Avoinna arkisin klo 8–19 Tervetuloa! Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt KANNELMÄKI Tervetuloa! Puh. (09) 530 6610 | Soittajantie 1 Avoinna arkisin klo 8-19 | Lauantaipäivystys klo 9-15 (syyskuun alusta toukokuun loppuun) Puh. 020 175 0020 | Soittajantie 1 No 7 15.8.2015 • 51. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Alueesi asiantuntija asuntokaupoissa! JARMO TAIPALE Puh. 040 829 7171 jarmo.taipale@huom.fi www.taipalelkv.fi Huom! ® Taipale LKV Oy Kutomotie 2, 4. krs, 00380 Helsinki Lähiapteekki Lähiapteekki palvelee elokuussa arkisin klo 8-19 lauantaisin klo 9-14 Tervetuloa! Tervetuloa! Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen apteekki Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 566 0080 Avoinna ma-pe 8.00-19.00, la 9.00-14.00 Leivonta ja leivonnaiset ovat nyt in! Huimaa menoa Hartwallin vanhaan pullovarastoon Konalassa on rakenteilla uusi jättimäinen reippailuhalli kaikenikäisille. Suomalaiset ovat vihdoin ottaneet eurooppalaisen kahvilaja leivontakulttuurin vastaan. Kakkutuvan vaaleaa gluteenitonta leipää suoraan uunista, olkaa hyvä!
2 15.8.2015 Älykääpiöitä ja hengen jättiläisiä Päätoimittaja Kari Varvikon muistelmien toinen osa ’Älykääpiöitä ja hengen jättiläisiä’ on ilmestynyt. Kirjassa Kari kertoo vuosikymmenistä, jolloin hän on toiminut vapaana toimittajana. LEHTIMIEHEN TYÖ on vienyt hänet niin Pohjois-Koreaan kuin Siperiaankin. Hän on tavannut Dalai-Laman, Äiti Amman, Günter Wallraf? n. Palkittuna Helsingin ja Kaarelan vuoden yrittäjänä mies on saanut kokea yrittämisen riemut ja ahdingot. Hän oli mukana Kyläsaari-liikkeessä ja on jo kahdenkymmenen vuoden ajan vetänyt Mätäjoki-festareita. Älykääpiöitä ja Hengen jättiläisiä on saatavissa mm. Kannelmäen ja Myyrmäen Suomalaisesta kirjakaupasta, Kirjavälityksestä, Booky.? ja Stadin Slangin verkkokaupasta ja suoraan kirjailijalta itseltään: kari.varvikko@eepinen.? puh. 0400-447 507 Muistelmien ensimmäisestä osasta ’Kääpiöitä ja jättiläisiä’ on otettu toinen painos ja myös se on jälleen myynnissä. Aino ITSEPALVELUKIRPPUTORI Aino on uudistunut. Nyt meiltä myös huonekaluja. Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18, La-Su 10-15 • P. 09-454 8560 MEILLÄ VOIT HARJOITELLA JOKA PÄIVÄ KLO 5-23 SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.? www.autopesucenter.? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! TERVETULOA JUMPPAAMAAN! Kannelmäen Voimistelijoiden syyskausi alkaa 1.9.2015 Tarjolla monipuolista ryhmäliikuntaa naisille, miehille, tytöille ja pojille! Katso kausiohjelma: www.kannelmaenvoimistelijat.fi Ilmoittautumiset tunneille alkavat maanantaina 24.8.2015 klo 8:00 verkkosivujen ilmoittautumisohjelman kautta. Toimistolla opastetaan ja otetaan vastaan Smartum-, Virikesetelisekä e-passimaksuja 25.8. ja 1.9. klo 15:00–18:00. YHTEYSTIEDOT: SYYSSTARTTI JA AVOIMET OVET! Kannelmäen Voimistelijat ry lauantaina 22.8.2015 klo 10:00–14:00 Kaarelantie 12 Startissa voi ilmoittautumaan tunneille 00430 Helsinki tai maksaa liikuntaseteleillä. Startti pidetään Puhelin: 050 505 1578 avoimien ovien yhteydessä uudessa info@kannelmaenvoimistelijat.fi toimitilassamme (Kaarelantie 12). Tapahtumassa www.kannelmaenvoimistelijat.fi jumppaa aikuisille ja perheille. Lisätietoja verkkosivuiltamme. Löydät meidät myös facebookista! Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit VagFix Oy Hankasuontie 4 00390 Helsinki Puh. 0103 274 600 www.myyrmaenautohuolto.? www.facebook.com/myyrmaenautohuolto Mäntsälän lähileipomo • Täytekakut • Voileipäkakut • Leivät ja leivonnaiset (Huom! Kaikki ruisleivät 100% ruista) HUOVITIE 7 POHJOIS-HAAGA Terveyskeskuksen vieressä P. 588 4057 Avoinna ark. 8.30-16.00, La. suljettu Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-To 10.00-16.30, Pe 10.00-18.00 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa Autopelti-Hytöset Kyttäläntie 4, Konala ? 0400 692 225 www.autopeltihytoset.? Kuntosali Kuntosali Kannel Gym Kannel Gym • Ei pakkojäsenyyttä • Edulliset aamuajat • Myös 10 kerran kortteja • Riittävästi vapaita painoja www.kannelgym.? • Puh. 050-541 22 88 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki APOLLOSSA TAPAHTUU syksyllä 2015 20.8. Vanhempainillat: 7. lk klo 17.30, 15ab klo 18.30, 9. lk TET-info klo 18 5.9. Liikuntapäivä – vanhemmat tervetulleita 14.11. Apollopäivä – Apollon avoimet ovet sekä Vanhempainmessut klo 10 – 13.30 17.11. Nykytanssityöpajan esitys Aleksanterin teatterissa – työpaja yhteistyössä Tero Saarinen Companyn kanssa 15.12. Musiikkiluokkien joulukonsertti klo 18.30 11.1. Kuudesluokkalaisten vanhempien infoilta ja tutustumista kouluun klo 17.30 Lisätietoa: www.apollonyhteiskoulu.fi Apollon Yhteiskoulu, Arentipolku 1, Malminkartano
15.8.2015 3 Pääkirjoitus SUOMEN TALOUS YSKII JA NILKUTTAA PAHASTI. Talouskasvu on ollut viime vuodet miinusmerkkistä ja bruttokansantuote on romahtanut verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Samaan aikaan keskimääräinen ansiotaso on kuitenkin noussut, mikä kertoo eriarvoisuuden kasvusta ja julkisen sektorin palkkamenojen lisääntymisestä. Kun kuluttajahinnat ovat verojen kiristyessä ja palvelujen kallistuessa jatkaneet nousuaan nopeammin kuin muualla Euroopassa, on lopputuloksena kestämätön alijäämä. BKT:n laskiessa ei veroja saada riittävästi kerättyä ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon ei riitä enää rahaa. Aiemmin alijäämää on paikattu devalvoimalla ja vientiponnisteluja lisäämällä. Nyt devalvointi ei enää onnistu ja vienti on yksipuolistunut. Suomi ei tuota enää oleellisia kulutustavaroita tai teknolgiaa. Olemme palanneet ’Suomi elää metsästä’ -aikakaudelle ja viemme pääasiassa puuteollisuuden raaka-aineita, puujalosteita ja erilaisia koneita ja laitteita. Näillä ei pitkälle pötkitä, ellei talous lähde muualla reippaaseen nousuun, jolloin investoinnitkin lisääntyisivät. Kaikki edellä mainittu tietää työttömyyden nousua. Koska maamme koulutusaste on korkea, tarkoittaa se myös sitä, että korkeakoulutettujen työllisyytilanne heikkenee, etenkin julkisella sektorilla hallituksen leikatessa koulujen ja virastojen budjeteista. Mistä tämä kaikki johtuu, miksi olemme pahimmassa painanteessa sitten 90-luvun? Mielestäni tilanne kertoo toisaalta eurojärjestelmän toimimattomuudesta. Mallioppilaana joudumme kärsimään heikosta eurosta, kun vielä suurempia virheitä tehneet taloudet pääsevät nuhteilla. Toisaalta menetimme Nokian ja suomalaiset vientiyritykset ovat siirtyneet ulkomaille ja ulkomaiseen omistukseen. Venäjän kauppa on jäissä sanktioista ja öljyn heikosta hinnasta johtuen. Euro on kriisissä. Emme voi tietystikään syyttää vain euroa, sillä olisimmme ilman euroakin kriisissä, eikä devalvointi olisi kuin hetkellinen ratkaisu. Suomen ongelma on liian suureksi paisunut julkinen sektori sekä vientituotteiden ja -yritysten vähyys. On selvää, että globalisaatiolla on tässä oma merkityksensä. Suomen hallituksella ei kuitenkaan ole muuta vaihtoehtoa kuin rangaista kansalaisiaan, korottaa veroja ja leikata palveluita. Olemme kierteessä, josta ei ole helppoa ulospääsyä. Miten tämä vaikuttaa meihin kaarelalaisiin? Ostovoiman heikentyessä heikentyvät myös palvelut. Yritysten määrä, koko ja työllistävä vaikutus pienenevät. Palvelut keskittyvät sivukulujen vuoksi kauppakeskuksiin ja marketteihin, jotka voivat kilpailla volyymilla. Kivijalkakaupat katoavat. Lähiöiden palvelurakenne köyhtyy ja yksipuolistuu. Ostamme mieluummin jättiliikkeestä halvalla huonoa kuin pikkukaupasta vähän kalliimmalla laadukasta. Tämä ei voi olla vaikuttamatta asuinalueiden yleiseen viihtyvyyteen. Olisi kaikkien suomalaisten intressissä, että yrittämisestä ja palkkaamisesta tehtäisiin helpompaa ja halvempaa. Tällä hetkellä palvelutuotteiden hinnoista suurin osa on veroja ja palkan sivukuluja. Jotta itsensä työllistäminen helpottuisi ja olisi riskittömämpää, pitäisi pienyritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa ja alarajahuojennuksen kattoa nostaa huomattavasti. Hallitus on asiaan puuttunut, mutta riittämättömästi. Ensi vuoden alusta arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostetaan 8 500 eurosta 10 000 euroon. Muutos on kuitenkin erittäin pieni. Vastaavasti liukuvan alarajahuojennuksen kattoa nostetaan 22 500 eurosta 30 000 euroon. Hyöty tästäkin on minimaalinen. Jopa Virossa arvonlisäverovelvollisuuden alaraja on 15 000 euroa, Iso-Britanniasa lähes 120 000 euroa. Suomi on totaalinen takapajula EU:n ALV-asioissa. Jotta työtön voisi työllistää itse itsensä yrittäjänä kannattavasti ja minimaalisin riskein, eikä olisi taakaksi valtiolle, pitäisi arvonlisäverovelvollisuuden alarajan olla Suomessa noin 20 000 euroa. Vastaavasti liukuvaa alarajahuojennuksen kattoa pitäisi nostaa ainakin 70 000 euroon, mikä alentaisi yhden ihmisen yrityksen palkkauskynnystä tai tekisi pienen perheyrityksen toiminnasta järkevää ja kannattavaa. Emme elä enää suurten tehtaiden ja työläismassojen Suomessa. Jos valtio ei itse pysty luomaan työpaikkoja, antakoon se ihmisten luoda ne. Suomi saadaan nousuun vain yrittämällä, ideoimalla ja uusia palveluja tuottamalla. On valtion tehtävä laatia pienyrittämiselle järkevät puitteet. Pienyrittäjien ostokyvyn kasvu taas toisi lisää veroja ja loisi siten hyvinvointia koko yhteiskunnalle. Jauri Varvikko päätoimittaja Talous nilkuttaa Seuraava Tanotorvi ilmestyy 9.9.2015. Aineisto toimitukseen 28.8. mennessä. Lasten reippailuhallina tunnettu Huimala muuttaa syksyn 2015 aikana uusiin tiloihin Helsingin Konalaan, Kauppakeskus Ristikkoon. Vanha Espoon halli on nyt suljettu ja uusi entistä hurjempi halli avataan lokakuussa. Samalla Huimalasta tulee reippailuhalli kaikenikäisille. Uuteen Huimalaan rakentuu tuttujen huvitusten lisäksi muun muassa täysimittainen maya-aiheinen minigolf-rata, katon rajassa kulkevia köysiratoja sekä yli kymmenen metrin korkuinen kiipeilyseinä. Uudessa Huimalassa on lisäksi Suomen pisin sisäliukumäki sekä maailman toinen katon rajassa lentävä liitorata. Huimalassa voi uskaltaessaan hypätä lähes 20 metristä betonilattialle turvallisesti vaijerin varassa. Enemmän tekemistä isommalle ihmismäärälle Huimalan perustaja ja toimitusjohtaja Kimmo Stude kertoo, että jos Espoossa vuodesta 2008 toiminut halli oli tarkoitettu pääasiassa lapsiperheille ja kävijöitä oli noin 150 000 vuodessa, niin keskeisemmällä paikalla sijaitseva ja suurempi Konalan halli tulee palvelemaan entistä monipuolisemmin. Tavoitteena on 200 000 kävijää vuodessa. Ristikon Huimalassa voidaan järjestää myös aikuisille suunnattuja tapahtumia. Kahdessa kerroksessa sijaitseva reippailuhalli jakaantuu siten, että alakerrassa sijaitsevat tutut lapsille suunnatut huvitukset ja yläkerrassa puolestaan kokonaan uudet, entistä hurjemmat aikuisillekin sopivat reippailut. Reippailuhalli Huimala muuttaa uusiutuneena ja entistä suurempana Konalaan Kauppakeskus Ristikkoon. Tarkoituksena on järjestää lasten synttäreiden ja tapahtumien lisäksi tilaisuuksia myös yrityksille, polttariporukoille ym. Uuten Huimalaan mahtuu kerralla yli 1000 ihmistä ja sinne tulee juhlatilat 150 hengelle. Kaikki välineet ovat käytettävissä yhdellä pääsylipulla, Stude sanoo. Uudet tilat sijaitsevat kauppakeskus Ristikossa, Hartwallin entisessä pullovarastossa. Hallissa on noin 4000 neliötä ja korkeutta parikymmentä metriä. Hallia on suunniteltu yli kaksi vuotta ja rakenteilla se on ollut vuoden verran. Investointeja siihen on käytetty viiden miljoonan euron edestä. Idea syntyi Saksassa Alkuperäinen Huimala-idea syntyi Saksassa, jossa Kimmo Stude työskenteli Nordean edustajana. Kahden lapsen isä huomasi, että maassa oli tarjolla laajempia ja Suomesta poikkeavia aktiviteetteja. Siitä se visio alkoi sitten rakentumaan. Innostuin yrittämisestä ja lähdin toteuttamaan haavetta Suomeen palattuani. Apua suunnitteluun sain saksalaisilta yhteistyökumppaneiltani. Uusi Huimala on nyt lähempänä alkuperäistä visiota kuin vanha. Valmistumisen myötä yhteen tilaan tulee laaja valikoima aktiviteetteja, joita aiemmin on totuttu näkemään useina erillisinä käyntikohteina ympäri Suomea ja Eurooppaa. Ainutlaatuinen avara ja korkea halli mahdollistaa palvelujen tarjoamisen kaikenikäisille ympärivuotisesti. Teksti ja kuvat: Jauri Varvikko ja Huimala Havainnekuva uudesta Huimalasta, jossa Hartwallin vanha pullovarasto on muuttunut mielikuvitukselliseksi mayojen valtakunnaksi. Hurjan huimaa menoa tiedossa Yrittäjä Kimmo Stude on tyytyväinen projektin etenemiseen. Ristikon kiinteistön omistava Hartela on vastuussa rakentamisesta. Huimalan lisäksi uudistuu syksyn aikana myös iso osa kauppakeskusta ja sinne tulee uusia yrittäjiä ja palveluja. Avara ja korkea halli mahdollistaa uusia huvituksia, kuten liitoradan, sisäliukumäen ja yli 10 metriä korkean kiipeilyseinän.
4 15.8.2015 Ennen vanhaan koulujen alkaessa saimme kirjoittaa aineen siitä, mitä olimme lomallamme puuhailleet. Usein annettiin myös valmis aihe kuten Suurin saamani kala tai Jännittävin kesämuistoni. Lapsuudessahan aina tapahtui jotain kivaa ja mieleen painuvaa. Miten lie nykyisin, kun kakarat näyttävät raplaavan kännyköitään? Jääkö siinä enää aikaa muuhun kokemiseen? No, omassa kesässäni ei ole paljoakaan kerrottavaa, tässä sitä on pyöritty kädet selän takana samaa ympyrää ostarin ympäri. Kapakoiden ”apinatarhoissa” on tullut istuskeltua säiden salliessa Harvoin sitäkin, kun säät ovat olleet kovin kurjat. Mutta sittenpä vanha ystäväni Pekka soitti eräänä päivänä ja kertoi minulle mahtavasta paikasta nimeltä ”Mummotunneli”. Se on Vanhan kauppakujan pätkä Aleksin ja Espan välissä. Onhan se jossakin muodossa aiemminkin ollut, vaan nyt se on noussut uuteen kukoistukseen median suitsutuksen myötä. Mitäpä sitä vaan täällä Kannelmäessä kärvistelee, siispä matkaan. Paikalle tullessani piti oikein silmiä hieraista, mitään tällaista en ollut osannut odottaa. Uutiskatsauksissa on ollut kuvia veneistä joilla pakolaiset tulevat Afrikasta Välimeren yli Eurooppaan. Siis päitä päiden vieressä eikä lainkaan liikkumatilaa. Sama oli tunnelma Mummotunnelissakin. Siellä ei päässyt eteeneikä taaksepäin, oltiin kuin sillit suolassa, kuten ennen sanottiin. Juomatiskille pääsy oli nykykielen mukaan haasteellista, napit siinä takista irtosivat. Kossuspraitti maksoi kymmenen euroa, ei siis kovin halpaa. Laskeskelin, että juttukuntoon pääsemiseen minulta olisi kulunut 120150 euroa, ujo ja arka kun olen. Siis tämä olisi ollut mahdollista olettaen, että olisin tiskille asti päässyt. Olisinko päässyt enää ulos ihmisten ilmoille moisen voimailun jälkeen? Ei, paniikki iski ja läksin suin päin ulos kohden turvallista Kannelmäkeä, jossa ei niin hirveää tungosta ole. Kukin tekee tietysti sitä, mitä itse haluaa. Jos tykkää mökästä ja melusta, niin mikäpä siinä. Saattaa johtua elämäntilanteestani, että välttelen kaikenlaisia yleisötapahtumia, joissa on meteliä. Tykkään hiljaisista, meluttomista paikoista joissa ei hiki virtaa ja korvat soi. Ihannepaikkani on sellainen, jossa voi puhua ja kuulla pöytätoverin puheen. Mikä siinä on ravintoloitsijalle niin vaikeaa, että täytyy suoltaa torven täydeltä kaikenlaista roskamökää ihmisten kiusaksi. Olen huomannut ihmisten äänestävän jaloillaan kun he joutuvat tahtomattaan moisen pahoinpitelyn kohteeksi, sitähän se äänisaasta korville on. Olen tietysti huomannut, että mökä ei kaikkia häiritse, osa jopa pyytää meteliä kovemmalle. Siis vielä siihen ihannepaikkaan. Siellä soi korkeintaan hyvä, juuri ja juuri kuuluva taustamusiikki vaikkapa Radio Nostalgia. Paikassa saa laulaa myöhemmin karaokea kun se into iskee. Listan tulee olla hyvä, siispä siellä tulee olla Olavi Virtaa, Topi Sorsakoskea, Juice Leskistä, Irwiniä, Reijo Kalliota, Reijo Taipaletta, Kari Tapiota, Frank Sinatraa ja tietenkin Elvistä. Sellainen paikka on onneni täyttymä. Ei ole kovin mahdottomat tarpeet. Sitä Mummotunnelia jäin edelleen ihmettelemään. Paikka edustaa kaikkea sitä, mitä ainakin tällä hetkellä kaihdan. Tiedän, etten ole välttämättä oikeassa, mutta kuitenkin. Onko käynti ko. paikassa ja vastaavissa vaivansa arvoista. Onko kyseessä jonkinlainen ylimainostettu hölmö ilmiö? Onko joku ihan oikeasti valmis maksamaan yhden illan kärsimyksestä halvan etelänmatkan verran? En ainakaan itse ole. Sellainenkin asia tuli mieleeni, että ei Suomessa sittenkään kovin huonosti mene. Aikuisten laadukkaista kontaktipaikoista on huutava puute. Luulisin, että ravintoloitsijoiden tulisi käsittää tämä. Palvelutalojen keskiviikkotanssit pullistelevat väkeä. Keskustassa järjestettävä Plus 50disko on kuin nuijalla lyöty kalliista hinnoista huolimatta. Seniorikansa kaipaa aktiviteetteja Rahaa tuntuu olevan, aikaa ja innostusta niin ikään. Eiväy kaikki eläkeläisetkään ainoastaan bingoa ja seuraleikkejä kaipaa. Kannelmäessäkin on ainakin kerran vuodessa käynyt eläkeläisbändi soittamassa. Siinä on sitä jotain, mitä ainakin itse kaipaan Tanssimaan en ole koskaan opetellut enkä opettele, se ei ole mielestäni miehekästä touhua. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Mummoja tunnelissa Kuinka pienestä ja odottamattomalta suunnalta voikaan suuri innostus lähteä! Minä, 47-vuotias perheenäiti, löysin itselleni harrastuksen, josta on hetkessä kasvanut intohimo. Vuoden 2014 keväällä lupasin jotain aivan kummallista ystävälleni: yrittää tehdä hänen lapsensa ylioppilasjuhlissa tarjottaviin lakkikakkuihin pienet syötävät lyyrat. Omituinen lupaus henkilöltä, joka ei vastaavaa ole koskaan tehnyt. Ostin tarvikkeet ja kävin lupaukseni kimppuun, ja onnistuin! Olin niin innoissani, että päätin tehdä juhliin myös sokerimassasta ruusuja. Kun nämäkin onnistuivat, niin ostin vähän lisää tarvikkeita ja äkkiä teinkin usealle ystävälleni heidän toiveittensa mukaisia kakkukoristeita sellaisia, joita kaupoista ei saa. Kesän jälkeen eräs ystäväni kysyi, ehtisinkö auttaa häntä tekemällä hänen lapsensa juhliin koristeen lisäksi myös täytekakun. Huomasin heti kakkua tehdessäni, että tätähän minun pitää tehdä enemmänkin. Pidin siitä, että sain sen oman hetkeni, ja siitä, kun huomasin onnistuvani. Olin leiponut jonkun verran aiemminkin, mutta vain oman perheen käyttöön. Nyt sain myös auttaa läheisiäni uudella tavalla. Tavalla, joka saa minut ja monen muunkin hyvälle mielelle. Harrastuksesta aikaa itselle Löysin siis yhdistelmästä kakku ja sen koristelu itselleni niin hyvän harrastuksen, etten välillä muuta vapaaajallani haluaisikaan tehdä. Tämä harrastus on hyvä, koska se on niin halutessani todellakin aikaa vain minulle itselleni. On myös ollut kertoja, jolloin tyttäreni tai mieheni on leiponut kanssani, eli olen saanut perhettänikin harrastukseni pariin. Voin myös itse valita kuinka arvokas harrastukseni on, eli kuinka paljon olen valmis hankkimaan tarvikkeita. Kaikkea ei kannata hankkia, koska kakkuja koristetarvikkeita löytyy ainakin pienen kaupan verran. Hyvää tässä on sekin, että rakennan aina jotain uutta, erilaista ja konkreettista, ja saan siitä palautteen kakun pyytäneeltä ja monesti myös kakkua syöneiltä. Tein Facebookiin oman sivuston leivontaa varten, että kaikki tekemäni löytyy yhdestä paikasta, myös käyttämäni ohjeet. Saan sitäkin kautta palautetta ja hyvä mieli jatkuu edelleen! Koristeiden oltava syötäviä Olen jo useaan otteeseen saanut kuulla, että minulta pyydetään kakku ja sen koristeet, koska kakut ovat todella hyviä ja koristeet ainutlaatuisia. Koristeista haluan aina tehdä kokonaan syötäviä, koska mielestäni kakku pitää saada syödä kokonaan. Innostun koristeiden teossa yleensä ehkä vähän liikaakin; kun minulta pyydetään esim. yksi muumihahmo, teenkin kolme, koska mielestäni se näyttää kokonaisuutena paremmalta. Sain viime syksynä tehdä 5 vuotta täyttävän Late Lammas -fanin kakkuun koristeet. Aloitin