Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt Leivonta juhlatarvikkeet Leivonta-- ja ja juhlatarvikkeet Valmiit Valmiitkakkukuvat kakkukuvat Ilmapallot pinjatat Ilmapallot ja ja pinjatat TeemaTeema-jaja värikattaus värikattaus Tammisto, Säätökuja (Lidlin vieressä) Tammisto, Säätökuja 22 BB2 2 (Lidlin vieressä) 040 01510 VANTAA puh. 040 910910 1031 1031 01510 VANTAA?? puh. ZZZ FRQIHWWL ß ZZZ FRQIHWWL ß No 7 13.8.2014 • 50 VUOSIKERTA MINISUN MONIVITAMIINIT KANNELMÄKI aikuisille ja lapsille Nyt +50 tabl. kaupan päälle! Tervetuloa! Avoinna arkisin klo 8-19 | Lauantaipäivystys Avoinna arkisin klo 8–19 klo 9-15 (syyskuun alusta toukokuun loppuun) Puh. (09) 530 6610 | Soittajantie 1 Puh. 020 175 0020 | Soittajantie 1 Tervetuloa! • JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Virkeänä arkeen! Hyvänmakuiset Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen apteekki Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 566 0080 Avoinna ma-pe 8.30-19.00, la 8.30-14.00 • PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Futismatsi Kantsun Gamlat vastaan United Brotherhood Tapio ’Maija’ Kekkonen ja Timo ’Kuokki’ Kuosmanen päättivät järjestää ottelun syöpäsairaiden lasten hyväksi. Tapahtuman juontavat Atik Ismail ja Remu Aaltonen. Pitäjänmäellä kirkkoherran vaalit Naamioiden yö on Taiteiden yö Kanneltalossa Tanotorvi 50 vuotta!
Pääkirjoitus Heinola jyrää 3 13.8.2014 Remu Aaltonen ja Atik Ismael juontavat: Kantsun Gamlat – United Brotherhood Futismatsi syöpälasten hyväksi VIIKKOA ENNEN JUHANNUSTA kulutimme vaimoni kanssa 70-vuotissynttärilahjaani, parin päivän kylpylälomaa kylpylä Kumpelissa Heinolassa. Puitteet olivat hienot, henkilökunta ystävällistä, maisemat palkitsevia, mutta... Missä olivat hotellin asiakkaat? Vaikka oli viikonloppu, uima- ja porealtaista, suolahuoneesta, kuntosalista ja hotellin useista saunoista nautti vain muutama ihminen. Lama oli jyrännyt Kumpelin. Heinolan ensimmäinen kylpylä perustettiin jo 1891 ja se palveli 52 vuotta aina II maailmansotaan saakka. Vuosina 1914-1917 varsinkin venäläiset löysivät sen, sillä yli puolet asiakkaista oli venäläisiä vaan ei suomalaisia aristokraatteja. Heinolassa kävi pitkään kansainvälinen tuulahdus. Jos ja kun venäläiset saapuvat Kumpeliin tänä päivänä, he eivät käytä kylpylän palveluja vaan tuovat omat eväät mukanaan, kuten saksalaiset aikoinaan. Sunnuntai-iltana ajattelimme syödä päivällistä kylpylähotellissa. Ravintola oli kuitenkin suljettu. Ruokaa ei saanut muualtakaan kaupungista, koska kello lähenteli jo kahdeksaa. Löytyi sentään yksi; Rantakasinon keittiö oli auki puoli kymmeneen. Päivä oli poutainen ja aikomuksemme oli lähteä laivaristeilylle Kymijoelle. Tiedustelin resepsuunista risteilymahdollisuutta. Tottahan toki laivaliikennettä löytyy. Paatti kulkee niin Lahteen kuin Jyväskyläänkin. Mihin aikaan on lähtö ja miten on paluun laita? Ei, ei ole paluuta. Risteily koskee vain menoa ja takaisin on tultava linjurilla, jota on odotettava pysäkillä! Ylväät Kanadan hanhet tepastelevat hotellin terassin edessä. Pian niiden joukkoon pomppii rusakko ja oravakin kipasee äkisti edestakaisin. Muutaman metrin päässä joutsenet suojelevat ainokaista poikastaan. Monet luulevat Kymijokea järveksi, mutta viimeistään silloin, kun uskaltaudut raikkaaseen veteen, huomaat että virta vie ja takaisin pääsee vain uimalla. Rantapuiston ’Heinolassa jyrää’ puistokonsertti on jälleen elokuussa. Sekään ei auta enää Heinolan lakkautettua reumasairaalaa, eikä edestä uuden sairaalan perustamisesta sen tiloihin. Heinolasta moni muistaa sen, että siellä on kaupunginjohtaja vähän väliä hyllyllä. Vierumäki ja Suomen Urheiluopisto- hienoja paikkoja – eivät ole näkyvästi mukana kaupungin markkinoinnissa. Vierumäki matkaa itsenäisesti ja joku jyränköläinen sanoi: - Tappiollisesti. Kesäteatteriko pelastus vai lintutarha? Heinola on kaunis kaupunki. Toivotaan, että onni hymyilee, kun se juhlii 175-vuotisuuttaan elokuuun lopulla. Kari Varvikko Kantsun Gamlat ja Uniter Brotherhood kohtaavat futiksen hyväntekeväisyysottelussa Kannelmäen alakentällä lauantaina 23.8. klo 12.0016.00. Tilaisuuden juontavat Atik Ismael, Remu Aaltonen ja DJ Jani MATSI KÄYDÄÄN ‘lasten hengessä’ ja tilaisuuden tuotto käytetään HUS:n lasten syöpäosasto 10:n hyväksi. Oheisohjelmassa mm. poniratsastusta, pomppulinna, lasten juoksukilpailu; paljon syötävää ja juotavaa. Nyt myös mahdollisuus nähdä eri prätkäkerhojen prätkiä, hienoja jenkkicruisareita, hot rodeja, vanhempien luvalla ajelua jenkkiavoautolla ja Harrikalla jne. Motonetin turvaliivit jaetaan ilmaiseksi 200 ensimmäiselle lapselle. Idean isät ovat kantsulaiset Timo ‘Kuokki’ Kuosmanen ja Tapio ‘Maija’ Kekkonen. Idea syntyi siitä, kun kundit huomasivat monen ystävän kuolleen syöpään. Sairauteen ovat menehtyneet mm. Timo Jopila, Taisto ‘Tappi’ Tahvanainen, Jari ‘Hämis’ Hämäläinen, Brita Hie- Tapio ‘Maija’ Kekkonen ja Timo ‘Kuokki’ Kuosmanen ovat Kantsun Gamlojen ja United Brotherhoodin välisen futismatsin idean isiä. tarinne ja Stig ‘Stikka’ Makuras. - Heidän muistokseen skulaamme nyt futista United Brotherhoodia vastaan. Kantsun Gamlat, joka on näinä päivinä rekisteröitymässä, juontaa juurensa Etelä-Kaarelan Karhuihin ja edelleen jalkapalloseura Zykloniin, joka lopetti aktiivisen pelaamisen muutama vuosi sitten. Kentällä nähdään mm. Kimmo Tarkkio, Jaakko Henrikssen, Timo Kuosmanen, Kartsa Julkunen, Pertti ‘Svebe’ Niinimäki, Lars ‘Hosu’ Holmström, Terho ‘Hintsu’ Hintikka, Make Rintamäki, Esko ‘Essi’ Järnström, Erkki ‘Köki’ Nikitin, Pertti Kivinen, Krisse Sundberg, Esa ’Essi’ Ojanen, Mikko Bode Kuosmanen, Jyrki ‘Jykke’ Vehviläinen, Ville Enrold, Tapio Kekkonen, Jari Judin, Juho Tolppola ja juonnon ohessa Atik Ismael. Tilaisuus kuvataan Kaarelatv:hen ja lisäksi myöhemmin myyntiin tulevat matsista tehdyt cd:t. Paikalla myydään myös ohjelmalehtisiä, joihin myydään mainostilaa eri yrityksille. Kaikki tuotto menee HUS:n lasten syöpäosasto 10:n hyväksi. Krove Games vieraili Tallinnassa PELI-INTOA, NAURUA ja ilonpitoa riitti jopa ympäristölle jakaa, kun Myyrmäen ravintola Myyrin Krouvin keila-/snooker-seura Krove Games kävi viettämässä viikonloppua Tallinnassa elokuun alussa. Myyrin Krouvin ravintoloitsija Ahluwalian junailemaan ja osittain sponsaamaan matkaan osallistui yli kaksikymmentä pelaajaa. Walia tarjosi porukalle maittavat intialaiskanat serkkunsa intialaisravintolassa ja helle kirvoitti myös käyttämään talon virvokkeita. Walia joka on toiminnassa mukana täydestä sydämestään, alkoi jo vuosi sitten suunnitella hotellija pelimatkaa Tallinnaan. - Nyt kun tästä tuli totta ja ihmiset ovat tyytyväisiä, olen ajatellut, että reissusta voisi tehdä joka vuotisen, Walia toteaa, samalla kun hän jo myös pohtii mahdollisia pubien välisiä cuppeja, jos vain pelaajia löytyy. Krove Games ry rekisteröitiin 2012 ja siihen kuuluu kuutisenkymmentä keilailua, snookeria ja biljardia harrastavaa pelaajaa, joista valtaosa on Walian asiakkaita ja asuvat joko Myyrmäessä tai Martinlaaksossa. Onpa joukkoon mahtunut joku kantsulainenkin. Myyrin Krouvin Krove Gamesin pelaajia palaamasta hienolta pelimatkalta Tallinnasta. Vas. Ahluwalia, Kaija Varvikko, Hasse Fagerholm ja Kari Varvikko.
4 13.8.2014 Kuolleita KOMMENTTI TERTTU MIIKKULAINEN 1943 - 2014 TERTTU MIIKKULAINEN menehtyi aivoverenvuodon ja aivoinfarktin aiheuttamaan sairauteen yli 2 kuukautta sairastettuaan. Voimat hiipuivat alun valoisista toiveista huolimatta. Ehkä näin oli parempi - näin usein ajatellaan. Tepa olisi tuskin pystynyt elämään siedettävää elämää vaikeasti vammautuneena. En tiedä. Tepa oli koko elämänsä ajan poikkeuksellisen energinen. Hän aloitti työuransa jo nuorena tyttönä ja toimi vuosikymmenet mm. Valtion hankintakeskuksen reskontrapäällikkönä. Kun yrityksen toimitusjohtajaksi tuli eräänlaista kuuluisuutta nauttinut touhusaneeraaja Kristiina Illi, Tepakin joutui lähtemään kuten muutkin ikääntyneet työntekijät. Muuttuiko tahti rivakammaksi? Ei muuttunut. Tepa ei jäänyt tuleen makaamaan vaan toimi vielä monta vuotta Tanotorven markkinointitehtävissä. Tepa oli karjalainen, vaikka olikin asunut syntymästään asui Kalevankadulla. Myönteinen karjalaisuus ilmeni hänessä ulospäin suuntautuneisuutena, vieraanvaraisuutena ja esiintymishaluna ja kykynä. Varsinkin kotiseutu- ja perinnelaulut olivat hänen erikoisalaansa. Performanssi oli mieleenjäävä, hän eli esityksensä joka solullaan. Tepa rakasti Stadia ja toimitti lukuisia vanhaa Stadia esittäviä isänsä Antti Miikkulaisen ottamia valokuvia Stadin slangin Tsilari- lehteen. Kirjoittaessani tätä vajaa vuorokausi Tepan menehtymisestä tajuan, kuinka pidetty hän oli. Tajuan myös sen, kuinka läheiseksi ystävyytemme oli kehittynyt 19 vuoden aikana. Tepa tulee elämään tästä lähtien ihmisten muistoissa. Muistot ovat hyviä, se tästä niin vaikeaa tekeekin. Kiitos kaikesta Lähimpinä omaisina kaipaamaan jäävät Tepan poika Mika ja tytär Riitta lapsineen. Tepa oli heille Nonna. Tepan muisto säilyy valoisana heidänkin mielissään. Heikki Majava Minkälaisen haluan Kaarelan olevan vuonna 2050? MITÄ EHTII TAPAHTUA Kaarelassa noin 35 vuodessa? Mikä muuttuu, mikä säilyy ennallaan? Mitä erityisesti toivon? Tässä toiveitani. Ennallaan säilyy Mätäjoki ja sen tietyt rannan osat. Satakieli saapuu sitkeästi 5.5. - 11.5. välisenä aikana ilahduttaen meitä mahtavilla sävelillään. Ratsastusmaneesin takana oleva mäkinen metsikkö säilyy, koska keskiaikaisen asutuksen jäänteet muuten käsittelemättömässä maassa kuuluvat museoviraston määräysten mukaan erityissuojelukohteisiin. Pienet puutarhapalstat Malminkartanon puolella säilyvät ja samoin suuri ruohokenttä, missä edelleen pidetään Mätisfestareita. Helsingin alueelle tungeksii yhä enemmän uusia asukkaita. Sitä ei voi estää. Niinpä Malminkartanon puolella oleville pelloille rakennetaan muutama kerrostalo. Hyvien liikenneyhteyksien takia Kaarelasta tulee varsin haluttu asuinalue. Lentokenttärata antaa tähän erityistä potkua. Kantsun slummiutuva vanha ostari puretaan. Tilalle tulee melko korkeita kerrostaloja. Niiden alakertaa elävöittää pari pikkumyymälää ja ravintolaa. Miltei kaikissa alueen vanhoissa kerrostaloissa on tehty julkisivu- ja putkiremontit. Nyt tuliterä kauppakeskus Kaari kokee suuria muutoksia. Lisääntyneen nettikaupan takia suuri määrä erikoisliikkeitä lopettaa. Tyhjiin neliöihin on tilaus sosiaalisille palveluille kuten lääkärikeskukset. Tepalle kukkia Monivuotinen kollegamme Terttu ‘Tepa’ Miikkulainen menehtyi kesän odotuksessa. Tepan kanssa meillä oli aina hauskaa – niin toimituksessa kuin vapaallakin. Muistelemme Tepaa kivana työkaverina, jonka iloisuus tarttui usein myös meihin muihin. Kiitos menneistä yhteistyövuosista. Tanotorven toimitus hatkin talot ovat saaneet uuden ilmeen. Luonnollisena jatkona on myös pihaistutuksiin panostettu, sillä eihän se kymmeniä vuosia vanha ränsistynyt ruusu enää näytä miltään uutta julkisivua vasten. Asukkaista huolehditaan nykyistä enemmän. Hyvien liikenneyhteyksien takia lapsiperheet hakeutuvat Kaarelaan. Liikematkatkin lentokoneella ovat lyhyen junamatkan päässä. Myös ikääntyvälle, kasvavalle väestönosalle on tarjolla enemmän kaikkea. Vaikka uusi rakentaminen vie maa-alaa, luontoa säilyy ihan riittävästi. Satakieli ei karkaa. Nimimerkki Satakieli laulaa Pääsen taas äänestämään KÄVIN ÄÄNESTÄMÄSSÄ kirkkoherran vaalissa 26 vuotta sitten. Se oli ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen kerta. Nyt minulla ja muillakin Pitäjänmäen seurakunnan jäsenillä on tilaisuus äänestää syyskuun alussa seurakuntaamme uusi kirkkoherra. Helsingin tuomiokapituli on valinnut hakijoiden joukosta kolme ehdokasta. Me seurakunnan jäsenet voimme näistä kolmesta ehdokkaasta valita mieleisemme kirkkoherran. Tuomiokapituli on Helsingin piispan johtama hallintoelin, johon kuuluu korkea-arvoisia kirkollisia hallintomiehiä ja –naisia. Maallikosta tuntuu perin merkilliseltä että ulkopuolinen instanssi asettaa ehdokkaat tiettyyn järjestykseen ja niistä tavalliset seurakuntalaiset saavat valita itselleen mieleisensä viranhaltijan. Eli seurakuntalaisen äänet ratkaisevat. Olisi hienoa jos mahdollisimman moni käyttäisi tätä äänioikeutta. Pitäjänmäen seurakunnasta tuli kirje, jossa kerrotaan milloin ehdokkaat pitävät vaalisaarnansa ja milloin saa äänestää joko ennakkoon, kotona tai varsinaisena vaalipäivänä 7.9. Kerrotaanpa esitteessä sekin mitä kirkkoherran kuuluu tehdä. Hän on virallisen asiapaperin mukaan seurakunnan henkilöstön esimies, huolehtii että seurakunnan tehtävät toteutetaan, valmistelee talousasiat seurakuntaneuvostolle, päättää kirkon käytöstä, vastaa seurakunnan toiminnasta, hengellisestä linjasta ja teologiasta. Tietysti hän hoitaa yhteistyötä kaikkien mahdollisten tahojen kanssa ja huolehtii ja hoitaa myös papin perustehtävät. Mekin, jotka emme ole aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa, olemme tottuneet joviaaliin ja mutkattomaan kirkkoherraan. Hänet voi tavata ruokakaupassa, joulun alla melkein missä vain Pitäjänmäen seurakunnan bändin kanssa ilahduttamassa väkeä joululauluilla – basso kainalossa ei miestä sentään kadulla tapaa, Hänen kanssaan voi jutella paikallisessa ravintolassa tai varata ajan henkilökohtaiseen keskusteluun vai vaikkapa kutsua kotiinsa. Kun Pitäjänmäen kirkko oli taannoin joulun aikaan remontissa, kutsui kirkkoherra Martti Pitkänen meidät jouluyön messuun Urheilukentälle. Onneksi sankka lumisade hellitti loppuillasta, niin että lumessa pystyi rämpimään Urheilukentälle. Meitä oli paikalla neljä sataa. Kun kirkkoherra Martti Pitkänen jää elokuun lopulla eläkkeelle, on hän kutsunut meidät Jyrkinkallion kentälle lähtöjuhlaansa sunnuntaina 31.8. klo12. Paikalla on hänen musisoivia ystäviään ja avustajana on oma poika, pappi hänkin. Pitäjänmäen kirkon ovet ovat auki monen- NYT ILETTÄÄ Terttu Miikkulainen Sisiliassa Kummisedän Michael Corleonen vaimon ravintolan edessä kesällä 2012. Ikääntyvän väestön määrän nopeutuva kasvu saa puitteensa näin ilman uusia rakennuksia. Autoliikenneyhteys Malminkartanon ja Kannelmäen välille syntyy viimeistään 2030-luvulla. Nykyisen junaradan viereen kaivetaan lyhyt tunneli, mikä päättyy nykyisen aseman lähettyville. Näin estetään melua eivätkä viereisten talojen asukkaat koe niin suurta häiriötä. Uusi jäähalli Hämeenlinnan väylän itäpuolella on jo kertaalleen saneerattu. Se on osoittanut tarpeensa etenkin nuorison tilana. Ja kyllähän sellainen pitää olla ”Kaarelan kaupungissa”. Se on sekä viihtyvyysettä vetovoimatekijä. Eli miltä kaikki näyttää? Aika hyvältä. Uutta on rakennettu ja van- Mitä kärpänen tokaisi lennettyään hevosen suuhun? - Nyt olen turvassa + Lääkäri kysyi sairaanhoitajaharjoittelijalta, saiko hän otettua potilaalta verinäytteen? - Sain, mutta en saanut kuin viisi litraa, hoitsuharjoittelija vastasi. + Työkaveri sanoi toiselle: - Mää käyn paskalla. Siihen toinen: - Jaa mulla on mersu ja se käy dieselillä. + Mitä yhteistä on nyrkkeilyllä ja kalastuksella? - Kummassakin pyritään saamaan osuma vastustajan leukaan. + Miten kävi rusakkoemolle synnytyksessä? - Huonosti, tuli susi. + Mitä eroa on hullulla ja hoitajalla? - Hoitajalla on avaimet. + Mitä yhteistä on insinöörillä ja salamalla? - Ensin välähtää ja sitten korjataan tuhot. laisille ihmisille ja monenlaisissa tapahtumissa olen kirkossa ollutkin. Tällaisen menon toivon jatkuvan. Monen seurakuntalaisen tapaan en niin hirveästi piittaa miten hallinnolliset hommat hoituvat – vaikka on nekin hoidettava. Toivon että jatkossakin voisin osallistua kirkolla erilaisiin tapahtumiin. Apua ja turvaa on kirkolta saatava tarvittaessa. Oman osansa tästä kaikesta hoitavat kaikki muutkin työntekijät. Mutta samalla tavalla kuin kirkkoherraa on heitäkin voinut tavata ja tavoittaa mutkattomasti. Rohkenen väittää että meillä on kirkko keskellä kylää. Vaikka ei sitä aina oudon olekaan helppo löytää. Onneksi kirkon risti loistaa pimeässä illassa ja näkyy kauan. Leena-Maija Tuominen Maahanmuuttajanuorten Mun elämä Suomessa -näyttely Kannelmäessä PLAN SUOMEN Matkalla-hank- + Kaksi makkaraa laitettiin mikroon. Hetken päästä toinen räjähti. Silloin toinen makkara huudahti: - Yes. En ollut heikoin lenkki. + Jos yhdistetään koirarodut Corki ja Shih Tsu, niin tulos on Cortzu, jota on vaikea saada lisääntymään. + Matti ja Teppo tapasivat Neil Armstrongin, joka tervehti ja sanoi: - Terveiset kuusta. Tähän Matti ja Teppo yhtaikaan et: - Me tullaanki auringosta. keen maahanmuuttajanuorten näkemykset omasta elämästään ovat esillä Mun elämä Suomessa -näyttelyssä Kannelmäen kirjastossa Helsingissä elokuun ajan. Syyskuussa näyttely on esillä Etelä-Haagan kirjastossa. Matkalla-hanke tukee maahanmuuttajanuorten sekä heidän vanhempiensa sopeutumista suomalaiseen arkeen. Mun elämä Suomessa -näyttely koostuu 14–18-vuotiaiden maahanmuuttajanuorten kuvapajan tuotoksista. Nuoret tarkastelivat työpajassa kuvallisin keinoin omaa elinympäristöään. Lopputuloksena syntyi 13 omakuvaa, jotka ovat tarkentuneet piirtäen, maalaten, valokuvaten sekä kollaasitekniikka apuna käyttäen. Mun elämä Suomessa -näyttely Kannelmäen kirjasto, 1.–28.8. Etelä-Haagan kirjasto, 29.8.–29.9. Lisätietoja: Hanna Nurmi, Matkalla-hankkeen päällikkö, p. 045 657 5655, hanna.nurmi@plan.fi Mikko Cantell, Matkalla-hankkeen vertaistyön suunnittelija, p. 050 547 2514, mikko.cantell@plan.fi Plan Suomen Matkalla-hanke tukee maahanmuuttajanuorten sekä heidän vanhempiensa sopeutumista suomalaiseen arkeen. Plan on yksi maailman suurimmista ja vanhimmista lastenoikeusjärjestöistä. Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton Plan parantaa pysyvästi kehitysmaiden lasten elämää ja suojelua 69 maassa. www.plan.fi
5 13.8.2014 Pitäjänmäen kirkkoherran vaalin kolme ehdokasta Arto Antturi Virpi Koskinen. Kuva Nani Härkönen. VIRPI KOSKINEN Kannelmäen seurakunnan II kappalainen Kun Virpi Koskisen kaveri kehui Virpille Pitäjänmäkeä 1990-luvun alussa ja samalla uteli, mikä hänestä tulee, oli vastaus selkeä: Pitäjänmäen kirkkoherra! Virpi Koskista hymyilyttää kun hän muistelee tapahtumaa. - Minulla on alueelle verkostoituneena toiminnallinen kotikenttäetu Pitäjänmäen paimenen työhön. Tunnen Helsingin seurakuntayhtymän ja paikallisseurakuntatyötä koskevat tavoitteet ja haluan saattaa niiden hyödyn Pitäjänmäen seurakunnan eduksi. Monipuolinen työhistoriani sisältää hallinnollista vastuunkantoa ja esimiestehtävien hoitamista. Arvosanani pastoraalija johtamiskoulutuksesta ovat parhaat mahdolliset, Virpi Koskinen summaa ansioitaan. - Olen vakaa hengellisyydessäni eikä minulla ole sidonnaisuuksia, jotka kuormittaisivat työskentelyäni. Arvostan kohtaamisia arjessa ja juhlassa. Minulla on seurakuntayhteys ”vapaillakin” ollessani. Kehityin monikkoäitiyden korkeakoulussa johtajuudessa. Kuuntelen ja neuvottelen, ennakoin ja kannustan. Olen mystikko. jolle uskon sisin on salaisuus. - Saan käytännöllisen ja tehokkaan voiman toimia pappina kohtaamisesta Pyhän kanssa. Lähdin teologiseen Sanan takia. Pappina haluan heijastaa kunnioitusta paitsi Luojaa myös kaikkia kotimatkalaisia kohtaan. Kirkon jäsenyys on merkityksellistä ja luottamuksen ilmapiirissä syntyy paljon hyvää. Kokemusta monenlaisista tehtävistä - Olen toiminut kaikissa mahdollisissa seurakunnan työmuodoissa. Oivallukset ja onnistumiset työs- sä ovat kannustaneet kehittämään uutta: työpaikkavierailut, kauppakeskustyö, verkostoprojektit, vapaaehtoistoimet, erilaiset kirkolliset toimitukset, jalkautumiset ja keskustelut sosiaalisessa mediassa ovat osa tämän päivän papin työtä, kertoo Virpi Koskinen.. Pappisvuosinaan Virpi Koskinen kertoo tehneensä vapaaehtoistyötä yhdistyksissä, koulutoimikunnissa, kotiseurakuntien alueneuvostossa sekä yhteisvastuun keräyspäällikkönä. - Elän tasapainoista elämää töitä tehden ja rukoillen niin oman perhepiirin kanssa kuin seurakunnallisen perheväen yhteydessä. Matkailu on avartanut ymmärrystäni yhteisöllisistä tavoista ja arvoista. - Vaihdan kuulumisia naapurin kissojen ja koirien kanssa, keskustelen henkeviä pihapiirissä vilistävien pupujen ja oravien. Viime vuonna kotiloille ja etanoille jupisin niin torjuvasti, että jättivät tänä kesänä pihamme valtauksen väliin. Myötätuntoinen höpöttelyni on yltynyt puutarhatöitä tehdessä helteessä kärvistelleiden kasvien suuntaan. Lisää tietoja Virpi Koskisesta www.virpikoskinen.fi ARTO ANTTURI Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan V kappalainen Kaikki on hyvin, mutta samalla mikään ei ole täysin hyvin. Kaikki haluavat rauhaa ja omaa paikkaa, mutta mielissä kuohuu. Kaikki on muutoksessa, mutta kaikki on niin nähty. Rahaa on, mutta se ei riitä. Näin kiteytttää maailman tilanteen Arto Antturi. - Ukraina, mutta Venäjä. Nigeriassa siepatut koulutytöt, mutta suomalainen peruskoulu. Vastakkaisuuksia maailma täynnä. Ja sama pienemmässä mittakaavassa Pitäjänmäellä, Konalassa, Pajamäessä. Kirkko on tässä yhtälössä se paikka, jossa ovet on auki ja jossa jokaisella tulijalla on oma paikka. Niin sen pitää olla, koska niin Jeesus sen tarkoitti, vakuuttaa Arto Antturi. - Kun olin pikkupoika, halusin lähetyssaarnaajaksi. Tätini oli Keniassa lähetystyössä. Hän lähetti minulle 10-vuotislahjaksi kirjan Teach Yourself Swahili. Meillä kotona oli ovet auki kaikille, vaikka 94 neliössä meitä asui kuusilapsinen perhe ja mummo. 