• Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi kÄytÄ heijastinta ! No 9 7.10.2009 · 45 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO ANNELI SARI valloittaa Kanneltalon Niini-Tiimi tulostaa taidolla KANNELMÄEN OSTOSKESKUS 50 VUOTTA
• 2 7.10.2009
• 7.10.2009 3 Pääkirjoitus MAJAVAN MATKASSA Kun ostaria ei juhlita annelmäen ostari on tullut miehen ikään ja juhlii värittömästi 50-vuotisuuttaan. On jotenkin outoa, että tämä Kannelmäen toimiva keskus pitää matalaa profiilia tavalla, jossa unohdetaan alueen asukkaat. Kaarela-Seura tarjoutui hankkimaan ostarille viihdettä ja jopa Kantsun oman tangokuninkaan Amadeuksen esiintymään, mutta se ei kiinnostanut ostarin hallitusta, koska siitä olisi koitunut menoja. Kun Kannelmäen ostoskeskuksessa on 22 yrittäjää, heidän osallistumisensa 50vuotisjuhlan kustannuksiin olisi maksanut muutaman kymmenen euroa per nuppi, mutta tämä katsottiin liian suureksi kuluksi. Asukkaiden ja yrittäjien pitäisi puhaltaa yhteen hiileen. Se on periaate, joka tuo ihmisille palveluja ja yrittäjille paitsi taloudellista hyvinvointia myös mielihyvää. Jo se, että Kaarela-Seura esitti oman ostarin juhlintaa, olisi luullut herättävän liikkeenharjoittajat: Hienoa! Ilman muuta ollaan mukana! Näin ei kuitenkaan käynyt. On kuin jonkinlainen apatia olisi vallannut kauppiaat. Eipä silti. Tästä varauksellisesta yhteistyöstä on kokemusta jo vuosien takaa. Kun aikoinaan, silloin markan ollessa valuuttana, järjestimme hauskanpitoa ostarille, monet olivat ne tahot jotka lupautuivat mukaan, mutta jättivät kuitenkin laskunsa maksamatta. Eräs ravintola puolestaan hoiti laskunsa, mutta heitti sitten esiintyjät ulos ennen kuin Omat koirat purivat haitari kerkesi edes aueta. "Tänne ei tulla kurttua levittelemään!" Se että Kannelmäen ostoskeskuksessa ei osata tai haluta toimia yhteisten asioiden hyväksi, johtuu mitä ilmeisemmin siitä, että liikkeenharjoittajat eivät 50 vuodesta huolimatta ole saaneet aikaiseksi omaa yhdistystä. Munkkivuoren ostarin kauppiailla on sellainen ja se toimii hyvin. Mitä Kannelmäen ostoskeskuksen yrittäjät ry voisi tehdä? Se voisi koordinoida toimintaa pitkällä tähtäyksellä. Se ottaisi kantaa erilaisiin itseään ja ympäristöään koskeviin asioihin; palveluihin, liikenteeseen, turvallisuuteen... Budjetissaan sillä olisi oma momentti yhteistyöstä Kannelmäen asukkaiden so. Kaarela-Seuran kanssa. Näinä ankeina aikoina yhdistys valaisisi uskottavuutta myös itse yritystoimintaan. Se välittäisi kivaa oloa ihmisten kesken; järjestäisi pikkujoulut, vappuriehan, lestinheittokilpailun muovipulloilla, järjestäisi ostarin kaikkien tuotteiden alennuspäivän, palkitsisi uskollisia asiakkaita jne. Kun on todennäköistä, että Kannelmäen ostoskeskusta ei pureta vielä kymmenenkään vuoden kuluttua, ei näin 50-vuotisjuhlissa kannattaisi hiipiä rotkon rauhaan. Menestystä seuraavalle 50-vuotiskaudelle ja uusia hyviä tuulia toivottaen K A Kari Varvikko Helsingin vuoden yrittäjä 1996 apelin Siunatussa hulluudessa Rummukaisen veljekset pohtivat, että mahtaisivatko he tuntea oikein viisaan ihmisen. Tehtävä oli vaikea. Kauan mietittyään he päätyivät tuumailussaan kylän kansakoulunopettajaan. Siinä se oli melkein viisas ihminen. Eivät ne asiat sitten Aapelin päivien ole paljoa muuttuneet. Aloin itsekin mietiskellä koko Suomen tasolla että mahtaisiko meiltäkään oikein viisasta ihmistä löytyä. Lienenkö sitten ollut turhan lempeä arvioinnissani kun löysin neljä-viisi nykyään vaikuttavaa oikein sitten viimeisen päälle nerokasta tyyppiä: Kirjailija ja monilahjakkuus Jörn Donner, psykiatri, vankimielisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma, tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja kenraali Gustav Hägglund. Onhan kova kvartetti. Naisten kohdalla teki tiukkaa. Menestyneitä naisiahan tietysti löytyy, mutta löytyykö yhtään kokonaisviisasta? Kyllä löytyi, hän on Lenita Airisto. Häntä on tosi antoisaa katsella ja kuunnella. Näiden viiden lisäksi lähelle kokonaisviisautta pääsivät seuraavat henkilöt: Psykiatri Ilkka Taipale, poliitikko Ben Zyskowicz, kalastaja Pentti Linkola, poliitikko Erkki Tuomioja, kirjailija Veikko Huovinen ja tutkija Ilmari Susiluoto. Dipl.ins. Iiro Viinanen on myös selviytynyt kerhoon eläkkeelläoloaikanaan tapahtuneesta kehityksestä johtuen. Oli kai niinf että ikävä virka peitti alleen hienon ihmisen. Nyt kun olen arvioinut mielestäni maamme viisaimmat niin lienee kohtuullista arvioida myös ne vähemmän viisaat. Ei ole mahdollista mainita heitä nimeltä koska lista paisuisi liian pitkäksi, riittäköön siis ryhmittäinen maininta ilman tärkeys- tai painoarvomäärittelyä. Ensiksi tulevat mieleeni uskovaiset. Kirkkoon itsekin kuuluvana en tarkoita tällä kotitarveuskovaisia vaan ns. julkiuskovaisia, jotka ovat mielestäni ikäviä ihmisiä. Ikävyys ilmenee kiihkoiluna, kateelli- suutena, kostonhimona, ahdasmielisyytenä, huumorintajuttomuutena ja itsetyytyväisyytenä. Nämä tyypit ovat todenneet minun joutuvan "tuliseen järveen", ei siis helvettiin jonne kuvittelin itse joutuvani. He menevät tarkasti rajatulla joukollaan raketilla Siriukseen tai ainakin kullalla silattuun marmorikaupunkiin jonne eivät syntiä tehneet pääse. Pitäkööt hauskaa keskenään, ei käy kateeksi. Viihdyn itse hieman rähjäisemmissä paikoissa kuten täällä maan päälläkin. Käsitykseni mukaan näiden surkimusten päässä ei puhu mikään "herra" kuten he itse luulevat vaan jonkin sortin mielisairaus. Tosiuskovaisia ei saa tuhkata, koska he luulevat nousevansa "ylös". Kunnon sotamies Svejkin ilmiantajatarkastaja Bretschneiderille kävi ikävästi. Hänen omat, nälkiintyneet koiransa pistelivät hänet poskeensa. Surullisen näytelmän jälkiä katsellessaan Svejk totesikin, että mahtaapa olla vaikeaa noista jätöksistä uutta Bretschneideriä kasata sitten kun ylösnousemuksen hetki on. Sittenpä muita kummajaisia: Filosofit: Ovat yhden sortin sekopäitä, jotka kokevat tehtäväkseen selvien asioiden sotkemisen. Eipä heistä ole kenellekään mitään hyötyä jos ei haittaakaan. Puolustusasianajajat: Tunnottomia ihmisiä, jotka muuttavat mustan valkoiseksi yhteiskunnan varoilla. Rosvot vapautetaan, uhri todistetaan syylliseksi. Länsimaista oikeuskäytäntöä. Mökkeilijät: Ilmeisiä masokisteja jotka nauttivat istua pätsinkuumassa autossa satoja kilometrejä päästäkseen istumaan törkyisessä ulkohuussissa ja kärsimään muutenkin alkeellisista olosuhteista. Taideasiantuntijat: Ihailevat kaikkea sekavaa ja käsittämätöntä mitä on tuotettu taiteen nimissä. Eivät uskalla nauttia todella hyvästä taiteesta koska se ei ole "muodikasta". Viiniasiantuntijat: Erottavat todellisuudessa punaviinin valkoviinistä lähinnä värin perusteella. Pel- leilyn takana on useimmiten ankea lapsuus ja huono itsetunto. Kulinaristit, gastronomit. Samanlaisia pellejä kuin edelliset. Yrittävät tehdä lähipiiriinsä vaikutuksen tietoudellaan. Herättävät kuitenkin lähinnä huvittuneisuutta touhuillaan. Haluaisivat syödä makkarakastiketta mutta eivät voi, koska silloin illuusio romahtaisi. Purjehtijat, tenniksen- ja golfinpelaajat. Haluavat osoittaa elitistisillä harrastuksillaan olevansa parempia ihmisiä. Jos painista tulisi muotilaji, he olisivat ensimmäisenä trikoot päällä molskilla vääntämässä toistensa niskaa. Himohölkkääjät: Narkomaaneja, jotka saavat viboja aivojensa tuottamasta endorfiinista. Heidän latvansa heittää samasta paikasta kuin uskovaisillakin. Vihreät: Joukko sekalaisia hörhöjä, joille ei oikein työnteko maistu. Kokevat olevansa taiteellisia mutta eivät omaa taiteilijan lahjoja. Kommunistit: Katkeria neukkusysteemin kaipaajia. Ei mitään tekemistä työväenliikkeen kanssa vaikka yrittävät siitä höpöttää. Monikulttuurisuusvouhottajat: Entisiä stallareita, jotka ovat vaihtaneet neukkula-sanan monikulttuurisuus- ja maahanmuutto- käsitteisiin. Tekevät välittömästi poliisille ilmiannon, kun kuulevat, että leikkikoulussa on laulettu Porsaita äidin oomme kaikki- laulu. He väittävät silmät kipunoiden, että tällä halutaan loukata vieraista kulttuureista tulleita ihmisiä. On huomioitava, etteivät ko. ihmiset näitä valituksia tee. Niitä tehtailevat omat maannaisemme. Vaan mistäpä löytyy hyviä, tasapainoisia ihmisiä? Vanha saksalainen sananlasku kertoo sen: Siellä missä lauletaan, siellä voit olla aivan rauhassa. Pahat ihmiset eivät laula. Siispä vaan karaokekuppiloihinja vastaaviin paikkoihin... Heikki Majava Seuraava Tanotorvi ilmestyy 4.11.2009. Aineisto toimitukseen 23.10. mennessä. TUSINA-AIVOILLE 1. Lasolmies 2. Latohippi 3. Braijaa 4. Puliveivari 5. Pöökeli 6. Reetaa 7. Rengis 8. Rindisbroidi Vastaukset sivulla 14 9. Rutsaus 10. Rämppäkuteet 11. Rälee 12. Skruidu
• 4 Arkeologi Mervi Suhonen kertoi Suur-Mätäjoen ajoista. ään vasta Baltian eteläosissa. Mielikuvitusta kiihotti myös tieto, että Malminkartanosta löytyy kivikautisia asuinpaikkoja kahdeksan ja koko Helsingissä niitä on vain kahdeksantoista. Malminkartanossa on siis ollut lähestulkoon koko seudun keskuspaikka jossain kivikauden vaiheessa. Millaistahan ihmisten elämä oli silloin? Ehkä ei niin kiireistä kuin nykyisin. Todennäköisesti myös eri-ikäisiä ihmisiä asui yhdessä enemmän,eikä vanhuksia ja lapsia eristetty toisistaan. Kartanon luona kuulimme, että alueella vaikuttanut amiraali Bengt Juusteen oli piispa Paavali Juusteenin veljenpoika. Veljenpoika ei ollut kuitenkaan tunnettu kovinkaan armollisena läänitysten herrana. Ehkä vielä ärhäkämpi oli seuraava kartanonherra, von Bönhard, jota voi kuulemma pitää tuonaikaisen aatelin tyyppitapauksena. He eivät olleet kohteliaita kädellesuutelijoita, vaan aggressiivisia sotilaita. Kuuntelimme myös puron solinaa ja saimme tietää, että puron paikalla oli virrannut joskus Vantaanjoki tai ainakin sen päähaara, joka oli lopulta kääntynyt laskemaan Pitkäkosken kautta. Maan kohoaminen mannerjään jäljiltä ja Silvolan kohdilla oleva kalliokynnys olivat aiheuttaneet virran kääntymisen. Yliopiston viljelypalstojen luona on ollut ehkä suurikin kivikautinen hylkeenpyytäjien kylä, jonka paikalta oli vesijohtoa vedettäessä löytynyt hylkeenluiden lisäksi ainakin kivikautinen kampa ja hiiltyneitä vesipähkinöitä. Paikan multakerroksen kätkemästä hienosta hiekkamaasta näkee vilauksen Mätäjokea esittelevässä lyhytelokuvassa, jonka löytää internetistä kun googlaa Mätäjoki Blues. Retki oli kiinnostava ja Muinaismatkojen edustaja kertoi, että asiantuntijan opastamia Mätäjoen muinaisretkiä on tilattu organisaatioiden virkistyspäivien lisäksi myös perhejuhlien kultturelliksi ohjelmaksi. Harkitsemisen arvoinen vinkki. 7.10.2009 Pienen jokilaakson muinaista elämää Kuulas syysaurinko ympäröi säteillään retkeläiset, jotka olivat lähdössä tutustumaan pienen jokilaakson muinaiseen elämään Muinaismatkat Oy:n parituntisella kävelyretkellä lauantaina 19. syyskuuta. Asiantuntijana toimi arkeologi Mervi Suhonen. Apollon yhteiskoulu juhlii 90vuotista taivaltaan Maija Jurva "E n ole tiennytkään tällaisesta", huudahti eräs Kaarelan alueella pitkään asunut osanottaja, kun aivan kerrostalojen läheisyydestä löytyi muinaisten ihmisten tekemä röykkiö, jota arkeologit kutsuvat yleisimmin hiidenkiukaaksi. Hiidenkiukaat tunnetaan myös nimellä vare. Noin 3000 vuotta sitten tässä oli nykykäsityksen mukaan vietetty jonkun pronssikaudella eläneen ihmisen hautajaisia. Tosin kaivauksissa ei hautauskäytöstä oltu saa- tu varmuutta. Niin käy kuulemma usein, koska vareet ovat vähälöytöisiä. Tiesiköhän lapsi, jonka muoviauto oli jäänyt röykkiön keskelle, että hän leikki luultavasti muinaisella haudalla? Röykkiön läheltä oli löydetty kivikauden lopun ja pronssikauden asumisen jäänteitä. Esimerkiksi paalunjälkiä, jotka viittaavat oksapunoksista tehtyihin seinärakenteisiin. Lisäksi oli löytynyt paljon hiiltyneitä vesipähkinän kuoria. Ilmasto oli ollut paljon lämpimämpi kuin nyt, koska vesipähkinää esiintyy nyky- Koulun oppilaat harjoittelevat ilmaisutaitoa luonnon keskellä. Hevonen laiduntaa kivikautisen Kaarelan lahden pohjalla. H Malminkartanonhuipun hoitoja kehittämissuunnitelma TANOTORVI NO 8 KÄSITTELI näyttävästi Malminkartanonhuipun pyöräilyasioita. Jutussa mainittiin, että kaupunki on miettimässä alueen käytön tulevaisuutta. Helsingin kaupungin rakennusvirasto suunnittelee yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja liikuntaviraston kanssa Malminkartanonhuipun kunnostusta. Suunnittelu keskittyy mäen virkistyskäyttöön. Konsulttina työssä on Ramboll Finland Oy, joka on tehnyt mm. Kaarelan alueen aluesuunnitelman. Kesän aikana on analysoitu mäen kasvillisuutta, varusteita ja toimintoja. Tällä hetkellä on menossa toimintojen, reittien, kasvillisuuden, nykyisten kalusteiden ja varusteiden yleissuunnitelman luonnostelu. Suunnitelmassa pyritään ohjeistukseen, jonka mukaan Malminkartanonhuipun ylläpito ja kehittäminen on entistä johdonmukaisempaa ja tehokkaampaa. Malminkartanonhuippu on tärkeä maamerkki, joka näkyy kauas ja jonka huipulta on mahtavat näkymät aina merelle saakka. Malminkartanonhuippu tarjoaa lähialueen asukkaille ja pidemmältäkin tuleville erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Maasto- ja alamäkipyöräilijät, riippuliitäjät, leijanlennättäjät ja kuntoportaiden nousijat ovat löytäneet rinteet käyttöönsä. Myös koiranulkoiluttajat ja maisemanihailijat vaeltelevat mäen rinteillä. Talviaikaan Malminkartanonhuippu on yksi Helsingin parhaita pulkkamäkiä. Hiihtomahdollisuudetkin ovat olleet kohtuulliset. Asukasaloitteita on tehty nykyisen jalkapallokentän laajentamisesta ja kaupunki onkin luvannut tutkia sen mahdollisuudet. Toimintojen rajaaminen on tarpeen, jotta taataan kaikkien käyttäjien turvallisuus. Alamäkipyöräilylle varataan oma alueensa, jotta yhteentörmäyksiltä vältytään. Viimeaikoina esille tullut seikka, että Malminkartanonhuipulla ajetaan mopoilla, vaatii jonkinlaista ratkaisua. Mopoilu on jyrkässä ristiriidassa muun käytön ja asukasviihtyvyyden kanssa. Myös huipun valaiseminen on asia, joka koskettaa asukkaita lähellä ja kaukana. Reitistöä tarkastellaan siltä kannalta, että lähialueille rakentuu tulevaisuudessa uusia asuinalueita. Honkasuon asuinalue rakennetaan Malminkartanonhuipun välittömään läheisyyteen. Espoon ja Vantaan puolelle ollaan kaavoittamassa uusia asuinalueita, kuten esimerkiksi Espoon Uusimäki. Tämä luokin paineita esimerkiksi Vihdintien suuntaan, sillä Vihdintien ylittävästä kevyen liikenteen sillasta tulee uusi tärkeä lähestymissuunta ja seudullinen reitti. Tarpeellista on myös tutkia eteläpohjoissuuntaisia yhteyksiä, kun täyttömäen käyttöaste lisääntyy. Malminkartanonhuipun länsipuolella on nykyisin seudullinen pääreitti, jonka merkitys tulee olemaan jatkossakin tärkeä. Myös täyttömäen itäpuolelle ehdotetaan uutta pääreittiä, joka olisi mahdollisimman helppokulkuinen. Suunnitelmassa tarkastellaan myös muutoksia, joita lähialueilla on odotettavissa. Hankasuontien linjaus muuttuu Malminkartanontien läheisyydessä, jonne kaavaillaan uutta kauppakeskusta vanhan kaupan paikalle. Katujärjestelyt muuttuvat siten, että katu rakennetaan kauppakeskuksen ja puiston väliin. Gasum tutkii maakaasuputkelle paikkaa puiston länsiosassa, mikä toteutuessaan tarkoittaa uutta aukkoa metsässä. Malminkartanonhuipun metsille on tehty luonnonhoidon suunnitelma, joka koskee ensisijaisesti alarinteitä ja puiston etelä-, länsi- ja pohjoisosia. Täyttömäen jyrkät ylärinteet ovat suurelta osaltaan avoimet ja vaativat kannanottoa hoitotasoon. Jyrkkien rinteiden avoimena pitäminen niittämällä on hankalaa, kun eivät niittokoneetkaan oikein pysy niillä pystyssä. Toisaalta avoimuus on näkymien kannalta tavoittelemisen arvoinen asia. Ympäristötaideteos Tuulet ja suunnat on leimaa-antava alueelle ja varmasti rakas monelle asukkaalle. Sen ylläpito on kuitenkin osoittautunut kalliiksi ja hankalaksi, joten nyt etsitään vaihtoehtoja. Huipulla oleva kivetty kompassikuvio on käytössä kulunut. Tuulipusseja joudutaan uusimaan vuosittain samoin kuin kalkkikivestä tehtyjä raitoja. Malminkartanonhuipun hoito- ja kehittämissuunnitelman luonnosta esitellään ja siitä keskustellaan Malminkartanon ala-asteen/ Puustellin monitoimitalon ruokalassa tiistaina 13.10.2009 klo 17.30 - 20.00. Kuinka lujaa mäellä jatkossa mennään? Nyt on mahdollisuus esittää mielipiteitä. Mikko Koivistoinen suunnitteluasiantuntija Helsingin kaupunki rakennusvirasto, katu- ja puisto-osasto Petra Tammisto maisema-arkkitehti Ramboll Finland Oy elsingin Malminkartanossa toimiva Apollon Yhteiskoulu juhlii 90-vuotista taivaltaan 10.10.2009. Koululla on ollut toimintansa aikana kolme eri nimeä. Neiti Lisa Hagman perusti Kruununhakaan Yksityisluokat Helsingissä ­nimisen koulun vuonna 1919. Lisa Hagmanin Yksityisluokat joutui lopettamaan toimintansa taloudellisten ongelmien tähden, mutta koulun opettajat ja oppilaitten vanhemmat perustivat vuonna 1932 Lisan koulun toiminnan jatkajaksi Helsingin V Yhteiskoulun. Tämä koulu sai uuden asian- ja ajanmukaisen koulutalon Apollonkadulle vuonna 1936. Koulun nimi muuttui 1958 Apollon Yhteiskouluksi, joka jatkoi sittemmin peruskouluun siirtymisen jälkeen nk. korvaavana kouluna ja yksityisenä lukiona. Kun koulun toiminta Töölössä kävi mahdottomaksi kouluikäisen lasten määrän vähentyessä romahdusmaisesti, koulu ylläpitäjä haki kaupunginvaltuustolta uutta koulupiiriä Malminkartanosta, jonne uusi koulutalo rakennettiin ja jossa koulutyö aloitettiin syksyllä 1985. Apollon Yhteiskoulu on Malminkartanossa toimiessaan ottanut tehtäväkseen luoda yhdessä Malminkartanon eri toimijoiden kanssa mahdollisimman tehokkaan ja turvallisen kouluympäristön, joka palvelee alueen väestön tarpeita. Tämän ympäristön ia ilmapiirin luomisessa on "Apollon henki" ollut merkittävä tekijä. Apollon henki on merkinnyt oppilaiden tasa-arvoista kohtaamista, vuorovaikutuksen korostamista opetustyössä ja yritystä auttaa jokaista oppilasta ja opiskelijaa löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa. Koulun traditiossa on suomalaisuuden korostamisella ollut myös keskeinen sijansa. Siksi Aleksis Kiven päivä on oiva päivä koulun syntymäpäivän vietolle. Koulu on jatkanut yksityisenä sopimuskouluna ja lukiona. Koulussa on tällä hetkellä oppilaita 500, joista noin 220 lukiossa ja 280 perusopetuksessa. Opettajia koulussa on 40. Perusopetuksessa on musiikki- ja kuvataidepainotteinen luokka. Lukio puolestaan on yleislukio. Koulu on tullut kuuluisaksi erinomaisesta kouluruoastaan ja taitavasti hoidetusta oppilashuollostaan. Koulussa toimii kaksi erityisluokkaa ja ulkomaalaistaustaisia oppilaita ja opiskelijoita on 10 % koko oppilasmäärästä. Koulussa koetaan kuitenkin voimakkaasti, että ollaan yhtä suurta perhettä, jossa jokaisella on oma paikkansa ja jokaisen tarpeet huomioidaan. Pääjuhlassa lauantaina on pääpuhujana koulun entinen oppilas Seppo Zetterberg, ja koulumuistelon tuo juhlaan myös Anniina Holmberg. Pääjuhla on kohdistettu kutsuvieraille ja koulun entisille oppilaille, jotka kokoontuvat myös iltajuhlaan Katajanokan Marina Congress Centeriin. Lauantain juhlapäivä alkaa Kannelmäen kirkossa pidettävällä jumalanpalveluksella, jossa saarnaa koulun entinen oppilas ja rehtori Hannu Karvonen. Oppilaille ja heidän vanhemmilleen järjestetään kaksi juhlaa keskiviikkona 7.10. Koulun opettajien oma yhtye Opelix ilahduttaa silloin juhlijoita. Apollon Yhteiskoulussa uskotaan edelleenkin jokaisen mahdollisuuteen saavuttaa elämässä ja yhteiskunnassa se, mihin omien kykyjensä ja taitojensa perusteella pyrkii. Tähän päivään sopivat siis edelleen koululle sävelletyssä kantaatissa olevat sanat: "Tulta sydämiin, usko unelmiin ja suuria yrittäkää!" Hannu Karvonen, juhlatoimikunnan jäsen
• 6 7.10.2009 PAPPIA KYYDISSÄ Sienimetsässä Punainen tohtorinhattu S yksyinen sienimetsä on kiehtova paikka. Sielu ja ruumis virkistyvät raikkaassa maastossa ja pari tuntia kuluu hetkessä. Yleensä ensimmäiset sienet odottavat poimijaansa jo metsän reunassa. Tässä vaiheessa pitää olla tarkkana ja asettaa omat tarpeet etusijalle. Vain ravinnoksi kelpaavat ja varmasti tunnistettavat lajit tulevat kysymykseen. Omalle listalleni kelpuutan kantarellin, suppilo- ja kosteikkovahveron, mustan torvisienen sekä ryöppäystä vaativat karvalaukun ja kangasrouskun. Joskus myös herkkutatti löytää tiensä sienikoriin. Sienimetsässä kohtaa luonnon monimuotoisuuden. Vähitellen silmä oppii arvioimaan sen, minkälaisesta maastosta kannattaa etsiä eri lajikkeita. Metsässä saattaa havahtua myös siihen tosiasiaan, että siellä ollaan ikään kuin vierailulla kasvien, hyönteisten, lintujen ja eläinkunnan moninaisten edustajien kodissa. Sienimetsä opettaa elämään sovussa luonnon kanssa. Siellä etsitään oikeita, ihmisen hyvinvointia V edistäviä asioita ja jätetään korin ulkopuolella kaikki, mikä vahingoittaa ja tuhoaa elämää. Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI Ekumeenisen lähetyspyhän MESSU su 11.10. klo 10 Kannelmäen kirkossa Nimikkolähettimme Paulos Huang (saarna), Riitta Järvinen (liturgia) ja Sirkku Rintamäki (musiikki). Kirkkokahveilla Johanna Kettunen-Huang kertoo, millaista on sopeutua erilaiseen elämänmenoon. NUORTEN AIKUISTEN TEEMAILTA ma 12.10. klo 18 Nurkassa Musiikki-ilta.Yhteislaulua ja muuta mukavaa musisointia Kari Härkösen kanssa. KIRKON AVOIN AAMUPYSÄKKI ­ kohtaamispaikka kaikenikäisille ti 13.10. Aamuehtoollinen Kannelmäen kirkon kappelissa klo 9 ja sen jälkeen aamiainen seurakuntasalissa, hinta 1 e. Mukana Nina Rajamäki, Ulla-Maija Tuura, Sirkku Rintamäki. Helsingin seurakuntien BIG BANDIN KONSERTTI su 18.10. klo 18 Kannelmäen kirkossa Oh, when the saints, Amazing grace, Swing low... Vanhat gospelmusiikin helmet heräävät eloon mukaansatempaavien sovitusten myötä. Esiintyjinä Yön kuningattaret ja Pyhimykset. Kirkkoherrat vaskipuhaltimissa ja basson varressa, diakoni kitaristina, nuorisotyöntekijä rumpalina, kanttorikvartetti tunnelmoi mikkien ääressä. Konserttikahvila tuntia ennen ja jälkeen konsertin.Vapaa pääsy. Tervetuloa! "VASTUUN TUULIA" ­ILTA ti 20.10. klo 18.30 Kannelmäen kirkossa Kuvavälähdyksiä maailmalta. Kahvitarjoilu, vapaaehtoinen kahviraha tulee lähetyksen kummilapsen Victorin hyväksi.Vapaa pääsy. Kaikille avoin yhteislaulutilaisuus LAULETAAN YHDESSÄ to 22.10. klo 10 isossa seurakuntasalissa. "Matkalauluja", mukana Anne Myllylä. Tilaisuuden jälkeen kahvit. KIRJAILTA to 22.10. klo 18 isossa seurakuntasalissa (huom. kahvit jo klo 17.30) "Miten runoni syntyvät?" Runoilija Pia Perkiö kertoo runojensa syntytarinaa. RIPPIKOULUJEN 2010 INFOTILAISUUS to 22.10. klo 18 Kannelmäen kirkossa Infotilaisuudessa kerrotaan rippikoulusta, leiripaikoista ja ilmoittautumiskäytännöistä. ASKARTELUTALKOOT lähetystyön hyväksi la 24.10. klo 10-16 Kannelmäen kirkolla Askartelussa valinnan varaa, työt neuvotaan. Ilmoittaudu ruokailua varten Riitta Järviselle, p. (09) 2340 3826 tai riitta.jarvinen@evl.fi viim. 15.10. RUKOUSPÄIVÄN RUKOUSHETKI la 24.10. klo 12 kappelissa Virpi Koskinen, Riitta Järvinen VIRSIÄ JA VÄLISOITTOJA to 29.10. klo 10 Kannelmäen kirkossa Lauletaan ja kuunnellaan tulevan sunnuntain virsiä ja muuta musiikkia, Anne Myllylä. altiosääntö- ja erityisesti presidentin valtaoikeuksien asiantuntijana mainetta saanut oikeustieteen emeritusprofessori Antero Jyränki keskittyy muistelmateoksessaan pääosin 1950ja 1960-lukujen vaiheisiin. Hän piirtää kuvan sen ajan akateemisen nuoren polven aatteellis-poliittisen linjan ja samalla oman paikkansa etsinnästä yhteiskunnassa. Opintosuunnan valinnan tauatatekijänä oli ammattiuraan liittyvät toiveet. Kiinnostusta oli sekä valtiotieteelliseen että oikeustieteelliseen, joista kumpikin tuntui tarjoavan riittävän kiintoisat mahdollisuudet. Lopulta juridiikka voitti. Haminasta Helsingin yliopistoon tullut nuori mies kuvaa opiskeluajan taloudellisia vaikeuksia, mutta myös osallistumistaan ylioppilaskunnan rientoihin, joissa kertynyt kokemus ja ihmissuhteet auttoivat myöhemmin uran varrella. Väitöskirjansa aiheeksi valikoitui lopulta presidentin asema ja valtaoikeudet. Upseerinpoikana Haminassa kasvaneena Antero Jyrängille oli kenties tiettyä taustaa kiinnostukselleen tutkia väitöksessään mm. tasavallan presidentin asemaa puolustusvoimien ylipäällikkönä rauhan aikana ja juriidisia ja valtaoikeudellisia seuraamuksia ylipäällikkyyden luovuttamisesta toiselle sodan aikana. Aihetta ei ollut aikai- semin tutkittu ja se herätti tiettyä jännitettä ja erimielisyyttä valtiooppineiden keskuudessa. Väitöskirjatyö ja muu yhteiskunnallinen osallistuminen lienee vaikuttaneet, että Jyränki siirtyi selkeästi parlamenttarismin kannalle ja esittämään presidentin valtaoikeuksien olennaista supistamista. Siirryttyään oikeistolaiseksi mielletystä Vapauden akateemisesta liitosta (VAL) Sosdem. opiskelijayhdistyksen (ASY) kautta vasemmalle kansandemokraattisen opskelijayhdistyksen (ASS) ja SKDL:n jäseneksi Jyrängin parlamenttarismia korostavat mielipiteet tulivat yhä selvimmin esiin. Hän toimi valtiosääntö- ja kansainvälisen oikeuden professorina Turun yliopistossa, Suomen Alatemian tutkijaprofessorina ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan asiantuntijana. Vasemmistolaisuus ei muodostanut estettä, kun presidentti Kekkonen pyysi Jyränkiä kansliapäällikökseen. Kekkosen oman sanonnan mukaan se taisi päinvastoin olla meriittinä 70-luvun alun radikalismin vuosina, kuten Jyränki itse arvioi asiaa. Kansliapäällikyys päättyi kuitenkin jo 1973, kun Antero Jyränkin nimi sotkeentui Kekkosen salaisen n.s. Zavidovomuistion vuotoon ulkopuolisille. Antero Jyränki on ollut alusta asti keskeisesti mukana asiantuntijana eduskunnan perustuslakiuudistusta valmisteltaessa. Itse hän mainitsee, että vuonna 1969 hä- nellä oli tilaisuus ensin eduskunnan perustuslakivaliokunnalle perustella lain kokonaisuudistuksen tarvetta, sitten SDP:n muodostaman työryhmän jäsenenä ja vielä Yleisradiossa pitämässään esitelmäsarjassa. Silloin monet muut valtiosääntöasiantuntijat esittivät vain osauudistuksia. Loppuyhteenvedossaan Jyränki toteaa, että "hyvin suuri osa niistä valtiosääntömuutoksista, joita olin luonnnostelemassa vuoden 1969 aikana, toteutui kolmenkymmenen vuoden kuluessa, toteutui hyvin hitaasti mutta toteutui kuitenkin...Perustuslain kokonaismuutos oli periaatteellisessti tärkeä prosessi, toimintaa demokratian, tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta" Jyrängin mielestä Eu:hun liittymisen tuomien myönteisten seikkojen ohella on merkinnyt talouden globalisoitumisen seurauksena antautumista markkinaliberalismille. "on suostuttu toimimaan markkinoiden eikä politiikan ehdoilla..." "Sääty-yhteiskunta on vähitellen tulossa uudelleen. Keinot ovat tuttuja menneiltä vuosisadoilta: varallisuutta kasataan harvojen käsiin verohelpotuksin, verovapauksin ja etuoikeuksia muistuttavin tulojärjestelyin. Uusille kriittisille sukupolville riittää tehtäviä". Oiva Björkbacka Kannelmäen Amadeuksen Matador kirjastossa luo jännitystä areenalle pitkä lainaKANNELMÄEN aika KANNELMÄEN KIRJASTO suljetaan remontin vuoksi ke 14.10.09. Kirjaston palvelualuetta uusitaan ja hyllyvalaistusta parannetaan. Aineiston eräpäivä on 2.2.2010. Hae nyt aineistoa, johon ehdit tutustua kaikessa rauhassa! Uusia lehtiä voi remontin aikana lukea Kanneltalon aulassa. Aineisto palautetaan muihin kirjastoihin ja varaukset voi noutaa Pohjois-Haagan kirjastosta. tangokuningas Amadeus Lundbergilta on ilmestynyt single Matador. Sävel Risto Asikainen, sanat Ilkka Vainio-Risto Asikainen, Sovitus Arttu Volanto-Risto Asikainen. Kustantaja Saarnipuu Kustannus Oy. Tuotanto Suomen Mediamusiikki Oy. Matador on musiikillisesti iskevää ja Ampun äänelle sopivaa. Vainion ja Asikaisen sanat toimivat myös hyvin. Hetkittäin tempo istuu taisteluun, paikoin viitta liehuu, mutta onneksi härkää ei verisesti teurasteta. Styki sopii edstradille siinä mis- KANNELMÄEN SEURAKUNTA sä Amadeuskin, onhan Amppu kuin nuori härkätaistelija. Matador valloittaa vielä katsomot ja senjoritat häikäistyvät. Horisontin Kirpputori Avoinna ma - pe 9-18, la - su 10-14. Os. Vellikellontie 4 Malminkartano p. 050 404 2621 - ITSEPALVELU KIRPPUTORI Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18 La-Su 10-15 Ma suljettu Paikkavuokrat 27-37,-/vko P. 09-454 8560 Aino HALUTAAN OSTAA Kaksio Kannelmäestä. Mielellään vanhempi talo. Palvelemme: ma-to klo 7.30-17.00, pe 7.30-13.00 Kyttäläntie 4, Konala Kannelmäen kukka Avoinna: ma-pe 9.00-17.00 la-su 9.00-14.00 Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261 OIKEA FOTOKAUPPA LÄHELLÄSI Parhaat digikamerat, hyvät neuvot ja loistavat kuvat p. 040-567 3029 / Seija Luutnantintie 5, 00410 Helsinki Puh. 536 544 www.topshot.fi
• 7.10.2009 11 Kiitos terveysasemalle Kauneusja terveyspalveluja LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 Valtavat kiitokset ystävälliselle ja tehokkaalle Kannelmäen terveysaseman henkilökunnalle saamastamme avusta. Leila ja Pentti Oksa · PARTURIKAMPAAMO · RAKENNEKYNNET · MYÖS LAHJAKORTIT Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää vapaaehtoistoimintaa pääasiassa kotona asuville ikäihmisille koko Helsingin alueella. Vapaaehtoiset voivat toimia esimerkiksi keskustelu- ja kahviseurana, ulkoilukaverina tai saattajana lääkärissä käynneillä. Tervetuloa Vanhustyön keskusliitto ry:n järjestämään Kannelmäen Lady Line toiminut kaksi vuotta TIETOILTAAN VAPAAEHTOISTOIMINNASTA Maanantaina 2.11.2009, klo 17.00­19.00 Kannelmäen peruskoulu os. Kanneltie 1, luokka 10 Tietoillassa saat tietoa Vanhustyön keskusliiton vapaaehtoisena toimimisesta. Tietoilta ei velvoita mihinkään. Kaikki vapaaehtoistoimintaan mukaan haluavat haastatellaan. Saat vapaaehtoistoiminnasta halutessasi todistuksen. Ajanvaraukset Kannelmäki Voit itse päättää, paljonko haluat antaa aikaasi. PÄÄ-ASIAA! Tyyli on tukassa! alk. 18,- ERIKOISHAMMASTEKNIKKO YRJÖ HASANEN Puh. 532 502 040-515 9364 Kanneltie 15 K 82 iltavastaanotto sop. mukaan Lönnrotinkatu 17 B, Puh. 693 1830 Kokoproteesit, tiivistykset ja korjaukset nopeasti. Myös kotikäyntejä. Lisätietoa vapaaehtoistoiminnasta ja ilmoittautumiset 27.10.2009 mennessä numeroon 3508 6046 tai 3508 6025. - Kuntokeskus on tarkoitettu ihan tavallisille naisille, sanoo Tuija Nikkilä. www.vtkl.fi KLANEETTITIELLÄ SIJAITSEVA Kannelmäen Lady Line tulee tässä kuussa toimineeksi kaksi vuotta. Useat naiset Kannelmäestä ja ympäristöstä ovat löytäneet kuntopisteekseen Kannelmäen sekä jo pidempään Myyrmäessä toimivan Lady Linen. ­ Naiset ovat tulleet innolla mukaan. Jaksaminen ja yleiskunto ovat nousseet sekä kilot ovat saaneet kiitettävästi kyytiä, sanoo Lady Line -kuntoilun vetäjä Tuija Nikkilä. Nikkilä, joka on koulutukseltaan fysioterapeutti, perusti 10 vuotta sitten Kuntokeskus Kivaolon ja kuntoilu alkoi Myyrmäessä seuravana vuonna. Kivaolo toi kivaa oloa niin miehille kuin naisillekin aina vuoteen 2006, jolloin se aloitti franchising toiminnan ja Nikkilä liittyi Lady Line ketjuun. Naisten kunnon kohentajaksi Nikkilä kertoo siirtyneensä siksi, että jo ennestään kuntoilijoista suurin osa oli naisia. Monilla naisilla on isoja ennakkoluuloja ja he aristavat miehiä. Yksi tapa saada kynnys matalammaksi on, että kuntokeskus on tavallisille naisille, ikään, kokoon tai kuntoon katsomatta. Nikkilä sanoo, jäsenten antaman palautteen olleen erittäin hyvää. PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita Kannelmäessä päivä- ja MALMINKARTANON HAMMASLÄÄKÄRIT Esko Liukkonen hammaslääkäri Sanna Vuori suuhygienisti · perushammashoito · puhdistukset · valkaisut · protetiikka · implantit · panoraamaröntgen Palvelut ammattitaidolla Ajanvarukset p.539 938, Puustellinpolku 5 Meille myös hammashoidon palvelusetelillä City Style Puh. 562 2550 parturi-kampaamo Hopeatie 10, (käyntios. Childtinpolku 2) P-Haagan aseman vieressä, 00440 Helsinki KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 · LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? Upeat hiustenpidennykset aidoista hiuksista edullisesti! · Opiskelija- ja eläkeläisalennus Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981 HAMMASLÄÄKÄRI Keväällä tehdyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä 93% jäsenistämme oli valmiita suosittelemaan palveluitamme ystävilleen. Kiitosta ovat saaneet siistit ja viihtyisät tilat ja ennen kaikkea välitön ilmapiiri. Kannelmäen kuntokeskuksen jäsenyys pitää kuntosalin ja lämmittelylaitteiden lisäksi sisällään monipuolisia ohjattuja ryhmäliikuntatunteja. Suosittuja ovat olleet rauhalliset tunnit, kuten Asahi, Jooga ja Pilates. Oma ohjaaja laatii yksilölliset ohjelmat, antaa ravintoneuvontaa ja motivoi liikkumaan säännöllisemmin. Lisäksi tavallisen suomalaisen saunan lisäksi löytyy terveysvaikutteinen infrapunasauna, rentouttavat hierovat tuolit, selänhoitotuoli sekä solarium. Jäsenyys on paras vaihtoehto, sillä ainoastaan pitkäjänteinen kuntoilu tuo tulosta. Lady Line Kannelmäen jäsenenä, myös Lady Line Myyrmäen kaikki palvelut sisältyvät mukaan. Lisäksi Herttoniemen, Kivenlahden, Lauttasaaren ja Tapiolan Lady Linen liikuntapalvelut ovat käytettävissä. Tule ja ota ystäväsikin mukaan yllättymään ja innostumaan. Pieni askel ­ suuri positiivinen vaikutus! Tervetuloa! HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) HLL Eero Auvinen Tervetuloa! Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa. LUENTOJA SYYSLOMAN (12.10.-18.10.) MOLEMMIN PUOLIN ­ TERVETULOA! Islannin ihmeet Raija Hentmanin luento to 8.10. klo 19-20.30 Kanneltalon auditoriossa.Vapaa pääsy. Helsinginkadun filharmonikkojen konsertti su 11.10. klo 18 Kanneltalon konserttisalissa. Ohjelma: Joseph Haydn: Sinfonia 104 "Lontoo", Richard Strauss: Neljä viimeistä laulua ja George Gershwin: Amerikkalainen Pariisissa. Liput 7/5 euroa (sisältää käsiohjelman). Kalliit on laulujen lunnaat ­ Eino Leino Seija Björklundin luento ma 19.10. klo 18.30-20 Kanneltalon auditoriossa.Vapaa pääsy. Näkökulma luterilaiseen lähikirkkoon: väkivallasta sovintoon Kati Jääskeläisen luento ti 20.10. klo 17-18.30 Kanneltalon auditoriossa.Vapaa pääsy. Energiatehokas koti ­ matalaenergiarakentaminen, omakoti- ja kerrostaloasuminen. Kimmo Rautiaisen luento to 22.10. klo 17-18.30 Kanneltalon auditoriossa.Vapaa pääsy. Viaporin rakentamisesta Antti Aaltosen luento to 22.10. klo 19-20.30 Kanneltalon auditoriossa.Vapaa pääsy. Matti Klinge Lea Toivolan luento ma 26.10. klo 18.30-20 Kanneltalon auditoriossa.Vapaa pääsy. Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526. Nyt meillä käy myös Visa-electron ja MasterCard PARTURI-KAMPAAMO KANNELTIE 11 Avoinna: ark. 9-18 la. 9-14 Kanneltie 11, 00420 HKI, p. 5666 281 HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Silmäaseman silmälääkärit ja vapaat ajat voit katsoa osoitteesta www.silmaasema.fi Kannelmäen Silmäasema Kantelettarentie 1, Prisma p. (09) 477 255 p. 020 71228860 ma-pe 10-18, la 10-15 ma-pe 9-19 ja la 9-16 1.6.-31.8. ma-pe 9-18 ja la 9-16 www.silmäasema.fi Uusi sijaintimme Prisman II:ssa kerroksessa Silmälääkäri lähelläsi! Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818
• 12 7.10.2009 Urheiluhallit Oy toiminut 50 vuotta Tavoitteena 2,5 miljoonaa kävijää Urheiluhallit Oy tulee tänä vuonna toimineeksi 50 vuotta. Vuonna 1959 Josafatin montussa Kalliossa käynnistyneestä Helsingin Urheilutalosta on kasvanut urheiluhallien kirjo, joka käsittää kahdeksan eri liikuntakeskusta, joista Suomen suurimpana vesiliikuntakeskuksena on Mäkelänrinteen Uintikeskus. URHEILUHALLIEN toimitusjohtaja Pekka Laitinen sanoo, että tavoitteena on 2,5 miljoonan vuotuinen kävijämäärä, mikä vastaa noin kymmentä prosenttia Suomen kaikista uimahallikäynneistä. Lisääntyvän kuntoilijamäärän taustalla on Helsingin kaupungin päätös aloittaa hallinnollinen yhteistyö ja saattaa Vuosaaren Urheilutalo Oy ja Urheiluhallit Oy saman sateenvarjon alle. Ja näin yhtenäistää toimintoja ja palveluja. Vuosaaren 12 miljoonan euron laajennushanke alkoi viime kesäkuussa. - Uinti ja vesiliikunta ovat Urheiluhallien toiminnan kivijalkoja. Muu ohjattu liikunta ja kuntosalitoiminta tukevat tätä kokonaisuutta. Kaikki palvelut ovat samalla rahalla saman katon alla. Keskeinen tavoitteemme on myös pitää eri liikuntapaikat kunnossa ja tällöin mm. puhtaanapito ja kiinteistöjen kunto ovat tärkeitä. Laitinen toteaa, että palvelut siirtyvät entistä enemmän internetiin. Näin pyritään parantamaan asiakasystävällisyyttä. Kävijämäärien kasvaessa kiinteistöt joutuvat kovalle rasitukselle. Varsinkin hallien peruskorjaukset ovat tulevaisuuden haasteita. Muutoin ei pysytä pitkän tähtäyksen korjaussuunnitelmien kärjessä. Ensimmäisinä muutaman vuoden sisällä peruskorjataan Malmin, Siltamäen ja Töölön hallit. Lähiajan tapahtumia Mäkelänrinteen Uimahallissa ovat PM-hypyt loka-marraskuun vaihteessa. Ensi kesän heinäkuussa Mäkelänrinteessä järjestetään nuorten EMuinnit ja hypyt. Osallistujia on ilmoittautunut 1 200, joista kilpailijoita on 700. 5Urheilijat tulevat 44.stä Euroopan maasta. Urheiluhalline 50-vuotisjuhlassa Helsingin Urheilutalossa 17.9. nähtiin mm. vas. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, Sirkka-Liisa Vehviläinen, Ilkka Taipale,Veikko Vermilä ja Pekka Saarnio. Urheiluhallit Urheiluhallien sisäliikuntapaikkoja on kahdeksan ja ne kattavat hyvin Helsingin eri alueet: Kallion, Kontulan, Malmin, Pasilan, Siltamäen, Töölön, Mäkelänrinteen ja Vuosaaren. Yrityksen palveluihin kuuluvat uinti- ja kuntosalipalvelut, monipuolinen jumppatarjonta, ohjattu vesiliikunta, monipuoliset pallopelimahdollisuudet, uimakoulut lapsille ja aikuisille, solarium, räätälöidyt liikuntapalvelut yrityksille sekä ko- kouspalvelut. Urheiluhallit Oy on yhtiö, jossa Helsingin kaupungilla on 51.3 %:n osake-enemmistöosuus; loppuosa on valtakunnallisilla lajiliitoilla. Taustaa Kun Urheiluopistosäätiö päätti vuonna 1952 lähteä kehittämään liikuntaja urheilupalveluja Helsingin Kallion kaupunginosassa, aloitteentekijöinä olivat mm. TUL:n pääsihteeri Eino A.Wuokko, Väinö Leskinen ja Väi- nö Soininen. Alkupääoma kerättiin kansalaiskeräyksellä. Tulevan Urheilutalon tontti vuokrattiin Helsingin kaupungilta 1954 ja rakentaminen alkoi 1957. Urheilutalo valmistui 1961. Urheiluhallit Oy:n laajeneminen jatkui vuonna 1970, kun Kontulan Uimahalli avattiin hutikuussa. Siltamäen Uimahalli tuli Urheiluhallit Oy:n hoitoon elokuussa 1973. Malmin Uimahallin peruskivi muurattiin huhtikuussa 1982 ja Pasilan Urheiluhalli Oy:n osakkeet syksyllä 1995. Pekka Laitinen näkee Urheiluhallien tulevaisuuden myönteisenä. Urheiluhallit Oy:n Mäkelänrinteen uintikeskuksen 10-vuotismerkkipäivää juhlittiin värikkäästi 12. toukokuuta.
• 7.10.2009 13 Rikospoliisi ei laula Hakuninmaalla humisee Pave Maijanen tunnelmoi Kanneltalossa TÄNÄ SYKSYNÄ suomalaisen rockmusiikin rakastetuimpiin muusikoihin ja lauluntekijöihin lukeutuvat miehet avaavat ikkunan tuotantoonsa Holle Holopaisen isännöimissä Maestro ja minä - musiikkija keskusteluilloissa Kanneltalossa. Sarjan avaa Kanneltalossa torstaina 22.10 klo 19.00 Pave Maijanen. Maijasen mittava ja aktiivinen ura musiikintekijänä, esittäjänä ja tuottajana kattaa vuosikymmenet 1960luvulta tähän päivään. Uran alkuun kuuluu yhteistyötä mm. Kristianin ja Albert Järvisen kanssa. Maijasen soolouran läpimurtolevy Pidä huolta julkaistiin vuonna 1981; tuolloin levyn toivoa ja välittämistä uhkuvasta otsikkokappaleesta tuli vuoden suurimpia hittejä. Lauluntekijän ikivihreisiin lukeutuvat myös Lähtisitkö, Jano, Joki ja meri, Elämän nälkä ja Ikävä. Maijanen on myös maineikas levyjentuottaja. Hän tuotti muun muassa Hurriganesin viimeisimmät albumit sekä Dingon levyt. Maijasta on toisinaan kutsuttukin "kuudenneksi Dingoksi", sillä hän oli aktiivisesti mukana Dingon toiminnassa 1980-luvulla eikä yhtye mennyt studioon ilman häntä. Maetsro ja minä-illassa on luvassa intiimiä jutustelua, muistoja sanaisan ja särmikkään artistin elämästä ja urasta, hauskoja ja uraan vaikuttaneita ilmiöitä, mutta myös pieniä huomioita elämästä ja muusikon asemasta maailmassa ja yhteiskunnassa. Haastattelija Heimo "Holle" Holopainen tunnetaan myös pitkän linjan muusikkona, käsikirjoittajana, radiotoimittajana ja kirjailijana. Myöhemmin syksyllä Maestro ja minä ­sarjan vieraana kuullaan Dave Lindholmia. Liput 10/8 , Kanneltalo, Klaneettitie 5 Lipunmyynti puh. (09) 31012000 ja Lippupalvelu. www.kanneltalo.fi T Vastenmielistä propagandaa VAJAA KAHDEKSAN VUOTTA SITTEN saimme nähdä filmin siitä, miten huonosti Talebanit kohtelevat naisia. Oikeutetusti kuka tahansa filmin nähnyt saattoi sanoa, että tällaiset Talebanit pitää laittaa kuriin ja nuhteeseen, sekä opettaa näille perheoikeutta ja tasa-arvoisuutta. Harvemmalle filmin nähneelle lienee tullut mieleen, että filmin tuottajat olivat muutamaa vuotta aiemmin olleet Talebanien kanssa parhaimpia kavereita, toimittaessaan näille aseita Neuvostoliiton vastaisessa taistelussa. Erityisen halpahintaiseksi filmi osoittautuu kun seurataan mitä Afganistanissa on tapahtunut sen jälkeen. Ensin liittoutuminen Pohjoisen Liiton kanssa, jota voi vain kuvailla huumeita välittäväksi rikollisjärjestöksi. Vankien, monasti täysin syyttömien, osto tuhannella dollarilla kappale, joita vietiin Guantanamoon kidutettavaksi. Ja kruununa Mahmud Karzain hallituksen tukeminen, joka on yhtä paha naisten oikeuksien polkija kuin Talebankin, ainoastaan paljon korruptoituneempi. Kaiken kukkuraksi suomalaisetkin osallistuvat tähän valheelliseen toimintaan. Ja jotta valheellisen propagandan kaari olisi eheä, saimme hiljattain televisiosta seurata WTC-tornien tuhoutumisen kahdeksantena vuosipäivänä samantasoista propagandaa 11.9.2001 tapahtumien ajoilta. Huolimatta ohjelmien valkopesusta lopputulemaksi kumminkin jää, että onnettomuustutkinnassa ei ole edes yritetty selvittää tornien tuhoutumisen syitä, vaan kyseessä on samanlainen propagandapläjäys kuin naisten oikeuksienkin kohdalla. On kaikkien vastuullisten periaatteiden vastaista antaa toimeksianto sortumisen tutkinnasta vasta sen jälkeen, kun todistusaineisto on hävitetty. NIST onkin joutunut toteamaan, että sortumista ei voi selvittää jäljelle jätettyjen fragmenttien perusteella. NIST tutki siten ainoastaan, kuinka paljon keskirunkoa pitää poikkeuttaa, ennenkuin yhden kerroksen sortuminen tapahtuu. Ei ole siis ollenkaan ja koskaan tutkittu sitä, miten koko rakennukset WTC 1 ja 2 sortuivat, paitsi yhden kerroksen osalta. Tästäkään ei ole pystytty tutkimaan, miten sortuminen todella tapahtui, vaan ainoastaan sitä, miten se voisi tapahtua. NISTin tutkimuksessa todettiin, että teräsrungon sulamista ei ole tapahtunut, polttoaineen määrä ja teho ei riitä siihen. Rakennus on ollut paloa kestävää japanilaista erikoisterästä, joka oli suojattu vaahdotetulla asbestilla. Sille ei olisi pitänyt olla ongelma selviytyä tällaisesta palosta. Rakennus oli myös mitoitettu kestämään Boeing 707 törmäys täydessä polttoainekuormassa. Törmännyt kone ei ollut 707:ää suurempi. On kyseenalaista, olisiko lyhytjännevälinen ja kevytrakenteinen lattia jaksanut poikkeuttaa järeää keskirunkoa. Tämä on kuitenkin ainoa selitys, joka jää, koska tuhoutumista ei voida muuten selittää lentokoneista johtuviksi. NIST sivuuttaa kokonaan havainnot sulasta metallista, jota valuu kuvissa rakennuksen nurkasta, sekä purkujätteiden seasta löydetyistä sulan metallin lammikoista, joita löytyi romun seasta vielä kaksi viikkoa tuhoutumisen jälkeen. Lentokoneiden polttoaine ei olisi jaksanut sulattaa terästä, termiitti, teräsrakennusten purkamiseen käytettävä aine sen sijaan olisi. Aivan naurettava on ajatus, että hissikuiluihin valunut polttoaine olisi vaurioittanut rakennusta. Ensinnäkään polttoainetta ei olisi ollut riittävästi, ja siksi toisekseen toisaalla selostetaan laajasti ihmisiä jotka ovat pelastuneet hissikuilujen ja portaikkojen kautta, joten niissä ei ole voinut olla merkittäviä tulipaloja. Valokuvaaja on kuulemma seurannut jätteiden purkamista ja siirtoa kameran kanssa. Mutta missä on ollut sitten tutkimuskomissio, joka olisi antanut ohjeita kuvaajalle? NIST nimitettiin tehtävään vasta kun teräsrungon jätteet oli sulatettu Aasiassa uusiokäyttöön. Samantapaista valkopesua on tapahtunut myös lentojen suhteen. On tilastollisesti mahdoton ajatus, että kahdeksasta lentäjästä yksikään ei olisi ehtinyt tehdä hijack-varoitusta, vaikka sen voi tehdä salamannopeasti ja ainakin kolmella eri tavalla ohjaamossa. Ja kun kaiken lisäksi näistä uskomattomista tapahtumista ei ainoastakaan ole säästynyt ohjaamonauhoitteita, sillä onnettomuuksissa tyypillisesti säilyvät mustat laatikot, vaikka koneet muuten tuhoutuisivatkin täysin. Tämä muodostaa tilastollisesti kestämättömän yhteensattumusten sarjan. Pentagoniin törmänneen koneen lentotietojen musta laatikko, ainoa selvinnyt, on väärennetty, koskapa kone ei lähesty mustan laatikon tietojen mukaan Pentagonia suunnasta josta valaisinpylväät ovat katkenneet. Mustan laatikon lentotietoihin voi tutustua hakukoneella tai Youtube-palvelussa, se on siis nyt julkista materiaalia. NORADin vakiintunut tehtävä on valvoa sisäistä ilmatilaa. Nyt esitetäänkin, että sisäinen ilmatilaa ei ollut varauduttu valvomaan. Ilman transponderia lentävä kone voisi osua muihin koneisiin tai lentää lentokieltoalueille, kuten atomivoimaloiden lähelle. Nyt oltiin kuitenkin täysin voimattomia ja valmistautumattomia. Tämä ei vastaa todellisuutta, harhautuneita koneita varten on ollut valmis ja toimiva järjestelmä jo vuosikymmeniä. 11.9.2001-tapahtumat jäänevät samanlaiseksi rumaksi mysteeriksi kuin Kennedyjen surmat, tahraksi Yhdysvaltain maineeseen. Esko Karinen Tomi Sevander väkivaltarikostutkija Toisinajattelija ämä ei ole yleinen asunnonhakuilmoitus, vaikka kävimme puolison kanssa katselemassa isompaa asuntoa Tanotorven levikkialueelta. Samalla tuli kuitenkin todettua, että paikoitellen Hakuninmaalla tosiaankin humisee. Vaikka puoliso jo ehti naljailemaan huminan johtuvan edellisen illan poikainillasta, niin varmistin silti että humina johtui Hämeenlinnanväylältä kantautuvasta liikenteen melusta. Humina oli paikoitellen niin voimakasta etten kuullut laisinkaan kiinteistövälittäjän puhetta. Toisinaan se ei ole huono sekään, mutta nyt nyökkäilin ja hymyilin ihan vaan varmuuden vuoksi jotten antaisi itsestäni moukkamaista kuvaa. Puolison mielestä onnistuin vain puolittain. Nimiä ei kuitenkaan papereihin laitettu, sen verran siinä paikassa humisi. Huminan hellittäessä muistui mieleeni kohta Porvoon moottoritieltä, jossa tien reunoilla on betoniporsailla rakennettua meluaitaa ja kyltti, jossa autoilijoita kehotetaan hiljentämään ajonopeutta lintujen pesimäalueen takia. Vastaavanlaista kehotusta ja betonimuuria ei löydy Hämeenlinnanväylältä Hakuninmaan kohdilta. Mistä tämä kertoo? Ainakin se kertoo siitä, ettei Hakuninmaan asukkaiden asumisviihtyvyyttä ja terveyttä pidetä haahkan munaa arvokkaampana. Hakuninmaan kohdalle meluvallin ilmestymistä on odotettu kauan ja hartaasti, ja aihetta on puitu moneen kertaan Tanotorvessakin. Suunnitelmatkin ovat valmiit, ainoastaan jonkun dirikan mahtikäsky töiden aloittamiselle puuttuu. Rahahan tässäkin asiassa kaiken kitka on. Melutorjunnan toteuttamisohjelman päivityksien päivityksissä hankkeelle on annettu aikatauluja jo vuodesta 2000. Viimeisimmässä konsulttityössä maininnoin "paljon altistujia, melutasot korkeita", Hakuninmaan meluntorjunnan toteutus oli kiireellisyysluokaltaan kärkipäässä. Mutta sitä mukaan kun ministereiden kotiseutujen metsäteiden tienparannushankkeisiin lapioidaan rahaa, nämä Helsingin projektit siirtyvät entisestään hamaan tulevaisuuteen. Tätä kutsutaan kuulemma priorisoinniksi, vaikka se oikeasti on politiikkaa. Iso, mahtava ja rikas Helsinki kun ei taida olla eduskunnassa suosiossa. Mitä siis pienen hakuninmaalaisen pitäisi tehdä? Kun maajussit olivat sitä mieltä että heidän oikeuksiaan poljettiin, he tukkivat Valmeteillaan valtatiet ja uhkasivat levittää lehmänlannat eduskuntatalon portaille ,ja ihan vaan vertauskuvallisesti hirttivät maatalousministeriä esittäneen nuken. Mielenosoituksen vaikutus jäi laihaksi, mutta saipahan maajussit syyn valehdella peltojensa kokoja hehtaarikaupalla tukihakupapereita täytellessä. Kun autottoman keskustan puolesta taistellaan, niin silloin toisiinsa liimautuneet ekonuoret lyövät hanurit kiinni asfalttiin Helsingin ydinkeskustan tienpätkällä ja toivovat taksikuskeilta pitkää pinnaa. Keskustatunnelin myötä nämä sinänsä hyvää tarkoittavat performanssitaiteelliset tempaukset tuskin siirtyvät maan alle. Pitäisikö siis hakuninmaalaisten kärrätäkö biojätepussinsa eduskuntatalon pylvään juureen, vai mennäkö joukolla istumaan keskelle Hämeenlinnanväylää ja toivoa rekkakuskeilta armeliaisuutta. Tai pitäisikö hakuninmaalaisten mielenosoituksellisesti tukkia Hämeenlinnanväylä omilla autoillaan, siitäkin huolimatta ettei se erottuisi normaalista iltapäiväruuhkasta. Vai pitäisikö ottaa luonnon omat menetelmät käyttöön, se kun on monesti nopeuttanut suojelutoimenpiteitä. Tapanahan on että liitooravan papanoita ilmestyy juuri sinne missä ei ole ikinä oravia nähtykään, ja sitä lähes sukupuuttoon kuollutta jokisimpukkalajia käydään ihmettelemässä usein niissä ojissa, joissa sitä ei ole ikinä arveltu löytyvän, puhumattakaan että elävän. Tai nopeuttaisiko meluvallin tuloa se, jos ilmoittaisi alueelta kuuluvan samanlaista haahkojen lemmentouhunääntä kuin mitä Porvoon moottoritien reunoilta sanotaan kantautuvan. Ihmisten lemmiskelystä on kai turha mainita mitään, se kun on ollut jo aikaa tiedossa ja mitään ei ole tapahtunut. Kieltämättä odottavan aika on pitkä ja äänekästä, ja kuten mietaan jussilla on tapana sanoa "jotahan tarttis tehrä". Kuitenkin eräs hakuninmaalainen kaveri osasi hakea huminasta positiivisiakin puolia. Parisuhde voi kuulemma oikein hyvin kun kotona kaikki ylimääräinen höpinä häviää mukavasti huminan sekaan. Sitä kutsutaan myös valikoiduksi kuuloksi. Kaverin rouva säesti taka-alalla ja oli tiettävästi samaa mieltä, vaikken sitä kuullutkaan. Pave Maijasen mittava ja aktiivinen ura musiikintekijänä, esittäjänä ja tuottajana kattaa vuosikymmenet 1960-luvulta tähän päivään. Toisinajattelija
• 14 7.10.2009 Syysuutta TAIDEMUSEO MEILAHDESSA on avattu varsin aidosti taitelijoiden naiseutta kuvaava näyttely "Kolme sisarta", mikä nimi liittyy Anton Tsehovin saman nimiseen kirjaan. Naistaiteilijat ovat Lena Cronqvist (Ruotsi s. 1938), Outi Heiskanen, (s.1937) ja Irina Zatulovskaha (Venäjä, s.1954) ja näiden taideteosten tarkoitus on syventää tekijäin omistakeista kuvamaailmaa. Missä on varaa huumorille ja kauhulle. Viittausta perhesuhteiden vallankäyttöstä. Jopa Irinan töissä on ikoniperäistä hartautta, mietiskelyä. Kuvamme on Zatulovskajan "Sienessä". Tietoja: www. taidemuseo.fi jan suurin osa jäi Suomen valtion jakeluun. Ellei elintarvekemäärä ollut hätääpoistava, niin olihan se erikoinen toimenpide edelleen sotaa käyvässä Euroopassa. Itse kiitän kustantajaa että kirjailijaa, sillä kirjan kannen kuva vastaa todellisuutta! Näet vuonna 1918 veturin numero ei ollut keulilla, vaan veturin sivulla kuljettajaosaston kohdalla. Keulaan VR siirsi numerot vasta 1929, mitä nykyiset elokuvien tekijät eivät ole tietäneet. Brittihistoriotsija, Sir Ian Kershaw (s. 1943) vieraili toissaviikolla Helsingissä esittelemässä kirjansa "HITLER" (Otava) ja ensimmäiseksi on todettava se myönteinen seikka, että tämän tunnetun Saksan tuntijan suurteos (954 sivua) on saatu suomeksikin. Tosin alkuperäisestä roimasti lyhennettynä, - 650 sivua ja joukko kommenttisivuja puuttuu. Mitä tulee yksityskohtaiseen taustatietoon Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitleristä, niin Kershawin kirja täyttää tässä mielessä kyllä paikkansa. Ja teos tulee olemaan Suomessakin melkoinen lähdekirja. Kershaw käy läpi Hitlerin koko elämän, millä kirjoittaja pyrkii perehdyttämään lukijansa Hitlerin poliitikoksi kasvamisen. Kun britti käsittelee vihattua saksalaisjohtajaa, niin suuri vaara on sokaistua kohteen kammottavuudesta. Tätä sudenkuoppaa Kershawkaan ei kykene välttämään, mutta se ei kuitenkaan kaatane kirjan uskottavuuta. Kun Kershaw niinkin paljon korostaa juutalaistuhoa, niin sitä olisi voitu rinnastaa, miten juutalaisia kohdeltiin jopa Britanniassa. Sekä vielä vanhemmassa pesäkkeessä, pogromi-vainojen maassa Venäjä/Neuvostoliitto. Eihän missään tapauksessa Hitler-Saksan juutalaissyrjinnät olleet sodan syy 3.9.1939, vaan Br. Kansainyhteisön ja Ranskan halu saattaa Saksa uudelleen polvilleen, 1920-luvun tasolle. Jos lukija odottaa Suomen sisältyvän kirjan aihepiiriin, niin ohimennen Suomesta puhutaan vain kolmella sivulla. Ja silloinkin teksti liittyy Mannerheimiin. Ensimmäisellä kerralla 4.6.1942 Hitler-vierailuun ja toisella kerralla syyskuun 1944. Kaukopään tunnit olisi voitu kertoa ilman rikelipsahtelun makua kuten myös päivä 19.9.1944, mikä ei ollut mikään "aselepopäivä", vaan rauhan voimaan tuleminen. men majakat 1753-1906 Finlands fyrar". Kirjan tekijä Seppo Laurell on aikaisemminkin menestynyt merihistorian kirjoittajana ja jälleen huolellisen arkistotyön pohjalta on valmistunut kattava kokonaisesitys. Teoksen runsaasta kuvituksesta osa tietenkin on värivalokuvia, mutta myös piirros- ja maalauskuvat ovat avartavia. Lisäksi Kansallisarkistosta on löytynyt jopa ikivanhoja rakennuspiitustuksia. Muistiin taas, että SÄÄTIÖ tekee kulttuurityötä. * * * Aiempaa useampi suomalainen uskoo evankelisluterilaisen kirkonjäsenkadon jatkuvan, todetaan Valittujen Palojen TALOUSTUTKIMUKSELTA teettämässä suurtutkimuksessa 15.5.-1.6.2009, mikä on jatkoa vuonna 1998 toteutetulle vastaavalle tutkimukselle. Nyt 79% suomalaisista uskoo, että kirkko tulee menettämään jäseniään viiden seuraavan vuoden aikana. Vuonna 1998 luku oli vain 45%. Keskeisin eroperuste on kirkollisvero. Toinen mielenkiintoinen päätelmä on, että kirkon imago on hieman parantunut runsaassa kymmenessä vuodessa. Vuonna 1998 negatiivisuustunne oli 36%, nyt vain 18%. Puoluejäsenten keskuudessa kirkko on voittanut alaa SDP:ssä, joskin ymmärretävästi kaikkein positiivisin kuva kirkosta on kristillisdemokraateilla. Naispappeuden hyväksyy peräti 91% kaikista vastaajista! Tutkimuksen ulkopuolelta tämän kirjoittajan käsitys on, mikäli arkkipiispatasolta tuon tuosta puututaan puhtaasti valtakunnan oikeusjärjestelmään, kuten Jukka Paarma ilmoitus 18.9.2009 "kansalaistottelemattomuuden ottamisesta kirkon ohjelmaan", niin kyllä loikkareita löytyy. Muutoin, kansalaistottelemattomuus-sana ei ole nykypäivää, vaan se oli käytössä jo 100 vuotta sitten käsiteterminä! Kun vaikkapa Intian katumakaajien gandhilaisista kirjoitettiin. Tule kertomaan ajatuksiasi Malminkartanonhuipun virkistyskäytöstä Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto laatii Malminkartanonhuipun alueelle hoito- ja kehittämissuunnitelmaa, jossa määritellään alueen hoitoa, kunnostusta ja käyttöä koskevat tavoitteet. Yhdessä asukkaiden kanssa toimiessaan suunnittelijat saavat arvokasta paikallistuntemukseen perustuvaa tietoa ja palautetta suunnittelualueeseen kuuluvien katu-, puisto- ja metsäalueitten käytöstä ja kehittämistarpeista. Nyt järjestettävässä tilaisuudessa on mahdollisuus tutustua työryhmän laatimaan alustavaan suunnitelmaluonnokseen sekä antaa palautetta ja parannusehdotuksia sekä vaikuttaa Malminkartanonhuipun virkistyskäyttöön tulevaisuudessa. Esittely- ja keskustelutilaisuus tiistaina 13. lokakuuta 2009 klo 18.00­20.00 Malminkartanon ala-asteen/Puustellin monitoimitalon ruokalassa, osoite Puustellintie 6. Suunnitelmiin voi tutustua ennen tilaisuutta klo 17.30­18.00. Suunnitelmaluonnoksiin voit tutustua myös 14.­30.10.2009 Malminkartanon kirjastossa ja rakennusviraston asiakaspalvelussa, osoite Pohjoinen Makasiinikatu 9. Lisätietoja katu- ja puisto-osastolta: suunnitteluasiantuntija Mikko Koivistoinen, puh. (09) 310 38527 tai aluesuunnittelija Kaisu Ilonen, puh. (09)310 38638 Sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi Rakennusvirasto internetissä: www.hkr.hel.fi SUOMEN WALT DISNEY-tuontannolla on ensi-illassa Jörn Donnerin ohjaama Jatkosotaan liittyvä elokuva "KUULUSTELU". Neuvostokansalainen Kerttu Nuorteva (s.1912 Oregon USA, k. 1963), joka ei ollut koskaan Suomen kansalainen, pudotettiin Vihtiin 30.3.1942 ensimmäisenä naisdesanttina kanta-Suomeen. Huippukoulutettu Nuortevan tuli kuulua Hella Wuolijoen ohjaamaan tärkeään vakoilurenkaaseen, mutta homma pätki alusta alkaen ja Nuorteva jäi kiinni 7.9.1942 Kasarminkadun pesulassa oikeastaan hermoilun vuoksi. Tiukan kommunistisen elämänasenteen johdosta Nuorteva kielsi kaiken, kunnes lähes vuodenkuulustelujen jälkeen 1943 Nuorteva tunnisti taustansa sekä tehtävät. Tästä Pääamajan vastavakoilun ja Nuortevan kymmenistä kuulusteluista rakentuu intensiivinen dialogi sarja, mitä katselija seuraa mielenkiinnolla, vaikka Nuortevan (filmissä Minna Haapkylä) tarina on tunnettu yli 60 vuotta! Elokuvassa on hyvää lähikuvausta ja roolihenkilöiden syventämistä, eihän elokuvassa ole juurikaan ulkokuvia! HUOM: Hella Wuolijoki ei kuulu edes nimeltä mainiten juoneen, vaan punaisena lankana ovat kuulusteltava ja upseerikuulustelijat. Vielä tiedoksi, että kyseessä on romaani muotoinen elokuva, missä poiketaan jonkin verran tosiseikoista tiiviyden hyväksi. Pääministeri Hackzell armahtaa elokuun lopussa 1944 elinkautiseksi ja Nuorteva olisi kymmenien muiden "käännynnäisten" lailla päässyt Stalinin ulottumattomiin Ruotsiin, mutta tämä syyskuunalun 1944 pakotiellä muuttaakin mielensä. Mistä seuraa palautus Nl:oon 23.10.1944, mutta ei sielläkään tule kuolemantuomiota petturuudesta! "RUUKKI NIMELTÄ FISKARS" on nimen mukaisella paikkakunnalla avattu suurnäyttely, mitä voi käydä katsomassa 22.11.2009 asti. Kyseessä on 26:n taiteilijan ja Fiskarin koulun oppilaan yhteisesitys, millä aivan kuin osoitetaan tason saavuttaminen. Kuvanveistäjä Sirpa Kolu on ideoinut ja johtanut näyttelyn, mikä käsittää kaikki Ruukin esitystilat. Teema on "näkökulmia omaan elinympäristöön, on taiteilija Kolu asunutkin taideympäristössä viisi vuotta. Koulun oppilaat ovat kokeneet taidemaailman raikkana ja voimakkaana! Lisötietoja: www.onoma.org TAI: www.fiskarsvillage.fi 12 PARAS KESÄPESU 1 kpl VAAHTOVAHALLA 20 2 pesun kortti KONALASSA, MALMINKARTANONKUJA 1-3 ANTTI TUURI on kirjoittanut vapaamuotoisen tarinan helmi-maaliskuun 1918 "suuresta Siperian viljajunasta" (HD kustannus Loimaa), mikä toi tuolloin elintarviketta punaisille. Tuurin kirja on laadittu romaanimuotoon, missä kertojana on hakujunan komendantti Jaakko Rahja, joka esiintyi Tuurin parin vuoden takaisessa "Asejuna Pietarista". Junan lähtö oli helmikuun puolivälissä 1918 ja paluu seuraavassa kuussa 30.3 Helsinkiin. Neuvosto-Venäjällä varsin runsaasti viljaa Siperiassa, mutta pahin este oli kuljetusvaikeus Omskin alueelta, sillä matkalla oli jos jonkinlaisia pyssymiesporukoita ja verottajia. Näihin törmäsivät myös VR: n junahenkilöstö, joskaan surmatöitä ei sattunut, kun mukana oli 30 miehen aseistettu turvajoukko sekä lahjonnalla aina päästiin eteenpäin. Mutta niin tiukalle meni "kontrolli", että vain veturi n:o 609:n juna tuli Helsinkiin. Kaksi muuta jäi huligaaneille. Kapinointi oli kuitenkin Helsingissä ohi jo 12.4.1918 ja vil- MA-PE 8-20 LA 9-16 SU 12-16 www.autopesucenter.fi NYT PAKETTIAUTO VUOKRALLE! Todella edullisesti, 75,-/vrk Puh. 0400 729963 Sekatavara Legenda Perhekunnantie 3 · Elintarvikkeet · Veikkaus. Pekka Vanhala JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ on julkaissut Suomen historiaan liittyvän arvoteoksen "Valo merellä. Ljuset till havs. Suo- Ravintola Kartanon Kievari Puustellinpolku 4, Malminkartano puh. (09) 563 3083 Avoinna joka päivä 09­02 EESTIN TUOTTEET JÜRI-MARI MARKET 2 KLANEETTITIE 4 (KANNELMÄKI) 200m rautatieasemalta AUKIOLOAJAT: TI ­ PE 11.00-19.00, LA 11.00-18.00, SU 12.00-18.00, MA SULJETTU Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Tervetuloa! Vastaukset tusina-aivoille 1. Juoppo, holisti 2. Maalainen 3. Leikkiä rajusti 4. Huijari 5. Tyhmä 6. Ärsyttää, kiusata 7. Sadetakki 8. Aseveli 9. Soutu 10. Huonot vaatteet 11. Kiva, hauska, mukava 12. Ruoka www.hkr.hel.fi
• Parasta laatua Konalasta! K-Plussa-kortilla Pirkka NAUTA-SIKAJAUHELIHA 400 g (4,48 kg), ilman korttia 2,24/rs Atria takuumurea naudan · Laadukasta jauhelihaa · Luullista lihaa · Tuoretta karitsaa Fazer Sininen SISÄ- ja PAAHTOPAISTI palana MAITO-SUKLAALEVY 200 g (7,50 kg) yksittäin 1,67 kpl 1 97 9 00 3 kg rs kg 2 kpl 79 Lihakaupan omasta keittiöstä · Kaalikäryleitä · Lihapullia ja -piirakoita · Perunoita · Lämpötiskiltämme lounasruokaa Pirkka PORKKANAT ja SIPULIT Suomi, 1 kg (0,50 kg) K-Plussa-kortilla Pirkka PERUNAT Suomi, 2 kg (0,34 kg) ilman korttia 0,98 ps OMENAT Suomi Juhlaruokia tilauksesta 0 50 ps 0 68 ps 0 99 kg Tarjoukset voimassa torstai-lauantai 8.-10.10. KARAOKEMESTA Terassikauden päättäjäiset La 12.10. alk. klo 18.00 Ruokaa Juomaa Hyvää Musaa Iloista menoa YKSITYISTILAISUUKSIIN 130m2 ravintola: · Baari A-oikeuksin · Musiikintoistovälineet · 50 istumapaikkaa Kysy tarjous: 050-4633258 Eroottinen ilta Pe 16.10. alk. klo 18.00 · Ma 18.00 Tietokilpailu · Ke klo 18.00 Pokeri-ilta · NINTENDO WII · BILJARDI · NYRKKEILIJÄ Avoinna joka päivä klo 09.00-02.00 Karaoke päivittäin klo 20.00 alkaen Vanhaistentie 3, Kannelmäen ostari