• kÄytÄ heijastinta ! Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi Meillä on ilo palvella teitä edelleen Kannelmäen ostoskeskukessa, Vanhaistentie 1! TERVETULOA! No 4 13.4.2011 · 47 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Suomen suurin Prisma avattiin Kaikkihan Mikon tuntevat! Pitäjänmäki-sivut Kuva Tommi Heino
• 2 13.4.2011 PAAVO Paavo on maksanut ilmoituksen. HELSINKI Kadun lääkäri 51 229Lääket.toht., syöpätautien erikoislääkäri Tiina Tasmuth Helsinki, Lääkäri potilaan asialla: Laadukkaat julkiset terveyspalvelut kaikille · Oma terveyskeskus-lääkäri · Hyvä saattohoito Lisätietoja: www.tiinatasmuth.fi Maksaja: T.Tasmuth Ethän jätä Ilkkaa tipalle. Kiitos. LIIKKEELLÄ MALMINKARTANOSSA Malminkartanonaukiolla pe 15.4. klo 11.30 KANNELMÄESSÄ Sitratorilla pe 15.4. klo 12.30 POHJOIS-HAAGASSA ostarilla pe 15.4. klo 13.30 paavoa paavoarhinmaki.fi 108 Hki (ha, pa) ei sisällä päästömittauksia. Tutustu tarkemmin ja varaa oma aikasi osoitteessa: www.k1katsastajat.fi UUSI Tämänkin mainoksen maksoin itse. SOL Pesulapalvelut Oy Kannelmäen Prisma, parkkikrs. Puh. 040 779 7203 www.autopesucenter.fi SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Tyylikkäitä koteja Pasuunatiellä Luonnonläheisestä Kannelmäestä pääset junalla alle 15 minuutissa Helsingin keskustaan. Palvelut ovat vieressä ja monipuoliset liikunta-, kulttuuri- ja harrastusmahdollisuudet löytyvät läheltä. Alue sopii hyvin myös lapsiperheille, sillä läheltä löytyy päiväkoteja ja kouluja. Vuonna 2009 valmistuneessa vapaarahoitteisessa kerrostalossa on hyvin vausteltuja vuokra-asuntoja. Asuntojen pintamateriaalit ovat laadukkaita ja huolella valittuja. Kaikissa asuinhuoneissa on lautaparkettilattiat ja kylpyhuoneissa on mukavuuslämmitys. Keittiön vakiovarusteisiin kuuluu muun muassa astianpesukone. Vapaat asunnot: asuntotyypit 2 h+kt+s 2 h+k+s 2 h+avok+s 4 h+k+s Nordea Pankki Suomi Oyj ilmoituksen maksaa Paavon jengi Ilkka Taipale POHJIMMAISET ENSIN Köyhyys historiaan! www.ilkkataipale .fi KATSASTA EDULLISESTI! VARAA AIKASI NETISSÄ MÄÄRÄAIKAISKATSASTUS Kulttuuriyhdistys Perspektiivi ry:n Pääsiäsimyyjäiset Ravintola Laiskassa Kissassa la 16.4. ja su 17.4. klo 12-16 Myynnissä mm. asetelmia, käsitöitä, lasimaalauksia, tauluja, kortteja, arpoja, rairuohoa. Tervetuloa! Sanoista tekoihin. HETI! 35 www.k1katsastajat.fi HEIMO LAINE - äänesi eduskunnassa Kannatko Sinä huolta maamme lähes 300 000:sta pitkäaikaissairaasta, vammaisesta sekä syrjäytyneestä lapsesta ja nuorestamme? Niin Minäkin! Siksi lupaankin äänestäjilleni: valituksi tullessani, haluan luovuttaa koko kansanedustajakauteni ajan 15% kansanedustajan kuukausibruttopalkastani heidän tukemiseensa ja auttamiseensa. Ehdokkaana Helsingin vaalipiirissä www.heimo.laine@kd.fi www.heimo.laine.fi SOL Pesula Kannelmäen Prisma K1-Katsastajat | Konala Hankasuontien 8, 500390 Helsinki Puh. 0306 100 420 Avoinna: ma­pe 8­18, la 9­15 Puheluiden hinnat: Kiinteän verkon liittymästä 8,21 snt/puh + 3,2 snt/min. Matkapuhelimen liittymästä 19 snt/min. kemiallinen pesu, vesipesu, mattojen pesut, liinavaatteiden pesut, kodintekstiilien pesut, työvaatteiden pesut Vaatteiden pesut 3 tuntia 196 TÄLLÄ KUPONGILLA TUTUSTUMISTARJOUKSENA PARAS TALVIPESU HELMIVAHALLA VAIN Lämpimä s tervetuloati tutustuma ja tapaam an a meitä! an m2 57,5 61,5 66,5 94,5 vuokra, /kk 1 088 - 1 150 1 135 - 1 262 1 100 - 1 316 1 577 - 1 661 kpl 2 2 3 2 Asunnon vuokraan sisältyy vesimaksu ja 2 Mbit/s laajakaistayhteys. Vakuusmaksu on 250 . Ei varallisuusrajoja. Vuokrataan myös yrityksille. VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan. Tutustu asuntotarjontaamme ja täytä asuntohakemus jo tänään: www.vvo.fi. Tutustu samalla myös avainasiakasetuihimme! VVO-kotikeskus Mannerheimintie 168a 00300 Helsinki puh. 020 508 3442 helsinki@vvo.fi 12 TARJOUS VOIMASSA 30.4.2011 ASTI. Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 M Olemme avanneet uuden konttorin Kannelmäen Prismaan Tule tutustumaan uuden ajan konttoriimme, jossa tarjoamme sinulle säästämisen, sijoittamisen ja rahoituksen neuvontapalveluita ajanvarauksella. Jatkossa lähin kassapalveluja tarjoava konttorimme sijaitsee Lassilassa, Hopeatie 2. nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi
• 4 13.4.2011 MAJAVAN MATKASSA Isänmaan asialla S uomi on hyvä maa. Suomalaiset ovat tehneet rankasti töitä ja sotineet aina tarvittaessa ainakin yhtä rankasti. Hyvinvointimme on itse ansaittua. Vaikka suomalaisia on lukumääräisesti melko vähän, meitä on kuitenkin aina ollut jonkin verran liikaa. Aikaisemmin ongelma ratkesi sillä, että lähdimme tekemään töitä Ruotsiin, Amerikkaan, Kanadaan, Australiaan ja ties mihin. Lähdimme ulkomaille oikealla asenteella. Sen vuoksi olemme menestyneet ja meistä pidetään. Suurten kriisien osuessa kohdalle meillä on ollut herraonnea. Ilman Mannerheimin, Rytin tai mikseipä Kekkosenkin tasoisia hyviä, ammattitaitoisia ja kylmähermoisia suurmiehiä Suomea tuskin olisi. Herraonni ei ole pelkästään onnea, jotain tulee meidänkin tehdä. Vapaan maan vapaat kansalaiset saavat äänestää haluamiaan ehdokkaita. Kaikkialla ei näin ole. Useissa maissa äänestäminen on pelkkää pelleilyä, lopputulos tiedetään ennakolta. Sanaa demokratia käytetään näissä maissa liiankin kanssa. Irvokasta touhua. Vaikka meitä on hetkellisesti liikaakin, on meitä kuitenkin varsin sopivasti kun verrataan itseämme ylikansoitettuihin lämpimiin maihin, joiden ongelmat näkyvät kuvaruuduistamme illasta iltaan. Niissä maissa tilanne on karannut lopullisesti käsistä. Porukkaa on liikaa. Nuoriso ei pääse opiskelemaan, he eivät saa työtä, he eivät saa itselleen perhettä eivätkä asuntoa autosta tai kesämökistä puhumattakaan. Silloin on helppo hulinoida, kun millään ei ole mitään väliä eikä ole mitään menetettävää. Vaikka vallassa olisi kuka hyvänsä, mitään ei ole tehtävissä. Aukioilla hulinoivat, taloja ja autoja polttelevat eivät tiedä tai edes välitä tietää, kenen asialla he ovat. Ulkomaille tekisi kovasti mieli, mutta mikä siellä sitten odottaa? Työttömyys, hulinointi, asuminen getoissa joihin virkavalta ei uskalla tulla. Ei siis mitään ihmisen elämää sekään. Suomi on päässyt hallitsemattomassa pakolaispolitiikassaan melko vähällä. Vastoin "tiedemiesten" arvioita Suomi on muuttunut parin viime vuoden aikana arktiseksi jäähelvetiksi. Kylmää,pimeää. Meille ei ole päässyt kehittymään ainakaan toistaiseksi mitään gettoja vaikkapa Ruotsin malliin. Siellä tilanne on karannut käsistä pysyvästi. Vastuu ongelman hoidosta on poliitikoilla. Olisi kovin toivottavaa, että voisimme tulevaisuudessakin kävellä kaupungilla lompakko takataskussa. No jaa, asemalle ei ehkä kannata enää nytkään lähteä onneaan kokeilemaan. Sen verran sitä monikulttuurisuutta jo tuntuu esiintyvän. Asianajaja Heikki Lampela on rohkea mies. Hän uskaltaa puhua rehellisesti ja sanoa asiat suoraan. Häntä kyllästyttää toimensa hoidossa se, että Suomesta on tullut yhä törkeämpi rikollisten toivevaltio. Rosvon oikeudet on suojattu lain ja oikeuslaitoksen toimesta. Uhri ei oikeutta saa. On kovin ikävä suuntaus mutta kuitenkin poliittisten toimijoiden aikaansaannos. Olisikohan syytä yrittää äänestämällä vaikuttaa asiaan? Ymmärrän poliisin tuskan kun he eivät pysty kunnolla tekemään tehtäviään. Aina on joku poliittisin perustein valittu pelle niskassa arvioimassa joko kielenkäyttöä tai pidätysotteita. Voi kuinka kaipaan eduskuntaan Suti Aittoniemen kaltaista räväkkää ukkoa, joka uskaltaa esittää asiansa kansantajuisesti. Tilausta olisi. Ehkäpä sinne muutama suorasanainen henkilö kuitenkin saadaan. Jörn Donner on asettunut ehdolle korkeasta iästään huolimatta. Hän ei tunnetusti ketään kumartele, ei edes puoluettaan. Ehkä juuri kaikkein vähiten sitä. Hän on taloudellisesti riippumaton eikä hän ymmärtääkseni mihinkään pyri. Jaa, ehkäpä kuitenkin kulttuuriministeriksi vihdoin ja viimein. Toinen ainakin minua suuresti ilahduttanut kaveri on aina ollut Ben Zyskowicz, meniköhän se nimi oikein. Hän on rohkea ja uskaltaa puuttua asioihin, joista suurin osa edustajatovereista ei uskalla puhua. Tuskinpa häntä pystytään kovin herkästi ainakaan rasistiksi nimittelemään. Missään ei edellytetä, että ministerin tulee olla kansanedustaja. Katainen teki rohkean vedon valitessaan Alexander Stubbin. Tuskin on maallamme pätevämpää ulkoministeriä koskaan ollut. Samaa rohkeutta hän voisi osoittaa muissakin ministerivalinnoissaan. Täydellisen epäkelvot "kiintiöministerit" nakertavat sekä hallituksen että puolueen arvovaltaa. Voisi niihin puheenjohtajakysymyksiinkin hieman tarkemmin paneutua kun on kuitenkin hyviäkin saatavilla. Muutos ei aina ole muutosta parempaan. Olen äänestänyt koko aikuisikäni kaikissa valtakunnallisissa vaaleissa. En ole kuitenkaan koskaan äänestänyt puoluetta. Puolueisiin en luota enkä niistä suuremmin pidä. Olen aina äänestänyt henkilöä. Olen ollut uskoakseni perin tasapuolinen, koska ääneni ovat jakautuneet lähes kaikille puolueille. Muistelen äänestäneeni ainakin seuraavia henkilöitä: Tuure Junnila, Georg C Ehrnrooth, Juha Rihtniemi, Claes Andersson, Raimo Ilaskivi, Jörn Donner, Ben Zyskowicz, Ilkka Taipale, Paavo Lipponen, Suti Aittoniemi. Varmasti lista on epätäydellinen. Näytänpä olleeni pahimman luokan sovinisti. Yhtään naisen nimeä ei näy. No, kun joku Thatcherin tapainen leidi ilmaantuu, niin kyllä sitten... Heikki Majava
• 13.4.2011 KÄVELYKIERROKSIA, KEVÄISIÄ SÄVELIÄ, KESKIAJAN YRTTEJÄ ­ VAPAA PÄÄSY,TERVETULOA! Luontokuvailta Mikko Tiittasen kuvia ja kertomuksia Viron luonnosta to 14.4. klo 18.30-20.45 Kanneltalon auditoriossa. "Hiljaisuus kätkee huudon! ­ runoja taide-elämyksistä Kanneltalon lausujien runomatinea la 16.4. klo 15 Kanneltalon auditoriossa. Ohjaus Iiro Kajas. 1800-luvun suomalaiset runoilijat Iiro Kajaksen luento ma 18.4. klo 18.30-20 Kanneltalon kirjastossa Kevätkonsertti Alueopiston musiikkiryhmät esiintyvät ti 19.4. klo 19 Kanneltalon auditoriossa. Esiintyjinä lauluyhtye BellaCanta, kanteleyhtye, yksinlaulajia ja kitarayhtye GuitArte Keskiajan yrttipuutarha Satu Hovin luento to 5.5. klo 1819.30 Kanneltalon auditoriossa Näyttelijöiden ja nuijamiesten Pohjois-Haaga Kävelykierros ke 11.5. klo 18-20.15, lähtö Thalian aukiolta. Reitin pituus n. 4 km. Ei ennakkoilmoittautumista Pitäjänmäki, vehreä puutarhakaupunginosa Kävelykierros ke 18.5. klo 18-20.15, lähtö Pitäjänmäen aseman kävelysillalta hissin luota. Reitin pituus n. 4 km. Ei ennakkoilmoittautumista 5 Pyörätuolilla ja hitsauspillillä eduskuntaan Kannelmäki-Kaarela-Malminkartano on Vasemmistoliiton kahden kansanedustajaehdokkaan, Eeva Wiikin ja Ilpo Haajan "kotikenttää". Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88520 P UUSI PALVELEVA KUKKAKAUPPA Kannelmäen ostarilla K U K K A Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki Avoinna ma­la 9­18, su 12­16 puh. (09) 537 087 www.kukkacardella.fi Kukkien kuljetus- ja välityspalvelu oikeustieteen maisteri, kouluttaja, yrittäjä "Valitse inhimillinen mutta vahva vaikuttaja eduskuntaan" TUTUSTU ja VOITA TAULU! erjantaina 11. lokakuuta 2002 Eeva Wiik oli miehensä ja kahden lapsensa kanssa Vantaan Myyrmannin ostoskeskuksessa; lapsista kolmas ei ollut mukana. Perhe oli juuri lähdössä kotiin kun vieressä räjähti. Eevan ja hänen perheensä elämä muuttui täysin. Kaikki vammautuivat. Eeva itse oli yhdeksän kuukautta poissa kotoa, ensin neljä kuukautta sairaalassa ja sitten viisi kuukautta kuntoutuksessa. Hän on selkäydinvammainen ja istuu pyörätuolissa. - Onneksi kädet toimivat, joten pääsen liikkumaan, hän sanoo. - Tämä on ollut pitkä ja vaikea prosessi. Epätoivon hetkiä tulee vieläkin, mutta uskoani elämään en koskaan menettänyt, vaikka pirun vaikeaa se on välillä ollut. Eeva Wiik kertoo, että ennen kohtalokasta onnettomuutta hän ei ollut poliittisesti aktiivinen. Elämä vammaisena pakotti kuitenkin näkemään, miten huonosti monet asiat Suomessa ovat, ja synnytti halun muuttaa niitä. - Olin sivustaseuraaja. Onnettomuuden jälkeen minusta tuli osallinen, hän sanoo. Asiat, joihin hän eniten haluaa vaikuttaa, ovat vammaisten liikuntaesteiden poistaminen, asuminen, koulutus, työelämä ja yleensäkin terveydenhoito. - Esteetön rakentaminen ei ole huomattavasti kalliimpaa kuin standardin mukainen rakentaminen. Esteetön rakentaminen onkin kiinni siitä, halutaanko näin tehdä. - Terveydenhuolto menee vauhdilla kohti halvausta. Tuntuu, että yksityistäminen on päättäjien ensisijainen ratkaisu. Se eriarvoistaa kansalaiset. Rikkaille kyllä löytyy hyvää hoitoa nopeasti, mutta köyhät pannaan jonoon. - Surkeimmassa jamassa on vammaisten terveydenhoito. Se on hajautettu, eikä tavallisissa terveyskeskuksissa juuri ymmärretä liikuntarajoitteisten oireita ja kipuja, koska siellä ei ole meidän tilanteemme hallitsevaa ammattiosaamista. Esim. hammashoidon joudun ostamaan kokonaan yksityiseltä vain siksi, että kunnallinen ei hoida meitä, koska emme kävele. Tämä on älytöntä! - Länsi-Helsingissä on säilytettävä terveyskeskus- ja koulupalvelut. Alueemme terveyskeskus palvelut ovat heikentyneet. Malminkartanon ja Pitäjänmäen terveysasemilta on jo siirretty laboratorio- Ilpo Haajasta saa jo ensikättelyssä käsityksen, että telakkamies on terästä. Jutellaan eläkkeistä Torstaina 14.4. 12.30 Variston K-kaupan edessä 14.30 Martinkeskuksen edessä, uimahallin puoleinen edusta 16.30 Martinlaakson K-Supermarketin edessä palvelut. Kesä aikana Malminkartanon ja Kannelmäen terveyskeskukset olivat suljettuina ja asiointi siirtyi Haagan terveysasemalle. Tämän kaltainen päätös on erittäin hankalaa mm. ikä ihmisille ja liikuntarajoitteisille. - Lisää resursseja ja henkilökuntaa julkiseen terveydenhuoltoon, Eeva Wiik vaatii. - Myyrmannin räjähdysonnettomuus oli hyvä esimerkki pelastusalan toimivuudesta. Kerta kaikkiaan hienoa ja ammattitaitoista osaamista! En voi käsittää, miten näin raskasta ja vaativaa työtä tekevien ihmisten eläkeikää on alettu nostaa. Ei viisikymppiseltä palomieheltä, olkoon kuinka kovakuntoinen tahansa, voi vaatia samaa kuin kolmekymppiseltä. Palomiesten eläkeikä takaisin 55 vuoteen! Eeva vaatii. VALOA TELAKALLA Levyseppä Ilpo Haaja, 52, sanoo, että Helsinki ei olisi Helsinki ilman telakkaa: se on olennainen osa stadia kuten spårat ja stadionin torni ­ jo vuodesta 1895 saakka! Ilpo on kotoisin Myllykoskelta "aivan tehtaan varjosta". Nuorena miehenä hän harrasti innokkaasti urheilua, pelasi jalkapalloa Myllykosken Tovereissa ja MyPassa, ja harrasti jopa mäkihyppyä. Hän on naimisissa, vaimo on koulutukseltaan ruotsin ja venäjän kielen opettaja, tytär on 18-vuotias. Helsingin telakka oli vielä 1980-luvulla Wärtsilän telakka. Sinne Haaja tuli töihin, mutta jäi telakan konkurssin takia työttömäksi. Hän hankki ilmastointialan koulutuksen, mutta jäi 90-luvun laman 380 Kimmo Kiljunen kansanedustaja ASTRID ASTRID THORSIN TUKIRYHMÄ MAKSA ILMOITUKSEN S KSAA Tue avointa yhteiskuntaa tee vastuullinen valinta. Ett öppet eller slutet Finland gör ditt val! alettua siltäkin alalta työttömäksi. Telakalle takaisin hän pääsi 35-vuotiaana siitä huolimatta, että tuolloin 35-vuotiasta levyseppää pidettiin jo "liian vanhana" työelämään! Suorasanainen duunari sai pian kannatusta telakan työntekijöiden keskuudessa. Hänet valittiin varapääluottamusmieheksi ja muutama vuosi sitten pääluottamusmieheksi. Viime vuodet ovat olleet telakalle taas vaikeita, mutta Haaja iloitsee siitä, että nyt venäläisten tultua mukaan telakan omistukseen, sille näyttää avautuvan vahva rooli arktisten alueiden laivojen rakentajana. Työpaikkojakin on luvassa lisää. Paljon hupaisiakin juttuja on pääluottamusmiehen tehtävässä tullut eteen. Esim. kerran tuli mies valittamaan, että oli saanut potkut. "Ei potkuja ilman syytä saa", Ilpo Haaja sanoi. "Mitä olet tehnyt?" "En sitten mitään", mies vakuutti. Haaja meni työnjohtajan puheille ja sanoi, että tämä mies väittää saaneensa potkut vaikka ei ole tehnyt mitään. "Sen verran ehti kuitenkin tehdä, että puukotti työtoveriaan", työnjohtaja selitti. Ilpo Haajalle tärkein asia ovat tietysti suomalaisten työpaikat. Hänen mielestään alalla, jossa suomalaisia on työttömänä, heidät ­ siis meidät ­ tulee uusia työntekijöitä palkattaessa asettaa etusijalle. Oman alueen kehittämisessä hän vastustaa paljon puhuttua Kehä II:n jatkamista Hämeenlinnan moottoritielle. Rakennustyö särkisi pahoin Kannelmäki-Kaarela-Malminkartano ­alueen luontoarvoja, jotka ovat aivan keskeinen henkireikä alueen asukkaille. 165 www.astridthors.fi - Suomen on ratifioitava YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, kuten muut Pohjoismaat ovat jo tehneet, Eeva Wiik vaatii. Teksti: Esko Tulusto Kuvat: Miguel Vera
• 6 Kannelmäen Prisman avajaiset, huhtikuun ajan voit osallistua arvontaan! 13.4.2011 Kutsu meidät ajoissa Kotikäynnille. Tapaamisessa kartoitamme asumistarpeesi ja teemme toiveisiisi sopivan kodinvaihtosuunnitelman. Samalla saat tietää luotettavasti asuntosi arvon, tilastojemme mukaan onnistumme arvioinnissa 98 % varmuudella. Kutsu meidät kylään www.kiinteistomaailma.fi /kotikaynti Kiinteistömaailma Kannelmäki Länsi-Helsingin Asuntomyymälä Oy LKV Prisma, Kantelettarentie 1 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Konala Ristikko, Ajomiehentie 1 00390 Helsinki Puh. 010 622 4500 ristikko@kiinteistomaailma.fi Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 /puh + 0,059 /min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 + 0,169 /min. Liisa Töyrylä 050 591 8888 Liisa Töyrylä 050 591 8888 Tuija Nylander 050 554 9977 Tuija Nylander Laura Pulli 050 593 8888 Laura Pulli 050 554 9977 050 593 8888 Heidi Lumme Virve Rannela Tommi Näsiaho Mervi Hämäläinen Rainer Lindström Pekka Kemppinen 050 300 050 380 9930 050 412 9392 050 468 2808 050 361 Heidi Lumme 5959 Virve Rannela044 507 6553 Kemppinen 0295 Mervi Hämäläinen Rainer Lindström Pekka Välityspalkkioesimerkki: VARMA 1200 + 4,0 % velattomasta kauppahinnasta + asiakirjakulut 190 . Minimipalkkio 2500 (hinnat sis. alv.). Kiinteistömaailman Kotikäynti - paras tapa käynnistää kodinvaihto. 050 412 9392 044 507 6553 050 300 0295 050 361 5959 050 380 9930 Tommi Näsiaho 050 468 2808 Johan Fock 050 409 5700 Markku Johansson 0500 405 511 Tuomas Hinkkuri 040 565 2755 Anneli Pesonen 050 369 4488 Päivi Riihimäki 050 591 7777 Päivi Forsberg 050 514 3012 Minna Johansson 050 595 2625 Tauno Mustisto 050 564 3388 Heikki Liinpää 050 593 7777 Keijo Kouva 050 401 8112 Markku Johansson 0500 405 511 Tuomas Hinkkuri 040 565 2755 Anneli Pesonen 050 369 4488 Päivi Riihimäki 050 591 7777 Päivi Forsberg 050 514 3012 Minna Johansson 050 595 2625 Tauno Mustisto 050 564 3388 Heikki Liinpää 050 593 7777 Keijo Kouva 050 401 8112 Susanna Arnall 050 595 2625 Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 + 4,0 % velattomasta kauppahinnasta (sis. alv.), vähimmäispalkkio 2500 www.kiinteistomaailma.fi Ennen ja jälkeen elmäen Kahvi nn la a K Kiva paikka keskellä Kantsua! Herkkuja ja kahvin aromeja asiakkaiden pyynnöstä! Kesällä kolme vuotta Kannelmäessä. "Tulin tänne yrittäjäksi, kun niin toivottiin. Päivääkään en ole katunut. Kivaa on ollut." Kirsi Uotila, kahvilanpitäjä Juhlahumu, vahingot ja mielenosoituksetkin hoituvat nopeasti! Vesipesu ­ isot koneet ja kuivurit. Kemiallisen pesun välitys. Autolla takaovelle Iskoskujalta! Kannelmäen kahvila toimittaa sopimuksen mukaan kaikenlaisia kahvilapalveluja. Mukavaa seuraa. Tuoreita leivonnaisia. Tervetuloa! www.mattolaituri.info Kannelmäen ostari, Vanhaistentie 1 | puh. 09-5666 291
• 13.4.2011 7 Kannelmäen Sampo pankkiin uusi johtaja - mikä muuttuu? Kannelmäen Sampo pankin konttoria vajaat neljä vuotta vetänyt Jukka Vuori on siirtynyt Myyrmäen konttorinjohtajaksi . Uutena konttorinjohtajana Kannelmäessä on aloittanut Markku Kotilainen. Kävimme kysymässä uuden konttorinjohtajan mietteitä ensimmäisten työviikkojen jälkeen. Meidän uusi Luther USKONPUHDISTUKSEEN verrattavaa taitaa olla ilmassa. Meidän uusi Lutherimme on tietenkin Timo Soini, jonka teesit innostavat rahvasta. Teesi N:o 1 Pois anekauppa, eli jokseenkin vähä-älyinen päästöoikeuksien kauppa. Kaupan tarkoitus kääntyy irvikuvakseen, kun palkitaan pahimpia tuhlareita, kuten Venäjää, jolla entisen tuhlauksen ansiosta on paljon myytäviä päästöoikeuksia. Toisaalta rangaistaan suomalaisia, jotka tässä halvan bensan maassa ovat aina yrittäneet rakentaa prosessinsa vähän energiaa kuluttaviksi. Lisämaustetta tuo se, että vuonna 1990, johon nykykulutusta verrataan, oli Suomessa kaamea lama, ja tehtaiden savupiiput seisoivat kylminä. Kädettömien edustajiemme ansiosta emme ole saaneet hyvitystä tästäkään olosuhteesta, vaikka lama oli aivan poikkeuksellinen ja eri kertaluokkaa kuin muualla Euroopassa. Päinvastoin, Greenpeace ja muut vastaavat järjestöt ovat ottaneet silmätikukseen meidän kulutuksemme. Tähän voi olla syynä ainoastaan se, etteivät mainitut järjestöt halua häiritä pääasiakaskuntaansa energiaa tuhlaavassa Keski-Euroopassa. Näinpä synnintunnossa kiemurtelevien ja uskossa puhtaiden suomalaisten päälle vuodatetaan yhä uusia maksuvelvoitteita. Suomalaisen sähkölaskun suuruudella on aika etäinen yhteys maapallon ilmakehään. Vaikka miniskulaarinen yhteys olisikin, ilmakehä ei ole tainnut parantua ihan samassa suhteessa kuin mitä lasku on noussut. Samalla tavoin kuin anekaupassa pahimmillaan, anekaupan tulot eivät hyödytä kokonaisuutta, eikä kannusta oikeita tahoja hyödylliseen toimintaan. Teesi N:o 2 Vallan keskus on nyt Brysselissä, jossa päätökset syntyvät yhtä epädemokraattisessa järjestyksessä ja salailun ilmapiirissä kuin pahimmillaaan paavin hovissa. Mikäli Bryssel saa määrätä, syrjäseudut Suomessa muutetaan susien ja karhujen temmellyskentäksi ja syntinen maalainen saa kärsiä petoeläinten uhan alaisena. Maailmanparantamisen innossa sekä suomalainen että euvostoeliitti lisää yhä uusia rasitteita veronmaksajan kontolle. Alussa EU-kyykyttäminen koski enimmäkseen vain maalaisia ja näiden tukiaishakemuksia. EUn lainsäädäntörobotti tuottaa kumminkin koko ajan uutta lainsäädäntöä ja jättää kansalaisen ja talouselämän yhä lisääntyvän sääntelyn alle. Teesi N:o 3 90-luvun laman jälkeen Suomi on kulkenut kovan tien ja saanut taloutensa kuntoon katastrofaalisten erehdystensä jäljiltä. Tätä tietä Keski-Eurooppa ei ole kulkenut, ei ainakaan viimeiseen 70 vuoteen. Tuntuu epäreilulta, että nämä tuhlarit vetävät meidät takaisin velkakierteeseen. Talousasioita vähänkään tunteva tietää, että olipa vekselissä nimi missä kohtaa tahansa, maksumieheksi voi joutua. Esimerkiksi kreikkalaiset eivät missään tapauksessa selviä lainoistaan, eivätkä aiokaan selvitä. Tulossa on velkojen osittainen anteeksianto, ja arvata voi, käännytäänkö takaajan puoleen sellaisessa tapauksessa. Teesi N:o 4 Ruotsin kielellä on erityisasema Suomessa. Maailma on ratkaisevasti pienentynyt, eikä tämän kielen opetus pakollisena ole enää tarkoituksenmukaista. Minulta kysyi kerran Italiassa ruotsalainen, että rakastavatko Suomen koululaiset tosiaan ruotsin kieltä niin paljon että haluavat sitä kaikki oppia. Ruotsalainenhan jos joku tietää, ettei ruotsin kielestä ole pätkääkään hyötyä kun lähdetään maailmalle. Tunsin lievää mielihyvää vastatessani totuudenmukaisesti, että koululaiset enimmäkseen vihaavat ruotsin kieltä, sen pakollisuuden ja hyödyttömyyden takia. En edes viitsinyt mainita että opiskelemme tosiasiassa arkaaista paikallismurretta, jonka käyttö vaikkapa Tukholmassa saa puotipuksut tyrskimään naurusta. Pelkkänä kohteliaisuuseleenä paikallista vähemmistöä kohtaan kielen opettaminen on liiallista, sillä käytännössä se merkitsee yhden tarpeellisemman kielen putoamista pois. Vinksahtanut eliittimme ei halua ymmärtää, että juna on mennyt jo kauan sitten, ja kansan ääntä voisi alkaa kuunnella tässäkin asiassa. Lutherilla oli 95 teesiä, Soinin muut teesit taitavat olla näitä unohdetun kansan, SMPn entisiä teesejä. Suomi kuluttaa valtavasti varoja koko Suomen pitämiseen asuttuna. Näihin varoihin ei Soinilla ole huomauttamista. Sosialistisena puolueena Perussuomalaisten mielestä veronmaksajain varat ovat käyttämistä varten. Puolueessa ei tietääkseni olla erityisen huolestuneita siitä, lisääkö verotus houkutusta taloudelliseen toimeliaisuuteen. Kun pääoman erityisverokohtelu poistuu, taitavat hävitä Suomesta uudelleen yksityisten vuokralle antamat asunnot. Tuskin Nalle näyttää enää kuuden miljoonan tuloja Suomessa, verosuunnittelun avulla kun voi käyttää muita keinoja. Ei taida Soininkaan puolueessa olla äänestäjänä muuraria, joka aikoisi myydä kesämökkiänsä. Nimittäin taitaisi nekin kuvitteelliset myyntivoitot jäädä toteutumatta, mikäli nämäkin "pääomatulot" lisätään henkilökohtaiseen verotukseen. Soinillamme on muitakin yhtäläisyyksiä Lutheriin. Lutherilla oli kahnausta juutalaisten kanssa, Soinilla puolestaan maahanmuuttajien kanssa. Sekä Luther että Soini edustavat rehevää, ilmeisesti vatsan iloja arvostavaa tyyppiä. Ja tietenkin molemmat ovat katolilaisia. Eihän Luther voinut kuulua evankelisluterilaiseen kirkkoon, kun sellaista ei ollut silloin olemassakaan. Esko Karinen - Konttorinjohtaja Markku Kotilainen, millaisin miettein olette aloittaneet uutta tehtäväänne? - Kannelmäen konttori ja uusi Prismakeskus kaiken kaikkiaan vaikuttaa varsin virkeältä paikalta, uskon että konttori- ja kassapalvelumme täydentävät mukavasti kauppakeskuksen asiakkaiden palveluvalikoimaa. Olemme kiinteästi mukana kasvamassa yhdeksi Suomen suurimmista kauppakeskuksista, siksipä meillä onkin täyden palvelun konttori jo tälläkin hetkellä. - Olemme pitäneet tärkeänä myös käteisen rahan palveluja. Normaalin kassapalvelun lisäksi meillä on konttorissa myös talletusautomaatti käytössä. Pankkien yleisen linjauksen mukaan ns. laskunmaksuautomaatit ovat tämän vuoden aikana katoamassa, tämä puolestaan lisää kysyntää pankkien verkkopalveluiden käytölle ja niiden esittelyille konttorissa. - Missä tehtävissä olette aiemmin toimineet, miten tästä eteenpäin ? - Olen pitkään toiminut Sampo Pankin palveluksessa, esimerkiksi Kirkkonummen konttorinjohtajana sekä Sampo Pankin Yksityispankin puolella. Uskon että näistä tehtävistä saadusta kokemuksesta on hyö- Kannelmäen uusi konttorinjohtaja Markku Kotilainen vas. sekä Myyrmäkeen siirtynyt Jukka Vuori näkevät pankkiasioinnin keskittyvän yhä enemmän kauppakeskuksiin, mutta myös muihin kuin perinteisiin konttorikanaviin. tyä myös tässä nykyisessä tehtävässä. Jokainen ympäristö on kuitenkin aina hivenen erilainen ja on tärkeää, että pystymme mukautumaan kunkin alueen palvelukysyntään, ja olemme mukana alueen muussakin kehittämisessä kuin pelkästään pankkipalveluiden tarjoajana. - Meidän tapauksessa se voisi tarkoittaa esim. sitä että tuemme alueen kulttuuritapahtumia ja taideharrastusta, vaikutamme osaltamme kauppakeskuksen palveluvalikoimaan ja olemme yleensäkin helposti lähestyttävä pankkikonttori. - Maailma kuitenkin muuttuu ja konttoripalveluiden lisäksi on tärkeää, että pankki pystyy palvelemaan myös muissa kanavissa. Olemme kehittäneet palveluitamme siten, että meillä voi asioida sekä rahoitusettä sijoitusasioissa myös puhelinpankin kautta, unohtamatta verkkopalveluiden alati kehittyvää palvelutarjontaa. - Jatkuvatko perinteet? - Kannelmäen konttori on viime vuosina toteuttanut muutamia perinteisiä tapahtumia, mm. lauantaitanssit, joulupuurotarjoilun ja kulttuurimatkoja omalle asiakaskunnalleen, miten näette näiden asioiden jatkon ? On tärkeää, että jokainen konttori luo itse omat perinteensä, perinteet jotka sopivat juuri siihen ympäristöön missä toimitaan. Näinhän juuri on tehty myös täällä ja lämpimästi haluan tukea tämän tyyppistä kehitystä jatkossakin. - Mitkä asiat ovat ajankohtaisimpia juuri tällä hetkellä? - Asuntorahoitus on edelleen varsin vilkasta ja kokonaiskorot asiakkaan kannalta miellyttävän alhaalla. Yhteistyössä asiakkaan kanssa suunnittelemme kuitenkin jokaisen henkilökohtaista taloutta siten, että se kestää myös varsin odotettavat koronnousut, EKP:n eli Euroopan keskuspankin odotetaan nostavan ohjauskorkojaan tämän vuoden puolella vielä useamman kerran. - Säästämisen ja sijoittamisen puolella etsitään usein aktiivisesti ainakin osalle sijoituksista tuottavampaa kohdetta kuin perinteiset määräaikaistalletukset, nykyinen korkokanta ei oikein riitä peittämään edes inflaatiokehitystä. Rahastosijoittaminen on varsin suosittua, yhä useammalla on useitakin rahastoja johon säästää kuukausittain, esim. 150 kuukausisäästöillä voi jo säästää vaikkapa viiteen eri rahastoon ja näin hajauttaa myös sijoitusriskiään. Kannelmäen peruskoulun ympäristöviikko 14.-18.3. YMPÄRISTÖVIIKKO starttasi Kannelmäen peruskoulussa perjantaina 11.3. aamunavauksessa. Ympäristöagenteiksi valitut oppilaat esittivät pienen näytelmän, jossa kerrottiin ympäristöviikosta. Maanantaina milloin ympäristöviikko virallisesti alkoi, katsottiin yhdessä salissa Planet Earth ­elokuvaa. Elokuva käsitteli muun muassa maapallon eri eläimiä ja ilmaston muutosta. Ympäristöviikolla biojätteen määrä ruokalassa punnittiin joka päivä. Tulokset julkistettiin ruokalan seinällä. Pienin määrä biojätettä syntyi tiistaina, jolloin sitä oli 5,8kg. Suurin määrä oli lähempänä 13 kiloa. Ympäristöagentit järjestivät Miksi jätät ruokaa -kyselyn, jotta saataisiin selville, miksi oppilaat jättävät ruokaa. Siitä saatiin värikkäitä vastauksia. Torstaina ympäristöagentit kiersivät luokissa vakoilemassa, oliko turhia sähkölaitteita päällä, energian säästön toiveissa. Viikko oli kutakuinkin loistava! Kiitokset kaikille Kannelmäen peruskoulun ympäristöagenteille! Jutun kirjoittivat: Siru Turunen 6A, Laura Vierelä 6A,Nana Åkerlund 5B, Kayleigh Linden 5B, Mia Kolehmainen 5B, Milja Kilpeläinen 6B ja Noora Pulkkinen 6B Mätäjoelle hoito- ja kehittämissuunnitelma Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto on laatimassa Mätäjoelle hoito- ja kehittämissuunnitelmaa. Suunnittelualueena on koko Mätäjokivarsi Vantaan kaupungin rajalta aina meren rantaan asti. Esittelemme suunnitelmaluonnoksen keskiviikkona 27.4.2011 Kanneltalon auditoriossa, osoite Klaneettitie 5, klo 18­20 pidettävässä asukastilaisuudessa. Karttoihin ja suunnitelmamateriaaliin voi tutustua klo 17.30 lähtien. Keskustelutilaisuus alkaa klo 18. Otamme mielellämme vastaan mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia Mätäjoen vahvuuksista ja puutteista keskiviikkoon 4.5.2011 asti Kerro kartalla -palvelun kautta osoitteessa http://kerrokartalla.hel.fi/. Materiaalia on nähtävänä myös 15.4.­4.5.2011 Kanneltalon aulassa ja rakennusviraston verkkosivuilla osoitteessa www.hkr.hel.fi/suunnitelmat. Lisätietoja: suunnitteluasiantuntija Mikko Koivistoinen, puh. 09 310 38527 Sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi www.hkr.hel.fi Toisinajattelija Toisinajattelija
• 8 13.4.2011 S Suomen suurin Prisma avattiin Kannelmäessä uomen suurin Prisma avattiin Kannelmäessä viime viikolla. Hyvien liikenneyhteyksiensä ja keskeisen sijaintinsa ansiosta Kannelmäkeä pidetään yhtenä maan parhaista kauppapaikoista. Viiden kilometrin säteellä asuu yli 200 000 henkilöä. Kannelmäen Prismasta puhutaan usein Suomen suurimpana lähikauppana, sillä sen tuhansista päivittäisistä asiakkaista hyvin suuri osa asuu miltei kävelyetäisyydellä. Kun tällaiselle asiakasjoukolle kehitetään palveluja, pyritään varmistamaan, että ei tarvitse lähteä kauppaan Kannelmäkeä kauemmaksi. Prisman palveluja kauppakeskuksessa täydentävät 26 muuta erikoisliikettä ja palvelujen tarjoajaa. Kannelmäen Prisman johtaja Kaj Grahn kertoo, että yritys on kaksinkertaistanut pinta-alansa 19 600 m2:iin, ja kaikki tämä tila on yhdessä tasossa. Suomen suurin Prisma on kasvattanut valikoimiaan kaikilla osastoilla ja tarjoaa ketjun täydellisimmät valikoimat. - Ruokaosasto kasvaa nykyisestä 3 800 m2:sta 5 500 m2:iin. Tämä merkitsee lisää tarjontaa kaikissa tuoteryhmissä. Tuotteita on valikoimissa lähes 21 000. Jo aiemmin tunnustusta saanut palvelutori on monipuolistunut entisestään ja sen valikoimissa on yli 300 tuotetta. Merkittävästi lisätilaa ovat saaneet erityisesti tuoretuotteet, mm. hedelmät ja vihannekset, pakasteet, juustot ja leipäosasto. Valikoimissa on esimerkiksi 25 pienleipomon tuotteita ja noin 800 luomutuotetta ja 160 erilaista kahvilaatua. - Uutena ryhmänä voidaan mainita noin 70 pakattua tapas-tuotetta. Pajuniemen lihajalosteilla ja Riitan Herkun juustoilla on omat palvelupisteensä. Fazer leipomo valmistaa paikan päällä tuoretta leipää - jauhoista alkaen valmiiksi tuotteiksi, Grahn toteaa. Prisman laajentumisen myötä prismajohtaja Kaj Grahn vas., ketjunjohtaja Jorma Aromäki ja aluejohtaja Markku Tissola ovat suurteiden haasteiden edessä. Kuva Tommi Heino. Eat&Joy Maatilatori Prisman ruokaosastolla on avattu Eat&Joy Maatilatori, jonka valikoimiin kuuluu kotimaisten pienten tuottajien parhaita makuja, luomutuotteita ja mahdollisimman vähän prosessoitua ruokaa. Tarjolla on mm. luomulihaa ja pienten kotimaisten juustoloiden erikoisjuustoja. Torin valikoimat elävät vahvasti vuodenaikojen ja kotimaisten tuotantosesonkien mukaan. Käyttötavaroissa lisäys vielä näkyvämpi Pukeutumisen tuotealueella myynnissä on niin uusia merkkituotteita kuin laadukkaita omia merkkejäkin. Vaatteiden esillepanot ovat uudistuneet, ja käytössä on erilaisia uusia kalustoratkaisuja. Käyttötavaroissa erityisesti rakentamisen ja remontoinnin osasto on kasvanut merkittävästi. Valikoimiin on tullut mm. laatat, parketit, tapetit ja monipuolinen maalivalikoima. Myös sport-osastolla ovat valikoimat laajentuneet kautta linjan. Uutena valikoimissa on mm. ratsastus, golf- ja kiipeilytarvikkeet. Polkupyörävalikoima on erityisen monipuolinen. Prisman info on siirtynyt kassarivistön päätteeksi rakennuksen uuteen osaan, josta myös S-Pankki on saanut uudet, nykyaikaiset toimitilat. Myymälän itäpäädystä löytyy myös Prisman puutarhamyymälä ja uusi noutovarasto isoille tavaroille. Entistä monipuolisempi Grahn sanoo, että kauppakeskuksen toisen vaiheen valmistuminen merkitsee myös palvelujen monipuolistumista. Jo entuudestaan toisessa kerroksessa ovat palvelleet Bonuspartnerit Silmäasema ja Apteekki Isokannel sekä Alko, Aktia ja Sampo Pankki, luontaistuotekauppa Life, parturikampaamo Ekasalongit ja eläinkauppa Faunatar. Uudet tilat lisäävät vaihtoehtoja erityisesti pukeutumisen tarjonnassa, kun vaateliikeketjut Dressmann, Seppälä ja Lindex avaavat liikkeensä kauppakeskuksen toisessa kerroksessa. Coffee House korvaa laajentuneissa tiloissa aiemman kahvilan. Kahvilatuotteiden lisäksi on tarjolla mm. monipuolinen valikoima salaatteja. Kauneuden erikoisliike Emotion kuuluu niin ikään uuteen tarjontaan. Myös Posti ja Kannelmäen seurakunta ovat jo avanneet toi- mipisteet uusissa tiloissa, ja pankkivalikoima täydentyy entisestään Nordean konttorilla. Kiinteistömaailma on siirtynyt Sampo Pankin sisältä omiin tiloihinsa. Lisäksi palveluja täydentävät Kaivokukka, DNA Kauppa, SOL pesulapalvelut, suutariliike ja Autokoulu Lilliputti. Kantsun leipä on Prisman uutuustuote. Joustavia terveyspalveluja Terveystalo Kompassista Aivan uudenlaista toimintaa kauppakeskusympäristössä tarjoaa ensimmäisen kerroksen itäpäädyssä sijaitseva Terveystalo Kompassi. Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen sanoo, että Kompassin kautta halutaan terveyspalvelut tuoda helposti lähestyttävinä arjen kiireen keskelle. - Se on terveyden ja hyvinvoinnin palvelupiste, jonka palvelusta vastaavat Terveystalon asiantuntijat. Kompassi tarjoaa terveysneuvontaa ja opastusta, erilaisia testauksia ja mittauksia sekä sairaanhoitajan vastaanotolla tehtäviä toimenpiteitä, kuten rokotuksia ja tikkien poistoa. Palvelut ovat tarjolla ilman ajanvarausta kauppakeskuksen aukioloaikoina. Maan keskeisin kauppapaikka Kannelmäen kauppakeskusta on luonnehdittu maan keskeisimmäksi kauppapaikaksi, jossa viiden kilometrin säteellä asuu 200 000 henkilöä. Paikka Hämeenlinnanväylän ja Kehä I:n risteyksessä on myös liikenteellisesti erinomainen. Bussipysäkit Kantelettarentiellä ja Kehä I:llä ovat lähellä, ja palvelulinja pysähtyy suoraan oven eteen. Ympäristöministeriön kauppakeskusvertailussa on arvioitu Kannelmäen sijaintia maan parhaaksi ja ympäristövaikutuksiltaan kävijää kohti pienimmäksi. Kauppakeskuksen rakennusprojektissa on huomioitu ym- päristövaikutukset ja käytetty LEED -ympäristöluokitusta. Alueella liikkuminen on tehty entistä selkeämmäksi, ja omalla autolla liikkuvat voivat nyt ajaa Kantelettarentien kiertoliittymästä suoraan uuteen parkkihalliin. Yhteensä pysäköintipaikkoja on noin 1300, josta 650 parkkihallissa ja saman verran piha-alueella. Pysäköintialueella ABC-automaattiaseman vieressä sijaitsee myös kauppakeskuksen ekopiste. Vuonna 2013 valmistuu HOKElannon omistaman ja rakennuttaman Kannelmäen Kauppakeskuksen kolmas vaihe, jolloin sinne tulee kokonaisuudessaan yli 70 liikkeen kattava tarjonta. Kannelmäen persukoulun valinnaisen kuvaamataidon ryhmän oppilaat maalasivat Prisman lastenhoitohuoneen ikkunat juhlakuntoon. Kuva Tommi Heino.
• 13.4.2011 9 Louhelan keidas sulki ovensa LOUHELAN KEIDAS, Länsi-Vantaan alueen ensimmäinen tasokas ravintola Kultakaivos/Punakulma on sulkenut ovensa. Pub Punakulma sai alkunsa vuonna 1976 ja Kultakaivos muutamaa vuotta myöhemmin. Ravintolatoiminnan lakkaaminen liittyy koko Louhelan ostoskeskusalueen uudelleen rakentamiseen. Ostoskeskuksen purkutyöt on jo aloitettu ja rakennustyöt alkavat lähiaikoina. Kultakaivoksen ja Pub Punakulman päättäjäisiä vietettiin pariinkin otteeseen. Remu villitsi täyden yleisön Kultakaivoksessa 26.3. ja pubin puolella yleisön otti seuraavana päivänä trubaduuri Pepe Ahlqvist. Kultakaivos sinänsä oli omalla tavallaan legenda eläessään. Parhaimmillaan se oli viikonloppuisin aina täynnä ja ihmiset kävivät siellä eripuolilta Vantaata ja Helsinkiä. Vuosien varrella pubin puolelle muodostui kantaporukkaa, joka vaihtui lähinnä manalle menon myötä. Ja kyllä kuolema korjasikin hyvin satoa, sillä ensimmäisten vuosien kymmenistä asiakkaista oli ovien sulkeutuessa enää kourallinen jäljellä. - Tein täällä vuosien aikana eräänkin työrupeaman. Olin yleismies Jantusena, remonttimiehenä ihan kaljapalkalla. Vaikkei tulot olleetkaan järin suuret, lakkariin jäi kuitenkin pääasiassa hyviä muistoja ja joukko mukavia kavereita, Einari Savolainen muistelee. Louhelantorille nousee yksikerroksinen liikerakennus ja alueen nykyinen lähiökeskus muuttuu kaupunkimaisemmaksi ja keskustasta tulee jonkin verran Louhelantien taloriviä matalampi. Vaikka Kultakaivos on lopettanutkin toimintansa, ei ole poissuljettu, että uuteen liiketilaan sijoitetaan myös ravintola. Taiteilija Jaakko Lemponen ahersi Punakulman seinillä lähes vuoden joskus 15 vuotta sitten ja ikuisti tiilien päälle kymmenet kapakan asiakkaat. Nyt seinä valitettavasti puretaan eikä taidetta saada sellaisena säilytetyksi. Maalaus on kuitenkin ikuistettu valokuvissa ja Vantaan televisiossa. Taideteos on myös kuvattu Vantaan museolle. Kuva: Harri Welling Kultakaivoksen baarimikkona vuodesta 1978 alkaen toimi Vuokko Sutelainen vas. ja jo alkuvuosien ystäviä ovat olleet Georg ja Aini Davies, Seppo Virtanen, Einari Savolainen ja Hannu Havukainen. - Kyllähän tämä vähän haikeaksi vetää, asiakkaat tuumivat. Pääministeri hymyili Konalassa PÄÄMINISTERI Mari Kiviniemi vieraili vaalien alla kauppakeskus Ristikossa Konalassa. Virallisesti hän lienee ensimmäinen pääministeri, joka on käynyt keskustelemassa ihmisten kanssa Konalassa. Sen sijaan Kannelmäessä ja Malminkartanossa, mm. Mätisfestareilla aikaisemmat pääministerit on pongattu ennenkin. Kun pääministerille todettiin, että hän on turhan totinen esiintyessään televisiossa, Kiviniemi kertoi, että hänelle on ennenkin huomautettu asiasta. "Kyllä siinä hymy hyytyy, kun toisella puolella on Timo Soini ja Jutta Urpilainen ja toisella Jyrki Katainen." Pääministeri Mari Kiviniemi tapasi ison joukon ihmisiä pistäytyessään Ristikossa ja kahvitellessaan ravintola Pallo Grillissä. Ohjelmasuunnittelija Kimmo Komulainen kesk. oli otettu saadessaan vaihtaa kuulumisia pääministerin kanssa. Ravintoloitsija Kari Serenius puolestaan oli mielissään kun sai olla isäntänä arvovaltaiselle vieraalle. MARKO IS BACK Viiden vuoden jälkeen SUUTARI on palannut Kannelmäkeen. Nyt edullisesti suutari- ja avainpalvelut Kannelmäen Prisman parkkitasossa. Lisäksi kenkien hoitotuotteet, kylttipalvelu, lompakot, teroitukset, vyöt ym. Helsingin siivoustalkoot 26.4.-30.5. LÄHIYMPÄRISTÖÄ LAITETAAN kuntoon Helsingin siivoustalkoissa 26.4.- 30.5. Talkoisiin sopivia kohteita ovat yleiset alueet, kuten metsiköt, teiden pientareet, pysäkit, joen ja purojen varret. Talkoissa kerätään pois luontoon kuulumattomat roskat. Ilmoittaudu mukaan talkoisiin 4.4. ­ 29.4. välisenä aikana soittamalla Staran asiakaspalveluun puh. 09-31039000. Talkoolaiset saavat lainaksi jätesäkkejä ja roskapihtejä. Kaupunki hoitaa roskien poisviennistä. Tahdon tässä kiittää henkilöä, joka jo toisen kerran vaivautui laittamaan hopeisen tekokuusen Kaarelantien päässä olevaan kiertoliittymään. Se oli Jouluna mieltä nostattava koriste. Heikki Hietanen Puheenjohtaja Kaarelan omakotiyhdistys Avoinna ark. 10-18, la 10-16 Puh. 09-773 2376, 040-511 4544 Muista! Prisman parkki. Viisi taiteilijaa esillä Prismassa KANNELMÄEN PRISMAN toisen kerroksen näyttelytiloissa on esillä viiden kaarelalaisen taiteilijan Kalevi Suurosen (kuvassa), Sinikka Kaustisen, Kari Konttisen, Pietu Tammisen ja Ilkka Vainion maalauksia ja töitä. Kannattaa käydä katsomassa.
• PITÄJÄNMÄKI SOCKENBACKA Pitäjänmäen menneisyyttä netissä ja muistissa Pitäjänmäki-extra 13.4.2011 M Pitäjänmäki on oiva kotiseutu ja turvallinen asuinpaikka MEILLÄ EI OLE PELKOA luonnonkatastrofeista: maanjäristyksestä, tsunamista, tulivuorenpurkauksesta tai suurtulvasta. Suurinta ihmistekoista uhkaa edustava lähin ydinvoimalakin on meistä sadan kilometrin päässä, ja kun tuulet yleensä puhaltavat lännestä itään, mahdolliset radioaktiiviset laskeumat ovat suurempi riski Pietarille kuin Pitskulle. Olen joskus leikitellyt ajatuksella, että julistaisimme Pitäjänmäen ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi ja näyttäisimme omalla esimerkillämme muille mallia siitä, miten tulee toimia maailmanrauhan puolesta. Jostakin on aloitettava rauhantyö Suomen sotiessa Afganistanissa ja pelätessä sellaista osallistumiskutsua Libyan sotaan, josta poliittinen eliittimme ei osaa kieltäytyä; onhan kaksi suomalaista palkkasoturiosastoa parasta aikaa päivystämässä ja valmiina sotimaan EU:n taistelujoukoissa. Olen asunut Pitskussa 40 vuotta, ja sinä aikana Pitsku on vaihtanut ilmettä. Ympäristöämme on stailattu ja ehostettu. Kun muutin alueelle, korkeimmat kerrostalot olivat kolmikerroksisia, mutta tänään kaupunginosamme on urbaani lähiö kerrostalojen autopaikkaongelmineen. Kadut on päällystetty, on tullut kaukolämpö ja pururata, siirtolapuutarha on tehnyt tilaa Kehä I:lle, posti on lakkautettu, kolmesta pankkikonttorista on viety kaksi pois, terveyskeskuksen laboratorio on lakkautettu, Elantoja ei enää ole eikä leipomoa (eikä taksien karttamaa Mätäojan kasinoa); asemakin on niin hieno että siellä ei ole enää paikkaa missä lämmitellä pakkasella. Kehitys kehittyy. Kaikesta kehityksestä huolimatta ei tule mieleenkään muuttaa Pitskusta pois. Jos sellainen ajatus tulisi, se menisi äkkiä mielestä pois, sillä ainakin omakotitaloalueella poismuuttajilla tulisi nopeasti naapureita ikävä; tällaista yhteisöllisyyttä ei ole helppo muualla kohdata. Koulu, kirkko, kirjasto, terveyskeskus ja Tarmo ovat olennainen osa Pitäjänmäkeä, ja niistä me pitskulaiset pidämme kiinni tässä maassa, jossa julkinen valta keskittää, privatisoi, ulkoistaa ja leikkaa erilaisia palveluja tai siirtää niitä tarvitsijoiden ulottumattomiin. Hyvän asumisen puolesta tarvitaan kansalaisaktiivisuutta ja -aloitteellisuutta. Se on kuin itseään puolustaisi. Esko Seppänen issä käytiin vuoden 1944 hallitusneuvottelut, missä on Pitäjänmäen sankarihautausmaa, missä pitäjänmäkeläiset tanssivat sodan jälkeen, miksi ABB on Pitäjänmäellä, missä Olavi Virta on ollut sähkömiehen opissa ja missä Unto Mononen on tienannut eniten rahaa sävellyksillään ja kuka antoi parhaimmat tipit Talin golf-kentällä mailapojille. Vastaukset kaikkiin kysymyksiin löytyvät Pitäjänmäki muistelee sivuilta www.valta.helsinki.fi/ projects/kmuisti/pitajanmaki. Yli seitsemän vuotta on joukko entisiä ja nykyisiä pitäjänmäkeläisiä on kokoontunut Pitäjänmäen kirjastoon muistelemaan millaista elämä on ollut Pitäjänmäellä menneitä vuosina. On käyty läpi koulumuistoja, sota-ajan elämää, harrastuksia, työntekoa, matkustamista ja liikennettä. Tietoa on kertynyt siitä mitä nuoret lukivat 1950-luvulla, millaisia elokuvia katseltiin, mitä kuunneltiin radiosta ja missä nuoriso vietti vapaa-aikaansa. Esiintyjää seurataan tarkkaavaisina. Pitäjänmäki muistelee ­nettisivut ovat osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kansalaismuisti ­projektia. Nettiin kerätään muistitietoa ja valokuvia, joita Pitäjänmäki muistelee sivuilla on kuutisen sataa. Netissä on myös lukuisten pitäjänmäkeläisten talojen tarinoita. Niiden kirjoittajat ovat joko entisiä tai nykyisiä talojen asukkaita. Marttilan Invalidikylässä asunut Raimo Astikainen on kirjoittanut useita muisteluksia perheensä elämästä. Sotainvalidien Veljesliiton Pitäjänmäen osaston historia löytyy netistä runsaine valokuvineen. Muistipiiri kokoontuu Pitäjänmäen kirjastolla tiistaina 19.4. klo 17.30 ­ 19. Silloin muistellaan mistä tuli pitskulaisten perheiden leipä eli missä vanhemmat kävivät töissä, millaisia kesätyöpaikkoja itse kullakin oli, mitä ja missä yritettiin. Kari Palinin Pitäjänmäki-aiheisia maalauksia Kokonaan muistin varalta maalattu näkymä 1950-luvulta. Kyseessä on silloinen Rakentajantien ja Konalantien risteys. Nykyisinhän tästä paikkeilta lähtee Kokkokalliontie. Talin kartanopuiston kivisilta, jonka ylitse kuljettiin vielä 1950-luvulla, kun mentiin Talin venelaiturille. Nordea Pankki Suomi Oyj Nordean asiakkaana voit edelleen maksaa laskusi maksuautomaatilla. Maksuautomaattimme eivät poistuneet ­ ne uudistuivat. Nordean asiakkaana sinä päätät itse, milloin ja miten raha-asioitasi hoidat. nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi Haaga-Kannelmäki, Pitäjänmäki nordea.fi Pitskun asema joskus 1950-luvun jälkipuoliskolla. 1950-luvun näkymä paikkaan, jossa nykyisin Konalantie ylittää Kehä 1:n.
• Pitäjänmäki-extra 13.4.2011 KONALA KÅNALA Kuntoilua ja kulttuuria, retkiä ja uutta tietoa MAANANTAINA JOOGAAN , tiistaina jumpalle ja kokoukseen tai muistikerhoon, torstaina kuntosalille ja ainakin kerran kuussa retkelle tai teatteriin. Irja Kuusela, 81 on valinnut nämä Pitäjänmäen Eläkkeensaajien monipuolisesta ohjelmasta. Irja lähti kaksitoista vuotta sitten tutustumaan yhdistyksen toimintaan. Hän oli paikallislehdestä lukenut pienen ilmoituksen. Takana on monta vuotta johtokunnan jäsenenä ja yhdistyksen sihteerinä. Keväästä toiseen Irjan voi tavata yhdistyksen myyjäisissä arpajaispöydästä. -Minulle on tärkeää, että päivittäin on tiedossa jotain ohjelmaa. Ei tarvitse olla kotona yksikseen. Yhdistyksestä olen saanut uusia ystäviä. Ikää on kertynyt sen verran, että lähimmät työtoverit ja monet läheiset ystävätkin ovat jo kuolleet, kertoo Irja. Irja kertoo aina olleensa innokas kuntoilija. Hän on jumpannut, joogannut, kävellyt ja hiihtänyt. Käveleminen kuuluu edelleen ohjelmaan. Hän käy myös Eläkkeensaajat kokoontuvat parillisten viikkojen tiistaina klo 12 Pitäjänmäen kirkon seurakuntasalissa. Ohjelmassa on aina alustaja ajankohtaisina aiheineen. Joka toinen tiistai eli parittomina tiistaina klo 10 kokoontuu kirkolla Muistikerho ja klo 13 askartelukerho. Lukupiiri on koolla kerran kuussa. Senioritansseja harjoitellaan maanantaisin klo 14 Oulunkylän liikuntahallilla. Irja käy joka tiistai yhdessä muiden yhdistyksen yli 75-vuotiaiden kanssa jumpalla, joka vetävät tehtäväänsä koulutetut vertaisohjaajat eli oman yhdistyksen jäsenet. Ristikossa on meidän kauppa Joulun alla ihmettelin mistä kyläpaikan maistuvien joulutorttujen täyte oli hankittu. Meidän kaupasta vastasi tortuntekijä. Mistä ihmeen meidän kaupasta? KONALAN RISTIKON K- supermarketista on reilussa kahdessa vuodessa tullut monen konalalaisen, pitäjänmäkeläisen ja kauempanakin asuvan oma kauppa. Kauppias Aki Luomanen väittää että hänelle ja kaupan 50 työntekijälle ei riitä tavallinen asiakaspalvelu, vaan he tarjoavat parempaa. Ristikkoon on helppo tulla, parkkitilaa on ulkona ja sisällä hallissa. Aikaa pienessä kaupassa menee ostoksien tekemiseen vähemmän kuin hehtaarihallissa. Vakituinen henkilökunta takaa sen, että asiakas oppii tuntemaan heidät. Yhteistyössä on voimaa Eläkkeensaajat ovat olleet aktiivisesti mukana Pitäjänmäen-Konalan Ikäväki-ryhmän toiminnassa. Kesäisin on yhteisvoimin järjestetty erilaista ohjelmaa. Keskiviikkona 27.4. klo 15 ­ 17 on Palvelukeskus Kotikalliossa Kevättanssiaiset. Soitannollinen kahvilippu maksaa 5 euroa. EKL:n Pe- Kauppias Aki Luomanen. Neljännen polven kauppias Vaikka Aki Luomasen vanhemmat, isovanhemmat ja isoisovanhemmat ovat olleet kauppiaita, ei kauppiaan ura auennut heti. Aki opiskeli Vaasassa kauppatieteitä ja päätyi pankkiin. Ennen pitkää Nurmossa kasvanut mies päätyi Spar-kauppiaaksi Helsinkiin Oulunkylään, missä vierähti yhdeksän vuotta. Kun Spar-kaupan taru alkoi olla lopussa, Aki aloitti neuvottelut Keskon kanssa ja aloitti K-kauppiaana Ristikossa marraskuussa 2008. Oulunkylän liikekeskukseen jäi pieni käyttötavarakauppa Pikkufantti. -Kiinnitämme hyvin paljon huomiota asiakaspalveluun. Valttinamme on hyvä palvelu, erinomainen herkkutori, tuoreet ja asiakkaiden toiveiden mukaiset valikoimat. Henkilökunnan määrä on kaksinkertaistunut reilussa kahdessa vuodessa. Liikkeessä on neljä kokki -koulutuksen saanutta henkilöä, joten neuvoja ruoan laittamiseen saa helposti. Erityisen tyytyväinen Aki Luomanen on kotikeittiön tarjontaan. Päivittäin sata ruokailijaa hakee ateriansa sieltä. Uutena tuotteena ovat valikoimiin tulleet sushit, jotka on tehty Akin kodin lähellä Vartiokylässä. - Ristikossa on mukava käydä, tuumii Maija-Liisa Helin. Valittaa ei tarvitse Kauppa kävelymatkan päässä kotoa, kaikkea tarjolla mitä tarvitaan ja ystävällinen henkilökunta. Siinä syyt miksi Ristokon kaupasta on tullut Maija-Liisa Helinin "kotikauppa". -Ruokaostoksilla en käy juuri missään muualla. Joinain päivinä saatan käydä kaupassa useamminkin kerran. Repussa ei niin isoja ostoksia saa kuljetettua ja kävellen on kätevämpi käydä kaupassa kuin autolla. Enkä ole kovin innokas juoksemaan tarjousten perässä, myöntää Maija-Liisa Helin. -Jos jotain tuotetta ei löydy hyllystä, sitä on heti tilattu toiveitteni mukaan. Tutuksi tulleessa kaupassa on myös helppo käydä ostoksilla ­ ei tarvitse kulkea edestakaisin tavaroita etsimässä. Myyjiltä olen saanut apua aina kun sitä olen pyytänyt. Jos toiveiden mukaista keittolihaa ei löydy hyllystä, sen saa lihatiskiltä suoraan myyjältä. Ostoksilla on myös mukava käydä, kun liikkeessä käy tuttuja ja naapureita. Maija-Liisa tuntee monen muun asiakkaan tavoin asioivansa "meidän kaupassa". Irja Kuusela kuntoilee lähes pävittäin. kerran viikossa toisen yhdistyksen allasjumpassa. Yhdistyksen retket ja matkat ja yhteiset teatteriretket tuovat vaihtelua päiviin. limannin soittavat ja arpajaisetkin ovat luvassa. Kesäkuussa ulkoillaan ja retkeillään, elokuussa lauletaan yhdessä ja silloinkin retkeillään. Tämän vuoden alusta lähtien Pitäjänmäellä on ollut tarjolla maanantaisin aamupäivällä seniorijoogaa. Tilat on saatu Pitäjänmäen Nuorisotalolta. Helsingin työväenopiston läntinen osasto tarttui heti Eläkkeensaajien aloitteeseen ryhmän perustamisesta. Kolmekymmentä innokasta joogaajaa on saanut niveliinsä liikkuvuutta ja lihaksiinsa uutta voimaa. Jo monta vuotta eläkkeensaajat ovat käyneet Reimarlan Fysioterapian kuntosalilla ja vesijumpparyhmä harjoittelee Palvelukeskus Kotikalliossa Kotikallion Fysioterapia ohjaajien johdolla. Leena-Maija Tuominen Lisätietoja Pitäjänmäen Eläkkeensaajien toiminnasta sihteeri Oili Ketolalta puh. 044 206 7242 tai www.yhdistykset.elakkeensaajat.fi joamaan jokaiselle kuluttajalle juuri sitä mikä liittyy hänen perheensä ruokatarpeisiin. Tavoitteenamme on myös kilpailukyinen hintataso. Tarjolla lähiruokaa -Omaa kampanjointia on lihan ja kalan ympärille. Kun Ahvenanmaalta on ostettu muutama karitsa, on kaupassa tarjolla edullista lihaa. Lähiruoalla tuetaan oman maakunnan toimintaa. Mansikat ostamme Nurmijärven tiloilta, missä ne poimitaan kolme kertaa päivässä. Perunat ja porkkanat tulevat Lopelta. Leipää, pullaa ja piiraita tulee pienestä Junnon leipomosta Vantaalta. Pienemmässä kaupassa on helpompi asioida kuin hehtaarihalleissa. Paikoitustilaa löytyy useimmiten helposti joko pihalta tai parkkihallista - kunhan muistaa parkkikiekon. Aki Luomanen kertoo, että järjestelyyn oli pakko mennä. Liian moni ryhtyi säilyttämään autoaan vakitui- Kauppa tehdään joka aamu uudelleen -Kaiken avain on hyvä henkilökunta. Yksin ei pysty pitämään kauppaa pystyssä. Kauppa rakennetaan joka aamu ja päivä uudestaan. Kyse on tuoretuotteista ja niiden käsittely vaatii paljon työtä. Pyrimme tar- sesti parkkipaikalla. Ristikon ympäristö kehittyy koko ajan. Toivelistalla on jalkakäytävien rakentaminen. -Ensimmäisenä vuonna saavutimme myyntitavoitteet, toisena jo ylitimme ne. Kasvua on varmaan luvassa kun lähiseudun uudet talot valmistuvat. Alkuvuodesta asukkaat muuttivat 180 uuteen asuntoon. Se näkyi heti myynnissämme. Onneksi tilamme antavat myöten, uusien kassayksiköiden käyttöönottoon tarvittaessa. Kauppias kertoo tekevänsä kymmentuntisia työpäiviä kuutena päivänä viikossa. Sunnuntaina tulee usein soitettua ja kysyttyä puuttuuko jotain. Aikaa liikenee kuitenkin kuntosalilla käymiseen ja talvisin hiihtämiseen. Kesällä Aki Luomanen rullaluistelee. Kun Aki-isä taannoin kysyi 12-vuotiaalta pojaltaan, mikä tästä tulee isona, oli vastaus selkeä: kauppias. Samanikäinen tytär ei vielä ole varma asiasta. Kouvolaan ja Heinolaan Tänä keväänä Pitäjänmäen Eläkkeensaajien ohjelmaan kuuluu retki Hämeenlinnaan, teatteriretki Kouvolaan, kevätretki Verlaan ja Kouvolan museoihin, kesäteatteriretki Heinolaan. Lähiajan muistoissa on retket Sastamalaan Pyhän Olavin kirkkoon, Mäntsälän Joulumaahan, Riihimäelle ja Turkuun. Yhdessä on koluttu Mäntsälän kartanot. On käyty Mustion linnassa, Brinkhallan ja Louhisaaren kartanoissa, Tuusulanjärvellä, Nurmijärven strutsitilalla, merimuseo Wellamossa Kotkassa, Porvoossa, Naantalissa ja Loviisassa ja tutustuttu Työväen Helsinkiin kiertoajelulla. Kesäohjelmaan kuuluu kylpylämatka tai yhteinen lomaviikko Eläkkeensaajien Keskusliiton Lomakeskuksessa Virroilla. Leena-Maija Tuominen
• PITÄJÄNMÄKI SOCKENBACKA Pitäjänmäki-extra 13.4.2011 Mikko Kääriäinen ­ Pitskun dynamo - Kun olin viidennellä luokalla skolessa, niin pyysin maikalta, että voisinko istua jälkkärin etukäteen? Kerrankin maikka sano, et sä et tuu koskaan jäämään luokalle. - Oonks mää niin hyvä? kysyin. - Et mut ei kukaan katso sua kahta vuotta! Olin kauhukakara. PITÄJÄNMÄEN MONITOIMIMIES, Tarmon tukipylväs Mikko Kääriäistä voisi kutsua niin Pitskun kingiksi kuin Pitskun dynamoksikin. Näin siitäkin huolimatta, että mies asuu nykyisin Konalassa, jossa hänellä on yhdessä Arja Kokkosen kanssa Mikon kahvila-myymälä. Mikko nousi käsitteeksi pitäessään 1970-luvulta lähtien Mikon kioskia Nymanin talossa Pitäjänmäentiellä. Mikon kiskalla kirjaimellisesti melkein ylläpidettiin Pitäjänmäen Tarmoa. Nyt jo kuuskymppisen Mikko Kääriäisen tuntevat kaikki pitskulaiset. Ja hyvin monet naapurikylienkin miehet. Tarmoon Mikko liittyi seitsemänvuotiaana. Jääkiekon ja jalkapallon pelaamisen hän aloitti koulun alaluokilla 1957. Kun Mikko oli pikkukundi, Vihdintien toisella puolella sijainnut Malminkartano oli eronneitten laakso. Porukka kävi uimassa plottarissa, nykyistä S-marketia vastapäätä Honkasuon päässä. Pajamäkeläiset saivat kuonoonsa jengien välisissä. - En ole koskaan kuitenkaan hyväksynyt väkivaltaa. Tämän päivän nuoret ovat yhtä hyviä kuin mekin oltiin. Tosin meidän aikaan ei ollut huumeita. Olenkin valmis auttamaan ketä tahansa, mutta en sellaista, joka ei itse halua päästä kamasta eroon. Mikko sanoo, että nuorina jengissä tehtiin yhdessä erilaisia asioita. Joskus jopa spurguilta poltettiin mökki. - En koskaan tapellut. Kerran nakkikiskalla poliisit veivät nuoria putkaan. Mua otti se niin päähän, että sanoin niille: "Viekää mutkin." Ja nehän veivät. Kohta putkuun tuli nainen. Poliisi huusi sille: "Turpa kiinni huora!" Daami sanoi, ettei lähde pois ennen kuin Mikko pääsee ulos. No, nehän laskivat mut pois. Mikko kertoo parhaimmillaan istuneensa koulussa 150-200 tuntia jälki-istunnossa. Kun mies kymmenisen vuotta sitten puhui rangaistuksistaan lastensa opettajan kanssa, viesti meni perille. Mikon entinen opettaja Raili Mononen kirjoitti hänelle kirjeen, jossa totesi tämän olleen ihanimman lapsen, mitä hänen luokallaan koskaan on ollut. kannattaa Hifkiä, olen heti Jokerifani ja päinvastoin. - Olen huomannut, että monet muutkin haluavat väitellä. Jokainen ihminen on mulle rikkaus ja ajattelen ihmisistä sydämellä. Raha ei ratkaise. Olen myös sitä mieltä, että jos nainen on maksimissaan noin viiden metrin päässä liedestä ja menossa makuuhuoneeseen, se on hyvä. Jos näin ei ole, se on eksyksissä. Pitkän urheilu-uransa aikana Mikko on voittanut jääkiekossa 36 piirinmestaruutta. Parhaana talvena hän saattoi saada kolme kultaa: miesten ykkös- ja kakkosjoukkueessa sekä C-junioreissa. Urheilun lisäksi Mikko on osallistunut aktiivisesti Tarmon järjestötoimintaan. Hän on ollut mm. johtokunnan ja jääkiekkojaoston jäsenenä sekä osallistunut varainhankintaan ja kenttähoitoon. Erityisen merkittävä hänen panoksensa on ollut juniorijoukkueiden valmentajana ja joukkueenjohtajana. Kari Varvikko - Opettaja lähetti minulle myös kultaiset mansetinnapit. Mikon perheessä oli kahdeksan lasta. Isä, jolla oli puujalka piti jöötä, laittoi joskus nurkkaan, mutta ei fyysisesti koskenut lapsiin. Äiti huolehti heistä rakkaudella. Mikol- la itsellään on kuusi lasta. - Urheilu ja elämä on kasvattanut minut sellaiseksi, että en anna helposti periksi ­ vaikka olisin väärässäkin. Olen kaiketi jonkinlainen opportunisti. En vihaa ketään, asiat riitelevät. On kiva kinata. Jos joku Tämä Sanoma ­ryhmä Pajamäessä sunnuntaisin JO VIISI VUOTTA joka sunnuntai klo 17 on Tämä Sanoma AA ­ryhmä kokoontunut Pajamäen seurakuntakodilla. Ryhmän tarkoitus on AA -sanoman välittäminen niille, jotka haluavat lopettaa juomisen. Ryhmän jäsenet haluavat jakaa toipumiskokemuksensa niille, jotka haluavat toipua alkoholismista. Maailman terveysjärjestö WHO ja Suomen Lääkäriliitto ovat määritelleet alkoholismin sairaudeksi. Myös AA:n näkemyksen mukaan alkoholismi on sairaus. Alkoholis- tit eivät kykene hallitsemaan juomistaan, koska ovat sairaita sekä fyysisesti että psyykkisesti. Ellei alkoholisti lopeta juomistaan, hänen alkoholisminsa usein pahenee ja päättyy ennenaikaiseen kuolemaan. Ryhmä tarjoaa jokaiselle, joka haluaa lopettaa juomisen kokemuksen henkilökohtaisen toipumisohjelman toteuttamisesta, henkilökohtaisen tuen ja opastuksen aina kun sitä tarvitaan sekä yhteisen kokemuksen, toivon ja voiman ryhmän kokouksissa, jotka perustuvat AA:n toipu- misohjelmaan. AA ei ole sidoksissa mihinkään aatteelliseen, uskonnolliseen tai poliittiseen suuntaukseen, järjestöön tai laitokseen. AA:ssa käyvä henkilö on nimetön eli anonyymi. Tiedämme, että alkoholisti saattavat torjua tarjolla olevan avun, jos heidän henkilöllisyytensä uhkaa paljastua. Tämä Sanoma ryhmä kokoontuu sunnuntaisin klo 17 Pajamäen seurakuntakodissa Pajamäentie 14. Lisätietoja www.tamasanomaaaryhma.org Akaan-Penttilä ja Karhuvaara Pitäjänmäellä KANSANEDUSTAJA, lääket.kir. tri Eero Akaan-Penttilä ja kansanedustaja Arja Karhuvaara vierailevat Länsi-Helsingin kansallisseniorien kuukausikokouksessa Pitäjänmäen kirkon seurakuntasalissa torstaina 14.4 klo 13. Vieraita haastatellaan politiikan ja eduskuntavaalien asioista ja AkaanPenttilä kertoo myös korvasairauksista ja kuulonhuoltoasioista. Muutakin ohjelmaa on ja yhdessä nautitaan myös päiväkahvit. Tervetuloa mukaan! Avointa toimintaa Pitskun nutassa PITÄJÄNMÄEN NUORISOTALO on yksi Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen nuorisotaloista, joka on tarkoitettu lasten ja nuorten vapaa-ajanvietto ja harrastuspaikaksi. Nuorisotalon vaikutuspiirissä on Konalan-, Pitäjänmäen- ja Strömbergin koulut, joiden oppilaista suurin osa nuorisotalon kävijöistä koostuu. Nuorisotalo (nuta) on tarkoitettu 9-18 ­vuotiaille. Nuorisotalon yhteydessä toimii myös suosittu Pitäjänmäen moottorihalli, jossa nuoret voivat laittaa polkupyörän, mopon tai autonsa kuntoon. Nutan toiminnasta suurin osa on niin sanottua avointa toimintaa. Eli nutan ollessa auki, sinne saa tulla vapaasti olemaan ja tekemään kaikenlaista. Pelimahdollisuuksina on mm. biljardi, pingis, sähly, koripallo, erilaiset lautapelit, Xbox-, PlayStation2- ja Wii-pelit. Ja toki osa nuorista vain oleilee talolla, tekee itselleen ruokaa, katselee televisiota, kuuntelee musiikkia, tekee läksyjä, harjoittelee tanssia tai näytelmää. Pitäjänmäen nutalla pyritään avoimeen ja luontevaan kanssakäymiseen eri-ikäisten ja erilaisten nuorten kanssa. "Omien" 9-18 ­ vuotiaiden kävijöiden lisäksi talolla majailee päivittäin myös 1.-2.luokkalaisten iltapäiväkerhoryhmä ja keskiviikkoisin Lyhty ry:n toiminnassa olevat nuoret käyvät tanssitunneilla salissa. Nutan tiloissa toimii myös kaksi lasten taidekerhoa ja Helsingin tanssiopisto. Ja toimiipa nutalla myös suosittu eläkeläisten jooga-ryhmä! Nutalla on töissä neljä nuorisoohjaajaa, jotka saavat toimittaa nuorisotyön lisäksi kaikenlaisia "muitakin virkoja", joista mainittakoon aikuisen-, kasvattajan-, kuuntelijan-, neuvojan-, isoveljen- ja -siskon virka. Nutalla on voimassa selkeät säännöt. Siksi puutumme kaikkeen huonoon ja tarpeettomaan käytökseen ja toimintaan tarvittaessa, jotta kaikilla olisi turvallista ja kivaa olla. Nutalla on myös asioita, joista nuoret voivat ottaa vastuuta. Nutalla on toiminut nuorten kansainvälisyys-ryhmä (KV-ryhmä) jo kuusi vuotta. Sukupolvet ovat tosin vaihtuneet tuona aikana. KV-ryhmään on päässyt 11-15 ­vuotiaana, ja kuten muussakin toiminnassa, niin virallinen jäsenyys on päättynyt 18-vuotiaana. KV-ryhmän tavoitteena on osallistua ja järjestää kansainvälisiä leirejä eri Euroopan maissa, ulkomaisten nuortenryhmien kanssa. Vuosien aikana KV-leirejä on ollut Puolassa, Italiassa, Suomessa, Espanjassa, Virossa ja Saksassa. Vaikka suurin osa kuluista on katettu avustuksin, ovat nuoret keränneet rahaa mm. pitämällä kioskia nutalla, erilaisissa tapahtumissa ja tekemällä vaikkapa talkootöitä tilauksesta. Mielenkiintoinen vaihtoehto on ollut myös Junnut jeesaa ­ projekti. Nuoret ovat käyneet järjestämässä säännöllisesti ohjelmaa Riistavuoren palvelutalolla vanhuksille ja HOK-Elanto on maksanut tästä palvelusta palkkion nuorten hanketilille, leirikustannuksia var- ten. Näin ovat eri sukupolvet kohdanneet ja jakaneet elämäänsä ja näin nuoret ovat saaneet myös taloudellista tukea leireihin. Vaikka nuoriso-ohjaajat huolehtivatkin nutan toiminnasta, on vuo- sien aikana vapaaehtoisilla aikuisillakin ollut mahdollisuus ottaa vastuuta toiminnasta. Eräs konalalainen Marjatta on osallistunut nuorten lauantai-kahviloiden järjestämiseen nutalla jo yli seitsemän vuotta. Hän on sanonut, ettei yhtään pelota kulkea kaduilla iltamyöhällä, kun paikalliset nuoret moikkailevat häntä kadun kulmissa. Sami Lehto, nuoriso-ohjaaja, pitajanmaen.nuorisotalo@hel.fi
• Pitäjänmäki-extra 13.4.2011 KONALA KÅNALA RISTIKKOON ON HELPPO TULLA! Kauppakeskuksessa sinua palvelevat KAUPPAKESKUS HELSINGIN KONALASSA Ajomiehentie 1 00390 Helsinki www.kauppakeskusristikko.fi Kauppakeskus Ristikko tarjoaa toimivat ja viihtyisät tilat niin yritystoiminnalle, palvelujen ja tuotteiden hankkimiselle kuin leppoisalle vapaa-ajan vietollekin. Keskeisen sijaintinsa ansiosta Ristikkoon on helppoa tulla mistä päin pääkaupunkiseutua tahansa. Kauppakeskus Ristikko sijaitsee Helsingin Konalassa, Vihdintien ja Kehä I:n risteyksessä. Tullessasi Kehä I:ltä käänny Vihdintielle pohjoiseen. Aukioloajat ma-pe 7-21 la 7-18 su 12-18 Kauppakeskus Ristikon tiloissa toimii päivittäistavaraliikkeitä, erikoistavaramyymälöitä, ravintoloita sekä muita palveluja tarjoavia yrityksiä. Ristikon liiketilat sijaitsevat kauppakeskuksen ensimmäisessä kerroksessa. Rakennuksen toiseen kerrokseen on suunnitteilla lisää liiketiloja. y t K-Supermarket Konala Tällä kupongilla ostoksista Alennus voimassa 30.4. saakka. Ei koske pullopantteja, äidinmaidonkorvikkeita, tupakka -ja alkoholituotteita, nikotiinikorvaushoitotuotteita, Veikkauksen tuotteita eikä plussa -tarjouksia. -10% Pikku Faunatar Ristikko puh. (09) 297 6047 Palvelemme ark. 10-20, la 10-16 SOL Pesulapalvelut Erä TIGI-tuotteita Nisseniltä kolmet lasit yksien hinnalla! Pikkutakin pesu Hurtta Junior treenipussi Huhtikuun ajan kantaasiakaskortilla 8,90 Ilman kanta-asiakaskorttia 14,90 -40% TIGI TWEENS Shampoo + hoitoaine 750ml + 750ml 75,Monitehot 175,Yksitehot Hinta sisältää kaiken: näöntarkastuksen, linssit ja kehysket. Norm. 17.80 Tarjous voimassa 16.4. asti 15,- Etu -40% 39,90 (Etusi -70%)
• 14 13.4.2011 Pääsiäisajan tapahtumat 17.4.-1.5. Pitäjänmäen seurakunnassa Palvelukset 17.4. klo 10 Messu ja kirkkokahvit Pitäjänmäen kko Leena Eino (s+l) Jukka Vanne (a) Kylli Ahola (k) Ehtoollishartaus Leena Eino, Kylli Ahola Pajamäen srk-koti 17.4. klo 14 19.04. klo 18 21.4. klo 13 Hiljaisen viikon hiljainen rukous Pitäjänmäen kko Marika Palm Kiirastorstain ehtoollinen Konalan kko Leena Eino, Marika Palm, Lari Kettunen, kanttori ja Sanna Sundström, viulu. Bussikuljetus. Lähtö Pajamäestä klo 12.15-Taavinkuja-Kotikallio-Konalan kko. Paluu Konalasta n. klo 14.15. Kiirastorstain ehtoollinen Pitäjänmäen kko Jukka Vanne, Marika Palm/Leena Eino, Lulu Nenonen, Lari Kettunen ja Sanna Sundström, viulu. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus Pitäjänmäen kko Marika Palm, Lari Kettunen (k) Pääsiäispäivän messu ja juhlakahvit Pitäjänmäen kko Jukka Vanne (s+l), Leena Eino (a), Tapani Saarinen (k) 2. Pääsiäispäivän messu Pitäjänmäen kko Marika Palm (s+l), Haka Kekäläinen (a), Lari Kettunen (k) Messu Pitäjänmäen kko Leena Eino (s+l), Jukka Vanne (a), Kylli Ahola (k) klo 19 22.4. klo 10 24.4. klo 10 E PÄÄSIÄINEN, VUODEN SUURIN HUIJAUS? 25.4. klo 10 dessä on jälleen kristikunnan suurin vuosittainen juhla, pääsiäinen. Mitä tekemistä sillä on meidän elämässämme? Onko se maailmanhistorian suurin huijaus vai Jumalan ihme? Olipa vastauksesi kumpi vaan, tosiasia on se, että pääsiäisen takia on vapaapäiviä normaalia työviikkoa enemmän. Pitkäperjantai ja II pääsiäispäivä saavat aikaan kaksi ylimääräistä vapaapäivää niille, joiden ei tarvitse olla esim. päivystystehtävien takia työssä. Miten me nämä vapaat käytämme? Taxikuskit tietävät, että pääsiäisen aikaan asiakkaat ovat tässä kaupungissa yhtä janoisia kuin jouluna, vappuna ja juhannuksena. Toki juomilla on oma pieni osuutensa alkuperäisen pääsiäisen vietossa, mutta ryyppäjäisiksi ei kiirastorstaina Jeesuksen asettamaa ehtoollista voi kutsua. Entisaikaan ei pitkäperjantaina saanut kodeissa edes leikkiä, koska piti keskittyä ristin kärsimykseen koko perheen voimin. Nykyinen pääsiäisenaika on monissa kodeissa perheen juhlaa ulkoilun merkeissä ja hyvä niin. Riittääkö ulkoilu ja pääsiäispöydän herkut juhlapyhien sisällöksi? Millä ruokimme sielumme? Minä ajattelen, että pääsiäinen on läsnä ympäri vuoden kaikessa kirkon elämässä. Jos Kristus ei olisi ylösnoussut Vapahtaja, turhaan me rukousmyllyjämme veivaisimme. Pääsiäinen on läsnä erityisesti jokaisessa hautauksessa. Pappi laskee arkulle hiekkaa ja sanoo: "Maasta sinä olet tullut, maaksi sinun pitää jälleen tulla. Jeesus Kristus, Vapahtajamme, herättää sinun viimeisenä päivänä." Tyhjä risti julistaa ylösnousseesta Kristuksesta, joka kerran kutsuu meidätkin viimeiselle puomille. Olemmeko me valmiit? Ovatko tilimme tasan suhteessa lähimmäisiin ja suhteessa Jumalaan? Armon aika on yhä olemassa. Siitä kerrotaan lisää jokaisessa kirkossa sanoin ja sävelin, hiljaisuuden ja rukouksen keinoin myös pääsiäispyhinä. Tervetuloa! Martti Pitkänen kirkkoherra lääninrovasti 1.5. klo 10 Muut tilaisuudet 26.4. klo 19 27.4. klo 13 28.4. klo 13 29.4. klo 12 Viikko 17 Ilmaisutaidon ryhmä ohj. Mikko Lammi Lähetyspiiri, Seija Widberg Lähetyspiiri, Seija Widberg Kammarin lounas Konalan kko Pajamäen srk-koti Konalan kirkko Pajamäen srk-koti Rukouspiirit keskiviikkoisin klo 13 Pitäjänmäen kko, klo 17 Pajamäen srk-koti, klo 18 Konalan kko, klo 19 Riukutie 3:n kerhohuone Pitäjänmäen kirkko Turkismiehenkuja 4, 00370 Helsinki Pajamäen seurakuntakoti Pajamäentie 14, 00360 Helsinki Konalan kirkko Kyntäjäntie 4, 00390 Helsinki Siunattua Pääsiäistä! Pitäjänmäen seurakunta Turkismiehenkuja 4, 00370 Helsinki (09) 2340 5600 pitajanmaki.srk@evl.fi www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki
• Pitäjänmäki-extra 13.4.2011 KONALA KÅNALA Hinta-laatusuhde paikallaan! Mikon kahvila-myymälä tarjoaa parastaan · Kokemusta 40 vuotta. Tule maistamaan erikoisleipiä. Maanantaisin luonnonjauheilla valmistettu, · Kesäterassi. juurella nostettu täysrukiinen leipä. KesMikon kahvilaa et voi ohittaa! kiviikkoisin tomaatti- ja kurpitsaleipä. Jo sadat naapurit ja kylänmiehet ovat löytäneet sen! Joka päivä perunarieskaa, seitsemän viljan leipää, sämpylöitä, piirakoita, laaja Avoinna: ma-to 06.00-17.00, pullavalikoima. pe 06.00-16.00. Viikonloput suljettu. Riihipellontie 1, Konala. Kysy tarjouksia ylioppilas- ja äitienpäiväkakuista! Toimitamme tilauksia myös Taksiasemaa vastapäätä. Puh. 09-547 4843, 0400-812180 firmoille. TERVETULOA KOKO JENGI HYVILLE EVÄILLE! Mikko Kääriäinen Arja Kokkonen Ravintola Vaahtera Euro-Intialainen keittiö Tervetuloa syömään Ravintola Vaahteraan Lounas sisältää: · salaattipöydän · pihvit · leikkeet · intialaiset ruoat · pizzat · kebabit · kahvi/tee Lounas Arkisin 10.30-15.00 Lounas Buffet 8,50 Myös À la carte, joka sisältää mm. pastoja, pihvejä, leikkeitä, intialaisia ruokia, salaatteja, pizzoja ja kebabeja. Ravintolassa joka toinen lauantai esiintyy bändi tai sitten karaokemahdollisuus. Aukioloajat Ma-To 10.30-01.00 Pe 10.30-03.00 La 12.00-03.00 Su 12.00-00.00 Pääsiäispöytään es ta ri n Ruoka m luuton AISTI marinoitu JUHL AP P L AMg A A n.1, 2k N 13 HK Viljap n. 1, 8 90 kg Atria naud pa la na , or saan an takuum urea ULKOFIL kg EE 5 Va lio s 80 0 g1 kp l/t alou ra joitu s: 95 kg SISÄ- ja PAISTI T PA AHSuO i om -25 % tia 7,99 kg Ilman kort 11 IRTOK A R 90 kg KIT ANNI O LTE R M ,8 6-5,49 kg ) 1 kg (6 Pr im ul an 50 0 g Kyttäläntie 3, Konala Puh. 09-548 3304 Keittiö avoinna klo 21.00 asti A-Oikeudet 5 49 kpl ia 7,95 kp IM PPU J U H(L A Lkg ) 4, 98 Ar tesa an i -30 % kg ) Ilman kortt l (9,94-7,95 2 49 kpl 6 49 kg www.kesko.fi/vastuullisuus www.k-supermarket.fi Hinnat voimassa to-su 14.-17.4. Ajomiehentie 1, 00390 Helsinki, 0207 705 520 Palvelemme: ark. 7-21, la 7-18, su 12-18 KONAL A
• 16 13.4.2011 Tommy Gun laukoo LUIN TÄSSÄ TAANNOIN lehdestä, mitä erään tämän kevään abiturientin ajatuksissa liikkuu. Miten hän suhtautuu meneillä oleviin kirjoituksiin ja mitkä ovat tulevaisuuden näkymät lukion jälkeen. Tästä muistui elävästi mieleeni oma lukio-aikani, kun joku oli koko ajan hönkimässä niskaan ja luomassa turhia paineita. Suurimmat paineet aiheutuivat tulevaisuudesta ja siitä luulosta, etten olisi mitään jos esimerkiksi lukio menisi mönkään, enkä pääsisi jatko-opiskelemaan. Entäs luovuuteni? Eikö muusikkona voisi tienata elantoaan ja olla tyytyväinen elämäänsä? En voinut käsittää. Keikkailin, ja tein musahommia tasaiseen tahtiin koko lukio-aikani. Koulu meni omalla painollaan hyvin, kun vain ymmärsin suhtautua siihen henkilökohtaisella tasolla oikein. Rehellisesti sanottuna en lukioon mennessä edes tiennyt mihin sen jälkeen haluaisin kouluttautua. Olin kyllä jo rippikoulu-ajoista asti viihtynyt nuorisotyön parissa, lähinnä seurakunnan puolella ja saanut sieltä niin hyviä eväitä elämään, että olisi lähes sääli jos en saisi olla mukana jakamasssa niitä tuleville kasvaville ihmisille. Kahdesta yrityksestä huolimatta, en ole kuitenkaan päässyt hakemaani kouluun. Ei hätää. Tänä päivänä täyspäiväisenä musiikkimiehenä en taannoin päässyt hartaasti hakemaani musiikkilukioonkaan, kahdesta yrityksestä huolimatta. Ei saa jäädä laakereille lepäämään ja masentua. Pitää sukeltaa suoraan käytäntöön. Terveisin Vantaankosken seurakunnan työharjoittelija ja yli sata keikkaa vuodessa heittävä elämäntapa muusikko Tommy Gun. Ps. Tsiigatkaa Caroline.fi -sivuilta meidän bändin viimeset kuulumiset ! Ikiliikkujan elämä kulkee 5-vuotisjaksoissa! Tampereen Pirkka-halli 2011. Veteraanien Suomen mestaruuden korkeushypyssä Olavi sai viime helmikuussa. AURINKOBASAARI Kirpputori Konalassa Pöytävuokra 25/vko TÄLLÄ KUPONGILLA 20 www.aurinkobasaari.fi Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Kannelmäen kukka Avoinna: ma-pe 9.00-17.00 la-su 9.00-14.00 Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261 Kannelmäen kengurulle 129. Suomen mestaruus AIKAA ON TARVITTU, yllä olevassa kuvassa on Olavi Niemellä uusi vuosi 2011 ja uusi sarja M80. Ensimmäinen yleisurheilumestaruus tuli 60 vuotta sitten kolmiloikassa sarjassa M19. Nyt elinkaaren loppupäässä meni lonkan tekonivelen kuntouttamisessa kilpatasolle jokunen vuosi. Tänä vuonna sai Olavi Niemi lisäksi opetusministeriön urheilukulttuurin ansioristin aikaisemmista saavutuksistaan: mm. veteraaniyleisurheilussa 4 maailmanmestaruutta ja 8 Euroopan mestaruutta. Lisänä 18 viimeisen työvuoden lehtimiesura, kolmen urheilulehden päätoimittajana. Sitä ennen merkittävä 30 vuoden ura markkinointiviestinnässä. Kevennystä työelämän ja huippu-urheilun fyysiseen rasitukseen toivat menneiden vuosikymmenten aikana musiikki, säveltäjänä ja pianistina. Akuutti kuulonmenetys pari vuotta sitten pudotti musiikin pois päiväohjelmasta. mutta urheilu jäi. Vuoden 2013 veteraanien MM-kisat Brasiliassa on tällä hetkellä kaukaisin haave, ja työtä riittää, "terveyden ylläpito tässä iässä on kokopäivätyötä", sanoi Olavi haastattelun lopuksi. Ja kohta avautuu taas Eläintarhan urheilukenttä. Siellä järjestetään joka keskiviikko klo 17.30 viralliset korkeushyppykisat. Ei osallistumismaksua ei palkintoja, mutta valtava riemu yhdessä ja jokaiselle riman ylitykselle taputetaan! Tässä kisapäivät elokuuhun asti: TOUKOKUU 4, 11 ja 18. KESÄKUU 1, 8, 15, 22 ja 29. HEINÄKUU 6, 13, 20 ja 27. Järjestäjänä Helsingin Pomppu-ukot r.y., Suomen aktiivisin korkeushypyn erikoisseura. Olavi on esimerkillinen pomppu-ukko! Kuvassa 2011 hallikauden nuorin ja vanhin, Ngozi ja Olavi. Ikäero 72 vuotta ja kummallakin yhtä hauskaa joka kerta kun rima ei putoa! Tervetuloa iloon mukaan, toivottaa Olavi. Kaikki sarjat, lapsista vanhuksiin! Viralliset tulokset, kansainvälisen yleisurheiluliiton, IAAF:n hyväksymin säännöin. Helsingin Pomppu-ukkojen arvostus on vahva, jo 2 olympiavoittajaakin on kunnioittanut näitä kisoja. Valeri Brumel ja Juri Tarmak. Vuosina 1989-91, kun Neuvostoliitto alkoi hajota, Olavi oli mukana Venäjän syntymisen ja Baltian maiden itsenäistymisen urheilullisissa paikallistoiminnoissa. Ja tietysti ekonomina markkinatalouden airuena. Tuttu kohdemaa hänelle, HYVON vei hänen tekstiiliteollisuus-vuosinaan miljoonia alusasuja Neuvostoliittoon. Olavi Niemi on sekä Venäjän että Suomen veteraaniurheiluliittojen kunniajäsen. Merkittävin elämys noilta vuosilta on kun Neuvostoliiton Tokion kisojen olympiavoittaja Valeri Brumel, moninkertainen korkeushypyn maailmanennätysmies, oli toista kertaa IKILIIKKUJA-lehtensä vieraana Suomessa ja heidän ajaessaan keskustasta Mannerheimpatsaan ohi kohti "Eltsua" Valeri yllättäen osoitti patsasta sormellaan ja sanoi "hieno mies!". Ei Olaville urheilukulttuurin ansioristi ole turhasta tullut! Puh. 0400-912146 Hankasuontie 7, 00390 Helsinki Kari Varvikko Ngozi, 8 ja Olavi, 80 vuotta. Viimeinen hallikauden kisa ohi. Eläintarhan kenttä odottaa. 72 vuoden ikäero ei haittaa, molemmilla ilo ylimmillään, niin kauan kuin rima pysyy ylhäällä!
• 13.4.2011 17 Kulttuuriretki Villa Kokkoseen ja Tuusulan puukirkkoon 10.5. Kaarelan Eläkeläiset ry ja Tanotorvi-lehti järjestävät kulttuuriretken Tuusulan puukirkkoon, Villa Kokkoseen ja Koiramäen Pajutalliin Jussilan tilalle tiistaina 10.5. klo 9.00-15.15. kulttuuria, museoaitta, puutarhamyymälä, pajuviljelmät ja lukuisat pajuiset eläinhahmot ym. Retki sisältää bussikuljetuksen, sisäänpääsymaksut, oppaan palvelut, lounassalaatin (lohinizza tai broiler) sekä kahvin/teen ja leivonnaisen. Retken hinta 40;-. Tule nauttimaan ja ota myös puolisosi/ystäväsi mukaan. Tuusulan puinen ristikirkko vihittiin käyttöön vuonna 1734. Järvenpäässä sijaitsevan säveltäjä Joonas Kokkosen taiteilijakodin on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto. Villa Kokkosen koemme sanoin ja sävelin. Koiramäen Pajutallissa on nähtävissä vanhaa Lähtö Kannelmäen ostarilta Vanhaistentie 1 klo 9.00 ja paluu samaan paikkaan noin klo 15.15. Ilmoittautumiset huhtikuun aikana. Kerro samalla kumman salaatin haluat. Taisto Saaresahon orkesteri KaarelaSeuran iltamissa 6.5. Kannelmäkeläisen Taisto Saaresahon orkesteri viihdyttää ihmisiä Kaarela-Seuran iltamissa 6.5.. Mukana mm. harmonikkataiteilija Tapio Rannanmaa. ILTAMAT JÄRJESTETÄÄN Kannel-Krouvis- Eila Puhakka, puh. 0400-876722 Kaarelan Eläkeläiset ry Seija Kuoksa, 045-1323 828 tai Kari Varvikko 0400-447 507 kari.varvikko@eepinen.fi Uusille ja entisille jäsenille toimitesa jo neljännen kerran ja joka kerta tu- taan jäsenkortti, johon sisältyy 10% pa on ollut lähes täysi. alennus ostoksiin Kannelmäen KukasKymmenen euron sisäänpääsymak- sa, ruokaan Kannel-Krouvissa ja parsuun kuuluu hanajuoma. Samalla voit turointiin Hiuspajassa. liittyä Kaarela-Seuraan. Ps. Ota sisäkengät tai ylimääräiset sukat mukaan. "Ahneus tuhoaa - oikeudenmukaisuuden puolesta" - - duunari, ay-mies ja työelämän tuntija - seitsemän tyttären isä - vahva oma kokemus pienituloisen lapsi perheen elämästä 050 469 6205 www.tapiohavasto.fi Helsinki Maksaja: Tapio Havaston tukiyhdistys ry
• 18 13.4.2011 Kirje isältä pojalle SINÄ LÄHDIT ­ MINÄ JÄIN Validia-talossa pääsiäinen tulee vammaisellekin Vammaiset, invalidit ja seniorit nauttivat pääsiäisen aikaan Kannelmäen Validiatalon lounasravintola soittimessa perinteisesti lammasta, broileria, kalkkunaa ja kalaa. Jälkiruoaksi on mämmiä ja rahkaa. Kananmuniakin löytyy. INVALIDILIITON Asumispalvelujen ylläpitämän Validia-talon lounasravintolan ateriapalveluvastaava Sinikka Halonen kertoo, että talossa asuvat 25. erivammaista ihmistä saavat päivittäin monipuolista ruokaa. - Paitsi asukkaille, tarjoamme hyvinvointi- ja ateriapalveluja myös senioreille. Ravintola on avoin kaikille ihmisille, jotka haluavat tulla maistamaan hyvää kotiruokaa. Meillä käy lounaalla ruokailemassa kymmeniä ihmisiä, joista useimmat ovat varmastikin kannelmäkeläisiä. Palvelupäällikkö Päivi Hakkarainen sanoo, että monet ihmiset karsastavat vammaisia ihmisiä. Talon asukkaat ovat kuitenkin itsenäisiä, vaikkakin vammaisia. - Kunnioitamme ihmisten itsemääräämisoikeutta. Jos vammainen Rakas pokani Jussi: Kirjoitan tätä viimeistä kirjettäni Sinulle siunaus- ja muistotilaisuutesi jälkeisenä yönä. On vaikea ymmärtää, että olet poissa. Niin äkillinen ja yllättävä oli siirtymisesi ajasta ikuisuuteen. Olihan Sinulla parin päivän ajan ollut hieman kuumetta ja flunssaa, mutta vastahan juuri kuolemaasi edeltävänä päivänä pyynnöstäsi kävimme yhdessä ulkona syömässä kiinalaisessa. Kaikki oli silloin ihan hyvin, suunnittelit kesäloma-aikojasi ja mökille menoa. Puhuimme tulevista jääkiekon loppupeleistä niin kotimaassa kuin suuresti arvostamassasi NHL:ssa. Yhdessähän me niitä yleensäkin seurasimme, ja toisillemme kesken pelienkin kommentoimme puhelimitse. Ja olimmehan me liki joka päivä muutenkin yhteyksissä keskenämme usein toisiamme tavaten. Sinua menneenä vuonna vaivanneet useat keuhkokuumeetkin oli saatu kuriin tarkoilla tutkimuksilla ja hyvällä hoidolla. Olit ollut töissä ilman niitä ongelmia, jopa ylitöissä, koko alkuvuoden. Sinulla oli työterveyslääkäriaika tilattuna samaksi päiväksi kuin lähdit, ja minä olin luvannut viedä Sinut autolla. Kun sovitusti aamulla tulin kotiisi, löysin Sinut sohvaltasi nukkumassa pää tyynyllä. Järkyttyneenä havaitsin, ettet enää herää. Sinut oli paikalle soitetun lääkärin mukaan kutsuttu pois aamuyöllä. Mitään jälkiä lähtösi syistä ei havaittu. Eikä niitä ole tiedossa vielä alustavan kuolemansyyntutkimuksenkaan jälkeen. Poislähtösi on toistaiseksi täysi mysteeri. Sitä se on ollut laajalle ystäväpiirillesikin, jos kohta minulle ja sukulaisille. Jääneekö asia selvittämättä kauan kestävässä laajemmassakin patologisessa tutkimuksessa, saadaan tietää vasta joskus usean kuukauden kuluttua. Työpaikallesi poismenosi jätti ammottavan aukon, olithan senlaatuisessa tehtävässä, jossa ammattitaitoasi ohjelmistonsuunnittelijana suuresti tarvittiin ja myös arvostettiin. Laaja ystäväpiirisi koki poislähdössäsi ison menetyksen sosiaalisena ja aina kavereitaan auttamaan valmiina jäsenenä. Olit aina valmis auttamaan myös yhdistyksemme Kaarela­seuran toiminnassa silloin, kun tarvittiin. Ja olithan liki koko ikäsi Karhu-Kissat ry:n jäsen , aluksi junioripelaajana, myöhemmin kan- nattajana. Muistotilaisuudessasi oli ilahduttavan lukuisa joukko ikäisiäsi ystäviä, sukulaisten ja tuttavien lisäksi. Itse olen henkilökohtaisesti syvästi kiitollinen laajasta tuesta, jota olen monelta taholta saanut. Se on lievittänyt tuskaa, jota olen joutunut kokemaan. Muistot lapsuudestasi helpottavat myös, vaikka nyt olenkin jäänyt viimeisenä jäljelle meidän perheestämme. Kun menimme maalle mummolaan, kävit aina ensimmäiseksi tervehtimässä hänen karhukoiraansa Mustia. Vasta sitten oli ihmisten vuoro. Naapurin kissaa yritit kouluttaa ylittämään tie oikeaoppisesti ja turvallisesti. Hauskoja asioita ja tapahtumia oli vaikka kuinka. Kerran olimme huonekalukaupassa ostoksilla, kun pieni punainen elefantti tarttui kainaloosi. Se olikin ainoa ostoksemme sillä kertaa. On ilahduttavaa, että päädyit sellaiselle työalalle, jota todella halusit. Voi sanoa, että olit valmistautunut kotioloissa jo vuosikymmenen sille asialle. Kertaakaan et sanonut, että töissä olisi ollut kurjaa, vaikka tehtävät joskus tuntuivat liki ylitsepääsemättömän vaikeilta. Vaikka enhän minä nyt niistä juuri mitään ymmärtänyt, enkä voinut juuri mitään kuullakaan, kun Tiedon hommat olivat niin ulkopuolisilta salattuja. Ajattelutyö tuntui sopivan Sinulle. Itsestäni tuntuu siltä, että tässä nyt lähdettiin ihan väärässä järjestyksessä. Sinulla olisi ollut vielä paljon tekemistä tässä maailmassa. Olen kuitenkin kiitollinen niistä melkein 36:sta yhteisestä vuodesta, jotka saimme elää. Uskon, että Sinullekin jäi hyvä kuva vanhemmistasi. Emmekä me sitäpaitsi itse ole määräämässä päiviemme lukumäärästä, "se on korkeemmas käres", Tuntematonta sotilasta lainatakseni. Meidän on hyvä tässä materialistisessa ja tieteen nerokkuutta korostavassa maailmassamme kuitenkin muistaa, miten vähäiset mahdollisuutemme ovat esim. suurten luonnonkatastrofien estäjinä. Tai niinkuin eräs ajattelija sanoi: Tieteen suurin saavutus on tieto siitä, että maailma on lähes kokonaan muodostunut sellaisesta, mistä me emme tiedä mitään. Lähdit äitisi luo, siellä on hyvä olla. Tulen sitten joskus perässä. Tapaamisiin. Isäsi, Erik Bärlund Kalkkunakastike ja riisi maittavat Harri Hagströmille, jota avustaa syömisessä Päivi Hakkarainen. ei itse pysty syömään, henkilökohtainen avustaja auttaa. Vammaisten palvelutalo on tärkeä paikka monille vammaisille, jotka muuten olisivat yksin kotona. Päivätoiminnassa sellaisia vammaisia, jotka eivät kykene töihin, kuntoutetaan sosiaalisesti ja fyysisesti viisi kertaa viikossa; on askartelua, keskustelua, retkiä, teatteria ym. Talossa asuva cp-vammainen Harri Hagström (38) käy kerran viikossa pelaamassa mm. sählyä. Miehen aktiivisuutta kuvaa sekin, että vain muutama viikko sitten hän yhdessä Invalidiliiton myynti- ja markkinointijohtaja Hanna Aschan kanssa kävi kertomassa eduskunnan päättäjille Invalidiliiton eduskuntavaaliohjelmasta. Ohjelmassa painotetaan mm. sitä, että vaikeavammaisten vammaispalvelulain nojalla järjestetty palveluasuminen, johon kuuluu sekä asunto että apu, on kilpailutusten myötä joutunut vaakalaudalle. Tärkeä sanoma myös oli, että kansaneläkkeen ostovoimasta on huolehdittava, jotta vammaisten henkilöiden ei tarvitse elää koko elämäänsä köyhyydessä. Kari Varvikko Haaveena elämä ilman pankkeja J os olisin nuorempi, perustaisin pankin. Pääomaa tarvittaisiin hyvin vähän ja yhteistyökumppaneita löytyisi helposti. Palvelumaksuja ei kukaan säätelisi eikä työntekijöiden optioita eikä tulospalkkioita. Toimitilojakaan ei tarvittaisi, koska kaikki tapahtuisi netissä. Toinen vaihtoehto olisi elämä ilman pankkeja. Muiden maiden pankit töppäilevät ja kahmivat meiltä kaikenlaista apua pystyssä pysymiseen. Meillä pankit ovat ryhtyneet keräämään avustuksia automaatin käyttäjiltä. Samalla kun "käyn hakemassa rahaa" ja naputtelen koneelle tarvittavat tiedot, tupsahtaakin ruudulle pyyntö, haluanko lahjoittaa euron hyväntekeväisyyteen. Tarkoitusperä on varmasti hyvä, mutta en minä halua sekoittaa asioita. Olen vielä sen verran ei-vanha, että ehdin reagoida ja painaa ei-nappulaa, mutta moni ystäväni ei ole ehtinyt. Euro on vähän rahaa ja Planin kehitystyö tarkoituksenmukaista, mutta haluan itsenäisesti päättää milloin ja mihin tarkoitukseen annan rahani. Ei Plankaan tässä nyt ihan pyyteettömästi ole liikkeellä! Pankista en voi irtisanoutua, rahanahneista hyväntekeväisyysjärjestöistä kyllä! Parhaillaan olemme politiikan kyllästämiä. Vaalien alla politiikkaa ei pääse kukaan pakoon ­ halusi äänestää tai ei. Helsingin ylioppilasteatterin työryhmä kävi viime vuonna Helsingin kaupunginvaltuuston papereita ja teki niiden pohjalta kolme Valtuusto näytelmää. Ryhmäteatteriin nuoret rakensivat näytelmän Eduskunta. Ohjaaja Susanna Kuparinen työryhmi- neen on kaivanut eduskunnan virallisista asiakirjoista ja kansanedustajien puheista uskomattoman kuvan vaurauden uusjaosta ­ näytelmä alaotsikko. Valtuuttamamme päättäjät ovat vielä avuttomampia ja omahyväisempiä kuin tähän asti olen luullut. Karua todellisuutta kuvaa Viirus-teatterin Aurora Helsinki. Työryhmä on haastatellut mielenterveyspotilaita ja rakentanut heidän kohtaloistaan rajun esityksen, jossa ylitse muiden kohoaa Maria Ahlroth anoreksiaa sairastavana nuorena naisena. Elämme kiistatta aika merkillisessä hyvinvointivaltiossa. Kaksikielinen esitys vahvistaa pakkoruotsin kannattamista. Kieliopinnot edistivät esityksen seuraamista. Kielitaidosta oli hyötyä myös Kom-teatterin Vadelmavenepakolaisessa. Arn-Henrik Bomqvist on muokannut Miika Nousiaisen romaanista hervottoman esityksen miehestä, joka haluaa Ruotsin kansalaiseksi. Loistava Juho Milonoff saa katsojan uskomaan, että Ruotsi on maailman paras kansankoti. Samalla kun nauroimme ruotsalaisuuden ihannoinnille, nauroimme myös suomalaisuuden kummallisuuksille. Tarkoituksellisen rosoinen esitys pahvilavasteineen, kaikkineen. Saattaahan olla että hyvinvointivaltion piikkiin menevät Helsingin Kaupunginteatterin hienot lastenteatteriesitykset Kolme iloista rosvoa ja Yökyöpelit. Rosvot (Rauno Ahonen, Paavo Kerosuo ja Eppu Salminen) rosvoilevat ja viihdyttävät pieniä ja vähän suurempiakin katsojia vauhdikkaasti ja kotoisasti. Kaardemumman kaupungissa olisi kiva asua! Toinen keväinen kädenojennus lapsille on Laura Ruohosen Yökyöpelit. Hulvattomista runoista ja loruista on koottu hullunhauska seikkailu. Mahtimummeli (Seela Sella), Agenttinero Naru (Martti Suosalo) ja vauvakaani (Vuokko Hovatta) takaavat ettei aika tule pitkäksi. Höysteenä ilma-akrobatiaa ja hullunhauskaa musiikkia. Lievänä opetuksena ettei turhasta tärkeilystä ja sooloilusta ole mihinkään. Verovaroille kannattaa hakea vastinetta hyvästä teatterista ­ puhumattakaan oopperasta, missä yhteiskunnan tuki/pääsylippu on runsaskätisintä. Leena-Maija Tuominen
• 13.4.2011 19 Kvanttivaras ja avaruuden ihmeet MINUA ON POIKASESTA ASTI kiinnostaneet tieteiskirjat ja osittain myös fantasia- ja seikkailukirjatkin. Niinpä tarttuin mielenkiinnolla Hannu Rajaniemen Kvanttivaras kirjaan (Gummerus, 2011), jota mainostettiin uudenlaisena "...säkenöivänä romaanina tulevaisuuden aurinkokunnasta, jossa Marsin kaupungit liikkuvat, muistot ovat jaettavissa ja aika on kirjaimellisesti rahaa". Hannu Rajaniemi on suomalainen, Britannaissa matematiikkaa ja teoreettista fysiikkaa opiskellut ja siellä Edinburgin yliopistossa säieteoriasta tohtoriksi väitellyt tutkija ja kirjailija, joka kirjoittaa englanniksi. Siis varsin kiinnostava kaveri. Kvanttivaras on hänen ensimmäinen romaaninsa. Se tuo mieleen lähinnä Harry Porter ja Taru sormusten herrasta fantasiakirjat sekä myös uusimpia avaruuteen sijoitettuja tieteisromaaneja, mutta on lukukokemuksena ainakin minulle näitä raskaampi. Kirjassa leikitellään olomuotojen muutoksilla. Ihmiset voivat muuttaa olemustaan ja henkilöllisyyttään kuin avaruudesta tänne laskeutuviksi kuvitellut avaruusolennot. Lisäksi heillä on kyky lukea toistensa ajatuksia, peilata toisten mielikuvia ja muistiaineistoa. Lukijalle tuottaa tiettyä vaikeutta mieltää kenestä kulloinkin oikein on puhe. Marsin asukkaina on erilaisia rotuja, lajeja tai miksi niitä nimittäisi. Näiden olentojen lisäksi on erilaisia robotteja, vainajia (hiljaisia) ja kuolleista herätettyjä sekä herättäjiä. Nämä eri ryhmät käyvät myös keskenään valtataistelua aseinaan erilaiset mielikuvitusvälineet. Sanasto on osittain hyvinkin outoa. Kirjan suomentajan on täytynyt käyttää runsaasti mielikuvitustaan löytääkseen suomenkieliset tai ainakin jotenkin suomelta vaikuttavat ilmaisut. Tapahtumapaikaksi ilmoitetaan Mars, vaikka sitä on lukijan aika vaikea mieltää siksi planeetaksi, jollaiseksi nykyinen tähtitiede ja Marsluotaimet ovat sen meille kuvanneet. Mutta kirjoittaja onkin sijoittanut tapahtumat johonkin etäiseen epämääräiseen tulevaisuuteen. Leikkimielisille ja fantasioista pitäville kirja saattaa olla miellyttävä tuttavuus. Suoraan sanoen minä en oikein päässyt tunnelmaan mukaan. sa on edelleenkin paljon sellaista, mitä emme tiedä. Aurinko, kuu ja tähdet ovat tuttuja. Ne elävät kuitenkin omaa outoa elämäänsä ja vaikuttavat meidänkin elämäämme Maapallolla. Vähitellen ihmisten tietämys avaruuden rakenteesta, tähdistä, planeetoista, galakteista ja niiden liikkeistä ovat täsmentyneet. Tieteen tietämys ja Raamatun kertomuksiin fanaattisesti uskovien aika- ja avaruuskäsitykset ovat jyrkässä ristiriidassa keskenään. Aikaero on häkellyttävä - kuusituhatta vuotta sitten jumalan sanan saattamana syntyneestä maailmasta ja miljardeja vuosia sitten tapahtuneesta ns. alkuräjähdyksestä, joka sekään ei nykytietämyksen mukaan ole mikään absoluuttinen ajan ja maailman alku, vaan eräs havaintoihin perustava vaihe loputtomasti liikkuvassa ja muuttuvassa avaruudessa. Kirja sisältää tiiviin katsauksen tähtitieteen historiaan sekä kuvauksen kilpajuoksusta avaruuteen. Neuvostoliittolaisen Juri Gagarinin lento maapallon ympäri 1962 ja amerikkalaisen Edward Aldrinin ensimmäinen askel kuun pinnalla 1969 olivat kahden supervallan kilpajuoksun tähtihetkiä. Nykyisin maat suorittavat yhteistyötä avaruuden tutkimuksessa mm. kansainvälisellä avaruusasemalla. Lähitulevaisuuden tavoitteeksi asetetaan jo miehitetty lento Marsiin. Tiedemiehiä on kuitenkin nykyisin enenevässä määriin alkanut kiinnostaa kysymys elämästä muilla taivaankappaleilla. Samalla myös entistä kiinteämmin tutkitaan elämän syntyedellytyksiä ja vaiheita omalla Maapallollamme. Tutkimusmenetelmät ja tieteen käyttämät välineet ovat kehittyneet valtavasti sitten Galilein kaukoputken Darwinin luontohavaintojen ajoista. Kirjan lopussa on selventävä piirros tähtitieteen aikajanasta ­ alkuräjähdyksestä - 13,7 miljardia vuotta sitten tähän päivään, jolloin suunnitellaan kuutukikohdan rakentamista. Lisäksi on sanastoselitykset keskeisimmistä käsitteistä. Avaruuden tutkimuksessa riittää todella työkenttää alan tutkijoille. Mutta tämän tutkimuksen sivutuotteina syntyy myös paljon sovelluksia, jotka aikanaan palvelevat arkielämäämme monin tavoin. Yleistajuisuudessa kirja sopii lastenkin käsiin, mutta voin vakuuttaa, että aikuisetkin tähtitieteestä ja avaruudentutkimuksesta kiinnostuneet asianharrastajat löytävät siitä mielenkiintoista luettavaa ja katseltavaa. PAPPIA KYYDISSÄ 30 v. K irjoitan tätä juttua 1.4.2011. Päivänä, jolloin tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun sain pappisvihkimyksen Helsingin tuomiokirkossa sekä virkamääräyksen Kannelmäen seurakunnan ylimääräisen apulaisen virkaan. Tuosta päivästä alkaen olen neljän vuoden ulkomaankomennusta lukuun ottamatta ollut pappina tässä seurakunnassa. Työ on ollut rikasta ja antoisaa. Ajattelen, että pappeus on elämäntapa, joka mahdollistaa sen, että saa olla mukana ihmisten arjessa ja juhlassa sekä ilon ja surun hetkissä. Koskaan ei tarkalleen tiedä, mitä huo- minen päivä tai tuleva viikko tuo mukanaan. Kun ajattelen kuluneita vuosikymmeniä, huomaan, että jotkut asiat ovat olleet läsnä työssäni tavalla tai toisella koko ajan. Tässä niistä TOP 5: 1. kirkolliset toimitukset 2. rippikoulu 3. seurakuntaneuvosto (hallinto) 4. yhteydet (ylös ja sivuille) 5. Tanotorvi Olen työelämässä tilanteessa, jossa etukaarre aukeaa, mutta kalkkiviivoille on vielä matkaa. Kolmekymmentä vuotta sitten annettu pappeus säilyy joka tapauksessa työmarkkinaosapuolista riippumatta niin pitkään, kun armon päiviä kohdalleni suodaan. Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi KARTANOMESSU joka toinen su klo 12 Malminkartanon seurakuntakodilla (Vellikellonpolku 8). Kirkkokahvit. 8.5. Aili Raitavuo, Kari Härkönen. HILJAINEN VIIKKO JA PÄÄSIÄINEN KANNELMÄEN KIRKOLLA · Palmusunnuntain messu su 17.4. klo 10, Virpi Koskinen, Anne Myllylä · Virrestä voimaa su 17.4. klo 18 kirkossa. "Käykäämme nyt Jerusalemiin!", Hiljaisen viikon virsien äärellä Anne Myllylä ja Aili Raitavuo · "Pienen aasin askelissa" ­pääsiäisvaellus ti 19.4. klo 18 ja klo 19. Kesto n. 40 min., sopii kaikenikäisille. · Runon koulun ehtoolliskirkko kiirastorstaina to 21.4. klo 12, Virpi Koskinen, Kari Härkönen · Kiirastorstain ehtoollinen to 21.4. klo 19, Aili Raitavuo, Anne Myllylä · Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 22.4. klo 10, Kaisa Hirvonen, Sirkku Rintamäki · Pääsiäispäivän messu su 24.4. klo 10, Nina Rajamäki, Anne Myllylä. Kirkkokahvit. · Pääsiäispäivän kartanomessu Malminkartanon seurakuntakodilla (Vellikellonpolku 8) su 24.4. klo 12, Virpi Koskinen, Sirkku Rintamäki. Kirkkokahvit. · 2. pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus ma 25.4. klo 10, Riitta Järvinen, Sirkku Rintamäki Pääsiäismyyjäiset la 16.4. klo 11­13 kirkolla. Leivonnaisia, käsi- ja rottinkitöitä, pääsiäiskoristeita ym., arpajaisia, buffetissa keittoa, kahvia ja pullaa. Järj. Lähetys, Kannelkellot, Kannelmäen Martat, Näkövammaistyö. Pääsiäistervehdykset yksinäisille ke 27.4. klo 15.30­19. Tervehdysten viejäksi voi ilmoittautua viim. 15.4. diakoni Tiina Railolle, p. (09) 2340 3853. MESSU sunnuntaisin klo 10 Kannelmäen kirkossa. Kirkkokahvit. 1.5. Olavi Hatakka, Sirkku Rintamäki, 8.5. Kaisa Hirvonen, Sirkku Rintamäki. VIIKKOMESSU keskiviikkoisin klo 19 Kannelmäen kirkossa 27.4. Kaisa Hirvonen, Sirkku Rintamäki, 4.5. Aili Raitavuo, Anne Myllylä, 11.5. Ylistysmessu, Markus Ek, Kari Härkönen. KIRKON AVOIN AAMUPYSÄKKI joka toinen tiistai klo 9 kappelissa ehtoollinen, jonka jälkeen aamiainen (hinta 1 e) seurakuntasalissa, 26.4. Virpi Koskinen, Heli Salo, Sirkku Rintamäki. Hei tytöt ja pojat! Syke-leiri 20.­ 25.7. Partaharjulla. Tervetuloa mukaan 10­14-v. tyttöjen ja poikien suurleirille yhdessä meidän ja muiden seurakuntien kanssa. Majoitus omassa tai seurakunnan teltassa. Luvassa monenlaista mukavaa upeissa Partaharjun maisemissa Pieksämäellä. Leirimaksu 80 euroa sis. matkat, ohjelman, ruuat, vakuutuksen ja telttamajoituksen. Mukaan mahtuu 20 leiriläistä. Ilm. ke 13.4. klo 16 alk. sähköisesti www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Lisätietoja Pekalta, p. (09) 2340 3851. Jos käytössäsi ei ole nettiä, ilm. puhelimitse Pekalle ke 13.4. klo 16­18. Mainitse ilmoittautuessasi jos majoitut omassa teltassa. Terveisin Kaija Aalto, Pekka Haanpää ja isoset. SYKSYN 2011 PÄIVÄKERHOIHIN ILMOITTAUTUMINEN 1.­30.4. sähköisesti www.helsinginseurakunnat. fi/kannelmaki. Tied. aila.pihlajavesi@ evl.fi, p. (09) 2340 3803. KANNELMÄEN SEURAKUNTA, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi, www.helsinginseurakunnat.fi/ kannelmaki Avaruuden ihmeet Gummerukselta on ilmestynyt toinenkin avaruuden ihmeitä koskeva kirja Louie Stowell ja Peter Allen Avaruuden ihmeet (Gummerus 2011)- niminen kirja. Edellä mainittuun kirjaan verrattuna tämä on yleistajuinen esitys avaruuden tutkimuksen tämänhetkisestä maailmankuvasta. Kirjan runsas ja selkeä kuvitus on Peter Allenin käsialaa. Suomennos Susanna Paarma. Kirja on painettu Kiinassa. Kirja alkaa kuvauksella miten ihmiset ovat tuhansien vuosien ajan tarkkailleet tähtitaivasta ja miettineet mihin tähdet katosivat päivän ajaksi? Miksi aurinko tuntui kesällä kuumemmalta kuin talvella? Nykyajan tiedemiehet esittävät yhä uusia kysymyksiä ja löytävät niihin vastauksia. Silti avaruudes- Oiva Björkbacka LAINVALVOJA EDUSKUNTAAN Tomi Sevander polii poliisi, rikostutkija, varavaltuutettu, rakennuslautakunnan vpj. Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi. MYYRINKIRPPIS Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri Av. ma-pe 10-18, la 10-15, su 11-15 Puh. 488 600, 045 113 9932 · Tuloerojen kasvu ja köyhyys luovat myös rikollisuutta · Maahanmuuton haasteisiin löydyttävä ratkaisut Haagan Ty Asioiden ytimeen www.tomisevander.fi
• 20 13.4.2011 Meiltä Bonusta S-Etukortilla! Bonus karttuu laajasta valikoimasta laadukkaita ja turvallisia apteekkituotteita. Uutisia on Taiteilijat, joita on Tennispalatsissa mukana 18 kpl, ilmaisevat nykypäivän ilmiöitä ja korostavat feministisyyttä. Mutta hierarkkisuus saa näpäyksiä sormilleen. Jopa Intian naistenulkoisista tunnusmerkeistä luovutaan näyttelytöissä. Kokonaisvaikutelma näyttelystä on myös, se on humoristista sekä positiivista. Vai mitä sanotaan, kun patsashahmona käytävällä on polkupyöräilijäksi puettu nukke, mutta tämä peitteenä on 500 rannekellon numerotaulua.. Laajat lisätiedot: www.helsingintaidemuseo.fi noman: "Olen onnekas kun olen hengissä". Mustaine tarkoittaa ilmaisulla tammikuuta 2002, jolloin Davella oli painolastinaan alkoholismia, huumeriippuvuutta, asunnottomuutta, sielua musertaneita ammatillisia ja taiteellisia takaiskuja. Parantolakeikkoja ja käynti lähellä kuolemaa. Tätä ennen Dave Mustaine oli jo huipulla, heavy metal-genren suosituimpiin kuuluvan Megadeth-yhtyeen perustaja, sen nokkamies, laulaja, lauluntekijä ja kitaristi sekä tosiasiallinen toimitusjohtajakin! Kun Megadeth-yhtye tunnetaan ainakin nuortenpiirissä Suomessa, niin teoksessa lukija saa täydellisen selonteon yhtyeen vaiheista, missä on myös ollut vuoristoradan grafiikkaa. Mustaine myöntää, että takaiskujen kokeminen on toisaalta luonut kunnianhimoa, miten muutoin Dave olisi selvinnyt Metallica-potkuistaan? Olisiko aikanaan Mustainen kokema köyhä ja väkivaltainen lapsuus sittenkin tietyssä vaiheessa antanut voimia päästä eroon menneisyydestä? Kun Mustainen runsasvalokuvainen kirja oli ensipäivän myynnissä, niin siinä Kolmen Sepän läheisessä kirjakaupassa, missä Mustainenkin oli paikalla, jonossa oli alkuaan pituutta kymmeniä metrejä. Kustantajan muusta tuotannosta sekä Mustainesta lisää: www.paasilinna.fi Readmelta on myös Pertti Kukkosen "Aktiivinen kohdevenyttely". Kukkonen esittää, että venytellään vain 2 sekuntia, jolloin elimistön vastareaktio venyttämiseen ei ehdi käynnistyä. Tämän jälkeen toistetaan venytys 8-10 asennossa, joissa lihas on täysin rento. Rento lihas näet venyy turvallisesti ja tehokkaasti. Kirjassa on kymmeniä esimerkkikuvia ja niiden mukana on kuvan esittämän liikkeen merkitys ja vaikutus. Erityinen tietosarja on aktiiviurheilijoille ja myös oma kuvasto teksteineen kuntoliikkujille. Readme-kirjoista lisää: www. readme.fi TV:stäkin tuttu sulava- ja hienokäytöksinen Turun yliopiston professori Matti Wiberg on monien vuosien uutteran työn tuloksena saanut valmiiksi teoksen "Politiikan sanakirja. Inhorealistin versio" (Siltala kustannus). Teoksessa on noin 12 000 hakusanaa. Kansilehti kertoo myös, että tunnettu murresanakirjojen, yms. tekijä Kalevi Koukkunen on myös mukana! Jos monta kertaa Wibergillä on selityksenä huumorin vilke silmäkulmassa, niin kyllä täysin vakavaa tietoa on suurin osa. Erityisesti tv-toimittajien ja dokumenttien tekijäin kannattaa oman etunsa vuoksi tutustua täsmätietoihin. Kirjan valikoima on runsas ja juuri monipuolisuus on sen kiinnostavuuden tae. Otetaan esimerkki kaskupuolelta. Englantilainen lyhenne: ABBA = Anyone But Bush Again. (kuka tahansa muu kuin Bush uudelleen)? Parasta mitä rahalla saa = Matti Vanhasen II hallitus. Tekijä ottaa lukijain tietämiä tai keksimiä yleisesti tunnettuja/käytettyjä sanontoja. Sillä politiikan kieli elää ja muuttuu. Ehdotusosoite on : wiberg@utu.fi Parhaista on luvassa kirjapalkinto, sillä Wibergin tuotanto käsittää yli 30 teosta. Varaudu kevään allergiakauteen. Neuvot saat apteekista. Apteekki Isokannel HYVÄN OLON MAAILMA Kannelmäen kauppakeskus/Prisma 2. krs., ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-16 puh. 4778010 PÄÄ-ASIAA! Tyyli on tukassa! alk. 19,- LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 TIEDOTUSVÄKI perehdytettiin Satakunnan ja Varsinais-Suomen pelloilla tapahtuvaan ekologisesti kestävän kehityksen mukaiseen Apetit ­kasvisten tuotantoon. Kyseessä on suurtuotanto, sillä 140 sopimusviljelijää noudattaa tarkoin sovittuja viljelemisehtoja sekä sen sääntöjä. - Myyntiin tulee vuosittain noin 31 miljoonaa kiloa perunaa, hernettä, pinaattia, lanttua, palsternakkaa, mukulaselleriä ja punajuurta, kertoi kenttäpäällikkö Timo Mäki Apetit Pakaste Oy:stä. Kun tuotteet ovat saaneet ostajien kasvavan hyväksynnän, on syytä luonnehtia markkinointia, että me tunnemme viljelijämme ja nämä tuntevat meidät sekä kuluttajienvaatimustason, jatkoi Mäki. Tuotteiden laatu perustuu tarkkaan valvontaan, näyteottoihin ja jatkuvaan kehityksen testaukseen. Esimerkiksi porkkanan pahinta tuholaista porkkanakemppiä tarkkaillaan liimapyydyksillä! Kuorittavien tuotteiden pakastusprosessi alkaa kasvisten pesulla, minkä jälkeen on kuoriminen, ryöppäys ja pakastus. Tämä tuotantovaihe kestää vain puoli tuntia. Hellävarainen käsittely pitää prosessi säilyttää pakastevihannesten rakenteen ja vitamiinit sadonkorjuun tuoreina. Kuvassa toisen polven sopimusviljelijät vuodesta 1995 lähtien, aviopari Marja-Liisa Luoto ja Mika Luoto Säkylästä. Kaikki kuvat: Runstén. Ruokareseptejä löytyy: www.apetit.fi PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita FINNAIR ja USAsta American Airlines lentoyhtiö antoivat 17.3. oivan näytteen, miten näppärästi ja asianmukaisesti solmitaan rinnakkaistoiminta kahden pätevän toiminimen välillä. Miten myös avartavasti asia kerrottiin monitahoisesti mutta joustavasti tiedotusväelle. Tulos on tämä: Edellä mainittujen yhtiöiden yhteistyö alkaa tulevana kesäkautena päivittäisinä suorina yhteyksinä Helsingistä Chicagoon. USAsta lento lähtee klo 15.40 ja on perillä klo 8.30. Paluuvuoro Helsingistä lähtee 14.00 ja on perillä 15.20. Uusi reitti mahdollistaa 43 uutta jatkokohdetta Pohjois-Amerikassa! Vuorokoneena on Boeing 767. - Olemme tyytyväisiä, sillä nyt pystymme tarjoamaan asiakkaillemme uuden kohteen sekä loistavan, laajenevan reittiverkoston, luonnehti alan toiminnasta vastaava Paavo Virkkunen (Finnair). Ja jatkoi: "Meillähän on muutoin päivittäinen oma yhteys kesäkautena New Yorkiin sekä viidesti viikossa Torontoon, Kanadaan". Esitettyä järjestelmää kutsutaan oneworld-allianssiksi ja Finnairin mukana ryhmässä toistakymmentä kansainvälisesti merkittävää lentoyhtiötä. ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 FREE-TOIMITTAJA Satu Väisänen, jolla on taustana myös kuntohoitajan koulutus sekä kuntosaliohjaajan koulutus, on myös omakohtaisten kiputilojen perusteella kirjoittanut kaikille selkäkivuista kärsiville selkokielisen oppaan; "Selkä-helvetti. Kokemuksia ja parannuskeinoja selkäkipuisille" (kustantaja: Readme.fi). Satu Väisänen perustelee kirjansa tekemistä sillä, että tarvitaan myös kuvauksia ja kertomuksia potilaan näkökulmasta. Kun kertoo oman tarinansa, niin näistä oivalluksista voi olla hyötyä sellaiselle, joka myös joutuu kokemaan selkäkipua. Teos tuskin loukkaa millään lailla lääkäreitä ja muuta hoitoväkeä, vaikka Väisänen sanoo, että teorialla ja käytännöllä on joskus merkittävääkin eroa. Toisaalta tämän selkäkirjan lähde- ja viiteaineistona on tukemassa toistakymmentä teosta. Hyvin kuvitettu sanavalmis kirja. MAAILMAN kuulu rocktähti Dave Mustaine kävi Kustannusosakeyhtiö Paasilinnan vieraana ja muidenkin julkisten esittäytymisten alkuna oli lehdistön vastaanotto 17.3. Harvoin tapaa niin rehellistä kertojaa tai oman elämänsä paljastavaa henkilöä, kuin Dave Mustaine oli Helsingissä. Tietenkin esittäytymiselle ulottuvuutta antoi Mustainen julkaistu kirja : "Heavy Metal muistelmat". Muistelmissa on kyllä mukana ammattikirjoittajakin, best sellereitä tuottanut Joe Layden. Näitä teoksia on tähän mennessä yli 30. Tilaisuudessa Dave Mustaine toisti erään kirjansa keskeisen sa- HELSINGIN TAIDEMUSEON Tennispalatsissa menee toukokuun loppuun asti erikoinen ja mielenkiintoinen näyttely SAMAAN AIKAAN INTIASSA". Intia elää, taloudellisesti nousun kautta ja erityisesti keskiluokka vaurastuu. Intian UM mielellään kertoo maan olevan suurimman demokratian, mikä kyllä on totta, sillä monipuoluevaalit käydään laillisin menoin. Ilman mitään pakote mekanismia. Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu Leevi ry. www.leeviry.net Pekka Vanhala Hellikoti ­ läheisyyttä ­ yksityisyyttä Helsingin Pohjois-Haagassa sijaitseva Hellikoti on vaihtoehto perinteiselle ikäihmisten palveluasumiselle. Hellikodissa on kaikilla asukkailla oma huone ja kylpyhuone. Lisätietoja ja hakemuskaavakkeita saat Leevistä puh. 09-25391 400/Heli Lahtinen. Spring Brake 2011 Kevättapahtuma 16.4. Kannelmäessä LAUANTAINA 16.4. Kannelmäen nuorisotalolla järjestetään toimintaa täynnä oleva kevättapahtuma 9-18v nuorille. Tapahtuman järjestävät 1015 -vuotiaat ANSA (Aktiiviset Nuoret Stadin Asialla) -nuoret. Tapahtuma järjestetään klo 1420 9-18-vuotiaille nuorille. Tapahtuman jälkeen nuorisotalo on auki 13-18 -vuotiaille normaalisti klo 22.45 saakka. Ohjelmistossa on avointa toimintaa, johon kuka tahansa voi hypätä mukaan milloin haluaa, kuten tanssityöpajoja, vaatteiden tuunausta, pelejä, kasvomaalausta, graffitin piirtämistä sekä tyttöjen toimintaa. Kaikki ohjelma on ilmaista eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Nuorten pitämä kahvila on auki koko tapahtuman ajan. ANSA -nuoret ovat Haaga-Kaarelan alueella nuorten vaikuttajaryhmä joka vuosittain pyrkii vaikuttamaan nuorten asioihin alueellaan. Nuoret kokoontuvat kuukausittain alueen nuorisotaloilla. Lisätietoja: Essi Junikka/Nuoriso-ohjaaja, Haagan nuorisotalo, puh: 0931071716, essi.junikka@hel.fi Vastaukset tusina-aivoille 1. Taskubiljardi 2. Taskulamppu 3. Aputyömies 4. Räkäklöntti 5. Heittää kepillinen (vodaa,vettä) virtsata 6. Kioski 7. Litistää, puristaa, hyväillä 8. Avain 9. Ryyppy 10. Nojatuoli 11.Voittaa rahapelissä 12. Maalainen Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981 HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen Tervetuloa! Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa.
• 13.4.2011 21 TOIVO KOTTARAINEN Nyt Kottarainen on ihan wapputuulella, vaikka pääsiäistäkin pitelee... - Minkälaiset ovat vappuhousut? - Simat edessä ja rusinat takana. + - Millainen on tosimiehen pääsiäinen? - Hän jahtaa tipuja täydessä mämmissä, herää aamulla noita-akan vierestä ja miettii minkälainen yllätys munassa mahtaakaan olla? + - Miksi Ilkka Kanerva osti viikatteen ja ruohonleikkurin Johanna Tukiaiselle? - Ilkka halusi, että Johanna pitää puutarhansa kunnossa. + Rakkaustesti: Pistä muijasi ja koirasi pariksi tuntia autosi takaluukkuun. Kun avaat luukun, kummalla on iloinen ilme? + - Miksi miesten palkat eivät riitä mihinkään? - Koska taloustutkimusten mukaan naiset saavat 2/3 miesten palkoista. + - Mikä on feministien lempilaji yleisurheilukilpailuissa? - Miesten seipään heitto. + - Miksi blondi huutaa puhelimessa: - En tuu! En tuu! - Koska puhelimesta kuuluu: - Tuut, tuut. + - Mitä mummot tekevät päivätansseissa? - Ottavat tilaisuudesta vaarin. + Tutkimusten mukaan avioparien suosituin seksiasento on koira-asento: Mies istuu ja kerjää.Vaimo kääntyy kyljelleen ja leikkii kuollutta. + Miksi Ruotsissa juodaan enemmän punaviiniä kuin muita alkoholijuomia? ­ Ruotsalaiset luulevat ettei se näy veressä. + Mitä rautakauppias sanoi myymälävarkaalle? ­ Älä ota pulttia. + Mikä erottaa teekkarin diplomi-insinööristä? ­ Teekkarin katsotaan olevan valmis DI siinä vaiheessa, kun hänelle valkenee, ettei kaikkea ilmaista viinaa ole pakko juoda. + Mitä nymfomaani totesi helteellä? ­ Saisipa sataa. + Mies tuli apteekkiin. ­ Tusina kondomeja, mutta mustia. Minulla on näet suruaika. - Valitettavasti meillä ei juuri nyt ole mustia, mutta ottakaa kaikkein pienintä kokoa. Silloin voitte vetää ne puolitankoon! + Matti, joka tulee myöhään kännissä kotiin, yltympäri huulipunan jäljissä ja haisee naisen parfyymille, läpsäyttää vaimonsa takamukselle ja sanoo: "Sä oot sitten seuraava!" + Vaimo oli makuuhuoneessa sängyssä lukemassa kun Ville käveli makuuhuoneeseen puhallettava lammas kainalossaan. "Tässä on se lehmä, jonka kanssa harrastan seksiä kun sulla on päänsärky." "Toi on kyllä lammas", vaimo kommentoi. "Mä puhunkin nyt lampaalle",Ville vastasi. + Karhupuiston kahvio. Nalle å Guni Perinteistä vappua! "GUNI HEI, ootko funtsinu vappuu? Nykyäänhän kuulemma jengi bilettää vappuu silleen sivistyneesti." Froogas Nalle, duunista himaan tullessaan. "Sivistyneesti, siis meinaat, ettei vedetä lärvei, vaan divataan skumppaa fiinisti pikkurilli törönä." Kuittas Guni. "Varmaan nää gamlat perinteet handlaa nääkin bailut." Jatko Guni. "Mut , mites ois, Nalle kulta, jospa minnailtais gamloja?" "En oo ihan varma muistanks mä viimestäkään." Mutis Nalle. "Sulla taitaaki olla jo jotain redinä." Jatko Nalle. "Dallaaks kommarit vielä Hagiksesta Senaatintortsalle, vai onks sekin enää vaan demareiden hardareilla?" Froogas Guni. "Demarit dallaa Steissiltä Mäntymäelle ja stuidut luudailee Kaivarissa, skumppalestit messissä." Sano Nalle ja jatko: "Alaikäset varmaan jossain Stadin skutseissa dokaa pussibissee ja lähtee sit heiluu Lintsille ja Kauppikselle." Kesken pamlaamisen, dörtsinklogu ringas. "Tseenare, Nalle å Guni! Mä saapu just Kanarialta, jette guta reissu, mul oli siel pari friidu fölis." Tulija oli Lefa, härmänhurri Stadinkundi, joka pamlas kotimaisten lisäks viittä muutakin kieltä ja tietty myöski Stadin slangii. "Mist te pamla, ku Nalle viisa noi tärkee?" Froogas Lefa. "Vapusta!" Möläytti Nalle ja Guni yhtaikaa. "Jaa, et Valpurist, mut mist te tsenna mun mun systeri, hun budja Köpis jo parikyt suvi." "Eiku vappubailuista ens viikonloppuna." Sai Guni sanottuu skriinauksen välistä. "Jaa, et se vappen. Viimeks ungen oliki aika hönös, skoudeki sai lestist nuppi å Meksiko ambassadöri meinattiin brenna Kampis."Pamlas Lefa, öögat rundina. "Suurlähetystö, ei suurlähettilästä ja sekin oli vaan joku snadi soihtu, joka brennattiin siin niiden byggan edustalla." Guni sai väliin pamlattuu. "Kyl munki mielest jengi remuttaa vappuu nykyään vildesti stydimmin, ku me ennen." Innostu Nallekin. "Justhan sä pamlasit, et jengi bailaa vappuu nykyään sivistyneesti." Huomautti Guni. "Niin, mä tarkotinki stuidui, hurrei ja muita akateemisii." Pakitti Nalle. "Eiks teekkari doka vilt stydimmi ku ruodikse kapu å baila ku fan, hela vappen." Funtsi Lefa. "Mites te hurrit fiiraatte vappuu?" Utsi Guni Lefalta. "Doka, skruuda å sjunga härski vappusjungi. Moron vi ha sillis, skruda många sortti silli å diva shottis." Innostu Lefa. "Joo, silliä kullekin." Hirnu Nalle. "Turpa umpeen Nalle, sä oot nyt selvaä, noi pamlikset saa jäädä vappuun, ku kaikki on iha lärvit, niin sit se voiski ehkä snadisti skriinattaa." Kivahti Guni. "Meinaatteks te dalla vappumarssi?" froogas Lefa. "Mun faija roudas meidät skloddit aina Hagikseen, mut ku faija alko pamlaa toverien kanssa, nii mä ja broidi shingrattii haneen." Alko Nalle muistelee. "Meillä ei vappuna marssittu, eikä muullonkaa, vappupäivänä mentiin famulle vappulounaalle, tsiigattiin korkeintaan telkkarista vappumarssii ja sillonki famu tsidu punasta, vaik oli mustavalko telkkari." Muisteli Guni. "Vappusjungei, mä en tsennaa yhtkää, paitsi sen Rullaati rullaa ja ku faija pierussa alko sjungaa kansainvälistä." Minnaili Nalle. "Mun faijan systerit sjungas Vappulaulua, Kuulaa ja kovaa. Ja iltapäivästä ne sjungaski jo kaikki kevätsjungit, illalla jo jyygelisjunkitki kelpas." Hekotti Guni. "Kuulaa, oliks ne sellasi bulei sporttifriidui å kasta he moukari kans?" Froogas Lefa viattoman näkösenä. "Tarkotin tietty Toivo Kuulaa, dorka, siis se säveltäjä." Tuhahti Guni. "Vi ska dricka hela vappen, sniffa härsken sill på natten. Morse vi dricka bara kraanavatten å spotta ut kattskiten i hatten" Sjungas Lefa buli virne pärställä. "Fyi, Lefa jätetään noiki sjungit vapuks ja tuut meille sillon aattona bailaan perinteistä vappua." Toivotti Guni Lefan tervetulleeks. "Tippabrödee ei sit serveerata, eikä simaa, sattuu oleen gamlisten bileet, voit silti plokkaa ne pari friiduki föliis." Supatti Nalle viel eteisessä Lefalle, ku Guni oli dallannu tsögeen tiskaa borkkakupit. Perinteistä vappua! Teksti ja kuvat: Kai Juhani Jari huomaa vaimonsa pakkaavan matkalaukkunsa, joten kysyy: "Mitä teet?" Nainen vastaa: "Pakkaan tavaroitani ja muutan Lontooseen. Olen kuullut, että siellä maksetaan naisille 400 puntaa siitä mitä olen antanut sinulle ilmaiseksi" Myöhemmin kun nainen on lähdössä, hän huomaa että Jari on myös pakannut matkalaukkunsa. Hän kysyy: "Mihin sinä olet lähdössä?" Jari vastaa: "Tulen mukaan Lontooseen. Haluan nähdä miten pärjäät 800 punnalla vuodessa." + Mies tuli kotiin umpihumalassa aamuyöllä klo 6. Vaimo oli raivoissaan luudan kanssa ovella odottamassa. Mies tokaisi tyynesti: "Olitkos siivoamassa vai lentoon lähdössä?" + Miksi blondit käyttävät alusvaatteita? - Ne lämmittävät mukavasti nilkkoja. + Miksi kutsutaan Tuksun rintojen väliä? - Silicon Valleyksi. + Blondi palautti kauppaan viikko sitten ostamansa wc-harjan. - Kyllä paperi on silti mukavampaa. + - Tiedätkö mikä on tuhlaajapojan vastakohta? - No enpäs tiedä. - Sehän on pihtaajatyttö. Manta odottaa lakkia. Vanhan fabun kysymyksiä 1. Suora sapeli ei mahtuisi käyrään tuppeen. 2. Kerran, koska sen jälkeen leipä ei enää ole kokonainen. 3. Tuli 4. Me rikomme reen. 5. Kärpäset ruokapöydällä 6. Seteliraha 7. Kun vaikenee 8. Kun sillä ei ole takana hampaita. 9. Minä söin koko omenan. (konttikieltä) 10. Kumarreksituteskenteleentuvaisehkollaismaisekkuudellisenneskenteluttelemattomammuuksiissansakaankopahan. 11. Kaunottarettaretta. 12. Lastenkodinkadulla. Vastaukset fabulle 1. Miksi turkkilaisilla on käyrä sapeli?` 2. Kuinka monta kertaa saa kokonaisesta, puoli kiloa painavasta limpusta haukata oikein nälkäinen mies? 3. Syö syömistään, kunnes kuolee. 4. Meri kommer een? 5. Ei niin pieniä pitoja, ettei kuokkavieraita. 6. Mikä raha ei ole pyöreä? 7. Milloin tyhmäkin on viisas? 8. Miksi hevoselle pannan heiniä eteen? 9. Konamintti koinsöntti kokokontti komenakontti? 10. Suomen kielen pisin sana minkä tiedät? 11. Kun äijä luudaa Hietsuun ilman kaunotarta, miten hän käppäilee sinne, kun otat ilman sanan vek? 12. La stenko dinka dulla?
• 22 13.4.2011 Rikospoliisi ei laula Mäntsälän lähileipomo · Täytekakut · Voileipäkakut · Leivät ja leivonnaiset (Huom! Kaikki ruisleivät 100% ruista) Puolueellinen vaalianalyysi äissä eduskuntavaaleissa vaalilupauksia on jaeltu hyvin hissukseen. Liekö neljän vuoden takainen Katainen jäänyt kaikille mieleen kun kylmän viileästi lupasi sari sairaanhoitajalle 500 euron palkankorotuksen kuukausittaiseen tilinauhaan. Neljä vuotta on mennyt ja kauas on kuulemma jääty. Tänä päivänä kun valtion kirstunpohja ammottaa tyhjyyttä, suurimmat lupaukset ovat jääneet asteelle, että mitä ei nyt ainakaan tulla tekemään. Kaikki puolueet puhuvat hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta ja työstä. Joku sentään puhuu oikeudenmukaisuudestakin. Jaettavaa on siis vähän ja pessimisti- N HUOVITIE 7 POHJOIS-HAAGA Terveyskeskuksen vieressä P. 588 4057 Avoinna ark. 8.30-16.00, La. suljettu vänä yhä enemmän esiintymisen, stailauksen, jopa mainostoimiston ehdoilla. Onko tukka hyvin, näkyykö kello, puhuttaako televisiomainos? Asiasisällön epäloogisuuden ja puutteet voi korvata ulkoa opetelluilla vitseillä. On oltava mieluimmin hauska kuin vakava. Siksi vaalit voidaan voittaa tai hävitä viimeisten päivien aikana. Palveleeko se kansaa, onkin sitten jo toinen asia. Demokratiaksi tätä kuitenkin kutsutaan. Tomi Sevander väkivaltarikostutkija kaupunginvaltuuston varavaltuutettu rakennuslautakunnan vpj simmät ovatkin alkaneet muistelemaan 90-luvun leikkauslistoja, vaikkei niistä ääneen ole uskaltaneet puhuakaan. Mitä äänestäjille sitten jää käteen kun mitään ei oikein edes luvata. Tasaverosta on puhuttu siinä määrin, että verot ovat jo alkaneet kuulostamaan saamisilta. Maahanmuuttokeskustelun värikkyys on ollut niin tummanpuhuvaa, että nyt ihan oikeasti Arkadianmäeltä saa paikan joku jos ei nyt aivan täysrasisti niin varttihullu ainakin. Eläkeiästä puhutaan kuin se olisi kaikilla huomenna edessä, ja siitä ei periaatteessakaan lipsuta. Taitettu indeksi kuulostaa tapaturmalta ja siksi sekin pitäisi korjata. Valtion tuottavuusohjelmaa ei näykään te- levisiosta, vaikka tv-lupa kunnossa olisikin. Tuottavuus kun tarkoittaa tosiasiassa karsimista. Progressiivisuus tuskin tuo mieleen laskentakaavan, mitä enemmän sen enemmän. Ja kun kestävyysvaje kuulostaa puolikuntoisen maratoonarin uupumiselta, ei ihme, että moni äänestäjä tekee äänestyspäätöksen pitkälti mielikuvien perusteella. Vaikka internet on nopeuttanut tiedonsaantia, harva äänestäjä kuitenkaan ehtii syventymään edes saatavilla olevaan tietoon tarkemmin. Puolueilla on kotisivut täynnä erilaisia kannanottoja, ohjelmia ja linjauksia, joista suuri yleisö ei tiedä hönkäsen pöläystä. Ja se ei ole suuren yleisön vika. Politiikkaa tehdään tänä päi- ASIOINTIPALVELUA pientavaranoudot ja lähetykset, kaupassa käynnit ym. asioinnit tarpeittenne mukaan 044 2010618 tlmonitoimi@gmail.com VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2 Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615 KIITOS Kiitän kaikkia poikaani Jussia muistaneita hänen äkillisesti poistuttuaan keskuudestamme. Samalla kiitän saamastani vahvasta tuesta, joka suuresti on auttanut ja lohduttanut surussani. Erik Bärlund Äitienpäivämyyjäiset Kannelmäen Eläkkeensaajat järjestää äitienpäivämyyjäiset Kaarelantie 86:n C-portaan viereisessä kerhohuoneessa lauantaina 7.5. klo 10.00-14.00. TARJOLLA: leivonnaisia, käsitöitä, arpoja, kirpputori, buffetista kahvia, pullaa ja tuoreita munkkeja. Tervetuloa! Kaarelantie 86 SIIVOUSTA AMMATTITAIDOLLA KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY Soittajankuja 3, 00420 Helsinki Siivoamme kiinteistöt: toimistot, ravintolat yms. Kysy myös kotisiivouspalveluistamme. Nupro Ay 040-5307256 Kaarelan eläkeläiset toimii keskiviikkoisin klo 13.00 Kaarelantie 86 kerhohuoneessa: · 13.4. Runosuonet esiin, Agricolan päivän kunniaksi, lisäksi terveysasiaa · 20.4. bingo ja jari Jokiluhta käsittelee muistihäiriöitä · 27.4. veteraanipäivä · 4.5. arpajaiset · 11.5. äitienpäivä Bembölessä jäsenille matka ja ruoka masksaa 10 euroa.tervetuloa kaikki mukaan KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 · LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN VALTUUTETTU LUKKOLIIKE KANNELMÄESSÄ LÄHELLÄ SINUA Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 40.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh. 0424468 260 www.lukkorengas.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 Hankasuontie 9 00390 Helsinki Puh. 020 1984 640
• I R U U S S U A V A urin n su me Suo ttu! ava sma Pri Avoinna arkisin 08:00-21:00 Lauantaisin 08:00-18:00 Sunnuntaisin 12:00-18:00 Osoite: Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki suuriavaus.fi K A N N E L M Ä K I