• KOKOUS TALISSA! Ilmainen parkki, tasokas sauna, ilmainen kabinetti, jos ruokaillaan. EWS PESULAPALVELU Kannelmäen edullisimmat hinnat! Pyydä tarjous! puh. 251 444 22, 251 444 30 talicafe@bowling.fi MATO T PESUUN! Kuljetus sisältyy hintaan kun mattoja on vähintään 3 kpl ! 100 % Suomala ista laa tu työtä tyytyv äisyys tak uulla PESULAP ALVE L UT M ATTO PES UT KO RJ AUSOMPE L UT SUUTARIP ALVE LUT KULJE TUSP ALV EL U www.bowling.fi EWS PESULAPALVELU Vanhaistentie 3 avoinna 9.30 - 18 la 10 - 14 puh. 09 27093190 e-mail: ews@co.inet.fi www.ewshelsinki.fi AVO IN N A K ES KOK O ÄN ! No 6 11.6.2008 · 44 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Jari-Pekka Vink nappasi 3,5 kiloisen hauen Mätisfestareilla. Huh! Mikä hauki Veikko Lehtosalo löysi kivikauden Kaarelasta vuonna 1961 Uimaan oppiminen on tärkeätä jo lapsena
• Kesän helpoin matonpesu Autolla suoraan takaovelle. p. 563 1545, ma­pe, la 10­17 www.mattolaituri.info ja vaivattomin 7
• 4 11.6.2008 Tietoa ja Taitoa kirjastossa PERJANTAINA 16.5 avautui Kannelmäen kirjastossa näyttely, jossa esitellään Kannelmäen peruskoululaisten 6.-luokkalaisten pienoismalleja ja julisteita. Näyttely liittyy ensimmäistä kertaa järjestettyyn kurssiin, joka toteutettiin luokanopettajien ja aineenopettajien välisenä yhteistyönä. Kurssilla yhdistyivät tietäminen ja taitaminen, kun maantiedon ja historian aiheita käsiteltiin taito ­ja taideaineiden keinoilla. Oppilaat jakautuivat ryhmiin ja saivat aiheen, joka liittyi opetussuunnitelman mukaisesti Australiaan, Oseaniaan tai Suomen historiaan. Alkuvaiheessa vierailimme museoissa, kirjastossa sekä haimme tietoa internetistä. Kootun aineiston pohjalta tehtiin ensin ryhmissä juliste ja sen jälkeen pienoismalli, joka kuvaa kuvitteellisen perheen asuinpaikkaa kyseisessä maassa tai ajankohtana. Näyttely on myös opetuksellisesti tärkeä osa kurssia, koska ideana on, että oppilaat oppivat toisiltaan tarkastelemalla toistensa Pajamäki 50-vuotias asuinalue Eräs Helsingin vanhimpia "naapurilähiöitä" on tulossa puolen vuosisadan ikään. N töitä ja kirjoittamalla niistä. Juhlallisiin avajaisiin oli kutsuttu itseoikeutetusti 6.-luokkalaiset oppilaat sekä vanhemmat ja opettajat. Rehtori piti puheen, koulumme oppilas esitti musiikkiesityksen ja nautimme virvokkeita. Avajaiset ovat kurssin päätös ja ehkä osaltaan siivittävät oppilaiden koulu-uran jatkumista omassa koulussa Kannelmäessä. Kurssilla oppilaat saivat tuntumaa koulussamme tarjottavaan muotoilukasvatuksen valinnaisaineeseen, jossa taito- ja taideaineet ovat keskeisessä osassa. ukkumalähiöksi aktiivisessa Pajamäessä viettiin sen ensimmäisen taloyhtiön 50-vuotispäiviä 29.5. Pajamäen rakennustyöt ja lähiösuunnittelu aloitettiin juuri näistä rakennuksista, jotka ovat säilyttäneet alkuperäisen ilmeensä ja jopa joitain tällöin sinne muuttaneita asukkaitaan. Pajamäentie 1, 3 ja 5 taloyhtiö pääsi asuinvalmiuteen kevääl- Taloyhtiön alkuperäisiä asukkaita laulun huumassa Pajamäki Duon swengin tahtiin lä 1958. Taloyhtiön suunniteltiin erityisesti asuintaloksi sotaveteraaneille, joita taloyhtiössä onkin asunut aina viimepäiviin asti. Edellytyksenä asuntoon pääsemiselle että, oli aviossa, vähintään kaksi lasta sekä sotaveteraanin status.: kertoi taloyhtiön seniori ja alkuperäinen asukas herra Walli. Paikalle saapuneista yli sadasta taloyhtiön asukkaasta useat olivat viettäneet lapsuutensa näillä pihoilla. Tapaamiset ja tunnelmat vaihtelivat hurjista muisteloista aina Duo Pajamäen virittämiin yhteislauluihin asti, jotka siivittivät ajatukset takaisin 50- vuoden taakse. Mustarastas pesii Kaarelantien parvekkeella ANNELI SUOHEIMON parvekkeella Kaarelantie 97:ssä on jo toinen mustarastaspesue hautumassa. Ensimmäiset poikaset lensivät pois äitienpäivänä. Lintu on tehnyt poikaset jo kolmena kesänä peräkkäin ja kahtena kesänä on tullut kolme pesuetta. Pajamäkiseura toi terveydyksen ja onnittelut merkkipäivän johdosta puheenjohtajansa Jyrki Hutrin välityksellä Anneli Willman Tanotorven lukijat seilasivat Porvooseen KAARELAN ELÄKELÄISET RY ja Tanotorvi järjestivät lehden lukijamatkan Porvooseen 20.5. Retkeläiset vietiin lähes ovelta ovelle, kun heillä oli mahdollisuus nousta bussiin jo Kannelmäestä ja linjuri kuljetti Kauppatorin satamaan, melkein J.L. Runebergin reelingin viereen. Matkalla oli kolmisenkymmentä osanottajaa. Lounaaksi nautittiin makoisaa lohikeittoa. Myös sää suosi ja tarina virisi. Hienot merimaisemat ihastuttivat ja perillä Porvoossa ihmiset kävivät katselemassa paitsi Vanhaa kaupunkia myös monia muita nähtävyyksiä. Porvoon kirkko oli vielä palon jäljiltä remontissa, joten sisään ei päästy, mutta ulkoa päin saattoi havaita mm. taidokkaasti tehdyn kolmikerroksisen paanukaton, joka oli varmasti vienyt runsaasti työtunteja. Hieno retki. Syksyllä mietitään jälleen uutta kohdetta, sillä selvääkin selvempää on, että matkustaminen avartaa vielä eläkkeelläkin. Sotiemme veteraani Walli muisteli taloyhtiön alkuvaiheita nuorien sukupolvien kuunnellessa tarkkaavaisesti Matkan jälkeen ryhmityttiin yhteiseen potrettiin J.L. Runebergin eteen. PARTURI-KAMPAAMOJA KOSMETOLOGIPALVELUT Käytössämme nyt maailman eniten kysytty ammatillinen ihonhoitosarja: Dermalogica Ihoterapeutti Sky-kosmetologi Tarja Kallio Rakennekynnet ­ sokeroinnit Jenny Makkonen Tervetuloa! Ajanvaraukset
• 11.6.2008 5 Kesäauto blues vastaavana valmisteta. Kartanonkosken miljöössä Opelini pääsee oikeuksiinsa, naapurikin hymyili minulle velmulla naamallaan - en osannut tulkita hävettikö häntä pitää omaa Mazdaansa viereisessä parkkiruudussa? Meinasin vielä pelotella että "varo, ruoste voi tarttua" mutta tyydyin hymyilemään takaisin. Ympäristön paine tuntuu täällä puutarhakaupungissa erityisen kovalta - minä olen suhteellisen korkean statuksen paikassa epämääräinen toisinajattelija, jolle tärkeää on liike, ei päämäärä. Koskaan ei näet voi olla varma saavutanko Astralla päämäärääni. Hagelstamintietä hallitsevat Mersut ja city-maasturit. Huvittavaa on että minä liikun ihan samoilla Suomen teillä kuin vaikka 60 000 euroa maksava Audi. Minun ei vain tarvitse varoa klommoja tai naarmuja, vaikka varovainen olenkin. Vanhat bonuksetkin olivat vielä voimassa - eli sain vakuutuksen aika huokeaksi, mutta en saanut hinauspalvelua vakuutuksen kautta - virkailija osoitti epäluuloisuutensa mutta saa sen anteeksi Tarkoitus olisi saada auto katsastettua kesäkuun kymmenenteen mennessä, ja sitten ajaa niin kauan kuin kestävyyttä riittää. Ensi viikolla ajan auton maaseudun rauhaan, vaihdan öljyt ja hinkkaan ruosteet pois. Lisäksi muutama reikä paikataan legendaarisesti pellinpaloin, popniitein ja erilaisin massoin. Autoni liikuttaa massoja - ainakin kyljissään ja pohjassaan! Tattarisuo kutsuu myös lähipäivinä, oven lukkoon pitää saada uusi mekanismi ja taakse uusi hattuhylly. Lisäksi ajattelin hangata röökin savun pois penkeistä, katosta ja pinnoilta. Kävin äsken Tuupakan Motonetissa ostamassa kiintoavaimia, prikkoja, roudarin teippiä ja muuta rekvisiittaa millä auto pysyy liitoksissaan. Yllättäen tiskin takana seisoi tuttu mies - jonka myös olen tavannut viimeksi vuonna 1998. Vanha ystäväni Mika kertoi olleensa Motonetissa duunissa jo neljä vuotta. Muistelimme oitis menneitä ja totesimme ettemme ole muuttuneet. Vaikka kyseessä olivat aika muodolliset kohteliaisuudet niin kuitenkin. Ilman Astran ostamista en olisi tavannut tuota hyvää vanhan liiton jätkää välttämättä koskaan! Lupasin pistäytyä uudelleen, kahvin merkeissä. Autoilu yhdistää ihmisiä. Hieman hirvittää tuleva kesä toivon auton kestävän ja kuljettavan minua ja minulle tärkeitä ihmisiä Suomen suven uumeniin ja turvallisesti takaisin kotiin. Kun pamautin auton minulle myyneelle lääkintävahtimestari Timolle kaksisataa euroa käteen hän hymyili ja sanoi: "Huolettomia kilometrejä, ota tämä Teemu elämyksenä!" Katsotaan mitä tuleman pitää... Vas. ylipormestari Jussi Pajunen, suunnittelija Mikko Koivistoinen ja Malminkartanon asukasyhdistyksen puheenjohtaja Erik Haggren. Ylipormestarin asukasilta Malminkartanossa A pollon yhteiskoulun juhlasalissa oli 13.5. tuvan täydeltä aktiivisia asukkaita tenttaamassa paikalle kiitettävän runsaslukuisesti saapuneita kaupungin johtavia virkamiehiä aluetta koskevista asioista. Eri hallinnonalojen edustajat vastasivat kysymyksiin parhaansa mukaan tässä Malminkartanon asukasyhdistyksen ja Helsingin kaupungin viestinnän yhteistoimin järjestämässä tilaisuudessa. Rehtori Hannu Karvosen avattua tilaisuuden johti keskustelua ylipormestari Jussi Pajunen periaatteella "Kaikkiin kysymyksiin vastataan heti, jos ei nyt osata, välitetään vastaus jokaiselle myöhemmin asukasyhdistyksen kautta". Ketään siis ei jätetty vastausta vaille. Malminkartanon asukasyhdistyksen kysymykseen alueen suunnittelusta vastasi kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Tuomas Rajajärvi. Hän korosti, kuten myös myöhemmissä puheenvuoroissaan ylipormestarikin, yhteistyön merkitystä erityisenti kuntarajat ylittäen ns. Kuninkaankolmion alueen suunnittelussa. Tähän kuuluvat Helsingistä Honkasuo ja Kuninkaantammi, Vantaalta Kaivoksela ja Kilterinmäki sekä Espoosta Uusimäki ja Painiitty. Alueelle pyritään satsaamaan erityisesti pientalorakentamiseen muun rakentamisen ohella. Kuninkaankolmion alueen suunnitteluun pyritään saamaan yhteinen projektiryhmä. Rajajärvi totesi, sattuneesta syystä, Malminkartanon olevan kaavallisesti jo liki valmis. Ulkoliikuntapaikoista kysyttäessä hän totesi Mätäjoen Malminkartanon puolella olevan toteutumattoman valmiin kaavan urheilukenttää varten. Liikennesuunnitelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen kertoi, että Kehä II tuskin toteutuu Hämeenlinnanväylälle asti ennen vuotta 2020. Sensijaan kehärata olisi valmis vuoteen 2014 mennessä, uusia junanvaunujakin on tulossa. Kuninkaankolmiosta Tuomas Ra- jajärvi vielä totesi, että se antanee lisämahdollisuuksia elinkeinoelämän kehittämiseen. Asukkailla oli huolena liikennekurin viimeaikainen höltyminen ja holtittoman ajotavan lisääntyminen. Kartanonkaarella ajetaan ylinopeutta, haluttaisiin hidasteita, joita virasto ei kuitenkaan bussireiteille suosi. Valvontaa pitää yleisön mielestä lisätä. Liikuntapaikkoja on asukkaiden mielestä liian vähän, varsinkin ulkoliikuntapaikat syys-, kevät- ja talvisaikaan ovat olemattomat. Lunta ei juurikaan enää ole hiihdon harrastamiseksi, eikä viime vuosina luonnonjäitäkään ole ollut säänmuutoksesta johtuen kuin aivan viikon parin ajan. Paljon puhutaan lasten ja nuorten huonontuneesta peruskunnosta, mutta eivät kaikki pääse tai haluakaan mennä mukaan säännölliseen urheiluseuratoimintaan, missä kyllä kuntopuoli tulee hoidetuksi. Vapaata ulkoliikuntaa ei pysty harrastamaan ilman olosuhteita. Paikalliset koulut esimerkiksi eivät viime vuosina ole juurikaan kyenneet toteuttamaan liikuntasuunnitelmiaan mitä luisteluun ja hiihtoon tulee. Kaupunginosassa toimii kuitenkin seitsemän koulua, joissa on 2300 oppilasta. Olisikin mitä tärkeintä saada tekojäärata Kannelmäen nykyisen urheilukentän paikalle, jolloin sen käyttöaste kasvaisi räjähdysmäisesti. Kentällä on jo valmiina hyvät pukusuoja- sekä huoltotilat, mainiot valot, ja vielä erillinen kaukalokin, joiden nykyinen yhteishinta uutena lienee ainakin viisi miljoonaa euroa. Kova satsaus, kun se on suuren osan vuotta tyhjän panttina. Puheet siitä, ettei tekojäätä muka voi rakentaa tuolle paikalle, voidaan sivuuttaa jonninjoutavina. Onhan kyetty Mätäjoen ja kentän väliin rakentamaan kerrostalojakin. Ja kyetäänhän Rautatientorillekin joka talvi kan- tamaan tekojää ja kuljettamaan se keväällä pois. Kannelmäen kentän ympäristössä asuu nykyisin kahden kilometrin säteellä noin 30000 ihmistä. Sisäliikuntatiloja on onneksi kohtuullisesti käytettävissä. Valitettavasti liikuntaviraston osastopäällikkö Petteri Huurre ei kuitenkaan voinut luvata toistaiseksi parannusta ulkoliikuntatiloihin. Töhryt ja sotkeminen puhuttivat myös. Ylikonstaapeli Mauri Hyyryläinen oli sitä mieltä, että töhryt tulee poistaa välittömästi. Malminkartanossa on valitettavasti todettu rikollisuuden kasvaneen 20 % viime aikoina. Poliisin resurssit eivät nykyisin riitä tarpeeksi tehokkaaseen toimintaan. Asemanseudut ovat aina turvattomimpia paikkoja. Yleisö vaati myös lisää valvontaa ravintoloiden anniskelua koskien. Aivan liikaa myydään humalaisille örveltäjille. Toivottiin myös parempaa valaistusta pimeille paikoille. Puistoalueilla ovat viime aikoina mopoilijat ja mönkijäkuskitkin olleet jonkun verran harmina. Tuomas Rajajärvi ja suunnitteluasiantuntija Mikko Koivistoinen olivat sitä mieltä, että oikein suunniteltu hyvä ympäristö on positiivinen turvallisuustekijä. Koivistoinen kertoi lisäksi, että Mätäjoki on Helsingin suurin ns. kaupunkipuro, vaikkei pituutta olekaan kuin 7,6 km . Siihen on aivan mahdollista saada elävä taimenkanta, tarvitaan kuitenkin kalatie Pitäjänmäen kohdalle. Vantaasta on saatavissa lisää vettä Mätikseen, sitäpaitsi aikanaan Vantaa laski mereen nykyisen Mätäjoen uomaa pitkin. Käsiteltäviä asioita oli paljon ja puheenvuoron pyytäjiä runsaasti. Tämä osoittaa sen, että tällaisten asukastapahtumien järjestäminen on tärkeää suoran tiedon saamiseksi asukkailta päättäjille ja myös päinvastoin. Loppukaneetiksi voidaan, kiitosten ohella, todeta ylipormestari Pajusen sanat: Ei rajoja, vaan yhteistyötä. Tätä meilläkin kannatetaan. uutos astui elämääni tänä keväänä erään espoolaistaustaisen lääkintävahtimestarin hahmossa. En tiedä onko muutos parempaan vain huonompaan - mutta muutos joka tapauksessa. Jos mikään ei koskaan muuttuisi ja eläisimme "kuten ennenkin" olisi meillä edelleenkin Paasikivi presidenttinä. Eräänä kauniina keväisenä aamuna päätin ostaa auton - hetken mielijohteesta, täysin mitään moisista menopeleistä ymmärtämättä. Saatoin mennä myyjän halpaan, mutta oikeastaan en välittänyt siitä. Koeajon aikana tuo tärisevä ja hieman kyljistään ruostunut auto sai minut kaverikseen. Kauppojen hierominen ei ollut vaikeaa, koska minua ei tarvinnut maanitella takaisin öljyisen epävarmaan olotilaan, jossa saa kelata päänsä puhki, kestääkö auto todella suunnitellut kesäreissut Suomen ääriin ja takaisin? Tulin siis takaisin autojen maailmaan kymmenen vuoden tauon jälkeen ­ keväällä 1998 myin rakkaan punaisen Ladani (1200 L) eräälle myyrmäkeläiselle farmaseutille, lieneekö sekin vielä olemassa, auto meinaan? Nykyinen autoni on ihan toista maata kuin edeltäjänsä, kaikella kunnioituksella. Opel Astraa vuodelta 1992 katselee syvän hämmennyksen vallassa. Bensatankin luukku on irronnut kiinnikkeistään ja repsottaa hervottomana jotakuinkin tankin korkkia suojaten. Alumiinivanteet ovat likaiset, talvirenkaita vaihdettaessa hajosi avain, ja osa pulteista hieman pyöristyi. Kun tankkasin Astran ensimmäistä kertaa täyteen ­ haisi bensa vielä seuraavana päivänäkin. Auto on haalean valkoinen, pesty viimeksi vuonna 2002, ja pintaa peittää tasaisen laaja pakkelikerrostuma pohjasta kattoon ja keulasta (vai mikä se autoissa on) perään. Valkoiseen pintaan on puhjennut hieman ruostetta, ja jos totta puhutaan niin enemmänkin. Astran ovet menevät itsekseen lukkoon, ja se on todettu kivaa ylimääräistä puhdetta tuottavaksi hommaksi, varsinkin Jumbon parkkipaikalla kolmen kassin kanssa toikkaroidessa. Takaluukun päällä on reikä joka on paikattu valkoisella paperilla. Järkeilin siinä olleen takalasin pyyhkijän, pitänee hankkia tilalle vastaava ­ käytettynä. Murronestojärjestelmä aktivoituu usein itsekseen päälle, tällöin kuuluu tasainen tikitys. Sen saa pois painamalla keskuslukituksen kaukosäätimen toista nappulaa, joka ei kuitenkaan suostu avaamaan lukkoja. Vasen etuovi ei toimi, pelkääjälle pitää avata ovi ja sitä ei useinkaan meinaa muistaa. Pohjassa on alustavien laskelmien mukaan kaksi reikää, tänään kesärengasta huoltaessani tein vielä vahingossa kolmannen. Varustelutaso on hyvä - tai olisi jos kaikki toimisi. Sähköikkunat toimivat ok, sähköpeilit toimivat kun tahtovat, kone hikoilee hieman öljyä mutta se M lienee normaalia. Kannentiivisteen voisi vaihtaa, mutta kannattaako kesäautoon laittaa yhtään ylimääräistä rahaa? Kannattaa jos sillä varmistetaan että auto ei tuota ikävää yllätystä jossain jäämeren rannalla, tai Turun saaristossa. Toisaalta kesäauton ei kuulukaan kestää kuin kesä ­ tai ainakin yksi kerrallaan. Autolla on ajettu 300 000 kilometriä, eli varovasti arvioiden kahdeksan kertaa maapallon ympäri, tavoitteeni on ajaa vielä ainakin kerran. Auto on maksanut uutena lähes 80 000 markkaa, mikä tuntuu nykymittapuun mukaan käsittämättömältä, kone on kaksilitrainen ja syö bensaa kiitettävät määrät. Tuolloin muistan bensalitran hinnan olleen noin kolme vaivaista markkaa, kympillä ajoi pitkään. Nykyään autot ovat suhteessa halvempia ja saastuttavat vähemmän, mietinkin mistä johtuu että monimutkaiset autot ovat halvempia kuin muinoin, jolloin kaikki oli alkeellisempaa. matala hinta lienee tullut kehittyneen rakentelutekniikan ja halpatyövoiman kautta? Ajoin kehä kolmosta eräänä perjantaina keskipäivän aikaan ja muistin mistä tässä kaikessa on kysymys. Aurinko lämmitti mukavasti poskeani, kuuntelin koneen tasaista hyrinää, seurasin maisemia uusin silmin. Vanhan auton tuoksu tuntui hyvältä, jotenkin sai nuoruutensa takaisin, vartiksi matkalla Pakkalasta Tikkurilaan - mutta se on jo paljon että autolla pääsee mielikuvissaan takaisin nuoruuteensa maisemiin. Nuo korttelin kiertämiset Martinlaakso - Myyrmäki akselilla naurattivat, mutta pakko oli ajaa illalla Martinlaakson läpi, kuin itseään härnätäkseen. Olen aina ollut luonnonsuojeluteemoja kannattava ihminen. Opel oli minulle tovin moraalinen ristiriita, koska tiedän että työmatkat eivät tänä vuonna taitu fillarilla juuri koskaan. Toisaalta minullakin on oikeus nauttia yksityisautoilusta, koska kesällä on mukava liikkua nopeasti paikasta toiseen. Lisäksi en ole saastuttanut lainkaan kymmeneen vuoteen, jos tänä kesänä hieman niin tuskin maailma siitä enää enempää mustenee. Halu ajaa on kova - läheisellä Tammiston Teboililla näkee joskus samanlaisia autoja, mutta niitä ajavat kundit ovat minua viisitoista vuotta nuorempia. He kuuluvat eri sukupolveen kuin minä - minun sukupolveni on jo kokonaan syntynyt, mikä tuntuu myös haikealta. Onneksi Astra on minun sukupolveni auto, eikä sitäkään enää T. Kivinen Erik Bärlund
• 6 11.6.2008 PAPPIA KYYDISSÄ Viro, Venäjä ja Suomi VENÄJÄ SUHTEET hiertävät joidenkin mielessä jatkuvasti niin Virossa kuin Suomessakin. Kummallakin maalla on kohtalonyhteys Venäjään niin tsaarivallan kuin neuvostokauden ja nyky-Venäjän osalta. Suomi on ehtinyt sotiakin Venäjän kanssa useampaan otteeseen. Venäjä ei silti ole ollut lyhyitä sotakausia ja tiettyjä alueita lukuunottamatta varsinaisesti miehittäjänä Suomessa. Pitkähkö autonomiakausi tsaari-Venäjän puitteissa merkitsi itseasiassa Suomelle kohoamista kansakunnaksi kansakuntien joukkoon - Aleksanteri ensimmäisen ilmaisua mukaillen. Suomella oli erikoisasema suuriruhtinaskuntana. Viro itsenäistyi, kuten Suomikin, Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkimainingeissa. Viron liittyminen Neuvostoliittoon 1939-40 oli seurausta MolotovRibbentrop (Stalin-Hitler) sopimuksen 1939 salaisen lisäpöytäkirjan mukaisesta vaikutuspiirien jaosta. Varsinaisen Neuvostoliittoon liittymisasiakirjan allekirjoittivat armeijan ylipäällikkö kenraali Johan Laidoner ja valtion päämies Konstantin Päts, mutta päätöstä tuki Viron silloinen poliittinen johto - hallitus, valtioneuvosto ja kaikki poliittiset puolueet, myös oppositio Jaan Tönissonin johdolla. Nähdessään, että saksalaiset lähtivät maasta kiireesti Hitlerin kutsumina, virolaiset ymmärsivät että Saksasta ei niissä oloissa ollut apua odotettavissa. Saksalaisten miehitettyä maan toisen maailmansodan alussa Viro ei suinkaan saavuttanut itsenäisyyttä vaan se alistettiin natsikomentoon. Neuvostoarmeija ajoi natsimiehittäjät maasta ja maa liitettiin aikaisemman sopimuksen mukaisesti Neuvostoliittoon liittovaltiona, jolla oli omat lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan elimet. Periaatteessa Neuvostoliiton perustuslakihan salli myös liittovaltion irrottautumisen Neuvostoliiton alaisuudesta. Tosin tämä mahdollisuus realisoitui vasta Neuvostoliiton hajotessa muutoinkin 1991. Toimittaja Leena Hietanen kirjassaan Viron kylmä sota (WSOY 2008. 144 sivua), toteaa, että myyttiä Neuvostoliitosta miehittäjänä ovat ylläpitäneet erityisesti ulkovirolaiset, joita on palannut Viroon valtion johtopaikoille, sekä maan sisäiset oikeistopiirit. Venäläisiä nämä väitteet ärsyttävät, koska he puolestaan katsovat vapauttaneensa Viron natsimiehityksestä. He kokivat myös Tallinnan keskustassa olleen neuvostosotilaan pronssipatsaan siirron loukkauksena ja historian vääristelynä. Virossa asuvia venäläisiä loukkaa samoin, ettei heitä ole tunnustettu tasa-arvoiksiksi maan kansalaisiksi, vaikka Viron hallitus lupasi taata kaikille maassa asuville täydet kansalaisoikeudet, kun Viro hyväksyttiin Euroopan Neuvoston jäseneksi vuonna 1993. Tuolloin Virossa oli vielä lähes puoli miljoonaa venäläistä vailla minkään maan kansalaisuutta. Maassa on edelleenkin yli 100.000 venäjänkielistä vailla kansalaisoikeuksia. Leena Hietanen toteaa, että presidentti Mauno Koiviston jälkeen Martti Ahtisaaren aikana Suomen politiikka suhtautumisessa Viron kansalaiskysymykseen ja Venäjään muuttui. Suomessa Koivistoa arvosteltiin siitä, että hän varoitteli virolaisia kansalliskiihkon lietsomisesta ja muistutti, että Suomi on yltänyt parempiin tuloksiin asiallisemmalla suhtautumisella Venäjään. Suomessakin on toki piirejä, jotka katsovat asiakseen esiintyä oppimestareina suhteessa Venäjään ja ennen muuta opettaa mitä pohjoismainen todellinen demokratia on ja miten siitä pitäisi ottaa oppia muuallakin ja ennen muuta Venäjällä. Vihreiden kansanedustaja Heidi Hautala piti asiaa niin tärkeänä, että katsoi sen kuuluvan eduskunnan 100-vuotisjuhlaistunnon puheenvuorossa julkituotavaksi. Puheenvuoron synnyttämän lehtikeskustelun herättämä huomio sai kustantajan julkaisemaan pamflettisarjassaan Heidi Hautalan Venäjäteesit. Vakaus vai Vapaus. (Tammi 2008, 167 sivua). Jos Leena Hietanen kirjoittaa asiasta, jonka tuntee omakohtaisesti hyvin, niin Heidi Hautalan teesit ovat kirjoittajansa, sinänsä aikaansa seuraavan poliitikon, henkilökohtaisia arvioita ja mielipiteitä, joissa kiinnitetään huomio vain asioiden yhteen puoleen pohtimatta tarkemmin syitä ja seurauksia. Hän tiivistää opetuksensa kymmeneen teesiin, miten edistää Venäjän demokratisoitumista: 1. "Sanasta miestä, sarvesta härkää". Hautala muistuttaa presidentti Dmitri Medvedia tämän toistamista sanoista: "Venäjä tarvitsee laillisuutta". 2. "Kansainvälinen arvostus on ansaittava". Putinin ja Medvedin terminologian "suvereeni demokratia" on Hautalan mukaan mahdoton käsite, koska nykymaailmassa valtiot ovat toisistaan riippuvaisia. Mutta jo seuraava teesi julistaa: 3. "Irti energiariippuvuudesta" EU:n on viisasta vähentää energiariippuvuuttaan Venäjästä. Venäjä on yhtä riippuvainen EU:n markkinoista kuin EU Venäjän energiasta. 4. "Luovutaan kaksoisstandardeista". Hautalan on aivan oikeassa, kun vaatii, että EU:n ja Yhdysvaltojen on lakattava näyttämästä huonoa esimerkkiä vesittämällä kansainvälistä oikeutta. Eri osapuolten tekemät sotarikokset on pyrittävä vetämään kansainvälisen oikeuden eteen. 5. "Demokratia on muutakin TURVAMERKITTY SEURAKUNTAMME nuorisotyö järjesti toukokuun ensimmäisellä viikolla seurakuntakeskuksen parkkipaikalla "Kartsakirkon" yhteyteen mopojen ja fillareiden siunaamisen. Idea tämänkaltaiseen toimintaan ei ollut uusi, sillä ympäri maailman ja myös meillä Suomessa on järjestetty jo vuosia jumalanpalveluksia, jotka liittyvät kaksipyöräisiin ja niillä liikkuvien elämään. Uutta Kannelmäen "mopokirkossa" oli kaluston turvamerkintä. Tämä turvamerkintä ei tapahtunut poliisin toimesta, eivätkä merkit olleet vakuutusyhtiön suositusten mukaisia. Nuorisotyönohjaajamme oli suunnitellut nuo merkit. Merkit oli painettu osoitetarroille ja niissä luki turvamerkitty siten, että sanan ensimmäinen T-kirjain oli korvattu ristillä. (= +URVAMERKITTY). Tässä oli yksinkertaisesti koko jutun juoni. Kristittyinä saamme luottaa siihen, että turvamme on viime kädessä Jumalassa. Jo kasteemme yhteydessä yllemme on tehty ristinmerkki. Tätä merkkiä on joskus verrattu vesileimaan paperissa. Emme näe sitä ensi silmäyksellä, mutta se on olennainen osa meitä ja auttaa tunnistamaan aitouden ja alkuperän. Sakari Enrold Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI MESSU su 15.6. klo 10 Kannelmäen kirkossa Nina Rajamäki (saarna), Sirkku Rintamäki. Kirkkokahvit. VIIKKOMESSU ke 18.6. klo 19 Kannelmäen kirkossa Nina Rajamäki, Sirkku Rintamäki SUVIKEIDAS "Tästä kirjasta kerron" to 19.6. klo 13 pienessä seurakuntasalissa - Isää ei voi unohtaa, toim. Tuija Tiihonen - Riitta Järvinen, Sirkku Rintamäki. Kahvitarjoilu. JUHANNUSPÄIVÄN SANAJUMALANPALVELUS la 21.6. klo 10 Kannelmäen kirkossa Riitta Järvinen, Sirkku Rintamäki LASTEN JA AIKUISTEN KESÄILTA to 12.6. klo 18 Malminkartanon seurakuntakodilla (Vellikellonpolku 8) Ohjelmassa yhteislaulua, yhdessäoloa, makkaran grillausta ja hiljentymistä. Ohjelmaa sekä isoille että pienille! Mukana Lotta Pirilä, Sirkku Rintamäki ja Marjo Visa KESÄILTA JENNYSSÄ (Beckerintie 9) ti 17.6. klo 18.30 Ulkopelejä, pientä purtavaa, iltahartaus. Mukana Tiina Railo ja Ulla-Maija Tuura. Lämpimästi tervetuloa! KANNELMÄEN SEURAKUNTA kuin vaalit". Hautalaa ei näytä tyydyttävän Venäjän vaalien tulokset. Hänen mielestään eurooppalaisten puolueiden on rohjettava tukea Venäjän oppositiopuolueita - jopa kommunistejakin ja auttaa niitä vahvistumaan ja yhdistämään voimansa. 6. "Tuki kansalaisyhteiskunnalle". Tukemalla kansalaisjärjestöjä voidaan edistää hyvää ja avointa hallintoa, koska kansalaisjärjestöt ovat vallan parhaita vahtikoiria. Hautala näyttää unohtavan, että kaikki valtiot suhtautuvat epäluuloisesti sisäisen opposition ulkolaisiin tukijoihin ja rahoittajiin. 7. "Inhimillistä vaihtoa yli rajojen". Hautala kaipaa laajempia kansalaiskontakteja, venäjänkielen opiskelun edustämistä ja mm. viisumivapautta vastavuoroisesti. Entinen europarlamenttaarikko ei kuitenkaan muista, että Venäjä on ollut aloitteentekijänä viisumivapauden laajentamisessa, mutta EU ja erityisesti Suomi on jarrutellut. 8. "Sukukansat yhteistyössä". Hautala näkee sukukansojen yhteistyön koskevan pääsääntöisesti vain suomensukuisia kansoja, mutta häntä ei näytä kiinnostavan venäjänkielisten vähemmistöjen asema ja sukukansasiteet venäläisten keskuudessa. 9. "Menneisyys hallintaan". Hautala on huolestunut Venäjän historiantutkimuksen tilasta. Hän näkee siinä liiaksi painotusta fasismin voitosta kertoviin sankarimyytteihin. Hän vaatii Neuvostoliiton arkistojen avaamista tutkijoille. Mutta unohtaa, että myyttien murtamista meillekin kaivataan, eivätkä meidänkään arkistot ole vielä kaikilta osin avoinna. Tali-Ihantalan torjuntavoittoa juhlitaan kuin koko maailmansodan suunnan kääntäjänä lähes Stalingradin taistelujen veroisena. 10. "Huomiota Suomen venäjänkielisille" Hautala muistuttaa aivan oikein, että venäjänkieliset ovat suuri ja kasvava maahanmuuttajaryhmä, joita maantieteellisen läheisyyden ja historiallisen yhteyden vuoksi on syytä kannustaa kotoutumaan tänne ja kitkemään erilaiset syrjinnän muodot pois heihin suhtautumisessa. Hän esittää myös, että täällä toimivaa venäjänkielistä mediaa kehitetään ja tuetaan, jotta venäjänkieliset eivät olisi vain "Kremlin yksipuolisen viestinnän varassa". Hautalaa ei kuitenkaan huolestuta suomenkielisen median yksipuolisuus venäjäuutisoinneissaan. Oiva Björkbacka Horisontin KIRPPUTORI Huonekaluja, astioita, levyjä, vaatteita ym. Avoinna ma - pe 9-18 la - su 10-14 Tuotto työttömien ja Horisontin asukastalotoiminnan hyväksi. Os. Vellikellontie 3 Malminkartano p. 050 404 2621 Wanha Kannel Vanhaistentie 3B IP-Kirpputori Kannelmäessä Uudet aukioloajat: Ma-To 10-18, Pe 11-17, Su 11-16, Lauantai suljettu. Puh.044-9463637 wanhakannel@wippies.com Myyntipaikka 25,- viikko Tervetuloa! - ITSEPALVELU KIRPPUTORI Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18 La-Su 10-15 Ma suljettu Paikkavuokrat 25-35,-/vko P. 09-454 8560 Aino Parturi-Kampaamo Mari Leino Palvelemme: ma-to klo 7.30-17.00, pe 7.30-13.00 Kannelmäen kukka Vuoden 2007 yrittäjä Olemme lomalla 12.8. saakka. Hyvää kesää! Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261 Näyttelijäntie 24 Pohjois-Haaga 562 5663
• 11.6.2008 7 KANNELMÄEN KIINTEISTÖT TOIVOTTAA Hyvää kesää! www.kannelmäenkiinteistot.fi Kannelmäen Kiinteistöt Oy on toiminut vuodesta 1979. Sen hallinnassa on lähes 1800 huoneistoa, joissa asuu 3500 asukasta. Tarjoamme asukkaille luotettavia ja tasokkaita asumispalveluja. Haluamme myös jatkossa palvella asukkaita hyvässä yhteistyössä. Toivotamme kaikille asukkaille auringon paistetta ja mukavaa kesää! KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY Soittajankuja 2-4, 00420 HELSINKI Puh. (09) 530 6280, fax (09) 5303 7070 KONALASSA AUTO IHA-Autokatsastus - 10-vuotta Ensimmäinen auto katsastettiin 26.3.1998 Viel it! ä ehd Lasten liikunnallinen eloleiri 4. - 8.8.08 (7 - 12 -v.) Sporttipallo 18.8. - 5.12.08 (3 - 5 lk) > ma-pe klo 9 - 15, hinta 120 (sisaralennus -15%). Palloilulajeja, yhteisleikkejä, viestikisoja, musiikkiliikuntaa, voimistelua, kehonhallintaa ja ilmaisutaitoja. > ma klo 14 - 15.30, hinta 96 / 18 krt. Koululaisen liikunnallinen iltapäivähetki, jossa pelataan, kisaillaan ja leikitään yhdessä kavereiden kanssa. TEEMA: Koko perheen kuntopiiri 6.9.08 > la 6.9. klo 15.30 - 16.30, 5 / hlö. Hauska lihasten huoltotunti kaikenikäisille. Lasten ja aikuisten musiikki-mix rytmittää liikkeitä, joita tehdään yksin ja yhdessä. Ilmoittautumiset ennakkoon: susanna.haverinen@urheiluhallit.fi, 09 3488 6770. Pasilan Urheiluhalli Radiokatu 22, Helsinki Puh (09) 3488 6700 fixpasila@urheiluhallit.fi www.urheiluhallit.fi Kallio · Kontula · Malmi · Mäkelänrinne · Pasila · Siltamäki · Töölö K A T S A S T U S · satoja tuhansia katsastuksia · kymmeniä tuhansia rekisteröintejä · vakuutusmyyntiä · kuntotarkastuksia Hyvät asiakkaamme! Teidän luottamuksenne meitä kohtaan on tehnyt tämän mahdolliseksi. Hankasuontie 8 Puh. 540 4300 MYÖS RASKAS KALUSTO Avoinna: ark 8-20, la 9-14 www.iha-autokatsastus.fi Konalan S-marketin kulmalta 300 m
• 10 11.6.2008 Malminkartano Asunto Oy Helsingin Tuohiaukio, Tuohiaukio 4 ja 8, 00410 Helsinki Juna-aseman välittömään läheisyyteen pian valmistuva laadukas Hitas-kohde, jossa tarjolla ilmeikkäitä kerros- ja rivitaloasuntoja. Kaikissa asunnoissa on ikioma sauna ja parveke tai terassi(piha) ­ tai jopa molemmat. Arvioitu valmistuminen 7/2008. Esimerkkihuoneistot: KT, 2h+kk+s, 51,0 m2 mh. 125 063 , vh. 153 900 2 KT, 3h+k+s, 80,0 m mh. 179 565 , vh. 224 800 mh. 247 591 , vh. 312 900 RT, 4-5h+k+s, 115,5 m2 Koti kuten haluat SATO-Asuntomyynti Panuntie 4, 00610 Helsinki, puhelin 0201 34 4301 Avoinna ma­to klo 9­17 ja pe klo 8­16, asuntomyynti@sato.fi Katso kaikki omistus- ja vuokra-asunnot: www.sato.fi sato.fi Itsepalvelukirpputori Malminkartanon asemalla, myös KIRKASVALOHUONE. Avoinna ti-pe klo 10.00-18.00 la-su 11.00-15.00 ma suljettu Paikkavuokrat 8-12e/vko +20% prov. VODEPI Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi. MYYRINKIRPPIS Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri Av. ma-pe 10-19, la 10-16, su 12-16 Puh. 488 600, 045 113 9932 Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Puustellinrinne 3 Puh. 050-3221112 NYT PIHAT JA PUUTARHAT KUNTOON! Teemme Sinulle kotipihan ja puutarhan viimeisen päälle: · suunnittelu · profilointi · kivi- ja laattatyöt · istutukset yms. Edullisesti ja ammattitaidolla. Hoidamme myös kotisiivoukset ja pienet remonttityöt sopimuksen mukaan. Hyödynnä verovähennys 60 % · Tuoretta karitsaa · Jauhelihaa ja possua joka päivä · Herkullista keittolihaa Nupro Ay 040-5307256
• 11.6.2008 11 Lämmin kesäsää sai ihmiset Mätikselle Liikunta arvossaan seurakunnan nuorisotyössä SEURAKUNNAN NUORILLE ja varhaisnuorille on viikottain toimintaa Nurkassa seurakuntakeskuksessa ja toimintakeskus Jennyssä Malminkartanossa. Lisäksi järjestetään joka viikko ns. Kartsakirkko kappelissa, pidetään eri toimipisteissä tyttö- ja poikakerhoja, sekä pelataan sählyä alueen kouluissa. Musiikin harrastaminen on mahdollista mm. kitarakerhoissa seurakunnan tiloissa. Rippikoulutoiminta on hyvin tärkeä toimintamuoto, tavoittaahan se lähes koko nuorten ikäluokan. Esimerkiksi menneenä vuonna rippikouluja järjestettiin yhdeksän, joista kahdeksan oli leirimuotoisia. Yksityisrippikoulun kävi lisäksi kymmenkunta aikuista henkilöä. Leirimuotoisia ripareita järjestettiin yhtymän omissa leirikeskuksissa (Sipuli) ja vuokratuissa leiripaikoissa (Partaharju, Pilstvere Virossa ja Pöyhölä). Konfirmaatiot pidettiin elo-syyskuussa ja huhtikuussa.Seurakunnan työntekijät toimivat rippikouluissa opettajina apunaan teol. opiskelijoita sekä aiemmin rippikoulunsa suorittaneita ja seurakunnassa koulutusta saaneita ns. isosia. Isoskoulutukseen on ollut kiitettävästi tulijoita, syksyn koulutukseenkin ilmoittautui noin 80 halukasta. Nuorten bändi ja lauluryhmä on ollut kanttorin apuna kesäleirien konfirmaatioissa. Rippikoulun jälkeen nuoret kutsuttiin syksyllä perinteisiin riparibileisiin, ja osallistumisaktiivisuus oli erittäin hyvä. Kouluihin seurakunta pitää tiivistä yhteyttä rippikouluinfon ja monien muiden toimintojen muodossa. Kirkossa järjestettiin nuorten messut keväällä ja syksyllä, joissa oli mukana kolme eri bändiä, mm. nuorten hevibändi. Kouluväki käy kirkossa lukukausien päätteeksi ja myös pääsiäisen aikaan. Yhteistyö lastensuojelun ja sosiaalityön sekä paikallisten järjestöjen kanssa on tärkeää nuorisotyön kannalta. YLI 20 ASTEEN KESÄLÄMPÖ, hyvä taiteilijakaarti ja sadat jokeen lasketut kirjolohet houkuttelivat tuhannet ihmiset Mätäjokifestareille 1.6.. Festarit pidettiin jo 13.n kerran. Mätisrockissa Sitratorilla päätapahtumaa edeltävänä lauantaina 31.5.vieraili myös paljon rokkidiggareita ja bändit saivat raikuvat aplodit. Mätiksellä varsinkin lapset jäivät kaipaamaan jäätelöä. Jätskikoju oli tilattu, mutta valitettavasti yrittäjä ei ilmaantunut paikalle. Pitkästä aikaa tapahtumassa oli myös ravintola eli Mätis pub. Vastoin ennakkokäsityksiä kalja ja siideri kävivät kuitenkin odotettua huonommin kaupaksi. Ovatkohan kantsulaiset raitistuneet vai eikö tieto kaljahanoista mennyt perille? Stadi laski jälleen satoja lohia ja kalastajia riitti. Yllätyksen koki kuitenkin Jari-Pekka Vink, joka vetäisi lohen sijasta Mätiksestä 3,5 kilon hauen. Jari-Pekka totesikin, että asuttuaan Lassilassa yli 20 vuotta, hän ei koskaan ollut kalastanut Mätiksessä. Eli oli tullut turhaan mennyksi merta edemmäs kalaan, kun lähes oven edessä kasvoi haukia. Äänentoisto pelasi tänä vuonna loistavasti ja niin solistit kuin bänditkin pääsivät hyvin esille. Erityistä kiitosta saivat entisten ammattimiesten lisäksi, festareiden uudet tulokkaat Carmen Gray, RA, Haloo Helsinki ja reggae-orkesteri Ragablaster. Ja tietysti Eino Grön, joka sai suuren joukon fanejaan liikkeelle 50-vuotistaiteilijajuhlien kynnyksellä. Kaarela-Seura kiittää paitsi kaikkia taiteilijoita ja esiintyjiä myös tukijoitaan, joita olivat mm.: Kulttuuriasiainkeskus, Helsingin Energia, Liikuntavirasto, Tanotorvi, Eepinen Oy, Ykköshalli ja Prisma. Mätiksellä löydetty Mätisfestareilla löydetty "Tallinnan tuliaiskassi", silmälasit ja fillarin avaimet. Tavaroita voi tiedustella Kari Varvikolta, puh. 0400-447 507. Seurakunnan sählykerho " Kantsu Kings " on tärkeä liikuntaharrastuksen ylläpitäjä usealle kymme- nelle nuorelle viikottain. Osallistujat on jaettu kahtia ala- ja yläasteikäisiin pelaajiin. Poikien seassa on useita tyttöjäkin mukana. Vetäjinä toimivat vapaaehtoiset nuoret ja aikuiset, työntekijöiden lisäksi. Toiminta tapahtuu alueen koulujen jumppasaleissa syyskuusta huhtikuun loppuun. Menneenä kautena on tapahtumia ollut kolmena päivänä viikossa. Kannelmäen joukkueet osallistuvat eri kerhoturnauk- siin. Viimeisimmässä oli täältä mukana kolme joukkuetta, kaiken kaikkiaan turnaukseen osallistui 40 joukkuetta eri puolilta kaupunkia. Maanantaina 21.4.2008 poikkesin Kanneltien ala-asteelle seuraamassa sählykerhon toimintaa. Täytyy sanoa, että meno oli reipasta molemmissa ikäryhmissä. Osallistujia oli kaikkiaan noin neljäkymmentä, joten saattaa kuvitella, että ääntä ja yritystä riitti. Kolme rippikoulun käynyttä kerho-ohjaajaa sekä pari nuorempaa apuohjaajaa toimi seurakunnan nuoriso-ohjaaja Pekka Haanpään apuna. Pekka totesi liikunnan olevan erittäin tärkeä osaelementti seurakunnan nuorisotyössä. Kun pelaajat ovat pur- kaneet energiansa urheiluun ja lähtevät salista hikisinä, ovat he tyytyväisiä ja onnellisia. Talvisaikaan ei täällä Helsingissä juurikaan kykene harrastamaan ulkoliikuntaa lumen ja jään puutteen vuoksi. Sääolot ovat muuttuneet siltä osin huonommiksi kuin menneinä vuosikymmeninä, jolloin päästiin vielä luonnonjäille luistelemaan, ja jopa lumille hiihtämään. Sisätiloissa tapahtuva liikunta on siten tullut yhä tärkeämmäksi. Kannelmäkeen tarvittaisiin pikaisesti ( aivan kuin moneen muuhunkin lähiöön ) iso tekojäärata Brahen kentän malliin, jolloin koulutkin pääsisivät tuhansine oppilaineen toteuttamaan liikuntasuunnitelmiaan myös ulkoliikunnan osalta. Nyt on kenttä suuren osan vuodesta tyhjäkäynnillä, ja kallis huolto- ja pukusuojarakennus sekä hyvät valaisinlaitteet tyhjän panttina. Kantsu Kings toimii kuitenkin omassa roolissaan erinomaisen hyvin näissäkin olosuhteissa. Vetäjät, niin seurakunnan työntekijät kuin vapaaehtoisetkin, ansaitsevat suuret kiitokset tekemästään arvokkaasta työstä. Eikun tsemppiä! Erik Bärlund torstai 12.6. klo 18 YHTEISLAULUA HELSINKI-PÄIVÄNÄ Matti Pasanen laulattaa yleisöä säestäjänään Jukka Okkonen (piano) Lauluja ympäri maailmaa teemalla "stadin kundi lähtee reissuun", Helsinki-päivän kunniaksi lauletaan yhdessä muistakin merkittävistä kaupungeista kertovia lauluja. Vapaa pääsy! Monta käsiparia tehokäyttöön tiistaisin klo 17.30-18.15 KAUPUNKITANSSIT - ILMAISTA TANSSINOPETUSTA opettajana Hilkka Toivonen-Alastalo. Opetusohjelma: 17.6. jenkka 24.6. rumba 1.7. humppa 8.7. polkka 15.7. masurkka 22.7. hidas valssi 29.7. jive 5.8. bugg (lavarokki) Sitratorilla, sateen sattuessa Kanneltalon aulassa T Mukaan voi tulla parin kanssa tai ilman, ennakkotanssitaitoja ei tarvita. Lisätietoa kaupunkitansseista ja muista opetuspaikoista löytyy internetistä osoitteesta www.kaupunkitanssit.fi Vapaa pääsy! Lipunmyynti on suljettu 31.5.-17.8.2008 Kahvila Voilá kesälomalla 20.6.-17.8.2008 Kanneltalo, Klaneettitie 5 www.kanneltalo.fi puh. (09) 3103 2416 Aukioloajat 1.6.-10.8.2008 ma-to 10-20, pe 10-18, la-su suljettu iedämme että vanhojen ihmisten määrä lisääntyy. Meitä on sitten tosi paljon kun suuret ikäluokat ovat yli 75-vuotiaita ja virallisesti vanhoja. Jo nyt on pulaa vanhusten hoitopaikoista ja ennen kaikkea hoitajista. Suunnitelmien mukaan Helsingissä kaikki hoituu hyvin kun vanhukset asuvat omassa kodissaan ja heitä autetaan siellä mahdollisimman paljon. Mutta kun kotihoidossa ei ole riittävästi väkeä. Apua ei pystytä lupaamaan kuin todella huonokuntoisille, eikä aina heillekään. Annetaan seteleitä ja kehotetaan ostamaan palveluja yksityisiltä. Ruoka pitää tilata Palmialta, pesijä ja siivooja yksityiseltä, kauppa-apuakin saa kun ostaa sen yrittäjältä. Vanhanaikaista kotiavustajaa, joka hoiti niin kauppa- kuin pankkiasiat, siivosi ja laittoi ruokaa, jutteli ja pyöritteli papiljotitkin päähän, ei enää ole. Mutta meillä on kasapäittäin tutkimustietoa vanhusten elämästä. Asialla ovat Ikäinstituut- ti, Vanhustyön Keskusliitto, Stakes, Kansaneläkelaitos, Kansanterveyslaitos, yliopistot, Sitra ja monet muut. Helsingin kaupungin sosiaalivirastolla on kehittämistiimi ja strategiatiimi. Terveyskeskuksessakin selvitetään ja tutkitaan kaiken aikaa. Mitäpä jos kaikkinainen selvittäminen, kehittäminen, strategiointi ja suuntaviivojen vetäminen, arvojen ja visioiden miettiminen ja dokumentointi lopetettaisiin vaikkapa vain kuudeksi kuukaudeksi. Kaikki ne jotka saavat palkkansa näistä hankkeista, lähtisivät hoitamaan vanhuksia eli tekemään oikeita töitä. En väheksy tutkittua tietoa, mutta kun sen määrällä ja laadulla ei tunnu olevan mitään tekemistä käytännön hoitoelämän kautta. Ei senkään jälkeen kun kaiken rinnalle tuli hoitotiede, jonka piti ratkaista kaikki. Mukaan hoitotalkoisiin voisivat lähteä Helsingissä nekin virkamiehet ja ­naiset, jotka organisoivat monenlaista vanhusten virkistystoimintaa. Kun Konalaan ja Pitäjänmäelle ei kaupunki ole järjestänyt mitään, olemme organisoineet toiminnan it- se. Kukaan ei saa palkkaa eikä kukaan ole kaupungin työntekijä. Meillä on kesälläkin on tarjolla ohjelmaa kerran pari viikossa. Tärkeä tukija ja toimija on työssämme ollut Pitäjänmäen seurakunta. Olemme saaneet tiloja ja tukea. Ei ole jääty miettimään onko tämä tai tuo toiminta strategiaohjelmassa tai suunnitelmissa, on tehty ja autettu. Riittäisi kun kaupunki antaisi järjestöjen ja yhdistysten käyttöön toimitilat ilmaiseksi. Toiminnan osaisimme järjestää itse. Harmittaahan se kun toisessa kaupunginosassa saa ilmaiseksi kankaankudonnan opastusta ja kukkien asetteluapua ja meillä kaikki on tehtävä itse. Onneksi me mukana olijat voimme olla ylpeitä työstämme! Leena-Maija Tuominen
• 12 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO YRJÖ HASANEN Puh. 532 502 040-515 9364 Kanneltie 15 K 82 iltavastaanotto sop. mukaan Lönnrotinkatu 17 B, Puh. 693 1830 Kokoproteesit, tiivistykset ja korjaukset nopeasti. Myös kotikäyntejä. 11.6.2008 Kauneusja terveyspalveluja Hienoja tuloksia päiväkotien lasten uimataidon kehittymisessä Kannelmäessä päivä- ja U LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 PÄÄ-ASIAA! Mies & Nainen, tyyli on tukassa! alk. 17 EUR. PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita www.haaganlaakarikeskus.fi Haagan Lääkärikeskus 32 vuotta yleislääkäritoimintaa Alexander Paile Lääket.kir.tri, vastaava lääkäri Adolf Lindforsin tie 1.A. Ei ajanvarausta. Avoinna (näyttelijäntien risteys) Puh. 562 2677 ma-pe 9-15 Silmäaseman silmälääkärit ja vapaat ajat voit katsoa osoitteesta www.silmaasema.fi Kannelmäen Silmäasema Kantelettarentie 1, Prisma p. (09) 477 8860 ma-pe 10-18, la 10-15 www.silmäasema.fi Silmälääkäri lähelläsi! rheiluhallit Oy:n uintivastaava, liikunnanohjaaja Kirsi Alanen (AMK) on suorittanut Haaga-Helian Ammattikorkeakoulun Liikunnan ammattikorkeakoulututkinnon päiväkotien esiopetuksessa olevien lasten uimataidon kehittymisestä kahdeksan opetuskerran aikana. Kirsi on entisiä kannelmäkeläisiä ja oli aikoinaan mm. aktiivinen SM-huipputason räpyläuimari Sukellusseura H2O:ssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia vedessä liikkumisen valmiuksia on 5-7-vuotiailla esikouluikäisillä lapsilla sekä toisaalta selvittää millaisia valmiuksin he saavuttivat kahdeksan opetuskerran aikana ja verrata tuloksia tehdyillä alku- ja loppumittauksilla. Tavoitteena oli selvittää kahdeksan opetuskerran aikana metrimääräinen eteneminen alkeisuintityyleillä sekä kuvailla uimaan oppimisen valmiuksia. Tutkimus suoritettiin keväällä ja syksyllä 2007 ja siihen osallistui 217 lasta. Päinasennossa lasten uinti kehittyi hiukan enemmän kuin selinasennossa. Lapsista 125 ei uinnut päinasennossa ja heistä 52 % oppi taidon. Lapsista 145 ei uinut selinasennossa ja heistä 44 % oppi taidon. Lapsista ui lopussa päinasennossa 72 % ja selinasennossa 63 %. Tutkimuksessa mitattiin lasten sukeltaminen, kelluminen, liukuminen sekä metrimääräinen uiminen alkeisuintityyleillä. Sukeltamisen, kellumisen ja liukumisen oppiminen Alasen opinnäytteen mukaan lapsista 22 % ei sukeltanut alussa ja lopussa heistä 99% osasi taidon. Lapsista 50 % ei kellunut alussa ja lopussa heistä kellui 88 %. Lapsista 40 % ei liukunut ensimmäisellä kerralla ja lopussa heistä osasi taidon 93%. Ensimmäisillä opetuskerroilla osa hallitsi sukeltamisen, osa kellumisen ja osa liukumisen. Osa lapsista hallitsi kaikki kolme osa-aluetta. Lapsista, jotka eivät sukeltaneet alussa, oppivat monet myös kellumaan ja liukumaan. Lapsilla, jotka hallitsivat kaikki kolme osa-aluetta, oli metrimääräinen eteneminen alkeisuintityyleillä parempi. esiopetuksessa olevista lapsista ei uinut ollenkaan, kun vastaavasti lopussa lapset kehittyivät tasaisesti eri matkoilla. Lapsilla, jotka osasivat alussa sukeltaa, kellua tai liukua, oli paremmat valmiudet oppia uimaan muutamia metrejä. Lapsista (n=217) ui lopussa päinuintiasennossa 72 % yli 2 metristä 20 metriin. Edistymistä tapahtui 11-15 metrin uintimatkassa, josta alussa suoriutui 5 lasta ja lopussa 41 lasta. Tutkimuksen alussa 57 % lapsista oli kykenemättömiä uimaan ja lopussa vastaava luku oli 27 %. Lasten uimataito selinuintiasennossa Selinasennossa lasten metrimääräinen uintimatka kasvoi eniten niillä lapsilla, jotka eivät uineet ollenkaan ensimmäisellä kerralla. Suurin joukko esiopetuksessa olevista lapsista ei uinut ollenkaan, kun vastaavasti lopussa lapset kehittyivät tasaisesti eri matkoille. Lapsilla, jotka osasivat alussa sukeltaa, kellua tai liukua, oli paremmat valmiudet oppia selinuintitaito. Lapsista (n=217) selinasennossa lopussa ui 63 % yli 2: sta 20:een metriin. Yli 11 metrin selinuinnista suoriutui 9 lasta eli 4 %. Lopussa selinuintimatkasta suoriutui yli 11 metrin matkalla 65 lasta eli 29 %. Tutkimuksen alussa 66 % lapsista oli kykenemättömiä uimaan ja lopussa vastaava luku oli 36 %. Kirsi Alanen lasten keskellä. KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 · LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN Veteen sopeutumisen taidot Opettelevat lapset hallitsivat sukeltamisen, liukumisen sekä kellumisen ja lisäksi he olivat innokkaita kokeilemaan ja matkimaan teetettyjä harjoituksia. Eteneminen päin- ja selinasennossa edistyi heiltä hyvin luontevasti. Luontevan vedessä olon hallinneet lapset paransivat uimataitoaan päin- ja selinuintiasennossa. Arkojen ja totuttelevien tyttöjen ja poikien välillä ei ollut merkitystä alussa ja lopussa. Toiminnan jatkumisen on katsottu tukevan merkittävästi lasten fyysistä ja psyykkistä kasvamista sekä auttavan vaalimaan hyvää terveyttä. Alanen toivoo opinnäytetyön tuovan esille seikkoja, joita tulevaisuudessa voidaan hyödyntää ja joihin voidaan kiinnittää huomiota suunniteltaessa päiväkotien ja koulujen liikuntakasvatusta, missä uinnin opetus koetaan merkittävänä asiana. - Esiopetuksessa pidempiaikainen uinninopetus tukee myöhemmässä vaiheessa koulun uimaopetusta. Tällä on erittäin suuri merkitys aroille lapsille, joille koulun uimaopetus voi olla ikävä kokemus. Koulujen uimaopetuksen seuraukset näkyvät erittäin voimakkaasti kolmasluokkalaisten ja sitä vanhempien runsaina poissaoloina uintitunneilta. Mikäli lapsi ei ole saavuttanut tasavertaista uimataitoa luokkatovereihinsa verrattuna, on hänen vaikea osallistua opetustunneille myöhemmässä vaiheessa. - Uimaan oppimisen perusvalmiudet sekä vedessä olemisen taitoja Lasten uimataito päinasennossa Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981 HAMMASLÄÄKÄRI Päinasennossa lasten metrimääräinen uintimatka kasvoi eniten niillä lapsilla, jotka eivät uineet ollenkaan ensimmäisellä kerralla. Suuri joukko HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? Tervetuloa! Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa. HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Nyt meillä käy myös Visa-electron ja MasterCard PARTURI-KAMPAAMO KANNELTIE 11 Avoinna: ark. 9-18 la. 9-14 Kanneltie 11, 00420 HKI, p. 5666 281 HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 tulisi harjoittaa viimeistään esiopetuksessa. Uintiin liittyy paljon myös erilaisia vesiurheilulajeja, kuten veneily, purjehdus, melonta, vesihiihto, surffaus ym. jotka, vaativat myös uimataitoa, Alanen sanoo. Liikunnan vähentyminen näkyy voimakkaasti lasten liikalihavuutena. Erittäin hälyttävää on, että julkinen taho ottaa lasten liikuntatarpeet vakavasti liian myöhään, vasta silloin kun fyysiset vaivat uhkaavat heikentää kansanterveyttä ja seurauksena ovat julkiset kustannukset. Liikalihavuus vaikuttaa myös voimakkaasti identiteettiin. Tällöin koulun uimaopetuksesta myöhäisemmässä vaiheessa tulee lapselle ylitsepääsemätön este. Liikunnalla on todettu olevan myös selkeä yhteys lapsen muuhun oppimiseen. - Uimataitoa pidetään Suomessa kansalaistaitona ja se on taito, joka vaikuttaa läpi ihmisen elämänkaaren. Lasten uimataitotutkimuksen tarkoituksena on osaksi osoittaa, kuinka tärkeä on varhaisessa vaiheessa opittu uimataito. Uimaopetuksen tulisi tapahtua leikki-ikäisenä. Koulu on puolustusvoimien ohella ainoa instituutio, jolla on liikuntaan liittyvä lakisääteinen tehtävä. Nykyisessä päätöksenteossa ja keskusteluissa tulisi soveltaa kehityspsykologian tietoja ja kokemuksia oikeanlaisesta liikuntakasvatuksesta. Liikuntapoliittiset linjaukset tulisi kohdistaa oikeaan kohderyhmään, jolla on tulevaisuudessa suuri merkitys yhteiskunnassamme, Alanen toteaa tutkimuksessaan
• 11.6.2008 13 Vuosaaren sataman pitäisi avautua ensi marraskuussa. Tämän myötä kantakaupungissa sijaitsevat satamaalueet vapautuvat muuhun käyttöön. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että merenranta-alueilla voidaan aloittaa merkittävä asuntotuotanto. Uskonasioita KIRJASSA "PIIN ELÄMÄ" päähenkilö nuorena uskovaisena perehtyy eri uskontoihin. Tämä tarjoaa näkökannan myös kristinuskoon ulkopuolisen silmin katsottuna, Pi kun sattuu olemaan alkujaan hindu. Pi kiinnittää huomiota kristinuskon keskeiseen sisältöön, Jumalan ainoan pojan uhraamiseen ihmiskunnan syntien tähden. Tämä on epämukava kuvio, sillä kristinusko taitaa esittää verisimmän kertomuksen uskontojen joukossa. Pi ymmärtää toki kristinuskon pyrkivän välittämään rakkauden sanomaa, vaikka ristiinnaulitseminen veristä touhua onkin. Tämä riitti kumminkin herättämään meikäläisessä uinailevan epäilijän: Miksi tosiaan Kaikkivaltias on säätänyt asiat niin, että tällä on vain yksi poika? Kaikkivaltiaalla on toki mahdollisuus valita poikiensa lukumäärä. Ja miksi juuri poika, onko pojan uhraaminen ollut jotenkin suurimerkityksisempää kuin tytön? Nykyajattelussa, länsimaissa, tytön uhraaminen olisi jopa keljumpaa kuin pojan. Ja herättääkö koko tarina isän uhraamasta pojasta yleensä nykyihmisessä vastakaikua? Voidaanhan lehdestä lukea vanhemmista, jotka polttavat jälkikasvuaan savukkeilla, hylkäävät tai pahoinpitelevät lapsiaan. Rappeutunut alkoholisti voisi jossakin tilanteessa myydä vaikka koko perheensä viinapullosta. Tätä taustaa vastaan oman pojan uhraaminen ihmiskunnan syntien takia herättää kielteisiäkin tunteita. Kristinuskon tältä osin arkijärjen puute ei silti ole estänyt sitä tulemasta valtauskonnoksi. Samantapainen heikko keissi on ns. tieteellinen maailmankatsomus, eli marksilainen tutkimusote. Käsittääkseni ajatusrakennelmassa on kehäpäätelmiä. Esimerkkinä vaikka se, ettei Neuvostoliitossa voinut olla ympäristöongelmia, koska talousjärjestelmä ei perustunut voitontavoitteluun. Tämä oli 70-luvulla usein esitetty tieteellisen maailmankatsomuksen mukainen väite. Muutoin järkevät ihmiset hurahtivat tällaiseen vuosikausiksi. Uskonasioiden piiriin pitänee nykyään lukea myös hiilidioksidiuskovaisuus. Asiaatuntemattoman on vaikea kuvitella, miten henkilöautojen keskihinnan alentaminen palvelee ilmastonmuutoksen hidastamista, tai miten pienhiukkasia pöllyttävän dieselin veronalennus parantaa asiaa. Yllättävää kyllä, ilmastonmuutos liittyy myös kauppakeskusten sijoittamiseen. Tiivistyvä yhteiskuntarakenne puolestaan tarkoittanee sitä, että vapaa-ajat vietetään vastaisuudessa etelän lomakohteissa. Kunhan päästään määräyksiin, joilla rintamamiestalot muutetaan miinusenergiataloiksi, niin ollaan perillä. Kehitetään asumislämmön talteenottojärjestelmiä siten, että energiaa riittää myytäväksi naapurimaihinkin! Esko Karinen Lähde Piin osalta: Piin elämä, kirjoittanut Yann Martel H - Asuntopolitiikan perusta luodaan maapolitiikalla, toteaa apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä. tannuksia niin rahassa kuin ajassa ja haittaa tämän ainoan metropolialueemme kilpailukykyä. Helsingillä on ollut lähiajan tavoitteena 5000 uutta asuntoa vuodessa. Tällä hetkellä erilaisia asuntotyyppejä on tuotannossa kolmisen tuhatta. - Kirimistä riittää ja ensi hätään tulevatkin satamista vapautuvat alueet, jotka helpottavat tilannetta kolmen neljän vuoden aika-akselilla. Sipoo tulee mukaan kymmenen vuoden aikana. Sipoo oli tärkeä ratkaisu myös sen vuoksi, että sinne on mahdollista toteuttaa kaupunkimaista pientalokantaa. - Myös Vuosaaren uuden sataman ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välisen vyöhykkeen kehittäminen yhdessä Vantaan kanssa on suuri mahdollisuus. Vuosaaren sataman valmistuminenhan muuttaa Helsinkiä muutenkin paljon. lä. Hän ottaa esimerkiksi Kaarelan naapurin, niin sanotun Kuninkaan kolmion suunnitteilla olevan uuden asuinalueen Espoon, Vantaan ja Helsingin rajojen yhtymäkohdassa, jossa kolme kaupunkia ovat yhdessä toimijoina. - Siellä on valitettavasti viitteitä siitäkin, että eri kaupunkien päätöksenteko on pikemmin pyrkinyt haittaamaan naapurikaupungin maankäyttöä kuin sitä edistämään. Asuntopolitiikan perusta on aina luotu maapolitiikalla. Penttilä toteaa, että kuntien rooli maapolitiikassa on keskeinen ja siinä, jos missä vaaditaan pitkäjänteisyyttä. Kunnilla on jatkuvasti todettu olevan käytöttään monipuolinen ja riittävä maapoliittinen keinovalikoima, jos sitä vain halutaan ja uskalletaan käyttää. - Onnistuneiden raakamaakauppojen ja niiden johdonmukaisen kaavoittamisen kautta monissa kunnissa saadaan vuosittain suuria tuloutuksia kunnan kassaan tontinmyyntituloina ja turvataan kunnan terve kasvu palveluresurssit huomioon ottaen. - Tonttien maltillisella hinnoittelulla ja tasaisella tarjonnalla voidaan hillitä paikkakunnan maanhinnan kasvupaineita. Kunnankaan ei kannata ryhtyä metsästämään tonttikaupan pikavoittoja. - Helsingissä tarvitaan reilusti lisää erityyppisiä vuokra-asuntoja. Kaupungin oma vuokra-asuntokanta on köli, joka pitää vuokratason kohtuullisena. Helsinki on siitä onnellisessa asemassa, että maat ovat suurelta osin kaupungin omistuksessa ja kaupungilla on myös merkittävää omaa asuntotuotantoa. Penttilä sanoo, että pääkaupunkiseudulla myönteistä yhdyskuntarakenteen tiivistymistä edistää tehokkaimmin valtion selkeä vastuunkanto liikenteen ja joukkoliikenteen suurhankkeista. Yleisissä valtionosuuksissa tulee tukea kasvavan kaupunkiseudun palvelujen rakentamista. - Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne perustuu toimivaan joukkoliikenteeseen, etenkin raideliikenteeseen, uusien asuinalueiden rakentamiseen joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan ja vanhojen asuinalueiden tiivistämiseen. Kari Varvikko elsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä sanoo, että aiemmin tehdyt päätökset tuovat keskustan kehittämisen vahvasti esiin. Mielenkiintoista on mm. elävöittää aivan ydinkeskustaa, kaupungintaloa ympäröivissä kortteleissa. Penttilän mielestä asuntopolitiikka on hänen näkökulmastaan Helsingin keskeisin ongelma. Tänä päivänä asunnot pääkaupungissa maksavat 150 prosenttia enemmän kuin hieman yli kymmenen vuotta sitten. - Ihmisten tulotaso on kuitenkin noussut samassa ajassa vain 50 prosenttia. Tästä syystä kohtuuhintaista asuntoa ei normaalituloilla pysty Helsingissä enää hankkimaan. Hintakupla johtuu asuntopulasta. Kohtuuhintaisuus lisääntyy vain kun saadaan määrä ja tarve vastaamaan toisiaan. Markkinointia on käytettävä hyväksi. Penttilä sanoo, että asuntopolitiikka ei valitettavasti oikene muutamalla näppärällä tempulla. Totuus kun on, että kohtuuhintaisten asuntojen puute aiheuttaa asukkaille lisäkus- Kuntien rooli on keskeinen Penttilän mielestä oleellista on keskeisen yhdyskuntarakenteen virtaviivaistaminen YTV-kaupunkien tärkeimmillä kehittämisvyöhykkeil- APOLLON YHTEISKOULUN KEVÄÄN 2008 YLIOPPILAAT Bäckman Milla Hanana Ali Honka Maiju Häyrynen Jenna Iivonen Jaakko Jussila Joonas Jääskeläinen Anna Kielosto Sini Kuitunen Aleksi Kuusisto Minna Kytöaho Roosa Larimo Ville Miettinen Melina Mikkola Jouko Misukka Mea Nilivaara Mari Pasanen Lauri Rannantie Tuukka Sammalkorpi Soja Siljander Sanna Sillanpää Liisa Spångman Kia Suhonen Sanna Tatti Elena Tenojärvi Timo Timonen Jerri Troberg Linus Tunkelo Mauri Turunen Ville Tuusa Ilona Viitala Mika Väisänen Tero LÄNTINEN TYÖVÄENOPISTO TOIVOTTAA TANOTORVEN LUKIJOILLE SULOISTA SUVEA! Syksyn opetusohjelma ilmestyy elokuun alussa ­ voit hakea oman kappaleesi kirjastoista tai työväenopiston toimistoista. Ilmoittautuminen syksyn kursseille 18.8. alkaen mato klo 16.30-19.00 joko puhelimitse numeroon 310 88610 tai käymällä toimistoissamme. Huom! Internetin kautta ilmoittautuminen alkaen klo 11. Internetissä ilmoittautuminen edellyttää, että olet etukäteen rekisteröitynyt opiston opiskelijaksi. Rekisteröitymisen yhteydessä saat asiakastunnuksen.Voit selailla kurssitietoja ilman että rekisteröidyt. Asiakastunnuksen saat opiston toimistosta paikanpäällä tai puhelimitse. Asiakastunnus on henkilökohtainen ­ voit ilmoittaa sillä vain itsesi. Internetsivuilla on ohjeistus ilmoittautumiseen (ks. www.hel.fi/tyovaenopisto). Ilmoittautumispäivät: ma 18.8. alkaen tietotekniikka, ti 19.8. alkaen hyvinvointi ja terveys, kotitalous, luonto, merenkulku, ke 20.8. alkaen käsityö, kirjallisuus, lausunta, to 21.8. alkaen kielet, suomea maahanmuuttajille, ma 25.8. alkaen kuvataide, ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri, ti 26.8. alkaen musiikki, liikunta, jooga, tanssi. Toimistomme on 18.6. asti avoinna ma-to klo 9-16, pe klo 912. To 19.6. suljemme klo 12. Toimisto on suljettu 20.6.-27.7. Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526 tai Pohjois-Haagan opetuspiste, Näyttelijäntie 14, puh. 310 88528. Ulla Karviselle ansioristi Kaarela-Seuran hallituksen jäsenelle Ulla Karviselle myönnettiin Puolustusvoiman lippujuhlapäivänä 4.6. Suomen Leijonan ansioristi pitkästä, yli 40 vuotta kestäneestä ansiokkaasta urasta valtion palveluksessa. Seuran puheenjohtaja Erik Bärlund kukitti Ullan Kannel-Krouvissa Kannelmäessä. Vastaukset tusina-aivoille 1. Luonnontieteen tunti 2. Pelikortit 3. Pää 4. Lakki 5. Kivi tai sepeli 6. Huvittaa, haluttaa 7. Oksennus 8. Maalainen 9. Sana, joka ei merkitse mitään, mutta jota voidaan käyttää melkein mistä tahansa. "Mikä helvetin hilavitkutin sulla siinä on?" 10. Juopotella 11. Pihdata, pihistää 12. Harmittaa Toisinajattelija Asuntopolitiikka Helsingin keskeisin ongelma Toisinajattelija
• 14 11.6.2008 Matkojen matka ja ilmailua HUIPPULUOKAN merihistoriallisia kirjoja julkaiseva JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ on tuottanut saataville amerikkalaisen Laurence Bergreenin suurteoksen: "YLI MAAN ÄÄREN. Magalhaesin kohtalokas purjehdus maailman ympäri". Kyseessä Sinisen Kirjaston kirjasarjan teos n:o 16. Vuonna 1519 pääsi vihdoinkin Magalhaes etsimään meritietä tarunhohteisille Taka-Intian Maustesaarille. Meritiet oli jo avattu Amerikkaan sekä Intiaan, mutta portugalilainen Magalhaes oli varma, että myös laivoilla voidaan päästä Atlannin kautta rikkauksia täynnä olevalle suurelle merelle. Mikä olisi löydetyn maanosan takana. Espanjan kuningas ymmärsi tilaisuuden ja Magalhaes sai viisi laivaa ja miehistöt tehtäväänsä varten. Tuloksena oli kaikkien aikojen merkittävin löytömatkapurjehdus. Etelä-Amerikka kiertäen aina Filippiineille asti. Mutta alkuasukastaisteluissa surmansa saanut matkajohtaja Magalhaes ei selviä kotiin, mutta riitti, kun yksikin alus palasi 18 miehen kanssa Espanjaan syyskuun 10 pnä 1522. Uusi meritie oli avattu ja vaivalloisten maamatkojen välittämät tuotteet olivat saatavilla vastaisuudessa parempilaatuisina ja suuremmissa erissä purjelaivoilla. Tätä kiinnostavampaa matkakirjaa ei voi enää toivoa kuin Bergreenin monivuotinen kuvaus vaiherikkaasta ja vaaroja täynnä olevasta purjehduksesta on. Loistavat kartat sekä monipuolinen aikakalaiskuvitus ovat korkeata luokkaa. Niin on myös pikkutarkka kiitettävä Riikka Toivasen käännös. Malmin lentoasema juhlalliset avajaiset olivat 15.5.1938 ja päivälleen 70 vuotta myöhemmin 2008 pidettiin lentoasemalla arvokas muistojen päivä, mihin liittyi muun muassa Minervan kustantama kirja: "MALMI. Helsingin lentoasema 70 vuotta suomalaista ilmailua". Teoksen toimituskuntaan ovat kuuluneet Seppo Sipilä, Raine Hakkarainen ja Hannu-Matti Wahl. Mutta osakirjoittajia on lisäksi parisenkymmentä ja joukkoon mahtuu vielä yksittäistietojen antajiakin. Kun kirjassa on pitkälti toista sataa valokuvaa, niin mielenkiintoinenhan kirja on. Eikä kirjan arvo kansainvälisilläkään markkinoilla ole vähäinen, sillä 1938 Malmin lentoasema edusti kaikin puolin aikansa huipputasoa. Toistetaan, että harvinaisten kuvien ohessa etuna ovat vanhat kartat ja esimerkkinä hyvästä yksittäisartikkelista on KAVO LAURILAN (YLEn Radio 1:n tunnettu dokumenttiääni) katsaus omakohtaisine kokemuksineen suomalaiseen laskuvarjourheiluun. Suurpoliittistakin taustaa Malmillakin on, sillä Suomen ulkopoliittinen johto luovutti juuri juhannuksen edellä 1941 kentän Saksan asevoimien käyttöön, mitä seurasi syyskuussa 1944 Neuvostoliiton hallussapito. Tätä reilusti yli kaksi vuotta. Kun Helsingille myönnettiin vuoden 1952 olympian kesäkisojen järjestämisoikeus, niin tuolloin tarvittiin jo uutta laajempaa lentokentää. Mikä tulikin Seutulaan. Malmia alettiin koekäyttää jo joulukuussa 1936, mutta mikään Suomen olympiajoukkueen rahtauskenttä Berliinin kisoihin se ei ollut 29.7.36, kuten tietokirjailija Tuomas Kyrö (s. 1974) on omassa kirjassaan selvittänyt! Taas kerran pitää oikaista harha, ettei mikään valtio saa olympiakisojen järjestämisoikeutta, vaan "kaupunki". Mistä tehtiin yksimielinen poikeus, kun vuoden 1960 talvikisat KOK myönsi 1955 Squaw Valley´lle, sillä paikakunta oli rakenteeltaan kuin kaupunki. Kirjan arvon olen myöntänyt tavalliselle lukijalle, mutta ammattiihmisen kohtaa useamman kerran tietovirheen. Eihän Helsinki kuhissut 1938 "suurlähettiläitä", kun niitä ei ollut yhtään. Kun kerrotaan tosi mielenkiintoisesti Aeron vuosittaiset aikataulut, yms, niin mihin oli unohtunut sivulta 88. Ruokolahden Immolan kentän liikenne kesältä 1939, Aeron oma mainoskin 15.6.39? Termivirheistä YH:n tulkinta 1939, eikä Islanti ollut itsenäinen 1939. Suomen vierailua "Hitler ei esittänyt monta päivää aikaisemmin",vaan vasta 14 tuntia ennen toteutunutta lähtöään. Kesäkuussa 1944 lento-osasto Kuhlmey ei ollut Etelä-Suomessa pelkästään Suomen auttamisen vuoksi, vaan varmistamassa Hitlerin itäisen rintaman pitävyyttä sen kaikilta osin. Samoilla riveillä, Aeron Ju.-52 koneilla ei haettu 1944 ps-torjunta-aseita Saksasta, vaan sakuilla oli omat koneet nyrkkien tuonnissa Lapista. Hurja väite on sivulla 150, että Suomen rauhan solminut valtuuskunta palasi Moskovasta Malmille 15.9.44, niin ketkä sitten allekirjoittivat loppuillasta 18.9.44 rauhan? Minulle on täysin uusi kuvallinen tieto s. 22, ettei Ruotsissa yleisesti tunnettu eikä valmistettu simaa, koska Aero vei sitä 25.4.1951 lentorahtina Tukholmaan. Miten sitten yli 1000 vuotta vanhassa Ruotsin jumalaistarustossa Odin ja Tor juovat Valhallassa "mjöd" nimistä juomaa? Eikös se "mjöd" ole juuri simaa? Koala Kustannukselta on taas tullut pari mielenkiintoista ilmailukirjaa, joista toisen on kirjoittanut alaan kohtuullisen hyvin perehtynyt JUKKA PIIPPONEN ja kerronnan kohde on 1922 syntynyt Kustaa Kotsalo (alk. Lindberg). Kirja on nimeltään "Vänrikki Kustaa Kotsalo, lentäjä toisessa polvessa". Vänrikin sota-aikainen lentäjäura liittyy Kauhavalta alkaen vuosiin 1943-44, mutta kuin geeniperintönä Kustaa Kotsalo ei jäänyt sotien jälkeen tyhjän päälle, vaan menestyksekäs ura tuli luoduksi kirurgisena lääkärinä aina vuoteen 1989 asti. Siksi täytyy viitata perintöön, sillä kirjan päähenkilön isä oli myös itsenäisen Suomen alkuvuosina Ilmavoimiemme lentäjiä, vaikka 1918 Leonard Kotsalo (s. 1890, Lindberg) oli vielä jalkaväkijoukoissa pataljoonan komentajana. Korkean yleissivistyksen omannut ja hankkinut DI Leonaord Kotsalo antoi omalla esimerkillään Kustaalle loistavat pohjat yhteiskunnalliselle menestymiselle. Kustaa Kotsalon elämäkerran vaiheet monimoottori- ja pommituslentäjänä ovat mielenkiintoiset. Taidemuseo Tennispalatsin järjestämänä on avoinna pitkälle kesään asti kaksi huippunäyttelyä. Toinen on hollantilaisen Anton Corbijn´n "Petrospektiivi", missä on toistasataa taitelijan ottamaa julkkisvalokuvaa vuosikymmenten varrelta. Rämäkkä esittelykuvamme on Clint Eastwoodista Cannesin filmijuhlilta 1994 Toinen on Kuvataideakatemian (160 v.) lopputyönäyttely, mikä on loistava otos 34 valmistuvan maisterin saavutuksista. Mihin kuuluu veistoksia, maalauksia, tilateoksia, videoita, ääniteoksia, piirroksia, jne. Mikä näyttely on kylläkin jakautunut viiteen eri osaan, aina Kaapelitehtaalta Galleria Välivuoteen (Oksasenkatu) ja Fa-Fa´an (Lönnrotinkatu) asti. Suomen suosituin taidekesätapahtuma on avattu nyt laajempana kuin koskaan. Kyseessä on Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnan näyttelyt: TULESSA SYNTYNYT ­ KANSAINVÄLISTÄ KERAMIIKKAA (mukana 55 keraamikkoa, joista 21 on ulkomaista, kaukaisimmat Koreasta, Japanista ja Australiasta) sekä YKSINKERTAINEN ELÄMÄ 2008 ­ SUOMALAISTA KUVATAIDETTA (missä on mukana 24 taitelijaa). Mutta näiden suurosastojen lisäksi Fiskarsin Ruukissa on myös laajennettu taidemyymälä = Onoma Shop valikoimat ja näiden lisäksi kotiin tuleva myyntikauppa "nettikauppa", minkä tuotteet löytyvät osoitteesta: www.onoma.fi. Tästä uudistuksesta vastaa kansainvälisesti tunnettu Jaakko Tapanisen Great Pointi Oy. Erikoinen uutuus on myös "Paperitalo", sillä siinä kiinteistössä on esillä vain tietoa paperin valmistuksesta taidegrafiikan vedostuksesta. Paperitalon isäntä&emäntä pari on taitelija Erja Huovila sekä Seppo Hallavuo, joiden neuvoilla voi valmistaa vaikkapa omia paperiarkkeja koko kesän. Kesän 2008 muut erikoisuudet ovat : 1) KOTONA III, mikä keramiikkanäyttely on avoinna 23.6.17.8. ja paikalla on mm. Englannista Margaret O´Rourke, 2) perinteiset Puukko-päivät Fiskarsin Seuraintalolla toukokuun 17-18 päivät sekä 3) yhden päivän (14.6) Fiskars Folk Festival, missä on koko päivän musiikkia. Ajan tasalla olevat tiedot joka päivä: www.onoma.org ja www.fiskarsvillage.fi. *** Käsittämättömässä viisaudessaan TV muisti kuukausi sitten meitä yli 100 tunnin MM-jääkiekon otteluillaan, joista suuri osa tulee jopa aikaan, milloin normaali-ihminen nukkuu uniaan. Näiden ulkomaisten MMotteluiden katselu Suomen kanavilla ei ole vielä edes 50 vuotta vanhaa, mutta toisaalta tämä tv:n jääkiekkohullutus on jo ammoin opittua. Berliinissä ja Lontoossa alkoi tv-toiminta 1936, näytettiinhän Berliinin olympiakisojakin näköradiossa elokuussa 1936 julkisesti. Jos jollain johtopiiriin kuuluvalla saattoi olla Berliinissä oma vastaanotin, niin maailman tietoisuuteen kuvaradio tuli siten, että kisakylässä ja eräissä yhteisravintoloissa oli mahdollisuus seurata suorassa lähetyksessä eräitä lajeja, muun muassa yleisurheilua. Sillä, kuten vanhempieni kouvolalainen perhetuttu, kultavääpeli Ilmari Salminen kertoi, niin tämä ehti muutaman kerran seurata jonkinlaisen pienen juhlasalin tyylisessä tilassa lähetystä. Kuva oli noin 2 metrin levyinen. USAssa oltiin myös niin pitkällä, että sunnuntaina 25.2.1940 New Yorkissa oli maailman ensimmäinen koko ottelun käsittänyt tv-lähetys, kun jääkiekossa Rangersit kohtasivat Canadians´n. Kolme päivää myöhemmin kamerat ja linkit oli siirretty yliopistolliseen koripallootteluun Pittsburgh vastaan Fordham 28.2.40. Tämän jälkeen tv-urheilun suosio oli taattu USAssa. Mutta juuri helmikuun alussa 1940 USAhan PR-kiertueelle saapunut Paavo Nurmi yhdessä rintamamies-huippujuoksija Taisto Mäen kanssa (ME-t tuolloin kymppi ja vitonen), eivät yltäneet tv-ohjelmiin, vaikka Taisto Mäki juoksi niinä kuukausina 10 kilpailua eri puolilla USAta. TV näytti toki jo uutisissaan valokuvia Talvisodasta ja valokuvan presidentti Rooseveltin ottaessa vastaan vain Paavo Nurmen, mutta muutoin etusija tulisi jo mainittujen lajien lisäksi olemaan tähän päivään asti baseball´lla ja amerikkalaisella jalkapallolla! 11 PARAS KESÄPESU 1 kpl VAAHTOVAHALLA 17 2 pesun kortti KONALASSA, MALMINKARTANONKUJA 1-3 MA-PE 8-20 LA 9-16 SU 12-16 www.autopesucenter.fi APU AINA YÖTÄ PÄIVÄÄ LASIN KORJAUKSET JA KEHYSTYKSET Kantelettarentie 11, 00420 Hki Puh. 507 1309 NYT PAKETTIAUTO VUOKRALLE! Todella edullisesti, 60,-/vrk Puh. 0400 729963 TUPLAKIOSKI Perhekunnantie 3 · Elintarvikkeet · Veikkaus. Tunne alueesi palvelut! www.kanneltieto.fi Jännittävää ja hauskaa kesälukemista: Ivan Tykin RIPASKAA!-dekkari Outoja tapahtumia Maununnevalla sijaitsevassa Suomalais-venäläisessä koulussa. Kirjakaupoista. OIKEA FOTOKAUPPA LÄHELLÄSI Parhaat digikamerat, hyvät neuvot ja loistavat kuvat Pekka Vanhala Luutnantintie 5, 00410 Helsinki Puh. 536 544 www.topshot.fi PIRKKOLAN UIMAHALLI avoinna kesän ajan Pirkkolan uimahalli suljetaan 21.7. ja avataan 1.9. Kannelmäen kirjaston kesäaukioloajat: 1.6.-10.8. ma-to 10-20, pe 10-18 Tervetuloa rakennustelineistä huolimatta!
• 11.6.2008 15 NYT ON OIKEA AIKA TILATA HIEKKALAATIKOIHIN PVC-VERKKOPEITE SUOJAAMAAN HIEKKA ROSKILTA JA PIENELÄIMILTÄ ! WWW. AIMOPEITE.FI MYYNTI: 09-797238 AIMOYHTIÖ OY HANKASUONTIE 10, 00390 HELSINKI Ravintola Kartanon Kievari Puustellinpolku 4, Malminkartano puh. (09) 563 3083 Avoinna joka päivä 09­02 Meni yli 93 vuotta kun Aares Salli maalasi elämänsä ensimmäisen afrikkalaisen - Kyllähän tämä on varsin piristävää vaikkakin kovin poikkeavaa, tuumasi syksyllä 94 vuotta täyttävä taidemaalari Aares Salli etsiessään värejä paletistaan. Taiteilijaa hieman hymyilytti, kun hän totesi ettei ole eläessään maalannut mustaa miestä. TAIDEMAALAARI SALLI tunnetaan ennen kaikkea lumisten ja valkoisten maisemien tulkitsijana. Tätä taustaa vasten saattaisi kuvitella, että taiteilijan sivellin jotenkin epäröisi, mutta näin ei käynyt. Onhan toisaalta niinkin, että Sallin värisävyt ovat usein mm. merenrantanäkymissä ja muuttuvassa luonnossa myös vahvoja, tummia ja taitettuja. Maalauksen kohteelle, Somaliasta kotoisin olevalle, Suomessa jo vuosia asuneelle kiinteistönvälittäjä Farah Dahir Moallinille tilanne oli myös jännittävä. Koskaan aikaisemmin elämässään hän ei ole ollut taiteilijan mallina. Taulun valmistuttua tuntien työskentelyn jälkeen Farah on hieman hämillään, mutta naurua täynnä. - Hieno kuva! Salli sanoo, että yleensäkin taiteilijan mahdollisuudet maalatessaan ovat monenlaiset ja vastaan Tervetuloa! VALTUUTETTU LUKKOLIIKE KANNELMÄESSÄ LÄHELLÄ SINUA Pohjois-Haagan taideseuran perustajajäsenen, taidemaalari Aares Sallin pensseli ikuisti somali Farahin kodissaan Espoon Viherlaakson ateljeessa. voi tulla mitä tahansa. Afrikkalaisen ikuistaminen öljyvärille ei ole mitenkään ristiriidassa taiteellisten periaatteiden kanssa. Salli maalasi sinänsä omalla tavallaan monimutkaisen työn yhdellä istumisella. - Henkilökuvaa tehtäessä kaikki riippuu siitä, mitä haluaa saada irti kohteesta. Ensin on piirrettävä suhteet sopiviksi ja ajan mittaan mallin asento muuttuu aina paremmaksi ja luontevammaksi kuin itse alkuasetelmassa. Usein malli väsyy maalattaessa niin ettei muista missä asun ja rupeaa katsomaan taivaalle. Salli (93) olisi maalannut Farahista vielä uudenkin version, mutta hymyssä suin mies ilmoitti, että istuminen kävi jo voimille. Lopuksi lyötiin kuitenkin kättä päälle, että Farah tulee vielä uudelleen malliksi ja tällöin mustavalkoisesta asetelmasta tehdäänkin ruskea versio. Aares Salli aloitti maalaamisen jo 15-vuotiaana. Viime maaliskuussa hänellä oli näyttely Galerie Oljemarkissa ja mikäli se on hänestä kiinni, vuoden sisällä on myös uusi taidenäyttely tekeillä. Sallilla on kotimaan lisäksi ollut näyttelyitä myös ulkomailla ja hänen taulujaan on paitsi yksityisissä kodeissa paljon myös julkisissa tiloissa. Aares Salli on Suomen vanhin yhäkin päivittäin maalaava taiteilija. Kari Varvikko Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh. 0424468 260 www.lukkorengas.fi Osta kaksi Orionin kesätuotetta, saat kaupan päälle kesäperunoiden kuorimahanskat! · Aqualan L -perusvoide 200 g · Bevita foam 75 ml · Favora-kasvosuihke 200 ml · Favora-aurinkogeeli 150 ml · Sebamed-pesuneste 300 ja 1000 ml Orionin kesätuotteet: Taidemaalari Aares Salli, vaimo Anelma ja Farah Dahir Moallin iloitsivat hyvästä maalauksesta. Kesäaikana 1.6. - 31.8. palvelemme ma-pe 8:30 - 19:00, la 8:30 - 14:00 Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 566 0080 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko TILITAITO KY Maija Salonen Tunnelitie 2 00320 Helsinki puh. 09-5871 564 fax 09-5875 948 gsm 050-517 1201 tilitaito@saunalahti.fi · kirjanpidot · arvonlisäveroasiat · tilinpäätökset · palkkalaskenta · veroilmoitukset · yhtiöiden perustamiset Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400