiheloitusjärjestelmää, johon kuuluvat esim.siirtolasiseinät ja liukuovet. Kolmantena tulevat alumiiniprofiilijärjestelmän mukaan valmistetut alumiini-ikkunat ja ­liukuovet sekä lasiseinät. - Neljäs on se, että suunnittelemme koko paketin ja tarvittaessa myös asennamme sen itse paikoilleen. Teemme asiakkaille tietokonepohjaiset luonnokset. Toimitamme DORMA -järjestelmiä niin ikään muille lasialan yhteistyökumppaneillemme ja toimimme heille myös tukkurina. Aho toteaa lasin kehityksen etenevän vauhdilla; mm. äänieristys on entistä parempi. Vaikka esimerkiksi lasiovi onkin huomattavasti kalliimpi kuin laakaovi, lasi ei muutu ajan kanssa miksikään. Lasin pintaa käsitellään tarvittaessa niin, että se on aina kuin uutta. - Lasitusala on suhdanneherkkää ja monia kohteita on pantu jäihin. Talvi on yleensä hiljaista aikaa ja silloin hommat keskittyvät liikekeskuksiin ja pientaloihin. Odottelemmekin pikku hiljaa kevään tuloa. Kivijärvi Oy:n perusti A.W. Kivijärvi vuonna 1909 ja suvussa yritys pysyi aina vuoteen 2000, jolloin silloinen omistaja Markku Kivijärvi myi sen edelleen Kalle Saarikolle. Nykyisin yrityksen omistavat Kalle Saarikko, Jari Kotiranta, Tomi Petrell ja Jaakko Aho. Kivijärvi työllistää 24 henkilöä ja sen liikevaihto viime vuonna oli 3,2 miljoonaa euroa. Marilyn Monroe lasilevyistä pakattuna. Häkellyttävä Drag-show: Miss Myyrin Krouviksi Inga Gunilla Svensson MYYRMÄEN Miss Myyrin Krouviksi valittiin 25.2. vaitonainen, itseensä hieman sulkeutunut, ujo, ruotsalaista syntyperää oleva Inga Gunilla Svensson alias peltimies Tomppa, joka ei liikutukseltaan osannut muuta kuin hymyillä. I perintöprinsessaksi tuli suomalaisia edustanut Petra Paula Puuhakas (Pete). II perintöprinsessa oli intialainen Jasmiina Sing (Jussi S.), Yleisön suosikiksi nousi kreikkalainen Penelope Lesbos (Rekku). Lehdistön ihannetytöksi valittiin irlantilainen Patricia O´Mälli (Vesa). Lehdistö luonnehti suosikkiaan arvoitukselliseksi, charmiltaan hillityksi kaunottareksi, joka voi siviilissä olla niin naitu, naimaton kuin neitsytkin. Hänen esiintymisensä teki mediaan syvän vaikutuksen, sillä neitokainen sipsutteli kuin viettelysten vaunu. Missien lomassa Myyrin Krouvissa esiintyi Jukkis, joka lauloi kappaleet 'Hyvännäköinen' ja 'Armi'. Välillä transvestiitit olivat helisemässä, kun tilaisuuden juonsivat naisellisella, mutta hetkittäin myös vastakarvaotteella Marjo, Kepa ja Tiina. Kaikilla oli mukavaa ja yhteinen päätös oli, että uudet missiskabat ja uudet kujeet heitetään kehiin jälleen ensi vuonna. Vas. Rekku, Jussi S., Pete ja Vesa. Keskellä istumassa Miss Myyrin Krouvi Tomppa.
• 12 Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki Puh. 040-7778880 Tervetuloa! 7.3.2012 Ihmiset tahtovat auttaa yhteisvastuukeräyksellä SUUTARI Prisman parkissa Kaikki suutaripalvelut Kannelmäen Prisman parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Myynnissä mm. liukuesteitä. Mihin varoja kerätään? Tänä vuonna varoja kerätään ylivelkaantumisen torjumiseksi Suomessa sekä pienrahoitustoiminnan tukemiseksi Ugandassa. Elämässä saattaa tulla eteen yllättäviä vastoinkäymisiä kuten sairastuminen, työttömyys tai läheisen ihmisen kuolema, jotka voivat nopeasti vaikuttaa talouden ongelmien syntymiseen. Takuu-Säätiö käynnistää saaduin keräysvaroin pienluottohankkeen, jossa taloudellisessa ahdingossa oleville Avoinna ark. 10-18, la 10-16 Puh. 09-773 2376, 040-511 4544 www.autopesucenter.fi SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! www.autopesucenter.fi Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 M 1. Leedis 2. Leedu 3. Leesaa 4. Nikka 5. Neverssi 6. Ugaasi In Dream L o u n a sk a h vil a TUSINA-AIVOILLE 7. Ukaasi 8. Urmari 9. Urmaakari 10. Skiidaa 11. Skigeli 12. Skribuli Vastaukset sivulla 15 Kannelmäen vanhassa ostarissa Edulliset hinnat Myös ulosmyynti. O letko nähnyt tämän mainoksen, jossa avoinna olevat kädet kurkottavat kuilun reunalla yrittäen saada kiinni jostain? Mainos kertoo tämän päivän apua tarvitsevista lähimmäisistä. Kyseessä on Yhteisvastuukeräyksen mainos. Yhteisvastuukeräys on evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen valtakunnallinen suurkeräys, jota on järjestetty jo vuodesta 1950 lähtien. Keräyksellä on aina ulkomainen ja kotimainen keräyskohde. Pelasta lähimmäisesi. Lahjoita laina. ihmisille myönnetään matalakorkoisia pienlainoja, joiden avulla he voivat saada elämänsä ja taloutensa uudelleen hallintaan. Hanke käynnistyy ensin kolmen paikkakunnan alueella, ja tavoitteena on, että toimintamalli leviäisi koko Suomeen. Kun ensimmäiset luotonsaajat ovat maksaneet lainansa takaisin, varat palautuvat seuraavien luotonsaajien käyttöön. Pohjois-Ugandassa lähes 2 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan terroria vuodesta 1989 lähtien evakkoleireille jopa lähes kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Ihmiset ovat menettäneet kaiken omaisuutensa - monet myös läheisensä. Leireillä myös elämisen perustiedot ja -taidot ovat vähentyneet ja kaikki on aloitettava alusta. Ugandassa Yhteisvastuu tukee kyläyhteisöjen säästö- ja lainaryhmiä, joiden jäsenille opetetaan taloudenhallinnan perustaitoja. Lisäksi he saavat henkistä tukea traumaattisen menneisyyden käsittelyyn sekä koulutusta yrittäjyys-, ammatti- ja kansalaistaidoissa. Kirkon Ulkomaanapu vie avun perille. Keräyksen tuotosta 60 prosenttia käytetään kansainvälisen diakonian kohteisiin Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kotimaassa erityiskohteena oleva pienluottohanke saa 20 prosenttia keräyksen tuotosta ja hiippakuntien avustustyö ja Kirkon diakoniarahasto yhteensä 10 prosenttia. Loput 10 prosenttia käytetään keräävän seurakunnan päätösten mukaisiin diakonisiin tarpeisiin. Ihmiset välittävät Ihmisillä on halu tehdä hyvää ja auttaa. Valtakunnallisesti keräyksen to- teuttamiseen osallistuu eri tavoin noin 40.000 vapaaehtoista. Myös Kannelmäen seurakunnassa vapaaehtoisilla on suuri merkitys keräyksen toteuttamisessa. Seurakunta on ollut helmikuussa keräämässä lipaskeräyksellä Prisma Kannelmäen aulatiloissa varoja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tämä yhteistyön muoto kauppakeskuksen kanssa on ollut hieno mahdollisuus sekä myös seurakuntamme keräystulokseen merkittävästi vaikuttava tapahtuma. Mukana keräämässä on ollut paljon vapaaehtoisia työntekijöiden lisäksi. On ollut hienoa nähdä, miten ihmiset välittävät, antavat aikaansa ja haluavat näin tehdä hyvää. Samoin monet ihmiset ovat osallistuneet keräykseen antamalla rahan lippaaseen. Olemme keräämässä myös viikolla 12 Prisma Kannelmäen aulatiloissa ja mukaan kerääjäksi mahtuu vielä. Monet ihmiset ovat myös sanoneet jo odottavansa, että he tapaavat Yhteisvastuukerääjän ja saavat osallistua keräykseen. Aiemmin Yhteisvastuukeräystä toteutettiin perinteisesti listakeräyksellä ovilla, mutta täällä pääkaupunkiseudulla ovikoodien yleistyessä perinteinen ovikeräys ei ole enää samassa laajuudessa mahdollista. Seurakunnan nuoret ovat kuitenkin käyttäneet yhden illan helmikuussa myös perinteiseen ovikeräykseen. On hienoa, että kaikenikäiset osallistuvat. Kannelmäen seurakunnassa on keväällä erilaisia tapahtumia, joiden tuotto menee kokonaisuudessaan Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tervetuloa laulamaan Virrestä Viis -iltaan tai kuulemaan Ugandan tilanteesta Välittämisen iltaan. Tapahtumista löytyy lisätietoa seurakunnan nettisivuilta www.helsinginseurakunnat/kannelmaki. Lämmin kiitos jokaiselle eri tavoin Yhteisvastuukeräykseen osallistuneelle tai osallistuvalle, yhdessä autamme ja välitämme hyvää! Tervetuloa talkoisiin lähimmäisenrakkauden puolesta. Nina Rajamäki seurakuntapastori ja Kannelmäen seurakunnan Yhteisvastuukeräyksestä vastaava Kallista kahvia ja halpaa sinappia H arva meistä on valmis tinkimään saavuttamastaan elintasosta. Pikemminkin päinvastoin. Ystäväni rakastaa tilastoja ja lähettelee niitä hanakasti minullekin. Nyt hänen haaviinsa on tarttunut tietoa hintojen muutoksista viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana eli joulukuusta 20001 joulukuuhun 2011. Palkat ovat näinä vuosina nousseet keskimäärin neljä prosenttia, eläkkeet vähemmän. Mutta samana aikana sähkön hinta on noussut 98 prosenttia, lottorivin hinta 70, kahvikupin 68, naudan paistin 64, viilin 48, nakkien 47, emmentaljuusto 36, kevytmaidon 28, meijerivoin 21 hammastahnan ja pullapitkon 20 prosenttia. Löytyypä listalta niitäkin tuotteita, joiden hinta on laskenut. Sinappia saa 5 prosenttia halvemmalla kuin 10 vuotta sitten, hienosokeria ja säilykesilliä 11 prosenttia ja keittokinkkua 14 prosenttia halvemmalla. Asuntolainojen keskikorko on 54 prosenttia halvempaa. Vastaavasti vapaarahoitteisen vuokrakaksion vuokra on noussut 34 prosenttia. Hintojen nousu ei kaikkien elämää hetkauta. Onneksi töissä olevan journalisti-kollegat ovat ahkerasti tutkineet herrojen palkkojen nousua, osinkotulojen moninkertaistumista ja erilaisten hallitus- ym. palkkioiden jatkuvasti kasvavia summia. Teatteri Jurkkaan voi mennä katsomaan mitä tapahtuu kun yltiörikkaasta yrittäjästä tulee talousrikollinen (loistavasti näyttelevä Seppo Maijala) ja vankilan asukas. Rosa Liksomin Rikos ­näytelmässä ollaan vankikopissa, johon on sijoitettu väitöskirjaa kirjoittava psykopaatti, perheensä tappanut perusmies ja islamiin hurahtanut itä-helsinkiläinen. Intensiivinen ja vähän pelottavakin näytelmä. Miehiseen elämänmenoon paneudutaan Studio Pasilassa Helsingin Kaupunginteatterin uutuudessa There´s no Harri. Henkilöstön vuokrafirmaa pyörittävät miehet joutuvat lähtemään itse hommiin. Toiselle oikean työn tekeminen luonnistuu, toiselle ei. Mika Ripatti on kirjoittanut ja Tiina Lymi ohjannut aikaamme kuvastavan hieman rosoisen näytelmän. Rempseän käytöksen takana saattaakin olla kipeitä, selvittämättömiä asioita. Niitä on tulvillaan Paavo Westerbergin hieno He eivät asu enää täällä. Kaksi avioparia (hyvää työtä tekevät Katariina Kaitue, Eero Aho, Pirjo Määttä ja Kristo Salminen) sanailee ja kipuilee. Lapsen menettäminen on jättänyt heihin kaikkiin jälkensä. Jokaisella on omat keinonsa selviytyä umpikujasta. Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä pakotetaan katsojakin miettimään mikä elämässämme lopulta on tärkeää. Kevään ilon aihe on ehdottomasti ollut Helsingin Kaupunginteatterin pienen näyttämön Sylvi ja Anita. Panu Rajala on löytänyt uudenlaisen näkökulman julkisena salaisuutena pidettyyn Urho Kekkosen ja Anita Hallamaan suhteeseen. Sylvi (koskettavasti näyttelevä EevaLiisa Haimelin) ja Anita (räiskyvä Heidi Herala) ovat molemmat vahvoja naisia ja tietävät paikkansa suurmiehen elämässä ja muussakin elämänmenossa. Ville Sormusella on monta roolia, jotka kaikki ohjaaja Kari Rentola on hienolla tavalla ja vähäeleisesti nivonut tarinan lomaan. Kaikella tapaa onnistunut esitys. Pettymysten listalla joutuu Kansallisteatterin Kansanhiihto. Mika Myllyahon, Taina Westin ja Paula Korvan yhteistyönä syntyneestä tarinasta on tullut poukkoileva ja pinnallinen. Vaikka toisenlaista oli luvassa. Käsittämätöntä miten sitä asettaa joillekin asioille suuria odotuksia. Saa nähdä miten käy naisten päivän iltana Pitäjänmäen yläasteella, kun sinne saapuu pormestari Jussi Pajunen esikuntineen pitämään asukasiltaa meille pitskulaisille. Onko tiedossa teatteria vai todellista tiedonjakoa ja mielipiteiden kuuntelua. Leena-Maija Tuominen
• 7.3.2012 13 Kolme kirjaa kapitalismin kriisistä Markku Kuisma. Rosvoparonien paluu. Raha ja valta Suomen historiassa, Siltala, 2010, 196 s. Heikki Patomäki Eurokriisin anatomia. Mitä globalisaatio jälkeen? Into. 2012. 222 s. Stephen Gill, Valta ja vastarinta uudessa maailmanjärjestyksessä. Gaudeamus, 2011. 332 s. NYKYKAPITALISMIN ja nimenomaan uusliberalistisen kapitalismin kriisistä on ilmestynyt lukuisa määrä kirjoja. Minun lukupöydälle on tällä erää valikoitunut kolme edellä mainittua teosta. Niiden tekijöitä yhdistää tietynasteinen vasemmistolainen ja marxilainen suuntaus, joka on selvästi vahvistunut akateemisissa piireissä. Tekijät ovat taloustieteen ja politiikantutkimuksen professoreita: kaksi Helsingin yliopiston professoria ja kolmaskin englantilais-kanadalainen Stephen Gill toimi vv. 2009-10 Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin vierailevana professorina. Neuvostoliittojohtoisen ns. reaalisosialismin eli valtiososialistisen järjestelmän romahdus merkitsi uusliberalistisen talousajattelun ylivaltaa globalisoituvassa maailmassa. Monet johtavat taloustieteilijät alkoivat puhua historian loppumista. Väitettiin, ettei uusliberalistiselle kapitalismille ole vaihtoehtoa. Markku Kuisma aloittaa toteamalla, että historia ei loppunutkaan Neuvostoliiton ja kansainvälisen kommunismin romahdukseen. "Kapitalismi on hyvä renki taloudellisen toimeliaisuuden synnyttämisessä. Isäntänä se on kehno. Siksi tarvittaisiin tasapainoa kapitalismin luovan voiman ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden välille. " Tarvittaisiin määrätietoista kansainvälistä globaalia yhteistyötä ihmisten sosiaalisten oikeuksien ja luonnon suojelun turvaamiseksi. Maailmantalous ei ole luonnonilmiö, Se on ihmisten ja ihmisyhteisöjen tekojen tulosta, kuten muukin kehitys. Ihmisellä on valta vaikuttaa kansainvälisten talousliikkeiden suuntaan ja samalla omaan tulevaisuuteensa. Markku Kuisma on perehtynyt suomalaisen kapitalismin historiaan erityisesti suuryritysten historian tutkijana. Suomen paperiteollisuus on alusta asti hyötynyt Venäjän ja sittemmin myös Neuvostoliiton kaupasta. Mutta myös muut teollisuussalat erityisesti metalli-, vaatetus- ja elintarvikeala ovat hyötyneet aika-ajoin idänkaupasta merkittävästi. Venäjän ja Suomen tiivis kohtalonyhteys on geopoliittinen realiteetti. Kuisma viittaa Matti Klingen korostamaan seikkaan Pietarin perustamisesta vuonna 1703 Suomen tulevan historian tärkeimpänä käännekohtana. "Tätä taustaa vasten meidän olematon venäjän kielen ja kulttuurin harrastuksemme on kuin oman oksan sahaamista: hölmöläisten touhua, johon vähintäänkin opetusviranomaisten olisi aktiivisesti etsittävä parannusta." Heikki Patomäki keskittyy velkakriisien historian analysointiin. Nykyinen eurokriisi kietoutuu laajempaan globaaliin rahoituskriisiin. Sen taustalla on Patomäen finansialisaatioksi nimittämä prosessi, "jossa rahoitusmarkkinat, rahoituslaitokset ja rahoituseliitit kontrolloivat yhä enemmän yksityisiä taloudellisia prosesseja ja julkisia talouspoliittisia päätöksiä. Finansialisaatio on tuottanut epävakautta ja kriisejä ja sitä kautta kannustanut toteuttamaan eurooppalaisen rahaunionin." Patomäki erittelee EMUa koskevia tulevaisuusodotuksia. Ensimmäisen skenaarion mukaan nykyinen Eurooppa-projekti jatkuu ja syvenee, mutta sen ennuste on huono. Legimaatio-ongelmat voivat kannustaa ytimen muokkaamiseen liittovaltioksi eurooppalaisen demokratian ja hyvinvoinnin nimissä. Toisessa skenaariossa EU:sta muotoutuu eräänlainen sosialidemokraattinen liittovaltio ja suurvalta ja muuntuu osaksi globaalin poliittisen talouden ristiriitoja. Kolmannessa skenaariossa kosmopoliittinen EU ajaa demokraattisia ja sosiaalisia tavoitteita maailmanlaajuisesti eikä pyri sen enempää erillisyyteen kuin eurokeskeisyyteen. Tuotannon ja rahan helppo liikkuvuus sekä uudet viestintä- ja kuljetustekniikat ovat mahdollistaneet sen, että tuotantoa on yhä helpompaa hajauttaa ympäri maailmaa, mikä puolestaan vahvistaa maailmantalouden osien