Avoinna arkisin klo 8–19 Tervetuloa! Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt KANNELMÄKI Tervetuloa! Puh. (09) 530 6610 | Soittajantie 1 Avoinna arkisin klo 8-19 | Lauantaipäivystys klo 9-15 (syyskuun alusta toukokuun loppuun) Puh. 020 175 0020 | Soittajantie 1 No 4 15.4.2015 • 51. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen apteekki Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 566 0080 Avoinna ma-pe 8.00-20.00, la 9.00-15.00 Alueesi asiantuntija asuntokaupoissa! JARMO TAIPALE Puh. 040 829 7171 jarmo.taipale@huom.fi www.taipalelkv.fi Huom! ® Taipale LKV Oy Kutomotie 2, 4. krs, 00380 Helsinki tarjoaa pullakahvit Etelä-Kaarelan apteekissa ti 5.5. klo 10-14 Paikalla Mainio Vireen palveluneuvoja. Tervetuloa! Pitäjänmäen kyläpappi ARTO ANTTURI MIA LAINE Syntynyt sakset kädessä Miljoonan legon mies Georg Porokara
2 15.4.2015 Laadukkaasta palvelutiskistämme monipuolisesti kotiruokaa sekä kauden lihaja kalaherkut! Naudan ULKOFILEE Voimassa la 18.4. asti Uudistimme paistopistettämme ja nyt avasimme myös sämpyläbaarin! Uunituoreet IRTOSÄMPYLÄT 1495 kg 499 kg 100 3 KPL palvelemme ma-pe 7-21, LA 8-18, SU 12-18 ISOIN LÄHIKAUPPASI ISO-KAPPA tarjoaa loppuviikkoon Tarjoukset voimassa Ke-Su 15.-19.4.2015 ellei toisin mainita Rajoitettu erä! Valion VOI 150 pkt raj. 1 pkt/tal. CandyKing IRTOKARKIT 599 kg raj. 2 kg/tal. Tai miten olisi Chilija yrttigouda, tuhkaraitajuusto, punakitti-homejuusto... Tilasimme 2 uutta isoa irtojäätelöallasta joten nyt ISO ERÄ! IRTOJÄÄTELÖITÄ 100 kpl raj. 10 kpl/tal. Meiltä myös herkuttelujuustot! MAALAISBRIE 1995 kg Kauppiaat Mari ja Tommi henkilökuntineen toivottavat mukavaa alkanutta kevättä! Kauppiaat Mari ja Tommi Vanhaistentie 3, Helsinki Puh. 09-477 8740 tommi.kaipainen@k-market.com www.facebook.com/kantsunisokappa ISO-KAPPA Meiltä löytyy postin pakettiautomaatti! Peliautomaatit Paristojen palautus Veikkauksen pelit Runsaasti parkkitilaa kaupan vierestä (asiakkaillemme 2 t. ilmainen) Porsaan ULKOFILEE Voimassa la 18.4. asti klo 12-18
15.4.2015 3 Pääkirjoitus VANHASTA PUOLUEJAOSTA HUOLIMATTA, tai sanotaanko riippumatta, viikonloppuna järjestettäviä eduskuntavaaleja ei käydä oikeiston ja vasemmiston kesken. Tulevat vaalit ovat monin tavoin arvovaalit, vaikka pääteemat eivät siitä suoraan kielikään. Liberaalit vihervasemmisto sekä kokoomus saattavat olla vaalien suurimmat häviäjät ja konservatiiviset keskusta ja perussuomalaiset voivat nousta voittajiksi. Perinteinen puoluejako vasemmistoon ja oikeistoon ei enää toimi kuten ennen. Stubbin oikeistolainen liberalismi ei liiemmälti eroa kansainvälisestä arvoliberaalista vihervasemmistolaisuudesta. Kummatkin puhuvat globaaleista muutoksista, vieraan työvoiman tarpeesta ja monikulttuurisuuden hienoudesta. Kummankin arvomaailma lähtee globaaleista lähtökohdista, läntisestä avoimuudesta ja kiveen hakatuista vapauskäsitteistä. Kokoomus suhtautuu vihreiden kanssa lähes yhtä nyrpeästi Venäjän nykyistä kehitystä kohtaan. Vihreiden näkemykset eivät ehkä kohtaa kokoomuksen kanssa talouskysymyksissä, mutta urbaanin arvoliberalismin saralla ollaan samaa mieltä. Onko kansa samaa mieltä? Monilta osin on. Suurin osa meistä tunnustautuu liberaaleiksi ajatuksiltaan. Mutta jokin mättää. Iso osa meistä kokee, että tietyt rajat ovat tulleet vastaan. Vapaus ja avoimuus ovatkin muuttuneet turvattomuudeksi ja arvottomuudeksi. Ihmiset kokevat, että heidän näkemyksiään ei oteta huomioon tai puolueet ajavat niiden yli. Meitä viedään maailmalle kuin pässiä narussa. Ihmiset ovat muuttuneet konservatiivisemmiksi. Tähän perustuu perussuomalaisten kannatus. Nyt kun talouskasvusta ei ole tietoakaan ja suurin osa puolueista tarjoaa samaa ohjetta: palkkamalttia, pidempiä työuria ja veronkorotuksia, alkaa monilla ihmisillä tulla kotia, uskontoa ja isänmaata ikävä. Keskusta tarjoaa tuota porkkanaa, kuten Soininkin porukka. Heillä tuskin on kellään sen parempia keinoja talouskasvun kääntämiseksi uudelle uralle, mutta he pyrkivät luomaan vahvempaa turvantunnetta ja kansallista me-henkeä. Onko kansallishengen nostatus hyvä vai huono asia? Miten hyviä taloudellisia tuloksia saava me-henki luodaan? Sdp voinee halutessaan kääntää kurssinsa suuntaan tai toiseen, kenttä ymmärtää. Voittajaksi Sdp tuskin nousee, mutta pitänee hallituspaikkansa ja palaa mieluusti punamultaan. Onkin mielenkiintoista nähdä, mikä on perussuomalaisten tulos. Onko viimein aika persujen hallitukseennousulle? Kylmän sodan jälkeinen aikakausi on monin tavoin päättymässä. Kasvun tie on käyty loppuun. Puoleiden retoriikassa tämä ei välttämättä vielä näy; poliittinen eliitti tuntuukin olevan nukuksissa. Nukkuvatkohan äänestäjätkin? Vaikka pysyisemme vanhojen puolueidemme takana, on selvää, että arvonäkemykset puolueiden sisälläkin ovat muuttumassa. Yltiöoptimismille ei ole enää sijaa ja saattaa olla aika tarkastella myös utopististisia globaaleja kuvitelmiammekin. Suomalaiset eivät ole liikkeellä yksin. Kyse on yleiseurooppalaisesta muutoksesta ja tulevat vaalit näyttävät, onko Suomi muuttamassa poliittista suuntaansa arvoliberaalisesta arvokonservatiiviseksi. Suomalaiset eivät perinteisesti ole olleet sinuja konservatiivisten liikkeiden kanssa, eikä kansakunnan jakautuminen kahteen eri leiriin ole kenenkään etu. Emme tarvitse yhteistyökyvytöntä vastakkainasettelua, mutta meidän on kuunneltava toisiamme. Kestävyysvaje ei pienene riitelyllä. Kyseessä on Suomen etu. Sinä päätät. Jauri Varvikko päätoimittaja Vasemmistooikeistoakselilta liberaalikonservatiiviakselille Seuraava Tanotorvi ilmestyy 13.5.2015. Aineisto toimitukseen 4.5. mennessä. Helsingin diakonissalaitoksen säätiö, A-klinikkasäätiö ja Vailla vakinaista asuntoa ry hakevat Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta Kannelmäen yhteisöhankkeelle kevään rahoitushaussa. Avustusta haetaan kolmivuotiskaudelle 2016– 2018. Tavoitteena on perustaa Kannelmäkeen matalan kynnyksen toimintaa, jonka kohderyhmänä ovat päihdeja mielenterveyssekä sosiaalisista ongelmista kärsivät ihmiset. Toimintaa tehdään ruohonjuuritaKannelmäkeen matalan kynnyksen toimintaa Yhteisöhankkeelle haetaan avustustusta solla ihmisten omaan muutoshalukkuuteen ja kyvykkyyksin nojautuen luomalla kontaktia moniongelmaiseen asukasryhmään ja edistäen sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden paranemista. Helsingin kaupungin tekemien turvallisuuskyselyjen mukaan Kannelmäen asukkaat kokevat asuinalueensa selvästi turvattomammaksi paikaksi kuin helsinkiläiset keskimäärin. Kannelmäen keskeisillä paikoilla kokoontuu runsaasti päihteitä käyttäviä ryhmiä, eikä alueella tällä hetkellä ole syrjäytymiskehitykseen tarttuvia toimintamuotoja. Hankkeesta vastaavilla järjestöillä on monipuolista kokemusta matalan kynnyksen toiminnasta. Hankkeessa pyritään löytämään työmuotoja, joissa järjestöjen ydinosaamisalueet yhdistyvät. Niihin kuuluvat mm. vertaistoiminta toimintakeskuksissa, yhteisövalmennus, kokemusasiantuntijoiden keskinäinen tuki ja oppiminen sekä jalkautuva ympäristötyö. Hankkeen suunnitteluprosessiin ovat järjestöjen lisäksi osallistuneet Helsingin kaupungin sosiaalija terveysvirasto, kaupunginkanslian turvallisuusja valmiusyksikkö sekä Kannelmäen seurakunta. Suunnittelun yhteydessä on myös kuultu Helsingin poliisilaitosta, Kaarela-seuraa sekä Kanneltaloa. Yhteisöhankkeella tavoitellaan välittömän kohderyhmän palveluihin kiinnittämisen lisäksi myös laajemmin koko alueen viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamista. Lisätietoja: Helsingin diakonissalaitos, Jukka Hampunen, jukka.hampunen@hdl.? tai Helsingin kaupunginkanslian turvallisuusja valmiusyksikkö, turva@hel.? Purpurin reipas seniorikerho PURPURITIELLÄ Pelimannin alueella kokoontuu säännöllisesti viikottain reipas seniorikerho paikallisessa kerhotilassa. Se harrastaa monimuotoista hyväntekeväisyystoimintaa, järjestää retkiä, kutsuu asiantuntijoita eri teemojen tiimoilta, ottaa kantaa alueen ihmisiä kiinnostaviin kysymyksiin ja tarvittaessa järjestää vaikkapa demonstraatioita tarpeelliseksi katsomissaan asioissa. Viimeksi kerho junaili suuren mielenosoituksen typerästi poistetun Pelimannintie 20:n bussipysäkin palauttamiseksi. Osallistujia oli toistasataa. Kaupungin päättäjiin on kerho myös ollut aktiivisesti kontaktissa asian tiimoilta. Asiantuntijoina on viime aikoina kuultu valtuutettu Tomi Sevanderia puimassa kaupunginhallinnon välillä koukeroisiakin menettelytapoja, sekä ex-kansanedustajaa, nykyistä kaupungivaltuutettu Arja Karhuvaaraa erityisesti fysioterapiaan ja muihin kunnon säilyttämiseen ja parantamiseen liittyvissä kysymyksissä. Voimisteluohjeet, menettely kaatumisen sattuessa, liikeratojen aukisaamiskonstit, jalkojen vahvistaminen jumppaamalla, selkäongelmaisten tukiliivien käyttöohjeet ym. seikat tulivat käsitellyiksi. Kaupunginosayhdistys on myös viime aikoina ollut kerhon kanssa tiiviisti mukana yhteisten asioiden hoitopyrkimyksissä. Yhteistoiminta paikallisten järjestöjen kesken onkin erittäin tärkeää haluttaessa tuottaa asukkaiden kannalta mahdollisimman hyvää tulosta. Vanha sanonta kuuluu ”vierivä kivi ei sammaloidu” , ja on mukava huomata, etteivät Purpurin kerholaiset todellakaan aio sammaloitua. Kerhon puuhanaisina ovat olleet Marja-Liisa Poikonen (0408379725) ja Maikki Tuuliainen (0503653668), joilta halulliset saaneevat kysyä enemmänkin kerhon toiminnasta. Teksti Erik Bärlund Kuva Mauri Wiik KANNELMÄEN SEURAKUNNAN Yhteisvastuukeräyksen vastaava Heidi Metsälä koki iloisen yllätyksen seurakunnan järjestämässä diakoniatilaisuudessa Sitratorilla: Pari henkilöä tuli paikalle ehdottamaan Yhteisvastuukeräyslippaan viemistä läheiseen Kannel Pubiin. Tämä toteutettiin ravintoloitsijan myötämielisellä suostumuksella, ja siellä se keräyslipas vielä tänäkin päivänä on halukkaiden lahjoittajien käytettävissä. Ravintolan johtaja Amarjit Sandhu kertoi olevansa työryhmänsä kanssa mieluusti mukana tämäntyyppisessä keräystoiminnassa, jolla pyritään auttamaan vaikeuksissa ja heikoimmassa asemassa olevia. Niinpä Kannel Pub keräsi erilaisilla tapahtumilla, tempauksilla ja muilla ohjelmilla Helsingin uudelle lastensairaalalle rahaa vuoden aikana 2500,00 euroa! Se on tosi mahtava suoritus pubin henkilökunnalta ja asiakkailta, ja myös osoitus siitä, että lähiöalueen ihmiset haluavat antaa panoksensa hyviin tarkoituksiin. Amarjit Sandhu, joka on pitänyt pubia noin kolme vuotta, kertoi tulevaisuudessakin ravintolan osallistuvan mahdollisuuksiensa mukaan vastaavanlaiseen hyväntekeväisyystoimintaan. Asiakaskunnassa on pätevää porukkaa järjestämään ohjelmia tapahtumineen hyvien asioiden puolesta. Sen lisäksi, että pubista on muodostunut monelle eräänlainen olohuone, jossa käydään aamukahvilla ja tapaamassa tuttuja, muunkinlaista toimeliaisuutta on mm. harrastelijafutisjoukkueen ja pubin facebook -ryhmän muodossa. Kannel Pub on osoittanut sellaista aktiivisuutta osallistua heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen, joka on malliksi muillekin tässä kaupunginosassa. Tanotorvi ja Kaarela -Seura toivottavat onnea ja menestystä jatkossakin! Teksti Erik Bärlund Kuva Mauri Wiik Kannel Pub mukana Yhteisvastuukeräyksessä Kerhon puuhanainen Marja-Liisa Poikonen ja kaupunginvaltuutettu Arja Karhuvaara. Keräyksen taustavoimat Markku Viisanen ja Amarjit Sandhu.
4 15.4.2015 Huonolta näyttää mutta vielä se tästä huononee. Sota-ajan kakarana tiedän, että suomalaiset kestävät kuitenkin paremmin huonoja aikoja kuin hyviä aikoja. Nyt itkeä marisemme jonninjoutavia pikkuasioita kun emme todella lirissä olosta mitään tiedä. Vielä se meidän saunamme palaa ja takapuolet tervataan, kuten vanha kansa leikkisästi toteaa. Antakaahan kun hieman ennustan mikä meillä on edessä. Historia toistaa aina itseään. Kohta olemme todella pulassa, vaikka vaaleissa miten kävisi. Fysiikan lait vetävät maamme ennen näkemättömään kurjuuteen, taakse tuijottelu tai muiden syyttely ei auta kuten ei jälkiviisastelukaan Olemme lukeneet lehdistä Kreikan kurjuudesta. Se on kuitenkin pientä, siellä on lämmintä ja kaunista. Otetaan mielummin vertailukohteeksi Ceaucescun aikainen ja jälkeinen Romania. Siellä on karuutta, köyhyyttä, kylmyyttä ja ankeutta piisalle saakka. Jotakin tällaista oletan Suomallekin tapahtuvan. Voimme kuitenkin tehdä vielä jotain, jos pidämme kiirettä. Valmistautumiseen ehdotan, että luette pari aihetta sivuavaa kirjaa. Lukekaa Veikko Huovisen Hamsterit ja Unto Parvilahden Berijan tarhat. Hankkiutukaa eroon liikenevistä euroistanne. Niillä ei tule kohta olemaan mitään arvoa, ne eivät sovellu edes WC-paperiksi. Ostakaa itsellenne lujia, lämpimiä vaatteita ja jalkineita. Muoti ei ole valintaperuste, ainoastaan käytettävyys. Aikojen saatossa hyväksi havaitut toppa-asusteet ovat käyttökelpoisia ilmastossamme. Kylmä meille tulee, mikäli otamme talven vastaan kepulikamppeissa. Kaikki hankinnat tulee tehdä ennakolta. Kaikki suuret muutokset ajoittuvat viikonloppuihin, jolloin kaupat ovat kiinni ja koko yhteiskunta on pysähdyksissä. Kaikki maassamme olevat tavarat siirtyvät välittömästi ”mustaan pörssiin”. Ostakaa useita kookkaita muovipäniköitä ja täyttäkää ne heti vedellä. Muistakaa, että veden tulo tyrehtyy sähköjen katkettua. Pimeys iskee saman tien. Hankkikaa runsaasti kynttilöitä ja tulitikkuja. Nykyiset LEDtaskulamput ovat myös käteviä, kunhan muistatte ostaa riittävästi pattereita. Harjoitelkaa kotona pilkkopimeässä selviytymistä. Hankkikaa runsaasti säilykkeitä. Hernekeittoja sikanautasäilykkeet ovat hyviä. Itse olen ostanut tanskalaisia lihasäilykkeitä, koska ne maistuvat paremmilta. Kotimaisen säilykkeen haju ja maku ovat kovin tympeitä, luulenkin ettei niitä ole ihan sisä? leestä tehty vaan kallistun enemmänkin teurasjätteiden puolelle, siis sellaisten, joilla ennen kettuja syötettiin. Säilykkeiden tulee olla sellaisenaan kylmänäkin syötäviä koska hella ei toimi ilman sähköä sekään. Varatkaa myös runsaasti karkeaa näkkileipää, se kestää lähes ikuisesti. Puolustusvoimien kriisivarastossa on vielä jäljellä sotiemme ajalta olevaa vanikkaa, hyvää ja syötävää se on edelleenkin. Hankkikaa perustyökaluja Robinson Crusoen tapaan, neuloja, karhulankaa ja sensellaista. McGyvermallinen Victorinox -yleislinkkari on ensiluokkainen vehje. Varatkaa itsellenne lukemista, pelejä kuten Afrikan tähti, ristikoita ja sudokuita, aika käy muuten pitkäksi. En suosittele poliittisesti arveluttavaa kirjallisuutta enkä etenkään pilakuvia koska suoritusportaan vapauttajat ovat usein perin rajoittuneita järjenjuoksultaan. Kertaan vielä, hankkiutukaa eroon euroistanne kun se on vielä mahdollista ja niillä voi jotain ostaa. Vaihtakaa rahanne kunnon jenkkidollareihin, ne kelpaavat kaikille. Ostoksiin pikkurahaa kuten 20-dollarin seteleitä, virkamiehille satasia. Vaaleistahan tässä piti jotain sanoa, mutta jotenkin on puhti poissa ja usko vähissä. Herkkänä ihmisenä minua alkoi säälittää nykyhallituksemme viime päivät ja sen perikato. Ei meidän pidä kuitenkaan kaikesta Stubbia syyttää. Itseämme me voimme syyttää, mitäs äänestimme. Katselin tuossa taannoin TV:stä jonkin poliittisen ohjelman jossa joku osallistujista epäili Stubbin hallituksen olleen maamme kaikkein kehnoimman. Nuori politiikan tutkija vastasikin tähän heittoon että kyllä hän yhden kehnommankin muistaa historiasta. No minkä sitten? Naama naurussa hän sanoi pitävänsä kaikkien aikojen kehnoimpana Stalinin nimittämää Otto Ville Kuusisen Terijoen hallitusta. Ko. hallitus ei kylläkään ehtinyt juuri toimia, joten huonous on pelkästään arvailujen varassa. Kannaksella käyneenä muistan, että Kuusisen hallituksen talo on edelleen olemassa Terijoella, erittäin huonossa kunnossa tosin. Jos nyt touhut menisivät siihen malliin, että joku saisi päähänsä lämmitellä uudeksi hallitukseksemme Terijoki Kakkosen niin mieleeni tulee ainakin yksi hyvä pääministeriehdokas, muuan Helsingin Yliopiston dosentti... Ei muuta kuin hyvää äänestyintoa toivottelee Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Terijoki Kakkonen Kesää kohti keinahdellen Kesäiset tunnelmat tavoittavat Kanneltalon pikkuhiljaa, ainakin kuun vaihteen konserttiohjelmistossa: luvassa on merellistä pakoa kaupungista Vadelmavene-hitin tahtiin, uutta, ilmavaa ja eteeristä jazzia Kasperi Sarikosken ja Nuanceyhtyeen voimin sekä perinteistä auringon paahtamaa bossa novaa lajin kotimaisen taitajan Jarkko Toivosen kitarasta. VIIME KESÄN KUUMIN kotimainen superhitti oli epäilemättä Kasmirin Vadelmavene, jonka Hankoonkertosäe soi edelleen taajaan radioaalloilla. Urbaanin purkkasoulin ja hyvän mielen lähettiläs Kasmir on tehnyt musiikkia koko ikänsä. Rouhea ja parrakas laulaja-lauluntekijä ponnahti AMK dropout -levyllään koko kansan tietoisuuteen vasta reilu vuosi sitten, mutta sellaisella intensiteetillä, että pokkasi kevään Emma-gaalassa sekä vuoden tulokkaan että vuoden biisin palkinnon. Myös sinkkulohkaisu Iholla on saanut runsaasti radioaikaa. Kanneltalossa Kasmir nähdään ti 28.4. Konsertti on ikärajaton. Tyylikästä, tyylikästä! Kasperi Sarikoski & Nuance on tuore, nuorista ja ilmaisuvoimaisista muusikoista koottu yhtye, jonka musiikissa perinteisen jazzmusiikin elementit sulautuvat nykyajan rytmeihin ja soundeihin. Mm. rockja popmusiikista vaikutteita imevän kvintetin palettiin kuuluu laaja kirjo sävyjä ja sointeja, joita tuotetaan sekä akustisin että sähköisin soittimin ja efektein. Paikoitellen hiljennytään herkkien tunnelmien ja lyyristen melodioiden ääreen. Tyylilajien sekoittumista kokoonpano lähestyy 2010-luvun asenteella. ”Vaikutteemme ulottuvat Brad Mehldausta Radioheadiin. Muotivirtausten seuraaminen tai genrelajien yhdistäminen ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan tavoitteena on vahva ja erottuva oma ääni”, Kasperi Sarikoski vakuuttaa. Viipyilevä, tyylikäs soundi kumpuilee Kanneltalon konserttisalissa ke 6.5. klo 19. Konsertti on yhtyeen ensiesiintyminen Helsingissä sitten tuoreen debyyttialbuminsa julkaisun keväällä 2015. Toukokuussa hyppy Copacabanalle Jarkko Toivonen Brazilian Trip tarjoilee pehmeän hyväilevän bossa nova -illan kesän kynnyksellä. Kansainvälistä tunnustusta saanut ja mm. Brasiliassa menestyksekkäästi konsertoinut bossa nova -kitaristi Jarkko Toivonen esiintyy pitkäaikaisten soittokumppaniensa perkussionisti Sami Koskelan ja laulaja Sari Annin sekä uutena soittajana kokoonpanossa vierailevan basisti Tuure Kosken kanssa to 7.5. klo 19. Konsertissa kuullaan materiaalia Toivosen pitkän uran varrelta eli brasilialaisja latinalaisamerikkalaisia klassikoita sekä bossa nova -sovituksia kansainvälisistä ikivihreistä sävelmistä. Toivonen on julkaissut 10 levyä, joista viimeisin, arvostelumenestykseksi noussut, ’’Southern Wave’’ näki päivänvalon keväällä 2014. www.tanotorvi.? Kasmir. Kuva Julius Konttinen-Custom. HSY:n jätehuollon maksuttomat keräysautot pysähtyvät: Keskiviikko 15.4. 17.00–17.30 Runonlaulajantie 40, koulun p-alue, Länsi-Hakuninmaa 17.40–18.20 Luutnantinaukio, aseman itäpuoli, Malminkartano 18.30–19.00 Naapuripellontie 10, p-alue, Malminkartano 19.30–20.10 Ristipellonkuja 1, kaupan p-alue (Ristikko), Konala 20.20–20.50 Kylväjäntie/Äestäjäntie, Konala Torstai 16.4. 17.00–17.30 Sitratie/Soittajantie, sillan alla, Kannelmäki 17.40–18.20 Laulukuja 1, ostoskeskus, p-alue, Kannelmäki 18.30–19.00 Vakkatie/Kalannintie, bussin kääntöp., Itä-Hakuninmaa 19.30–20.10 Kaarelantie/Vuorilinnakkeentie, Mörssäriaukio, Maununneva 20.20–20.50 Halkosuontie/Rohkatie, koulun p-alue, Länsi-Pakila Maanantai 20.4. 17.00–17.30 Fallintori, Ylä-Fallin tie 58, Torpparinmäki 17.40–18.20 Pakilantie/Kuusmiehentie, ulkoilual. p-alue, Paloheinä 18.30–19.00 Pikkusuonkuja 2, urheilukentän p-alue, kauppaa vastapäätä, Paloheinä 19.30–20.10 Jakokunnantie/Lepolantie, Länsi-Pakila 20.20–20.50 Pirkkolantie/Pirjontie, Pirkkola KERÄYSAUTOIHIN VOIT TUODA • Vaarallista jätettä. Ei painekyllästettyä puuta, asbestia tai räjähteitä. • Pieniä eriä metallia. Peräkärrylliset Sortti-asemille tai romuliikkeisiin. • Sähköja elektroniikkalaitteita. Enintään 3 kpl/laitetyyppi/tuontikerta. • Vain kotitalouksille. LISÄTIETOA KERÄYSAUTOISTA JA AIKATAULUISTA • www.hsy.? /keraysautot • Helsingin seudun ympäristöpalvelut, asiakaspalvelu puh. 09 1561 2110 Kasperi Sarikoski & Nuance. Kuva Tomas Whitehouse.
5 15.4.2015 SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.? www.autopesucenter.? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Aino ITSEPALVELUKIRPPUTORI Aino on uudistunut. Nyt meiltä myös huonekaluja. Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18, La-Su 10-15 • P. 09-454 8560 PALVELEVA KUKKAKAUPPA Kannelmäen ostarilla Kukkien kuljetusja välityspalvelu Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki puh. (09) 537 087 Kukkien sidontaa käsillä, joissa on tunteet. Cardella K U K K A Avoinna ma-pe 9-17, la-su 9-16 Kukkien lisäksi paljon lahjatavaraa! Syksyllä kirkkoherra-vaalien alle Arto Antturi tutustui Pitäjänmäkeen ja sen asukkaisiin kävelemällä eri puolilla Konalaa, Reimarlaa, Pajamäkeä, Marttilaa, Strömbergin aluetta. Yhdyskunnan kylämaisuus ihastutti ja nyt hän kutsuukin itseään kyläpapiksi. Pitäjänmäellä seurakuntalaisilla on aivan toisenlaiset mahdollisuudet kuin Vanhassa kirkossa kävijöillä oppia tuntemaan seurakunnan työntekijät ja toinen toisensa. Ja minulla kirkkoherrana on sama tilanne. Koen, että täällä voimme yhteistyössä seurakuntalaisten kanssa tehdä asioita myös uudella tavalla, kertoo kirkkoherra Arto Antturi. Kirkkoherra Antturi on vakaasti sitä mieltä, että Suomessa väsytään vähitellen jauhamaan kirkon jäsenmäärän laskevista käyristä. Trendit tulevat ja menevät. Paikallisia seurakunta tarvitaan Antturin mielestä edelleen. Kun olemme vieraanvaraisia, väki tulee kirkkoon. Sunnuntai messuineen on edelleen keskeinen osa seurakunnan toimintaa. Me rukoilemme kirkoissa joka sunnuntai kaikkien ihmisten ja esivallan puolesta. Ulkoisilla ja taloudellisella mittareilla mitaten se on varmaan hyödytöntä, mutta siitä emme luovu. Siitä lähtee liikkeelle auttamisen halu. Sunnuntaina kirkossa koko päivä Pitäjänmäellä voisi kirkosta tulla sunnuntaisin eri-ikäisten asukkaiden kohtaamispaikka. Ohjelmaa ja Paikallista seurakuntaa tarvitaan Kolme kuukautta kyläpappina on tuonut uusia ulottuvuuksia Arto Antturin työhön ja elämään. Hän aloitti työnsä Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherrana tämän vuoden alussa. Hänen aikaisempi työpaikkansa oli Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan Vanhassa kirkossa. tekemistä olisi lapsille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille. Tärkeintä olisi, että tehdään sitä mitä seurakuntalaiset ja muutkin pitäjänmäkeläiset haluavat. Ei messunkaan pidä aina olla samanlainen, vaikka sillä onkin tietyt säännöt eli jokainen pappi saarnavuorossaan tietää mitä messun kulkuun kuuluu. Uudistukset ovat vielä idean asteella. Mutta kirkkoherra Arto Antturi haluaisi, että uudistukset tehdään yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Hän on valmis tarjoamaan tilat uudenlaiselle tekemiselle. Seurakunnan työ ei ole vain sitä mitä työntekijät tekevät, vaan yhtä lailla seurakuntalaisten tukemista kaikessa hyvässä ja rakentavassa, jota he tekevät. Verkottuminen tarkoittaa, että ollaan avoimia moneen suuntaan. Osallistutaan siihen, mitä muutenkin tapahtuu. Yhteistyöllä saadaan enemmän aikaan kuin yksin. Siksi kirkon tulee olla auki monenlaisille ryhmille ja toiminnalle. Mutta samalla meidän tulee mennä ulos ja heittää verkkoja lähiympäristöön. Messujatkoilla vieraasta tulee tuttu Kirkkoherra Arto Antturi on ottanut tavaksi oman saarnavuoronsa ja kirkkokahvien jälkeen pyytää halukkaita jäämään messujatkoille. Ihan aluksi hän toivoo, että mukanaolijat esittäytyvät. Riittää kun kertoo etunimensä ja kadun jolla asuu. Näin ihmiset oppivat vähitellen tuntemaan toinen toisensa. Useimmiten pyydän muArto Antturi on syntynyt 1961. Hän on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Kontulassa. Antturi on ollut Helsingin yliopiston erilaisissa tutkimusja opetustehtävissä, Tuomasmessun toiminnanjohtajana ja tuomaspappina, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pappina ja Vanhan kirkon kappalaisena. Arto Antturin blogi löytyy osoitteesta: antturi.blogspot.com, saarnat ovat myös luettavissa blogi-sivuilta. kanaolijoita kertomaan yhden asian mikä heille jäi messusta mieleen. Tarkoitus ei ole että seurakuntalaiset kokoontuvat messun jälkeen kehumaan miten hienon saarnan he ovat juuri kuulleet. Seurakunnan on oltava avoin ja vieraanvarainen. Haluaisin että kaikki tuntevat olevansa tervetulleita kirkkoon. Tutustuminen kanssaihmisiin on sodanjulistus yksinäisyyttä vastaan. Olen vakuuttunut siitä, että on mahdollista viettää sellaisia jumalanpalveluksia, että niistä jää mukanaolijoille mukava olo. Tämä säteilee varmasti myös kirkon ulkopuolelle. Seurakunnalle on hyvin tärkeää yhteistyö viranomaisten ja oppilaitosten kanssa. Perheja lapsityö on myös hyvin lähellä sydäntäni. Teksti Leena-Maija Tuominen Kirkkoherra on poikennut Pitäjänmäen seurakunnan nuorten tiloihin. Kitaran lisäksi Arto Antturin käsissä pysyy myös sähköbasso. Kuva Anne Ylönen. Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit KONALAN RENGAS OY TALVIJA KESÄRENKAAT! Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum. LEVYPYÖRÄT, ASENNUKSET, TASAPAINOITUKSET NOPEASTI Hankasuontie 4, puh. 09 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14 HINNASTO: Kolesteroli 7€ Kolesterolierittely 32€ Maksa-arvo (GT) 10€ Hemoglobiini (Hb) 5€ Verensokeri 5€ Verenpaine 2€ Kolesterolierittely vaatii 10 tunnin paaston ja verensokeri 2 tunnin paaston. Tervetuloa! Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen apteekki Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 566 0080 Avoinna ma-pe 8.00-20.00, la 9.00-15.00 Etelä-Kaarelan apteekissa Sydänliiton mittauspäivä ma 11.5. klo 9-15
6 15.4.2015 Salaisten aarreaittojen äärellä Georg ’Jura’ Porokaralla on ainakin kaksi suurta intohimoa: luonto ja lelut. Hän tunnustaa olevansa luontainen keräilijä. Kumpi tulee ensin? ”Jos jotain jakoa on tehtävä, niin 70/30 on prosentuaalinen jakauma.” Luonto on siis lähimpänä sienihullua miestä, mutta lelut tulevat hyvänä kakkosena. Ne ajat, joita syntyperäinen kannelmäkeläinen ei vietä ulkona, hän uppoutuu Helsingin Malmilla sijaitsevaan salaperäiseen aarreaittaansa, jonka hyllyt ja laatikot pursuilevat erilaisia legoja, ukkeleita, pikkuautoja, kirjoja, lehtiä, huonekaluja ym. mitä mielukuvituksellisimpia tavaroita. Juran aarreaitta on jännittävä ja mielikuvitusta kiihottava sokkeloinen maailma, jonne voisi hautautua tunneiksi tutkimusmatkalle. Kyseessä on kuitenkin kaikille avoin huonekalujen ja lelujen suurkirppis, jonne voi tulla etsimään ja löytämään jotain itselleen mielenkiintoista ostettavaa. Osoite: Ormuspellontie 12, 2 krs, Malmi. Georg Porokara on syntynyt Kanneltie 7:ssa ja asuu siellä yhä. Kannelmäellä on ollut erityinen asema Porokarojen emigranttiperheen elämässä. GEORG POROKARAN tyynen rauhallisessa olemuksessa on jotakin kiehtovaa. Hän ei viljele korulauseita, vaan jokaisen sanan taakse tuntuu kätkeytyvän jotakin syvempää. Vuonna 1961 syntynyt kannelmäkeläinen Jura pyörittää Malmilla kirpputoria. Paikka ei ole ihan tavanomainen, sillä sisällä odottaa yllätys. Ympärillä avautuu kiehtova leluparatiisi. ”Olen lapsekas luonne, joten lelujen parissa puuhastelu sujuu minulta luontaisesti”, omistaja toteaa. Esineet on huolellisesti aseteltu ja jokainen nurkkaus täyttyy pienistä aarteista. Myynnissä olevat lipastot ja hyllystöt ovat täyttyneet eri vuosikymmeniltä olevista leluista. Tunnelma hallissa on yhtä tyyni kuin omistajan olemuskin. Legot aluevaltauksena Helmikuussa Porokarasta tehtiin juttu Helsingin sanomiin. Hänen valtaisa miljoonien legopalikoiden kokoelma tunnetaan keräilijöidenkin keskuudessa. Oman kiinnostuksensa legoihin hän kiteyttää artikkelissa ”Ehkä leikkiminen on ihmisen oikea luonto. Verhoudumme aikuisuuteen ja kun ikää tulee, niin palaamme leikkimään (HS 25.2.2015).” Legot ovat jo lapsuudessa kiehtoneet häntä. Tyytyväisen haikeana hän muistelee kuinka hän odotti 10 vuotta vanhemman serkkupojan vierailuja Kannelmäen kodissa. Into oli suurimmillaan, kun serkkupoika ilmestyi ovesta salkku täynnä legoja. Legoilla leikkiminen oli kehittävää. Niiden avulla pystyi luomaan eräänlaisen rinnakkaistodellisuuden. Nämä leikit ruokkivatkin nuoren pojan mielikuvitusta. Monen muun pienyrittäjän tapaan tiukka taloustilanne on koskettanut Porokaran liiketoimintaa. Samalla hän toteaa pienyrittäjyydestä, että kolikolla on kaksi puolta: niukkuus ja vapaus. Kun hän 15 vuotta sitten aloitti yhdessä toisen yrittäjän kanssa toimintansa, niin tuolloin asuntokauppa kävi ja käytettyjen huonekalujen ostoja myyntivälittäjillä riitti töitä. ”Nykyään nettimaailma puskee läpi ja kilpailu on kovaa”, Jura sanoo. Jatkossa hän aikookin keskittyä huonekalujen sijaan käytettyjen lelujen jälleenmyyntiin. Emigranttijuuret Juran isoäiti osti Kannelmäestä kolmion muutama vuosi ennen pojan syntymää. Parhaimmillaan heitä asui samassa asunnossa seitsemän henkeä. Porokaroilla on vahvat emigranttijuuret. He tulivat Suomeen Venäjän vallankumouksen melskeissä. Äidin puolelta suonissa virtaa vahva saksalaisveri ja isä taas oli kasakkasukua. Kotona puhuttiin venäjää, mutta erityisesti 70-luvulla oli vaihe, jolloin nuorta miestä hieman hävetti, kun äiti puhui julkisesti venäjää. Kotipihalla hän sai osansa ”ryssittelystä” ja tästä syystä hän joutuikin taistelemaan itsensä pihakavereiden suosioon. Muutaman kerran piti kunnolla tapellakin, jotta sai kaverit voitettua puolelleen. ”Olihan siitä etua, että kasvoin pituutta nopeasti” toteaa Porokara rauhallisesti. Jura muistelee, että Kannelmäen ruotsinkielisetkin saivat kärsiä ”hurrittelusta”. Silti päällimmäisenä on hyvät muistot piha-ajoista ja viereisestä leikkipuisto Kannelmäestä, ’pudesta’. Tuolloin lapsia oli paljon pihoilla ja yhdessä leikittiin neppiksillä. Aina oli jotakin hauskaa tekemistä. Luonto ykkönen Luonto on Porokaralle ehdoton ykkönen ja sieltä hän löytää mielenrauhaa. ”Luonto on minun kirkkoni. Henkisesti olen siellä koko ajan.” Varsinkin vaikeissa elämäntilanteissa hän on vetäytynyt luontoon. Perhe hankki kesäpaikan Räyskälästä pojan ollessa kaksi vuotias. ”Olen saanut jo sylivauvasta luontohoitoja”, hän kuvaa ja kertoo liikkuvansa luonnosssa keväästä lumen tuloon asti. Luonnossa liikkuessaan hän on omassa elementissään. ”Herkkutatit ovat lempisieniäni ja niistä tiedän kaiken oleellisen. Nyt kevään tullen odottelen myös korvasienien nousua.” Sieniä hän kerää aina myyntiin asti. Lisäksi talteen kertyvät niin mustikat kuin puolukatkin. Tietotaitonsa hän on siirtänyt kahdelle tyttärelleen, jotka ovat kulkeneet isän mukana luonnossa pienestä pitäen. Perintö pysyy Porokara on ortodoksi. ”Perinteitä on hyvä vaalia”, hän kertoo ja jatkaa samaan hengenvetoon: ”Jokainen saa uskoa tahollaan miten uskoo. Itse uskon maapalloon ja luontoon. Myös selittämättömät asiat ja tapahtumat kiehtovat.” Emigranttitaustan ansiota lienee se, että Porokarat ovat verrattain perhekeskeisiä. Perhe on tärkeä ja vanhoista ihmisistä pidetään huolta. Juran äiti Ljudmila Porokara oli vaikuttava, karismaattinen nainen, joka aikanaan piti useita sukujuhlia. On valitettavaa, että perheet hajoavat nykypäivänä niin herkästi. Jurakin on joutunut kokemaan oman parisuhteensa karikot. ”Äitini oli koossapitävä voima. Haluan jatkaa hänen perintöään. Minulle merkityksellistä on olla hyödyksi lapsilleni ja läheisilleni. On tärkeää tuntea itsensä tarpeelliseksi. ” 80-luvun alussa Georg teki parin vuoden ajan mallintöitä. ”Kilpailu oli kovaa, eikä mallina työskentely ja siihen liittyvä itsensä markkinointi ollut oikein minun juttuni”, hän tiivistää ja hymyilee vetovoimaisesti... Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Legoja, ukkeleita, pikkuautoja, gogoja, barbeja, duploja, muovieläimiä... ja kaikkea mitä mieleen tulee... loputtomasti.
7 15.4.2015 KA NNEL-PUB Terassimme avattu. Tervetuloa! Klaneettitie 7, 00420 Helsinki Avoinna joka päivä 09-02 Timo Latikka www.timolatikka.fi 110 KESKUSTA HELSINKI Suomen Ilmailuliiton toiminnanjohtaja, oikeustieteen maisteri ”Pelasta Malmi – äänestä Timo” ”Yrittämisellä ja työllä Suomi nousuun” ”Terveys riippuu asuinympäristöstä” MEILLÄ VOIT HARJOITELLA JOKA PÄIVÄ KLO 5-23 Uusi Kanneltieto-hakemisto ilmestyy tässä kuussa www.kanneltieto.? Kuntosali Kuntosali Kannel Gym Kannel Gym • Ei pakkojäsenyyttä • Edulliset aamuajat • Myös 10 kerran kortteja • Riittävästi vapaita painoja SE ON VAIN SINUSTA KIINNI! Katso kaikki: www.kannelgym.? • Puh. 050-541 22 88 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Hurmaava ja rempseän tyylikäs Mia Laine Kanneltiellä sijaitsevalla Parturi-Kampaamo Mia Laineella on syytä juhlaan, sillä aprillipäivänä, 1.4., tuli täyteen 25 toimintavuotta. Ja pst. Mia on muuten nykyisin Veirto! Yrityksen omistajaa Mia Veirtoa (os. Laine) voi perustellusti kutsua alansa ammattilaiseksi. Parturi-kampaajalla on takanaan 25 työntäyteistä vuotta ja vuosien varrella hän on ehtinyt loihtia lukemattomia kampauksia. Hän on lisäksi kiertänyt Pietarinkadun Oilersin mukana ympäri Eurooppaa luomassa mitä oudoimpia showmaskeja ja kynsiä. Vanha kantsulainen Mian vanhemmat muuttivat vuonna 1974 Hanuripolulle Kannelmäkeen, jolloin Mia aloitti kolmannen luokkansa Kannelmäen ala-asteella. Häntä voikin luonnehtia vanhan polven kantsulaiseksi. Yläasteen Mia kävi Karjalan yhteiskoulussa, kuten monet tuon ajan kannelmäkeläiset. Mia luki pitkän saksan, mutta kieli pääsi ruostumaan. ”Nykyään ei kuule saksaa missään ja kun en edes katso saksalaisia dekkareita, niin kieli unohtuu.” Saksikäsi Mia ”Olen käytännössä syntynyt sakset kädessä” Mia nauraa. Harjoittelun tulevaa ammattia varten hän aloitti laittamalla ja leikkaamalla barbienukkejen hiuksia. Peruskoulun päätyttyä ei ollut epäselvyyttä siitä, minne hän pyrkisi opiskelemaan. ”Haluan kampaajaksi ja jos en pääse, niin menen vaikka roskakuskiksi”, oli hän todennut äidilleen. Kampaamokoulun ovat aukesivat hänelle heti. Siitä lähtien vakioasiakkaina ovat olleet niin tutut kuin tuntemattomat, kaverien äideistä lähtien. Maitiksen mesta Toimitila kampaamolle löytyi tyhjillään olevasta vanhan maitokaupan, ’Maitiksen’ kiinteistöstä. Heti alusta lähtien töitä riitti ja Mia tekikikin pitkää päivää. Puolen vuoden jälkeen hän tarvitsi jo toisen työntekijän avukseen. Asiakkaita on riittänyt. ”Täällä on paljon vakituisia asiakkaita ja koko ajan tulee lisää uusia.” Mia toteaa. Hiustrendejä tulee ja menee ja kampaajan onkin seurattava tiiviisti aikaansa. ”Taidan olla ainoa, joka yhä taitaa sen aidon jenkkisiilin teon”, hän nauraa hyväntuulisesti. Mian silmäterät Vapaa-aika kuluu pitkälti kahden rotweilleruroksen Maurin ja Hanskin kanssa ulkoillessa. Myös nelivuotias tyttärenpoika tuo iloa ja vilskettä hänen elämäänsä. Muutamia vuosia sitten vakavan sairauden läpikäyneen Mian rempseän tyylikästä olemusta ei voi kuin ihailla. Tukanpesussa istuva Tiina Nyberg kuuluu kalustoon. Asiakkuutta on kestänyt ainakin 10 vuotta. ”En käy muualla”, Tiina sanoo. Jankun ja Mian yhteistyö on saumatonta. ”Ihana hullu”, kuvaa Jankku työnantajaansa. ”Ihana hullu” Mian parturi-kampaamossa kahdeksatta vuotta työskentelevä Janita ’Jankku’ Jäppinen toteaa työnantajastaan. Mia toivottaa kaikki niin vanhat kuin uudetkin asiakkaat tervetulleiksi! Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 566 6281, Kanneltie 11, 00420 Hki
8 15.4.2015 Bök i Kårböle JUST HEMKOMMEN från en resa till vår östra granne passar det att fundera lite kring historien och grannarna i detta avlägsna hörn av Europa. Hur har det påverkat oss, att Rysslands då blivande huvudstad och kulturella centrum utan like i världen, ligger så nära Finlands gräns? Sverige och Ryssland har krigat ? era gånger och Ryssland har alltid viljat ha mera utrymme kring sin viktiga stad i Östersjön, Vad skulle ha hänt i vår historia, om inte Peter den store hade hatat Moskva och den intrigrerande societeten så mycket som tog livet av Peters familj inför hans ögon när han var 10 år gammal, att han grundade en egen ny stad? Hur skulle Finland ha hittat vägen till självständighet, till sina djupa rötter och sitt språk, utan den nya situation som uppstod när Finland blev en del av Ryssland 1809? Mycket möjliggörs i förändringar, som ofta uppstår slumpartat och oväntat. Inom loppet av 110 år hade Finland blivit självständigt och börjat samhällsbygget, som vi idag kan vara stolta över. Någonting har nu ändrats i vår relation till Ryssland i och med införlivningen av Krimhalvön. Det kändes lite kyligt under besöket i staden, både fysiskt p.g.a. av det dåliga vädret och mentalt. Ryssarna, de vanliga medborgarna var mycket vänliga åt oss, vissa visade glädje över att vi var från grannlandet och det kändes extra viktigt att få mötas och visa uppskattning till varandra. Färjförbindelsen mellan Helsingfors och St.Petersburg visade sig erbjuda ett enkelt och förmånligt sätt att resa, utan visumbesvär. Vi behöver göra allt vi kan för att överbrygga klyftorna mellan språkgrupper och kulturer och möjliggöra nya möten mellan människor. Alla behövs i samhällsbygget. De mest fruktbara idéerna uppstår i slumpartade möten, mellan människor som vågar tänka olika och utanför det vanliga och bekanta. Stadsdelsföreningarna kan möjliggöra sådana möten för skapandet av kreativa lösningar i vår stad. Vi har ju nu ingen tsar som planerar åt oss, utan vi får alldeles själva vara aktiva och påverkande medborgare. Inför riksdagsvalet stannar hoppeligen många upp och tar sig en funderare över vem som förtjänar deras röst. Det är lämpligt att fundera över vilka värderingar som vi vill ska styra i beslutsfattandet och om allas röster blir hörda i demokratin. Vi har byggt vårt samhälle med demokrati, i motsats till grannarna i öst. Detta utgör en fundamental skillnad och tänkesättet skiljer sig mycket mera än vad vi tror. Därför skulle det behövas mera dialog och lyssnande till hur den andra parten tänker om samhället, om värderingar och framtiden. Frågan är, har vi tid och intresse att verkligen lyssna på varandra eller försöker vi bara truga på våra idéer till andra utan att skapa ett utrymme för re? ektion och tänkande tillsammans? Ibland verkar det som om vi inte heller lyssnar särskilt bra på varandra inom beslutsfattandet i Finland, utan vi gör snabba bedömningar över andra enligt vårt eget sätt att se på saken. Samarbetsoch lyssnarförmåga är något som vi borde satsa mera på, ifall vi vill få Finland att blomstra. Tillsammans är vi mera. Harriet Fagerholm Kårböte Gille r.f Tänk om Peter den store inte hade grundat St.Petersburg… SIRKAN BAARI menee puolen tunnin kuluttua kiinni. Kun tämä ilmoitus oli kuultu, siirtyi viimeinenkin keskustelija tai tv:n katsoja, ruokapöytään. Äitini oli pitänyt baariaan auki klo 12:sta asti. Väki = isä, lapset, heidän puolisonsa, poikaja tyttöystävät, setä, täti ja yksi lapsenlapsi olivat valuneet sunnuntaina paikalle riennoistaan vähitellen, mutta nälkäisinä. Kotonahan asuivat vain isäni ja äitini. Puolelta päivin tuli aina syömään äitini sisaren leskeksi jäänyt puoliso. Taskussa oli pihlajamarja-karkkipussi. Sen sai paikalla ollut nuorimmainen. Monta vuotta hän oli pikkusiskomme, kunnes karkkipussin saajaksi tulin vanhin tyttäreni. Muut tulivat paikalle sitten kun kavereitten luota ehti, suunnistuskilpailut olivat päättyneet, treenit ohi tai non-stopelokuvat nähty. Erityisesti kaikki pitivät äitini paistamista pienistä lätyistä (tamperelaisittan). Oli siinä paistamista kun syöjiä oli pitkälti toistakymmentä. Nyt minä olen tämä isoäiti joka ruokkii väkeä. Onneksi pidän ruoan laittamisesta ja minulla on käytössäni muitakin ohjeita kuin Kotikokki –kirjan ohjeet. Paljon on ruokakulttuuri elinaikani muuttunut. Nyt syödään muutakin kuin jauhelihatai ruskeaa kastiketta sipulinpaloilla höystettynä, silakkalaatikkoa on perheissä varmaan harvoin tarjolla, enää ei syödä makaroonivelliä eikä läskisoosia. Kaupassa käytiin välillä montakin kertaa päivässä. Ei ollut jääkaappia, joten maitoa saatettiin hakea vasta illan suussa. Maanantai oli aamuista paras, koska silloin ei tarvinnut syödä kaurapuuroa, kun ei ollut tuoretta maitoa – tämä vain lämpimillä säillä. Pikkukauppoja kaipaan. Ei siitäkään kun kotikulmillani oli ruokakauppa ole kuin vajaat kaksikymmentä vuotta. Kaupassa oli tili, joten lapsillakaan ei ollut kauppareissulla oltava rahaa mukana. Pölläsen kaupassa palveltiin asiakkaita tosissaan. Pääsiäisen ja joulun alla lihapuolen hoitaja tarkisti, mitä perheessämme oli syöty edellisenä vuonna ja sen mukaan hän laittoi lammaspaistin tai kinkun valmiiksi. Nyt ruoalla ? ilistellään ja samaan aikaan ostetaan sieltä mistä saadaan edullisimmin. Nämä kaikki asiaa eivät välttämättä sovi yhteen, mutta mielikuvillahan niin monessa asiassa pelataan. Ihan niin kuin rakkaassa teatterissanikin. Parisuhdeasiat ovat ruodittavina Helsingin Kaupunginteatterissa. Studio Pasilassa Riitta Havukainen ja Sixten Lundberg puivat suhdettaan italialisten Dario Fon ja Franca Ramen kirjoittamassa Avoimessa liitossa. Ohjaaja Pekka Strang on saanut näyttelijöiden kanssa esityksestä loistavan sanailuleikin. Vakavien asioiden kimppuun käydään myös leikkimielellä. Ihan yhtä lailla tosissaan ollaan Pengerkadulla ranskalaisen Èric Assousin Ihanissa naisissa. Kari Heiskanen on ohjannut kolmen miehen – Heiskasen lisäksi lavalla ovat Pertti Sveholm ja näytelmän suomentanut Timo Torikka – naisasioihin liittyvistä vaikeuksista napakan ja hauskankin esityksen. Kolme taitavaa näyttelijää tarjoavat katsojille nautinnollisen teatteri-illan. Sitä ja paljon muutakin on Suomen Kansallisteatterin huikaiseva Slava! Kunnia. Moneen kertaan on kerrottu että Pirkko Saisio kirjoitti näytelmänsä valmiiksi ennen kuin Venäjän tilanne oli muuttunut nykyiseksi. Viiltävällä tarkkasilmäisyydellä kirjailija on vaistonnut mitä on tulossa. Ohjaaja Laura Jäntti ja koko esiintyjäkaarti yltää upeaan suoritukseen. Jussi Tuurnan musiikki vie kuoron ja näyttelijöiden laulujen avulla esitystä hienosti eteenpäin. Puntti Valtonen, Juha Muje ja Timo Tuominen loistavat puhumattakaan Katariina Kaituesta. Kevään helmiä teatteriesitysten joukossa on Kansallisteatterin Willensaunan Aamu. Michael Baran on kirjoittanut ja ohjannut maailmankuulun pianistiäidin ja hänen kahden tyttärensä suhdekiemuroista raikkaan esityksen. Seela Sella, Terhi Panula ja Cecile Coblin ovat loistavia. Hieman helpotusta viiltävään välien selvittelyyn tuo sattumalta konserttisalin lämpiöön eksyvä putkimies – sopivalla tavalla rempseä, runoja kirjoittava Heikki Pitkänen. Ruoasta piti kirjoittaa, mutta kun missään näytelmässä ei juuri syödä. Mitä nyt Ihanissa naisissa tilataan pitsaa ja ahmitaan sitä. Leena-Maija Tuominen Mummilan keittiössä vaikeiden aikojen suorapuheinen toiminnan mies, isä, aktiivinen kaupunginvaltuutettu, dosentti, turvallisuuspolitiikan tuntija eduskuntaan! www.villejalovaara.net Ville Jalovaara vaikuttaja 138 Maksaja: V illen tukir yhmä Suunnistuskurssit alkavat Tanotorven levikkialueelta on lyhyt matka Helsingin keskuspuistoon ja onpa Etelä-Vantaallakin puistometsiä, joissa lapset voivat opetella kartan ja kompassin käyttöä. Niinpä Helsingin Suunnistajat järjestää alueella sekä suunnistuskursseja että harjoituksia. Ensimmäiset kerrat ovat samoihin aikoihin tämän ilmestymisen kanssa, mutta seuraavilla viikoilla ehtii vielä hyvin mukaan. Lasten alkeiskurssi, lähtöpolku, on tarkoitettu lähinnä 5 13-vuotiaille, mutta vanhemmatkin ovat tervetulleita ja heille räätälöidään oma ohjelmansa. Lähtöpolku on kolmen kerran maksuton tutustumisvaihe, jolta kiinnostuneet jatkavat jatkopolulle, jolla on valittavana useita harjoituksia viikossa ympäri Helsinkiä ja Vantaata. Suunnistus on mukava, luonnonläheinen ja kohtuuhintainen luontoharrastus, jota voi harrastaa sekä kilpailuettä kuntoilumielellä. Lue lisää www.helsinginsuunnistajat.? nuoret lähtöpolku. Suomalainen Kirjakauppa Myyrmäki K-market Iso-Kappa • K-market Ristikko Stadin Slangi ry. verkkokauppa Kansan Uutiset verkkokauppa • Booky.? Kääpiöitä ja jättiläisiä nyt kaupoissa KÄÄPIÖITÄ JA JÄTTILÄISIÄ Kari Varvikko Ki V Kari Varvikon KÄÄPIÖITÄ JA JÄTTILÄISIÄ Tanotorven päätoimittaja Kari Varvikon muistelmat ’Kääpiöitä ja jättiläisiä’ on nyt saatavissa seuraavista paikoista: Minne mennä Aikuistenkin suunnistuskurssit ovat alkamassa. Niitä on sekä naisten alkeiskursseja sekä jo vähän harrastaneille miehille ja naisille yhteisiä Jukola-kouluja. Niistäkin voi lukea lisää em. seuran nettisivuilta kohdasta Iltarastit. Beethoven Schumann Shchetinsky Astapov Veli-Matti Jutila, piano, Katariina Saarikoski, sello, Sikri Lehko, saksofoni. To 16.4. 2015 klo 19.00 Huopalahden kirkossa, os. Vespertie 12 Vapaa pääsy. www.luhmo.? Hyvinvointipäivä 24.4. Kannelmäen palvelutalossa on kuntosalin avajaiset ja Hyvinvointipäivä 24.4. klo 12-15. Kaikki tervetulleita. Tarkoituksena on esitellä ympäristöllemme (kotona asuvat) miten ehkäistä ikääntymisen haittoja ja miten tulla toimeen mahdollisimman pitkään omatoimisena. Pääpaino on toimintakyvyn ylläpitäminen ja tasapainon hallintaan liittyvät tekijät. Hyvinvointimessut Olemme hankkineet tänne erilaisia yhteistyökumppaneita: • Respecta Oy ( pienapuvälineet esim. tarttumapihdit, polvituet, ruokailuvälineet) • Systeri Oy ( Ortobiojalkineet) • Terttu Lilja Oy (lonkkasuojahousut ja tukisukat) • FysioGeriatria Oy (Kuntoutus) • Etelä-Kaarelan apteekki • Jalkaterapeutti Riina Rintamäki • MainioVire (yksityinen hoivapalveluntuottaja) Os. Urkupillintie 4, 00420 Helsinki Yhteisin kevätsävelin Pavasario Melodijos Suvienys Mus 26.4. LuoMuKanteleet-yhtyeen ja liettualaisen Pasagele-yhtyeen yhteiskonsertti su 26.4.2015 klo 15.00 Marjatta-koululla , os. Poutuntie 12, 00400 Helsinki. Liput 10 euroa, sis. kahvitarjoilun. Alle kouluikäiset huoltajan seurassa ilmaiseksi. Tervetuloa! Musiikkileikkikouluun tai soittotunnille? Luoteis-Helsingin musiikkiopiston ja musiikkileikkikoulun haku ja ilmoittautumiset 21.3. 30.4. www.luhmo.? Meiltä myös kuvismuskari & soitinkaruselli! Ilmoittaudu nyt musiikkileikkikouluun, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. CITYKÄVELY 26.5. klo 10-12 Kannelmäen palvelutalo sidosryhmineen järjestää ulkoilutapahtuman Kannelmäen ympäristössä. Mukaan tulevat eri sukupolvet, lapset, koululaiset, ikääntyneet ja toivottavasti ehkä ammattiin aikovat opiskelijat. Kävely suoritetaan luonnonkauniissa ympäristössämme. Yhteistyökumppaneina Citykävelyssä: • Pelimannin koulun oppilaita (musiikkiluokka) • Kannelmäen seurakunta • K-kauppa ”ravitsemus, mustikkakeitto” • Kannelmäen päiväkoti Vanhainen • Kotona asuvat Kannelmäen asukkaat Lähtö Kannelmäen palvelutalolta (Urkupillintie 4). Suomen Lyhytkasvuiset ry:llä oli kevätkokous Imatran kylpylässä maaliskuussa. Kirjailija Kari Varvikko oik. kävi kertomassa heille värikkäistä muistelmistaan Kääpiöitä ja jättiläisiä. Kuva Pasi Virta.
9 15.4.2015 MITÄ YHTEISTÄ ON suomalaisella kotiryssäjärjestelmällä ja Krimillä esiintyneillä kohteliaiksi kutsutuilla vihreillä miehillä? Ensi kuulemalta ei mitään. Mutta kun satuin lukemaan peräperää kaksi kirjaa Heikki Saaren Kotiryssät. Suomalaista suhdetoimintaa neuvostoaikaan Minerva 2014 ja Kalle Kniivilän Krim on meidän. Imperiumin paluu. Into 2015, heräsi ajatus vertailla näiden tapahtumien poliittista merkitystä ja tulosta. Kummassakin tapauksessa on kyse naapurisuhteista Neuvostoliitto/Venäjän ja Suomen / Ukrainan välillä tietyssä laajemmassa kansainvälisessä kontekstissä. Suomen osalta elettiin sotien jälkeistä aikaa, jolloin aluksi maassamme oli välirauhansopimusta valvomassa liittoutuneiden valvontakomissio johtajanaan NKP:n poliittisen toimikunnan jäsen ja Leningradin puoluejohtaja Andrei Zhdanov. Englantilaiset valvontakomission jäsenet olivat lähinnä äänettömiä yhtiömiehiä. Näissä oloissa neuvostodiplomaatit aloittivat läheisemmät tuttavuussuhteet suomalaisten poliitikkojen kanssa. Aloitteentekijänä oli valvontakomission poliittisen osaston kakkosmies J.T. Jelisejev (oikealta nimeltään Sinitsyn), joka oli todellisuudessa Neuvostoliiton ulkomaantiedustelun päällikkö Helsingissä. Hänen tavoitteena oli saada suomalaiset ymmärtämään, etteivät Ribbentrop-sopimuksen kannattajat ja tannerilaiset hallituksessa voi saada Neuvostoliittoa luottamaan Suomen hallituksen vilpittömyyteen. Kekkosta kiinnostaviin kysymyksiin Jelisejev vastasi rauhoitellen, että Neuvostoliitto halusi Suomen säilyvän itsenäisenä valtiona. Samalla hän antoi ymmärtää, ettei Moskova sallisi kommunistien ylivaltaa. Yhteiskunnallisen radikalismin – kommunismin vaikutuksen hillitsemiseksi tarvittiin SDP:n ja maalaisliiton radikalisoitumista. Tämän saavuttamiseksi Kekkonen ryhtyi kampeamaan Castrenin hallituksen kaatamista, mikä onnistuikin. Uudeksi pääministeriksi nousi J.K. Paasikivi ja oikeusministeriksi U.K. Kekkonen. Kekkonen alkoi keskittyä ulkoja turvallisuuspolitiikkaan. Hän asetti tavoitteekseen turvata maan tulevaisuus ulkopolitiikan keinoilla. Siinä auttoivat hyvät suhteet neuvostoliittolaisiin. UKK:lla oli oma kotiryssä, KGB:n mies Jelisejev. Kekkosella oli kuitenkin yhteydet myös länsimaisiin (USA:n ja Brittien) tiedustelupalvelujen edustajiin. Näitä suhteitaan sekä itään että länteen Kekkonen jatkoi koko valtakautensa ajan. Sen tuloksena oli Suomen ulkopoliittisen aseman merkittävä vahvistuminen. Kekkosen esimerkkiä seuraten kotiryssä järjestelmä laajentui koskemaan maamme johtavia poliitikkoja. Myöhemmin mukaan tulivat poliittisten nuorisojärjestöjen lupaavimmat ja nousevat poliitikkojohtajat ”poliittiset broilerit”, kuten heitä alettiin nimittää. Liikemaailman sekä ay-liikkeen johtajille muodostuivat myös omat koriryssäyhteytensä. Vähitellen kaikki puolueet tekivät pitkän marssinsa kumartamaan Kekkosta ja Neuvostoliittoa. SKP/SKDL oli ilmeisesti ainoa poliittinen puolue, jonka toimihenkilöillä ei ollut varsinaista kotiryssäsysteemiä. Puolue hoiti yhteytensä veljespuolueeseensa Moskovassa suoraan sekä lähetystössä olevien yhdyshenkilöiden kautta. Kotiryssäjärjestelmä palveli molempien maiden intressejä. Neuvostoliittolaiset pyrkivät sen kautta vaikuttamaan Suomen hallituspolitiikkaan. Suomalaisten tavoitteena oli saada naapurimme ymmärtämään meidän intressejämme ennen muuta ulkoja kauppapolitiikan alalla. Tähän liittyi myös epäterveitä lieveilmiöitä, Neuvostoliiton korttia käytettiin sisäpoliittisiin tavoitteisiin kilpailijoiden vahingoittamiseksi ja vastustajien mustamaalaamiseksi naapureittemme silmissä kantelemalla kavereiden puheista yms. Neuvostoliiton hajoaminen ja Varsovan liiton lakkauttaminen muuttivat maailman tilanteen. Kylmän sodan päättymisen eräänä merkkipaaluna voidaan pitää Helsingin Etykokousta 1975. Se oli myös Kekkosen poliittisen toiminnan huippukohta. Kesällä Euroopan yhteistyö ja turvallisuusjärjestö (ETYJ) täyttää 40 vuotta. Kohta Kekkosen kuoleman jälkeen alkoi voimakas kampanja hänen merkityksensä vähättelemiseksi ja pudottamiseksi jalustaltaan, johon hänet elämäntyönsä ansioilla oli nostettu. Tämä kampanja heijastaa suomalaisissa piilevää historiattomuutta. Ei muisteta Suomen vuosisataista tarinaa Ruotsin vallan alaisuudessa ja suuriruhtinaskuntana Venäjän imperiumissa.. Sotien jälkeen, kun pelättyä Suomen miehittämistä Neuvostoliiton taholta ei tapahtunutkaan, oli opeteltava uudenlaisten suhteiden rakentaminen itäiseen suurvaltanaapuriimme. Ei ollut enää varaa hakata päätä Karjalan mäntyihin. Luottamukselliset suhteet Neuvostoliittoon ja sen johtajiin olivat välttämättömiä, jotta Suomi saattoi ottaa askelia länteen ensin liittyminen vapaakauppajärjestö EFTA:aan jo 1960-luvulla ja sitten EEC:n kautta EU:hun 1995. Kotiryssät olivat vilkkaasti liikkeellä vielä Kekkosen jälkeen presidenttivaalikamppailussa, mutta joutuivat luopumaan tavoitteestaan saada Ahti Karjalainen jatkamaan Kekkosen työtä. Silloin Kekkosen entinen kotiryssä ja KGB:n Helsingin päällikkö Viktor Vladimirov ilmoitti, että Neuvostoliitolla ei ole mitään Koiviston tai Holkerin valintaakaan vastaan. ZBIGNIEW BRZEZINSKI arvioi Suomen ulkopolitiikan hyveitä Helsingin Sanomille myöntämässään haastattelussa. Hän toisti jo vuosi sitten Ukrainalle ehdottamaansa Suomen mallia liittoutumattomana maana seuraamista. ”Suomi ei ole Naton jäsen, mutta tuntee olonsa turvalliseksi johtuen yhteyksistään Eurooppaan ja epäsuorasti Yhdysvaltoihin. Suomi on demokratia. Suomi on aktiivinen Euroopassa. Järjestely on tyydyttävä sekä eurooppalaisille että yhdysvaltalaisille ja ennen kaikkea suomalaisille itselleen, ja Venäjä voi elää sen kanssa. En pysty kuvittelemaan Ukrainalle sen parempaa järjestelyä” (HS. 23.3.2015) Brezezinski tuskin tällä arvioillaan tarkoitti nykyisen Stubbin hallituksen politiikkaa vaan ilmeisesti Paasikiven-Kekkosen linjaa. Kenen Krim? Toimittaja Kalle Kniivilä julkaisi vuosi sitten parhaana tietokirjana Kanava-palkinnon saaneen kirjan Putinin väkeä. Nyt häneltä ilmestyi uusi kirja Krim on meidän. Imperiumin paluu. Se perustuu, kuten edellinenkin kirja, henkilöhaastatteluihin pääosin Krimillä, mutta myös Moskovassa ja Kiovassa syyskuussa 2014. Tavoite oli peilata ihmisten kautta tilannetta keväällä 2014 tapahtuneen Krimin liittymisen jälkeen Venäjän Federaatioon. Kertaamatta itse tapahtumien kulkua yksityiskohtaisemmin riittänee tässä yhteydessä muistuttaa, että Venäjän, Ukrainan ja Krimin keskinäissuhteilla on pitkä historia. On tapahtumien yksinkertaistamista väittää, että Venäjä valloitti tai liitti Krimin takaisin Venäjän yhteyteen kansainvälisten lakien vastaisesti. Liittämisen hyväksyi Venäjän parlamentti Krimin kansanäänestyksessä suuren enemmistön toivomuksen mukaisesti. On myös syytä muistuttaa, että tämä kiistelty kansanäänestys oli ensimmäinen kerta, kun krimiläisiltä itseltään kysyttiin millaisessa valtiossa he haluavat elää. Toki Venäjälläkin oli herännyt kiinnostus Krimiin ja ennen muuta Sevastopolin laivastotukikohdan kohtaloon. Se on Mustan meren rannikoiden puolustamisen ohella tärkeää myös Venäjän laivojen ulospääsylle Välimeren kautta Atlantille. Tästähän oli kyse jo Krimin sodassa 1850-luvulla englantilais-ranskalaisten yrityksessä vallata Sevastopol. Myöhemmin Hitler-Saksa yritti samaa toisen maailmansodan aikana. Silloin Neuvostoarmeija vapautti Krimin ja Ukrainan natsimiehittäjistä. Oma lukunsa on Krimin tataarien kohtalo. Stalin syytti tataareja maanpettureiksi yhteistyöstä vihollisen kanssa sodanaikana. Tataarit karkoittettiin Keski-Aasiaan. 1944. Vasta Gorbatšovin kaudella heille annettiin lupa palata takaisin Krimille. Mutta heidän kotinsa ja viinitilansa olivat siirtyneet toisten haltuun, joten paluuseen liittyi suuria hankaluuksia. Ukrainan länsiosien liittäminen sodan jälkeen Neuvostoliittoon merkitsi aikaisemmin Puolan ja Unkarin alaisuudessa eläneiden siirtymistä Neuvostoliiton hallitsemalla alueelle. Samoin aiemmin Romaniaan kuuluneen Moldovan liittäminen Neuvostoliittoon aiheutti kansallisuuksien välisiä ongelmia, jotka nousivat esiin Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä. Kaikki nämä tapahtumat heijastuvat tietenkin tänä päivänä ihmisten ajatuksissa ja ristiriitaisina mielipiteinä, kuten Kniivilän tekemät henkilöhaastattelut osoittavat. Osansa on myös median välittämällä propagandalla. Läntisessä propagandassa on hyvin yksipuolinen painotus Venäjän uhkaa vastaan. Tätä propagandaa palvelee myös USA:n ja EU:n päättämät talouspakotteet ja poliittiset boikottitoimet, joita lännessä perustellaan pyrkimyksenä painostaa Venäjää perääntymään Ukrainassa (tarkemmin Krimiltä). Samaan aikaan suljetaan silmät Kiovan hallituksen täysin epädemokraattisilta toimilta omia kansalaisiaan vastaan ns. separatistialueille. Ukrainan hallitus ei halua toteuttaa itse allekirjoittamaansa Minskin sopimusta. Tästä kuitenkin lännessä vaietaan muutamia yksittäisiä lausumia lukuun ottamatta. Kniivilänkin kirjassa heijastuu tämä läntisen median painotus, hänkin mainitsee useissa kohdin Moskovan ”propagandasatujen” vaikuttaneen haastattelemiensa ihmisten vastauksiin. Sitä vastoin venäjäkielteisten mielipiteiden osalta ei todeta vastaavaa yhteyttä läntiseen propagandaan. Yleinen mielipide lännessä tuntuu olevan, että Ukrainan kriisi jatkunee vielä vuosia. Onko odotettava vielä viisikymmentä vuotta ennenkuin lännessä tajutaan, että vihanpito ja pakotteet eivät tuota tulosta Venäjän taivuttamisessa läntiseen kuosiin. Ne eivät toimineet Kuubankaan suhteen. kuten Barack Obama tunnusti julkisesti. Viisaammalla diplomatialla päästään kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Tätähän jopa aikanaan tiukkaa Neuvostovastaista politiikkaa kannattanut Zbigniew Brzezinskikin tarkoitti Hesarin haastattelussaan. Oiva Björkbacka Kotiryssät Suomessa – vihreät miehet Krimillä VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Kaarela-seuraa tukevat: • Kannelmäen Srk • Heka-Kannelmäki • Kulttuuriyhdistys Perspektiivi Seuran jäsenille alennuksia antavat: • Kukkakauppa Cardella Alentamattomista tuotteista 10 % • Parturi-kampaamo Hiuspaja Tukanleikkuu 10 % • Ravintola Villihanhi -10 % • Pallogrilli -10 % • Etelä-Kaarelan apteekki Vapaan kaupan tuotteista -10 % (ei lääkkeistä) • Kahvila Herkku, Kannelmäen ostari Kahvi ja pulla hintaan 2,50 • Suutari& avainpalvelu, Kauppakeskus Kaari 10% Kohtuuhintaista asumista! Lue ajamistani asioista: silviamodig.? Silvia Modig nº38
10 15.4.2015 ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Paikallista palvelua meillä olet hyvissä käsissä (09) 539 938 malminkartanonhammas.fi Puustellintie 4 Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Helsinki ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.? Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla PROHIUS PROHIUS Teija Lempinen ja Benita Luoma Uusille asiakkaille töistä 20% alennusta kevään ajan. Värija permanenttipaketti alk. 79,Meiltä myös päiväja juhlaehostukset. Klaneettitie 4 • Puh. 045 896 6666 parturi-kampaamo SITRATIE 5 KANNELMÄKI PUH. 531 979 Björn Wahlroos: Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta. Suomentanut Juhana Rossi. 367 s. Otava 2015. BJÖRN WAHLROOS esitteli 12.3. Helsingissä uuden kirjansa ”Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta”. Mikä Suomen taloudessa on on epäonnistuttu? Sanoma: ”Paljon”. Ensinnäkin Suomea vaivaa sama ongelma kuin muuta Eurooppaa: ei ole ymmärretty globalisaatiota. Kehittyvien maiden miljardi uutta ihmistä kilpailee nyt samoista työpaikoista kuin eurooppalaisetkin. Eikä vain työpaikoista, vaan myös verotuloista. Kun verotulot ovat alkaneet vähentyä, monet maat Euroopassa ovat vastanneet siihen nostamalla varoasteita ja se on kehnoa valintaa. Wahlroos ihmettelee suomalaispoliitikkojen lyhyitä leikauslistoja. Julkisen sektorin leikkaustarve on kymmenen miljardia euroa, mutta listoilta löytyy vain pari miljardia euroa. Ongelmien kokoluokkaa ei ole haluttu tai kyetty ymmärtämään. Kuin ukkosen jyrinä Wahlroosin kritiikki: Suomelle olisi ollut parempi olla liittymättä euroon. Jos verotus pusketaan niin korkealle kuin se Suomessa on, niin ei ole ihme, että ihmiset valitsevat vapaa-ajan. Meidän ongelmamme ovat kasvunpuute ja tulevaisuuden toivon puute. Wahlroosin kirja on kuin historiikki, mutta samalla myös opastusta parempaan! * * * Eräs neropatti HS-lehdessä 12.3.2015 kertoi ja jätti vaatimuksen, että vuodesta 1918 riittää kuvaussanana ”sisällissota”, eikä ole syytä elämöidä sanalla ”vapaussota”. Kun vuonna 1918 juuri itsenäistyneessä Suomessa tapahtui hirveitä, niin kyllä kyse oli aseellisesta kapinasta laillista yhteiskuntajärjestelmää vastaan, mihin punakapinallisille aseet lahjoitti Neuvosto-Venäjän Lenin. Leniniläisten tavoitteena oli yksipuolue, kommunistinen Suomi, Eiväthän ylioppilaat (tulevat jääkärit) marraskuun lopulla 1914 vannoneet Ostrobotnialla valaa omia kansalaisiaan vastaan, vaan sotavoimanilaskoulutuksen lopettaa Venäjän yli 100 vuoden laiton miehitys. Ja sekin onnistui talvella että keväällä 1918 ja taistelun nimi oli Vapaussota. Vieras miehitys oli poisssa Suomesta 16.5.1918, kuten Suomen Armeijan ylipäällikkö Mannerheim asian ilmaisi Helsingissä lailliselle hallitukselle. Laillisen hallituksen tammikuussa 1918 antama tehtävä oli suorittu. Suomi oli vapaa. ”MIEKKAILIJA” ensi-ilta oli 13.03. Ohjaus: Klaus Härö. Käsikirjoitus: Anna Heinämaa. Näyttelijät: Märt Avandi ja Ursula Ratasepp. Nuori tuntematon mies, Endel, saapuu Viroon Haapsaluun 1950-luvun alussa. Hän on jättänyt taakseen Leningradin valtion urheiluyliopiston pakoillakseen Neuvostoliiton salaista poliisia. Haapsalussa hän saa viran opettajana ja alkaa vetää lapsille urheilukerhoa. Endel alkaa vihkiä lapsia suureen intohimoonsa miekkailuun. Tämä ajaa hänet törmäyskurssille koulun rehtorin, kommunistisen byrokraatin kanssa. Endel oppii rakastamaan ja pitämään huolta lapsista, joista suuri osa on neuvostomiehityksen jäljiltä orpoja. Miekkailusta muodostuu lapsille itseilmaisun muoto ja Endelistä heille miehen malli. Rehtori selvittää Endelin taustan. Lapset haluavat lähteä Leningradiin valtakunnalliseen koululaisten miekkailuturnaukseen. Endel joutuu tekemään valinnan; viekö hän lapset Leningradiin ja riskeeraa oman vapautensa vai aiheuttaako hän heille pettymyksen valitsemalla oman turvallisuutensa ja ikuisen pakoilun. Elokuvan tuottivat Kai Nordberg ja Kaarle Aho Making Movies Oy. Elokuvan levittää Nordisk Film. Pääsiäisenä tuli uutistieto Hollywoodista, että sikäläinen ? lmien suurlevittäjä on ottanut Miekkailijan koko maailman levitykseensä! Onnittelut Klaus Härö. Pekka Vanhala SK HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Monipuolisia hammashoitopalveluja Kannelmäessä Hammasimplanttihoito Pauliina Uutela, yleishammaslääkäri Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) P. (09) 566 0981 • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Kantelettarentie 5, 00420 Helsinki Puh. 566 2644 Meitä on nyt kolme. Lissu siirtyi Pohjois-Haagasta meille. Tervetuloa! Helka, Katja ja Lissu KORJAUS Viime numerossa kerroimme, että Kaarelan ruotsinkielisessä koulussa on noin 50 oppilasta. Informaatio oli virheellistä. Todellisuudessa koulussa on tällä hetkellä 72 + 9 (esikoulu) oppilasta. Toim. Tanotorvi Facebookissa! Osallistu ja vaikuta! www.facebook.com/Tanotorvi
11 15.4.2015 KIRJOITIN AIKANAAN useaankiin kertaan vuoden 2001 9/11-tapahtumista. Siitä, miten virallinen selitys ei voi mitenkään olla totuus. WTCtorneihin, Pentagoniin ja Pennsylvaniaan osuneet koneet eivät ole lentäneet siten kuin virallinen tarina kertoo. Nykyisin Youtube on pullollaan yksityisten tekemiä ohjelmia, joissa kiertävät samat virallisen tarinan mahdottomuudet, samat selittämättömyydet, jotka viestivät samoista virallisista valheista. Hyvä kooste on italialainen ohjelma, jossa esiintyvät juontajina tunnetut kulttuurivaikuttajat (löytyy helpoimmin haulla: YouTube: Best 9/11 documentary if you seek truth). Aivan selkeä on myös Jesse Venturan viesti: Pentagoniin ei osunut lentokonetta. Shanksvilleen, Pennsylvaniaan, ei myöskään pudonnut lentokonetta. Vielä villimpiä ovat arvailut, mitä tapahtui WTC-torneihin lentäneille koneille. Lentäjät ja lennonjohtajat totuuden puolesta -järjestö on järjestänyt ammattilentäjille simulaattoritestit, voidakseen selvittää, voiko koneella lentää torneihin väitetyllä tavalla. Yksikään ei onnistunut, koska ilma on aivan liian tiheää maan lähellä, ja käsiohjauksella koneeseen tulee vaikeata dutch-rolling-huojuntaa, joka ei mahdollista tähtäämistä. Suuri nopeus tiheässä ilmassa aikaansaa myös siipiin sellaisia rasituksia, että siivet repeävät irti ennen perilletuloa. Ainoastaan laskeutumisnopeuksilla kone olisi hallittavissa niin, että osuminen torneihin olisi mahdollista. Varsinainen salaliittoteoria on virallinen kertomus, jossa vuorilla asunut Osama olisi jotenkin osallinen iskuun. Mutta koska asiallista onnettomuustutkintaa ei koskaan tehty, on suuri joukko selitysmalleja, miten kaikki oikein järjestettiin. Useat uutis? lmit ovat paljastuneet trikkikuvatuiksi, näitä on analysoitu Youtubessa (haulla 9/11 No Planes tai Fake Planes). Mutta on ollut mahdollista myös tuottaa laserilla koneen kuvajainen. USA:n ilmatorjunta pystyy tuottamaan tällaisia. Tämä selittäisi eräissä ? lmeissä koneen siiven katoamisen vuoroin koneen kummaltakin puolelta. Olipa kyse kameratrikeistä tai lasershowsta, ohuesta alumiinista tehty kone ei voi katkaista järeitä teräksisiä ontelopalkkeja. Kyse on vastaavasta ilmiöstä, kuin jos heittäisi kaljatölkin teräksiseen raudoitusverkkoon, tölkki menee kyllä suikaleiksi (jos heitto on tarpeeksi voimakas), mutta teräkset eivät katkea. Koneen muotoinen sisäänmenoaukko teräksisiin ontelopalkkeihin on ollut tehtävä muilla keinoin, esim. lasertykillä. Yleensäkin laserilla on nykyisin valtava määrä sovelluksia, ja niistä suuri osa on sotilaskäyttöön tarkoitettuja ja salaisia. On myös selvinnyt, että WTC:n sortuneista rakenteista on löytynyt jälkiä nanotermiitistä, joka on tavallisen teräsrakenteiden purkuun tarkoitetun räjähdysaineen tehokkaampi armeijan käyttämä erikoisversio. Sulan metallin lammikot jatkoivat palamista sammutusveden allakin, kuukausia. Kerosiinilla ja toimistovälineiden palossa ei tällaiseen ylletä. Virallisesti metalli vain pehmeni, vaikka uutiskuvista pystyy näkemään, miten sula teräs valuu rakennuksen kyljistä. Tosiasiassa vielä kilometrin päässä autojen ovenkahvat sulivat sortumisen jälkeisessä suunnattomassa kuumuudessa. No, yhtä kaikki, Hudson-joessa on virrannut vettä tämän jälkeen pitkään. Nyt vaan voi kysyä, lähdetäänkö taas uudelle kierrokselle, kun haamulentokoneita on alkanut lennellä uudelleen. MH17 ammuttiin alas Ukrainassa, ja en pitäisi ihan kirkossa kuulutettuna sitä, miten alasampuminen lopulta tapahtui. Joillakin tuntemattomilla voimilla joilla on linkkejä Yhdysvaltain armeijaan tuntuu olevan kyky ja halu tuhota matkustajakoneita niin halutessaan, jos eivät putinilaisetkaan taida juuri kainostella ihmishenkien kanssa. MH370, Intian valtamerellä kadonneen koneen kohtalo muistuttaa niitä neljää konetta, jotka salaperäisesti lentelivät 11.9.2001 USA:ssa. Oma arvaukseni on, että kone on ehkä laskeutunut USA:n tukikohtaan Diego Garciassa, ja että pelissä on enemmän kuin tiedämmekään. Olisiko kyse tykistön tulenjohtojärjestelmiin liittyvistä patenteista, joiden tieto oli menossa Kiinaan? Me emme tiedä, ja se joka tietää, ei kerro. Suuresta manipulaatiosta on kyse, ja me, maailman kansalaiset olemme ne tyhmät, joille tämäkin irvokas näytelmä on viritetty. Esko Karinen Haamulentokoneet Toisinajattelija Toisinajattelija Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 Osoite: Laitilantie 2, 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 E-mail: tanotorvi@eepinen.? Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.? /jakelupalaute Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 HELSINGIN JAKELU-EXPERT OY Katso lisätiedot ja täytä työhakemus www.lisäduuni.fi tai soita [09] 5615 6400 Täytätkö tänä vuonna vähintään 14 vuotta? Oletko reipas ja vastuuntuntoinen? Töitä myös autopiirijakajille (oma auto) TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA TÖITÄ MYÖS AUTOPIIRIJAKAJILLE PALLOGRILLI • Suomalainen ruokaravintola • Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 7.30-20, la 10-18 Puh. 045-2765888 Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-To 10.00-16.30, Pe 10.00-18.00 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa Tässä tulee hyvä lehti! Hesa Porrassiivous 35 vuoden kokemuksella edullisesti P. 050-505 6553 hesaporrassiivous@hotmail.? Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http:// jakelupalaute.fi / tanotorvi Kuninkaantammentien ympäristön asemakaava valmistunut KUNINKAANTAMMENTIEN ympäristön asemakaavaluonnos valmistui helmikuussa. Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan nyt asemakaavan muutosta Kuninkaantammentien ympäristöön. Suunnittelualueeseen kuuluu Kuninkaantammentie, Kuninkaantammenkuja sekä kadunvarren asuntotontit, Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen korttelialuetta sekä virkistysaluetta. Alueelle suunnitellaan uusia pientaloasuntoja noin 250 asukkaalle. Pientalotonttien tehokkuulukua nostetaan ja vedenpuhdistuslaitoksen korttelialue rajataan kaavassa nykyistä pienemmäksi. Laitoksen länsipuolelle suunnitellaan uusi katu, Vedenkierto, jonka viereen suunnitellaan pientalokorttelit tulevan Vesimittarinkadun varrelle. Vedenpuhdistuslaitoksen pohjoispuolelle, suunnitellaan uudet pientalotontit katuyhteyksineen. Korttelin 33332 vanha asuinrakennus pihapiireineen säilyy. Kuninkaantammentien katualue ulotetaan nykyiselle ulkoilumajalle. Kadun päässä varaudutaan bussin päätepysäkkiin ja kääntöpaikkaan. Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto on ollut esillä Kannelmäen kirjastossa maaliskuun ajan. Tavoitteena on esitellä kaavaehdotus ja osallisilta kaavaluonnoksesta saatu palaute kaupunkisuunnittelulautakunnalle keväällä 2015. Kuninkaantammentien ympäristöön tulevat uudet rakennukset on värjättty oranssilla.
Liput 09 310 12000 (ark. 12–18) ja Lippupalvelu Klaneettitie 5 | kanneltalo.? ke 6.5. klo 19, alk. 13/9 € Nuoren ja lahjakkaan kvintetin musiikissa perinteisen jazzmusiikin elementit sulautuvat mm. rockja popmusiikin rytmeihin ja soundeihin. ma 20.4. klo 18, vapaa pääsy (Strangers on a Train) Yhdysvallat 1951, 96 min, K16. Nerokas tutkielma murhan anatomiasta ?lm noir -henkeen. Ohjaus Alfred Hitchcock, rooleissa Robert Walker, Farley Granger, Ruth Roman ti 21.4. klo 14–15.30, vapaa pääsy Älä jää kotin yksin, vaan anna tanssijalalle vauhtia! Pop & Jazz Konservatorion oppilaiden tanssimusiikkiorkesteri kutsuu iltapäivätansseihin Kanneltalon aulaan. ti 28.4. klo 18, alk. 10/5 € Tunne Kasmirin Emma-palkittu, samettinen ääni Iholla ja seilaa Vadelmaveneellä kesään! ää Muukalaisia Päivätanssit ESITTÄÄ Pekka Puska lääkäri ja professori haagalainen Helsingin vaalipiiristä VALITSE ASIANTUNTIJA JA VAIKUTTAJA EDUSKUNTAAN: JULKINEN TERVEYDEN HUOLTO KUNTOON KOTONA PARAS VANHANAKIN, HOIVA JA HOITO TURVATTAVA LAPSIPERHEITÄ TUETTAVA SOSIAALISET TURVAVERKOT JA KATU TURVALLISUUS TÄRKEITÄ Lue ja katso lisää: www.pekkapuska.fi KANNELMÄEN KIRKOSSA Lähetyspyhän messu su 19.4. klo 10 Konsta Korhonen, Sirkku Rintamäki. Kirkkokahveilla Matti Nummela kertoo Etiopian Dessien aids-orpotyöstä. Virrestä voimaa su 19.4. klo 18 Ylösnousseen askelissa. Anne Myllylä, Aili Raitavuo. Luottamuksen messu ke 22.4. klo 19 Taizé-lauluja, hiljaista mietiskelyä. Nina Rajamäki, Kari Härkönen, lauluja soitinyhtye. Aamupysäkki ti 28.4. ja 12.5. klo 9.15 Ehtoollinen kirkon kappelissa. Aamiainen 1,50 e seurakuntasalissa. Virsi kohtaa lapsen! Lapsi Jumalan ajassa -messu su 3.5. klo 10 Johann Vaeren Uglandin (säv.) ja Eyvind Skeien (san.) lapsimessu kuullaan suomenkielisenä ensiesityksenä radioitavassa jumalanpalveluksessa. Mukana on noin 100 nuorta laulajaa neljästä eri kuorosta: Lapsija nuorisokuoro Kannelkellot, Fredrika & co (Porvoon suomalainen seurakunta) sekä All 4 Voices (Helsingin konservatorio). Sirkku Rintamäki, piano, kuoronjohto ja virsisovitukset. Kapellimestari Anna Nora. Kaartin soittokunnan yhtye. Katri Vesanen, urut. Samuli Korkalainen, liturgia. Lotta Pirilä, saarna. Tilaisuus on samalla kanttori Sirkku Rintamäen kirkkomusiikin taiteelliseen tohtorintutkintoon liittyvä opinnäyte. Yhteistyössä: Taideyliopisto Sibelius-Akatemia, Lasten Kirkko Soikoon -festivaali, Kannelmäen seurakunta. MALMINKARTANOSSA Messu ja iltatee su 19.4. ja 3.5. Malminkartanon kappelissa, Vellikellonpolku 8 Jennyn Olohuone keskiviikkoisin klo 12–15, Beckerintie 9 Avoin kohtaamispaikka Toimintakeskus Jennyssä. Kahvija leipätarjoilu, soppalounas. Mukana vapaaehtoiset ja diakonit. Haku päiväkerhoon kaudelle 2015-2016 on käynnissä 30.4. asti ja lasten kesäkursseille ja Fazerin-retkelle 15.5. asti. Lisätietoa ja sähköinen ilmoittautuminen nettisivuillamme. Hakuaika koululaisten iltapäiväkerhoon päättyy 30.4. Kipinä-suurleiri 22.–27.7. Partaharjulla 10–14-v. tytöille ja pojille Luvassa unohtumattomia elämyksiä mm. suuret iltanuotiot, kavereita, vatsastapuhuja TaikaPetteri. Majoitus omassa tai seurakunnan teltassa. Hinta 90 e, sisaralennus. Ilm. netissä mestat. ? /kertsimestat/kannelmaki. Tervetuloa neljän vuoden välein järjestettävälle seurakuntien yhteiselle leirille! Tied pekka.haanpaa@evl.? , p. 09 2340 3851. …ja paljon muuta! Katso lisää tapahtumakalenterista nettisivuiltamme. Kannelmäen seurakunta Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI Puh. 09 2340 3800 www.helsinginseurakunnat.? /kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta Tomi Sevander ANALYYTTISTÄ KAUPUNKILAISJÄRKEÄ EDUSKUNTAAN Ja paljon muuta www.tomisevander.fi Ole mukana korjaamassa nämä maahanmuuttopolitiikan ongelmat: • ongelmia kärjistävä ja vähättelevä populistinen keskustelu • negatiivinen suhtautuminen maahanmuuttajiin • järjestelmien hyväksikäyttö • hidas turvapaikkahakuprosessi • riittämättömät kotouttamisen keinot • toimimattomat karkotusja käännyttämiskäytännöt Rajat ylittävään rikosturismiin on puututtava kovemmin keinoin! Hyvinvointiyhteiskunta on myös poliisin paras ystävä. Ei rikota sitä! Valtion säästöt on ensisijaisesti etsittävä tehottomista valtion tuista ja verohelpotuksista! Tukiryhmä 148 148 poliisi, vanhempi rikoskonstaapeli, kuntapoliitikko Helsingistä Ilman populismia • rakentavasti • rohkeasti HELSINKI