• kÄytÄ pyÖrÄilykypÄrÄÄ Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 0 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi Minisun Daily Monivitamiini koko perheelle! Tällä kupongilla Kannelmäen apteekista 200 tabl. 14,50 (norm. 20,06) Rajoitettu erä Avoinna ma-pe 8.30-19.00, la 8.30-14.00 No 7 15.8.2012 · 48 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Kiva mennä kouluun! Micaela (7v.), Riitta ja Miro Mikkola (3v.) odottavat koulun ja tarhan alkua Kannelmäessä. Nyrkkeilijästä evankelistaksi Henry 'Henkka' Valerius soittaa ja laulaa myös Rómanoskvartetissa.. Laatokka ja Ääninen kutsuvat
• 2 15.8.2012 Nyrkkeilijästä evankelistaksi Evankelista Henry Valerius (67) oli jo ihan lapsena kova nyrkeistään. Toukolan Teräksessä iskevä 'Mummon poika' Henkka valehteli ikänsä 15 -vuotiaana ja saavutti alaikäisenä pronssia nyrkkeilyn yleisessä sarjassa (57 kg) SM:ssa vuonna 1961. KUUSANKOSKEN Kolarinmäeltä mummon taloon Siamintielle Toukolaan vuonna 1956 muuttanut Henkka kävi Mäkelän kansakoulun ja liittyi Toukolan Teräkseen vuonna 1958. - Kiertävää elämää en ole koskaan joutunut viettämään, sillä mummolla on aina ollut talo. Vaari oli kuollut jo nuorena. On mulla monia veljiäkin, mutta mummon luokse menin yhdessä kahden siskoni kanssa. Kesäisin Henkka kävi treeneissä Kumpulan uimalan takaviheriön kehäneliössä, jossa itsekin Helsingin Jyryn edustajana otin kerran harjoitusmatsin häntä vastaan samana vuonna kun hän nyrkkeili SM-pronssia. Olin Henkkaa vuotta vanhempi, mutta jälkeenpäinkin minulla on sellainen kuva, että nuorukainen oli todella taitava. Vuoden 1961 jälkeen Valerius bokrasi SM-pronssia nuorten mestaruuskilpailussa (60 kg) vuonna 1962 ja hopeaa TUL:n mestaruuskilpailuissa vuonna 1963. Samana vuona pidetyissä SM-kilpailuissa hän hävisi Seppo Kolkalle ensimmäisessä erässä. Henkka kertoo, että kilpailuaikoina hän sparraili paljon myös Askin tallissa ja oli usein varsinkin Risto Luukkosen harjoitusvastustajana, jolla oli raju kunto ja lujat lyönnit. - Siihen kilpailut sitten jäivät ja rupesin dokaamaan oikein olan takaa. Sitä menoa kesti muutaman vuoden. Toukolan Teräs hoiteli nuorelle lupaukselle mahdollisuuden sähköasentajaoppiin, mutta Henkka ei tehnyt päivääkään duunia. - Mitäs turhaa, kun mummo anto rahaa ja jos ei mummo, niin kaverit kumminkin. Kyllä mä sitten myöhemmin tein hommiakin mm. Viipurin Leivässä leipäautonkuljettaja- Henry ja Hilja Valerius, keskellä tyttären tytär Anneli. na ja auton apumiehenä. Varsinainen elämäntyönihän on ollut evankelistana oleminen. Henkka ihastui Hilja Hagertiin 17-vuotiaana ja miehen ollessa 19-vuotias, he menivät yhteen, muuttivat Limingantielle ja rupesivat styylaan ihan oikeasti. Elli Hagert oli Hiljan täti ja jos tyttären tapaaminen oli lottovoitto, oli sitä myös molempien nuorten uskoon tuleminen vuonna 1969. synnit anteeksi." Polvistuin salemissa ja noustessani ylös olin uudesti syntynyt. Taakse jäivät niin huligaanihommat kuin vippaskonstitkin Henry Valerius meni raamattuopistoon vuonna 1972 ja vuotta myöhemmin seurakunta siunasi hänet evankeliumityöhön. Menneinä vuosikymmeninä miehen työkenttä on ollut oman romaniheimon keskellä, eri seurakunnissa, vankiloissa jne. Parhaimmillaan vankilassa saattoi tea Jeesuksen joka päivä, kertoo nykyisin eläkkeellä oleva Henkka. - Silloin tällöin saatan edelleenkin toimia evankelistanakin. Rómanos -kvartetin hengellisiä lauluja Rómanos -kvartetti perustettiin 1971. Sen perustaja oli Romanos Bodos -lehden päätoimittaja Viljo Koivisto. Kvartetti julkaisi myös joukon levyjä, joiden kustantajana toimi Mustalaislähetys. Vakituisina jäseninä kvartetissa olivat Herman Blomerus, Henry Hedman, Henry Valerius ja Sami Valentin. Vaihtomiehinä nähtiin usein Kyösti Florin ja Valfrid Åkerlund. Rómanos -kvartetti lauloi toistakymmentä vuotta lauluja, joista romanit erityisesti pitivät ja joita he laulavat yhäkin erilaisissa juhlatilaisuuksissaan. Lauluperinne on tunnetusti mustalaiskulttuurin elävin ja rehevin puoli. - Kiersimme vuosikausia paitsi Suomessa myös Amerikassa, Kanadassa, Ranskassa ja Ruotsissa. Itse olin tenori ja yritin laulaa ylä-ääniä. Joskus saatamme vieläkin esiintyä, Henry Valerius toteaa. Myyrmäessä asuvilla Hiljalla ja Henryllä on neljä lasta ja viisitoista lasten lasta. Kaikki lapset ovat uskossa. Kuntoaan Henkka hoitaa uimalla ja vesijuoksemalla Myyrmäen uimahallissa. Huge Nurmio valmensi Henry 'Henkka' Valeriusta. Hanna Pakarinen Paperimiehen tyttären lauluja. Luvassa myös maistiaisia tulevalta albumilta! Hanna Pakarinen ­ laulu, Matti Paatelma ­ piano to 13.9. klo 19, alk. 12 Kitara ja laulu käyvät Henkalla edelleen hyvin yhteen. Uskon kautta elämä muuttui - Uskoon tulemisen myötä Pengerkadun salem -salissa pitkäperjantaina 1969 koko elämiseni muuttui. Tuona vuonna Jumala alkoi yleisemminkin puhua kaaleille Helsingissä. Kuuntelimme sanaa. "Uskomalla Herraan Jeesukseen saadaan Mikko Kallinen & The Company Interaktiivista koreografiaa koreografiaa vuodessa olla lähes 80 tapaamista. - Vankilassa vangit tulevat kirkkoon, jossa laulamme yhdessä ja keskustelemme. Puhun evankeliumia raamatusta. Aika monet haluavat kuulla sanoman, että kaikki ovat samanlaisia Jumalan edessä. Kysymys ei ole pakkopullasta, vaan jokainen voi itse tehdä valintansa. Pelastus on sitä, että ihminen saa tun- Teksti ja kuvat: Kari Varvikko . Taiteiden tiu Taiteiden yön tapahtuma koko perheelle. Ohjelmassa mm. Pullapaja, Ihme ja kumma ­ esitys, Tarinataikurit - improvisaatioita lapsille, Prinssi ja kukka-musiikkisatu, BellaCanta-kuoro, Stadin juhlaorkesterin konsertti, posetiivari Matti Pasanen, nuorisotalolla kasvomaalausta ja pelejä. to 23.8. klo 17-20, vapaa pääsy Pelaa, pidä hauskaa ja tee tanssitaidettakahdella ohjailtavalla teoksella: Choreo/cut/ graphic ja Feedback loop Kanneltalon galleriassa 23.8.­8.9.2012, vapaa pääsy Senioreille: Vaivaisukko ja Herkkä ja h humoristinen näytelmä pohtii huutolaislasten kohtaloita, evakkovuosia, puusavotoita ja kodittomuutta. ke 12.9. klo 14, vapaa pääsy, ennakkoliput noudettavissa Kanneltalon lipunmyynnistä 27.8. klo 14 alkaen. ­akka Liput (09) 310 12000 ja Lippupalvelu Klaneettitie 5, www.kanneltalo.fi Iloa kulttuurista Rómanos-kvartetti: Herman Blomerus, Henry Valerius, Sami Valentin ja Henry Hedman.
• Pääkirjoitus Muistele kirjallisesti 15.8.2012 3 20-vuotias Kanneltalo tarjoaa kulttuuria ja elämäniloa KANNELMÄEN SYKKIVÄ sydän Kanneltalo täyttää tänä syksynä 20 vuotta. Juhlavuoden syksyn ohjelmisto ei petä odotuksia: kaupunkilaisten arki voi ja saa ohjelman myötä olla mielenkiintoisempi, sisällyksekkäämpi, yllättävämpi - sanalla sanoen parempi. Talon painopiste on edelleen musiikkitarjonnassa, mutta sangen herkullisia ja yllättäviä teoksia on esillä myös tanssin, teatterin, lastenesitysten sekä elokuvien saralla. Elinvoimaa kaupunkilaisten syksyyn tuovat mm. Gruppen Fyra, Hanna Pakarinen, Astrid Swann, Johanna ja Mikko Iivanainen, Sakari Kukko & Humbalax, Ruuskanen Railio Strings, Lepistö & Lehti, Eija Haavisto, Jaso Big Band ja Sonja Lumme, UMO, Anton Mejias, Sam Huber, Anne Kauppi, Marjo Leinonen, Tanssiteatteri Tsuumi sekä monet muut Kanneltalon kauden tähtivieraat. K un ensimmäinen juttuni vuonna 1966 julkaistiin oikein sanomalehdessä, ei parikymppiselle nuorukaiselle tullut mieleen, että joskus kirjoittaisin muistelmatkin. No, nyt on tullut niiden aika. Monella muistelmien tekijällä tai elämänkertaansa valottavalla voi kirjoittamisen kynnys olla korkea. Kun olen 46 vuotta kirjoittanut ammatikseni, tarkoittaa se kirjoitusliuskojen määrässä kymmeniä tuhansia paperiarkkeja. Tietokoneen miljoonista merkeistä puhumattakaan. Tarinatuvissa on tullut kerrotuksi niin maailmanmatkaajan kokemuksia kuin läheisemmänkin piirin aikaansaannoksia. Jo muutaman vuoden kaverit ovat kyselleet muistelmien perään. Olen vastannut, että heti kun ehdin. Siinä on paljon tottakin, sillä vaikka olenkin eläkkeellä, toimin yhä aktiivisesti eri yhdistyksissä; kirjoitan lehtiin, mm. tähän Tanikseen, päätoimitan Vantaan ja Kaarelan netti-tv:oita, järjestän erilaisia konserttija musiikkitapahtumia, hoidan julkaisujen markkinointia yms. Siis totta toinen puoli. Vaikkei sitä heti ehkä uskokaan, myös pitkään työkseen kirjoittaneelle saattaa tulla jonkinlainen rimakauhu. Voi käydä niin, että vaatii itseltään liikaa tai muisteltavaa ja kokemuksia on niin paljon, ettei niitä tahdo saada järjestykseen. Pahin mitä voi tapahtua on tietysti se, että ei muista mitään. Monelle muistelmien kirjoittajalle ensimmäinen ongelma on, kuinka aloittaa stoorinsa? Lähteekö liikkeelle kronologisesti vai miten? Ainoa pätevä neuvo on, että kirjoittamisjärjestyksellä ei ole väliä; pääasia että laittaa asioita paperille/koneelle. Kun pääsee tämän kynnyksen ylitse, on jo voiton puolella. Tätä seuraavat haasteet ovat jo helpompia: Mitä kirjoitan, mitä jätän pois? Mikä on riman korkeus? Maksanko tekstini itse vai yritänkö saada kustantajan? Jo vuosia sitten kaupallisen kustantamon edustaja totesi minulle, että kyllä sinä varmasti saat kirjasi julkisuuteen. Se ehkä vain edellyttää, että kerrot paitsi skuuppeja myös panttaamaasi tietoa. Toisin sanoen kustantaja ilman muuta haluaa, että muistelmat myyvät. Muuten ei tule kauppaa. Tässä kohtaa saattaa olla myös tiukan rajan vedon paikka; kirjoitanko paskajuttuja, harmonisia muistelmia vai mitä? Itse yritän painottaa laadukasta journalismia. Saas nähdä miten äijän käy? Kustantamoihin tarjotaan vuosittain satoja/tuhansia elämäkertoja ja kokemuksia. Vain pikkiriikkinen osa teksteistä näkee niiden kautta päivänvalon. Riippuen siitä, mihin muistelmien kirjoittaja tähtää, omakustanne on erittäin hyvä vaihtoehto. Jos haluat välittää edesottamuksistasi tietoa tuleville sukusi polville, siitä vaan koneelle ja hommiin. Uskon, että muistelmat ainakin pitkällä tähtäyksellä maksavat aina itse itsensä. Kari Varvikko Taiteiden tiu - leivo, laula leiki! Taiteiden yönä 23.8. otetaan koko talon voimin varaslähtö Kanneltalon 20-vuotisjuhlintaan. Tarjolla on kokonainen tiu ohjelmaa, josta jokainen voi löytää oman kultamunansa. Talon galleriassa tehdään itse koreografiaa Mikko Kallisen peli-installaatiolla ja keholla ohjattavalla teoksella. Kirjastossa loikataan jännittävälle laululeikkimatkalle sirkushumuun Niina Bellin ja Joonas Jensbergin Ihme ja kumma -esityksessä. Työväenopiston keittiössä leivotaan pullantuoksuisessa työpajassa. Tarinataikurit tarjoilevat improvisaatioita lapsille. Konserttisalissa kuullaan menevää rytmimusiikkia à la Stadin juhlaorkesteri ja aulassa heläjävät BellaCanta-kuoron sävelet. Tuuli Paasonen esittää auditoriossa musiikkisadun Prinssi ja kukka. Matti Ollilan luennolla perehdytään elämänviisauteen ja posetiivari Matti Pasanen viihdyttää kahvilan terassilla sekä aika-ajoin kahvilassa. Nuorisotalolla maalataan kasvoja ja puuhataan muuta hauskaa. Kanneltalon taiteiden yön kaikkiin esityksiin on vapaa pääsy. Tarkat esitysajankohdat kannattaa tar- PelleBändi hauskuuttaa Kanneltalossa 20.10. Kuva Mika Haaranen. kistaa talon nettisivuilta osoitteessa www.kanneltalo.fi. kin kuun 20. päivänä. Syyskuussa 20.9. vietetään senioripäivää, jolloin lavalle astelevat jazzahtavissa tunnelmissa Monica Aspelund ja Leo Holgren Trio. Kirjastossa kuullaan kirjailijavieraana Miika Nousiaista, Vadelmavenepakolaisen (2007), Maaninkavaaran (2009) ja Metsäjätin (2011) kirjoittajaa. Lokakuun juhlapäivä, lauantai 20.10., kutsuu taloon kaikki lapset ja nuoret perheineen. Tuolloin luvassa on satutunti kirjastossa, askartelupaja työväenopistossa sekä puuteripölyn pöllähtelyä, kun Renessanssin 4 Ässää eli PelleBändi astelee ensi kertaa estradille. Nuorisotalolla vietetään nuorisotalon 20-vuotisjuhlaa. Ohjelmaa voi tiedustella nuorisotalolta. Tiistai 20. marraskuuta on pyhitetty monikulttuurisuudelle - eli kaikille meille maailmankansalaisille. Päivän pääesiintyjä on Sakari Kukko ja länsi-afrikkalaista mbalax-rytmiä suomalaisiin vaikutteisiin yhdistelevä Humbalax-yhtye. Kirjastossa kuullaan satuja somaliksi ja suomeksi. Työväenopisto opastaa taidehistorian saloihin ja Kanneltalon galleriassa avautuu Helsinki International Artists' association ry:n Speak to me - Puhu minulle -näyttely. Näyttelyssä esillä olevat valokuvat, veistokset, videotaideteokset ja maalaukset yhteensä 13 taiteilijalta pohtivat kielen ja kulttuurin sidoksia. Edeltävällä viikolla järjestetään työpajoja sekä lapsille että aikuisille. Niitä voi tiedustella tuottaja Sarianna Suomalalta (sarianna.suomala@hel.fi). Teemapäivien ja Speak to me -näyttelyn lisäksi kulttuurikeskuksen 20-vuotista taivalta Kanneltalon galleriassa juhlistavat Mikko Kallisen & The Companyn Interaktiivista koreografiaa näyttely 23.8.-8.9. ja Sakari Marilan VIVA! -näyttely 24.10.-17.11. Mikko Kallisen peli-installaatio Choreo/cut/graphic asettaa käyttäjän pelaaja-koreografin rooliin ja samassa näyttelyssä esillä oleva Feedback Loop -teos puolestaan keholla ohjattava. Sakari Marilan VIVA! on katsaus Kanneltalon konserttisalin samannimisen lasimaalauksen työprosessiin. Kanneltalon syksyn koko ohjelma löytyy talon nettisivuilta osoitteesta www.kanneltalo.fi. Painettua ohjelmaa voi käydä noutamassa paikanpäältä talosta tai esimerkiksi lähikirjastoista. Juhlapäiviä riittää kolmeksi kuukaudeksi Varsinaisia 20-vuotisjuhlia vietetään syksyn aikana kolmeen otteeseen, vaihtuvin teemoin aina kun- Monica Aspelund juhlistaa Kanneltalon 20-vuotista taivalta 20.9. Kuva Enrico Seri. KUNTOSALI VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN!!! Liity sinäkin yhteiseen Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA 100430-204303, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Kannel Gym Rento kuntosali kaikille! Avoinna avainkortilla joka päivä klo 06.00-23.00. Toimisto avoinna arkisin klo 15.00-20.00 Pelimannintie 13, 00420 Helsinki · Puh. 050-541 22 88 www.kannelgym.fi · Löytyy myös Facebookista! Seuraava Tanotorvi ilmestyy 16.9.2012. Aineisto toimitukseen 4.9. mennessä.
• 4 15.8.2012 MAJAVAN MATKASSA Muistoissa sodan jälkeinen Suomi Anja Salokannel & Kaija Valkonen ovat toimittaneet kirjan Kauaksi kotoa Muutoksen sukupolvi kertoo. Kirjapaja 2012, 320 sivua. UUDENMAAN KIRJOITTAJAT julkaisi viime vuonna Kansan Sivistysrahaston tuella seitsemän naisen koskettavat muistelmat (Kerrospeili) sodanjälkeisen Suomen ihmiskohtaloista. Nyt muistojen sarja jatkuu toisaalla, kun parisenkymmentä kirjoittajaa kertoo Kauaksi kotoa -kirjassa omasta lapsuus-, nuoruus- ja aikuisuusajastaan vuosikymmenten takaa. Useimmilla kirjoittajilla on työläis/pienviljelijäkoti taustalla ja heistä on kasvanut Suomeen akateemisia- tai ylipäätänsä lukeneita kansalaisia. Lähes kaikki ovat lähtöisin maalta ja käyneet alakansakoulunsa pitkien matkojen päässä. Radiosta on kuunneltu Mikkihiirtä merihädässä, Markus-setää ja Lauantain toivottuja. Kirjaa on luonnehdittu surumieliseksi. Henkilökohtaisesti koin muistelmat kuitenkin enemmän kaihoisina. Mieleeni nousi mielyttäviä muistoja; kukkakedon tuoksut ja värit, suolan aiheuttama kirvely heiniä poljettaessa, kesäsunnuntain pyhäkoulut, myöhemmin lavatanssit jne. Tämä on ehkä hieman romanttista, varsinkin kun olen Stadin kundi, joka vietti landella vain kesiään. Muistoja synnyttäviä ovat kuitenkin pääasiassa vain ne kehykset, joiden sisällä tapahtuu. Todellisuudessa monissa kirjoituksissa on paljon elämän tragiikkaa; sellaisia kohtaloita, jotka eivät jätä ketään kylmäksi. Porissa 1946 syntynyt Tuula Marjatta Tamminen on valmistunut Helsingin kauppakorkeakoulusta ja työskennellyt mm. Neste Oil OYj:n henkilöstöpäällikkönä: "Olin raskaana kun joulun alla muutin kotoa. Mustatukkaiset kaksospojat tulivat maailmaan neljäkuisina Mäntyluodon kapakan vessassa. Kiedoin ihmisenalut pyyhkeeseen ja hautasin ne lähelle ensimmäistä kotiani, rintamiestaloa." Finnairin entinen pääjohtaja Keijo Suila muistelee omassa kirjoituksessaan kuinka hän menetti harvinaiseen sydänlihastautiin kolme lastansa vuonna 1973 ja 1978. Yleisradion ohjelmatekstityksessä työskentelevä, vuonna 1953 syntynyt maanviljelijän tytär, fil.kand. Maikki Peltola Karstulasta kertoo 12 vuotiaana kävelleensä kouluun joka päivä kahdeksan kilometriä ja istuneensa 40 kilometriä tupakansavuisessa linja-autossa. Kyyjärven kirkonkyläläisten puheissa linja-autolla tulleet olivat syrjäkyläläisiä. Päädyttyään Helsinkin opiskelemaan hän joutui sietämään samaa häpeää kuin kouluaikana, kun bussin kuljettaja huusi ikkunasta: -Saatanan lehmä! "Itkin sitä koko illan. Miksi? Oikeassa se kuski oli. Ei navetan haju lähde ihmisestä ikinä." TOIVO KOTTARAINEN - Sven! Miksi sinun korvasi ovat palaneet? - No, kun vastasin vahingossa silitysrautaan, kun piti vastata puhelimeen. - Mutta molemmat korvat? - Täytyihän minun soittaa ambulanssi. + Kaksi hullua aikoi karata. - Yritetään ryömiä avaimenreiästä! - Yritä sinä ensin Hullu ryntäsi päin avaimenreikää ja lensi selälleen. - Ei onnistu. Avain on reiässä. + Alkoholistin virsi? "Kirkasta oi Kristus meille..." + Mies tuli psykiatrin vastaanotolle. Hän ei suostunut puhumaan vaan ilmaisi asiansa viittoen haluavansa kynää ja paperia. Ne saatuaan hän kirjoitti: - Luulen olevani pysäköintimittari. Lääkäri luki tekstin ja sanoi: - Vai niin. No miksi ette voi sanoa sitä ääneen? Mies kirjoitti vastaukseksi: - Koska silloin kaikki kolikot putoavat suustani. + Pikku-Kalle viittasi englannin tunnilla innokkaasti ja sanoi: - Opettaja, minä olen unohtanut, miten sanotaan englanniksi "Myös 90 hiirtä?" Opettaja vastasi avuliaasti: - Nainti mais tuu. + Mitä pappi huudahti uimahallissa? - Klooria, klooria, halleluja! + Turkulainen ämmäporukka oli tilannu Matti Nykäsen rippama polttareihi. Ei ollu mikkän muuttanut sit Kalkkary kisoje. Etunoja oli kohtalaine mut pitut olis saanu olla enämpiki. Taivaallisia totuuksia L ievästi ilmaisten minua harmittaa, kun rehellisiä, kunnon ihmisiä jatkuvasti panetellaan, syyllistetään ja vähätellään. Joidenkin mielestä Jussi Halla-aho, Teuvo Hakkarainen ja James Hirvisaari ovat kunnon ihmisiä ja he ovat puhuneet täyttä asiaa. Heidän virheensä on ilmeisestikin se, että he käyttävät ymmärrettävää selkokieltä, jota ei tarvitse tulkita kansan tajuamaan muotoon. Saisivat muut ottaa oppia heistä. Halla-aho on joutunut erikoiskohteluun, koska hän ei nöyristele mediaa vaan noudattaa omaa selkeää linjaansa. Kun hän taannoin totesi, että KKO:n hänelle langettama tuomio ei sisältänyt mitään taivaallista totuutta, niin oikeassahan hän siinä oli. Tuomiohan oli kuten kaikki tuomiot ovat, ihmisten aikaansaannosta. Ihmisten kirjoittamiahan ne laitkin ovat ja palvelevat kutakin aikaa. Mooseksen ajan kivitauluissa taisi olla toisin, en mene vannomaan kivitaulujen kirjoittajan henkilöllisyyttä. Jutta Urpilaisen kehitys on ollut ihailtavaa. Jätettyään täysin väärän roolimallinsa kailottavana alakoulunopettajana hänestä on tullut ehkäpä hallituksen uskottavin toimija, joka uskaltaa ajaa maan etua ja joka hallitsee asiasisällön. Hyvä, hyvä. Vielä kun saadaan kierrätyksen avulla Jungner ministeriksi niin johan alkaa tapahtua. Veikkaanpa, että siinä vielä muutamat "takapuolet tervataan"... Ratkotaanpa sitten myös euron ja EU:n ongelmat. Kuten varmaankin kaikki myöntävät, euro on ulkonäöltään puistattavan ruma raha. Se sopisi korkeintaan joten kuten jonkin lasten seurapelin kuten Afrikan tähden rahakkeeksi. Katselkaapa vaikka Ruotsin uusia seteleitä, ne ovat kauniita ne. Kulttuurivaikuttajien kuvat ovat loistavia ja jo ne ovat omiaan nostattamaan arvostusta ja kansallistunnetta. Entäpäs USA:n dollari, taala? Se on himoittu ja arvostettu valuutta kaikkialla. Luku- ja kirjoitustaidottoman hottentotin tai kalmukin naama kirkastuu, kun hän saa taalan käteensä, Yritäpäs ratkaista ongelmasi eurosetelin avulla, niin huomaat eron. No niin, syvin euron ongelma piilee juuri rahan vaatimattomassa ulkonäössä. Euro tulee uudistaa välittömästi. Eurooppa on täynnä taiteilijoita ja tiedemiehiä värikkäistä poliitikoista puhumattakaan. Euroopan metsistä löytyy vielä erilaisia otuksia, on oravia, karhuja, hirviä ja metsäkissoja. Niiden kuvia on mukava katsella. Setelit tulee vaihtaa välittömästi nyt, kun maiden kelpoisuus rahaliittoon arvioidaan paremmalla ammattitaidolla uudelleen. Toinen tärkeä uudistus on keulanaamojen vaihto. En ole lienee ainoa, jonka mielestä van Rompuy ja Ashton ovat toivottoman mitättömän näköisiä. Vaikka he puhuisivat kuinka viisaita hyvänsä, sanoma latistuu kun jää ihmettelemään että miksi tuo ei kampaa tukkaansa tai miksi täti ei mene Nordströmille laitattamaan naamansa uusiksi. Syytä vaihdokseen on. Katsokaa Pohjolan kuninkaallisia, ainakin niitä nuorempia. Kyllä ovat nättejä ja edustavia. Entäpäs sitten ainakin lyhyellä tauolla oleva Berlusconi? Odottakaa vaan, sieltä ukko vielä hyppää kehiin tarmokkaana ja entisestään nuortuneena. Lienee selvää, että Kreikka saa palata drakmoihinsa mitä pikimmin. Mikäli maa haluaa jäädä edes EU:hun, niin sen tulee luopua maan kehityksen pahimmasta jarrusta, kyrillisistä kirjaimista. Jokainen Kreikassa käynyt on ihmetellyt maan takapajuista kirjoituskäytäntöä. Turkissa Mustafa Kemal kielsi suuressa kaukoviisaudessaan maalta sen kehitystä estävät elementit. Maa länsimaistui eivätkä siellä edelleenkään ainakaan kauaa hölmöläiset kadulla heilu. Ihailen Turkin johdon päättäväisyyttä ja kovuutta. Ei kun maa heti EU:hun. Bulgaria ja Romania laitettakoon heti laiskanläksylle. Pankoot omat sisäiset asiansa kuntoon, nyt ne ovat surkeassa kunnossa. Vaikka Amazing Alex mitä sanoisi, niin Schengen-sopimus tulisi lopettaa ainakin toistaiseksi. Kunnon suomalaiselle konnalle ei enää löydy kunnollista kakunsuorituspaikkaa, kun ulkolaiset kansoittavat vankilamme. Tasaarvosta vankilaoloissa tulee luopua. Oloja ei saa tehdä liian houkutteleviksi ulkolaiselle ainekselle. Schengen-pelleilyn takia Suomi imee valitettavasti puoleensa ei-toivottavaa väkeä. Ehdotankin, että sisäministeriön työryhmä alkaa saman tien ratkoa ongelmaa majoitustilojen lisäämiseksi. Apu saattaisi löytyä Venäjältä. Siellä on runsaasti ammattitaitoa ja varmaankin myös vuokrattavia lisätiloja pahimpaan hätään. Jotenkin tuntuisi, että paine maatamme kohtaan saattaisi hellittää kovinkin äkkiä... Suomen Kuvalehden toimittaja Risto Lindstedt muistelee kouluajan seksivalistusta, jota ei ollut: "Omiin seksuaalisiin tiedusteluihin ei liittynyt pornoa, ei kovaa, ei pehmeää. Niihin liittyi kliininen Kodin Suuri Lääkärikirja, jonka salaselailu hämmensi. Kun ensimmäisen kerran kietaisin kondomin solmuun lattiallle nostetulla patjalla, ihmettelin hengitystä tasoitellessani, mistä minä tämänkin opin. En lääkärikirjasta ainakaan." Muistelijoiden joukossa on kaksi helsinkiläistäkin: Kotisairaanhoidon kehittäjä, lääkäri Marja Nick ja Kiasman entinen johtaja Tuula Karjalainen. Karjalainen asui varhaislapsuuttaan Josafatinkadulla ja myöhemmin Herttonimemessä. Oppikoulua hän kävi Mannerheimintie kahdeksassa, vinosti vastapäätä Stockmannin tavarataloa. "Keski-ikäinen naimaton nainen opetti uskontoa. Perisyntioppi oli hänen suosikkinsa. Aamuhartaudessa hän kertoi, kuinka hänen ystävänsä olivat saaneet vammaisen lapsen, vaikka olivat kunniallisia ja jumalaapelkääviä ihmisiä. Eikö Jumala heitä palkinnutkaan? Kunnon salapoliisin tavoin hän selvitti syyn. Esi-isät olivat osallistuneet sisällissotaan punaisten puolella, ja kolmannessa polvessa lankesi kosto." Kauaksi kotoa on teos, johon kannattaa tutustua. Paitsi että se on nostalginen tuulahdus menneeseen, se on ennen kaikkea hyvin kirjoitettu. Poikkeuksetta jokainen kynäilijä osaa kertoa tarinansa tavalla, joka pakottaa lukemaan. Hyvin ovat Oriveden opit menneet perille. Kauaksi kotoa -kirjan kirjoittajat ovat: Pirkko Aitoaho, Juhani Iivari, Virpi Kaartinen, Tuula Karjalainen, Mauno Kentta, Kalevi Koivunen, Raija Lehtinen, Risto Lindstedt, Marja Nick, Terttu Niekka, Pentti Nieminen, Sirpa Numminen, Antti Ojala, Maikki Peltola, Ilse Rautio, Marja Salusjärvi, Veikko Sonninen, Keijo Suila, Tuula Marjatta Tamminen, Jukka Voutilainen ja Katja Äijälä. + Yksi savolainen on eksoottinen lisä coctail-kutsuilla. Kaksi savolaista on sosiaalinen ongelma. Kolme savolaista on Seppo Kääriäisen tupailta. Kun savolaisia tuli enemmän kuin kolme, heitä varten piti rakentaa Jakomäki. + Savo on silti mukava turistimaakunta. Puutteita toisin väitetään olevan. Kansainväliseen meininkiin tottuneet valittelevat, että maksullisia naisia ei ole tarjolla. Asian myönteinen puoli on, että Savossa annetaan ilmaiseksi. + Rouvat Virtanen ja Lahtinen olivat päiväkahvilla. - Voi ei, puuskahti Virtanen. Mieheni tulee kotiin ruusukimpun kanssa! - No mitäs pahaa ruusuissa on? - Se tietää sitä, että saan maata jalat levällään koko viikonlopun. - Ei kai sentään? Minä voi lainata sinulle kukkamaljakon. + Mies tulee väsyneenä kotiin ja alkaa pauhata vaimolleen: - Minä saan raataa itseni kuoliaaksi ja täällä sinä vain istut ja vetelehdit kaiket päivät! Vaimo suuttuu: - Vai vetelehdin! Minä siivoan, imuroin, pesen vaatteita, laitan ruokaa, käyn kaupassa ja teen sata muuta työtä päivän mittaan. Minulla ei ole aikaa edes pyyhkiä persettäni. Mies huokaisee: - Se on muuten asia, josta minun on jo kauan pitänyt puhua kanssasi. TUSINA-AIVOILLE 1. Kandee 2. Kandari 3. Kiildeka 4. Klubikude 5. Koraa 6. Kullinluikaus 7. Kyylaa 8. Lotsaa 9. Manetto 10. Perkamiini 11. Ruti 12. Olla stefat silmillä Vastaukset sivulla 11 ELOKUU AKTIVOI ­ ILMOITTAUTUMISET ALKAVAT ­ TERVETULOA TYÖVÄENOPISTOON! Ilmoittautuminen syksyn kursseille käynnistyy keskiviikkona 15.8. klo 11 alkaen internetin kautta www.hel.fi/tyovaenopisto tai www.ilmonet.fi; klo 11­16 puhelimitse numeroon 310 88610 tai käymällä toimistoissamme. Keskiviikkona 15.8. kielet; suomea maahanmuuttajille, torstaina 16.8. tekstiilityö ja tekninen työ, kotitalous, tietotekniikka, luonto ja ympäristö, ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri, merenkulku, maanantaina 20.8. musiikki, kuvataide, kirjallisuus, teatteri, äidinkieli, tiistaina 21.8. liikunta, hyvinvointi ja terveys. Syksyn opinto-ohjelmasta löytyvät tarkemmat tiedot ­ hae omasi kirjastosta tai toimistoistamme Kanneltalosta tai PohjoisHaagasta (Näyttelijäntie 14). Tervetuloa jo elokuussa yleisluennoille ja tapahtumiin: Elämänviisauspäivä to 23.8. klo 13 Kanneltalon auditoriossa; Taiteiden yö to 23.8. Kanneltalossa klo 17 alkaen (mm. lauluyhtye BellaCantan musiikkia ja pullapaja) ja Pohjois-Haagan opetuspisteessä (Näyttelijäntie 14) klo 15­21 (mm. taidenäyttely ja sellisti Seeli Toivion ja harpisti Lily-Marlene Puuseppin musiikkiesitys); Erikoinen Malminkartano -kävelykierros ti 28.8. klo 18 alkaen, lähtö Malminkartanonaukiolta. Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526. Heikki Majava Kari Varvikko
• 15.8.2012 5 Vilja 2v, Kaija 3v, Ronja 3,5v ja 10 kuukautta vanha Arja tekivät pehmoeläimiä Saraste-partioleirillä. Kuva Markus Helaniemi MYYRMÄEN t teise Perin koko perheen MARKKINAT 18.8. TERVETULOA MUKAAN KOKEMAAN SE AITO MARKKINATUNNELMA! Maalais- luja mukana, mikä on hyvin yleistä Ruskossa. "Eihän täällä leluja tarvita, kun jokainen keppi maassa voi olla esimerkiksi miekka", kuvailee Thomas. LAUANTAINA klo 9-17 Myyrmäen tori ympäristöineen Maakuntien ruokaherkkuja, suoramyyntituotteita ja käsityöläisiä! Monenlaista mukavaa nähtävää ja hankittavaa koko perheelle. Tervetuloa mukaan leppoisaan tunnelmaan! Markkinoiden parhaat grillit Markkinaperinteen tuki ry Lapsia hoidetaan pestien ohella Iina ja Thomas ovat toteuttamassa Sarasteella ohjelmalaaksoa, joka on tehty yhdessä Ruskolaisten kesken. "Projektin alussa helmi-maaliskuussa en ymmärtänyt mitään kokousten partioslangista, mutta vähitellen tajusin, että minulle oltiin antamassa vastuu laakson sähkötöistä", Thomas naurahtaa ja toteaa nauttivansa töistään leirillä. "Ei täällä työttämänä jaksaisi olla kuutta päivää, mutta töissä ollessa päivät menee nopeasti". Aina kun toinen osapuoli pariskunnasta on töissä, toinen hoitaa Kuuttia leirissä. "Täällä vallitsee mahtava yhteishenki, kaikki hoitavat kaikkien lapsia jos itsellä on kiireitä", Iina valaisee. Kuutti-poika kertoo panssariauton rakentamisen olevan parasta Sarasteella. Thomas jatkaa, että lapset ovat saaneet oman mielikuvituksen mukaan rakentaa laudoista leirirakennelman, panssariauton viisareineen. "Sitä tehdään pikkuhiljaa. Lapset jaksavat paukutella vasaroita helposti parikin tuntia päivässä". Saraste piirileiri pidettiin Hämeenlinnan Evon nuorisoleirialueella heinä-elokuun vaihteessa. Leiri oli Pääkaupunkiseudun Partiolaisten kuudes piirileiri, johon osallistui 4 000 partiolaista ja 500 partioon kuulumatonta leiriläistä. "Tämä on oikeasti sitä lapsen kanssa olemista, kun ei ole ruokaa laitettavana, pyykkiä pestävänä eikä muitakaan kotiarkikiireitä", Iina ajattelee ja ojentaa viimeisen muovipussin Kuutin matkamuistoille. Maarit Salminen GRILLIKAUPPA.FI www.markkina.net SUUTARI Prisman parkissa Kaikki suutaripalvelut Kannelmäen Prisman parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Perheleirillä ei leluja kaivata "Äiti, saanko kerätä matkamuistoja metsästä?" 6-vuotias Kuutti kysyy äidiltään Iina Paroselta. "Hae pusseja sieltä sun omasta laatikosta", Iina-äiti ohjeistaa, ja hetkessä Kuutti on jo hävinnyt metsään. HELSINKILÄISET Iina ja Kuutti sekä Thomas Kotkas ovat tulleet viettämään kesälomaansa Saraste-partioleirille. Uusperhe asuu Sarasteella Rusko-perheleirissä. Leiriin voi tulla koko perheen voimin ja asua perheen kesken omassa teltassa. Iina kertoo olevansa vanha partiolainen, mutta ei ole ollut toiminnassa aktiivisesti mukana 15 vuoteen. "Jotenkin ihmeellisesti kuitenkin lähdin pitkästä aikaa kesäleirille, kun kuulin vanhojen partiokavereiden lähtevän Sarasteelle", Iina kertoo lähdön taustaa. Saraste on perheen ensimmäinen yhteinen partioleiri. Kuutti odottelee vielä oman partiouransa alkua, ja Thomakselle Saraste on ensikosketus partioon. "Luulin, että täällä kaikki olisi täsmällisempää, kuten armeijassa, mutta elämä täällä perheleirissä tuntuu normaalilta perhe campingiltä" Thomas ihmettelee. 6-vuotias Kuutti nauttii pallomerestä partioleirillä. "Ihanaa, että Sarasteella on panostettu pientenkin lasten ohjelmaan", Iina-äiti hehkuttaa. Kuva Mikko Jalo Avoinna ark. 10-18, la 10-16 Puh. 09-773 2376, 040-511 4544 PALVELUKSESSANNE Perhearkea partioleirillä Perhearki sujuu metsässä yhtälailla kuin arjessakin. "Niin kotona kuin leirilläkin tulee mennä lapsen ehdoilla. Silloin kun on nälkä, syödään ja nukkumaan mennään kun nukuttaa", Iina kertoo. Nukahtamisvaikeuksia perheleirissä ei tunneta, kun tekemistä on leirillä koko päivän. Eniten harmia öisin tulee "karhuvartiosta", kilpaa kuorsaavista perheen miehistä. Lapsi vaikuttaa perheen leirivarusteisiin. "Tulimme tänne farmariautolla, jonka katolla oli täyteen ahdettu suksiboksi. Tavaroita ei säilytetä rinkoissa vaan muovilaatikoissa. Lisäksi olemme varanneet pientä välipalaa leiriaterioiden välille." Suurin hitti heidän teltassaan on ollut autoharja. "Muut perheet ovat olleet todella kateellisia siitä, kun sillä voi putsata teltat helpos- HAAGAN KEHYS Kehystämme maalaukset, graafiset työt, akvarellit, käsityöt ym. Laaja kehysmallisto. Aino Acktén tie 2, p. 587 6720 Pohjois-Haaga Avoinna ma-to 10.00-17.00, pe 10.00-14.00 ti!" Iina hehkuttaa. Kuutin mielestä paras esine teltalla on sähkökärpäslätkä. Perheellä ole lainkaan le- www.autopesucenter.fi SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! www.autopesucenter.fi Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Perheleiristä löytyy lapsille omia aktiviteetteja. Iina Parkkonen antaa vauhtia Kuutti-pojalleen: "Nosta jalat ylös että tulee paremmat vauhdit!" Kuva Mikko Jalo M
• 6 15.8.2012 Kiva mennä ko Raija Kosolta retrotango Onnen muruja KONALASSA ASUVA vuoden 1911 Humppakuningatar Raija Koso on julkaissut retrotangon 'Onnen muruja'. Tangon sävel on kuin kultaiselta 60-luvulta, mutta tämän päivän soundein toteutettu. Tango on joensuulaisten tekijöiden käsialaa, sävellys Erkki Hällströmin ja sanat Raimo Matikaisen. Perisuomalainen tekstikin sopii hyvin tangon tyyliin: "...kun antaa, niin saa ja silloin aukeavat onnen kukkahaat..." Sen tietää myös Raija, joka viettää 3-vuotishääpäivää elokuussa. Ja kuinka kauniisti soikaan Jarmo Tinkalan hanuri! VAATIVIMPIINKIN LASITUSKOHTEISIIN LASIEN KORJAUKSET JA VAIHDOT RIPEÄSTI JA VARMASTI YMPÄRI VUOROKAUDEN. OMA ERISTYSLASIVALMISTUS SEKÄ LAAJA LASIVARASTO TAKAAVAT NOPEAT TOIMITUKSET. KAIKKI SISUSTUSLASITUKSET, ESIM. LASIOVET-, SUIHKUTILAT-, LASIKAITEET! - Kiva mennä kouluun! huutaa Micaela ponnistaessaan telineen päälle Kannelmäen tiilikoulun pihamaalla. Tyttö on innoissaan; jo puolen vuoden ajan hän on odottanut tätä hetkeä päästä lukemaan ja oppia tunnistamaan kellon. MICAELA MIKKOLAN koulutie alkoi eilen. Matka opinahjoon on lyhyt, sillä koulu näkyy ikkunasta ja jopa koulukellon soitto kuuluu kotia. Koulujen alkaessa ei turhaan painoteta koulutien turvallisuutta. Micaelan kohdalla matka kouluun on kivenheitto ja edes katua ei tarvitse ylittää. Koulun jälkeen tyttö menee Lasitusliike Kivijärvi Oy ­ Taivaltie 6 Vantaa www.lasitusliike.fi SIIVOUSTA AMMATTITAIDOLLA Siivoamme kotinne edullisesti! Myös toimistot, ravintolat yms. Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Nupro Ay 040-5307256 Hammashoitoa ja erikoishammaslääkäripalveluja Kannelmäessä 24 vuotta Jari Ahlberg dos, EHL protetiikka ja purentafysiologia Jari Laitinen EHL suukirurgia, implanttikirurgia Birit Keva, yleishammaslääkäri Jaakko Partanen, yleishammaslääkäri Tuire Laitinen, suuhygienisti Sari Vuorinen, suuhygienisti vieressä olevaan Vanhaisten puiston iltapäiväkerhoon. Tarpeen vaatiessa myös isoäiti 'nonna' Terttu Miikkulainen, joka asuu koulua vastapäätä, varmastikin hoitaa mielellään tyttärentytärtään. ­ Mikä sinusta tulee isona? ­ Narullakävelijä. Micaela on monipuolinen lapsi, jolla on paljon erilaisia harrastuksia. Muskarissa hän on ollut vauvasta lähtien ja aloitti satubaletin kolmevuotiaana Keravan Tanssiopistossa. Tanssiharrastus jatkuu myös Kannelmäessä Helsingin Tanssiopiston tunneilla Kanneltalossa. Muskarista hän siirtyi soittamaan kannelta ja vuosi sitten aloitti viuluharjoitukset Porvoon musiikkiopistossa. Muuton myötä viulunsoiton opinnot siirtyivät vastikään LuoteisHelsingin musiikkiopistoon. Tyttö soittaa myös pianoa ja laulaa. Monen vuoden haaveena olisi ruveta soittamaan harppua, eli enkelisoitinta, niinkuin Micaela sitä kutsuu. Se on vanhemmilla vielä harkinnassa. Micaelan taiteelliset ja liikunnalliset taipumukset juontavat kotiin, jossa on kuunneltu musiikkia laidasta laitaan jo siinä vaiheessa kun tyttö oli vielä äitinsä Riitan mahassa. Riitta on itse soittanut pianoa kuusivuotiaasta ja oli musiikkiluokalla niin Pelimannin ala-asteella kuin Apollon yhteiskoulun yläasteella ja lukiossakin. Liikunta on myös aina kuulunut perheen aktiviteetteihin. Micaela kertoo pitävänsä erityisen paljon myös muotikuvien piirtämisestä ja uimisesta, minkä taidon hän oppi kuusivuotiaana. - Parasta kesässä on ollut, kun kävimme Särkänniemessä ja Linnanmäellä. Kouluun on kiva mennä siksikin, että sinne tuli samalle luokalle mun kaksi eskarilaista Aivi ja Eveliina ja lisäksi paljon muita kavereita Kannelmäestä. Kannelmäessä aloitti tänä vuonna koulunsa 90 ekaluokkalaista. Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki p. (09) 436 6390 PAPPIA KYYDISSÄ Perusparannus on aika Töhrijät iskivät heti KANNELMÄEN peruskoulun Kanneltien toimipisteen perusparannus on aikataulussa ja opetus tiloissa alkoi 14.8. Jatkossa koulussa sijaitsee 1-5. luokkien opetus ja uutena esikoululaisten ryhmiä. Opettajat suorittivat muuttoa jo viime viikolla. Runonlaulajantielle jäävät luokat 6.-9. Väistötilat tulevat toistaiseksi jäämään Runonlaulajantielle ja piharemontti viivästyy. Koulun rehtori Sirkka Kovanen kertoo, että Kanneltien perusparannus on ollut mittava. Koko talotekniikka, ilmanvaihto yms. on uusittu. Koulutalon on entisöity vanhaa arkkitehtuuria kunnioittaen museoviraston valvonnassa. - Toivomme, että kannelmäkeläiset arvostavat ja kunnioittavat koulutilojaan ja erittäin mittava, jatkuva sekä järjetön ilkivalta loppuu kaikissa toimipisteissä, Kovanen sanoo. Mun kerho LAPSENLAPSENI MINKA (3 v.) huutaa auton takapenkiltä: "mun kerho", aina, kun ajamme Kannelmäen kirkon ohitse. Puoli vuotta kirkon päiväkerhossa on ollut merkittävää aikaa pienen tytön elämässä. Tämä näkyy ja ennen kaikkea kuuluu siten, että takapenkin lauluohjelmistoon on tullut mukaan myös lasten virsiä. Nyt meillä isovanhemmilla on ilo kuunnella suomalaista nykypoppia (Robin: faija skitsoo taas), klassisia lastenlauluja (Putte possun nimipäivät) ja tuttuja lastenvirsiä (Jumalan kämmenellä) Minkan tulkitsemana ja hyvin yhteen sovitettuna sikermänä. Ajatusleikkinä mietin sitä, miten hienoa olisi, jos meistä vanhemmista löytyisi edes hieman pienen lapsen iloista ja positiivista asennetta. Miksemme siis kiljahtaisi edes mielissämme: "Mun kirkko", kun istumme seuraavan kerran täydessä neljäkakkosessa Vanhaistentiellä. Kannelmäen kirkko sijaitsee keskellä kylää, se on rakennettu tänne meitä varten. Nyt on oikea aika tehdä uuden syksyn päätös ja yllättää itsensä jostain seurakunnan lukuisista tilaisuuksista lähiviikkoina. Tarkempia tietoja tulevista tapahtumista saat uudesta kausiesitteestä (jaossa toimipisteissä) tai netin välityksellä: www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Voit käydä myös tykkäämässä Kannelmäen FB ­sivua: www.facebook.com/kannelmaenseurakunta. Tavataan mun ja sun kerhossa :) Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi Välittömästi sen jälkeen kun Kannelmäen tiilikoulun uusi pelikenttä oli valmis, töhrijät iskivät eri puolille; rikkoivat aitoja ja repivät mm. koripallotelineen sukan.
• 15.8.2012 7 ouluun! Jokainen tie on koulutie KOULUJEN ALKU tuo lapset ja nuoret näkyvästi liikenteeseen. Nopeusrajoitusten ja liikennesääntöjen noudattaminen lisää kaikkien turvallisuutta. Ylinopeudet taajamissa johtavat muun muassa liikennevalorikkomuksiin. Arviolta joka viides kerta liikennevalojen vaihtuessa ajetaan päin punaista. Liikenneturva kampanjoi koulujen alkaessa muistuttaen: jokainen tie on koulutie ­ noudata nopeusrajoitusta. Taajamien turvallisuuden tae ovat vastuulliset autoilijat, jotka tekevät liikkumisympäristöstä turvallisemman sääntöjä ja nopeusrajoituksia noudattaen. Taajamissa alhaisemmat nopeudet sekä ennaltaehkäisevät että vähentävät mahdollisten onnettomuuksien seurauksia. Jalankulkijan mahdollisuus jäädä henkiin heikkenee selvästi, kun auto törmää jalankulkijaan yli 40 km/t nopeudessa. Liian suuret taajamanopeudet johtavat myös muihin rikkomuksiin. Mitä suurempi nopeus, sitä vähemmän aikaa kuljettajalla on havainnoida liikennetilannetta ja reagoida sen mahdollisiin muutoksiin, kuten liikennevaloihin. Punaista päin ajaminen onkin yhä varsin yleistä. Liikenneturvan liikennekäyttäytymisen seurannoissa keväällä 2012 havaittiin yhden tai useamman auton ajavan päin punaista joka neljäs kerta liikennevalojen vaihtuessa.* taa käydä läpi kulkureitit yhdessä lapsen kanssa ja huolehtia siitä, että lapsi ei liiku yksinään sellaisessa ympäristössä, jota hän ei hallitse. Vastuu lapsen turvallisuudesta liikenteessä on aikuisilla. Liian monimutkaisia sääntö- ja merkkisulkeisia ei kannata pitää. Lapselle liikennetermit ja -symbolit ovat usein vaikeita. Lapsen voi olla myös vaikea erottaa, mistä suunnasta auton ääni tulee tai arvioida lähestyvän auton etäisyyttä ja nopeutta oikein, Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen, kertoo. On luonnollista, että lapsi leikkii ja on impulsiivinen. Tällöin huomio voi kuitenkin kiinnittyä esimerkiksi kaveriin, jolloin liikenne unohtuu. Lapsella ei ole vielä selvää käsitystä liikenteen vaaroista. Francon tie ja Suomen tie ESPANJAN PITKÄAIKAINEN diktaattori, kenraali Franco niputetaan usein yhteen Mussolinin ja Hitlerin kanssa samaan sarjaan. Tosiasiassa Franco on näitä monipuolisempi hahmo. Mikäli Franco todella olisi sitoutunut akselivaltioiden tavoitteisiin, tämä olisi tietenkin osallistunut kavereidensa kanssa sotaseikkailuun. Silloin toisen maailmansodan kulku olisi ollut kovasti toisenlainen, vähintään se olisi ollut vielä laajempi, verisempi ja pitkäkestoisempi. Tai olisi voinut jopa päättyä natsien voittoon. Mikäli Välimeri olisi muuttunut fasistiseksi sisämereksi, olisi natsien sotakoneelle ollut tarjolla esteetön polttoaineen saanti Libyasta. Mutta kun Gibraltar jäi voittamattomaksi ja englantilaisten pääsy Välimerelle esteettömäksi, pysyi Maltakin valloittamattomana ja sen mukana huoltoväylä toimi koko sodan ajan afrikkalaisille liittoutuneiden joukoille. Mutta mikäli Espanjaa olisi käytetty hyökkäysalustana, olisi Gibraltarin kohtalo ollut pian sinetöity. Samaten yksikään liittoutuneiden alus ei olisi kulkenut salmesta, mikäli natsit olisivat hallinneet Espanjan etelärannikkoa. Tällä olisi ollut ratkaiseva merkitys sodan kululle Afrikassa ja kokonaisuudessakin. Francon on täytynyt olla erittäin kylmähermoinen ja kylmäkiskoinen päätöksessään kieltää natseja käyttämästä maataan hyökkäysalustana. Esimerkiksi Mussolinilla ei ollut uskallusta vastustaa Hitleriä, ja niin Italia sekaantui sotaan, jolla onnistuessaankin olisi ollut varsin vähän strategisia etuja tarjottavana Italialle. Kun taistelu Afrikasta oli päättynyt liittoutuneiden voittoon, Churchill totesi, että tämä ei ollut lopun alku, vaan alun loppu. Tosiasiassa Hitler oli jo tässä vaiheessa menettänyt pelin, ja nimenomaan Francon menettelyn johdosta. Tätä seikkaa ei mikään osapuoli ole halunnut erityisesti korostaa. Vinkit vanhemmille turvalliseen koulumatkaan 1. Valitse koulumatkaksi turvallisin reitti, joka ei välttämättä ole se lyhyin mahdollinen. 2. Harjoittele koulumatkan kulkemista yhdessä. 3. Käy lapsen kanssa läpi koulumatkan vaaralliset paikat ja anna hänelle ohjeet niissä toimimiseen. Neuvot kannattaa yhdistää aina tiettyyn paikkaan ja tilanteeseen, niin ne pysyvät parhaiten lapsen mielessä. 4. Tarkkaile lapsen liikkumista koulumatkalla ja varmista, että ohjeet ovat vielä mielessä muutaman viikon kuluttua koulun alkamisesta ja silloin tällöin myöhemminkin. 5. Lähekkäin asuvien ekaluokkalaisten vanhemmat voisivat harkita kävelevää koulubussia: lapset kokoontuvat aamulla ennalta sovittuun paikkaan ja kukin vanhemmista kävelee heidän kanssaan vuorollaan kouluun. Lisätietoja: suunnittelija Laura Loikkanen, puh. 020 7282 341 tiedottaja Pasi Anteroinen, puh. 020 7282 348 Lapset liikenteessä läpi vuoden Koulujen alku saa monet eri tahot liikkeelle keskustelemaan ja kampanjoimaan lasten liikenneturvallisuuden puolesta. Liikenneturva tukee ja kannustaa järjestöjä, yrityksiä ja yhteisöjä vapaaehtoiseen liikenneturvallisuustyöhön. Liikenneturvasta voi kysyä materiaaleja, toimintamalleja ja liikenteen faktoja oman valistustyön tueksi. Liikenneturva antaa vinkkejä myös koulutielle lapsiaan ensimmäistä kertaa opastaville vanhemmille. Lapsi oppii vanhemman antamasta esimerkistä. Vanhempien kannat- ataulussa Strateginen ajattelu päätöksen takana Päätös olla osallistumatta perustui siihen, että Hitlerin onnistuessa suhteet Hitleriin olisivat sentään jonkinmoisessa kunnossa. Toisaalta, mikäli Hitler epäonnistuisi, Francon suhteet erityisesti Englantiin eivät voisi olla aivan huonot. Samaten päätös perustui siihen kylmäveriseen arvioon, ettei Hitler alkaisi ensi töikseen sotia Espanjaa vastaan. Ja niinhän sitten kävikin, sota ohitti Espanjan ja Francon valtakausi jatkui loppuun asti. Liikenneopetustyökirjat Kannelmäen ekaluokkalaisille KOULUINFO OY:N liikennetyökirjat on kesän aikana hankittu Kannelmäen peruskoulussa aloittaville ykkösluokkalaisille. 128-sivuinen työkirja perustuu liikenneopetuskansioihin. Vuodenajoittain vaihtuvat tehtävät on kuitenkin jokaiselle vuosiluokalle laadittu siten, että niitä voi tehdä ilman kansioitakin esimerkiksi kotitehtävinä. Tällöin liikenneasioita voidaan opetella myös yhdessä vanhempien kanssa. Kouluinfo Oy on jo vuosien ajan työskennellyt lasten liikenneonnettomuuksien ehkäisemiseksi kustantamalla liikennekasvatusmateriaalia kaikille Suomen alakouluille. Ainutlaatuiset liikenneopetuskansiomme ovat olleet valtakunnallisesti alakouluilla käytössä jo vuodesta 1995 lähtien. Entäpä Suomi? Samaan aikaan kun Franco kylmähermoisesti tarkasteli tilannetta yksinomaan omista eduistaan Esko Karinen Toisinajattelija käsin, suomalainen johto ei täysin kyennyt samaan. Mannerheimin (ainoan strategimme) ollessa ulkona kuviosta, Suomi sopi saksalaisten kauttakulusta, vaikka Hitlerillä tuskin olisi ollut otsaa hyökätä sankarillisesti puolustautunutta maatamme vastaan (yhtä vähän kuin Francoakaan vastaan). Tällaistä näkökohtaa ei otettu täysin huomioon, ja venäläiset voivat siksi sanoa, että suomalaiset luovuttivat maansa natsien hyökkäysalustaksi. Tämä tekee neuvostoliittolaiselta näkökannalta Suomen hyökkääjävaltioksi. Venäläiseltä näkökannalta sillä ei ole merkitystä, että Neuvostoliitto olisi hyvin pian jatkanut Talvisodassa alkamaansa hyökkäystään Suomeen. Suomi nyt kumminkin ennätti ensin, ja neuvostonäkemyksen mukaan Talvisota jääkin pelkäksi rajakahakaksi, ja Suuri Isänmaallinen Sota alkoi vasta Saksan joukkojen hyökätessä Neuvostoliittoon (osaksi Suomen aluetta hyväksikäyttäen). Historian paradoksiksi jää, että diktaattori Franco saa toisesta maailmansodasta puhtaat paperit, mutta me päädyimme sodan väärälle, häviävälle puolelle. Toisinajattelija Ja miten tänään? Ikävintä on, että tuntuu, ettei suomalainen johto ole mitään oppinut historian opetuksista. Edelleenkin muiden tavoitteet sekoittuvat omiin ja kuviteltu kaveruus vaikuttaa päätöksiin. Saksan etu samaistuu omaan etuumme, vaikka juuri Saksa myi meidät II maailmansodan alussa Stalinille. Italiassa pidetään pohjoismaisia yleisesti hiukan neliskanttisina (siis ei-ovelina). Mutta kun katsoo, miten Tanska, Norja ja Ruotsi suoriutuvat euron tukemisesta, ei näitä aivan yksinkertaisina voi pitää. Sellaista maata, joka sitoutuu joka solullaan yleisten periaatteiden tukemiseen unohtamalla oman etunsa, voi syystä pitää hiukan ei-ovelana (lue: hölmönä). Sellainenkin maa taitaa löytyä ns. pohjoismaiden joukosta.
• 8 15.8.2012 Risteilyä Laatokan ja Äänisen suurjärvillä H Valamon pääkirkko taustalla ja edessä luostarirakennuksia. Pietari on lähtöpaikkana kymmenille risteilyaluksille, joilla voi seilata viihtyisästi Euroopan suurimmilla järvillä ja joilla aina Moskovaan saakka. Sulku, silta ja satama Syvärillä. Kishin kuuluisa puukirkko. alusimme lisätä Laatokan ja Itä-Karjalan tuntemustamme. Ensin matkustimme Helsingistä tilausbussilla Pietariin. Ennen laivaan astumista tutustuimme uuteen "ostostaivaaseen", joka peittoaa suuruudellaan monet vastaavat Suomessa. Keskusaukealla oli mm. jäinen luistinrata. Sitten kiiruhdimme 125 metriä pitkään, DDR:ssä rakennettuun jokiristeilijä Kronstadtiin. Makuupaikkoja oli kolmella kannella 270 henkilölle. Puolet matkustajista oli venäläisiä, joten vuorovaikutusta oli pitkin matkaa. Laivassa oli monia ravintoloita, baareja ja aurinkokansia. Täysihoidon lisäksi oli opastettuja kierto-ohjelmia busseilla ja jalan. Myös runsaat viihdeohjelmat sisältyivät hintaan. Iltaisin oli tanssia sekä yhteislaulua, osittain sekakielisesti venäläisten kanssa. Iltapäivisin matkakohteista ja niiden Suomeakin koskevista sotahistorioista luennoi kiintoisasti entinen euroedustaja, meppi Kyösti Toivonen, aina täysille saleille. Aurinkoinen sää suosi lämpimästi vähiä lekotteluhetkiä aurinkokansilla. Yhtään kirjaa ei ehtinyt lukea. Laivalla seilattiin ensin yli 70 kilometriä pitkin laveaa ja runsasvetistä Nevajokea. Puolen yön tietämissä Nevansuussa näkyy historiallisesti merkittävä Pähkinäsaari linnoituksineen. Siellä solmittiin linnoituksen nimeä kantava rauha vuonna 1323. Sitten päästiin Laatokalle, jota on kutsutaan myös Karjalan mereksi. Miltei meri se onkin, kun katsoo sen ulappaa. Ankarilla keleillä järvi tyrskyää ja pauhaa, tyynellä se hellii purjehtijaansa. Koko yö matkattiin pohjoiseen päin. Jylhän kallioiseen Valamon saaristoon saavuttiin aamulla. Pääsaaren rannassa, kuten kaikissa pysähdyspaikoissa, oli muitakin risteilijöitä. Laivat kiinnittyvät taitavasti toistensa rinnalle, ja maihin mentiin muiden laivojen läpi. Aluksi lähdettiin pienemmällä yhteysaluksella saaren toiselle puolelle katsomaan pääluostaria ja sen kirkkoa, joka on luostarin muurien keskellä. Valamon suurimmassa kirkossa erikoista on sen jakautuminen kahteen kerrokseen: alempana sijaitsevaan, lämmitettävään talvikirkkoon sekä toisen kerroksen suurempaan, kesällä käytössä olevaan kirkkoon. Ikoneita ja maalauksia on valtavasti, suurin osa on varsin uusia. Valamon munkit aarteineen joutuivat pakenemaan talvisodan jaloista Suomeen. Osa ikoneista ja aarteista jäi Heinäveden Uuteen Valamoon ja Kuopion ortodoksiseen museoon. Valamon pienempiä kirkkoja tai rukoushuoneita eli värikkäitä skiittoja näimme useita. Merkittävin elämys Valamossa oli kuulla musta-asuisen mieskvartetin esittämää kirkkomusiikkia Uuden Jerusalemin skiitassa. Pietarilaisten ammattilaulajien täyteläiset äänet kimposivat korkeista seinistä. Varsinkin basso oli mahtava. Valamoa kunnostetaan ja rakennetaan jatkuvasti. Noin sadan munkin lisäksi Valamossa on pysyviä asukkaita ja kesäasukkaita. Kun Valamossa vierailee vuosittain reilut satatuhatta ihmistä, on markkinahumu sen mukainen. Matka jatkui takaisin päin kohti Karjalassa riittää restauroitavaa.Taustalla Aleksanteri Syväriläisen luostarin kupoleja. Iltapäivällä vei laivan kulku Unescon maailmanperintökohteelle, pienelle, mutta kuululle Kizin saarelle. Sen vaikuttavin nähtävyys on 22-kupolinen puukirkko. Se on tehty taidokkaasti ilman nauloja jo 1700-luvun alussa. Rahoittajina olivat kylästä kotoisin olleet suolakauppiaat. He olivat rikastuneet myymällä Vienanmeren vedestä keitettyä suolaa. Kirkkoon ei valitettavasti päässyt sisään, koska se on vielä usean vuoden remontin alaisena. Opastukseen kuului lisäksi mielenkiintoinen kierros kotiseutumuseoina oleviin asuinrakennuksiin, aittoihin, saunoihin, tuulimyllyihin ja tsasouniin. Kierroksen aikana saimme kuulla erään kirkonkellojen soittajan vauhdikkaasti vetämän "konsertin". Mieleen tuli väistämättä suomalaisen Piirpauke-yhtyeen kuuluisin kappale, vuonna 1975 levytetty Konevitsan kirkonkellot. Takaisin Äänistä pitkin Syvärille. Sen alajuoksulla sijaitsevaan, epäaidon värikkäästi jälleenrakennettuun Mandrogin karjalaiskylään pysähdyimme. Mahdollisuus oli käydä vodkamuseossa, ratsastaa, uida tai kylpeä venäläisessä saunassa. Useimmat meistä tyytyivät kiertelemään kahviloissa, taidenäyttelyissä ja ostospaikoissa, joissa käsityöläiset näyttivät taitojaan ja myivät perinteisiä tuotteitaan. Laivassa nauttimistamme runsaista aterioista poiketen tapahtui syönti nyt ulkosalla, suurissa katoksissa. Tarjolla oli saslik-vartaita ja muita herkkuja. Viimeisen yön tämä hyvin varustettu ja kohteliaaan miehistön omaava Kronstadt-laiva matkasi aivan Pietarin keskustan tuntumaan. Aamulla ennen kotiinlähtöä teimme vielä bussilla kierroksen, jonka varrella näimme Pietarin kuuluisimpia nähtävyyksiä. Hidas aamuliikenne salli mainion oppaamme, pietarilaisen Julian loistaa kotikaupunkinsa tuntemuksella. Matkalla rajalle ajoimme vanhaa tietä, jolloin näimme Suomen entistä rivieraa Terijokea ja sen ympäristön kyliä. Näissä on paljon nykyrikkaiden aidattuja asuinalueita. Viipurissa käytiin kovasti siistiytyneellä torilla ja kauppahallissa. Viipurin limppu ei ole enää entisensä, mutta pellava ja votka on edullista. Paikallinen kaunotar Petroskoin rantabulevardilla. Satamassa jokilaiva. Paanuja valmistuu Kishin kirkon kattoon. Laatokan kaakkoisrannalla sijaitsevaa Syvärinjokea. Maisemat olivat varsin merelliset, sillä rantoja ei juuri näkynyt. Syvärinjoki (Svir) on leveydeltään vain noin puolet Nevajoesta, mutta lyö kuitenkin vertoja Suomen suurimmille joille. Pituutta tällä Ääniseltä tulevalla joella on reilut 220 km. Matkan varrella on Lotinanpellon kaupunki ja myös Aleksanteri Syväriläisen luostari viereisä olevine kylineen. Luostaria käytettiin jatkosodan aikana suomalaisten sotasairaalana. Nyt luostari on hienosti saneerattu. Sen vieressä olevaa entistä mielisairaalaa korjataan vauhdilla uusiin käyttörarkoituksiin. Syvärijoen ja Laatokan korkeusero edellytti kahden sulun kauttakulkua mennen tullen. Näitä nousuja ja laskuja oli kiintoisa seurata. Molempien kanavien yhteydessä oli myös voimalaitos. Joen varrella saimme katsella erämaisia metsiä sekä harvakseltaan pieniä ja isoja kyliä. Useimmat asumukset näyttivät melko kurjilta. Vain vähän näytti olevan uutta rakennuskantaa, lähinnä kesämökkejä ja muutamia ökytaloja. Näimme myös monenlaisia teollisuuslaitoksia ja maatalouskombinaatteja, joiden toiminta oli useimmiten ränsistyneisyydestä päätellen loppunut. Joen liikenne oli vähäistä. Näimme vain joitakin jokitankkereita sekä pikkuveneiltään kalastelevia miehiä. Yöllä saavuimme Ääniselle (Onega), joka on toiseksi suurin Euroopan järvistä. Aamulla rantauduimme Karjalan Tasavallan pääkaupunkiin Petroskoihin (suomalaisille sotaaikana Äänislinna). Nykyään kaupungissa on noin 280 000 asukasta. Syntyperäisiä suomalaisperäisiä asukkaita on vain noin 10 prosenttia. Kävelyretkellä näkyi melko vauhdikas keskustan kehitys länsimaiseen suuntaan värikkäine mainoskyltteineen. Neuvostoliiton ajasta muistuttivat jotkin julkiset rakennukset ja isot patsaat (Lenin, Marx ja Engels, Kirov, O.V. Kuusinen). Liikenne oli vilkasta. Käytössä oli mm. meillä harvinaisia johdinbusseja. Tarmo Halonen Kuuden päivän täysihoitoristeilyt maksavat kesällä 2012 hyttiluokasta riippuen 750-1500 euroa/hlö. Lisätietoja mm.: www.nevatours.fi ja www.lomalinja.fi
• 15.8.2012 9 Kekkonen ja Putin OLYMPIALAISET OVAT tietenkin olleet viime viikkojen pääpuheenaihe. Ne ovat kuitenkin nostaneet mieleeni toisen keskusteluaiheen, jota on myös vatvottu viime kuukausien aikana eurokriisin ohella. Tarkoitan Venäjän tilannetta ja erityisesti sen presidenttiratkaisua. Se on herättänyt täällä meilläkin reaktioita, jotka tuovat mieleeni tapahtumat 50 vuoden takaa. Silloin 1962 meillä oli presidentinvaalit, jota oli edeltänyt voimakas Kekkosen vastainen kampanja. Oikeisto ja sosialidemokraatit olivat solmineet vaaliliiton Olavi Hongan tukemiseksi ja Kekkosen syrjäyttämiseksi. Sosialidemokraateilla oli kyseessä eräänlainen revanshipyrkimys, kun edellisissä vaaleissa heidän ehdokkaansa Karl Fagerholm oli hävinnyt yhdellä äänellä Urho Kekkoselle. Oikeistossa puolestaan oli voimakas maalaisliiton vastainen henki päällä. Vaalikamppailussa otettiin käyttöön myös likasankopropaganda. Kekkosvastaisia vitsejä höystettiin huhuilla hänen naisseikkailuistaan ja viinalla lotraamisesta. Lisäksi kuvaan kuului myös väitteet epäisänmaallisesta nöyristelystä venäläisten edessä ja jopa maan etujen kauppaamisesta Neuvostoliitolle. Neuvostoliiton noottia pidettiin ilman muuta Kekkosen tilaamana vaalivalttina. Nootin tarkoitusta ja ennen muuta ajankohtaa on selvitelty historioitsijoiden toimesta. Taustalla ollaan nähty silloinen kansainvälisen tilanteen kiristyminen Berliinin kriisin yhteydessä ja siksi nootin osoitetta on laajennettu käsittämään Euroopan ja maailmantilanne yleisemminkin eikä vain Suomen sisäpolitiikka. Jotain samantapaista olen ollut näkevinä Putinin vastaisessa kampanjassa Venäjän sisällä. Sielläkin Putinia on alettu syyttää liiasta vallankeskittämisestä, kuten meillä aikoinaan Kekkosta. Samoin sananvapautta katsotaan ahdistetun valtiojohdon toimesta. Putinia ei tosin ole syytetty viinan kanssa lotraamisesta. Tässä mielessä selvä ero edeltäjäänsä Boris Jeltsiniin on kaikkien nähtävissä. Sen sijaan Putinin kätketyt miljoonat, perheasiat ja mahdolliset naisseikkailut ovat olleet vapaata riistaa tiedotusvälineille. Erityisesti sosiaalisen median facebook-sivuilla juttuja on piisannut. On sinänsä mielenkiintoinen yhteensattuma, että sekä Kekkosella että Putinilla on yhteydet valtiolliseen poliisiin nuoruuden työpaikkana. Tästä seuraa tietenkin johtopäätös, että kumpikin on ammentanut johtotyyliinsä elementtejä, jotka liittyvät salaiseen poliisitoimintaan. Lisäksi kummallakin on myös urheilullinen taustansa, Kekkonen korkeushypyn Suomen mestari ja sittemmin erityisesti hiihtoharrastus. Putin puolestaan on harrastanut judoa ja näyttäytynyt tietynlaisena machomiehenä milloin lentokoneen ohjaimissa ja muissa miehisissä hommissa. Meillä on Kekkoskirjallisuutta jatkunut vuodesta toiseen, vaikka päämies on jo vuosikymmeniä sitten poistunut näyttämöltä. Asiallisten historiateosten ohella on ilmestynyt edelleenkin myös Kekkosta vastakarvaan silittäviä oopuksia. Tuntuu, että joillekin on edelleenkin vaikeata myöntää, että kaikesta huolimatta Urho Kekkonen oli suuren luokan valtiomies, joka kiistatta asetti pienen isänmaansa edut edellä omassa politiikassaan. Se oli myös hänen menestyksensä ja kansan suosionsa päävoima. Vladimir Putin on vasta tulossa puoliväliin Kekkosen valtakauden vuosia. Putinin ensimmäiset kaksi presidenttikautta olivat suuren kansansuosion aikaa ja odotusta, että Venäjällä todellakin alkaa tapahtua oleellista muutosta demokratian vahvistamisesa ja kansan elintason kohottamisessa. Kiistatta tällainen kehitys lähtikin liikkeelle. Monet olivat pettyneitä, kun Putin ei suostunut silloin perustuslain muuttamiseen oman jatkoajan kolmannen valtakauden jatkamiseen välittömästi. Putin-Medvedev tandemin syntyä monet arvostelivat kansan mielipiteen ja ennen muuta vaalijärjestelmän ohittamisena. Tandemin jatko oli tietenkin etukäteen sovittu keskeisten toimijoiden keskuudessa. Ja jälleen monet pettyivät - oikeita vaaleja ei heidän mukaansa pidetty nytkään, vaikka Putin saikin vaaleissa selvän enemmistön taakseen. Väitteet tuntuvista vaalivilpeistä jäivät todistamatta. Meillä Kekkosen asema vahvistui toisen presidenttikauden jälkeen siinä määrin ettei enää noussut ainoatakaan vakavaa kilpailijaa uhkaamaan hänen asemaansa. Sillä oli tietenkin myös kielteiset seurauksensa siinä mielessä, ettei enää edes hänen terveydentilaansa otettu lukuun, vaan hovi jatkoi presidentin nimissä vallankäyttöä. Putinin kohdalla on tilanne sikäli vastaavanlainen, ettei oppositio ole kyennyt nostamaan esiin ainoatakaan vakavasti otettavaa kilpailevaa ehdokasta Putinia vastaan. Venäjän oppositio on hajallaan ja siksi hampaaton. Sen perusteltukin kritiikki jää tyhjäksi huitaisuksi ilmaan ja oman voimattomuuden havaintoesimerkiksi. Kansa haluaa vakautta ja siihen liittyvää toivetta talouden noususta. Venäjän parlamentti hyväksyi lopulta pitkään jatkuneitten neuvottelujen kautta syntyneen sopimuksen maan liittymisestä WTO:hon. Sitäkin oppositio vastustaa ja näkee siinä vain haittoja Venäjällä: työttömyyden kasvua, hintojen nousua ja riippuvuutta kansainvälisistä finanssiorganisaatioista. Venäjällä valiteltiin myös, ettei kansanedustajilla ollut mitään mahdollisuutta perehtyä kunnolla vahvistettaviin asiakirjoihin (yli 1500 liuskaa englannin kielistä tekstiä tuli viime tipassa. Meillä vastaavasti oppositio arvosteli hallitusta, että 150 liuskasta englannin kielisestä tekstistä kansanedustajat saivat käsiinsä 15 liuskan käännöstiivistelmän edellisen iltana yölukemisekseen). Vielä eräs episodi lienee paikallaan mainita tässä yhteydessä. Venäjällä on kuukausia jatkunut oikeusprosessi kolmen tytön muodostamaa "Pussy Riot" punkyhteyttä vastaan. Sitä syytetään huliganismista ja kirkkorauhan ja kirkon sääntöjen vastaisesta esiintymisestä Moskovan kuuluisassa Kristus Vapahtajan kirkossa. Tyttöporukka oli esittänyt kirkossa kirkon johtoa ja presidentti Putinia pilkkaavan laulun. Keväästä asti tutkintovankeudessa olevia tyttöjä uhkaa jopa 7 vuoden vankilatuomio. Kansainvälistä huomiota saanut prosessi on herättänyt arvostelua Venäjän oikeuslaitosta vastaan ja epäillään Venäjän muuttuvan suoraan poliisivaltioksi. Lontoon olympialaisiin matkustanut Putin antoi kansainväliselle lehdistölle haastattelun, jossa hän pitää kohtuuttomana, että yhtye saisi näin kovat tuomiot. Tosin hän arveli, että monissa muissa maissa mm. islamilaisissa maissa tai jopa Israelissakin uskonnollisissa laitoksissa vastaavanlainen esiintyminen saisi varmaan hyvin nopeasti ankaramman tuomion. Tapaus vertautuu meillä vastaavasti Kekkosen kaudella Hannu Salaman Juhannustanssit kirjan aiheuttamaan jumalanpilkkaoikeudenkäyntiin, jonka Kekkonen keskeytti armahtamalla kirjailijan. Aikaa näyttää, mikä tulee olemaan Putinin kauden lopputulos. Mutta jo nyt on meilläkin ilmestynyt Putinia arvostelevia kirjoja sekä suomalaisten kirjoittajien että venäjästä käännettyjä teoksia. Viime mainituista mainittakoon tässä yhteydessä Masha Gessen, Kasvoton mies Vladimir Putinin nousu Venäjän valtiaaksi. Otava 2012. Meille suomalaisille on joka tapauksessa tärkeätä, että suuren naapurimaamme kehitys on kansainvälistä ja sisäistä vakautta ylläpitävää. Jokainen maa rakentaa omaa maataan ja sisäistä demokratiaansa omien lakiensa ja viime kädessä kansan tahdon mukaisesti. Kansan tahdon esiintuleminen ei ole aina niin yksioikoista kuin kauempaa tarkastellen odottaisi ja toivoisi. Mutta kuten me emme halua, että muut puuttuvat liiaksi meidän tapaamme hoitaa asioitamme, on meidän myös syytä kunnioittaa toisten valintoja. Oiva Björkbacka MESSU sunnuntaisin klo 10, VIIKKOMESSU keskiviikkoisin klo 19 sa. Kaarina Ruusuvirta, sävellykset ja laulu, Jyrki Myllylä, puhaltimet ja haitari, Kari Härkönen, piano ja kitara. Vapaa pääsy. RAAMATTUPIIRI on paikka kysellä ja pohtia, rukoilla ja keskustella, etsiä ja löytää. Ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Voit osallistua satunnaisesti tai säännöllisesti. Tervetuloa! Tied. Aili Raitavuo, p. 09 2340 3821, aili.raitavuo@evl.fi · Pelimannin raamattupiiri aloittaa ti 11.9. klo 18.30 kirkolla · Keskiviikkoaamun raamattupiiri ke 12.9. klo 10 kirkolla ja · Malminkartanon raamattupiiri to 13.9. klo 18.30 Malminkartanon seurakuntakodissa, Vellikellonpolku 8. HILJAISUUDEN RETRIITTI ENKELIN SIIPIEN SUOJAA pe­su 28.­30.9. Heponiemen Hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla. Tervetuloa hiljaisuuden matkakumppanuuteen, levähtämään ja kuulostelemaan oman elämäsi tuntoja. Hinta 110 Kannelmäen seurakunnan jäsenet, 130 muut. Mahd. yhteiskuljetukseen lisämaksusta. Ohj. Riitta Järvinen, Nina Rajamäki ja Maritta Laiho. Tied. ja sitovat ilmoittautumiset ajalla 16.8.­6.9. riitta.jarvinen@evl.fi, p. 09 2340 3826 tai nina.rajamaki@evl.fi, p. 09 2340 3823. Kannelmäen kirkossa MUSKARITOIMINTAA Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Ilmoittautuminen muskareihin alkaa 15.8.2012 nettisivuillamme. Syyskauden hinta on 50 . Vauvamuskari 0­1-vuotiaille yhdessä vanhemman kanssa 1. ryhmä 6 kk­1-vuotiaille 4.9. alkaen tiistaisin klo 9.45 2. ryhmä pienille vauvoille 3 kk­6 kk 4.9. alkaen tiistaisin klo 11.30 3. ryhmä 6 kk­1-vuotiaille 5.9. alkaen keskiviikkoisin klo 9.45 Taaperomuskari 1­2-vuotiaille yhdessä vanhemman kanssa 1. ryhmä tiistaisin 4.9. alkaen klo 10.30 2. ryhmä keskiviikkoisin 5.9. alkaen klo 10.30 "UNELMOI ITSELLESI INNOSTAVAMPI ELÄMÄ ..." Pienkeskusteluryhmä käyn- nistyy kirkon kerhohuoneessa klo 18 viitenä torstaina: 6.9., 20.9., 4.10., 25.10. ja 15.11. Ryhmässä käydään läpi elettyä elämäämme, kokemuksiamme ja tunteitamme sekä etsitään vastausta kysymykseen "Mikä on elämän tarkoitus?". Vaikka menneisyydessämme olisimmekin tehneet virhevalintoja, ei koskaan ole liian myöhäistä saada itselleen innostavampi elämä unelmointityöskentelyn avulla. Ryhmään otetaan enintään 10 osallistujaa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen logoterapeutti, LTI Seija Kosunen, p. 040 539 2998, seija.kosunen@saunalahti.fi LAULUJA KOHTAAMISISTA ­KONSERTTI la 8.9. klo 16 Kannelmäen kirkos- Verkkosivuiltamme ja syysesitteestä löydät lisää tietoa kesän toiminnasta. Syksyn esite on saatavana kirkolla ja Paikassa (Prisma Kannelmäen alakerrassa). Olemme Facebookissa: www.facebook.com/kannelmaenseurakunta KANNELMÄEN SEURAKUNTA, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki Pekka Laiho ­ armoitettu näyttelijä Pekka Laiho. Poika ja kapakkasaatana. WSOY, 270 s. NÄYTTELIJÄ PEKKA LAIHO, joka kohta soljuu 70-vuotiseen kaijaan, on toimittaja Ulla Paavilaisen avustamana kirjoittanut itselleni yllätyksellisen kirjan. Odotin elämänkerrasta ikään kuin jonkinlaista toisintoa Jorma Ojaharjun rillumarei ­vuosista, mutta mitä vielä; Stadin kundilla olikin lakkarissa läjä muistiinpanoja, jotka takasivat paitsi taiteellisen ja asiallisen lähestymistavan, sopivassa määrin myös herkkyyttä, varhaisiän ja nuoruuden värikkyyttä sekä iän tuomaa autereisuutta. Miksi odotin Laiholta märkiä muisteloita? Ehkä jo kirjan nimen vuoksi ehkä siksi, että niinä vuosina kuin tutustuin häneen 1970-luvulla, elettiin Kosmoksen aikaa. Pekka Laiho, Ojaharjun Jomppa, Pekka Keijonen ja monet muut niin sanotut taiteilijat vierailivat myös usein Me-lehdessä, jossa työskentelin toimituspäällikkönä. Kaikilla yleensä oli sama asia: olis puutetta fyffestä. Kirjailijoilla ja joillakin freelancer-toimittajilla todellakin oli tuolloin edistyksellisen osuuskauppaliikkeen lehdissä oma taloudellinen kiintiönsä. He saivat usein ennakkoa juttuihin, joita ei koskaan ilmestynyt. Tämän vahvisti aikoinaan myös Elannon puolelta Elanto-lehden päätoimittaja Oulu Pakkala.Laiholla ei kuitenkaan tällaista ollut, koska hän oli näyttelijä ei skribentti. Niinpä mies pani parastaan verbaalisesti: "Muistat sä Kartsa ku flaidattiin Valkas ja Kumpulas, sä vedit mua aina näköön!" No, enhän mä sellaista muistanut, mutta Pekka osasi nykiä oikeasta snarasta. Pekka Laiho oli nuoruudessaan eloisa ja hauska seuramies, joka myös saattoi hiiltyä helposti. Hän oli paitsi yleisön myös naisten naurattaja. Hän taisi hyvin sen, miten lapsia tehdään, mutta oli vähän epävarma miten niitä hoidetaan. Paitsi viina myös politiikka maittoi. Mies liittyi SKP:een, mutta julistautui revariksi ja kävikin vuosia omaa taisteluaan taistolaisia vastaan. Jos Pekka oli liian kiihkeä poliitikoksi, niin sitä sopivampi luonnonlahjakkuus hän oli näyttelijäksi. Kuvaavaa on, että elämänkerrassaan hän toteaa: "Ammatin valintani perimmäinen syy on ääni, joka syntyy, kun useat henkilöt lyövät samaan aikaan käsiään yhteen." Parrasvaloissa näyttelijä Pekka Laiho on tuntenut suurta hurmaa ja paniikkihäiriön iskiessä rimaa hipovaa, otsassa helmeilevää pakokauhua. Parhaimmillaan hänessä todellakin huokuu koko näyttelijän työ eli mies on samanaikaisesti sekä työntekijä, työväline että työn tulos. Hän oli mukana Ylioppilasteatterin Lapualaisoopperassa ja Tampereen Teatterin Romeossa ja Juliassa. Hänet on nähty elokuvissa Lapualaismorsian, Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti sekä Kun Hunttalan Matti Suomen osti. Kaarela-seuraa tukevat: Kaarela-Seuran yhteisö-/ tukijäseniksi ovat liittyneet Kannelmäen Srk Heka-Kannelmäki Kulttuuriyhdistys Perspektiivi Seuran jäsenille alennuksia antavat: Kukkakauppa Cardella Parturi-kampaamo Hiuspaja Ravintola Villihanhi Kannel Café Yli 40-vuotisen uransa päätyön Pekka teki kuitenkin Helsingin Kaupunginteatterissa. Hänet muistetaan suurrooleistaan mm. Gilgamesina, Othellon Jagona, Don Juanina, Tuntemattoman sotilaan Hietasena, Brandina ja My Fair Ladyn Henry Higginsinä. Laihon elämänkerrassa huokuu se, että hän rakastaa näyttelemistä. Kallion kaupunginosassa Hampparinlaaksossa vietetyt vuosikymmenet ovat antaneet miehelle ikimuistettavat elämänkehykset. Luettuani Pekan kirjan, huomaan joiltakin osin olleeni ennakkoluulojeni vanki. Näyttelijä voi hyvillä mielin viettää vanhuuden päiviään, sillä kirja tekee hänelle siihen oikeutta. Stadin kundi on aina Stadin kundi, vaikka välillä vaikuttaisikin Tampereella, puhumattakaan Turust. Kari Varvikko
• 10 15.8.2012 Terveyspalveluja Tarjous voimassa 31.8.2012 asti. Onpa työvuosia nuorison sekä näiden opettajien parissa. Asiakas palaute on olut hyvää. Lasten Päivä Säätiön toimitusjohtaja Risto Räikkönen jatkoi ja päämäärän toteutuvan, sillä tarkoituksenamme on lahjoittaa tänä vuonna 3.5 miljoonaa lastensuojelutyöhön. Viime vuonna summa oli 3.3 miljoonaa ja menneiden vuosien yhteissumma on £84.4 miljoonaa. - Niin sanotuilla jarrumiehillä on hyvä yhteishenki ja näillä on oma yhdistyksensäkin. Sanonta kuuluu:' jarrumieheksi ei noin vain mennä, vaan virkaan päästään'. Yhdistys tekee jopa vierailumatkoja ulkomaille huvipuistoihin perehtyäkseen muiden toimintaan. USAsta vuoristoratakerho (ACE) on myöntänyt Linnanmäen Vuoristoradalle virallisen klassikkoarvon. Lehtemme avustaja Jorma Tolvanen muisti, että 1951 Linnanmäki lehti-ilmoituksilla kutsui 'jarrumiehiä' toimiinsa ja haku kohdistettiin muun muassa sota-ajan lentäjiin. Räikkönen vahvisti asian oikeaksi ja koko joukko lentäjiä olikin radalla. Lisäksi Jorma Tolvanen muisti, että ainakin 35 vuotta sitten Göteborgin Lisebergin vuoristoradalla olisi sattunut kuolontapaus matkustajan noustessa seisomaan kesken vauhdin, mutta eihän Linnanmäellä ole mitään häiriötä ollut? Ei ole, kertoi isäntäväki. * TV-nelosella meni kaksiviikkoa sitten sunnuntai-iltana USA-elokuva vuodelta 2009 "Rajattu maa". Pääosassa oli muun muassa lukuisten suosikkinäyttelijöiden lisäksi keskushahmo Harrison Ford, mikä ennen kaikkea USAssa takasi suuret katsojaluvut. Elokuvaan oli paneuduttu huolella ja aikanaan filmiyhtiö kertoi, että sisällön juridisen puolen yksityiskohdat käsitteli perin juurin oikeusoppineiden ryhmä. Los Angelesiin sijoitettu laiton siirtolaisuusilmiö sekä rikollisuuden harrastamisen osoittautuessa maahan tulleiden kepuleiden nokkelimmaksi vaihtoehdoksi jokapäiväisen toimeentulon varmistamiseksi. Elokuvan tapahtumavyöry oli uskottava ja avartava, sekä ei-amerikkalaisille sekä opastava, miten lakeja on noudatettava järjestäytyneessä yhteiskunnassa. Siis kuka jaksoi katsella Ford-elokuvan, sai melkoisen tietoiskun suuren maailman lujasta sääntelystä ja sitä horjuttamaan pyrkien miljoona-armeijasta.Laittomia oleskelijoita USAssa on varmuudella yli 10 miljoonaa! Muutoin, useat viikoittaiset dokumenttisarjain luontoiset ohjelmat puhuvat myös puolestaan miten sinne pitää päästä, missä helpolla pystyy keplottelemaan. Otin elokuvan siksi esille, sillä aivan lopussa oli juhlallinen virallinen kansalaisuuksien myöntämistilaisuus. USAn kansallislaulujen soidessa salissa suurkonnaksi paljastunut muslimi yritti ottaa lojot pidättävien poliisien edessä. Silloin poliisimies käski pysähtymään ja seisomaan paikallaan, "sillä USAn kansallislaulun aikana ei liikuta, vaan laulua kunnioitetaan ryhdikkäästi". Olin 4.6.2012 Mannerheimin patsaalla, mikä tilaisuus tuona päivänä mielestäni arvokkainta suomalaisuutta. Paikalla oli lippulinna, kymmeniä sotaveteraaneja ja entisiä lottia. Van mitä tapahtui? Maammelaulun kaikuessa kuuluvasti ja oikeat miehet seisoivat asennossa, niin muutama afro-nuorukainen veti tölkeistä samaan aikaan olutta ja liikkui naureskellen. Ja keskustelu kävi. Näinkö vähän Suomea kunnioitetaan uuskulttuurin esittäjien käytöksellä? * YLE-tv näytti taas pitkästä aikaa kesällä 1939 filmatun Suomen Filmiteollisuuden "SF-Paraati" elokuvan. Elokuvan suuri ansio siinä, että lukuisissa ulkokuvauksissa on vanhoja katunäkymiä. Juoni oli täyttä hömppää ja nyt ainakin oli taas pitänyt tästä esitetystä versiosta pois kohtauksia. Näet alkuperäisessä turistibussin opas Ansa Ikonen heiluttaa kättään ylioppilastalon tienoilla muka kadun toisella puolella autossaan olevalle pirssimies (tämä oli oikea termi!) ihailijalleen Tauno Palolle. Kuvanhan kertoi, että Tauno heilutti kättään Eirassa Engelin aukion pirssitolpalla. Väliä oli noin 1.5 km. T.J. Särkkä oli aistinut hyvin alkukesän 1939 hengen, Kaartin Soittokunta marssi Espalla ja ylioppilas Leo Lähteenmäki muiden valkolakkien kanssa keräsi romurautaa maanpuolustuksen hyväksi, jotta saataisiin edes jotain puolustusvälineistöä. Näet filmauksen aikana 1939 ministeri Väinö Tanner maan suurimman puolueen äänitorvena ilmoitti SDP:n heinäkuisten voittovaalien (+ 3paikkaa) jälkeen presidentti Kyösti Kalliolle 17.7.1939, ettei SDP osallistu tulevaan hallitukseen, mikäli puolustusmäärärahoja lisätään markallakaan. Puolustusneuvoston pj. Mannerheim vetosi heti 22.7.1939 Kallioon, että välittömästi myönnettäisiin rahaa aseostoihin tunnuksella "joka miehelle sentään oma kivääri", mihin valtioneuvosto ei edes vastannut. Mutta Tanner kirjeessä Paasikivelle vaati Mannerheimiä heti hoitoon mielisairaalaan, sillä tämä oli menettänyt järkensä. Todellisuus ratkesi itsestään, kun Stalinin ilmoitti Leningradin olevan vaarassa Suomen taholta ja Nl poistaa vaaran. Historiainfona kerrottakoon, että Taunon käyttämä Shell oli Kuortaneenkatu 3. Elokuvan Malmstenin laulujen läpimurto ravintola Sensatio oli Kadetintie 20 A;n kohdalla. IHONHOIDON 15,90 Apteekin maailmasta Apteekki Isokannel HYVÄN OLON MAAILMA Puhdistaa hellävaraisesti ja huolellisesti säilyttäen ihon luonnollisen suojan. Litran täyttöpussi (19,87) Sebamed-pesuneste AAMUPÄIVÄÄ 13.7. 2012 Helsingin Linnanmäen Huvipuistossa juhlistettiin kahdesta syystä. Ensinnä, päivälleen tasan 61 vuotta aikaisemmin Linnanmäen Vuoristorata avattiin käyttöön ja toisekseen, Toivo "Topi" Lipponen jäi eläkkeelle. Lipposen työpäivä Linnanmäen Vuoristoradan jarrumiehenä oli kestänyt kokonaista 37 vuotta ja työrupeama oli alkanut 1974. Periaate on ollut, että jokainen vaunuletkan takaosan seisova jarrumies saa työn alkaessa henkilökohtaisen numeron, mikä pienenee sitä, mukaa kun joku edeltäjistä jää eläkkeellä tai siirtyy muihin töihin. Toivo Lipposella on oli jo pitkään numero #1. Eikä tämän jälkeen kenellekään anneta enää numeroa 1. Kun ensin toimitusjohtaja Risto Räikkösen johdolla oli pidetty ravintolasalissa juhla- ja muistelutilaisuus. niin kutsuvieraat vietiin "kunniakuljettajan" valvomassa junassa kierrokselle. Risto Räikkönen muistutti alunpitäen Vuoristorataan kiinnitettyyn erityistä huomiota, jotta se on aina turvaseikoissa ajantasalla. Siksipä Vuoristoradasta onkin tullut Huvipuiston suosituin laite kuluneina vuosikymmeninä. Rataa kunnostetaan talvikautena rakentamalla aina tietty osa kerrallaan uusiksi ja tähän mennessä koko Vuoristorata on uusittu tuolla menetelmällä neljä kertaa! Räikkönen viittasi myös kuluvaan kauteen ja kävijämäärä on ollut hyvä sekä taloudellisesti menestyksekäs. Erityisesti "Eko-seikkailu" uutuus on ollut suosittu koulu- Kannelmäen kauppakeskus/Prisma 2. krs., ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18 PÄÄ-ASIAA! Tyyli on tukassa! alk. 20,- LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Pekka Vanhala HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 alminkartanon ammaslääkärit hammaslääkärille jo tänään Ajanvaraus (09) 539 938 Puustellinpolku 5 www.malminkartanonhammas.fi Jonottamatta Vaikutusta ilman projektia KAIKEN PITÄÄ NYKYISIN OLLA avointa ja kilpailuhenkistä. Helsingissä sai muutaman viikon ajan ideoida kotikaupunkinsa kehittämistä. Nettiin lähetettiin 1500 ehdotusta ja aivoriihen tulokset julkistetaan vielä elokuussa. Yritin vanhanaikaista vaikuttamista viime keväänä. Löysin netistä rakennusvirastoon yhteystiedot ja kerroin viestissäni että minusta olisi aiheellista saada Jyrkinkentän leikkipaikalle kunnolliset leikkivälineet. Paikka korjattiin vuosia sitten ja sinne kiikutettiin uudet leikkivälineet, joilla ei kokemukseni mukaan voi leikkiä minkään ikäinen lapsi. Pienille ne ovat liian vaaralliset ja käsittämättömät ja isommille lapselliset. Kysyin mitä pitäisi tehdä että saisimme leikkipaikalle kunnon välineet. Parin päivän päästä rakennusviraston yhteyssivujen ylläpitäjä kertoi lähettäneensä viestini asiaa hoitavalle virkamiehelle. Tähän asia jäi. Virkamies ei ole ottanut minuun yhteyttä. Vilpittömäsi rohkenen toivoa että virkaväki keskittyisi sen asian hoitamiseen, mihin heidät on palkattu. Näennäinen osallistu ja vaikuta leikki vie tärkeää työaikaa eikä muuta mitään. Saattaahan olla että valtuutetut ovat tyytyväisiä kun kaupunkia kehitetään modernilla, osallistuvalla tavalla hyväksi käyttäen sosiaalista mediaa. Elämänmeno eri kaupunginosissa Helsingissä on erilaista. Vertailen usein Viikkiä ja kotinurkkinani. Viikissä talot on rakennettu parin vuosikymmenen aikana ja uusia rakennetaan koko ajan. Uusissa taloissa on asukastalotiloja ja lasten leikkipaikkoja on runsaasti. Asukkaista suurin osa on lapsiperheitä ja he ovat kiinnostuneita alueensa asioista ja haluavat tehdä yhdessä monenlaisia asioita. Pitäjänmäellä on moni asia jämähtänyt paikoilleen. Uutta eloa ovat tuoneet uudet Konalaan nousseet kerrostalot ja niiden lähelle noussut kauppakeskus. Me ikäihmiset toivomme että voisimme asua kotinurkillamme loppuikämme ja olemme varmasti sen tähden yrittäneet saada aikaan yhteistä tekemistä. Mutta missä ovat nuoret ja innovatiiviset ja innokkaat omien kotikulmiensa kehittäjät! Vai onko niin että nuorempi väki kokee asumisensa täällä väliaikaiseksi eikä pidä tarpeellisena osallistumista alueen rientoihin. Rakkaan harrastukseni teatterin kautta olen kesän mittaan päässyt ihastelemaan monenlaista yhteistyön tulosta. Kesän paras Peppi Pitkätossu ­näytelmä nähtiin Kotiseututalo Pakaksen maisemissa Vsantaalla. Tikkurilan teatterin nuoret näyttelijät saivat tutun tarinan elämään uudella ja raikkaalla tavalla. Ihan samaan eivät yltäneet ammattinäyttelijät Turun Vartio- KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 · LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen · paikkaukset · juurihoidot · hammaskiven poisto · protetiikka · pienkirurgia vuorella vaikka avuksi oli otettu Remu Aaltonen Pepin isäksi. Järvenpään kesäteatterin Heinähattu, Vilttitossu ja Pamela-täti oli lähes täydellinen lastennäytelmä. Raikasta ja innostunutta esittämistä. Ei voi kuin ihailla miten upeasti nuoret laulavat, tanssivat ja näyttelevät. Järvenpään teatteri saa minusta varmaan uuden katsojan ­ eihän se ole edes kaukana. Rehellisyyden nimissä on kerrottava että kesän paras teatterielämys koettiin Suomenlinnassa Ryhmäteatterin Peter Panissa. Meitä oli retkellä kolmen sukupolven naisväkeä ja esityksestä nautimme kaikki. Punkkari Peter Pan, Riku Nieminen valloitti meidän sydämemme täysin. Helppo oli kerran myöntää että ei nuortenkaan elämä ole helppoa. Aikuistuminen saattaa tehdä kipeää. Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) P. (09) 566 0981 Leena-Maija Tuominen
• 15.8.2012 11 Rikospoliisi ei laula Kunnollinen kunnallinen KÄVI KESÄLOMALLA niin ikävästi, että grilliherkkuja syödessä takahampaastani lohkesi mojova pala. Oltiin parin sadan kilometrin päässä Helsingin kunnallisesta hammashoitolasta, joten en halunnut keskeyttää lomaviikkoani saaristomaisemissa lähteäkseni Helsinkiin saamaan verorahoilleni vastinetta. Ajattelin kaivaa kuvetta lompakostani ja käydä paikkauttamassa hammaskalustoni paikkakunnan yksityisellä hammaslääkärillä. Olettamani oli, että soitto lekurille ja muutaman tunnin päästä takahampaaseen taottaisiin muovipaikkaa siihen malliin, että tärinä käy. Mutta mitä vielä. Muutaman tunnin soittorumban jälkeen totesin, että onneksi meillä on vielä kunnallista hammashoitopalvelua. Soitot yli kymmeneen KotkaHamina seudun yksityiseen hammashoitolaan oli karua kuultavaa. Jollei ollut puhelinvastaajassa lomailmoitusnauhoite niin sitten ei vain ollut vapaita aikoja tai mikä erikoisinta, vastattiin ettemme ota uusi asiakkaita. Meinasin jo hakea mökkiliiteristä viilan ja aloittaa omatoimisen hammashoidon. Ennen tätä päätin kokeilla vielä Haminan kunnallista hammashoitolaa. Kolmen tunnin päästä olin pumpulitupot huulissa, imuri suussa hoitotuolissa, eikä tarvinnut edes liioitella vaivaani. Ja koko lystistä sain maksaa kokonaista 13,70 euroa. Kun sitä tuossa muutaman kuukauden päästä kuntavaalit lähestyvät niin toivottavasti keskustelua käydään myös kuntien tuottaman peruspalvelutason ja yksityistämisvillityksen ympärillä. Eurokriisi kun näyttää kahmaisevan kaiken huomion, vaikkei Helsingin kaupunginvaltuustossa euroasioista edes päätetä. Nimittäin jo nyt Helsinki joutuu ostamaan lääkäripalveluita yksityisiltä lääkäriasemoilta, koska lääkäreitä ei saada palkattua. Ettei vain olisi syynä hiukan samaa kuin eräässä pienessä kunnassa, joka ei saanut palkattua ainuttakaan lääkäriä. Yksityinen yritys kun lupasi maksaa lääkärille suuremman liksan, jonka luonnollisesti sama yritys rokottaa lääkäriä vaille jääneeltä kunnalta voiton kera. Kunnan kun on jostain lakisääteiset lääkäripalvelunsa hankittava. Väritulosteet, kopiot, valokuvasuurennokset, julisteet A5-A2 koossa Tanotorven toimituksesta Pyydä tarjous tai tule käymään! P. 010 320 6661 tanotorvi@eepinen.fi Eepinen Oy Klaneettitie 11, 000420 Helsinki Toimisto avoinna ark. 9.00-16.00 Voit lähettää aineiston joko sähköisesti tai tuoda alkuperäisen skannattavaksi. VALOKOPIOT ODOTTAESSA. Korjaamme ja retusoimme myös revenneitä ja vahingoittuneita valokuvia. Tomi Sevander Helsingin kaupunginvaltuuston varajäsen, rakennuslautakunnan varapuheenjohtaja, poliisi - vanhempi rikoskonstaapeli LUKIJALTA Huliganismia Kannelmäessä Miksi ongelmanuoret tuhoavat kaunista Kannelmäkeä.Useista kymmenistä luusereista koostuva joukkio on pannut sileäksi Kannelmäen vasta valmistuneen koulun ulkotilat. Seiniä töherretty, bussikatoksen lasit on rikottu, vasta valmistunut pihan koripallokenttä tuhoutuu hyvää vauhtia. Poliisi on melko voimaton alaikäisten vandaalien suhteen. Sakotuksille ja korvausvelvollisuuksille nauretaan. - Ette te meille mitään mahda. Kiroilua, haistattelua, väkivaltaa. Onko tosiaan näin? Pitääkö Kannelmäkeen ja sen naapurustoon kuten Hakuninmaalle ja Malminkartanoon kasata ongelmaperheitä? Terrori jatkuu vuodesta toiseen. Tehkää nyt hyvät päättäjät jotain asialle. Minkä käytösmallin pienet koulunsa aloittavat lapset saavatkaan hulinoinnista! Alakoululaisen isoäiti Varkaat liikkeellä HakuninmaaMaununevalla! Hakuninmaa-Maununevalla on varkaat liikkeellä. Meillä käytiin Kimpitiellä ajalla 9 -13.07.2012 ja vietiin kultakorut ja eilen 06.08.2012 kun kävin lähi K-kaupassa tapasin toisen perheen jolla oli käyty osoitteessa Maununevantie ja sama juttu kultakorut viety ja he olivat poissa kotoa 12. - 25.07.2012. Meidän perhe on ollut koko kesän kotosalla ja vain ollut aina muutaman tunnin kerralla asioilla paitsi perjantaina 13.07.2012 olimme kaikki pois paitsi kotona vartijoina kaksi pientä koiraa, eivät pidättele varkaita. Huomasimme 13.07.2012 noin klo 20.00 että korut on viety. Toisella perheellä oli hälytinjärjestelmä ja sekään ei estä varkaita. Mikä on ostarin tulevaisuus? Kysynpähän vain, mikä onkaan Kannelmäen vanhan ostarin tulevaisuus? Voisiko Kannelmäessä viritä kansalaisliike toimivan, uudistetun ostarin puolesta? Toivoisi Helsingin kaupungin suhtautuvan myönteisesti ostariin, jonka vuokrasopimus on katkolla muutaman vuoden kuluttua. Ainahan sitä kauhistellaan "kuolevia ja vain kaljakuppiloita täynnä olevia ostareita". Kannelmäen iso marketti Prisma on on saanut pienet liikeyritykset kannattamattomiksi. Kun Kannelmäkeen on lähivuosina suunnitteilla uusi, myös lähialueita palveleva terveyskeskus, voitaisiinko ajatella, että terveyskeskus Priman edustan sijaan tulisikin kaupungin omistamiin ostarin tiloihin? Se olisi piristysruiske mahdollisesti jatkaville pikkukaupoille, apteekille, kampaamoille, hierojille, kahviloille yms. terveyskeskuksen toimintaa tukevalle vastaavalle toiminnalle. Sen sijaan että ostaria näivitetään eivätkö sen tilat antaisi myöten kotipalvelun toimistolle, vanhusten päivätoimintaan tai vaikkapa asukastalolle. Alueen ikärakenne muuttuu nopeasti yhä vanhemmaksi ja myös maahanmuuttajien osuus kasvaa. Sellaisille palveluille on kysyntää, jossa ne tukevat toisiaan ja ovat helposti asukkaiden saavutettavissa. Tämä voisi olla kaupungin pilottihanke vanhojen ostareiden uudistamiseksi ja elävöittämiseksi. Odotan ennakkoluulottomia mielipiteitä. Tee perhekuvistasi suurennoksia! Varo varasta Ottakaa kantaa Mäntsälän lähileipomo Alueen palvelut netissä: www.kanneltieto.fi Vastaukset tusina-aivoille · Täytekakut · Voileipäkakut · Leivät ja leivonnaiset (Huom! Kaikki ruisleivät 100% ruista) HUOVITIE 7 POHJOIS-HAAGA Terveyskeskuksen vieressä P. 588 4057 Avoinna ark. 8.30-16.00, La. suljettu Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute 1. Kannattaa, hyödyttää 2. Kanootti 3. Kiiltokuva 4. Klubitakki 5. Tuulla kovaa 6. Pieni hetki 7. Tuijottaa 8. Teeskennellä 9. Raha 10. Muovin tapainen aine 11. Huono, kurja, mätä 12. Olla kuollut Tanotorvi myös Facebookissa! www.facebook.com/Tanotorvi
• TERVETULOA JUMPPAAMAAN! Syyskausi alkaa 1.9.2012 Monipuolista ryhmäliikuntaa naisille, miehille, tytöille ja pojille! Ks. kausiohjelma: WWW.KANNELMAENVOIMISTELIJAT.FI Ilmoittautumiset tunneille alkavat maanantaina 20.8.2012 klo 8:00 internetissä. Toimistolla opastetaan ja otetaan vastaan Smartum- sekä Sporttipassimaksuja syyskuussa tiistaisin klo 15:00­18:00. YHTEYSTIEDOT: Kannelmäen Voimistelijat ry Klaneettitie 16­18 B (sisäänkäynti Trumpettitien puolelta), 00420 Helsinki Puhelin: (09) 458 0773 info@kannelmaenvoimistelijat.fi www.kannelmaenvoimistelijat.fi SYYSSTARTTI - TERVETULOA! tiistaina 28.8.2012 klo 17.30­19.30 DBC klinikan tiloissa, Laulukuja 4 (2. krs). Tule ilmoittautumaan tunneille tai maksamaan Smartumin liikuntaseteleillä. Lisäksi: Antinniityllä (Prisman läheinen nurmialue) säävarauksella maksuton puistojumppa klo 18:00­19:00. Voinko olla levollisin mielin, että saan asunnostani parhaan hinnan? Kyllä. Kiinteistömaailman Tarjouskauppa® on varmin tapa saada asunnosta paras markkinahinta. Tarjouskaupan alhaisempi lähtöhinta ja tarjousten julkisuus houkuttelevat useampia ostajia. Enää sinun ei tarvitse arvuutella, olisitko saanut asunnostasi enemmän ja lopulta sinä päätät, myytkö asuntosi vai et. Jo lähes 17 000 tehtyä Tarjouskauppaa osoittaa kauppatavan toimivuuden. Tervetuloa asuntokaupoille: kiinteistomaailma.fi/tarjouskauppa Kiinteistömaailma Kannelmäki Kaarelan Kodit Oy Prisma, Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22, 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Konala Ristikko, Ajomiehentie 1, 00390 Helsinki Puh. 010 622 4500 ristikko@kiinteistomaailma.fi Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 /puh + 0,059 /min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 + 0,169 /min. Maire Alenius 050 366 9136 Tuija Nylander 050 554 9977 Virve Rannela 050 412 9392 Mervi Hämäläinen 050 361 5959 Pekka Korhonen 050 401 8778 Tommi Näsiaho 050 468 2808 Johan Fock 050 409 5700 Seija Lammi 044 731 6000 Markku Johansson 0500 405 511 Tuomas Hinkkuri 040 565 2755 palkkio 2 00 Anneli Pesonen 050 369 4488 Päivi Riihimäki 050 591 7777 Päivi Forsberg 050 514 3012 Tauno Mustisto 050 564 3388 Heikki Liinpää 050 593 7777 Harri Mäkikara 041 507 6551 Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 + 4, % velattomasta kauppahinnasta www.kiinteistomaailma.fi