• Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi kÄytÄ pyÖrÄilykypÄrÄÄ OLEMME MUKANA MÄTÄJOKIFESTAREILLA SUNNUNTAINA 30.5.! HYVIÄ TUOTETARJOUKSIA, ARPAJAISET - TAVATAAN KOJULLAMME TERVETULOA!! No 5 19.5.2010 · 46 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Laulajatar Sanna-Marika toivottaa vieraat tervetulleiksi Mätisfestarit sunnuntaina 30.5.
• Löydä vuokrakotisi. www.vvo.fi Tämän vuoksi Asiakkaamme arvostavat varmaa vuokrasuhdetta, jonka varaan asumisen voi laskea pitkällekin tulevaisuuteen. Koska olemme ymmärtäneeet asukkaidemme toiveita ja tarpeita jo 40 vuotta, olemme Suomen suurin maanlaajuinen asuntoyritys. VVO-kotikeskus Salomonkatu 5 B, 2. krs 00100 Helsinki puh. 020 508 3400 Avoinna ma-pe 8.30 - 15.30 paakaupunkiseutu@vvo.fi TERVETULOA VIIHTYMÄÄN! Valmistamme ruoka-annoksia ja lounasta arkisin Perjantaisin elävää musiikkia tai karaoke klo 20.00 Karaoke lauantaisin klo 20.00 Tietovisa keskiviikkoisin klo 19.00 Bingo maanantaisin klo 20.00 Biljardi ja darts koska vain haluat Ennen ja jälkeen Ennen ja toukokuun iloisten juhlien jälkeen toukokuun Tuo meille pöytäliinat ja kodin kauneimmat tekstiilit iloisten juhlien pesuun! Autolla suoraan takaovelle Tuo meille pöytäliinat ja kodin Iskoskujalta. kauneimmat tekstiilit pesuun! Autolla suoraan Iskoskujalta. puh. 563 1545 · ma-pe 10-19 · la 10-17 www.mattolaituri.fi puh. 563 1545 ma-pe 10-19 la 10-17 www.mattolaituri.fi Avoinna: ma-to 9 - 24 pe-la 9 - 02 su 9 - 23
• 19.5.2010 3 Pääkirjoitus MAJAVAN MATKASSA Koiran paskastako suurin ongelma? Lampaita ja öykkäreitä J okakeväinen ja alkukesän keskustelun aihe ovat koiran paskat. Lumien haihduttua jätökset tulevat esille ja ihmiset kauhistelevat koiranomistajien vastuuttomuutta. Tätä kutsutaan ihmisen suojeluksi, jotta paska ei tarttuisi kenkään. Eli korjaa eläimesi jätteet. mioidaan ja niiden määrää valikoidusti kasvatetaan. Kun väärän miehen sydän sykkii oikein Olin naapurikylän ravintolassa todistamassa sekä hienoa että outoa epäillyn sydänpotilaan auttamista. Kankkusessa tärisevä keski-ikäinen mies hikoili läpi vaatekerran; rinnasta puristi. Oireet olivat selvät. Kutsuttiin hälytyksen kautta ambulanssi. Autossa otettu sydänfilmi kertoi ettei hätä ole tämän näköinen. Se oli positiivista vaikka ahdistusta yhä riittikin. Ihmetystä sen sijaan herätti, että 47-vuotias mies oli raporttiin merkitty 60-vuotiaaksi ja hänen sosiaaliturvatunnuksensakin oli tuon 60-vuotiaan. Kun asiaa jälkikäteen tiedusteltiin hälytyskeskuksesta, vastaus oli, että kyllä ambulanssimiehet kuitenkin varmasti olivat ottaneet paperille oikean miehen käyrät. Ei nimestä, iästä tai sosiaaliturvatunnuksesta ole väliä. Ehkä näin onkin, mutta onko se silti laitaa, että vieraan miehen tunnistettavat sosiaaliturvatunnukset liikkuvat väärissä/oikeissa raporteissa. Vähintäänkin se on suurta huolimattomuutta, jos ei peräti laiskuutta, kun koneen vanhoja tietoja ei vaihdeta. Kari Varvikko PS. Tervetuloa Mätisfestareille 30.5. klo 11.00-20.00. Kuuntele myös Lähiradio 25.5. 103 MHz klo 17.00 M Näin tulisi varmastikin tehdä, mutta ongelman muodostaa se, mihin sijoittaa taltioidun ulosteen, kun roskiksia ei ole mailla eikä halmeilla. Esimerkiksi Klaneettitiellä, lehtemme toimituksen ympäristössä ainoat roska-astiat ovat taloyhtiöiden suljetut aitaukset tai sisäpihoilla lasten hiekkalaatikoiden vieressä sijaitsevat pöntöt. Ei se oikein hyvältä näytä, jos paskoja kiikutetaan leikkipaikkojen tuntumaan. Kaupungin olisikin tuntuvasti lisättävä roskisten määrää, koska ei voida edellyttää, että ihmiset kulkevat koiranpaskapussi taskussa pitkin päivää. Penkkejä lisää Kaarelan alueella on pula istumapaikoista. Monet invalidit ja vanhukset istahtaisivat hetkeksi kauppareissullaan, jos olisi vain paikka missä levähtää. Jo muutama vuosi sitten penkkejä poistettiin julkisilta paikoilta, koska väitettiin, että niitä käytävät ainoastaan ryyppyporukat. Kesällähän kaljottelijoita riittää, se on varmasti totta. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä tosi asiaa, että myös juopottelemattomat jalankulkijat tarvitsevat istuimia. Toivottavaa on, että penkkien tarve huo- oni vanhempi suomalainen on pelästynyt perinpohjaisesti seuratessaan itänaapurimme viimeaikaista jyrkkää uutisointia kansalaisiaan kohtaan harjoitetusta rasistisesta ajojahdista. KGB:n kasvatti, Venäjän lapsiasiamies Pavel Astahov kävi Turussa ojentamassa suomalaisia lapsen huostaanottoasiassa. Vaivaantuneet suomalaiset virkamiehet eivät puolustautuneet vaan pysyivät vaiti vedoten lammasmaisesti sal assapitovelvolli¬suuteensa. Olisi pitänyt kertoa tosiasiat, koska nyt saattoi jäädä käsitys, että meillä oli jotain salattavaa. Venäjän media ja varsinkin Krasnaja Zvezda- lehti tehtailee samanlaisia kohu-uutisia naapurimaistaan omia sisäpoliittisia tarkoituksiaan varten. Muistamme hyvin Viron pronssisoturijupakan, jossa koko lailla tyhjänpäiväisestä asiasta lietsottiin äärinationalistisen nuorisojärjestön tuella tosi huolestuttava näytelmä. Kyseessä oli pelottelu, tuskin Nato-maahan olisi oikeasti hyökätty. Millään maalla ei ole oikeutta "puolustaa kansalaisiaan" aseellisesti toisen valtion alueella tekaistujen syiden takia. Tätä mahdollisuutta väläytellään turhan kevyesti aika-ajoin. Tämän uhittelun täytyy olla perin kiusallista niille tuhansille venäläisille, jotka viihtyvät mitä parhaiten maassamme. Myönnetään, onhan tässä hieman "itsenäisyydellä elämöity" kun se mahdollisuus pitkän nöyristelykauden jälkeen tuli. Ei ole meidän tehtävämme opettaa naapurille demokratiaa tai ihmisoikeuksia, emme tunne täydellisesti naapurin ongelmia ja syitä, miksi mitäkin joudutaan tekemään. Itsesensuuri oli suomalaisille päivänselvä juttu. Auto- kaupan alueella toimineena muistan, kuinka diplomaattisesti joutui sanansa asettelemaan, kun asiakas tarjosi vaihdossa Mossea. Sitä ei saanut kovin kärkevästi arvostella, ettei olisi joutunut epäillyksi neuvostovastaisuudesta. Sama varovaisuus ulottui kaikille elämänalueille. Kuitenkin olen edelleen sitä mieltä, että Ilja Glazunovin maalaama kuva Kekkosesta oli hyvä kuten Hakaniemen maailmanrauhan patsaskin. Tätä samaa ei voi sanoa kaikista ns. vapauden aikana tehdyistä töherryksistä ja romukasoista. Stolichnaya-vodkasta saa kepeämmän kekkulin kuin kossusta. Lohi, muikku- ja rapusäilykkeet olivat erinomaisia. Kaviaarin suhteen en ole niin varma, koska onnistuin kerran saamaan vallan perkeleellisen mahataudin Kirovin baletin Bajaderska-esityksen väliajalla syömästäni kaviaarileivästä. Säästän lukijat yksityiskohdilta. Puiston läpi uskalsi kulkea ilman ryöstetyksi tulemisen uhkaa, taksilla uskalsi ajella. Valuuttabaarissa Suomi-poika oli kingi, jonka seuraan tuppauduttiin väenväkisin. Eipä ole enää suomalaisella varaa porsastella Moskovan yössä. 20 dollarin paukunhinta pitää härmän jätkän hotellihuoneessa omien eväiden parissa. Rehellisesti puhuen on myönnettävä, että jotenkin kaipaan vanhoja kunnon neukkuaikoja. Ystävyys hoidettiin korkealla tasolla tyylikkäästi YYA-hengessä. Kauppa kävi ja sirmakka soi. Kyllähän toki kumpikin osapuoli tiesi, että pelleilyähän tämä oli. Liturgiat kuitenkin posmitettiin läpi vakavalla naamalla ja sitten pidettiin hauskaa Vanhaan hyvään Kekkosen aikaan muuankin naapurin suurlähettiläs ymmärsi väärin tehtävänsä ja piti tapanaan öykkäröidä ja uhkailla suomalaisia kännipäissään. Urkki puuttui asiaan ja toimitutti tämän pösilön takaisin kotimaahansa hyviä suhteita pilaamasta. Venäläinen on pohjimmaltaan tunneherkkä, hieno ihminen jonka kanssa suomalainen viihtyy. Ainakin karjalaisen ja venäläisen sielu ja ajatusmaailma on melko samankaltainen. Mulkvisteja löytyy kummaltakin puolelta. Kaikkien kanssa ei tarvitse viihtyä. Mielestäni hommat ovat menneet huonompaan suuntaan. Syitä on monia. Ei ole suotavaa, että joku katkeroitunut suomalainen dosentti toimii riidanlietsojana ja toimittaa kaikenlaista perätöntä potaskaa venäläiselle medialle. Ilkeämielisissä ilmiannoissa pyritään vakuuttamaan, kuinka suomalaiset sortavat ja kohtelevat julmasti vähemmistöjä. Tämänkaltainen hölynpöly uppoaa asioista perillä olemattomaan suureen yleisöön ja väitteitä pidetään totena. Äärinationalistit vaativat "toimenpiteitä". Hysterisointi ja vihan lietsonta on helppoa, rikottujen ikkunoiden paikkaus on vastaavasti vaikeampaa. Kyllä oma mediammekin tarjoaa mielellään tilaa Suomeen jostakin syystä kielteisesti suhtautuville henkilöille. Nämä tuntuvat usein kuitenkin olevan sellaisia tyyppejä, joilla on ikävä aina siellä, missä he sattuvat milloinkin olemaan. Katkeruus on kauhea tauti. Siihen sairastunut ei tunne olevansa sairas vaan hän pitää kaikkea kuvittelemaansa totena. Heikki Majava Seuraava Tanotorvi ilmestyy 16.6.2010. Aineisto toimitukseen 4.6. mennessä. TUSINA-AIVOILLE 1. Bolde 2. Hestika 3. Hetulat 4. Höna 5. Hönaa 6. Ottaa ketarit 7. Klömö 8. Kresa Vastaukset sivulla 14 9. Laitsika 10. Latvaroso 11. Mekke 12. Roonaa Liity sinäkin yhteiseen Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA 100430-204303, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Miksi naisten vessojen seinissä on enemmän hävyttömyyksiä kuin miesten vessojen? - Naisilla on molemmat kädet vapaana. + Miksi ravintoloiden vessoissa on lukot? - Koska omistaja pelkää, että joku siivoaa vessan. + - En tuomitse onanoivia miehiä, sanoi Kaija. Päinvastoin tarjoan heille auttavan käteni. + Mitä itsetyydyttäjä tekee, kun hän haluaa ryhmäseksi? - Käyttää molempia käsiään. + Mikä on eunukin vastakohta? - Munakas. + Kuten muistetaan insinööri ei voi olla joulupukkina, koska hänellä ei ole lahjoja. TOIVO KOTTARAINEN Mutta mikä erottaa insinöörin ja wc-paperin? - Paperi on kaksinkertainen. + Mikä on sähköinsinöörin paratiisi? - Kaksoisvirranmaa. + Mainitse joku tunnettu amerikkalainen kenraali. - General Motors. + Miten blondin aivosolu kuolee? - Yksin. + Milloin blondilla on kaksi aivosolua? - Kun hän on raskaana. + Mitä tapahtuu kun blondi saa alzheimerin taudin? - Älykkyysosamäärä nousee. + Blondi ja kukkaruukku putoavat kerrostalon katolta. Kumpi on maassa ensin? - Kukkaruukku. Blondi pysähtyy kysymään tietä. + Miksi blondilla on näppylöitä takapuolessa? - Siellä on käyttöohjeet sokeille.
• 4 19.5.2010 Käsityöperinteitä Kaarelassa Kaarelalainen kehysliike jatkaa uudella nimellä Kari Varvikko ja Rainer Munther uskovat, että ajan myötä Vantaan Netti-tv lunastaa paikkansa vantaalaisten ja ympäristön omana tiedotusvälineenä. Vantaan Netti-tv aloittanut toimintansa Kaarelan pientaloalueella, Runonlaulajantie 70:ssä sijaitsevan kehysalan hallirakennuksen seinällä on vaihtunut nimi, Kehysvisa on vaihtunut Kehystaloksi. utta kysytäänpä paikan päältä, mistä muutos. Paikan päällä tapaamme entisen Kehysvisan toimitusjohtajan Jouni Paakkasen, joka on nyt Kehystalon tukkuasiakas ja pietarilaisen La Vida-kehysliikkeen johtaja. Paakkanen kertoo hankkineensa yhteistyökumppaneidensa kanssa keväällä 2008 Kehysvisa Oy:n osakekannan. Tarkoituksena oli kehittää yhtiötä lisäämällä sen myyntiä lähialueille, Baltiaan ja Pietarin alueelle, ja jatkaa samalla yhtiön entistä toimintaa. Mutta toisin kävi, pankkikriisi lähti vyörymään ja uusia suunnitelmia ei voitu toteuttaa. Pankkikriisi sulki ensin lainahanat, ja seuraavassa vaiheessa kysyntä lähti pienenemään. - Siitä huolimatta saimme yrityksen menemään melko mukavasti reilun vuoden verran omistajavaihdoksen jälkeen. Pienenevä kysyntä ja vaikeus saada luottoa pankeista alkoi kuitenkin vaikuttaa palvelutasoon ja varastotilanteeseen. Mikään yritys ei tietenkään pärjää pitkään myymällä ei-oota, ja kun ihmekäännöstä oli odotettu muutama kuukausi, oli aika tehdä johtopäätökset ja asettaa yhtiö selvitystilaan. Ja mitähän sitten tapahtui, Kehystalon myyntivastaava Ari Veijalainen: - Kun Kehystalo joka tapauksessa tarvitsi työtilat ja kehyslistavarastoa, päätimme lunastaa konkurssipesältä Kehysvisan omistaman kaluston ja varaston. Toimimme nimittäin Kehysvisan alivuokralaisena samoissa tiloissa valmistaen puolivalmisteita myymäläämme Itäkeskuksen Kauppakartanonkadulla. Näin tulimme tilanteeseen, jossa Kehysvisan toimintojen jatkaminen sellaisenaan olikin yksinkertaisin vaihtoehto. - Nyt kun Kaarelassa on toimittu vuoden alusta alkaen Kehystalon nimen alla, on toiminta jo löytänyt uomansa. Tyhjät hyllyt on täytetty ja toimintamme on elpynyt samalla kun koko sisustusalakin on toipunut pahimmasta notkahduksestaan, toteaa Veijalainen. - Muutoinkin taidealalla on alkanut näkyä muutosta. Uusia, nuoria kuvataiteilijoita nousee ja ennenpitkää ollaan varmasti taas tilanteessa, jossa jokaisen sohvan päälle ei enää ripustetakaan sitä samaa huonekaluvarastosta haettua vakiotaulua. - Nyt tosiaan panostetaan laatuun ja kestävään kehitykseen myös kehystämisessä. Yksi suosituimmista uusista tuotelinjoista käyttää nimit- Kehystalon myyntivastaava Ari Veijalainen ja Kehystalon listamallistoa. täin materiaalinaan vanhoista hedelmäpuista saatavaa puuainesta. Tullessaan kolmenkymmenen vuoden ikään vanhat hedelmäpuut kaadetaan, ja nyt niistä tehdään kehyslistoja kun aiemmin rungot poltettiin. Luonnonmetsää ei näiden kehyslistojen vuoksi ole kaadettu. - Kehystalolle on nyt tärkeätä saada tukeva jalansija kehystäjiä ja vastaavia käsityöläisiä palvelevana yrityksenä ja sen tähden panostamme asiakaskäynteihin. Tämän johdosta yrityksemme on toistaiseksi avoinna vain maanantaisin ja tiistaisin klo 917 sekä perjantaisin 9-14. - Palvelemme toki yksityisasiakkaita muuten samalla tavoin ja ainakin yhtä laajalla mallistolla kuin ennenkin, onhan Kehysvisaan kumuloitunut tietotaito nyt siirtynyt uudelle yritykselle, mikäli Kehystaloa nyt kovin uutena yrityksenä voi pitää, se kun on perustettu jo vuonna 1989, Veijalainen sanoo. Wanda Videonet ry on perustanut Vantaalle Vantaan Netti-tv:n. Nettitelevisio on jatkoa Louhela-televisiolle, joka sai alkunsa Louhelassa vuonna 1988. Louhela-televisio näkyi aikoinaan Louhelan taloyhtiöiden kaapelissa ja se tuotti monipuolista ohjelmaa asukkaille. Arkistossa on noin 350 ohjelmaa. UUDEN TEKNIIKAN myötä Wanda Videonet on perustanut Netti-tv:n jonka tarkoitus on palvella vantaalaisia asukkaita, yrityksiä ja järjestöjä. Uusi televisio keskittyy paikallisiin uutisiin ja tapahtumiin, joita ei valtamediassa käsitellä. Vantaan Netti-tv:n tuotantopäällikkö Rainer Munther sanoo, että Netti-tv on uudenajan interaktiivinen paikallis-tv, jonka kautta on myös globaali näkyvyys. - Kauttamme toteutuu sekä etukäteismainonta että taltiointi. Tarjoamme yrityksille ja yhteisöille videomuotoiselle sisällölle edullisen mainos- ja tiedotusväylän. Televisio on myös kanava katsojien tuottamalle sisällölle. Parhailla ja hauskimmilla videoille kisaillaan tulevaisuudessa viikoittaisten teemojen merkeissä Kun Vantaalla tai lähiympäristössä tapahtuu, kerro meille vinkki. Vantaan Netti-tv:n löydät osoitteesta www.wandawebtv.com . Netti-tv:n päätoimittajana ollut Kari Varvikko, joka on toiminut lehtimiehenä lähes 45 vuotta ja työskentelee edelleenkin mm. Tanotorvi-lehden päätoimittajana. - Kyllä me Vantaan Netti-tv:ssa kerromme myös vaikkapa Kaarelan tapahtumista. Kuvaajamme vierailee mm. Mätisfestareilla 30.5., Varvikko toteaa. Yhteystiedot: Rainer Munther, puh. 040-964 3931, email: rainer.munther@gmail.com Kari Varvikko, puh. 0400-447507, email: kari.varvikko@eepinen.fi M Kesä kaupungissa KESÄLLÄ KUULUU MENNÄ MÖKILLE. Ennen vanhaan moni perhe pakkasi tavarat ja lapset kuorma-autoon ja sitten huuruuteltiin maaseudulle, jossa lapset nauttivat vapaudesta ja luonnosta kolme kuukautta. Sadat tuhannet suomalaiset kärräävät edelleen perhekuntansa mökeille kesäviikonloppuisin ja lomaviikkoina. Mutta eivät kaikki. He eivät ole kotoisin maalta eivät ole perineet mökkiä tai eivät ole hankkineet sellaista tai ovat luopuneet siitä. Eikä kaikilla ole omaa pihaa, terassia tai parvekettakaan. Muutama vuosi sitten kesällä moni vastaan tullut ikäihminen valitteli kun kesällä kaikki toiminta loppuu. Jo viidettä kesää tätä aukkoa paikkaa Ikäväki-ryhmä Pitäjänmäellä ja Konalassa. Luvassa on tiistaina 25.5. ja 1.6. klo 11 ulkoilutapahtumat Vähätuvan kentällä. Alkujumpan vetäjäksi ja yhteisen kuntotuokion vetäjäksi tulee lähiöliikuttaja Elina Sorakunnas. Talvella hän organisoi ja vetää lähiöliikuntaa läntisessä Helsingissä. Meiltä puuttuvat tilat, joissa Elina tai hänen kollegansa voisivat meitä liikuntaa, mutta kesällä se onnistuu ulkosalla. Ikäväen kesäohjelmassa on luvassa kesäinen retki Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan ja lounaalle ravintola Kaisaniemeen. On yhteislaulua, seurakunnan kesäretki, tutustumisretki Marttilan invalidikylään ja seurakunnan kesäkahvila joka torstai klo 13 Pitäjänmäen kirkolla. Kaikki tämä onnistuu yhteistoimin. Mukana ovat Pitäjänmäen seurakunta, Pitäjänmäen Eläkkeensaajat, Pitäjänmäki-seura, Pit-Ko Pitäjänmäen Konalan Ikäihmiset, Sotainvalidien Veljesliiton Pitäjänmäen osasto, Palvelukeskus Kotikallio, Konala-seura. Hienointa on että Ikäväki-ryhmä palkittiin viime joulukuussa. Helsingin kaupungin vapaaehtoistyön neuvottelukunta luovutti vuodeksi Ikäväki-ryhmälle Kilpikonna-kiertopalkinnon. Perusteluissa kiitettiin... " alueella on tuotettu vapaaehtoisten voimin iloa ja mielenvirkistystä eri ikäryhmille. Oman asuinalueen aktiviteeteilla on tärkeä osuus kaupunkilaisten viihtyvyyden ylläpitämisessä ja erityisesti ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä." Mieltä lämmittää kun vapaaehtoistyötä arvostetaan! Hyvä mieli ja kiitos on myös se kun väki tulee paikalle ja viihtyy. Vähätuvan kentällä pelataan mölkkyä, petankia, heitetään saapasta ja palloa ämpäriin ja nautitaan yhdessä olosta. Kimppakivaa on tiedossa kun Pitäjänmäen Eläkkeensaajat lähtevät kesäiselle teatteriretkelle Heinolaan katsomaan Enkeleitä Broadwaylla. Työikäisenä hämmästelin eläkeikäisten innokkuutta matkata yhdessä. Nyt tiedän että retkillä tulee käytyä paikoissa joihin ei muuten lähtisi, sitä paitsi yhdessä on mukavampi nähdä ja kokea kaikkea kuin yksin. Ilman näitä yhteisiä retkiä en tietäisi että hyvää teatteri on Hämeenlinnassa, Lahdessa, Riihimäellä ja Kotkassa. En olisi käynyt uusmaalaisissa kartanoissa ja kuullut hienoja tarinoita monista kirkoista, museoista ja taidekokoelmista. Lastenlasten kanssa pääsen tänäkin kesänä Suomenlinnaan, Korkeasaareen, Linnanmäelle, Kansallismuseon Vintille, Heurekaan, Mätäjoelle, Pihlajasaareen ja Luukkiin. Eli kesä on kesä kaupungissakin. Leena-Maija Tuominen
• 19.5.2010 5 Kuolleita Kaarelan teräsvaari Frans Mäkinen Kaarelan 103-vuotias teräsvaari Frans Mäkinen kuoli Helsingissä 16.4. Frans syntyi kahdeksan henkisen perheen kolmantena lapsena Huittisissa 16.10. 1906. Pojan isä oli sorvari, jolle myös metsätyöt olivat tuttuja. Äidin tehtävänä oli hoitaa kotia. Pitkän ikänsä salaisuutena Frans piti sitä, että suurimman osan elämästään hän söi paljon kasviksia. Vasta muutamana viime vuotena hän kertoi tarvitsevansa sekaravintoa lisäpolttoaineeksi. Tupakka ja viina maistuivat hänelle viimeksi 20-vuotiaana. Kunnon ylläpitämiseksi mies harrasti uimista. Näillä eväillä Frans kertoi olleensa melko terve vielä 100-vuotiaana. Kansalaissodan jälkeen Frans teki monenlaisia töitä: oli tukinuitossa, purupoikana, kangastehtaan työntekijänä, rakennustöissä jne. Kun töitä ei nuoruudessa aina ollut, hän toimi kulkukauppiaanakin ja myi valmistamiaan sarvikampoja ja kaikkea kotitaloudessa tarvittavaa pikkutavaraa. Jatkosodan aikana Frans palveli rintamalla Itä-Karjalassa ja linnoitustöissä. Sodan jälkeen hän muutti Johanna Jehkinen In Memoriam s.21.1.78, k. 11.4.2010 Johannalle Tätä päivää en osannut odottaa tulevaksi, jolloin pitää kirjoittaa rakkaasta ystävästään, muistaa kaikkea yhteistä ja surra. Meidän rakas Johanna lähti luotamme 11.4.2010 32 vuoden iässä. Olin tuntenut hänet Pelimannin musiikkiluokan ensimmäisestä päivästä lähtien. Kiinnitin huomiota silloin pitkään vaaleaan tyttöön edessäni ja jotenkin sen ensimmäisen päivän aikana meistä tuli kaverit ja se kaveruus, paremminkin ystävyys, kesti 23 vuotta. Vuosien aikana olimme yhdessä Sipulin leireillä, luokkaretkillä, aloitettiin samaan aikaan koris Pakilassa ja vaan hengailtiin. Ei ole Johanna montaakaan muistoa liittyen meidän lapsuuteen, nuoruuteen ja koko mun aikuiselämääni, joihin et olisi kuulunut. Välillä oltiin parhaimpia kavereita ja välillä sitten taas muiden kanssa, mutta aina oli selvää, että me oltiin ystäviä. Päätettiin myös yhdessä mennä Apolloon ylä-asteelle ja sieltä sitten pois Ekyyn, koska eihän siellä jaksanut kukaan olla :) Onneksi lähdettiinkin, koska sitä kautta tutustuin moneen sinun tuttuusi, joista tuli myös minun hyviä kavereita. Seiskan alussa myös muutin Kaarelantielle sinun kanssa samaan taloon, jolloin nähtiin enemmän senkin puitteissa. Alettiin myös viettää aikaa Hakuninmaan kaupalla ja siellähän sitten oltiin melkeinpä joka päivä. Joskus parikymppisenä muutit Irlantiin ja sieltä Espanjaan. Silloin taisi olla joitakin vuosia, ettei tavattu, mutta sitten, kun saavuit käymään Suomessa, tavattiin heti. Vielä yli 100-vuotiaana Frans Mäkinen piti puheen Itsenäisyyspäiväjuhlissa Kanneltalossa. Keikyälle, jossa osallistui kunnanvaltuuston toimintaan ja työskenteli puolueen matka-asiamiehenä ja matkahuollon johtajana. Tänä aikana mies opiskeli politiikkaa. Muutettuaan Helsinkiin Frans avioitui 50-vuotiaana. Helsingissä hän työskenteli pääasiassa rakennuksilla. Frans rakensi perheelleen omakotitalon Hakuninmaalle ja vaikutti ahkerasti myös omakotiyhdistyksessä, jossa toimi puheenjohtajana kahteen eri otteeseen. Frans Mäkinen oli perustamassa Etelä-Kaarelan eläkeläisyhdistystä, nykyistä Kaarelan Eläkeläiset ry:tä. Hän oli 36 vuotta aktiivisesti mukana kerhotoiminnassa. Kaarelan Eläkeläiset ry Muistan yhden kerran, kun muistaakseni soitit ja pyysit mua terassille juttelemaan, tultuasi käymään Irlannista. Me istuttiin siellä ainakin 3 tuntia ja jo ensimmäisen puolen tunnin aikana olin jo ihan perillä mitä sulle kuului. Meidän oli aina helppo puhua rehellisesti toisillemme ja Johanna sä olit tosi aito ihminen. Ystävyytemme kantoi tähän päivään asti ja ei ollut montaakaan naisteniltaa joissa et olisi ollut mukana. Ja rakas show-nainen, aina kun olit, oli nauraminen taattua. Kiitos Johanna viimeisimmästä Tallinnan matkasta, joka tehtiin hetki ennen lähtöäsi yhdessä. Olimme molemmat odottaneet sitä ja onneksi ehdittiin se käymään yhdessä. Olit Johanna luotettava ja rehellinen ystävä ja hyvä muija muutenkin. Olit ihan omaa laatuasi ja menit omia polkujasi anteeksi pyytelemättä. Olit tosi rohkea ja musta tuntuu, ettet pelännyt mitään. Kaipaus rakas ystävä on suuri, onneksi kuuluit meidän elämään. Olet mun sydämessä aina. Lainaten Johannan lempibändiä Yötä: Hän oli katujen kuningatar vuonna seitkytseitsemän jolloin katuja kuljit yöhön pimeään hän oli kuningatar särkyneiden sydänten jokainen hänet tunsi häneen luottaen Johanna Johanna siunattiin 7.5. Kannelmäen kirkossa läheisten ja suuren ystäväjoukon läsnä ollessa. Rakkaalle siskolle ! Eräänä yönä pois menosi jälkeen näin unen, jossa olit edelleen hengissä, tosin kuoleman kielissä, aivan niinkuin aikoinaan Kannelmäessä kotona. Jälleen kerran kerkesin pelastamaan sinut viime hetkellä. Kuten silloinkin, kaksitoistavuotta sitten. Aamulla herättyäni, heräsin samalla myös todellisuuteen, että se olikin vain unta... Minulla ei ole enää siskoa, joka oli aina veikan viimenen tuki ja turva. Kiitos Jaria muistaneille Kiitän lämpimästi teitä kaikkia, jotka olette hoitaneet rakasta poikaani Jari Jaakkolaa hänen sairautensa aikana ja ottaneet osaa suureen suruuni hänen poismenonsa johdosta. Hillevi Jaakkola Jarin uurna on laskettu isänsä hautaan Tammelan kirkkomaahan 11.5. 2010. En voi edes kuvitella miltä äidistä on tuntunut kun hän löysi oman pikku enkelinsä elottomana, eikä mitään ollut enää tehtävissä. Äiti antoi kaiken energiansa Johannalle ja auttoi häntä aina oli tilanne mikä hyvänsä, mutta toisaalta sehän äidin tehtävä on. Kaikista vaikeista ajoista selvittiin yhdessä, vaikka se välillä tuntuikin mahdottomalta. Rakas siskoni. Osa minusta kuoli mukanasi.. Ei pahalla isää eikä äitiä kohtaan, mutta olit minulle läheisempi kuin isä ja äiti yhteensä. Pääsit parempaan paikkaan, kaipaan luoksesi. Mutta joudut hetken odottamaan että näemme taas.. Napo PIA KRISTIINA HARDÉN. S. 19.01.1964. K. 16.04.2010. Pia siunattiin läheisten läsnä ollessa Kannelmäen kirkossa 06.05.2010. Kiitos osanotosta. VELKA VELI OTETTAESSA, velipuoli maksettaessa, sanotaan. Nyt Kreikan poliitikot kuulemma sitoutuvat maksamaan lainaksi saadut rahat. Mutta poliitikothan eivät ole ollenkaan eliniäksi valittuja monarkkeja. Kunhan rahat on saatu, kansa valitsee uudet poliitikot, ja tällä kertaa sellaiset, jotka toteuttavat Kreikan kansan haluamaa politiikkaa. Siihen politiiikkaan kuuluu lainan maksuista ulos kiemurtelu. Mikäli Kreikalle lainanneet mielivät saada edes osan maksuistaan takaisin, on puristettava vain nyrkkiä taskussa, ja nieltävä petollisen velallisen kaikki konnuudet. Siinä vaiheessa kun rahat on jo Kreikalla, ei Kreikkaa voi enää päästää eurojärjestelmästä ulos, tekivätpä he mitä tahansa. Pitämällä Kreikka eurojärjestelmässä mukana, on velanantajilla jotain toivoa saada edes osa lainapääomasta takaisin. Drakhmasta on turha puhua enää silloin kun EUsta irrotettavissa oleva pääoma on toimitettu etelään tukemaan EUn valkosipulivyöhykettä. Suomalaisilla on kaikki syy katsella kateellisena Ruotsin suuntaan. Ruotsi on ollut varakas Toisinajattelija Toisinajattelija Euro valkosipulilla voa. Palkan määrä perustuu Eestissä tuottavuuteen ja kun tuottavuus alenee, palkkakin pienenee. Suomessa, kuten muuallakin euroalueella sen sijaan mennään ykkösluokan paikoilla mieluummin vaikka suoraan katastrofiin. Ykkösluokan kansituoleista pidetään kiinni viimeiseen saakka, vaikka laivan pohjan tiedetään olevan mätä. Kun nyt poliitikot vertaavat tilannetta amerikkalaisiin pankkeihin reilu vuosi sitten, olisi syytä muistaa, että amerikkalaiset kylläkin heittivät laidan yli muutamia mädimpiä omenoita. Koko pankkijärjestelmää ei suinkaan pelastettu, vaan pahimmat jäivät ilman tukea. Mutta, tunnetusti kaikki projektithan päättyvät aina syyllisten palkitsemiseen ja syyttömien rankaisemiseen. Esko Karinen jo niin kauan, että he ovat saavuttaneet hiukan näkemystä raha-asioista. Kun Ruotsin kruunu devalvoitui pari vuotta sitten, merkitsi se paikallisen talouden yht´äkkistä sopeutumista muuttuneeseen markkinatilanteeseen. Ja nyt kun markkinahäiriö on menossa ohi, on kruunu saanut suuren osan takaisin entisestä arvostaan. Ruotsin valtion taloudessa on tuskin hitustakaan niistä ongelmista joiden kanssa täällä painitaan. Kun työn arvo on vastannut koko ajan työstä maksettavaa korvausta, ei merkittävää työttömyysongelmaakaan ole syntynyt. Norjan kruunun arvo palautui ja talous vakautui vielä Ruotsiakin nopeammin. Venäjällä samoin, rupla heikkeni kolmanneksella ja on nyt noussut parikymmentä prosenttia. Vaikka venäläinen jäykkien rakenteiden ja korruption kangistama lähes feodaalinen "talous"järjestelmä on suunnattoman tehoton, maa on silti kovassa nousussa. Eestin menettely on erilainen, eikä perustu devalvaatioihin. Sen talous ei ole vielä EUn rämettämä tukien ja etujen viidakko, vaan Eestin taloudella on ollut kykyä suorittaa sisäinen devalvaatio muuttamatta valuutan ulkoista ar- Kannelmäen Prismassa kokeillaan taidegalleriaa Kannelmäen kauppakeskus Prisman toisessa kerroksessa avattiin 17.5. taidegalleria, jossa ensimmäisenä on parin viikon ajan esillä malminkartanolaisen taiteilija Kari Jaakkolan akvarelleja ja piirustuksia. - ALKUUN GALLERIA on kokeilumielessä avoinna 18.6. asti, jonka jälkeen katsomme millä tavoin se on otettu vastaan. Jos ideasta pidetään, taidenäyttelytoimintaa varmastikin jatketaan. Tuemme mielellämme paikallista taiteilijatoimintaa, Kannelmäen Prisman johtaja Kaj Grahn toteaa. Yhdessä Prisman kanssa galleriatoiminnasta vastaa Kannelmäen Kulttuuriyhdistys Perspektiivi, jonka kautta niin yhdistyksen omat kuin ulkopuolisetkin taiteilijat voivat saada näyttelytilaa Prismassa. Gallerian tukijoina Prisman lisäksi toimivat mm. Kumppanuustalo Horisontti, Kaarela-Seura ry, Tanotorvi-lehti sekä yksityiset henkilöt.
• 6 19.5.2010 "Malminkartano ­ ihanteellinen ja viihtyisä asuinseutu pitkälle tulevaisuuteen!" Pari viikkoa sitten Helsingin Uutiset kirjoitti näyttävästi suuren töhryn ilmestymisestä Munkkivuoreen. Sitä paheksuttiin lehdessä isoin kirjaimin. Se oli uutinen! Samassa kirjoituksessa todettiin kuin ohimennen Malminkartanon ja Kannelmäen saaneen töhryiskuja niskaansa eniten. Sitä ei kuitenkaan suuremmin paheksuttu. Se ei ollut enää uutisaihe. Miksi? Eikö myös Malminkartanosta pitänyt otsakkeena olevan asuntojen myyntisloganin mukaan muodostua "ihanteellinen ja viihtyisä asuinseutu ihmisille pitkälle tulevaisuuteen"? Ainakin luonnon läheisyys ja infrastruktuuri ylipäätä ovat tarjonneet tähän hyvät edellytykset. Yleisilme rapautumassa Malminkartanon yleisilme on kuitenkin rapautumassa monellakin tavalla. Seppo Haarion lehdessänne (24.3.2010) esittämät mielipiteet seinätöhryjen vaikutuksista slummiutumiseen on helppo allekirjoittaa ­ ottamatta kantaa siihen, onko kysymys syystä vai seurauksesta. Helsingin kaupungin rakennusviraston ilmoittamien tietojen mukaan verovarojamme käytettiin viime vuonna töhryjen putsaamiseen yli 400 000 euroa. Onneksi kameravalvonnan ansiosta yhä useimmat töhrijät ovat jääneet kiinni ja joutuneet itse maksamaan ilkivallan aiheuttamat kulut. Korvaukset ovat olleet usein varsin mittavia. Poliisilta saadun erään esimerkin mukaan yhden suuren töhryn poisto on tullut maksamaan jopa 16 000 euroa! "Siisti stadi"- yksikön projektijohtaja Kauko Haantien mukaan töhrimisestä on jaettu kuluneena vuonna myös useita vankilatuomioita. Esimerkit kertovat osaltaan sen, että töhryilkivalta, jonka jälkiä päivittäin näemme, on vakava vahingontekorikos. Koska taloyhtiöt joutuvat kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan poistamaan töhryt julkisivuistaan "niin pian kuin se on teknisesti mahdollista", lankeaa tästä ilkivallasta myös monelle taloyhtiölle vuositasolla iso lasku. Osakkeenomistajat joutuvat slummiutuvilla alueilla maksamaan oman talon töhryjen poiston lisäksi usein myös julkisten tilojen puhtaanapidon verotuloista perittävillä varoilla. Ilkivalta tulee kalliiksi! Sen lisäksi se lisää turvattomuutta ja muuta rikollisuutta sekä aiheuttaa ennen kaikkea suurta mielipahaa. Korjaus- ja kunnossapitotarpeista voi ilmoittaa rakennusvirastoon sähköpostilla tai puhelimella." Insinööri Kauko Haantie " Kaupungin rakennusvalvontavirasto on vastuussa kaupunkikuvan vaalimisesta ja sen myötä julkisivujen puhtaanapidosta. Virasto valvoo rakennusmääräystensä noudattamista ja käyttää ensisijaista toimivaltaa myös töhryjen poistoon liittyen. Julkisiin tiloihin ilmestyneistä töhryistä voi jokainen tehdä ilmoituksia myös rakennusviraston "Siisti stadi"- yksikköön, joka toimii projektiluonteisesti. Poliisi vastaa luonnollisesti järjestyksen ylläpidosta. Alueen taloyhtiöillä on vastuu omien seinien kunnossapidosta ja siisteydestä: "Töhryt on poistettava niin pian kuin se on teknisesti mahdollista" (rakjärj. 33§). Koulujen tehtäväksi jää valistaa nuorisoa yhteisen omaisuuden hoidossa ja ilkivallan ikävistä seurauksista. Tapakulttuuriin ja vastuuseen kasvattaminen tulisi kuulua ehdottomasti koulun tehtäviin. Koulujen opetussuunnitelmat on väärin laadittu, elleivät ne anna nuorille valmiuksia arjen perusasioihin. Esimerkin voimaa ei voida koskaan korostaa liikaa. Malminkartanon asukasyhdistys on omalta osaltaan näyttänyt kiitettävää esimerkkiä kaikille toimijoille. Yhdistyksen ja sen yhteistyökumppanien ansiosta olemme kesäisin saaneet nauttia kauniista kukkaistutuksista. Ansaitut kiitokset asukasyhdistykselle! Asenne on loppupeleissä kaikkein tärkeintä. Professori ja ylilääkäri Hannu Lauerma pitää suurimpana negatiivisten ilmiöiden mahdollistajana välinpitämättömyyttä. Se voi Lauerman mukaan pahimmillaan naamioitua suvaitsevaisuudeksi. "Ei koske minua"- asenne johtaa yhteisössä helposti ensin ongelmien vähättelyyn ja lopulta niiden suvaitsemiseen. Oheinen kuva tupakkapaikalta valaisee tätä puhuttelevasti. Lopuksi haluan rohkaisevasti todeta, että otsakkeen iskulause on hyvä ja edelleenkin toteuttamiskelpoinen lähtökohta pitkälle tulevaisuuteen. Oliko Helsinkiin mänijöitä? Juna mäni justii! kaupungin rakennusvirasto. Viereinen taloyhtiö tuli hyvänä kakkosena ­ tosin edelliselle selvästi hävinneenä. Irtokiville löytyi käyttöä myös kuulantyönnön harjoitusvälineinä. Ei edes kivien hankala koko ja muoto haitannut heittoharjoituksia. Päiväsaikaan vaarattomalta näyttäneestä leikistä syntyi alkoholipainotteisella mielikuvaharjoituksella tosi vaarallinen scenario. Kun ajatellaan ympäristömme rapautumista hieman laajemmin ­ yrittäjien ja palvelujen kannalta, ei tällainen ilkivaltameininki edistä ja innovoi kumpaakaan. Liekö tässä syy, kun alueella on hyviä liiketiloja tyhjinä eivätkä ne houkuttele uusia yrittäjiä? Onko tässä syy, kun menetimme alueeltamme postikonttorin tunnelin toiseen päähän ­ rauhallisempaan paikkaan ja olemme vuosikausia turhaan odottaneet pankkipistettä alueellemme? Ovatko poliisitilastot vaikuttaneet siihen, että oma koulukin oli jo menetysuhan alla? Tärkein tekijä viihtyvyyden rakentamisessa on oikea asenne. Haasteita riittää kaikille Laajalti verkottuneessa yhteisössä on hyödytöntä lähteä etsimään syyllisiä asuinalueemme rapautumisilmiöihin. Rakentavaa lähestymistapaa käyttäen voidaan kuitenkin osoittaa useita toimijoita, joiden nykyistä tehokkaampi panostus viihtyvyytemme edistämiseksi voisi muuttaa slummiutumisen merkit viihtyvyyden suuntaan. Helsingin kaupungin rooli nousee tällöin ylitse muiden. Kaupungin rakennusviraston vastuulle kuuluu rakenteiden kunnossapito ja julkisalueiden siisteys. Rakenteiden korjaus - ja kunnossapitotarpeet voi kuka tahansa ilmoittaa sähköpostilla tai puhelimella viraston asiakaspalveluun. "Itkevät portaat" Ilkivalta ja rapautuminen eivät ole suinkaan rajoittuneet ainoastaan seinien töhrintään. Keskusaukiomme on lumien sulettua muistuttanut enemmän Talvisodan pommituskohdetta kuin viihtyisää keskusaukiota. Irtonaisia rappukiviä on lennellyt moneen suuntaan. Samalla ympärillä olevat seinät on töhritty värejä säästämättä. Aukion "Itkumuuri" on saanut seurakseen "Itkevät portaat". Viime viikolla pari liikuntarajoitteista senioriasukasta yritti kepin kanssa pujotella irtokivien välistä tuskaisena R- kioskille. Päällimmäisin keskustelun aihe kuului olevan: "kuka maksaa sairaalakulut?" Eniten kannatusta sai Pentti Hämäläinen Vapaa toimittaja Kannelmäessäkin osataan töhriä.
• 19.5.2010 7 Talvisota venäläisten silmin TUNTEMATON TALVISOTA. Neuvostoliiton salaisen poliisin kansiot. Timo Vihavainen, Andrei Saharov toim. Kleio, Edita. 2009. 513 sivua Neuvostoliiton historian selvittely on edennyt asteettain, kun tutkijat ovat päässeet penkomaan salaisuuksien verhoon jääneitä arkistoaineistoja. Suomessa talvisodan tapahtumat on setvitty melkoisen perusteellisesti jo aikaa sitten. Neuvostoliiton historiakirjoissa sensijaan koko talvisodan luonne ja syyt haluttiin peittää ennenkaikkea omilta kansalaisilta, ikäänkuin kyseessä olisi ollut vain onneton rajaselkkaus Suomen ja Neuvostoliiton rajalla eikä varsinainen sotatoimi. Samoin kysymys Otto Ville Kuusisen johtaman ns. Terijoen kansanhallituksen "Suomen demokraattisen tasavallan" ja Neuvostoliiton välisestä sopimuksesta unohdettiin tai oikeammin vaiettiin, kun välirauha solmittiinkin Suomen virallisen hallituksen kanssa maaliskuussa 1940. Vaikka SKP:n keskuskomitean nimissä maailmalle levitettiinkin vetoomusta kansanhallituksen tukemiseksi, ei edes Moskovassa toimineella SKP:n johdolla ollut asian kanssa mitään aktiivista osaa. Otto Ville Kuusiselle tuli määräys Kremlistä suoraan Stalinilta, Molotovilta ja Voroshilovilta. "Kansanarmeijaa" alettiin puuhata jo marraskuussa ennen sodan alkamista. Talvisodan aikana tätä vähäistä suomalaisista, karjalaisista ja osin venäläisistä koottua joukkoa ei rintamalla nähty. Sitä valmisteltiin Helsingissä pidettävää voitonparaatia varten. Marssi- ja muu musiikkikin tilattiin varta vasten tätä historiallista tapahtumaa varten. Talvisota muodostui puna-armeijalla ja Neuvostoliitolle tosiasialliseksi katastrofiksi. Kahden- kolmen viikon voittomarssiksi suunniteltu sotaretki venyi 105 päivää kestäneeksi uuvuttavaksi ja veriseksi yhteenotoksi, jossa paljastui puna-armeijan johdon, varustelujen ja tiedustelun puutteet. Ne puolestaan antoivat Hitlerille itsevarmuutta, että Neuvostoliitto olisi lyötävissä salamasodassa. mia. Armeijan, sisäasiankansankomissariaatin ja valtionturvallisuuskomissaari Laurenti Berijan yksityiskohtaiset raportit, jotka vasta nyt on julkaistu, antoivat kyllä varsin totuudenmukaisen kuvan armeijan tilanteesta ja osittain myös vastustajan eli Suomen armeijan taistelukyvystä ja kansalaisten mielialoista Suomessa. Nämä tiedot menivät suoraan Stalinin, Molotovin ja Vorohsiloville tiedoksi, mutta rintamakomentajat eivät juurikaan päässeet tutustumaan niihin ja omien yksikköjenkään tiedustelutietoja ei osattu käyttää. Sotatoimien suunnittelijat eivät olleet varautuneet talven lumisiin maasto-oloihin. Panssarivaunut olivat käyttökelvottomia tiettömässä maastossa. Miehistöltä puuttuivat sopivat talvivarustseet. Kesäasuisia sotilaita paleltui tuhansittain. Upseerit kieltäytyivät heille varatuista valkoisista puoliturkeista, koska he erottuivat niissä liian selvästi suomalaisten tarkka-ampujien maalitauluiksi. Sukset olivat käyttökelvottomia siteiden ja sopivien kenkien puuttumisen vuoksi. Joukko-osastojen tietoyhteydet pätkivät. Puutelistat olivat todella pitkiä. vostelijoitakin riitti. Raporttien mukaan nimeltä mainitut kirjeiden kirjoittajat ja pienessä piireissä tai jopa julkisestikin esiintyneet puhujat syyttivät hallitusta suoraan vallankumouksen periaatteiden hylkäämisestä, hyökkäyksestä pientä maata ja kansojen itsemääräämisoikeutta vastaan. Sen sanottiin olevan suoranaista tsaarin imperialistisen politiikan jatkoa. Monet pitivät alusta alkaen ns. Mainilan laukauksia Neuvostoliiton provokaationa ja tekosyynä sodan aloittamiseen. Malminkartanonhuippua halutaan kehittää entistä paremmaksi Kuusisen hallitusta ja sen kansanarmeijaa monet pitivät neuvostojohdon aikaansaannoksena. Tällä hallituksella ei ollut mitään yhteyksiä Suomessa toimiviin järjestöihin eikä se saanut minkäänlaista tukea Suomesta. Turvallisuuselinten raporteista käy ilmi myös, että monet puna-armeijalaiset arvostivat suomalaisten taistelutahtoa ja ­kykyä. He vertasivat omien joukkojensa tappioita vihollisen tappiolukuihin. Samoin moniin oli tehnyt syvän vaikutuksen vallatuissa suomalaiskylissä havaittu siisteys ja hyvä järjestys. Jotkut kyselivätkin kirjeissään suoraan mitä me oikeastaan täällä teemme. Neuvostoliiton sodanjohto seurasi erityisen tarkasti länsimaiden, varsinkin Englannin, Ranskan ja Yhdysvaltojen asenteita. Suurin pelko kohdistui siihen, että länsimaat ryhtyvät avoimesti tukemaan Suomea ja lähettävät omia joukkojaan rintamalla. Erityisesti Stalin piti tätä uhkaa tarkasti silmällä. Sillä olikin varmasti suuri vaikutus siihen, ettei kaikkea pantu liikkeelle Suomen valloittamiseksi ja suostuttiin rauhansopimukseen, jota useat neuvostoliittolaiset pitivät virheenä ja jopa petturuutena. Heidän mielestään sotaa olisi pitänyt jatkaa loppuun saakka, kun se kerran oli aloitettu. Nyt julkaistut asiakirjat valottavat talvisodan taustaa ja tilannetta aivat uudella tavalla. Toivottavasti pian saadaan myös luvattu jatko maittemme historioitsijoiden yhteistyön tuloksena jatkosodan vaiheista. Oiva Björkbacka Asiakirja Nr 261 huhtikuun 5. päivältä 1940 "Leningradin sotilaspiirin erityisosaston raportti valtionturvallisuuden päähallinnon erityisosastolle tärkeimmistä virheistä sotilasyksiköissä ja yhtymissä valkosuomalaisia vastaan käytyjen sotatoimien ajalta (Erityiselinten aineistojen mukaan)".Raportti on kuvaava esimerkki sotakokemusten arvioinnista johtotasolla. Kirjassa se käsittää yli 50 sivua tiheästi painettua tekstiä, jonka pelkät väliotsikoinnit antavat kuvan selonteon laajuudesta: "taistelualueeseen valmistautuminen, Leningradin sotilaspiirin esikunnan ja sen osastojen toiminnan virheet, armeijoiden ja yhtymien esikuntien toiminnan virheet, viestitoiminnan järjestämisen virhelaskelmat. jalkaväen ja tykistön taistelutoiminnassa ilmenneet virheet, moottoroitujen yksiköiden sotatoimien virheet, ilmavoimien ja lentotukikohtien toiminnan virheitä, selustan toiminnan virheitä, joukkosidontapaikkojen ja sairaaloiden toiminnan virheitä, virheet puoluepoliittisessa toiminnassa taistelutilanteessa". Teksti osoittaa, että analyysin tekijät olivat kirjanneet yksityiskohtaisen tarkasti ja ilmeisen objektiivisesti havaitsemansa puutteet ja virheet. Valtionturvallisuuselinten suorittaman kirjesensuurin ja ihmisten ilmianto- raportoinneista kävi selväksi, että vaikka enemmistö neuvostokansalaisista tuki hallituksen toimia, niin ar- Malminkartanon huipulta voi harjoittaa mm. riippuliitoa. Puna-armeijan johtamisongelmat liittyivät korkeimman sotilasjohdon tuhoamiseen vuosien 1937-38 puhdistuksissa. Uudet johtoon nostetut nuoret upseerit olivat vielä kokematto- Malminkartanonhuipun hoito- ja kehittämissuunnitelma on valmistunut. Suunnitelmassa aluetta on tarkasteltu visuaalisena ja toiminnallisena kokonaisuutena. Työssä on pidetty tärkeänä näkymien säilyttämistä ja huipun maisemallisen ilmeen selkeyttämistä. Työssä on annettu myös suuntaviivat kasvillisuuden hoidolle selkeyttämällä niiden hoitorajoja. OSALLE RINTEISTÄ on tarkoitus perustaa myös eri kasvillisuusalueita. Lisäksi on tarkasteltu erilaisten käyttötapojen sovittamista sekä ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien lisäämistä. Malminkartanonhuipun alue on vielä asemakaavoittamatonta ja kunnossapitovastuultaan selkeytymätöntä aluetta. Rakennusvirasto vastaa mäen kunnossapidosta ja hoidosta. Liikuntaviraston kunnossapitovastuuseen kuuluu paikoitusalueen läheisyydessä oleva kenttä. Rakennusvirasto on saanut asukkailta, sidosryhmiltä ja eri tahoilta palautetta täyttömäen käytöstä. Työssä onkin pyritty selvittämään toiveiden toteuttamismahdollisuudet. Etusijalle on asetettu kaupunki- ja maisemakuvalliset seikat ja toimintojen ristiriidattomuus, alueen hoidettavuus, käyttäjien turvallisuus ja realistinen toteutuksen kustannusarvio. Täyttömäelle on mietitty sopivia kesä- ja talvikäyttötapoja. Itärinteen jyrkät puuportaat rakennetaan uusiksi hieman eri paikkaan. Myös länsipuolelle rakennetaan portaat jatkeeksi Vihdintien suunnasta tulevalle reitille. Ylätasanteen kunnossapitoa ideoidaan niin ikään. Suunnitelmissa on otettu huomioon mahdollisuus, että tuulipussit korvataan tuuliturbiineilla. Suunnitelmien mukaan Malminkartanon huippua kiertämään linjataan lisäksi kevytrakenteinen seikkailupolku, jonka teemana on esimerkiksi esitellä ympäristöä tai kaupunkiluontoa. Lisäksi ylintä huippua kiertämään voidaan rakentaa maisemapolku, joka liittyy huipun mahdollisiin istuskelurakenteisiin. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ja niiden aikataulut ovat tavoitteellisia ja niiden toteutus on sidoksissa kaupungin taloudelliseen tilanteeseen. Hoito- ja kehittämissuunnitelmiin voit tutustua: www.hkr.hel. fi/aluesuunnitelmat (Malminkartanonhuipun hoito- ja kehittämissuunnitelma)
• 19.5.2010 9 - Lähdin tangomarkkinoille mukaan pilke silmäkulmassa, vaikka kyllä musiikki ja keikkaileminen ovat minun tulevaisuuteni juttuja, sanoo laulajatar Sanna-Marika Jääskeläinen (23). Tuleva tangokuningatar? Sanna-Marika Jääskeläinen Kaarelan Maununnevalta J Mätisfestareilla tavataan! os kaikki merkit pitävät paikkansa, Maununnevalla asuva Sanna-Marika seuraa Kaarelassa sitä laulajaperinnettä, jota paikkakunnan tangokuninkaat Saska Helmikallio ja Amadeus Lundberg ovat aikaisemmin viitoittaneet. Vuonna 2009 Sanna-Marika oli Tangomarkkinoilla kahdeksan parhaan joukossa. Viimeisen vuoden aikana taiteilija on esiintynyt niin pääkaupunkiseudulla kuin muuallakin Suomessa ja se on lisännyt artistin kokemusta ja tuonut lisää varmuutta. Sanna-Marika oli toisena päähenkilönä vuodenvaihteessa Yle 2:ssa esitetyssä mestari-ohjelmassa. Tuossa kahdeksan osasessa sarjassa mm. Arja Koriseva, Tiina Brännare ja Kaj Chydenius kouluttivat naisesta tangon taitajaa. Sarja huipentui Lahden Sibelius-talolla Arja Korisevan 20vuotisjuhlakonserttiin. "Kannattaa pitää silmällä. Tästä kuullaan vielä " kommentoi Turun Sanomat. Ylen Satumaa-sivustolla on kommentti: "Upea ääni ja ihana nainen." Sanna-Marika on laulanut lapsesta saakka. Hän kävi Suutarilan alaja yläasteen musiikkiluokat sekä Si- belius-lukion musiikkilinjan. Lukion jälkeen hän aloitti matematiikan opinnot Helsingin yliopistossa, mutta siirtyi pian täysipainoisesti opiskelemaan Helsingin Pop & Jazz ­ konservatorioon. Nainen soittaa pianoa ja kitaraopinnot ovat hyvässä vauhdissa. Sanna-Marika säveltää myös omaa tuotantoa. - Minulla on kolme vakiobändikokoonpanoa ja on ollut mahtavaa, kun olen saanut keikkailla mm. Jukka Hallikaisen, Jussi Syrenin ja Marko Lämsän kanssa. Tangomarkkinoiden, jotka alkavat kesäkuussa, nettiäänestys on menossa 25.5. asti. Niin halutessasi, voit vielä vaikuttaa Kaarelan oman ehdokkaan menestykseen. Äänestä: Satumaa.yle.fi/tangomarkkinat Lehtemme toivottaa hienolle vokalistille mainetta ja kunniaa. www. sannamarika.fi Sanna-Marika esiintyy myös Mätäjokifestareilla sunnuntaina 30.5. Kaikki mukaan festareille tapaamaan viehättävää ja taitavaa, tulevaa Kannelmäen ja Kaarelan tangokuningatarta 2010. Kari Varvikko Jätä tilauksesi viimeistään 30 min. ennen sulkemisaikaa. LOUNASTARJOUS ARK. KLO 10-15 KAIKKI PIZZAT (norm.koko) KEBABIT (ei special) KANARUOAT KALARUOAT , KEBABIT Kaikkiin kebabeihin kuuluu amerikansalaatti, tomaatti, kurkku, vihreächili, kastikkeet PIHVIT 1. Grillipihvi naudan ulkofile, paistettu tomaatti 11,00 11,00 12,00 11,00 13,00 + 0,33 juoma 6 90 14,50 NOUTO tai KULJETUS NOUTO tai KULJETUS PUH. 09-440 450, 09-440 451 Palvelemme: ma-to 10-22, pe 10-23, la 11-23, su 11-22 VANHAISTENTIE 3A KANNELMÄKI (uusi ostari) 1. Leipäkebab 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Paikan päällä tai noudettuna Ilmainen kuljetus väh. 2 annosta PIZZAT 1. Bolognese jauheliha NORM PERHE 6,50 12,00 TARJOUKSET: voimassa toistaiseksi 2 3 2 kpl + 1,5 l coca-cola Pizza norm. koko Kebab Ei special kpl tai Kana Pizza norm. koko Kebab Ei special 23,00 NOUTO tai KULJETUS 4 Pizza norm. koko kpl + 1,5 l coca-cola 29,00 NOUTO tai kpl + 1,5 l coca-cola Pasta, Kebab KULJETUS tai Kana Ei special Ei special NOUTO tai KULJETUS 17,00 3 Kebab tai Falafel kpl 21,00 NOUTO tai KULJETUS 2 1 kpl kpl + 1,5 l coca-cola Perhepizza 26,00 15,50 NOUTO tai KULJETUS NOUTO tai KULJETUS Perhepizza + 1,5 l coca-cola 2 Leike kpl + 1,5 l coca-cola 21,00 NOUTO tai KULJETUS 2 Pihvi kpl Ei special + 1,5 l coca-cola 24,00 7,50 14,00 tonnikala, katkarapu, simpukka 7,50 14,00 3. Romeo salami, ananas, katkarapu, aurajuusto 7,50 4. Americano aurajuusto 14,00 kinkku, ananas, 7,50 14,00 5. Julia kinkku, ananas, katkarapu, aurajuusto 6. Fransescana 7,50 14,00 kinkku, herkkusieni Quattro 7,50 14,00 7. kinkku, herkkusieni, katkarapu, ananas 7,50 14,00 8. Milano herkkusieni, katkarapu, tomaatti, kapris 7,50 14,00 9. Salami salami, herkkusieni, sipuli 7,50 14,00 10. Green Day herkkusieni, paprika, sipuli, tomaatti, oliivi 7,50 14,00 Empire 11. salami, kinkku, katkarapu, sipuli, tuplajuusto, valkosipuli Papa Special 7,50 14,00 12. salami, paprika, sipuli, oliivi, aurajuusto 13. Opera Special 7,50 14,00 kinkku, tonnikala, salami, sipuli 7,50 14,00 14. Dillinger salami, kinkku, jauheliha, sipuli 7,50 14,00 15. Kummisetä kinkku, herkkusieni, katkarapu, parsa, tuplajuusto, valkosipuli 7,50 14,00 16. Diver Special mozzarella, peperone, jalopeno, valkosipuli 17. Chicken Pizza 7,50 14,00 kana, ananas, aurajuusto 2. Frutti 7,50 14,00 naudanliha, sipuli, paprika, herkkusieni, mozzarella 7,50 14,00 Mexicano 19. peperone, jalopeno, ananas 20. Spicy Hot One 7,50 14,00 jalopeno, naudanliha, tomaatti, sipuli 8,00 14,00 Kebabpizza 21. kebabliha, sipuli, tomaatti, aurajuusto, chili 8,00 14,00 Calzone 22. kebabliha, sipuli, tomaatti, juusto (sisään leivottu) Golden Special 8,00 14,00 sipuli, herkkusieni, 23. kebabliha, tuplajuusto, peperone, pippurisekoitus 8,00 14,00 Pekonipizza 24. pekoni, salami, kinkku, sipuli, kananmuna 18. Beef Pizza 5,50 kebabliha, salaatti, kastikkeet 7,00 Kebab salaatilla kebabliha, salaatti, kastikkeet, leipä 7,00 Riisikebab riisi, kebabliha, salaatti, kastikkeet Kebab lohkoperunoilla 7,00 kebabliha, lohkoperunat, salaatti, kastike Iskender Kebab 7,50 paloiteltu leipä, kebabliha, salaatti, kastikkeet Kebab ranskalaisilla 7,00 kebabliha, ranskalaiset, salaatti 7,50 Kebab perunoilla kebabliha, perunavaihtoehto, salaatti, kastikkeet 8,50 Kebab special kebabliha, kana, ranskalaiset, riisi, salaatti, kastike 2. Lehtipihvi naudan ulkofile, maustevoi naudan ulkofile, pippurikermakastike 3. Pippuripihvi 4. Sipulipihvi naudan ulkofile, paistettusipuli 5. Specialpihvi naudan ulkofile, katkarapu, kinkku, juusto LEIKKEET 1. Wienerleike 9,50 9,50 10,00 porsaan ulkofile, kapris, sitruuna KANAT 1. Pitaleipäkana VARTAASSA 6,00 pitaleipä, kana, salaatti 7,00 kana, ranskaiset perunat, salaatti 7,00 kana, riisi, salaatti kana, lohkoperunat, salaatti KEVYT PIZZAT Chicken 25. Barbeque 8,00 17% JUUSTO UUTUUS 14,00 2. Kana ranskalaisilla 3. Kana riisillä 2. porsaan ulkofile, paistettu ananas Oskarinleike 3. porsaan ulkofile, kermakastike Hawajinleike 10,00 4. porsaan ulkofile, juusto, kinkku, pippurisekoitus Sveitsinleike broileri, ananas, sipuli, mozzarella, barbeque-kastike 8,00 14,00 fetajuusto, tomaatti, sipuli, oliivi 4. Kana lohkoperunoilla 7,50 5. Kana valkosipuliperunoilla 7,50 Perunavaihtoehdot: 26. Feta Pizza ranskalaiset, lohko-, kerma-, valkosipuli-, juustoperunat, riisi 14,00 27. kevytsalami, herkkusieni, jalopeno, tacokastike Mexico Feast 8,00 kana, valkosipuliperunat, salaatti kana, kermaperunat, salaatti 6. Kana kermaperunoilla 7,50 7. Kana juustoperunoilla 7,50 kana, juustoperunat, salaatti MYÖS FALAFELIT, KALA-ANNOKSET, RULLAKEBABIT JA SALAATIT Maksuvälineet: käteinen, lounasseteli, pankkikortti, Visa, Master Card, Visa Electron. Nopea ilmainen kuljetuspalvelu kun tilaus vähintään 14,- Alle 14,- tilauksille + 3,- 28. Fantasia 8,50 14,00 neljä täytettä valintasi mukaan
• 10 19.5.2010 Rautakaivokset kävelymatkan etäisyydellä annelmäen ostokeskuksesta on noin 3 km:n kävelymatka Kaivokselassa sijaitseville rautakaivoksille. Kaivokselan kirkon vasemmalta puolelta lähtee kävelytie. Sen varrella noin sadan metrin päässä on vasemmalla mäki. Rinteillä ja laella levittäytyvät Sillbölen avolouhoksiset rautakaivokset. Mäellä on paljon jäänteinä erikokoisia kivikasoja. Siksi kannattaa ottaa magneetti mukaan. K Lyhyt rautakaivosten historia Vuonna 1744 löysi vuorimestari Magnus Linder malmiesiintymän Helsingin pitäjästä, Sillbölen ratsutilan mailta. Samana vuonna hän aloitti Koskenkylän ruukinomistajien kanssa louhintatyöt. Malmia louhittiin aluksi tulella ja vedellä. Myöhemmin alettiin käyttää ruutia. Kaivostoimintaa jatkettiin sittemmin Fagervikin, Koskenkylän ja Mustion ruukkien laskuun, aina vuoteen 1770 saakka. Toiminta lakkautettiin, koska ruotsalainen malmi oli huomattavasti halvempaa. Työt aloitettiin uudelleen vuonna 1785. Nyt vuorostaan Fagervikin, Strömforsin ja Mustion ruukkien laskuun. Työt lopetettiin jo vuonna 1788. Syynä oli Venäjän sota. Siihen mennessä oli ollut käytössä kaikkiaan 7 kaivosta ja niistä oli louhittu malmia hieman alle 50 000 kippuntaa (1 kippunta on 170 kg). Suomen ollessa ensimmäistä vuosikymmentään autonomisena osana Venäjää, tutki entinen vuorimesta- ri Carl Lundström maamme malmiesiintymiä. Vuonna 1814 hän kiinnostui Sillbölen ja Hämeenkylän malmiesiintymistä. Hallituskonseljille (vuodesta 1816 alkaen senaatti) jättämässään kertomuksessa hän mainitsee kaivoksista: "Ollen arvokkaita rautamal¬milöytöjä Suomessa sekä runsauteen että kelvollisuuteen nähden, ansaitsevat nämä kaivokset vielä jonkin verran huomiota". Keväällä 1815 esitettiinkin Venäjän keisarille kaivosten avaamista valtion kustannuksella. Kun ehdotus ei johtanut tulokseen, valtasi Lundström kokeilumielessä Sillbölen kaivokset vuoden 1823 alussa. Parin vuoden aikana saadut louhintatulokset olivat lupaavia. Elokuussa 1824 aloitettiin Sillbölen kaivostoiminta valtion rahoituksella. Menestys oli heikko. Leineperin ruukissa valmistetusta tak- kiraudasta oli vielä vuonna 1830 lähes koko viiden vuoden tuotanto myymättä. Valtion ainoa mahdollisuus oli luovuttaa Sillbölen kaivostoiminta sekä Leineperin ruukki yksityisille. Valtionvaraintoimikunnan päällikkö A.H.Falckin tarjous hyväksyttiin elokuussa 1830. Loppuvuonna pidetyssä huutokaupassa kaivosyhtiö sai useita osakkaita. Osakekirjat vaihtoivat usein omistajiaan ja omistussuhteet myös muuttuivat. Olivatpa kaivokset eräässä vaiheessa vuokrattuna ruotsalaiselle Lars Nordlingille vuoteen 1860 saakka. Kaivokset olivat sen jälkeen taas yhtiön hallussa vuoteen 1866 saakka. Malmivarojen alkaessa ehtyä, kaivoksille pyydettiin ja saatiin kahden vuoden lepoaika. Entisen kaivoksenjohtajan leski Aurora Wadman vuokrasi kaivokset lokakuussa 1866 ja vuonna 1867 ne joutuivat vararikkohuutokaupassa kokonaan hänen omistukseensa. Töitä ei kuitenkaan koskaan enää jatkettu lepoajan jälkeen, joten kai- vostoiminnan lopettamisvuotena voidaan pitää vuotta 1866. Sillböle oli ajoittain menestyvä rautakaivos. Sen kukoistus perustui jo 1700-luvulla ja 1820-luvulla avattujen kaivoskuilujen tuottoon. Peräti yhtenätoista vuonna Sillböle oli koko maan tuottoisin rautakaivos. Nykyhistoriaa Kävin ensimmäisen kerran Sillbölen rautakaivoksilla vuonna 1954. Ne olivat täysin aitaamatta ja tekivät kirjaimellisesti syvän vaikutuksen. Niin teki seutukin. Maalaismaiseman äänet. Lehmän ammunta ja kellon kilkatus kuuluivat jostain Mätäojan takaisilta niityiltä. Ja luonto tuoksui hyvältä. Kaivoskuiluja on ollut kaikkiaan 15 kappaletta. Osa niistä on täytetty. Syvin kuilu, Linderin kaivos on kokonaan veden peitossa. Syvyyttä on sillä peräti 51 metriä. Suuaukoltaan suurin on 36 metriä syvä Vuorimestari. Kaivoksiin liittyy järkyttävä tarina. 60-luvun alkupuolella oli eräs nuoripari kirmailemassa kaivosalueella. Mies päätti oikaista kuusten välistä, syöksyen suoraa Vuorimestarin kaivoskuiluun. Sysimustaa vettä pumpattiin pois satoja kuutiometrejä, ennen kuin hänen ruumiinsa löytyi. Onnettomuuden takia rakennettiin kuilujen ympärille heppoiset piikkilanka-aidat. 70-luvun alussa paikalliset asukasyhdistykset pitivät aluetta vaarallisena leikkipaikkana. Niinpä ne esittivät kuilujen täyttämistä. Onneksi arvostus historiallista maisemaa kohtaan voitti. Vuonna 1975 kaivosalueesta rakennettiin viihtyisä nähtävyys esittelytauluineen. Kuilut saivat ympärilleen vankkarakenteiset pölkkyaidat. Nuoriso ei valitettavasti osaa arvostaa paikkaa. Hieno pölleistä tehty kaivoksien esittelytaulu turmeltiin hyvin nopeasti. Jäljellä ovat enää esittelytaulun pystypöllien kannot. Hieman rähjäisestä kunnostaan huolimatta paikka on kokemisen arvoinen "ulkoilmamuseo". Tänä vuonna täyttävät Sillbölen rautakaivokset kaikessa hiljaisuudessaan 266 vuotta. Pekka Peltola LÄHTEET Eevert Laine: Suomen vuoritoimi 1809-1884, osa III, Helsinki 1952, sivut 271-280 Helsingin pitäjä 1981, Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys ry ja Vantaan kaupungin kulttuurilautakunta, Jukka Hako: Sillböle kertoo metallin menneisyydestä, sivut 84-90 Kaivokset on aidattu vaarallisina, mutta aidan takaakin nähtynä ne ovat näkemisen arvoisia.
• 19.5.2010 13 PAPPIA KYYDISSÄ Suvivirren sunnuntai 30.5. Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi 30.5. ON SUVIVIRREN SUNNUNTAI TULE LAULAMAAN SUVIVIRTTÄ KOTIKIRKKOOSI! Messut Kannelmäen kirkossa klo 10 ja Malminkartanon seurakuntakodilla (Vellikellonpolku 8) klo 12 TERVETULOA! MESSU sunnuntaisin klo 10 Kannelmäen kirkossa. Kirkkokahvit. 23.5. Helluntaipäivä, Sakari Enrold, Anne Myllylä VIIKKOMESSU keskiviikkoisin klo 19 kirkossa. 26.5. Riitta Järvinen, Sirkku Rintamäki KARTANOMESSU su 30.5. klo 12 Malminkartanon seurakuntakodilla (Vellikellonpolku 8). Aili Raitavuo, Anne Myllylä. Kirkkokahveilla lauletaan kevätlauluja. (Kesä-elokuussa ei Kartanomessuja.) KESÄILLAT KANNELMÄEN KIRKOLLA torstaisin klo 18­19.30 kerhohuoneessa ja terassilla (ellei muuta paikkaa mainittu). Illoissa mm. yhteislaulua, ohjelmaa aiheen ja sään mukaan, hartautta, kahvit. Myös lapset tervetuloa! · 3.6. Siunauksen maailma, Minna Tuominen, Heli Salo, Sirkku Rintamäki · 10.6. Kesäillan musiikki kirkossa. Lauluyhtye Säkene (ent. Kajo) tunnelmoi kesäillassa. Kaisla Flood, laulu, Ilkka Räisänen, laulu ja kitara, Jouni Räisänen, laulu ja kellopeli.Vapaa pääsy. · 17.6. Perheiden kesäilta Malminkartanossa, ohjelmassa yhteislaulua, käsillä tekemistä, yhdessä hiljentymistä ja makkaranpaistoa sekä kahvitarjoilu.Tervetuloa kaikenikäiset! Sini Mikkola, Aila Pihlajavesi, June Huuhka, Sirkku Rintamäki ILMOITTAUTUMINEN PERHEIDEN RETKELLE JA LASTEN KESÄKURSSEILLE on käynnissä 23.5. saakka sähköisesti osoitteessa www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki linkistä Ilmoittautuminen lasten kesäkursseille. Kurssit täytetään Ilmoittautumisjärjestyksessä. Tied. lapsityönohj. Aila Pihlajavesi, p. (09) 2340 3803, aila.pihlajavesi@evl.fi. MONIKULTTUURINEN PERHELEIRI 9.­ 14.8. Sipoon saaristossa, Honkalinnassa. Aikuiset 90 e, lapset 5­17-v. 45 e. Ilm. ja tied. 29.5. mennessä Ulla-Maija Tuura, p. (09) 2340 3843 tai Virpi-Liisa Mentu, p. (09) 2340 5658. Järj. Huopalahden rovastikunta. SYYSLEIRI 10.-12.9. Rajamäellä Hyvinkään Sääksin leirikeskuksessa kaikenikäisille, yksin tai yhdessä tuleville. Lähtö bussilla pe klo 18 Kannelmäen kirkolta, paluu takaisin su klo 16. Perillä yhteistä ohjelmaa sisällä ja ulkona, hauskaa ja hartautta. Leirin hinta 100 e sis. bussimatkat, majoituksen ja ruuat sekä saunan. Ilm. ja tied. 16.8. menn. kirkkoherranvirastoon p. (09) 2340 3800. Ilmoittautuneet saavat leirikirjeen. Mukana diakoni Ulla-Maija Tuura, kanttori Anne Myllylä ja pastori Aili Raitavuo. M eillä kaikilla on oikeus ja lupa laulaa suvivirsi. Helsingin seurakunnissa olemme sopineet, että toukokuun viimeisenä sunnuntaina eli tänä vuonna 30.5. tullaan kaikissa jumalanpalveluksissa laulamaan suvivirsi. Suvivirsi liittyy kevääseen ja peilaa hienolla tavalla niitä tuntemuksia, joita täällä Pohjolassa pitkän ja tässä tapauksessa myös kylmän talven jälkeen nousee mieliimme. Tänä keväänä olen henkilökohtaisesti ihastellut muuttolintujen saapumista kesänviettoon keskuuteemme. On hämmästyttävää, että pieni lintu löytää tiensä jopa neljän tuhannen kilometrin päästä samaan tuttuun pesäpönttöön kuin edellisenä kesänä. Ihminen on osa luontoa, mutta ihminen ei voi ottaa luontoa hallintaansa, mikä on viime viikkoina tullut konkreettisella tavalla selväksi aktivoituneen tulivuoren muodossa. Keväinen maisema inspiroi suvivirren kirjoittajaa. Hänen sanojaan siteeraten toivotan meille kaikille hyvää kesää: "Sun rakkautes liekki sytytä rintaamme, luo meihin uusi mieli, pois poista murheemme." Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi Parturi · Kampaamo Avoinna kesäaikana ma-pe 09-17.00 tai sop.mukaan. Huom! Palvelemme myös venäjän kielellä. Kantelettarentie 5, 00420 Helsinki, Puh. 566 2644 Avoinna: ma-pe klo 09.00-17.00, la klo 09-14.00 tai sop.muk. Tervetuloa! Eija, Helka ja Katja KANNELMÄEN SEURAKUNTA www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Palvelemme: ma-to klo 7.30-17.00, pe 7.30-13.00 Kyttäläntie 4, Konala Horisontin Kirpputori Avoinna ma - pe 9-18, la - su 10-14. Os. Vellikellontie 4 Malminkartano p. 050 404 2621 - ITSEPALVELU KIRPPUTORI Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18 La-Su 10-15 Ma suljettu Paikkavuokrat 28-38,-/vko P. 09-454 8560 Aino Mäntsälän lähileipomo · Täytekakut · Voileipäkakut · Leivät ja leivonnaiset (Huom! Kaikki ruisleivät 100% ruista) Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 HUOVITIE 7 POHJOIS-HAAGA Terveyskeskuksen vieressä P. 588 4057 Avoinna ark. 8.30-16.00, La. suljettu LÄNTINEN TYÖVÄENOPISTO TOIVOTTAA HYVÄÄ KESÄÄ! Kasviretki Mätäjoelle la 29.5. klo 13-15. Oppaana kasvimuseon intendentti Arto Kurtto. Kokoontuminen Kanneltalon pääoven edessä klo 13. Ei ennakkoilmoittautumista. Luonto ja rakennettu miljöö ­ piirustuksen ja maalauksen kesäkurssi eläkeläisille perjantaisin 2.-30.7. klo 1114.15 Meilahden virkistyskeskuksessa (Heikinniementie 2). Kurssimaksu 13 euroa. Syksyn opetusohjelma ilmestyy heinäkuun lopussa voit hakea oman kappaleesi kirjastoista tai työväenopiston toimistoista. Ilmoittautuminen syksyn kursseille 16.8. alkaen mato internetin (Ilmonet.fi) kautta, puhelimitse (nro 310 88610) ja toimistoissamme. Internetsivuilla on ohjeistus ilmoittautumiseen (www.hel.fi/tyovaenopisto). Ilmoittautumispäivät: ma-ti 16.-17.8. alkaen liikunta, tanssi, jooga, terveys, ke 18.8. alkaen kielet (englanti ja espanja), suomea maahanmuuttajille, to 19.8. alkaen muut kielet, ma 23.8. alkaen käsityö, kotitalous, luonto, ti 24.8. alkaen musiikki, kuvataide, kirjallisuus, lausunta, ke 25.8. alkaen yhteiskunta, tietotekniikka, merenkulku. Toimistomme on 24.6. asti avoinna ma-to klo 9-16, pe klo 1012. Toimisto on suljettu 28.6.-30.7. Tip Top Palvelut www.tiptopsiivous. Huomaa runsas palveluvalikoimamme: - kaikki kodin siivouspalvelut, ikkunanpesut - viiden tähden mattohuolto, pesulapalvelut - korjausompelu - hoiva- ja asiointipalvelut - sairaan lapsen hoito, henkilökohtainen avustaminen - kampaamo- ja parturipalvelut kotiin Luutnantintie 5 B 00410 Helsinki siivouspalvelu@kolumbus. Puh. 09-4369 6335 0400-979 001 Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526.
• 14 19.5.2010 Antoisa Fiskars ENSIMMÄISEN maailmansodan tunnetuin hävittäjälentäjä oli saksalainen vapaaherra Manfred von Riichthofen (1892-21.4.1918), josta on yli 90 vuoden aikana kirjoitettu kymmeniä kirjoja sekä satoja lehtiartikkeleita. Näistä melkoinen osa jopa Saksan ulkopuolella! Kun suursota alkoi elokuussa 1914, niin von Richthofen oli nuori ratsuväenupseeri Venäjän vastaisella rintamalla, mutta pian Manfred´lle tuli selväksi, että ilmavoimat onkin se oikea aselaji. Richthofenin siirto aikanaan hyväksytään ja syyskuussa 1915 Richthofen on jo runkoampuja, mistä seuraa lopputalvesta 1916 ohjaajapätevyys. Tietenkin nykytermein hävittäjät olivat alkeellisia ja hitaita, mutta niiden taistelusotilaallinen merkitys kasvoi vuosi vuodelta. Saksalaisten lentokoneet olivat suurin piirtein läntisten vihollistensa luokkaa ja jopa joinakin kausina edelläkin. Malleja oli jos jonkinlaisia, yksitasoisista kolmitasoisiin. Taistelutehtävissä Richthofen lensi kaikilla kolmella perustyypillä. Richthofenia ennen oli jo olemassa "lentäjä-ässiä" ja nämä olivat ylivoimaisia lehtimaailman julkkiksia. Preussissa oli ollut jo vuodesta 1740 alkaen Fredrik Suuren perustama kunniamerkki (Pour le Mérite), mikä myönnettiin vain sotilaallisista ansioista. Siitä tuli eräs Saksan ilmavoimien tavoitelluin huomion kohde, ja aluksi riitti 8 viholliskoneen pudotus kunniamerkkiin, mutta pudotustaidon lisääntyessä rajaa piti korottaa moninkertaisesti. Manfred von Richthofen sai 16:n ilmavoiton jälkeen kunniamerkin Wilhelm II:n myöntämänä 12.1.1917 ja sitä seurasi ylennys yliluutnantiksi. Kaikkiaan Richthofen saa tililleen 80 ilmavoittoa, mihin pudotuslukuun ei kukaan muu lentäjä missään maassa tuolloin suursodassa yltänyt. Richthofen sai surmansa ilmataistelun yhteydessä Ranskan rintamalla vihollislinjojen sisällä Hamelin luona. Richthofen lensi tuolloin kolmitasoisella Fokker koneella ja jalkaväen australialainen konekiväärimies onnistui ampumaan alas tavallaan liian matalalla lentäneen lentäjämestarin. Vastapuoli suoritti surmansa saaneelle kunnialliset hautajaiset. Mutta tomumaja siirrettiin sittemmin 1925 Saksaan Berliiniin ja vielä oli tapahtui siirto, sillä DDR salli siirron LänsiSaksaan 1976. Brittikirjailija Peter Kilduff julkisti 2007 elämäkerran, minkä nyt Koala Kustannus on saattanut Suomeksi nimellä "Punainen paroni Manfred von Richthofen". Kilduff on todella nähnyt vaivaa kunnon kirjan saattamiseksi lukijain käsiin, sillä tekijällä on mennyt vuosikausia aikaa kymmenien arkistoiden seulomiseen sekä täsmätietojen hankkimiseen. Muun muassa Richthofen viimelennon Kilduff pystyy kertomaan monien virhetarinoiden jälkeen oikein. Tunnuskuvassamme on eräs Richthofenin käyttämistä hävittäjistä, Albatross D.V. Kun Richthofen tunnettiin myös vastustajien leirissä, niin saatuaan luvan Richthofen maalautti jokaisen lentämänsä koneen joko kokopunaiseksi tai suurimmaksi osaksi. Tämä siksi, että vihollinen tietäisi kuka näillä oli vastassa. Kilduffin teos ei ole pelkkä yhden miehen julkituominen, vaan kirjassa on käsitelty laajalti taistelevien osapuolten asioita, jopa maasotaakin valaistaan. Hyvät tilastot ja aidot valokuvat lisäävät kirjan arvon korkealle. Suomalaisessa painoksessa olisi voitu luettelossa kertoa alaviitteellä mainita, että jo 1918 ilmestyi Suomessa Kauppakirjapainon kustantamana lentäjän itsekirjoittama kirja (Punainen lentohävittäjä), mikä pehmeäkantinen kävi hyvin kaupaksi ainakin 20 vuotta. Näet 1938 ilmestyi toinenkin, WSOY:n "Pilven veikot", tekijä vänrikki Tapani Harmaja, k. 1.2.1940 ilmataistelussa Fokkerilla Viipurin alueella. Sisar oli Saima Harmaja. Kääntäjän alaviitteellä olisi voitu myös mainita, että eräät kuuluisan Richthofen-laivueen lentäjät ovat vaikuttaneet Suomenkin historiaan. Yliluutn. Hermann Göring´stä tuli laivueenkomentaja heinäkuussa 1918 ja tämäkin oli saanut "Meriten" eli Blue Max´n. Ev.luutn. Joseph Veltjens oli Suomessa tunnettu ase-exportin omistajana ja tämä tapasi loppuillasta 18.8.1940 Helsingissä Hitlerin edustajana Mannerheimin, jolle annettiin salainen tieto aseostomahdollisuuksista. Minkä sitten hoiti maan poliittinen johto. Richthofen-laivuessa lentänyt Veltjens sai 35 voiton jälkeen 16.8.1918 Mériten. Göringin voittoluku lienee ollut 22? Kolmas Richthofen-mestari oli Willy Daugs, joka osti asetehdas Tikkakosken 1930, mikä valmisti muun muassa sen kuulun konepistoolimme. Daugs siirtyi syyskuussa 1944 Ruotsiin ja edelleen ilmeisesti Etelä-Amerikkaan. giansa ravintola Linnangrilli on katolle asennetuista aurinkopaneeleista. Alueelta löytyy myös tämän kesän laiteuutuus, mikä on pienet lentäjänsä mukaansa tempaava PILOTTI: Pilotti koostuu neljästä lentokoneesta, mitkä kuljettavat matkustajia 82 metriä pitkällä radalla parin minuutin ajan. Kuhunkin lentokoneeseen mahtuu kaksi aikuista ja kaksi lasta, mutta alle 120 cm pituiset huvittelijat vain huoltajan seurassa. Tarkkasilmäinen vieras huomaa, että puiston ekologisuuteen on kiinnitetty huomiota. Roskapöntöt osaavat puhua, kahvila- ja kioskipalveluissa on kiinnitetty huomiota näiden astioiden jäteystävällisyyteen! Pelitupa on muun muassa saanut uuden ulkoasun ja ravintola Jarrumies on saanut uuden sisustuksen. Teatteri Peacock on edelleen olemassa ja sen kausi alkaa toukokuun 27 pnä "jurahevimusikaalilla", mistä tunnuskuvamme. Näytelmän nimi on kokoperheen HEVISAURUS ­ PURPPURAMYSTEERI, mihin palaamme. Lapsille erityisesti on "Elia ja Kaverit", mikä musiikkinäytelmä alkoi 13.5. KONALAN RENGAS OY TALVIRENKAAT POISTOHINNOIN KESÄRENKAIDEN TIELTÄ! Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum. LEVYPYÖRÄT, ASENNUKSET, TASAPAINOITUKSET NOPEASTI TÄMÄN KESÄISET Fiskarsin käsityöläisten ja taiteilijoiden osuuskunnan näyttelyt avattiin viikonloppuna monipuolisimpina ja moni-ilmeisimpinä kuin koskaan ennen. Pääteemoilta kesä on jaettu kahteen osaan, mitkä ovat avoinna syyskuun 26 päivään asti. Toisen näyttelykokonaisuuden nimi on "Puun syy!" Kuparipajassa, mikä jatkaa näyttelyiden perinnettä nostamalla esiin yhden materiaalin = puun ja metsän kaikiessa kokonaisuudessaan. Puunäyttelyn esittely alkaa metsästä ja sieltä johdettuihin teoksiin sekä hyödykkeisiin. Tämän tasoisia näyttelyitä on Fiskarsin ruukissa järjestetty vuodesta 1994 alkaen. Näyttely esittelee puun elävänä orgasmina ja materiaalina. Ja sen, minä on ihmisen suhde puihin kasvina ja tuotteena, puun merkitys ihmiselle mentaalisesti että ekologisesti. Tiettävästi tulevan kesän aikana Suomen metsien kasvu ensi kertaa ylittää 100 miljoonan kuutiometrin rajan vuotta kohti! Nyt kerrotaan, kuinka paljon tuotosta otetaan käyttöön ja mihintarkoituksiin. Sekä mitenpaljonvoimme jättää puustoa luonnon omiin tarkoituksiin. Tästä kaikesta kertovat kutsuttuina kolmisenkymmentä arkkitehtia, muotoilijaa, käsityökäistä ja kuvataiteilijaa, joiden yhteiskuvaus on luontevan symbioosin. Ryhmä toimii myös sisäänpäin, sillä näyttelyä voidaan kesän aikana täydentää saaduilla ideoilla. Kesäkuun 19. päivänä pidetään niin sanottu "Puumarkkinapäivä", missä asiantuntijat ovat neuvoineen näyttelyvieraiden ulottuvilla. Puun syy´n näyttelyryhmän johdossa on sisustusarkkitehti, prof, Simo Härkönen ja muina jäseninä on alan neljä asiantuntijaa. Toinen näyttelykokonaisuus on Makasiinissa ja se on nimeltään "Salaisuus". Aihe on perustuu tosiseikkaan, että luovien ihmisten luonteelle kuuluu useinkin uteliaisuus ja kiinnostus kaikkea tuntematonta sekä mysteerisyyttä kohtaan. Niinpä osuuskunta onkin valinnut tuon kiehtovan nimen! Salaisuusteemaan kuuluu sopivia sanoja, kuten syrjäinen, eristetty, epätavallinen, harvinainen ja katseelta kätketty. Salaisuus voi siis olla niin ihmeellistä, että se on ihmisen käsityskyvyn tietoisuuden ulkopuolella tai se on pimitetty tahallisesti kuin hyvän taikurin tekemänä. Nyt tämän "salaisuuden" on muokannut yli 20:n eri ammattiryhmän jäsenistö ja näiden näkemykset ovat Makasiinissa. Näyttelyiden kaikkien osanottajien kymmenet nimet löytyvät kahdesta verkkosivuosoitteesta: www. fiskarsvillage.fi ja www.onoma.org. Perinteistä on, että kymmenissä esittelypisteissä niiden edustaja antavat vieraille auliisti erilaista neuvontaa. Ja hotelli- sekä ravintolatoiminta matkustavaisille jatkuu edelleen tasokkaan Värdshuset´n toimesta. Hankasuontie 4, puh. 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14 VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2 Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615 KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY Soittajankuja 3, 00420 Helsinki VNTV - vantaan netti-tv www.wandawebtv.com VANTAAN NETTI-TV on uudenajan interaktiivinen paikallis-tv, jonka kautta on myös globaali näkyvyys. Se pitää sisällään omaa tuotantoa: juttuja kiinnostavista vantaalaisista henkilöistä ja ajankohtaisaiheista. EDELLÄ KERROTTUUN vanhaan linnanmäkeläiseen tunnelmaan kuului myös Uusi Iloinen Teatteri (UIT), mutta nyt huhtikuun lopulla UIT onkin aloittanut näytäntönsä Helsingin Hakaniemessä Hämeenkatu 2, n.s. Arenan näyttämöllä. Kuka siis haluaa tavata UIT:n taattua Jukka Virtasen, Marjatta Leppäsen, ym viihdettä, niin silloin pitääkin nyt pistäytyä 31 yhtäjaksoisen esitysvuoden jälkeen Arenalla! Nyt aloittanut UIT esittää musiikki- ja tanssinumeroista näytelmää, minkä on ohjannut Taneli Mäkelä ja mukana on tullut näyttelijöitä kuten Sari Siikander, Pamela Tola, Eeva Vilkkumaa, Janne Marja-aho, Markku Haussila eli yhteensä 20 kpl. Musiikista huolehtii JEAN S-orkesteri kapellimestarina Timo Kärkkäinen. Kovasti huumoripitoisen näytelmän nimi on : "JuuTupen Rapinat", mikä on kuitenkin STT:n uutisliuskoilla muodossa Juupetun Rapinat. Rapinoita näytetään 19.6.2010 asti. Kari Varvikko, puh. 0400-447 507, kari.varvikko@eepinen.fi Rainer Munther, puh. 040-964 3931, rainer.munther@gmail.com VAIKKA OLI näinkin runsas luminen talvi, niin vuoden merkit näyttävät silti pitävän paikkansa. Linnanmäen kausi on avattu ja se on samalla merkkivuosi 60-vuotisesta toiminnasta, onhan tuosta vuodesta alkaen kerätty varoja henkiin herätetyn Lasten päivän nimikkeelle ja vuonna 1957 perustettiin peräti LASTEN PÄIVÄN SÄÄTIÖ. Lasten suojelun hyväksi on vuosien saatossa hankittu varoja nykyrahaksi muutettuna yli 70 miljoonaa ja tämänkin vuoden tavoite on 3.2 miljoonaa. Ei lainkaan mahdoton tavoite, sillä 2010 huvipuiston laitteisiin kuuluu 43 eri viihdeyksikköä! Huvipuistoalueelle tänäkin vuonna sisäänpääsy on maksuton. Laajentuneessa huvipuistossa on erityisesti ajateltu perheen pienimpiä, kun nyt viimeistelylle Pluto-alueelle on koottu lasten laitteita, kuten Hypytin, Merirosvolaiva ja Vankkuripyörä. Vanhoista laitteista alueelle on tuotu Mustekala, jonka vanhalle paikalle tulee vuodeksi 2011 tilat uutuuslaitteille! Tuolle tulevalle 54 metriä korkealle ja 105 km/h kiitävälle vuoristoradalle on myös käynnistetty nimikilpailu. Tähän toivotaan vastauksia ja tarkoitus käy ilmi verkkosivuilta: www.linnanmaki.fi. Samat sivut kertovat täsmäajassa koko kesän kaikista uudistuksista, tiedotuksista ja muutoksista. Suositun Pluto-alueen läpi virtaa joki ja alueen valaistus saa ener- Kannelmäen kukka Avoinna: ma-pe 9.00-17.00 la-su 9.00-14.00 Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261 Pekka Vanhala Vastaukset tusina-aivoille 1. Pallo 2. Hevonen 3. Rinnat 4. Höperö 5. Huomata 6. Kaatua 7. Maalainen 8. Miesten hattu 9. Laituri 10. Tyhmä ihminen 11. Mukaan 12. Ryöstää
• 19.5.2010 15 Kulttuuriretki Tuusulan Rantatielle Sampo Pankki ja Tanotorvi-lehti järjestävät kulttuuriretken Tuusulan Rantatien kiehtoviin kohteisiin keskiviikkona 2.6. 2010 klo 10.00 ­ 17.15. Opastetulla retkellä vierailemme Syvärannan Lottamuseossa, Sibeliuksen Ainolassa, Aleksis Kiven kuolinmökillä ja Pekka Halosen Halosenniemessä. Kannelmäen Prisman Sampo Pankin osallistuessa kustannuksiin retken hinta on ainoastaan 40;-/hlö. Tule nauttimaan ja ota myös puolisosi/ystäväsi mukaan. Nopeimmat ehtivät ensin. Paikkoja rajoitetusti. KOTISIIVOUSPALVELUA Edullista ja luotettavaa kotisiivouspalvelua. Hyödynnä verovähennys 60 %. Nupro Ay 040-5307256 Kirpputori AURINKOBASAARI Vaihda meillä tavara rahaksi. Pöytämaksu 25/vko Avoinna ark.10.30-18.00, la-su 10.00-15.00 Uudistettu kirppis Puh. 0400-912146 Hankasuontie 7, 00390 Helsinki www.aurinkobasaari.fi Retki sisältää bussikuljetuksen, sisäänpääsymaksut, oppaan palvelut kaikissa kohteissa, Lähtö Kannelmäen ostarilta klo 10.00. Sitovat illounastarjoilun sekä iltapäiväkahvin/teen moittautumiset Kari Varvikolle 24.5. mennessä. Puh. 0400-447507, kari.varvikko@eepinen.fi makean kahvileivän kera. Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi. MYYRINKIRPPIS Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri Av. ma-pe 10-18, la 10-15, su 11-15 Puh. 488 600, 045 113 9932 Rikospoliisi ei laula CITIUS, ALTIUS, FORTIUS E dellinen kreikkalainen selviytymisyritys nähtiin vuonna 2004, kaksi päivää ennen Ateenan olympialaisia, kun kreikkalaiset pikajuoksijat Kostas Kenteris ja Katerina Thanou yrittivät väittää että omilla voimilla mennään - juosten ilman dopingia. Kukaan ei uskonut, ja sen sileän tien Kreikka hävisi pikajuoksukartalta. Kartalla pysymisessä on haastetta nytkin. Omin avuin ei ole menty, eikä mennä tästä eteenpäinkään. Kreikka otti talousstrategiassaan käyttöön olympiamoton nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin, ja tuloksena oli puhdas mahalasku. Kreikan talouskupla puhkesi huijauksen paljastuttua ja sai aikaan talouskriisin, minkä pelätään leviävän laajemmaltikin. Euroja pumpataan Kreikan suuntaan kädet ristissä, ja kansalle vakuutetaan tämän kannattavan ­ toivottavasti, koska paremmasta ei tiedetä. Ja kansaa rauhoitellaan ilmoittamalla, että kyllä Kreikka velkansa takaisin maksaa - vaikka vaikeuksia on tuottanut aikaisemminkin. Ja tämä kaikki jotta ympäri Eurooppaa ristiin, päälle, yhdessä ja erikseen sijoittaneet pankit saisivat Kreikalta rahansa eivätkä luhistuisi. Luhistuminen kun vasta kohtalokasta olisikin. Kreikka osoitti sen minkä jokainen kuluttaja on tiennyt jo aikaa sitten. Yli varojen eläminen ei ole pidemmän päälle mahdollista, järkevää, eikä edes suotavaa. Ei vaikka kuinka yrittäisi pyyhkiä luottokorttilaskusta nollia pois. Tämän sinänsä yksikertaisen viisauden luulisi olleen havaittavissa myös Euroopan finanssivalvontaelimissäkin. Nyt kun valvonta on ollut enemmänkin tapahtumien jälkikäteistä toteamista, voidaan hyvinkin kyseenalaistaa tällaisen valvontajärjestelmän merkitys. Siitäkin huolimatta että tässä tapauksessa Kreikka on käyttänyt huijarin vanhaa viisautta; mikäli huijaat, huijaa kunnolla ja mieluiten aivan silmien edessä. Huijaami- seen ryhtymistä tuskin hidasti sekään, että ankarin rangaistus näyttäisi olevan julkinen paheksunta, jota kabineteissa tarpeen mukaan lievennellään. Mutta viimeistään nyt on uskottava ettei ole olemassa mitään ylijumala Zeusta sen enempää kuin kohtuuden, järjen ja viisauden jumalatar Metistäkään. Sen sijaan Eurooppa on pullollaan kasmir-villaan pukeutunutta ahnetta pankinjohtoa sekä pukevan savuvahinko-osaston alehenkaripikkutakkiin sonnustautunutta nöyrää tavallista veronmaksajaa, joiden kärsivällisyyteen haetaan rajoja. Samalla sopii myös ihmetellä sitä viisautta, jonka mukaan työstä saatava palkka määräytyy pitkälti työn vaativuuden ja vastuun mukaan. Nyt kun pankkien johdon vastuu on osoittautunut suuremmalta osin mitään sanomattomaksi hölönpölyksi, riskien kaaduttua aina viimekädessä kansan jalkoihin, olisiko aika alkaa vaatimaan miljardituille vastinetta ja tar- peen mukaan päitä vadille. Pitäisikö auttavan käden ottaa omistuksiinsa osia holtittomasti toimivista, almuja pyytelevistä pankeista? Entäpäs jos pankin johdon henkilökohtainen omaisuus olisi vapaata riistaa, mikäli korkean riskin sijoituksilla on saatu sellaista vahinkoa aikaiseksi, joka horjuttaa talouselämän vakautta, ilman että kyseessä tarvitsisi olla rikos? Sehän vasta toisi finanssimaailmaan uskottavuutta, toisin kuin pankinjohdon sitoutumiseen rakennetut kannustinjärjestelmät, jotka itse asiassa ohjaavat riskien ottoon. Vai kuitataanko jälleen pankkimaailmaan kohdistunut myrskyisä kritiikki leppoisan kalamiehen sanonnalla: kun tuuli tyyntyy, verkot kyllä löytyy. Tomi Sevander väkivaltarikostutkija kaupunginvaltuuston varavaltuutettu VALTUUTETTU LUKKOLIIKE KANNELMÄESSÄ LÄHELLÄ SINUA Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh. 0424468 260 www.lukkorengas.fi UUSI PEHMOHARJAPESULINJA AVATTU, TULE TUTUSTUMAAN! KONALASSA, MALMINKARTANONKUJA 1-3 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi MA-PE 8-20 LA 9-16 SU 12-16 www.autopesucenter.fi APU AINA YÖTÄ PÄIVÄÄ Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 LASIN KORJAUKSET JA KEHYSTYKSET Kantelettarentie 11, 00420 Hki Puh. 507 1309