tehtävän katsomalla netistä mikä ihme se Late Lammas on (eihän jo 19-vuotiaan äiti tuollaista tiedä). Ajattelin tehdä yhden lampaan ja ehkä jotain muuta sen mukaan. Into vei taas kerran mukanaan ja teinkin kolme lammasta, Vuhku-koiran ja vähän jotain muutakin. Koristeiden noutaja oli mielestäni aidosti erittäin tyytyväinen lapsensa puolesta. Jokainen kakku omanlaisensa Kakku syntyy eri tavalla; aloitan kyselemällä allergioista ja mielimauista. Kuuntelen, kirjaan ylös kaiken ja suunnittelen itsekseni kakkukokonaisuuden. Tänä keväänä eräs merkonomiksi valmistuva nuori nainen pyysi minulta valmistujaisjuhlaansa kakkua. Hän ei suoraan osannut sanoa kakun makuja, joten ehdotin muutamaa makuyhdistelmää varsinkin aikuiseen makuun. Sopivat maut löytyivät eli appelsiini-valkosuklaamousse appelsiinipaloilla ja suklaamuruilla. Täytteiden raaka-aineet valitsen usein monen eri reseptin väliltä, että maut osuvat kohdalleen. Usein muutankin vielä valitsemaani reseptiä. Täytteitä haluan laittaa aina reilusti, ovathan ne iso osa kakkua. Kakkupohjana käytän isoäitini sienikakkureseptiä. Sitä en ole uskaltanut muuttaa yhtään, koska se ”toimii”. Erilaisia kuorrutuksia Kakun ulkonäköön haluan myös panostaa. Kävin hyvän pursotuskurssin, jossa opin paljon kakun päällystämisestä kermalla. Teen mielelläni aina erilaisia kermapursotuksia ja käytän niissä värejä. Sokerimassalla päällystetyistä kakuista saa ehkä hiukan näyttävämpiä kakkuja, mutta kaikki eivät niistä pidä. Suklaakuorrutteiset ja ”naked cake” -kakut (ilman mitään kuorrutetta) ovat myös hyviä vaihtoehtoja. On kuorrutus mikä tahansa, niin onhan se hyvä, että pöytää koristaa kaunis kakku! Nyt, reilu vuosi ensimmäisestä lyyrastani olen aivan hulluna kakkuihin ja kakkukoristeisiin! Voin suositella tätä harrastusta muillekin. Uskon, että kaikki osaavat leipoa jotain. Minun juttuni näyttää olevan kakut, vaikka leivon usein muutakin. Meidän kotiharrastajien ei onneksi tarvitse tehdä kondiittorien työtä vastaavaa, eihän näitä kaupassa myydäkään. Teksti ja kuvat Päivi Vaarakallio www.facebook.com/HullunaKakkuihin Hulluna kakkuihin sitäkin kautta pal li jatkuu ede Ko ol O t l d k mii”. Syötävät kakkukoristeet Late Lammas -fanille. Aaron Bart Simpson -kakku. Kakuntekijän aarreaitta LEIVONTA JA kakunvalmistus ovat nyt suurta huutoa. Ilmiöstä on muodostunut pysyvä harrastus monelle. Näin myös Taru Kostetille, jopa siinä määrin, että harrastuksesta tuli hänen ammattinsa. Taru uskoo, että syynä on hänen hyvä mielikuvituksensa. Taru on franchising-yrittäjänä Tuusulalaisessa Confetti-myymäläketjussa, jonka erikoisalaa ovat erilaiset leivontaan, koristeluun ja juhlien kattauksiin liittyvät tuotteet ja tarvikkeet. Kannelmäessä asuvan Tarun myymälä sijaitsee Tammistossa, Vantaalla. Liike avattiin reilu vuosi sitten. Innostukseni lähti leipomisesta. Leivon vieläkin, mutta se on jäänyt taka-alalle. Joskus teen kakkuja tilauksesta, mutta nyt päätehtäväni on opastaa, antaa vinkkeja ja luoda juhlatunnelmaa, Taru sanoo. Palvelu on oleellista. Asiakkaistani monet ovat ensikertalaisia ja hakevat neuvoja kädestä pitäen. Tarun myymälästä löytyy paljon erilaisia leivontaja juhlatarvikkeita, apuvälineitä ja koristeluelintarvikkeita; on sokerimassoja, värejä, tusseja, makuaineita, geelejä, kuorrutteita ym. Kakkuja on helppo tehdä, kun on kunnon välineet. Tämä on vähän tällaista hi? stelyä, mutta silti kaikkien laji, Taru kertoo. Kakut ovat selvästi muuttuneet. Nyt ei tehdä pelkkää mansikkakermakakkua, vaan mukaan ovat tulleet erilaiset massat ja kuorrutteet. Koristelussa käytetään syötäviä pastavärejä, elintarvikeliimaa, kimallesprayta ja muita efektisävyjä ja maaleja. Maku on visuaalisuuden ohella tärkeä. Kakut tehdään syötäväksi, ne eivät ole koriste-esineitä. Aina kaikki ei mene kuin Strömsössa. Välillä käy haavereitakin. Kerran minulta sattui tipahtamaan juuri valmistunut rippikakku ja jouduin aloittamaan alusta koko homman. Yhdeltä asiakkaalta taas lokit söivät kakun ja hän joutui tulemaan ostamaan uudet tarvikkeet, Taru nauraa. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko
5 15.8.2015 Bök i Kårböle SOMMAREN ÄR FÖR MIG en laddad tid. Så mycket det är man skulle vilja göra och hinna. Maj och juni gick snabbt igen, och jag upplevde att jag inte hann ta in naturens explosion. Det går så snabbt, vitsipporna lyser i skogen en kort tid, liljekonvaljerna doftar sin tid och det är så vackert. Oundvikligen tar det slut, och det gäller att passa på och njuta så fort solen kommer fram. Nog är ju våra vintrar långa och mörka, speciellt när det inte funnits snö i våra trakter. Sommaren innebär också att många människor åker bort, på resor och besök till släktingar och många blir ensamma kvar i stan. Sommarstugan är en viktig del av kulturen, om än de yngre generationerna inte verkar vara lika ivriga att tillbringa semestern i trånga, enkla förhållanden där man snubblar över varandra och kommer varandra mycket närmare än på vintern. Då börjar vi ju kanske gå varandra på nerverna till slut. Ensamhet känns ännu mera jobbigt då det är vackert ute och man förväntas ha det så bra och så roligt, helst tillsammans. Förväntningar skapar stress och ens liv kan kännas enspårigt och omotiverande. Sommaren har sina inprogrammerade tankar över hur den skall vara och vi upprepar gladeligen mönstren år efter år. Jag är glad över att jag kunnar bryta med behovet att alltid vara borta från stan så mycket det går. Helsingfors är ju en underbar sommarstad, men evenemang överallt, stränder och natur. Turisterna för med sig lite internationell atmosfär och människorna är mera slappa och öppna än vanligt. Att cykla runt i stan och göra upptäckter är som ett äventyr. Jag minns när jag första gången såg kolonistugorna ute på Drumsö udde, där det öppna havet påminde mig om ytterskärgården. Hur kan det ? nnas något så pittoreskt och inbjudande i en relativt stor stad som Helsingfors? Tiden har stannat upp och människan är nöjd med en liten stuga där hon får vara nära i naturen. Kanske hon promenerar från sin höghuslägenhet några kilometer och pysslar på sin lilla jordplätt. Hufvudstadsbladet har skrivit artiklar om alla koloniträdgårdar i vår stad och människorna i dem verkar lyckliga. Jag hittade en artikel på nätet om Finlands export av utbildningskunskap och amerikanen som skrivit artikeln förundrade sig över att vi i Finland anser att ”less is more”. Vi ser det vackra i det lilla. Kolonistugan Ensamhet och ”less is more” – i sommartid MINUN EI VÄLTTÄMÄTTÄ enää tarvitse poistua kotoa yhtään mihinkään. Silti teidän kuka on menossa mielenosoitukseen, kuka vastustaa uusinta kansalaisaloitetta, kuka on ollut mustikassa, kuka kirpputorilla, kuka on lukenut tänä aamuna Aamulehteä tai eilen illalla Apua. Tiedän kuka saarnaa sunnuntaina Pitskun kirkossa ja parhaassa tapauksessa voin lukea saarnan kaikessa rauhassa kotona muutaman tunnin kuluttua siitä kun se on pidetty. Tiedän senkin mihin kannattaisi lähteä ruokaostoksille, jos haluan tuoretta lohta tai grillipihvejä edullisesti. Tätä kaikkea ja paljon muuta saan tietää kun seikkailen Facebookissa. Twirtter tuntuu minusta hieman oudolta. Eli en tiedä mitä ministeri Stubb ajattelee juuri nyt. Mielipiteitä, muitten ajatuksia ja tekemisiä voin loputtomasti lukea blogeista tai katsoa Youtuben videoista mihin kynnet saa lakattua ja kuvioitua trendikkäästi, miten seinän saa maalattua siististi tai kannon kaivettua pois talon nurkalta. Jos ystävien tai perheenjäsenten kanssa tulee kinaa siitä mikä oli Urho Kekkosen korkeushyppyennätys tai Lasse Virenin aika Moskovan 10 000 metrillä, asia ratkaistaan googlaamalla. Hotellit varataan netistä, sieltä ostetaan junaja bussiliput ja muutkin liput, maksetaan laskut ja tehdä kaikenlaisia ostoksia. Jopa radio-ohjelmissa neuvotaan että lisätietoja saa ohjelman nettisivuilta. Tämä kaikki edellyttää että omistaa tietokoneen ja monta ohjelmaa sen sisään. Etua on myös jos omistaa älypuhelimen ja/tai tabletin. Ja pelkkien koneiden varassa ei mikään aukene. On maksettava teleoperaattorille. Ja kun haluaa Spotifysta musiikkia, ei muuta kuin maksamaan. Tv-ohjelmien katseleminen on myös vanhanaikaista. Jos ei ohjelma löydy ilmaiseksi Yle Areenasta, voi sen ostaa maksullisista arkistoista. Net? ixin avulla voi katsoa elokuvia tai erilaisia sarjoja. Mutta taas pitää maksaa. Urheilufriikki löytää vaikka mitä katsottavaa ja koettavaa lukuisilta maksullisilta kanavilta. Yhdellä maksu-kanavalla ei pärjää jos haluaa katsoa jääkiekkoa, pesäpalloa, Formulaa, tennistä ja yleisurheilun huippukisoja. Aikanaan kauhistelimme kun puhelinlaskuihin meni muutama kymppi joka kuukausi, nyt käytämme erilaisiin teknologia-kuluihin kymmeniä euroja kuukaudessa. Uusi puhelin, tietokone tai tabletti maksaa aina vain enemmän ja enemmän. Totta kai sähköpostiaan voi käydä lukemassa kirjaston koneelta ilmaiseksi ja käyttää sitä muuhunkin, mutta se vaatii melkoista viitseliäisyyttä. Kaikkien rahkeet eivät riitä mukana olemiseen. Raha on yksi este ja usein myös ikä ja asenne. Vieläkin muistelen lämmöllä Pitäjänmäen Muistipiirin perustajajäsentä, joka yli 80-vuotiaana ovela ilme kasvoillaan kysyi kun tapasimme ”kylillä”, haluanko hänen sähköpostiosoitteensa. Hän oli hankkinut tietokoneen ja nyt oli osoite jaossa. Totta kai halusin ja sitten alkoi posti kulkea. Hämmentynein mielin pohdin miten ystäväni, jotka eivät ole voineet tai halunneet hankkia taitoja tietokoneen ja älypuhelimen käyttämiseen, selviytyvät. Ja mikä minun on selviytyessä kun mikrotukihenkilöni on taas lähietäisyydellä. Eipä silti mummin ongelmia joutui tyttärenpoika ratkomaan varusmiespalvelunkin aikana. Ensimmäiset ongelmat tulivat kolmen päivän päästä siitä kun poika oli matkannut Kouvolan taakse, mutta onneksi oli puhelimet ja ilta vapaata. Leena-Maija Tuominen Sometan tai syrjäydyn symboliserar det tänkesättet. En vän till mig bjöd in mig på talko att måla hennes lilla stuga på Drumsö udde, och jag ser fram emot att tillbringa en dag i ytterskärgården, bort från de vanliga omgivningarna här i Kårböle. När jag var yngre kände jag mig som nyin? yttad speciellt ensam på somrarna här i min nya hemstad. Nu är jag äntligen så hemmastadd att jag njuter av dem istället. Många kanske inte vägar erkänna för sig själva att de känner sig ensamma. Vi behöver nya sätt att bjuda in till kontakt under speciella tider som sommaren. Istället för att stänga hela landet och all service borde vi öppna upp på sommaren och ta ledigt också andra tider på året. Harriet Fagerholm Kårböte Gille r.f HELSINGIN AIKUISOPISTO ON AVOIN KAIKILLE! HELAO.FI (09) 41 500 300 | Töölöntullinkatu 8, 00250 Helsinki 14 VIERASTA KIELTÄ AVOIN YLIOPISTO ELÄMÄNTAIDOT KÄDEN TAIDOT KAUNEUS LIIKUNTA JA TANSSI MUSIIKKI OPISTON ERIKOISET RAVITSEMUS RETKEILY JA VENEILY TAITEET TERVEYS SUOMI – FINNISH FOR FOREIGNERS TIETOTEKNIIKKA YRITYSTALOUS – JA PALJON MUUTA! Gluteeniton Kakkutupa Kannelmäen kahvila KONALASSA vuodesta 2013 toiminut Kakkutupa on gluteenittomiin tuotteisiin erikoistunut konditorialeipomo, jossa kaikki tuotteet valmistetaan alusta loppuun käsityönä. Tärkein työväline on kädet, määrittää leipomossa työskentelevä kondiittori Katri Halonen työtapojaan. Emme käytä valmiita reseptejä ja uusia tuotteita on koko ajan kehitteillä, hän jatkaa. On meillä täällä vakiotuotteitakin, joista ehdoton ykkönen on Tosca-leivos. Kakkutuvan omistaja, malminkartanolainen leipurimestari Auri Kuusela työskenteli vieressä sijaitsevassa Leipätuvassa ennen omaa yritystään. Hänellä todettiin keliakia, joten oli aika vaihtaa raaka-aineita ja perehtyä keliaakikoille sopivaan ruokavalioon. Kakkutuvan tuotevalikoima vaihtelee luonnollisesti vuodenaikojen ja juhlakausien mukaan. Myymälän omassa leipomossa valmistuvat niin kakut, leivät kuin pikkusuolaisetkin. Erikoisuutena gluteeniton näkkiläiepä. Jauhoina käytetään tattaria, perunaa, riisiä ja maissia. Koska vehnä ei kuulu raaka-aineisiin, niin uusien tuotteiden kehittely ja muotoilu tuo luomiseen oman haasteensa, Leivonnaisten valmistukseen käytettävien jauhojen koostumus on hauraampi kuin vehnäjauhojen. Auri kertoi minulle suunnittelevansa omaa konditoria-leipomoa tultuani työharjoitteluun samaan työpaikkaan, Katri kertoo. Naiset löysivät heti yhteisen sävelen ja ovatkin olleet tiivis työpari Kakkutuvan perustamisesta lähtien. Täällä tehdään vakavasti töitä, muttei vakavissaan, kuvaa Katri ja hymyilee. Myymälän yhteydessä toimii pienehkö, sievä kahvila, jossa asiakkaita palvelee Jaana Lantinen. Jaana on meidän assari, joka auttaa meitä kaikessa, kertoo Auri tyytyväisenä. Leivonnassa käytetään voita. Herkkuhetki on sellainen, ettei silloin ajatella kaloreita. Kokonaisuus ratkaisee, vakuuttaa Katri. Teksti Nina Eriksson KANNELMÄEN vanhalla ostarilla sijaitseva Kannelmäen Kahvila palvelee asiakkaitaan aamutuimasta. Kahvilaa vetävät Kirsi Uotila ja Anitta Kivimäki pyrkivät tekemään mahdollisimman ison osan tuotteista itse. Tarjolla on erilaisia suolaisia ja makeita piirakoita, juustokakkuja, täytekakkua ja sämpylöitä. Myös gluteenittomia tuotteita on myynnissä. Päivällä on tarjolla keittolounasta edulliseen hintaan. Kahvimme tulee Porvoon paahtimosta ja leivokset leipomo Arjan Herkusta. Sisäänvetotuotteemme ovat herkulliset kotileipomo Eromangan lihapiirakat ja possumunkit, monien kannelmäkelästen jo ennestään tuntema Kirsi kertoo. Kummallakin naisella on vankka kioski-kahvila-lounasruokalatausta. Teemme tilauksesta voileipäja täytekakkuja sekä pitopalvelua. Kahvilatiloja on myös mahdollista vuokrata eri tilaisuuksiin, Pirkanmaalta Kannelmäkeen muuttanut Anitta sanoo. Anitta ja Kirsi toivottavat kaikki asukkaat tervetulleiksi nauttimaan herkuista ja kahvilatunnelmasta. Kakkutuvan vitriinistä löytyy erilaisia makeita herkkuja. Gluteenittomuuden lisäksi osa tuotteista on vähälaktoosisia tai laktoosittomia.
6 15.8.2015 ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Paikallista palvelua meillä olet hyvissä käsissä (09) 539 938 malminkartanonhammas.fi Puustellintie 4 Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Helsinki Kysy lauantain aikoja! Puh. 563 2114 Avoinna MA-TO 916.30, PE 9-15.00 Vanhaistentie 1 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.? Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) P. (09) 566 0981 • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi / tanotorvi PAASIKIVEN TOTEAMUS, että maantieteelle emme voi mitään, tuli mieleeni Kreikan kriisin yhteydessä. Sallittaneen muutama lisäkommentti geopolitiikan ja historian yhteydestä Kreikan tapauksen yhteydessä. Ensinnäkin miksi Saksa on vetänyt tiukinta linjaa Kreikan lainajutun ratkaisussa. Suomen hallitus on lähinnä peesannut Saksan perässä. Selitystä tähän voitaneen hakea historian hämärästä. Nykyinen Kreikan hallitus esitti Saksaa järkyttävän miljardien laskun natsien tekosista toisen maailmansodan aikana miehitetyssä Kreikassa. Kreikassa oli sodan aikaan voimakas vastarintaliike Jugoslavian tapaan. Sodan päätyttyä natsi-Saksan tappioon Kreikkaan muodostui vahva vasemmisto kommunistien johdolla. Titon johtaman Jugoslavian kommunistit halusivat tukea avoimesti Kreikan vasemmistoa. Mutta Stalin, jonka kädet oli sidottu liittoutuneille kumppaneille USA:lle ja Britannialle annettuun lupaukseen, että Kreikka kuuluu Britannian ja USA:n vaikutuspiiriin, esti Titoa lähettämästä joukkojaan Kreikkaan kommunistien tueksi. Samoin Italian ja Ranskan vasemmistohallitukset kaadettiin USA:n Marshall avun tuella, eikä Neuvostoliitto tehnyt mitään niiden auttamiseksi. Suomi kieltäytyi ottamasta vastaan Marshall apua Neuvostoliiton painostuksen vuoksi. Maassamme oli liittoutuneiden valvontakomissio, jossa tahdin määräsi Neuvostoliitto. Suomessa kolmen suuren hallitus jatkoi vuoteen 1948 vaaleihin saakka kansandemokraattien mukana ollen. Kreikkaa on sotien jälkeen hallinneet vuorotellen oikeistolaiset ja lähinnä sosialidemokraattinen Pasok puolue. Välillä on ollut kaksikin sotilasjuntan hallituskautta. Jaltan ja Potsdamin sopimukset Euroopan uudelleen jaosta liittoutuneiden kesken olivat ratkaiseva tekijä Naton ja Varsovan liiton aikoina, siihen miten nämä kiistakumppanit suhtautuivat toisen osapuolen toimiin etupiirinsä puitteissa. Se koski yhtälailla Kreikan liittämistä Natoon ja USA:n painostusta Italian ja Ranskan hallitusratkaisuissa, kuin Neuvostoliiton toimintaa Unkarissa, Puolassa ja Tšekkoslovakiassa ilmenneiden kapinaliikkeiden tukahduttamisessa. Kreikan nykyinen kriisi on seurausta tästä sotien jälkeisestä kehityksestä Euroopassa. Kreikan talouskriisi ei ole tietenkään nykyisen vasemmistohallituksen aikaansaama, mutta se pannaan kantamaan sen seuraukset ja maksattamaan laskun Kreikan veronmaksajille, kun Saksan ja Ranskan suurten liikepankkien lainasaatavat on saatu työnnettyä sekä kreikkalaisten että muiden euromaiden veronmaksajien kannettavaksi. Putin kysyykin oikeutetusti: missä olivat IMF ja EU, kun Kreikan talous päästettiin kriisiin. Miksi vasta nyt herättiin, kun jo vuosia oli selvää mihin Kreikan talouden holtiton velanotto johtaa. USA:n ja EU:n oikeistojohtajat pelästyivät vasemmistolaisen Syrizan vaalivoittoa ja uutta hallitusta, joka ryhtyi peräämään uutta velkojen järjestelyä. Pelättiin dominoteorian mukaan, että Kreikan itsenäisempi linja tarttuu muihinkin. Erityisesti USA ryhtyi varottelemaan EU:n johtajia, ettei Kreikkaa saa päästää irti läntisestä liekaköydestä, eurosta ja EU:sta ja sen mukana kenties Natostakin. Tämän arveltiin johtavan Venäjän vaikutuksen kasvuun ja jotkut näkivät jo uhkakuvia Venäjän tukikohdista Kreikan rannikolla. Tällainen kehitys oli tietenkin pysäytettävä alkuunsa. Parhaiten se kävisi tietenkin kaatamalla Kreikan nykyinen hallitus, jonka toivottiin kompastuvan EU:n tiukkoihin lainaehtoihin. Nyt vain odotellaan, milloin hallitus kaatuu ja Kreikkaan saadaan uudet vaalit — mahdollisesti jo syys-lokakuussa. Angela Merkel ymmärsi USA:n huolen ja painosti Saksan parlamentin taipumaan uusiin velkaneuvotteluihin Kreikan kanssa. Nyt tuli taas uusi ongelma, kun Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) kieltäytyi uusista velkaneuvotteluista ellei Kreikan lainaehtoja uudelleen järjestetä, ts. joko leikkaamalla vanhoja velkoja tai alentamalla tuntuvasti korkoja. Tätähän Kreikka on vaatinut ja monet kansainväliset talousasiantuntijat kannattaneet. Ilman sitä ei Kreikka tule selviytymään velkasitoumuksistaan. Toisaalta pankit ovat jo saaneet osansa korkeiden korkojen muodossa ja lisäksi veronmaksajien rahoja peittämään mahdollisia tappioita lyhennysten ja korkojen viivästymisen vuoksi. Meillä kuitenkin pääministeri Juha Sipilä oli lomaltaan tavoitettuna tiukkana ettei mitään lainojen leikkauksia voida sallia, mutta toisaalta korosti, että IMF:n mukana olo on tarpeellista ? nanssipoliittisen asiantuntemuksen vuoksi. Kreikka ei ole pyytänyt talousapua Venäjältä eikä Venäjä ole puolestaan sitä tyrkyttänyt. Tietenkin Venäjäkin on kiinnostunut siitä, että Kreikka vapautuisi EU:n holhouksesta ja ensimmäisenä tekonaan irtaantuisi EU:n talouspakotteista Venäjää vastaan. Venäjän duumassa puolestaan esitettiin, että Putin lieventäisi vastapakotteita Kreikan maataloustuotteiden osalta sallimalla niiden tuonnin Venäjälle. Oma lukunsa on USA:n ja EU:n pakotepolitiikka Venäjää vastaan. Siinäkin ? nanssipolitiikalla on keskeinen rooli. Suomikin on joutunut kokemaan pakotteiden ja vastapakotteinen aiheuttamat taloudelliset menetykset. Nyt USA julkaisi uuden pakotelistalaajennuksen, joka koski myös eräiden suomalaisten ? rmojen ja kansalaisten valuuttasiirtoja ulkomaille. Eikä tämä ole suinkaan ensimmäinen kerta. USA saneli jo Neuvostoliiton aikoina suomalaisille ? rmoille, mitä ne saavat myydä ja viedä Neuvostoliittoon Suomessa valmistetuistakin tuotteista. Nato rajoittaa Suomen kansallista itsemääräämisoikeutta enemmän kuin YYA aikanaan. Sehän on nähty vaikkei vielä olla kuin Naton kumppanimaa. EU:n kautta USA ja Nato holhoaa