• kÄytÄ pyÖrÄilykypÄrÄÄ Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi Monivitamiini lapsille Tutti Frutin makuiset Multivita Juniori purutabletit 30 tabl. 100 tabl. 5,- (norm. 5,85) 10,- (norm. 11,89) tarjous voimassa 31.8.2011 asti Avoinna ma-pe 8.30-19.00, la 8.30-14.00 No 7 10.8.2011 · 47 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Suomen humppakuningatar Raija Koso Konalasta Kannelmäen karaoketaivas avautui KannelKrouvissa Modernin tanssin pioneeri Raimo Puurtinen asuu vaimonsa Merjan kanssa Hakuninmaalla
• - KANNELMÄEN VANHAN OSTARIN TIIMARI ON AVATTU! KOPIOPAPERI 80 g 5 riisiä KOULUUNLÄHTIJÖIDEN SIUNAAMINEN ma 15.8. klo 18 Kannelmäen kirkossa pastori Kaisa Hirvonen, kanttori Sirkku Rintamäki Tervetuloa ekaluokkalaiset perheineen! Seurakunta on mukana Malminkartanon Elojuhlilla su 21.8. klo 12-16. MUSKARITOIMINTAA Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9 · Vauvamuskari 0­1-v. yhdessä vanhemman kanssa, 1. ryhmä maanantaisin 5.9. alk. klo 10 ja 2. ryhmä keskiviikkoisin 7.9. alk. klo 10. Syyskauden hinta on 50 e. · Taaperoryhmä 1­2-v. yhdessä vanhemman kanssa, 1. ryhmä maanantaisin 5.9. alk. klo 11 ja 2. ryhmä keskiviikkoisin 7.9. alk. klo 11. Syyskauden hinta on 50 e. Tiedustelut lapsityönohjaaja Marjo Visa, p. (09) 2340 3803. PYHÄKOULU sunnuntaisin (4.9. alkaen) · klo 10 Kirkon lapsi- ja nuorisotila Nurkassa, Vanhaistentie 6 · klo 11 yli 7-v. ja klo 12 alle 7-v. Tenavavartti Malminkartanon seurakuntakodilla, Vellikellonpolku 8 PERHEKERHOT · ma 29.8. alk. klo 13.30­15.30 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9 · ke 31.8. alk. klo 9.30­11.30 Kannelmäen kirkolla, lapsi- ja nuorisotila Nurkassa, Vanhaistentie 6 · to 1.9. alk. klo 9.30­11 Maununnevan seurakuntakodilla, Juoksuhaudantie 37 SYYSLEIRI "Vauvasta vaariin" Siuntion Korpirauhassa 9.­11.9. Yhdessäoloa, musiikkia, ulkoilua ja saunomista. Aikuiset 50 e, lapset 20 e. Mukana Aili Raitavuo, Tiina Railo ja Sirkku Rintamäki. Ilm. 26.8. menn. kirkkoherranvirastoon, p. (09) 2340 3800. Vertaistukiryhmä murkkuikäisten vanhemmille ti 13.9., 20.9., 11.10. ja 18.10. klo 18­19.30 Toimintakeskus Jennyssä, nuorten tila, Beckerintie 9. Tied. ohjaajilta Heli Salo, p. (09) 2340 3842 tai Valtteri Jauhiainen, p.(09) 2340 3852. Ei ennakkoilmoittautumista. KANNELMÄEN SEURAKUNTA, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki 14,99 (norm. 19,95/5 riisiä) UUSI MALLISTO LUKULASEJA SAAPUNUT! 5,99 Leikkaa irti Kuitti-info 1 PERJANTAIN KESÄKUPONKI 12.8.2011 Yhdestä vapaavalintaisesta normaalihintaisesta tuotteesta Tarjous ei koske postimerkkejä eikä lahjakortteja, eikä sitä voi yhdistää Tiimarin Etu- tai Yrityskortti- eikä tiliostoihin. Yksi etukuponki/asiakas/ostokerta. Etukuponki on voimassa perjantaina 12,8,2011 VAIN Kannelmäen Tiimarissa. -30% Tervetuloa Kannelmäen ostoskeskuksen Tiimariin! Vanhaistentie 1, Helsinki
• 4 10.8.2011 MAJAVAN MATKASSA LUKIJALTA Tulipa tänään kalliiksi Kannelmäessä nauttimani päivällinen. Vuosikausia, äitini luona vieraillessani, olen jättänyt autoni parkkiin Kannelmäen ostarin taakse Vanhaistentie 1:een tai kadun varrelle, jos siinä tilaa on ollut. Tänään tiistaina katupaikat oli kuitenkin varattuna ja ajoin vanhasta tottumuksesta parkkipaikalle. Huomasin hieman huvittuneena, että tännekin on yksityinen pysäköinninvalvonta asettanut komeat kylttinsä, jossa luvataan parkkikiekkoa käyttäen kahden tunnin ilmainen paikoitus. No, ei muuta kuin kiekko pyörimään ja lasten kanssa iso-äidille syömään. Pienten lasten kanssa on kuitenkin aika haasteellista toimia kahdessa tunnissa sukulaisissa, jossa vielä on ruokailu, joten pidempäähän siinä meni (1/2h). Oli mielessä, että täytyy käydä siirtämässä parkkikiekon aikaa, mutta se unohtui siinä perhesirkuksessa ja hälinässä. Eipä ollut kovin iloinen yllätys saapuessani autolleni ja huomatessani sakon ikkunassa. Parkkipaikalla oli sinä hetkenä ehkä noin kahdeksan autoa joten tungosta ei ollut. Sadatteluhan siitä alkoi ja kirosin Suomen valtion ja tämän byrokratian ylimpään helvettiin. Tämäkö on se tapa, jolla muistetaan "kunnon" kansalaisia?? Saako tämä Uudenmaan Pysäköintivalvonta sekä sen siihen hommaan valtuuttama jotain tyydytystä tällaisesta?? Eipä tule heti mieleen enää käyttää sitä parkkipaikkaa saati Kannelmäen vanhan ostarin palveluja, jos vastaanotto on tällaista!! Se on harmi, että lapsillani on rajattu aika tavata iso-äitiään. Ajamme Sipoosta asti Kannelmäkeen ja tapaaminen ei koskaan mahdu kahteen tuntiin. Olisin hyvin mielelläni esimerkiksi maksanut etukäteen parkkimittarilla joitain euroja tästä lystistä. Mutta ymmärrän sinänsä tätä kyseistä firmaa. Sehän tekee varmasti loistavaa tulosta ja bisnekset kukoistaa. Helppoa rahaa ja varmaa tuloa. Kuka ei sellaista hauaisi?? Raaán ja asiattoman rahastuksen mahdollisti taannoin Korkein Oikeus, KKO, joka täysin yleisen oikeustajun vastaisesti antoi rahastusluvan hämäräyrittäjille. Häpeällistä toimintaa, joka ei pohjaudu pysäköinnin epäkohtien korjaamiseen vaan ihmisten rokottamiseen ja kiusaamiseen. Hävetkää,jos osaatte!!! Miltäs nyt tuntuu? äinhän menestyneiltä urheilijoilta aina hienon suorituksen jälkeen kysytään. Nyt voisi hyvällä syyllä medialta kysyä samaa. Kymmenen vuotta on kyllästymiseen saakka vatvottu ja jauhettu Lahden dopingkäryä ja sen lieve-ilmiöitä kuten valehtelua, mahdollisia vääriä valoja ja sen semmoista. Tällä loputtomalla ja puuduttavalla ajojahdilla on päästy median asettamiin tavoitteisiin. Koko laji, kunniakas maastohiihto on lähes tapettu maastamme. Ei ole ihme, ettei nuorta polvea enää kiinnosta aikaa joka puolella parjatun lajin parissa. Tätäkö haettiin? Onhan tietysti muitakin asioita vatvottu. Puoluetuki ja Vanhasen seurusteluihin liittyvät asiat tuntuivat kiinnostavan loputtomasti lehdistöä. Lukijat eivät ymmärtääkseni olleet niinkään kiinnostuneita näistäkään asioista. On täyttä hurskastelua olettaa, etteikö muualla doupata ja vieläpä meitä enemmän. Muualla ei olla yksityisten urheilijoiden kimpussa vaan siellä lääketiede kehittää uusia hyviä menetelmiä, jottei käyttöä havaittaisi. Urheilusta pitävä kansamme järkyttyi syvästi hiihtäjä Mika Myllylän kohtalosta. Pyrittiinkö ehkä tähänkin? Nyt ainakin on mitä vatvoa. Psykiatri Claes Anderssonin sanoin: ottakaa ihmiseltä kaikki pois niin saattepa nähdä, että hän alkaa käyttäytyä kummallisesti. Kyllä sitä meillä ollaan niin kovin rehellisiä, omaksi tappioksemme tietenkin. Pitikö ryvettää kaikkensa urheilulle ja siinä samassa myös Suomelle antaneiden huippulahjakkuuksien maine? Tosiaankin, miltäs nyt tuntuu? Vaan missäpä ovat urheilujohtajamme luuranneet? Eivät ainakaan entisten idoleiden tukena. Hehän eivät luonnollisesti tienneet mitään. Vihaksi pistää katsella ja kuunnella näiden ennen niin terhakoiden linssiluteiden toimia. Menestyksen päivinä he ottivat kunnian urheilijoittemme saavutuksista. Muutama vastuussa ollut on otettu kuitenkin varoittavaksi esimerkiksi. Kari-Pekka Kyrö on menettänyt työnsä ja kansalaisluottamuksensa. Verenpaineen Suomen mestari Paavo M. Petäjä naulattiin julkisesti. Hän olikin lienee ainoa, joka toimi jatkossakin Myllylän tukena. Missä oli Esko Aho, silloinen Hiihtoliiton puheenjohtaja. Miten hän suhtautuu nyt asiaan? Koska seurasin varsin puutteellisesti asioita, niin olisihan se näin jälkikäteen mukava tietää, mikä oli se 500.000 markan summa, jota Aho aikanaan vaati STT:ltä. Mainetta oli kuulemma ryvetetty tuon summan edestä. Luovuttiinko vaateesta ja jos luovuttiin, niin miksi? Oliko tiedossa jotain, mitä ei yleisesti tiedetty. Tässäpä medialle herkuteltavaa. Kaiken kohtuuden nimissä Ilkka Kanerva voidaan jättää rauhaan oman helvettinsä täysimääräisesti läpikäyneenä. Tosin hän on aivan itse kuoppansa kaivanut käsittämättömällä varomattomuudellaan. Jospa niitä doping-asioita vielä tässä käsitellään. Kuten tiedetään, huipputuloksia ei ole koskaan saavutettu pelkällä sisulla, ruisleivällä ja kirnupiimällä. Kyllä siinä on totisempia aineita tarvittu. Suomen menneiden vuosikymmenten huippusuoritukset herättivät maailmanlaajuista ihailua. Painimme samassa sarjassa jopa entisen Neuvostoliiton ja Itä-Saksan kanssa. Samoin eväin myös. Tuolloin anaboliset steroidit eivät olleet kiellettyjä. Ei niistä niin hirveästi toisaalta puhuttukaan. Ihmeteltiin paitsi kovia tuloksia niin myös sitä, että kovasti pojat yrittivät koska jopa luut katkeilivat suorituksissa. Syyn tiedämme nyt. Kun ko. myrkyt kiellettiin, poikiemme ja miksei tyttöjemmekin tulokset putosivat dramaattisesti. Miksi näin ei tapahtunut muualla? Siksi, että urheilulääketiede tuli urheilijoiden avuksi. Kehitettiin aineita, jotka eivät näkyneet testeissä. Urheilijat testattiin myös riittävän usein eikä heitä päästetty kisoihin, jos tulokset näyttivät punaista. Useita valitettavia mokia tapahtui. Kultamitalitason pikajuoksijoita kärähti kuten painonnostajia, kiekonheittäjiä ja pyöräilijöitä. Usein selvisi, että nämä kunnianhimoiset urheilijat olivat menneen parantamaan lihaksiaan omatoimisesti vastoin johdon suosituksia. Noloa se tietysti oli. Eikö nyt olisi rehellistä antaa urheilijoille vapaat kädet ja luopua koko doping-hömpötyksestä? Mielestäni pääasia urheilussa on se, että keppi lentää, kansa hurraa, siniristilippu hulmuaa ja Porilaisten marssi soi. Kaipaan niitä aikoja. Lääketiede voisi keskittyä turvallisten lisäaineiden kehittelyyn. Nyt myrkyt ostetaan hämäräperäisiltä itämafian jobbareilta eikä edes talonmies Nyrösellä ole käsitystä, mitä ukkoon piikitetään. Tyhmän rehellisenä kansana Suomi ei tule pärjäämään koskaan kansainvälisessä kilpailussa meitä joustavampien maiden kanssa. Ei Wadaa tarvitse välttämättä purkaa, työn luonnetta tulee suunnata urheilijoiden jahtaamisesta aineiden kehittelyyn. P.S. Muuten olen sitä mieltä, että Persujen Teuvo Hakkarainen on hyvä jätkä. Paskiaisia ovat ne, jotka ensin juovat hänen tarjoamansa ilmaiset paukut ja kantelevat medialle kiitokseksi. Heikki Majava N Riitta Mikkola TOIVO KOTTARAINEN Turkkulaiset ovat tunnetusti vaativaa väkeä, ja turkulaiset naiset vallankin. Jokaisen Turkuun muuttavan ja sieltä itselleen vaimoa havittelevan poikamiehen kannattaakin jo etukäteen varmistua siitä, että hän täyttää ainakin seuraavat vähimmäiskriteerit: Lähtökohta 22 vuotiaana: 1. Kommia 2. Viähättävä 3. Varakas 4. Huomaavaine kuuntelija 5. Fiksu 6. Hyväkuntone 7. Pukeuttu tyylikkääste 8. Arvok kohrallas 9. Yllättää ilosest 10. Mielikuvituksekas, romanttine rakastaja Kummose miähe mää haluun, tarkistettu lista (32 v.) 1. Hyvännäköne (mialute hiuksi pääs) 2. Pittä mul ove auk 3. On tarppeks raha hyvä illallisse 4. Kuuntele enemmä ku puhu 5. Naura mun vitseillen 6. Kantta ruakakaupa kassik kotti 7. Omista ainaki yhre solmio 8. Arvosta hyvää koton tehty ruakka 9. Muista syntymä- ja vuaspäivä 10. Romanttine ainaki kerrav viikos Kummose miähe mää haluun, tarkistettu lista (42 v.) 1. Ei liia ruma (kalju OK) 2. Ei lähre ajama ennenku mää ole auto sisäl 3. Tyäskentele säännöllisest törssä sillontällö ulkosyämisse 4. Nyökkäile suunnilles oikkiois kohris, ku mää puhu hänel 5. Yleensä muista kertomies vitsie juane 6. Riittävä hyväs kunnos et jaksa siirrellä huonekalui 7. Käyttä simmost paitta mikä peittä häne mahas 8. Ossa olla ostamat samppanjaa kiärrekorkillisis pullois 9. Muistaa laskee vessa istume 10. Ajaa partas viikonloppusi Kummose miähe mää haluun, tarkistettu lista (52 v.) 1. Ajele korva- ja nenäkarva 2. Ei röyhtäil eikä raavi itteäs julkisest 3. Ei laina raha liia usse 4. Ei nukahra ku mää kerro hänel tärkkei asjoi 5. Ei kerro sama vitsi liia usse 6. Riittävä hyväs kunnos päästäkses sohvalt ylös viikoloppusi 7. Yleensä käyttä samanpari sukki ja puhtai alusvaattei 8. Arvosta hyvä einesateria 9. Muista nimes tarvittaes 10. Ajaa partas eres sillontällö Kummose miähe mää haluun, tarkistettu lista (62 v.) 1. Ei säikyttel pikkukakari 2. Muistaa, misä wessa o 3. Ylläpito ei vaari liikka raha 4. Kuorssa vaan kevyeste 5. Yleensä muista, miks naura 6. Riittävä hyväs kunnos seisoakses omi avui 7. Useimmite käyttä vaattei 8. Pittää pehmeist ruuist 9. Muista, mihi jät hamppas 10. Muista, et o viikoloppu Kummose miähe mää haluun, tarkistettu lista (72 v.) 1. Henkittä 2. Käy wessas
• 8 KUULAITA SYYSILTOJA ODOTELLESSA ­ TERVETULOA TYÖVÄENOPISTOON! Ilmoittautuminen syksyn kursseille käynnistyy ma 15.8. klo 11 alkaen internetin kautta www.hel.fi/tyovaenopisto tai www.ilmonet.fi; klo 11-16 puhelimitse numeroon 310 88610 tai käymällä toimistoissamme. Maanantaina 15.8. kielet: englanti, espanja ja suomi, tiistaina 16.8. muut kielet, keskiviikkona 17.8. tekstiilityö ja tekninen työ, kotitalous, tietotekniikka, yhteiskunta ja kulttuuri, tekniikka ja liikenne, luonto ja ympäristö, torstaina 18.8. musiikki, kuvataide, äidinkieli, kirjallisuus ja teatteri-ilmaisu, maanantaina 22.8. ja tiistaina 23.8. liikunta, hyvinvointi ja terveys Syksyn opinto-ohjelmasta löytyvät tarkemmat tiedot ­ hae omasi kirjastosta tai toimistoistamme Kanneltalosta tai Pohjois-Haagasta (Näyttelijäntie 14). Huom! Malminkartanon ala-asteella (Puustellintie 6) alkaa to 8.9. kaksi tanssikurssia: häävalssikurssi sekä rivitanssin alkeet, jotka eivät ehtineet painettuun ohjelmaan mukaan - ks. www.ilmonet.fi Tervetuloa jo elokuussa yleisluennoille ja tapahtumiin: Viisaus, tiede ja usko to 25.8. klo 13-17 ja Metalligrafiikka ­ taiteen heijastumia ennen ja nyt ke 31.8. klo 17.30-19 Kanneltalon auditoriossa;Vanhinta Pitäjänmäkeä ­kävelykierros ti 30.8. klo 18-20.15, lähtö Pitäjänmäen aseman kävelysillalta; Taiteiden yö pe 26.8. Kanneltalossa klo 17 alkaen ja Pohjois-Haagan opetuspisteessä (Näyttelijäntie 14) klo 15-20. Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526 10.8.2011 Loistava lähtö Leila Simonen Voimapaja Oy 2011 410 s. LEILA SIMONEN on kirjoittanut viidennen dekkarinsa LOISTAVA LÄHTÖ tunnetulla taidollaan. Hän vie rikospoliisinsa Susanna Susi Teräsvuon tutustumaan luksusvanhuutta elävien naisten maailmaan. Teräsvuo kuuntelee eläkeläisnaisten keskustelua, jossa he kertovat, etteivät halua viettää loppuelämäänsä vaipoissa lääkkeitä täyteen pumpattuina, vaan haluavat itselleen loistavan vanhuuden ja - loistavan lähdön. He ovat liittyneet kommuuniin, ostaneet samasta kerrostalosta useita asuntoja ja päättäneet käyttää varallisuutensa ahneilta perillisiltään vain itsensä hoitamiseen. Unelmaa villistä vanhuudesta eletään siis todeksi naistentalo Seniorassa Kruununhaassa Helsingin keskustassa. Miten käy, kun mummo hurahtaa kolmekymmentä vuotta itseään nuorempaan mustaan poikaan? Kuka uhkaa vaurastuneiden tasa-arvonaisten oikeutta onneen ja nautintoon? Vanhustenhuolto on poliisi Susi Teräsvuollekin ajankohtainen, koska hänen rakas Ida-tätinsä on sairastunut alkavaan Alzheimerin tautiin, ja tädin hoidon järjestäminen on Teräsvuon vastuulla. Onnela on yksityinen, kallis ja laadukas hoivakoti, jonne Teräsvuo vie Ida-tädin. Tapahtumat alkavat vyöryä: Onnelasta alkaa kuulua kummia. Idatäti pelkää ja Susi Teräsvuo pelkää. Samaan aikaan loistavasta vanhuudesta haaveilevien naisten kommuunissa tapahtuu onnettomuus: nainen putoaa kattoterassilta. Poliisit alkavat selvittää putosiko nainen vahingossa vai tyrkkäsikö joku hänet alas. Lumisessa Helsingissä pakkasen lisäksi kiristyvät poliisin hermot. Miten Munkkiniemestä muumioituneena löytynyt vanhus ja Onnelan asiat liittyvät naistentaloon? Simosella on upea taito yhdistää jännittävä juoni ja ajankohtainen asia. Jännitysromaanin keinoin Leila Simonen ruotii vanhuspolitiikkaa, hoivamarkkinoita, dementiaa ja eutanasiaa unohtamatta huumoria ja iloa. Vaikka kirjan aihe on rankka, Simonen osaa keventää tekstiään hykerryttävän huumorin avulla, toisaalta kirjan rakenteen avulla, niin että väliin jää kontrastiksi poliisi Susi Teräsvuon rakkaus kollegaansa ja herkät kohtaukset Susin lapsen ja isovanhempien kanssa. Myös poliisien keskinäiset suhteet, jopa poliisien rötöstelyt tulevat kuvatuiksi. Kirjan juoni on yllättävä: Se sitoo monet ajankohtaiset teemat hyvin jännittäväksi ja uskottavaksi kokonaisuudeksi. Kirjoitustyyli on selkeää, iskevää ja nautittavaa. Lukija ei voi kuin vähän väliä kiljahdella mielessään, että juuri noin, tuollaista se on! LEILA SIMONEN on yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalipolitiikan dosentti. Tiedenaisen uralta hänellä on satoja julkaisuja. Hän suosii tyylikästä köyhäilyä ja harrastaa luomuviljelyä, salsaa ja maratonjuoksua. Hän on suosittu kouluttaja. Loistava lähtö on Simosen mainioista dekkareista ehdottomasti paras. Dekkarin aihepiiri tuli lähelle, kukaan meistä ei selviä elämästä hengissä. Miten sinä haluat elää sitten kun et enää jaksa juosta tai tanssia tai pitää itsestäsi huolta? Lois- SUUTARI Prisman parkissa Kaikki suutaripalvelut Kannelmäen Prisman parkkitasossa. Avoinna ark. 10-18, la 10-16 Puh. 09-773 2376, 040-511 4544 Tervetuloa! tava lähtö antaa hyvään ikääntymiseen ja vanhusten palveluihin oivia ajattelun aineksia. Jään innolla odottamaan Leila Simosen seuraavaa dekkaria. Susi Teräsvuon tutkimuksista on ihan pakko saada lukea lisää! Leena Puranen Kesän iloja ja harmeja MYYRMÄEN t teise Perin koko perheen LAUANTAINA klo 9-17 Y MARKKINAT Myyrmäen tori ympäristöineen TERVETULOA MUKAAN KOKEMAAN SE AITO MARKKINATUNNELMA! Alueella myös mukavien löytöjen MaalaisSUNNUNTAINA klo 10-16 Menossa mukana 20.-21.8. JA KIRPPISALUE Paikat jaetaan aamulla tulojärjestyksessä! Paikka 17,- + pöytä 3,- Maakuntien ruokaherkkuja, suoramyyntituotteita ja käsityöläisiä! Monenlaista mukavaa nähtävää ja hankittavaa koko perheelle. La 20.8. Kiertävä Farmi tuo lasten riemuksi mm. poneja, kaneja, vuohia ym. suloisia otuksia... Ei paha energiayhtiö Lihaisat tuotteet mukana markkinoilla www.teltat.fi Tiedustelut: Markkinaperinteen tuki ry 020 749 8700, www.markkina.net ksi tämän kesän ilon aiheita on ollut pieni polunpätkä, joka on rakennettu Mätäjoen ja Talin golf-kentän välille Vermon täytemäen kylkeen. Lehtomaisissa maisemissa on tunnelma kuin Keski-Euroopan metsissä. Tarjolla on varjoa, viileyttä ja hiljaisuutta. Talvella hiihtelen toisella puolella Mätäjokea ihan golf-kentän nurmen päällä. Mieluummin saisivat korottaa golf-kentän vuokria ja antaa golffaajien huseerata kentällä kuin havitella maata rakennusmaaksi. Niin me ei-golffaritkin pääsemme nauttimaan kentän vehreydestä. Ei joka plänttiä pidä rakentaa täyteen. Kävin kirjastossa. Tarjolla oli monenmoista esitettä ja mainosta, joiden avulla voi löytää itselleen uuden harrastuksen tai ylipäätään tekemistä syksyksi. Moni ikäihminen valittelee yksinäisyyttään. Syksyllä on helppo tulla mukaan eläkeläisyhdistyksen rientoihin ­ vaikkapa eläkkeensaajiin Kannelmäkeen, Haagaan tai Pitäjänmäelle. Seurakunnilla on ohjelmaa eri-ikäisille, puhumattakaan työväenopistoista. Valita voi ammatti-ihmisten organisoimaa tekemistä tai vapaaehtoisvoimin syntyvää toimintaa. Jälkimmäisessä pääsee varmasti itse enemmän vaikuttamaan tekemisen sisältöön. Syksyllä meistä useimmat aloittavat kuntoilun. Suurkiitos naisväen liikuttamisesta kuuluu lähitienoilla Kannelmäen Voimistelijoille ja Leppävaaran Sisulle. Pienellä rahalla pääsee kaikkina viikonpäivinä jumppaamaan mo- nella eri tavalla. Kesällä molemmat seurat ovat tarjonneet puistojumppaa halukkaille. Seurojen toimintaa pyöritetään pitkälti vapaaehtoisvoimin. Kiitosta väki saa harvoin! Paljon useammin muistetaan näkyvämpien lajien esim. jalkapallo- tai jääkiekkoseurojen väkeä. Paljosta puheesta huolimatta kaikkinainen kilpailu on muka jalompaa kuin tavallinen kuntoilu. Ei välttämättä kohene kuntoklubin jäsenkortillakaan, hinnaltaan halvempi saattaa tässä tapauksessa olla tehokkaampi vaihtoehto. Kesän ilonaiheita on puuhastelu lastenlasten kanssa. Ulkomailla asuvat pesiytyvät mummilaan viikkokausiksi ja lähempänä asuvatkin tarvitsevat mummin ja ukin seuraa tavallista enemmän. Päiväkodit ja koulut ovat paljon pidemmillä lomilla mitä vanhemmat. Tyttärentyttären perässä on kiivettävä korkokengissä ja kapeassa hameessa Tallinnan kaupunginmuurien torneihin, uskaltauduttava Linnanmäen vuoristorataan ja jumpattava Pajulahden liikuntakeskuksessa neljä kertaa päivässä. En minä nyt niin kauhean vanha ole ­ on hauska pettää itseään ja kuvitella että pärjää siinä missä nuoremmatkin ja kuitenkaan ei pärjää! Ryhmäteatterin Ronja ryövärintytär oli hieno valinta kolmen sukupolven yhteiselle teatteriretkelle. Olin kahtena kesänä pankissa kesätöissä lukiolaisena. Ensimmäisenä kesän jouduin laskemaan säästöpossujen kolikoita. Toisena kesänä pääsin jo vähän käsiksi setelirahoihin. Nyt pankit lopettavat yksi toisensa jälkeen käteisen ra- han jakamisen ja käytön. Kuka on päättänyt että käteinen raha katoaa käytöstä??? Jokaisella on pakko olla pankkitili, muuten ei pääse käsiksi ei tiekoneella eikä millään muullakaan tavalla palkka- tai eläkerahoihinsa. Pankin asiakkuus on merkillinen pakko-avioliitto. Asiakkaana voi vain ihmetellä kun palveluja supistetaan. Miten suuria suurten voittojen oikein pitää olla? Väitetään että yksityinen terveydenhoito vie voiton julkisesta. Mutta kun loukkaa jalkansa heinäkuussa, ei apua yksityisiltä lääkäriasemilta saa. Kaikki ovat lomalla. Kuntien terveysasemilla on päivystys järjestetty ja hoitoa sai ulkopaikkakuntalainen ja ulkomailla asuvakin. Leena-Maija Tuominen Vauhdikkaat Zumba- ja tehokkaat kahvakuulatunnit jatkuvat Suomalais-venäläisellä koululla (Kaarelankuja 2) maanantaisin 22.8.2011!!! Zumba klo 18.00 Kahvakuula klo 19.15 (Kahvakuulatunti pidetään ulkona hiekkakentällä) Smartumin sekä Luottokunnan liikuntasetelit käyvät myös maksuvälineenä. Katso lisää infoa www.annelinieminen.fi Tiedustelut Anneli Nieminen puh. 040 5036752 SIIVOUSTA AMMATTITAIDOLLA Siivoamme kiinteistöt: toimistot, ravintolat yms. Kysy myös kotisiivouspalveluistamme. Nupro Ay 040-5307256
• 10 10.8.2011 Apteekin IHONHOIDON Cliniderm Pure Renewal Cleansing Foam Harry Potterin vuodet (no (n (norm. 15,50) Suomen Harry Potter-elokuva ensi-ilta osoittautui arvatuksi menestykseksi, sillä Potter teki kaikkien aikojen yhden illan Suomen ennätykset niin katsojien määrässä kuin myytyjen lippujen tuloissakin. Lippumyynti oli yli 0.5 miljoonaa! Samoin suosion on saavuttanut koostekirja "Harry Potter-Suuri velhouskirja". Kun nykyään lähes kaikissa puistotapaamisissa tai klovniesityksissä pannaan paikat hyrskyn myrskyn, niin viranomaistaholta kerrottiin, etteivät Potterin ensi-iltapäivä 13.7. tai Kaisaniemi päivä 11.7. ole aiheuttaneet mitään häiriöitä. Eräs poliisimies totesi, että tapaamisten luonne oli yhtä hillittyä kuin kymmenien tuhansien ihmisten kokoontuminen suviseuroihin, tai muihin vastaaviin. Viina ja väkivalta olivat sivussa! * Linnanmäen toimitusjohtaja Risto Räikkönen joutui kyllä kesäkuussa kohtuuttoman kovaan repostelukierteeseen. Tietäähän sen, kun nuoret pätkätyöläiset marisevat joka asiasta ja mikäpä onkaan innokkaampi roskauutisten levittäjä kuin ajankohtainen tv-ohjelma. Pitkän tuntemukseni perusteella tiedän Risto Räikkösen erittäin harkitsevaksi ja joustavaksi esimieheksi, jolle Linnanmäen johto on urakokemuksen myötä langennut kuin luonnostaan! Kouvolassa on saman firman Tykkimäen Huvipuisto ja narinan alkaessa sen työntekijät ilmoittivat lehdistölle työsuhteiden olevan täysin kunnossa. Todettakoon, että hakijaryntäyksessä vain 6:s voitiin ottaa töihin Linnanmäelle! * Valitut Palat lehti, Reader´s Digest on maailman luetuin aikakausilehti ja se suoritti keväällä ennen eduskuntavaalejamme laajan tutkimuksen 16:ssa länsi-eurooppalaisessa maassa (vastaajia 33 000 kpl) miten kysytyissä maissa suhtauduttiin euroon. Päätoimittaja Ilkka Virtanen kertoi 22.6.2011, että oli jossain määrin yllättävää suomalaisten luottavan kaikkein eniten euroon. Suomessa vastanneista 69% ilmoitti luottavaisuutensa, kun keskiarvo 16 maan joukossa oli 47% . - Huolestuttavinta oli, jatkoi Virtanen, että EU:n "kovassa ytimessä Ranskassa vain 39% yhtyi väittämään "luotan euroon". Toisessa suuressa euromaassa, Saksassa luottamus oli lähes yhtä alhaista, vain 40% . Euroalueen ulkopuolelta euroon luotetaan vähiten Tshekissä, missä luotto oli 27% . Miinusperusteluina mainittiin muun muassa Ranskassa, että kaivattiin frangiaikoja. Erikoista oli, että EU-kansalaisten epäluottamus ei kohdistunut pelkästään euroon, vaan yhä useampi halusi kyseenalaistaa koko eurooppalaisen yhteisvaluutan. Saksassa jopa 49% toivoi entisen vakaan D-markan paluuta. Rovaniemeläinen Pekka Jaatinen (s. 1966) on niin tunnustettu sotaromaanien tekijä, että on ollut suorastaan jännittävää avata kirjailijan uusin teos "Kalpeat sotilaat" (Johnny Kniga kustannus). Kyseessä on Jaatisen 11 teos. Aihe on sellainen, mitä on toki äskettäin käsitelty tieteiskirjallisuudessa ilmiön sotahistoriallisena puolena, mutta nyt Jaatinen ottaa Jatkosodan loppupuolen kahden haavoittuneen rintamamiehen sopeutumisen sairaalahoidon yhteydessä normaaliin toipumisprosessiin. Kirjan miespuoliset päähenkilöt ovat Lenne ja Asser ja kirjan Lennen helsinkiläinen tyttöystävä Nelly. Tämä havaitsee hoitovaiheen jälkeen jatkuvaa kalpeutta, vaikka moni aseveikko on vaikkapa juuri Tilkan hoidon jälkeen saanut piankin tervettä punaa kasvoilleen. Selviää, että jo rintamalla opittu piristyslääkkeiden käyttö on luonut miehiin riippuvuussuhteen, mitä vain sairaalahoito on pönkittänyt. Jaatisen kuvaus on aitoa ajan kuvausta, sillä huumeluokkaa olevien lääkkeiden katumyyjiä oli niin Helsingissä kuin muuallakin. Eräiden jakelijoiden tuotteet perustuvat esim. selviin lääkevarastovarkauksiin tai resepteihin, joita mankujat saivat käyttöönsä lääkäreiltä. Kuvauksen sotilaiden