• Avoinna arkisin klo 8–19 Tervetuloa! Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt KANNELMÄKI Tervetuloa! Puh. (09) 530 6610 | Soittajantie 1 Avoinna arkisin klo 8-19 | Lauantaipäivystys klo 9-15 (syyskuun alusta toukokuun loppuun) Puh. 020 175 0020 | Soittajantie 1 No 3 11.3.2015 • 51. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen apteekki Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 566 0080 Avoinna ma-pe 8.30-20.00, la 8.30-15.00 Maaliskuun tarjous Alueesi asiantuntija asuntokaupoissa! JARMO TAIPALE Puh. 040 829 7171 jarmo.taipale@huom.fi www.taipalelkv.fi Huom! ® Taipale LKV Oy Kutomotie 2, 4. krs, 00380 Helsinki Tunnetko Kaarelan? Suuri osa lukijoistamme asuu Kaarelassa, mutta kuinka moni tuntee vanhan Kaarelan, Kårbölen? Alkuperäisestä Kaarelan kylästä on vain muutama talo ja merkki jäljellä. Vielä on ihmisiä, joita voi kutsua alkuperäisiksi kaarelalaisiksi. Tässä numerossa esittelemme katoavaa Kaarelaa ja siellä syntyneen Astrid Nurmivaaran, jonka äidinisänäiti So? a Österberg taas oli kotoisin jo kadonneesta Gammelbyn kylästä. Astrid Nurmivaara kotitalonsa edessä Laitilantiellä. Nydalin talon rakensivat Astridin isovanhemmat Richard ja Natalia Wickström vuonna 1910. Kaarelan ruotsinkielinen ala-aste valmistui vuonna 1896 ja se on edelleen koulukäytössä. C-vitamiini Multivita Ascorbin Long 200tabl. 17 € (norm. 21,34) Kannelmäen ostoskeskukselle purkutuomio
• 2 11.3.2015 SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.? www.autopesucenter.? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Aukioloajat * Ma pe klo 8:00 – 14:00 * Aamiainen: klo 8:00 – 10:00 * Buffetlounas: klo 10:30 – 14:00 • Ravintola Rummun tilat sopivat loistavasti kokousten ja yksityistilaisuuksien järjestämiseen. • Myös catering-palvelut järjestyvät meiltä tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. • Asiakkaidemme tyytyväisyys on meille tärkeää, joten hyvä asiakaspalvelu on meille kunnia asia! • Kysy yrityslounassopimuksistamme. Ravintola Rumpu Klaneettitie 10 00420 Helsinki p. 050 4433141 www.ravintolarumpu.fi www.facebook.com/ravintolarumpu xAamiainen xLounas xKahvila xYksityistilaisuudet xKokoukset xPitopalvelu Aamiainen 3.50€ / henkilö sis. puuro, leipä, leikkeleet, kahvi, mehu Buffetlounas 8.80€ /henkilö sis. salaattipöydän, keiton, 2 lämmintä ruokaa, leivät, juomat, jälkiruoan ja kahvin tai teen Autopelti-Hytöset Kyttäläntie 4, Konala ? 0400 692 225 www.autopeltihytoset.? PALVELEVA KUKK AKAUPPA Kannelmäen ostarilla Kukkien kuljetusja välityspalvelu Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki puh. (09) 537 087 Kukkien sidontaa käsillä, joissa on tunteet. Cardella K U K K A Avoinna ma-pe 9-17, la-su 9-16 Kukkien lisäksi paljon lahjatavaraa! Kuntosali Kuntosali Kannel Gym Kannel Gym • Ei pakkojäsenyyttä • Edulliset aamuajat • Myös 10 kerran kortteja • Riittävästi vapaita painoja SE ON VAIN SINUSTA KIINNI! Katso kaikki: www.kannelgym.? • Puh. 050-541 22 88 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Aino ITSEPALVELUKIRPPUTORI Aino on uudistunut. Nyt meiltä myös huonekaluja. Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18, La-Su 10-15 • P. 09-454 8560 MEILLÄ VOIT HARJOITELLA JOKA PÄIVÄ KLO 5-23 P Perus Perus Tomi Sevander poliisi, vanhempi rikoskonstaapeli, kuntapoliitikko, teknisen palvelun lk. pj. p kuntap LAINVALVOJA EDUSKUNTAAN Ja paljon muuta www.tomisevander.fi Tutustu mitä mieltä olen mm. • maahanmuutosta • poliisien resursseista • rikosten rangaistuksista • EU:sta • taloudenpidosta... Haagan Ty Ilman populismia • rakentavasti • rohkeasti Hesa Porrassiivous 35 vuoden kokemuksella edullisesti P. 050-505 6553 hesaporrassiivous@hotmail.? Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi / tanotorvi Ajanvaraukset: 09-497 071, 050-365 1147 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! www .hel.fi/ksv KUNINKAANTAMMENTIEN YMPÄRISTÖ asemakaavaluonnos on valmistunut Kuninkaantammen koillisosaan suunnitellaan uusia pientalokortteleita noin 250 asukkaalle. Olemassa olevien pientalotonttien rakennusoikeutta korotetaan. Nykyisiä katujärjestelyjä tarkistetaan. Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen korttelialue rajautuu kaavassa nykyistä pienemmäksi. Kaavaluonnos ja muuta valmisteluaineistoa esillä 2.3.–20.3.: – Kannelmäen kirjastossa, Klaneettitie 5 – infoja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2 – kaupungin ilmoitustaululla Kaupungintalolla, Pohjoisesplanadi 11?13 – www.hel.fi/ksv kohdassa Nähtävänä nyt Mielipiteet: viimeistään 20.3.2015 Lisätietoja: arkkitehti Ulla Jaakonaho, p. 310 37113 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto TÄYDEN PALVELUN KORJAAMO – auton iästä ja merkistä riippumatta Webaston asennus RMP Huollolla on tarvittavat laitteet ja tietotaito onnistuneeseen Webasto-lisälämmittimen asennukseen. Ota yhteyttä meihin ja sovitaan yhdessä milloin asennetaan sinullekin Webasto-lisälämmitin. Webaston huolto RMP Huollolla on tarvittavat erikoistyökalut ja taito tehdä Webastolämmittimille perushuolto tai tarvittaessa vaihtaa vioittunut komponentti uuteen. Esim. uusimmat Thermo Top -mallit voidaan tarkistaa PC-diagnostiikka -ohjelmalla irrottamatta lämmitintä ajoneuvosta. MUITA PALVELUJAMME • Määräiakaishuollot • Vuosihuollot • Katsastustarkastukset • Korjaukset* • Rengastyöt • OBD-testaukset • Vikakoodien luku * Emme tee ohjauskulmien säätöjä emmekä hitsaustöitä Kaarelantie 84, 00420 Helsinki Puh. 09 563 0670 / 045 638 0254 www.rmphuolto.fi • asiakaspalvelu@pitkonen.fi
• 11.3.2015 3 Pääkirjoitus JÄÄHALLI, KANNELMÄEN OSTOSKESKUS, Kehä II, Kaarelanraitin puukoulu. Siinä neljä suurta kaarelalaisissa tunteita herättävää muutosprojektia. Tämän lisäksi on liuta muita erilaisiin muutoksiin liittyviä häiritseviä tai raivostuttavia asioita aina keväisestä koirankakasta liikenneturvallisuuteen ja bussipysäkinsiirtoihin. Maailma muuttuu ja Kaarela sen mukana. Mutta mikä muutos on reilua ja mikä ei? Milloin viranomaiset ovat oikeassa, milloin asukas? Milloin enemmistön etu menee vähemmistön edelle ja toisinpäin? Ihmisellä on luonnollinen taipumus pelätä muutoksia, uudistuksia. Se perustuu olemassaolevan suojeluun, konservatismiin. Konservatismille on hyvät perusteet. Jos emme suojelisi vanhaa, vaan rynnisimme aina uusiin tuuliin, olisi mahdollista, että joutuisimme päätä pahkaa ennennäkemättömään turmioon ja ahdinkoon. Pysyttelemällä vanhassa ja hyväksi todetussa suojelemme itseämme ja perintöämme. Joskus taas vanha ei riitä. Tulee lisää ihmisiä, perheet kasvavat, ympäristö muuttuu, tarpeet muuttuvat ja lisääntyvät. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, jotta kaikkia voitaisiin palvella tasapuolisesti ja mahdollisimman vaivattomasti. Uudistusmieliset tulevat puikkoihin. Vanha revitään alas uuden tieltä. Mikään uusi ei saa pelottaa, vaan vanha uhrataan uudistuksen alttarilla, sillä kehityksen oletetaan vaativan sitä. Muutenhan saattaisimme kuihtua olemattomiin ja kadota. Tätä kutsutaan uudistusmielisyydeksi, mutta myös radikalismiksi ja liberalismiksikin. Kun eri ryhmittymät sitten riitelevät muutoksen tarpeellisuudesta, projektien mielekkyydestä ja rahoituksesta, pysähtyvät rattaat pitkiksikin ajoiksi jauhamaan tyhjää. Joskus asia on hyvä, joskus ei. Nimbymäinen, ei minun takapihalleni -ajattelu saattaa keskeyttää hyvienkin suunnitelmien toteutuksen. Joskus taas pitää miettiä tarkkaan, ajaako muutos asukkaiden etua vai ei. Esimerkiksi Helsingin suuressa alueliitoksessa 1946 jaettiin Kaarelan kylä keskeltä poikki, täysin mielivaltaisesti. Näin Kaarelasta muodostettiin maalaiskuntaan jäänyt Pohjois-Kaarela ja helsinkiläinen Etelä-Kaarela. Vanhan Kaarelantien varren asukkaat huomasivatkin asuvansa eri kaupungeissa, olevansa eri seurakunnissa ja lapset joutuneensa eri kouluihin. Hämeenlinnanväylän rakentaminen taas jakoi Kaarelan vielä kerran etelä-pohjoinen linjalla. Kaarelan kylä hajosi Kaivokselaksi, Silvolaksi, Maununnevaksi, kahdeksi Hakuninmaaksi, Kannelmäeksi ja Malminkartanoksi. Tätä sekamelskaa onkin ihmetelty vuosikymmeniä. Kukaan ei tunnu ymmärtävän asuuko Kaarelassa vaiko jossain pienemmistä yksiköistä. Nyt Kaarela aiotaan laittaa vielä kerran halki Kehä II:lla. Tai siis prosessi jatkuu, ja jatkuu. Linjaukset on tehty, suunnitelmat piirretty paperille, uudet talot rakennettu tietä silmälläpitäen ja vanhat talot sekä niiden asukkaat roikkuvat löyhässä hirressä vuosikymmenestä toiseen, odottaen tuomiopäivää. Näillä näkymin Hämeenlinnanväylään yhdistyvän Kehä II:n rakentaminen alkaa aikaisintaan 2030-luvulla, jos silloinkaan. 16 vuotta takaperin liikenneministeri Matti Aura totesi, että tie tulee varmasti, vielä hänen aikanaan. Aurankin kuolemasta on nyt pari vuotta, mutta tiestä ei ole tietoakaan. Tai Espoossahan on pätkä rakennettuna. On kohtuutonta roikottaa tien ja liittymän varressa olevia ihmisiä vuosikymmenestä toiseen, sillä he elävät pysähtyneisyyden aikaa, jossa pientenkin kotiremonttien tekemistä mietitään vuosikausia. Kaikki vanha rappeutuu ja menettää arvonsa; poistuu, kunnes uusi onkin parempi vaihtoehto. Näin katoavat vanha Kaarela, ostoskeskus, puukoulu, tykkitie ja monet muut asiat historiaan. Uusia sukupolvia nämä eivät välttämättä edes kiinnosta, mutta eläville aikalaisille tilanne ei tunnu reilulta, varsinkin jos he joutuvat muutoksista kärsimään. Tästä syystä muutoksia suunniteltaessa tulisi ottaa tarkkaan huomioon eri osapuolien painoarvo ja pyrittävä minimoimaan häviävän osapuolen kärsimys. Jos kärsivien osapuolien määrä on suuri tai kärsimys on kohtuuton, on mietittävä tarkkaan koko projektin mielekkyyttä tai hyötyä. Joskus vanha on parempi kuin nippu uusia. Kannelmäen ostoskeskuksen asemakaavan muutoksesta järjestetty keskustelutilaisuus 2.3. sujui hyvässä hengessä. Kaikesta ei oltu samaa mieltä rakennuttajien ja kaupungin kanssa, mutta oleellisinta onkin asukasdemokratia, se että asukkaiden mielipiteitä kuullaan ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa tuleviin muutoksiin. Näin ei Kaarelassa aina ole ollut. Jauri Varvikko päätoimittaja Mikä on reilua? Kannelmäen ostoskeskuksen asemakaavan muutos keräsi maanantaina 2.3. Kannelmäen seurakuntasalin täyteen. Seuraava Tanotorvi ilmestyy 15.4.2015. Aineisto toimitukseen 7.4. mennessä. Kannelmäen ostoskeskus suunnitellaan purettavaksi ja tilalle on kaavailtu rakennettavaksi viisi-kuusikerroksisia asuintaloja.Tämä tarkoittaa muutamaa sataa uutta asuntoa noin 600 asukkaalle. Uusien talojen tieltä purettaisiin sekä vanha ostari että uudemmat liikerakennukset Vanhaistentie 3:ssa. Ostoskeskuksen alueen asemakaavan muutosta ovat hakeneet liikerakennusten omistajat Kannelmäen Ostoskeskus Oy ja Kiinteistö Oy Vanhaistentie 3. Helsingin kaupunki on tärkeä toimija hankkeessa, sillä kaupunki omistaa koko kaavamuutosalueen. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston suunnittelualueeseen kuuluu ostoskeskuksen nykyiset tontit Vanhaistentie 1-3 sekä niihin liittyvät katuja puistoalueet. Asuintalojen katutasoon tulisi liiketilat ainakin kahdelle ruokakaupalle, yhdelle ravintolalle ja muutamalle muulle liikkeelle. Liiketilojen määrä jäisi nykyistä vähemmäksi, sillä kauppakeskus Kaaren tulon myötä ei liikkeille odoteta olevan niin paljon kysyntää. Tavoitteena on sijoittaa liiketilat aukion ympärille ja Kantelettarentien varteen. Keskustelutilaisuus seurakuntasalissa Kannelmäen seurakuntasalissa viime viikon maanantaina asukkaille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa esiteltiin ja arvioitiin mitä vaikutuksia hankkeella on asumiseen, liikenteeseen ja kaupunkikuvaan. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta kaavaa valmistelevat arkkitehti Mikael Ström sekä liikennesuunnittelija Pirjo Koivunen olivat kertomassa suunnitelluista muutoksista ja vastaamassa asukkaiden kysymyksiin. Ström perustelee asemakaavan suunnitelmaa sillä, että nykyään rakennetaan tiiviimmin ja kaupunkimaisesti. Vaiheittaista rakentamista Hanke toteutettaisiin vaiheittain ja rakentamisen on arvioitu kestävän vähintään viiden vuoden ajan. Tavoitteena on taata asukkaille lähipalvelut koko hankkeen ajan. Nykyisistä liiketiloista 1/3 on jo tyhjillään ja liikerakennukset ovat peruskorjauksen tarpeessa. Pohjola Rakennus Oy on valittu yhteistyökumppaniksi toteuttamaan ostoskeskuksen muutoshanketta. Toimitusjohtaja Kim Bono Pohjola Rakennus Oy:stä ja arkkitehti Jari Lonka esittelivät keskustelutilaisuudessa rakennushanketta. Kannelmäen ostari puretaan Tilalle asuntoja ja uusia liiketiloja Aikaa on jätetty järjestelyihin lähipalveluiden järjestämiseksi. Nyt selvitetään, voidaanko esimerkiksi ostarin pohjoisosan K-Marketin tilat jättää pystyyn, kunnes eteläosa on täysin valmis ja muut rakennukset purettu. Rakentaminen alkanee vuonna 2017, sanoo Bono. Tarkoituksena on purkaa ensin nykyinen apteekin rakennus ja rakentaa tuleva liikekeskus sen paikalla. Kun liiketilat olisivat valmiita, siirtyisivät tulevat yritykset, mm. ravintola Britannia ja kukkakauppa siihen. Sen jälkeen purettaisiin entinen Britannian ja grillin viereiset rakennukset. Kolmas vaihe olisi ostoskeskuksen pohjoisosassa sijaitsevien Vanhaistentie 3 rakennusten purkaminen ja rakentaminen. Vilkasta keskustelua Suunnittelutilanteen esittelyn jälkeen kuulijoilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja mielipiteitä. Keskustelu oli vilkasta, mutta varsin maltillista. Puheenvuorot olivat rakentavia ja positiivista palautetta hankkeelle tuli paljon. Ihmiset toivoivat, että lähipalveluajatus toteutuu. Itse rakentamista ei vastustanut kukaan. Alueen todettiin kohteena olevan hyvä ja kaupungin tarvitsevan asuntoja, mutta kohtuuhintaisia. Monet halusivat aukion yhteyteen asukkaille ja yhdistyksille sopivan sisäkokoontumispaikan. Eniten keskustelua herätti autojen tuleva vierasja asiakaspaikkojen määrä, asukkaiden maanalaiset parkkitilat sekä asuntojen korkeus. Yli viisikerroksisia taloja ei toivottu. Monet epäilivät parkkihallin ulosajon toimivuutta. Nykyisessä suunnitelmassa sisäänja ulosajo tulee tapahtumaan Kantelettarentielle nykyisten portaiden kohdalta sekä Kaarelantieltä nykyisen K-Marketin kohdalta. Arkkitehti Jari Lonka lupasi, että asiaa mietitään. Keskustelussa toivottiin myös suihkulähdepaikkaa. Nykyisellä aukiolla sijaitseva Harry Kivijärven ”Kivet” teos on Kaupungin taidemuseon omistama. Sen uudelleensijoitusta aukiolle tai puistoon on luvattu tutkia. 4 5 1 2 3 28 8 9 40 271 270 7200 7265 24 25 26 1 2 3 4 7 9 10 11 12 13 28 2 29 6 29 6 29 9 30 1 28 6 29 9 31 2 32 8 129 27 9 28 8 32 9 32 9 28 8 27 29 3 31 4 31 3 31 2 30 8 30 6 31 1 30 9 28 6 28 6 27 2 31 4 27 3 28 5 30 26 9 27 5 2 Liiker k 1 ar k 2 ar k 1 ar k 1 ar k Zmo 1 Liiker k k 33K 1 2 2 3 1 kt 8:378 kt kt kt kt kt Last kt kt rs 33130 8 9 2 1 Kantelettarentie all 33119 11 2 1504 130 35 32 32 28 1 kt 33129 8:378 kylä kt kt kt kt kt rs rs kt 33145 33131 33144 Etelä-Kaarelan kylä 4 3 KAARELA 33 26 28 Va nhaistentie kt 211 212 209 34 35 236 208 7214 7213 1 27 1 2 3 4 5 6 8:378 1 5 6 1 2 3 4 5 6 7 8 10 5 6 33 33 3 35 32 5 31 3 30 9 29 3 30 2 34 9 29 8 28 5 24 5 29 8 31 6 32 6 28 4 27 7 29 4 30 2 6 30 1 5 28 1 34 5 35 6 1 7 31 6 31 8 32 3 33 6 32 9 32 6 30 1 29 4 31 31 5 29 8 31 8 32 8 6 12 10 24 25 24 2 28 3 27 4 28 25 4 24 3 27 3 5 ar k 1 ar k 2 ar k 4 ar k 3 Liiker k 4 Kpa 1 ar k 1 ar k 5 Kpa 1 ar k 2 Liiker k 1 ar k Liiker k 4 33K 1 1 3 1 2 33P 21 1372 30 A A B B C C 28 ap +30.0 +33.0 8 ap +30.0 V V V V V V VI +33.0 V I +32,1 +33.0 +33.0 +33.0 +28.6 Ajo parkkiin +31,5 +31,8 +33.0 +33.0 +28.0 mpa bussipysäkki V ANHAISTENTIE Huoltoajo +30.0 +30.0 2000 kem2 1350 kem2 1300 kem2 V 1300 kem2 2800 kem2 980 kem2 I I I I AUKIO mpa mpa +33.0 mpa Ajo parkkiin I V I 13 ap I mpa mpa 1300 kem2 1350 kem2 1350 kem2 1300 kem2 V 1000 kem2 V V 1350 kem2 1300 kem2 VI VI 1600 kem2 1600 kem2 V I VI 1350 kem2 mpa mpa 6 ap Arkkitehtitoimiston visualisoima aluesuunnitelma. Asemakaavan muutos Asuintalojen rakentaminen edellyttää asemakaavan muutosta. Kaavan suunnitteluaineisto on esillä 13.3. asti muun muassa Kannelmäen kirjastossa, Klaneettitie 5, sekä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www. hel.? /suunnitelmat. Alueen asukkaat voivat esittää suunnitelman suhteen mielipiteitään. Vastauksia odotetaan 13.3. mennessä, mutta myös sen jälkeen lähetetyt huomioidaan. Asemakaavan muutos on Helsingin kaupunginvaltuuston käsiteltävänä vuonna 2016. Lopullisesti kaavamuutoksesta päättää kaupunginvaltuusto. Teksti: Nina Eriksson Asemakaavan yhteydessä suunnitellaan muutoksia myös Vanhaistentien liikennejärjestelyihin. Kantelettarentien ja Kaarelantien risteyksiin suunnitellaan kiertoliittymiä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Myös jalankulkuyhteys itäpuolelle säilytetään. Liiketilat sijoitetaan ensimmäisenä rakennettavaan talokompleksiin, joka tulee nykyisen apteekin ja aukion kohdalle.
• 4 11.3.2015 Kuolemattomaksi taiteilija voi tulla ainoastaan kuolemalla, totesi laulaja Esko Rahkonen aikoinaan. Hyvin todettu. Olavi Virta oli kuolematon jo eläessään, niin voimakasta hänen elämänsä oli. Hänen huikeaa elämäänsä on kiitelty, kauhisteltu ja ennenkaikkea rahastettu vuosikymmenien ajan. Todelliset suuruudet toimivat harvoin tavallisen ihmisen tavoin. Nerous vaatii veronsa. Tapasin tai itse asiassa näin Olavi Virran joskus 1960luvun alussa Tornin alakerran baarissa. Hän oli seurueensa ihailtu keskipiste vitivalkeassa puvussaan. Hän oli menossa keikalle, siksi hän joutui lähtemään. Virta halusi kuitenkin ehdottomasti maksaa kaikkien juomat. Ei tuntunut kukaan vastustelevan. En tajunnut tuolloin sitä, millaisen suuruuden olinkaan nähnyt. Swingin ihailijana en juuri arvostanut muun musiikin tulkkeja. Myöhemmin luin ja kuulin, että Virta se vasta swing-mies olikin. Eräänlainen Suomen Sinatra, niin hyvässä kuin pahassakin. Olavi Virta syntyi Sysmässä 27.2.1915, siis sata vuotta sitten. Perhe muutti Helsinkiin Sepänkadulle jo muutaman kuukauden kuluttua, joten kyllä Ola Stadin kundi oli. Sysmässä hän vietti kesänsä lapsena ja nuorena. Sysmästä kotoisin oleva Oskari Ilmen oli suutari, joka joutui epäonnekseen Hennalan vankileirille Olan ollessa kolmivuotias. Isä-Oskari menetti leirillä hermonsa ja alkoi ryypätä. Äiti ja poika hermostuivat isän tapaan lääkitä itseään. Perhe hajosi ja pikkuOla päättikin, ettei ainakaan hän ala koskaan juoda. Kova oli Olan lapsuus. Musiikki veti pikkumiestä vastustamattomasti puoleensa. Hän sai jonkinlaista opetusta lauluun, mutta pääsääntöisesti lahjakkaimmat oppivat musiikin teon käytännön tekemisen kautta. Nuotteja ei sen paremmin osattu. Jokainen päivä toi kuitenkin lisäoppia, koska Ola lauloi aina, kun se oli mahdollista. Ujous ei häntä vaivannut, siksi häntä kutsuttiinkin leikillisesti mustalaispojaksi. Niin tai näin, juuri romanit olivat hänen uskollisimpia ihailijoitaan koko Virran elämän ajan. Sotaan hän lähti viestimieheksi, kohta hän kuitenkin ajautui rintamaradioon soittelemaan levyjä Rautavaaran tavoin. Sodan loputtua Virran tulevaisuus oli itsestään selvä. Sodan kärsineen maan viihteen tarve oli rajaton. Keikkaa pukkasi joka puolelta, levyjä myytiin, Virta oli mukana niin revyissä kuin elokuvissakin. Suosio oli myrskyisä. Alkoholin käyttö oli hallussa Ei riittänyt laulu ja esiintyminen yritteliäälle Virralle. Hän ryhtyi liikemieheksi. Kaikkea kokeiltiin. Huopatöppösten tekoa kotioloissa, sitten levybisnestä, olipa hänellä varsin hyvin toimiva kirjapainokin. Puuhat menivät ketuilleen ehkä siksi, että ideoita ei aina viety loppuun uusien alta. Rahaa kuitenkin tuli ja Virrasta tuli todella varakas mies kunnes... Päästyään vihdoin käymään New Yorkissa, unelmiensa kaupungissa hän osti päähänpiston pohjalta yöllä Ford Fairlanen suoraan kaupan ikkunasta. Auto rahdattiin Suomeen, hintoihinsa tuli. Virta osti Sipoosta saaren huviloineen sekä Meritullinkatu 12 C ll:sta 175 neliön loistohuoneiston. Koska hän oli hyvä kokki, hän tilasi niin ikään Yhdysvalloista viimeisintä huutoa olevan keittiön kaikkine mahdollisine lisälaitteineen. Päähänpisto maksoi Virralle liitosaluekaksion verran. Virta maksoi suurieleisesti kaikkien kapakkakavereittensa laskut, lainasi ja sijoitti kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan. Juominen yltyi hallitsemattomaksi. IltaSanomat upotti Virran kesällä 1959 pitkälle valheellisella keikkakuvauksella Ilomantsista. Joo, haitaristi oli kyllä kännissä mutta ei Virta, kuten lehti hurskaasti väitti. Viikko-Sanomat jatkoi samaa jahtia tekomoraalisesti närkästyneenä. Kävihän siinä sitten niinkuin näissä asioissa tuppaa käymään. Lopuksi Virta istui sairaana ja vahvassa kestohumalassa jossakin Maneesikadun kellarimörskässä kiljua kylpyammeessa laittamassa. Sieltä hän koukki emalimukilla juotavaa kun sattui heräämään. Lyhyt matka on riemusta murheeseen. Loistokämpät, huvilat, taulut ja muu omaisuus oli myyty pilkkahintaan trokareille. Kaverit olivat kaikonneet, jos ne nyt sellaisia olivatkaan olleet. Lehdet repivät rahaa Virran alennustilalla. Virta oli päässyt asumaan Tampereen Pispalaan Hulda Simulanimisen mummun luokse. Lehdet kävivät haastattelemassa sairasta Virtaa viinapalkalla. Virralle järjestettiin satunnaisia keikkojakin. Mestari jaksoi laulaa istuen keppiinsä nojaten muutaman laulun. Sanat tuppasivat unohtumaan. Manageri otti itselleen tonnin keikasta 800 markkaa. Ola sai loput, jos sai. Mestari oli kuitenkin onnellinen, ne haluavat vielä nähdä minut. Anneli Saulikin olisi halunnut nähdä vanhan taiteilijaystävänsä. Virtaa ei kuulunut Hämeensiltaan. Sauli ihmetteli asiaa ja kysyi portierilta, onko näkynyt? Kyllä se ovella kävi, mutta emme me sellaisia sisään päästetä. Olavi Virta kuoli täysin palvelleena, loppuun palaneena vanhuksena 14.7.1972 ainoastaan 57 vuotiaana. Hänet haudattiin Malmin hautausmaalle. Siunaustilaisuudessa hänen ystävänsä ja ikätoverinsa Tapsa Rautavaara piti miehekkään karun muistopuheen ”Viimeinen tervehdys Laulajalle”. Yhteiskunta muisti Mestaria taiteilijaeläkkeellä kesällä 1972. Virta ehti nostaa kerran eläkettään. Oli kai sitten sellainen hyvä eläkeläinen. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Mestari elää Hip hei – ja Hurraa!-festivaali! Viikon ajan lastenkulttuuria pääkaupunkiseudulla Lastenja nuorten teatterifestivaalista yleiseksi lasten ja nuorten kulttuurifestivaaliksi muuntunut Hurraa! valtaa pienet näyttämöt pääkaupunkiseudulla 22.