ja määrää Suomen ulkomaankaupasta, jakelee viisumikieltoja, jotka koskettavat Suomeakin. YYA-kaudella USA rajoitti Suomen kauppayhteyksiä Neuvostoliittoon mm. kieltämällä Suomea viemästä täällä suunniteltuja ja rakennettuja syvänmeren tutkimusaluksia Neuvostoliittoon, puhumattakaan tietotekniikkaa koskevista kaupoista ym. Kreikan tilanne on tietenkin vaikea, mutta ei se sentään ole ”ruton ja koleran” valintavaihtoehdon edessä kuten Timo Soini asian kärjisti. Saattaisi olla jopa eduksi, jos lännen painostuksen tuloksena Kreikka lopulta päätyy luopumaan eurosta. Kepun kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen alullepanema nimienkeräys kansalaisaloitteeseen kansanäänestyksestä Suomen kuulumisesta euroalueeseen herätti Keskustan puoluetoimiston, joka kiirehti julistamaan aloitteen Väyrysen yksityispuuhakseen. Ans´ kattoo miten eduskunta asiaan suhtautuu, kun yli 50 000 suomalaisen allekirjoittama aloite tulee aikanaan käsittelyyn yhdessä neutraalin avioliittolain peruuttamisaloitteen kanssa!? Oiva Björkbacka Geopolitiikkaa ja ? nanssipolitiikkaa Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.? K Kaikki tarpeellinen pperheen tärkeimmille! N Nyt myös K Kauppakeskus K Kaaresta. MIS MIS ORIENTAL ORIENTAL MARKET MARKET Ristipellontie 17, Konala, Helsinki Avoinna MA-PE 09-20, LA 10-20, SU 12-18 Puh. 050 596 6122 Tervetuloa! ParturiKampaamo Senef? ina Hanuripolku 5, Kannelmäki, Puh. 5042 397
7 15.8.2015 VENÄJÄN MIELESTÄ Suomen ja Neuvostoliiton välillä tehty rauhansopimuksen osa, jossa Suomi sitoutui puolustuskykynsä rajoituksiin on edelleen voimassa. Suomen mielestä toista sopijapuolta ei enää ole ja Suomi on vapaa maa päättämään omasta aseistuksestaan ilman vanhan sopimuksen rajoituksia. Vaikka Suomen kanta onkin tällainen, on toinen jalka kuitenkin menneessä ja uskallusta ei ole ollut käyttää vapaan maan oikeutta käyttää kaikkia mahdollisuuksia maansa puolustamiseen. Pahimman skenaarion mukaan osa maamme päättäjistä on ollut vieraan vallan vaikutuksen alla, sillä puhdistusta vieraan vallan agenteista tai myötävaikuttajista ei maamme päättäjien keskuudessa ole tehty. Neuvostoliitolle ja Itä-Saksalle palveluksia suorittaneet ovat olleet vaarassa kompromettoitua, mikäli suhde vieraaseen valtioon tulisi julki, ja uhka tällä kiristämisestä on saattanut johtaa eräiden avainhenkilöiden kantoihin, ja sitä kautta päätöksiin, jotka ovat entisestään huonontaneet Suomen mahdollisuutta puolustaa itseään. Näiden prosessien tuloksena on jätetty hankkimatta tai kielletty tarpeellisia ja tehokkaita aseita, kuten miinat ja taisteluhelikopterit. Taisteluhelikopterit Hankkimillamme kuljetushelikoptereilla ei tee mitään, kun ei ole kalustoa suojaamaan niitä. Taisteluhelikopterit olisivat välttämättömiä, mikäli joukkoja olisi tarkoitus siirtää kuljetushelikoptereillamme vihollisuuksien aikana. Miinat Suomi on helpointa valloittaa tieuria pitkin, lähinnä panssarivaunuilla. Kulku-urat ovat helpoimmin tukittavissa panssarimiinoilla. Jalkaväkimiinat panssarimiinojen ympärillä tekevät miinoituksien purusta hidasta ja aikaavievää. Luopumalla jalkaväkimiinoista teemme palveluksen mahdolliselle hyökkääjälle. Jalkaväkimiinoja ei voi korvata tehokkaasti ja edullisesti muilla järjestelmillä. Sukellusveneet Maksoimme kyllä nekin Kreikan sukellusveneet, jotka olivat Saksassa teon alla Kreikan kriisin alkaessa. Onhan Kreikan kyettävä puolustautumaan toista Nato-maata, Turkkia vastaan. Omalla maalla ei ole niin väliä, vaikka hiljakkoin on Itämerellä käytännössäkin nähty, miten vaikeaa on vedenalaisten torjuminen. Entistä parempien havaitsemislaitteiden takia merisota on siirtynyt entistä enemmän veden alle, pinta-alukset on nykyisillä havaintoja asejärjestelmillä kiusallisen helppo tuhota. Ohjukset Ohjukset ovat rauhansopimuksen perusteella kiellettyjä, nämä kuitenkin muodostavat poikkeuksen, kun Puolustusvoimamme on jo pitkään varustautunut ohjuksilla. Suojeluskunta ja Lotat Neuvostoliitto piti erityisen tärkeänä kieltää nämä kaksi järjestöä rauhansopimuksessa, kun juuri nämä järjestöt nostivat Suomen armeijan laadullisesti maailman parhaimmistoon. Muutoinkaan pienellä maalla ei ole määrän puutteessa muuta mahdollisuutta kuin turvata laatuun. Suojeluskunta ja Lottajärjestö tekivät suuriarvoisen työn ennen viimeisimpiä sotiamme nostamalla joukkojen moraalia ja taitoa sellaiseksi, että kymmenkertainen vihollinen pystyttiin torjumaan. Tilanne on säilynyt ennallaan, voimme pysyä sotilaallisesti puolustuskykyisinä vain laadulla. Laatua kyettäisiin nostamaan entisenkaltaisella vapaaehtoisella maanpuolustustyöllä. Propagandasota: hävitty Sotien jälkeen perustettiin Valhe-Suomi, jonka tarkoituksena oli kaikin tavoin hämärtää maanpuolustuksemme merkitystä ja kunniaa. ”Edistykselliset” voimat ovat tehneet merkittävän myyräntyön onnistuneesti. Toista on Virossa, Kodukaitsen piirissä on nuoria miehiä, jotka ovat valmiita tekemään kaikkensa, jotta vanhat huonot ajat eivät palaisi. Suomessa tällaista pidettäisiin sotakiihkoiluna. Jopa Suomen valtion tunnuksien käyttämistä, leijonaa ja lippua pidetään täällä osoituksena rasismista ja heikosta sivistystasosta. Hornetit Jos osa päättäjistämme on ollut polvillaan itään päin, löytyy viidettä kolonnaa myös länteen päin katsojissa. Hornet oli kallis ja huonosti sopiva olosuhteisiimme, kun laite on suunniteltu pölyttömiin meriolosuhteisiin eikä maakentillemme. Kalleus paljastui vasta kun kävi ilmi mitä asejärjestelmät ja huolto tulivat maksamaan. Merkit viittaavat siihen, että seuraavaksi meidän on hankittava ylipainoisia, kömpelöitä F-35 hävittäjiä, joiden lentoaika suuren polttoaineen kulutuksen vuoksi lasketaan minuuteissa ja jotka putoavat hipaisusta (konetta ohjataan kuten älykännyköitä, hipaisuilla). Horneteihin sentään saatiin edes hiukan vastakauppoja, 10 % luvatuista. Vastakaupat ovat nyt EU:n määräysten takia kiellettyjä. Merkillisen vaikeaksi on asiat tehty EU:nkin toimesta. Esko Karinen Kielletyt aseet Toisinajattelija Toisinajattelija Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 Osoite: Laitilantie 2, 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 E-mail: tanotorvi@eepinen.? Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.? /jakelupalaute HELSINGIN JAKELU-EXPERT OY Katso lisätiedot ja täytä työhakemus www.lisäduuni.fi tai soita [09] 5615 6400 Täytätkö tänä vuonna vähintään 14 vuotta? Oletko reipas ja vastuuntuntoinen? Töitä myös autopiirijakajille (oma auto) TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA TÖITÄ MYÖS AUTOPIIRIJAKAJILLE PALLOGRILLI • Suomalainen ruokaravintola • Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 7.30-20, la 10-18 Puh. 045-2765888 Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 KONALAN RENGAS OY TALVIJA KESÄRENKAAT! Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum. LEVYPYÖRÄT, ASENNUKSET, TASAPAINOITUKSET NOPEASTI Hankasuontie 4, puh. 09 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14 KANNELMÄKI, Klaneettitie 7, 00420 Hki Puh. (09) 563 3900, (09) 563 3901 PALVELEMME: • ma-to 10-22 • pe 10-23 • la 11-23 • su 11-22 pizzataxi.? SUURI LIIKUNTAPÄIVÄ PIRKKOLAN LIIKUNTAPUISTOSSA SU 23.8. KLO 10–14 Tule ja tutustu hel.?/liikunta Kokoperheen tapahtumassa kymmenet eri lajiseurat ja järjestöt esittelevät toimintaansa ympäri liikuntapuistoa mm. lajikokeiluin ja näytöksin. Mukana myös VPK:n paloauto. Tapahtuma on maksuton. PIRK KOLA FUTIS/UINTI/LÄTKÄ/LUISTELU/VOIMISTELU/YLEISURHEILU/RULLALUISTELU/SUUNNISTUS/ YLEISURHEILU/JALKAPALLO/JÄÄKIEKKO/KELKKAJÄÄKIEKKO/RINGETTE/TAITOLUISTELU/ SISÄCURLING/ISTUMALENTOPALLO/KORIPALLO/KÄSIPALLO/VOIMISTELU/UINTI/TAITOUINTI/ VESIPALLO/UIMAHYPYT SUUTARI Kaaren parkissa Kaikki suutaripalvelut kauppakeskus Kaaren parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Avoinna arkisin 9 21, la 9 18 Puh. 09-773 2376 Kannelmäen voimistelijoille uudet tilat Maununnevalta Kannelmäen Voimistelijat ry on saanut Maununnevalta, K-Marketin vierestä, uudet toimitilat. Nyt seuralla on entistä suurempi ja parempi toimisto ja oma sali, jonka yhteyteen osa liikuntatunneista siirtyy syyskauden alkaessa 1.9. Toimiston sisäänkäynti on talon vasemmalta puolelta ja käynti saliin kadun puolelta. Toimistolla pidetään Syysstartti ja avoimet ovet lauantaina 22.8. klo 10-14. Käykääpä tutustumassa!
8 15.8.2015 Messu sunnuntaisin klo 10 Kannelmäen kirkossa Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18: Malminkartanon kappelissa 26.8. asti ja 2.9. alkaen kirkossa. Kirkkokahveilla su 30.8. n. klo 11.15 entiset nimikkolähettimme Vesa ja Sari Lehtelä sekä uusi nimikkolähettimme Päivi Anttila kertovat lähetystyöstä sekä työstä ja kokemuksista Etiopiassa. Sairaalasielunhoidon 90-vuotisjuhlamessu su 13.9. klo 10. Saarna Saila Heinikoski, liturgia Sakari Enrold, kanttori Sirkku Rintamäki. Vesper joka to klo 17.30–18 (alk. 10.9.) Malminkartanon kappelissa, Vellikellonpolku 8. Tervetuloa osallistumaan vuosisatoja vanhan perinteen mukaiseen rukoushetkeen. Vesper (lat. ilta) on läntisen luostariperinteen mukainen ehtoorukous. Se koostuu vuorolaulusta, psalmeista, raamatuntekstistä, rukouksesta ja hiljaisuudesta. Tule mukaan levähtämään päivän kääntyessä iltaan. Mukana mm. vapaaehtoisia. Jennyn Olohuone keskiviikkoisin klo 12–15 Avoin kohtaamispaikka Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Kahvija leipätarjoilu, soppalounas. Mukana vapaaehtoiset ja diakonit. Samalla viivalla -vapaaehtoistoiminnan koulutus Torstaisin 24.9., 8.10., 22.10., 5.11., 19.11., 3.12. klo 18–21 Malminkartanon kappelilla. Keskusteluja ja käytännön harjoituksia. Kouluttajina Kansan Raamattuseurasta pastori Virpi Nyman ja Kannelmäen seurakunnasta J-P Vaittinen ja Heidi Metsälä. Materiaalimaksu 10€/hlö. Ilmoittautuminen pe 11.9. mennessä virastoon, p. 09 2340 3800. Tiedustelut J-P Vaittinen, p. 09 2340 3853. Yhteisövalmennus diakonian vapaaehtoisille Maanantaisin 31.8.–5.10. klo 10–13 Toimintakeskus Jennyssä. Tied. J-P Vaittinen, p. 09 2340 3853 ja Heidi Metsälä, p. 09 2340 3842 Diakonian ajanvarauspäivystykset 2.9. alkaen: Toimintakeskus Jennyssä ma klo 10– 11 ja kirkolla ke klo 10–11. Korppoosta Loviisaan -konsertti to 3.9. klo 19 kirkossa. Jean Sibeliuksen pianotriot Dduuri, Korppoo ja C-duuri, Loviisa. Sibelius Piano Trio: Petteri Iivonen, viulu, Juho Pohjonen, piano, Samuli Peltonen, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Kannelmäen seurakunta Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI Puh. 09 2340 3800 www.helsinginseurakunnat.? /kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta SK HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Monipuolisia hammashoitopalveluja Kannelmäessä Hammasimplanttihoito Pauliina Uutela, yleishammaslääkäri Liput 09 310 12000 (ark. 12–18) ja Lippupalvelu Klaneettitie 5 | kanneltalo.? | Kanneltalo la 19.9. klo 15 (ensi-ilta), alk. 5 € Ystävyys, erilaisuus ja suvaitsevaisuus? Sotkuisen Kookaburralinnun ja siisteyttä rakastavan kukan ystävyydestä kertova humoristinen esitys yhdistelee tanssia, mimiikkaa ja klovneriaa. Ikäsuositus yli 4-vuotiaille. ma 14.9. klo 18, vapaa pääsy Isäntänä Juurilla-klubilla toimii tuttuun tyyliin Juki Välipakka ja The Rooty Toot Toot Band. la 5.9. klo 18, alk. 15 € Hukka ja Mama kahvilan stagella klo 18, vapaa pääsy. Pimeys konserttisalissa klo 19, pääsylipulla. Pimeys: Joel Mäkinen – laulu, koskettimet, Pekka Nisu – laulu, kitara, Jukkis Virtanen – basso, Tuomo Laakso – rummut to 20.8. klo 17–20, vapaa pääsy Tule tekemään, kokemaan ja olemaan yhdessä! Ohjelmassa mm. yhteisötaideteoksen valmistelua Majbritt Huovilan johdolla, satuhetkiä lapsille ja aikuisille ja lyhtytyöpaja. Musiikista vastaavat länsiafrikkalainen Lanyi sekä Gipsy Rhytm. Haavisto Marko lo 18 vapaa pääsy Juurilla-klubi Pimeys kl 18 lk 15 € 5 9 k +SUPPORT Hukka ja Mama yö t 20 8 kl 17 20 ää Taiteiden Yhdessä! 15 (i ilt )lk 5 € Tanssiteatteri Aurac o Kannelmäen Kahvila Perinteinen kahvila Meiltä sämpylät, patongit, suolaiset ja makeat leivonnaiset Keittolounas klo 10.30 – 14.30 Kannelmäen Kahvila Vanhaistentie 1 00420 Kannelmäki Puh. 040 214 3730 Avoinna ark. 7-16 Tällä kupongilla voileipätai täytekakun tilaus -15% Tarjous voimassa 30.10.2015 asti.