keskinäisriippuvuutta, samalla kotimaisen työvoiman neuvotteluasema heikentyy suhteessa poikkikansalliseen pääomaan. Megayhtiöllä on enenevässä määrin rakenteellista valtaa myös yli valtioiden. Tarvitaan organisoitua maailmanlaajuista yhteistoimintaa. Sellaiseen tähtää globaalikeynesiläisyys, jonka tavoitteita ja keskeisiä teemoja ovat: "julkishallinta; demokraattinen politiikka; sekatalous; globaali tulojen uusjako; globaalin kokonaiskysynnän, investointien ja rahoituksen yhteishoito; ekologinen kestävyys; sekä hallinnon monet tasot ja asiayhteydet ja niiden linkit." Termi "globaalikeynesiläisyys" ilmaantui kirjallisuuteen 1980-luvun alussa. Se liittyi Willy Brandtin johtaman komission vuonna 1980 julkaisemaan raporttiin. Patomäen perustelut on vastaus kirjan alaotsikon kysymykseen mitä globalisaation jälkeen? "Toisenlainen globalisaatio on mahdollinen." Stephen Gillin teos on kahta edellä esiteltyä huomattavasti laajempi sekä tematiikaltaan että kooltaan. Tässä yhteydessä on edes yritä esitellä kirjan sisältöä vaan keskityn ainoastaan sen loppulukuun ­ "Todellisia ja kuviteltuja vaihtoehtoja. Kuusi hahmotusta edistysmielisten liikkeiden tulevaisuudesta." Gill siteeraa Italian kommunistisen puolueen johtajaa ja filosofia Antonia Gramscia: "Johtajia koulittaessa on olennaisen tärkeä valita lähtökohta. Katsotaanko, että aina pitää olla käskijöitä ja käskettäviä, vai halutaanko luoda olot, joissa tämä jako ei enää ole tarpeellista? Toisin sanoen otetaanko lähtökohdaksi ihmiskunnan jatkuva jakautuminen vai onko tuo jako vain joidenkin olosuhteiden aiheuttama historiallinen tosiseikka?" Gillin mukaan ollaan tultu kriittiseen vaiheeseen. jossa monet epäilevät uusien yhteiskunnallisten liikkeiden kykyä vaikuttaa politiikkaan. Omalta osaltaan Gill esittää joukon ehdotuksia tulevaisuuteen varautumisen keinoista: Ensiksi, tarvitaan pitkän aikavälin näkemystä edistyksellisten voimien synnystä. Siten yhdistetään poliittisessa arvioinnissa menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Toiseksi, uudet globaalin politiikan voimat tähtäävät paljon pitemmälle kuin varhemmat edistyksellisyyden muodot. Sosialistiset ja kommunistiset liikkeet saivat 1800ja 1900-luvulla monia voittoja. Vasemmiston vanhakantaisten liikkeiden heikkous johtui niiden ahtaasta politiikkakäsityksestä: etusijalle asetettiin tuotannon politiikka sekä taistelu työn ja pääoman välillä, jolloin monet olennaiset kysymykset jäivät toissijaisiksi. Kolmanneksi, ei pidä kuvitella, että kaikki oppositiovoimat ovat yksimielisiä kaikissa asioissa ja liittyvät samaan organisaatioon ja toimivat kuin perinnäinen puolue, jolla on yhtenäinen ohjelma ja tiukat jäsenyysvaatimukset. Vastarintavoimat tulee tulkita liikkeiden liikkeeksi. Neljänneksi, yhtenäisyyden luovat ongelmien kokeminen yhteiseksi, myötätunto muiden kärsimystä kohtaan ja kollektiivisen toiminnan periaatteinen jakaminen. Teollisissa ja kehitysmaissa toimiviin edistyksellisiin voimiin kuuluu työväestön ohella maatalousköyhälistöä, feministejä, luonnonsuojelijoita, anarkisteja, alkuperäiskansoja, kirkkokuntia sekä tieteen ja tekniikan huippuasiantuntijoita. Nämä liikkeet pitävät yhteyttä toisiinsa internetin ja muiden tehokkaiden viestintävälineiden avulla. Viidenneksi, on vaikea luoda mahti, joka pystyy tukahduttamaan nämä liikkeet tai rajoittamaan niiden tietämystä ja toimintakykyä. Tässä mielessä ne lienevät jo vahvempia kuin niiden sosialistiset ja kommunistiset edeltäjät olivat koskaan. Kuudenneksi, näiden liikkeiden ja voimien tulevien mahdollisuuksien ymmärtämiseksi ja niiden poliittisten aloitteiden ja perustelujen uskottavuuden arviointia tärkeämpää on paneutua näitä liikkeitä elähdyttäviin toteuttamiskelpoisiin utopioihin tai myytteihin ­ toisin sanoen niiden tarjoamiin todellisiin tai kuviteltuihin vaihtoehtoihin. Monet erilaiset liikkeet näyttävät olevan yhdistymässä uudenlaiseksi joustavarakenteiseksi ylikansalliseksi puolueeksi, jolla ei ole keskusjohtoista organisaatiota ja joka koostuu monista osista. "Uusi puolue on sekä liike että yhteiskunnallinen, taloudellinen, ekologinen ja poliittinen kehityskulku, ... joka perustuu toteutettavissa oleviin utopioihin... Se tarjoaa toivoa edistyksellisille voimille: toisenlaista maailmaa ei tarvitse tyytyä kuvittelemaan vaan se voidaan myös toteuttaa." Oiva Björkbacka MESSU sunnuntaisin klo 10, VIIKKOMESSU keskiviikkoisin klo 19 Kannelmä- VIRRESTÄ VIIS! en kirkossa KARTANOMESSU su 11.3. klo 12 Malminkartanon seurakuntakodilla, Vellikellonpolku 8. HILJAISUUDEN MESSU ke 21.3. Kannelmäen kirkossa. Taizé-lauluja. VAUVAKIRKKO su 11.3. klo 18 Kannelmäen kirkossa. Tule laulamaan lempivirttäsi! Osallistu Yhteisvastuukeräykseen ostamalla vitosella virsi, jonka haluaisit yhdessä laulettavan. Illan aikana ehdimme laulaa enintään 20 virttä. Mikäli toiveita tulee enemmän, niin arvomme laulettavat virret. Virsiä voi "ostaa" klo 17.30 alkaen kirkon ovelta. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Mukana Nina Rajamäki ja Anne Myllylä. VÄLITTÄMISEN ILTA su 25.3. klo 10 Kannelmäen kirkossa. Kirkkokahvit ja hedelmäsoseet. Tervetuloa vauvat ja vanhemmat! KIRKON AVOIN AAMUPYSÄKKI ti 13.3. ja 27.3. klo 9. Kannelmäen kirkon kappelissa ehtoollinen ja seurakuntasalissa aamiainen (1 e). LAULETAAN YHDESSÄ ti 13.3. klo 18.30­20 seurakuntasalissa. Laura Hytti kertoo elämästä Ugandassa terrorin jälkeen. Musiikkia Kannelkellojen nuorisokuorolaiset ja Sirkku Rintamäki. Kahvittelua ja keskustelua. Yhteisvastuukeräyksen esittelyä ja -tuotteiden myyntiä. Tule mukaan välittämään hyvää! KEVÄTRETKI KEMIÖNSAARELLE to 8.3. ja 22.3. klo 10 seurakuntasalissa. Anne Myllylä. Kahvitarjoilu. YHTEISVASTUUKERÄYS 2012 to 31.5. Lähtö 8.30 Kannelmäen kirkolta, paluu n. klo 19.30. Hinta 50 e. Mukana rovasti Aili Raitavuo ja kanttori Anne Myllylä. Kysy vapaita paikkoja kirkkoherranvirastosta, p. 09 2340 3800. Tulisitko lipaskerääjäksi tunniksi tai pariksi Prisma Kannelmäen aulatiloihin viikoilla 12? Voit myös ilmoittautua listakerääjäksi ja kerätä oman kotitalosi tai kotikatusi. Ilm. nina.rajamaki@evl.fi tai p. 2340 3823. Yhteisvastuukeräys torjuu ylivelkaantumista Suomessa ja tukee pienrahoitustoimintaa Ugandassa. Lue lisää www.yhteisvastuu.fi KANNELMÄEN SEURAKUNTA, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki Skarpaten kesään: kourakaupalla syötävää! Ruoka ja ravitsemus ovat nykyään lehtien ja tv:n kestoaiheita. Lähes aina jollakin tv- kanavalla tehdään ruokaa tai kilpaillaan ja "soditaan" ruuanlaiton parissa. Internetissä on saatavilla runsaasti ruokareseptejä, joiden yhteydessä kauniit kuvat houkuttelevat kotikokkeja lieden ääreen. Lehtien mainokset virittävät aivomme jo hyvissä ajoin viikonlopun ruokaostoksille lähimarkettiin. Hmm... mitähän hyvää laittaisin ja ostaisin? RUOKAAN JA ravitsemukseen liittyvän tiedon suuresta määrästä huolimatta lähes kaikilla suomalaisilla on parantamisen varaa ruokailutottumuksissaan. Käytämme ruokavaliossamme edelleen liian vähän kasviksia ja marjoja. Lääkeyhtiö Bayerin teettämän web-kyselytutkimuksen (HS 2.2.2012) mukaan ravitsemussuosituksen tavoitteeseen "puoli kiloa kasviksia ja marjoja päivässä" yltää vain viisi propuolivälin paikkeille. Kärkisijoja pitävät Välimeren maat. Kirittävää on, mutta se kannattaa! Terveellisten, kasviksia runsaasti sisältävien ruokatottumusten on muun muassa osoitettu vähentävän sairastavuutta verenpaine-, sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen ja useampaan syöpätyyppiin, parantavan unta ja auttavan ylipainon pudottamisessa. Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg on antanut hyvin yksinkertaisen painonhallintaohjeen, jota useimpien on helppo noudattaa: "Lisää kasvisten, hedelmien ja marjojen määrää ruokavaliossasi". Mittayksikkönä toimikoon oma koura. senttia vastanneista 1003:sta kansalaisesta. Seitsemän prosenttia ilmoitti, ettei käytä kasviksia ja marjoja lainkaan. Vastaajien ikähaitari oli 18-74 vuotta. Syömme päivässä keskimäärin 360g päivässä kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Jotta puoli kiloa tai kuusi aikuisen kourallista kasviksia tulisi täyteen, pitäisi niitä syödä joka aterialla. Kasvikset eivät saisi olla lisuke, vaan merkittävin osa ateriaa: vanha lautasmalli ohjeistaa täyttämään puolet lautaspinnasta kasviksilla. Aikuisen yksi kourallinen tarkoittaa esimerkiksi yhtä omenaa, yhtä porkkanaa tai paria desilitraa marjoja tai salaattia. Euroopan mittakaavassa sijoitumme kasvisten käyttäjinä noin Maarit Peltomo, yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen,Myyrmäki
• 14 7.3.2012 Ihonhoitopäivä ja Vichydermokosmetiikkakeskuksen avajaiset torstaina 8.3.2012 klo 9-18. Tervetuloa klo 9 18. Tervetuloa.. a Työsarkoja S-ryhmän vahvuutta osoittaa, että yli kahdella miljoonalla asiakkaalla on S-etukortti! Ja toimipaikkoja on mahtavat 1700.Täten bonuksia jaettiin vuonna 2011 yli 400 miljoonaa, totesi pääjohtaja Kuisma Niemelä (kuvassa). Vahvuuteen liittyy myös yleistieto, korosti Niemelä, että osuustoiminnalliset yritykset kestävät suhdanteita muita paremmin, koska jäsenet ovat mukana kaupanteossa! Tietenkin autokaupassa, liikennemyymälöissä ja verkkokaupassa on parantamisen varaa, mutta alamäkeä ei ole näkyvissä, luonnehti Kuisma Mäkelä Kannelmäen kauppakeskus/Prisma 2. krs., ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18 2 krs 9-20 9 kissa tai siin apteeokannel.fi. iis jaistarjouk Aptee Apteekki Isokannel t tustu avame www.apteekk Tu HYVÄ HYVÄN OLON MAAILMA uillam p puh. 4778010 kotisiv JÄSENKORJAUSTA Kaarelassa Helpotusta tuki- ja liikuntaelinvaivoihin Jäsenkorjaaja, koulutettu hieroja Jari Koivumäki Ajanvaraus ark. 050-5623329 Kalannintie 24 E POPTORI Oy:llä Malmilla oli juhla- ja muistelutunnelmaa, sillä johtaja Erkki Puumalainen joutui 60-vuotispäivänsä johdosta 16.2.2012 niin 'oman muusikkoväen' kuin myös lehdistöihmisten onnitteluiden kohteeksi. Samalla kun vanhoja muisteltiin, niin myös tämän alan suurfirman uusinta levytystuotantoa oli nähtävillä. Sekä tietenkin taitelijavieraita alkaen Dannystä, Meiju, Kake Randelin (joka palkittiin 60 000 myydyn levynjohdosta). klassikkoleidit Tyyne&Martta, Cat-Cat, jne. Kuvassamme Erkki Puumalaista onnittelemassa Kike Elomaa ja vasemmalla Kari Hautanen. SUOMEN