• kÄytÄ pyÖrÄilykypÄrÄÄ Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi Olemme mukana Mätäjoki-festareilla sunnuntaina 29.5. ! Hyviä tuotetarjouksia ­ tavataan kojullamme TERVETULOA! No 5 18.5.2011 · 47 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Hanuripolun peruskorjaus loppusuoralla Asuntoja vuokrattavana Mätisfestarit 29.5. klo 11.00-19.00 Raija Koso Eino Grön Pakilan pojille salibandyn SM
• Kannelmäen vanhan ostarin Tiimari on avattu! Lahjaideoita kevään juhliin: Ylioppilaalle! Hinta sisältää kaasutäytön ja pallopainon. Deco-malja kork. 15 cm Foliopallo ø 45 cm kork. 20 cm 9,99 Kuitti-info: 1 4,99 Leikkaa irti 19,99 P PERJANTAIN KESÄKUPONKI 27.5.2011 Y Yhdestä vapaavalintaisesta n normaalihintaisesta tuotteesta Tervetuloa Kannelmäen ostoskeskuksen Tiimariin! Osoite: Vanhaistentie 1, Helsinki Ta Tarjous ei koske postimerkkejä ja lahjakortteja, eikä sitä voi yhdistää Tiimarin Et Etu- tai Yrityskortti- eikä tiliostoihin. 1 etukuponki/-SMS/asiakas/ostokerta. -50% Kannel-Krouvi tarjoaa leppoisaa tunnelmaa Lounas arkisin klo 11.00-13.30. Muulloin ruoka-annoksia tai pientä purtavaa listalta. Á la carte ­listaamme on uudistettu vanhoja suosikkeja unohtamatta. Tule maistamaan. "Mutkattomasti maukasta." Tulevia tapahtumia: 27.5. Joe Doakes Joka viikko: ma bingo (klo 20) ke tietovisa (klo 19) la juonnettu karaoke (klo 20) HAASTA KAVERISI WII-PELEISSÄ Sitratori, Kannelmäki www.kannel-krouvi.fi
• Pääkirjoitus Murjooko tykkitie jäähallin? 18.5.2011 3 Isännöintipalvelun uudet haasteet Rakennusten tilaa koskevaan raporttiin liittyen kiinteistöneuvos Mikko Peltokorpi arvioi, että korkeintaan kolmasosaa kiinteistöistämme hoidetaan todella hyvin. Suomen Kiinteistöliiton teettämä tuore tutkimus todistaa ongelman olemassaolon isännöitsijän näkökulmasta. Tutkimuksessa vain 5 prosenttia vastaajista pitää isännöintipalvelua erinomaisena. Tulokset puhuttelevat osakkeenomistajia, koska oma asunto on yleensä ihmisen kallein omaisuus ja suurin sijoitus. Koulutustarpeet kasvussa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä totesi jokin aika sitten lehtikirjoituksessaan, että "taloyhtiön johtaminen vaatii jatkossa entistäkin ammattitaitoisempaa otetta. Uusi asunto-osakeyhtiölaki on tiukentanut vaatimuksia niin, että taloyhtiöt eivät enää selviä omin voimin." Lisääntyneisiin ammattitaidon vaatimuksiin on helppo yhtyä. Asunto-osakeyhtiölaista poimitut isännöitsijän keskeiset tehtävät osoittavat, ettei isännöitsijä voi olla "pelkkä renki" taloyhtiössä. Kiinteistön kunnossapidosta huolehtiminen, vastuu varainhoidon järjestämisestä, päivittäisen hallinnon hoito ja hallituksen tietotarpeen ylläpito ovat kaikki vaativia tehtäviä. Isännöitsijäsopimus velvoittaa isännöitsijää lisäksi valvomaan yhtiön toimintaa säädösten noudattamisessa. Lain mukaan ja kaiken kukkuraksi "isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua". Kiinteistöneuvos Peltokorven mukaan se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että "taloyhtiötä pitäisi hoitaa niin, että sen osakkeista saisi aina käyvän arvon". Haastattelutapahtumassa toimitusjohtaja Tero Heikkilä myönsi isännöitsijän tehtävien vaativuuden ja koulutuksen lisääntyvän tarpeen: "Isännöintiliitto on vastuussa isännöitsijöiden osaamisen ja koulutuksen kehittämisestä. Koulutuksen tavoitteena on sellainen isännöitsijän tutkinto, jolla voitaisiin määrittää se taso, millä isännöitsijän toimilupa voitaisiin jatkossa myöntää. Tämä työ on isännöintiliitossa kehittelyn alla. Pidän sitä erittäin tärkeänä hyvän palvelun ja isännöintialan arvostuksen parantamisen vuoksi." Tämän talven "lumishown" hoito on konkreettisesti osoittanut edellä esitetyt koulutustarpeet. Asukkaiden ja median aktiivisuudesta huolimatta taloyhtiöt eivät kyenneet ehkäisemään suuria aineellisia vahinkoja ja jopa ihmishenkien menetyksiä. Sitä paitsi lumitilanne synnytti vaarallisia "läheltä piti"-tilanteita lähes päivittäin kattolumien sulamiseen asti. Toimitusjohtaja Heikkilä vaatii tämän ongelman hoitoon liittyen jatkossa parempaa varautumista taloyhtiöiltä: "Isännöitsijöiden tulee nykyistä enemmän panostaa kaikkien vahinkojen ennaltaehkäisyyn ­ tulipalojen estäminen on aina helpompaa ja halvempaa kuin niiden sammuttaminen." koskee myös isännöitsijää. Vastuunjaon selkeyttämiseksi toimitusjohtaja Heikkilä korostaa isännöintisopimuksen merkitystä: "Vastuukysymykset tulisi kirjata selkeästi isännöintisopimukseen. Samalla olen kuitenkin huolestunut siitä, että taloyhtiöiden hallituksen jäsenistä 60 prosenttia ei edes tunne isännöintisopimuksen sisältöä ja neljännes hallituksen puheenjohtajista tuntee sopimukset huonosti." Isännöintiliiton lakimies Marina Furuhjelm haluaa tässä yhteydessä lisäksi korostaa omistajien aktiivista tahdonvaltaisuutta eli "tahtotilaa". "Sitä voi käyttää ensisijaisesti taloyhtiön yhtiökokouksissa." Furuhjelm ei myöskään poissulje sitä mahdollisuutta, että sopimusten laatimisvelvoite sisällytettäisiin jopa yhtiöjärjestykseen. Avoimeen vuorovaikutukseen ja ylipäätä vaikuttamiseen viitaten Furuhjelm on varsin lujana: "Mikäli osakkeenomistaja ei jaksa enää osallistua yhteisen omaisuuden hoitoon liittyvään vaikuttamiseen, olisi parasta siirtyä vuokra-asuntoon asumaan." ointiin ja mittaamiseen. Isännöintiliitto on vastannut tähän haasteeseen vuorovaikutusta parantamalla ja kehittämällä oman asukaspalautekyselyn, jolla selvitetään taloyhtiön osakkaiden näkemyksiä yhteisen omaisuuden hoitoon liittyen. Kyselylomake käsittelee hyvin kattavasti asumiseen ja omaisuuden hoitoon liittyviä asioita. Kyselypaketissa on viisi aihealuetta: kiinteistön kunto, taloyhtiön hallinto, huolto ja kunnossapito, taloyhtiön kehittäminen sekä asumisympäristön arviointi. Isännöintiliiton kehityshakuisena toiminta-ajatuksena on, että isännöitsijät suorittaisivat tällaisen kyselyn asiakasyhtiöiden osakkailta ja asukkailta aina muutaman vuoden välein. Vierailu Isännöintiliitossa vahvisti käsitystäni siitä, että avoin vuorovaikutus on välttämätöntä yhteisen omaisuuden hyvässä hoidossa. Isännöintiliitto tekee tässä suhteessa erittäin arvokasta työtä isännöintialan haasteellisessa kehittämisessä, koska sen vaikutuspiiri kattaa 40 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä yli miljoona suomalaista. Y ksittäinen omakotitalon omistaja on saanut aikaiseksi sen, että Kaarelan jäähallin suunnittelu lykkääntyy ja pahimmassa tapauksessa raukeaa kokonaan. Kaupunginmuseon tutkija Markku Heikkinen on käynyt katsastamassa alueen Kaarelan raitin varrella ja hän on todellakin löytänyt vanhan tykkitien. Heikkinen ei ota kantaa jäähallin puolesta eikä vastaan, mutta on sitä mieltä, että Helsingin kaupungin marssijärjestys on ollut väärä. Ennen kuin ryhtyi puuhaamaan jäähallia, kaupungin olisi ensin pitänyt selvittää, onko alueella joitain vanhoja tykkiteitä tai muita historiallisesti arvokkaita paikkoja. Seuraavaksi asia etenee Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY) ja sieltä edelleen museovirastoon, joka antaa oman lausuntonsa. Väkisinkin tässä tulee mieleen liito-orava ­ vaihtoehto jäähallille. Tykkitie Suomen sortokaudelta sivuuttaa tuhansien lasten, aikuisten ja ikäihmisten tarpeet vuonna 2011? Jos näin käy, on se aivan käsittämätöntä. Varsinkin, kun tiedossa on, että lähes koko Kaarela on vanhaa kiinalaisten rakentamaa linnoitus-, juoksuhauta- ja kasemattialuetta. Kaivantoja on joka kulmalla. Eli muinaismuistoja riittää. Kaarela-Seura on yhdessä monien muiden alueen järjestöjen kanssa vuosien ajan yrittänyt tehdä parhaansa, jotta kaupunginosan noin 3000 koululaiselle saataisi kunnon olosuhteet harrastaa liikuntaa. Kun tämä pitkäaikainen työskentely tuottaa vihdoinkin hedelmää, jotkut vastuuttomat omaan napaansa tuijottajat puhuvat ikiomista kotimetsälöistään. Heidän taloistaan satojen metrin päässä sijaitsevaa pöheikköä ei muka saa pilata urheiluhallilla. Joku raja sentään on saatava miehitysvallan jälkeensä jättämien monttujen palvomiselle. Alueet on osoitettava omien asukkaiden käyttöön. Ne jotka vastustavat Kaarelan jäähallihanketta, vastustavat samalla itsekkäistä syistä järkevää nuorisotyötä, kansanterveystyötä ja yleistä liikuntapolitiikkaa. Jos vähääkään vaikuttaa siltä, että tykkitie on syrjäyttämässä jäähallin, esitän että Kaarelan ja lähiympäristön asukkaat pistävät pystyyn kansanliikkeen. Tarvittaessa Tanotorvi-lehti antaa sivunsa käyttöön liikuntakeskuksen ja nuorisotyön parhaaksi. Sopimusten merkitys Edellä esitetty pohdiskelu isännöitsijän ammattimaisen roolin kehittämisestä ei luonnollisestikaan poista taloyhtiön hallituksen vastuuta päätöksenteossa. Itse asiassa myös hallituksen jäsenien vastuu on korostunut uudessa laissa ­ huolimattomuudesta johtuvaan korvausvelvollisuuteen asti. Toki sama vastuu Palvelututkimusten kehittäminen Kiinteistöliiton mukaan taloyhtiöiden tulisi kiinnittää aiempaa merkittävästi enemmän huomiota ostettavien palvelujen hinta -laatusuhteeseen ja laadun säännölliseen arvi- Pentti Hämäläinen Vapaa toimittaja Kaarela-seuran hallituksen jäsen Taloyhtiön hallitusveteraani Pakilan Visalle C-poikien salibandyn SM PAKVIN 96-IKÄLUOKAN pojat saivat SM-kultaa Turussa pääsiäisenä käydyssä salibandyn mestaruusottelussa. TPS sai tunnustaa PakVin paremmakseen luvuin 3-5. Pakilan Visan 14-vuotiaiden Salibandyn Suomen mestaruus on PakVin ensimmäinen joukkuelajin SM. Pitkäjänteiset ja kovat treenit tuottivat hienon lopputuloksen ja pojat tekivät historiaa ollessaan samalla Suomen ja melkeinpä muun maailmankin menestyvin joukkue omassa ikäluokassaan.- Suomen mestaruus tuntui todella hyvältä. Se oli ainutlaatuista. Nautimme pelaamisesta. Yleisö kannusti hienosti, toteavat joukkueen kapteeni Aaro Astala ja maalivahti Tuukka Vesa. Pojat kertovat, että matsi jännitti, mutta kun henki oli hyvä ja valmentajien panos kannustava, voitto oli ansaittu. Pelaamisen nuoret ovat aloittaneet jo alle kymmenenvuotiaana. PakVin joukkueenjohtaja, valmentaja Ari Harjula ja valmentaja Teemu Vanhala sanovat, että pelaajiin on usein satsattu jo ihan pienestä, 6-7-vuotiaasta alkaen. Tärkeätä on ollut luoda hyvä joukkuehenki. - Laji vaatii tilannenopeutta, pelisilmää ja kovuutta. Se on yksi nopeimmista joukkuepeleistä. Salibandyn suosiota kuvaa se, että siitä on tullut jalkapallon ja jääkiekon ohella eniten pelattu laji Suomessa ja se on nouseva laji myös muualla maailmassa. Kesän aikana tuoreet PakVin Suomen mestarit tekevät pohjatyötä; hakevat voimaa ja kestävyyttä. Yhteiset treenit alkavat jälleen syksyllä. Kari Varvikko Seuraava Tanotorvi ilmestyy 15.6.2011. Aineisto toimitukseen 3.6. mennessä. Aaro Astala va. ja Tuukka Vesa Maununnevalta.
• 4 18.5.2011 MAJAVAN MATKASSA Apollon kasit Vodaa Stadiin ­näyttelyssä APOLLON YHTEISKOULUN kaikki 8-luokat pääsivät maaliskuussa vuoropäivinä käymään Tekniikan museossa Vodaa Stadiin ­näyttelyssä. Siellä tutustuttiin arjen ihmeeseen eli puhtaaseen veteen. Opintokäyntimatkalle lähdettiin koululta kemianopettajien Merja Punnon ja Marja-Liisa Päivisen johdolla. Malminkartanon asemalta suunnattiinjunalla keskustaan, ja sieltä loppumatka taittui mukavasti bussilla Vanhankaupunginlahdella sijaitsevaa Tekniikan museota kohti. Tekniikan museossa esillä oleva Vodaa Stadiin ­näyttely käsittelee pääkaupungin vesilaitoksen 130-vuotiasta historiaa. Maan ensimmäinen vesilaitos perustettiin Helsingin Vanhankaupunginlahdelle vuonna 1876. Vesilaitosta ajateltiin jo silloin sijoituksena kaupunkilaisten hyvinvointiin ja terveyteen: puhdas vesi sammutti janon ja taltutti kulkutaudit. Juokseva vesi toi terveyden lisäksi suurta helpotusta etenkin naisten elämään, kun vettä ei tarvinnut kantaa kaivosta ­naisten taakka kodin työjuhtana keventyi merkittävästi. Tänä päivänä pääkaupungin vesihuolto lepää maan suurimman vedenpuhdistuslaitoksen varassa. Pitkäkosken ja Vanhankaupungin modernit ja tehokkaat laitokset toimittavat puhdasta vettä joka päivä lähes miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle. Puhtaasta vedestä on tullut arkinen asia, mutta silti moni helsinkiläinen ei tiedä, mistä vesi kotihanaan tulee. 8C ­ luokan opintokäynnillä oppaana toimi Niilo Kivistö. Aluksi tutustuttiin eri maiden vesijalanjälkiin. Tämän jälkeen opas valotti minkälaista elämä oli kaupungissa silloin, kun vesi kannettiin ämpäreillä tai ämmänlänkien avulla keittiöön. Opaskierroksen aikana perehdyttiin vedenpuhdistusprosessiin: raakavedestä juomaveteen ennen ja nykyään. Helsinkiläiset saavat tänäpäivänä käyttöönsä huippuhyvää hanavettä. Kulttuurikävelyllä Kannelmäessä A ikakausilla on eroja. Oma suosikkiaikani on ehdottomasti 1950-luku. Olen tosi tyytyväinen, että olen saanut elää ja kokea tuon ajan. Luulenpa, että kaltaiseni vanhojen hyvien aikojen muistelijat ovat samaa mieltä. Sodan jälkiseurauksena pääsin asumaan Imatra -nimiselle paikkakunnalle, vaikka Helsingin Naistenklinikalla olin syntynyt ja Helsingissä ensimmäiset vuoteni elänyt. Hieman vähemmällä huonolla tuurilla olisin mitä todennäköisimmin elellyt nuoruuteni Munkassa Huopalahdentie kasissa. Tuolloin olisin jäänyt paitsi rikastuttavaa kierrosta HelsinkiTukholma-Lahti-Joutseno-ImatraHelsinki. Varmaankin olisin ollut uskossa että Stadi on ainoa oikea paikka. Karjalan pysähdykseni kesti 10 vuotta, ikävuodet 7-17 vuotta. Olin tosi ylpeä stadilaisuudestani. Kyllä olivat kaverini oikeasti kateellisia siitä, ja muistin mainostaa asiantilaa sopivissa kohdin. Landebugien kateus yltyi aivan sietämättömäksi kun kerroin syöneeni Ruotsissa banaaneja, appelsiineja ja mums-mumseja, jotka olivat meilläkin neekerin pusun nimellä tunnettuja herkkuja. Nimen käyttö kiellettiin takavuosina ihmisoikeusidioottien toimesta. Kaverini olivat nähneet banaanin lähinnä satukirjasta, jossa palmussa oleva apina piti sellaista käpälässään. Kertomaani pidettiin valehteluna tai ainakin liiotteluna. Helsinki oli maalla asuvan nuoren jonkinlainen kultamaa johon täytyi ehdottomasti päästä heti, kun se oli mahdollista. Sinnehän sitä piti minunkin mennä. Tosin tein pienen kiepin reitillä Simpele-Jämsänkoski-Lappeenranta-laivat Jurmo ja Bjarmia-Helsinki. Katsoin nähneeni maata ja maailmaa riittävästi ja näin asetuin Helsinkiin 19-vuotiaana eikä ole hirveästi kaduttanut. Tuolloin 1960-luvun alussa töitä löytyi, palkat olivat tosin järkyttävän alhaiset. Kun asettelee menot tulojen mukaisiksi niin pärjää, niin yksinkertaista se oli ja on edelleen. Tiedoksi vaan persaukisuuden kanssa tuskaileville. Aivan loistavana asiana tuon ajan käytäntöä ajatellessa pidän sitä, ettei tuolloin ollut vaihtoehtoja, työtä piti tehdä halusi sitten tai ei. On nähty, että vastikkeeton raha tuhoaa ihmisen melko nopeasti. Nuori ihminen ei juurikaan ajattele sitä, mitä huomenna tapahtuu. Helpoin vaihtoehto kelpaa. Siihen sitä sitten jäädäänkin. Toisena merkittävänä epäkohtana pidän sitä, että jolppi saa itse päättää sen, meneekö hän armeijaan vaiko ei. Armeijassa ihminen oppii elämässä tarvittavat perusopit siitä, miten tulee toimia ja käyttäytyä muiden parissa. Nämä asiat eivät ole kenellekään itsestään selviä. On turha hurskastella millään rauhanaatteella, en muista jou- tuneeni omana armeija-aikana ketään ampumaan. Ainoa ehkä jotenkin arkaluontoinen asia oli se, että vihulainen tuli harjoituksien yhteydessä aina idästä, ei koskaan lännestä, etelästä tai pohjoisesta. Tämä tapahtui siis Lappeenrannassa. Tuohon aikaan jopa kovat kommaritkin suorittivat asevelvollisuuden koska oppien katsottiin olevan tarpeen, kun vallankumous alkaa ja lähdetään tositoimiin taantumusta ja porvaria vastaan. Muutin Kannelmäkeen ensimmäistä kertaa joskus 1970-luvun alussa. Paikka oli vilkkaampi kuin nykyisin. Oli viinakauppa, rautakauppa, kirjakauppa, autotarvikeliike ja mitä kaikkea olikaan. Kantsusta on tullut nyttenmiten jonkinlainen tosi köyhän miehen Las Vegas. On kapakkaa kapakan perään, ei juuri muuta. Näen ikkunastani viisi-kuusi kuppilaa. Ei pääse ainakaan janoon kuolemaan, vaan juomiseen kylläkin. Muistan ainakin parin bussilastillisen jonkin sortin tuttaviani vaihtaneen hiippakuntaa viinanjuonnin vuoksi. Mutta siitä Las Vegasista vielä. Ehdotan, että Ostarille pitäisi saada vielä kunnollinen hieromasalonki ja pelihalli, olisi sitä tunnelmaa hieman enemmän ja valintavaihtoehtoja. Muut palveluthan ovat jo kadonneet todennäköisesti ikiajoiksi. Täytyy tietysti myöntää, että pankit ovat liikeyrityksiä joiden tulee tuottaa toiminnallaan voittoa. Eivät ne mitään hyväntekeväisyyslaitoksia tai palvelukeskuksia ole. Tulee vääjäämättä mieleen joku Itä-Suomen kaupunki. Kesäisin kun olen niissä vieraillut niin olen havainnut, että siellä kaikki toimii jalankulkumatkan sisällä. Miten se voi siellä kannattaa? Kauppojen ikkunat ovat täynnä muodikasta tavaraa. Tunnen olevani hullu kun täällä päätäni seinään hakkaan. Töihin ei tarvitse enää ikinä mennä, Ilmarinen hoitaa eläkkeen tilille. Miksi sitä ei voisi juoda aamukahvia vaikkapa Lappeenrannan torilla tai satamassa? Imatran koskenparras on viehättävä paikka ainakin kesällä. Entäpäs sitten Kouvolan tori, siellä sitä varmasti viihtyisi. Kämpät maksavat kolmanneksen siitä mitä Helsingissä. Olenkohan ollut turhan jyrkkä. Kyllähän sitä mielenkiintoista katseltavaa täältäkin löytyy. Etenkin talvella kun kierrän Kantsun katuja niin voin seurata kiinni jäämättä kapakoiden elämää. Ihmiset istuvat kuin lyhdyn sisällä ja voin näin bongailla, kuka missäkin istuu. Kesäisin ihmiset istuvat terasseilla. Siinä sitä on katseltavaa kerrakseen. "Minulle jäi näyttelystä mieleen Päijänne-järvi ja veden kulutus vuodesta 1960 eteenpäin tähän päivään asti. Minun mielestä näyttelyssä kiinnostavin asia oli, että Suomeen saatiin viemärijärjestelmä. Koulun kanssa pitäisin käydä enemmän retkillä, koska niillä oppii paljon asioita", Emil Mansikka (8D) kertoo haastattelussa vierailun jälkeen. Kierroksella selvisi, että vedenkulutus asukasta kohden oli suurimmilaan 1970-luvulla. Tuolloin helsinkiläinen kulutti vettä keskimäärin 400 litraa päivässä. Jätevesimaksun myötä määrä on laskenut. Nykyään kulutetaan reilusti vähemmän, nimittäin 160 litraa/asukas/päivä. Tästä määrästä puolet menee hygienianhoitoon ­siis peseytymiseen, n. 20% keittiötoimintoihin, 14% pyykinpesuun ja 14% WC-asiointiin. Opaskierroksen jälkeen oppilaat saivat vielä vapaasti kokeilla mm. näyttelyn pelejä, kantaa vettä ämmänlängillä ja katsella kosketusnäytöiltä erilaisia veteen liittyviä videoesityksiä. Kaiken kaikkiaan oppilaat tuntuivat olevan tyytyväisiä vierailuun. Käynti oli monin puolin avartavaa. Näyttelyn jälkeen mukana olleet osaavat arvostaa Helsingin hanavettä entistä enemmän. Toimittajina: Apollon Yhteiskoulun 9C:n oppilaat Regina Klaar, Pinja Lehtiluoma (kuvat) ja Pinja Päivinen. (Apuna opet M-L. P. ja E. K.) Vodaa Stadiin -näyttely Tekniikan museossa 31.12.2011 asti. Eräiden maiden suhteelliset vesijalanjäljet suuruusjärjestyksessä. LUKIJALTA Kaarelan jäähalli puhuttaa MIHIN TÄMÄ MAAILMA on menossa? "Tänään minä, huomenna minä" -asenne puskee jälleen vahvasti päätään ylös jopa Kannelmäessä. Kun Kaarelan jäähallihanke tuli julkisuuteen, niin jopa alkoi yllättäen vastustajat meuhkata ja nousta koloistaan. Hallista oli avattu keskustelu jo muutama vuosi aiemmin. Jäähallista puhuttiin aktiivisesti ja myös Tanotorvi esitteli hanketta ansiokkaasti sen monesta näkökulmasta. Jopa alueen erilaiset yhteisöt urheiluseuroista erilaisiin yhdistyksiin sekä asukasyhdistyksiin allekirjoittivat adressin hallihankkeen puolesta. Nyt yksi-kaksi perhettä vastustaa hanketta henkeen ja vereen. On keksitty, että alueen "ainoa" metsä valjastetaan alueen lapsien ja nuorten hyötykäyttöön - muuten kiva mutta ei meidän takapihalle! Tai kaikista kornein vastustus: halli rakennetaan vanhan tykkitien päälle. Minkä tykkitien, kysyn minä? Minusta metikkö on rämealuetta, jossa en ole koskaan nähnyt yhtään lasta tai nuorta temmeltämässä. Saati yhtään turistiryhmää ihastelemassa huikeaa nähtävyyttä. Ei sieltä kukaan mitään historiallista kohdetta löydä, siitä olen varma. Opasteita ei ole, eikä varmasti tulekaan. Kaarelan jäähalli on aidosti ja oikeasti suunniteltu siten, että sinne on helppo tulla ja samalla se ei häiritse asustusta - hanke on aidosti ekologinen jo suunnitteluvaiheessa. Lähimpään taloryhmään on matkaa. Vastustajienkin talolle on matkaa, jonka lisäksi siihen väliin jää koulu, metsä ja urheilukenttä. Halli palvelee tuhansia lapsia ja nuoria alueella ympäri vuoden. Samalla hallissa sen ympäristössä voidaan palvella muuta väestöä tehokkaasti. Erään seurakuntatyötä tekevän nuorisoihmisen kommentti sai minutkin pysähtymään talvella: "Olen seurannut alueen lapsia ja nuoria runsaat 20-vuotta. Ylivoimaisesti paras nuorisoa syrjäytymisestä estävä ja ennakoiva asia on, että lapsi on mukana jossain urheiluseuratoiminnassa." Mutta mitä väliä sillä on, kunhan minä saan olla rauhassa. Rakentakaa hallinnne jonnekin muualle, huutaa vastustajien kuoro. Ja tällä kertaa kysymyksessä on pari taloa, ilmatietäkin noin kilometrin päässä hallista. Pitäisikö nämä yhteisöä palvelevat yksiköt, kuten jäähalli rakentaa jonnekin älyttömän kaus? Kauas, johon ei ole yhteyksiä (kuten Hernesaari) ja varsinkin lasten ja nuorten on lähes mahdoton mennä/tulla yksin. Tervetuloa moderniin maailmaan, josa ihmiset haluavat tehdä ja toimia yhdessä ihmisten keskellä. Suunnitellun Kaarelan jäähallin lähiympäristössä, noin 10 minuuttia, asuu tänä päivänä runusas 25 000 ihmistä! Jari Kostiainen, Hyvän elämän puolesta p.s. Olen muuten varma, että tuleva jäähalli nostaa alueen arvoa. ALUEEN ASUKKAANA olen ilokseni huomannut että Kaarelan alueelle saadaan kauan kaivattu jäähalli. Paikka on erinomainen, onnittelut siitä päättäjille. Alue, jolle jäähalli tulee, on tuttu urheilun parissa touhunneille ihmisille. Vastapäisellä kentällä on aina pelattu pallopelejä kesät talvet. Lisäksi se on liikenteellisesti erinomaisessa paikassa, jolloin hallin käyttäjät voivat hyödyntää erinomaisesti julkista liikennettä eikä se näin häiritse alueen asukkaita. Sijaintinsa vuoksi hallia voidaan hyödyntää päivisin lukuisten koulujen ja päiväkotien liikuntapaikkana. Kaarelan alue on lapisperheiden suosimaa aluetta ja jokaisella uudella liikkuntapaikalla on korvaamaton merkitys lasten ja nuorten hyvinvointiin nyt ja jälkensä se jättää kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Toivottavasti kukaan torvi ei ala estää näin hienoa ja yhteisöllistä hanketta. Hannu Junkkaala, lapsiperheen asukas alueella TUSINA-AIVOILLE 1. Suuppaa 2. Suuntaa 3. Syydaa 4. Beena 5. Tremolo 6. Tynässä 7.Ventsiä 8.Vohla 9. Ryynitykki 10. Sippaa 11. Skitsobakka 12. Skobru Vastaukset sivulla 11 KONALAN RENGAS OY TALVIRENKAAT POIS KESÄRENKAIDEN TIELTÄ! Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum. LEVYPYÖRÄT, ASENNUKSET, TASAPAINOITUKSET NOPEASTI Heikki Majava Hankasuontie 4, puh. 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14
• 6 18.5.2011 VUOKRA-ASUNTOJA Kannelmäki hyvä asuinpaikka tietokirjailijalle D KOTI PUISTOMAISESSA KANNELMÄESSÄ Hanuripolku 4­6 Valoisissa, täysin remontoiduissa asunnoissa on kauniit tammikuvioiset laminaattilattiat, keittiöissä keraamiset liedet sekä valkoiset kaapistot ja laminaattitasot. Pesuhuoneet ja wc:t kokonaan tai osittain laatoitettu. Valmius nopeaan laajakaistayhteyteen, kaapeli-TV. Erinomaiset kulkuyhteydet. Esimerkkejä asunnoista Asuntotyyppi 2h+k+parveke 3h+k+parveke Koko 57,5 m2 71,5 m2 Vuokra /kk alkaen 891,00 alkaen 1000,00 Vuokra sisältää vesimaksun. Vuokravakuus 1kk. Luottotiedot tarkistetaan. Lisätiedot: Ovenia Oy/Asuntovuokraus p. 020 130 260 tai asunnot@ovenia.fi ILMARINEN VUOKRA-ASUNNOT www.ilmarinen.fi/asunnot www.autopesucenter.fi SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? osentti, tietokirjailija ja yrittäjä Kari Lampikoski on tyytyväinen asuinseutuunsa Kannelmäkeen, jota hän pitää erinomaisena paikkana yhteyksien, palvelujen ja liikuntamahdollisuuksien vuoksi. Keskustakin on asuinpaikkana tullut tutuksi, kuten Punavuori ja viimeksi putkiremontin aiheuttamasta pakosta puolivuotinen kokemus Kruunuhaasta. "Liian levotonta kirjailijalle", haastateltavani toteaa. Ideat ja virikkeet syntyvät tietokirjailijalle Keskuspuiston tai Mätäjoen rantamaisemien lenkkeilymaastoissa. Kunnon ylläpitäminen on tarpeen Lapin tunturien tai kaukaisten vuoristojen vaellusta varten. Mutta vielä tärkeämpää tietokirjailijalle on surffata tietokannoiltaan uskomattoman rikkaassa Internet-maailmassa. Yhteyksiä voi pitää globaalisti. Kirjankin voi kirjoittaa yhteishankkeena, vaikka Tommi, toinen tekijöistä asuu Kaliforniassa. Kirjastoilla ja erityisesti ammattikirjastoilla on tärkeä sija silloin, kun hakeutuu luotettaville tiedonlähteille. Henkilökontakteja ei kuitenkaan mikään voita. Näihin kirjoittajalle kertyi kymmenen viime vuoden aikana, kun hän kiersi ympäri maata sparraamassa tuotekehittäjien ja keksijöiden innovaatiohankkeita. Mikä nyt erityisesti askarruttaa työelämässä? Työpaikat ovat turbulenssissa. Uutta työtä hakee vuosittain 300 000 henkilöä. Niihin liittyvät vuosittain valmistuvat opiskelijat. Kaikille ei löydy työpaikkaa. Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi taantumavuosina peräti 25 %. Nuoria työttömiä arvioitiin olevan jopa yhdeksän kertaa enemmän kuin 90-luvun laman aikana. Nuorten, viisikymppisten tai muiden pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ei ole edennyt toivotulla tavalla. Mutta eikö työttömyysongelma ratkea "itsestään" talouskasvun ja vahvan eläköitymisen myötä? Työn saatavuus jakautuu sangen epätasaisesti toimialoittain. Työmarkkinoita myllertää jatkuva rakennemuutos. Työpaikkoja siirtyy meiltä ulkomaille. Kuvaavaa on, että kun suomalaisissa yrityksissä ulkomailla työskenteli v. 2005 n. 240 000 ihmistä, nyt heidän lukunsa on peräti 875 000. Tietotalous ja jo peräti 65 % kansantuotteesta käsittävän palvelusektorin kasvu kan- tentoivia keksijöitä ja yrittäjiä, maatalouden opinnot alan yrittäjiä sekä humanistiset ja taideopinnot erityisesti freelancereita. Liiketalouden ja hyvinvointialan yrittäjyyttä kaivataan rutkasti lisää. Yrittäjänä voidaan tuottaa yhteiskunnallisesti merkittävää arvoa ja kestävää kehitystä, eikä vain silkkaa bisnestä. Yrittäjäksi ja yrittäjyyteen ja sitä kautta mielekkäisiin omin ehdoin luotuihin töihin on monta urapolkua. Yrittäjyyteen voi valmentautua monissa tehtävissä vakinaisen organisaation palveluksessa ja jo opintojen aikana. Tulevaisuuden mahdollisuusalueilla on tilaa uusille ratkaisuille, joilla voi tehdä läpimurtoja markkinoilla. Mainittakoon esimerkkeinä IT-ala sekä uuden teknologian sovellukset, peliteollisuus, kestävä kehitys, teollisuuden ja muun liiketoiminnan palvelut, luova palvelusektori, sosiaalinen yrittäjyys sekä monitoimialaa hallitseva liiketoiminta. Kari Lampikoski esittelee kirjaansa Kannelmäen kirjastossa 25.5. klo 18.00. santaloudessa ovat aiheuttaneet työelämässä pulan mielekkäästä työstä. Työtä on tarjolla, mutta ei riittävästi sellaista, joka vastaisi annettua koulutusta ja hankittua osaamista. Tutkimusten mukaan koulutetuilla epätarkoituksen mukainen työllistyminen on työttömyyttä yleisempää. Joka viides viisi vuotta sitten valmistuneista työskenteli vaatimustasoltaan koulutusta alhaisemmassa työtehtävässä. Miten voisi löytää mielekkään työpaikan? Perinteisesti on totuttu odottamaan, että valmistuttua saa haluamansa työpaikan, kun ahkeroi työnhaussa etsien sopivaa työpaikkaa ja odottaen työnantajien tarjousta. Kun haluttua työtä ei ole entiseen tapaan automaattisesti tarjolla, mielekäs työ on itse hankittava ja luotava. Henkilökohtainen panos ­ taito työllistyä ja työllistää omakohtaisella kekseliäisyydellä, tarmokkuudella ja omilla innovaatioilla voisi olla nykyistä useamman ratkaisu. Maamme tarvitsee innovatiivisia tutkimus- ja kehitystyön ammattilaisia, projektiosaajia, tiimien vetäjiä, keksijöitä ja yrittäjiä. Miten menestymme tulevaisuudessa? Iiro Viinanen on todennut, että "kuluttaa me kyllä osaamme, mutta mitä Suomessa tuotetaan tulevaisuudessa?" Taantumassa menetimme 50 000 yritystä työpaikkoineen. Suomeen tulisi synnyttää kymmenessä vuodessa jopa 150 000 uutta yritystä kansakuntamme hyvinvoinnin perustan takaamiseksi. Kun yritysten nettokasvu on ollut viime vuosina 5000 - 7000 luokkaa, joista kasvuhakuisia on vajaa 10 %, yritysten määrän megatavoitteen saavuttamiseen on tehtävä urakalla töitä. Tarvitsemme epätarkoituksenmukaisesti työllistyneiden, opiskelijoiden, nuorten, seniorien, naisten ja maahanmuuttajien yrittäjyyttä. Hyvinvoinnin keskeisiä edellytyksiä ovat korkea työllisyysaste ja vahva yrittäjätoiminta, joiden ansiosta kertyvillä veroilla ja veroluontoisilla tuloilla voidaan taata hyvinvointipalvelut sekä yhteiskunnan rattaiden sujuva pyöritys. Ratkaisevaa on, pystytäänkö maassamme luomaan uusia, menetyksiä korvaavia työpaikkoja ja kestävyysvajeen eliminoimiseksi sellaisia, joissa halutaan tehdä töitä yli kuusikymppisenäkin. Yrittäjyys ei tunnu kiinnostavan siinä määrin kuin olisi tarvetta? Ei todellakaan. Vajaa pari prosenttia korkeakouluista valmistuneista hakeutuu yrittäjiksi. Insinööriopinnot tuottavat perinteisesti pa- Teos esittelyssä Kannelmäen kirjastossa: Dosentti Lampikosken voi tavata Kannelmäen kirjastossa keskiviikkona toukokuun 25 päivänä klo 18 -19, kun hän esittelee uusinta kirjaansa "Innostu Uudesta. Ratkaisuja Asiakkaille ­ Töitä Osaajille". Painettu kirja plus liitännäisenä ilmainen eKirja (n.200s) on suunniteltu tukemaan sekä oman työn innovointia että toisten työllistämisen prosessia. Teos sisältää lisäksi mm. katsaukset tulevaisuudessa työllistäviin aloihin. Tekijät ovat dosentti Kari Lampikoski ja KTM Tommi Lampikoski Aalto Yliopiston ja Fimeccin Innovation&Networks tutkimusohjelma, Berkeley, Kalifornia. Lisätietoja kirjasta ja tekijöistä ks. www.innostu.fi. Tarjoamme kirjan Tanotorven lukijoille alennuksella 27.71e sisältäen alvin ja toimitusmaksun, OVH 34e. Kirja "Innostu uudesta" on hankittavissa osoitteesta tilaukset@ kustannustaito.fi tai 09 8874 130. Tilaukseen merkintä "tanotorvenlukija". Haastattelija: Kai Kyckling KTM, yrittäjä eTony Oy. MUISTA HUOLEHTIA AUTOSI HYVINVOINNISTA MYÖS KESÄAIKAAN! www.autopesucenter.fi Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Kukat on sidottava käsillä joissa on tunteet ENSI HEINÄKUUSSA tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun kukkakauppias Leena Ojala otti ohjat käsiinsä Kannelmäen Kukka Cardellassa ja ihmiset kertoivat palvelun parantuneen silmissä. Kaupassa kuin kaupassa usein kysymys onkin paitsi laadusta myös palvelusta. - Minulla on kohta 30 vuoden kokemus alalta ja aikaisemmin olen ollut kukkakauppiaana mm. Järvenpäässä ja Kontulassa. Kannelmäessä minut on otettu vastaan tosi hienosti. Leena korostaa kukkien laatua, tuoreutta ja asiakaspalvelua. Tärkeätä hänen mielestään on myös se, miten kukat sidotaan. - Se on homma on tehtävä käsillä, joissa on tunteet. Kesäkukat ovat saapuneet kauppoihin ja niitä on saatavilla aina Juhannukseen saakka. Kukkien lisäksi Cardellassa on esillä myös paljon mielenkiintoisia pieniä lahjatavaroita, että sinne vaan tirkistelemään. M Kukka Cardella sijaitsee Kannelmäen ostarilla.
• 18.5.2011 7 Asuntoja jo nyt vuokrattavissa HANURIPOLUN peruskorjaus valmistuu vuoden lopulla. Asuntoja jo nyt vuokrattavissa. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen omistaman asuinkiinteistön Kannelmäen Asunto Oy Helsingin Hanuripolku 4-6-n peruskorjauksen hankesuunnitelma tehtiin jo vuonna 2009 ja varsinaiset työt aloitettiin syksyllä 2010. Projektipäällikkö Pasi Jääskä (Talokeskus Oy) ja vastaava työnjohtaja Paul Järvinen (Are Oy) toteavat homman olevan aikataulussa ja peruskorjauksessa kaikki on sujunut niin kuin pitääkin. Hanuripolulla on tekeillä suuri remontti, sillä korjauksen alla ovat niin putkistot, vesijohdot, sähköt, viemärit, keittiöt jne. Itse asiassa talon runko ja kantavat seinät ovat lähes ainoita joihin ei juurikaan kosketa. - Se on ollut haastavaa, kun olemme tehneet isommista asunnoista pienempiä. Samalla on kuitenkin pidetty huolta siitä, että vaikka huoneisto on pieni, se on silti väljän oloinen. Olemme myös suurentaneet oviaukkoja ja madaltaneet kynnyksiä, jotta liikuntaesteelliset Halla-ahon Manifesti ON LOHDULLISTA huomata, että kun kirjastomme on julistettu syrjinnästä vapaaksi alueeksi, niin syrjimättömyys koskee myös Jussi Halla-ahoa. Tämän kirjaa, Kirjoituksia uppoavasta lännestä löytyy kirjastosta kokonaista neljä kappaletta pääkaupunkiseudulla. Ruotsissahan on toisin. Vaikka siellä on kärjistyneitä ongelmia, kuten Rosengårdin asuinalue, jonne edes palomiehet eivät uskalla mennä ilman poliisisaattuetta, silti Sverigedemokraterna-puolueen edustajiin suhtautuvat monet avoimen syrjivästi. Kirja voi tosiaan jonkun mielestä olla itsessään syrjivä, ja ehkä juuri sellaisen syyn takia määränä neljä kappaletta on luultavasti pienenlainen kysyntään ja aiheen kiinnostavuuteen nähden. Kirja on helppolukuisempi kuin samanniminen nettiblogi, koska kirjaan on siivottu "rotutohtorin" keskeisimpiä kirjoituksia, ja päiväkohtaista aineistoa blogissa taas on liiaksi asti, ja keskeisimmät argumentit häviävät massaan. Tutustuttuani nyt viimeinkin tähän "rasistiseen" aineistoon, voi todeta seuraavaa: Jussi Halla-aho näkee maahanmuuttotilanteen koko lailla synkkänä. Toisaalta hyvien puolien korostamiseen keskittyviä tahoja kenties onkin ollut valtamediassa riittämiin, ja yksi puhe- ja perustelutaitoinen vastustaja näille lienee hyödyllinen. Hyödyllinen kokonaisuuden kannalta, sillä mikäli keskusteluissa kaikki ovat samaa mieltä, keskustelu ei etene. Väitöstilaisuuksissakin tarvitaan opponentti, ja erään opin mukaan kehitys kulkee teesin ja antiteesin välivaiheiden kautta. Mutta asiaan, Halla-ahon keskeisiä väitteitä ovat: - Maamme huoltosuhde ei parane maahanmuuton seurauksena, kun huollettavien ja huoltajien suhteellinen osuus on maahanmuuttajien keskuudessa sama kuin suomalaisilla tai huonompi. - Luku- ja kirjoitustaidottomista henkilöistä ei muodostu edes työvoimareserviä. - Suuria virheitä on tehty maahanmuuton kanssa Ranskassa, Englannissa ja Ruotsissa. Suomessa väitetään opitun näistä virheistä, mutta tosiasiassa menettelymme seuraavat täysin näissä maissa omaksuttuja suuntalinjoja. Eli ghettoutuminen uhkaa samalla tavoin kuin näissä maissa ja pysyvästi työelämän ulkopuolelle jäävän vieraskulttuurisen kansanosan syntyminen myös Suomessa. - Halla-aho kuluttaa paljon energiaa todistellessaan, että vierasperäisten rikollisuus on suurempaa kuin kantaväestön ja teot ovat raaempia ja kohdistuvat useammin satunnaisiin ulkopuolisiin, kuten ohikulkijoihin tms. Kuulostaahan se huolestuttavalta. Saattaa tosiaan olla, että kun tiedonvälityksessä, eli lehdissä ei anneta tekijöiden tuntomerkkejä, jotka saattaisivat viitata johonkin etniseen ryhmään, tehdäänkin lopulta karhunpalvelus kun synnytetään tämänkaltaisia epäilyjä, jotka siis ilmeisesti eivät edes ole perusteettomia. - Halla-ahon mukaan jos alueella on 20 prosenttia maahanmuuttajia, niin maahanmuuttajalasten osuus koulussa nousee 50 %:iin. Tämä prosenttimäärä tyypillisesti aloittaa white flightin eli paikallisväestön poismuuttamisen alueelta. Tällainen kehitys on ilmeisesti jo menossa joillakin asuinalueilla Suomessa - Halla-aho pitää muslimi-uskontoa ongelmallisena yhteiskuntarauhan kannalta. Vääräuskoisten halveksunta onkin toki epäsuotavaa, ja ei sovi maahan jossa on uskonvapaus. Naisten asema muslimien keskuudessa poikkeaa pohjoismaisista käsityksistä. Siinä missä pohjoismaiseen mielenmaisemaan on istutettu naisrauhan käsite jo satojen vuosien aikana, etelämpänä naisen katsotaan provosoivan miestä vapaalla pukeutumisella. Nainen tämän opin mukaan on itse vastuussa, mikäli jotain ikävää tapahtuu. Miehen katsotaan olevan vastuussa perheen naisista ja pitävän niitä silmälläpidon alla. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että samalla tavoin kuin kristillisyydessäkin on monenlaisia suuntauksia, ei muslimiuttakaan voi kuvailla yksin sanoin. On Suomeen sopeutunutta muslimiutta mutta varmaan myös militantteja suuntauksia. En väitä tuntevani asiakenttää ollenkaan. Kenties monikin on seurannut netin vihakeskusteluja jo vuosia. Minä en ole. Kirjan perusteella Jussi Halla-ahoa on kuitenkin pakko pitää länsimaisen diskurssin mukaisena perustelevana keskustelijana. Tämän esille tuomat ongelmat ovat olemassa. Joka tapauksessa törmäys vieraisiin kulttuureihin on todellisuutta tänään täällä. Yhteiskuntarauhan säilymisen takia on toivottavaa, että pohjoismainen käytäntö voittaa. Muussa tapauksessa meillä varmasti tulee olemaan ongelmia naisrauhan, kunniaväkivallan, ympärileikkausten ynnä muiden meille ennen lähes tuntemattomien asioiden kanssa. Halla-aho ironisoi, että vapaamielisimmät tahot, homot ja feministit ovat ensimmäisiä häviäjiä, mikäli hiljakkoin maahanmuuttaneiden muslimien uskonnolliset käsitykset saavat jalansijaa. Eräänkin imaamin käsityksen mukaan olisi asianomaiselle itselleenkin helpotus, mikäli tämä pysyvästi erotettaisiin sodomian paheesta. Siis esimerkiksi erottamalla pää muusta ruumiista. Hanuripolku 4-6. Pasi Jääskä vas. ja Paul Järvinen sanovat peruskorjauksen sujuneen hyvin. pääsisivät helpommin kulkemaan. Jääskä sanoo, että rakennuksen ilmastointijärjestelmä on tehty taloudellisemmaksi. Aikaisemmin taloissa on ollut koneellinen poistoja painovoimainen tuloilma. Nyt tulo- ja poistoilman talteenottojärjestelmä on kokonaan koneellinen. Hissit on uusittu konehuoneettomiksi ja katoilla olevat vanhat konehuoneet on muutettu iv-konehuoneiksi. - Olemme erityisesti panostaneet laadun varmistustoimenpiteisiin. Aikataulu- ja laatutavoitteet ovat täyttyneet ja ennalta on sovittu myös ääni- ja paloteknisistä selvityksistä. Yhtiön ja asukkaiden turvallisuutta on parannettu rakentamalla pelastustie ja nykyaikaistamalla palovaroittimet. Myös tietoliikennekapasiteettia on lisätty huomattavasti. Jääskä ja Järvinen pitävät Hanuripolkua haasteellisena rakennuspaikkana siksi, että vieressä on iso katu, tontti on pieni ja tontille tulevat liikenneväylät ahtaat. - Emme ole halunneet häiritä naapuritalojen asukkaita ja reklamaatioita ei juurikaan ole tullut. Yhtiön saunaosastot, pesula kuivaushuoneineen sekä polkupyörävarastot sijaitsevat Hanuripolku 4:n pohjakerroksessa ja valmistuvat asukkaiden käyttöön kuluvan vuoden lopussa. Yhtiössä on kaksi erillistä 5-8 kerroksista, hissillistä kerrostaloa. Huoneistoja yhteensä 161 kpl, pinta-alat 28m2-71,5m2 ja huoneistotyypit 1h+kk-3h+k. Yhtiössä on kaksi saunaosastoa, talopesula kuivaushuoneineen, polkupyörä- ja irtaimistovarastot sekä lastenvaunuvarastot. Työn mittavuudesta johtuen saneeraustyöt on toteutettu siten, että kaikki porrashuoneet on tyhjennetty ja asukkaat ovat kokonaan muuttaneet pois. Käytännössä se on merkinnyt, että kaikkien asukkaiden vuokrasopimukset on irtisanottu, mutta ihmisillä on mahdollisuus vuokrata asuntoja myös uudelleen. Näin on jo tapahtunutkin. Muuttovalmiita Hanuripolku 6 Bportaan huoneistoja sekä piakkoin valmistuvia C-portaan huoneistoja on parhaillaan vuokrauksessa. Porras 4 A valmistuu kesä- heinäkuun vaihteessa. Asuntojen vuokrauksesta huolehtii Ovenia Oy. Vuokrausneuvottelija Mervi Forsberg puh. 020130 2217 mervi.forsberg@ovenia.fi www. ovenia.fi Ilmoittaudu Mätisfestareille Kauppiaat, torimyyjät, kirppiksen pitäjät! Vielä ehditte tekemään kauppaa Mätäjoki -festareille sunnuntaina 29.5. klo 11.00-19.00. Myyntipaikkoja rajoitetusti. Ottakaa yhteyttä: Kari Varvikko, puh. 0400-447507, kari.varvikko@eepinen.fi Konalan Autopalvelukeskuksen kevätzäpinät pidettiin lauantaina 7.5.. Scandia Rent esittäytyi ja nähtävillä oli myös kuorma-autoja ym. Huutokauppa huipensi tapahtuman; makkara ja kahvi maistuivat aurinkoisen Autopesucenterin edustalla vierailijoille. Toisinajattelija Esko Karinen Hanuripolku 4-6 peruskorjataan 70-luvulta modernille 2011 tasolle Toisinajattelija
• 8 18.5.2011 "EI TIKKA TAPA, ÄMPÄRI EI KUKU" ­ runoja suvesta, lämmöstä ja linnuista Pitäjänmäki, vehreä puutarhakaupunginosa Kävelykierros ke 18.5. klo 18-20.15, lähtö Pitäjänmäen aseman kävelysillalta hissin luota. Oppaana Pauli Saloranta. Reitin pituus n. 4 km. Ei ennakkoilmoittautumista.Vapaa pääsy. "Ei tikka tapa, ämpäri ei kuku" ­ Iiro Kajas lausuu runoja suvesta, lämmöstä ja linnuista Kotipirtissä (Kauppalantie 44) ma 23.5. klo 13-14.30.Vapaa pääsy. Sammalet ja niiden tunnistaminen maastossa Johannes Enrothin luento Suomen 885 sammallajista to 26.5. klo 18-19.30 Kanneltalon auditoriossa.Vapaa pääsy. Helsingin kasvimaailma ­ rikasta ja erikoista Arto Kurton luento to 9.6. klo 18-19.30 Kanneltalon auditoriossa. Luentoparin toinen osa lauantaina 11.6. klo 13-15.15 Mätäjoen rannoilla (kokoontuminen Kanneltalon pääovella klo 13).Vapaa pääsy. Syksyn opetusohjelma ilmestyy elokuun alussa. Ilmoittautumiset syksyn kursseille käynnistyvät ma 15.8. klo 11. Perhetapahtuma Vermossa vammaisratsastuksen hyväksi Pääkaupunkiseudun Lions Clubit ovat jo parikymmentä vuotta tukeneet vammaisten terapiaratsastusta sekä kilparatsastusta. Avustuksilla on pyritty tukemaan erikoisesti vammaisia, jotka eivät muualta apua saa ja joutuisivat siten luopumaan hyväksi osoittautuneesta terapiasta. AVUSTUSRAHAN merkittävin keräilytapahtuma on vuosittain Vermossa järjestettävä perhetapahtuma: KOKO PERHEEN VERMO-PÄIVÄ. Viime vuonna Vermon perhetapahtuman tuotto oli 3.532,29 euroa. Tapahtuman tuotto yhdessä entisten säästöjen kanssa mahdollisti sen, että v. 2010 Vermotoimikunta myönsi avustuksia vammaisratsastajille yhteensä 4.678,00 euroa.Vermotoimikunta ja vammaiset kiittävät kaikkia avun mahdollistaneita osallistujia. Tänä vuonna Vermon perhetapahtuma järjestetään sunnuntaina 5.6. alkaen klo 14.Ohjelma on jälleen erittäin lapsiystävällistä: mm. Miauskis-kissa viihdyttää perheen pienimpiä. On Taikapalloa, talutusratsastusta, ponilähtö, pallon- ja ketjunheittoa. Kasvomaalausta, Ongintaa, Arpajaiset ja Minigolf. Ennen ravien alkamista klo 15 aikaa voi kuluttaa Volvo/Bilian autoesittelyssä tai tutustumalla paloautoon ja myynnissä oleviin linnunpönttöihin. Pääsylippuja voi hankkia ennakkoon á 5 euroa (sisältää 2 euron osallistumislipun) Henri Kasuriselta, puh. 0400 449 590. Lippu oikeuttaa jäämään klo 15 alkaviin raveihin. Muutoin raviliput ovat 4 , alle 15 v ilmaiseksi sisään. Vermon Lionstoimikunta on avustanut vammaisratsastusta vuosina 2008-2010 yhteensä noin 16.000 eurolla. Tervetuloa myös tänä vuonna Vermoon kasvattamaan avustuspottia ja tuottamaan hyvää mieltä vammaisille. Totossa on samalla mahdollisuus lihottaa omaakin kukkaroa. Avustukset haetaan Suomen Ratsastajien Liitolta (Yhteyshenkilö Merja Alasjärvi, p. 09 22945245 tai merja.alasjarvi@ratsastus.fi) tai suoraan Vermo-toimikunnalta. Henri Kasurinen, Vermo-toimikunnan puheenjohtaja LC Vantaa-Pähkinärinne puh. 0400 449 590 henri.kasurinen@lions.fi Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88520 UUSI PALVELEVA KUKKAKAUPPA Kannelmäen ostarilla K U K K A Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki Avoinna ma­la 9­18, su 12­16 puh. (09) 537 087 www.kukkacardella.fi Kukkien kuljetus- ja välityspalvelu Heikki Hietamies Länsi-Helsingin kansallisseniorit ry:n kevätkokouksessa Pitäjänmäen kirkon seurakuntasalissa 19.5. klo 13.00. Osoite: Turkismiehenkuja 4. Pullakahvit 2;-. Tervetuloa! Isoa ja pientä harmitusta SUUTARI Prisman parkissa Kaikki suutaripalvelut Kannelmäen Prisman parkkitasossa. Avoinna ark. 10-18, la 10-16 Puh. 09-773 2376, 040-511 4544 Tervetuloa! H NETTIVARAAJAN ETU: KATSO NETISTÄ EDULLINEN AIKA PÄÄKAUPUNKISEUDUN ASEMILTAMME alk. (ha, pa) ei sisällä päästömittauksia. 35 armittaa kun ikäihmisten tanssiaisissa pitäisi kahvista ja kakusta maksaa kaksi kertaa niin paljon kuin viime vuonna. Hämmästyttää kun hiekka ei häviä kotikadulta. Kauhistuttaa miten huonokuntoisia, täysin muistamattomia ikäihmisiä on hoidettava kotona. Ihmetyttää miten huonosti meillä oikein rakennetaan, kun reilut 10 vuotta sitten valmistunut rakennus joutuu käyttökieltoon, kun talvet runtelevat talon kattoa. Tehokkuus ja ahneus ovat kurjia asioita. Ahneus on helppo naamioida tehokkuuden alle. Muusta ei kai ole kyse kun monen vanhusten ruokapaikankin hoidosta vastaava Amica nostaa yhtäkkiä tilauspohjaisia hintojaan sata prosenttia. Perusteluna on että työntekijät ovat vaihtuneet ja ihmetellään miten muka olette saaneet niin halvalla. Maineesta ja imagosta ei välitetä mitään. Mutta onpahan kodin lähellä paikka mihin ei tarvitse koskaan mennä syömään. Repikööt voittonsa muilta! Hävisivät ne hiekat Reimarlan perukoiltakin loppujen lopuksi. Sitä väkisinkin vähän kadehtii espoolaisia joilla katujen hoito on paljon tasokkaampaa kuin Pitskun ja Konalan puolella. Pitäjänmäen Nuorisotalo on suljettu ja tilat käyttökiellossa. Eikä rakennuksella on erilut 15 vuotta. Olimme juuri saaneet alulle Nuorisotalon ja ikäihmisten yhteistyön. Seniorijoogaryhmään mahtuu 30 osanottajaa ja paikat täyttyivät vauhdilla. Nuorisolautakunta päätti viime vuonna että eläkeläisjärjestöt saavat käyttää nuorisoasiankeskuksen tilojen veloituksetta. Ja meidät otettiin Pitskun talolla erittäin ystävällisesti vastaan ja nyt sitten talolla edessä joko iso remontti tai jotain vielä pahempaa. Kaikkein kamalinta tämä on pitskulaisille nuorille. Ei täällä ole paikkoja mihin mennä ja missä oleilla. Helsinki aikoo yhdistää sosiaali- ja terveystoimensa. En usko että vanhusten hoitotilanne tällä paranee. Eikä edes uudella eduskunnallakaan. Lupauksista huolimatta huonokuntoisia potilaita siirretään hoitopaikasta toiseen. Milloin rakennus joutuu remonttiin homevaurioiden takia, milloin tilat annetaan parempikuntoisille, milloin muuten vain organisoidaan uudelleen. Ja heittopussina ovat sairaat, jotka eivät pysty puolustautumaan. Helsingin kotihoidosta ei kuulu mitään muuta kuin huonoa. Jos hoidon piiriin "pääsee", hoito on pinnallista, kotona käyvät hoitajat vaihtuvat koko ajan, tieto ei kulje työntekijältä ja ennen muuta portaalta toiselle. Lääkäri tulee kotikäynnille kun ehtii ­ kotihoidon asiakkaalla ei ole terveysasemalle mitään asiaa. Hoidon taso ja hoitopaikka on täysin kiinni lääkärinlausunnosta. Tuttu geriatrikin myöntää, että moni demontoitunut vanhus osaa tarvittaessa skarpata ja olla hyvinkin toimeliaan tuntuinen. Niinpä lausunnossa saatetaan väittää että tarvittaessa asiakas pärjää yksinään. Rinnalla uupunut läheinen on siis väärässä ja uuvuttanut itsensä ihan turhan takia. Miksi kukaan ei usko ettei jokaista ikäihmistä pidä hoitaa kotona. Kaikki omaiset eivät ha- lua omaishoitajiksi. Vanhainkotien muuttaminen erilaisiksi palveluasunnoiksi on rahan ahneutta sekin. Vanhainkodissa asuminen, hoito ja lääkkeet tulivat kaikki samaan hintaan eli eläkkeestä otettiin maksu ja päältä jätettiin hoidettavalle vähän taskurahaa. Palveluasumisessa asukas itse maksaa lääkkeensä ja monet muut kulunsa. Harvan rahat riittävät. Toisaalta omaiset eivät ole velvollisia hoitamaan sairastuneita omaisiaan, mutta kuitenkin ovat. Toisaalta meitä hoidetaan niin hyvin että elämme vanhoiksi ja toisaalla ilmeisesti toivotaan että meistä ikäihmisistä päästäisiin eroon. Leena-Maija Tuominen SIIVOUSTA AMMATTITAIDOLLA Siivoamme kiinteistöt: toimistot, ravintolat yms. Kysy myös kotisiivouspalveluistamme. www.k1katsastajat.fi Nupro Ay 040-5307256
• 18.5.2011 9 Hyvinvointivaltio vai paremminvointivaltio Heikki Hiilamo, Uusi hyvinvointivaltio, LIke. 2011. 131 s.. Teppo Eskelinen, Veli-Pekka Sorsa, Hyvä talous. Like. 2011. 345 s.. tuntijaymmärryksen pohjalta, sekä kansa, joka refleksimäisesti vastustaa "järkevää politiikkaa", mutta on myös vastuullinen ja ymmärtää muutoksen tarpeellisuuden sopivien kannustimien eli kepin tuottamissa olosuhteissa. Hyveellinen kansa suostuu uhrauksiin taloudellisen kokonaishyvän puolesta: vähentämään vapaa-aikaansa, pitämään palkkatason kohtuullisena, tyytyy pienempiin tulonsiirtoihin, elämään suuremmassa epävarmuudessa, käyttämään heikkotasoisempia julkisia palveluksia sekä kouluttamaan itseään jatkuvasti (opiskeluaikojen lyhentämisestä huolimatta). Kirjantekijöiden mukaan kaikkia näitä kolmea asiakirjaa voidaan kritikoida siitä, että ne vajoavat kolmeen illuusioon. 1) yhtenäisyyden illuusioon. Todellisuudessa me emme istu kaikki samassa veneessä. 2) oikeutuksen illuusioon. Hyvinvointivaltiota ei säilytetä alentamalla etuuksia ja purkamalla kaikkia hyvinvointivaltion peruspilareita, kuten raporteissa esitetään. 3) talouden itseisarvon illuusioon. Toiminta ei koskaan ole itseisarvo, vaan hyvää (tai huonoa) jostakin syystä. Kirjan viimeisessä luvussa pohdiskellaan paremman talouspolitiikan ja demokraattisemman talouden mahdollisuuksia sekä esitetään toimenpide ehdotuksia. Demokratian vahvistamiseksi talouspolitiikassa esitetään, että kaikkien talouspolitiikan kanssa tekemisissä olevien johtavien virkamiesten tulisi olla tekemisistään tilivelvollisia ja valinnaisia. Julkistalous edellyttää verojärjestelmän olemassa oloa. Ongelmana on verotuksen monitahoinen rooli talouspolitiikan välineenä. Jotta verotuksesta voitaisiin päättää demokraattisesti, tulisi verotuksessa pyrkiä aina mahdollisimman yksinkertaisiin ratkaisuihin. Toinen verotukseen liittyvä ongelma koskee välillisistä verotusta, eli kulutusveroja, arvonlisäveroa jne. jotka tasaveroina kohdistuvat suhteellisesti raskaampina pienituloisiin. Haittaveroihin sisältyy myös ansoja, jotka saattavat kääntää niiden vaikutukset toisenlaiseksi kuin mitä tavoiteltiin. Demokratian toteuttamiseksi hyvään elämään kuuluu ainakin kymmenen eri toimintamahdollisuutta, joiden tasa-arvoinen saatavuus on turvattava. Filosofi Martha Nussbaumia lainaten tähän listaan kuuluvat: mahdollisuus normaalimittaisen elämän elämiseen, fyysinen terveys ja itsemääräämisoikeudet, mahdollisuudet tuntea, kuvitella ja ajatella vapaasti, mahdollisuus suunnitella elämäänsä myös muilla kuin järkiperäisillä motiiveilla ja leikkiä, mahdollisuudet saada tunnustusta muilta ihmisiltä ja kuulua yhteisöön, mahdollisuus ottaa muut lajit huomioon, sekä mahdollisuus hallita omaa ympäristöään poliittisesti ja materiaalisesti. Näiden toteuttamiseksi yhteiskunnan on taattava kaikille tasa-arvoisesti esimerkiksi terveydenhuolto, koulutus, perusvapauksia, vapaa-aikaa, suorituspaineista vapaata aikaa erityisesti lapsuudessa, poliittisia vaihtoehtoja sekä toimeentuloa. Kirjan tekijät ilmoittavat kannattavansa koko maailman kansalaisille jonkinasteista universaalia perustuloa, jonka tarkoituksena on taata hyvän elämän edellytykset työstä riippumatta, ei korvikkeena työlle. Jos ihmiselle omasta mielestä riittää tällaiset niukat resurssit, ilman palkkatyötä, on se hyväksyttävää eikä sitä pidä pitää moraalisesti tuomittavana, vaan ihmisen oikeutena valita oma elämäntapansa, joka on sopusoinnussa ja vastaa yhteisön demokraattisesti päättämää käsitystä hyvästä elämästä. PAPPIA KYYDISSÄ Messu Mätiksellä M KELAN TUTKIMUSPROFESSORI Heikki Hiilamo toteaa Pohjoismaisen mahdollisuuksia takaavan hyvinvointivaltion osoittautuneen taloudelliseksi menestystekijäksi. Suomessa hyvinvointivaltion kehittäminen pysähtyi kuitenkin jo 20 vuotta sitten, uusliberalistisen talouspolitiikan syrjäyttäessä vähitellen työväenliikkeen ja keskustalaisen konsensuspolitiikan saavutukset. Nyt suurimmaksi työväenpuolueeksi julistautuva Kokoomus valitsi eduskuntavaalitunnukseksi ­paremminvointivaltio. Hyvinvointivaltio tunnuksen vaihtaminen paremminvointivaltioksi heijastelee tiettyä politiikan muutosta. Oikeisto on kaikkialla Euroopassa lähtenyt purkamaan sotienjälkeisten vuosien aikana luotuja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita terveydenhuollon, sosiaali-, koulutus-, työ-, eläke- ja veropolitiikan alalla. Siksi myös termi hyvinvointivaltio joutaa historian romukoppaan. Sen sijaan hyvinvoivat, yhteiskunnan rikkaimmat ja hyvin toimeentulevat voivat aina tavoitella itselleen vielä parempaa vointia. Ahneudella ei ole rajoja. Se näkyi selvästi ennen vaaleja julkistetun kyselyn tuloksissa, jossa kansalaisilta kysyttiin kannattavatko he verotuksen kiristämistä rikkaimpien kohdalla. Vain kokoomuksen kannattajien enemmistö vastusti sitä. Jotkut esittivät ujon toivomuksen, että rikkaat voisivat vapaaehtoisesti luovuttaa tuloistaan jonkin osan, mitä eivät tarvitse välttämättä omaan ja läheistensä hyvinvointiin. Kokoomuksen veropoliittinen linja tähtää selvästi tasaveroon ja progressiivisuuden supistamiseen. Heikki Hiilamo tarkastelee hyvinvointivaltiota eräänlaisena koneena, jonka osia ovat: arvot- eli se, millaisia tavoitteita kansalaiset haluavat oman hyvinvointivaltion edistävän. Kenestä julkisen vallan tulee pitää huolta ja miten? Mikä on yksilön vastuu ja mikä kuuluu yhteisölle? Instituutiot ovat koneen toinen osa. Hyvinvointia ylläpitäviä instituutioita ovat valtion ja kuntien ohella perhe, naapurusto, ja erilaiset lähiyhteisöt ja järjestöt. Koneen tai oikeammin prosessin kolmannen osan muodostaa kansalaisten käyttäytyminen. Ihmiset vaikuttavat omalla käyttäytymisellään siihen luoko hyvinvointivaltio hyvinvointia vai ei? Se riippuu myös siitä äänestävätkö kansalaiset todellisten vai kuviteltujen etujensa mukaisesti? Hiilamo toteaa, että nykyinen järjestelmä ei vastaa ihmisten eikä työmarkkinoiden tarpeita. Se ei mahdollista riittävässä määrin yksilön oma-aloitteisuudesta nousevia myönteisiä muutoksia vaan pikemminkin kahlitsee niitä, olipa kysymys työstä, opiskelusta, yrittämisestä, sairastamisesta tai eläkkeen saamisesta. Hyvinvointivaltiokoneen uudelleen käyntiin saamisen lähtökohtana on sosiaalisten mahdollisuuksien politiikka. Ihmisillä on kyky ja halu parantaa omaa elämäänsä: hyvinvointivaltio luo mahdollisuuksia koulutukseen, työhön ja terveyteen. Se ei kahlitse eikä lannista. Teppo Eskelinen ja Ville-Pekka Sorsa tarkastelevat tutkimuksessaan Hyvä talous osittain samoja kysymyksiä talouspolitiikan kannalta. Aluksi he arvioivat kriittisesti länsimaisen talouspolitiikan eettisiä näkökulmia. Sitten he arvioivat kolmea ajankohtaista ja vaikutusvaltaista talouspoliittista asiakirjaa: Suomen valtiovarainministeriön julkaisema Julkinen talous tienhaarassa ­ Finanssipolitiikan suunta 2010-luvulla (2010), Euroopan komission julkaisema Eurooppa 2020 ­ älykkään, kestävän ja osallistuvan kasvun strategia (2010) sekä globaalisti toimivan konsulttitoimisto McKinsey ja Companyn julkaisema raportti Suomen talous ­ saavutukset , haasteet ja prioriteetit (2007). Raportit ovat luettavissa Internetissä. Kaikissa raporteissa on lähtökohtana valtiovalta, joka ohjaa talouden perustaa rationaalisen asian- essu tarkoittaa kirkollisessa kielenkäytössä jumalanpalvelusta, jossa vietetään ehtoollista. Mätis tarkoittaa Kannelmäen ja Malminkartanon välissä virtaavaa Mätäjokea, jota tuttavallisesti kutsutaan myös Stadin Amazoniksi. Messu ja Mätis rinnakkain viittaavat sunnuntaina 29.5. pidettävään Mätäjokifestariin, joka tällä kertaa aloitetaan Kannelmäen seurakunnan "kenttähartaudella". Kirkossa normaalisti klo 10 pidettävä messu siirtyy näin Mätäjoen juhlakentälle, ja aloitusaika on klo 11. Tässä muutama syy, miksi saapua kyseiseen messuun: · laulamme yhdessä suvivirren kaikkine säkeistöineen · keräämme kolehdin Haitin maanjäristyksessä tuhoutuneen Croix de Peres ­koulun jälleenrakentamiseen (Helsingin seurakuntien yhteinen projekti) · saamme nauttia korkeatasoisesta musiikista (esilaulajina "Kutsu-Leidit") · Jeesus itse on läsnä ehtoollisen sakramentissa · henki, sielu ja ruumis tulevat ravituiksi luonnon helmassa · kolmen vartin tilaisuus sopii kaikille "vauvasta vaariin" On hienoa, että meillä Kaarelassa on keväinen kansanjuhla, joka kokoaa laaja-alaisesti alueemme asukkaat yhteen. TERVETULOA MESSUUN MÄTIKSELLE :) Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi MÄTISMESSU su 29.5. klo 11 Mätäjoki-festivaalien juhlakentällä mm. Sakari Enrold, Kari Härkönen, esilaulajina Kutsu-Leidit Kolmen vartin messu kaiken ikäisille Tule laulamaan Suvivirttä joen rantaan! MESSU sunnuntaisin klo 10 Kannelmäen kirkossa. Kirkkokahvit. 22.5. Aili Raitavuo, Anne Myllylä, (Huom. su 29.5. messu ei ole kirkossa klo 10, vaan Mätisfestareilla klo 11.) 5.6. Olavi Hatakka, Anne Myllylä KARTANOMESSU su 22.5. klo 12 Malminkartanon seurakuntakodilla (Vellikellonpolku 8). Kirkkokahvit. Olavi Hatakka, Anne Myllylä. Kartanomessut jatkuvat syksyllä. KIRKON AVOIN AAMUPYSÄKKI ti 24.5. klo 9, Pentti Simojoki, Tuula Kojo-Gregoriadis, Sirkku Rintamäki. Kannelmäen kirkon kappelissa ehtoollinen, seurakuntasalissa aamiainen (hinta 1 e). HELATORSTAIN SANAJUMALANPALVELUS to 2.6. klo 10 kirkossa Konsta Korhonen, Nina Rajamäki, Anne Myllylä VIIKKOMESSU ke klo 19 Kannelmäen kirkossa 25.5. Riitta Järvinen, Anne Myllylä, 8.6. Olavi Hatakka, Sirkku Rintamäki KEVÄTILLAN KITARAKONSERTTI ti 24.5. klo 19 Kannelmäen kirkossa Oskar Somersalo esittää sooloteoksia mm. säveltäjiltä: L. Brouwer, N. Coste, J. Rodrigo, F. Tàrrega ja H. Villa-Lobos. Vapaa pääsy. HELATORSTAIN MUSIIKKIA to 2.6. klo 18 Kannelmäen kirkossa Tuula Honkanen, huilu, Minnaleena Jankko, harppu, Tuomas Lehtinen, baritoni, Anne Myllylä, urut ja piano. Gustafsson, Kortekangas, Melartin, Berthomieu, Andriessen. Vapaa pääsy. SUVIKEIDAS to 9.6. klo 13 Kannelmäen kirkon seurakuntasalissa Oma Maakuntani, muistoja ja maakuntalauluja, Riitta Järvinen, Jari Lappalainen, Sirkku Rintamäki. PERHEIDEN KESÄILTA Malminkartanon seurakuntakodilla to 16.6. klo 18­20, hartaushetki klo 19. Nautitaan yhdessä kesäillasta. Herkutellaan, lauletaan ja askarrellaan. Tekemistä ja ohjelmaa lapsille ja aikuisille. Makkaranpaistoa. Mukana Kaisa Hirvonen, Sirkku Rintamäki, June Huuhka ja Heli Salo. Lasten kesäkurssit ja lasten ja perheiden retket - vapaita paikkoja voi tiedustella lapsityönohj. Aila Pihlajavesi, p. (09) 2340 3803, aila.pihlajavesi@evl.fi Syke-leiri 20.­25.7. Partaharjulla. Tervetuloa mukaan 10­14-v. tyttöjen ja poikien valtakunnalliselle telttaleirille. Leirimaksu 80 e sis. matkat, ohjelman, ruuat, vakuutuksen ja telttamajoituksen omassa tai seurakunnan teltassa. Ilm. 20.5. menn. sähköisesti www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Tied. Pekka Haanpää, p. (09) 2340 3851. KANNELMÄEN SEURAKUNTA, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi, www.helsinginseurakunnat.fi/ kannelmaki Oiva Björkbacka
• 18.5.2011 11 Rikospoliisi ei laula Kansa on puhunut T uskin olivat eduskunnasta pudonneet kansanedustajat työhuoneitaan ehtineet tyhjentämään kun Viitasaarelta perussuomalaisten kansanedustajaksi valittu sahamies Teuvo Hakkarainen nousi jo otsikoihin. Syynä ei ollut se, että mies ei kuulemma omista televisiota eikä tämän taloon tule sanomalehteä, vaan otsikoihin pääsyyn tarvittiin muutaman minuutin haastatteluvideo, jossa sahuri Hakkarainen kertoi ajatuksiaan, lausui sanan neekeri ja hetken päästä yritti ulvomalla matkia minareeteista kantautuvaa muslimien rukousta. Tosin heikolla menestyksellä. Vähemmistövaltuutettu otti asiasta kantaa ja liekö Hakkaraisen esiintulo jo poikinut jollekin poliisitoimen rikostutkijalle selvitettävää. Positiivisin asia sahuri Hakkaraisen kansanedustajuudes- sa lienee se, että vihdoin eduskuntaan saatiin kauan toivottu läpileikkaus suomalaisesta yhteiskunnasta kun nyt myös metsä on edustettuna Arkadianmäellä. Mutta suurin huoli kuulemma kytee puolustusvoimissa. Presidenttimme sai siitä jo osansa kun eräs omasta mielestään sanavalmis yliluutnantti päästi suustaan aivopierun ja nimitteli nutipäidensä edessä presidenttiämme kommunistiksi. Vaikka presidenttimme puolustusvoimien ylipäällikkö onkin, presidenttimme ei asu Santahaminassa. Sen sijaan Santahaminassa asuu yksi toistaiseksi tuntematon henkilö, joka antoi vaaleissa äänensä Kommunistiselle Työväenpuolueelle. Kansallinen turvallisuus tuskin lienee uhattuna, mutta uskallan väittää Santahaminan upseerikerholla alkaneen tuijottelut ja epäviralliset etsinnät. Helsingissä eduskuntavaalien ääniharavaksi ylsi vasemmistoliiton puheenjohtaja Arhinmäen Paavo. Paavon tuntien uskallan vuotaa sen verran, että mikäli valtaa annettaisiin saamien äänien mukaan, poliisin ammattikunta voisi alkaa etsiä uusia työpaikkoja ja kansan olisi turha toivoa poliisilta näkyvyyttä yhtään nykyistä enempää. Sen verran poliisivastaisuutta ja anarkistin vikaa Paavossa on. Ja mikäli toiseksi eniten ääniä saanut perussuomalaisten Jussi Halla-aho saisi päättää niin jokaisen ammattiliittoon kuuluvan duunarin tilinauhasta häviäisi ostovoimaa ainakin jäsenmaksun verran. Halla-aho kun ei edelleenkään pidä maahanmuuttajista eikä ammattiliitoista. Ja mikäli kolmanneksi eniten ääniä saanut Kokoomuksen Ben Zyskowicz saisi päättää, niin viimeiseen neljään ko- Siisti ja suuri lastenvaatteiden ­ ja tarvikkeiden itsepalvelukirpputori Konalassa. Osta, myy, leiki ja viihdy. Tervetuloa! koomuksen hallitusvuoteen perustaen väitän, että tuskin tapahtuisi mitään. Kuulosti Zyssen puhemiehenä pitämä valtiopäivien avajaispuhe sen verran paksulta ja hetken aikaa luulin miehen vaihtaneen vasemmiston leiriin. Mies nimittäin arvosteli suurten yritysten korkeimpien johtajien liian suuria palkkoja ja etuja siihen malliin, että se loukkasi jo paitsi kansalaisia niin myös yritysjohtajia. Kehen sitä optioista, miljoonatuloista ja kaikenmaailman eduista nauttiva yritysjohtaja voi enää luottaa, jos ei porvariin? Tomi Sevander varavaltuutettu rakennuslautakunnan vpj poliisi - rikostutkija Kesätarjous! (norm. 36/7vrk) Voimassa 31.7.2011 asti Hankasuontie 1, 00390 Helsinki p. 050 4419 159 www.minipoppoo.fi Avoinna: Ma-To 10-19 · Pe-La 10-16 · Su 12-16 (Minipoppoo suljettu 4.-24.7.2011) Mäntsälän lähileipomo · Täytekakut · Voileipäkakut · Leivät ja leivonnaiset (Huom! Kaikki ruisleivät 100% ruista) OIKEA PRESSUTAVARATALO NYT ON OIKEA AIKA TILATA HIEKKALAATIKOIHIN PVC-VERKKOPEITE SUOJAAMAAN HIEKKA ROSKILTA JA PIENELÄIMILTÄ ! WWW. AIMOPEITE.FI MYYNTI: 09-797238 AIMOYHTIÖ OY HANKASUONTIE 10, 00390 HELSINKI VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2 Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615 HUOVITIE 7 POHJOIS-HAAGA Terveyskeskuksen vieressä P. 588 4057 Avoinna ark. 8.30-16.00, La. suljettu KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 · LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY Soittajankuja 3, 00420 Helsinki Vastaukset tusina-aivoille 1. Ryypätä 2. Lähteä 3. Kallistua (veneestä) 4. Tukka 5. Krapula 6. Humalassa 7. Odottaa 8. Tyttö 9. Maalainen 10. Menettää rahansa (pelissä) 11. Jakomäki 12. Karjapaimen, cowboy Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi. Kannelmäen kukka Avoinna: ma-pe 9.00-17.00 la-su 9.00-14.00 Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261 ASIOINTIPALVELUA pientavaranoudot ja lähetykset, kaupassa käynnit ym. asioinnit tarpeittenne mukaan 044 2010618 tlmonitoimi@gmail.com MYYRINKIRPPIS Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Av. ma-pe 10-18, la 10-15, su 11-15 Puh. 488 600, 045 113 9932 Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 Hankasuontie 9 00390 Helsinki Puh. 020 1984 640 Tällä kupongilla kaksi viikkoa yhden hinnalla.
• Reilua suomalaista ruokaa ja runsaasti! Satu ja Sipe huolehtivat siitä, että palvelu pelaa. -50 Leikkaa irti % Onko juhlia tulossa? Pyydä tarjous! Ei tilavuokraa! Tule maistamaan herkkuja: kalaa järvisuomesta, talon lintuja, riistaa Suomen metsistä, härkää parilasta, leikkeitä, pastaa, pizzaa... Suomalainen lounasja a´la carte ravintola Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 10-20, la 10-18. Puh. 045-2765888, restaring@luukku.com Asunnonvaihtoaikeita? Kyllä. Kyllä, Kotikäynti on ensimmäinen askel kohti unelmakotiasi. Tunnin mittaisen tapaamisen aikana kartoitamme asumistarpeesi ja ­toiveesi sekä teemme sinulle ehdotuksen, miten ja milloin kodinvaihdossa kannattaa lähteä liikkeelle. Samalla saat tietää asuntosi arvon luotettavasti, sillä tilastojen mukaan onnistumme arvioinneissa 98 %:n varmuudella. kiinteistomaailma.fi/kotikaynti Kiinteistömaailma Kannelmäki Länsi-Helsingin Asuntomyymälä Oy LKV Prisma, Kantelettarentie 1 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Konala Ristikko, Ajomiehentie 1 00390 Helsinki Puh. 010 622 4500 ristikko@kiinteistomaailma.fi Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 /puh + 0,059 /min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 + 0,169 /min. Liisa Töyrylä Liisa Töyrylä 050 591 8888 050 591 8888 Tuija Nylander Tuija Nylander 050 554 9977 050 554 9977 Laura Pulli Laura Pulli 050 593 8888 050 593 8888 Virve Rannela Virve Rannela 050 412 9392 050 412 9392 Pekka Kemppinen Pekka Kemppinen 044 507 6553 044 507 6553 Heidi Lumme Heidi Lumme 050 300 0295 050 300 0295 Mervi Hämäläinen Rainer Lindström Tommi Näsiaho Mervi Hämäläinen Rainer Lindström Tommi Näsiaho 050 380 9930 050 468 2808 050 361 5959 050 380 9930 050 468 2808 050 361 5959 Johan Fock 050 409 5700 Pekka Korhonen 050 401 8778 Tuomas Hinkkuri Markku Johansson Tuomas 565 2755 Markku Johansson 040 Hinkkuri 0500 405 511 040 565 2755 0500 405 511 Anneli Pesonen Anneli 369 4488 050 Pesonen 050 369 4488 Päivi Riihimäki Päivi 591 7777 050 Riihimäki 050 591 7777 Päivi Forsberg Päivi Forsberg 050 514 3012 050 514 3012 Minna Johansson Minna Johansson 050 595 2625 050 595 2625 Tauno Mustisto Tauno Mustisto 050 564 3388 050 564 3388 Heikki Liinpää Heikki Liinpää 050 593 7777 050 593 7777 Keijo Kouva 050 Keijo8112 401 Kouva 050 401 8112 Susanna Arnall 050 595 2625 Petra Kuuri-Riutta 050 306 8055 Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 + 4,0 % velattomasta kauppahinnasta (sis. alv.), vähimmäispalkkio 2500 www.kiinteistomaailma.fi