kirous on heroiini, mikä vasta aikojen myötä selviää Nellylle. Jaatisen kuvaus on selvää kieltä, ongelmasta puhutaan oikealla nimellä, mutta ainakin jotain noista vuosista tietävä ymmärtää entistä paremmin sotien seurauksia. Sekä kamppailua päästä sotahaitoista selville vesille. Romaani "Kalpeat sotilaat" on aito. Se kertoo, että kuitenkin määrätietoisella työllä elämä osaa asettua aloilleen. Jos jotain kauhistuttaisi silloinen huumeongelma, niin sen ilmaantuminen johtui olosuhteista. Parempi oli antaa esim. yövartioon menevälle heroiinia sisältävä yskäntabletti, kuin että tämä köhimisellään paljastaa itsensä viholliselle! Meillä on jo viime vuosikymmenet ollut hirvittävä kansainvälinen huumekaruselli, mitä tehdään suurliigojen toimesta. Törkeästi rahallisen voiton tähden orjuutetaan nuorisoamme, eivätkä viranomaiset saa laittomuuksia kuriin. Jaatisella on myös vielä yksi hyvä romaanikirjoittajista poikkeava etu tai taito. Kun Jaatinen kuvaa aikaa, ympäristöä ja paikkaa, niin Helsingin tai rintamaolojen tuntemus on kiitettävää. Kertomuksen tausta on paikallaan. Vares-elokuva "Sukkanauhakäärme" ei petä katsojiaan. Jopa paikoitellen kerronta on liiankin totuuden mukaista nykypäivän rikosuutisten kanssa! Näet Vares (Antti Reini) jäljittää aviorikkojaa, mutta samaan aikaan Turun Kakolassa valmistelee pakoaan kuritushuonevanki! Epäilevää aviomiestä, varatuomari Pauli Kontiota Vilppijahdissa on myös toinen yksityisetsivä, Wasenius ja pianisti Lobo vikittelee vähän jokaista tielle sattuvaa naista. Aikaisemmin tuttukuntosali on mukana ja se näköjään muhituttaa rikollisainesta? Hyvin rikosjäljet oivaltava Vares on tuon tuosta hengenvaarassa, sillä liipasinsormi on herkässä. Lauri Törhönen on edelleenkin onnistunut laajoissa kuvakulmissa ja Turku tulee taasenkin tutuksi katsojalle. Siis tarina pysyy hyvin koossa ja on looginen. *Vanhat kotimaiset elokuvat kiehtovat yhä niillä vanhoilla näkymillään. Heinäkuun alussa nähtiin Teemalla "Vihreä kulta" syksyltä 1939 (15.10) rooleissa Hanna Taini ja Olavi Reimas. Elokuva oli todellinen kassamenestys Talvisodan kuukausina Ruotsissa. Tosin nimi piti vaihtaa romanttisemmaksi, "Det susar i nordanskogarna" . Kassatulot perustuivat siihen, että elokuvan voittorahat osoitettiin Suomen avustustilille. Näet jossain pikkukaupungissakin saatettiin myydä näytöksiä viimeistä lippua myöten, mutta todellisuudessa salissa istui vain 10-15 henkeä. Elokuva oli ruotsalaisittain niin pöhkö, ettei kannattanut uhrata siihen aikaa, mutta tiedettiin rahan menevän hyvälle asialle, Suomeen. Kun kuitenkin Ruotsin avustustulot jäivät humanitääriseen työhön, niin elokuva oli kuitenkin kiinnostamaton, että vielä v. 1949 tilinpäätös ilmoitti filmiyhtiö olevan tuotteensa suhteen tappiolla! * Olin 1955 Rovaniemellä eräässä kolmen valtakunnan kalottikonferensissa järjestäjäportaassa ja sattumoisin jonkin Ruijan läänin (fylke) poliisitarkastaja kertoi vain lounaspöydässä, että tämä näki talvella 1943 jossain Keski-Norjan pikkukaupungissa suomalaisen elokuvan "Vihreä kulta". Kertoja oli tuolloin reilusti alle 20-vuotias ja tämä oli työvelvollisena "tunturissa" noin 20 km:n päässä metsätöissä. Lomaa saatiin ja suksille vain, olihan alamäkeäkin! Näet yleensä esitettävät filmit olivat saksalaisia tai "myötäsotijamaista", sillä esim. ruotsalaiset filmit olivat harvinaisuuksia. Elokuvan nimikin lupasi jotain jännityskertomusta? Poliisitarkastaja sanoi, että pettymys oli melkoinen, kun filmi paljastui puunkaatotarinaksi. Oli siinä noitumista, kun pimeässä kavuttiin ylämäkeen yöpuulle. Muutoin juuri tällainen suomalainen filmi kelpasi Goebbelsin toimistolle, mutta esim. molemmat Jatkosodan Ryhmy+Romppainen filmit hylättiin, koska suomalaisten epäsotilaallisuus oli "törkeätä". "Vihreä kulta" kiersi elokuvateattereita Norjan lisäksi Tanskassa, Saksassa, Unkarissa, Romaniassa, Italiassa Bulgariassa ja itsenäisessä Slovakiassa. Vähän aikaisemmin tv:ssä meni Tauno Palon ja Ansa Ikosen SF-paraati vuodelta 1939, joskin ensi-ilta siirtyi Talvisodan vuoksi keväälle 1940. Elokuvasta oli nyt varmasti leikattu muutama sekunti pois, sillä siinä oli aina ennen hesalaiskatsojia naurattanut epäloogisuus. Turistibussinopas Ansa-neiti heiluttaa nykyisellä Mannerheimintiellä Vanhan Ylioppilastalon kohdalla kättään linjurin viereltä ja ihailija, pirssimies Tauno vastaa takaisin. Nyt kuitenkin Tauno autoineen seisoikin Engelin aukion pirssipysäkillä (sanaa taksi ei tuolloin tunnettu), joten kohtaus oli mahdoton. Filmin kuvakulmat Ansaan nähden tuli valita huolella, sillä Ansa-rouva oli kuvausten aikaan pitkällä äitiystilassa ja äitiyslomaansa Rva Ikonen viettikin Talvisodan aikana Ruotsissa. Muutoin, Ansan oikea puoliso, Jalmari Rinne, oli se elokuvan tenori Diapolo. Myös juuri nähty "Lasisydän" vuodelta 1959, rooleissa Jussi Jurkka ja Aila Pilvessalo (myöh. Arajuuri). Elokuvan hieno juhannuksen joenrantainen tanssilavakohtaus oli Korialta Pion. Rykmentin julkisilta kokkojuhlilta! maailmasta 12 00 12,00 Suosittu puhdistusvaahto poistaa tehokkaasti meikin ja lian jättäen ihon puhtaaksi ja kirkkaaksi. Normaali-/sekaiholle. Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää, Bonus päälle S-Etukortilla. Apteekki Isokannel HYVÄN OLON MAAILMA Kannelmäen kauppakeskus/Prisma 2. krs., ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18 SF FILM SAI maanantaina 11.7. Harry Potter lehdistöpäivälleen kaksi mieluisaa vierasta, sillä kaksoset James Phelps (13 minuuttia vanhempi) ja Oliver Phelps olivat tulleet jo sunnuntaina Suomeen Nuuksion lomarannalle. Toisen Helsingissä käynnin aiheena oli myöskin ensi-ilta, nyt tuorein Harry Potterelokuva, mikä näytettiin Maximissa lehdistölle jo perjantaina 8.9. Potterien uutistv:n jälkeen maanantaiaamupäivä meni Klaus Kurjessa, missä suuren maailman etiketin mukaisesti aikataulu piti kutinsa ja tämän lehden avustajien + kolmen elokuva-alan toimittajan vuoro oli klo 9.55, 20 minuuttia!. Potter-tähdet (syntyneet 1986) olivat luontevina, reippaina. James näyttelee viikon uutuudessa Fred Weasley´tä ja Oliver toista kaksosta, George Weasley´tä. Viime viikon torstaina 7.7. "liput loppuen" Lontoossa ensi-iltaan tullut Potter-elokuva oli jo 8:s ja täytyy sanoa, että tekniikka on edelleenkin mennyt pitkälle, sillä "Potter" tulvii lavastuserikoisuuksia ja hyvin liikkuvia keinohahmoja, jne. Phelpsit myönsivät, että nyt valmistunut osa jää viimeiseksi ja 14 vuoden urakka (siis 8 filmiä) on tehty. Suomen ensi-ilta oli 13.7. ja filmin nimi on "Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 2". Päätösjakso! Phelpsit ilmoittivat jatkavansa elokuvauraansa uusilla rooleilla. Kun kysyttiin filmin ja aikaisempien osien painoarvoa, niin filmintekijäin kokemukset oli myönteisiä esitettyjen elokuvien tiimoilta, olihan kyseessä on ollut kokonainen oma kautensa nuorisoelokuvien historiassa. Kun jo perjantaina elokuvan yhteydessä lehdistölle esiteltiin varsin erikoislaatuinen historiikki, sillä teoksessa esitetään satojen värivalokuvien voimin ilmeisesti kaikki filmien "trikit", joita Potterissa on käytetty. Esimerkkinä vain, miksi joulutanssiaisten jääveistokset eivät sula, tai missä kaljuunat, sirpit ja sulmut oikeesti valetaan! Miten hevoskotkan ja näyttelijän yhteistyö sujuu. Tämän upean koostekirjan on Kustannus Readme.fi (Helsinki Korkeavuorenkatu 37) julkaissut yleiseen myyntiin ja teoksen nimi on suomeksi "Harry Potter - Suuri velhouskirja". Kirja on todellinen keräilykappale, sillä se on täynnä myöskin irroitettavia materiaaliosien kopioita. Käsikirjoittaja J.K. Rowlings on ollut koostamistyössä mukana. Tämä monipuolinen kuvateos on kuin kunnianosoitus Harry Potter-elokuvien parissa työskenneille ihmisille. Sivuja on 160 kpl ja hinta on 44. Potterin veljekset olivat maanantaina vielä ennen kotiinpaluuta fanien, ym seurassa Kaisaniemessä puistotilaisuudessa klo 17.00. Ja 100 tyytyväistä sai kutsukortin uusimpaan Potteriin. Osa 7. muutoin valmistui alkusyksyksi 2010. JÄSENKORJAUSTA Kaarelassa Helpotusta tuki- ja liikuntaelinvaivoihin Jäsenkorjaaja, koulutettu hieroja Jari Koivumäki Ajanvaraus ark. 050-5623329 Kalannintie 24 E PÄÄ-ASIAA! Tyyli on tukassa! alk. 19,- LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu Leevi ry. www.leeviry.net Hellikoti ­ läheisyyttä ­ yksityisyyttä Helsingin Pohjois-Haagassa sijaitseva Hellikoti on vaihtoehto perinteiselle ikäihmisten palveluasumiselle. Hellikodissa on kaikilla asukkailla oma huone ja kylpyhuone. Lisätietoja ja hakemuskaavakkeita saat Leevistä puh. 09-25391 400/Heli Lahtinen. Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981 HAMMASLÄÄKÄRI Pekka Vanhala HLL Eero Auvinen Tervetuloa! Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa.
• 10.8.2011 11 Rikospoliisi ei laula VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI netin keskustelupalstoilla voidaan kirjoittaa ihan mitä tahansa puuta heinää olematta silti rikollista. Näin ollen jää jokaisen omaan harkintaan miten suhtautua saamaansa informaatioon. Mutta internetin vaikutusvaltaa ei sovi aliarvioida sen enempää kuin liioitellakaan. Kun nykyinen kansanedustaja Jussi Halla-aho kirjoitti vuonna 2006 ylläpitämälleen internet-sivustolleen, että on vaikea keksiä maailmankaikkeudesta alhaisempaa matelijaa kuin pohjoismainen sosiaalidemokraatti, hän tuskin tarkoitti, että pohjoismainen sosiaalidemokraatti, jos se rotumääritelmä edes onkaan, joutaisi kuolla sukupuuttoon, tai että joku mielenterveydeltään sairas alkaisi Norjassa tätä vielä toteuttamaan. Internet-typeryys V iime aikoina kansalaiskeskusteluissa on tullut esille termi vihapuhe. Yleisesti tällä tarkoitetaan lähinnä internetin keskustelupalstoilla ja kotisivuilla tapahtuvaa kirjoittelua, jossa useimmiten maahanmuuttajat ja maahanmuuttomyönteiset "kukkahattutädit" joutuvat negatiivissävyisen kirjoittelun kohteeksi. Poliisille nämä kirjoitukset tai kuvamateriaalit tuodaan nähtäväksi siinä vaiheessa kun halutaan saada selvyys onko joku syyllistynyt tuotoksessaan rikokseen. Kyseeseen saattaa tulla rikosnimikkeet kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus, laiton uhkaus uskonrauhan rikkominen tai julkinen kehottaminen rikokseen. Rikoslainsäädäntö ei tunne ter- miä vihapuhe tai edes viharikosta. Edellä mainitut rikokset voivat tunnusmerkistön täyttyessä pitää sisällään motiivin, jonka perusteella voidaan puhua viharikoksesta. Joissakin tapauksissa esim. motiiviltaan rasistinen teko voi olla rangaistuksen koventamisperuste. Nyt on tuotu esille, että internetin keskustelupalstat haluttaisiin vielä tiukempaan syyniin vihapuheiden lopettamiseksi. Käytännössä se tarkoittaisi puuttumista meidän perusoikeuteemme sananvapauteen, sillä rikollinen toimintahan on jo nyt kiellettyä. Internetmaailma on pullollaan sivustoja, jossa voi levittää tietoa ja käydä keskustelua anonyymisti. Siinä missä lehdistöllä on vielä jonkinlainen velvoite kirjoittaa painotuotteessaan totuutta, inter- TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2 Edelleen tehokkain keino torjua vihanlietsontaa on ylläpitää asiallista yhteiskunnallista keskustelua, jossa annetaan tilaa analyyttiselle pohdinnalle. Kuten eräs poliisikollega on asian ilmaissut. Internet ei tee typeräksi, se vaan auttaa osoittamaan oman typeryytensä usealle. Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615 KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY Soittajankuja 3, 00420 Helsinki Tomi Sevander varavaltuutettu rakennuslautakunnan vpj poliisi - rikostutkija VNTV - vantaan netti-tv www.wandawebtv.com VANTAAN NETTI-TV on uudenajan interaktiivinen paikallis-tv, jonka kautta on myös globaali näkyvyys. Se pitää sisällään omaa tuotantoa: juttuja kiinnostavista vantaalaisista henkilöistä ja ajankohtaisaiheista. Kari Varvikko, puh. 0400-447 507, kari.varvikko@eepinen.fi Rainer Munther, puh. 040-964 3931, rainer.munther@gmail.com UUSI PALVELEVA KUKKAKAUPPA Kannelmäen ostarilla K U K K A NETTIVARAAJAN ETU: KATSO NETISTÄ EDULLINEN AIKA PÄÄKAUPUNKISEUDUN ASEMILTAMME alk. Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki Avoinna ma­la 9­18, su 12­16 puh. (09) 537 087 www.kukkacardella.fi Kukkien kuljetus- ja välityspalvelu (ha, pa) ei sisällä päästömittauksia. 35 KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 · LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN www.k1katsastajat.fi Vastaukset tusina-aivoille Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi. Kannelmäen kukka Jälleen palveluksessanne 15.8.2011 Hyvää kesää! ASIOINTIPALVELUA www.tlmonitoimi.fi 1. Leikkiä 2. Polttaa 3. Tauko 4. Painia 5. Palella 6. Turpiin, saada selkään 7. Iloinen kaveri 8. Koiranpommi 9. Keinua 10.Vahtia, pitää silmällä 11. Ruokaryyppy 12. Ottelu Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261 MYYRINKIRPPIS Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Av. ma-pe 10-18, la 10-15, su 11-15 Puh. 488 600, 045 113 9932 Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 Hankasuontie 9 00390 Helsinki Puh. 020 1984 640
• Kannel-Krouvi tarjoaa leppoisaa tunnelmaa Lounas arkisin klo 11.00-13.30. Muulloin ruoka-annoksia tai pientä purtavaa listalta. Maanantaisin BINGO klo 20.00 Keskiviikkoisin TIETOVISA klo 19.00 Lauantaisin juonnettu KARAOKE alkaen klo 20.00 Tiedot ylimääräisistä KARAOKE-illoista ja muista syksyn tapahtumista päivitetään nettisivuillemme. Nettisivujen kautta voit myös liittyä kanta-asiakkaaksi, jolloin pääset nauttimaan monista eduista. OSALLISTU WIIN VIIKKOKILPAILUUN Sitratori, Kannelmäki www.kannel-krouvi.fi Asunnonvaihtoaikeita? Nyt pääset selaamaan kaikkien Tarjouskauppojen hintahistorian. Näin avointa ja laajaa tietokantaa asuntomarkkinoilla ei ole julkaistu koskaan aikaisemmin. Voit selata yli 12.000 Tarjouskaupassa olleen kohteen tarjoushistorian kolmen viime vuoden ajalta. Katso itse kiinteistomaailma.fi/hinnat Kiinteistömaailma Kannelmäki Oy Prisma, Kantelettarentie 1 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Konala Ristikko, Ajomiehentie 1 00390 Helsinki Puh. 010 622 4500 ristikko@kiinteistomaailma.fi Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 /puh + 0,059 /min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 + 0,169 /min. Tuija Nylander Heidi Lumme Virve Rannela Tommi Näsiaho Mervi Hämäläinen Rainer Lindström Pekka Kemppinen Tuija Maire Alenius 554 9977 Nylander Heidi Lumme Rainer Lindström Virve Tommi Näsiaho Mervi Pekka 050 050 300 050 380 050 412 9392 Rannela 507 6553 Kemppinen 0295 050 468 2808 050 361 5959 Hämäläinen 9930 044 050 554 9977 050 366 9136 050 300 0295 050 380 9930 050 412 9392 050 468 2808 050 361 5959 044 507 6553 Johan Fock 050 409 5700 Pekka Korhonen 050 401 8778 Tauno Mustisto Heikki Liinpää Anneli Pesonen Keijo Kouva Tuomas Hinkkuri Markku Johansson Päivi Forsberg Päivi Riihimäki 050 564 050 593 050 Tauno Mustisto 7777 Heikki Liinpää 8112 Keijo Kouva Anneli 050 401 040 2755 0500 405 511 Johansson565Tuomas Hinkkuri369 4488 Pesonen591 7777 Riihimäki 050 514 3012 050 Markku Päivi Forsberg 3388 Päivi 050 564 3388 050 593 7777 050 369 4488 050 401 8112 040 565 2755 0500 405 511 050 514 3012 050 591 7777 Susanna Arnall 050 595 2625 Petra Kuuri-Riutta 050 306 8055 Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 + 4,0 % velattomasta kauppahinnasta (sis. alv.), vähimmäispalkkio 2500 www.kiinteistomaailma.fi