–29.3. Myös Kanneltalossa nähdään festivaaliviikolla kaksi tuoretta tanssiteatteriteosta ja vietetään lapsille suunnattua puuhapäivää leluteemalla. KESKIVIIKKONA 25.3. klo 13 ja 18 Kanneltalossa nähdään Mariel – kertomus tytöstä, joka ymmärsi veden kieltä. Mariel asuu Veden maassa, jota hallitsee salaperäinen Luonnotar. Vesi virtaa ja elämä soljuu eteenpäin, kunnes paikalle pöristelee Kärpänen, kääntäen kaiken ylösalaisin. Miten käy Marielin ja Veden maana? Kertomus Marielista on nykytanssiteos, jossa käsitellään luonnon ja ihmisen suhdetta sekä erilaisuuden sietämistä. Tarina kerrotaan liikkeen, fantasian ja musiikin keinoin. Koreogra? an on tehnyt Heidi Masalin ja teoksen esittävät Jonna Eiskonen, Tanja Illukka ja Virva Talonen. Hurraa!-teatteriviikko huipentuu Kanneltalossa lauantain 28.3. perhepäivään. Teemapäivässä sukelletaan lelujen maailmaan päivän pääesityksen, Pienen Lelukaupan, innoittamana. Ohjelmassa on Leluvastaanotto ja Unelmalelu -piirustuspaja (klo 12–15), Leluhahmoja ja leikkisiä lauluja (klo 12.45 ja 13.45) sekä Leluhahmo-työpaja (klo 13 ja 14). Päivän pääesitys, Pieni Lelukauppa, nähdään klo 15. Pieni Lelukauppa on Tanssiteatteri MD:n mielikuvituksellinen tanssiteatteriesitys, joka herättää henkiin vanhan ajan lelukaupan asukit. Tarinan pojan ja tytön ystävyys alkaa lelukaupan sulkeuduttua ja vie katsojat seikkailuun, joka saa matkan varrella jännittäviä ja taianomaisiakin käänteitä. Oivaltava koreogra? a on Mari Rosendahlin. Näyttämön herkullisissa yksityiskohdissa seikkailevat tanssijat Anu Castrén, Sulevi Sihvola ja Niko Huttunen. Perhepäivän tapahtumiin on vapaa, pääsy, lukuun ottamatta päivän pääesitystä (Pieni Lelukauppa) klo 15 (alk. 5,-/hlö). Miltä näytti vanhan ajan lelukaupassa tai millaisia tarinoita entisajan leluilla on kerrottavanaan? Hurraa!viikon ajan ja pidempäänkin – Kanneltalon aulassa voi tehdä nostalgisen aikamatkan, sillä Näyttelykeskus WeeGeellä toimiva Lelumuseo Hevosenkenkä tuo Kanneltalon aulaan pienoisnäyttelyn Entisajan lelukauppa, jossa on esillä leluja ja lasten tavaroita 1900-luvun alkupuolelta ennen muoviaikaa ja globalisoitunutta lelujen massatuotantoa. Näyttely on avoinna Kanneltalon aulassa talon aukioloaikaan 9.–28.3. ja siihen on vapaa pääsy. Kanneltalon konsertissa 14.3. JASO Big Band, kapellimestarina Ari Jokelainen ja laulusolistina Marle Mikkola. JAZZ SOCIETY BIG BAND konsertti tarjoaa nautittavaksi Radion tanssiorkesterin (RTO) ohjelmiston suomalaishelmiä puolen vuosisadan takaa. Maamme huipputekijöiden RTO:lle säveltämät ja arkistoihin lähes unohtuneet teokset elvytetään uudelleen Ari Jokelaisen luotsaamina Suomi-swingin ”podiumille” ja ansaitsemaansa loistoon. Tummasointinen Marle Mikkola esittää solistiosuuksissaan ”verrokkikuultavaksi” lauletun swing-jazzin kansainvälisiä helmiä ja klassikkoja. Mikkolan laulufraseeraus on tunnetusti hienonkypsä yhdistelmä ”Lontoon humua ja suomijazzin geenejä”. Maamme ykkösmuusikoista koottu RTO-tallensi esityksiään täydentämään YLEn musiikkitarjontaa. RTO oli myös kulttuurivaihdon käyntikorttibändi ja kotimaisten konserttilavojen odotettu ja laadukas harvinaisuus. Aikansa soituaan ohjelmiston radiokäyttö unohtui ja osa magneettinauhoista ”päällesoitettiin ja ylikelattiin” käyttökelvottomaksi uusilla äänityksillä. Useat näistä ainutlaatuisista teoksista saavat nyt uuden tulemisen ja laadukkaan JASO tulkinnan. Tarjoaapa konsertti parille JASOmuusikollekin takautuvat muistot RTO:n nauhoituksiin ja esityksiin osallistumisesta. Mutta mikä tärkeintä, tämä vuosikymmenien takainen arvokas swingin musiikkiperintömme nousee takaisin ansaitsemaansa julkisuuteen. Tervetuloa lauantaina 14.3.2015 klo 15 Kanneltalon konserttisaliin, Klaneettitie 5, Kannelmäki Liput 20/10e JASO BIG Band proudly presents The Swinging FinnSixties` Suomi swingin 60-luvun loistoa Kantsun Gamlat ja United Brotherhood kohtasivat futiksen hyväntekeväisyysottelussa Kannelmäen alakentällä 23.8. 2014. Tilaisuudella kerättiin varoja HUS:n lasten syöpäosasto 10:n hyväksi. Hyväntekeväisyysottelu tuotti lähes 7000 euroa ERILAISTEN byrokraattisten kommervenkkien jälkeen rahat saatiin viimein maksettua HUS:n tilille alkuvuodesta. Ottelun kokonaistuotto oli 6609,25 euroa ja se tilitettiin vähentämättömänä HUS:n tilille ja järjestäjien toiveen mukaisesti Lastenklinikan osasto K10:n tarpeisiin. Idean isät, kantsulaiset Timo ‘Kuokki’ Kuosmanen ja Tapio ‘Maija’ Kekkonen kiittävät lämpimästi järjestäjiä ja mukana olleita yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä tuesta. Tapio ’Maija’ Kekkonen ja Timo ’Kuokki’ Kuosmanen kiittävät mukana olleita yrityksiä ja yksityishenkilöitä antamastaan tuesta. www.tanotorvi.? Pieni lelukauppa. Kuva Laura Happo.
• 5 11.3.2015 Uusi Kanneltieto-hakemisto ilmestyy kuun vaihteessa www.kanneltieto.? HJK Kannelmäki ja K-Market Iso-Kappa solmivat laajan sponsorisopimuksen K-KAUPPA ISO-KAPAN kauppiaat Tommi ja Mari Kaipainen ovat sopineet HJK Kannelmäen kanssa laajan sponsorisopimuksen. Sponsorisopimus astui voimaan 1.2.2015 ja se julkistettiin helmikuussa K-Market Iso-Kapassa HJK Kannelmäen toiminnanjohtaja Timo Muurisen läsnäollessa . Sopimus koskee yhteensä 11 kannelmäkeläistä HJK-joukkuetta ja heidän 200 perhettään. Iso-Kapan logo tulee yli 250 pelaajan paitaan. Tommi ja Mari, jotka ovat molemmat ns. jalkapallovanhempia, eli mukana lapsiensa joukkuetoiminnassa, haluavat olla yhteisvastuullisina yrittäjinä mukana tukemassa alueen urheilutoimintaa. Plussaa kaikille Iso-Kapan ja HJK:n sopimus on osa suurempaa K-plussa sponsorointisopimushanketta. Joukkueiden perheet saavat kaikista tekemistään ostoksista erillisen, kauppiaan kanssa sovitun plusedun, jonka tuotto annetaan suoraan tukena joukkueille. Joukkueille kertyvä tuki riippuu kokonaisostojen määrästä. Plussasopimus ei vaikuta henkilökohtaisiin K-Plussaetuihin, vaan yrittäjä jakaa ostoksista kertyneen extra-bonuksen omasta pussistaan. Tämä on pienelle kaupalle merkittävä panostus, sanoo Tommi Kaipainen. Mari on puolestaan toiminut itsekin vuosia joukkueenjohtajana ja tietää, miten tärkeätä joukkueille on saada kustannukset kuriin. 17ja 18-vuotiaiden lasten vanhempi tietää, kuinka paljon harrastuksiin voi upota rahaa. On selvää, että haluamme olla mukana tukemassa toimintaa, Mari sanoo. Tämä on HJK Kannelmäelle ilman muuta iso juttu, sanoo toiminnanjohtaja Timo Muurinen. Näin autetaan vähävaraisia pelaajia ja madalletaan kynnystä harrastuksen jatkumiselle. Sopimus on yksivuotinen, jonka jälkeen katsotaan jatkoa. Iso-Kappa oli 1.2. mukana tukemassa myös Kannelmäen seurakunnan yhteisvastuukeräystä lahjoittamalla tuolloin ruoan 250 hengelle. Teksti ja kuva: Jauri Varvikko Iso-Kapan K-kauppiaat Mari ja Tommi Kaipainen sekä HJK:n toiminnanjohtaja Timo Muurinen ovat innoissaan sponsorisopimuksesta. Aurinko tulvii sisään isoista avoimista ikkunoista samalla kun ovi käy tiuhaan tahtiin ja sisään astelee väkeä. Perjantaina alkuiltapäivästä tunnelma on kuin asematorilla ikään. Ihmiset kulkevat tilavien ja siistien käytävien varsilla ja saavat rauhassa katsella myynnissä olevia tuotteita kenenkään hengittämättä niskaan. Sitratorilla Kannelmäen vanhassa asemarakennuksessa sijaitseva Aino itsepalvelukirpputori on suosittu ostosja myyntipaikka. ”Täällä myydään käytettyjä vaatteita ja tavaraa kaiken ikäisille vauvasta vaariin”, toteaa Kati Nyström hyväntuulisena. ”Huomasin Helsingin sanomista myynti-ilmoituksen hoitovapaalla ollessani ja kiinnostuin. Minulle tärkeä kestävä ja egologinen ajattelu toteutuu kirpputori-ideassa” toteaa vuodesta 2002 lähtien Ainon vetäjänä toimiva Kati. Myös kaksi Katin perheen pojista työskentelee Ainossa. He kaikki neuvovat asiakkaita ja tinkiäkin Uudistunut Aino voi, mutta hinnan päättää luonnollisesti myyntipaikan varannut tuotteiden omistaja. Aino tiedetään piireissä, sillä ’kirppishait’ käyvät säännöllisin väliajoin katsastamassa valikoiman. Kirpputori on päässyt myös Suomen huutokauppakeisari -ohjelmaan. Vuoden alusta Aino on uudistanut ilmettään, sillä nyt myynnissä on myös vanhoja, laadukkaita huonekaluja ja tuoreita kukkia ja tiloissa on kahvittelunurkkaus, jossa ihmiset voivat vaihtaa kuulumisia ostostenteon lomassa. Teksti: Nina Eriksson Kuvat: Jauri Varvikko Kirpputorilla on perinteisen kirppistavaran lisäksi myös laatutavaraa sekä nyt uutuutena tuoreiden kukkien myyntipiste. Kati Nyström on tyytyväinen kirpputorinsa suosioon. Hän ei pidä Kaarelan muita kirpputoreja kilpailijoina, vaan ne tuovat hänen mielestään lisää asiakkaita alueelle. ARTROCK tilaisuus Kanneltalossa 10.4. klo 18 20. Esiintymässä helsinkiläiset bändit: Discordia sekä Stillwater family, joiden välissä haastatellaan Viljami Puustista ”Kingston Wall Petri Wallin saaga” kirjan kirjoittajaa. Jatkoklubi on vastapäisessä Kannelkrouvissa siitä eteenpäin, jossa esiintyy Katja & Them aint saints sekä kantsulainen artisti Ville Juvonen. AVOIMET OVET Luoteis-Helsingin musiikkiopistolla, os. Kuparitie 1, 3. krs. la 21.3. klo 11-14 Esittelyssä talon täydeltä soittimia ja opettajia. Osallistujat pääsevät mukaan musiikkikarttaseikkailuun, jossa myös palkintoja! Tervetuloa seuraamaan soitinesittelypolkua ja näytetunteja, kuuntelemaan oppilaiden esityksiä ja osallistumaan kuvismuskarituokioihin sekä keskustelemaan henkilökunnan kanssa iloisesta musiikkiharrastuksesta! Haku instrumenttiopintoihin sekä ilmoittautuminen syksyn musiikkileikkikouluryhmiin ja soitinkaruselliopetukseen 21.3.-30.4.2015 kotisivuilla www.luhmo.? . Kevätkokouksia Kaarelan eläkeläiset ry:n kevätkokous keskiviikkona 18.3.2015 klo 13 alkaen. Kaarelantie 86 kerhohuoneisto. Tervetuloa! Kaarelan omakotiyhdistys ry:n kevätkokous maanantaina 27.4.2015 klo 18 alkaen. Kaarelantie 86 kerhohuoneisto Tervetuloa! VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Kaarela-seuraa tukevat: • Kannelmäen Srk • Heka-Kannelmäki • Kulttuuriyhdistys Perspektiivi Seuran jäsenille alennuksia antavat: • Kukkakauppa Cardella Alentamattomista tuotteista 10 % • Parturi-kampaamo Hiuspaja Tukanleikkuu 10 % • Ravintola Villihanhi -10 % • Pallogrilli -10 % • Etelä-Kaarelan apteekki Vapaan kaupan tuotteista 10 % (ei lääkkeistä) • Kahvila Herkku, Kannelmäen ostari Kahvi ja pulla hintaan 2,50 • Suutari& avainpalvelu, Kauppakeskus Kaari 10%
