Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt Leivonta juhlatarvikkeet Leivonta-- ja ja juhlatarvikkeet Valmiit Valmiitkakkukuvat kakkukuvat Ilmapallot pinjatat Ilmapallot ja ja pinjatat TeemaTeema-jaja värikattaus värikattaus Tammisto, Säätökuja (Lidlin vieressä) Tammisto, Säätökuja 22 BB2 2 (Lidlin vieressä) 040 01510 VANTAA puh. 040 910910 1031 1031 01510 VANTAA?? puh. ZZZ FRQIHWWL ß ZZZ FRQIHWWL ß No 6 11.6.2014 • 50 VUOSIKERTA Apteekin suosituin maitohappobakteeri RELATABS MANSIKKA KANNELMÄKI Rantapallo kaupan päälle! Tervetuloa! Avoinna arkisin klo 8-19 | Lauantaipäivystys Avoinna arkisin klo 8–19 klo 9-15 (syyskuun alusta toukokuun loppuun) Puh. (09) 530 6610 | Soittajantie 1 Puh. 020 175 0020 | Soittajantie 1 Tervetuloa! • JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Relaa ja voi hyvin bl. 30 ta 16,- Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen apteekki Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 566 0080 Avoinna ma-pe 8.30-19.00, la 8.30-14.00 • PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Kuva Mauri Wiik Kantsulan Mätisfestarit keräsivät perheen jälleen kalastajia ostokset vertailussa Tanotorvi 50 vuotta! TV-avustaja on elävä kulissi Radio-ohjattava auto kulkee 60 km tunnissa
2 11.6.2014 Sää suosi Mätisfestareita PERINTEISIÄ MÄTISFESTAREITA vietettin 18. kerran Kartanonhaassa 25.5.. Lämmin, lähes helteinen sää suosi tapahtumaa ja paikalla oli päivän mittaan tuhansia ihmisiä. Kannelmäen seurakunnan Mätismessussa, joka sekin oli ohjelmassa jo neljännen kerran, täyttyivät kaikki istumapaikat jo hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua. Kalojen laskeminen jokeen palkitsi innokkaimmat kalastajat välittömästi ja saaliit olivat runsaita. Ohjelma oli tasokas ja paikalla olivat jälleen lähes kaikissa tapahtumassa vierailleet Eino Grön, Jussi Raittinen ja Taisto Saaresaho. Valtiovallan tervehdyksen toi kansanedustaja Ben Zyskowicz. Hänelle ojennettiin 60-vuotispäivän johdosta ‘Mätiskala’, joka tällä kertaa oli savustettu siika. Kaarela-Seura ry kiittää kaikkia taiteilijoita, tukijoita ja yhteistyökumppaneita ja toivottaa hyvää kesää. Kaarela-Seuran varapuheenjohtaja Kari Varvikko ja juontaja Pirjo Tuohimaa onnittelivat 60-vuotiasta Ben Zyskowiczia ‘Mätiskalalla’. Vas. virolaiset onkimiehet odottavat saalista. Kalat laskettiin jokeen putkea pitkin. Eino Grön jälleen suoraan Floridasta. Stadin kundi Jussi Raittinen on uskollinen Mätiskävijä. Suomi uusii aseistustaan ENTISENÄ RAJAMÄKELÄISENÄ huolestuin uutisesta, että valtio suunnittelee Altian (entisen Alkon) tehtaiden myyntiä. Asiaa hoitava ministeri Pekka Haavisto perusteli suunnitelmaa sillä, ettei Altialla ole enää strategista merkitystä. Merkitseekö tämä sitä, että Suomi aikoo luopua oma-aloitteisesti ja yksipuolisesti viime sotien aikaisesta tehokkaimmasta panssarintorjunta-aseestaan?. Siitä muistui mieleeni juuri tv:ssä esitetty viime sotia koskeva suomalais-venäläinen dokumentti. Filmissä venäläinen näyttelijä kertoi suomalaiselle Ville Haapasalolle, miten puna-armeijalaiset tutkivat suomalaisten käyttämän panssarintorjuntaaseen — maailmalla laajasti ”molotovin koktailina” tunnetun aseen alkuperää. Pullon korkista he lukivat ”Alko Rajamäen tehtaat”. Asuin sota-aikana Rajamäessä ja muistan, että venäläiset pommikoneet taisivat käydä parikin kertaa pudottamassa pomminsa jonnekin lähistölle. Ei tosin tehtaaseen osuneet, taisi mennä jotain kolmisen kilometriä sivuun. Altian myyntiaikeet ovat herättäneet ay-väen keskuudessa voimakasta vastustusta. Pelätään jälleen työpaikkojen menetyksiä. Ministeri Haavisto tosin vakuutti, ettei Rajamäen ja Koskenkorvan tehtaita aiota siirtää ulkomaille ja että kossua ja jallua tullaan jatkossakin tuottamaan Suomessa. Tiedä häntä, eikös Finlandia vodkan valmistus ole jo siirretty ulkomaille. Pohjanmaan ohranviljelijät huolestuivat myös myyntiaikeista. He pelkäävät, että vaikka tehdas jäisikin Koskenkorvalle, mahdolliset ulkomaiset omistajat saattaisivat tuoda halvempaa raaka-ainetta ulkoa, ja suomalaiset viljelijät jäisivät istumaan myymättömän viljavuorensa päälle. Valtio on jo luopunut viinanvalmistuksen monopolista. Pitkäripaisista saa nyt jo ostaa laillisesti ”Kiteen kirkasta”, ”Pohjan poikaa” ja muita pienpolttimoiden tuotteita, joita kieltolain kumoamisen jälkeen on nimitetty ”pontikaksi”, ”kotipolttoiseksi”, ”korpikuusen kyyneleiksi” jne - rakkaalla lapsellahan on monta nimeä. Toinen aseistukseen liittyvä uutinen oli puolustusvoimain komentajan tehtävästä heinäkuussa eläkkeellä jäävän kenraali Ari Puheloisen maininta, että viimeisetkin jalkaväkimiinat tuhotaan syksyyn mennessä. Suomi on viimei- simpiä maita, joka kansainvälisen sopimuksen mukaisesti on luopumassa jalkaväkimiinoista. Puheloisen mukaan ne on tarkoitus korvata jollain muilla asejärjestelmillä, jotka ovat tiettävästi huomattavasti kalliimpia. Puolustusvoimien hankintalistan kärjessä ovat Puheloisen mukaan ennen muuta maavoimien ja merivoimien aseistuksen uusiminen ja vasta sen jälkeen tulee ilmavoimien vuoro joskus 2020-luvulla. Kenraali Puheloinen puuttui myös Nato-keskusteluun, jota hän mukaansa käydään, mutta väärin perustein. Ei nähdä asian kokonaisvaikutusta, kustannuksia ja maallemme aiheutuvia vastavuoroisia velvoitteita. Toimittajan huomautukseen, että everstikunnan keskuudessa on runsaasti Naton liittymisen kannalle olevia, kenraali totesi vain, että ne ovat yksityisten upseerien näkökantoja ja eivät välttämättä ota huomioon maailmantilanteen ja kansallisen puolustuksen kokonaisuutta maamme etujen kannalta. On mielenkiintoista, että Natoon liittyviä riskitekijöitä ovat useat muutkin kenraalit ja sotilasasiantuntijat painottaneet. Toivottavasti Nato-keskustelijat huomasivat edes puolustusvoimien ylipäällikön, presidentti Sauli Niinistön huomautuksen, että Nato-keskustelussa on syytä kiinnittää huomiota kokonaisuuteen, mm. siihen miten Venäjä reagoisi Suomen ja Ruotsin mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Sehän merkitsisi, että Itämeri muuttuisi Nato-mereksi ja Venäjän (Pietarin) jäämistä pussiin Suomenlahden perälle. Samalla Suomen ja Venäjän raja muodostaisi puolet Venäjän ja Naton koko maarajasta! Toivottavasti nämä huomautukset hillitsevät joidenkin poliitikkojemme ylimitoitettua Natointoa. Esimerkkinä mainittakoon puolustusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Carl Haglundin lausunto, jonka mukaan Venäjä painostaa Suomea liittymään Natoon. Hannu Taanila vastasi terävän nokkelasti Haglundille Hesarissa. Hän kehotti Suomen hallitusta päättävästi torjumaan Putinin ja Venäjän hallituksen tällainen painostus Suomea kohtaan ja ilmoittamaan tiukasti, että Suomi itsenäisenä maana ei hyväksy painostusta vaan päättää itsenäisesti omasta puolustuspolitiikastaan. Kokenut diplomaatti, Suomen entinen Ve- näjän suurlähettiläs Heikki Talvitie muistuttaa, että nykyisen Ukraina-Krim kriisin yhteydessä monet näyttävät unohtavan historian opetuksen, ettei Suomen turvallisuuspolitiikka rakennu Yhdysvaltain varaan Venäjää vastaan. Suomella on oma turvallisuuspoliittinen ympäristönsä, jossa Venäjä ei ole vihollinen, eikä sen kanssa pyritä konfliktiin. Miten presidentti Paasikivi sanoikaan maantieteelle emme mahda mitään! Aiheeseen liittyen kehottaisin lukemaan unkarilaisen Attila Csernokin juuri ilmestynyt kirja Katkennut silta. Unkarin unohdettu historia. Into kustannus. Kirja on tervetullut lisä keskusteluun oikeasta kansallisesta itsetunnosta ja poliittisesta tervejärkisestä realismista. Kritiikki ja rehellinen arvio Unkarin historian kipupisteistä 1848-4849 vapaussodasta, ensimmäisen ja toisen maailmansodan poliittisista virheratkaisuihin, Miklos Horthyn liitosta natsi-Saksan kanssa, stalinistisen Matyas Ràkosin kausi, 1956 kansannousu ja Janos Kàdàrin yli 30 vuotta kestäneestä kaudesta ja Unkarin nykyisen oikeistohallituksen paluusta yltiökansalliseen öykkärimäiseen poliittiseen linjaan. Csernok kritisoi erityisesti unkarilaisten suhtautumista vähemmistö kansallisuuksiin romanialaisiin, tšekkeihin, slovakeihin, juutalaisiin, mustalaisiin ruteeneihin jne. Ei ole ihme, että teos on ollut Unkarissa valtava myyntimenestys. Csernokin selkeät arviot koskettavat yhtä terävästi tämän päivän Ukrainan johtajien kansallisen politiikan virheellistä linjaa. Mutta ne muodostavat myös hyvän vertailukohdan Suomenkin historian murrosaikojen tarkasteluun. Suomenkielinen laitos on lyhennetty nimenomaan suomalaisia lukijoita varten yhdessä tekijän kanssa. Suomentaja Juha Suoristi. - Olemme satsanneet mm. vihannes- ja marjapöytään. Konalan K-supermarket satsaa hintaan ja laatuun KONALAN K-SUPERMARKETIN uutena kauppiaana maaliskuussa aloittanut Pauli Jaakola kertoo kevään aikana kiinnittäneensä erityistä huomiota siihen, että saa kaupan hintatasoa entistä edullisemmaksi. Samalla hän on satsannut vihannestiskiin, jotta tarjotut tuotteet ovat varmasti tuoreita ja hyvälaatuisia. Konalaan Jaakola siirtyi Espoosta, jossa hän oli K-supermarket Ruokaniityn kauppiaana. Jaakolalle kau- panpiti on tuttua, sillä hän on tehnyt koko työuransa K-ruokakaupoissa. Minusta on mukava palata vaihteeksi Helsingin puolelle ja tarttua uusiin haasteisiin, toteaa Jaakola, joka on aikaisemmin asunut myös Kannelmäessä. Kauppiaan perheeseen kuuluu omassa K-ruokakaupassa yrittäjänä toimiva puoliso sekä pariskunnan 5-vuotias tytär. Seuraava Tanotorvi ilmestyy 20.8.2014. Oiva Björkbacka Aineisto toimitukseen 8.8. mennessä.
Pääkirjoitus Honda-jengistä Juppi-liigaan 40 –vuotias Salpa-Sello SÄÄ SUOSI LAUANTAINA 17.5, Ote on muistelmistani Sermin takaa: Kääpiöitä ja jättiläisiä. Kirjan ensimmäinen osa ilmestyy syyskuussa. kun As Oy Salpa-Sello juhli 40vuotista taivaltaan. Juhlat olivat samalla kuin tupaantuliaiset, sillä koko viime vuoden kestänyt julkisivuremontti alkaa olla pientä pihaalueen viimeistelyä vailla valmis. Klo 14 väki kokoontui Pelimannintie 20:n hienosti koristellulle piha-alueelle. Juhla alkoi lipun nostolla ja suvivirren ensimmäisen säkeistön laulamisella. Hallituksen puheenjohtaja Ann-Christine Pajunen toivotti juhlavieraat tervetulleiksi ja kohotti onnittelumaljan juhlivalle taloyhtiölle. Pitkäaikainen, nyt jo eläkkeelle jäänyt talonmies Taina Kivinen toimi seremoniamestarina ja ilmoitti illan ohjelman kulusta. Ensin juhlaväki söi herkullista lohikeittoa aurinkoisen sään helliessä. Pihalle laitettujen pöytien ääressä oli mukava seurustella nykyisten ja myös entisten asukkaiden kesken. Vaihdettiin kuulumisia ja muisteltiin myös talon menneitä tapahtumarikkaita aikoja. Paikalla oli noin 60 aikuista ja toistakymmentä lasta. Kahvi ja makoisa mansikkakakku kruunasivat aterian. Myöhäisen illan tunteina vielä paistettiin makkaraa. Taisipa joku pyörähdellä tanssin tahtiinkin. VASTAPÄÄTÄNI ISTUU Masa (47), joka muutama vuosi sitten lusi viisi vuotta taposta. Kun kysyn mieheltä kaduttaako, hän vastaa: - Ammuin kaveria 357:lla viisi kertaa päähän. Tapoin oikean jätkän, mutta se tappo seuraa minua päivin öin hautaan asti. Muutoin olen mielestäni nykyisin kuivilla. K.J. Lång tai Krim eivät voi linnankundeja auttaa, koska vangit ovat luonnevikaisia. Heihin tehoaa vain luoti. Vuonna 1997 Kannelmäen asukkaista istui linnassa kymmenkunta miestä. Uudenmaan lääninvankilassa lusi seitsemän kantsulaista; muun muassa Honda-jengi, joka ryösti pankkeja pari kolme vuotta sitten ja Juppi-liiga, joka erikoistui ryöstelemään kioskeja ja kauppoja. Kaikilla heillä on edessään vuosien vankeus. Kyltissä Paula Launiaisen (1978) Tanssivat sellot -piirros. Kovin monet ovat sitä mieltä, että vankilalla ei ole parantavaa vaikutusta. Päinvastoin, jos et ole kunnon konna sisään mennessäsi, varmasti olet sellainen ulos tullessasi. Vieraillessani Uudenmaan lääninvankilassa Jokelassa, olin vilpittömän hämmästynyt nykyaikaisen vankilalaitoksen liberaalisuudesta. Hyvin useat vangit opiskelevat ja suorittavat loppututkinnon. Toiset valmistuvat ammattiin. Päivät kuluvat myös ruumiin kulttuurin parissa – salilla treenataan aina kun aika antaa myöten. Ulkoiluhetkistäkin otetaan kaikki irti. Vangeilla on televisiot ja streot, joita he voivat katsella niin myöhään kuin haluavat. Kukaan ei ota pois pornoleffojakaan. Ne ihmiset, joilla siviilissä oli vakituinen nais/tyttösuhde saavat kerran kuukaudessa käyttöönsä puhtailla patjoilla varustetun ’sviitin’, jossa voi kahden ja puolen tunnin ajan harrastaa lemmentöitä. Ja vartijat vaihtavat vielä lakanatkin. Tämä on vangin elämän suurin hetki. Ruoka on hyvää, sitä on riittävästi ja valtaosa vartijoistakin on asiallisia. Tapaan nuoren kantsulaisen Lassen, miehen jonka olen tuntenut jo pienestä. Hän oli mukana sukellusseurassamme 1980-luvulla, huippu-uimari ja harrasti myös nyrkkeilyä. Minä ja Alasen Masa tuimme nuorta lupausta hyvissä harrastuksissa lähes kädestä pitäen. Lasse ei osaa oikein selittää, mistä hänelle tuli älynväläys ryhtyä Juppi-liigaan. - Kai se oli se, että vanhempi ’kokenut rosvo’ sai minut innostumaan helposta elämästä. Olin työtön, rahaa ei ollut eikä sitä oikein mistään saanut. Opiskelu ei kiinnostanut ja urheiluunkin meni motiivi. Jos palvelee hyvin, Lasse pääsee pois linnasta 1999. Hän on istunut nyt viime huhtikuusta. Karmeinta aikaa hänen mielestään oli Pasilassa vietetyt pari kuukautta, jossa nuorta pidettiin suljetussa sellissä. Sen sijaan Jokelan ’entinen tulitikkutehdas’ saa hyvän arvosanan. Lasse on treenannut ja opiskellut urheiluhierojaksi. Jatkossa hänen on tarkoitus hankkia ammattioppia myös autopeltisepäksi. Ensikertalaiseksi mies sai kovan kakun – 6,7 vuotta. - Vakuutan sinulle, että kun pääsen täältä pois, en enää palaa vankilaan. Tiedän hyvin mitä se merkitsee, jos tänne joutuu uudemman kerran. Sitä kierrettä en halua. Olkoonkin, että useimpien vankien elämä on tuhottu jo elämän alkuvaiheessa, silloin kun hänelle ei ole syystä tai toisesta kyetty antamaan tukea ja turvaa, se ei saa tarkoittaa lopullista hylkäämistä. Kun vierastunti päättyy, Lasse ottaa minua kaulasta kiinni ja puristaa. Tunnen ja näen hänen olevan liikuttunut. Niin olen minäkin. Tulen vielä katsomaan sinua – kantsulainen nuorimies. Lasse pääsi pois ajallaan, mutta valitettavasti hän ei pitänyt kiinni antamastaan vakuutuksesta. Kierre alkoi uudelleen ja 2010-luvun vaihteessa hän oli jälleen Suomen etsityin mies kierrellessään Päijänteellä ja lopulta antautuessaan poliisille. Olen kertonut haluavani tavata sinut Lasse, mutta en ole saanut vastausta. Lämmintä kesää Kari Varvikko 3 11.6.2014 Juhlan teemana oli ”huivi”. Juhlaväellä olikin kekseliäitä huiviluomuksia päässä, kaulassa, lanteilla, ranteissa ja jopa pihan koiravierailla oli huivi. Tapahtumaa oli valmistellut toimelias juhlatoimikunta. Piha oli koristeltu kukin, ilmapalloin ja itse askarrelluin paperinauhoin. Lapset olivat suurena apuna koristelussa. Lapsilla oli myös ohjelmaa: he lauloivat, etsivät aarretta ja kilpailivat tikanheitossa. Oli runonlausuntaa ja arpajaisetkin pidettiin. Juhla sujui hauskoissa merkeissä sekä vanhojen, ihan talon alkuperäisten asukkaiden että uusien tulokkaiden kesken. Yhtiössä elo on rauhaisaa. Ihmiset tuntevat toisensa, pihalla tervehditään ja usein vaihdetaan muutama sana, ystävystyttykin on. Väki talossa koostuu varttuneemmasta väestä vauvoihin ja sinkuista perheisiin. Hyvin on keskenään tultu toimeen. Viime vuoden yhteinen koettelemus mittavasta julkisivuremontista on nyt ohi ja kaikki voivat nauttia hyvinvoivasta 40 -vuotiaasta taloyhtiöstä. Juhlissa joku sanoikin, että rumasta ankanpoikasesta kehkeytyi kaunis joutsen – ulkokuori ehostui, mutta hyvä henki säilyi. Elina Tammisto taloyhtiön hallituksen jäsen Kantsulainen Tepa Merinen kehitysvammaisen roolissa Tv 2:n Sykesairaalasarjassa - OLEN ROOLISSANI toisten armoilla. Saatoin kuvitella, millaista elämä voi olla vaikeasti kehitysvammaisena, naisena joka ei kommunikoi muiden ihmisten kanssa. Vaikka puhumattomana Pauliinana roolini olikin vaikea, se oli myös erittäin antoisaa, kertoo kantsulainen Teija ‘Tepa’ Meriläinen (56), joka on jo parisenkymmentä vuotta toiminut avustajana monissa tv-sarjoissa ja elokuvissa. Hän on ollut mukana mm. Kotikadussa, Salatuissa Elämissä, Ylen Kotikatsomon tv-elokuvissa ja mainoksissa. Nainen on esiintynyt alkoholistina Malminkartanon jätemäellä ja huorana Valkoisessa kaupungissa. Syke-sairaalasarjan roolissa Tepa alias Pauliina asuu palvelutalossa ja vammaisena hän on olemukseltaan epäsiisti ja hoitamaton nainen. - Olen oikeasti ylpeä siitä, että ohjaaja Aleksi Mäkelä oli tyytyväinen suoritukseeni. Tepa sanoo avustajien olevan eläviä kulisseja, eivät patsaita. - Sairaalassa odotat vain että hoitaja tuo jotakin, muuten olet yksin ja hylättynä. Vaikka näyttelin, tunsin itseni välillä aivan avuttomaksi. Myös pyörätuolissa oleminen oli karsee kokemus. Kun sua kuskataan, pelkäät, että tiput jonnekin. Tepa suosittelee avustajaksi ryhtymistä. - Vaikka palkkiot eivät olekaan päätä huimaavia, sitä ei koskaan tiedä, vaikka päätyisi joskus Hollywoodiin, amatöörinäyttelijä nauraa. TV 2:n Syke-sairaalasarjassa kaikki pyritään tekemään mahdollisimman aidosti. Kuvauksissa oli oikea sairaanhoitaja seuraamassa toimenpidekohtauksia ja antamassa näyttelijöille neuvoja. Sykkeen tuottaja on Maria Kangas ja sarjan päähenkilöitä ovat Iiris (Irina Kuustonen), Johanna (Leena Pöysti), Marleena (Tiina Lymi), Lenita (Leena Meriläinen). Käsikirjoittaja on Petra Peltomaa. Sarjassa on 20 jaksoa ja se alkaa pyöriä tv:ssa lokakuussa. Avustajat ovat eläviä kulisseja, eivät patsaita, sanoo lähes 20 vuotta tvsarjoissa esiintynyt Tepa Merinen. Kari Varvikko
4 11.6.2014 KOMMENTTI MAJAVAN MATKASSA Kun salama iskee L auantai toukokuun seitsemästoista oli julma ja mielestäni kovin epäoikeudenmukainen päivä. Hienosti se kylläkin alkoi. Kävimme pitkäaikaisen elämänkumppanini Tertun kanssa päivällä seuraamassa Kallio kukkii- kaupunginosatapahtumaa. Illalla kävimme kastelemassa sukuhautojemme kukat Hietaniemessä. Saatoin Tepan kotiin puoli yhdeksän aikaan. Tuskin olin päässyt kotiini kun Tepa soitti tuskaisena ja pyysi minua tulemaan heti paikalle. Päänsärky oli erittäin kova ja tuska kuului äänestä. Olin hänen kotonaan jonkun minuutin kuluttua. Paikalle oli tullut myös Tepan naapuri Sirpa P, joka oli onneksi ollut kotona ja avannut oven. Tilanne alkoi olla paha. Potilas makasi kyljellään ja valitti sietämätöntä kipua päässään. Hän oli jo melko sekava ja ylenantoi. Oli syytä tilata ambulanssi välittömästi paikalle. Sen tulo kesti hätääntyneen mielestä tuskallisen kauan. Ambulanssin ammattitaitoinen henkilökunta otti välittömästi yhteyden HYKSiin ja pyysi neurologin paikalle. Sitten lähdettiin pillit soiden. Potilas pääsi heti tutkimuksiin joten lähdin takaisin Kannelmäkeen odottelemaan tuloksia. Puhelun odottelu kestikin varsin kauan. Kello 5.30 sunnuntaiaamuna Töölön sairaalan neurokirurgisen osaston lääkäri Johan Marjamaa soitti ja kertoi leikanneensa potilaan välittömästi. Kyseessä oli vakava, massiivinen suonen repeämä, jonka hän oli saanut tukittua. Potilaan tila oli kriittinen mutta vakaa. Seuraavat päivät tulevat näyttämään leikkauksen onnistumisen. Tepa oli teholla kolme päivää, osan siitä hengityskoneessa. En ole ollut mielestäni kovinkaan taipuvainen hempeilyyn. Nyt täytyy kuitenkin sanoa, että vakavaksi tapahtuma minut veti. Selvää on, että uni ja ruoka ei ole maistunut. Ajatukset pyörivät jatkuvasti tapahtuman ympärillä. Kovin yksinäiseltäkin tuntuu. Yhdeksäntoista yhteistä vuotta ovat aikaansaaneet kiintymyksen ja myönteisen riippuvuuden toisesta. Normaalissa elämässä tätä ei tule aina ajatelleeksi. Kirjoitan tätä juttua Tepan suostumuksella. Yhteiset ystävämme ja tuttavamme asiasta jo tietävät. Puhua täytyy, koska sekin on mitä parasta terapiaa. Yksikseen vetäytyminen on myrkkyä. Jatkotoimenpiteet ovat vielä auki. Mitä asioita täytyy kuntouttaa, sitä en vielä tiedä. Puhe ja muisti toimii. Fyysisen puolen kuntouttamistarpeesta en tiedä. Voimat ovat näin suuren ja vakavan operaation jälkeen vähissä. Syödä pitää. Liikkua pitää mahdollisuuksien rajoissa, koska tasapaino palautuu ajan kanssa. Henkisen puolen virkeyden ylläpito on myös erityisen tärkeää. Tapaus on mielestäni erittäin epäoikeudenmukainen. Tepa on hoitanut terveyttään hyvin. Syönyt harkiten ja liikkunut paljon. Ikäisekseen hän on ollut hyvässä kunnossa ja on nauttinut siitä. Ulospäin suuntautuvana henkilönä kanssakäynti ihmisten kanssa on ollut vilkasta. Suurempia huolen aiheita ei ole ollut. Elämä on ollut kohdallaan. Elämä ei ole mikään lakitupa jossa oikeutta jaetaan, ei suinkaan. Useimmiten tapahtumia ohjaa puhdas sattuma, hyvä tai huono tuuri. Onneksemme elämme maassa, jossa asiat toimivat. On muotiasia moittia sairaanhoitoa ja sen puutteita. Todellisissa, suurissa asioissa se kuitenkin toimii niin hyvin kuin vaan voi toivoa. Jokaiselle voi tapahtua yllättävästi jotain tosi vakavaa. Siksi jokaisen tulisi varautua siihen, että apu saadaan nopeasti paikalle. Jokainen menetetty hetki pahentaa tilannetta. Tärkeintä on muistaa hätänumero 112. Kuulostaa helpolta, mutta hätääntynyt ihminen ei joskus muista edes omaa nimeään osoitteesta puhumattakaan Laittakaa omat tietonne selvästi pahvilapulle josta ne ovat luettavissa. Laittakaa ylös lapulle myös käyttämänne lääkkeet. Tälläkin tiedolla on suuri merkitys ensihoidossa. Älkää uskoko siihen, ettei teille voisi mitään sattua. Pitäkää yhteyttä yksin asuviin läheisiinne. Se antaa ainakin jonkinlaisen turvallisuuden tunteen. Vielä kerran, olen erittäin kiitollinen Tepan tapauksessa edellä mainitsemilleni tahoille. Hyvää työtä. Kuntoutuminen alkaa. Hyvä niin. Heikki Majava Aloite kaupungille tuotti tuloksen – katulamput puistotielle Hakuninmaalle LÄHES NELJÄ VUOTTA SITTEN Perhekunnan alueen asukkaan tekemä aloite Helsingin kaupungille tuotti tuloksen toukokuussa, kun valolamput asennettiin ulkoilutielle Hakuninmaalla. Nyt valaistu puistotie alkaa Perhekunnantieltä Esikoisentien kohdalta ja kulkee Sisarusten puiston ja hiekkakentän ohi ja päättyy Vannepolun päähän. Kaikkiaan 12 valotolppaa valaisee nyt vilkasta ulkoilutietä, joka toimii monen ulkoilijan ja kulkijan oikopolkuna Paloheinään, bussipysäkeille ja viereiseen päiväkoti Hakuninmaahan. Ei ilo ole kadonnut mihinkään RUMPUPOLUN palvelutalossa jaksetaan myös iloita. Kun ikäerot ja kunto ovat erilaisia, ovat näkemykset ja odotuksetkin talon suhteen erilaisia. Jokaisen asukkaan on itse löydettävä ilonsa. Palvelutalo sopii hyvin sellaiselle, joka ei omin avuin pärjää. Kun kunto on mikä on ja joka päivä huononee, on kaikki saatavissa oleva apu ja turvallisuus tarpeen. Yhteisissä ti- loissa viriää ihmissuhteita, jokapäiväisiä ja tärkeitä. Yksi kutsuu kahville ja toinen mukaansa saunaan. Olen yleensä tyytyväinen ja onnittelen itseäni, että olen päässyt talon asukkaaksi. Joka-aamuinen huokaukseni on: “Auta minut tämän päivän iltaan”. Yksi Helvi (kolmesta) Oikaisu VIIME NUMEROSSAMME oli kirjoitus kannelmäkeläisestä Minieläin yrityksestä, jossa puurot ja vellit olivat menneet sekaisin. Liikkeenharjoittajan nimi on Ira Weckström ei Beckström, koiran nimi on Venla ei Velho ja liikkeen Pentti Saarikko Ira osti Megaeläimeltä ei Mustilta ja Mirriltä. Virheet johtuivat oikoluvun unohduksesta. Lehtemme pahoittelee sattunutta. Toimitus Dementian estoa OLEN JO MONTA VUOTTA TIENNYT että vanhan ihmisen pitää liikkua, syödä marjoja ja muutenkin terveellisesti, nukkua säännöllisesti ja ajatella asioista myönteisesti. Kulttuuria olisi hyvä harrastaa ja kaiken parasta olisi laulaa kuorossa. Tämä kaikki tarvitaan ettei sairastuisi dementiaan. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan yksi hyvä keino dementian torjumisessa on lastenlasten hoitaminen kerran viikossa – mutta vain yhtenä päivänä. Lasten kanssa puuhastelusta saa henkisiä ärsykkeitä ja samalla voi pitää yllä sosiaalisia suhteita. Viime viikolla aamupäivällä olin noitakoulussa ja iltapäivällä olin prinsessan apulainen, joka siivosi ja teki pihatöitä. Nämä ärsykkeet tulivat 6-vuotiaalta. Jos hoitaa lapsia viitenä päivänä tai useammin, saattaa pärjätä muistia ja ajattelun nopeutta mittaavissa testeissä huonommin kuin jos hoitaa vain yhtenä päivänä. Kesällähän meillä monella on hyvät mahdollisuudet saada tätä ennalta ehkäisevää hoitoa, kun päiväkodit ja koulut ovat lomilla ja lasten vanhemmat mahdollisesti töissä. Liikkumista ei pidä missään nimessä unohtaa. Uutena vaihtoehtona on Konalan Liikuntapuistossa tarjolla meille ikäihmisille kuntoilulaitteet. Pitäjänmäen-Konalan Ikäväki ryhmittymä teki laitteista aloitteen kolme ja puoli vuotta sitten Rakennusvirastolla. Aloite kiertyi Liikuntavirastoon, jossa laitettiin tuulemaan ja nyt laitteet on otettu virallisesti käyttöön. Kaartin soittokunnan varusmiesyhtye soitti, toimittaja Kimmo Chydenius piti vihkiäispuheen ja lähiöliikuttaja Elina Sorakunnas opasti laitteiden käyttöä. Nyt sitten vain laitteiden avulla kasvattamaan lihaskuntoa joka mies ja nainen. En lakkaa ihastelemasta sitä miten hienot ulkoilumahdollisuudet kotikulmillamme on. Voi lähteä lenkille Mätäjoelle, Talin ja Vermoon, Espoon Painiityn liepeiltä löytyy hienoja hiekkateitä tai radanvarsitietä pitkin voi matkata vaikka Hakaniemeen tai rautatieasemalle. Kevään ilon aiheita on myös Haagan alppiruusupuisto. Osuin puistoon kun valtaosa alppiruusuista ja atsaleoista kukki. Väriloisto oli huikaiseva. Alueelle on rakennettu uudet hienot kävelyreitit. Lankkutiet ovat niin leveitä että niillä mahtuu hyvin liikkumaan pyörätuolilla ja työntämään lastenvaunuja. Kaikkea tämä taloudellinen ahdinko ei meiltä vie. Seuraavina kahtena kesänä ehdin varmaan useampaan otteeseen haaveilla miten hienoa on, kun aikanaan pääsen vesijuoksemaan Leppävaaran uuteen maauimalaan. Nyt tämä riemu on tarjolla Uimastadionilla. Vaikka vesijuoksurata on väkeä täynnä, ei se haittaa – sopu sijaa antaa. Välillä tuntui viime kesänä kurjalta kuunnella kun työkaverit – aina kaksi naista – setvivät sairaalan asioita, jopa potilaiden asioita ja loppukesästä sitten ääneen pääsivät opettajat. Ajattelematonta, mutta ulkopuolisen kuulijan kannalta kiusallista. Kesän kulttuuritarjonnasta odotan erityisen innolla Suomenlinnan Liisa Ihmemaata. Ryhmäteatterin väki ei petä koskaan Hyvän omantunnon linnakkeessa. Peter Pan seikkailee Nurmijärvellä Taaborinvuorella. Heinolan kesäteatteriin matkaan yhdessä eläkkeensaajien kanssa. Tänä kesänä on luvassa hulvaton komedia Ilmasta rahaa. Nautimme kun saamme viettää kesäisen iltapäivän taitavasti esitetyn näytelmän parissa. Tampereelle voi matkata Pyynkin kesäteatteriin katsomaan tv:stä tuttua Pirunpeltoa tai Komediateatteriin Riemurahoja. Lapsille Komediateatterissa on tarjolla Keisarin uudet vaatteet. Leena-Maija Tuominen NYT ILETTÄÄ Mikä on narkkarin kauhuleffa? - Kauas pilvet karkaavat. + Mies naiselle pilkkopimeässä: Täällä on niin pimeää etten tiedä missä käteni on? - Älä huolehdi. Minä kyllä tiedän. + Pappi ja suntio ratkoivat ristikoita sakastissa. Pappi mutisi ääneen: Löytyy Lindalta? Viisi kirjainta, ensimmäinen V ja viimeinen U. - Viulu, sanoi suntio. - No niin arvelinkin, pappi totesi. - Lainaatko sitä pyyhekumia? + Miksi ruotsalaiset blondit eivät käytä minihametta? - Kivekset näkyisivät. + Kustavilainen tilaa oluensa rahtina.- Milloin olut on Kustavissa? + Mitä tulee, kun yhdistetään kiiltomato ja satiainen? - Alapäähän disco pihavalloilla. + Mies matkusti junassa pummilla kohti pohjoista, kun konnari huomasi miehen piiloutuneen penkkien alle. Aina aseman kohdalla kondari potkaisi äijää ohimennen persuksille. Oulun kohdalla hän viimein kysyi penkkien alla piileskelevältä, että mihis ois matka? - Kemiin, jos vain perse kestää. + Se parhaiten nauraa, jolla on kovin lääkitys. + Miehet, joilla oli ikää 20, 40 ja 80 vuotta olivat kalassa ja ryhtyivät paistamaan notskilla kalasaalistaan. Pian he kuulivat vastarannalta ilakointia ja kikatusta, kun tytöt tulivat uimaan. Silloin 20-vuotias sanoi, että hei nyt uidaan tuonne likkojen luo. Siihen 40-vuotias: - Eiku mennään veneellä! 80-vuotias kurkkasi vastarannalle: - Pojat hei! Mitä turhaan, nähdään me ne täältäkin. + Mikä on pahin rangaistus nunnaluostarissa? - Munkit on loppu ja porkkanakin annetaan raasteena.
5 11.6.2014 TUSINA-AIVOILLE Jannea lapsettaa ajaa radio-ohjattavalla M yyrmäessä asuva lupsakka savolaismies Janne Pekkarinen (35) näki 15-vuotiaana radio-ojattavan auton Kuopion harrasteputiikissa ja silloin iski kipinä. Poika jäi koukkuun. Nyt hän on päristellyt radio-ohjattavilla jo 20 vuotta. Kotona on niin sähkökäyttöinen menovehje kuin bensalla kulkeva, jopa 60 kilometrin tuntivauhtiin yltävä Losi 5ive-T. - Kyllä minä sen voin tunnustaa, että minua suoraan sanoen lapsettaa. En ole kuitenkaan ainoa, sillä meitä alan harrastajia on Suomessa ainakin 100 000. Lajissa kiihottaa vauhti ja se, että pystyy pitämään auton kontrollissa ja ajamaan näyttävästi sivullisia vanhingoittamatta. Olen joskus saanut auton jaloilleni ja se ei tunnu hyvältä kun 17 kiloa rautaa hyökkää kimppuun. Jannen Losi on kooltaan 1/5 osa normaalista autosta. Uutena sen hinta on 1400;-. Suomessa tämän koon autoja on vain kymmenkunta. Muut yleiset koot ovat pienempiä 1/8, 1/10 ja 1/12. Kun mies ohjaa Losiaan Myyrmäen hiekkakentällä 2-tahti tehoputki laulaa ja neliveto vetää. Mopopojat seuraavat vieressä ihmeis- 1. Luppa 2. Luontsa 3. Kolsafylla 4. Hägäri 5. Kolperi 6. Hikimankeli 7. Slurbaano 8. Liipata 9. Lerari 10. Kanee 11. Frogu 12. Frysis Vastaukset sivulla 7 sään, kun hiekka pöllyää. - Kyllä tämä bensavehje on ihan eri luokkaa kuin sähköautot, Janne hehkuttaa posket punaisena. RC-autoilla ajetaan myös kilpailuja. Janne ei ole kuitenkaan niihin osallistunut, sillä osallistuminen saattaa tuntua kukkarossa, koska kolareita tapahtuu ja varosat maksavat. Pääkaupunkiseudulla RC-autoilla voi ajaa mm. Tattarisuolla ja Vantaan Vauhtipuistossa. -KV HAETAAN LEHTIEN JA MAINOSTEN JAKAJIA Haetaan reippaita ja tunnollisia tänä vuonna vähintään 14 vuotta täyttäviä nuoria sekä ajokortin ja auton omaavia aikuisia lehtien ja mainosten jakajiksi. Soita ja kysyy lisää puh. 09 561 56 400 tai tutustu ja täytä hakemus ZZZ OLVDGXXQL À Tekniset tiedot Helsingin Jakelu-Expert Oy [[[ LNI\ ½ - 4wd short course truck - pituus 96,5 cm, leveys 52,7 cm, korkeus 31 cm - moottori: 26 cc, bensa 2-tahti, 2,3 hp 14 000 rpm - renkaat 180x70 mm - bensatankki 800 ml, ajoaika 1 h - lähes täysin kuulalaakeroitu - akku vastaanottimelle, 2 kennoa lipo - vaatii erikoislaturin - 2 x levyjarru - huippunopeus 60 km/h Kuulumme valtakunnalliseen SSM Jakeluryhmään. Tälmä trimmaamaton pikkuauto kulkee 60 km tunnissa. www.autopesucenter.? SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Antero Kekkosen muistelmat peilaavat ajankuvassa Antero Kekkonen. Ja Vanhakin vallattiin.(Kellastupa) KANSANEDUSTAJA (1987-2007), tv-toimittaja Antero Kekkonen on kirjoittanut muistelmiensa toisen osan. Ensimmäinen osa Haukkavuoren poika julkaistiin vuonna 2012. Vaikka vuodet ovat kuluneetkin, monet meistä muistavat vielä Antsun paitsi kansanedustajana ennen kaikkea räväkkänä ja sanavalmiina toimittajana, joka oli valmis pureutumaan myös asioiden taustoihin. Haukkavuoressa mies syventyi lapsuutensa Kotkaan, jonka ajan- kuvaan hän sijoitti myös muistelmansa. Jo tuolloin odotin, että jatkossa hän varmaankin paneutuu kertomaan enemmän omasta itsestään, työstään ja kavereistaan. Näin ei kuitenkaan käynyt. Nytkin Kekkonen peilaa niin kotimaan kuin ulkomaidenkin tapahtumia omiin kokemuksiinsa ja välittää valikoidusti ja sinänsä ansiokkaasti ympäröivää yhteiskuntaa ja maailmaa. Kirjan kannessa todetaan, että muistelmasarjansa toisessa osassa Antero Kekkonen aloittaa opiskelut, elää vahvasti hullun vuoden 1968 tapahtumat, on paikalla Vanhan valtauksessa ja siirtyy työskenneltyään sata päivää sanoma- lehtimiehenä sähköisten viestimien pariin. Näin itse asiassa selvisi se, että kysymys onkin muistelmasarjasta. Toisin sanoen Antsulta on vielä todennäköisesti odotettavissa tarinat ainakin toimittamisesta, eduskuntatyöskentelystä ja poliittisesta toiminnasta yleensä. Kekkosen soljuvaan tekstiin ja hyvin valikoituihin ja välitettyihin tapahtumiin on mukava tutustua ja ne tuovat ainakin minulle paljon sellaisia muistoja, jotka saavat pääsääntöisesti hyvälle tuulelle. Samalla kun odottelen mielenkiinnolla Antero Kekkosen oman minän esille tuloa, suosittelen kaikille kesälukemiseksi niin Haukka- www.autopesucenter.fi M Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Gluteeniton Konditoria vuoren poikaa kuin Ja Vanhakin vallattiin -teosta. Muistelmasarjan edetessä odotettavissa on mielenkiintoinen kokonaisuus. Onnea sarjan edistymiselle! Kari Varvikko Kakkutupa Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-Pe 10.00-16.30 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3
6 11.6.2014 Kirja on saatavilla! Seurustelu- ja ruokaravintola. A-oikeudet. Puustellinpolku 8, Malminkartano, p. 507 2415 Avoinna ma-to 10-24, pe 10-02, la 12-02, su 12-24 UUDISTETTU MENU Terveyspalveluja LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Paikallista palvelua - meillä olet hyvissä käsissä (09) 539 938 malminkartanonhammas.fi Puustellintie 4 KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ HOITOJA KESKIVIIKKONA 21.5. oli Ostrobotnian suurkabinetissa ’suuren urheilujuhlan tuntua’, kun Docendo kustannus oli kutsunut tiedotusväkeä tutustumaan Petteri Järvisen toimittamaan ja odotettuun tietokirjaan, sillä juuri vuosi sitten tietovuotaja Edward Snowden piti omatoimisen tiedoittamisrupeaman siitä, miten laaja on USAn verkkovakoilu kokonaisuudessaan. Maailmaa lyötiin ällikällä ja Svowden oli piilossa vähintään kuukausia. Kokenut alan miehemme ja lukusia kirjoja kirjoittanut Petteri Järvinen on jo vuosia seurannut tietoturvan todellista luonnetta ja yksityisyyden heikkenemistä internet-liikenteessä. Nyt Petteri Järvisen uusimman kirjan nimi on: ”NSA, näin meitä seurataan”. NSA on ollut jo toimistaan aikaisemminkin monta kertaa mikroskoopin alla ja tunnetuin vanha juttu on ollut maailmaa kohauttanut 1990-luvun ”Eihelon”, kun kävi ilmi USAn viekkaus, että NSA osasi kuunnella lähes kenen tahansa puhelinkeskusteluja. EU ärtyi pahankerran, mutta sitten kohu vaimeni. Järvinen perehdyttää lukijansa hyvin, jopa luettelomaisesti taustahistoriaan. Senkin lukija huomaa, kuinka sirpaleista on täystieto mahtavasta tiedusteluorganisaatiosta jo saadun annin perusteella, sillä vihjehaarasto on laaja. Enempää syyttämättä USAta, niin Järvinen muistuttaa, että suurilla ja pienillä valtioilla on alan tehokkuutta, sillä vakoilutaso on korkea Kiinalla, Venäjällä, Ranskalla, Saksalla ja jopa Sveitsilläkin. Järvisen teoksen loppupuolella on sivukaupalla tietoa, miten tavallinen ihminen voi turvata tietotekniikkansa avaamista. Eli kyseessä on myös hyvä käytännön opas. Kokenut tietoteknikko Petteri Järvinen antaa näppärät, ymmärrettävät neuvot sähköpostien ja verkkoliikenteen salausmenetelmistä. Erikoisin ohje on omintakeinen, kun Järvinen kertoo, miten hän on mykistänyt kännykän yhteydet foliopaperilla! den elokuva ”21 tapaa pilata avioliitto”. Uuden filmin kuvaukset alkavat välittömästi Turussa ja ensiilta on alkuvuonna 2015. Elokuvan nimi on taas arvoituksellinen, komediallinen: ”Viikossa aikuiseksi”. Johanna Vuoksenmaa, mistä on kyse? - Joukko toisilleen tuntemattomia miehiä ja naisia haluaa viettää toisenlaisen kesälomaviikon houkuttelevan oloisella aikuisten leirillä Turun saaristossa. Kun esittelyvideolla harjat hulmuten laukkaavat hevoset paljastuvatkin vain vapaan mielen symboleiksi ja leirin vetäjä karkaa koiransa synnytykseen, joutuvat leiriläiset etsimään kasvun aineksia itsestään sekä toisistaan. Leiri saaressa ei ehkä täytä tuotelupausta ”elämän ihanimmasta viikosta”. Mutta entiseltään sieltä ei kukaan arkeensa palaa, kertoi Johanna Vuoksenmaa. - Elokuvalla tahdon viedä katsojat leirille, hetkeksi irti normaaleilta reiteiltään, ihanaan Suomen kesään, leikkimään ja ihmettelemään, kohtaamaan henkilöitä, joita nämä eivät koskaan muuten tapaisi, ei ainakaan silmästä silmään. Toivon, että elokuvateatterista ulos astuessaan katsojat rakastaisivat ihmisiä sekä elämää hippusen enemmän kuin sinne mennessään, täydensi Johanna Vuoksenmaa. la on työkentässään tähän mennessä ollut yli 3000 musiikinopiskelijaa ja työ on tapahtunut seitsemässä eurooppalaisessa korkeakoulussa kamarimusiikin professorina. Voi sanoa, että oppilaita on ollut ympäri maailmaa. Teoksestaan Gothóni sanoo, että sen tehtävänä on tarkastella maailmaa musikaalisilla silmälaseilla, katsella niiden läpi yksilön sijoittumista ympäristöönsä. Hänelle tarjoutuvista opinteistä ja kasvusta ajan ongelmien parissa ja - kuten kahdessa aikaisemmassa kirjassani - tehtävänäni on yrittää yrittämästä päästyäni vääntää ympyrästä nelikulmaista... Jos Ralf Gothóni on hengen jättiläinen ajatuksineen, niin myös tämä teos käsittelee nykypäivää, sillä Gothóni paneutuu eräisiin alkaneen vuosituhannen ilmiöihin, ja juuri musiikkielämään. Niin kuin kirjoittaja sanoo, kun musiikin koulutus pakotettiin uusiin sekakulmioihin, sen joissa kuviteltiin näkyvän pyöreyden täydellisyyttä! Kun Gothóni kertoo lukuisia tapahtumia ulkomailta, niin suorastaan nautittavaa on kolmen vuosikymmenen takainen Kiovan konserttiesiintyminen ja siellä eletty ravintolakokemus. Tämä on nyt kirjassa, vaikka kirjoittaja ei ole voinut tietää Ukrainan sekä Kiovan ajankohtaisuutta nyt teoksen ilmestymisen aikana. Edelleen, lukija saa nauttia Gothónin yleistiedoista, sillä niin James Bond, Aleksis Kivi, Chaplin, ynnä monet muut tuodaan teoksen sivuille taustakuviksi. Kiitokset tuoreudesta sekä moni-ilmeisyydestä. Jos kiitos kantautuu, sillä Gothóni asuu nykyisinSaksassa. Pentti Runsténin kuvassa on kaikki paikalla olleet elokuvan näyttelijät ja nämä ovat kaikki tuttuja joko sarjoista tai pitkistä elokuvista.Taneli Mäkelän nyt ainakin jokainen tunnistaa ilman opastustakin! * * * Auditoriumilta ilmestyy kesäkuun aikana jo menestykseen noussut elämäkerta Nelson Mandelasta, laillisuustaistelijasta Etelä-Afrikasta. Kirjoittaja Anthony Sampson on lisännyt kirjan nimeen myös otsikon; Virallinen elämäkerta. Mandela meni ajasta pois vasta viime joulukuussa, joten hyvää kokonaisnäkemystä Sampsonilla on. Tietoja uusista kirjoista: www.auditoriumkirjat. fi* Elokuvan tuotanto: Riina Hyytiä/ Dionysos Films * * * Viime viikoilla uutiskieleemme ilmestyi sana ’eurovaalit’. Siis €? Ainakin minun ”ilmoituksessani äänioikeudesta” luki selkeästi tieto: europarlamenttivaalit”. Mistä moinen jatkunut omavaltaisuus? Vertasin Helsingin pääkirjaston lehtisalissa Pasilassa paria ranskalaista että saksalaista päivälehteä ja niin puhuttiin vaalien yhteydessä vain ”europarlamentista”. Pitkin sunnuntaita YLE antoi tietoja vaalien tuloksista, niin aina kuultiin tulostiedoituksen alkavan kahdeksalta! Huipputoimittaja Rönkä osasi kuitenkin puhua kello 20:stä. Kerrotaanpa lakiin liittyvä esimerkki. Mikäli esim. jonkin asiapaperin jättöaika loppuisi klo 15.00, niin klo 3 tarkoittaisi lakikielellä aamuyötä. Kerran 1960-luvulla hylättiin kaksi yliopiston virkahakemusta, mikä koski ”vironkielen lehtoraattia yliopistossa”. Kaksi hylättiin siksi, että hakijat ilmoittivat toimekseen ”eestinkielen lehtoraatin”. Virossa valtion nimi on Eesti, Suomessa aina Viro. * * * * TV-kanava FOX pani katsojia halvalla ainakin kahtena päivänä (20-21.5.), sillä ennakkoon oli kerrottu ja aina sitten lähetyksen mainoskatkoillakin kuulutettiin, että kyseessä on ”lentoturmatutkinta”. Kuitenkin molemmilla kerroilla näytettiin kahta erillistä tavarajunien suuronnettomuutta Kaliforniassa 1980-luvun lopulla, joissa tuhoutui kymmeniä vaunuja sekä tuli kuolonuhreja. Molemmissa onnettomuuksissa syynä oli junahenkilönkunnan joko nukahtaminen tai muutoin tehtäväin laiminlyönti. Pekka Vanhala EVERY DAY OPEN 09 - 02 HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen RALF GOTHÓNI (s. 1946) on esiin- • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) P. (09) 566 0981 Pentti Runsténin kuvassa vasemmalla Petteri Järvinen ja Docedon Juha Janhonen. KUN NORDISK FILMIN Saara Kuntosali Kannel Gym www.kannelgym.fi • Puh. 050-541 22 88 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Rantanen ilmoittaa tiedotusväelle, että taas on tulossa Johanna Vuoksenmaalta uusi elokuva ja siitä on esittely Eläintarhanlahden upeassa kahvila Piritassa, niin innostus on herätetty. Johanna on jo vuosia ollut tv-sarjojen ja kuvaelmien (Klikkaa mua) menestystekijä, mutta todellinen täysosuma oli viime vuo- tynyt niin monta kertaa television haastatteluissa, että tämän lämmin ja sivistynyt hahmo on varsin tuttu usealle suomalaiselle. Syytä onkin, sillä ihmisenä Gothóni tulvii älyllisiä havaintoja sekä henkisiä oivalluksia. Nyt Ralf Gothónilta on tullut kolmas näkemyskirja ja muistelmakirja, vaikka Gothóni tietenkin tunnetaan huippuluokan kapellimestarina, pianistina ja säveltäjänä, Niin maestrolla on ollut aikaa kirjalliseen työhön. Uusimman kirjan nimi on ”Hämähäkki” (Auditorium Kustannusosakeyhtiö) ja se vie lukijansa elämän perimmäisten kysymysten pariin. Loistavaa pohdintaa sekä olemassaolon analyysiä. Mutta muusikon näkökulmasta ja sitä Gothónilla kyllä. Näet professori Gothónil- RUOKA + MEILTÄ MYÖS RUOK KARHU III PUBIRUOKAA! 10 € ILMAINENBILIS KANNELMÄKI, VANHA OSTARI - VANHAISTENTIE 1
7 11.6.2014 PALVELEVA KUKK AKAUPPA Toisinajattelija Toisinajattelija NYKYISIN SUOSITELLAAN kokojyvätuotteiden käyttöä valkoisen pullamössön sijaan. Kumminkin, mikäli vertaillaan näiden glykeemisiä indeksejä, huomataan, että kokojyvätuotteet ovat lähestulkoon yhtä nopeasti verensokeria nostavia kuin valkoinenkin pulla. Ei ole vaikea päätellä, että tämä ei voi olla massiivisen lihavuusepidemian ratkaisu. Käytän tarkoituksella sanaa massiivinen, koska se mitä näemme omassa maassamme, on vasta alkusoittoa. Vapaakauppasopimus USA:n kanssa tuo meille ennenpitkää kloorikylvetetyt kanat, kasvuhormonilla tuotetun maidon, geenimuunnellut ravintokasvit, vielä nykyistä massiivisemman antibioottien käytön kotieläintuotannossa ja kaikki yhdysvaltalaisen ruokatehtailun vastenmieliset ja julmat piirteet sekä niiden mukana valtavan lihavuusongelman. Valtavuus tarkoittaa sitä, että tuolit käyvät pieniksi, lennolle on varattava kaksi paikkaa ja seiniä on purettava, että sairastuneet saadaan ulos asunnoista. Vähähiilihydraattinen dieetti varmuudella auttaa, sen ovat todenneet epäsuorasti viimein jopa omat terveysviranomaisemmekin. Toisaalta, tässä on omat ongelmansa, mikäli proteiinien käyttö nöusee kovasti. Se saattaa tuottaa kuluttajille muita terveyshaittoja sekä eettisiä ongelmia mikäli eläinten oikeudet ovat mitä ovat. Kolmas tie voisi olla se, että tarkasteltaisiin, miten viljat ja ruokaaineet ovat muuttuneet ja ehkä hiukan peruutettaisiin. Tosiasia nimittäin on, että vilja ei ole enää sitä, mi- tä se oli viisikymmentä vuotta sitten. Kasvinjalostuksen avulla viljavuus on suuresti parantunut, mutta samalla kasvien ominaisuudet ovat muuttuneet. Kasvinjalostajien huomio on keskittynyt viljavuuden parantamiseen. Mutta se tuskin on mietityttänyt, onko uusi lajike täysipainoista ja entisen veroista ravintoa. Pienimuotoisesti ihmisten kiinnostus on herännyt vanhoihin speltti- ja emmervehnälajikkeisiin, ja uskon, että tämä onkin terve suuntaus. Hiukan isompi muutos vanhoihin lajikkeisiin ja vihanneksiin ja juureksiin voisi kumminkin olla paikallaan. Kasvinjalostus potenssiin kaksi Geenimuuntelusta kasvinjalostajat sanovat, että voimme tehdä kaikkea hullua jo nytkin perinteisillä keinoilla. Vaikkapa rapsi on säteilyttämällä mutatoitu, ja pensasmustikka ei voisi vahingossakaan syntyä luonnossa, lajin syntyyn on tarvittu laboratorio ja oikea tohtori Frankensteinin hengenheimolainen. Mutta edes hurjimmillakaan konsteilla ei pystytä ilman geenimuuntelua liittämään kalan kylmänsietogeeniä tomaattiin. Vaikka nykyisin puhutaan ”täsmägeenimuuntelusta”, tekniikka sisältää kylläkin runsaasti sattumanvaraisuutta. Aluksi luultiin, että yksi geeni aiheuttaa yhden asian, vaikkapa juuri kylmänsiedon. Sittemmin on todettu, että joitakin ominaisuuksia syntyy kahden tai useamman gee- Kannelmäen ostarilla Kokojyvä ja kasvinjalostuksen ongelmat nin yhteistyöllä. Näitä yllätysominaisuuksia on vaikea tutkia, kun ei tiedetä, mitä ne voisivat olla. Siirtogeeni voi periaatteessa liittoutua jonkin yllätysgeenin kanssa ja tuottaa vaikkapa supermyrkkyä. On viitteitä, että tällaista olisi tapahtunutkin, Uudessa Meksikossa melatoniini-lisäravinnetuotannon yhteydessä. Tutkimukset tehdään nopeasti, seuranta-ajat ovat lyhyet ja tuotantoyhtiöt tekevät tutkimukset itse, ja eivät ehkä edes halua löytää mitään hankalaa. Lisäksi geenimanipuloitu aines ei välttämättä ole tasalaatuista eikä stabiilia, ehkä vain osa on myrkyllistä tai haitallista, tai tulee sellaiseksi myöhemmin. Epigenetiikka Geenimuunneltuja elintarvikkeita on jo pitkään syöty Yhdysvalloissa, mutta toisaalta vasta hiljakkoin on löydetty epigenetiikka tieteenalana, vaikka luulisi sen liittyvän asiaan. Päinvastoin kuin evoluutio-teoriassa, lajien ominaisuudet muuttuvatkin nopeasti epigenetiikan avulla. ”Olet mitä mummosi söi” on ollut Yliopisto-lehden epigenetiikkaa koskevan kansantajuisen artikkelin nimenä. Geenimuuntelua ei tällaiset asiat taida hidastaa. Pienimuotoinen venäläinen tutkimus havaitsi, että geenimuunneltua ruokaa saaneiden rottien jälkeläiset olivat surkeita rääpäleitä verrattuna tavallista vastaavaa ruokaa saaneisiin. Mutta ketäpä kiinnostaisi tehdä tällaista tutkimusta laajempana. Hirmuinen kehityskulku uhkaa EU:n epädemokraattisia perinteitä noudattaen ministeri Stubb yksin päätti, että Suomi kannattaa geenimuunnellun Herkulexin hyväksymistä Euroopassa viljeltäväksi. Tämä siitä huolimatta, että suurin osa kansasta taitaisi sitä vastustaa. Herkulex on hiukan ongelmallinen siinäkin mielessä, kun on viitteitä siitä, että se olisi pölyttäjähyönteisille myrkyllistä. Samainen kansansuosikki osallistuu myös USA:n ja EU:n välisiin vapaakauppaneuvotteluihin. Tämä on hirmuista, kun ajattelee sitä kaikkea epätervettä, minkä kanssa joutuisimme harmonisoimaan eurooppalaisen maataloustuotannon. Ministeri kun on tunnettu amerikkalaismyönteisyydestään. Esko Karinen Cardella K U K K A Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki puh. (09) 537 087 Kukkien lisäksi paljon lahjatavaraa! Avoinna ma-pe 9-18, la-su 9-16 Kukkien sidontaa käsillä, joissa on tunteet. Kukkien kuljetus- ja välityspalvelu PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisä- ja ulkomaalit Koti kuntoon kesäksi! Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 www.varisilma.? Liity Kaarela-Seuraan Kaarela-Seura ry on toiminut jo 50 vuotta kaupunginosamme parhaaksi. Liittyä voit maksamalla jäsenmaksun 10 euroa seuran pankkitilille, Nordea 100430-204303 Maksaessasi ilmoita henkilötietosi ja osoitteesi, jotta jäsenkorttisi löytää perille. Lisälukemista: William R. Davis: Eroon vehnästä ja Jeffrey M. Smith: Petoksen siemenet Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket VASTAUKSET TUSINA-AIVOILLE 1. Korva 2. Luonnontieto 3. Kölninvesikänni 4. Savuke 5. Poika 6. Armeijan polkupyörä 7. Poliisi 8. Koskettaa (henkisesti) 9. Opettaja 10. Kannattaa, hyödyttää 11. Jalkakamppi 12. Kylmä Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Hyvää kesää! PALLOGRILLI • Suomalainen ruokaravintola • Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 10-20, la 10-18 Puh. 045-2765888 Tällä kupongilla 10% alennusta. Leikkaa irti! Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Päätoimittaja: Kari Varvikko, 0400 447 507 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute
Ravintola Rumpu Klaneettitie 10 00420 Helsinki p. 050 - 4433141 www.ravintolarumpu.fi www.facebook.com/ravintolarumpu Ei. Päästäkää mut ajamaan? xAamiainen xLounas xKahvila • Myös catering-palvelut järjestyvät meiltä tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. xYksityistilaisuudet xKokoukset xPitopalvelu Voit lähettää aineiston joko sähköisesti tai tuoda alkuperäisen skannattavaksi. Korjaamme ja retusoimme myös revenneitä ja vahingoittuneita valokuvia. P. 040 40 512 5105 Toimisto to avoinna ark. 10.00-16.00 0.00-16.00 www.facebook.com /Tanotorvi Buffetlounas 8.80€ /h henkilö Osallistu ja vaikuta! sis. salaattipöydän, keiton, 2 lämmintä ruokaa, leivät, juomat, jälkiruoan ja kahvin tai teen VALOKOPIOT ODOTTAESSA. Pyydä tarjous tai tule käymään! ymään! tanotorvi@eepinen.fi orvi@eepinen.fi en Oy, Klaneettitie 111 Eepinen • Asiakkaidemme tyytyväisyys on meille tärkeää, joten hyvä asiakaspalvelu on meille kunnia asia! • Teemme myös yrityslounassopimuksia Aukioloajat * Ma - pe klo 8:00 – 14:00 * Aamiainen: 3.50€ klo 8:00 – 10:00 * Buffetlounas: klo 10:30 – 14:00 Tanotorvi Facebookissa! Väritulosteet, tulosteet, kopiot, kuva-suurennokset, valokuva-suurennokset, teet A5-A2 koossa julisteet otorven toimituksesta Tanotorven • Ravintola Rummun tilat sopivat loistavasti kokousten ja yksityistilaisuuksien järjestämiseen. Tee perhekuvistasi suurennoksia! Kari Varvikon värikkäät muistelmat (I) OIKEA PRESSUTAVARATALO Sermin takaa: Kääpiöitä ja jättiläisiä Ilmestyy syksyllä 2014 Stadin parhaat pressut veneeseen ja rannalle! WWW. AIMOPEITE.FI MYYNTI: 09-797238 AIMOYHTIÖ OY HANKASUONTIE 10, 00390 HELSINKI MALMINKARTANON KAPPELISSA, os. Vellikellonpolku 8 KANNELMÄEN KIRKOSSA: • MESSU ja kirkkokahvit sunnuntaisin klo 10 ja VIIKKOMESSU keskiviikkoisin klo 19 • JUHANNUSPÄIVÄN SANAJUMALANPALVELUS la 21.6. klo 10 • OHJELMALLISET KESÄILLAT to 19.6., 26.6., 3.7. ja 7.8. klo 18. Tarjolla myös makkaranpaistoa ja kahvit (1 €). SOPPAA, SANAA JA SEURAA • Sitratorilla pe 27.6. klo 12–14 ja pe 29.8. klo 12–14 • Malminkartanon aukiolla pe 25.7. klo 12–14 KESÄILLAN LUONTORETKI • KESÄILLAN MUSIIKKI Praise His Holy Name! to 12.6. klo 18. Tansanialainen Loruvani-kuoro johtajanaan Hezron Mashauri, mukana myös Kannelmäen seurakunnan nuorisokuoro Kannelkellot ja kamarikuoro Vox Canora. Ohjelmassa mm. maasai-laulua ja -tanssia. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. to 10.7. klo 18 • Biologi, asiantuntija Juhani Lokki kertoo ympäröivästä luonnosta ja vastaa kysymyksiin. Kokoontuminen Pitkäkosken majalla klo 18, tai yhteislähtö kirkolta fillarilla klo 17.30. Kävelyä perillä muutama kilometri. Ota eväät mukaan! Mukana myös Heidi Metsälä ja Aili Raitavuo. • KESÄILLAN MUSIIKKI Soi kunniaksi Luojan to 31.7. klo 18. Arja Koriseva, laulu ja Jouni Somero, piano. Liput 10 € tuntia ennen ovelta. KESÄILLAN PIENI PYHIINVAELLUS to 24.7. klo 18 • Lähtö Kannelmäen kirkolta klo 18. Vaellamme Keskuspuiston kautta Huopalahden kirkolle, jossa n. klo 19 vesper ja ehtoollinen pastori Anne-Maria Ranta-ahon toimittamana. Tee ja iltakahvit kirkon terassilla. Varaa reissuun hyvät jalkineet, oma juomapullo ja pienet eväät. Mukana Tuula Kojo-Gregoriadis ja Heidi Metsälä. SEURAKUNTAVAALIT 2014 • Ehdokasasettelu on käynnissä 15.9. asti. helsinginseurakunnat.fi/vaalit, seurakuntavaalit.fi Kannelmäen seurakunta, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. 09 2340 3800, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, www.facebook.com/kannelmaenseurakunta