hallitus on luovinut viime vuosina melkoisessa talouselämän aallokossa ja ainoana ratkaisuna on tuon tuosta jouduttu turvautumaan elintason ja palveluiden huonontumiseen, irtisanomisiin, ja näistä käytetään upeata nimitystä "säästöleikkaukset". Helmikuu on suuressa yrityselämässä yhteenvetojen aikaa ja olemme päässeet seuraamaan kolmen suuren keskusliikkeen tilinpäätöksiä se perusteluja menneille ja arvioita tulevaisuudesta. Onneksi yritys- ja elinkeinoelämä on terveemmällä sekä järkevämmällä pohjalla kuin valtiovallan hoitamien töiden. Atria kertoi tilastaan 16.2 ja toimitusjohtaja Juha Gröhn (kuvassa) totesi vuoden 2011 liikevaihdon pysyneen ennallaan ja nettotulos jäi vajaaksi. Viime vuoden alku oli koko maassa vaikeaa markkinakautta, sehän näkyi jo lihan tuotannolle tärkeissä rehujen ja viljain hinnoissa, mitkä nousivat epätavallisen korkeiksi. Tulos näkyi jo 6%:n tuottajahinnan nousuna. Gröhn muistutti Venäjän kaupan olevan ongelmallista, eikä kannattavuudelle löydy taikasanoja. Tosin tappioihin tuli pienennystä, mutta silti jäi miinukselle 19 milj. Toimintasiirto Moskovan alueelta Pietariin on tuonut helpotusta! Mikä on suonut henkilöstövähennystäkin. Liha-alaa on piinannut sianlihan eurooppalainen ylituotanto ja Atrian myynnistähän sianliha on paljolti edellä nautaa sekä broilereita. Mutta, varoittaa Gröhn, hyvä ettei loppuvuodesta tule sianlihapulaa. Ja eräs havainto vielä Gröhniltä: Maailman taloustilanteessa pitäisi hillitä kulutustavaraostoista, eikä suinkaan ruokapuolesta, hyvinvoinnin tulisi olla etusijalla. Rahassa Atria uskoo liikevoittonsa kasvavan 2012, kuten myös liikevaihdon. PÄÄ-ASIAA! Tyyli on tukassa! alk. 19,- LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Perin pohjin tutustuttiin suosikki-CD:eihin, kuten Clifterseihin (Purkkaa 20 palaa) ja Swingerseihin (Varjoja vain). Lisätiedot: www.poptori.fi HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 PERTTI JARLAN luoma sankareiden kaupunki herää jo viidenteen kevääseensä. Kyse on Fingerpori 5:stä (Arktinen Banaani kustannus osittain nelivärinen, sivuja 56 kpl). Kansa on valinnassa sanansa sanonut ja Top-10:n kärkisijat valittu sekä näin Aulis Homeliuksen isänkasvot loistavat kansakunnan kaapin päällä! Nyt vain arvaillaan fingerporeilevia aivoituksia. Siis Fingerpori 5 on saatavilla ja se asettaa haasteita lukijoille, muistuttaa sarjakuvakirjan esipuheessaan Antti "Kanki" Kaikkonen ja jatkaa: "Onhan Fingerporin huumori yleensä täysin räävitöntä, epäkorrektia, asiatonta, alatyylistä ja mautonta ­ mutta hauskaa". Pertti Jarlan osassa 5. ovat vanhat tutut mukana, kuten kahvilan emäntä Rivo-Riitta, sekatyömies Allan Kurma, normaaliusneurootikko Asko Vilenius ja diplomihanuristi Heimo Vesa. Tänä vuonna (2012) suomalaiset saavat nähdä myös Fingerporisuosikkihahmonsa elävöitymisen, sillä syyskuussa Espoon kaupunginteatteri ryhtyy esittämään Jarlan sarjakuvaan perustuvaa näytelmää. Taustatietoina tiedämme Pertti Jarlasta (s. 1971), että tämä on Suomen ensimmäinen valantehnyt salavirkkaaja. Viheltelee Tapio Rautavaaran hittejä, mutta kirjoittaa myös kolumnistina Suomen Kuvalehdenverkkosivuille. Fingerpori-kokoelmateokset ovat saatavissa myös Elisa-sähkökirjoina. KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 · LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN OSUUSKAUPPOJEN arviointitilanteessa 17.2. todettiin, ettei pelättyä vuoden 2011 pahaa takaiskua tullutkaan, vaan SOK jatkaa normaalisti. S-ryhmän ruokakauppa on noin ½ koko myynnistä ja myynnin koko rahallinen arvo oli 11.5 miljardia. Myönteistä oli viime vuoden ruokamyynninkasvu 8%:a, joten markkinaosuuskin vahvistui. Rakennemuutos aiheutti, että ÄSSÄn autokauppa pieneni! Tilastoihmisen tulee muistaa, että myynnistä pääosa tehdään alueosuuskaupoissa. Lopputulos näytti, että S-ryhmän myynti pitosi 30 miljoonaa summaan 269 miljoonaa. HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen · paikkaukset · juurihoidot · hammaskiven poisto · protetiikka · pienkirurgia Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) Kaikkein myönteisimmän arvion esitti 9.2. HOK-Elanto ja hienoin tieto oli, ettei vuoden 2011 aikana henkilökuntaa jouduttu lainkaan pois firmasta, sanoi toimitusjohtaja Matti Niemi (kuvassa), sillä mennen vuoden aikana avattiin useita yksiköitä tai laajennettiin niitä, mutta samalla jouduttiin kylläkin sulkemaan muutama merkittävä toimipaikka, mutta näiden henkilökunta voitiin sijoittaa talon sisällä omiin toimipaikkoihin! Mittavat investointimme ja meneillään oleva S-markettien uudistusohjelma, minkä johdosta 1-2 yksikköä on aina ollut suljettuina ovat vaikuttaneet odotettua tulokseemme, totesi tyytyväinen Matti Niemi. - Edellisessä maailmanlaajuisen finanssikriisin aiheuttamasta lamasta selvisimme katsomalla yli suhdannekuopan ja toteuttamalla ennakkoon suunniteltua investointiohjelmaa. Se osoittautui toimivaksi reseptiksi ja sitä aiomme käyttää meneillään olevassa suhdanteessakin. HOK-Elanto on yli 6000 työntekijällään yksi pääkaupunkiseudun suurimmista työnantajista. Firmamme kehittyy jatkuvasti ja se takaa, että mielekkäitä työtehtäviä löytyy ja toimipaikkojen lopettamisista huolimatta pystymme välttämään irtisanomiset, ilmoitti Niemi. Meitä auttaa johtotyössämme erittäin motivoitunut ja työhönsä sitoutunut henkilökunta! Olihan Market-kaupan kasvukin 7%. Se olisi voinut olla suurempikin, koska tulosta pienesi Kannelmäen Prisman avauskulut, mutta palautteesta tiedämme, se kannatti! Kannelmäen kauppakeskuksen kolmas vaihe on käynnistynyt ja vuonna 2013 valmistuu maan keskeisimmälle kauppapaikalle täysimittainen kauppakeskus, muistutti Niemi. Joten asiakasomistajille (noin 530 000) riittää palvelua, mikä taas antaa bonus/vuosi lähes 70 miljoonaa! Edellä olevat osoituksena, että yksityinen järjestelmä pystyy yleisen edun nimissä toimimaan järkevästi, kun taas koko kansankunnan verovaroilla mässäävä hallitus vie itsehankittuun lamakauteen! (Foto Pentti Runstén) Alan palkintoraati valitsee aina alkuvuodesta edellisen vuoden parhaan kotimaisen "dekkariteoksen" ja toiminnan takana on Suomen Dekkariseura ry. Palkinnon nimi on 'vuoden johtolanka'. Mitään mitätöntä valikoimaa ei raati joudu käsittelemään, vaan nytkin ehdolla oli 70 kirjaa. Kolmihenkisen palkintoraadin puheenjohtaja Tiina Torppa mainitsi 9.2. esittelytilaisuudessa raadin olleen yksimielisen nimetessään voittajan. Se oli kirjailija Pekka Hiltusen trilleri "Vilpittömästi sinun", kustantajana Gummerus kustannus. Tiina Torppa mainitsi asiasta muun muassa näin: Teos on taitavasti rytmitetty, intensiivinen ja jännittävä psykotrilleri. Kirja luo uuden, korkean standardin termille 'älykäs viihde'. Vaikka tarinassa kulkevat mukana eurooppalainen ihmiskauppa, poliittinen populismi ja aikamme työelämän raaka peli, kirjailija ei saarnaa. Hiltunen ottaa paikkansa alan kirjallisuudessa, missä tavalliset ihmiset selvittävät rikoksia, mainitsi Torppa.. Juonen sisältöä ovat kaksi Lontooseen asettautunutta suomalaisnaista, Lia ja Mari, jotka vievät lukijan matkalle aikamme maailmaan. Lia havaitsee ruumiin, eikä näky jätä Liaa rauhaan. Pian Lia kohtaa Marin, joka arveluttavin keinoin puuttuu vääryyksiin. Lukijakin joutuu arvioimaan, pyhittääkö tarkoitus keinot, kun selvyyttä haetaan. Teos 'Vilpittömästi sinun' syntyi maailmanympärimatkalla kahdeksassa eri maassa. Teos on saanut ulkomaillakin myönteistä huomiota. Käännösoikeudet on myyty ainakin Ranskaan, Tshekkiin ja Puolaan. Tilaisuudessa Pekka Hiltunen totesi ulkomailla saamasta kiinnostuksesta sen olevan selvästi huomion osoitusta ja tunnustusta koko suomalaiselle dekkariväelle! Lisäksi, totesi Hiltunen, kotimaiset naiset ovat kiitelleet teoksen sitä puolta, että olen ottanut naiset mukaan vahvoiksi päähenkilöiksi! Palkintotilaisuus pidettiin Freda 47:ssä ravintola Angleterressä, mikä oli juuri sopivan kokoinen luomaan kirjallisen tunnelman brittisävytteisessä laaturavintolassa! Kustantajasta sen verran, että 1872 Kaarle Jaakko Gummerus ja tämän puoliso Gustaava Gummerus aloittivat kustannustoiminnan. Kyseessä oli aidosti kotimaisenkirjallisuuden esille nostaminen sekä siinä muodossa, että niiden viesti meni helposti perille. Pekka Vanhala P. (09) 566 0981
• 7.3.2012 15 Rikospoliisi ei laula Palautetta oikeaan osoitteeseen H etken jo näytti siltä, että viime vuosien lumikaaos olisi vältettävissä. Luontoäiti oli kuitenkin toista mieltä ja nyt valkeutta on tullut taivaalta samaan malliin kuin mihin muutamana vuonna olemme ehtineet tottumaan. Ikäviltäkään tapauksilta emme ole välttyneet kun kiinteistöjen katoilta putoavat lumet ja jäät ovat aiheuttaneet jälleen kerran traagisia onnettomuuksia. Jokin vuosi sitten kehyskaupunginosissa kiinteistöille kuuluva jalkakäytävien kunnossapito talvihoitoineen siirtyi kaupungin vastuulle. Uudistuksen tavoitteena oli taata kaupunkilaisille turvalliset kadut tehokkaasti ja taloudellisesti, koska kiinteistöhuoltoyhtiöt hoitivat velvoitteitaan kovin vaihtele- vasti. Jossain paikoissa katukunnossapito hoidettiin mallikkaasti, mutta viereisellä tontilla harjanvartta ja lumikolaa ei tahdottu käyttää sitten millään. Merkittävää muutoksessa oli myös se, että kiinteistöomistajien vastuu kaduilla tapahtuvista liukastumisonnettomuuksista siirtyi kaupungille. Uudistuksen myötä Helsingin kadut on jaettu kolmeen luokkaan hoitotason mukaan. Rakennusviraston määritelmän mukaan ykkösluokan pääkadut ja erittäin vilkkaat kevyen liikenteen väylät pyritään saattamaan kuntoon välittömästi tai viimeistään aamun työmatkaliikennettä varten. Kakkosluokan ns. kokooja- ja joukkoliikennekadut aurataan niin, ettei synny liikennettä haittaavaa epätasaisuutta. Kolmosluokan, eli muiden katujen osalta lumi, soh- jo ja jää poistetaan niin, että riittävä kulkukelpoisuus säilyy. Kaarelan alueella merkittävin osa kaduista kuuluu tähän kolmosluokkaan. Jalkakäytävien kunnossapidosta kaupunki laskuttaa kiinteistöjä kun taas ajoratojen hoito katetaan verovaroin. Helsinki hoitaa osan kunnossapidosta itse omalla kalustolla ja osan kaupunki on kilpailuttanut yksityisten urakoitsijoiden tehtäväksi. Poliittisten päättäjien osuudeksi on jäänyt määrittää se rahamäärä, jolla kunnossapito voidaan mahdollisimman hyvin hoitaa. Ja vaikka rahat jostain syystä kesken loppuisivatkin, ei talvikunnossapito siihen lopu. Jotta kaupungin virkamieskoneistossa vastuuhenkilöt voisivat reagoida mahdollisiin epäkohtiin kunnossapidon osalta, he tarvitsevat ratkaisujensa poh- Väritulosteet, kopiot, valokuvasuurennokset, julisteet A5-A2 koossa Tanotorven toimituksesta Pyydä tarjous tai tule käymään! jaksi tietoja. Eli aina kun syrjäisemmät kotikadut näyttävät jäävän vaikkapa auraamatta lumesta, asiasta olisi hyvä ilmoittaa rakennusviraston asiakaspalveluun, vaikka se tuntuisi kuinka turhauttavalta. Turhauttavalta se nimittäin tuntuu varmasti myös rakennusviraston virkamiehistäkin kun kansalaiset tuntuvat antavan palautteensa mieluiten medialle, joka omaan sarkastiseen tapaan nostaa asiat pöydälle näyttävien otsikoiden ja kuvien kera. P. 010 320 6661 tanotorvi@eepinen.fi Eepinen Oy Klaneettitie 11, 000420 Helsinki Toimisto avoinna ark. 9.00-16.00 Voit lähettää aineiston joko sähköisesti tai tuoda alkuperäisen skannattavaksi. VALOKOPIOT ODOTTAESSA. Korjaamme ja retusoimme myös revenneitä ja vahingoittuneita valokuvia. Tomi Sevander kaupunginvaltuuston varajäsen rakennuslautakunnan vpj (sd) poliisi - rikostutkija Tanotorvi myös Facebookissa! Ostokset helposti kotiin Kannelmäen Prismasta · ostosten keräily alkaen 4,00 euroa · kotiin kuljetus alkaen 6,00 euroa Palvelun ja ostokset voitte maksaa kotiovellanne. Maksutavat: käteinen, pankkikortit, luottokortit. PROHIUS Teija Lempinen parturi-kampaamo Klaneettitie 4 · Puh. 045 896 6666 teija.lempinen@windows.live.com Tee perhekuvistasi Eva Povenius Parturi-kampaaja Puh. 044 302 6178 lahjaksi suurennoksia! Kaarela-Seuran kevätkokous pidetään Kanneltalon kahviossa 14.3. 2012 klo 19.00. Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet. Johtokunta. Pekka Airikka Hieroja/urheiluhieroja Hierovat hyppyset · Puh. 0440 894 342 · hierovat.hyppyset@ovi.com Eläkeläisten kevätkokous Kaarelan Eläkeläiset ry:n kevätkokous Kaarelantie 86c kerhohuoneessa keskiviikkona 28.3. 2012 klo 13.00. Sääntömääräiset asiat Kahvitarjoilu. TERVETULOA www.tlmonitoimi.fi P. 044 2010618 Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Hammashoitoa ja erikoishammaslääkäripalveluja Kannelmäessä 24 vuotta Jari Ahlberg dos, EHL protetiikka ja purentafysiologia Jari Laitinen EHL suukirurgia, implanttikirurgia Birit Keva, yleishammaslääkäri Jaakko Partanen, yleishammaslääkäri Tuire Laitinen, suuhygienisti Sari Vuorinen, suuhygienisti Myyjäiset Kaarelantie 86c kerhohuoneessa lauantaina 31.3. 2012 klo 10.0013.00. - Leivonnaisia - Käsitöitä - Kirpputori. Keittiöstä: Kahvia, teetä, mehua, pullaa, piirakoita ja kuumaa makkaraa. TERVETULOA Kaarelan Eläkeläiset ry. Omakotiyhdistyksen kevätkokous 28.3. Kaarelan Omakotiyhdistyksen kevätkokous pidetään Runon koululla Runonlaulajantie 40 maanantaina 19.3.2012 klo 18.00. Sääntömääräiset asiat Kahvitarjoilu. TERVETULOA Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki p. (09) 436 6390 VNTV - vantaan netti-tv www.wandawebtv.com VANTAAN NETTI-TV on uudenajan interaktiivinen paikallis-tv, jonka kautta on myös globaali näkyvyys. Se pitää sisällään omaa tuotantoa: juttuja kiinnostavista vantaalaisista henkilöistä ja ajankohtaisaiheista. Kari Varvikko, puh. 0400-447 507, kari.varvikko@eepinen.fi Rainer Munther, puh. 040-964 3931, rainer.munther@gmail.com Vastaukset tusina-aivoille Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute 1.Vapaapäivä, vapaa-aika, loma 2. Tukka, hiukset 3. Lukea 4. Nikotiini 5. Uusi 6. Puku 7. Käsky 8. (Kyy) käärme 9. Kelloseppä 10. Hiihtää 11. Purjelaiva tai -vene 12.Velka
• Asunnonvaihtoaikeita? Kodin vaihtaminen on yksi elämän suurimpia päätöksiä, olitpa sitten ostamassa, myymässä tai vasta jahkailemassa. Me voimme auttaa sinua kaikissa näissä tilanteissa. Tunnin mittaisen tapaamisen aikana kartoitamme asumistarpeesi ja teemme sinulle ehdotuksen siitä, miten ja milloin kodinvaihdossa kannattaa lähteä liikkeelle. Samalla saat tietää luotettavasti asuntosi arvon, tilastojemme mukaan onnistumme arvioinnissa 98 % varmuudella. Kutsu meidät kylään www.kiinteistomaailma.fi /kotikaynti Elämäsi merkittävin tunti on ilmainen. Kiinteistömaailma Kannelmäki Kaarelan Kodit Oy Prisma, Kantelettarentie 1 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Konala Ristikko, Ajomiehentie 1 00390 Helsinki Puh. 010 622 4500 ristikko@kiinteistomaailma.fi Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 /puh + 0,059 /min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 + 0,169 /min. Maire Alenius 050 366 9136 Tuija Nylander 050 554 9977 Virve Rannela 050 412 9392 Mervi Hämäläinen 050 361 5959 Rainer Lindström 050 380 9930 Tommi Näsiaho 050 468 2808 Johan Fock 050 409 5700 Pekka Korhonen 050 401 8778 Seija Lammi 044 731 6000 Markku Johansson 0500 405 511 Tuomas Hinkkuri 040 565 2755 Anneli Pesonen 050 369 4488 Päivi Riihimäki 050 591 7777 Päivi Forsberg 050 514 3012 Tauno Mustisto 050 564 3388 Heikki Liinpää 050 593 7777 Keijo Kouva 050 401 8112 Susanna Arnall 050 595 2625 Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 + 4, % velattomasta kauppahinnasta palkkio 2 00 www.kiinteistomaailma.fi