KOKOUS TALISSA!
Ilmainen parkki, tasokas sauna, ilmainen kabinetti, jos ruokaillaan.
EWS PESULAPALVELU
Kannelmäen edullisimmat hinnat!
Pyydä tarjous!
puh. 251 444 22, 251 444 30 talicafe@bowling.fi
MATO T PESUUN!
Kuljetus sisältyy hintaan kun mattoja on vähintään 3 kpl !
100 % Suomala ista laa tu työtä tyytyv äisyys tak uulla PESULAP ALVE L UT M ATTO PES UT KO RJ AUSOMPE L UT SUUTARIP ALVE LUT KULJE TUSP ALV EL U
www.bowling.fi
EWS PESULAPALVELU Vanhaistentie 3 avoinna 9.30 - 18 la 10 - 14 puh. 09 27093190 e-mail: ews@co.inet.fi www.ewshelsinki.fi
AVO IN N A K ES KOK O ÄN !
No 7 13.8.2008
· 44 VUOSIKERTA
· JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY
· PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO
Etelänapa odottaa kannelmäkeläistä seikkailijaa
Nils Söderholm on entinen kovan luokan motocross- ja TT-ajaja.
Kun kilpa katkesi liian kovaan vauhtiin
Kannelmäessä avattu uusi kahvila ja kreikkalainen ravintola
Avoinna: Ma-To 10-24 Pe-Su 10-02
Ravintola KALAMATA
P. 09-458 6030 Klaneettitie 12 A, Kannelmäki
Kreikkalaisen ravintolamme Kalamatan ruokalistalla ovat mm. monet perinteiset kreikkalaiset ruoat.
1. Moussaka 7,00 Munakoiso, tomaatti, kermaperuna lampaan jauheliha 2. Kalamata souvlaki 3. Kanakebab Riisi, kasviksia, kanaa 4. Chicken Kalamata Riisi, kasviksia 5. Kleftiko Lampaan liha, riisi, peruna 7,00 6,00 6. Stifado Naudan liha, peruna, kasvikset 7. Youvetsi Naudan liha, makaroni, juusto 8 Kalamata Koshani 6,90
6,90
5,90
6,50
KALA 1. Solomos
Kirjolohi, kermakastike, kasvikset 2. Kalamari Ranskalaiset, tartarkastike
6,90
6,90
6,90
SALAATIT:
2,40 kappale! Salaattikastikkeet: majoneesi tai ranskalainen S1. Greek horiatiki
Tomaatti, kurkku, oliivi, feta, sipuli, salaatti
S5. Houmus
Tomaatti, kurkku, linssi, oliiviöljy
Täkit tyynyt Kesän helpoin petarit ja vaivattomin vesipesuun matonpesu
Tuo tänään hae huomenna
Autolla suoraan takaovelle. p. 563 1545, mape, la 1017 www.mattolaituri.info
S6. Haloumi
Tomaatti, kurkku, kananmuna, kukka, salaatti
S2. Patatosalata
Peruna, kurkku, tomaatti, majoneesi, yrttisuola
S7. Dolmades
Tomaatti, kurkku, naudanliha, riisi, salaatti
S3. Taramosalata
Peruna, katkarapu, tomaatti, kurkku, salaatti
S8. Feta
Tomaatti, kurkku, fetajuusto, salaatti
S4. Tzatziki
Jogurtti, kurkku, basilika, salaatti
S9. Olives
LISÄKSI RUOKALISTALLA: PASTAT, PIZZAT JA KEBABIT. KULJETUSPALVELU
7
13.8.2008
3
Pääkirjoitus
MAJAVAN MATKASSA
Mukavaksi muuttuneita ihmisiä Niin metsä vastaa
uomen metsäteollisuus on pitkään ollut riippuvainen etenkin Venäjän koivukuidusta. Puutullien myötä on todettu, että sen pitkäaikainen korvaaminen kotimaisella tuotannolla on vaikeata. Näin siitäkin huolimatta, että maamme hallitus päätti kesällä keventää puun myynnin verotusta 50 prosentilla. Suomessa on 900 000 metsänomistajaa ja vähintään yhden hehtaarin suuruisia yksityismetsätiloja on noin 440 000. Teollisuuden kotimaisesta raakapuusta 80 % tulee yksityismetsistä. Koivun mahdollinen kotimainen riittämättömyys johtunee pitkälti siitä, että maassamme on vuosikymmeniä vihattu lehtipuita havupuiden kustannuksella. Koivujen hävitysvimma nousi kovimmilleen 1950-luvulla ja 1960-luvun lopulla. Tuolloin metsähallitus ei ilmeisestikään tuntenut teollisuuden todellisia tarpeita. Koivua pidettiin roskapuuna ja sitä tuhottiin kaikin mahdollisin keinoin. Lentokoneista jopa levitettiin hormoneja, joiden vaikutusta muuhun kasvillisuuteen ei oltu selvitetty. Koivupuuta hävitettiin lentämällä sellaisiltakin alueilta, jonne ei siemenpulan vuoksi saatu istutetuksi havupuuta tilalle. Tehometsätalous suosii avohakkuuta, mikä puolestaan ei edellytä mitään erityistä metsänhoidollista asiantuntemusta. Avohakkuu tuhoaa marjasadot, riistanhoidon, sienestyksen ja metsän virkistyskäytön.
S
Metsänhoitoyhdistysten tulisi olla jäsentensä tukena ja neuvonantajana. Kun olen yrittänyt jo vuosikausien ajan saada Karkkilassa sijaitsevan sukumme kesäpaikan noin seitsemän hehtaarin metsää harvennetuksi, se ei ole onnistunut. Paikallisen metsänhoitoyhdistyksen edustaja on vuosi toisensa jälkeen ilmoittanut, että teollisuus ei ole kiinnostunut harvennushakkuista. Aukon tekeminen sen sijaan kylläkin onnistuisi. Metsää ei ole hakattu 50 vuoteen, joten se on kasvanut varsinaiseksi ryteiköksi. Kysymys on metsän hoidosta, mutta ei sekään voi tapahtua omistajan omalla kustannuksella. Kun olen sitä mieltä, että metsät varttuvat parhaiten erirakenteisina: puut ovat eri ikäisiä ja erilajisia, tarvittaisiin paikalle metsuria ja pienkoneita. Tämä ei kuitenkaan saa vastakaikua sen paremmin metsäyhdistyksessä kuin teollisuudessakaan. Nähtäväksi jää tarkoittaako kotimetsikön luonnonmukaisuus sitä, että se ei enää tuota sen paremmin tukkipuuta kuin koivukuituakaan. Vika ei kuitenkaan ole maanomistajassa vaan lienee siellä, missä valitetaan puupulasta, mutta ei tehdä mitään tai halutaan puu ottaa metsästä mahdollisimman suurella voiton maksimoinnilla.
U
Kari Varvikko
skoon hurahtaneet pystyvät usein kertomaan lähes minuutin tarkkuudella suuresta valaistumisestaan. Päänupissa on tapahtunut jonkinlainen vaikeasti selitettävä poksahdus, jonka jälkeen entinen ajattelutapa on korvautunut uudella. Olen itsekin ollut vuosikausia siinä uskossa, että Iiro Viinanen on ollut kaikilla mittareilla mitaten Suomen kaikkien aikojen ikävin ihminen. Myönnän olleeni täysin väärässä. Näin sattumalta TV:stä ohjelman, jossa Viinanen kertoi tämänhetkisestä elämästään parkinsonpotilaana. Eipähän ole sairaus ainakaan järkeen vaikuttanut. Tunteisiin ja tärkeysjärjestyksiin kylläkin. Epäuskoisena kaivoin esiin joskus kirppikseltä löytämäni Viinasen itsensä 1993 signeeraaman päiväkirjanomaisen muisteluteoksen "Iiro Viinasen tulo- ja menoarvio". Kirjassaan hän palaa Suuren laman aikaisiin tunnelmiin, unettomiin öihin ja siihen syvään pettymykseen, jota hän tunsi havaitessaan aiemmin harjoitetun talouspolitiikan suuren typeryyden ja vastuun pakoilun. Täytyy ihmetellä, että media halusi demonisoida juuri Viinasen syylliseksi kaikkiin tuon ajan ongelmiin. Hän oli nähdäkseni ainoa, joka uskalsi tuoda asiat rehellisesti esille. Todelliset syylliset puikkivat vähin äänin pakoon kuin rotat uppoavasta laivasta. Olisipa tuolloin kuunneltu Viinasta tarkemmalla korvalla. Ei Viinanen myöskään vakuutusyhtiö Pohjolaa tuhonnut. Sen lähes tekivät ulosmittaushaluiset ahneet osakkeenomistajat, jotka halusivat pistää terveen yhtiön lihoiksi. Pohjolassa tuolloin työskennelleet tuttavani olivat jo tuolloin sitä mieltä, että Viinanen oli talon suoraselkäisin ja rohkein johtaja. Toivon Viinaselle terveyttä ja hyviä eläkepäiviä. Toinen asiattomasti haukkuma-
ni henkilö on ollut Riitta Uosukainen. Pidin häntä pöyhkeänä, itserakkaana ihmisenä. Olipa kerran lähellä etten saanut selkäsaunaa imatralaisessa ravintola Vuoksenvahdissa, kun innostuin arvostelemaan purevasti paikkakunnan suurta tytärtä. Televisiota syytän tästäkin mielenmuutoksestani. Aamu-TV vieraili taannoin Imatralla. Paikalla oli luonnollisesti myös Uosukaiska. Myönnän, että odotin taas jotain itseriittoista yksinpuhelua. Vaan toisin kävi. Valtioneuvos totesi heti rupattelun aluksi teitittelmään ruvenneelle juontajalle jotakin tähän tapaan: - Tehhään tässä heti alkuun selväksi se, että nyt ollaan Karjalassa ja tääl kaikki sinuttelevat toisiaan. Ainoita, joita tääl saa teititellä on kissat ja koirat. Olihan hyvin sanottu. Tämä repliikki avasi Uosukaiskaa koskeneen tukoksen päästäni. Häähä onkii mukava ja reilu ihminen. Olin kiinnittänyt liikaa huomiota sivuseikkoihin kuten vaikkapa hänen kampaukseensa, joka olisi voinut olla hieman matalampi. Mahtoikohan kampaaja kaataa Riitta Uosukaisen hyvin alkaneen presidenttitien? Hyvin näytti muuan punatukkainen naishenkilö pärjänneen huomattavasti vaatimattomammalla hiuspehkolla. No, aurinkoisia eläkepäiviä Uosukaisille sinne Vuoksenniskan ja Utulan maisemiin. Eikä tässä vielä kaikki, kuten mainoksessa sanotaan. Entäpä sitten Paavo Väyrynen, tämä iänikuinen ja vihonviiimeinen ketku, mitä ihmettä on hänelle tapahtunut? Mies, jota oli totuttu aina pitämään Naapurin saappaannuolijana on varmaankin valaistunut itse omalla kohdallaan. Kukapa se nykyisin uskaltaa pörhistellä Naapurille puutulleista ja rekkojen kautta-ajosta. No Paavohan se. Paavosta on vuosien saatossa kehittynyt arvostet-
tava vanhempi valtiomies. Ei kun samaan malliin, vielä niitä presidenttikisoja Suomessa järjestetään. Tsemppiä Paavo, tsemppiä. Anteeksipyyntöni myös Keminmaan miehelle, kuinka olen voinut olla näin sokea? Kanervan tulin kehuneeksi jo vuosi sitten. Kaunotarten kellistäjänä ja Tehtaankadun kirjeenkantajana pitämäni ukko osoittautuikin olevansa kova ukko ulkopolitiikan hoidossa. Hän avasi Suomelle sulkeutuneet ovet länteen. Valitettavasti hänestä tuli liian suosittu ja siksi hänet ajatettiin miinaan. Omat koirat purivat, ei pitäisi olla liian ahkera ja tehokas... Kuinka käykään Stubbille? Sietämättömänä juppina pitämäni kaveri onkin tosi upea valinta. On hämmästyttävää, kuinka luonteva ja älykäs ulkoministeri Suomella on. Maailmalla on totuttu kautta aikojen naureskelemaan hyväntahtoisesti legendaarisen Mikkelin lyseon kielivirtuooseille. Nytpä vetelee Stubb nyanssit halliten porukassa kuin porukassa heidän omalla murteellaan. Lännen ovet ovat entistä avoimemmat. Stubbissa on ainesta todella suuriin tehtäviin. Häntä tuskin mistään tekstiviestipuuhista yllätetään... Vanhanen on saanut naisasiansa kuntoon. Asia kannattaa hyödyntää mediassa. Nyt olisi tilaisuus saada hieman vastapainoa. Oikeusjutusta olisi syytä luopua kiireen vilkkaa, se oli vikatikki. Kaikeksi onneksi olen ainakin Esko Ahon suhteen entistä mieltä. Siksi toivonkin, ettei TV tee hänestä mitään myönteistä ohjelmaa, joka järkyttäisi pysyvää käsitystäni hänestä... Ihmisellä tulee olla joku, johon voi sappensa purkaa.
Heikki Majava
Seuraava Tanotorvi ilmestyy 10.9.2008. Aineisto toimitukseen 29.8.2008 mennessä.
TUSINA-AIVOILLE
1. Snäbä 2. Snärkkis 3. Snöfaa 4. Rybari 5. Roso 6. Pakkari 7. Nirri 8. Löra Vastaukset sivulla 11 9. Laitsika 10. Bändi 11. Flena 12. Dusaa
4
13.8.2008
PAPPIA KYYDISSÄ
Kulttuurihistoriallinen nojatuolimatka
TÄNÄ KESÄNÄ eivät helteet pahemmin häirinneet koti-Suomessa kesäänsä viettäneitä. Satelikin sen verran ja oli viileätä, että jäi sopivasta aikaa lueskeluun.. Varsinainen lukupakettini oli tutustuminen kulttuurihistoriaan Kiinan ja Intian kautta Etelä- ja Keski-Amerikan intiaanien rikkaaseen kulttuuriin (mayat, inkat, atsteekit). tuuriin, kiinalaiseen filosofiaan ja uskontoihin. Samoin kiinalaista hienostunutta arkkitehtuuria kuvataan monipuolisesti.. dit, tähtikalenterit, käsityö- ja taide-esineet, jotka palvelivat usein rituaaliesineistönä. Hämmästyttävää yhdenmukaisuutta on myös maailman luomistarujen tai uskomusten kohdallakin. Ennen muuta siinä, että kaikissa kulttuureissa on ollut tarve antaa jonkinlainen selitys, tarina mistä kaikki on saanut alkunsa. Mayojen Popol Vuh eepos kertoo, että alussa oli vain taivas ja suuri alkumeri. Taivaan jumalat ja meren jumalat päättivät, että he tarvitsevat palvojia ja heille olintilaa, joka syntyi kun jumalat lausuivat sanan "maa". Maan yllä oli 13-kerroksinen taivaan piiri, jonka jokaisessa kerroksessa oli oma jumalansa. Maan alla oli 9-kerroksinen manala, Xibalda, kuolemanvaltiaiden valtakunta. Maailmankaikkeuden ytimessä kasvoi maailmanpuu, joka kannatti taivaankantta. Luotuaan maan, kasvit ja eläimet, jumalat kaipasivat vielä jotain olentoja, jotka palvoisivat heitä, ja niin he muovasivat ihmisen aluksi savesta, mutta se epäonnistui, samoin kävi puuihmisen, jolta puuttui sielu. Vasta veteen sekoitetusta maissijauhosta muovatut neljä ihmishahmoa onnistuivat. Ne oppivat puhumaan ja palvomaan ja tuomaan sopivia uhreja jumalilleen. MAYAT laativat monimutkaisen tarkan tähtikalenteri, joka oli jopa tarkempi kuin oman aikansa eurooppalaiset kalenterit. Mayat uskoivat, että yksi maailmanaika kestää noin 5200 vuotta. Heidän laskelmiensa mukaan nykyinen maailmanaika alkoi noin 3200 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, eli tarkalleen 13. elokuuta 3114 eaa ja päättyy 23. joulukuuta 2012 jaa. Onhan näitä maailmanlopun ennustajia riittänyt meidän päiviimme asti eri puolilla maailmaa. Amerikan alkuperäiskansojen mayojen, inkojen, atsteekkien ja muiden heimojen kulttuuriaarteita tosin eurooppalaiset valloittajat ennättivät tuhota suuressa määrin ennen kuin tieteen keinoin ehdittiin niitä tutkia. Niinpä eräät vanhat kirjoitusmerkit ovat vieläkin avaamatta ja siten niihin kätkeytyvä kulttuuri, käsitykset ja historia on edelleenkin arvailujen varassa. Oiva Björkbacka Lähteet: Kiina, kansa, maa, kulttuuri, historia.Tammi 2008, s. 360. Intia, monen kulttuurin koti. Gummerus. 2006. s. 144. Mayat, muinainen kulttuuri. Gummerus 2006. s. 144.
KANNELMÄEN KIRKKO 40 VUOTTA
K
annelmäen seurakunnassa vietetään pian suurta juhlaa. Kirkko täyttää 40 vuotta. Kuluneiden vuosikymmenten aikana se on ottanut aidosti paikkansa seurakuntalaisten sydämissä. Siitä on tullut alueen asukkaille oikea kotikirkko. Kun pappina kiertää kirkollisten toimitusten myötä pääkaupunkiseudun eri kirkoissa, huomaa omalla kohdallaan todeksi laulun sanat: "on ihmeen hyvä kotikirkkoon tulla taas". Piispa Aimo T. Nikolainen päät-
ti tervehdyksensä kirkon 10-vuotisjuhlaan vuonna 1978 sanoilla: "Toivon, että te Kannelmäen telttakirkkoon kokoontuvat tuntisitte iloa siitä, että teillä on näin puhutteleva kirkko." Tuota iloa ja ihastusta olemme tunteneet ja kokeneet nyt neljän vuosikymmenen ajan. Muutama päivä sitten eräs henkilö ihmetteli minulle, miten näin moderni kirkko voi olla jo 40 vuotta vanha. Kutsun teitä kaikki viettämään yhteistä syntymäpäiväjuhlaa Kannelmäen kirkolle sunnuntaina
INTIA MONEN KULTTUURIN KOTI
Gummeruksen kirjasarja. Intia on ennen muuta monen kulttuurin ja uskonnon maa, monien jumalien ja uskomusten maa. Se on ollut vuosisatojen ajan vilkkaassa vuorovaikutuksessa muun maailman kanssa. Se on imenyt muilta kansoilta vaikutteita ja toisaalta vaikuttanut itse muiden kansojen elämään ja kehitykseen. Kirjassa tarkastellaan Intian historiaa 4000 vuoden takaisesta Indus-kulttuurista eurooppalaisen imperialismin alkuun. Intiassa syntyi kaksi suurta maailmanuskontoa buddhalaisuus ja hindulaisuus sekä lähinnä pappien käyttämä pyhä kieli sanskrit. Mutta sinne kotiutui myös islam, joka jakaa nykyisen entisen siirtomaa-Intian kahteen keskenään kahistelevaan valtioon, hindulaiseen Intiaan ja islamilaiseen Pakistaniin. Intian uskonnoille on ominaista suuri kirjo erilaisia uskomuksia, myyttejä, jumalia, puolijumalia ja henkiolentoja. Jumalian isoisänä pidetään Brahamia. Se on eräänlainen kaiken alkulähde, luoja, kaikkialla läsnäoleva. Ihmisen olemassaolon tarkoitus määritellään eräissä pyhissä kirjoituksissa arkitodellisuuden näennäisen moninaisuuden hylkäämisenä ja brahamin läsnäolon ymmärtämisenä omassa sisimmässään: "Totuus on yksi, vaikka viisas puhuu siitä monin tavoin". Ilkeän käyttäytymisen taustalla on tietämättömyys tai kyvyttömyys ymmärtää hyvyyden ja järjestyksen luonnetta. Siksi tieto päihittää mielen ja hengen pimeät voimat. Rituaalien suorittamiseen ja ajoitukseen tarvittiin aritmetiikkaa ja geometriaa, Lääketieteessä pyrittiin yhdistämään mielen ja ruumiin hyvinvointi. Erityisesti matematiikan kehittämisessä Intia oli aikansa kärkimaa. Sellaiset käsitteet kuin äärettömyyden teoria, nollan käyttöönotto loivat pohjan arabialaisen desimaalijärjestelmän synnylle, joka mullisti oman aikansa kömpelön roomalaisen numerojärjestelmän.
7.9.2008. Juhla koostuu kolmesta osasta: klo 10 Messu, jossa saarnaa rovasti Pentti Simojoki, Juhlakahvit messun jälkeen sekä klo 13 Päiväjuhla kirkossa, jossa kuullaan tervehdyksiä sanoin ja sävelin. Sakari Enrold
KIINA MAA, KULTTUURI JA HISTORIA
Tammi julkaisi mahtavan Kiinakirjan yli 350 suurikokoista sivua tekstiä ja upeita kuvia. Ensimmäinen osa Kiinan maisemat Maisemallisesta Kiina jaetaan kolmeenn portaaseen: ylin porras vuoret, ylängöt ja ruohikkoalue; keskimmäinen porras aavikot, arot ja jokialtaat; alin porras kukkulat ja rannikon tasangot. Kiina on kooltaan Yhdysvaltojen suuruinen ja kaksi kertaa suurempi kuin LänsiEurooppa. Sen maisemat ovat vuoristoa, jokilaaksoja, tasankoja, perinteisiä maalaiskyliä ja nykyaikaisia suurkaupunkeja. Historialtaan Kiina on tavattoman rikas. Sen hallitsijasukujen, dynastioiden sarja alkaa ensimmäisesti Kiinan alueen yhdistäneestä Qin Shihuangin kaudesta noin 200 eaa. Hänen hautamuistomerkki, luonnollista kokoa olevat yli 8000 terrakottasotilasta, löydettiin vasta vuonna 1976. Mutta jo paljon ennen Qin valtakautta ja Kiinan yhdistämistä alueella oli kehittynyt korkea kulttuuri, kirjoitustaito, raudanvalmistus alkoi jo 650 eaa. Ensimmät metallikolikot otettiin käyttöön 500-luvulla eaa. Myöhemnmin paperin- ja ruudinvalmistustaito siirtyivät länteen aiheutaen kirjallisen kulttuurin kukoistuksen ja sotataidon kehittymisen. Keisarivalta päättyi vuonna 1928. Vallankumouskausi päättyi Kiinan kansantasavallan perustamiseen 1949. Mao Zedongin kuoleman jälkeen maassa on alkanut uusi vaihe, jonka aikana Kiinan talous on kasvanut ennätysmäisesti. Arvioidaan, että vuoteen 2025 mennessä Kiina tulee nousemaan maailman suurimmaksi talousmahdiksi. Se on nousemassa myös entistä vaikutusvaltaisemmaksi tekijäksi maailman politiikassa. Kiina on aloittanut oman avaruusohjelman ja suunnittelee miehittämätöntä Mars-lentoa vuoteen 2033 mennessä ja miehitettyä lentoa vuosisadan lopulla. Kasvun sivuvaikutuksia ovat ilmaston muutos, saastuminen ja aavikoituminen sekä tartuntatautien kasvun uhka (mm. lintuinfluenssa). Upea kuvakokoelma kiinalaisten arkielämästä, käsityötaidosta. Osaa seuraa katsaus Kiinan kult-
Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI
MESSU su 17.8. klo 10 Kannelmäen kirkossa Nina Rajamäki (saarna), Sakari Enrold, Jukka Pakarinen, Anne Myllylä. Kirkkokahvit. KESÄILTA ti 19.8. klo 18-20 Kirkonkievarissa (Kehruutie 1) Mukavaa yhdessäoloa, lauluja, pelejä, pientä purtavaa sekä iltahartaus. Mukana Heli Salo ja Nina Rajamäki. SUVIKEIDAS "Tästä kirjasta kerron" torstaisin klo 13 pienessä seurakuntasalissa, kahvitarjoilu · 14.8. Maailman kauneimmat rukoukset, Christoph Einiger Anna-Maija Raittila. Mukana Heli Salo ja Anne Myllylä · 21.8. Elämän kangas, Martin Lönnebo. Mukana Nina Rajamäki ja Anne Myllylä RETKI HÄMEENKYRÖÖN Sillanpään maisemiin ke 24.9. Lähtö bussilla klo 8.15 Kannelmäen kirkolta, aamukahvit Iittalan Lasissa, vierailu ja lounas Karmel-kodissa, opastettua kiertoajelua FES 120 vuotta, Frantsilan yrttien esittelyä ja kahvit, paluu n. klo 19. Retken hinta 40 e. Ilmoittautumiset 15.9. menn. Kannelmäen kirkkoherranvirastoon, p. 2340 3800. Retkellä mukana pastorit Olavi Hatakka ja Aili Raitavuo (p. 2340 3821), jolta saa myös tarkempia tietoja. Kannelmäen seurakunnan lapsi- ja nuorisokuoro KANNELKELLOT ottaa joukkoonsa uusia laulajia! Nuortenkuoro (n. 12--18-v.) harjoittelee keskiviikkoisin klo 16.15-17.15 ja lapsikuoro (7--11-v.) klo 17.30-18.15 kirkon seurakuntasalissa, os.Vanhaistentie 6. Harjoitukset alkavat 13.8. Tiedustelut ja ilmoittautumiset kanttori Sirkku Rintamäelle, p. (09) 2340 3832, sirkku.rintamaki@evl.fi
AMERIKAN INTIAANIEN KULTTUURI
Monista erilaisuuksistaan huolimatta Amerikan intiaanien, Kiinan, Intian ja Euroopan kulttuureissa on myös paljon samankaltaisia piirteitä. Vertaa esimerkiksi mayojen ja egyptiläisten pyramii-
KANNELMÄEN SEURAKUNTA
Horisontin
KIRPPUTORI
Huonekaluja, astioita, levyjä, vaatteita ym. Avoinna ma - pe 9-18 la - su 10-14 Tuotto työttömien ja Horisontin asukastalotoiminnan hyväksi. Os. Vellikellontie 3 Malminkartano p. 050 404 2621
- ITSEPALVELU KIRPPUTORI
Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18 La-Su 10-15 Ma suljettu Paikkavuokrat 25-35,-/vko P. 09-454 8560
Aino
Itsepalvelukirpputori
Malminkartanon asemalla, myös KIRKASVALOHUONE. Avoinna ti-pe klo 10.00-18.00 la-su 11.00-15.00 ma suljettu
Paikkavuokrat 8-12e/vko +20% prov.
VODEPI
Parturi-Kampaamo
Mari Leino
Palvelemme: ma-to klo 7.30-17.00, pe 7.30-13.00
Kannelmäen kukka
Vuoden 2007 yrittäjä
Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261
Puustellinrinne 3 Puh. 050-3221112
Näyttelijäntie 24 Pohjois-Haaga 562 5663
13.8.2008
5
Kauneus- ja terveyspalveluja
PÄÄ-ASIAA!
Mies & Nainen, tyyli on tukassa! alk. 17 EUR.
Mikä rooli on Kannelmäen Kahvilassa tavataan paikallislehdillä?
Tanotorven päätoimittaja Kari Varvikko pohtii mm. paikallislehtien roolia Läntisen Työväenopiston syksyn ensimmäisessä lehtipiirissä Kahvila Violassa Kanneltalossa keskiviikkona 10.9. klo 18.00-19.30. Syksyn lehtipiireissä luetaan erilaisia sanoma- ja viikkolehtiä ja keskustellaan niistä. Tilaisuuksissa on toimittajien ja mediatutkijoiden alustuksia eri aiheista., mm. yksityisyys julkisuudessa. Vetäjänä Lassi Raunio. Kokoontumiset 10.9., 24.9., 1.10., 22.10, 5.11.
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO YRJÖ HASANEN
Puh. 532 502 040-515 9364
Kanneltie 15 K 82 iltavastaanotto sop. mukaan Lönnrotinkatu 17 B, Puh. 693 1830 Kokoproteesit, tiivistykset ja korjaukset nopeasti. Myös kotikäyntejä.
Kirsi Uotila on avannut kahvilan Kannelmäen ostarilla.
PARTURI HAIRLOCKS
Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita
Kannelmäessä päivä- ja
www.haaganlaakarikeskus.fi Haagan Lääkärikeskus
33 vuotta yleislääkäritoimintaa
Alexander Paile
Lääket.kir.tri, vastaava lääkäri
Adolf Lindforsin tie 1.A. Ei ajanvarausta. Avoinna (näyttelijäntien risteys) Puh. 562 2677 ma-pe 9-15
LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA
K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093
KIRSI UOTILA, joka ennen piti kiskaa Kanneltien ja Soittajantien risteyksessä, avasi heinäkuussa Kannelmäen Kahvilan Kannelmäen vanhalla ostarilla Vanhaistentie 1. Kirsin perinteinen kahvila-konditoria on tervetullut ja kaivattu raitislisä Kannelmäen baarivalikoimassa. Kirsin kahvilassa on hyvän kahvin lisäksi tarjolla herkullisia kotileipomotuotteita. - Kovin on ollut positiivinen vastaanotto vaikka en ole paljon rummuttanutkaan asiasta. Viidakkopuhelin on toiminut. Palvelen mielelläni alueemme asukkaita, sillä olenhan itsekin asunut täällä jo vuodesta 1984.
Silmäaseman silmälääkärit ja vapaat ajat voit katsoa osoitteesta www.silmaasema.fi
Kannelmäen Silmäasema Kantelettarentie 1, Prisma p. (09) 477 8860 ma-pe 10-18, la 10-15 www.silmäasema.fi
Silmälääkäri lähelläsi!
ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI?
HAMMASLÄÄKÄRIT
Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420
Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari)
KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393
· LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ
HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN
HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti)
10 hyvää syytä
olla Aktian asiakas
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9.
Aktian asiakkaana saat henkilökohtaisen asiakasvastaavan, joka auttaa sinua kaikissa varallisuutesi hoitoon liittyvissä asioissa. Palvelemme myös konttorien aukioloaikojen ulkopuolella, silloin kun sinulle parhaiten sopii. Aktia on : saat saman katon alta pankkipalveluiden lisäksi myös vakuutukset ja kiinteistönvälityksen. Aktia on täysin suomalainen pankki. Kaikki Aktian konttorit toimivat paikallisesti. Saat siis esimerkiksi lainapäätöksen välittömästi omasta konttoristasi. Saat palvelua kummallakin kotimaisella kielellä . Aktia kantaa vastuuta yhteiskunnasta, mikä näkyy paikallisyhteisöjen, urheilun ja kulttuuritoiminnan tukemisena. Aktia on Suomen vanhin pankki. Kokemusta ja ammattitaitoa on kertynyt yli 180 vuoden ajalta. Tärkein päämäärämme on auttaa asiakkaitamme vaurastumaan. Voit siis rauhassa keskittyä muihin asioihin. Me hoidamme pankkiasiasi. Luotettavasti. Emme halua olla Suomen suurin pankki vaan Suomen paras pankki.
Esitetil. 24h 174371 Tsto:6812120 ark.9-19
HELSINGIN TANSSIOPISTO
40. toimivuosi
www. helsingintanssiopisto.fi
taiteen perusopetusta KANNELMÄKI
Tanssileikki 3-4 v. ma16.15 Nuo. baletti 6-8 v. ma 17.00 Baletti jatko 10-11 v. ma 18.00 Baletti jatko 11-14 v. ma 19.15
LASSILA
Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818
Ota meihin yhteyttä niin saat henkilökohtaisen tarjouksen!
Etelä-Haaga johtaja Camilla Michelsson puh. 010 247 6761 Kannelmäki johtaja Eva Vääriskoski puh. 010 247 6781 Munkkiniemi johtaja Christoffer Lindroos puh. 010 247 6751 Munkkivuori johtaja Ramona Ranki puh. 010 247 6731 Töölöntori johtaja Camilla Karlberg puh. 010 247 6641
sähköpostiosoitteemme etunimi.sukunimi@aktia.fi
Esibaletti 5-6 v. ti 17.00 Baletti 7-9 v. alk. 2 ti 17.45 Mod. tans. 8-10 v. jat. ti 18.45 Baletti 11-14 v. jat. 1 la 12.15 Mod. tans.10-13 v. j 1 la 13.30 Baletti 10-11 v. j 3 la 14.45
MUNKKINIEMI
Tanssileikki 3-4 v. ma 17.30 Esibaletti 5-6 v. ke 16.15 Luova tanssi 5-7 v. ma 18.15 Nuo. baletti 6-8 v. ke 17.00 Baletti 7-8 v. alkeet 2 ke 18.00 Baletti 8-10 v. jatko 1 ke 19.00 Jazztans. 10-12 v. j. ma 15.45
Kannelmäen Hammaslääkäriasema
Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981
HAMMASLÄÄKÄRI
HLL Eero Auvinen
LEPPÄVAARA
Mod. tans. 12-15 v. j. pe 16.30 Tanssileikki 3-4 v. pe 17.45 Moderni tanssi 8-9 v. pe 18.30 Mod. tanssi 9-11 v. pe 19.30
Tervetuloa!
Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa.
PIKKU-HUOPALAHTI
Tanssileikki 3-4 v. ti 16.00 Luova tanssi 5-7 v. ti 16.45 Luova tanssi 6-8 v. ti 17.45 Moderni tanssi 7-8 v. ti 18.45
Nyt meillä käy myös Visa-electron ja MasterCard
PITÄJÄNMÄKI
Mod. tans.10-13 v. j. ma 15.45 Tanssileikki 4-5 v. ma 17.00 Luova tanssi 6-8 v. ma 17.45 Mod. tanssi 8-10 v. ma 18.45
PARTURI-KAMPAAMO KANNELTIE 11
Avoinna: ark. 9-18 la. 9-14 Kanneltie 11, 00420 HKI, p. 5666 281
10. Pienessä pankissa olet suurempi asiakas.
MUUT TOIMIPAIKAT
Espoo, Kauniainen, Hki keskusta ja lähiöt
TILAA ESITE !
13.8.2008
7
Teemu Lakkasuo hiihtää Etelänavalle
Kannelmäkeläinen Teemu Lakkasuo (34) on ensimmäinen suomalainen, joka hiihtää yksin ilman huoltoa ja avustusta Etelänavalle. Kilometrejä kertyy 1130 ja päivävauhdin ollessa noin 25 km, aikaa matkaan kuluu 40-50 vuorokautta. Teemu lentää marraskuun alussa Barcelonaan ja sieltä edelleen Sandiago de Chileen ja Punta Arenasta Etelämantereelle. Varsinainen hiihto alkaa 80-leveyspiiriltä Hercules Inletistä (jäätynyt lahdenpoukama) ja päättyy Etelänavalle amerikkalaiseen tutkimuskeskukseen.
kaiken aikaa ennalta määrättyä viestiä. Jos viesti loppuu tai se muutetaan hätäviestisi, kuuntelijat tietävät, että miehen pitäisi päästä pois. Teemu kävi koulunsa Kaarelassa Pelimannintien ala-asteella ja yläasteen Malminkartanossa Apollossa. Hän on valmistunut liikunnanohjaajakasi Rovaniemen ammattikorkeakoulusta, jossa erikoistui luonto- ja seikkailuliikuntaan. Tällä hetkellä hän työskentelee toiminnanjohtajana Elinsiirtoväen liikuntaliitossa (jäseniä noin 6500). Mies kertoo tottuneensa liikkumaan paljon luonnossa ja kuvailee itseään ihmisenä pitkäjänteiseksi ja itsepäiseksi. Ennen Teemua yksinhiihtäjiä on ylittänyt Etelänavan kymmenkunta ihmistä. Ryhmiä kulkee vuosittain pari kolme. Ensi vuonna todennäköisesti kaksi suomalaista naparetkeilijää on menossa samalle matkalle. Myös Laskuvarjojääkärikilta harkitsee reissua mahdollisesti vuonna 2010. Teemun Etelänaparetken kustannukset ovat noin 100 000 euroa. Pelkkä edestakainen lento Punta Arenaksesta Etelämantereelle maksaa 50 000 euroa. Kysymys on amerikkalaisten bisneksestä; jenkit lennättävät retkeilijöitä lähes yksinoikeudella. Joten yhteistyökumppaneita vielä kaivataan ja Teemu onkin valmis neuvotteleman kaikenlaisesta sponsoroinnista tai yhteistyöstä. Yhteyttä häneen voi ottaa: teemu.lakkasuo@ etelanapa.fi Lehtemme seuraa jatkossa miehen retkeä ja Teemu vie Etelänavalle myös Tanotorven viirin. Kari Varvikko
Mikä saa miehen ryhtymään haastavaan ja hengenvaaralliseen suoritukseen? - Haluan saavuttaa jotakin. Kysymys ei ole kuitenkaan itsensä voittamisesta vaan taitojen testaamisesta, siitä mihin pystyn. Etelämantereella ei ole jääkarhuja, mutta riskit ovat silti suuret; rai-
lot ja säätila niistä pahimmat. Jäätiköllä voi railoja olla missä tahansa ja ne ovat yleensä vielä peittyneinä lumivaippaan, jolloin niiden havaitseminen on lähes mahdotonta. Vaikka marras- joulukuussa Etelämantereella onkin kesä, on siellä pakkasta 10-40 astetta ja tuuli voi pahimmillaan puhaltaa yli 30 met-
riä sekunnissa. - Puhutaan white-out ilmiöstä, jolloin kontrasti katoaa kokonaan ja silloin on mahdotonta erottaa railoja. On kuin liikkuisi paksussa pilvessä. Myös lumisokeus on vaarana, mutta käytän laskettelulaseja, joissa on uv-suodattavat linssit. Teemu vetää kaikki tarvittavat ta-
KONALASSA
AUTO
IHA-Autokatsastus
- 10-vuotta Ensimmäinen auto katsastettiin 26.3.1998
K A T S A S T U S
· satoja tuhansia katsastuksia · kymmeniä tuhansia rekisteröintejä · vakuutusmyyntiä · kuntotarkastuksia Hyvät asiakkaamme!
Teidän luottamuksenne meitä kohtaan on tehnyt tämän mahdolliseksi.
varat ahkiossa, jonka kokonaispaino on noin 100 kg. Sadasta kilosta ruokaa ja polttoainetta keittimiin on 40-45 kg. Mukana ovat teltta, pari makuupussia ja keittimet. Telttaa ei lämmitetä millään vaan makuupussit pitävät miehen lämpimänä. Matkan aikana aurinko ei laske ollenkaan. Monille retkeilijöille tämän on ollut suuri ongelma, mutta suomalaisena Teemu on tottunut yöttömään yöhön. Yön ja päivän hän aikoo määritellä käyttämällä Chilen aikavyöhykettä. - Vitutusta vastaan taistelen päivittäisillä rutiineilla; ajatukset on voitava pitää kurissa. Jos mietteet lähtevät väärille raiteille, sitä ei uskalla liikkua enää minnekään. Teemu on treenannut fysiikkansa eteen yli vuoden. Myös vararavinto on tärkeätä. Niinpä viimeisen puolen vuoden aikana hän on lihottanut itseään 15 kiloa ja ennen reissua olisi vielä saatava lisäpainoa viitisen kiloa. - Viime talvena hiihdin minkä pystyin; mm. Rovaniemellä kolmisen viikkoa. Kuntopyörällä poljen parisen tuntia päivässä. Naparetkeilijällä on mukanaan satelliittipuhelin, jolla voi soittaa apua, jos tarve vaatii. Apu tulee noin viikon sisällä eli jos vaikkapa jalka menee poikki, tulee odottavan aika pitkäksi. Teemulla on matkassa myös argos -paikannin, joka lähettää
Kannelmäessä pikkupojasta asunut Teemu Lakkasuo on seikkailu- ja luontoliikunnan ammattilainen. Hänen sydäntään lähellä ovat pitkänmatkan yksinvaellukset, joita hän on tehnyt mm. Ruotsin, Suomen ja Norjan lapissa. Etelänapa on tähänastisista haasteista suurin, mutta se ei pelaa joka pelkää.!
Hankasuontie 8
Puh. 540 4300 MYÖS RASKAS KALUSTO
Avoinna: ark 8-20, la 9-14
www.iha-autokatsastus.fi
Vastakohtien manner
ETELÄMANNER on maailman tuulisin, kylmin sekä kuivin manner. Tuulet voivat Antarktiksen talven aikana pyyhkiä lumikenttiä yli 300 kilometrin tuntivauhdilla. Vuotuinen sademäärä on vähemmän kuin Saharassa vaikka tuulen pöllytessä lumella onkin kiire paikasta toiseen. Etelämantereella on mitattu myös alimmat lämpötilat koko maapallolla. Venäläinen tutkimusasema Vostok mittasi 21.7. 1983 alimman koskaan mitatun säätieteellisen lämpötilan, joka oli 89.2 celsius astetta. Antarktiksen kesäkausi sattuu marras-tammikuulle, jonka aikana lämpötila nousee rannikolla plus asteille. Etelänapa pysyy kuitenkin kesälläkin tiukasti pakkasen puolella, mutta pysyttelee kuitenkin kesäisen oloisesti 30 ja 40 asteen välillä. Ensimmäinen etelänaparetkikunta saavutti etelänavan vuonna 1911. Norjalainen Roald Amundsen tavoitti ensimmäisenä etelänavan 15.12. 1911. Retkikuntaan kuului viisi miestä ja heillä oli apunaan hyvin koulutettuja koiravaljakkoja. Amundsen pystytti navalle teltan merkiksi käynnistään ja jätti perässä tulevalle Robert F. Scottille viestin Norjan kuninkaalle vietäväksi siinä tapauksessa että itse ei selviäisi takaisin. Vain hieman yli kuukausi Amundsenin jälkeen brittiläinen Scott ryhmineen saavutti etelänavan. Scott käytti matkallaan moottorikelkkoja, poneja ja koiria, mutta viimeisen osuuden matkasta Scott kulki neljän miehistönsä jäsenen kanssa hiihtäen ja ahkioita vetäen.
Konalan S-marketin kulmalta 300 m
8
13.8.2008
feel ok
Fysioterapia / Terveysliikuntaryhmät / Hieronta / Hemmotteluhoidot
SYKSYN TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT
Selkärangan terapeuttinen harjoittelu MA klo 16.45 - 17.45, Vellamo, Ruoholahti, alkaa 8.9.2008 Hathajoogaa MA klo 18.00 - 19.00 Vellamo, Ruoholahti, alkaa 8.9.2008 Hathajoogaa tuki- ja liikuntaelinoireisille TI klo 11.00 - 12.30, Vellamo, Ruoholahti, alkaa 9.9.2008 SU klo 15.30 - 17.00, Kuntoutussäätiö Malminkartano, alkaa 7.9.2008. Kysy myös alkavia painonhallintaryhmiä.
Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi.
MYYRINKIRPPIS
Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri
Av. ma-pe 10-19, la 10-16, su 12-16 Puh. 488 600, 045 113 9932
TIEDUSTELUT JA ILMOITTAUTUMISET:
MERJA ROSENHOLM, TYÖFYSIOTERAPEUTTI puh. 050 911 2609 tai 050 917 5999 merja.rosenholm@feel-ok.fi Hietalahdenranta 13. 3krs (Kotimaan talo) 00180 Helsinki / puh. 050 917 5999 info@feel-ok.fi / www.feel-ok.fi
PARTURI-KAMPAAMOJA KOSMETOLOGIPALVELUT
Käytössämme nyt maailman eniten kysytty ammatillinen ihonhoitosarja: Dermalogica Ihoterapeutti Sky-kosmetologi Tarja Kallio Rakennekynnet sokeroinnit Jenny Makkonen
· Tuoretta karitsaa · Jauhelihaa ja possua joka päivä · Herkullista keittolihaa
Tervetuloa!
Ajanvaraukset
13.8.2008
9
Vihreä Oksa palaa juurilleen
Kyvyt esille Peacockissa
STADIN SLANGIN Vihreän Oksan
karsinnat pidetään tänä syksynä. Ilmoittautumiset karsintaan on tehtävä viimeistään 1.9. Stadin Slangi ry on elvyttänyt Vihreän Oksan perinteen ja tarjoaa karsinnan perusteella uusille kiinnostavimmille kyvyille tilaisuuden tähtihetkiin elävän yleisön edessä lopputapahtumassa Linnanmäen Peacock-teatterissa sunnuntaina 19.10.2008. Stadin Slangin puheenjohtaja Lasse Liemola sanoo, että paras palkinto on hyvä mieli ja mahdollisuus päästä eteenpäin taiteilijan uralla. Vihreän Oksan historia vie 1950luvun Linnanmäelle ja sirkustelttaan. Teltasta ovat ponnahtaneet kansan tietoisuuteen muun muassa Brita Koivunen, fakiiri Kronblom ja Raittisen veljekset. Myös Lasse Liemola aloitti siellä uransa.
LINTUJEN HÖYHENSAARELLA EI MUUTEN NUKUTA
Taiteiden yö Kanneltalossa on koko perheen tapahtuma
Kanneltalossa juhlistetaan perjantaina 22. elokuussa perinteistä Taiteiden yötä Lintujen Höyhensaarella. Nokat kalisevat ja höyhenet havisevat tässä muuttolintujen aikaan vietettävässä koko perheen tapahtumassa, ja siivekkäiden lisäksi unet ja hyvinvointi puhuttavat illan aikana. Kaikkiin Lintujen Höyhensaaren tapahtumiin on vapaa pääsy.
ILTAAN LÄHDETÄÄN laskeutumaan kello 17, jolloin Kanneltalon aulassa aukeaa lintuaiheinen askartelupaja. Konserttisalissa klo 17.30 ja 19.30 nähdään Tanssiteatteri Glims & Glomsin Kaijat -esitys. Kaijat on tanssin, musiikin ja miimisen ilmaisun keinoin toteutettu kertomus papukaijoista, joilla on takanaan pitkä ura kiertävinä varieteetaiteilijoina. Duon numerot eivät enää suju entisellä notkeudella, mutta välttääkseen ikävystymisen he päättävät vielä kerran luottaa siipiinsä ja lähteä uhkarohkealle lennolle yli aavikon kohti Pariisin estradeja. Papukaijaduon muodostavat monilahjakkuudet Kaisa Niemi ja Simo Heiskanen. Heiskanen vas-
Taikuri Jussi Jalkanen on myös esiintynyt Vihreel oksal -gaalassa Savoy teatterissa.
Tapahtuma järjestettiin Linnanmäellä vuosittain, kunnes Peacockteatteri rakennettiin ja sirkusteltalle ei ollut enää tilaa. Stadin Slangi on jatkanut hyväksi havaittua perinnettä ja Vihreel oksal gaala on järjestetty Savoy-teatterissa vuosina 2006 ja 2007. Lisätietoja voi katsoa yhdistyksen sivuilta: www.stadinslangi.fi, vihreaoksa@stadinslangi.fi, puh. 09-774 1041
Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket
Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227
KOTISIIVOUSPALVELUA
Edullista ja luotettavaa kotisiivouspalvelua. Hyödynnä verovähennys 60 %.
Nupro Ay
040-5307256
TAITEIDEN YÖ : Lintujen Höyhensaari 22.8. klo 17 alkaen Ohjelmassa mm. lintuaskartelua aulassa, Tanssiteatteri Glims & Glomsin esitys Kaijat konserttisalissa klo 17.30 ja 19.30, Joutsenen purema auditoriossa klo 18, oivalluksia ja reseptejä energiseen elämään Galleriassa, Cat Lee & Co kirjastossa klo 17.30 -18.15 ja illan kirjailijavieras Anita Konkka tavataan kirjastossa klo 18.30. Nuorisotalolla järjestetään teemaan liittyvää toimintaa klo 22.45 saakka. Kaikkiin tapahtuman tilaisuuksiin on Vapaa pääsy. Lippuja Kaijat-esitykseen voi noutaa Kanneltalon lipunmyynnistä 18.8. klo 14 alkaen. HUOM! Ei puhelinvarauksia. TEATTERI JA TANSSI pe 29.8. klo 19 la 30.8. klo 19 Sum... Sum... on tutkimusmatka tekijöidensä tanssiin, kielenä flamencon ja nykytanssin vapaus. Koreografia ja tanssi: Maija Lepistö ja Katerina La Greca. Liput 17/15 e la 20.9. klo 14 (ensi-ilta) ja 15.30 ti 23. 9. klo 10, 11 ja 14 Kukuluku - Tanssiesitys vauvoille ja koko perheelle Kukuluku tanssittaa, hyräilyttää ja saa varpaat vipattamaan! koreografia ja ohjaus: Laura Kairamo tanssi ja musiikki: Riikka Siirala Liput 4 e ELOKUVAT Kaikkiin elokuviin on vapaa pääsy! Ryhmien varaukset puh. (09) 310 32415 ma 1.9. klo 14 Mies vailla menneisyyttä (2002) Ohjaus: Aki Kaurismäki K7, kesto 93 min. ma 1.9. klo 18 Ray (2004) Ohjaus: Taylor Hackford K11, kesto 146 min. ma 15.9. klo 14 Jadesoturi (2006) Ohjaus: Antti-Jussi Annila K11, kesto 110 min. ma 15.9. klo 18 FC Venus Ohjaus: Joona Tena (2005) K11, kesto 110 min KAKARAKINOT ti 2.9. klo 9.30 ti 30.9. klo 9.30 Kakarakino Animaatioita lapsille. Kesto n. 30 min. Vapaa pääsy KONSERTIT to 25.9. klo 19 JimJamMurMur Johanna Iivanaisen, Mirja Mäkelän, Jenny Robsonin ja Mia Simanaisen taidokasta ja virkistävää a cappellaa! Liput 7/5 e GALLERIA 25.8. - 13.9. Elämäntieltä salaisuuksien polulle Näyttelyvieraille tarjotaan oivalluksia valintojensa seurauksista sekä reseptejä energiseen elämään.
taa myös teoksen koreografiasta ja musiikista. Teoksien lavastuksen ja puvustuksen on suunnitellut Metti Nordin, valot Pasi Pehkonen ja videoprojisoinnit Heidi Romo. Yli neljävuotiaille suunnattu Kaijat sai ensi-iltansa Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa viime vuoden elokuussa osana Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistoa lapsille. Kanneltalon esityksiin on vapaa pääsy ja lippuja esityksiin voi noutaa Kanneltalon lipunmyynnistä 18.8. klo 14 alkaen. (HUOM! Lippuvarauksia ei oteta vastaan puhelimitse) Teatteritaidetta aikuisempaan makuun tarjoaa Joutsenen purema lausunta esitys auditoriossa klo 18. Suvi Olavinen ja Arto Anttila tulkitsevat Helvi Hämäläisen (19071998) visionääristä, rytmikästä ja runsassanaista runoutta lausuen ja Anttilan tätä esitystä varten säveltämän musiikin siivin. Galleriassa avautuu näyttely Elämän tieltä salaisuuksien polulle
klo 17-20. Näyttelyvieraille tarjotaan oivalluksia valintojensa seurauksista sekä reseptejä energiseen elämään. Kirjastossa voi jammailla klo 17.30 -18.15 Cat Lee & Co -kvartetin tahtiin. Helsinkiläinen yhtye sekoittaa energisellä tavalla eri musiikkityylejä, kutsuen omaa cocktailiaan jamgrassiksi. Musiikkipitoisen kolmevarttisen jälkeen klo 18.30 astuu estradille illan kirjailijavieras Anita Konkka, joka alustaa keskustelua teemasta "Unissa menneisyys ja tulevaisuus". Anita Konkka on kirjoittanut yksitoista romaania, unikirjan, kuunnelmia, kirjallisuusarvosteluja ja esseitä. Kirjailija käyttää usein unia teostensa materiaalina; hänen tuotantoonsa kuuluu mm. teos "Nainen unen peilissä". Nuorisotalolla on tarjolla teeman innoittamaa toimintaa klo 22.45 saakka. Lisätietoja ohjelmasta löytyy kanneltalon nettisivuilta osoitteesta www.kanneltalo.fi
T
Näkymättömiä naisia
positiivisesti. Mikään, mitä hän tekee, ei näy bruttokansantalous-tilastoissa. Oikeastaan hän on näkymätön nainen. Hänet lasketaan kulueräksi vaikka hän maksaa veroja ja jatkuvasti nousevia palvelumaksuja. Onneksi hän välillä ehtii eläkeläis- tai kaupunginosayhdistyksen retkille ja matkoille. Näin hän pitää huolta siitä, että bussiyhtiöillä, ravitsemusalan liikkeillä, museoilla, teattereilla ja orkestereilla on asiakkaita. Poliitikot ovat huolissaan kun tällaisten tehonaisten määrä kasvaa. He epäilevät että yhä useampi veroeuro joudutaan käyttämään heidän hoitamiseensa. Missään puheissa ja laskelmissa ei muisteta heitä, jotka ovat läheistensä omaishoitajia joko palkalla tai ilman. Pikemminkin ensin uudistetaan omaishoitaja-järjestelmä ja sitten ilmoitetaan kesken vuotta että rahat ovat loppu. Emme voikaan ottaa joukkoon lisää omaishoitajia, joten hoitakaa omat sairaanne itse ilman kenenkään tukea! Harmittaa kun hinnat nousevat, eläkkeet eivät. Nuoret huutelevat perään mitä mummu, vaikka oikeasti olen mummi! Minua vanhempien kaikkia vaivoja ei hoideta niin ripeästi kuin potilas itse haluaisi, vielä vanhempana ja sairaampana ei tahdo saada minkäänlaista hoitoa. Ja jos sattuu pääsemään sairaalaan sänkyyn, ei saa edes peittoa päälleen näin on viime talvena käynyt aikana monelle Marian sairaalassa. Hämmästyin keskellä kesää kun huomasin muuttuneeni näkymättömäksi naiseksi. Olin kaupan kassajonossa pienten ostosteni kanssa. Takaa tuli keski-ikäinen työssä käyvä nainen, joka "kiilasi" edelleni, painoi tupakka-automaatin nappia ja maksoi lounasostoksensa nenäni edessä. Mielenosoitusta en asiaa vastaan aio järjestää, enkä mennä lakkoon, mutta aioin muuten pitää puoleni yhä kovenevassa maailmassa muiden tehonaisten kanssa. Leena-Maija Tuominen
Kanneltalo, Klaneettitie 5 Lipunmyynti puh. (09) 310 12000 sekä Lippupalvelu www.kanneltalo.fi
arvittaessa hän leipoo kaksi sataa karjalanpiirakkaa, viisi tiikerikakkua, askartelee joulu- tai pääsiäiskoristeita, keittää kahvit sadalle kokoukseen tulijalle, valmistaa sunnuntai-lounaan koko perhekunnalle, hakee lapset päivähoidosta ja pitää heidät yökylässä, hoitaa koululaiset loma-aikoina, käy rippileirillä vierailupäivänä, seisoo vesisateessa jalkapallo-turneen katsomossa, kutoo talvea varten sukat ja tumput suvun pienimmille, ompelee tilkkupeiton serkun 60-vuotiapäiväksi, valmistaa itse joulukortit, käy sairastuneen naapurin apteekki- ja kauppa-asioilla, hoitaa eläkeläisyhdistyksen sihteerin hommat, sauvakävelee, käy kuntosalilla, jumpalla, kuoron harjoituksissa ja hoitaa kummitätiä. Kuka muka on tuollainen? Aika moni tuntemani eläkkeellä oleva nainen. Sellainen, joka elää ns. kolmatta elämää, on aika terve, hänellä on kohtuullinen toimeentulo, henkinen ja fyysinen toimintakyky ovat tallella ja ylipäätään hän suhtautuu elämään
10
13.8.2008
Tulio tuloo taas
TV ON TULVINUT viime viikkoina
vanhoja elokuvia ja pari sanaa niiden taustoista. Teuvo Tulion elokuva "Levoton veri" (ruots. Oroligt blod) oli televisiossa kuukausi sitten, mikä tuli aikanaan teattereihimme Vapuksi 1946. Elokuvan erikoisuus oli siinä, että filmiä tehtiin kaksi eri versiota. Toinen Suomeen ja toinen Ruotsiin. Tähdistämme vain Regina Linnanheimo ja Nora Mäkinen (katutyttö) olivat mukana molemmissa. Näet Ruotsin filmiin tarvittiin aitoja ruotsalaisia. Hauska katsojajymäytys oli nähdyn lopussa, kun Regina päätyy itsemurhaan rekka-auton kanssa. Lavastus tehtiin Ruotsissa, mutta filmi piti näyttää peilikopiona, koska Ruotsissa oli vasemman puolinen liikenne! Sensuurimme ei tykännyt, kun yhdessä kohdassa Regina loikoili alastomana vuoteella ja poistaa piti 10 metriä filmiä. Tulion itse omistamat filmit tekijäinoikeuksineen olivat pitkään poissa tv:stä, mutta Tulion "ilman jälkeläisiä kuolema" muutama vuosi sitten saattoi valtion filmien omistajaksi, mikä taas siirsi oikeudet Elokuvasäätiölle. Nyt jo uskalletaan elämäkerroissa mainita, että Reginalla oli pitkään salarakassuhde Tulion kanssa. Mutta Tukholmassa Regina tutustui laivanvarustaja Mörneriin. Ja solmittiin avioliitto. Kielitaitoisen Regina Mörnerin (1915-1995) nimi oli vuosikymmenten ajan tuon tuosta tv:n "kääntäjänä". *** kaikki mahdolliset Teuvo Tulion tietämät kotimaisen erotiikkaelokuvan kommervenkit ja jopa kahdesti kuullaan "Lautalle nyt miehetkin". Aivan upeasti, mutta tuolloinhan vielä ennen rekkakuljetuksien läpimurtoa, mieskuorolaulu kuului tukkilaisten töihinpääsyehtoihin. Nytkin kolmiäänisessä lautalla melojien kuorossa oli kaksi bassoa ja yksi tenori. Kun katselee elokuvaa sen teosta 60 vuotta myöhemmin, niin oliko kyseessä parodia siihen astisista elokuvista? Vai pääsikö parodia syntymään vahingossa? Joka tapauksessa valpas katsoja hämmästeli moneen kertaan epäloogisuuksia. Kun miehet ovat lautalla, soutajia on 8 kpl. Pieni hetki rantanäkymää ja lautalla onkin enää vain 6 kpl urhoa. Mutta laulun ääni on yhtä täydellinen. Kun aivan kerronnan alussa William joutuu puukkotappeluun ja tulee pakojuoksukohtaus korttihuijarin kanssa, niin verta valuvassa kädesä ei ole sidettä. Mutta kuvakulman vaihtuessa ja kameran palatessa juoksuun, kädessä onkin valkoinen side! Sama kirvesmies oli ollut sekä navetan ylisille johtavien portaiden teossa sekä asuintalon yläkertaan johtavissa portaissa. Pienintä yksityiskohtaa myöten? Juksattiinko meitä? Entäs se lopun villi kiesiajokohtaus, missä sama filmin pätkä näytetään kolme kertaa? En olisi lainkaan kokenut pyhiä arvoja koskevana loukkauksena, vaikka Tulio olisi antanut filmilleen nimen "Kain ja Abel odottelevat Helsingin kisoja". Ai, Tulion mielikuvitus? Sitä kyllä oli, sillä elokuvassa oli yhdistetty aikaisempien elokuvien (6) kohtauksia, kuten tuulahdus "Tulipunaisesta kukasta" ja "Levottomasta verestä", jne. Tuliohan teki useista filmeistään myös Ruotsin levikkiin näiden omalla kielellä tehdyn kopion, mikä Hornan osalta valmistui tammikuuhun 1953. Siinä oli rohkeuttakin, kun Regina heinäladossa makasi selällään. Tuon vastaava "Djävulsforsen" ei koskaan tullut Suomen teattereihin. Suomalaisen version ohjaajan nimi on Roland af Hällström, mutta se on ollut pelkkää kosmetiikkaa. Tuliohan se siellä. Vaikka suomalainen elokuva kävi television saavuttaman suosion myötä aallonphjassa, se ei kylläkään tuntunut filminäyttelijöidemme elintasossa. Regina Linnanheimokin (Rva Mörner) sai 1977 valtion taitelijaeläkkeen, kuten moni muukin. Nyt nähdyissä parissa filmissä (yli 30-vuotias Regina) Linnanheimon silmän liikkeet ja kasvojen tuimuus saattavat pelottaa. Mutta odottakaapas, kun ruutuun tulee Tulion "Rikollinen nainen" (vuodelta 1952), missä Linnanheimon itse kirjoittamassaan liikuttavassa draamassa Regina on oppinut lisää silmänpyörityskikkoja. Reginan mies (Tauno Majuri) on löytänyt uuden naisen (Eija Karipää, Veikko Itkosen puoliso todellisuudessa), mihin syrjähyppyyn oli vaikuttanut muutoinkin sekasortoon menneen Reginan elämä, täydennettynä muistin menetyksellä että vankeudella. Kun yli puolet näyttelijöistä esitti joko poliiseja, vankilan henkikunta, lääkäreitä että pappeja, niin tarkastamokon antoi ehdon K-16. Uransa jatkossa Tulio mokasi pahan kerran, sillä talven 1953 uutuudessa, "Mustasukkaisuus" ei kiehtonut katsojia, vaikka Tulio oli Reginan ympärille koonnut parhaat juonipalansa ohjelmistostaan. Hornankosken matriarkkaemäntä (Annie Mörk) oli entistäkin hurjempi sahanomistajana, joka päätti kuka miehistä saa olla kenenkin kanssa sillä lailla. Kolmiodraamaa Tulio ei koskaan edes esittänyt Helsingin teattereissa, mutta kylläkin Turussa että Tampereella! Eteläinen Suomen tv-väen uteliaisuus palkittiin lokakuussa 1962, kun kaupallinen Tes-Visio esitti filmin julkisesti. ***
TELEVISIO NÄYTTÄÄ näinkin runsaasti kesäaikana kotimaisia elokuvia, ilmeisesti niistä ei tarvitse edes maksaa mitään? Samana päivänä saattaa tulla kaksikin aivan kuin samasta muotista tehtyä tukkilaiselokuvia, kuten Hornankoski ja Lautan pienoinen kahvila. Ensin niiden tärkein yhteinen piirre. Molemmat oli filmattu Iitin kunnan Mankalassa, missä tuolloinkin virtasi Kymijoki etelään päin. Tulion Hornankosken punainen lanka oli se, että isontalon nuorempi poika (Åke Lindman) ihastuu karjakkoLeaan (Regina Linnanheimo) ja joron jäjillä ollut vahempi poika (William Markus) palaa kotiin. Ihastuu myös Reginaan, mutta tällä oli jo varastossa Irma (Rauha Rentola). Eletään vuotta 1948 ja tosi-ikäinen 20-vuotias Åke hullaantuu 34-vuotiaaseen Reginaan. Filmissä mennään läpi
festin (1899) johdosta Venäjän valtion kansalaisten oikeudet siirrettiin myös Suuriruhtinaskuntaan. Siksipä vuosien 1900-1910 aikana Karjalan Kannaksella myytiin Venäjän yläluokalle 10 000 maatilaa, tonttia tai kiinteistöä ja kesäaikana Kannaksen pitäjien henkikirjanpito osoitti 100 000 venäläisen asuvan kyseisellä alueella. Ravintolat, kyläkauppiaat ja maanviljelijät saivat uuden rynnistyksen myötä huikeita lisätuloja. Iloittiin. Emme koskaan saa tietää miten jatko olisi sujunut, sillä vuoden 1917 vallankumoukset johtivat lopulta siihen, että uusi punainen tsaari Lenin otti hengiltä jo 1917-19 miljoonia omia "kapitalisteja". Ja itsenäinen Suomi omisti kesällä 1918 armeijan, mikä sulki tien laittomalle asumiselle. Kun lisäksi Suomen valtio asetti "entisen venäläisen omaisuuden hoitokunnan", niin Kannaksen huvilain omistajien piti tulla vuoden sisällä esittämään todisteaineiston haluamaansa omaisuuteen. Muutoin omaisuus siirtyy Suomen valtiolle. Mistäs sitä tultiin, kun suurella rahalla Terijoenkin ostanut omistava yläluokka makasi joukkohaudoissa. Siten "tonttiongelman" ratkaisi Lenin. Se oli erikoinen ratkaisu 1920. ***
11
PARAS KESÄPESU 1 kpl VAAHTOVAHALLA
17
2 pesun kortti
KONALASSA, MALMINKARTANONKUJA 1-3
MA-PE 8-20
LA 9-16
SU 12-16
www.autopesucenter.fi
APU AINA YÖTÄ PÄIVÄÄ
LASIN KORJAUKSET JA KEHYSTYKSET Kantelettarentie 11, 00420 Hki Puh. 507 1309
NYT PAKETTIAUTO VUOKRALLE!
Todella edullisesti, 60,-/vrk Puh. 0400 729963
AIVAN SAMOILLE Iitin Mankalan
vesille tuli kesällä 1951 T.J. Särkän tuottamana Thure Bahne ohjaamaan "filmin "On lautalla pienoinen kahvila". Vain William Markus oli päässyt uusintakierrokselle, mutta muu joukko oli kylläkin mitä suosituinta näyttelijä- ja laulajajoukkoa. Edelleenkin oli voimassa mieskuorolaulun taitaminen, jotta pääsi koskenlaskuihin. Tosin jokin Teijo Joutsela sai lainata vain äänensä, sillä itse "Kipparia" ei kuvassa nähty. "Kahvila" rakentui kokonaan Tatu Pekkarisen jo ennen sotia esitettyyn iskelmään Savotan Sannista, mihin rooliin sopi Tuija Halonen. Sekä pääemännäksi Siiri Angerkoski (Marleena). Kun on todettu tukinuiton vaatima kuoro-osuus, niin sitten vietetäänkin elokuvan parissa 84 minuuttia suuremmoisessa Iskelmäkarusellissa, sillä tukinuitosta ei tule mitään, kun pitää tuon tuosta kokoontua jos mihinkä soppeen laulamaan. Ja pitää saada Tuija&William pariksi, vaikka pomomies Joel Asikaista pännii. Jos nyt 2008 tv-ruudun "Lautan kahvila" tuntui kahelilta, niin se oli niitä harvoja tuon hetken filmejä, mikä tuotti voittoa. Mukana oli tukkilaisena monen elokuvan Armas Jokio, joka vuosia myöhemmin naureskellen totesi, että kuvausviikkojen aikana hän työnsi tukkia yhden kerran ja 10 cm! Sellainen suru-uutinen yllätti tuon filmiväen, että filmin haitaristi Kalle Viherpuu meni ajasta pois keväällä 1952 juuri ennen ensi-iltaa. Mankalan kosket olivat juhannuksena 1946 täysin luonnontilassa ja silloin oikeat uittomiehet järjestivät kosken reunaan suurjuhlan. Vieraita oli noin 15 000 kpl. Tauno ja Ansa lauloivat, Siiri Angerkoski lauloi, jne. ***
EDELLÄ OLEVAAN sosialisointimenetelmään on valtiot. tri, dosentti Mikko Uola pyydettynä kirjoittajana paneutunut yhtenä osatoimittajana saksalaisessa aikakausijulkaisussa KOENIGIANA (Bonn 2008), missä käsitellään tunnetun Koenig-suvun kohtaloa. Eräs suvun haara oli tsaarin jo 1800-luvulla Venäjän talouselämässä toiminimenä (firma) Koenig, mistä kehittyi Venäjän "sokerikuninkuus". Tuolloinen teollisuusmies, Leopold Koenig (k. 1903) muutti 1869 Haminaan, mistä tuli toimintakeskus ja Koenigit saivat myös Suuriruhtinaskunnan kansalaisuuden. Kun suursota alkoi 1914, niin silloista Julius Koenigin johtamaa toiminimeä suojasi Suomen passi, sillä Venäjä takavarikoi 1914 kaiken vihollismaiden omaisuuden (Saksa ja Itävalta-Unkari) ja sodan julistanut USA teki saman tempun 1917. Mutta ongelma syntyi 1918, vaikka Lenin suostui 3.3.1918 Saksan kanssa rauhaan, niin omaisuus siirtyi Neuvosto-Venäjälle. Jos perhe Julius Koenig selvisikin salateitä 1918 Suomeen ja edelleen "suomalaisina" Pariisiin, niin omaisuus jäi leniniläisille. Asiasta yritetettiin neuvotella ja eräs mahdollisuus olisi ollut, että Suomen valtio olisi korvannut "sotavanhinkoina" menetykset Koenigeille. Mutta "haminalainen" Koenig ei kuulunut siihen v. 1918 lakien "kapinavahinkojenkaan" piiriin, joilla korvattiin Suomessa tapahtunerita tuhoja. Uolan ansiokas artikkeli ilmoittaa, että Koenigit menettivät koko jättiläismäisen venäläisomaisuutensa, minkä arvo nykyrahoissa olisi ollut 40 miljoona. Suomen valtion kanta oli, ettei se ole vastuussa Leninin hallituksen toimenpiteistä. Nimi Koenig ei ole tuntematon Suomessa, sillä sukua jäi 1920-luvun alussa Haminaan, normaaleina Suomen kansalaisina. Uolan tutkimuksen löytää Googlen sivustoilta. Pekka Vanhala
TUPLAKIOSKI
Perhekunnantie 3 · Elintarvikkeet · Veikkaus.
Ravintola Kartanon Kievari
Puustellinpolku 4, Malminkartano puh. (09) 563 3083 Avoinna joka päivä 0902
SYKSY SAAPUU RIENTOINEEN TERVETULOA TYÖVÄENOPISTOON!
Ilmoittautuminen syksyn kursseille alkaa 18.8. klo 16.3019 joko puhelimitse numeroon 310 88610 tai käymällä toimistoissamme: ma 18.8. tietotekniikka, ti 19.8. terveys, kotitalous, ympäristö, merenkulku, ke 20.8. käsityö, kirjallisuus, lausunta, to 21.8. kielet, suomea maahanmuuttajille, ma 25.8. kuvataide, yhteiskunta, ti 26.8. musiikki, liikunta, tanssi, jooga. Huom! Internetin kautta ilmoittautuminen (www.hel.fi/tyovaenopisto) alkaa jo klo 11. Uudesta opetusohjelmasta löytyvät tarkemmat tiedot hae omasi kirjastosta tai toimistostamme Kanneltalosta. Tervetuloa jo elokuussa: Elämänviisauspäivä to 21.8. klo 13-17.15 Kanneltalon auditoriossa. Löydä ikiviisauden valo Matti Ollilan johdolla.Vapaa pääsy. Jospa ryhtynen runolle taiteiden yön runomatinea päivää ennen taiteiden yötä! Kanneltalon lausujat esittävät omia lempirunojaan to 21.8. klo 18.30 Kanneltalon auditoriossa. Ohjaus Iiro Kajas.Vapaa pääsy. Ja syyskuun alussa: Kymmenen sientä maastosta keittiöön Päivi Mattilan luento ma 8.9. klo 17-18.30 Kanneltalon auditoriossa.Vapaa pääsy. Helsinki 1918 Kaj Lyytisen luento ma 8.9. klo 18.30-20 Kanneltalon kirjastossa.Vapaa pääsy.
Tervetuloa!
OIKEA FOTOKAUPPA LÄHELLÄSI Parhaat digikamerat, hyvät neuvot ja loistavat kuvat
Luutnantintie 5, 00410 Helsinki Puh. 536 544
www.topshot.fi
mäen annelVanhaistentieKahvila K 1
TARJOAMME HYVIÄ TUOTTEITA Herkulliset leivonnaiset ja konditoriatuotteet maistuvat aina tuoreen kahvin kanssa
Kahvila avoinna ark. klo 07.00-17.00, la 09-13.00. Syyskuun alusta myös su. klo 10.00-16.00 Tervetuloa!
KAAKKOIS-SUOMEN tonttikauppa on saanut ihmisiä takajaloilleen. Tehdäänpä pieni aikamatka 100 vuoden taakse. Tsaarin antamien Yhdenvertaisuuslakien ja Helmikuun mani-
Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526