13-vuotiaana kuuntelin Hurriganesia ja Led Zeppeliniä. Hankin basson ja perustettiin bändi. Lukioaikana musiikista meinasi tulla ammatti. Sain sitä kautta itselleni ihastuttavan tyttöystävän, jonka kanssa saan 1.9. viettää 30-vuotishääpäivää. Basson soittaminen onnistuu vieläkin. - Yliopistossa basson kielet vaihtuivat Raamatun kieliin. Valmistuin, opetin hepreaa ja tutkin muinaisheprealaista runoutta. Kun vaimoni työ vei meidät pariksi vuodeksi Irlantiin 1997, tulin käännekohtaan. Vaikka tutkijan työ oli kiehtovaa, kaipasin ihmisten pariin. - Arto Antturi sai pappisvihkimyksen 1998 ulkosuomalaistyöhön Dublinissa. Seurasi paluu Suomeen ja työ Tuomasmessussa. Ison vapaaehtoisorganisaation johtaminen oli hänen mielestään luovaa, yhdessä tekemistä, jatkuvaa verkostoitumista. Vuonna 2003 Arto Antturi ssiirtyi papiksi Helsingin tuomiokirkkoon. Viimeiset kolme ja puoli vuotta hän on ollut Vanhan kirkon kappalaisena. Idioottia luettiin Narinkkatorilla - Olen 53-vuotias helsinkiläisen lähiön kasvatti. Meillä on kolme ihanaa tytärtä, joista yksi on aviossa ja toinen menossa. Olen yhden pienen pojan isoisä. Harrastan mökkeilyä, matkailua ja musisointia. Olen aina tykännyt tehdä uusia avauksia. Joulukuussa 2009 istuin Narinkkatorilla lukemassa Dostojevskin Idioottia kerätäksemme varoja Itä-Afrikan nälkäkatastrofiin. Lisää löydät sivuiltani www.artoantturi.fi. -Olen hakenut hyvämaineisen Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherraksi, koska kirkko tarvitsee tulevaisuudessa paljon enemmän kuin pelkkää vanhan hallinnointia. Haluaisin jatkaa Pitkäsen Martin tekemää legendaarisen hyvää työtä menemällä ennakkoluulottomasti kaikkialle, minne päästetään, ja kutsumalla kaikkia, jotka haluavat kuulla. Sitä paitsi Pitäjänmäen seurakunta on inhimillisen kokoinen ja silti siellä elää koko maailma. Lisää Arto Antturista www.artoantturi.fi Tuija Huovinen-Westerlund TUIRE HUOVINENWESTERLUND Lapinjärven suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Pitäjänmäki on mielestäni mukavan kokoinen seurakunta eikä se ole nukkumalähiö. Siellä asutaan, mutta siellä on myös paljon työpaikkoja. Lapsena Pitäjänmäellä asunut Tuire Huovinen-Westerlund on tienannut opiskelurahojakin Pitäjänmäellä siivoamalla Valion pääkonttorissa. Hän luonnehtii itseään kokeneeksi papiksi. - Valmistuin Helsingin yliopistosta vuonna 1982. Aluksi olin uskonnonopettajana Suomalais-venäläisessä koulussa. Sen jälkeen tein kuusi vuotta rippikoulu- ja nuorisotyötä Porvoossa. Sitten lähes 10 vuotta kului kansainvälisissä tehtävissä Suomen Lähetysseuran palveluksessa kahdella ulkomaankomennuksella Kongossa ja Tansaniassa. Kongon toiseksi suurin kaupunki Lubumbashi (ent. Elisabetville) oli mielenkiintoinen, mutta myös kaoottinen ja vaarallinen. Työkausi keskeytyi vajaan kahden vuoden jälkeen evakuointilentoon. Toinen työkausi Kongon naapurimaassa Tansaniassa onnistui paljon paremmin. Tansania on köyhä kehitysmaa, mutta paljon Kongoa järjes-täytyneempi ja rauhallisempi. Olin siellä koulutustehtävissä, kertoo Tuire Huovinen-Westerlund. - Suomeen palattuani työskentelin pappina monikulttuurisessa Vuosaaressa ja kutsun saatuani jälleen entisessä kotikaupungissani Porvoossa yhteensä 13 vuotta. Viimeiset kolme ja puoli vuotta olen ollut Helsingin hiippakunnan koilliskulmassa Lapinjärven suomalaisen seurakunnan kirkkoherra. Olen oppinut Lapinjärvellä johtamista ja hallintoa, mutta myös iloitsemaan kiireettömistä kohtaamisista seurakuntalaisten kanssa, aikaansa ja asiantuntemustaan auliisti antavista luottamushenkilöistä sekä talkoohengestä. - Seurakunnan perustehtävä on elää armollisen Jumalan yhteydessä. Se antaa iloa ja mielekkyyttä elämään. Pidän erilaisten, eri elämäntilanteissa olevien ihmisten kohtaamista ja kuuntelemista ensiarvoisen tärkeänä, painottaa Tuire HuovinenWesterlund. Hyöryhinaaja Armaksella Saimaalla Iloa ja voimaa Tuire Huovinen-Westerlund kertoo saavansa perheeltään, johon kuuluvat aviomies ja neljä aikuista lasta, ystäviltäni, luonnosta, matkustelusta, taiteesta ja kirjoista. Vapaa-aikanani hän liittyy joskus yli 100 vuotta vanhan höyryhinaaja Armaksen miehistöön. Se seilaa merellä - joskus Helsinginkin vesillä - Saimaan kanavassa ja Saimaalla. Laivan kyytiin pääsevät erityisesti lapset ja nuoret, sillä sen omistaa Mannerheimin lastensuojeluliiton Porvoon yhdistys. - Miehistö koostuu vapaaehtoisista höyrylaivaharrastajista. Laivaan mahtuu 12 mottia metrin mittaisia halkoja ja se ”tankataan” aina ennen matkaa. Miehistö ja matkustajat halostavat sen ketjussa, joten jokainen halko kulkee kaikkien käsien kautta. Matkanteko on kiireetöntä, satavuotias höyrykone puksuttaa hiljaa, puu tuoksuu ja luonto on lähellä. Lisätietoja www.tuirehuovinenwesterlund. Pitäjänmäelle valitaan uusi kirkkoherra PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNTA saa uuden kirkkoherran. Pitkään kappalaisena ja kirkkoherrana Pitäjänmäellä ollut Martti Pitkänen jää eläkkeelle elokuun lopulla. Hänen seuraajansa valitaan 7.9.2014 pidettävissä vaaleissa. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on asettanut kirkkoherran viran hakijat vaalisijoille ja määrännyt heidän vaalinäytteidensä ajat. Vaalinäytteiden lisäksi ehdokkaat ovat seurakuntalaisten haastateltavina kirkkokahvilla messun jälkeen. Kirkkoherran vaalin vaalinäytteet toimitetaan päiväjumalanpalveluksessa Pitäjänmäen kirkossa seuraavasti: • 1. vaalisijalle asetettu Kannelmäen seurakunnan II kappalainen Virpi Koskinen, sunnuntaina 10.8.2014 klo 10 • 2. vaalisijalle asetettu Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan V kappalainen Arto Antturi, sunnuntaina 17.8.2014 klo 10 • 3. vaalisijalle asetettu Lapinjärven suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Tuire Huovinen-Westerlund, sunnuntaina 24.8.2014 klo 10 Vaalipaneeli Ehdokkaille järjestetään vaalipaneeli keskiviikkona 3.9.2014 klo 19 Pitäjänmäen kirkolla. Sitä varten heille voi jättää kysymyksiä kirjallisina kirkkoherranvirastoon tiistaihin 2.9.2014 klo 14 mennessä. Kysymyksiä voi esittää myös vaalipaneelissa. Äänestäminen Ennakkoäänestys on ma 1.9. – pe 5.9. klo 9–18 kirkkoherranvirastossa, Turkismiehenkuja 4, Helsinki. Kotiäänestys: ma 1.9. – pe 5.9. klo 9–18. Kotiäänestykseen pitää ilmoittautua perjantaihin 29.8. klo 16 mennessä kirkkoherranvirastoon joko puh. (09) 09 2340 5600 tai pitajanmaki.srk@evl.fi Äänestäminen vaalipäivänä sunnuntaina 7.9. Pitäjänmäen kirkossa messun jälkeen klo 11.30 – 20. Vaalin tulos julistetaan Pitäjänmäen kirkossa ääntenlaskun päätyttyä n. klo 21.00. Kirkkoherra Martti Pitkäsen lähtöjuhla Sunnuntaina 31.8. klo 12 on Jyrkinkallion kentällä, Henrikintie 2 kirkkoherra Martti Pitkäsen lähtöjuhla. Kirkkoherra Pitkänen jää seuraavana päivänä eläkkeelle. Lähtöjuhlassa saarnaa Martti Pitkänen, avustaa Tuomas Pitkänen, kanttorina Nina Pakkanen. Musiikissa avustavat Pitäjänmäen Kamarikuo- ro, johtajana Kylli Ahola sekä Big Band Pyhimykset ja Työn kuningattaret, johtaja Jouko Terävä. Kolehti kannetaan Pestszentlörincin ystävyysseurakunnalle Unkariin. Massun jälkeen hernekeittotarjoilu.
6 13.8.2014 Terveyspalveluja LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA SUOMEN ULKOMINISTERIÖN sähköisiä K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 Kuntosali Kannel Gym • Ei pakkojäsenyyttä • Edulliset aamuajat • Myös 10 kerran kortteja • Riittävästi vapaita painoja SE ON VAIN SINUSTA KIINNI! Katso kaikki: www.kannelgym.fi • Puh. 050-541 22 88 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki MAKSUTON LAJIKOKEILU La 30.8.2014 klo 11.30 - 15 Kuntoutussäätiö Malminkartano (Pakarituvantie 4) • Selkäjumppa • Kuntonyrkkeily • Pilates • Vesijumppa Kuntosaliohjausta ja kehonkoostumusmittausta Vertaistukitoiminta esittäytyy, ryhmät Kampissa ja Tapiolassa Malminkartanossa alkavat uudet liikuntaryhmät ! maanantaisin PILATES Malminkartanon ala-aste keskiviikkoisin SELKÄJUMPPA JA KUNTONYRKKEILY, Pihkapuiston koulu Lisätietoja: p. 044 - 360 0201, www.selkayhdistykset.fi, toimisto@selkayhdistykset.fi Selkä Työssä - projekti 2011-2014 Paikallista palvelua Mitä isot edellä sitä pienet perässä Vaikka ihmisiä jatkuvasti on alettu varoittaa tietosuojauksen tarpeellisuudesta, eivät monetkaan lopsauta korviaan tällaisille varoituksille. Ajatellaan, että mitäpä minun yksityisistä puheluistani tai facebook loruiluistani kukaan mitään hyötyy. Asia tietenkin muuttuu, jos kyseessä on pankkisalaisuuksia tai luottokorttien salauskoodeja tai muuta vastaavaa tietoa. Niitä sentään yleensä ymmärretään pitää paremmin tallessa Vastaavanlainen tietojen keruu on jokapäiväistä bisneskäytäntöä kaikissa maissa. Menetelmät ovat kehittyneet. Nykyisin internetin kaudella meitä lähestytään entistä hienovaraisemmin. Sähköpostissa saamme erilaisia kyselyjä, joissa tiedustellaan kiinnostuksemme kohteita. Sitten seuraa puhelintarjouksia: olette niin hyvä asiakas, että tarjoamme teille ilmaiseksi sitä tai tätä lehteä tutustumista varten. Usein vain jää huomaamatta, että tätä tutustumiskautta seuraa välittömästi kestotilausjakso, ellet ole ehtinyt tai huomannut ilmoittaa määräajan puitteissa tilauksen keskeyttämisestä. Laskun maksamatta jättämisestä seuraa kar- Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 HOITOJA HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia Kannelmäen Hammaslääkäriasema P. (09) 566 0981 Yorkin kaksoistorneihin tutkinnan yhteydessä kerrottiin jälkikäteen, että tietoa oli koottuna tuhatmäärin arabiankielisiä puhelin- ja sähköpostiviestejä, mutta niitä ei kukaan ollut analysoinut ja tutkinut ennen iskua. Suomen ulkoministeriöön kohdistuneen vakoilutapauksen yhteydessä puhuttiin, että ulkovaltoja luonnollisesti kiinnostaa maamme ulkoja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät kysymykset. Tosin ohimennen mainittiin myös teollisuus- ja kaupallinen vakoilu. Snowden vuotamista asiakirjoista kävi selvästi esiin taloudelliset tiedustelukohteet: eri maiden ja kansainväliset taloudelliset laitokset, kansainvälisten avustusjärjestöjen johtajat, ulkomaalaisten energiayhtiöiden päälliköitä, EU:n korkea-arvoisia virkamiehiä, valtioiden päämiehiä, YK:n ja muiden avustusohjelmien johtajia sekä öljy- ja talousministeriöitä valvovia virkamiehiä. Kohteina olivat usein nimenomaan öljy, energia ja kauppa. On selvää, että näitä tietoja kootaan varta vasten edistämään ao. maan taloudellisia intressejä ja niitä hyödynnetään konkreettisissa kauppa- ja talousneuvotteluissa. HAMMASLÄÄKÄRIT (09) 539 938 malminkartanonhammas.fi Puustellintie 4 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ viestimiä on vakoiltu. Poliisin mukaan asialla on ollut ulkomaisia valtion laitoksia. Toimittajat kyselevät onko tietoa, mitkä valtiot ovat vakoilun takana. Ihmetellään eivätkö Suomen valtion tietosuojajärjestelmät ole ajan tasalla. Vaikuttaa aivan kuin kukaan ei enää muistakaan Edward Snowdenin paljastuksia, joiden mukaan USA:n tiedusteluorganisaatiolla oli laajat yhteistyösuhteet kaikkien suurimpien viestintäalan yhtiöiden (Microsoft, Outlook, Skype, YouTube, Facebook, PalTalk, AOL, Twitter, Google, Yahoo, Apple) kanssa. Jo ennen Edward Snowdenin paljastuksia australialainen Julian Assangen Wikileaks paljasti amerikkalaisten diplomaattien salaisia viestejä tuhatmäärin. Ohje ”kerätkää kaikki tieto”, tarkoittaa käytännössä, että maailman jokainen puhelu, sähköpostiviesti, facebook ja twitter-sanoma on mahdollista rekisteröidä ja arkistoida analysoitavaksi erityisesti sitä varten rakennetuilla automaattisilla ohjelmilla. USA:n hallituksen virkamiesten vakuuttelut, että tämä ei silti loukkaa lakia yksityisyyden suojaamisesta, koska ohjelmat kokoavat vain datatilastoja ei niiden sisältöä. Tämä kumoutui välittömästi, kun selvisi, että USA:n tiedusteluelimet ovat kuunnelleet mm. Saksan liittokansleri Angela Merkelin yksityistä puhelinta samoin kuin monien muiden maiden johtajien puheluja. Tässä joukossa Suomen ulkoministeriön viestimien vakoilu on vain pisara kansainvälisen vakoilun valtameressä. Suomalaiset poliisit, jotka tutkivat paljastusta toteavat vain, että jokainen valtio harjoittaa kykyjensä mukaista vakoilua. On selvää, että suurvalloilla on siihen suuremmat taloudelliset ja tekniset mahdollisuudet. Amerikkalaisten puolustelut vakoiluohjelmilleen perustuvat väitteisiin, että tavoitteena on ennen muuta paljastaa mahdolliset terroriteot jo suunnitteluvaiheessa ja siten estää niiden toteutuminen. Snowdenin paljastusten toimittaja ja tapauksesta kirjan kirjoittanut Glen Greenwald kumoaa tällaiset väitteet toteamalla, että USA:n hallituksella ei ole ollut esittää ainoatakaan esimerkkitapausta, jossa tämänkaltaisen datatiedon avulla olisi paljastettu ja ehkäisty jokin suunnitelleilla oleva terrori-isku. Esimerkiksi vuoden 2001 terrori-iskun New hukirje ja huomautus, että saatava annetaan perintätoimiston hoidettavaksi. Puhelinmyynti on tullut suorastaan maanvaivaksi varsinkin vanhuksille, jotka eivät aina täysin ymmärrä, mitä tuotetta ja millä ehdoilla hänelle tarjotaan tutustumista varten ilmaiseksi tai pelkällä postimaksulla. Sitten alkaakin ropista laskuja laskujen perään, kunnes vanhus ei enää tiedä mitä niiden kanssa pitäisi tehdä. Joskus myös vilkkaat lapset saattavat aiheuttaa vanhemmilleen hankaluuksia tilaamalla puhelimitse tai sähköpostin kautta tavaraa kotiin. Pikavippien tarjonnan osalta on jo yritetty saada aikaan joitain rajoituksia, mutta sekin on ollut kasvava ja ilmeisen tuottava bisnes, koska pikavippien sähköpostitarjonta näyttää vain lisääntyneen. Kansalaisten yksityisyyttä uhkaa myös mahdollisuus seurata ihmisten liikkumista ja sijaintia kännykkäpuhelimen ja tabletti tietokoneiden avulla. Periaatteessa uudet keksinnöt on luotu palvelemaan ihmisiä ja tyydyttämään heidän erilaisissa tarpeitaan. Ongelmaksi on muodostunut, että yhteiskunta ja me ihmiset emme ole vielä valmiita käyttämään näitä teknisiä vempaimia ja uutuuksia oikealla tavalla. Lähteenä: Edward Snowden, Glenn Greenwald. Ei pakopaikkaa. Kertomus NSA:sta ja vakoiluvaltio USA.sta. Suomentanut Tero Valkonen, NSA-asiakirjojen suomennokset Sakari Heiskanen. Gummerus. 2014. 333 sivua. Kirja julkaistiin koko maailmassa useille kielillä yhtä aikaa. Oiva Björkbacka ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? - meillä olet hyvissä käsissä - Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) Isoveli valvoo ja pikkuserkut rahastavat Tanotorvi Facebookissa! www.facebook.com/Tanotorvi Osallistu ja vaikuta!