• 6 11.3.2015 Astrid Nurmivaara Nydal tilansa päärakennuksen portailla. Kehä II:n tulo on varjostanut pitkään perheen ja talon elämää. Elämä kuitenkin jatkuu ja uhkista huolimatta taloa on pikkuhiljaa taas remontoitu. Astrid on korjannut ja maalannut ikkunankarmit. Astrid on elämänsä aikana kerennyt moneen. Hän on ikkunaentisöijän ja yrittäjän ammatin lisäksi sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, diakonissa, palvelutalon johtaja ja entinen kunnanvaltuutettu. Helsingin vanhin asuinpaikka sijaitsee Kuninkaantammen alueella Kaarelassa. Kaarelan kylässä Hakuninmaalla oli asutusta jo kivikaudella. Lähivuosisatojen saatossa on paljon arvokasta jäänyt uudistusten ja yhteiskunnallisten muutosten jalkoihin. Vanhoja rakennuksia on purettu ja maita jaettu ja tiloja on jäänyt rakentamisen tielle. Onneksemme kaikkea ei ole tuhottu. Monin paikoin voi yhä ihastella kaunista luontoa ja vehreitä, hyvinhoidettuja piha-alueita. Jylhät tammet, tuuheat männyt ja omenapuut ovat kertomassa omaa tarinaansa alueen vireästä historiasta. Elävä kylä Kautta koko 1900-luvun oli Kaarelan kaupunginosaa edeltäneessä lähes täysin ruotsinkielisessä Kaarelan kylässä harjoitettu aktiivista yhdistystoimintaa. Vuonna 1901 perustettu nuorisoseura (Kårböle Ungdomsförening) tarjosi kyläläisille monipuoliset puitteet harrastaa niin kuorolaulua, kansantanssia, teatteria kuin urheilua. Tärkeänä osoituksena vireästä elämästä on vuodesta 1896 toiminut koulu (Träskolan) sekä Nuorisoseuran talo (Håkansberg), joka otettiin käyttöön vuonna 1907. Puukoulu on edelleen samassa paikassa ja Nuorisotalosta on sokkeli jäljellä. Kyläläiset ovat olleet aktiivisia kokoontujia. Yhteisvoimin on järjestetty useita kesäjuhlia ja joulujuhlia. Nuorisotalo toimi myös suosittuna hääjuhlapaikkana. Kaarelan kylän oma palokunta Kaarelan VPK (Kårböle FBK) on toiminut vuodesta 1948. Nuorisoseuratoiminta hiipui 1960-luvulla ja Håkansbergin nuorisoseuran talo purettiin vuonna 1976 Kaarela kahtia 1900-luvulla Kaarelan kylän ihmisten elämään vaikuttanut ratkaiseva muutos on ollut v. 1946 tapahtunut suuri alueliitos, jolloin kylä jakautui kahtia. Maalaiskunnan puolelle jäi Pohjois-Kaarela ja Helsingin kaupunkiin liitettiin Etelä-Kaarela. Saman kylän ihmiset olivat nyt eri kuntien asukkaita. Asukkaat jaettiin eri seurakuntiin, joutuivat eri kouMuutosten tuulia ja tärkeitä virstanpylväitä luihin. Jako vaikutti suuresti Kaarelan kylän kehittymiseen. Kaarelan kantaäiti Monitoiminainen Astrid Nurmivaara edustaa kaarelalaisia jo monessa polvessa. Astridin äidinisänäiti, gammelbyläinen So? a Österberg avioitui kaarelalaisen räätälin Emil Sundholmin kanssa vuonna 1872. Kylän ensimmäinen maalaiskauppa on Emilin perustama. So? a ja Emil saivat kahdeksan lasta, joista tytär Natalia meni naimisiin niinikään kaarelalaisen Richard Wickströmin kanssa. Natalia ja Richard asuivat Nydalin tilalla, jonka omistaja heidän tyttärentyttärensä Astrid nyt on. Kaarelan kylässä elettiin kunnon maatilaelämää. Vuonna 1954 syntyneen Astridin kotitilalla tehtiin heinätöitä ja kasvatettiin sikoja, lampaita, lehmiä ja kanoja. ”Kerran siat karkasivat Hämeenlinnantielle ja kun Kannelmäen kirkkoa rakennettiin, niin sioille haettiin ruokaa rakennustyömaalta” muistelee Astrid. Kehä II murheenkryyni Vuodesta 1963 lähtien puhuttu aihe alueella on ollut Kehä II kulku kylän läpi. Hanketta on vastuttettu jo vuosikymmeniä, eikä kukaan varmuudella tiedä mitä tulee tapahtumaan. Astridin Nydal -sukutalon vanhasta piharyhmästä jäisi suuri osa tierakennelmien jalkoihin. Kehä II:n hankkeen tultua asukkaiden tietoisuuteen, on sillä luonnollisesti ollut merkitys heidän tuleviin päätöksiinsä asuinympäristönsä suhteen. ”Nyt olen jo luopunut siitä pelosta, mutta kyllähän tämä on vaikuttanut monen ihmisen elämään” sanoo Astrid ilmeenkään värähtämättä. ”Osa ihmisistä on muuttanut pois alueelta tiehankkeen toteutumisen pelossa”. Elämä jatkuu, kaikesta huolimatta Luonto saa vetäytyä yhä ahtaammalle alalle, kun entistä maaseutua muokataan rakentamalla kerrostaloja ja kauppakeskuksia metsäja viljelysmaille. Tiivis kaupunkiasuminen ja väestön lisääntyminen edellyttävät vaikeita ratkaisuja. ”Haikeana muistelen aikaa, jolloin kylässä oli vahva yhteishenki. Vielä 70ja 80luvuilla juteltiin naapurin kanssa eikä koskaan tarvinnut olla yksin” sanoo Astrid. ”Nykyään ollaan välinpitämättömämpiä. Moni kulkee vierestä katsomatta”. Elämä kuitenkin jatkuu. Nykyisin Astrid asuu miehensä kanssa Vantaanlaaksossa ja remontoi yhdessä tilaa pitävän poikansa kanssa Nydalia. Astridin äidin Ellenin vanha traktori ja pellot odottelevat kevättä. Tekstit: Nina Eriksson ja Jauri Varvikko Uudet kuvat: Jauri Varvikko Kaarelan vanhasta kaupasta Vanhalla Kaarelantiellä Vaskipellon kohdalla on muistuttamassa enää pihan portinpylväs. Abramsin ja Husbackan pelloille on rakennettu uusia taloja. Kehä II valmistunee joskus 20 vuoden päästä talojen oikealle puolelle, n. 40 metrin päähän Abramsin tilan vuonna 1920 rakennetusta komeasta päärakennuksesta. Husbackan vanha päärakennus on purettu jo aiemmin ja uudet kerrostalot taas syövät Abramsin talon käytännössä sisäänsä. Talo näkyy Korutien puolelta tai sitä voi käydä ihastelemassa lähempää. ke Ke Vu he ku te ka ta h t I t s v t Astridin äidistä Ellen Wickströmistä tuli 18-vuotiaana kuuluisa koko pitäjässä, kun hän sai lahjaksi auton Amerikkaan muuttaneelta Fanny-tädiltään. Lähteet ja vanhat kuvat: Astrid Nurmivaaran arkisto; Silvola 1500 2000, Vantaanjoen vihreä tasku, Bengt Eriksson, 2007; www.kaarelanvpk.? ; Hundra år i Träskolan, 1996.
• 7 11.3.2015 Kaarelan VPK toiminut vuodesta 1948 Ruotsinkielinen ala-aste Kaarelan VPK:n talo Palotiellä on valmistunut vuonna 1952. Kaarelan kartta vuodelta 1939. Malminkartanossa sijaitsi tuolloin avovankila. Oikeassa alakulmassa näkyy Pilslättin torppa, jonka maille rakennettiin Kannelmäki. Gammelbyn talojen paikalla on nykyisin Etelä-Kaarelan yläaste. Malminkartanon lisäksi suurimmat talot olivat Husbacka ja Abrams, joiden läpi kulkee tulevaisuudessa Kehä II. Astrid Nurmivaaran Nydal tila näkyy kartan keskipisteessä, entisestä kaupasta oikealle. Oik. Maanmittari Samuel Brotheruksen piirtämä Kaarelan kartta vuodelta 1695. Kartan keskellä sijaitsee luutnantin ratsuväen virkatalo (Gården). Siitä pohjoiseen on Mätäjoen ylittävä silta ja Husbackan ja Abramsin talot. Idässä näkyy Gammelbyn kantatalo. 1900 –LUVUN ALUSSA Kaarelan kylässä toimi Pitäjänmäen VPK:n alainen sammutusyksikkö. Sammutuskalusto oli Pitäjänmäen VPK:lta lainaksi saatu yksimäntäinen käsivoimapaloruisku. Vuonna 1947 palokuntien joukkoon merkittiin Kårböle FBK. Palokunta rekisteröitiin 1948 ja Kesällä 1949 alettiin kaivaa perustusta kalustovajaa varten Sven Sandströmin palokunnan käyttöön luovuttamalle tontille. Vuoden 1952 vuosikokouksessa päätettiin rakentaa Lars Löfgrenin eli ”lilla Lassen” piirtämä palokunnantalo. Palokunnantalon juhlallinen käyttöönotto oli toukokuussa 1953, kun Helsingin maalaiskunnan ensimmäinen palopäällikkö Yrjö Salkola tarkasti joukkueen ja palokunnan ensimmäisen paloauton. Helsingin aluevaltauksen johdosta Kaarelan kylä jakautui kahtia. Kårböle FBK solmi sammutussopimuksen sekä Helsingin maalaiskunnan että Helsingin kaupungin kanssa. SYKSYLLÄ 1896 vihittiin käyttöön Kaarelan kansakoulu (Kårböle Folkskola, Träskolan). Oppilaita koulussa oli 26, joista nuorin oli yhdeksän ja vanhin 15-vuotias. Astrid Nurmivaaran äiti Ellen Wickström aloitti koulunkäynnin rakennuksessa vuonna 1917. Myös hänen isänsä Åke Lehtinen kävi koulun. Kaarelan uusimaalaisesta kyläkoulusta tuli vuonna 1946 yhtäkkiä osa suurkaupunkia. Astridkin kävi koulun, mutta joutui vuorostaan käymään kaksi enimmäistä vuotta koulua Kannelmäessä. Ruotsinkielisen koulun säilyminen voidaan nähdä myös selviytymistarinana. Paikalliset intressit joutuivat vastakkain suurlähiön suomenkielisten intressien kansVas. Koulurakennus rakennettiin kouluhallituksen mallipiirroksia suuremmaksi. Koulussa oli alkujaan kaksi luokkahuonetta ja keittiö sekä opettajan kahden huoneen asunto. sa. Oli lähellä, ettei koulua suljettu kokonaan. Nykyisin siinä ja viereisessä uudisrakennukseesa toimivat ruotsinkieliset ala-asteen luokat 1-6. Koulussa on noin 50 oppilasta. Kaarelan ruotsinkielistä ala-astetta markkinoidaan nykyisin ympäristöja kulttuuriystävällisenä kouluna. Kaarelan koulun alaluokat matkalla Pyhän Laurin kirkolle vuonna 1938. Kuva on otettu nykyisen Sorolantien risteyksessä, koulun edustalla. Koulun viereinen renkitupa on Kaarelan vanhin rakennus. Se on arvion mukaan rakennettu vuonna 1790.
• 8 11.3.2015 KAARELANTIELLÄ on nopeusrajoitus 40km/h. Räikeät ylinopeudet vilkasliikenteisellä kokoajakadulla ovat päivittäisiä, tämän toteaa myös poliisi. Useana peräkkäisenä talvena on auto ylinopeudesta, liukkaudesta ja tien kaltevuudesta johtuen ajautunut jalkakäytävän yli aidan läpi omakotitalon pihalle. Viimeisin tapaus joulukuulta 2014 Estetien ja Kaarelantien risteyksessä. Välillä Maavallintie-Estetie on useana kertana havaittu bussilinja 42:n keulan viistävän jalkakäytävän puolella ulospäin kaltevalla ulkokurvalla kohdassa jossa nopeus on vähintään 40 km/h. Samassa kohdassa jalkakäytävän korkeus ajoradasta on 3cm-10cm. Välillä Kanuunatie-Kaarelanraitti ei ole suojateiden kohdalla keskikorokkeita ja osin katuvaloilla heikko valaisu. Välillä Vuorilinnaakkeentie-Kaarelanraitti on jälkakäytävä kiinni tiessä ja melko kapea eikä nykystandardien mukainen. Kaarelantien liikenneturvallisuutta on parannettu asteittain moninaisin tuloksin. Kaarelanraitin kiertoliittymä on hyvä juttu. Selkeät säännöt, keskikorokkeet ovat kiistatta parantaneet liikenneturvallisuutta. Uusin remontti Maununnevantien ja Vuorilinnakkeentien kohdalla tilanne on toinen. Kaupan parkkipaikan kulku on niin ahdas että siitä mahtuu vain yksi auto kerrallaan, joko sisään tai ulos. Tämä lisää kummallisia empimistilanteita ja kiihdyttelyä kevyenliikenteenväylän yli sekä tiellä. Jyrkät korotukset puolestaan aiheuttavat voimakasta jarruttelua ja kiihdyttelyä alueen molemmissa päissä. Kaupan kohdalle on myös rakennettu kadun suuntaisia parkkiruutuja. Kun lähes samalla kohdalla on ahdas kauppaankulku, risteys, parkkipaikka ja 40km/h rajoitus sekä töyssyt ei tarvenne erikseen mainita millaista on meininki aamuruuhkassa. Tällä kohdalla on siis lisätty liikenneturvallisuutta. Uusimmassa Tanotorvi-lehdessä (11.2.2015) uutisoidaan kaupunkisuunnittelulautakunnan (17.11. 2005) päättämästä liikenneturvallisuussuunnitelman ohessa tehdystä päätöksestä merkitä Kaarelantien sivukaduille väistämisvelvollisuus kärkikolmioin. Uutisessa mainitaan että tarkoituksena on ollut että kaikki Kaarelantien ajonopeuksia hidastavat toimenpiteet toteutetaan ennen kuin kärkikolmiot asennetaan. Tämä ei pidä paikkaansa, kaikkia toimenpiteitä ei ole toteutettu. Toimittaja ei ole ollut tietoinen suunnitelmasta jonka alueen liikennesuunnittelija Kari Tenkanen kirjoitti kirjeenvaihdossamme viime syksynä. Tenkanen myönsi ettei Kaarelantien kohdan Maavallintie-Kaarelanraitti vastaa nykystandardeja ja että on olemassa suunnitelma leventää jalkakäytävää metrillä ja näin ollen kaventaa ajoväylää tien pohjoispuolella ajonopeuksien hillitsemiseksi ja jalakulkijoiden turvallisuuden lisäämiseksi. Minulle sanoi taannoin eräs ammattiautoilija kuullessaan kärkikolmiosuunnitelmista että sittenhän voi surutta ajaa reipasta ylinopeutta kun ei tarvitse pelätä oikealta tulevia. Nyt herääkin kysymyksiä sinne suunnittelupuolelle.. Miten sivuteiden asettaminen väistämisvelvollisiksi kärkikolmioiden avulla hidastaa Kaarelantien ajonopeuksia? Millä toimenpiteillä turvaatte selkeästi liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisen tien turvallisemman käytön ennen kuin pahempia henkilövahinkoja sattuu? (Liikennesuunnittelija Kari Tenkanen sanoi kirjeenvaihdossamme 2014 että kun ei ole ”pelti rytissyt”, ei tarvita toimenpiteitä). Pelti on rytissyt, toistaiseksi aitoihin ja hankeen, ei vielä ihmisiin. Miksi liikkennesuunnittelu suhtautuu nihkeästi useaan otteeseen ehdotettuun nopeusrajoituksen alentamiseen Kaarelantiellä muiden toimenpiteiden ohessa? Nopeusrajoituksen alentaminen ei hankaloita liikenteen sujuvuutta vaan alentaisi ajonopeuksia. Kokoajakadun sujuvuudesta minulle ollaan oltu huolissaan liikkennesuunnittelijoiden toimesta. Eiköhän jyrkät hidasteet ennemminkin vaikuta sujuvuuteen? Kaupungissa on myös muita kokoajakatuja 30km/h joissa kulkee linja-autoliikennetta, sitäkin kriteeriä on käytetty vastustamaan nopeurajoituksen alentamista. Kaarelantien varrella on kouluja (Kaarelanraitti, Suomalais-Venäläinen koulu sekä päiväkoteja) joiden oppilaat kulkevat päivittäin Kaarelantietä nykystandardeihin soveltumattomilla jalkakäytävillä. En ole liikenneinsinööri mutta maallikkonakin osaan tunnistaa vaarallisia tienosuuksia ja tässä olisi yksi sellainen. Ystävällisin terveisin, Mikko Peltola Kaarelantien asukas KAARELANTIEN ASUKAS Mikko Peltola on jo useiden vuosien ajan hyvin aktiivisesti ollut yhteydessä Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastoon ja tehnyt ehdotuksia Kaarelantien liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Suurinta osaa hänen nyt tekemässään selonteossa esitetyistä seikoista on jo aikaisemmin käsitelty, joten kovin paljon uutta tietoa ei tässä yhteydessä ole mahdollista antaa Peltolalle. Kaarelantie on vanha katu, joka ei kaikilta osin vastaa mitoitukseltaan ja liikennejärjestelyiltään nykyisiä suunnitteluihanteita. Monissa kohdissa ajorata on leveämpi ja jalkakäytävät kapeampia kuin uusilla kokoojakaduilla, minkä lisäksi pyöräliikenteen olosuhteissa olisi melko paljon parantamisen varaa. Kadun rakentaminen kokonaan uudelleen ei kustannussyistä ole ollut mahdollista, minkä vuoksi liikenneturvallisuutta on pyritty parantamaan kadun niissä kohdissa, joissa parannustarve on arvioitu suurimmaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 17.11.2005 Kannelmäen, Hakuninmaan ja Maununnevan liikenneturvallisuussuunnitelman, jossa on esitetty erilaisia toimenpiteitä, joilla autoilijoiden ajonopeudet pyritään pitämään alhaisina ja joilla parannetaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta Kaarelantiellä. Rakennusvirasto on toteuttanut liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjä parannustoimenpiteitä omien määrärahojensa puitteissa ja työt alkavat vihdoin olla Kaarelantien osalta valmiina. Ylinopeudet ovat valitettavan yleisiä kaikkialla Helsingissä ja laajemminkin, mikä johtuu monien ajoneuvonkuljettajien välinpitämättömyydestä noudattaa liikennesääntöjä. Huono liikennekuri on varmasti osittain seurausta myös siitä, ettei poliisilla ole resursseja valvoa tarpeeksi liikennettä. Peltolan mainitsema ammattiautoilijan mielipidekin heijastaa joidenkin autoilijoiden huonoa asennetta. Havaintojen perusteella suurin osa autoilijoista kuitenkin noudattaa nykyisin kohtuullisen hyvin nopeusrajoitusta Kaarelantiellä eikä vaaranna muiden kadulla liikkujien turvallisuutta. Mörssärinaukion uudet liikennejärjestelyt on suunniteltu huolellisen harkinnan jälkeen nykyisten suunnitteluohjeiden mukaisesti ja ne on toteutettu varsin mallikkaasti. Korotetulla katuosuudella on saatu ajonopeudet pienentymään kaupan kohdalla, mikä parantaa liikenneturvallisuutta. Jalankulkijoiden on aikaisempaa helpompaa ja turvallisempaa ylittää katu kauppaan ja linjaautopysäkeille kulkiessaan. Kaupan asiointiliikennekin on aikaisempaa turvallisempaa, kun ajonopeudet ovat maltillisia. Uudet liikennejärjestelyt ovat valmistuttuaan aiheuttaneet jonkin verran hämmennystä. Asukkaat ovat tottuneet ajamaan asuinalueellaan tietyllä tavalla, ja uusien liikennejärjestelyiden omaksuminen vie aina aikansa. Helmikuun loppupuolella 2015 alueelle tehdyn tarkkailukäynnin aikana Kaarelantien liikenne sujui kuitenkin hyvin ja ajonopeudet pysyivät alhaisina eikä Mörssäriaukion kohdalla havaittu minkäänlaisia liikenneongelmia. Peltola viittaa viime syksynä käymäämme kirjeenvaihtoon, mutta ei ilmeisesti ole kaikilta osin ymmärtänyt asiaa oikein. Viimesyksyisessä sähköpostikirjeenvaihdossamme kirjoitin, että Kaarelantien liikenneturvallisuutta olisi mahdollista parantaa jonkin verran Kirjokalliontien ja Maavallintien liittymien välillä kaventamalla ajorataa ja leventämällä pohjoisreunan jalkakäytävää noin metrillä. Lisäksi Kirjokalliontien liittymän viereisen linja-autopysäkin järjestelyitä olisi mahdollista tehdä turvallisemmiksi jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Tällaista suunnitelmaa ei kuitenkaan ole tehty. Helsingin alueella on paljon vanhoja asuinalueita, joilla on hyvin suuri määrä parannustoimenpiteitä tarvitsevia katuja. Rakennusviraston katujen parantamiseen varatut määrärahat ovat valitettavasti niin pieniä, ettei kaikkia kohteita ole mahdollista toteuttaa, ja sen vuoksi myös liikenneturvallisuuden parantamishankkeita joudutaan priorisoimaan ja karsimaan. Kiireellisimpinä parannuskohteina pidetään niitä katuja tai kadunosia, joilla on tapahtunut henkilövahinkoihin johtaneita liikenneonnettomuuksia. Näidenkin katujen parannushankkeet joutuvat nykyisessä taloudellisessa tilanteessa odottamaan vuoroaan useiden vuosien ajan. Kaarelantien liikenneturvallisuus on suhteellisen hyvä moniin muihin katuihin verrattuna, eikä Kaarelantien liikenneturvallisuuden parannustoimenpiteitä Kirjokalliontien ja Maavallintien välillä sen vuoksi ole mahdollista toteuttaa lähitulevaisuudessa. Helsingissä on koko kaupungin tasolla tehty päätöksiä nopeusrajoituksista siten, että nopeusrajoitukset noudattaisivat yhtenäistä linjaa samantyyppisillä katuosuuksilla koko kaupungissa. Kaarelantie on paikallinen kokoojakatu, ja kokoojakaduilla on yleisesti voimassa 40 km/h nopeusrajoitus. Koska tietojemme mukaan Kaarelantiellä on viime vuosina tapahtunut vain joitakin harvoja peltikolareita, ei Kaarelantien liikenneturvallisuutta ainakaan sen perusteella voi pitää erityisen huonona. Huonon liikenneturvallisuuden vuoksi Kaarelantien nopeusrajoituksen alentamiselle ei siten ole perusteita. Kaarelantien poikkikatujen liikenne on asetettu väistämisvelvolliseksi nyt, kun kaikki Kaarelantien ajonopeuksien hidastamiseksi suunnitellut rakenteelliset parannustoimenpiteet on saatu valmiiksi. Väistämisjärjestelyillä ei ole tietenkään tarkoitus hidastaa Kaarelantien ajonopeuksia, niin kuin Peltola vaikuttaa luulevan. Väistämisvelvollisuusmerkkien asettamisella on sekä hyviä että huonoja vaikutuksia liikenteeseen. Toisaalta Kaarelantien liikenteen sujuvuus paranee. Kaarelantiehän on luonteeltaan korkeampitasoinen katu kuin siihen liittyvät sivukadut, mikä on aikaisemminkin saattanut synnyttää auton kuljettajalle mielikuvan, että katu on etuajooikeutettu sivukatuihin nähden. Nyt risteyksien liikenneturvallisuus paranee, kun väistämisvelvollisuus esitetään yksiselitteisesti liikennemerkein. Toisaalta Kaarelantien ajonopeudet saattavat nousta liittymien kohdalla, millä saattaa joissakin tilanteissa olla liikenneturvallisuutta heikentävä vaikutus. Kadun rakenteiden toteuttamisesta ja kunnossapidosta vastaa Rakennusvirasto, joten en kommentoi ajoradan kaltevuuksia ja jalkakäytävän reunakiven korkeutta koskevaa palautetta. Tieto katurakenteiden puutteellisuuksista on välitetty Rakennusvirastoon jo Peltolan aikaisemman palautteen jälkeen. Ystävällisin terveisin, Kari Tenkanen liikenneinsinööri Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Kaarelantien tilanne talvella 2015 Mikko ’Peltsi’ Peltolan kirje kaupungin liikennesuunnitteluun koskien Kaarelantietä, sen turvallisuutta ja Kaarelantien sivukaduille suunniteltuja kärkikolmioita. Bök i Kårböle I TANOTORVI 1/2015 berättades det att Kårböle Gille har hyrt den gamla drängstugan invid skolan på Sorolavägen 2. Vi antar att drängstugan är bygd kring 1790 och är Kårböles äldsta byggnad. Drängstugan hörde till Malmgård som 1683 inrättades som löjtnantsboställe, en tjänstegård för of? cerare vid Nylands och Tavastehus läns kavalleriregemente. De äldsta anteckningarna om Malmgård ? nner vi år 1579 då kung Johan III förlänade Kårböle och Malmgård åt amiral Bengt Juusten som tack för hans tjänster, bl.a. som slottsherre vid Åbo slott. Kårböle hörde vid denna tid och fram till 1946 till Helsinge socken. Följaktligen skulle församlingsmedlemmarna ta sig till St Lars kyrka i Helsinge (Vanda), en väg på 9 km. Gårdens karaktärsbyggnad blev riven i början av 1800-talet men kvar ? nns en drängstuga från 1796 som 1830 ombyggdes till en ny huvudbyggnad. 1840 föddes här en intressant person, Waldemar Becker, i historien även känd under hedersnamnet Becker-Bey. Hans föräldrar var stabskapten Julius Becker och Fredrika f. Reuterskiöld, vigda på Malmgård 1825. Waldemar inledde sin militärbana i kadettskolan i Fredrikshamn år 1858. Efter en kort tjänst i St Petersburg reste han till Afrika för att strida i de spanska trupperna mot Marocko. Efter att ha återvänt till St Petersburg ? ydde han tillsammans med en rysk of? cers fru till New York och förklarades vara desertör. Waldemar Becker fortsatte till Mexiko där han stred i kejsar Maximilians trupper. Han blev krigsfånge i några år varefter han återvände till Europa. Han hade blivit katolik och sökte sig till påvens livgarde i Vatikanstaten. Efter en kort tid reste han vidare till Grekland där han stred mot turkarna. Snart återvände han till Paris och livnärde sig som journalist. 1871 reste han till Egypten där han tjänstgjorde för den egyptiske vicekonungen vid krigsministeriet i kriget mot Turkiet. Här ? ck han hedersnamnet Becker-Bey. Efter det tjänade han stabschef vid den serbiska militären där han drev på att Serbien startade krig mot Turkiet. Han återvände till Paris och verkade som politisk redaktör. 1880 gav han ut en mycket omdebatterad bok ”La Finlande indépendente et neutre”, som behandlade Finlands möjligheter att söka självständighet. I Finland var denna tanke ännu inte mogen och ? ck mycket kritik. Under förtrycksåren publicerade han artiklar om Finland under pseudonymet Ilmarinen. Han bodde sedan i Neapel och gifte sig 1889 med änkan till en grekisk bankir. Han dog 1907 och efter fruns död 1931 ? yttades bådas grav till Helsingfors. Historien berättar inte om han besökte Malmgård, men hans mor Fredrika bodde kvar på Malmgård till sin död 1882. Vi har all orsak att med intresse se på de gamla byggnaderna vid Malmgård och försöka inbilla oss vad allt här har skett under historiens gång. Malmgårds innehavare och innevånare ? nner vi i gatunamnen Beckersvägen, Juustensvägen, Jägerhornsvägen, Tollsvägen, von Glanspark, Pigstigen och Drängstigen. Peter Rehnström källor: Risto Kautto: Malminkartano 2003; wikipedia: Waldemar Becker En världsmedborgare från Kårböle Byn i våren Gamla by. mången sky plöjt din himmel, sedan denna bygd blev till och solen sken på din första åkers ren i en vildmarksglänna. Var den lång, årens gång? Sveden brann och gles blev skogen. Stilla öktes bondens arv, gav med nya tidevarv nya fält för plogen. Lust och nöd! Liv och död! Sång vid vaggan, gråt vid båren! Du har skådat allt som var, står med fält och minnen kvar, gamla by i våren! Arvid Mörne (s. 1876 k. 1946) Kevään kylä Vanha kylä, varhaisesta aamustasi, seudun synnystä, taivastasi kyntänyt moni pilvilautta on, ensikosketuksesta, erämaan peltotilkkuasi, auringon. Pitkäkö oli vuosien virta? Kaski paloi, metsät harveni Talonpojan perintö hiljalleen kasvoi, sukupolvien saatossa laajemmat alat kynnökselle kääntyi. Riemua ja puutetta ! Eloa ja kuoloa ! Kehtolaulua, suruvirttä ! Olet katsonut kaiken menneen, pellot aukeat ja muistot, kevään vanha kylä, sinun viel´ on. Arvid Mörnen runoa Byn i våren mukaillen suomen kielelle Astrid Nurmivaara Runo Kaarelan kylälle: KOMMENTTI Kaarelantien tilanne liikennesuunnittelijan vastine Kaarelantielle suunniteltu väistämisvelvollisuusmuutos.
• 9 11.3.2015 Kaarela Seura ry. HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄLLE ( HSL ) HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Kannelmäki, 21.02.2015 Asia: Bussipysäkin n:o 1707/1589 poisto Pelimannintie 20:n kohdalla (linja 41) Kaupunginosayhdistys Kaarela Seura ry kiittää saamistaan vastauksista tekemäämme esitykseen kyseessä olevan pysäkin palauttamisesta toimintaan. Kaupunginhallitus toteaa vastuun linjajärjestelyistä kuuluvan HSL:lle, siirtäen vastausvastuun sille. HSL:n vastaus ei kuitenkaan anna Pelimannin alueen asukkaille eikä kaupunginosayhdistykselle lainkaan riittäviä perusteita pysäkin poistamiselle ajatellen sen aiheuttamaa hankaluutta käyttää julkista liikennettä matkustusmuotonaan. Koska näyttää siltä, että ennen pysäkin poistoa ei ole riittävästi huomioitu, mahdollisesti edes otettu riittävästi selvää, useita tärkeitä asiaan liittyviä näkökohtia, haluamme pysäkin palauttamisvaatimuksen tueksi esittää seuraavaa: 1. Poistamalla pysäkki Pelimannintie 20:n kohdalta on luotu pisin pysäkinväli kaupunginosaan, sillä linja 41:n päätepysäkiltä Pelimanintien päästä metsän keskeltä seuraavalle pysäkille n:o 1688 Viulutien kohdalle, on arviolta 600 -700 metriä jalan kulkien. 2. Kuitenkin Pelimannintie 20:n pysäkki on kaikkein tiheimmällä kerrostaloalueella Kaarelan kaupunginosassa Kannelmäessä. Se on lähin pysäkki 22:n kerrostalon asukkaille. Näissä taloissa on 3 7 asuntokerrosta, ja jokaisessa talossa useita porrasrappuja. Asuinkerroksia on yhteensä 105, joten kyseessä on satojen asuntojen tiivistymä, ja myös ainakin tuhannen asukkaan joukko. Nyt tältä joukolta veronmaksajia on viety alueen ainoa pysäkki, ja siirretty se paikalle, jossa jo ennestään pysähtyy kaksi muuta linjaa ( 43 ja 56 ). Ei tässä ole ainakaan alueellinen tasapuolisuus toteutunut. 3. Merkillistä on lisäksi, että pysäkki Pelimannintie 20:n kohdalla on poistettu vain toiselta puolelta katua, eli keskustaan päin mentäessä. Takaisin tullessa bussit pysähtyvät tällä pysäkillä. Mikä idea tässä on? Nyt ihmiset joutuvat tekemään niin, että nousevat bussiin tällä paikalla sen mennessä päätepysäkille Pelimannintien päähän, istuvat ja odottavat siellä lähtöä keskustan suuntaan, ja porhaltavat sitten toiselta puolen katua poistetun pysäkin ohi. 4. HSL:n vastauksessa kaupunginhallituksen lausuntopyyntöön 27.10.2014 todetaan, että Viulutien pysäkin ( 1688 ) lisääminen linjalle 41 oli mahdollista vain poistamalla nyt poistettu pysäkki, joka sijaitsee 170 metrin päässä uudesta pysäkistä ( jalan kulkien yli 190:n metrin päässä ). Lisäksi todetaan, että tämä etäisyys on noin puolet HSL:n suunnitteluohjeen mukaisesta pysäkkien välisestä ohje-etäisyydestä. Jos tätä suunnitteluohjetta noudatettaisiin, pitäisi puolet kaupunginosamme pysäkeistä poistaa käytöstä. Harva pysäkinväli täällä on yli 300 metriä. Esim. linja 56:n päätepysäkiltä on seuraavalle pysäkille noin 70 metriä. Kanneltalon pysäkiltä on Soittajantien pysäkille alle 200 metriä. Pysäkiltä 1688 on junaradan toisella puolella olevalle pysäkille alle 200 metriä. Linja 42:n päätepysäkiltä on seuraavalle pysäkille alle 200 metriä jne. Ei tunnu oikein loogiselta vedota tällaiseen asiaan nyt poistetun pysäkin tapauksessa. 5. HSL:n vastauksessa todetaan myös, että tavoitteena on saada yhteinen pysäkki kaikille Pelimannintietä kulkeville linjoille heti niiden yhteisen reittiosuuden alussa. Muutoksesta ovat kuulemma hyötyneet kaikki Viulutien pysäkin entiset ja nykyiset käyttäjät, sillä Viulutien pysäkin ympäristössä matkustajien vuorotarjonta ja valinnanvara ovat kuulemma parantuneet selvästi. Nämä ovat kummallisia väitteitä. Jos puhutaan entisistä ja nykyisistä käyttäjistä, eivät entiset kyllä käytä pysäkkiä ollenkaan, ainoastaan nykyiset käyttäjät. Millä tavoin on matkustajien valinnanvara parantunut, ovathan samat linjat kulkeneet jo aiemminkin samaa Pelimannintietä vain sillä erotuksella, että linja 41 on pysähtynyt junasillan ylitettyään, ei Viulutien kohdalla. Ei vuorotarjonta ole mitenkään parantunut ainakaan niiden yli 1000:n veronmaksajan kohdalla, joiden lähin pysäkki Pelimannintie 20:n kohdalla on poistettu. Eikä joukkoliikennepalvelu ole muuttunut yhtään kattavammaksi asukkaille, vaikka HSL:n selvitys niin esittääkin. Suurelle osalle huonontunut. 6. Miksi poistaa pysäkki, joka on palvellut hyvin vuosikymmenien ajan Pelimannin alueen asukkaita? Onko HSL:n tekemän päätöksen takana puutteellista tietoa, heikkoa tutustumista alueen oloihin vai ainoastaan suurta välinpitämättömyyttä asukkaiden mielipidettä kohtaan? Moni paikallinen on asunut liki koko työikänsä alueella, ikääntynyt ja sitä kautta myös päätynyt liikuntarajoitteiseksi. Miksi pitää tarpeettomasti vaikeuttaa byrokraattisilla päätöksillä ihmisten elämää? On kiinnostavaa, että pysäkin puolesta järjestetyn joukkomielenosoituksen aikana ei kutsusta huolimatta paikalla näkynyt ainuttakaan HSL:n edustajaa, vaikka mm. Helsingin Sanomat, Yleisradio ja alueen lehti Tanotorvi olivat paikalla. HSL:n olisi hyvä muistaa, kenen rahoilla se toimii ja mikä on sen perustehtävä. Perustehtävä on tasapuolisesti tuottaa paikallisille asukkaille, ja siis veronmaksajille, mahdollisimman hyvät joukkoliikennepalvelut. Sen tehtävä ei ole heikentää niitä jonkun asukasryhmän osalta. Jotkut suunnitteluohjeiden kompurat eivät saisi olla esteenä järkevälle toiminnalla. Ne eivät voi mennä asukkaiden edun edelle. Niitä pitää tarvittaessa virtaviivaistaa ja tehdä joustavammiksi. Miksei tässäkin tapauksessa voitu ensin kuulla asukkaiden mielipiteitä, ja toimittu vasta sen jälkeen? 7. Saavutetaanko pysäkki n:o 1707/1589 :n poistamisella toiselta puolen katua jotain säästöä? Ei saavuteta sen paremmin rahalla mitattavaa kuin ajallistakaan säästöä. Ja vaikka linja 41 jatkossa pysähtyisi sekä vanhalla että uudella paikalla, siis molemmissa, ei siitä koituisi mitään tappiota kenellekään. Yhden minuutin lisäaika reitillä, joka kulkee ruuhkaisten kaupunkialueiden ja liikenteen sekä liikennevalojen sekamelskassa, ei voi merkitä niin paljoa, että sen varjolla huononnetaan yli tuhannen ihmisen joukkoliikennetarjontaa. Kuljettajatkaan tuskin ratkaisevasti rasittuisivat siitä, että linja pysähtyisi molemmilla pysäkeillä. Saisivathan ainakin tyytyväisempiä matkustajia bussiinsa kuin mitä tässä vallitsevassa tilanteessa. 8. Lopuksi, mitä järkeä poistaa (ainoa) pysäkki sieltä, missä sitä eniten tarvitaan? Onko byrokratia tärkeämpää kuin järjen käyttö? Keiden etua yhteiskunnallisten instituutioiden tulee ajaa? Muistetaanko HSL:n piirissä se, mikä on sen perustehtävä? Ja muistetaanko HSL:n piirissä se, ketkä sen toiminnan maksavat? He ovat veronmaksajia, eivät mitään hallintoalamaisia. Näine perusteinemme vaadimme edelleen pysäkin n:o 1707/1589 Pelimannintien 20:n kohdalla välitöntä palauttamista käyttöön. Kaarela -Seura ry. kunnioittaen puolesta Erik Bärlund puheenjohtaja Tiedoksi: Helsingin kaupunginvaltuusto apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki Liitteinä nimilistat saatuina mielenosoituksen aikana, lähetetään kirjeitse. KOKENUT VALTIOPÄIVÄMIES, ministeri, entinen puoluesihteeri ja puolueen varapuheenjohtaja, savolainen kepun vanha isäntä, joka intti ihtensä tohtoriksi analysoimalla puolueensa strategiavalintoja vuosilta 1964-2001, pohdiskelee uudessa kirjassaan (Seppo Kääriäinen Meikäläisen mukaan, Teos. 2015) omaa taustaansa ja poliittista uraansa, Suomen tilaa ja tulevaisuuden näkymiä EU:n jäsenenä. Kirjan nimessä ”meikäläinen” tarkoittaa Sepon sanastossa samaa kuin minä. Meille kehä kolmosen eteläpuolella asuville ”meikäläinen” tarkoittaa yleensä samaa meiltä olevia, omaan poppooseen, puolueeseen tms. kuuluvia. Seppo Kääriäinen ilmoittaa, ettei aio kirjoittaa muistelmiaan, mutta tietenkin tässäkin kirjassa on melkoinen annos myös omia muisteluksia tapahtuneesta. Kirja ei ole myöskään varsinaisesti historiatutkielma, vaikka siinä käsitelläänkin analyyttisesti maamme lähihistorian tapahtumia. Tietyssä mielessä sitä on helppo pitää vaalikirjana, jonka tähtäimessä on kevään 2015 eduskuntavaalit ja niitä seuraava poliittisen suunnan muutoksen ennakointi. Maamme sotien jälkeistä historiaa Kääriäinen peilaa lainaamalla professori Pertti Alasuutarin jaottelua vuosien 1946-1994 ajanjaksoista: moraalitalous, suunnittelutalous ja kilpailutalous. Moraalitalouden jaksona pidetään sotien jälkeisiä vuosia 1960-luvun loppupuolelle. Aikaa voidaan kutsua myös agraaritalouden kaudeksi. Kansankunnan selviytymiskamppailua luonnehti aatteellisuus, yhteenkuuluvaisuus ja yhteisvastuun henki, johon liittyi talkooidea. Kääriäisen mukaan vallitsi maalaisliittolainen hegemonia. Kansandemokraattisessa kielenkäytössä puhutaan kolme suuren eduskuntaryhmän yhteistyökaudesta 1945-48, joka aika oli ratkaiseva sodanjälkeisessä yhteiskunnallisessa uudistustyössä ja maan demokraattisen kehityksen ja rauhantahtoisen ulkopolitiikan Paasikiven-Kekkosen linjan muodostumisessa. Vasta tämän jälkeen voidaan puhua maalaisliiton hegemoniasta. Suunnitelmatalouden kausi sijoittuu 19601980luvuille. Poliittinen hegemonia siirtyi SDP:n haltuun. Ajanjaksoon liittyy myös vasemmiston yhteistyön vähittäinen palautuminen. Kääriäinen mainitsee tuon ajan yhteisenä tavoitteena hyvinvointivaltion rakentamisen. Sen edellytyksiä olivat valtava teollistamisbuumi, keskitetyt tulopoliittiset ratkaisut, peruskouluja kansanterveysuudistukset ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentaminen. Nämähän olivat jo kansanrintamakauden (kolmen suuren yhteistyökauden) aikana vasemmiston esittämiä tavoitteita, joiden toteuttamisen taloudelliset ja poliittiset edellytykset olivat kypsyneet 60-luvulle tultaessa. Maamme ulkopolitiikan johto oli suvereenisti presidentti Urho Kekkosen kourissa. Tässä yhteydessä on lisättävä, että SKDL oli Kekkosen valinnasta asti johdonmukaisesti tukenut hänen ulkopoliittista linjaansa. Maalaisliitossakin ilmeni tiettyä vastarintaa. SDP tuli vasta Honka-liiton hajoamisen jälkeen Kekkosen tukijaksi. Kokoomus ja muut porvaripuolueet ensin pitkin hampain vuoden 1974 poikkeuslain taakse. Kilpailutalous alkoi Alasuutarin jaottelun mukaan 1980-luvun lopusta ja jatkui EU-jäsenyyden alkamiseen saakka. Globalisoituneessa kilpailutaloudessa raha ratkaisee ja liberalistinen ajattelu valtaa alaa. Kääriäisen mukaan Suomen sisäpolitiikassa vuosi 1987 oli käännekohta. Silloin alkoi kokoomuksen ja sinipunahallitusten nousu ja samalla keskustapuolue menetti poliittisen keskusasemansa. Politiikan painopiste siirtyi sosialidemokraateilta kokoomukselle. Vuosien 1987 ja 2015 välillä — 28 vuoden aikana — kokoomus on ollut pisimpään hallituksessa, 24 vuotta. SDP:llä on 20 hallitusvuotta . Keskusta on ollut hallituksessa tuona aikana 12 vuotta. Kokoomuksella on ollut valtionvarainministerin posti 16 vuotta ja demareilla 12 vuotta. Keskustalla ei tuona aikana ole ollut ainoatakaan valtiovarainministeriä. Tosin sillä on ollut pääministeri 12 vuotta (Esko Aho, Anneli Jäätteenmäki, Matti Vanhanen ja Mari Kiviniemi). Sosialidemokraattiset presidentit (Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen) ovat olleet ulkopolitiikan johtajina 30 vuotta — Kekkosen 25 vuoden presidenttiyden vastapainoksi. Kääriäinen korostaa Suomen puolueettomuuden ja sotilasliittoíhin kuulumattomuuden tuomia etuja maamme kansainvälisen aseman ja turvallisuuden takaajana. Nykytilanteen hän kärjistää siten, että eliitti on Natoon liittymisen kannalla ja kansan enemmistö vastaan. Ainakin toistaiseksi. Esiteltyään aluksi omaa tietään savolaisesta Kirman kylästä opintielle Helsinkiin ja politiikan piiriin Seppo hahmottelee Suomen tiehen vaikuttavia seikkoja. Maantiede, historia ja luonto ovat määränneet ja määräävät Suomen politiikkaa, pitkää linjaa ja tietä tulevaisuuteen. Kääriäinen listaa tulevaisuusstrategian tienviittoja seuraavasti: 1)Pohjolan vakaus, hyvät naapurisuhteet ja sillanrakentajuus pysyvät Suomen ulkopolitiikan prioriteetteina. 2) Puolustus on pidettävä yhtä aikaa sekä terävänä että laveana. 3) Euroopan unioni on meille itsenäisten jäsenvaltioiden yhteistoimintaa varten. 4) Talouden kunnostamisella perustuksia myöten on nyt syvällisempi merkitys kansakunnalle kuin pelkästään kansalaisille jokapäiväisen leivän antaminen. 5) Yhteiskunnan eheys on sekä päämäärä että keino. 6)Talouden kestävä suunta edellyttää luonnonvaraja biotalouden radikaalia vahvistamista. 7)Luonnonvarojen hyödyntäminen työpaikoiksi puolestaan edellyttää laajan pinta-alamme ja uusiutuvien luonnonvarojen sijainnin takia tasapainoista alueellista rakennetta ja tukeutumista paikallisiin voimavaroihin. Lopuksi Kääriäinen toteaa, että kaikki haluavat muutosta vaalien jälkeiseen hallituspolitiikkaan olipa vaalien tulos mikä tahansa. Muutosvaatimukset vetävät kuitenkin erisuuntiin. Kääriäinen siteeraa kokoomusvaikuttaja, professori Jarmo Virmavirtaa: ”Poliittinen paradoksi on, että nyt Suomea ajaa Natoon nimenomaan kokoomus. Paasikiven perilliset ovat unohtaneet oppi-isänsä kehotuksen `katsokaa karttaa`. Maailman muuttuessa on alettu kuvitella, että muutos on siirtänyt Suomen maantieteellisestikin johonkin uuteen paikkaa, ehkä Euroopan ytimeen”. Oiva Björkbacka Meikäläisen mukaan HÄMMENTÄÄ KUN NÄEN ikäisiäni miehiä ja naisia pelaamassa hedelmäpeliä kaupan ulkoovien lähellä. Tai rollaattorilla liikkuvan naisen palauttavan lotto-kuponkinsa, mitään muuta asiaa ei kauppaan olekaan. Peliriippuvaisia on monen ikäisiä ja monenlaisia. Mutta jos kukaan ei pelaisi eikä lottoaisi, loppuisi moni puuhastelu. En saisi apua jos mielenterveyteni järkkyisi, en pääsisi kuntoilemaan, en oppisi tietokonetaitoja, yksinäinen ystäväni ei löytäisi seuraa. Moni järjestö sulkisi toimistonsa, moni niistäkin joiden puuhissa olen mukana. Miten on päädytty tilanteeseen että moni yhteiskunnallisesti, eettisesti ja moraalisesti hyväksyttävä asia on kiinni kansalaisten peli-innosta. En usko että kovin moni pelaamisella talouttaan horjuttava kokee tekevänsä arvokasta työtä kun hän vähäisillä eläkerahoillaan, työttömyyskorvauksillaan tai pienellä palkallaan ylläpitää ns. tärkeitä asioita. Olemme pitkään olleet ylpeitä siitä että meillä ei minkäänlainen hyvinvointi ole kiinni vapaaehtoistyöstä eikä hyväntekeväisyydestä. Paheksumme amerikkalaistem hyväntekeväisyyttä ja vapaaehtoistyötä. On meilläkin vapaaehtoisia mutta useimmiten tarvitaan Raha-automaattiyhdistyksen rahaa, jotta saadaan palkattu henkilö, joka sitten opastaa ja paimentaa niitä vapaaehtoisia. Tavoitteena on että aluksi RAY;n rahoilla tuettu toiminta muuttuu avustusta saaneen yhteisön omaksi toiminnaksi kun avustus lakkaa. Edellyttäen että homma on hyväksi havaittu. Enpä kävisi teatterissa, konserteissa, taidenäyttelyissä, jääkiekkotai jalkapallo-ottelussa, jos näitä pelirahoja ei olisi olemassa. Eli kun vastusta Veikkauksen ja Raha-automaattiyhdistyksen toimintaa, sahaan omaa oksaani. Siis vastustan, mutta samalla noukin rusinat pullasta. Aika monta rusinaa on jo kuppiini tänä keväänäkin kertynyt. Flirttikurssi 55+ vaikutti Helsingin Kaupunginteatterin Areenanäyttämöllä lupaavalta. Monta hyvää näyttelijää ja tärkeä aihe – etenkin leski-ystävättärelleni. Mutta ei meidän taitomme kovasti karttuneet. Ajoittain näytelmä oli vauhdikas ja hauska, mutta välillä ohjaaja Pentti Kotkaniemi oli päästänyt joukkonsa liian helpolla, hidasteltiin ja hämmästeltiin. Pertti Koivula ja kumppanit olisivat saaneet irrotella enemmän. Taidokasta näyttelemistä on tarjolla Espoon Kaupunginteatterissa. Edvard Albeen Kuka pelkää Virginia Wool? a vangitsee katsojat yli kolmeksi tunniksi. Ohjkaaja Pasi Lampela on saanut aikaan hienon esityksen. Näyttämöllä Antti Virmavirta ja Satu Silvo, Minka Kuustonen ja Markus Järvenpää tekevät upeaa työtä. Teatteri Avoimissa Ovissa jouduimme keskellä pommitusta pelkäävää Helsinkiä. Sirpa Kähkönen on kirjoittanut tarinan jatkosodan helsinkiläisistä ja Helsingistä, Anna-Mari Kähärä säveltänyt tunnettuja runoja herkiksi lauluiksi ja Taru Mäkelä ohjannut esityksen. Sinikka Sokka oli välillä 3-vuotias pikkutyttö, välillä raudanluja bissness-naisen Viipurista, välillä helsinkiläisäiti. Valokuvat johdattivat meidät siihen todellisuuteen missä Erottajan liepeillä sodan aikana elettiin. Kun merkki pommituksen loppumisesta tuli, koskaan ei voinut tietää mikä kotikadulla odotti. Q-teatterissa Milja Sarkola tilittää omaa elämäänsä Jotain toista – henkilökohtaisen halun näyttämöllä. Samalla kertaa hätkähdyttävä ja hienovireinen esitys. Harvoin meillä käsitellään naisten välistä rakkautta. Ainakaan näin koskettavalla tavalla. Lempiteatterini Teatteri Hevosenkenkä juhlii Espoon Juhannusmäessä 40-vuotistaivaltaan. Tatu ja Patu supersankareina on jännittävä tarina siitä mitä tapahtuu kun Kaupungintalo häviää. Mutta ei hätää kun pojat saavat apua Hyperkybermieheltä. Vähän on Mankkaan perukoille pitkä matka, mutta esitys on niin vauhdikas ja lapsiakin miellyttävä että kannattaa matkata. Kaikki tämä taas hieman hälventää peliharmitustani. Leena-Maija Tuominen Jos pelaaminen loppuisi Tanotorvi Facebookissa! Osallistu ja vaikuta! www.facebook.com/Tanotorvi
• 10 11.3.2015 ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Paikallista palvelua meillä olet hyvissä käsissä (09) 539 938 malminkartanonhammas.fi Puustellintie 4 Kantelettarentie 5, 00420 Helsinki Puh. 566 2644 4.3.-18.3. Schwarzkopf Bonacure Shampoo ja Hoitosuihke yhteishintaan 15,90. Parturi-Kampaamo MARI LEINO Meikit ja hiukset PIRJO LEINO P. (09) 562 5663 Tervetuloa! Näyttelijäntie 24, Pohjois-Haaga www.marileino.? Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Helsinki ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.? Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla PROHIUS PROHIUS Teija Lempinen ja Benita Luoma Uusille asiakkaille töistä 20% alennusta kevään ajan. Värija permanenttipaketti alk. 79,Klaneettitie 4 • Puh. 045 896 6666 parturi-kampaamo LUOTTAAKO SUOMALAINEN kuluttaja valitessaan eniten Älvsbytaloon, Jukkataloon vai Kastelliin? Onko Huoneistokeskus luotetumpi kiinteistönvälittäjä kuin Kiinteistömaailma tai OP-kiinteistökeskus? Mikä on luotetuin vakuutusyhtiö? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Valittujen Palojen yhdessä brittiläisen Wyman & Dillon -tutkimuslaitoksen kanssa tekemä laaja kysely. Vuodenvaihteessa valmistuneessa kyselyssä oli vastaajia Suomessa yli 2000. Tutkimus kuluttajien luottamuksesta rahoitusalan tuotemerkkeihin. Vastaus: Suomi luottaa OP-Pohjolaan, Visaan ja LähiTapiolaan. OPPohjola on luotetuin pankkialan tuotemerkki Suomessa. Toiseksi eniten suomalainen kuluttaja luottaa Nordeaan ja kolmanneksi eniten Säästöpankkiin. Neljäntenä pankkien luottamusvertailussa on Danske Bank, viidentenä paikallisosuuspankkiryhmä Pop ja kuudentena Aktia. Luotetuin luottokortti Suomessa on Visa. Toiseksi eniten suomalainen kuluttaja luottaa MasterCardiin. Vakuutusalalla luotetuin tuotemerkki on LähiTapiola. Toiseksi eniten suomalaiset luottavat I? in. Kolmatena on Pohjola. OP-Kiinteistökeskus on luotetuin kiinteistövälitysalan tuotemerkki Suomessa. Toiseksi eniten suomalainen kuluttaja luottaa Kiinteistömaailmaan ja kolmanneksi eniten Huoneistokeskukseen. Neljäntenä luottamusvertailussa oli SKV ja viidentenä Huoneistomarkkinointi Huom. Firmat suosikkijärjestyksessä Fortum on luotetuin sähköenergia-alan tuotemerkki Suomessa. Toiseksi eniten suomalainen kuluttaja luottaa Vattenfalliin ja kolmanneksi eniten Helsingin Energiaan. Neljäntenä luottamusvertailussa oli Loiste (entinen E.ON) ja viidentenä Vantaan Energia. Jukkatalo on luotetuin talopakettialan tuotemerkki Suomessa. Toiseksi eniten suomalainen kuluttaja luottaa Kastelliin ja kolmanneksi eniten Älvsby-taloon. Neljäntenä oli Honkarakenne ja viidentenä Kannustalo. ABC on luotetuin liikenneasemien tuotemerkki Suomessa. Toiseksi eniten suomalainen kuluttaja luottaa NesteOiliin ja kolmanneksi Teboiliin. Neljänneksi luotetuin liikenneasema on kuluttajien mielestä ST1. Viidentenä on Shell. Asko on luotetuin huonekalualan tuotemerkki Suomessa. Toiseksi eniten suomalainen kuluttaja luottaa Sotkaan ja kolmanneksi eniten Iskuun. Asia käy ilmi Valittujen Palojen vuosittaisesta Luotetuin Merkki -tutkimuksesta. Neljäntenä luottamusvertailussa oli Ikea, viidentenä Masku, kuudentena Jysk, seitsemäntenä Stemma ja kahdeksantena Vepsäläinen. Rovaniemeläinen, nykyään raahelainen Pekka Jaatinen (s.1966) on lunastanut kannuksensa sotahistorian lukijoilta viidellä Lapin sotaan liittyvällä teoksella, mitkä ovat ilmestyneet takavuosina. Nyt Pekka Jaatiselta on tullut taas sotaromaani, mikä liittyy 17-vuotiaan torniolaisen Valo Hanhialan päätöksen liittyä SS-joukkoihin syyskuun alussa 1944, kun Suomi teki ensin aselevon Neuvostoliiton kanssa ja sitten perään raskaan välirauhansopimuksen 19.9.1944. Teoksen nimi on ”SS-mies Valo” (Johnny Kniga Kustannus Helsinki) Jaatinen on kerronnassa aina perehtynyt todelliseen historiantilantseen sekä oikeisiin asiasekä taustatietohin. Sekä myös tässä kirjassa on Valon SS-uran seuraaminenon moitteetonta, mikä alkaa saksalaisjoukoissa Norjan pohjoisrintamalla ja lopulta siirtymiseen Suur-Saksan alueelle Itämeren rannikkomaakuntiin sekä siellä loppuun asti toukokuukuhn 1945. Hyvää jäntevää kerrontaa siis ja ja Jaatiseen voi aina luottaa. Kirjassa on hyvä sotilastermistön selvitysosa. Valitut Palat julkaisee säännöllisesti varteen otettavia terveysalan kirjoja ja nyt on saatavilla teos ”Terveen unen salaisuus”. Alaotsikolla: ’Nuku hyvin ja elä täyttä elämää’. Saksalaisten asiantuntijain kirjoittama yhteenveto on julkaistu useassa maassa Valittujen Palojen julkaisutoiminnassa. Viite lukijoille: ”Lähes jokaisella on jossain elämänvaiheessa uniongelmia, kuten nukahtamisvaikeuksia, yöheräilyä, unisuutta, stresssiä, jne” Tämä teos esittelee keinot, joilla voi voittaa minkä tahansa ongelman. Tämä käytännönläheinen uniopas esittelee univaikeuksien syyt kokonaisvaltaisesti ja se opastaa Sinut selkeillä sekä konkreettisilla ohjeilla terveelliseen että levolliseen oloon”. Siis kauniisiin uniin! ”Valittujen Palojen kirjavalioissa” on koostekirja, mikä sisältää neljä menestyskirjaa lyhennelminä samojen kansien sisällä. Kirjat ovat: ”Epäillyt”, ”Takatalvi”, ”Jano” ja ”Tuulisen saaren kirjakauppias”. On poliisityötä, arkipäivän ongelmia ja sekä ihmissuhdeasioita”. Kooste on yhteensä 528 sivua. Kolmea ensinmainittua ei ole julkaistu suomeksi, mutta neljäs on tullut ulos Gummerukselta 2014. Pekka Vanhala SK HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Monipuolisia hammashoitopalveluja Kannelmäessä Hammasimplanttihoito Pauliina Uutela, yleishammaslääkäri ParturiKampaamo Senef? ina Hanuripolku 5, Kannelmäki, Puh. 5042 397 Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) P. (09) 566 0981 • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen
• 11 11.3.2015 YHTENÄISTÄ KANSAA EI VOI VOITTAA, huudettiin Chilen vallankumouksen aikoihin, noin vapaasti käännettynä. No, itse asiassa kyllä voi, minkä kenraali Pinochet teki tiettäväksi kaapatessaan valtion sotilasdiktatuurin alle. Tosin se yhtenäisyyskin taisi olla vain laulun tekijän unelmissa. Ainakin ne, joiden oli määrä luovuttaa omistamansa kuorma-auto työläisten työosuuskunnan käyttöön eivät ehkä olleet kovin yhtenäistä pataa kommunistien kanssa. Tämä paljon kehuttu rauhanomainen yritys siirtyä sosialismiin Chilessä 70-luvulla kun perustui yksinomaan presidentti Allenden asetuksiin, joilla sosialismi oli tarkoitus toteuttaa siirtämällä yksityiset tuotantovälineet yhteiskunnan omistukseen. Mahatma Gandhi ja Nelson Mandela ovat osoittaneet, että väkivallaton vastarinta voi tepsiäkin. Tosin toiminta ja sen tehoaminen taitaa edellyttää vastapuolelta tiettyä lain kunnioitusta, tässä tapauksessa sitä osoitti ainakin jossain määrin Britannian siirtomaaja sen jälkeinen hallinto. Sen sijaan täysin häikäilemätöntä diktatuuria vastaan väkivallattomuus ei ole oikein tainnut tehota. Keskitysleirien esimuoto kehittyi Yhdysvaltain sisällissodassa. Kenraali Lothar von Trotha kehitti järjestelmää lisää Saksan Afrikassa. Stalin ja Hitler saivat järjestelmän kukoistamaan ja heitä vastaan tuskin olisi väkivallaton vastarinta enää tehonnut. Stalin tuhosi kokonaisia ammattiryhmiä, kuten upseerit, lääkärit ja insinöörit ja kansallisuuksia, kuten Neuvostoliiton suomalaiset, ihan vaan varmuuden vuoksi, sikäli mikäli näissä ryhmissä nyt olisi sattunut olemaan toisinajattelua. Kiina on kunnostautunut suurimmalla määrällä kommunismin uhreja, ja terrori ei ole lakannut vieläkään kokonaan. Väkivallattoman vastarinnan murskaamista jatketaan edelleen. Vaikka maan kaupallinen menestys saa luulemaan, että maa on astunut markkinatalouteen, niin kun hiukan pintaa raaputtaa, alta paljastuu sotakommunismin ja puoluediktatuurin julmat kasvot. Kiina kokee väkivallattoman Falun Gongliikkeen itselleen uhaksi. Menetelmät ovat sen mukaiset. Liikkeen jäseniä säilytetään keskitysleireissä, ja Kiina jopa hankkii merkittäviä tuottoja näiden vankien avulla. Kiinan yhtenä kaupallisena vientituotteena ja menestysartikkelina ovat siirrettävät elimet, näillä tienataan miljardiluokan tuloja valtion kassaan vuosittain. Sydämen hinta on sadan tuhannen dollarin kieppeillä. Muut elimet, munuaiset, maksa, keuhkot saa sitten hiukan halvemmalla. Kiina lupaa nopean toimituksen. Nopea toimitus ei olisi mahdollista, ellei luovuttajia olisi paljon. Sopivan kudostyypin löytäminen ei ole helppoa, joten luovuttajia, joiden kudostyypit on jo valmiiksi selvitetyt, pitää olla runsaasti tarjolla. Yhtä siirtoelimen saajaa varten tarvitaan ainakin kymmenen luovuttajaehdokasta. Niin karmealta kuin se kuulostaakin, varakkaan länsimaalaisen odottaessa leikkauspöydällä, sairaalan takapihan krematoriorakennuksessa irrotetaan siirtoelin elävältä Falun Gong-liikkeen kannattajalta, ja todiste, ruumis, hävitetään saman tien. Tällaiseen toimintaan ei lääkärikuntaa voisi pakottaa muu kuin yhteiskunnan väkivaltakoneisto, joka ei jätä vaihtoehtoja. Nähdäkseni väkivallaton vastarinta ei ainakaan yksittäisen Falun Gongin kannattajan kannalta toimi tällä hetkellä. Tietysti voi sanoa, että pitkän päälle, ja jos asiakkaat ja kansalaiset aktivoituvat, kenties tällaisen epäinhimillisyys loppuu. Esko Karinen Katso: www.davidsandgoliath. com Tehoaako väkivallaton vastarinta? Toisinajattelija Toisinajattelija Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 Osoite: Laitilantie 2, 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 E-mail: tanotorvi@eepinen.? Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.? /jakelupalaute Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 HELSINGIN JAKELU-EXPERT OY Katso lisätiedot ja täytä työhakemus www.lisäduuni.fi tai soita [09] 5615 6400 Täytätkö tänä vuonna vähintään 14 vuotta? Oletko reipas ja vastuuntuntoinen? Töitä myös autopiirijakajille (oma auto) TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA TÖITÄ MYÖS AUTOPIIRIJAKAJILLE PALLOGRILLI • Suomalainen ruokaravintola • Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 7.30-20, la 10-18 Puh. 045-2765888 Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-Pe 10.00-16.30 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa Suomalainen Kirjakauppa Myyrmäki K-market Iso-Kappa • K-market Ristikko Stadin Slangi ry. verkkokauppa Kansan Uutiset verkkokauppa • Booky.? Kääpiöitä ja jättiläisiä nyt kaupoissa KÄÄPIÖITÄ JA JÄTTILÄISIÄ Kari Varvikko Ki V Kari Varvikon KÄÄPIÖITÄ JA JÄTTILÄISIÄ Tanotorven päätoimittaja Kari Varvikon muistelmat ’Kääpiöitä ja jättiläisiä’ on nyt saatavissa seuraavista paikoista: Pääsiäismyyjäiset Su 29.3. klo 10-13 Halsuantie 5-7, Kannelmäki • Leivonnaisia • Arpajaiset • Kirpputori Tervetuloa! Helsingin seudun merieläkeläiset Kulttuuriyhdistys Perspektiivi ry:n KEVÄTMYYJÄISET! su 21.3.2015 klo 12 16 Purpuripolku 4:n kerhohuoneella Kahvipuff et Arpajaiset Kortteja Pääsiäisasetelmia Lahjakasseja Käsitöitä yms. Tervetuloa! Kopio alkuperäinen lähetetty Helsingin kaupungille HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS/VALTUUSTO Tiedoksi:HSL Aloite HSL:n liikenteen parantamiseksi senioreille KAARELAN ELÄKELÄISET ovat huolissaan eläkeläisten liikkumisen ongelmista. Liikkuminen rullaattoreilla yms. liikunnan apuvälineillä on todettu hankalaksi. Busseihin ei jakseta nostaa apuvälinettä, lisäksi on mentävä maksamaan matka kuskille. Uusissa junissa pääsee mukaan keskikohdasta. Esitämme, että rullaattoreilla ym. apuvälineitä käyttäville annetaan samanlainen oikeus ilmaiseen matkaan, kun on lastenvaunuja kuljettavilla. Esitämme myös, että j-bussit saavat jatkaa entisiä reittejään ja aikataulujaan, koska ne on todettu turvallisiksi ja mukaviksi, Oikein hyväksi on koettu esimerkiksi j-bussi 237 linja ja aikataulu. Helsinki 12.02.2015 Kaarelan Eläkeläiset ry Alvar Risberg puheenjohtaja Marita Henriksson sihteeri Tässä tulee hyvä lehti!
• Liput 09 310 12000 (ark. 12–18) ja Lippupalvelu Klaneettitie 5 | kanneltalo.? ke 18.3 klo 19, liput 15/10 € Vauhdikas western swing -ilta, jossa country, polkka, folk, dixieland jazz ja blues sekoittuvat riemukkaaksi kokonaisuudeksi. Mariel – kertomus tytöstä, joka ymmärsi veden kieltä ke 25.3. klo 18, alk. 5 € Lapsille suunnattu nykytanssiteos käsitelee luonnon ja ihmisen suhdetta sekä erilaisuuden sietämistä. Leluaiheinen perhepäivä la 28.3. klo 12–15, vapaa pääsy Katso työpajat ja muu ohjelma: kanneltalo.? Tanssiteatteri MD: Pieni Lelukauppa la 28.3. klo 15, alk. 5 € Kiehtova ja mielikuvituksellinen tanssiteatteriesitys herättää vanhan ajan lelukaupan asukit henkiin. Pe 13.3. klo 20, alk. 13/9 € Tummanpuhuvaa luomufolkkia soittava yhtye soi kymmenhenkisellä kokoonpanolla, jossa on mukana mm. jousikvartetti. Lämppärinä Milla Mäkinen klo 19. Häpeämättömät Arkistojen kadonneita aarteita ja ennennäkemättömiä esityksiä to 9.4. klo 14, alk. 7 € Lyhyttä tavaraa ja improvisoitu musikaali to 9.4. klo 19, alk. 13/9 € Häpeämättömät Improvisaatioteatteri ke ke ke 11118 8 8 8.333 kl kl kloo 19 19, liliput 15/10 € P P 13 3 kl 20 lk 13/9 € Viitasen Piia Ilta Kannelmäen kirjastossa to 19.3. klo 18 Muistamisesta ja muistisairauksista kertomassa toimittaja, kirjailija Hanna Jensen. Mukana kirjastosta Maarit Levänen, kirkolta Anne Myllylä ja Aili Raitavuo. Os. Klaneettitie 5. Tasausmyyjäiset la 21.3. klo 11–13 Kannelmäen kirkolla. Leivonnaisia, käsitöitä, pääsiäiskoristeita, arpajaisia, buffetissa keittoa, kahvia ja pullaa. Tietoa Tasaus-keräyksestä. Kannelmäen seurakunnan lähetys, Kannelkellot, Kannelmäen Martat, Yhteisvastuu, rovastikunnallinen monikulttuurisuustyö. Matkalla Marian kanssa -konsertti su 22.3. klo 18 Kannelmäen kirkossa. Runojen ja musiikin myötä matkalle johdattavat Ritva Koistinen, kantele, Kaija Pakarinen, lausunta ja Aija-Leena Ranta, sopraano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. HILJAINEN VIIKKO JA PÄÄSIÄINEN Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6 • Palmusunnuntain nuorten messu su 29.3. klo 10, Pirilä, Koskinen, Härkönen • Elämän puu -pääsiäisesitys ma 30.3. klo 18–n.18.30, vapaa pääsy, sopii kaikenikäisille • Kiirastorstain koulujen ehtoolliskirkko to 2.4. klo 12, Koskinen, Korhonen, Härkönen • Kiirastorstain ehtoollinen to 2.4. klo 19, Pirilä, Rajamäki, Enrold, Sahi, Myllylä • Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 3.4. klo 10, Korhonen, Myllylä • Pitkäperjantain musiikkia pe 3.4. klo 15. Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä, säv. Jerker Lejon. Lauluyhtye Pauliina Kallio, Silja Kulo, Outi Tuppurainen ja Maria Tuokko. Soolot ja resitatiivit baritoni Tuomas Lehtinen. Urut Anne Myllylä. Vapaa pääsy. • Pääsiäispäivän messu su 5.4. klo 10. Rajamäki, Pirilä, Tuokko, Rintamäki. Pauliina Kallio, sopraano, Jani Kyllönen, baritoni ja kvintetti Kamarikuoro Vox Canorasta. • 2. pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus ma 6.4. klo 10, Raitavuo, Rintamäki Malminkartanon kappelissa, Vellikellonpolku 8 • Hiljaisen lauantain päiväretriitti la 4.4. klo 10–16. Ohjaajina Maritta Laiho ja Konsta Korhonen. Vapaaehtoinen ruokaraha. Ilmoittautumiset pe 27.3. mennessä virastoon, p. 09 2340 3800. • Pääsiäispäivän messu ja iltatee su 5.4. klo 18. Korhonen, Tuokko Paikan pääsiäisasetelma 30.3.–10.4. Tule kurkistamaan! Kauppakeskus Kaaren -1. krs. …ja paljon muuta! Katso lisää tapahtumakalenterista nettisivuiltamme tai Kevät 2015-esitteestä. Esitteen saat kirkolta tai Paikasta (Kauppakeskus Kaari, -1. krs). Kannelmäen seurakunta Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI Puh. 09 2340 3800 www.helsinginseurakunnat.? /kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta Pekka Puska lääkäri ja professori JULKINEN TERVEYDEN HUOLTO KUNTOON KOTONA PARAS VANHANAKIN, HOIVA JA HOITO TURVATTAVA LAPSIPERHEITÄ TUETTAVA SOSIAALISET TURVAVERKOT JA KATU TURVALLISUUS TÄRKEITÄ Lue ja katso lisää: www.pekkapuska.fi haagalainen Helsingin vaalipiiristä VALITSE ASIANTUNTIJA JA VAIKUTTAJA EDUSKUNTAAN: Iltapäiväkonsertti Ke 18.3. klo 13.30 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4 Jorma Hynninen, laulu, Lily-Marlene Puusepp, harppu ja Risto Lauriala, piano. Vapaa pääsy, ohj. 10 € sis. kahvitarjoilun konsertin jälkeen. Ehtoollisjumalanpalvelus, joka sisältää kirkkonäytelmän Hyvän elämän salaisuus Su 22.3. klo 17 Pitäjänmäen kirkossa Näytelmä on kertomus nykytalouden kurimuksesta, yhteiskunnan pahoinvoinnista ja yhden ihmisen matkasta mielen pimeälle puolelle. Samalla se on kannanotto nyky-Suomen henkiseen tilaan.Näytelmä seuraa jumalanpalveluksen rakennetta sisältäen ripin ja ehtoollisen. Kolehti Yhteisvastuulle. Käsikirj. Toni Fagerholm. Työryhmään kuuluu hänen lisäkseen Haka Kekäläinen, Samppa Laakso, Terhi Viljanen ja Leela Konttavaara. Näytelmään on vapaa pääsy, mutta sitä ei suositella lapsille (K-12). Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus jäädä keskustelemaan työryhmän jäsenten kanssa. Perheiden pääsiäiskirkko To 26.3. klo 10 Konalan srk-talossa, Kyntäjäntie 4 Kesto n. 20 min., jonka jälkeen askartelua sekä kahvija mehutarjoilu. Lähetysmyyjäiset La 28.3. klo 11-13 Pitäjänmäen kirkolla Myynnissä tuoreita leivonnaisia, käsitöitä, kirjoja, arpoja ym. Keittolounas ja kahvio. Palmusunnuntain messu Su 29.3. klo 10 Pitäjänmäen kirkossa Leena Eino, Jukka Vanne ja Kylli Ahola. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu klo 10. Kiirastorstain ehtoollishartaus To 2.4. klo 14 Konalan srk-talossa Leena Eino ja Juho Punkeri. Kiirastorstain ehtoollishartaus To 2.4. klo 19 Pitäjänmäen kirkossa Marika Palm, Arto Antturi ja Juho Punkeri. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus Pe 3.4. klo 10 Pitäjänmäen kirkossa Arto Antturi ja Juho Punkeri. Pääsiäispäivän messu Su 5.4. klo 10 Pitäjänmäen kirkossa Marika Palm, Leena Eino, Kylli Ahola ja lauluyhtye Ventus. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu klo 10. Jippu ja Jorma Elorinne Su 5.4. klo 18 Pitäjänmäen kirkossa Sanan ja musiikin ilta. Musiikkia siivittää maestro Mikko Helenius. Vapaa pääsy! Toisen pääsiäispäivän messu Ma 6.4. klo 10 Pitäjänmäen kirkossa Leena Eino, Arto Antturi ja Kylli Ahola. Pitäjänmäen seurakunta Turkismiehenkuja 4, 00370 Helsinki Puh. 09 2340 5600 http://www.helsinginseurakunnat.? /pitajanmaki http://www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta