• kÄytÄ pyÖrÄilykypÄrÄÄ Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 0 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi Kesän uutuusmaku D-vitamiini DeviSol Berry 13,90 (norm. 17,34) 200 tabl 10 mikrog tarjous voimassa toukokuun ajan luonnollisen mansikkainen No 5 9.5.2012 · 48 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Nuorten matka 1600-luvun Malminkartanoon
• 2 9.5.2012 Mätisfestarit K Perinteiset Mätisfestarit Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella helluntaina 27.5. klo 11.00-18.00. Lyonin kulttuurityön malli Kaarelaan? Lyonissa on valittu kymmenen asuinaluetta, jotka kuuluvat ns. positiivisen diskriminaation kategoriaan mitattuna työttömien, maahanmuuttajien, toimeentuloasiakkaiden ja yksinhuoltajien suhteellisella lukumäärällä. Nämä ryhmät jäävät helposti perinteisten kulttuuripalvelujen ulkopuolelle. Lyonissa kulttuuri on nostettu jo 2000-luvun alusta lähtien vetovoimatekijäksi talouden, opetuksen ja työllisyyden rinnalle. Kulttuurin hyvinvointivaikutusten merkitys on ymmärretty käytännön tasolla ja se on näkynyt myös rahoituksessa. Ryhmätyöskentelyssä ja keskusteluissa visioitiin Lyonin ideoita Kaarelan alueella. Kanneltalo on merkittävä kulttuuritoimija Kannelmäessä ja lisäksi asukkaat ovat olleet aktiivisia oman asukastilan saamiseksi Kanneltalon vierestä entisestä Kelan toimistosta. Kumppanuustalo Horisontti puolestaan on toiminut jo 19 vuotta yhdistyspohjalta tarjoten kulttuuria ja palveluja lähialueelle ja kauemmaksikin. Todettiin, etteivät tarpeet saa olla toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä. Malminkartanosta visioitiin Helsingin ekologisin ja siistein kaupunginosa. Puutarhapalstat, pihaviljely, kierrätys ja tuunaus kuuluisivat vihreään kaupunginosaan ja kulttuurihelmeksi nousisi Amfiteatteri Malminkartanon huipun kupeeseen. Horisontti toimisi kulttuurikeskuksena Kanneltalon ohella. Taide ja kulttuuri sosiaalityön välineenä on tuttua Horisontille vuodelta 19992000 kun Helsingin kaupunki panosti syrjäytymisen ehkäisyyn erityisrahoituksella. Tilaisuuden lopussa Helsingin kaupunginosayhdistysten toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka kertoi Helsingin demokratia-ryhmästä, joka on tutkinut lähidemokratiamalleja. Ryhmältä on valmistunut loppuraportti, jossa mm. esitetään, että jokaisessa kaupunginosassa pitäisi olla "Demokratiatila". Työryhmän sihteerille voi esittää alueita, joissa voitaisiin kokeilla ryhmän ehdotuksia. Ehdotetaanko Kaarelaa? Jaana Löppönen Kumppanuustalo Horisontti HUIPPUOHJELMA Klo 11.00 12.00 12.10 12.30 Mätismessu ­ Sakari Enrold, Konsta Korhonen, Anne Myllylä, lauluryhmä Kaupungin tervehdys, hallituksen puh.joht. Risto Rautava Imitaattorit Keijo Purmonen ja Tuomo Heikkilä Sävelorkesteri solisteinaan Taisto Saaresaho, Pekka Lumme ja Raija Koso esittävät keväisiä säveliä ja Georg Malmstenin 110-vuotiskonsertin Countrylaulaja Pekka Roselius Taikuri Lumous Raider Gern Kannelmäen Hula Ta'ahine ­ Tansseja Polynesiasta Stadin juhlaorkesteri johtajanaan kitaristi ja säveltäjä Pekka Tegelman. Laulusolisteina Maria Hänninen, Kaj Kääriäinen, Eino Grön Hovinarri Klovnit Pietro & Ola Imitaattorit Sävelorkesteri umppanuustalo Horisontissa pohdittiin 25.4. asukastoimijoiden ja sosiaalityöntekijöiden kanssa Lyonin kulttuurityön mallia ja sen soveltuvuutta Kaarelan alueelle. Ari Tolvanen Kulttuurikeskuksesta oli ollut mukana kulttuurikeskuksen opintomatkalla Lyonissa lokakuussa 2011. Matkalla olijat innostuivat näkemästään ja saivat järjestettyä Helsinkiin lisärahoitusta teattereille "seinien ulkopuoliselle" toiminnalle. Mallin perusideana on ollut sitouttaa julkista tukea nauttivat kulttuurilaitokset ja taiteilijaryhmät asuinalueiden kehittämiseen. Taiteilijat jalkautuvat asuinalueelle ja tekevät taidetta ja kulttuuria yhdessä asukkaiden kanssa. 13.30 13.40 14.00 14.30 15.00 Ari Tolvanen 16.15 17.00 17.15 17.30 Tilaisuus päättyy noin klo 18.00 Stadin liikuntavirasto laskee jokeen 800 lohta noin klo 13.00. · Kymmeniä markkinapaikkoja · Arpajaiset · Ravintola Pallogrilli · VIP-teltta · Pomppulinna · Koffin hevoset · Kaarelan VPK · Kannelmäen Soitannollisen Seuran musikantit toivottavat vieraat tervetulleiksi Mätäjoen sillalla Trumpettien päässä · Kannelmäen voimistelijat esiintyvät kentällä Vapaa pääsy · Järjestää Kaarela-Seura ry. Festareita tukevat mm.: Helsingin Kulttuurikeskus, Liikuntavirasto, Stara, K-Supermarket Konala, Aimopeite Oy, Eepinen Oy, Tanotorvi-lehti Ilmoittaudu Mätisfeatreille Kauppiaat, torimyyjät, kirppiksen pitäjät! Vielä ehditte tekemään kauppaa Mätisfestareille helluntaina 27.5. klo 11.00-18.00. Myyntipaikkoja rajoitetusti. VIP-teltan pääsyliput: Hinta 40 sisältää kolme KOFF-juoma lipuketta, runsaan buffet-pöydän, jälkiruokapöydän ja kahvin, parhaat paikat aivan lavan tuntumasta. Tiedustelut: Kari Varvikko, puh. 0400-447 507, kari.varvikko@eepinen.fi
• Pääkirjoitus Nuorisofestarit 1962 Olin siellä minäkin OSANOTTAJAMÄÄRÄLTÄÄN kautta aikojen Suomen suurin kansainvälinen tapahtuma oli Helsingin nuorisofestivaalit vuonna 1962. Siihen osallistui 13 000 virallista delegaattia 137 maasta. Päätösjuhlassa Kaivopuistossa oli yli 40 000 ihmistä. Olin siellä minäkin - 50 vuotta sitten; tulkkina Pitäjänmäen koulussa, jonne oli majoitettu 264 nuorta 19 Afrikan maasta, Kreikasta ja Lumumba yliopistosta. Oli uskomaton kokemus elää viikko ihmisten kanssa, jotka tulivat Sudanista, Bechuanamaasta, Länsi-Afrikasta, Liberiasta, Mauritiuksesta, Njassamaasta, Sierra Leonesta, Swazimaasta, Tanganjikasta, Zanzibarista, Etiopiasta, Etelä-Afrikan Unionista, Etiopiasta, Rhodesiasta, Basutomaasta, Ugandasta, Keniasta, Gambiasta, Nigeriasta, Somalimaasta. Vierailin myös Kannelmäen Kanneltien koulussa, jonka lattioilla yöpyivät vieraat Jordaniasta, Adenista, Bahrainista, Saudi Arabiasta, Iranista, Omanista, Turkista, Kuwaitista, Yemenistä, Irakista, Libyasta ja Palestiinasta. Vietnamilaiset asuivat Kirjokallion koulussa. Olin lukiossa ja talvella täyttänyt 18 vuotta. En ollut nuorisoliittolainen, enkä kuulunut poliittisiin järjestöihin, jos sellaiseksi ei katsota Helsingin Jyryä, jossa nyrkkeilin. Osasin jokseenkin sujuvasti englantia, sillä olin ollut jo useampana kesänä Englannissa. Kansainvälisyys oli verissä ja rasismiinkin olin tutustunut työskennellessäni baarimikkona Isle of White - saarella. Emme me nuoret tulkit ja oppaat kokeneet festareita kommunismin ylistykseksi, vaikka niin on monissa yhteyksissä väitettykin. Paremminkin kysymys oli jännittävästä mielipiteiden vaihdosta, kulttuurien erilaisuudesta; jopa törmäyksistä. Kaikki osanottajat eivät osaneet englantia, joten välillä tarvittiin tulkillekin tulkkia. Kesti esimerkiksi pari vuorokautta ennen kuin eräät vieraista tajusivat, että vessojen käsienpesualtaat eivät ole paskantamista varten. Siinä oli naurussa pitelemistä, kun yksi nekru auttaa toista tekemään tarpeensa tukemalla häntä lavuaarin päällä. Tulkkien tehtävä oli herättää porukka aamiaiselle ja se ei aina ollut helppoa. Aamut olivat usein ankeita, kun rumpuja päristeltiin pitkin yötä. Vaikka tuolloin elettiinkin kylmän sodan kautta - edellisvuonna oli pystytetty Berliinin muuria ja lähellä takana olivat niin Honkaliitto kuin noottikriisikin - festareita se ei häirinnyt. Porvarilehdistö, HS etunenässä, boikotoi juhlia. Vaikka asevelisosialismi oli vielä kunniassa, niin Pauli Burmanin ja Arvo Salon junailemat vastakampanjat jäivät laimeiksi. Sen sijaan omat koirat purivat ja mm. umpikänninen Helsingin poliisikomentaja Erik Gabrielsson sai pampusta. Entinen suurlähettiläs Pekka J. Korvenheimo on luonnehtinut vastakampanjaa läntisten ja kotimaisten kansanvaltaisten nuorisojärjestöjen yhteisoperaatioksi, joka noottikriisin jälkeen oli tärkeä signaali Suomen demokratiataistelusta ja vapauden tahdosta. Kovin ovat suurelliset Pekan käsitykset. Tosin KGB ja CIA olivat myös pelissä mukana. Huvittavaa sinänsä, että muutamia vuosia myöhemmin työskentelin Suomen Sosialidemokraatissa ja Paulista tuli esimieheni ja Arvosta paitsi toimittajakollega myös ystäväni. Joskus miehet muistelivat ja uho oli laantunut. Arvo synnytti Lapualaisoopperan, mutta Pauli Burman sen sijaan ei saanut venäläisiltä synninpäästöä myöhemminkään. Tapasin Pentti Saarikosken ensimmäisen kerran nuorisofestivaaleilla. Kun häneltä samana vuonna ilmestyi 'Mitä tapahtuu todella' runokokoelma, saatoin myöhemmin vain yhtyä siihen käsitykseen, että hän ja festivaalit varmastikin vaikuttivat tuntuvasti nuoren sivistyneistön ajatusmaailmaan. Festareilta jäi joukko ystäviä, joiden kanssa olin kirjeenvaihdossa vielä vuosia myöhemmin. Taisi kesäyössä vähän olla rakkauttakin. Mielessä ovat herkät hetket. Kari Varvikko 9.5.2012 3 sainen metsäpolku kävellä ja matkalla tornille voi nähdä jo peukaloisen ja monta muuta. -Viime keväänä jalohaikaran näki tornista paljaalla silmälläkin. Kirjastosta saa lehtistä "Lähde retkelle luontoon". Lehtisessä on opastettuja retkiä Villa Elfvikin lisäksi Viikkiin, Otaniemeen, Finnoon altaalle ja Harakan saarelle. Finnoon altaalla näkee läheltä nokikanoja, liejukanoja ja mustakurkku-uikkuja. Mustakurkku-uikku on tänä vuonna vuoden lintu ja upea ilmestys. -Vanhankaupunginlahdella olevalle piilokojulle on pitkospuut samoin kuin Lammassaaren tornille. Vanhankaupunginlahden ympärillä on useita torneja. Toissa keväänä olin Sipoonkorven retkellä. Kirkkonummella Ryssänsillan lähistöllä on lintutorni mutta sillaltakin voi seurata monenlaisia petolintuja liitelemässä. Porkkalanniemellä on kevätmuuttoaikaan hyvin vilkasta. Siellä näkee lintuja, joita on vain merellä, alleja ja haahkoja. Jalohaikaroita ja silakoita - Kevät on linturetkien aikaa, Risto Maja toteaa. ta. Lokakuussa yläluokkalaisilla on yökoulu, jonka aikana tuulastamme. Tuulastukseen tarvitaan joka veneeseen myös yksi aikuinen. On jännittävää yrittää halogeenilampun valossa keihästää atraimella haukia, jotka makaavat hiljaa eviään heilutellen pohjassa. Innokkaasta yrittämisestä huolimatta saalis jää yleensä niukaksi. Metsästysseuran puolesta järjestämme myös koululaisille luontopolkuja ja rakennamme linnunpönttöjä, kertoo Risto Maja yhteistyöstä koululaisten kanssa. Kummitytön, 18 kanssa Risto Maja tekee joka kevät linturetken. Tytöllä on edellisten vuosien muistiinpanot tallella. Viime keväänä tuli täydet 40 lintulajia. Sukulaisten kanssa tehdään Helsingin seudulla perinteinen kevätretki, viime vuonna Kirkkonummen Meikojärvelle. Kuikat järvellä seurasivat uteliaina kun väki kiikaroi rannalla. Kahtena keväänä Risto Maja on myös järjestänyt linturetken Pitäjänmäen Eläkkeensaajille. Laajalahdella Otaniemen lintutornissa nähtiin viime keväänä 50 lintulajia lapinsirristä rastaskerttuseen. P arikymppinen nuori mies näki 1960-luvun puolivälissä maantien luiskassa nokallaan hiekkaa tökkivän harjalinnun. Välillä lintu esitteli harjaansa, välillä jatkoi tökkimistään. Naapurikin oli nähnyt linnun. Risto Maja (synt. 1944) otti selvää mistä linnusta oli kyse ja alkoi merkitä ylös näkemiään ja tunnistamiaan lintuja kotiseudullaan EteläPohjanmaalla Jalasjärvellä. Karjatalouskoulun käynyt mies teki maatöitä kotitilalla ja oli myös pehtorina isolla maatilalla. Helsinkiin Maja muutti vaimonsa Tuula-Marjan kanssa 1970-luvun alussa. Kaupungissa oli hankittava uusi ammatti. Ammattikoulun jälkeen Maja meni puhelinkeskuksia valmistavalle Televalle Mäkkylään töihin. Televalla oli vilkkaasti toimiva kalakerho ja oma kalamaja Kirkkonummen Medvastössä. Viimeiset työvuodet Risto Maja oli Vantaalla sähkökytkimiä valmistavalla Katko Oy:llä. Eläkkeellä hän on ollut kaksi ja puoli vuotta. -Aika kottaraisten saapumisesta joutsenten lähtöön kuluu suurimmaksi osin Koskuella. Kesällä suvun lasten ja aikuisten kesken pidetään suuret onkikilpailut. Onneksi sukuun syntyy aina uusia kalastajasukupolvia. Yhteiset metsäretket, joilla yövytään laavulla rakotulen loisteessa, ovat tärkeitä erityisesti pienimmille ja vanhimmille retkeilijöille. Syksyllä on marjastus ja hirvenmetsästys. Hirviporukkaan olen kuulunut yli 40 vuotta, kertoo Risto Maja harrastuksistaan. -Kun olin lapsi, silloin tunnettiin huonosti lintuja ja yleensä luontoa. 10-vuotiaana sain lahjaksi luontokirjan, josta selvisivät monet asiat. Päräkkä oli mielestämme joku isompi äänekäs lintu, haukikuikka isokuovi ja mettätuuva sepelkyyhky. Onneksi oli sentään eno, jolla oli parempaa tietoa ja naapurissa oli luonnosta kiinnostunut samanikäinen poika. Aloimme yhdessä seurata luonnon tapahtumia. Pyykkilaiturilta iso hauki Kalastuksesta Risto Maja innostui kun hän 7-vuotiaana sai ongella pyykkilaiturin vierestä ison hauen. Hän on kuulunut Hakavuoren Eräseuraan yli 30 vuotta. Talvella pilkitään, keväällä ongitaan siikaa ja säynettä. Myöhemmin keväällä on silakan ja ahvenen aika. Majan ammattiliiton kalakerho Met-Ka omistaa saaren Loviisassa. Met-Ka järjestää myös kilpailuja ja retkiä saaristoon ja Lappiin. Riston mukaan Helsingin seudulla on erinomaiset mahdollisuudet kalastusharrastukselle. Kalapaikkoja on Lauttasaaren sillalta Suvisaaristoon ja Porkkalaan, Vitträsk-järveltä Nuuksion pikkujärville. Mankinjoki Espoossa on keväisin suosittu kalapaikka. PohjoisNorjassa on varmat kalansaaliit. Merellä kalastus on vapaata mutta jokien varsilla kallista ja tarkoin säänneltyä. Suomessa yli 65-vuotiaat eivät tarvitse valtion kalastuskorttia virvelöintiin. Pilkkiminen ja onkiminen on kaikille vapaata. Pitkäjalka Viikissä -1990-luvun puolivälissä näin pitkäjalan Viikissä, Lammassaaren tornilta. Se oli nimensä veroinen, pitkät punaiset jalat näkyivät kauas. Pikkukiljukotka liiteli yllättäen pari vuotta sitten Koskuella. Harvinainen kiljuhanhi valkoposkihanhien joukossa Mätäjoella on ollut vain yhden kerran. -Olin nuorena traktorilla hakemassa metsästä rankoja. Tien vieressä seisoi erikoinen lintu. Tuijotin lintua ja ajoin ojaan rankakuorman kanssa. Kirjasta, jossa oli vain mustavalkoisia kuvia, arvioin, että lintu olisi kirjorastas. Myöhemmin lintu varmistui kirjorastaaksi, kun näin hyvän värikuvan kirjorastaasta. Sitä on tavattu vain pari kertaa Suomessa. Viimeisin yllätys oli kun viime syksynä avattiin aamulla verhot Utössä ja pihalla hiekkakasan päällä komeilee töyhtökiuru.. Risto Maja neuvoo aloittamaan lintuharrastuksen pääkaupunkiseudulla Villa Elfvikistä. Sinne on ta- Kottaraisista joutseniin Pitäjänmäen Rakentajantiellä asuvalla Majan pariskunnalla on Jalasjärven Koskuella sukutilan mailla 1950-luvun rintamamiestalo. Talo on siirretty peltoja pitkin kylän traktoreiden voimalla paikalleen talvella 1992. Koululaisten ja eläkeläisten kanssa linturetkellä Joka kevät Risto Maja tekee Jalasjärven Koskuen koulun viidesja kuudesluokkalaisten kanssa linturetken. -Retkellä on mukava seurata kun opettaja ja oppilaat ovat yhtä kiinnostuneita niin töyhtöhyypästä kuin jostain harvinaisemmastakin linnus- Leena-Maija Tuominen Keväinen konsertti viihdytti KANNELMÄEN LEIJONIEN ja Kannelmäen seurakunnan järjestämä hyväntekeväisyyskonsertti Kannelmäen kirkossa 19. huhtikuuta oli viihdyttävä tapahtuma. Yleisö pääsi nauttimaan nuorien ja osaavien suomalaisten taiteilijoiden taidoista. Suuri osa ohjelmasta oli vieläpä esiintyjien omaa käsialaa sanoituksia, sävellyksiä ja sovituksia myöten. Sopraano Sofia Buono aloitti konsertin sarjalla ranskalaisia pieniä, eläinaiheisia lauluja. Hänen taitavana säestäjänään toimi pianisti Armaan Madar. Laulaja-viulisti Camilla Bäckman säestäjänään kitaransoittaja Mikko Posti esitti folkahtavia pop-säveliä Eppu Normaalista Joni Mitchelliin, mukana myös yksi Camillan oma sävellys. Lauluyhtye Kimero päätti konsertin omilla lauluillaan, jotka kertoivat naisen elämästä ja arjesta, iloista, suruista, haaveista ja pettymyksistä ­ huumoria unohtamatta! Kimeron muodostavat Hanni Oesch, Kati Pa- Hyväntekeväisyyskonsertin esiintyjät kukitettavina. nelius ja Pauliina Kallio. Kannelmäen leijonat kiittävät kaikkia tapahtumaan osallistuneita onnistuneesta tilaisuudesta. Konsertin tuotot käytetään tuttuun tapaan avustustoimintaan. President of Zikist Movement Ajeromi Apapa, J.U. Akabu Nigeriasta ja Kari Varvikko Suomen Stadista Kaivopuistossa 1962.
• 4 9.5.2012 MAJAVAN MATKASSA Leffaan Helsinki-päivänä HELSINKI VIETTÄÄ 200-vuotisjuhlavuotta ja siksipä Kanneltalossa katsellaan Helsinki-aiheisia elokuvia koko Helsinki-päivän ajan (12.6.). Iltapäivällä klo 13 lähdetään Kurittoman sukupolven mukana 1950-luvulle, jossa helsinkiläisnuoret iskevät kannat kattoon niin, ettei mitään rajaa. Matti Kassilan ohjaamassa elokuvassa nähdään mm. Tauno Palo, Irma Seikkula, Jussi Jurkka ja monta muuta tuttua näyttelijää. Kello 15 tanssivarpaat saa liikkeelle Iskelmäprinssi, kun muistellaan 1960-luvun taikaa tanssilavoilla. Se oli iskelmätähtien kulta-aikaa, jolloin italialaistähti Umberto Marcato hurmasi tyttöjä, Paul Anka villitsi Linnanmäellä ja Eläintarhan ajoissa leivottiin ensimmäiset suomalaiset rallikuninkaat. Sitten hypätäänkin jo melkeinpä nykyaikaan ja Punavuoreen japanilaiseen ravintolaan nimeltä Lokki. Sen menu tarjoillaan kello 17. Ruokala Lokissa lounaita valmistaa Sachie, Suomeen muuttanut japanilainen ravintolayrittäjä, joka on kovin tarkka asiakkaistaan ja pian ravintolassa viihtyvätkin vallan muut kuin maksavat lounasruokailijat. Mutta ei väliä, kaikki aikanaan. Tärkeintä on ruoka, ystävät ja sammumaton usko unelmaan. Kanneltalon leffapäivän päättää kello 19 helsinkiläisen Bexarin perheen tarina Leijat Helsingin yllä. Kanneltalo toivottaa hyvää kesää leffojen myötä! Syksyllä vietetäänkin sitten Kanneltalon 20-vuotisjuhlaa! tiistai 12.6. klo 13 Kuriton sukupolvi. Ohjaus Matti Kassila, Suomi 1957, 1 h 30 min, K3 klo 15 Iskelmäprinssi. Ohjaus Juha Tapaninen, Suomi 1991, 1 h 50 min, K3 klo 17 Ruokala Lokki. Ohjaus Naoko Ogigami, Japani & Suomi 2006, 1 h 45 min, K3 klo 19 Leijat Helsingin yllä. Ohjaus Peter Lindholm, Suomi 2001, 1h 30 min, K15 Vapaa pääsy - ei ennakkovarauksia Kanneltalo, Klaneettitie 5, www. kanneltalo.fi Palaneen käryä VOI ETTÄ OLIVAT jännittäviä nuo vanhan hyvän ajan sadut. Vaikka niitä tuli luettua tukka pystyssä, niin kyllä ne kiinnostivat. Oli peikkoa, rosvoa, pirua, menninkäistä ja syöjätärtä. Kammottavien vaiheiden jälkeen kylläkin aina oikeus voitti, paha sai palkkansa. Saduista jäikin kai sellainen illuusio, että näinhän se oikeassakin elämässä tapahtuu... Tiesin varmuudella, että sekä vintillä että kellarissa kummitteli. Siksi en uskaltanut käydä ko. paikoissa ainakaan illalla. Päivällä mörköt ilmeisesti nukkuivat eikä niitä tarvinnut silloin pelätä. Oli mörköjä lähempänäkin, sänkyni alla asui yksi. Siitä ei ollut haittaa jos piti jalkansa peiton alla. Mikäli jalka oli peiton ulkopuolelle, se saattoi napata varpaasta kiinni... Kammosin hautausmaita ja kaikenmoisia paikkoja ja rakennuksia, joissa olin kuullut kauheuksia tapahtuneen. Jouduin menemään kesäisin maidonhakureissullani sellaisen riihen ohi, jossa kuulemani mukaan talon vanhaisäntä oli joskus hirttänyt itsensä. Voitte uskoa, että vauhti kelpasi kun juoksin riihen ohi. Kyllä nykykakaroilla täytyy olla tylsää, koska heidän mielikuvitustaan ei enää ruokita kunnon jutuilla. Mitä nyt olen nykyisiin satukirjoihin tutustunut, niin ne ovat ensiksikin huonosti piirrettyjä ja kehnosti kerrottuja. Samaa lässyttävää liirumlaarumia kaikki tyynni. Mihin ovat hävinneet vaikkapa Grimmin sadut? Opettavaisista kuvakirjoista en ole nähnyt vilaustakaan. Max ja Moritz, Jörö-Jukka, niistä selvisi heti mitä tapahtuu jollei tee niinkuin vanhemmat viisaasti neuvovat. Ei niiden lukemisesta mitään traumoja saanut, tulivatpahan vaan rajat selviksi. Nykykakara ei juuri evästä elämälle saa muumivideoista. Onpahan onneksi sentään uutistarjontaa saatavilla ainakin niin kauan, kun lehtiä vielä painetaan ja luetaan. Sieltä se usein riemu repeää. Lienenkö sitten lukenut aikoinani liikaa kauhujuttuja, kun sain tässä jokunen päivä sitten aivan mahtavan hepulikohtauksen lukiessani eräästä varsin poikkeuksellisesta tapauksesta, jota pelastuslaitos oli hoitanut Palataanpa ennen juttua muutaman vuoden takaiseen sattumukseen. Vanhaistentie 4 B:ssä asunut kekkuli-kalle oli alkanut laittaa itselleen paistinpannulla iltapalaa kapakasta palattuaan. No hänelle oli käynyt juuri siten kuten näissä tapauksissa usein käy. Kaveri oli nukahtanut sohvalle kesken puuhiaan ja paistos kypsyi omia aikojaan. Käry oli aivan perkeleellinen, palohälytin kiljui kuin viimeistä päivää. Jätkä sen kuin paranti kuorsaustaan. Käytävään tulvi savua ja huolestuneet asukkaat kurkkivat ovien raoista. Brankkarit soitettiin paikalle. He menivät sisälle kämppään saranan kautta, koska turvalukitus oli luonnollisesti päällä. Pöllämystynyt kännikala ei tajunnut laisinkaan mistä oli kysymys, kun brankkarit veivät häntä käsimutkista ulos happea haukkaamaan. Kämppä ja rappu tuuletettiin palomiesten laitteilla, tilanne päättyi onnellisesti. Sittenpä varsinaiseen juttuun. Uutisessa kerrottiin, että krematorio oli joutunut täysremonttiin seuraavanlaisen tapahtuman jälkeen: Uunivahti oli laittanut satakiloisen "liikkiön" uuniin ja kääntänyt sähköt päälle. Liekö mies mennyt sitten lätkämatsia telkkarista katsomaan kun hä yhtsäkkiä valpastui oven alta purkautuvaan savuun. Kaveri ryntäsi grillihuoneeseen mutta joutui vetämään oven saman tien kiinni. Uunista purkautui mustanharmaata savua ja koko kämppä oli täynnä sitä, lähelle ei kerta kaikkiaan voinut mennä. Brankkarit tulivat paikalle ja savusukeltajat pääsivät vihdoin katkaisemaan virran. Koko krematorio oli kauheassa kunnossa. Rakennus saatiin tuuletettua suurpalopuhaltimilla, seinät ja kalusteet olivat kuitenkin paksussa karstassa. Tutkimuksessa havaittiin, että uuni oli suljettu huolimattomasti, luukku oli jäänyt osittain auki. Siksi asiakas oli haihtunut kirjaimellisesti savuna ilmaan. Uunin rakenteet olivat vaurioituneet ja se oli käyttökiellossa kunnes uudet tiivisteet Saksasta viimein saatiin. Sama uuni oli todellinen epäonnen laite. Kerroin jokunen vuosi sitten tapauksesta, jossa kannelmäkeläinen alkoholin suurkuluttaja oli aiheuttanut uunin täystuhon. Uunimestari ei ollut ottanut huomioon asiakkaan marinoitumisastetta vaan oli laittanut tämän prosessiin. Uuni oli räjähtänyt ja suuluukku saranoineen oli lentänyt huit helkkariin, kuten sanonta kuuluu. Uunimestarin pysyväisohjeisiin laitettiin tapauksen jälkeen määräys, että Kannelmäestä tulleille asiakkaille tulee tehdä pikaanalyysi alkoholipitoisuudesta. Grilli-uunit ovat kalliita tuontilaitteita. Siksi on kaikkien etu, että niitä käytetään varoen ja ammattitaidolla. Välinpitämättömyytä tai huolimattomuutta ei saa hyväksyä. Valokuvanäyttely Sanomatalossa 22.5.-31.5. Arthur ja Maria ­ nuorten matka 1600-luvun Malminkartanoon RAKKAUTTA, merirosvomiekkoja, surua, ystävyyttä, aatelisten samettitakkeja, Mätäjoen kimalteleva virta, kukkivia kirsikkapuita, kaipausta, innostusta, kevään valoa, iloa omien siipien kasvamisesta sekä ylpeyttä omista juurista ja Malminkartanosta. Siinä puitteet Sanomatalon käytävägallerian valokuvanäyttelylle 22.5.-31.5. 2012. Apollon Yhteiskoulun 8-luokkalaiset toteuttivat lukuvuonna 20102011 laajan draamaprojektin. Nuoret eläytyivät Malminkartanon alueen historiaan ja nuoren elämään liittyviin asioihin tunteisiin näytellen, kirjoittaen ja lavasteita valmistaen. Keväällä 2011 nuoret esittivät Malminkartanon alueelle sijoittuvan musiikkinäytelmän Arthur ja Maria. Näytelmä ajoittuu 1600-luvulle, mutta käsittelee aina ajankohtaisia teemoja: rakkauden ja hyväksynnän etsimistä, omaksi itseksi kasvamista, oman kotialueen juurien löytämistä. Näytelmä esitettiin kolme kertaa Kanneltalossa keväällä 2011. Nuoret halusivat jatkaa ja tallentaa työskentelyä valokuvin. Valokuvanäyttelyn avulla he haluavat kertoa positiivista viestiä ennaltaehkäisevästä, syrjäytymistä vastustavasta työstä. Näyttelyn järjestävät Apollon Yhteiskoulu ja Leikkivä Lapsi Ry. Näyttelyn valokuvaajat ovat graafikko Hilkka Hyvärinen, esityskuvat Hilkka Hyvärinen ja Reetta Holmberg, Outi Vaarnamo ja Timo Nurro. Näyttelyjärjestelyjä on tukenut Helsingin kaupunki Leikkivän lapsen, Lähiöprojektin ja Klaarin ­ ehkäisevän päihdetyön yksikön kautta. Ruokala Lokki. LUKIJALTA Horisontin pyöräpaja lopetetaan LÄHDIN TÄNÄÄN 11.4. toivorikkain mielin taluttamaan polkupyörääni huoltoon ennestään tuttuun paikkaan Malminkartanon Horisontin pyöräpajaan. Tyrmistykseni oli suuri, kun huomasin ovella lapun: Huolto lopetettu! Paikalla oli vielä ennestään tuttu kasvo ja sain ­ ilmeisesti viimeisen kerran ­ ilmaa renkaisiini. Keskustelimme aiheesta ja sain kuulla, että Horisontin vuokrasopimus umpeutuu vuoden vaihteessa. Pyöräpajan toiminta on kuitenkin seis jo nyt parhaana sesonkiaikana! Tästä täytyy mielestäni kyllä nyt nostaa hieman suurempi haloo ­ pyöräpaja on edelleen erittäin tarpeellinen, koska lähialueella ei ole vastaavaa edullista matalan kynnyksen palvelutoimintaa. Kannelmäessä ja Malminkartanossa asuu erittäin paljon sellaista asiakaskuntaa, joka ei osaa, halua tai jaksa lähteä tällaista palvelua hakemaan jostakin kilometrien päästä eikä varsinkaan uusista, hienoista merkkiliikkeistä. Huonokuntoisille eläkeläisille ja myös esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille tämä voi merkitä liikunnan loppumista ja neljän seinän sisään jäämistä. Asialla on todella myös sosiaalinen puoli, joka ei saisi jäädä huomiotta, sekä paikan työntekijät että asiakkaat jäävät tyhjän päälle. On järjetöntä lopettaa tällainen palvelu, jolla on olemassa laaja asiakaskunta. En tiedä, mikä valituskanava olisi paras, mutta eikö ainakin Tanotorvi yhdessä Kaarela-Seuran kanssa voisi aloittaa ja hankkia asialle julkisuutta ja sitä kautta saataisiin jatkoa pajan toiminnalle ­ tilat, tekijät ja asiakkaat ovat edelleen olemassa! Lopettaminen ainakin tuntuu hölmöläisten touhulta! Parhain terveisin Kaisa-Liisa Sievänen Vastaus: Horisontin pyöräpaja ei ole toiminnassa tänä keväänä eikä kesällä. Toiminta on ollut tappiollista jo kauan ja verottajan näkemys, että toiminta olisi liiketoimintaa, ei sovi yhdistyksen toimintamalliin. Tarkoituksenamme on käynnistää syksyllä pyöräpaja, jossa nuoret työttömät saavat opastusta pyörien korjaamiseen ja uusiopyörien tekemiseen. Järjestämme pyöräilytapahtumia ja yhteisiä pyöränhuoltopäiviä. Pyöräpajan pitkäaikainen työntekijä Harri Karla on jäämässä eläkkeelle. Hän on saanut runsaasti kiitosta työstään ja toivomme voivamme jatkaa palvelua alueella häiritsemättä kilpailua. Jaana Löppönen toiminnanjohtaja Kumppanuustalo Horisontti Jalalla koreasti Sitratorilla JOKAKESÄINEN RIEMU Kaupunkitanssit aloittaa jälleen opastuksensa paritanssin saloihin Sitratorilla, Kannelmäen sydämessä. Joka maanantai 14.5. alkaen kello puoli kuusi päästään tanssahtelemaan ja opettelemaan tanssiaskeleita. Jos sataa, ei hätää, sitten siirrytään tanssimaan Kanneltalon aulaan. Ennakkotaitoja ei tarvita, vaan jokainen tunti aloitetaan alkeista ja vasta sitten edetään kuvioihin ja variaatioihin. Mukaan voi tulla yksinkin ja löytää tanssiparinsa opettajan avulla paikalle tulleista. Pääsääntönä on: tule sellaisena kuin olet - mutta korkokenkiä ei suositella muhkuraiselle torikivetykselle. Näin on kertonut kaupungin todellinen tanssirouva eli Tanssitalo-ohjaaja Hilkka Toivonen-Alastalo Ohjelmapalvelu Mielihyvästä. Hän ystävineen on toiminut jo vuosia ja toimii edelleen myös tänä kesänä Kaupunkitanssien opettajana. ma 14.5. klo 17.30 foksi ma 21.5. klo 17.30 tango ma 28.5. klo 17.30 valssi ma 4.6. klo 17.30 kävelyhumppa ma 11.6. klo 17.30 hidas valssi ma 18.6. klo 17.30 jenkka ma 25.6. klo 17.30 samba ma 2.7. klo 17.30 bugg ma 9.7. klo 17.30 polkka ma 16.7. klo 17.30 fusku ma 23.7. klo 17.30 cha-cha ma 30.7. klo 17.30 humppa ma 6.8. klo 17.30 jive ma 13.8. klo 17.30 blues ma 20.8. klo 17.30 rumba ma 27.8. klo 17.30 masurkka Vapaa pääsy Kanneltalo/Sitratori, www.kanneltalo.fi Kannelmäen eläkkeensaajat ry järjestää äitienpäivämyyjäiset la 12.5.2012 klo 10-13 Kaarelantie 86, kerhohuoneisto C-portaan vieressä Tarjolla: buffetissa kahvia ja pullaa sekä vohveleita, leivonnaisia, käsitöitä, kirpputori ja arpoja. Tervetuloa! Heikki Majava
• 9.5.2012 5 Kuolleita Kalle on poissa KAIKKIEN kannelmäkeläisten tuntema Karl Lönnrot kuoli 87-vuotiaana äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaan Kanneltiellä sunnuntaiaamuna 25.3. Kallen poismeno tuli yllätyksenä, sillä hänellä ei ollut mitään sairauksia. Viimeksi parisen kuukautta sitten Oulunkylän Kuntoutussairaalan seniorilääkäri oli normaalin lääkärintarkastuksen jälkeen todennut miehen terveeksi. Nuorena Kalle asui Porvoossa ja oli ahkera urheilija, joka harrasti niin juoksua kuin jalkapalloakin. Kannelmäkeen hän muutti jouluaaton aattona 1960. Palvellessaan ryhmänjohtajana jatkosodassa pioneeripataljoona 22:n joukko-osastossa mies haavoittui Vieljärvellä, Varloi Lamp -nimisellä miinakentällä 1.7.44. ja häneltä jouduttiin amputoimaan oikea jalka polven alapuolelta. Kalle kertoi ikimuistoisen kädenpuristuksen olleen sen, kun marsalkka Mannerheim kävi tervehtimässä sotainvaliideja Helsingin sotilassairaalassa. Valmistuttuaan sodan jälkeen insinööriksi, Kalle meni vesijohtoliike Huberin palvelukseen 1948. Siellä hän oli töissä 29 vuotta, mm. piirustuskonttorin esimiehenä. Viimeisenä suurena työnään hänellä oli Finlandia-talon lvi-suunnittelu. Kallen pitkäaikainen harrastus oli postimerkkeily ja hänen kokoelmissaan oli tuhansia postimerkkejä, joukossa mm. Neuvostoliiton aikaiset laajat valikoimat. Kallen muita harrastuksia olivat mieskuorolaulu, aikakaus- ja sarjakuvalehti- Carl Wahlberg kävi tutustumassa laajennettuun eläinlääkäriklinikkaan KAARELASSA PITKÄÄN eläinlääkärinä työskennellyt ja monien eläinystävien hyvin muistama Carl "Calle" Wahlberg (82) kävi jokin aika sitten vaimonsa Kittyn kanssa tutustumassa Kannelmäen Eläinlääkärit Oy:n laajennettuun toimitilaan Soittajantiellä. Samalla palattiin yhteisiin aikoihin niin Maununnevalla kuin Kannelmäessäkin. 1970-1990 luvuilla Calle työskenteli eläinlääkärinä kotonaan omakotitalossa Vallirinteellä. Mies toimi samoina aikoina myös Korkeasaaressa, josta hän toi niin leijonan pentuja, silkkiapinan kuin muitakin eläimiä kotihoitoon. Vuosina 199398 hän työskenteli myös Kannelmäen Eläinlääkärit Oy:ssä. Callella oli eri vuosina vaimonsa lisäksi Maununnevalla toistakymmentä naispuolista avustajaa. - Se oli kivaa ja itsenäistä aikaa näiden Charlien Enkelien kanssa, Calle naurahtaa. Eläinlääkärit Beatrice Cleve ja Aija Leinonen olivat aikoinaan Callen opissa Myös he muistelevat oppiahjoaan lämmöllä. Kitty, joka työskenteli farmaseuttina Käpylän apteekissa sai tarvittaessa vapaata ja riensi usein auttamaan miestään eläinten hoitotyössä. Calle painottaakin vaimonsa merkitystä, kun tämä usein yöaikaankin nousi auttamaan päivystyksessä. Takana vas. Aija Leinonen ja Beatrice Cleve, Kitty ja Calle Wahlberg ja tarvikevalikoimaa. - Saimme organisoitua lääkevaraston lähelle respaa ja voimme palvella entistä paremmin lääkkeitä hakevia asiakkaita. Lisäksi olemme pyrkineet karsimaan ruuhka-aikojen pullonkauloja. Nettiajanvaraus on käytössä vuorokauden ympäri. Klinikalla työskentelee säännöllisesti viisi eläinlääkäriä (Beatrice Cleve, Johanna Rissanen, Suvi Knaapi, Aija Leinonen ja Jonnariina Pullin äitiysloman sijaisena Leena Vanhamäki) sekä klinikkamanageri Kristiina Pohjola ja kuusi pieneläinhoitajaa sekä joitakin tuntityöntekijöitä. Kannelmäen Eläinlääkärit juhlii uusia toimitilojaan ensi lauantaina 12.5.. Samalla se viettää 19-vuotissynttäreitä. Tarjolla on kakkukahvit sekä 10 % alennus Virbac ja Roual Canin-ruuista. ta lisää ja odotushuone/myymälätila kasvoi huomattavasti. Johtava eläinlääkäri Beatrice Cleve kertoo, että sen jälkeen kun pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Aija Leinonen tuli yrityksen palvelukseen, klinikalla on voitu uutena palvelumuotona tehdä myös viralliset silmäpeilaukset. - Pystymme niin ikään tarjoamaan paremmin trimmauspalveluja sen jälkeen, kun trimmaaja Nina Suhonen aloitti työt vuoden vaihteessa. Cleve sanoo, että uudet ja tilavat myymälä- ja odotustilat antavat paremmat mahdollisuudet pitää ruoka- en sekä erilaisten jännärien lukeminen. Mies kävi viikottain divarissa vaihtamassa lukemisiaan. Monet meistä muistavat Kallen ravintola Britanniasta, jonka ensimmäinen asiakas hän oli vuonna 1973. Kalle ehti olla ravintolan kanta-asiakas 39 vuotta. Brittaan mies astui yleensä ennen puolta päivää ja nautti vakiopaikallaan oluita tunnin pari. Sitten hän osti ravintolasta ruuat ja meni iltapäivästä syömään niitä kotiin. Iltaisin mies ei kapakkaan juurikaan eksynyt. Vielä kuolemaansa edeltäneenä päivänä Kalle pistäytyi Brittassa ja oli kaikin puolin iloinen ja tyytyväinen. Kunnioittakaamme sotaveteraanin muistoa Veteraanin iltahuudolla: "Hymni soi holvissa hiljaa, tummana kaipuuta soi. Aika on korjannut viljaa, sarka jo kynnetty on." Surumme on suuri, kaipaus elinikäinen. Juho 'Jussi' Kivioja Kallen pitkäaikainen ystävä Laajennus toi toimintaan tehokkuutta Kannelmäen Eläinlääkärit Oy:n talvella tapahtunut toimitilojen laajennus tuotti kaksi toimenpidehuonet- Pieneläinhoitaja Pamela Ekström laittoi tiedot ylös, kun Konalassa asuva jordanialainen Musab Ighdim toi Maximus ­kissansa hoitoon. Musiikkileikkikoulu ­ tie elämyksiin musiikin ja leikin keinoin Kuinka usein tulee ajatelleeksi, että vauvamuskari voi olla alku muusikon uralle? Luoteis-Helsingin musiikkiopiston eli Luhmon musiikkileikkikoulussa valmistautuminen tulevaan ammattiin voi alkaa jo vauvana yhdessä vanhemman kanssa. LUOTEIS-HELSINGIN musiikkiopiston musiikkileikkikoulu on tarjonnut jo vuosien ajan Pohjois-Haagan lähialueiden lapsille ja heidän perheilleen musiikillisia elämyksiä laulun, leikin, liikunnan ja soiton merkeissä. Kotoisemmin sanotussa muskarissa 0-2-vuotiaat lapset kokoontuvat perheryhmissä vanhempien kanssa. Silloin jo luodaan pohjaa rytmiikalle ja melodiatajulle. 3-6 -vuotiaana tunneilla käydään ilman vanhempia. 5-kielisen kanteleensoitto aloitetaan ryhmissä 5-6 -vuotiaana. Muskariryhmät kokoontuvat kerran viikossa: perviikossa ja tunnin kesto on 90min. Luhmon varhaisiän musiikinopettaja, Marja Pennanen, toteaa, että kuvataidemuskarissa on ollut todella mukavaa. Samalla voi yhdistää 2 harrastusta. Lapset ovat jaksaneet hyvin, vaikka tunnin kesto on normaalia muskarituntia pitempi. Lapset ovat niin luovia ja spontaaneja. Monia hauskoja tarinoita on kuultu kuvistöitä tehdessä. Hänen mielestään kuvataide tehostaa luovasti musiikillisten asioiden sisäistämistä iloisella tavalla. Kenenkään ei tarvitse valmiiksi omata piirtämis- tai maalaamiskykyjä. Kaikki ovat tervetulleita. ympäristössä. Musiikkileikkikoulusta polku soitinopintoihin kulkee yleensä yleisen soitinvalmennuksen (6-7v) tai soitinkarusellin (68v) kautta. Yleinen soitinvalmennus on muskarille jatkoa, jos oma soitinvalinta ei ole vielä ajankohtainen. Soitinkarusellissa taas tutustutaan eri soittimiin muutaman viikon ajan kerrallaan, ja omakohtainen soittimen kokeilu saattaa helpottaa soitinvalintaa. Luoteis-Helsingin musiikkiopisto antaa laajan oppimäärän mukaista opetusta. Se tarjoaa opiskelijalleen tuhdin paketin instrumenttiopintoja, yhteismusisointia sekä musiikinperusteiden opintoja. Ahkera musiikinharrastaja saa Luhmossa mainion soittotaidon oman soittimensa elinikäiselle harrastamiselle. Luoteis-Helsingin musiikkiopistosta saatu päättötodistus on avain musiikin ammattiopintoihin. Luoteis-Helsingin musiikkiopiston hakuaika on parhaillaan käynnissä. Soitinopintoihin voi hakea 14.5. ja musiikkileikkikouluun, yleiseen soitinvalmennukseen ja soitinkaruselliin 21.5. saakka täyttämällä sähköisen hakukaavakkeen opiston kotisivuilla www.luhmo.fi. Pääsykokeet soitinopintoihin ovat 23.24.5. Musiikkileikkikouluun, yleiseen soitinvalmennukseen ja soitinkaruselliin oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Wiljam kantelemuskarissa. Liikuntamuskari 5-7v Liikuntamuskarissa harjoitellaan musiikillisia asioita mm. rytmiikkaa, pääosin liikunnan ja leikin avulla. VAATIVIMPIINKIN LASITUSKOHTEISIIN LASIEN KORJAUKSET JA VAIHDOT RIPEÄSTI JA VARMASTI YMPÄRI VUOROKAUDEN. OMA ERISTYSLASIVALMISTUS SEKÄ LAAJA LASIVARASTO TAKAAVAT NOPEAT TOIMITUKSET. KAIKKI SISUSTUSLASITUKSET, ESIM. LASIOVET-, SUIHKUTILAT-, LASIKAITEET! heryhmät 30min. ja musiikkileikkiryhmät 45min. Lasitusliike Kivijärvi Oy ­ Taivaltie 6 Vantaa www.lasitusliike.fi Kuvataide-kantelemuskari 5-7v Luoteis-Helsingin musiikkiopistossa on toiminut myös ns. kuvismuskari. Tunti jakautuu yhteisen teeman mukaisesti kuvataideopettajan ohjaamaan kuvataideosuuteen ja varhaisiän musiikinopettajan vetämään musiikkiosuuteen. Tunneilla soitetaan myös 5-kielistä kanteletta. Kuvismuskari kokoontuu kerran Suunta kohti soitinopintoja Monet soitonopetukseen hyväksytyistä oppilaista ovat saaneet kipinän musiikkiharrastukselleen juuri Luhmon omassa muskarissa. Luoteis-Helsingin musiikkiopiston musiikkileikkikoulu antaa vankan pohjan musiikin harrastamiselle ja soitinopintoja voi jatkaa jo muskariaikana tutuksi tulleessa, turvallisessa Seuraava Tanotorvi ilmestyy 13.6.2012. Aineisto toimitukseen 1.6. mennessä.
• 6 9.5.2012 KUULIN PITAN KESÄLEIRISTÄ ensimmäisen kerran vuonna 2009, jolloin pikkuveljeni kaverin äiti, Heidi Tirri, vinkkasi leiristä. Hän itse oli leirillä ohjaajana. Aluksi arvelin, että: "Mikäköhän leiri tämäkin on?", mutta lähdin rohkeasti mukaan, koska pikkuveljeni ei uskaltanut leirille lähteä yksin. No, siinä sitä mentiin pikkuveljen tukena. Äiti ilmoitti minut ja sitten sitä mentiin. Pakkasin rinkkani ja suuntasin kesäiseen Bengtsåriin, eli leiriläisten kesken Benkkuun. Vietin aivan supermegakivan leirin, ehdottomasti parhaan leirin koko elämäni aikana. En olisi millään halunnut ensimmäisen leirin jälkeen lähteä kotiin, kun vanhemmat tulivat Pitäjänmäestä hakemaan. Siellä ystävien kesken väännettiin itkua ja ikävää. Uudet ystävät ja kivat ohjaajat saivat minut palaamaan PiTan - kesäleirille vielä ensimmäisen kerran jälkeen toisen ja kolmannenkin kerran! Oli aivan uskomatonta, kuinka leiri teki minuun vaikutuksen. Palasin vain ensimmäisen kerran jälkeen uudestaan ja uudestaan, jolloin olin jo vanha leiriläiskonkari, auttamassa uudempia leiriläisiä. Niinkuin minun ekana vuonnani sen aikaiset leirikonkarit auttoivat. Tälle upealle leirille minut sai palamaan todella moni asia. Ehdottomasti ensimmäisenä minut sai palaamaan uudet tuttavuudet ja vanhat, rakkaat ystävät. Vanhat ja uudetkin, hyvin mukavat ja lapsirakkaat aikuiset toivat saman vanhan turvan kuin ensimmäiselläkin kerralla. Vaikka ukkonen pauhasi ja vaatteet kastuivat, auttoivat aina aktiiviset, vapaaehtoisesti meille leirin järjestävät aikuiset, eli Yläkertalaiset tai toisin sanoen ohjaajat. Jos jalkaan tuli haava tai punkki löytyi niskasta löytyi ohjaajilta laastarit ja pinsetit ongelmaan kuin ongelmaan. Muistakaa, että me vanhatkin leiriläiset autamme parhaamme mukaan uusimpia. Vanhojen ja uusienkin muiden lapsien kanssa uusiin seikkailuihin tempautuminen on aina jännittävää. Ohjaajien ideoima hauska ja liikunnallinen toiminta sekä Benkun ihana luontomaisema ja tutut paikat ovat aina niin uusia, vaikka leirillä olisi käynyt jo kolmena eri kesänä. Ohjelmassa on aina pysynyt legendaa- rinen ja jännittävä Yläkerta vastaan Alakerta futismatsi, henkeäsalpaava Timon Aarreseikailu ja monet muut yhteiset pelit ja leikit, kuten vaikka lipunryöstöt ja viestit. Leiripöperöt uppoavat kuin ankkuri meren pohjaan ja ihana keittiön väki tekee mitä parhaimpia väli-, aamu- ja iltapaloja. Jännittävä ja tavallaan vähän pelottavakin, vapaaehtoinenen kanoottiretki on sellainen reissu, josta ei voi jäädä pois. Viikko ilman kännykkää, televisiota, Playstation pelejä, tietokonetta tai muita pelikonsoleita ja teknologialaiteitta on aluksi karmean kuuloista, mutta oikeasti se vapauttaa. Uskokaa, kun sanon niin. Minä sen tiedän. Älä huoli! Äidin ja isin äänen kuulee, jos nykäisee ohjaaja hihasta ja pyytää puhelinta pikku hetkeksi. Me vanhat leiriläiset ja tottakai turvan tuovat aikuiset toivomme uusia, innokkaita ja iloisia leiriläisiä mukaan. Tältä leiriltä minut löytää taas ensi vuonna. Nähdään ensi kesänä! Iloisin ja lämpimin, sydämellisin terveisin, Vilma Suviyö leirikonkari kolmen vuoden kokemuksella Pitäjänmäen Tarmon kesäleiri järjestetään 30.7.-5.8.2012 Bengtsårin leirisaarella. Leiri on kaikille 8-14 vuotiaille lapsille avoin, perinteinen, toiminnantäyteinen kesäleiri. Lisätietoa: www.pita.fi/nuoriso/ Lasten Titanic TITANIC UPPOSI UUDELLEEN ja uudelleen sekä televisiossa että elokuvissa muutama viikko sitten. Kun nyt on vetistelty sekä miljonäärien että rahvaan kovaa kohtaloa merellä, sopivimmin vetistelyharrastusta voisi jatkaa vielä järkyttävämmän laivaturman kanssa. Siihen tarkoitukseen sopii pahin koskaan tapahtunut laivaonnettomuus. Yhteys Titaniciin syntyy siitäkin, että aluksella oli kuvattu saksalaista Titanic-elokuvaa. M/S Wilhelm Gustloff oli tosin Titanicia pienempi 209 metrisenä, mutta reilusti ylibuukattuna aluksella oli onnettomuushetkellä kymmenisen tuhatta matkustajaa. Kukaan ei tiedä varmuudella kuinka monta, koskapa kukaan ei lähtövaiheessa enää yrittänyt laskea alukselle tunkevia ihmisiä. Virallisesti aluksella oli hyttipaikat noin 1800 matkustajalle ja miehistön jäsenelle. M/S Wilhelm Gustloff lähti Gotenhafenin (eli Gdynian) satamasta 30. tammikuuta 1945 kohti länttä. Laivan matkustajista useimmat olivat naisia, lapsia ja vanhuksia, jotka koettivat päästä pois sodan ja lähestyvien neuvostojoukkojen jaloista. Sekä haavoittuneita sotilaita, jotka olivat matkalla pois rintamalta. Uppoamisen liikuttavuutta vähentää se, että natsipuolueen jäsenkirjalla oli paremmat mahdollisuudet päästä matkustajaksi viimeiselle matkalle, sekä se, että aluksella oli myös sotaväkeä, eli sukellusvenekoulun oppilaat ja henkilökunta. Ajattelemattomuuttaan risteilyaluksella pidettiin kulkuvaloja jonkun aikaa päällä, joka riittikin paljastamaan sen viholliselle. Tilaisuutta käytti hyväkseen paikalle vaaniva Aleksandr Marineskon johtama neuvostovene Turusta, jossa oli väliaikainen neuvostoliittolainen sotasatama. Sukellusvene ampui neljä torpedoa, joista yksi osui keulaan, yksi uima-altaan kohdalle ja yksi konehuoneeseen. Tämän jälkeen kesti noin 70 minuuttia aluksen uppoamiseen. Kirpeässä pakkasyössä kohtalaisen moni (1239 henkeä) onnistuttiin pelastamaan saattoalukseen ja muihin pikkualuksiin. Erityisen hyvin onnistui päällystön pelastuminen, tässä aluksessa kun ei ollut sijaa herrasmieselkeille. Muun muassa suomalaisille tuttu merimaalari Adolf von Bock onnistui pääsemään päällystön pelastusveneessä jalkojaan kastelematta turvaan. Muiden pelastusveneiden kanssa oli huonommin, kannet ja kiinnitykset olivat jäässä. Aluksen kallistuminen vaikeutti irrotusta. Siten useimmat muut pelastuneet kastuivat jääkylmässä meressä. Huonoimmin kävi lapsimatkustajille. Pelastusliivejä ei oltu suunniteltu lapsille, kukaan ei todennäköisesti ollut koskaan edes tullut ajatelleeksi, että lapset saattaisivat tarvita omankokoisiaan pelastusliivejä. Aikuisten liiveissä lapset kelluivat jalat ylöspäin. On arvioitu että noin yhdeksästä tuhannesta menehtyneestä lapsia olisi ollut jopa neljä tuhatta. varaansa voinut rakentaa. Vene itse asiassa joutui odottamaan päällikköään tämän kadottua omille retkilleen Turussa. Ultraharvinaiseksi tapahtuman tekee se, että miehistö niskoitteli ja vaati saada odottaa maailmanluokan kankkusesta kärsinyttä päällikköään. Ja vain tämä onnistunut upotus esti kapteenin joutumisen Gulagin leireille tai kohtaamaan KGBn vakoilijoille varaamaa kohtaloa. Sittemmin, vuonna 1959 on valmistunut saksalaiselokuva ja vuonna 2008 televisiosarja onnettomuudesta. Se, ettei näitä ole näytetty suomalaisessa televisiossa, on tietenkin iso puute. Luulisi suomalaisilla olevan eläytymiskykyä kovia kokevien evakkojen ja venäläisiä pakenevien siviilien kohtaloihin. Vilma Suviyö Kauppias Aki Luomanen K-supermarket-ketjun johtokuntaan KONALAN K-SUPERMARKETIN kauppias Aki Luomanen on valittu valtakunnallisen K-supermarket-ketjun johtokunnan jäseneksi. Luomanen on toiminut K-kauppiaana vuodesta 2008. Aiemmin hän oli Spar-kauppiaana. K-kauppiasliitto on K-kauppiaiden edunvalvontaja yhteistoimintajärjestö, johon kuuluvatkaikki yli 1200 K-kauppiasta. Liitto viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlavuottaan. PAPPIA KYYDISSÄ Mökiltä katsottuna MUUTAMA PÄIVÄ VAPPUUN ja vietän lomapäiviä mökillä. Jäät tekevät lähtöään, ja ulkona erilaiset luonnonäänet voimistuvat päivä päivältä. Tähän aikaan vuodesta voi kokea selkeimmin, miten luonto herää eloon, kuten tapana on sanoa. On mielenkiintoista huomata, että vanhat tuttavat edellisiltä kesiltä ovat saapuneet jälleen "mestoille" ja ilmoittavat tulostaan omalle tyylilleen uskollisina. Koskelopariskunta ui rantaviivassa ja antaa ymmärtää, että läsnäolomme heidän pesäpaikkansa vieressä ei ole toivottavaa. "Voisitteko jo pakata laukkunne autoon ja palata takaisin aikaisintaan juhannuksena", on lintuparin kehonkielen välittämä viesti. Teeri puolestaan ei parista ihmisestä hätkähdä, vaan on aloittanut pelinsä asettumalla heikoille jäille, josta sen kaipuuta viestivä kutsukurnutus kuuluu kauas rantoja pitkin ja saavuttaa todennäköisesti pian vastareaktion tulevan partnerin sydänalassa. Eikä tässä vielä kaikki, sillä naapurimme, paikallisen metsästysseuran jäsen tiesi kertoa, että läheisyydessämme, parin kilometrin päässä on karhun pesä. Karhu oli jo kerran herännyt, mutta mennyt sitten takaisin nukkumaan. Pesän tarkkaa paikkaa ei ole kerrottu julkisuuteen, jotta karhun elämää ei mentäisi häiritsemään. Mökiltä katsottuna on helppo Juustoseura palkitsi Aikaisemmin tänä keväänä arvostettu Juustoseura ry luovutti K-supermarket Konalalle Juustoseuran kilven osoituksena erinomaisesta juusto-osaston hoidosta. Kilven saaminen edellyttää laajaa valikoimaa juustoissa sekä erityistä perehtyneisyyttä juusto-osaston hoidossa. Kauppias Aki Luomanen, Juustoseura ry:n puheenjohtaja Antti Hemmi ja osastovastaava Satu Veikkolainen. Toisinajattelija Muuta häiritsevää Wilhelm Gustloff oli Kdf- eli Kraft durch Freude-alus. Voimaa ilosta. Tämä Hitlerin propagandapläjäys sisälsi mm. kuplavolkkarin, kansanauton, sekä valtavan 20 tuhannen hengen merenrantakylpylän rannikolla. KdF-aluksia oli useita ja nämä risteilivät maailman merillä työläisiä (ja varsinkin paikallisen SMPn jäseniä) kyydissään. Vakituisia risteilykohteita olivat Norjan vuonot, Italia ja Argentiinan rannikko. Tehtiinpä maailmanympärimatkakin KdF-aluksella. Kaikkiaan 690 000 meriristeilyä viiden vuoden aikana ehdittiin tehdä ennen sotaa. KdF-ulkomaanmatkoja tehtiin yhteensä seitsemän miljoonaa. KdF-aluksilla oli vain yksi luokka, hytit olivat kaikki samantasoisia. Sitäkin sopii verrata Titaniciin. Englantilaisten alusten rautaportit luokkien välillä säilyivät pitkälle 70-luvun puolelle. Leirikertomus Pitäjänmäen Tarmon kesäleiriltä 2011 Toisinajattelija Miksi onnettomuudesta on vaiettu? Saksalainen sodanjohto tietenkin pelkäsi huonojen uutisten demoralisoivaa vaikutusta, samaan tapaanhan suomalaisetkin vaikenivat omista suurista onnettomuuksistamme sodan aikana. Sodan jälkeen tapahtumalla ei enää ollut suurta uutisarvoa sen jäädessä muiden tapahtumien jalkoihin. Kolmannen luokan kapteeni Marinesko puolestaan oli melkoinen hulivili ja kaikkea muuta kuin sosialistinen sankari. Joten suurta propagandatapahtumaa ei hänen Esko Karinen ymmärtää, miksi luonto on aina puhutellut ihmistä, ja miten luonnon kautta voi oppia yhä uutta Luojan suuruudesta. Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi
• 9.5.2012 7 Kirjailija Marjaana Aumasto Maailmaa voi muuttaa romaaneilla ja runoilla VIIDEN ROMAANIN ja yhden runokirjan voimalla pitäjänmäkeläinen kirjailija Marjaana Aumasto on halunnut muuttaa maailmaa ja avata lukijansa silmiä huomaamaan meitä ympäröivän maailman epäoikeudenmukaisuutta. Kirjailijana hän haluaa katsoa roolien taakse. Ovatko asiat sitä miltä ne näyttävät? -Useimmiten eivät ole. Roolien takaakaan ei aina löydy yhtä totuutta. Mustavalkoiset tulkinnat vievät usein tulkinnan metsään. Pyrin tuomaan teksteihini mustaa huumoria ja itseironiaa. Uskon, että sitä kautta voimme oivaltaa jotain, joka muuten jäisi meiltä hämärään. Romaaneissani olen käyttänyt rakennusaineena myös fantasiaa ja science fictionia. Niiden kautta saamme erilaisen näkökulman asioihin ja ehkä myös kimmokkeen pohtia asiaa uudella tavalla, pohtii Marjaana Aumasto. Marjaana Aumasto on syntynyt 1958 Virroilla. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa kotimaista kirjallisuutta, filosofiaa, sosiaalipsykologiaa sekä naistutkimusta ja valmistunut humanististen tieteiden kandidaatiksi. Hän asuu Pitäjänmäellä vanhalla omakotialueella ja toimii kirjoittamisen ohella osa-aikaisena nuorisotyöntekijänä Konalan kerhohuoneistolla. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi kaksi lasta. Vanhin lapsista opiskelee ja asuu jo muualla. OIKEA PRESSUTAVARATALO NYT ON OIKEA AIKA TILATA HIEKKALAATIKOIHIN PVC-VERKKOPEITE SUOJAAMAAN HIEKKA ROSKILTA JA PIENELÄIMILTÄ ! WWW. AIMOPEITE.FI MYYNTI: 09-797238 AIMOYHTIÖ OY HANKASUONTIE 10, 00390 HELSINKI TOUKOKUUN AVOINTEN OVIEN KAUTTA KESÄN MAASTOIHIN Kehittyvä Pohjois-Haaga Luennoitsijoina arkkitehti, TkT Leena Makkonen ja arkkitehti Mikael Ström (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto). To 10.5. klo 18­19.30 Pohjois-Haagan opetuspisteessä (Näyttelijäntie 14, 2. krs.).Vapaa pääsy. Sammalet ja niiden tunnistaminen maastossa Dosentti Johannes Enrothin luento to 10.5. klo 18­19.30 Kanneltalon auditoriossa.Vapaa pääsy. Pohjois-Haaga -päivä lauantaina 12.5.: työväenopistossa (Näyttelijäntie 14) avoimet ovet klo 11­14. Tervetuloa käsityöpajoihin, lyijylasitöiden näyttelyyn, vapaaseen parimaalaukseen, nojatuolimatkalle kirjailijoiden Dubliniin ja naurujoogaan.Vapaa pääsy. Luonto ja rakennettu miljöö ­ piirustuksen ja maalauksen kesäkurssi ikäihmisille 9.7.­17.7. ma­ti klo 10­14 Meilahden virkistyskeskuksessa (Heikinniementie 2). Kurssimaksu 13,10 euroa. Huom! Ilmoittautuminen syksyn kursseille alkaa keskiviikkona 15.8.Tarkemmat tiedot opinto-ohjelmasta, joka ilmestyy elokuun alussa. Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 09 310 88526 ja 09 310 88528. Hyppy miehen housuihin -Aikaisemmin olen kuvannut teoksissani pääasiassa naisen elämää ja siihen liittyviä konflikteja niin yhteiskunnallisella, kulttuurisella kuin yksityiselläkin tasolla. Uusimmassa helmikuussa ilmestyneessä romaanissa Kuin isä poikaansa hyppään uudelle alueelle: miesten housuihin. -Kirjassa käsitellään monia suuria aiheita: huutolaisuutta, lasten hyväksikäyttöä, herkän pojan kaipuutta läsnä olevaan, poikaansa tukevaan isään, sotaa. Mietin uuden kirjan tematiikkaa paljon ennen kuin alan kirjoittaa. Kuin isä poikaansa kertoo kahdesta miehestä. 44-vuotiaalla yrityskonsultilla on asunto Etelä-Helsingissä, kaunis vaimo ja salarakas. Häntä jäytää levottomuus, josta hän ei ymmärrä mitä se on. -1990-luvun lopulla kaupungilla alkoi liikkua konsultteja, jotka neuvoivat verovaroilla miten kaupungin työntekijöiden pitää tehdä töitä. Kun peset vanhusta, yritä saada itsesi flow -tilaan ja meditoi. Kun peset vessaa, voit tuntea samaa kuin tai- teilija luodessaan taideteosta. Konsultit eivät ymmärtäneet, että ihmiset osaavat työnsä ja ovat ammattitaitoisia. Näistä hömppäneuvojista alkoi kehittyä kirjan Jari. -Kirjoitustyön edetessä Jarin isä alkoi työntyä esiin. Jari saa tiedon että isä on saanut sydäninfarktin ja keuhkokuumeen. Siinä jouduin pohtimaan miten meillä vanhuksia hoidetaan. Reinokin on sairaalassa ns. sakkopaikalla. Vanhusten hoitoahan kilpailutetaan ja usein hoitajaksi kelpuutetaan halvin ja samalla voittoja kahmiva yritys. Minä en pelännyt sodassa Romaanin isä on sodassa ollut mies, jonka isä on aikanaan lähtenyt Neuvostoliittoon. Reino jää orvoksi ja joutuu huutolaiseksi. Talossa on isäntä ja emäntäpiika. Reino joutuu maalla pilkatuksi ja hyväksikäytetyksi. Sota-ajasta alkaa Reinon muistelu tilanteista, jotka olivat traumaattisia. Sodassa hän ystävystyy Taunon, nuoren pojan kanssa. Molemmat ovat psyykkisesti haavoittuneita. Jari aavistaa että isä on kokenut elämässään sellaista, mistä hän ei halua kertoa kenellekään. Isän ja pojan kohtaamista ei koskaan tapahdu. ­Oma isäni oli ollut sodassa. Asia oli hänelle vaikea. Harvoin hän myönsi pelänneensä sodassa. Useimmiten hän uhosi, että ei pelännyt koskaan. Veli kerran oikein tivasi, tapoitko monta venäläistä. Muutaman hän lopulta myönsi tappaneensa. Marjaana Aumastoa askarruttaa pinnallistunut aikamme, jossa ihmiset täyttävät elämänsä shoppailemalla ja katsomalla tosi-tv-ohjelmia. Eletään terapia-aikaa, analysoidaan asioita niin pitkälle, että tunteet karisevat kokonaan pois. Isojen voittojen ja osinkojen aikana kunnat säästävät koko ajan. Marjaanan mielestä Helsingin kaupunki on budjetteja tehdessään vaatinut hallintokunnilta aina ja aina enemmän säästöjä. Se on johtanut turvattomuuteen ja pahoinvointiin. Kirjailijan ura itsestäänselvyys -Kun kirjaa kirjoittaessa isän ja pojan osuus eteni, tajusin miten erilaisessa maailmassa isä ja poika ovat eläneet. Reinon elämä oli kovimmillaan taistelua ruoasta. Yhteiskunta on kehittynyt käsittämättömän paljon. Elin lapsuuteni pientilalla 1960-luvulla, rahaa ei juuri ollut, mutta muistikuvieni mukaan mitään ei kuitenkaan puuttunut. Kun tästä ajasta puhuu vaikkapa omalle 14-vuotiaalle pojalle, hän ihmettelee miten tylsä kuvaamani aikakausi on ollut: ei tietokoneita, ei kännyköitä. Marjaana kertoo kirjoittaneensa aina. Hän haaveili runoilijan urasta jo teini-ikäisenä. Runous oli hänestä ylintä kirjallisuutta. Poikaystävä väitti opiskelevaa Marjaanaa liian jalat maassa tyypiksi, josta ei olisi taiteilijaksi. Runojen kirjoittaminen jäi, kun romaanit alkoivat syntyä. Marjaana opetti vuosia kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa ja ihasteli oppilaittensa runoja. Ja ne inspiroivat hänetkin runojen pariin. -Minusta tuli esikoiskirjailija vasta 31-vuotiaana. Ystävättäreni epäili, ettei niin vanhalta naiselta julkaista kirjoja ollenkaan, onneksi hän oli väärässä. -Silloin kun en kirjoita, harrastan helppoja ja halpoja asioita, kuten hyötyliikuntaa ja kirpputoreja, kirjastoja ja pyöräretkiä lasteni kanssa Helsingin rannoille ja ulkoilualueille. Meillä on pieni kesämaja metroradan varrella. Ja talvisin hiihdän aidoilla 60-luvun puusuksillani. KUNTOSALI Kannel Gym Rento kuntosali kaikille! Ei pakkojäsenyyttä Avoinna avainkortilla joka päivä klo 06.00-23.00. Toimisto avoinna arkisin klo 15.00-20.00 Pelimannintie 13, 00420 Helsinki · Puh. 050-541 22 88 www.kannelgym.fi · Löytyy myös Facebookista! PROHIUS Teija Lempinen parturi-kampaamo Klaneettitie 4 · Puh. 045 896 6666 teija.lempinen@windows.live.com MARJAANA AUMASTON KIRJAT Kuningatar ja muita naisia, novelleja 1989 Koti kuin kuu, romaani 1991 Rikas, laiha ja kaunis, romaani 1996 Zaida, romaani 2004 What a bitch, runokokoelma Tammi 2007 Kuin isä poikaansa, Tammi 2012 Eva Povenius Parturi-kampaaja Puh. 044 302 6178 Pekka Airikka Hieroja/urheiluhieroja Hierovat hyppyset · Puh. 0440 894 342 · hierovat.hyppyset@ovi.com TUSINA-AIVOILLE 1. Huulipeikko 2. Höidaa 3. Irmelit 4. Jiutsu 5. Jode 6. Karsas 7. Knugu 8. Komukka 9. Kraiveli 10. Krama 11. Kääpä 12. Onteloammus Vastaukset sivulla 11
• 8 alueesi välittäjä Jarmo Taipale 9.5.2012 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KED Narsismin särkyvä varjo täyttää jännistysdraaman kin käytäntö saattaa olla täysin päinvastainen. Psykopaatit pystyvät mitä hirvittävimpiin tekoihin. Kirjoittaessaan Särkyvää, kirjailija joka siviilissä työskentelee turvallisuusvalvojana, kiinnitti huomiota silloisen sisäministeri Anne Holmlundin toimintaan. Nainen nimitti omat miehet tärkeisiin virkoihin ja lähes tuhosi hätäkeskusten toiminnan. - Hyvin toiminut Hätäkeskuslaitos on poliittisten päätösten takia ajettu kriisiin; osaava työvoima on osittain paennut ja hätäkeskuksia on yhdistelty satojen kilometrien päässä toisistaan. Samalla paikallistuntemus puuttuu lähes kokonaan. Kun aikaisemmin poliisi ja pelastuspuoli toimivat erikseen, niin tänä päivänä se, joka haluaa ilmoittaa häiriökäyttäytymisestä on samalla linjalla sen kanssa, jossa jonotetaan sydänkohtausapua. Vaikka Somppi ymmärtääkin politiikan tarpeellisuuden, on hän poliitikkovastainen. Mies on sitä mieltä, että pääsyvaatimus politiikkaan näyttää olevan, ettei koe empatiaa ketään kohtaan. Omatunto ei soimaa teki sitten mitä hyvänsä. - Eduskuntaan päästyään valtaosa poliitikoista lakkaa ajattelemasta kansan etua. Sen sijaan he ajavat omaa etuaan ja sitä että tulevat uudelleen valituiksi. Kansanedustajien ensimmäinen virkatoimi oli nostaa omia palkkojaan. - Poliitikot lapioivat rahaa Kreikkaan ja kohtuuton säästövelvoite pakottaa Puolustusvoimat vähentämään tuhansia. Toisesta taskusta valtio sitten maksaa työttömyyskorvauksia ja syrjäytymisen kuluja. Samaan aikaan Kreikan puolustusbudjetti on noin 7 miljardia, Suomen 2,7 miljardia. Perhesurmia kauhistellaan, mutta rahaa ei riitä välttämättömään mielenterveystyöhön. Tehokasta kiinteistönvälitystä! Ei kuluja, ellei kauppaa! Särkyvää on perinteinen jännitysromaani Jos Sompin ensimmäinen romaani 'Kuka murhasi Asikaisen' vuodelta 2005 oli poliisiromaani ja edellinen 'Viimeinen linja' dekkarin ja katastrofikirjan risteytys, niin Särkyvää on perinteisempi jännityskirja. Seurapiirivaimo on kadonnut. Rikospoliisi Mikko Vuorella on pian edessään murhatutkijan painajainen: Tapaus ilman ruumista. Romaani välittää ansiokkaasti sen miten vaikeaa tutkiminen ja syyllisen löytäminen on, kun ei ole ruumista. Kadonneen naisen mies on ökyrikas, joka on koko elämänsä ajan näyttänyt kanssaihmisilleen mistä täi kusee. Kun hän eräänä aamuna herää siihen, että ei ymmärrä missä mennään, mitä on tapahtunut; minne akka on häippässyt vai onko hän tappanut vaimonsa, alkaa näytelmä, jossa pahan pitäisi saada palkkansa, ruumiilla tai ilman. Jo edellisessä kirjassa puhtoinen rikospoliisi Vuori ajautui umpikujaan ja vaikeuksiin; syyllistyi poliisina arveluttavaan toimintaan. Eli homma lähti lapasesta. Siinä ja siinä kuljetaan nytkin. Perhe on lähtenyt ja viina turruttaa ikävän. Mikko takertuu murhajuttuun kuin hukkuva oljenkorteen. Tapauksen selvittämisestä tulee miehelle pakkomielle. Särkyvää -kirjassa persoonallisuushäiriöistä kärsii yksi ja toinen - eikä kaikista vähiten - omalla tavallaan - itse Mikko Vuori. Tero Somppi hioi kirjaansa parisen vuotta ja se muuttui matkalla välillä radikaalistikin. Tero sanoo, että nyt seitsemännen kirjan jälkeen, poliisi Mikko lähtee lepäämään. Toisin sanoen kirjailijalla on työn alla uusi kirja, eräänlainen tulevaisuusfantasia, jossa päähenkilöinä eivät ole edellisistä kirjoista tutut. www.huom.fi NARSISMI ON kaarelalaisen kirjailijan Tero Sompin kantava voima miehen uusimmassa, seitsemännessä dekkarissa 'Särkyvää'. Tavoilleen uskollisena Somppi jälleen kerran seuraa aikaansa, ympäröivää yhteiskuntaa; sen eri toimintoja ja osuu realismissaan naulan kantaan. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Maaliskuussa ilmestynyt kirja jo ikään kuin ennakoi muutamaa viikkoa myöhemmin tapahtuvaa: Nova Group -vyyhti laukeaa; lahjusten ottaminen ja antaminen, sisäpiirilainat, vaalituki saavat tuomion. Nuorisosäätiön menettelyt, asunnonvaihtojupakat odottavat vuoroaan. Henkisen väkivallan pirullisuus, yhteiskunnan valtarakenteisiin yltävä salaliitto ovat mukana silloin kun Somppi pureutuu ihmismielen pimeimpiin puoliin. Onko poliisi lahjottavissa? Tero kertoo narsismia esiintyvän kirjassaan siten, miten se näkyy piilossa olevana ongelmana niin työpaikoilla kuin perhe-elämässäkin. Kysymys on siitä, että uhri päätyy helposti niin syylliseksi kuin syyllistetyksikin. Niin sanotuissa hyvissä perheissä näyttää päällisin puolin siltä, että kaikki on ok. Kuiten- - Haluan kirjoittaa nyt ihan jotain muuta. Ei Mikko Vuori kuitenkaan vielä eläkkeelle lähde; pitää vain jonkin aikaa vapaata. SUUTARI Prisman parkissa Kaikki suutaripalvelut Kannelmäen Prisman parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Brysselin Essolla tavataan Tero Somppi on mukana ensi syksynä ilmestyvässä novellikokoelmassa Brysselin Esso. Se on viiden kirjailijan (Ari Paulow, Max Manner, Rake Tähtinen ja Susanna Yiluoma) yhteinen kokoelma, johon jokainen kirjailija on kirjoittanut kaksi tarinaa. Kirjoittajilla on kokemusta 27 julkaistun romaanin verran. Novellikokoelman idea ja nimi sai alkunsa kirjailijoiden viime syksyn esiintymismatkalla Luxemburgissa ja Brysselissä. - Jokainen rikosnovelli liittyy jotenkin Brysselin Essoon, jonka parkkipaikalla samppanjaa mentos-muovimukeista nauttiessa syntyi ajatus yhteisestä kokoelmasta. Avoinna ark. 10-18, la 10-16 Puh. 09-773 2376, 040-511 4544 www.autopesucenter.fi SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Kari Varvikko KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! www.autopesucenter.fi Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Vapaa mummu vai lastenvahti T M SIIVOUSTA AMMATTITAIDOLLA Siivoamme kotinne edullisesti! Myös toimistot, ravintolat yms. Nupro Ay 040-5307256 ämä on kuin asuisi kuoleman esikartanossa. Näin tuuskahti 80-vuotias tuttu rouva. Hän asuu talossa, jossa kaikkien asukkaiden pitää olla yli 55-vuotiaita. Mutta ovat varmaan keskimäärin likempänä ystäväni ikää kuin mitään muuta. Kuolema vierailee ympärillä kaiken aikaa. Moni lipittää iltaisin ja vähän päivälläkin viiniä kestääkseen toisten poismenon ja miettiessään omaa kohtaloaan. Vastaavia ongelmia ei ole kiinalaisilla ikäihmisillä. Etenkin kaupungissa asuvat ja vähänkin paremmissa tehtävissä olevat kiinalaisnaiset odottavat että heidän äitinsä on päässyt 55-vuotiaana eläkkeelle ja hankkivat lapsensa vasta sen jälkeen. Isoäiti ja mahdollisesti jo eläkkeellä oleva isoisä muuttavat lastensa perheeseen hoitamaan lastenlastaan. Vaikka oma koti olisi satojenkin kilometrien päässä, asutaan ainakin viikot lapsiperheen luona. Näin lapsilla on hoitaja omasta takaa ja vanhuksilla paikka lastensa perheensä. Useimmiten hoitaja-mummuna on äidinäiti. Kiinassa on päiväkoteja, mutta niihin ei lapsia mielellään laiteta. Usein Pekingissä puistoissa näkee kun neljä isovanhempaa ulkoiluttaa ja hoitaa sitä yhtä ja ainoaa lastenlastaan. Mieluummin tietysti ihastelen sitä asetelmaa kuin sitä että tympääntyneen näköinen apulainen yrittää jollakin tavalla viihdyttää hoitolastaan. Olen ollut hoitamassa tyttäreni lapsia Sveit- sissä, Ranskassa, Yhdysvalloissa ja nyttemmin Kiinassa. Jaksan jatkuvasti ihastella muiden maiden koulusysteemejä. Miten aukottomasti on nivottu harrastukset koulun yhteyteen. Koulupäivän jälkeen lapset jäävät koululle urheilemaan, soittamaan, maalaamaan, näyttelemään tai harrastamaan tiedeaineita. Ei tarvita ylimääräisiä kuljetuksia. Selvästi myös vanhemmat osallistuvat lastensa koulun elämään ja harrastuksiin enemmän kuin meillä. Meillähän kaikki kuittaantuu sillä, että Pisa-tutkimuksista tulee hyvät tulokset. Aikuiset tuudittautuvat siihen että meillä on maailman paras koulu ja monille harrastukset hoituvat rahalla ja niillä joilla ei ole rahaa jää kaikki väliin. Poikkeuksena ovat lapsensa mahdolliselle urheilu-uralla antautuvat vanhemmat. NHL-miljoonat kiiluvat monen silmissä. Kansallisteatterin Omapohjassa Paula Salmisen näytelmässä 13 uponnutta vuotta kolmen sukupolven naiset elävät yhdessä, kunnes heistä keskimmäinen katoaa keskellä päivää. Kadonneen naisen äiti ja tytär elävät 13 vuotta epätietoisuudessa siitä mitä tyttärelle ja äidille on tapahtunut. Salla Taskisen ohjaamassa näytelmässä vyöryy elämä kaikkine ilmiöineen katsojan silmille, korville ja sieluun niin väkevästi, että harvoin olen kokenut moista. Vahvat naiset Kirstiina Halkola, Kristiina Halttu ja Marja Salo saavat sen aikaan pienin, mutta tehokkain keinoin. Kansallisteatteri on päättänyt kerätä siipiensä suojaan myös pienet teatterin ystävät. Olka Horilan kirjoittama ja ohjaaja Kuka on kaveri? luotsaa onnellisesti pienet katsojat pohtimaan miten pitää suhtautua toisiin ihmisiin ja ennen muuta kavereihinsa. Näytelmän juoni etenee sen mukaan mitä pienet katsojat päättävät. Näppärästi näyttelijät ottivat yleisön mukaan juonen kehittelyyn. Näytelmässä oli ainakin siinä esityksessä, missä olin mukana onnellinen loppu. Näin ei kaveri-kuvioissa oikeassa elämässä valitettavasti aina ole. Ei päiväkodissa, ei koulussa, ei työpaikalla, ei vanhusten talossa. Leena-Maija Tuominen
• 9.5.2012 9 Markkinat, demokratia ja hyvinvointivaltio Kaksi erilaista maailmankuvaa Björn Wahlroos, Markkinat ja demokratia. Loppu enemmistön tyrannialle. Otava.2012, 399 s. Päivi Uljas, Hyvinvointivaltion läpimurto, Imto. 2012, 377 s. KAKSI HYVIN ERILAISTA kirjaa. Björn "Nalle" Wahlroos on koonnut yhteen ajatelmansa taloustieteen professorina ja pankkimiehenä. Päivi Uljas puolestaan on kirjoittanut ay-liikkeen toimitsijan kokemuksiin perustuvan tohtorinväitöskirjansa suomalaisen yhteiskunnan murrosprosesista pienviljelyhegenomian rapautumisen, kansalaisliikehdinnän ja poliittisen murroksen keskinäisistä suhteista 1950-luvun loppuvuosina. Näiden kahden kirjoittajan tekstien vertailu kiinnostaa siksikin, että molemmat ammensivat poliittisen ideologiansa alkulähteet taistolaisopiskelijoiden opintokerhoissa 1960-70 lukujen vaihteessa. Björn tosin varsin nopeasti tuli toisenlaisiin aatoksiin tajutessaan, että Suomessa ei ole odotettavissa vallankumousta lähitulevaisuudessa eikä siksi omaa tulevaa uraa kannattanut rakentaa vasemmistolaisen poliittisen aktiviteetin varaan. Hän lähettikin SKP:n jäsenkirjansa Helsingin piiritoimistoon kohteliaan kirjeen saattamana ilmoittaen ajatusmaailmansa muuttuneen. Päivi sen sijaan jatkoi poliittista uraansa Tiedonantajaliikkeessä ja ay-toimitsijana, kunnes innostui jatkamaan opintojaan ja suorittamaan loppututkintonsa aina käsillä olevaan väitöskirjaan saakka. Kartanonherra Björn Wahlroos kertaa omistuksen ja erityisesti maanomistuksen historiaa Euroopan eri maissa. Björn loi omaisuuden pankkialalla. Rahaa hän sijoitti pankkiosakkeiden ohella ostamalla entisen kreivi Armfeltin kartanon Halikossa. Pankkimiehenä Wahlroos aloitti Suomen Yhdyspankissa ja perustamassaan Mandatum sijoituspankissa. Tästä ura urkeni ensin Sampo pankin ja sitten myös Nordean ja UPM:n hallitusten johtoon. Yliopistollinen ura alkoi Hankenin kansantaloustieteen professorina sekä luennoitsijana amerikkalaisissa yliopistoissa. Wahlroosin uraputki osoittaa, että mies on ollut sekä lahjakas ja aikaansaava liikemies, mutta myös onnellisten tähtien alla kasvanut. Pankki- ja liike-elämän kuvausten yhteydessä Wahlroos käsittelee myös valtion roolia ja vaikutusta markkinoiden vapaalle kehitykselle. Osansa hänen kritiikistä saavat keynesilainen valtion puuttuminen talouselämän sääntelyyn, vaikka myöntääkin sen tarpeellisuuden sodan oloissa. Hänen ihannevaltioideaa lähinnä lienee Amerikan Yhdysvallat, jonka demokratiaa ja markkinoiden vapautta hän jaksaa ylistää. Tosin sielläkin valtiovallan puuttuminen liikaa talouselämän sääntelyyn esim. Franklin D. Rooseveltin New Deal politiikan kaudella oli virhe Wahlroosin mielestä. Julkisuudessa on Wahlroosin demokratiaa ja varsinkin enemmistön valtaa koskevat huomautukset aiheuttaneet eniten kohua. Hänen katsotaan yksipuolisesti korostavan markkinoiden kaikkivoimaisuutta, jota enemmistödemokratian avulla pyritään kahlitsemaan. Enemmistön tyranniaksi hän nimittää mm. verouudistuksia, jotka tähtäävät veroprogression kiristämiseen siten, että rikkailta kerättäisiin nykyistä enemmän veroja. Samoin hän väittää, että palvelujen, kuten vanhusten hoidon, lasten päivähoiden, terveydenhoidon, koulutuksen ja jopa turvapalvelujen yksityistäminen olisi kannattavampaa ja joustavampaa kuin yhteiskunnan ­ valtion tai kuntien - järjestämät palvelut. Hänen mukaansa markkinat voivat taata paremmin toimivan hyvinvointivaltion. Hänen sympatiansa on selvästi hyvinvoivien puolella ja hän puolustaakin voimakkaasti rikkaiden taloudellisia ja muita etuja selittäen, että toisenlainen politiikka johtaisi vain "jaloilla äänestämiseen", jolloin pääomat siirtyvät toisiin maihin ja toisille aloille, joissa tuotot ovat suuremmat. Kun jotkut ovat jo ehdotelleet Wahlroosin kirjaa tietofinlandia ehdokkaaksi, panee Timo Harakka HS:ssa tällaiset ehdotukset matalaksi toteamalla, että kirjan tutkimustieto on vuosikymmenten takaa ja tuoreimmatkin lähteet populaareista tietopokkareista, joita liikemiehet ostavat lentokentiltä ja joissa faktat ja historia vedetään suoraksi yhden suuren idean todisteeksi. vat keskiössä. Murroskauden aikana ammattiyhdistysliikkeen itsetunto ja voima kasvoivat. Se heijastui myös poliittiseen liikkeeseen. Vasemmistopuolueet saivat enemmistön eduskuntaan vuoden 1958 vaaleissa. Ja vaikka tämä enemmistö ei pystynytkään hallitusyhteistyöhön sosialidemokraattien oikeiston nihkeän asenteen vuoksi, saavutettiin kuitenkin eduskuntatyössä merkittävää edistystä työ- ja sosiaalilaisäädännön alalla. Oikeiston pyrki pitämään yllä vain ns. yövartijavaltiota, joka hoitaisi välttämättömät maanpuolustuksen, poliisi- ja oikeusasiat, alkeiskoulu- ja perus- terveydenhoiden sekä köyhäinhoidon, joka viimemainittu oli perinteisesti kuntien vastuulla. Nämä tehtävät rahoitettiin verotuksella. Oikeisto vastusti sosiaalivaltion kehittämistä ja siten hyvinvointivaltioideaa. Se raivasi kuitenkin läpi työväenliikkeen ja maalaisliiton osan ns.k-linjan tuella. Sotien jälkeiseen kolmen suuren eduskuntaryhmän yhteistyöhön ei ollut mahdollisuutta. Siihen vaikutti ennen muuta sosdempuolueen asevelisiiven voimakas vastustus ja antipatia erityisesti Urho Kekkosta kohtaan. Demareita jurppi erityisesti presidentinvaalien 1956 yhden äänen tappio. Lieneekö yleislakon aloittaminen juuri uuden presidentin virkaanastujaispäivänä - ensimmäinen maaliskuuta ­ on tulkittavissa eräänlaisena protestimielialan ilmauksena. SDP:n ja maalaisliiton sisällä tapahtuneet muutokset 60-luvun alussa loivat tilanteen, jossa porvarillisten puolueiden ja yritysjohdon uudeksi strategiaksi muodostui konsensus, sopeuttaminen systeemiin sekä taitava kompromissien rakentaminen lähinnä työmarkkinajärjestöjen avulla. Päivi Uljaan johtopäätös on vastakkainen Wahlroosin näkemyksille hyvinvointivaltiosta. On mielenkiintoista, että EVA:n vuonna 2011 julkaiseman asennetutkimusraportin mukaan "kolme neljästä toteaa suomalaisen hyvinvointivaltion olevan aina hintansa arvoinen, vaikka sen ylläpito maksaakin paljon", ..."hyvinvointivaltio koetaan joksikin sellaiseksi, mitä ilman emme tule toimeen. Se on osa suomalaista identiteettiä. Se on suomalaisen yhteiskuntasopimuksen ydin ja jokaista poliittista ohjelmaa vähintään rivien välistä ohjaava voima. Se on myös turvaa antava vakuutus niin arjen kuin maailman epävarmuuksia vastaan". MÄTISMESSU su 27.5. klo 11 Mätisfestareiden juhlakentällä · Kolmen vartin keväinen kenttähartaus kaiken ikäisille · Tule mukaan ja liity suvivirren lauluun! · (Kannelmäen kirkossa ei messua 27.5.) PERHEMESSU su 13.5. klo 10 Kannelmä- en kirkossa. Kaisa Hirvonen, Sirkku Rintamäki, Kannelkellot. Kirkkokahvit ja -mehut, jonka jälkeen lapsi- ja nuorisokuoro KANNELKELLOJEN ÄITIENPÄIVÄKONSERTTI kirkossa klo 11.30. Tule äidin ja isoäidin kanssa kirkolle! HELATORSTAIN SANAJUMALANPALVELUS to 17.5. klo 10. Aili Raitavuo, Anne Myllylä, Lauletaan yhdessä ­lauluryhmä, Katri Mattila, huilu. KARTANOMESSU su 20.5. klo 12 Malminkartanon seurakuntakodilla. Virpi Koskinen, Kari Härkönen. Kirkkokahvit. KIRKON AVOIN AAMUPYSÄKKI ti 22.5. klo 9. Kannelmäen kirkon kappelissa ehtoollinen ja seurakuntasalissa aamiainen (1 e). KESÄILLAN MUSIIKKIA to 7.6. klo 18 Kannelmäen kirkossa. VALOA JA UNELMIA. Lauluyhtye Vox Secret: Taina Hirvonen, sopraano, Senja Korhonen, sopraano, Anne Lampela, mezzosopraano, Kari Tikkala, piano. LASTEN KESÄKURSSIT JA RETKET nevan seurakuntakodilla. Hinta 30 . · Näppärät näpit -kurssi 5­8-v. klo 9.30­12 Toimintakeskus Jennyssä. Hinta 20 . · Tanssi- ja liikuntakurssi 3­6-v. klo 10­12 ja 7­12-v. klo 13­15 Kannelmäen kirkolla, Nurkassa. Hinta 25 . 11.-15.6. · Kokkikurssi 7­12-v. klo 10­14 Malminkartanon seurakuntakodilla. Hinta 30 . · Puuhakurssi 7­12-v. klo 10-14 Kannelmäen kirkolla, Nurkassa. Hinta 30 . RETKET · Retki Tykkimäen huvipuistoon Kouvolaan ma 4.6. klo 10­19. Huom! Alle 10-v. vain aikuisen seurassa. Hinta 45 /hlö. · Retki Fazerin suklaatehtaalle Vantaalle ti 19.6. klo 10­12.30. Huom! Alle 10-v. vain aikuisen seurassa. Hinta 10 /hlö. TYTTÖJEN JA POIKIEN KESÄLEIRI 18.­20.6. Porkkalanniemessä. Mökkimajoitus. Leirille voivat osallistua ala-asteikäiset, leirimaksu 35 , sisaralennus myönnetään. Mukaan mahtuu 25 leiriläistä. Ilmoittautuminen alkaa 9.5. klo 16 sähköisesti nettisivuiltamme. Tervetuloa mukaan! Toivovat Kaija Aalto, Pekka Haanpää ja isoset. - Ilmoittautuminen sähköisesti 8.-16.5. nettisivuiltamme 4.­8.6. · Kokkikurssi 7­12-v. klo 10­14 Maunun- KANNELMÄEN SEURAKUNTA, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki Suuntana salomaat ONKO LÄHIMETSÄSI rakennusuhan alla? Luova tuho on päivän sana. Kaupunki laajenee ja muodostaa etäpesäkkeitä. Moottoriteiden suonitus kuljettaa työssäkävijöitä kaukaa, missä vain asuminen on halvempaa ja väljempää. Sotien jälkeen kaupunki loppui Tullinpuomille, mutta nyt huidellaan Lohjanharjulla. Kasvu on hurjaa. Metropoli piirtyy suunnittelijoiden pöydille ja kaupunki laajenee joka suuntaan ja tiivistyy entisestään. Kaupungistuminen etenee kuin juna. Onko tässä junassa jarrua ollenkaan? Mikä on eduksi kymmenen vuoden tähtäimellä, ei ole sitä välttämättä pidemmällä aikavälillä. Metsäluonto on uhanalaista kaikkialla. Suojelemalla pinta-alasta riittävä osuus voitaisiin ehkäistä luonnon köyhtyminen. Suomessa kuitenkin eteläosa maasta on pääosin jäänyt suojelun ulkopuolelle. Metsätalouskäytössäkin luontoarvoja voi kuitenkin säilyä, toisin kuin asuinalueita rakennettaessa. Uudenmaan laajat, yhtenäiset metsäalueet ovat toisistaan eristyneitä ja niitä on viimeisimmän arvion mukaan noin 18 % maakunnan pintaalasta. Kun niiden väliset metsäiset saarekkeet harvenevat, eläinten kulkureitit katkeavat. Esimerkiksi metsopopulaatiot ovat ehkä jo liian pieniä selviytyäkseen. Vantaan metsissä vielä 1980-luvulla soineet metsot ovat nyt jo kadonneet. Pääkaupunkiseudullakin humisee vielä honkia. Metsät muodostavat eräänlaisen viherkehän. Keskuspuisto ulottaa metsän kehältä Töölönlahdelle asti. Nämä metsät ovat suurelta osin jo luonnoltaan köyhtyneitä lievealueita. Kaupunkimetsillä on kuitenkin iso arvo monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden muodossa. Kaikkialta kuitenkin nakerretaan luonnonympäristön palasia intensiivisempään käyttöön. Olisi syytä ymmärtää, että lasku kadotetusta metsästä lankeaa uudestaan jokaisen sukupolven maksettavaksi. Se lasku on paljon suurempi kuin lyhyen aikavälin hyöty, joka tuhosta tänään saadaan. Päivi Uljas suomalaisen yhteiskunnan murros hyvinvointivaltioksi Tietolähteinään Päivillä ovat eduskunnan istuntojen, puolueiden ja ay-liikkeen johtoelinten pöytäkirjat, ajankohdan sanomalehdet ja muut julkaisut sekä laajaa kyselyja haastatteluaineisto, jotka elävöittävät omakohtaisilla kertomuksilla millaista oli elämä sotien jälkeisessä Suomessa elintarvike-, rakennusja metallityöläisillä. Haastattelu-, ja kyselylomakkeiden vastaukset osoittavat tilastollisen tosiasian, että valtaosalla työläisistä oli enemmän tai vähemmän selkeä maalaistausta. Useiden kotona ei ollut kuin pienehkö tontti, mutta eläimiä kanoja, sika, lampaita ja usein lehmäkin kuului talouteen takaamaan välttämättömimmän ravinnonsaannin. Rahat kauppatavaroiden, kuten kahvin, sokerin ja vaatteiden ostoon hankittiin sivutöillä metsänhakkuussa, rakennustöissä jne. Kaupungeihin työn perässä siirtyneet joutuivat totuttelemaan aivan toisenlaiseen elämänmuotoon. Kerrostaloissa asumiseen ja tehdastyössä työläiselämään totuttautuminen merkitsi myös rahan tarpeen kasvua. Näissä oloissa selkeät luokkaristiriidat työnantaja-kapitalistien ja palkkatyöläisten välillä korostuivat. Ammattiyhdistysliikkeestä muodostui työläisille tärkeä etujen puolustaja. Poliittisella kentällä kunnanvaltuustoissa, mutta erityisesti eduskunnassa ja hallituksessa nämä ristiriidat oli- Oikein tehty salomaiden valloitus tapahtuu reppu selässä patikoiden, ei puskutraktorilla. sitä periaatetta noudattaa 70 Tringa ry:n aktiivia, jotka tänä keväänä kartoittavat lintukantoja yhdellä Uudenmaan suurimmista saloista, Pohjan järviylängöllä. Juha Lindy Biologi Helsinki Oiva Björkbacka Lasten leikkikenttä vallattu autoille AUTOILIJAT OVAT VALLANNEET Kannelmäen Hanuripolku 4-6:n edessä sijaitsevan lasten peli- ja leikkikentän parkkipaikaksi autoilleen. Monet taloyhtiön asukkaat ovat valittaneet asiasta niin isännöitsijälle kuin kiinteistöä hallitsevalle vakuutusyhtiö Ilmarisellekin. - Lapset ja nuoret joutuvat nyt potkimaan palloa pienillä piha- ja katuosuuksilla, jolloin mm. ikkunat ovat vaarassa. Liikuntapaikka on tarkoitettu nimenomaan liikkumiseen eikä autojen pysäköintiin. Odotamme, että asiaan puututaan, asukkaat sanovat.
• 10 9.5.2012 Terveyspalveluja Bonusapteekkien kesätarjoukset voimassa 1.5.-30.6.2012. Tuotteet tarjoushintaan ja lisäksi S-Etukortilla Bonus. Varaudu kevään allergiakauteen. Neuvot saat apteekista. Elämän aloilta Juha Vuorinen (kuvassa vasemmalla) julkaisi 1998 pokkarin "Juoppohullun päiväkirja", missä Vuorisen sanojen mukaan on vähän itsekoettuakin sisältöä! Kirja on edelleenkin vuodesta toiseen myydyimpien pokkareiden listalla. Kun Juha Vuorinen ja Helsinki-filmi perustivat tuotantoyhtiön Dictator Films Oy:n, niin viime viikolla alkoi elokuvan teko yhtiön Herttoniemen studioilla. " Ei tietenkään kirjan 350 sivun tekstiä voida ottaa kokonaan mukaan filmin repliikeiksi, vaan kerrontaa on muokattu, mutta itse punainen lanka on sama", mainitsi ohjaaja/käsikirjoittaja Lauri Maijala (oikealla) ja jatkoi: "Katsojan täytyy muistaa, että kyseessä on komedia, mutta komediaan liittyy aina tragediaa. Eikä missään tapauksessa saa luulla filmin sanomaa alkoholismin ihannoimiseksi" Pääosissa ovat Joonas Saartamo (Juha Berginä) ja Krista Kosonen (Tiinana). Palkittuja aikaisemmin Jussilla ja Venlalla. Elokuva on Hesan Kallioon liittyvä kasvutarina ja rakkauskertomus. Ensi-ilta on 28.12.2012. Blogi on osoitteessa: www.facebook. com/juoppiselokuva peenkasvu, perinteisen karjanhoidon väheneminen, etc ovat syitä. Olemassa oleva Ex situ-suojelu kertoo lajista sen, että voidaan myös turvata kasvin säilymistä muualla kuin alkuperäisessä elinympäristössä. Vaihtoehtoja ovat siementen ja solukoiden säilyttämistä kylmässä tai harjoittaa kasvatus kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuvassamme teoksen osaavia kirjoittajia: tutkija Terhi Ryttäri ja toisessa kuvassa luonnont. keskusmuseonjohtaja Marko Hyvärinen. Muita kirjoittajia on vielä 34 kpl. Lisätietoja www.tammi.fi tamiskoulutuksessa, mutta samalla se avaa saavutusten salaisuudet kaikille johtamisesta kiinnostuneille. Oli sitten työkenttänä urheilu tai yrityselämä. Kuvassamme vasemmalla Jalonen ja oikealla Lampi. * Pääsiäisen aikaan neljänä päivänä oli Helsingin Messukeskuksessa suurnäyttely Finnish Hot Rod Assosication:n [FHRA] American Car Show. Eli amerikkalaisten autojen esittely ikään katsomatta! Kävijöitä oli ainakin 75 000. Tuo puuhakas isäntäkerho on perustettu jo 1972 ja tämä oli kerhon 35. näyttely. Ensimmäinen kerta oli 1978 Tikkurilan jäähallissa. Näyttely oli jaettu neljään suurhalliin, joissa "American Car Show´lla" oli kolme erillistä aihetta. Näissä keskityttiin jenkkiautoihin, siis siipiautot ja poniautot, muskelit, customit, rodit, you name it! Kerhon "Tuning Car Show"keskittyi toiseen valtavirtaan Tuningiin, missä eurooppalaiset ja japanilaiset autot olivat etusijalla. Tuning-genre´eheen kuuluivat stereot, levikkeet, turbot ja tietysti Drifting. PERHEASIOISTA kiinnostuneille on tullut antoisa kirja sosiaalityön professorin Maritta Törrösen kirjoittamana. "Ei ole oikeastaan olemassakaan normaalia, keskivertoperhettä", toteaa prof. Törrönen, "vaan on olemassa erilaisia perheitä, joilla on olemassa erilaisia keinoja arjesta selviytymiseen". Ja jatkaa: Erilaisista perhetyypeistä parhaiten näyttävät selviävän ne, joissa kotityöt jaetaan joustavasti ja joilla on tukijoukkoja käytettävänään. Puolisoiden keskinäinen ymmärrys on tärkeä osa-alue. Parisuhteen on toimittava! Törrösellä on taustaa ja tietoa puhua juuri näin uudessa kirjassaan: Onni on joka päivä. Lapsiperheen arjen valot ja varjot". (Gaudeamus kustannus, minkä on julkistanut Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten Kuntoutussäätiö). Julkaisun aineisto on kerätty osana Varhaisen vastuunoton kehittämishanketta jo 2000-luvun alkupuolella. Myös Raha-automaattiyhdistys on tukenut e.m. toimintaa. - Hankkeen tarkoituksena oli kehittää alueellista tukitoimintaa lapsiperheille: tarjota palveluita riittävän varhain tukemaan lapsen ja vanhemman hyvinvointia. Usealla paikkakunnalla toiminta on jatkunut hankkeen päättymisen jälkeenkin ja tarvetta olisi edelleenkin, erityisesti päiväkodeissa luonnehti Törrönen. Maritta Törrösen kuvaustapa on eloisa ja kirja antaa luettavaa kenelle tahansa perheasioista kiinnostuneille! Kuvatoimituksemme: Janne Pekkala ja Pentti Runstén. Apteekki Isokannel HYVÄN OLON MAAILMA Kannelmäen kauppakeskus/Prisma 2. krs., ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18 puh. 4778010 PÄÄ-ASIAA! Tyyli on tukassa! alk. 20,- LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita Jukka Jalonen on kyllä tunnettu huippu-urheilijana sekä ammattitaitoisena jääkiekon päävalmentajana, mutta juuri julkistettu DOCENDON kirja "MENESTYKSEN PELIKIRJA" esittelee Jalosen aivan toisessa roolissa. Mikä kylläkin sivuaa urheilutyön johtajuutta. Toisena teoksen kirjoittajana on espoolainen yhteiskuntatieteilijä Ilkka Lampi, jolla on pitkä tutkijain kokemus suomalaisen työnjohtamisesta. Näkyvästi Lampi on kylläkin ollut yhteiskuntaelämässä, sillä Lampi on Kauppalehden pääkirjoitustoimittaja sekä muutoinkin tunnettu talousjournalisti. Eikä urheiluelämä ole millään lailla vierasta Ilkka Lammelle. Jos 'Menestyksen pelikirja' alkaakin kattavasti johdatuksella urheiluun ja siihen, kuinka hyvä joukkuepeli on ehdoton edellytys menestymiselle, niin piankin siirrytään työelämään, missä pätevät samat säännöt kunnon tulosten saavuttamiseksi. Molemmat kirjoittajat tuovat lukuisin esimerkein näytön, miten hyvä johtaminen nostaa ihmisestä työelämässä parhaat puolet sekä miten motivoitunut ja luottavainen ihminen yltää huippusaavutuksiin. Nythän se tuli sanotuksi: vellosten käsikirja sopii hyödynnettäväksi missä tahansa joh- ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 alminkartanon ammaslääkärit hammaslääkärille jo tänään Ajanvaraus (09) 539 938 Puustellinpolku 5 www.malminkartanonhammas.fi Jonottamatta Suomen ympäristökeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo kertoivat 16.4, mistä kuka tahansa voi tuntea uhanalaisen kasvin. Ja mitä voidaan tehdä asian hyväksi! Opasteena on kokonainen värikuvakirja nimeltään "Suomen uhanalaiset kasvit" (sivuja 384). Hyvä tietopaketti luonnon ystävälle, sillä Suomessa on juuri nyt 197 uhanalaista kasvilajia. Teos kertoo uhkasyyt, miten toimia kasvien säilymiseksi, yms. Eräinä esimerkkeinä ovat perinneympäristön hoito, pensaikkojen raivaus tai kokonaan niittäminen, jne. Kirjassa on viitteinä tietokartat ja näistä selviää nykytilanne. Yksi varma tieto on: Uhanalaisuus johtuu ihmisestä! Aluerakentaminen, rantojen um- Näyttelyssä koko joukko muistoja menneiltä ajoilta. Tässä Mika Santalan alkuvuodesta USAsta ostama Essex Super Six 1929. Moottori on 5.7 litrainen ja vain alumiinivanteet ovat nykyaikaa. Tämä 83 vuoden takainen auto toi heti mieleen Ohukais- ja Paksukais-elokuvat, sillä näitä vilisi tuolloisissa komedioissa. Suomessakin oli useita tällaisia "urheilumalleja" 1930-luvulla, joissa takaluukusta sai kahden hengen avo-osaston! Pekka Vanhala KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 · LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN Lenkkiteatterin Malminkartanopäivä lauantaina 12.5. klo 12­22 MALMINKARTANOPÄIVÄN virallinen avajaisosuus vietetään aukiolla kirjaston edessä klo 12.00-12.30. Avajaisten tarkoituksena on juhlistaa uuden ilmeen saanutta Malminkartanon aukiota sekä potkaista koko tapahtuma riehakkaasti käyntiin. Päivän ohjelma jatkuu aukiolla sekä alueen toimijoiden toimipisteissä iltaan saakka. Pääsymaksuttomassa kaikenikäisille suunnatussa tapahtumassa on tarjolla teatteria, elokuvia, musiikkia, ruokaa, ryhmäliikuntaa ja mölkynheittoa. Avoinna on myös Lenkkiteatterin tarinateltta, jossa alueen asukkaiden on mahdollista kertoa tarinoita ja muistoja Malminkartanosta. Tarinat taltioidaan videokuvaamalla ja niitä voidaan käyttää osana Minun Malminkartanostani - Meidän Malminkartanoksi -yhteisöteatterihankkeesta tehtävää dokumenttia. Päivän aikana nähdään myös Lenkkiteatterin nuorten ryhmän teatteriesitys "Ankka ja tietsän salaisuus - päräyttävää jorinaa Malminkartanosta!". Pikomalan retkeilijöiden ohjaamat sauvakävelylenkit kuljettavat osallistujat ohjelmapaikoista toisiin. Ne starttaavat kirjaston edestä klo 12.30 ja 14.30. Lenkille voi osallistua kuka tahansa kuntotasosta riippumatta. Kumppanuustalo Horisontissa on esillä valokuvanäyttely ja tarjolla kansainvälistä ruokaa. Nuorisotalon pihalla voi osallistua pihan elävöittämiseen katuliiduin ja suunnata sieltä Asukastalo Renkiin äitienpäiväkahveille. Päivän päättää klo HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen · paikkaukset · juurihoidot · hammaskiven poisto · protetiikka · pienkirurgia Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) P. (09) 566 0981 20.00-22.30 Lenkkiteatterin yllätykselliset iltamat "Pakka räjähti römpsyli nyrjähti!" Lenkkiteatterin maksuttomiin esityksiin paikkavaraukset osoitteesta: liput@lenkkiteatteri.fi Lisätiedot: Malminkartanopäivän pj. Maria Hyökyvaara 040­7244 003 Lenkkiteatterin tuottaja Jenni Sainio 045­323 0042
• 9.5.2012 11 Rikospoliisi ei laula H Fyrkat sinne minne ne kuuluu! elsingissä poliitikoista koostuva kaupunginhallitus päätti juhlavuoden kunniaksi panostaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn 10 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on, että jokainen peruskoulunsa päättänyt nuori tavoitetaan ja hänelle annetaan ohjausta tulevaisuuden suunnitteluun. Samaan aikaan Työ- ja Elinkeinoministeriössä on saatu valmiiksi nuorten yhteiskuntatakuun peruskivenmuuraus, joka siis tähtää siihen, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työharjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Äkkiseltään voisi olettaa, että mitäs tässä stressaamaan, yhteiskunta hoitaa tämänkin asian. Valitettavasti todellisuus on karumpaa. Erilaisten selvitysten mukaan Suomessa on jo nyt liki 40000 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa alle 29-vuotiasta nuorta, joilla on koulutuspohjana pelkkä perusopetus. Joukossa on ihmisiä jotka eivät ole tehneet päivääkään töitä, ainakaan verokortille. Voidaan vain kuvitella kuinka korkea kynnys Tokoinrannassa tai Sitratorilla keppanaa vuosia litkineen yhteiskuntatakuusta tietämättömän jannun on edes miettiä koulunkäyntiä - puhumattakaan että lähtisi opiskelemaan. Työnsaantijonossakin nämä tuppaavat olemaan hännänpitäjinä, jos nyt ylipäätänsä työperäinen hiki kaikkia edes kiinnostaa. Oman taustansa asialle tuo Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvitys, jonka mukaan pelkän peruskoulun varassa oleville kertyy 25 kertaa enemmän väkivaltarikoksia kuin esimerkiksi lukion käyneille. Omaisuusrikoksissa peruskoulupohjaisilla rikosten määrä on jopa yli 200-kertainen. Puhutaan siis mittaamattomasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, jota ei ratkaista yhdellä eikä edes kymmenellä Walkers-yökahvilabussilla. Helsingissäkin joka vuosi 400-500 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa, eli liittyvät niiden 40000 tuhannen joukkoon, joista osa on elänyt vuosia erilaisten yhteiskunnan antamien tukien varassa. Jokainen vähänkään syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa tekemisissä ollut tietää, että yhdenkin eksyneen nuoren saattaminen yhteiskuntaan mukaan on kovan työn takana. Jo pelkästään tältä pohjalta Helsingin 10 miljoonalla eurolla pitäisi palkata toista sataa uutta nuoriso- ja sosiaalityöntekijää, jotka käytännössä olisivat apua tarvitseville nuorille ja varhaisaikuisille kahdenvälisiä juttutuokioita tarjoavia isoveljiä ja -siskoja sekä tarvittaessa vaikka isiä ja äitejä, mikäli kotoa tällaiset roolit puuttuvat. On valitettavaa huomata, että liian usein poliitikkojen hyvässä uskossa myöntämät korvamerkityt rahat jäävät valumatta virkamieskoneistossa sinne, missä niille olisi kaikkein eniten käyttöä ­ ruohonjuuritasolle, jossa varsinainen työ tehdään. Koskee muuten myös poliisihallintoa. Tässä maassa on tehty vino pino erilaisia visioita, strategioita ja toimenpideohjelmia, jotka ovat hautautunet pöytälaatikoihin. On kiintoisaa nähdä mihin nämä Helsingissä syrjäytymisen ehkäisyyn tarkoitetut miljoonat eurot tulevatkaan hupenemaan. Voitte olla varma, että perään kysellään. Tomi Sevander kaupunginvaltuuston varajäsen rakennuslautakunnan vpj (sd) poliisi - rikostutkija Väritulosteet, kopiot, valokuvasuurennokset, julisteet A5-A2 koossa Tanotorven toimituksesta Pyydä tarjous tai tule käymään! P. 010 320 6661 tanotorvi@eepinen.fi Eepinen Oy Klaneettitie 11, 000420 Helsinki Toimisto avoinna ark. 9.00-16.00 Voit lähettää aineiston joko sähköisesti tai tuoda alkuperäisen skannattavaksi. VALOKOPIOT ODOTTAESSA. Korjaamme ja retusoimme myös revenneitä ja vahingoittuneita valokuvia. KONALAN RENGAS OY TALVIRENKAAT POISTOHINNOIN! Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum. LEVYPYÖRÄT, ASENNUKSET, TASAPAINOITUKSET NOPEASTI Nuta ja darts VIIME SYKSYSTÄ lähtien paikallisen Kannel Tikka ry:n darts-kerholaiset ovat ohjastaneet seudun nuoria englantilaisen pubitikan parissa Kanneltalon Nuorisotilan salissa. Lajia on maastoutettu sinne, missä nuoret ovat. Lähtökohtana on, että darts on matikkapäätä kehittävä, keskittymistä ja sääntöjen noudattamista vaativa herrasmieslaji yhtä lailla kuten biljardi tai golf. Lähes jokaviikkoiset treenit ovat poikineet kerta kerralta parempia tuloksia ja yhteistyö on vakiintunut siinä määrin, että Nutalle on saatu omat harjoitteluvälineet. Luotsaamista tikkakerhon puolesta jatketaan kesän jälkeen, kun tila avaa ovensa uuteen syksyyn. Kerhon kotipesän, Kannel Krouvin kanssa on myös sovittu yhteistyöstä nuorten kanssa ja heidän harjoitteluaikansa pyritään sovittamaan rauhalliseen ajankohtaan, esim. lauantai-iltapäivään pariksi tunniksi. Asiasta tulee nuorten mukana kotiin tiedote, jossa toiminnasta kerrotaan tarkemmin yhteystiedoin. Kirsi Mannermaa pj Kannel Tikka ry TERVETULOA ÄITIENPÄIVÄOSTOKSILLE! Kannelmäen ostarilla huomenna torstaina satoja erilaisia taskullisia housuja, hameita, capreja, farkkuja sekä ihania puseroita äideille ja mummoille. Hankasuontie 4, puh. 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14 SIRPAN KOTIKUTOMO Orimattila PALVELUKSESSANNE Kehystämme maalaukset, graafiset työt, akvarellit, käsityöt ym. Laaja kehysmallisto. Aino Acktén tie 2, p. 587 6720 Pohjois-Haaga Avoinna ma-to 10.00-17.00, pe 10.00-14.00 TL-Monitoimi Palveluita tarpeittenne mukaan... HAAGAN KEHYS Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Hammashoitoa ja erikoishammaslääkäripalveluja Kannelmäessä 24 vuotta Jari Ahlberg dos, EHL protetiikka ja purentafysiologia Jari Laitinen EHL suukirurgia, implanttikirurgia Birit Keva, yleishammaslääkäri Jaakko Partanen, yleishammaslääkäri Tuire Laitinen, suuhygienisti Sari Vuorinen, suuhygienisti - asiointipalvelua - lähettipalvelua - toimituspalvelua - pientavarakuljetusta - avustajapalvelua ym. Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki p. (09) 436 6390 044 2010618 WWW.TLMONITOIMI.FI Vastaukset tusina-aivoille Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute 1. Suunsoittaja, tyhjänpuhuja 2. Lyödä koholyönti 3. Oksennus 4. Asia, juttu, temppu 5. Johtaja, esimies 6. Suuri, kova, kauhea 7. Piippu 8. Kommunisti 9. Kaulus 10.Vahva, roteva 11.Vanha ihminen 12.Viinapullo Tanotorvi Facebookissa! Osallistu ja vaikuta!
• Evan Toukotarjous Varaa aikasi heti! VÄRIPAKETIN OSTAJALLE 2.VÄRI TAI AURINKORAIDAT VELOITUKSETTA! Meiltä nyt myös kesähiuksia hellivät ColorGloss-kiiltosävytteet ja lämpöhoidot! A UUTTA L Eva Povenius RAVINTO SÄ! PALLOGRILLIS 044-302 6178 Klaneettitie 4, Kannelmäki · Kampaamo puh. 045 896 6666 ProHius TERVETULOA SYÖMÄÄN UUDELLE TERASSILLEMME! Kysy napostelumenuamme! Pallogrilli mukana Mätäjoki Festivaaleilla sunnuntaina 27.5. Mätisfestarin vip-liput myynnissä Ravintola Pallogrillissä NYT! Lippu sisältää: · Kolme KOFF-juoma lipuketta · Jälkiruokapöytä ja kahvi · Runsas buffet pöytä · Parhaat paikat aivan lavan tuntumasta Hierovat hyppyset Hieroja/urheiluhieroja Lipun hinta 40 Pekka Airikka Puh. 0440-894 342 www.hierovathyppyset.fi Klaneettitie 4, 00420 Helsinki Asunnonvaihtoaikeita? ONNISTUNUT ASUNTOKAUPPA TUNTUU SUUNNILLEEN TÄLTÄ. Kukaan ei välitä niin kuin me. Kiinteistömaailma Kannelmäki Kaarelan Kodit Oy Prisma, Kantelettarentie 1 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Konala Ristikko, Ajomiehentie 1 00390 Helsinki Puh. 010 622 4500 ristikko@kiinteistomaailma.fi Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 /puh + 0,059 /min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 + 0,169 /min. Maire Alenius 050 366 9136 Tuija Nylander 050 554 9977 Virve Rannela 050 412 9392 Mervi Hämäläinen 050 361 5959 Rainer Lindström 050 380 9930 Tommi Näsiaho 050 468 2808 Johan Fock 050 409 5700 Pekka Korhonen 050 401 8778 Seija Lammi 044 731 6000 Markku Johansson 0500 405 511 Tuomas Hinkkuri 040 565 2755 Anneli Pesonen 050 369 4488 Päivi Riihimäki 050 591 7777 Päivi Forsberg 050 514 3012 Tauno Mustisto 050 564 3388 Heikki Liinpää 050 593 7777 Keijo Kouva 050 401 8112 Susanna Arnall 050 595 2625 Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 + 4, % velattomasta kauppahinnasta palkkio 2 00 www.kiinteistomaailma.fi