Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt Leivonta juhlatarvikkeet Leivonta-- ja ja juhlatarvikkeet Valmiit Valmiitkakkukuvat kakkukuvat Ilmapallot pinjatat Ilmapallot ja ja pinjatat TeemaTeema-jaja värikattaus värikattaus Tammisto, Säätökuja (Lidlin vieressä) Tammisto, Säätökuja 22 BB2 2 (Lidlin vieressä) 040 01510 VANTAA puh. 040 910910 1031 1031 01510 VANTAA?? puh. ZZZ FRQIHWWL ß ZZZ FRQIHWWL ß No 9 8.10.2014 • 50 VUOSIKERTA KANNELMÄKI 75 ml Tervetuloa! Avoinna arkisin klo 8-19 | Lauantaipäivystys Avoinna arkisin klo 8–19 klo 9-15 (syyskuun alusta toukokuun loppuun) Puh. (09) 530 6610 | Soittajantie 1 Puh. 020 175 0020 | Soittajantie 1 Tervetuloa! • JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Riittoisa ja tehokas Favora käsivoide 7,- (Norm. 16,70) (norm. 8,09) Tarjous voimassa lokakuun ajan Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen apteekki Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 566 0080 Avoinna ma-pe 8.30-20.00, la 8.30-15.00 • PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Kannelmäki - Kampala - Uganda Isä ja poika.Taisto ja Juha musisoivat Kanneltalossa. Taisto Saaresahon 50-vuotistaiteilijajuhlat Kanneltalossa Mätäjokea kunnostettiin talkoilla Kari Varvikon muistelmat ilmestyvät
2 8.10.2014 Väritulosteet, kopiot, valokuvasuurennokset, julisteet A5-A2 koossa Tanotorven toimituksesta Ravintola Rumpu Klaneettitie 10 00420 Helsinki p. 050 - 4433141 www.ravintolarumpu.fi www.facebook.com/ravintolarumpu Voit lähettää aineiston jjoko sähköisesti tai tuoda alkuperäisen skannattavaksi. VALOKOPIOT ODOTTAESSA. xAamiainen Korjaamme ja retusoimme myös revenneitä ja vahingoittuneita valokuvia. xYksityistilaisuudet xLounas xKahvila • Ravintola Rummun tilat sopivat loistavasti kokousten ja yksityistilaisuuksien järjestämiseen. • Myös catering-palvelut järjestyvät meiltä tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. xKokoukset xPitopalvelu • Asiakkaidemme tyytyväisyys on meille tärkeää, joten hyvä asiakaspalvelu on meille kunnia asia! • Kysy yrityslounassopimuksistamme. Aukioloajat * Ma - pe klo 8:00 – 14:00 * Aamiainen: klo 8:00 – 10:00 * Buffetlounas: klo 10:30 – 14:00 Pyydä tarjous tai tule käymään! P. 040 512 5105 tanotorvi@eepinen.fi Eepinen Oy, Klaneettitie 11 Buffetlounas 8.80€ /henkilö sis. salaattipöydän, keiton, 2 lämmintä ruokaa, leivät, juomat, jälkiruoan ja kahvin tai teen ( löydät meidät myös facebookista ) Tee perhekuvistasi suurennoksia! to avoinna Toimisto 0.00-17.00 ark. 10.00-17.00 Hox ! Aamiaispöytä 3.50€ / henkilö Tervetuloa tutustumaan uuteen Kannelmäen Nordeaan Nordea Pankki Suomi Oyj www.autopesucenter.? SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Olemme avanneet uuden konttorin Kauppakeskus Kaareen. Haluamme kutsua Sinut konttorimme avajaisiin. Tule nauttimaan kuppi kahvia kakun kera ja kerro samalla, mitä odotat meiltä! Tervetuloa kakkukahville Kauppakeskus Kaaren 2. krs perjantaina 10.10.2014 klo 10:00-15:00 www.autopesucenter.fi Lämpimästi tervetuloa! Kannelmäen konttorin väki M 9. Lögärit 10. Maniskakrabbis 11. Rinsota 12. Sknutaa Vastaukset sivulla 11 PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisä- ja ulkomaalit Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Kakkutupa TUSINA-AIVOILLE 5. Kaalinkorva 6. Kalmiston Kustaa 7. Krapsut 8. Ludarit Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Gluteeniton Konditoria Helsinki Kantelettarentie 1, 2. krs nordea.? 1. Irmelit 2. Interjuuvi 3. Jätkänväärä 4. Jömmaa Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki www.varisilma.? Tee huolto jo syksyllä! Huolto -25% Bell kypärät, Schwalbe renkaat, nastarenkaat, Shimano osat, Sigma mittarit ja valaisimet, Abus lukot, SKS lokasuojat ja pumput. Huollot ja korjaukset ammattitaidolla! Avoinna: ark 10-18.00, la 10-14.00 puh. myynti: 09-4362655 puh. huolto: 09-4775002 Vanha Turun maantie 15 Etelä-Haaga Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-Pe 10.00-16.30 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3
Pääkirjoitus Oot sä ollut melkoinen husaari! 8.10.2014 3 Taisto Saaresahon konsertissa oli hieno fiilis KOLMEN JA PUOLEN VUODEN TYÖN ohessa puurtamisen jälkeen olen vihdoin saanut valmiiksi muistelmieni ensimmäisen osan Kääpiöitä ja jättiläisiä. Kerron kirjasta lähemmin Kanneltalossa ensi viikon keskiviikkona eli 15.10. 2014 klo 18.00. Aloittaessani muistelmani, uskoin löytäväni niille kaupallisen kustantajan. Olenhan kirjoittanut ammatikseni lähes 50 vuotta. Se ei kuitenkaan riittänyt, sillä jotta saisin tekstini lävitse kaupalliseen levitykseen, minun tulisi olla julkkis. Meriiteiksi ei kelvannut, että kirjoitan julkisuuden henkilöistä, eivätkä kustantajat nähneet sitä, mikä olisi markkinoinnin ’selling point’ myyntikikka, jonka varassa kirjalle voisi odottaa riittävää lukija- ja erityisesti ostajakuntaa. Kirjaa on vaikea myydä ellei kirjoittaja ole kaikille tuttu. Itse ahkerana lukijana ja viime vuosina varsinkin elämänkertoja ja muistelmia kahlanneena, olen ollut jotenkin hämmentynyt; mikä on lukuisten kunnallispamppujen ja poliitikkojen tylsien kirjojen selling point? Kaupalliset kustantajat julkaisevat heidän itseriittoisia tilityksiään, kertomuksia sinänsä tärkeiden lautakuntien työskentelyistä, päätöksistä joihin he ja vain he ovat olleet myötävaikuttamassa. Kun kaiken lisäksi he eivät itse osaa kirjoittaa vaan asialla on haamu, ostetaan teos haamun vuoksi. Ehkä poliittinen broileri onkin itse maksanut, jos ei kokonaan, ainakin osittain kustantajan riskin, jotta on saanut näkemyksensä edes hetkeksi julkisuuteen. Talikkalan maamiesseuran ikuisella kyntömiehellä saattaa olla mielikuvitusta kaunokirjallisesti toteuttaa itseään, mutta ilman laajempaa ihmisten välistä kanssakäymistä ja elämän kokemusta hänen muistelmansa on jokseenkin torso. Kaikilla ihmisillä on oltava oikeus kirjoittaa oman elämänsä tarina. Vähintäänkin omakustanteena. Jälkipolville. Nykytekniikka antaa tähän entistä paremmat mahdollisuudet. Se on hieno asia. Minulta on kysytty, kenelle olen tarkoittanut muistelmani? Miksi olen ne kirjoittanut? Olen muistellut siksi, että elämäni on ollut niin rikas. Ehkä haluan jakaa laajaa kokemustaustaani sellaisille, joilla sitä ei ole ja jotka eivät voi sellaista koskaan saavuttaa. Niin hyvässä kuin pahassa. Elämästäni löytyy draamaa, rakkautta, seksiä ja journalismiakin. ”Oot sä ollut melkoinen husaari!” väläytti kriitikko. Kari Varvikko Seuraava Tanotorvi ilmestyy 5.11.2014. Aineisto toimitukseen 24.10. mennessä. Vas. Lasse Finska, Petteri Pelkki, Mertsi Lindgren, Raija Koso ja Taisto itse. - Täällä on tosi hieno fiilis ja on kiva kuunnella ‘sitä itseään’ eli iskelmämusiikkia, jonka taitamisen illan solisti osaa loistavasti. Taistolla on hieno ääni ja hänen olemuksensa on sympaattinen ja kuulijansa vangitseva. KANNELMÄEN KALUSTOON jo yli 30 vuotta kuulunut taiteilija Taisto Saaresaho piti 50-vuotistaiteilijauran juhlakonsertin täpötäydessä Kanneltalossa 27.9. Lauantai-ilta- päivän taidetapahtumassa esiintyi Taiston lisäksi joukko hänen ystäviään.Yllätysvieraana paikalla piipahti myös alkuperäinen kantsulainen tangokuningas Amadeus, joka sai raikuvat aplodit kotiyleisöltään. Lasse Finska ja Erik Bärlund juonsivat tilaisuuden ammattitaidolla. Taisto luonnollisesti oli pääosassa ja hänen tulkintansa niin Amado Miosta, Kultaisesta nuoruudesta kuin Hopeisesta kuustakin sai yleisön raikuviin kätten taputuksiin. Paikalla oli myös iskelmälaulaja Raija Koso, jonka säkenöivää Mon Ami’ita ja Kesämuistoa säesti Taiston bändi. Siihen kuuluivat Tapio Rannanmaa harmonikka, Pekka Lumme basso, Olavi Peltonen saksofoni ja klarinetti ja Jorma Koivunen rummut. Lisäksi myös Erkki Kallio säesti harmonikallaan erikseen niin Taistoa kuin Raijaakin. Pieni osa Sir Elwoodin hiljaisia KOMMENTTI AURINKOISENA syyskuisena lauantai-iltapäivänä suuntasimme askeleemme Kanneltalolle Taisto Saaresahon 50-vuotistaiteilijauran Juhlakonserttiin. Me Kati ja Ellu, toinen kannelmäkeläinen jo vuodesta -76, ja toinen takaisin lapsuusmaisemiinsa Lapinlahdelle muuttanut, kiirehdimme kuuntelemaan vanhaa tuttua. Nerkoon seurojentalolla talvisin -50 luvun loppupuolella ja Lapinlahden Suvimajalla kesäiltaisin Taisto usein lauloi eri orkesterien solistina, niin kuin hän itsekin juhlassaan kertoi. Ja me tytöt tanssimme! Kovaksi tärkätty alushame kohotti hameenhelmaa upeasti. Saattoi sieltä joskus Paikalla kävi myös Amadeus, joka näin muisti Taistoa henkilökohtaisesti. väriäkin oli paikalla, kun bändin jäsen, Taiston poika Juha Saaresaho luritteli pianolla isän esittämän Niin minä neitonen sinulle laulan ja päälle vielä kuultiin Romanssikin. Kari Varvikko käytti puheenvuoron Taiston roolista Kannelmäessä ja totesi mm., että Taisto on aina ollut vankkumattomasti niitä miehiä, joka haluaa Kannelmäen tur- valliseksi asua. Mätisfestareillakin jo vuosia esiintynyt Petteri Pelkki puolestaan kertoi Unto Monosesta, jonka hieno tulkitsija Taisto on. Seuraavan kerran Taisto Saaresaho, Raija Koso ja Erkki Kallio esiintyvät Kari Varvikon muistelmien ‘Kääpiöitä ja jättiläisiä’ -kirjan esittelytilaisuudessa Kanneltalossa keskiviikkona 15.10. klo 18.00. alushameen pitsikin vähän vilahtaa. Niinpä nytkin, kun taiteilija lauloi “Kultainen nuoruus”, alkoi jalka pakostakin naputtamaan lattiaa ja keho hiukan huojahtelemaan. Voi niitä aikoja! Hyvin kaikui laulajan ääni vieläkin, totesimme me “asiantuntijat”, jotka kuuntelimme häntä jo yli 50 vuotta sitten. Kiitos konsertista Taisto Saaresaho! Hyviä kävelyretkiä rotwailerisi kanssa kannelmäkeläisessä maisemassa! Kiitos myös Kaarelaseuran aktiivisille jäsenille, kun jaksatte järjestää iloa elämäämme! Terveisin Kati ja Ellu Myös Kannelmäen Soitannollisen Seuran puh.joht., prof. Seppo Lindy onnitteli juhlivaa taiteilijaa.
4 8.10.2014 MAJAVAN MATKASSA Hengessä mukana Kanneltalon Harasoo!-teemaviikko tutustuttaa venäläiseen kulttuuriin KANNELTALOSSA JATKETAAN OLEN NÄINÄ KAIKIN PUOLIN synkeinä aikoina miettinyt usein nelisen vuotta sitten edesmenneen sisareni Heidin kohtaloa. Hänen elämänkaarensa oli kaikkea muuta kuin ennalta ennustettavissa. Hän oli perusluonteeltaan iloinen ja ulospäin suuntautunut. Olipa hän nuorena jonkin tason urheilijakin. Ystäviä ja kavereita riitti vaikka muille jakaa. Olisi voinut kuvitella että hän jos kukaan elää pitkän, onnellisen elämän kuten äidinäitimme, joka eli 94-vuotiaaksi sairastamatta juuri koskaan. Vielä Suursuolla ollessaankin hän siunaili satumaista onneaan. Todellisuudessa hän oli jäänyt leskeksi jo vähän päälle kolmikymppisenä ja kasvatti kaksi tytärtään yksinhuoltajana useampaakin raskasta työtä tehden. Sisareni avioitui aikuisella iällään häntä vanhemman Leo S:n kanssa ja sai kelpo pojan, joka toimii tänäkin päivänä isänsä ja äitinsä ahkeruuden perineenä maamme vakuutuselämässä. Huonoksi onneksi Leo sairastui keuhkosyöpään ja kuoli aivan liian aikaisin. Sisareni joutui myymään Haagan asuntonsa velkojen takia. Jostakin käsittämättömästä syystä hän muutti Järvenpäähän, paikkakunnalle, jossa hän ei uskoakseni ollut koskaan edes käynyt. Sisareni joutui samoihin aikoihin työttömäksi. Yli 50-vuotiaalle se oli tuolloin 1990- luvun laman aikaan tosi rankka juttu. Työnsä säilyttäneet hurskastelivat tuolloin ja mikseipä tänäänkin tyhjänpäiväisellä totuudella että kyllä tekevä aina töitä löytää. Ei löytänyt tuolloin eikä löydä tänäkään päivänä. Ainoat työt, joita oli tarjolla olivat kaikenkarvaiset talkootyöt joista ei korvausta maksettu. Sellaisia ne työt tänäkin päivänä ovat. Järvenpäästä ei löytynyt edes niitä. Lyhyt matka on riemusta murheeseen, kuten Helismaa riimitteli Laulujen aiheet- laulussaan. Kun ihminen jää leskeksi, menettää työnsä ja asuntonsa menee siinä saman tien itsekunnioituskin. En oikein tuolloin ymmärtänyt hänen menetystensä määrää. Helppoahan se on sivusta seurata ja antaa omasta mielestään hyviä ohjeita ilman, että tekisi jotain todellista henkilön auttamiseksi. Mutta eihän sisareni toki aivan tyhjän päälle pudonnut. Kyllä hän alkoi löytää kaikenlaista muuta. Hän alkoi tutkiskella terveydentilaansa oikein kokopäivätoimisesti ja kyllähän kaiken maailman sairauksia alkoi löytyä. Elämä sai tarkoitusta, kun hän juoksi Järvenpään terveyskeskuksessa otattamassa kokeita itsestään. Uskon, että lääkärit olivat aika tuskastuneita hänen sitkeydestään. Kovilla olin minäkin kun jouduin päivittäin kuuntelemaan hänen luentojaan kaikista häntä vaivaavista sairauksista ja vioista. Useat sairaudet olivat tosin niin ovelia, etteivät edes lääkärit niitä löytäneet. Itselleni muodostui tavaksi laittaa puhelin pöydälle itsekseen juttelemaan aina kun hän soitti. Kun pörinä loppui, nostin luurin ja sanoin -niin, ja sitten valitusvirsi taas jatkui. Joskus kyselin tuskastuneena että eikö elämässä ole sattunut mitään myönteistä. Ei kuulemma, kaikki on synkkää ja ikävää. No, kuka sen ilon mistäkin repii. Sairauksien lisäksi hän löysi toisenkin pysyvästi työllistävän harrasteen. Hän huomasi, että naapurit tarkkailevat häntä. Siitä oli selviä näyttöjä. Iltaisin naapurien valot syttyivät ja sammuivat. Valojen sammuttua hän oli erityisen tarkka liikkumisessaan Hän joko kumartui tai kulki seiniä myöten, tällöin vaanijat saivat tyhjin toimin yrittää kytätä häntä. Ymmärtääkseni järjestöt kuten KGB, CIA, Suopo ja Mossad olivat kiinnostuneita hänen toimistaan Yritin joskus sanoa jotain vastaan, että eihän se voi ihan noin oi olla. Silloin hän suuttui ja sanoi minunkin olevan häntä vastaan koska minutkin on ”rahalla maksettu” toimimaan häntä vastaan. Mitäpä sitä sitten sanoisi näinkin selvään asiaan. Kolmas hyvä harrastus hänellä oli ahkera tupakointi. Kun kävin joskus hänen luonaan, olin pyörtyä savun määrään. Ovia tai ikkunoita ei saanut avata, koska silloin hän saattaisi vilustua. Niinpä niin. Sisareni onneton elämä päättyi kevätkesällä 2010. 72- vuotiaaksi ollen loppuvuotensa todella huonossa kunnossa. Hänellä oli oikeasti ollut suolistosyöpä, jota ei oltu todettu, hän kun oli valitellut kaikkea muuta vanhan kaavan mukaan. Syöpä tukki suoliston ja räjähti aiheuttaen yleisen myrkytyksen, Hän kitui teholla tosi surkeassa kunnossa ennen kuin kuolema hänet armahti. Olisi se hänen elämänsä toisinkin voinut mennä. Tarkoitan tällä kaikella sitä, että kuka tahansa voi oikeasti romahtaa kun hänelle riittävästi epäonnea kasautuu.. . Tämä on sikäli pirullista että ihminen ei opi toisen kokemuksista, ainoastaa omistaan, joita hän ei koskaan etukäteen usko itselleen tapahtuvan. Sisareni muistotilaisuus pidettiin Hietaniemen krematorion kappelissa kesäkuussa 2010. Paikalle tuli ilahduttavan paljon entisiä ystäviä ja tuttavia. Kahta puuttui. Töölössä asuvat sisarpuolet eivät paikalla olleet. Toisen piti mennä huvilalle kun oli niin kaunis ilmakin. Toisen tyttärellä oli ratsastustunti, jota ei voinut peruuttaa. Mutta ei hätää. He ilmoittivat olevansa ”hengessä mukana”. Kylläpä helpotti. Sellainen pyyntö vielä: Olkaa edelleenkin hengessä mukana kun tässä joskus itse lusikkani nurkkaan heitän. Kevyt on matkamiehen lähteä.... Heikki Majava 7.–11.10.2014 dialogia venäläisen kulttuurin kanssa toista kertaa järjestettävällä Harasoo!-teemaviikolla. Teemaviikon tarkoitus on tarjoilla venäjää äidinkielenään puhuville kulttuuria heidän omalla kielellään ja samalla tutustuttaa pääkaupunkiseudun asukkaat naapurimaan kulttuuriperinteeseen ja nykyilmiöihin – suomeksi ja venäjäksi. Ohjelma alkaa jo 7.10. luennolla, mutta varsinaisena avajaispäivänä toimii keskiviikko 8.10. Tuolloin Kanneltalon galleriassa avautuu klo 17 Mikhail Siimeksen näyttely, jossa nähdään Petroskoissa syntyneen kuvataiteilijan maalauksia ja veistoksia. Avajaisista voi siirtyä Kanneltalon kahvilaan avajaisklubille, jossa kanteletaiteilija Olga Shishkina soittaa klo 18.15 venäläistä ja suomalaista musiikkia guslilla ja sähkökanteleella. Ilta jatkuu klo 19 Neuvostoliiton tunnetuimpiin kulttuurihahmoihin lukeutuneen Vladimir Vysotskin (1938–1980) tuotannon parissa. Vysotski oli runoilija, laulaja ja näyttelijä, jonka kultakausi osui 1960–70-luvuille. Hänen voimakkaat runonsa ja tulkintansa puhuttelivat myös länsimaista yleisöä. Totuus ja Valhe – Vladimir Vysotskin lauluja - konsertissa taiteilijan yhä ajankohtaisia lauluja esittävät tuoreina, karheina tulkintoina Martti Suosalo, Nora Raikamo, Jarkko Lahti, Kiureli Sammallahti ja Valtteri Bruun. Tänä vuonna Harasoo!-viikolla tutustutaan myös venäläisiin nykymuusikoihin sekä konsertein että kahdella dokumenttielokuvalla, joissa pureudutaan toisinajattelija Juri Shevtshukin persoonaan ja tuotantoon (pe 10.10. klo 15.45 Eloku- Pietarissa majaansa pitävä maailmanmusiikkiyhtye Dobranotch ammentaa klezmeriinsä Venäjän ja entisen Neuvostoliiton eri alueiden kansamusiikkiaineksia.To 9.10. klo 19, liput alk. 13/9,vat Pietarin musta koira ja Kuolema on väärässä). Uusia musiikillisia vaikutteita tarjoilee mm. pietarilainen bändi Zorge (pe 10.10. klo 20), jota lämmittelee helsinkiläinen Kometa (pe 10.10. klo 19). Pietarissa päämajaansa pitävä Dobranotch (to 9.10. klo 19) puolestaan soittaa klezmer-painotteista maailmanmusiikkia. Yhtye muodostuu muusikoista, jotka ovat asuneet eri puolilla entistä Neuvostoliittoa, ja niinpä kokoonpanon musiikissa kuuluvat muistumat näiden alueiden ja jopa Balkanin musiikkiperinteestä. Samana päivänä (to 9.10. klo 14) Ruuti tuo nuorten äänen kuuluviin RUUTI on helsinkiläisten nuorten oma vaikuttamisjärjestelmä. Ruudin ydinryhmän nuoret kertovat suoraan päättäjille, mikä kaupungissa toimii ja mikä pitäisi olla toisin. Ruudin avulla pyritään varmistamaan helsinkiläisten nuorten äänen kuuluminen kunnan päätöksenteossa. Kuulemisen lisäksi Ruuti on kaikkea aktiivista toimintaa, jossa nuoret helsinkiläiset tai nuorten ryhmät pyrkivät vaikuttamaan itseään laajempiin asioihin. Yksi nuorten ryhmistä on Ruudin ydinryhmä. Ruudin ydinryhmä on vuosittain valittava kahdenkymmenen 13-17– vuotiaan nuoren joukko, jonka tehtävänä on huolehtia yhdessä nuorisoasiainkeskuksen kanssa Ruudin toimivuudesta. Päättäjämiitti ja RuutiExpo ovat aikuttamistapahtumia, joissa nuoret voivat tavata päättäjiä ja keskustella ja neuvotella asioista heidän kanssa. Ruudin ydinryhmäläisenä pääset vaikuttamaan siihen, mistä aiheista näissä tapahtumissa päättäjien kanssa puhutaan. Ruudin ydinryhmä tapaa säännöllisesti nuorisotoimenjohtajaa ja keskustelee esille tulleista nuorten aloitteista. Ruudin ydinryhmä myös tukee aloitteiden etenemistä tarvittaessa. Ydinryhmässä voit seurata osallis- tuvan budjetoinnin – RuutiBudjetin – toimintasuunnitelmien toteutumista, toimia nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa sekä edistää nuorten hyvinvointikertomuksen työstämistä. konsertoivat myös Anastasia Trizna ja Espoo Jazz Trio swing- ja bebop -hengessä Kanneltalon kahvilassa. Suomen venäläinen yhteisö toimii aktiivisesti myös lastenkulttuurin saralla ja sadut, musiikki ja teatteri ovat venäläisen kulttuurin sydämessä. Teemaviikolla nähdään aamupäivisin useita lapsille suunnattuja esityksiä ja koko viikko huipentuu lauantaina 11.10. yhdessä Helsingin venäjänkielisten kulttuuritoimijoiden kanssa toteutettuun Koko perheen Harasoo! -päivään, jossa on tarjolla teatteri – ja musiikkiesityksiä sekä työpajoja. Lauantain ja koko viikon päätösesityksenä nähdään pari- ja ihmissuhteita hauskasti nykysirkuksen kielellä tulkitseva Suhde. Tähän Katerina Repposen ja Pasi Nousiaisen eli Katen & Pasin esitykseen jaetaan vapaalippuja 6.10. lähtien Kanneltalon lipunmyynnistä. Aikataulut ja lisätietoja viikon ohjelmastakanneltalo.fi tain valittava kahdenkymmenen 13-17-vuotiaan nuoren joukko, joka pitää huolta siitä, että nuorten ääni kuuluu kaupungissa. Ruuti-vuoden keskeisiä tapahtumia ovat esimerkiksi Päättäjämiitti, oppilaskuntapäivät, RuutiExpo ja RuutiBudjetin aluetapahtumat. RuutiBudjetti on osallistuvan budjetoinnin hanke, jossa nuoret pääsevät päättämään toimintasuunnitel- masta ja budjetin käytöstä HaagaKaarelan ja Kaakkoisen nuorisotyöyksikön alueilla. RuutiBudjetin kautta on toteutunut esimerkiksi nuorten pitämä Mummokahvila, taideteos Pohjois-Haagan juna-asemalla ja kiusaamisen vastaiset työpajat Kaakkois-Helsingin yläkouluissa. RuutiExpo järjestetään kaupungintalolla to 30.10.2014 klo 9–16. ruuti.net HARASOO! Venäläistä kulttuuria Kanneltalossa 7.-11.10.2014 Kanneltalo, Klaneettitie 5, 00420 Helsinki, kanneltalo.fi Ruuti lyhyesti Ruuti on helsinkiläisten nuorten oma vaikuttamisjärjestelmä. Ruudin avulla pyritään varmistamaan helsinkiläisten nuorten äänen kuuluminen kunnan päätöksenteossa. Helsingin kaupunginhallitus päätti ottaa järjestelmän käyttöön 13.6.2011. Ruuti kannustaa ja tukee nuoria toimimaan omalla tyylillään lähiympäristönsä tai koko kaupungin hyväksi. Voit vaikuttaa esimerkiksi näin: - Kerää ideasi taakse kavereita, ja ryhtykää toimimaan asianne eteen. Voit myös hypätä mukaan olemassa olevaan toimintaryhmään. - Jätä aloite ruuti.netin kautta. - Kirjoita blogipostaus ruuti.netiin. - Asetu ehdolle Ruudin ydinryhmään. - Osallistu keskusteluun esimerkiksi Päättäjämiitissä tai RuutiExpossa Ruudin ydinryhmä on vuosit-
5 8.10.2014 Luotsinuorten valokuvanäyttely Malmitalossa K oillis- ja länsiluotsitoiminnassa mukana olevat nuoret järjestivät hienon valokuvanäyttelyn Malmitalossa 15. -19.9.2014. He olivat kesän aikana keränneet yli 250 valokuvaa eri puolilta Suomea, ja näistä parhaat valittiin yleisölle nähtäviksi. Länsi- ja koillisluotsin toiminnanjohtaja Marjo Nieminen kertoi, että näyttelyn järjestäminen oli nuorten oma idea. Tarkoitus on saada näyttely jossain vaiheessa myös Kanneltaloon, jota avajaisissa mukana olleena voin lämpimästi kannattaa. Työt olivat hienoja. Näyttelyn avajaispuheenvuoron käytti Roosa Niemi, joka kertoi myös, että nuoret olivat hyvin tyytyväisiä omaan työhönsä ja Luotsin henkilökunnalta saamaansa tukeen. Ohjaajina olivat toimineet Tuulikki Hakala ja Antti Ikonen. Eräs nuorista, Minna, kertoi olleensa kuvaamassa Kuusamossa karhunkierroksella. Luotsitoiminta on tärkeää tukitoimintaa 12 - 15 -vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen. Luotsit toimivat eri puolilla Helsinkiä. Mukaan tuleville nuorille laaditaan yksilöllinen tukiohjelma sopien tavoitteista ja huomioiden elämäntilanne kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Luotsitoimintaa ylläpitää kaupungin nuorisoasiainkeskus yhteistyössä sosiaali- ja terveysviraston kanssa. Menestystä jatkossa! Erik Bärlund Kaarela-Seura ry. Länsi- ja koillisluotsin toiminnanjohtaja Marjo Nieminen Aktiivinuoret Vesa, Esteban, Ly, Roosa, Elisa, Nina, Rasmus ja Minna. Roosa avauspuhujana. Alh. Minna ja Kuusamon tuliaiset. Alh. vas. Esteban ja kesäkuvat. Pitskun friidut ja kundit julkisuudessa MITÄ YHTEISTÄ ON minulla Mannerheimilla, Unto Monosella, Ilmari Kiannolla, Olavi Virralla, Hannes Häyrisellä, Martta Wendelinillä, Onni Klovnilla, Selim A. Lindqvistillä ja Liisa Nevalaisella. A sun Pitäjänmäellä ja täällä ovat vaikuttaneet edellä mainitut suomalaiset kuuluisuudet. Tämä kaikki on selvinnyt minulla Pitäjänmäen Muistipiirissä. Jo kymmenen vuotta entiset ja nykyiset oman kaupunginosansa eletystä elämästä kiinnostuneet pitskulaiset ovat kokoontuneet Pitäjänmäen kirjastossa. On keskusteltu koulusta, kodin juhlista, kaupoista ja kioskeista, busseista ja junista, isien ja äitien työpaikoista ja vähän omistakin, Pitskun slangista, seurustelusta, sota-ajasta, sotalapsi-vuosista, matkoista ja retkistä, politiikasta ja säästä. Muistan vielä miten yhden illan päätteeksi pitkään Pitäjänmäellä asunut rouva kertoi että hänen äitinsä oli muistellut miten naiset menivät sota-aikana Pitäjänmäen asemalle tähystämään näkyisikö Mannerheimiä. Ympärillä istuneet miehet tuhahtelivat, mitä Mannerheim olisi tehnyt Pitäjänmäellä sotavuosina. Olipa ollut ja monta kertaa. Valokuvien höystetty tarina Mannerheimistä Pitskussa löytyy kuten monet muutkin muistot ja tarinat netistä www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki. Pitäjänmäki muistelee –sivuilla on myös kymmeniä talojen tarinoita. Muistipiiriläiset ovat kirjoittaneet omasta kotitalostaan. Hyvin monen koti on ollut Invalidikylässä, Inviksessä. Sotainvalidit saivat heti talvisodan jälkeen lunastaa Suomen Punaisen Ristin lahjoittamia taloja, jotka pystytettiin Helsingin kaupungin vuokratonteille. ”Pitäjänmäki muistelee” on osa Helsingin yliopiston kansalaismuisti-projektia, jossa kootaan talteen ”tavallisten kansalaisten” muistoja. Tarinat on höystetty vanhoilla valokuvilla. Muistipiirin toimintakin alkoi kymmenen vuotta sitten valokuvista. Pitäjänmäkeläinen Jussi-Petteri Lappi oli kuvannut Pitäjänmäkeä nuoresta iästään huolimatta vuosia ja hänen kuvistaan koottiin näyttely Pientalojen Pitäjänmäkeä ja näyttelyn rakentamisen yhteydessä heräsi ajatus koota muistitietoa laajemminkin. Pitsku hyväksyttiin mukaan kansalaismuisti-projektiin. Nyt vanhat valokuvat ovat innostaneet muistipiiriläisiä kokoamaan valokuvanäyttelyn Pitskun Friidut ja Kundit. On kaiveltu vanhoja perhealbumeita ja Jukka Leinonen on käsitellyt vanhat valokuvat näyttelykuntoon. Valokuvat kertovat 1930- ja 1940 –luvuilla syntyneiden pitskulaisten elämänkaaren pienestä leikkikoululaisesta rippikoulun, tanssilavojen, suunnistuskilpailujen, jääkiekkomatsien, kouluvuosien jälkeen nuoriksi aikuisiksi. Pitäjänmäen Muistipiiri on kiinteä osa Pitäjänmäki-seuran ja Pitäjänmäen kirjaston toimintaa sekä minun monen muunkin pitskulai- sen elämää. Valokuvanäyttely Pitskun Friidut ja Kundit on nähtävänä Pitäjänmäen kirjastossa koko lokakuun. Näyttelyn lisäksi alkusyksyn kohokohtiin kuuluu ehdottomasti Kansallisteatterin Vanjaeno. Hieno ja koskettava teatteriesitys. Lavastus on henkeä salpaavan hienon, kuulas näytelmää varten sävelletty musiikki soi monessa kohdin ikimuistettavasti. Vanja-enon henkilöt ovat juuri niin onnettomia ja kykenemättömiä elämään omaa elämäänsä mitä Anton Tsehov kertoi. Miten voi olla että näytelmässä, joka on kirjoitettu yli sata vuotta, sitten puhutaan metsien ja luonnon suojelusta ihan niin kuin nytkin. Eli me olemme osanneet vain tuhota emmekä rakentaa. Vanja-enon tasolle emme ehkä valokuvanäyttelyllämme yllä, mutta palanen Pitäjänmäen historiaa on nyt kirjaston näyttelytilan seinillä kaikkien nähtävänä. Kotialbumeiden aarteet on kaivettu esille. Leena-Maija Tuominen NYT ILETTÄÄ Miksi demareilla menee nyt huonosti? - Kun Urpilaiselle tuli vähän jyrkempi Rinne vastaan. + Kun mies meni liikematkalle, asetti hän muijansa sängyn alle kumipallon ja tämän alle kupin kermaa, sillä hän epäili vaimoaan. Tarkastaessaan ansaansa palattuaan matkalta, oli kupissa nokare voita. + Kaverukset toivat hevosensa pakkasesta tupaan ja lähtivät ryyppäämään. He tulivat yöllä huoran kanssa takaisin. Aamulla huora sanoi: - Teiltä sataset ja siltä mokkatakkiselta pitää saada puhelinnumero. + Blondi rkkkoi vahingossa kotinsa ikkunan ja pohti: - Sehän on pahemmin rikki kuin kuvittelinkaan. Se on näköjään rikki molemmin puolin. + Ruotsalainen turisti raiskasi minua eilen, turkulainen Pirkko selitti ystävättärelleen. - Mistä tiedät, että se oli ruotsalainen? - Sitä piti auttaa. + Mikä on maalarin pahin painajainen? - Telamiina + Miten saat parkkipirkon sekaisin? - No, kun parkkeeraat niin muista ottaa tuulilasin pyyhkimet veks. + Miksi punaviinin käyttö on lisääntynyt Ruotsissa niin valtavasti? - Koska ruotsalaiset luulevat, ettei se näy verikokeessa. + Mikä on laihialaien munatoti? - Lasi vettä ja toinen käsi housun taskuun. + Mistä tuntee ruotsalaisen Helvetin enkelin? - Moottoripyörän apupyöristä.
6 8.10.2014 Malminkartanon “pommitus” 70 vuotta sitten Tänä vuonna on mediassa laajasti käsitelty Helsingin suurpommituksia vuoden 1944 helmikuussa. Seuraavassa on vielä pieni lisäys pommitusten historiaan. POMMITUKSET tapahtuivat öisin. Ensimmäinen tehtiin 6-7.2.1944, toinen 16-17.2.1944 ja kolmas 2627.2.1944. Kolmannessa pommituksessa putosi pommi Malminkartanon alueelle, Hissiladon mäkeen, kuten aluetta silloin kutsuttiin. Peltojen keskellä sijaitsevalle metsäiselle kukkulalle oli hiljattain rakennettu iso ja korkea heinälato, jonka toisessa päädyssä oli vintturi eli hissi, jolla latoa täytettiin ylhäältä käsin. Olin silloin, 26. päivänä helmikuuta, 6- vuotias ja perheemme asui Malminkartanon tilanhoitajan talossa (isäni oli Malminkartanon tilanhoitaja, joskin sotapalveluksessa). Rakennus on nykyisin Malminkartanon kappeli. Rakennuksen kellariin, halkovarastoon, oli rakennettu parruilla vahvistaen pommisuoja, minne olimme hälytyssireenin merkin jälkeen siirtyneet. Ennen puolta yötä kuului valtava pamaus ja maa tärisi. Ikkunoitakin särkyi. Pommi oli pudonnut hissiladon mäkeen noin puolen kilometrin päähän, kuten seuraavana päivänä selvisi. Pommin putoamispaikalla oli kuoppa, ei kuitenkaan mitenkään valtava, joten pommin räjähdysainemäärä tuskin oli kovin suuri. Hissilatokin vajaan 100 metrin päässä oli pystyssä, joskin sen seinissä oli runsaasti sirpaleiden tekemiä reikiä. Lato sitten korjattiin. Kun keväällä lumi oli sulanut, kävin muutaman saman ikäisen pojan kanssa useasti pommikuoppaa ihmettelemässä ja pommin sirpaleita keräämässä. Saman pommin mainitsee Antero Raevuori kirjassaan ”Hävittäkää Helsinki, pääkaupungin tuhopommitukset 1944”, kustantaja Otava Mätäjoen perinteinen talkoopäivä keräsi lähes 40 osallistujaa 29.9. 2014. Kirjan sivulla 218 kerrotaan, että ylipäällikkö Mannerheim oli 26.2 Helsingissä. Hän oli tullut aamulla omalla junallaan ja keskustellut Tamminiemessä presidentti Rytin ja hallituksen sisäpiirin kanssa. ”Juna odotti marsalkkaa Pitäjänmäen aseman sivuraiteella, mutta ilmahälytys alkoi juuri, kun ylikersantti Kauko Rannan ajama Packard ohitti Tilkan sotilassairaalan. Ranta ajoi Pitäjänmäen pohjoispuolella olevien Malminkartanon peltojen reunaan, jonne Mannerheim ja hänen adjutanttinsa, kapteeni O.F.Bäckman jäivät seuraamaan Helsingin tulipalojen loimotusta. Eräs ylilentävä kone pudotti pommin parin-kolmensadan metrin päähän. Miehet painuivat matalaksi.” Kuvassa 1 on alueen kartta 1950luvun alussa (Maanmittaushallituksen peruskartta). Kuvassa 2 on sama alue nykyisin (puhelinluettelon kartta). Olen merkinnyt kumpaankin karttaan kirjaimella A pommin putoamispaikan. Alue on nykyisin ulkoilualuetta. Kirjain B on silloisen tilanhoitajan asunnon kohdalla ja kirjain C on kohdassa, jossa varsin todennäköisesti marsalkka Mannerheim seurasi tilannetta. Tätä paikkaa perustelen seuraavasti: Kersantti Ranta ei varmaankaan pysähtynyt kohtaan, jossa aukeaa peltoa oli molemmin puolin tietä. Merkkaamassani kohdassa kasvoi silloin metsää tien pohjoispuolella. Metsän läpi kulki Honkasuolle johtava tie, jonka risteykseen saattoi auton pysäköidä metsän sisään näkösuojaan. Eteläpuolella olivat Malminkartanon pellot, joiden yli oli esteetön näkyvyys etelään ja kaakkoon, jossa Helsingin tulipalot roihusivat. Paikka siis vastaa hyvin Raevuoren kirjan kuvausta. Olisiko mieltä ehdotuksessa, että Kaarela-Seura tai Malminkartanon Asukasyhdistys pystyttäisivät pommin putoamispaikalle muistokilven kertomaan asukkaille tapahtumasta? Helsingin keskustan ulkopuolelle pudonneista pommeista kun on jäänyt varsin vähän tietoa. Mätäjokea Kaarelassa. Mätäjoella Helsingissä talkoiltiin lauantaina 27.9. Virtavesien hoitoyhdistyksen ja Helsingin Perhokalastajien yhteistalkoissa kahdessa paikassa eli jo viidettä vuotta Pitäjänmäen Talissa sekä uutena kohteena Kaarelassa Kannelmäen ja Malminkartanon välissä. Molemmat kohteet keräsivät noin 20 osallistujaa eli yhteensä Mätäjokea kunnosti lauantaina ennätykselliset nelisenkymmentä talkoolaista. TALISSA TEHTIIN taimenille uusia kutualueita ja poikaskivikoita. Lähellä Pitäjänmäentietä paranneltiin ja laajennettiin edellisten vuosien talkoissa rakennettua soraikkoa, josta kevättulva oli vienyt soraa alavirtaan. Lisäksi jokeen lisättiin isompia kiviä ja puuainesta, josta erityisesti vesihyönteiset pitävät. Monille lajeille joen pohjassa makaavat liekopuut ovat elinehto. Uppopuut ja kivet saavat myös veteen pyörteilyä, joka muokkaa joen pohjaa vaihtelevammaksi. Kaikki tämä auttaa taimenten poikasia löytämään piilopaikkoja, ruokaa ja varttumaan nopeasti merivaellusikään. Paikalla kävi myös YLE:n toimittaja kuvaajan kanssa hankkimassa aineistoa tulevaan A-studion teollisuuden päästöjä käsittelevään juttuun. Kaarelassa hitaasti virtaavalla uomanosuudella aloitettiin kesän alivirtaaman aikaan kuiville jäävien tulvatasanteiden stabiloiminen soralla ja lisättiin puuainesta jokeen virran monipuolistamiseksi ja hyönteisten ja muiden vesieliöiden elinolosuhteiden parantamiseksi. Jorma Sipilä Kuva 1 Torstain hiekkapäästö ja lauantaina tehty suiste Malminkartanon puolelta laskevan sivupuron suulle tehtiin lisäksi kiintoainesta keräävä suiste. Viimeksi juuri talkoita edeltävänä torstaina puroa pitkin laskettiin jokiluonnolle tuhoisaa hiekkaista vettä läheiseltä työmaalta. Kuva 2 Kaarelassa talkooväki koostui pääosin Kannelmäen ja Malminkartanon paikallisista asukkaista, joilla on yhteinen intressi Mätäjoen kehittämiseksi luontoarvoiltaan entistäkin paremmaksi. Talkoissa vaihdettiinkin havaintoja jokivarressa elävistä lintuharvinaisuuksista (mm. heinätavi ja liejukana), harvinaisemmista sudenkorennoista (mm. eteläntytönkorento ja litteähukankorento) sekä nisäkkäistä (mm. vesisiippa ja pohjanlepakko). Myös jokivarren haitallisen jättibalsamikasvuston poistamista pai- Ennen ja jälkeen talkoiden kallisin talkoovoimin ehdotettiin ja esitettiin ajatus kaloille nousuesteen muodostavan padon korvaamisesta tekokoskella. Loppuun vielä kiitokset kaikille talkoolaisille ja tahoille, jotka tukivat tätäkin talkoopäivää: Teknos Oy kustansi talkoomateriaalit ja eväät, Helsingin kaupungin puisto-osasto antoi luvan tehdä töitä puistoalueella ja jokiuomassa ja on jo pitkään kannustanut meitä taimenen palautusprojekteissa. Teksti: Pekka Lindblad ja Mikael A. Manninen Kuvat: Mikael A. Manninen
7 8.10.2014 Monet eivät näe villieläimiä vaikka asuvat Afrikassa - Uskoisitko, että Ugandan pääkaupungissa Kampalassa 17-vuotias nuori ei ole koskaan nähnyt villieläimiä? Ja näitä nuoria on paljon. Tämä selvisi, kun olimme lähdössä käymään eläintarhassa muutaman kilometrin päässä kaupungista, kertovat Kari Matikainen ja Vesa Kärenlampi, jotka vastikään palasivat Afrikasta. M iehet toteavat, että jotenkin se tuntuu uskomattomalta, kun ollaan keskellä Afrikkaa, mutta asukkailla ei ole villieläimistä tietoakaan. Ugandassa monet ihmiset ovat niin köyhiä, että heillä ei ole varaa mennä sen paremmin savanneille kuin viidakkoon, eläintarhasta nyt puhumattakaan. Ugandassa on asukkaita lähes 36 miljoonaa ja sen rajanaapureita ovat Kenia, Tansania, Ruanda, Kongon demokraattinen tasavalta ja EteläSudan. Ugandasta on yhteys neljään suureen järveen ja sen kautta kulkee Victoriajärven laskujoki Victorian Niili. Tasavallan nykyinen presidentti on Yoweri Museveni. Uganda oli vuoteen 1962 Iso-Britannian alaisuudessa ja sen viralliset kielet ovat englanti ja swahili. Jos haluat lentää Ugandaan kaljalle, matka edestakaisin maksaa 8001000 euroa ja olut pubissa 1,5 euroa. Suurimmassa osassa Ugandaa, maassa jossa hirmuhallitsijat vielä joitakin vuosia sitten lahtasivat ihmisiä ja Somalian Assabadin ja Keski-Afrikan Tasavallan kanssa käytiin tappeluja, on nykyisin rauhallista ja siellä voi kulkea jokseenkin vapaasti. Varsinkin matkailu on voimakkaassa kasvussa ja Ugandan suurimpia matkailuvaltteja ovat luonnonkohteet ja villieläimet. Siellä on esimerkiksi mahdollista tavata harvinaisia vuoristogorilloja. Kuningatar Elisabethin kansallispuisto suojaa monimuotoista afrikkalaista luontoa; jossa on virtahepoja, apinoita, leijonia ja suuria puhvelilaumoja. Kari Matikainen, joka on pitänyt tilitoimistoa Kannelmäessä kuusitoista vuotta, on naimisissa ugandalaisen kanssa. Hän tapasi Olivia vaimonsa joitakin vuosia sitten Amerikassa ja nyttemmin he ovat kehittäneet myös yhteisen bisneksen ja tuovat Jenkeistä vaatteita, laukkuja, kosmetiikkaa yms. Mombasan satamaan ja myyvät niitä edelleen Mombasassa, Nairobissa ja Kampalassa. Kari on käynyt Ugandassa jo neljä kertaa, mutta Vesalle reissu oli ensimmäinen. - Kun nyt jälkeenpäin pohdiskelen, niin matka aikaansai sen, että olen alkanut ajatella Afrikkaa ihan toiselta kantilta. - Tiet lähes kahdeksan miljoonan asukkaan Kampalassa ja ynpäristössä olivat huonossa kunnossa ja meni lähes minne tahansa, hiacet -pikkubussit olivat ruuhkissa tuntitolkulla. Liikenne on vasemmanpuolista ja kaoottista. Köyhyys oli silmiinpistävää, mutta sitä oli myös ihmisten ys- Tyhjiä kaljapulloja matkalla uusiokäyttöön. Olivia-karaoke. tävällisyys. Puutteita oli paljon, mutta näin elämästä ihan kokonaan toisen, myönteisen puolen, Vesa sanoo. - Vaikka mm. naapurissa Kongossa on tavattu ebolaa, Ugandassa sitä ei ole ollut. Kolme neljä vuotta sitten tautia esiintyi, mutta tänä vuonna maassa ei ainakaan vielä ole ollut yhtään tapausta. Idi Amin Dada Ugandan teurastaja Vuosina 1971-1979 Ugandaa hallinnut Idi Amin Dada oli surullisen kuuluisa ammattinyrkkeilijä, kenraali ja sotilasdiktaattori. Hänet muistetaan hallintokautensa aikana harjoittamastaan kansanmurhasta, jonka aikana kidutusten, murhien ja sieppausten uhreiksi joutui satojatuhansia ugandalaisia. Kari Matikainen ja Vesa Kärenlampi Ugandan päiväntasaajalla. Omien sanojensa mukaan Skotlannin viimeisen kuninkaan Idi Aminin oli tapana järjestää näyttäviä bakkanaaleja, joissa kerrotiin pääateriaksi tarjoillun ihmislihaa. Idillä oli mm. läjä päitä pakkasarkussa. Tavatessani joskus 1970-luvulla kaverini, entisen Euroopan mestarin ja ammattinyrkkeilypromoottorin Elis Askin, tämä kertoi vastikään tulleensa Ugandasta, jossa hän oli ollut yhdessä Idi Aminin kanssa syömässä ihmislihaa. Uskoi kuka uskoi. Aminin johdossa oli myös ‘Punainen armeijakunta’ -niminen terroristiryhmä, joka sieppasi Pariisista Tel Aviviin matkalla olleen Air Francen matkustajakoneen. Israelilaisten suorittamassa monivaiheisessa pelastusoperaatiossa Entebben lentokentällä pelastettiin koneen 103 matkustajaa. Panttivangeista viisi sai surmansa käydyssä taistelussa ja yhden haavoittuneen Amin hirtätti paikallisessa sairalassa. Amin kuoli maanpaossa Jeddassa Saudi-Arabiassa 2003. Kari ja Vesa kertovat, että Idi Aminin haamu ei enää vaivaa ugandalaisia. Kaikki nuoremmat eivät häntä muista ja vanhemmat eivät halua muistaa. Sen sijaan keskustelua saatetaan käydä vaikkapa homoseksuaalisuudesta, mikä on Ugandassa kielletty. Maassa on yritetty saada lakiin kuolemanrangaistusta homoseksuaalisuuden tietyistä ilmenemismuodoista. - Ugandalla on merkittävät luonnonvarat ja maan länsiosasta on löytynyt öljyäkin. Pelättävissä vain on, että öljyvarojen hyödyntäminen voi rikastuttaa kansainvälisiä yhtiöitä enemmän kuin Ugandaa valtiona. Ihmiset ovat kuitenkin iloisia ja kivoja, taidanpa mennä Ugandaan vielä uudelleen, Vesa miettii. Teksti: Kari Varvikko Kuvat: Vesa Kärenlampi
8 8.10.2014 Päätä seinään Pekka Peltola, Päätä seinään. Idealistin muistelmat. Into. 2014. 273 s. SUKUPOLVENSA MONISSA TAISTOISSA ja kamppailuissa mukana ollut Pekka Peltola (s. 1941 Lapualla) kuvaa elämänsä vaiheita lapsuuden ja opiskeluvuosien jälkeen aktiivisena rauhanpuolustajana (Sadankomitean perustajia) reporadio toimittajana, ay-toimitsijana, työvoimaministerien avustajana parinkymmenen vuoden ajan ja kansainvälisissä tehtävissä (ILO ja Afrikka) sekä puoluepolitiikassa pyrkimyksiään edistää vasemmiston yhteistyön kehittämistä ja samalla tympääntymistä puolueen sisäiseen kähinöintiin. Monissa uudistushankkeissa mukana ollut saattoi kokea lyövänsä päätään seinää, kun asiat eivät edenneet toivotulla tavalla. Vastustus oli ankaraa ennen muuta työnantajien taholta, mutta myös ay-liikkeenkin piirissä esiintynyt ymmärryksen puute ja lyhytaikaisten etujen asettaminen edelle pitemmälle meneviä uudistushankkeita sekä pettyminen työväenpuolueiden sisäiseen riitelyyn, joiden alle jäivät todelliset uudistushankkeet. Pekka Peltola kyllääntyi ja halusi irtaantua aktiivisesta poliittisesta toiminnasta. Hän suuntautui opintojen täydentämiseen Helsingin Yliopistossa ja Upsalassa, mikä johtikin tohtoriksi valmistumiseen varsin nopeasti. 1995 ilmestyneen väitöskirjan nimi The Lost May Day – Hukattu vapunpäivä kuvaa Namibian työväestön osuutta maan itsenäistymisessä. Tämä avasi Pekalle jatkon Afrikan asiantuntijana – Senior Expert. Pekka Peltolan omaelämäkerrallisten toimintojen kuvausten ohella kirjan kiintoisin anti on kuitenkin tiivis ja selkeä kuvaus kamppailusta 6-tuntisesta työpäivästä. Tähän yli viisikymmentä sivua käsittävään osuuteen liittyy vielä asiallisesti seuraava kymmenkunta sivuinen luku Työn etiikka ja moraali, jossa pohditaan mm. perustulon käsitettä. Pääministeri Stubb ihastelee työmarkkinajärjestöjen pitkän kädenväännön jälkeen aikaansaatua eläkeratkaisua tämän syksyn tärkeimmäksi talouspoliittiseksi saavutukseksi. Yhdyn Pekka Peltolan toteamukseen, että taaskin näennäisratkaisun alle jäivät todelliset uudistustarpeet. Pekka muistuttaa Marxin sanoista, että työnantajat pyrkivät aina työajan lisäämisen ja vastustavat viimeiseen saakka työajan lyhennystä olipa kyse 12, 10, 8 tai 6- tunnin työpäivästä vuosilomista ja vapaapäivistä tai eläkeiästä. Perusteluna on aina ollut, että juuri nämä viimeiset tunnit ovat ratkaisevia yrityksen kannattavuuden kannalta. Samoja perusteluja on käytetty myös viikko- ja vuosityöajan pituudesta ja nyt erityisesti eläkeikärajasta väiteltäessä. Työelämän olosuhteet, työssä jaksaminen, työturvallisuus ja työssä viihtyminen ovat näissä yhteyksissä marginaalisia asioita, jotka saatetaan mainita, mutta joihin ei ehditä tai haluta paneutua. Valitettavaa on, että osa työntekijöistäkin viittaa kintaalla näille tavoitteille ja asettavat etusijalle välittömän palkanlisän vaikka työajan jatkamisenkin kautta. Työttömien kohtalo jää usein toisarvoiseksi asiaksi, joka ei kuulu välittömien palkkaneuvottelujen työlistalle. Pekka Peltola toimi vuosikausia eri työryhmissä, joissa kehiteltiin työajan lyhentämistä 6+6 tunnin mallin pohjalta. Sen oli nostanut esiin sosiologian professori Paavo Seppänen jo 1960-luvulla, mutta itse ajatus oli paljon vanhempi. Yhdysvalloissa 30-luvun laman oloissa aloite kuuden tunnin työpäivästä oli ehtinyt jo lakiasteella saada edustajanhuoneen enemmistön tuen, kun presidentti Roosevelt pysäytti lain käsittelyn ja esitteli New Deal ohjelmansa sen sijaan. 30-luvun loppupuolelle kuitenkin Kellog`sin muroja valmistava yritys korvasi 3x 8 tunnin vuorotyön 4x6 tunnin työvuorolla. Samalla korotettiin palkkoja siten, että turvattiin samat ansiot kuin 8-tunnin työvuoroissakin. Neljänteen 6-tunnin vuoroon palkattiin lisäksi 300 uutta työntekijää. Sodan aikana järjestelmästä luovuttiin työvoimapulan vuoksi, mutta siihen palattiin uudelleen ja järjestelmää jatkettiin menestyksellisesti pitkälle 1980-luvulle saakka. Viimeiset kuusi-tuntista päivää tekevät naiset siirrettiin vastoin heidän tahtoa 8-tunnin työvuoroon vuonna 1987. Työntekijöitä vähennettiin. Tätä olivat ajaneet ammattiosaston ja yhtiön johto yhdessä. Ammattiosasto halusi maksimoida ansiot välittämättä työntekijöiden elämänlaatua parantavasta lyhyemmästä työajasta. Samanlaiset asenteet ovat meilläkin olleet esteenä 6-tunnin työaikakokeilujen lopettamisessa. Pekka Peltola esittää yksityiskohtaisia tuloksia. Vuosina 1987-1997 kaikkiaan 12 yksityistä yritystä saatiin valtiovallan käynnistämän 6+6 tai 6+6+6 tunnin työvuorokokeilun piiriin. Tulokset olivat hyviä: työntuottavuus parani. suurimmassa osassa ansiot joko säilyivät entisellään tai paranivat, työtyytyväisyys para- ni. joissakin tapauksissa palkattiin lisää työvoimaa tai vältettiin irtisanomiset. Työnantajien kustannuksia vähensi koneiden, ja työtilojen tehokkaampi käyttö. Paikallisesti liikenneruuhkia vältettiin. Julkisen sektorin kokeilu suoritettiin 20 kunnassa. Niihin osallistui yhteensä noin 2200 ihmistä, joista työllistettyjä oli 659. Myös eräissä valtion laitoksissa suoritettiin 6-tunnin työvuorokokeilu. Yleisenä etuna oli palvelujen parantuminen ja niiden saatavuus helpottui, kun vastaanottoajat pitenivät. Kun yksityisen sektorin työaikakokeilut perustuivat markkinaehtojen mukaisesti tuottavuuden lisääntymiseen, niin julkisella sektorilla keskeisenä tavoitteen oli työllistyminen, mutta huomiota kiinnitettiin myös työssä jaksamiseen. Uupumus, stressi ja sekä fyysinen että henkinen väsymys vähenivät kokeilujen aikana. Näistä tutkituista myönteisistä tuloksista huolimatta suhtautuminen kokeilun jatkamiseen oli torjuva. Pääministeri Paavo Lipponen oli omaksunut työnantajien yleisen kannan ja vastusti kokeilun jatkamista. Kaikesta huolimatta Pekka toivoo ja uskoo, että asiaan palataan vielä ja että työaikaa voidaan järkeistää ihmisarvoisen elämän takaamiseksi. Hän ei pidä oikeana yleistä vastikkeetonta perustuloa. Lapsilisien kohdalta tilanne on eri asia, se on kohdennettu vain tiettyyn ikärajaan asti jokaiselle suomalaiselle. Sen tavoite on antaa jokaiselle lapselle tietty turvallisuus elämänsä ensi vuosien aikana vanhempien tulotasosta riippumatta. Itse toivoisin, että keskustelua työolojen parantamisesta mm. työajan järkevän lyhentämisen avulla jatkettaisiin. Siihen Pekka Peltolan yhteenveto antaa oivan lähtökohdan. Toivottavasti eläkekiistan saatua jonkinlaisen eri osapuolia tyydyttävän ratkaisun voitaisiin keskittyä todella keskeisiin työssä olon parantamiseen tähtääviin rakenne uudistuksiin. Oiva Björkbacka Oodi sivistykselle – Helsingin työväenopisto 100 vuotta SATA VUOTTA SITTEN, keskiviikkona 16.9.1914, aloitti kaksikielinen työväenopisto toimintansa Helsingissä. Lähes kaksi tuhatta kuulijaa oli tullut kuuntelemaan työväenopistotoimintaa käsitellyttä luentoa Työväentalolla ja siirtolaiskysymysesitelmää Koiton salissa. Puhujat olivat työväenopiston suomenkielisen osaston johtaja Zachris Castrén ja toimittaja Yrjö Sirola. Omia tiloja ei tuolloin opistolla vielä ollut. Jo ennen työväenopistoa järjestettiin Helsingissä kansanopistokursseja sekä luentotilaisuuksia työväestölle. Aiheet olivat ajankohtaisia ja yleissivistäviä. Yli kymmenen vuoden ajan oli keskusteltu varsinaisen opistonkin perustamisesta, mutta se kaatui aina yksityinen vai kunnallinen -kysymykseen. Vasta vuonna 1913 saatiin aikaan päätös opiston perustamisesta kunnallisena oppilaitoksena. Työväenopiston toiminta on laajentunut kaupungin kasvaessa. Nykyisin opistolla on toimitiloja eri puolilla kaupunkia, yli 100 päätoimista työntekijää sekä noin 1000 tuntiopettajaa ja muita työntekijöitä. Kurssilaisia on yli 75 000 vuosittain. Juhlalukukauden merkittävimpiä tapahtumia on ollut FT Samu Nyströmin kirjoittaman kirjan Oodi sivistykselle – sata vuotta työväenopistotoimintaa Helsingissä ilmestyminen syyskuussa. Kirja on ensimmäinen kattava historiateos Helsingin työväenopistosta, joka on jo sadan vuoden ajan tarjonnut kaupunkilaisille mahdollisuuksia toteuttaa vapaa-aikaansa itseään kehittäen ja elinikäistä oppimistaan vaalien. Oodi sivistykselle on myös laaja katsaus suomalaiseen vapaaseen sivistystyöhön, aikuiskoulutukseen ja kaupunkihistoriaan Helsingissä. Oodi sivistykselle -teos kuvaa elävästi kuinka alueellinen toimin- KÄÄPIÖITÄ JA JÄTTILÄISIÄ sesta tai muuten pitkäaikaisesta stressistä kärsineitä potilaita seurattiin kolmen kuukauden ajan. He viettivät kahtena päivänä viikossa kerralla kaksi tuntia metsässä, yksinään, tekemättä mitään. Koeympäristöt vaihtelivat. Tutkimuksen mukaan oleskelu metsässä hidasti sykettä ja alensi verenpainetta, paransi henkistä hyvinvointia ja keskittymiskykyä. Levottomuuden vähetessä tutkimusajan lopulla potilaat alkoivat havainnoida ympäristöään tarkemmin. He huomasivat kiehtovia ääniä, muotoja ja vä- rejä, kokivat uutta. Suotuisimmaksi ympäristöksi koettiin valoisa, helppokulkuinen mäntymetsä, missä järvi välkkyi puiden lomassa. Toisaalta varjoisa kuusikkokin paransi mitattavassa määrin potilaan hyvinvointia. Olo oli rauhoittunut ja rentoutunut kuin fyysisen harjoituksen jälkeen. Vaikka metsähoito ei nopeuttanut toipumista, se lievitti ahdistusta. Hetkellinenkin lepo tekee hyvää psyykkisessä kuormituksessa. Luonnossa monelle merkittävää on vapauden ja hyväksynnän kokeminen. Asioita tapahtuu ympärillä, mutta kukaan ei vaadi sinulta mitään. Tutkimuksen mukaan lapsuudessa myönteisinä koettuihin maisemiin hakeuduttiin mieluiten. Lapsena Elli rakensi siskojensa kanssa majoja Tanotorventien ja Hämeenlinnan tien välisessä metsikössä. Siellä leikittiin piilosta ja sieltä haettiin äitienpäivän valkovuokot. Aikuisena parasta metsäterapiaa on marjastus ja sienestys vanhassa metsässä. Arkena työmatkat pyörällä tai jalan omakotitaloalueen halki tarjoavat lyhyen mutta tehokkaan terapiatuokion niin keholle kuin mielelle. Iiris Kalliola ”Aikamoisen husaarin muistelmat” K iV eet tulivat tutuiksi, kun me lukiolaistytöt 70-luvulla kävelimme ympäri lähiötä ja paransimme maailmaa. Reitti kulki usein vehmaalta omakotitaloalueelta Mätäojan varteen tai Vanhaistentien puistikon ja kirkkopuiston kautta kirjastoon, joka tuolloin sijaitsi ala-asteen kulmalla. Ostikassa oli HM:n baari, mainio kirjakauppa ja tärkeä kemikalio. Luokkatoverini Ellin hiusmalli ja pukeutumistyyli vaihtuivat tiuhaan. ABBAfanilla oli muun muassa lähiön räikeimmän keltaiset housut. Elämä vei Ellin Ruotsiin, Kiirunan kautta Uumajaan, fysioterapeutiksi ja työterveystieteen tutkijaksi. Syyskuun viimeisenä päivänä tutkija Elisabet Sonntag-Öströmin väitöskirjatyö ”Forest for rest” tarkastettiin Uumajan yliopistossa. Aiemmin on tutkimustenkin perusteella tiedetty, että luonnossa oleskelun myötä myönteiset ajatukset saavat ajatuksissa enemmän tilaa, luovuus lisääntyy, unen määrä ja laatu paranee. Selittämättömät kivut lievenevät. Jo yksistään luontokuvien katselu vahvistaa meitä. Ellin tutkimuksessa työuupumuk- Lähde: FT Samu Nyström Oodi sivistykselle – sata vuotta työväenopistotoimintaa Helsingissä. FT Samu Nyström on helsinkiläinen historiantutkija, joka on kirjoittanut lukuisia tietokirjoja, mm. Helsinki 1918 – Pääkaupunki ja sota sekä Helsinki 1914– 1918 – Toivon, pelon ja sekasorron vuodet. Oodi sivistykselle – sata vuotta työväenopistotoimintaa Helsingissä -kirjan on kustantanut Minerva Kustannus Oy. Kari Varvikon Metsähoitoa keholle ja mielelle Tanotorventieltä tohtoriksi KANNELMÄEN KADUT ja viheralu- ta alkoi ja kehittyi eri puolilla Helsinkiä. Kirjassa opiston opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta kertovat kokemuksistaan ja muistoistaan sekä kuinka toiminta on vuosien aikana muuttunut. Työväenopiston toiminnan laajentuminen on usein tapahtunut alueiden asukkaiden oman aktiivisuuden kautta. Tällä tavoin toiminta sai alkunsa myös Haagassa, kun keväällä 1946 opisto sai anomuksia opetuksen aloittamisesta. Jo lukuvuonna 1946–1947 aloittivat ensimmäiset opintopiirit toimintansa. Toiminta tapahtui aluksi paikallisen kansakoulun tiloissa sekä Haagan työväentalolla. Osa opiston alaisuuteen tulleesta toiminnasta oli aikaisemmin järjestetty jonkin toisen tahon toimesta; Haagan näytelmäpiiri jatkoi Haagan työväen näyttämön toimintaa. Toivomuksia toiminnan laajentamisesta tuli läntisen alueen asukkailta yhä enemmän. 1960-luvulla tehtiin päätös sivuosaston perustamisesta ja lukuvuonna 1965–1966 opetusta annettiin YTM Vieno Onerva Törmäkankaan johtamassa läntisessä Meilahden sivuosastossa. Nyt toiminta on laajentunut kymmeniin opetuspaikkoihin sekä kahteen päätoimipisteeseen; Kanneltaloon sekä Näyttelijäntie 14:sta toimipisteeseen. Kääpiöitä ja jättiläisiä -kirja esillä Kanneltalossa 15.10. Päätoimittaja Kari Varvikon (70) muistelmat aukeavat Kaarelassa, kun hän kertoo kirjastaan Kääpiöitä ja jättiläisiä Kanneltalon Violan kahviossa keskiviikkona 15.10. klo 18.00. Ohjelmassa lisäksi mm.: juontaa tietokirjailija Jussi Särkelä, iskelmälaulajat Raijo Koso ja Taisto Saaresaho sekä hanurissa Erkki Kallio. Karin muistelmien ensimmäinen osa käsittelee jännää lapsuutta, rikasta nuoruutta, haastavaa journalismia ja elämän draamaa. Kirjan koko 160,5 x 230,5. Sivuja 248. Kuvia 98 kpl. Tietokontakti T:mi. Kirjan tarjoushinta 25;(norm. 29;-). Kari Varvikko jakaa halukkaille kirjoihin omistuskirjoituksen. ISBN: 978-952-93-4469-7 Kari muistelee lokakuun aikana lisäksi mm: • Vallilan kirjastossa to 16.10. klo 18.00, juontaa toimittaja Pekka Hurme. • Malminkartanon kirjastossa ma 20.10. klo 18.00, juontaa tietokirjailija Jussi Särkelä. • Pitäjänmäen kirjastossa ti 21.10. klo 18.00, juontaa tietokirjailija Jussi Särkelä. • Ravintola Kaisaniemessä Stadin Slangin treffeillä to 23.10. klo KÄÄPIÖITÄ JA JÄTTILÄI Kari Varvikko SIÄ 18.00, juontaa presidentti Tarja Halosen ex-lehdistöpäällikkö Maria Romantschuk, rokkistara Jussi Raittinen. • Herttoniemen kirjastossa ma 27.10. klo 18.00, juontaa toimittaja Pekka Hurme. • Työväenliikkeen kirjaston kirjakavilasssa ti 28.10. klo 18.00, juontaa toimittaja Pekka Hurme. • Kannelmäen kirjastossa ke 29.10. klo 18.00, juontaa tietokirjailija Jussi Särkelä. • Kallion kirjastossa to 30.10 klo 18.00, juontaa toimittaja Pekka Hurme.
9 8.10.2014 Mikä mättää - vai mättääkö mikään? KUN ON ASUNUT lähes 50 vuot- Vas. konttorinjohtajat Sirke Muurimäki ja Jaana Mikkonen Kannelmäen Nordean konttoreista sekä konttorinjohtaja Heli Lahtinen Pitäjänmäen konttorista. Nordea panostaa neuvontaan Nordea avasi uuden konttorin tänä syksynä Kannelmäen Kauppakeskus Kaareen, jonne siirtyi Pohjois-Haagasta Lassilan konttorin neuvontapalvelut henkilökuntineen. Samaan aikaan konttorin käteis- ja kassapalvelut loppuivat. Asiakkaille on tässä uudessa konttorissa, kauppakeskuksen toisessa kerroksessa, tarjolla neuvonta- ja pankkipalveluja sekä ajanvarauksella että ilman etukäteen sovittua aikaa. Konttorin avajaisia vietetään 8. – 10.10.2014. KAUPPAKESKUS KAARESSA sijaitsee myös toinen Nordean konttori, niin sanotussa 2/3 kerroksessa, jossa Avain- ja Premium-asiakkaita palvellaan niin asuntolainakuin säästämisen asioissa. Neuvontapalvelua saa Kannelmäen Kauppakeskuksen lisäksi myös Pitäjänmäellä Hiomotie 30:ssä sijaitsevasta Nordean konttorista. Pitäjänmäen konttori on juuri uudistanut ilmettään pienellä remontilla. Näihin konttoreihin asiakkaat voivat varata ajan tapaamiseen henkilökohtaisen pankkineuvojan tai sijoitusasiantuntijan kanssa. Autamme ja neuvomme asiakkaitamme täällä Kaaren Kauppakeskuksessa sijaitsevassa kontto- rissamme erittäin mielellämme. Opastamme tarvittaessa vaikka ihan kädestä pitäen, miten pankkipalveluiden hoito sujuu automaattien tai korttien kanssa. Siksi kannattaa tulla keskustelemaan vaihtoehdoista pankkiin asiantuntijan kanssa, jos raha-asioiden hoitaminen vähänkin askarruttaa. Ajan varaaminen etukäteen on eduksi, jolloin voimme rauhassa keskustella pankkipalveluista. Ajan voi varata pankin Asiakaspalvelusta numerosta 0200 3000, konttorinjohtaja Jaana Mikkonen sanoo. Asiakkaamme tarvitsevat monenlaista neuvontaa. Laina-asioiden lisäksi he ovat kiinnostuneita säästämisestä esimerkiksi isompia hankintoja varten, pahan päivän varalle tai vanhuuden turvaksi. Asuntolainoissa valttimme on nopea päätös, jolloin asiakas voi saada lainalupauksen jo samalta istumalta tai saman päivän aikana, Kannelmäen toisen konttorin konttorinjohtaja Sirke Muurimäki toteaa. Tallettajat hakevat myös uusia vaihtoehtoja säästämiseen matalan korkotason takia ja haluavat suunnitella toimensa aiempaa paremmin. Autamme näiden suunnitelmien laatimisessa ja autamme asiakkaitamme vaurastumaan, Pitäjänmäen konttorinjohtaja Heli Lahtinen lisää. Käteistä automaatista, K-kaupasta, R-kioskilta tai postista - Kaaressa Otto.-automaatteja on kaksi kappaletta ja yksi TalletusOtto. -automaatti. TalletusOtto.-automaatilla voi tallettaa seteleiden lisäksi myös kolikoita. Toinen lähi- alueen TalletusOtto. sijaitsee osoitteessa Kaupintie 3. - Käteistä voi nostaa ostosten yhteydessä Nordean kortilla myös Kruokakaupoista ja R-kioskilta sekä Tokmannin myymälöistä. Alueen lähimmät käteistä tarjoavat ruokakaupat ovat K-market Kasari ja Kmarket Iso-kappa sekä K-supermarket Haaga, konttorinjohtaja Mikkonen kertoo. - Uutena käteispalvelun muotona voivat Nordean henkilöasiakkaat tilata itselleen käteistä vakuutettuna lähetyksenä postin välityksellä kaikkialle Suomessa. Tilauksen voi tehdä soittamalla Nordean Asiakaspalveluun 0200 3000 tai pankin konttorissa. - Asiakas tilaa tarvitsemansa summan haluamaansa Postin toimipisteeseen tai asiamiespostiin Asiakaspalvelustamme. Jotta tilaus onnistuu, tulee asiakkaan tunnistautua pankkitunnusten avulla. Summa veloitetaan asiakkaan tililtä. Tämä on asiakkaillemme lisämahdollisuus saada käteistä nykyistä lähemmäs, vaikkapa mökkipaikkakunnalle, Pitäjänmäen konttorinjohtaja Heli Lahtinen sanoo. Kaikilla ei kuitenkaan ole tietokonetta eikä älypuhelinta ja niitä ei välttämättä tarvita raha-asioiden hoitoon, sillä myös Nordean Asiakaspalvelussa voi hoitaa puhelimitse lähes kaikki pankkiasiat joka päivä kaikkina vuorokauden aikoina, toteaa konttorinjohtaja Muurimäki. Pankkitunnukset kuitenkin tarvitaan jotta pankkiasiat saadaan turvallisesti hoidettua Nordean asiakaspalvelussa. Laskuja voi myös maksaa maksuautomaatin lisäksi entiseen tapaan suoramaksuna, elaskuna tai maksupalvelun kautta. Mätäjoen liuotinvuodosta vaaditaan ehdotonta vankeutta KOLME HENKILÖÄ saa syytteen Pitäjänmäellä Teknoksen maaliyhtiössä sattuneesta Mätäjoen liuotinbensiinivuodosta 20.5. 2013. Kahta maalinvalmistaja Teknoksen työntekijää syytetään törkeästä ympäristön turmelemisesta. Syyttäjä vaatii heille ehdotonta vankeutta. Lisäksi yhtä työntekijää syy- tetään tuottamuksellisesta ympäristön turmelemisesta. Kaikki vastaajat kiistävät syyllistyneensä rikokseen. Vuodosta johtuen tuhannet kalat kuolivat. Sittemmin kalakanta on alkanut elpyä ja Pitäjänmäen putouksen kohdalle harkitaan ekologista kalatietä. Tässä tulee hyvä lehti! ta Kannelmäessä, ei ole voinut olla rakastumatta kotikaupunginosaansa Kaarelaan. On tämä Stadin oloissa niin monipuolinen, monimuotoinen ja kansainvälinenkin asuinalue Kannelmäkineen, Malminkartanoineen, Hakuninmaineen, Maununnevineen ja jatkossa Kuninkaantammineenkin. On upea Mätäjokilaakso, kaupungin korkein maakohta (täyttömäki), keskuspuisto itäisenä raja-alueena. On erinomaiset liikenneyhteydet busseineen ja junineen. Palvelutasokin on ollut erittäin hyvä kaksine terveysasemineen, useine kouluineen, kauppakeskuksineen jne. Alueella toimii useita aktiivisia yhdistyksiä liikuntaseuroista leijoniin ja ikäihmisten kerhoihin. Asukasyhdistykset ovat hyvin tärkeissä rooleissa. Seurakunnan vireä toiminta on ollut yhä merkittävämpää sen jalkauduttua enenevästi asukkaiden keskelle. Myös erityisesti lasten ja nuorten parissa tehtävä musiikkikasvatustyö on saavuttanut suuren suosion. Vapaaehtoisia on saatu mukaan toimintaan myös muullakin seurakunnan laajalla toimintasaralla, perustehtävää unohtamatta. No mikä nyt sitten mättää, miksi tuommoinen otsikko? On vain niin, että ikäänkuin salakavalasti on eräs peikko alkanut kalvaa pohjaa alueemme fyysiseltä ja psyykiseltä hyvinvoinnilta. Tämä peikko kietoutuu julkisuudessa ns. taloudellisen laman synkänväriseen kaapuun. Kaikesta pitää tinkiä, kun ei ole varaa. Koululaitos, sosiaalityö, terveydenhuolto, erilaiset toiminta- ja harrastustilat ovat joutuneet ns. toiminnan tehostamisen ja taloudellisen arvioinnin kohteeksi. Suomeksi sanottuna halutaan säästää toiminnasta ja tiloista tinkimällä. Toisinaan tämä tarve saa jopa surkuhupaisia piirteitä. Otetaanpa muutamia esimerkkejä: 1. Kannelmäen vanha ostoskeskus on, jos ei vanhin, niin ainakin toiseksi vanhin ostari maassamme. Mutta miten sen kehityksestä on ylläpitäjä huolehtinut? Ei lainkaan. Ostari on tyylikäs suihkulähtei-neen ja aukeine tiloineen. Siellä on kuitenkin jatkuvasti tyhjää toimitilaa, miksi? Siksi, että joidenkin mielestä on tarkoitus korkeilla tilavuokrilla karkoittaa viimeinenkin vuokrayrittäjä, sensijaan että annettaisiin yrittäjille mahdollisuus, ja samalla lähiasukkaille vireänoloinen ostari, toimia ilman mahdottoman vuokran painolastia. Eikö hyvin pienikin vuokra ja toimivat tilat olisi parempi kuin tyhjät huoneet, joista ei saa pennin hyrrää vuokraa? 2. Bussipysäkki numero 1707 1708 Pelimannintie 20:n kohdalla. Jostain asukkaille käsittämättömästä syystä on HSL poistanut käytöstä tämän pysäkin, jonka välittömässä läheisyydessä asuu korkeissa kerrostaloissa satoja ihmisiä. Useat heistä ovat alueella pitkään asuneita ikäihmisiä, monet liikuntarajoitteisia. Bussi no 41:n päätepysäkki on metsässä omassa rauhassaan Pelimannintien päässä tosi kaukana, ja kaupunkiin päin ajettaessa seuraava pysäkki on junaradan ylittävän sillan länsipuolella. Kerrostaloasutusta ei ole kuin hyvin vähän verrattaessa poistetun pysäkin vai- kutusalueeseen. Ja seuraava pysäkki kaupunkiin päin mentäessä on heti sillan toisella puolella. HSL selittää, että he pyrkivät keskittämään joukkoliikennepalveluja keskeisille reiteille ja pysäköintialueille. Pysäkkien vähimmäisetäisyys toisistaan on määrittelyperuste. Tämä ei käy järkeen. Pysäkki pois sieltä, missä on eniten asukkaita. Pitkä pysäkkiväli sinne, missä pitäisi olla lyhyempi väli asukkaiden määrästä johtuen. Ja tarvitaanko sillan molemmin puolin pysäkki, varsinkaan kyseessä olevan sillan länsipuolella? Ja kun ei yhden pysäkin poistamisella mitään säästäkään! Lohdutukseksi HSL on ilmoittanut asukkaille, että poistetun pysäkin jälkeisen ylämäen talvikuntoon tullaan kiinnittämään erityshuomiota, jotta kulku pysäkille olisi turvallinen! Ikäänkuin sen kadunosan kuntoon ei muuten juurikaan kiinnitettäisi huomiota! Kyllä jalankulkutiet on pidettävä kunnossa joka tapauksessa. Jossain taitaa nyt olla paha asennevamma. 3. Koulujen eritystyövoiman vähentäminen. Kouluavustajia ollaan vähentämässä dramaattisesti kaupunkimme kouluissa. Tämä koskee myös alueemme kouluja. Keskustelussamme Pelimannin ala-asteen koulun rehtori Leena Hiilloksen kanssa selvisi, että ensi lukukaudella koulussa on vain kolme koulunkäyntiavustajaa nykyisen viiden tilalla. Siis 40:n prosentin vähennys. Kuitenkin vieraskielisten oppilaiden määrä on tässä koulussa kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2013 syyskuuhun 13,5 prosenttia, ollen nyt 42,9 prosenttia koko oppilasmäärästä. Koulukuraattorinkin tehtävä on katkolla vuodenvaihteessa, mutta toivottavasti niin tarpeellista tehtävää ei sentään lopeteta. Mutta sijaisia ei palkata opettajien ensimmäisiksi sairaspäiviksi, ja oppimateriaalikustannuksissa pyritään säästämään. 4. Opetusviraston säästöt ja Kaarelanraitin koulu. Opetusviraston pitää säästää seuraavalla budjettikau-della 20 miljoonaa euroa. Kaarelanraitin sivukoulua, jossa on kaksi ykkösluokkaa ja kaksi kakkosluokkaa, ollaan lopettamassa ensi kesänä. Pienet oppilaat sijoitetaan kauempanaoleviin kouluihin. Vähät tunnutaan välittävän liikenteellisistä vaaroista ja ylimääräisistä hankaluuksista, joita laspsille ja heidän perheilleen syntyy. Opetusvirasto kuulemma säästää 80.000 euroa vuodessa luopuessaan Kaarelanraitin koulusta. Kuitenkin rakennus, joka on hyväkuntoinen, jää paikalleen sosiaali- ja terveysviraston maksettavaksi ja mm. varhaiskasvatusviraston käyttöön. Eli kaupunki säästää siirtämällä rahoja taskusta toiseen. Opettajien palkat on tietenkin maksettava, työskentelevät he missä koulussa tahansa. Opetusvirastossa kuulemma halutaan säästää seinissä ja satsata opetukseen. Säästötoimet kuitenkin viittaavat siihen, että luokkakokoja ollaan suurentamassa. Näinkö opetus paranee? Varsinkin kun erityisavustajia ollaan vähentämässä? On perin outoa säästämistä, että virasto kuitenkin sijoittaa vähiä varojaan uuteen mahtavaan virastoonsa 43 miljoonaa euroa. Perustee- na on mm., että virasto säästää täten vuokrakuluissaan 440.000 euroa vuosittain. Siis jo 98:n vuoden kuluessa on säästetty uuden talon kulut, hienoa! Eli remontti on kuoletettu vuonna 2112. On se vaan kumma, miten perustelut muuttuvat tarkoitushakuisesti. Ennen oli itsestään selvää, ja sen pitäisi olla tänäkin päivänä, että pienen ryhmän opettaminen on yksilöä kohden tehokkaampaa kuin suuren ryhmän. Nyt yritetään hätäpäissä todistella päinvastaista. Kannattaisi mennä lastentarhaan kokeilemaan 30:n lapsen ryhmän yksilökeskeistä kasvattamista ja ohjaamista. Harhat katoaisivat. 5. Lastensuojelu. Helsingin kaupungin ylläpitämät nuorisokodit on joko kokonaan lopetettu tai sulautettu suurempien laitosten yhteyteen. Tässä on palattu historiassa runsaat 60 vuotta takaisinpäin. Tuolloin perustettiin kaupunkiimme ensimmäiset nuorisokodit. Ilmeisesti päättäjät ovat sitä mieltä, ettei nykyisin ole tarvetta-aiheuttavia ongelmia juuri lainkaan, kun näin on voitu menetellä. Ongelmat ( juoppous, huumeet, psyykeongelmat, kriminaliteetti, heitteillejätöt, väkivalta perheissä jne. ) ovat siis huomattavasti vähentyneet näiden suunnittelijoiden mielestä. Kaikki voidaan hoitaa siis perhehoidon avulla. Vaan mistä saadaan sellaisia asialleen omistautuneita ja ammattitaitoisia perheitä, jotka ovat valmiita ottamaan monin tavoin pahaa oloaan oirehtivia nuoria kotiinsa toipumaan? Ei ole onnistunut ennen, eikä tule onnistumaan nytkään. Valitettavasti päättäjäportaan haihattelijat vakavasti haittaavat työtä, jota todelliset käytännön ammattilaiset hyvällä motivaatiolla tekevät. 6. Yleinen asenneilmasto. Kaikki ylläoleva kuvaa mielestäni tilannetta, mikä valitettavasti tällä hetkellä enenevästi vaivaa yhteiskuntaamme. Kavereita ei jätetä, sanottiin ennen. Nyt ei omaa etua jätetä, muista ei niin väliä. Kaikki mitataan enenevässä määrin oman edun ja oman viiteryhmän kautta. Solidaarisuus ja empatia on pitkälti unohdettu. Kilpailu paikoista ja asemista on koventunut. Vallanhimo on kasvanut. Tarvitsemme yleisinhimillisempää suhtautumisessa lähimmäisiimme ja asioiden hoitamisessa. Toivottavasti meidän kaupunginosassamme löytyy resursseja sekä ihmisiä, jotka haluavat toiminassaan osoittaa empatiaa ja hyväksyntää muita kohtaan, tarvittaessa avuksi ryhtyen. Ilokseni voin sanoa, että vapaaehtoistoiminnassa meidänkin kaupunginosassamme on mukana monissa järjestöissä suuri määrä oikein mukavia kanssaihmisiä. Tervetuloa joukkoon, sopiva paikka löytyy varmasti halukkaille! Erik Bärlund
10 8.10.2014 Terveyspalveluja Syksyn uutuuskirjoja SUOMEN Kirjan- Kuntosali Kannel Gym www.kannelgym.fi • Puh. 050-541 22 88 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Paikallista palvelua - meillä olet hyvissä käsissä (09) 539 938 malminkartanonhammas.fi Puustellintie 4 KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ HOITOJA HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) P. (09) 566 0981 kustantajat ry (ent. Pienkustantajat ry) esitteli elokuun lopussa uutuuskirjansa Reima T.A. Luodon johdolla. Pertti Runsteenin kuvassa Reima T.A.Luoto. Ensimmäisenä filosofian tohtori Tapio Tiihonen esitteli juuri valmistuneen suurteossarjansa ”Rooman kaaos ja tuho I-X”, jonka kymmenes osa ilmestyi kesän kynnyksellä. Teossarja käsittää yli 4500 sivua ja on perusteellisin kokonaisesitys, mitä Rooman valtakunnan tuhosta on koskaan kirjoitettu. Etsiessään uusia yllättäviäkin näkökulmia Tiihonen ei juuri kuvia kumartele. Tietokirjailia fil.tri Ari Saastamoinen esitteli uutuusteoksensa ”Tunisia-nähtävyydet, historia, kulttuuri” Se on enemmän kuin tavallinen matkaopas ja kertoo sanoin, kuvin ja kartoin suositun matkailumaan värikkäästä historiasta, nähtävyyksistä ja kulttuuriperinnöstä. Kirjassaan ”Afrikan loistavat kaupungit” hän on aiemminkin kuvannut maanosan sosiaali-ja kulttuurihistoriaa. Tietokirjailia VTM Reimaa T.A. Luoto kertoii Temppeliherrain ritarikunnan värikkäästä historiasta nyt julkistettavassa teoksessaan ”Temppeliherrat-todellisuus ja myytit”. Se on samalla ensimmäinen suomeksi kirjoitettu tai julkaistu perusteellinen ritarikunnan historia, jossa ristiretkien perinteinen kuva saa uutta väriä. Kohtuullista kyytiä saavat myös lukuisat aiheeseen liittyvät myytit. * * * Toimittaja sekä samalla kirjailija Maarit Tyrkkö julkaisi muistelmakirjansa Urho Kekkosen tuttavuudesta, mihin ei liittynyt lemmenleikkiä,vaan UKK koki Maaritin lähinnä muusakseen ja luottohenkilöksi, jolle saattoi us- ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri t Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. t KOTIKÄYNNIT t Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.fi koutua henkilökohtaisissa asioissa. Teos nimeltä “Tyttö ja nauhuri” (WSOY) on elokuusta alkaen mennyt kuin kuumille kiville ja on varmasti lokakuun kirjamessujen suosikki. Maarit Tyrkkö (nyk. rva Huovinen, 66 vuotta) oli varsin suosittu UKK-tasoisten valtiomiesten parissa 1970-luvulla rehtiytensä sekä asiantuntemuksensa vuoksi. Teoksen UKK-muistelot päättyvät Maaritin 28-vuotispäivään, jolloin hän vietti vielä erän viimeisimmän päivän UKK:n ja tämän tuttujen parissa. En ole huomannut kenenkään ilmoittaneen UKK-kirjan tietovirheistä, mutta minä puutun HS-lehden tietoon päivältä 3.9.2014, missä Maarit ilmoittaa UKK:n “paljastaneen hänelle salaisuuden, mitä ei ole koskaan kertonut muille ja mitä ei siis tunnettu”. Maarit julkaisen Kekkos-kirjassaan v. 1981, kun UKK oli joerossa pressavirastaan. Kyseessä oli UKK:n tunnustus, että “tämä oli komentanut Haminassa keväällä 1918 Suomen armeijan sotilaana ampumaan punaisia”. Näin kuuluu totuus: Hamina ja Kotka olivat toukokun alussa 1918 viimeisimmät kaupungit, missä saatiin kapinallinen Punakaarti riisutuksi aseista ja koko Suomessa palasi laillinen yhteiskunnaallinen järjestys. Kajaanilainen Suomen Suomen armeijan yksikkö, mihin kuulunut lähes 18-vuotias UKK suoritti Haminassa puhdistuksen sekä rikolliset voitiin asettaa Kenttäoikeuden eteen. Mutta 16.5.1918 oli Helsingissä Suomen Armeijan esittäytyminen Suomen valtiovallalle, jolloin P.E. Svinhufvudin hallitus otti vastaan ylipäällikkö Mannerheimin ilmoituksen, minkä jälkeen valtiojohto tarkasti paraatijoukot nykyisellä Senaatintorilla. Kun se oli täyttänyt laillisen valtiovallan antaman tehtävän kukistaa Punakaarti sekä ajaa pois laittomat vieraat sotavoimat pois Suomesta. Mannerheimin esikunta otti kustakin armeijan osastosta tietyn osan Helsinkiin marssimaan nykyistä Mannerheimintietä Espan kautta Senaatintorille, missä myös oli paikalla Suomessa olevat diplomaatit, ynnä kv. ehdistöä. Pian punakaartin kaipaajat keksivät, että kyseessä oli Voiton paraati. Mitä se ei ollut, sillä hallituksen kutsukortissa sekä samalla katselmuksen läsnä oloon oikeuttavassa tiedotteessä kerrottiin kyseessä olevan juuri Suomen Armeijan esiintyminen vain tiedottamiseen, että vieraat voimat ovat karkoitettuja. UKK oli mukana siinä joukkueessa, mikä lähti junalla Haminasta Kouvolan kautta Helsinkiin. Kenttäoikeuden tuomiot olivat toimeen pantavia Haminan Tallimäellä viikkoa paraatin jälkeen ja UKK oli nimetty teloitusryhmän johtajaksi. Siitä olisi voinut kieltäytyä omantunnon syistä mutta UKK suoritti 9 teloitusta upseerin valvonnassa. Siis asia tunnettiin Kajaanissa tuosta alkaen. UKK oli ehdolla eduskuntavaaleissa heinäkuun alussa 1939 ja tuli valituksi Viipurin läänin läntisessä vaalipiirissä, mihin kuului Kymenlaaksokin. Jo silloin teloitettujen omaiset muun muassa tekivät vastapropagandaa UKK:n ehdokkuudelle teloittajana. Mutta ilman tulosta. Vuosina 1948 ja 1951 oli niin ikään eduskuntavaalit ja silloin Kouvolassa henkikirjoilla ollut alotteleva viihdetaitelija Veikko Lavi oli molemmilla kerroilla ehdokkaana Kymen läänin vaalipiirissä. Lavi edusti protestiryhmää, mikä sai voimansa Ernesti Hentusen “Radikaalisen Kansanpuoleen” metelöinnis- tä. Eduskuntaan eivät radikaalit yltäneet. Vaikka Hentunen pääsi esim. Helsingin kaupungin valtuustoon! Sekä 1948 että 1951 Veikko Lavi vaalimainoksissaan muistutti näkyvästi Urho Kekkosesta v.1918 teloittajana. Mutta UKK:n maine kesti ja UKK:sta tuli jopa 1950 pääministeri Paasikiven hyväksymänä. Kun Veikko Lavi oli jo 1970-luvulla kansan suursuosikki, niin UKK kutsui Veikon linnanjuhliin 1975 ja herrojen juttutuokio tuli tv:stä suorana sieltä linnan kuuluisasta kahvikammarista! * * * Elokuun lopussa TV! lähetti kolmiosaisen dokumenttiohjelman berliiniläisestä Hotelli Adlonista, mikä perustettiin noin 140 vuotta sitten edustushotelliksi. Mitä se olikin. Varsin onnistunut saksalaiskooste, mihin eräitä välähdyksiä oli tehty vuorosanoilla ajankohtaiselämäksi. Minä puutun sikäli ohjelman sisältöön, etteivät olympiakesän 1936 kaikki kehuminen pitänyt paikkaansa. Näet kisat alkoivat 2.8.1936 ja silloisia heinäkuun propagandatotuuksina toitotettiin nytkin maailmalla, että Saksa tarjoaa ensimmäisenä maana kisat radioitavaksi koko maailmalle suorina lähetyksinä. Olihan Berliinistä paljon suoria lähetyksiä maailmalle. Tietenkin Suomen ennakkoon tietämistä menestysyleisurheilulajeista, jne. Mutta eiväthän sakut niitä maksaneet alkuunkaan, vaan kunkin radioyhtiön piti jo kolme viikkoa ennen kisoja ilmoittaa haluamansa suorat selostuslinjat. Sekä maksaa ne. Näin teki mm. Yleisradiokin, eikä aikoja voinut muuttaa enää kisapäivinä. Niinpä Suomessa kuultiin avajaispäivän kympin kolmoisvoittomme, ym. Toinen tietoni Adlonista liittyy myös Suomi-urheiluun. Kun yu;n EM-kisoja ei pidetty suursodan aikana 1942, niin syystäkin juuri niinä kuukausina vielä voitonhuumassa olleet natsit järjestivät elokuun alussa 1942 Berliinin Olympiastadionilla “korvikekisat”, mihin oli saatu koko joukko eurooppalaisia kv. huippuja. Kansanedustaja Urho Kekkonen oli tuolloin SUL:n puh. joht, ym. Oli imartelevaa saada kutsu tulla Berliiniin Suomen joukkueen kanssa. Kuulin taas kerran noiden Suomen joukkueen Adlon-vuorokauden tapahtumat 1966 Otaniemen urh. kentän keihäsmiestemme harjoittelun aikana, sillä kyseessä oli sunnuntaiaamupäivä 11.9.1966 ja keihäskolmikkomme heitteli majoituspaikkansa kentällä iltapäivän Ruotsin-ottelun päätöspäivän kisaan. Otaniemen isännöisijänä oli tuolloin Matti Järvinen, maailmankuulu ME- mies sekä olympiavoittaja 1930-luvulta. Matti siinä jutteli poikien kansa löysien vetojen saumassa heittäjiemme kanssa (Nevala, Kuisma, Kinnunen) ja minä viidentenä olin mukana köörissä. Päiväruuan jälkeen vein sitten kolmikon autollani Stadionille. Keihäät kattotelineessä! Vaikka tunsin taustaa, kyselin Matti Järviseltä v. 1942 Berliinin kisamatkan taustaa. Ja Matti kertoi mielellään, koska aihetta oli! UKK oli seuraamassa viikkoa aikaisemmin Karhumäessä suuria sotilaskisojamme ja tiesi jo himomatkastaan. Mainitisi siellä kenraali-isännilleen, että ainakin kolme huippumiestä pitäsi saada mukaan. Yksi löytyi kisoista, sillä Kiffenin Nils Nicklen oli varmassa 190 cm;n kunnossa korkeudessa. Nisse oli juuri huhtikuus- sa saanut lemput Marskin kerroslähetin virasta Mikkelistä! Syy oli viinaan kohdistunut mielenkiinto, kuin Marski oli jossain viikon päivät matkoilla. Marskin edustuskaappi ei näet ollut lukossa. Helsingissä UKK keksi Matti Järvisen mukaan, “että huomenna olisi turistilento Berliiniin”. Matti kieltäytyi, ettei ole heittänyt missään koko kesänä. “Saat 10 min. harkita, tai pääset takaisin rintamaluutnantiksi Kanmakselle”. Tuon uhkauksen jälkeen Matti Järvinen oli seuraavana aamuna Malmilla ja matkalla kisoihin. Alle 4:n tunnin oltiin jo Tukholman kautta Tempelhofissa ja siellä odotti mustat autot Suomi-vieraita, joista yksi oli jo vuoden ylistänyt Saksan voittoja! UKK oli ministeri- ja kenraalitason autossa. Järvinen, Nicklen ja kuulamies Yrjö Lehtelä omassa Mersussaan. Ensin tultiin Adlonin ovelle, mihin jäivät urheilijat. Urkkia vietiin edelleen. Sekä vieraat että isännät käsittivät, että hotellihuoneisiin ohjatut urheilijat oli huollettu jollain lailla,että pidetään kuin kukkaa kämmenellä. Ei, sillä kolmikko oli ilman rahaa sekä elintarvikekortteja. Kun pojat kyselivät sapuskan perään, niin siitä ei oltu jätetty mitään ohjetta. Kraanavettä sai juoda janoon. Alkoi paasto ja nälässä oleminen. Tasan 24 tunnin perästä tuli UKK mustalla autolla isäntineen katsomaan. Ja selvisi koko surkeus. UKK:n kunnosta näki, ettei tältä ollut puuttunut mitään isäntien hoteissa! No, ruokaa saatiin ja kisapäivähän olisi vasta huomenna. Mutta kyllä Urkki kuuli kunniansa johtajuudesta. Kaiken tämän Järvinen osasi kertoa vielä 1966 ja Väinö Kuisma Kouvolassa muisti vielä toukokuussa 2014 Matin tarinan hyvin. Kisat olivat suurin v. 1942 yu-tapahtuma maailmassa ja mukana olivat muun muassa Italia, Romania, Unkari, Ruotsi, Tanska, Hollanti, Kroatia, Suomi, jne. UFA-katsaus pyöri monissa maissa, joten kisat tunnettiin. Nicklen voitti korkeuden 197 cm ja tulos oli vuoden paras maailmassa. Treenaamaton Järvinen tuli kakkoseksi ja Itävallan Pector voitti puolimetriä. Mutta UKK:lla olikin tärkeä rooli Berliinissä Stadionin paikan lisäksi, missä UKK oli todella näkyvissä natsikerman kanssa, miinus Hitler. Näet Saksan Urheiluliitto oli saanut valtiollisen tehtävän perustaa Euroopan uusi yu-Liitto, ilman Britanniaa, ym. vihollisia. UKK oli mukana asiassa ja lupasi pysähtyä kotimatkallaan Tukholmassa puhumassa Ruotsin mukaan hankkeeseen. UKK oli hyvä tuttu Ruotsin urheilujohdon kanssa, mutta Tukholmassa sanottiin jyrkästi “nej” kapinaliikkeelle. Wehrmacht eteni vielä loppukesän ja alkusyksyn Etelä-Venäjällä, mutta sitten tuli neuvostoarmeijan vastarinta mikä johti piankin Stalingrad-takaiskuun. UKK pääsi myös pälkähästä, sillä marraskuussa tuli Saksasta korkea urheilujohtaja Helsinkiin, joka ilmoitti Liitto-hanketta lykättävän toistaiseksi. Eikä asiaan enään palattu. Pekka Vanhala
11 8.10.2014 Toisinajattelija Toisinajattelija PARAS SIJOITUS ON tietenkin sijoittaa kengät jalkaan ja mennä ulkoilemaan. Mutta jos liika raha on ongelmana (monilla ei ole), niin tässäpä muutama yleisluontoinen vinkki: Aseet, huumeet ja porno Perinteisesti ajatellaan, että parhaimmat tuotot lähtevät aseista, huumeista ja pornosta. Tässä saattaa olla perää, ainakin aseiden kysyntä on vain paranemaan päin, kun kiista rajallisista resursseista ympäri maapallon käy yhä kiivaammaksi. Aseiden tarvetta lisää myös se, että kun omistaminen kasaantuu yhä harvemmille, tarvitaan maailmalla yhä kovempia toimia ”laillisuuden” säilyttämiseksi. Huumeiksi voi laskea ainakin alkoholin, tupakan ja nikotiinikorvaustuotteet. Vaikkapa Finlandia-vodkan tuotemerkki oli ällistyttävän arvokas siihen nähden, että viinan keittäminen ei ole mitään rakettitiedettä. Tupakka on hyvä tulonlähde, kun se orjuuttaa käyttäjänsä. Tupakkaoikeudenkäyntien korvauksistakaan ei ole vaaraa banaanitasavalloissa, joiksi ”tytäryhtiötaloudeksi” muuttuva Suomikin täytynee lukea. Laittomiin huumeisiin ei voi laillisesti sijoittaa, joten rajaan ne pois. Pornon sanoisin tästä kolmikosta olevan heikoimman lenkin, kun kansalaiset taitavat osata pornoilla ilman teollisuuttakin. Lääketeollisuus Pitkään Big Pharma, lääketeollisuus laahasi hiukan perässä sijoittajien mielissä. Lääketehtaiden tuotekehitystyö oli tuloksetonta, koska patenttioikeudet raukesivat jokseenkin samaan aikaan kun tuotteen sai viimein markkinoille. Big Pharma saikin pääosan tuloistaan ihan tavallisista valmisteista, kuten kipulääkkeistä. Nyt lääketeollisuus on löytänyt Rosettan kiven. Avainsana on kroonisuus ja löperöt vaatimukset lääkkeille esitetystä tehosta. Haaveena on, että diabetesta ja korkeaa kolesterolia ei tarvitse enää edes diagnosoida, näitä lääkkeitä voidaan syödä lapsesta kuolinvuoteelle. Ihailtavaa on myös mielialalääkkeiden kehitys. Mielialalääkkeitä voidaan aivan hyvin käyttää kaikkiin vaivoihin, sillä huonontaahan se mielialaa jos vaikka jalka on poikki tai pomo sanoi pahasti. Lääketeollisuuden erikoishaara on geneeriset lääkkeet. Lääkkeitä saa vapaasti kopioida pian markkinoille tulon jälkeen, vaikkei lauluja saakaan. Rauenneesta patentista selviää tekotapa ja ainekset. Kopio saa olla teholtaan alkuperäistä huonompi. Ja kun alkuperäinenkään ei vättämättä ole juuri plasebo-lääkettä tehokkaampi, on melkein sama mitä geneerisessä tabletissa on. Kunhan usko vain säilyy potilaalla ja lääkärillä. Agrobusiness Kolmas ala, jossa on avautunut ja edelleen avautuu valtavia mahdollisuuksia on agrobusiness. Ei tällainen säälittävä räpeltäminen mitä tapahtuu Suomen kivisillä pelloilla, vaan suuren luokan tosi toiminta. Yhdysvaltalaisilla pelloilla voidaan tukiaisten avulla tuottaa ruokaa halvemmalla kuin mitä afrikkalaiset viljavassa maassa alle kahden euron päiväpalkalla. Agrobusiness Yhdysvalloissa menee näin: Tuotantoketjun kaikki osat ovat saman tahon hallussa. Paitsi farmari, kunnes tämä väsyy ja luopuu. Sen jälkeen pellotkin ovat suur- Sijoitusvinkkejä, hyppysellisellä suolaa yrityksen omistuksessa. Koneet toimivat itsenäisesti gps-paikantimin. Viljely perustuu geenimuunneltuihin lajikkeisiin ja/tai tuholaismyrkkyjen rajuun käyttöön sekä runsaaseen lannoittamiseen keinoaineilla. Agrobusiness lobbaa rajusti ja on onnistunut sillä tavoin, että mm. antitrustilainsäädäntöä ei ole siihen sovellettu. Viimeisimpänä voittona Obama on allekirjoittanut asetuksen, jonka ansiosta geenimuunneltujen lajikkeiden kehittäjät ja myyjät luetaan samaan luokkaan kuin rokotusten kehittäjät: Syytesuoja, eli milloinkaan ei näiden kohdalla voi tapahtua sellaista menetystä kuin tupakkaoikeudenkäyntien miljardikorvaukset. Agrobusiness saa ja voi vapaasti tavoitella USA:n ulkopuolella monopoliasemaa. Latinalainen Amerikka on jo vallattu, nyt tähtäimessä on Afrikan viljava maaperä. Tosin kiinalaiset ovat samoilla apajilla. Afrikka on ihannetapaus agrobusinekselle, korruptoitu hallinto, epäselvät omistusolot ja vahvemman oikeus. IFM pitää maat velkaloukussa ja varmistaa, että ”vapaat” kaupankäyntitavat vallitsevat. Voisin tehdä valistuneen arvauksen, että Ukrainan kriisin tärkeänä osatekijänä on se, että agrobusiness on kiinnostunut mustan mullan alueista. Lisähyötynä tulisi geenimuunneltujen lajikkeiden uittaminen sisään Eurooppaan, usein kun geeniviljellyllä pellolla (eikä edes naapuripellolla) voi enää tavallisia lajikkeita viljelläkään. Ukraina on oiva kohde, sillä harvasta maasta löytyy niin ihanteellisen korruptoitunutta hallintoa kuin Ukrainasta, jota agrobusiness voi tanssittaa pillinsä mukaan. Osoituksena agrobusineksen näkymistä on se, että Gatesin varat on sijoitettu säätiön kautta Mon- PALVELEVA KUKK AKAUPPA Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki puh. (09) 537 087 Cardella Kukkien lisäksi paljon lahjatavaraa! Kukkien sidontaa käsillä, joissa on tunteet. Kukkien kuljetus- ja välityspalvelu HAETAAN LEHTIEN JA MAINOSTEN JAKAJIA Haetaan reippaita ja tunnollisia tänä vuonna vähintään 14 vuotta täyttäviä nuoria sekä ajokortin ja auton omaavia aikuisia lehtien ja mainosten jakajiksi. Soita ja kysyy lisää puh. 09 561 56 400 tai tutustu ja täytä hakemus ZZZ OLVDGXXQL À Helsingin Jakelu-Expert Oy [[[ LNI\ ½ Kuulumme valtakunnalliseen SSM Jakeluryhmään. • Suomalainen ruokaravintola • Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 10-20, la 10-18 Puh. 045-2765888 Mäntsälän lähileipomo Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Avoinna ma-pe 9-17, la-su 9-16 PALLOGRILLI Tällä kupongilla 10% alennusta. Leikkaa irti! Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Kannelmäen ostarilla K U K K A santoon. Bill and Melinda Gates Foundation on Monsanton merkittävä osakkeenomistaja. Luulen, että tarkoitus on auttamisen valekaavussa uittaa Monsanto Afrikan korruptoituneiden päättäjien kanssa yhteistoimintaan. Agrobusineksen erityinen haara on eläinten pito. USA on saatu hyvin lobattua, mm. kana ei ole yhdysvaltalaisessa lainsäädännössä eläin. Sitä eivät eläinsuojelumääräykset koske. Myös muiden tuotantoeläinten kohdalla on eläinsuojelumääräyksissä isot joustot. Niinpä isojenkin eläinten elämä kuluu ahtaudessa ilman auringon pilkahdustakaan. Rehuun lisätään annokset penisilliiniä ja tetrasykliiniä joka päivä, koska se nopeuttaa kasvua. Maitoa tuottavat saavat kasvuhormonia, Posilacia, suoraan suoneen. Ihmekös tuo, jos amerikkalaiset ovat nykyään hiukan isoja. Amerikkalaiset tuotantotavat ovat jo rantautuneet Eurooppaan. Mm. Puolassa on rakennettu amerikkalaisen mallin mukaisia jättikanaloita. Joten tervemenoa lähikauppaan ostamaan jenkkityyliin kasvatettua kananpoikaa. Ahdistus-, pelko-, kauhu- ja kipuhormonit eivät katoa kypsennettäessäkään, joten ei ole ihme, mikäli kouluampumiset, paniikkihäiriöt ja mielialaongelmat leviävät. Esko Karinen • Täytekakut • Voileipäkakut • Leivät ja leivonnaiset (Huom! Kaikki ruisleivät 100% ruista) HUOVITIE 7 POHJOIS-HAAGA Terveyskeskuksen vieressä P. 588 4057 Avoinna ark. 8.30-16.00, La. suljettu Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/tanotorvi VASTAUKSET TUSINA-AIVOILLE 1. Oksennus 2. Haastattelu 3. Lenkkimakkara 4. Kätkeä, piilottaa 5. Maalainen 6. Kuolema 7. Rikesakko, muistutus 8. Teräväkärkiset miesten kengät 9. Liian isot housut 10. Kova krapula 11. Pitää hauskaa, juhlia 12.Varastaa Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Päätoimittaja: Kari Varvikko, 0400 447 507 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute
Koko Jussi Lampela p perheen Kannelmäessä seurakuntavaaleihin asetettiin kolme vaalilistaa ja yhteensä 29 henkilöä asettui ehdokkaaksi. Näistä ehdokkaista Kannelmäen seurakunnan äänioikeutetut jäsenet valitsevat seurakuntaneuvostoon 14 jäsentä ja yhteiseen kirkkovaltuustoon 4 jäsentä. Aili Nonet &Ikonen Menneitä ja tulevia standardeja ti 21.10. klo 19, alk. 20 € Suomalainen barokkiorkesteri Carl Philipp Emanuel E manuel m ell Bach 500 vuotta SEURAKUNTAVAALIT 2014 Sadut, musiikki ja teatteri ovat venäläisen kulttuurin sydän — tervetuloa tutustumaan rikkaaseen kulttuuriperimään koko perheen voimin! Ohjelmassa teatteri- ja musiikkiesityksiä sekä työpajoja. Kaikkiin päivän tapahtumiin vapaa vapa pääsy! Nouda vapaalippusi Katen & Pas Pasin Suhde-sirkusesitykseen Kanneltalon lipun lipunmyynnistä ma 6.10. alkaen. 10 klo 19 lk 113/9 9€ to 16 16.10. 19, alk alk. noff – traverso, Maria FIBO Players: Petra Aminoff Pulakka – barokkiviulu, Lauri Pulakka – sello, ö – cembalo gamba, Annamari Pölhö k va Klassikkooeloku Kultakuume ma 20.10. klo 18, vapa vapaa pääsy Cha Chaplin-sarja jatkuu! Tästä elok elokuvasta muistetaan erityisest sesti sämpylätanssi ja kohtaus, joss jossa Kulkuri syö kenkänsä. Yhd Yhdysvallat 1925, 79 min, S. Roo Rooleissa Charles Chaplin, Mac Mack Swain, Tom Murray, Geo Georgia Hale. Päivätanssit ti 14.10., 14 10 klo 14–15.30, 14 15 30 vapaaa pääsy p Tanssijalalle vauhtia! Pop & Jazz Konservatorion oppilaiden tanssimusiikkiorkesmusiikkiorkeshin Kanneltateri kutsuu iltapäivätansseihin lon aulaan. Tältä orkesterilta a luontuvat sista foxiin ja perinteiset paritanssit valssista humpasta tangoon. Katso ketkä ovat ehdolla: www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki -> Seurakuntavaalit 2014 Tutustu ehdokkaiden mielipiteisiin vaalikoneessa: 13.10. alkaen www.seurakuntavaalit.fi -sivustolla • Vaalipäivänä 9.11. voi äänestää vain oman seurakunnan äänestyspaikassa. • Äänestystilanteessa tarvitset henkilöllisyystodistuksen. Ennakkoäänestys Kannelmäessä • Kauppakeskus Kaaressa, Kantelettarentie 1, ma–pe 27.–31.10. klo 12–19 • Kirkkoherranvirastossa, Vanhaistentie 6, ma–pe 27.–31.10. klo 9–18 • Malminkartanon kappelissa, Vellikellonpolku 8, ke 29.10. klo 16–20 Vaalipäivä su 9.11. • Äänestys Kannelmäen kirkossa klo 11–20. Kuka saa äänestää? • 16 vuotta viimeistään vaalipäivänä 9.11.2014 täyttävät evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet. • Rippikoulua tai konfirmaatiota ei edellytetä äänestämiseen, jäsenyys riittää. Seurakuntavaalit verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki -> Seurakuntavaalit 2014 www.helsinginseurakunnat.fi/vaalit www.seurakuntavaalit.fi Missä ja milloin saa äänestää? • Ennakkoon 27.–31.10. saa äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa ympäri Suomen. Mihin hyvään sinä uskot? Anna äänesi kuulua seurakuntavaaleissa. Kannelmäen seurakunta, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. 09 2340 3800, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, www.facebook.com/kannelmaenseurakunta Liput 09 310 12000 (ark. 12–18) ja Lippupalvelu Klaneettitie 5 | kanneltalo.? OLETKO JO ARVO ASIAKAS? ARVOSTATKO TERVEYTTÄSI? Mihin hyvään sinä uskot? Anna äänesi kuulua seurakuntavaaleissa ja tee kirkosta näköisesi. Jokainen asiakas on meille tärkeä. Hyödyt lisäksi erityisistä palveluista, tapahtumista ja eduista, kun rekisteröidyt arvoasiakkaaksemme. ESIMERKKEJÄ ARVOASIAKASEDUISTA Pääset arkisin yleislääkärille jollekin lääkäriasemallemme 24 tunnin kuluessa. Saat neuvoja ja ohjausta tarkoituksenmukaiseen hoitoon arvoasiakkaan palvelulinjalta: 09 7750 7711 (arkisin, ppm). Tutustu tarkemmin maksuttomaan arvoasiakkuuteen ja etuihin: diacor.? VARAA AIKA DIACOR.FI TAI 09 775 0800 Ennakkoäänestys Vaalipäivä