7 13.8.2014 Toisinajattelija Toisinajattelija MANDELAN AIKANA Etelä-Afrikassa alettiin kunnostaa slummeja, shantytowneja. Samaan aikaan kun viemäri- ja sähkölinjoja vedettiin, syntyi shantytownin ympärille uusi shantytown. Eikä siinä kyllin, nämäkin aaltopeltihökkelit ovat liian hienoja ja kalliita eräille, näiden ympärille alkoi kehittyä asumuksia, joihin verrattuna koirankoppikin olisi loistokämppä. Näitä ”jalat näkyy”-mökkejä riittää niitäkin silmänkantamattomiin. Nyt Afrikassa liikaväestö kerääntyy kaupunkeihin. Vai pitäisikö sanoa kaupunkien irvikuviin. Keskiaikainen tapa kaataa likavedet ja jätökset kadulle on tietenkin käytössä, mutta näkyä ryydittää kaikkialle leviävä muovijäte ja roska. Pohjoiseen päin mentäessä shantytownit muuttuvat ennenpitkää mussequeiksi, mutta kaupunki pelkistetyimmillään ei muutu miksikään. Tunnusmerkkinä on lika ja saasta, kelvoton ruoka, juomaveden puute, puute polttopuista, sairaudet kuten kolera, malaria, tubi ja AIDS, ei työtä, poislukien tilapäiset ansaintamahdollisuudet, kuten varastelu ja huoraaminen. Tällainen slummi on maailman loppu, se ei ole maailman peräaukko vaan siitä vielä hitusen syvemmällä. Poliisi ja hallitus Miten viranomaiset voisivat auttaa tilannetta: Vastaus, ei mitenkään, poliisi on osa ongelmaa, samaten hallitus. Korruptio ja oman edun tavoittelu on ainoa näitä liikuttava voima. Miten me voisimme auttaa? Kehitysyhteistyövaramme on osa ongelmaa, ja kenties tilanne ei olisi koskaan kehittynyt yhtä mätään tilaan ilman ”apuamme”. Kehitysyhteistyövaroilla on synnytetty loismainen yläluokka ja hallinto, joka estää yhteiskunnan kehittymisen alhaalta päin. Liikatuotantomme dumppaaminen kehitysmaihin lyö jalat alta paikalliselta orgaaniselta tuotannolta. Koulutusko muuttaa kaiken? Yhä uudelleen uskottelemme itsellemme, että koulutus takaa ulospääsyn kurjuudesta. Yksilötasolla se joissakin harvinaisissa tapauksissa voikin tarjota oljenkorren, mutta Mihin maailma loppuu, ja siitä syvemmälle yleisesti puhuen koulutuksessakin pitäisi olla joku näkemys. Auttaako se oikeasti, jos slummeissa ihmisillä on koulun päättötodistus, mutta heillä ei ole ainuttakaan kanaa? Suomalaiset saavutukset Afganistanissa käytämme panoksia jotta naiset saadaan koulutielle. Samaan aikaan maassa on valtava määrä orpoja nuoria miehiä, jotka ovat saaneet kasvatuksensa ankarissa oloissa paikallisissa madrassoissa, koraanikouluissa. Heiltä, näiltä talibaaneilta ei löytyne ymmärtämystä, miksi miesten hallitsemassa yhteiskunnassa pitäisi mennä perse edellä puuhun, aloittaa koulutus yhteiskunnan vähäisimmistä, naisista. Afrikassa olemme keksineet auttaa vammaisia. Eikö kenenkään mieleen juolahda, että näissä äärimmäisissä oloissa vanhemmat saattavat vammauttaa lapsiaan saadakseen nämä tuen piiriin? Viimeisin keksintö on antaa apua kätilöiden muodossa. Myönnän kyllä sen, että maailman pelastaja, olkoonpa se uusi Jeesus tai tiedemies, joka keksii kaikkiin ongelmiimme ratkaisut, syntynee juuri pahimpaan slummiin. Numerollisesti ajatellen olemme kuitenkin hakoteillä, jos ajattelemme auttavamme näitä kansoja vähentämällä lapsikuolleisuutta. Kuka muistaa vielä mielipidevanki Agostinho Neton? Tämä sama jota puolustimme, vangitsi sittemmin omia poliittisia vastustajiaan. Boko Haram-järjestöä pidetään islamilaisena, vaikka kysymys on oikeastaan rosvojoukoista ja rikollisista. Vastapuolena on laillinen hallitus, joka on toimissaan yhtä rikollinen, tosin eri muodoin. Tämä laillinen hallitus ansaitsee tukemme, vai ansaitseeko? Esko Karinen Kari Varvikon värikkäät muistelmat (I) Sermin takaa: Kääpiöitä ja jättiläisiä Ilmestyy syksyllä 2014 HAETAAN LEHTIEN JA MAINOSTEN JAKAJIA Haetaan reippaita ja tunnollisia tänä vuonna vähintään 14 vuotta täyttäviä nuoria sekä ajokortin ja auton omaavia aikuisia lehtien ja mainosten jakajiksi. Soita ja kysyy lisää puh. 09 561 56 400 tai tutustu ja täytä hakemus ZZZ OLVDGXXQL À Kirjoitus on velassa Paul Therouxin kirjalle: The Last Train to Zona Verde Helsingin Jakelu-Expert Oy [[[ LNI\ ½ Puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min. Kuulumme valtakunnalliseen SSM Jakeluryhmään. SINULLE LÖYTYY AINA AIKAA 030 6000 Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket VARAA AIKA tai terveyst alo. com Tapaturma ja sairaus yllättävät aina. Siksi pystyt varaamaan ajan vastaanotollemme vaikka keskellä yötä, ja puhelimellakin aamusta iltaan, myös viikonloppuisin. Yhtä joustavasti pääset kiireettömiin tarkastuksiin ja toimenpiteisiin. Laulukuja 4 B, 00420 Helsinki ma–to 7.30–19, pe 7.30–16 www.terveystalo.com Isämme, isoisämme Matti Einari Eriksson Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Tässä tulee hyvä lehti! * 11.10.1936 Helsinki † 26.06.2014 Helsinki PALLOGRILLI Kiitollisin mielin muistaen Nina perheineen Riitta perheineen Pirjo perheineen • Suomalainen ruokaravintola • Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 10-20, la 10-18 Puh. 045-2765888 Siunaus suoritettu läheisten läsnä ollessa. Tällä kupongilla 10% alennusta. Leikkaa irti! TERVETULOA JUMPPAAMAAN! Kannelmäen Voimistelijoiden syyskausi alkaa 1.9.2014 Tarjolla monipuolista ryhmäliikuntaa tytöille, pojille, naisille ja miehille! Katso kausiohjelma: www.kannelmaenvoimistelijat.fi Ilmoittautumiset tunneille alkavat maanantaina 25.8.2014 klo 8:00 verkkosivujen ilmoittautumisohjelman kautta. SYYSSTARTTI! Torstaina 28.8.2014 klo 18:00–20:00 Kannelmäen peruskoululla (Runonlaulajantie 40). Startissa voi ilmoittautua tai maksaa liikuntaseteleillä. Lisäksi: maksuton KuntoCombat-tunti ja opastusta kahvakuulailuun. Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Päätoimittaja: Kari Varvikko, 0400 447 507 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute