www.tapiola-lehti.net www.facebook.com/tapiola-lehti 8 2017 NIITTYKUMPU ? HAUKIL AHTI T apiola -Westend Tapiola -lehden luet nyt kätevästi älypuhelimellasi toimii myös tabletilla! Katso ja ihastu: www.tapiolalehti.net NIITTYKUMPU ? HAUKIL AHTI NIITTYKUMPU ? HAUKIL AHTI T T apiola apiola W W es es t t end end AC-Tilit Täyden palvelun tilitoimisto Sinikalliontie 12, Espoo 010 548 38 03 www.ac-tilit.fi puh. 045 316 5780 www.confetti.fi Osoite: Niittyportti 2, 02200 ESPOO Leivon tatarvikkeet kesän juhliin! PUUOVEN ULKONÄKÖ, SISÄLTÄ SILKKAA TERÄSTÄ KASO OVI TÄMÄN PÄIVÄN RATKAISU TURVALLISEEN JA MUKAVAAN ASUMISEEN! suoja asuntomurtoja, tulipaloa, rapun ! T ! p. 010 2713 725 WWW.ASUNTÖVÄLITYSTÄ.FI Aikuisten ryhmäliikuntaa sekä lasten tunteja lähikoulullasi! Tunteja vauvasta vaariin, tytöille ja pojille! Ilmoittautuminen lasten tunneille alkaa 2.8. Aikuisten ryhmäliikunnan kausi-ilmoittautuminen on auki nyt! Taidolla Tahdolla Tunteella Ilmoittautuminen www.tapiolanvoimistelijat.fi Tapiola, Haukilahti, Niittykumpu. Tapiolan Voimistelijat YRITTÄJÄ , TÄSSÄ ON PAIKKA SINUN ILMOITUKSELLESI. KYSY KESÄTARJOUSTAMME! myynti@letterbox.fi p. 09-2600107 ESPOON UIMARANNAT KUTSUVAT POLSKIMAAN Sivu 3 SINNITTELETKÖ SAIRAANA TÖISSÄ? Sivu 6
2 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 8 | 2017 SUOMI 100 HUHTAMÄKI LetterboxMediat Puhelin 09-260 0107 Sähköposti info@letterbox.fi Ilmoitusmyynti Sähköposti myynti@letterbox.fi Kari J. Mattila 050 563 5462 Pekka Särkisilta 050 555 3252 Pentti Sirviö 045 261 0260 Olavi Suhonen 045 164 4314 Matti Hänninen 045 261 0240 Toimitus Puh. 045 164 6264 Sähköposti toimitus@letterbox.fi Toimitus ottaa mielellään vastaan juttuvinkkejä ja kirjoituksia Vastaavat toimittajat Iida Rekunen, Hannu Huvinen Riippumaton paikallislehti Ilmestyy painettuna kuukauden kolmannella viikolla. Jaetaan kotitalouksiin, liiketiloihin ja konttoreihin Jakelu Puh. 0504-082 082 HUOMASIT Niin huomaa moni muukin. Varaa tästä tila omalle ilmoituksellesi. myynti@letterbox.fi Puhelin 09-2600107 M ar tt i H uh ta m äk i Suomensuojelua Loppuun kulumassa olevan värikkään poliittisen kesän jälkeen puolueet alkavat pohtia suhdettaan soteen ja someen, jotta syksy ei menisi syteen eikä saveen. Sote on pitkälti omissa käsissämme, mutta some globaalien valtavirtojen armoilla. Jussi Halla-ahon tuhannen äänestäjän avulla kaappaama perussuomalainen puolue joutuu terästämään ohjelmaansa, jotta ärhäkkäin kansanosamme pysyisi ärhäkkäänä erityisesti suhteessa maahanmuuttajiin. Yleisradio tuotti kesäkuun lopussa pettymyksen monille muillekin puolueille. Suomalaisista on tyytyväisiä elämäänsä ja elintasoonsa noin 90 prosenttia, vaikka tasaarvosta ei ole maassa tietoakaan. Rikkaat ajelivat tutkimuksen aikoina avoautoilla ja maaseudun köyhät odottelivat kerran päivässä kulkevaa linja-autoa. Rikkaat popsivat jättirapujen pyrstöjä, sisäfilettä ja siemailivat kuivaa valkoviiniä alkuruuan ja 22 euron tuhtia punaviiniä pääruuan kanssa. Upporikkaat humaltuivat lopulta konjakista tai Vähäkyrön ginistä, maailman parhaasta, 40 euroa 0,7 litraa. Köyhät pesevät astiansa ja pyykkinsä käsin. Rikkaillalla ja keskiluokalla on kaikkiin tarpeisiin koneet. Köyhiltä on viety kaikki edut, joita tosinrikkailla ei tosin ole koskaan ollutkaan. Joiltakin on viety kolmasosa lomaltapaluurahasta, sillä enää ei tarvitse pelätä, etteivät kaikki tulisi loman jälkeen töihin eivätkä pakenisi vauraaseen Ruotsiin kuten silloin kun lomaltapaluuraha keksittiin * * * Jotta perussuomalaiset saisivat kannatuksensa kasvamaan, annan hiukan ilmaista opastusta. Kääntykää Luonnonsuojeluliiton puoleen ja pyytäkää lupaa kopioida tuo luontoa ja suomalaisia rakastavan liiton keskeinen sanoma suhteessa maahan salakuljetettuihin tai tänne tunkeutunesiin. Tässä on oppia ja ojennusta: ”Vieraslajistrategiassa haitallinen vieraslaji määritellään lajina, joka aiheuttaa tietyllä alueella, tietyssä paikassa ja tiettynä aikana välittömästi tai välillisesti ekologista, taloudellista, terveydellistä tai sosiaalista kielteistä vaikutusta tai haittaa ja tämän lajin aiheuttama haitta vaatii erityisiä toimenpiteitä. Toimenpiteet voivat olla erimerkiksi vaikutusten ennakkoehkäisemistä ja torjunnan varhaista havaitsemista ja hävittämistä,leviämisen ehkäisemistä ja jatkuvia pitkän aikavälin rajoittamistoimenpiteitä ja sopeutumista vieraslajien muodostamaan haittaan”. ”Taloudellisella haitalla tarkoitetaan vieraslajien aiheuttamia tuotantotappioita, torjuntaan käytettäviä kustannuksia sekä infrastruktuurista aiheutuvia haittoja”. * * * Luonnonsuojeluliiton antaman opastuksen täydentämiseksi on saatavissa myös kuvamateriaalia. Materiaali osoittaa, että maahan on tunkeuduttu eri suunnilta, kuten Kaksoisvirtain maasta, Venäjältä, Afrikasta ja jo ennen Trumpin valtakautta myös Pohjois-Amerikasta. LetterboxMediat 10-vuotta 2007-2017 Suomen tarina Mitä on olla suomalainen pian satavuotiaassa Suomessa? Mistä meidät tunnistaa, mistä olemme ylpeitäja mihin olemme menossa? Sukella kanssamme historian keskeisiin vaiheisiin ja fiilistele ajankohtaisten aiheiden äärellä. Suomi 100-vuotta juhlavuoden kunniaksi jakaisemme otteita Suomen tarina-kirjasta. Pysy mukana uusi tarina lehdessämme joka kuukausi. Timo Junkkaala teksti ja Erkki Kuusanmäki kuvitus Ajankohtaista lukemista itselle tai lahjaksi. Kahden papin yhteistyönä syntynyt Suomen tarina kokoaa kansiensa väliin 100 kuvaa ja tarinaa Suomen historian keskeisistä vaiheista aivan tuoreimpiin päivän polttaviin tapahtumiin. Miten Suomesta tuli Suomi ja miten tästä eteenpäin? Hauska piirroskuvitus ja lyhyet luvut tiivistävät olennaisen maamme vaiheista. Vain oman menneisyytensä tuntevalla kansalla on mahdollisuus hyvään tulevaisuuteen. Kustantaja AtlasArt Oy. Saatavana kaikista hyvin varustetuista kirjakaupoista ja AtlasArtin nettikaupasta www.atlasart.fi Tarvitseeko esitteesi tai mainoksesi jakajan? Jakelumme kattaa kotitaloudet ja yritykset. Ota yhteyttä myynti@letterbox.fi tai soita 09-2600107 Jotta perussuomalaiset saisivat kannatuksensa kasvamaan, annan hiukan ilmaista opastusta. Suomalainen kulttuuri menestyi maailmalla Suomalaiset säveltäjät, kapellimestarit ja laulajat menestyivät myös Suomen ulkopuolella. Herätysjohtaja Paavo Ruotsalaisesta kertovasta Joonas Kokkosen oopperasta Viimeiset kiusaukset tuli kaikkien aikojen katsotuin suomalainen ooppera. Myös Aulis Sallisen Ratsumies ja Punainen viiva olivat kansainvälisestikin kiitettyjä oopperateoksia. Sallista, Kokkosta ja maailmalla menestyneitä laulajia Martti Talvelaa ja Jorma Hynnistä seurasi iso kapellimestarijoukko, joka herätti maailmalla hämmästystä. Esa-Pekka Salosen johdolla maailmanmaineeseen nousseet tahtipuikon heiluttajat kiittivät opettajaansa Jorma Panulaa. Säveltäjien eturiviin nousi Kaija Saariaho ja laulajattarista maineikkain oli Karita Mattila. Suomalaisen musiikin korkea laatu ansaitsi kunnon toimitilat. Suomen Kansallisooppera sai uuden talon Helsinkiin vuonna 1993 ja musiikkitalo nousi eduskuntataloa vastapäätä vuonna 2011. Venäläisten mukaan italialainen musiikki oli sydän vailla aivoja ja saksalainen aivot vailla sydäntä, mutta venäläisessä ovat molemmat. Suomalaisessa musiikissa sellaisena kuin se näyttäytyy vaikkapa Martti Talvelassa Boris Godunovina tai Paavo Ruotsalaisen ovat sydän ja aivot yhdistyneenä lähes epätoivoiseen uskoon niin kuin vain Suomessa voi olla. HARVINAISTA MENESTYSTÄ KEVYESSÄ MUSIIKISSA, ELOKUVASSA JA KIRJALLISUUDESSA Myös muutamat suomalaiset kevyen tai ehkä pikemminkin raskaan musiikin edustajat menestyivät maailmalla. Vuosikausia kestänyt heikko euroviisumenestys katkesi vuonna 2006 kovaa rokkia naamion takaa soittaneen Lordin voittoon ja vuosien pettymys vaihtui hurmioon, kun 100 000 ihmistä juhli Helsingin kauppatorilla. Kansainvälistä menestystä saavuttivat myös mm. HIM ja Nightwish. Kotimaassa iskelmätaivaan kiintotähtien Katri Helenan ja Jari Sillanpään rinnalle nousi nuorempia laulajia, joista Cheek eli Jere Tiihonen pystyi täyttämään stadionin kahtena iltana peräkkäin. Muilla kulttuurin aloilla kansainvälistä huomiota saivat mm. Aki Kaurismäen ja Klaus Härön elokuvat ja Sofi Oksasen kirjat. Kaurismäen hymyttömät ja vähäpuheiset ihmiset olivat kaikessa karuudessaan liikuttavia ja hyvin suomalaisia. Hänen elokuvansa Mies vailla menneisyyttä sai vuoden 2002 Grand Prix -palkinnon. Härö käsitteli vaikeita asioita kriittisesti mutta lämpimästi. Oscar-ehdokkaaksi hän nousi 2016 elokuvallaan Miekkailija. Sofi Oksasen Puhdistus löi myyntiennätykset riipaisevalla Viron historian pimeän puolen kuvauksellaan.
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 3 8 | 2017 Espoon uimarannat kutsuvat polskimaan Aseta itsellesi tai perheellesi hauska ja hyödyllinen tavoite: uiminen mahdollisimman monessa Espoon uimarannassa kuluvan kesäkauden aikana. Kaupungin ylläpitämiä meriuimarantoja on kaikkiaan 11 ja järviuimarantoja 10. Uimarantojen valvontakausi ulottuu ainakin 13.8.saakka. Kautta voidaan pidentää viikolla, jos loppukesä on lämmin. TIETOA UIMARANNOISTA Uimavalvojat siivoavat valvotut rannat päivittäin. Valvomattomia rantoja siivotaan kahden kiertävän kesätyöntekijän voimin. Kaikilla uimarannoilla on wc/kuivakäymälä. Uimarantojen sijainnit sekä uimavesien tilat (lämpö/sinilevä) löytyvät ulkoliikunta. fi -palvelusta (uusittu palvelu otetaan käyttöön viimeistään valvontakauden alkaessa). Terveystarkastaja ottaa uimavesinäytteitä kahden viikon välein kesäkuun puolesta välistä lähtien. Laboratoriotuloksen valmistumiseen voi mennä viikkokin, mutta havaittavissa olevasta levähavainnosta ilmoitetaan palvelussa heti. Lämpötilaa seurataan päivittäin ja se ilmoitetaan aina lämpötilan muuttuessa edellisestä merkinnästä. Ympäristöterveydenhuollon sivuilta lisätietoa: Espoon uimavesien valvonta / myös levätilanne. Koirat pääsevät uimaan Laajalahden rannalla, silloin kun alueen linnuilla ei ole pesintäaikaa tai poikasia, sekä Toppelundin ja Haukilahden välissä olevalla merkityllä uimapaikalla. VALVOTUT UIMARANNAT JA VALVONTA-AJAT 2017: ? Suinonsalmi (Hanikka) 10:00-18:00 ? Haukilahti (Mellsten) klo 8:00-20:00 ? Kivenlahti 8:00-20:00 ? Klobben (Soukanlahti) 8:00-20:00 ? Laaksolahti 10:00-18:00 ? Matinkylä klo 8:00-20:00 ? Oittaa 8:00-20:00 MERIUIMARANNAT: Haukilahti/ Mellsten: Mellstenintie 6 Valvottu uimaranta, suihkut, pukukopit, beachvolleykenttä, kioskipalvelut ja kesäterassi. Uimavesiluokitus: Erinomainen Kallvik (Kauklahti): Makasiinitie 23 Pukukopit, ei suihkuja Karhusaari: Karhusaarenpiha 3 Pukukopit, ei suihkuja Kivenlahti: Merivalkama 11 Valvottu uimaranta, suihkut, pukukopit, beachvolleykenttä, kioskipalvelut ja kesäterassi. Uimavesiluokitus: Hyvä Klobben (Soukka): Soukanlahdentie 12 Valvottu uimaranta, suihkut, pukukopit ja kioskipalvelut ja kesäterassi. Uimavesiluokitus: Erinomainen Matinkylä: Matinlahdenranta 1 Valvottu uimaranta, suihkut, pukukopit, beachvolleykenttä, kioskipalvelut ja kesäterassi. Uimavesiluokitus: Erinomainen Suinonsalmi (Hanikka): Suvisaarentie 9 Valvottu uimaranta, ei suihkuja, pukukopit ja kioskipalvelut. Uimavesiluokitus: Erinomainen Suvisaaristo Svinö: Suinonmäki 15 pukukopit, beachvolleykenttä ei suihkuja Toppelund: Hietaniemenkuja 4. Pukukopit, suihku, kioskipalvelut ja kesäterassi Tyrskyvuori (Laurinlahti): Espoonlahdenranta 17 pukukoppi, ei suihkuja Westend: Westendintie 2B pukukopit, suihkut JÄRVIUIMARANNAT: Kattilajärvi: Kattilajärventie 30 Pukukopit, ei suihkuja Laaksolahti: Lähdepurontie 1. Valvottu uimaranta Uimavesiluokitus: Erinomainen Lippajärvi: Viherlaaksonranta 12 Pukukopit, ei suihkuja Myllyjärvi, eteläinen: Myllyjärventie 8 Pukukopit, ei suihkuja Myllyjärvi, pohjoinen: Vanha Luukintie 17 Pukukopit, ei suihkuja Odilampi: Mariannantie 9 Pukukopit, ei suihkuja Oittaa: Kunnarlantie 33-39 Valvottu uimaranta, esteetön uimalaituri, suihkut, pukukopit ja beachvolleykenttä. Ulkoilukeskuksessa kahvilaravintola ja sauna. Uimavesiluokitus: Erinomainen Ruispelto (Pitkäjärvi): Ruispellontie 9 Pukukopit, ei suihkuja Siikajärvi: Siikajärventie 102 Pukukopit, ei suihkuja Sorvalampi: Velskolantie 64 Pukukopit, ei suihkuja KOIRIEN UIMAPAIKAT: Laajalahti Toppelund Lisäksi monista Espoon ulkoilusaarista löytyy uimaranta. Espoossa on kaikkiaan 58 kilometriä rantaviivaa ja peräti 95 järveä. Lähde: espoo.fi Suomen ensimmäinen SOS-lapsikylä muuttaa Tapiolasta Niittykumpuun SOS-LAPSIKYLÄN toiminta muuttaa Espoossa Tapiolasta Niittykumpuun heinäkuun alussa. Uudessa lapsikylässä sijaisperheiden kodit sijaitsevat lähellä toisiaan muun asutuksen lomassa, eivät jatkossa enää samalla SOS-Lapsikylän tontilla kuten Tapiolassa. SOS-Lapsikylä aloittaa toiminnan myös Vantaan Kivistössä perhekuntoutuksella ja sijaisperhetoiminnalla. Sekä Niittykumpuun että Kivistöön tulee kumpaankin kahdeksan sijaiskotia vuoteen 2020 mennessä. Niiden lisäksi asuntoja on muun muassa nuorten tuettuun asumiseen, perhekuntoutukseen ja perhetapaamisiin. Molemmista kylistä käsin hoidetaan myös tukiperhetoimintaa. YHTEISÖLLISYYS VOIMAVARANA Tapiolan lapsikylän toiminta alkoi maaliskuussa 1966, kun lapsikylä-äiti Helli Nykänen vastaanotti yhdeksän sisarusta, jotka olivat menettäneet vanhempansa. Kuluneiden vuosikymmenten aikana Tapiolan lapsikylä on tarjonnut turvallisen kodin ja yhteisön tuen lukuisille lapsille. ”Haluamme ehdottomasti säilyttää SOS-Lapsikylän erityisyyden, yhteisöllisyyden ja moniammatillisen tuen. Kodit ovat riittävän lähellä toisiaan, jotta lapsikyläja sijaisvanhemmat voivat kokea, että läheltä löytyy ihmisiä, joilta voi saada vertaistukea. Lähellä koteja on myös lapsikylän ammatillinen tuki. Yhdessä toisten toimijoiden kanssa järjestämme tapahtumia laajemminkin alueen lapsiperheille”, SOS-Lapsikylän EteläSuomen aluejohtaja Sointu Möller kertoo. SIJAISVANHEMMISTA JATKUVA TARVE ”Uskon, että uusi kylämalli houkuttelee myös paremmin potentiaalisia sijaisvanhempia. Toivomme, että saisimme sijaisvanhemmiksi erityisesti pariskuntia, jotka ovat kiinnostuneita työstä, jota voi tehdä kotoa käsin. Kaikilla ei välttämättä ole varaa itse hankkia riittävän suurta asuntoa”, Möller sanoo. Lapsia muutto uuteen kotiin luonnollisesti jännittää ja se onkin kirvoittanut heiltä seuraavia ajatuksia: ’Haluan osallistua uuden huoneeni sisustamiseen’, ’Uusi paikka ja uudet naapurit vähän jännittävät’, ’Kaikki lapset pitää muistaa ottaa mukaan, kun muutetaan uusiin tiloihin’. Tapiolan lapsikylä on tarjonnut turvallisen kodin ja yhteisön tuen lukuisille lapsille .
4 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 8 | 2017 Lähes 160 000 suomalaista on kokenut identiteettivarkauden SOITA 019 211 7390 Älä lomaas pilaa, meiltä katto tilaa! Nauti kesästä, me hoidamme kattorempan 2 päivässä! • Laadukas ja tehokas asennus, joka pitää pihasikin siistinä • Vesivekin kestävät kattovarusteet • Tuotteet omalta tehtaalta, ei välikäsiä Paikalliset pojat! www.laaturemontti.fi Uudenmaan yksikkö Herttoniemi Abraham Wetterin tie 3 00810 Helsinki 09-7001 8826 Espoonlahti Espoonlahdenranta 5 02320 Espoo 09-7001 8824 Espoon keskus Viskaalinkuja 5 02770 Espoo 09-7001 8822 AVOINNA JOKA PÄIVÄ ARK. 9-19, LA 9-16, SU 10 -16 www.puutarhanikkarit.fi Uusia taimia koko kesän ajan! Vihanneksia, yrttejä, puita, pensaita, perennoja ja kukkia Upeita kesäkukkia 50% ISO pensasmustikka Aino, Alvar (norm. hinta 19,50) KesäALE 10,kpl Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes 160 000 suomalaista on kokenut identiteettivarkauden. Tyypillisimpiä varkauden muotoja ovat henkilötietojen väärinkäyttö esimerkiksi nettiostoksiin, lainan ottoon (pikavipit) tai muihin ostoksiin. Useampi kuin joka kolmas suomalaisista onkin huolissaan verkkokauppahuijauksista. Henkilötietovarkauksissa taloudellinen vahinko voi nousta suureksi ja poliisi ei tutki esimerkiksi alle 10 000 euron vahinkoja. Tällöin uhri jää usein neuvottomaksi – kuka korvaa varkaudesta aiheutuneen vahingon. Tällaiset tapaukset ovatkin yleistyneet viime vuosina. ”Henkilötietojen avulla varas voi ostaa uhrin nimiin tavaroita esimerkiksi netistä ja tilata ne eri postiosoitteeseen tai -lokeroon. Usein uhrille tulee tieto tilauksista vasta siinä vaiheessa, kun lasku on jo perinnässä”, selventää vakuutuskäsittelijä Michael Färdig. VINKIT HENKILÖTIETOVARKAUKSIEN VARALLE ? 1. Pidä lompakko visusti tallessa erityisesti paikoissa, joissa on paljon ihmisiä. Taskuvaras voi iskeä festivaaleilla, kesätoreilla tai muissa tapahtumissa, joissa on tungosta. Lompakkoa ei kannata säilyttää takataskussa tai paikassa, josta se on helppo napata. ? 2. Säilytä henkilökortit ja maksukortit eri paikoissa. Kaikkia henkilöja maksutietoja ei kannata säilyttää samassa paikassa. ? 3. Pidä postilaatikko lukittuna. Kesällä henkilötiedot voi varastaa myös postilaatikosta. Jos olet pitkään poissa, posti kannattaa siirtää muuhun osoitteeseen, jakelu keskeyttää tai pitää postilaatikko lukittuna. Postin mukana tulee paljon asiakirjoja, jotka sisältävät henkilötietoja. ? 4. Aseta luottotietoihisi suoja. Voit seurata luottotietojasi henkilötietoturvan avulla, jossa sähköpostiisi tulee ilmoitus reaaliajassa, jos luottotietojasi kysytään. ? 5. Hälytyskellojen pitää alkaa soimaan, jos sinulle tulee laskuja tai lainahakemuksia, mitä et tunnista. ? 6. Jos isoista tietomurroista uutisoidaan, kannattaa tarkistaa omat tilit ja vaihtaa salasanat. ? 7. Ole tarkkana sosiaalisessa mediassa! Kesän aikana voi yleistyä nettihuijaukset, joissa ystävä, perheenjäsen tai tuttava pyytää sosiaalisen median tai sähköpostin kautta rahallista apua ”hädässä”. Kun ihmiset matkustavat ja ovat vähemmän tavoitettavissa puhelimitse, identiteettivaras voi kopioida esimerkiksi Facebook-tilin ja laittaa pyyntöjä kaapatun profiilin ystävälistalle. ? 8. Kaikkia kortteja ei kannata ottaa mukaan lomamatkalle ja retkille. Kortit, joita lomalla ei tarvitse kannattaa jättää kotiin tai vaikkapa hotellin turvalokeroon – myös passia kannattaa pitää turvassa tallelokerossa lomamatkan aikana. ? 9. Jos henkilöpapereita katoaa, pitää aina ilmoittaa poliisille ja varautua siihen, että tietoja voidaan hyödyntää identiteettivarkauteen. Jos maksukortteja katoaa, kannattaa ne sulkea heti. Lähes 160 000 suomalaista on jo kokenut identiteettivarkauden KAUPUNKIKUVASSA näkyvä rento kesämeininki ja erilaisissa kesätapahtumissa liikkuvien huoleton lomatunnelma houkuttaa pitkäkyntisiä. Erityisesti kesällä taskuvarkaudet yleistyvät suurissa tapahtumissa ja toreilla, joissa kerääntyy paljon ihmisiä yhteen paikkaan. Identiteettieli henkilötietovarkaus voi alkaa lompakon näpistyksellä, kun varas saa haltuunsa henkilön ajokortin, henkilökortin sekä luottokortteja. Lompakkonäpistyksen tai maksukorttien väärinkäytön uhri huomaa lähes välittömästi, mutta henkilötietovarkaus voi ilmetä vasta muutaman vuodenkin päästä.
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 5 8 | 2017 B-KOR TTI ALOITU SPAKET TI 498 € + viranom aismaks ut 206€ Lisätieto a: www.au tokoulu safiiri.fi facebook/ autokoulusafiiri Tapiola, 020 766 9170, Matinkylä, 020 766 9171, Espoonlahti, 020 766 9172 Katso lisää Pilot 3.0 palautteita: autokoulusafiiri.fi Kira ”Valitsin Pilot 3.0:n, koska tässä ei ollut määrättyjä teoriatunteja eikä ajotunteja.” ”Tein teoriatehtäviä, kun mulla oli vapaata, eli iltaisin ja bussissa puhelimella, kun menin kouluun. ” ”Joudun itse maksamaan kaiken, niin se motivoi, jos pääsee läpi vähemmillä ajotunneilla.” ”Ajoin 12 ajotuntia ennen inssiä.” Filip ”Valitsin Pilot 3.0:n, että autokoulun sais vähän nopeemmin hoidettua ja helpommin. Ja kun mä urheilen samalla, niin sit sais hyvin sovittua nää aikataulut.” ”Kyllä mä yleensä joka päivä vähän teoriatehtäviä tein. Ehkä tunti per päivä ipadillä ja kerran puhelimella.” ”Ajoin vain 8 ajotuntia ennenkuin sain kortin, kun oli jo kevarikortti pohjalla.” Jen ny ”Valitsin Pilot 3.0:n, kun oli jo sitä mopoautotaustaa, niin sitte mä ajattelin et täs on aika vähän näitä (ajotunteja) niin tää vois olla aika hyvä mulle.” ”Kyl mä oon sitä mieltä, et tää Pilot on kaikista paras mahdollinen ehkä just mun ikäluokalle. Kun sun ei tarvi olla tietyssä paikassa, et sä voit tehdä ne tehtävät. ” ”Mulla oli mopoautokortti niin 6,5 ajotuntia riitti inssiin.” Kyselytutkimus: Yli 40 prosenttia suomalaisista grillaa grillikauden aikana viikoittain GRILLAUKSEN kulta-aikaa on kesä, jolloin yli 40 prosenttia suomalaisista laittaa grillin kuumenemaan vähintään viikoittain. Grillauksen parhaimpina puolina pidetään hyvää ruokaa ja yhdessä oloa, kun taas ikävimmäksi nähdään grillin puhdistaminen. Kesä on parasta grillausaikaa ja grillauskauden aikana 41 prosenttia suomalaisista grillaa viikoittain. Yleisin grillaustahti on 1–2 kaksi kertaa viikossa. Toisaalta noin viidesosa suomalaisista grillaa vain muutaman kerran grillikauden aikana (21 %), selviää tuoreesta grillikyselystä. Grillaaminen on suosittua kesäisin ja yllättävää on, että naiset ja miehet grillaavat yhtä usein, vaikka monien mielessä grillaus yhdistyy miehiin. Tämä voi osittain selittyä myös sillä, että grillaavista suomalaisista 70 prosenttia grillaa perheen kanssa. Meillä myymälöissä tämä näkyy siten, että useammalle hengelle soveltuvat grillit ovat kysytympiä kuin pienet grillit, sanoo kodinkoneiden myyntipäällikkö Pasi Puputti. Perheen jälkeen seuraavaksi yleisimmin suomalaiset grillaavat ystävien kanssa (21 %) ja viisi prosenttia grillaa yksin. Kaikkein aktiivisimmat grillaajat löytyvät LänsiSuomesta, sillä siellä jopa 47 prosenttia grillaa vähintään viikoittain. Vähiten grillaavat eteläsuomalaiset ja itäsuomalaiset, joista noin 37 prosenttia grillaa viikoittain tai useammin. PARASTA GRILLAAMISESSA ON HYVÄ RUOKA JA YHDESSÄOLO Kysyttäessä grillaamisen hyviä ja huonoja puolia suomalaiset nimesivät parhaaksi asiaksi grillaamisessa hyvän ruoan (30 %) ja yhdessäolon (20 %). Tuloksissa yllättävää on se, että vain viidelle prosentille itse ruoanlaitto on parasta grillaamisessa. Selkeästi me suomalaiset arvostamme ruonlaittoa enemmän itse lopputulosta eli hyvää ruokaa. Myös yhdessäoloa arvostettiin paljon.Tästä voisi vetää johtopäätöksen, että grillaaminen on sosiaalinen tapahtuma ja jo sitä itsessään arvostetaan paljon, Puputti sanoo. Grillaamisen ikävimmiksi puoliksi nousivat grillin puhdistaminen (47 %) ja Suomen sää, joka tekee grillaamisesta haastavaa (39 %). Grillaamisen ikäviltä puolilta, kuten grillin putsaamiselta, ei voi täysin välttyä, mutta niitä voi helpottaa esimerkiksi oikeanlaisilla välineillä. Esimerkiksi grillin puhdistava robotti voi hoitaa ikävimmän huolen puolestasi. Säätäkään ei voi muuttaa, mutta grilleissäkin on olemassa vaihtoehtoja. Esimerkiksi kaasugrillillä on helpompi kokata sateessa ja tuulessa kuin hiiligrillillä, Puputti sanoo. Kesä on parasta grillausaikaa ja grillauskauden aikana 41 prosenttia suomalaisista grillaa viikoittain. Yleisin grillaustahti on 1–2 kaksi kertaa viikossa, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksesta Tutkimus toteutettiin toukokuussa 2017 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Kohderyhmänä olivat yli 18–70-vuotiaat suomalaiset. Aineistona on 800 vastaajan otos suomalaista, mikä on kansallisesti edustava. Kuinka usein keskimäärin grillaat grillikauden aikana omallasi tai muiden grillillä? ? Joka päivä: 1 % ? Yli 3 kertaa viikossa: 9 % ? 1-2 kertaa viikossa: 31 % ? Muutaman kerran kuussa: 23 % ? Muutaman kerran grillikauden aikana: 21 % ? Harvemmin: 8 % ? En ollenkaan: 7 % Kun grillaat, missä seurassa yleisimmin grillaat? ? Perheen kanssa: 70 % ? Ystävän kanssa: 21 % ? Grillaan yksin: 5 % ? Isommassa ryhmässä: 3 % ? Muu: 1% Mikä on parasta grillauksessa? ? Hyvä ruoka: 30 % ? Yhdessäolo: 20 % ? Kesäntuntu: 18 % ? Vaihtelu arkiruokaan: 11 % ? Ulkona oleminen: 9 % ? Ruoanlaitto: 5 % ? Uusien grilliruokien ja reseptien kokeilu: 4 % ? Arjesta irtautuminen: 3 % ? Jokin muu: 1 % Mitkä asiat ovat ikävimpiä grillaamisessa? ? Grillin puhdistaminen on työlästä: 47 % ? Suomen sää tekee grillaamisesta vaikeaa: 39 % ? Grillaamiselle ei löydy aikaa: 16 % ? Ei ole paikkaa missä grillata: 16 % ? Grillin huoltaminen on vaivanloista: 16 % ? Grillaaminen on vaivanloista: 14 % ? Grilliruoka on epäterveellistä: 10 % ? Grillaaminen on kallista: 8 % ? Tehoton grilli: 7 % ? Grilliruoka on pahaa: 1 % ? Muu: 3 %
6 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 8 | 2017 KOKO KAUDEN KAUSIKORTTILAISTEN KESKEN ARVOTAAN SINFONIETTAN KVARTETIN KOTIESIINTYMINEN! HANKI KAUSIKORTTISI 19.8. MENNESSÄ LIPPUPISTEESTÄ WWW.TAPIOLASINFONIETTA.FI Sinnitteletkö sairaana töissä? – Et ole yksin YLI puolella työikäisistä on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Työelämässä pitkäaikaissairas saattaa joutua kamppailemaan oireiden lisäksi esimerkiksi leimautumisen, vakuutusyhtiön päätösten ja huonon omatunnon kanssa. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista noin 1,9 miljoonalla, eli yli puolella työikäisistä, on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi, että tämä sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa. Järjestöjen tuntuman mukaan moni sairastunut pyrkii peittelemään tilannettaan, mikä saattaa pahentaa tilannetta entisestään. Monissa pitkäaikaissairauksissa taudinkuva on yksilöllinen ja aaltoileva. Joskus oireet voivat pahentua vähitellen, joskus ne tulevat yllättäen. Työssä sinnitellessä vaarana on työkyvyn aleneminen. Kalle Mattilan Turun yliopistoon tekemän väitöstutkimuksen (2016) mukaan pitkäaikaissairaudet voivat haitata työkykyä monin eri tavoin, esimerkiksi sairauspoissaolojen, sairaana työskentelyn sekä ennenaikaisen eläköitymisen kautta. Mattilan mukaan muut potilaaseen liittyvät tekijät, kuten työn luonne, vallitsevat sosiaaliturvajärjestelmät ja työlainsäädäntö, vaikuttavat myös suuresti siihen, mihin työnteon osa-alueisiin sairaudet vaikuttavat ja miten paljon. Keinoja pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten huomioimiseen työpaikoilla löytyy, mutta niitä ei aina osata hyödyntää. Esimerkiksi työolosuhteiden järjestelytuki on päätetty lakkauttaa vähäisen ja epätarkoituksenmukaisen käytön vuoksi. Toisaalta joskus sairauteen liittyvät ennakkoluulot ovat itse sairautta suurempi haaste työllistymiselle. Mattilan tutkimuksen mukaan esimerkiksi psoriasiksessa sosiaalinen leimautuminen näkyvien ihomuutosten vuoksi nousi selkeästi esille työtä haittaavana tekijänä. Kaikkiin ratkaisuihin ei välttämättä tarvita rahaa, vaan välillä myös vain asenteiden muuttaminen voi riittää. Suvaitseva suhtautuminen näkyviin iho-oireisiin on tästä hyvä esimerkki, toteaa Psoriasisliiton toiminnanjohtaja Sonja Bäckman. Mahdollisimman varhainen diagnoosi ja tehokas hoito ovat työkyvyn säilymisen edellytys. Myös avoimesta ilmapiiristä on apua. Työyhteisön asenne, hyväksyntä ja esimiehen tuki ovat pitkäaikaissairaalle äärimmäisen tärkeitä. Tietoa sairaudesta saa esimerkiksi sopeutumisvalmennuksesta. Kuitenkin sairastunut on itse oman sairautensa paras asiantuntija. On myös työnantajan ja yhteiskunnan etu, jos työ voidaan yhdessä työntekijän ja työnantajan välillä mitoittaa vastaamaan voimavaroja, sanoo Suomen Reumaliiton toimitusjohtaja Maria Ekroth. Ennenaikaisesta eläköitymisestä koituu myös merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia. Työn mitoittaminen oikein on sekä työntekijän, työnantajan että yhteiskunnan etu. Ihmisillä on erilaisia rajoitteita, mutta niiden kanssa on mahdollista tulla toimeen myös työelämässä, toteaa Suomen Lyme Borrelioosin puheenjohtaja Laura Ortju. Moni sairastunut pyrkii peittelemään tilannettaan, mikä saattaa pahentaa tilannetta entisestään. Pidän tavallisesti politiikan kaukana työstäni, mutta nyt kannattamassani puolueessa, Perussuomalaisissa, on tapahtunut niin erikoisia asioita, että mielestäni ne ansaitsevat tulla pohdituksi näin hivenen hämmentyneen rivijäsenen silmin. En olisi voinut kuvitella näkeväni tätä; että se yhtenäinen porukka, jonka ajatusmaailman koin omakseni jo nuorena tyttönä, repeäisi ulkopuolisen silmin ikään kuin kahtia. Ulkopuolisten silmin saattaakin näyttää siltä, että nyt on sota tulossa ja että kunkin pitää valita puolensa. On onnistuttu luomaan jopa mafiamainen kuva siitä, että ”jos olet mukana, olet mukana etkä koskaan pääse pois ilman, että sinut teilataan julkisesti”. Yleisön silmiin on välittynyt kuva siitä, että aseita lataillaan, maahanmuutto ja muut asiat kohtaavat pian toisensa ja vain vahvimmat selviävät. Minulta on kysytty tämän viikon aikana moneen kertaan, kumman puolella olen; halla-aholaisten vai soinilaisten. Tätä kuulevat varmasti kaikki puolueeseen jollain lailla liittyvät. Ihmettelen, mistä lähtien olen ylipäätään kuulunut yhtään mihinkään tällaiseen puolueen sisäiseen ryhmittymään. Samaa ihmettelee moni muukin omalta osaltaan; pääsääntöisesti kun on kysymys nimenomaan yksilöistä, joista jokaisella on omat mielipiteensä ja arvonsa. Puolueeseen kuuluminen kertoo vain siitä, että he haluavat ajaa jotakin tiettyä poliittista sanomaa, joka heille itselleen parhaiten sopii. Sen mukaan valitaan puolue, eikä kaikesta tarvitse olla samaa mieltä edes puolueen sisällä. Riittää, kun tajuaa, milloin on paikallaan noudattaa ryhmäkuria ja milloin omia mielipiteitä voi tuoda äänekkäästikin esille. Joku saattaa pitää ympäristöasioita tärkeimpinä vaikkei kannattaisikaan varsinaisesti siihen erityisesti erikoistunutta puoluetta. Toinen kokee koulujen sisäilmanlaadun parantamisen sydämenasiakseen. Kolmas vanhustyön, neljäs mielenterveyden. Poliitikkoja ei voi tyypitellä näiden asioiden mukaan. Perussuomalaiset ovat herättäneet koko olemassaolonsa ajan tavallistakin voimakkaampia mielipiteitä suuntaan ja toiseen, joskin jokainen poliittinen ryhmittymä saa osakseen mielikuvilla höystettyä kritiikkiä. Kärjistäen sanottuna puolueesta riippuen syytetään viherpiipertämisestä, rasismista, isänmaan myymisestä ja mielipiteettömyydestä. Jokainen aihetta seurannut tietää, millaisia mielikuvia kuhunkin puolueeseen liittyy. Ja se on vain kestettävä. Tekipä tai sanoipa mitä tahansa, jollakulla on siihen aina oma kantansa. Mutta olipa puolue mikä hyvänsä, Perussuomalaisten tilanne todistaa sen, että ryhmään kuulumisesta huolimatta sitä on aina itse vastuussa omista valinnoistaan – ei vain puoluetovereille, vaan myös omille kannattajilleen. Ja sen, että loppupeleissä ei voi piiloutua yhdenkään toisen jäsenen taakse, vaikka ryhmässä oltaisiin aina toistensa apuna ja tukena. Iida Rekunen Kaksi oletettua vaihtoehtoa
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 7 8 | 2017 2 KERTAA VIIKOSSA RIITTÄÄ HYVÄÄN OLOON. SALILLA SIITÄ SELVIÄÄ. Sinun ei tarvitse hylätä rentoa kesälomaa saavuttaaksesi tavoitteita: 2 kertaa viikossa riittää hyvään oloon. Kokeile 3 päivää ja voita oma grilli. www.foreverclub.? GRILLIHERKKU SALILLA SIITÄ SELVIÄÄ. Leppävaaran toimisto Konstaapelinkatu 3, 02650 Espoo (Gallerian lähellä) Espoonlahden toimisto Yläkaupinkuja 2, 02360 Espoo (Soukka) Aukioloajat osoitteesta Maksuton ohjevihko ja kustannusarvio Leppävaara puh 09 2709 3501 Espoonlahti puh 09 2709 3502 Alennukset arkuista ja uurnista: Veteraanit -15% Suomen yrittäjät -10% Espoolaiset -10% Kauniaislaiset -10% Myymme myös hautakiviä Nyt tankataan kasviksilla LÄHES kaikkien avomaavihannesten satoa korjataan jo heinäkuussa. Nyt kannattaa tankata kasviksilla, sillä kasvisten maut, tuoreus ja hinnat ovat kuluttajien kannalta parhaimmillaan kerrotaan Puutarhaliitosta. Monia kasviksia on hyvä myös säilöä talven varalle pakastamalla, kuivaamalla tai muilla tavoilla. Tavoitteena on syödä vähintään puoli kiloa vihanneksia, marjoja ja hedelmiä päivässä ympäri vuoden, mutta kesällä tavoite on hyvä nostaa ainakin 800 grammaan, mikä tarkoittaa noin 8 – 10 kasvisannosta päivässä. Kasvisten avulla on helppo pitää ruokavalio sopivan kevyenä, jolloin kesäkiloja ei kerry. Samalla ruokailun nautinnoista ei tarvitse tinkiä lainkaan. Kasviksia syödään myös silmillä, mutta maut ovat aina kohdallaan. Esimerkiksi grilliin sopivat lähes kaikki kasvikset salaatteja ja marjoja lukuun ottamatta. Monelle vihannekselle ja hedelmällekin riittää kevyt öljykerros ja ripaus mausteita pintaan -erityisesti yrtit antavat lisämakua niin salaatteihin kuin kypsennettyihin ruokiin. Nopean grillauksen jälkeen kasvikset maistuvat sekä pääruokana että lisukkeina. SUOJA-AINEITA KESÄÄN Kasvisten suoja-aineet ovat tarpeen niin kesällä kuin talvella. Kasviksia tulisikin nauttia jokaisella aterialla vähintään yksi annos eli noin kourallinen. Suoja-aineita ovat vitamiinit, hivenja kivennäisaineet sekä antioksidantit. Ne puolustavat elimistössämme sairauksia, stressiä ja väsymystä vastaan. Myös kuiduilla ja monilla muilla yhdisteillä on terveyttä ja hyvää oloa edistäviä vaikutuksia. Kevyt kypsennys parantaa monen kasviksen ravintoaineiden saatavuutta, joten esimerkiksi jokaiseen liharuokaan on hyvä lisätä makua, väriä ja keveyttä kasviksilla. SUOMALAISET PARHAITA Parhaat kasvikset ovat lähellä tuotettuja, puhtaita ja tuoreita. Suomalaiset kasvikset ovat kehittyneet viileässä, saaneet runsaasti valoa ja kasvaneet puhtaassa ympäristössä verrattuna moniin tuontikasviksiin. Meillä esimerkiksi kasteluvesi on puhdasta ja huippuhyvää. Tällaiset tuotteet ovat himottua kesäruokaa! Lähde tuotantotietoihin: Luken puutarhatilastot 2016 Fakta ? Suomessa on 3631 puutarhayritystä, joita on kaikissa maakunnissamme. ? Avomaan viljelypinta-ala on noin 18 000 hehtaaria. Suosituimmat tuotteet ovat herne, porkkana ja sipuli. ? Kasvihuoneissa viljellään noin 400 ha pinta-alalla. Suosituimmat tuotteet ovat tomaatti, kurkku, salaatit ja yrtit. ? Avomaavihanneksia tuotetaan kotimaassa noin 180 miljoonaa kiloa eli noin 32 kg/suomalainen. ? Kasvihuonevihanneksia tuotetaan 86 miljoonaa kiloa eli vajaa 16 kiloa henkeä kohden. ? Marjoja tuotetaan reilut 15 miljoonaa kiloa eli vajaa 3 kiloa henkeä kohden. Suosituin viljelymarja on mansikka. ? Puutarhataloudella on merkittävä taloudellinen ja työllistävä vaikutus erityisesti haja-asutusalueilla. Yrittäjien lisäksi yritykset työllistävät tuhansia työntekijöitä ympärivuotisesti ja kesäkaudella lisäksi kausityövoimaa. ? Ostamalla kotimaista, tuet samalla Suomen taloutta ja työllisyyttä. Suomalaisten kasvisten syönti on monipuolistunut, mutta määrällisesti nautimme kasviksia edelleen selkeästi suosituksia vähemmän. Lisäys ei ole vaikeaa, sillä kasviksista syntyy nopeasti hyvää ja ravitsevaa kesäruokaa! Kuvan tomaatti-basilikamozzarella -salaatti syntyi viidessä minuutissa. TIMO TAULAVUORI
8 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 8 | 2017 NAISTEN KUNTOSALI Liittyminen ja loppukuun treenit 0€! Tarjous voim. 25.7 asti. Norm. 59€/kk + liittymismaksu 39€ ? Viihtyisä ja kaunis ympäristö ? Treenaa koko kroppa 20minuutissa ? Ilmainen parkki oven edessä ? Infrapunasauna ? Ei ruuhkia, vain rajallinen määrä asiakkaita ? 59€/kk, ei pitkää sitoutumista nicegym.fi asiakaspalvelu@nicegym.fi 050-525 7735 “Ihana sali, siisti ja viihtyisä! Hyvät laitteet, eikä tarvitse jonotella, ja autonkin saa suoraan oven eteen!” Anu Aloita nyt! www.seikkailupuistohuippu.fi SEIKKAILU ODOTTAA HUIPUSSA vain 15 minuuttia Helsingin keskustasta MIKKELIN Kirkonvarkauden kauniille metsätontille rakennettiin kaksikerroksinen, 125 neliön suuruinen, avara ja valoisa kahden aikuisen koti. Halusimme taloon paljon avointa tilaa, jossa voimme oleskella yhdessä, laittaa ruokaa, syödä ja kokoontua isommallakin porukalla, kertovat talon tulevat asukkaat Tiina Eskelinen ja Marko Seppänen. Sisutukseen haettiin ajattomia ja harmonisia ratkaisuja. Pariskunta valitsi pintamateriaaleihin ja kalusteisiin luonnonmateriaaleja, jotka sopivat talon hirsiseiniin mm. kylpyhuoneiden pinnat ovat luonnonkiveä ja huonekaluissa on aitoa nahkaa ja villaa Sisustukseen haettiin rauhaa ja tasapainoa. Tänne on valittu laadukkaita luonnonmateriaaleja, jotka käytössä vain paranevat. Kahden aikuisen kodissa saa olla mukana myös ripaus luksusta, kertoo sisustuksen suunnitellut Piia Kalliomäki. KEITTIÖ JA KIINTEÄ KALUSTEET KONTIOLIVING -MALLISTOSTA Talon tilat on jaettu kahteen kerrokseen. Alakerta on suurta yhtenäistä tilaa, jossa on avoimesti toisiinsa olohuone, keittiö, ruokailutila sekä pariovilla erotettu vierashuone aikuisten lasten vierailuja varten. Avaraa vaikutelmaa korostavat suuret ikkunat. Keittiöön sekä muihin kodin tiloihin asukkaat valitsivat kiintokalusteet Kontion Living –sisustusmallistosta. Kontiolla on oma kiintokalustemallisto, jonne on valittu huolella kaapistoja ja pintamateriaaleja, jotka sopivat Kontion hirsitalojen tyyliin ja arkkitehtuuriin. YLELLISEN AVARA MAKUUHUONE Talon toisessa kerroksessa on vain yksi huone, pariskunnan tilava ja avara makuuhuone sekä sen yhteydessä oma pesutila. Makuuhuoneessa on isoja ikkunoita sekä suora käynti parvekkeelle, joista avautuvaa hienot maisemat yli järvenselän. MARMORI KRUUNAA KYLPYHUONEEN Hirsitalon sisutusta on maustettu ripauksella luksusta. Talon yläkerran kylpylähuoneeseen luotiin menneen maailman ylevää kylpylätunnelmaa marmoripintaisilla laatoilla sekä kristallikruunuilla. Väriharmoniaa ja aitoja luonnonmateriaaleja Kontio Toive: Kohde 11 ? Hirsitalo muuttovalmiiksi rakennettuna 205x275mm lamellihirrestä. ? Arkkitehti: Olavi Kujanen / Kontiotuote Oy ? Sisustussuunnittelu: Piia Kalliomäki / Studio Kalliomäki ? Huoneistoala: 125 neliötä ? Huoneita: 3 mh + oh ? Asukkaat: Tiina Eskelinen ja Marko Seppänen
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 9 8 | 2017 Putkiremontti Viemärisaneeraus LVI-palvelut Sähköurakointi Toimialueemme ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Sipoo, Loviisa, Järvenpää ja Kerava. Tulemme myös sovittaessa myös kauemmaksikin. SanFors Oy, Höylänlastu 1, 06150 Porvoo myynti@sanfors.fi www.sanfors.fi, 010 322 1090 Jos talonne viemärit ovat valurautaisia tai betonisia ja yli 30 vuotta vanhoja niin ne tarvitsevat todennäköisesti uusimista. Me SanForsilla teemme viemärisaneeraukset sukkasujuttamalla jolloin rakentieta ei tarvitse rikkoa ja rahaa säästyy. Meidän toimintamenetelmät ovat yleisesti noin 40 % edullisempia verrattuna menetelmiin, joissa vanhat putket vaihdetaan uusiin. Valitse laadukkain tekijä valitse SanFors. OSTAMME kaikki kultaiset ja hopeiset esineet! Verkkokaupassamme ja myymälöissämme myynnissä tuhansia secondhand timanttija muita koruja jopa -50-80% uusien hinnoista! Maksoimme näistä koruista 479 € -50% -80% Helsinki, Kauppakeskus Ristikko, Ma-pe 10-18, La. 10-16 Helsinki, Itäkeskus, Citymarketin pääty 2krs. Ma-pe 10-18 Järvenpää, Sibeliuksenkatu 19 (kävelykatu Janne) Ma-pe 10-18 www.kultatukku.fi Sisustajan unelmia design Jukka Rintala JUKKA Rintalan kesänäyttely tarjoaa jo sellaisenaan hyvän syyn valita kesäretken vierailukohteeksi Naantali. Kesän kimallus -näyttely on tulvillaan silmäniloa, kauneutta ja ideoita sisustajille. Rintala tunnetaan parhaiten muotitaiteilijana, mutta hän on yhtä hyvin kuvataiteilija, akvarellisti, muotipiirrosten tekijä ja tekstiilitaiteilija. Luonto on hänelle suuri inspiraation lähde. Luonto heijastuu hänen tauluissaan ja tekstiileissään herkissä viivoissa, kun taas hänen vahva viivansa tulee usein esiin elämää ja ihmisiä esittävissä tauluissa. Kesän kimallus –näyttely on ehjä sisustuskokonaisuus, jossa taulut, uniikkipuvut, tekstiilit ja kukkasommittelut liittyvät hienostuneesti toisiinsa. Jukka Rintala on valinnut taulujen ja pukujen rinnalle entisajan ja nykypäivän designhuonekaluja ja esineitä, jotka ovat vuoropuhelussa keskenään. Ja näinhän sisustuksissa tuleekin olla. Ilman harmoniaa ja rytmiä ei synny toimivaa sisustusta. Esimerkiksi tummanpuhuvan, motiiviltaan ja olemukseltaan pelkistetyn kukkamaalauksen jalodahliat yhteydessä on Gunnel Nymanin Bomanille 30-luvulla suunnittelema uniikkilipasto. Yhdessä ne luovat rauhallisen ja pelkistetyn kokonaisuuden. Toisena esimerkkinä mainittakoon Rintalan elegantti, kepeähkö kullan ja valkoisen sävyinen maalaus Korento, joka on yhdistetty venäläiseen mahonkiseen seinäpöytään. Naantalin Wanha Raatihuone antaa näyttelylle tunnelmalliset raamit. Hienon lisän tuovat jokaisen näyttelyhuoneen ikkunaan ripustetut, Jukka Rintalan suunnittelemat läpikuultavat pellavaverhot, joiden yläja alaosissa on boordimainen Dolce vita –kuosi. Näyttelyn on suunnitellut visualisti Matti Vaskelainen. Jukka Rintalan Kesän kimallus –näyttely ja Fashion shop ovat avoinna 31.7. saakka päivittäin klo 11-19. Naantalin Wanha Raatihuone, Mannerheiminkatu 14.7. Jukka Rintalan Korento ? -maalaus ja venäläinen seinäpöytä YRITTÄJÄ , TÄSSÄ ON PAIKKA SINUN ILMOITUKSELLESI. KYSY KESÄTARJOUSTAMME! myynti@letterbox.fi p. 09-2600107
10 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 8 | 2017 Kalaan koko konkkaronkka! Vinkit perheen kalareissuun Kesän ruokaelämykset odottavat löytäjäänsä KALASTUS on oiva ajanviettotapa sekä kesäloman mökkireissuilla että kaupungin lähikalastuskohteilla. Kalastuksen ohessa lapset pääsevät kehittämään arvokasta luontosuhdettaan ja voivat saada jopa koko elämän säilyviä lämpimiä kesämuistoja. KESÄAIKAAN en yleensä henno lähteä ulkomaille, sillä rakastan Suomen kesää. Sadekaan ei haittaa, sitähän tarvitaan kaikkien ihanien vihannesten, marjojen ja viljan kasvuun. Lomalla on aikaa tutustua tuntemattomiin kotimaan kolkkiin. Ruokaihmisenä haluan aina maistella paikallisia herkkuja. Joskus ehdin ottaa etukäteen selvää, missä kannattaa syödä tai millä torilla tehdä ostoksia. Joskus olen lomamatkalla kysynyt neuvoa paikkakuntalaiselta huoltoasemalla pysähtyessäni ja saanut todella hyvän vinkin ruokapaikasta, josta onkin sitten tullut vakituinen vierailukohde. Jos kalastus ei ole perheessä tuttu harrastus, pääsee kalojen narraamisen makuun helposti ja edullisesti hankkimalla onkisetin, joka koostuu lapsen iästä riippuen kolmetai neljämetrisestä onkivavasta, johon liitetään onkilaite. Onkilaitteeksi on helpointa hankkia kaupan valmis kilpakohosetti, jonka siimassa on valmiiksi kiinni ohut koho, painot ja sopivan pieni koukku. Niin sanotuissa perinteisissä punavalkoisissa onkikohoseteissä on usein kohon kokoon nähden liian vähän painoja ja liian suuri koukku. Tällöin saalis voi jäädä jo välineiden puolesta saamatta. Syötiksi sopii tietenkin perinteinen onkimadon pala tai kärpäsentoukka. Muista, että koukun kärjen pitää jäädä näkyviin! Kun lapsilta kysyy, mikä kalastuksessa on parasta, on vastaus tietenkin yksiselitteinen: kalojen saaminen. Jotta kalaretkestä jäisi hyvä mieli, olisi kalojen saaminen tärkeää. Aikuisen onkin hyvä etukäteen miettiä sopiva paikka kalaretkelle. Rantapusikkoja on paras välttää onkivavan kanssa heiluessa, kun taas vesikasvillisuus ja satamien jyrkät penkat houkuttelevat kaloja. Jos saalista ei satukaan tulemaan, takaavat luonnonhelmassa nautitut eväät usein onnistuneen retkipäivän. Jos kaloja tulee paljon ja porukasta löytyy kisailuhenkeä, voi kalaretken tunnelmaa virittää lisää asettamalla kilpailun. Kenen saalis muodostaa lopuksi maahan asetettuna pisimmän jonon? Tai kuka saa eniten kalalajeja? Entä kuka saa koko kesän aikana eniten kalalajeja? Jos lajien tunnistaminen tuottaa päänvaivaa, fisuun.fi -nettisivuilta löytyy yleisimpien saaliskalojen esittelyt sekä Kalaklinikka, jonne voi lähettää kuvan tunnistamattomasta kalasta. Tärkeintä lasten kanssa tehtävässä kalaretkessä on mennä lasten ehdoilla. Kun lapsi kyllästyy liiaksi, on hyvä lähteä kotiin. Usein tilanne on kuitenkin päinvastainen: nuorta kalastajaa on vaikeaa saada lopettamaan narrauspuuhat, onhan kalastus tosi kivaa! Lisää onkimisvinkkejä löytyy netistä osoitteesta: http://www.fisuun.fi/ kalastusmenetelmat/ onginta MAIJU PURANEN, SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ Jotta kalaretkestä jäisi hyvä mieli, olisi kalojen saaminen tärkeää. Tästä on kiva kertoa Suosittelen vierailemaan paikallisissa ravintoloissa lounasaikaan, silloin hintakaan ei ole esteenä uusien makujen kokeiluille. Aina kannattaa myös kysyä, onko ruokalistan annoksista mahdollista saada edullisempia lasten annoksia. Yleensä se onnistuu. On tärkeää, että lapsetkin pääsevät maistelemaan uusia makuja eikä tarvitse jatkuvasti turvautua nakkeihin. Ykkösherkkujani ovat kalaruuat. Saariston kalapöytien ja Itä-Suomen tuoreiden, rapeiden paistettujen muikkujen muistelu saa aina veden nousemaan kielelle. Syön mielelläni perinteisiä suomalaisia ruokia, joita toki saa tuunata uusilla mauilla. Esimerkiksi monen väheksymä kesäkeitto on mahtavan makuista, kun se valmistetaan nuorista kasviksista, jotka ovat täynnä aromia, ja maustetaan reilulla kourallisella yrttejä. Välillä ruokatrendit alkavat tympiä. Mielestäni ravintoloiden burgeri-innostus on mennyt liian pitkälle. Lähes jokaisen listalta löytyy ainakin talon burgeri ja vegeburgeri, joka on usein ainoa kasvisruokavaihtoehto. Olen niitä maistellut, ja pettymyksen tuottaa tavallisimmin vaalea höttösämpylä, joka mössööntyy nopeasti maustekastikkeista. Kun itse teen burgereita, käytän aina maukasta täysjyväsämpylää. Suosittelen kokeilemaan! Onneksi monissa kahviloissakin on tarjolla päivän keitto, jolla matkailija saa taltutetuksi nälkänsä. Kahviloista voi löytää myös ihania paikallisia leivonnaisia. Toivoisin todella, että mikään kahvila ei tarjoaisi tänä kesänä pakasteesta paistettuja valmispullia vaan maukasta mustikkapiirakkaa, mansikkatorttua, raparperihyvettä ja itse pyöräytettyä tuoretta pullaa. Kuntien nettisivuilta löytyy yleensä matkailuneuvonta, jonka avulla voi selvittää ruokapaikkoja, kahviloita, leipomoita ja maatilamyymälöitä. Tai voi menetellä samoin kuin minä ennen nettiaikaa: vain pysäyttää paikallisen ohikulkijan ja tiedustelee asiaa. Suurin osa ihmisistä iloisia, kun saa kertoa matkailijoille oman paikkakuntansa hyvistä tuotteista. Soili Soisalo Bloggaaja on ravitsemustietelijä ja ruokatoimittaja, äiti ja isoäiti, jonka lapsenlapset odottavat yhteisen kesälomamatkan ruokaelämyksiä, kuten Kahvila Lohen paistettua kalaa Paraisilla ja Korppoon torin makeita saaritolaismansikoita.
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 11 8 | 2017 Meillä TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA VARMASTI! MODULARBOX OY M Ö N K I JÄ C E N T E R Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla myynti@rally.fi 040 553 2428 050 3300 882 NOPEAT TOIMITUKSET KOTIIN ASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi TRAKTORIMÖNKIJÄ TRAKTORIMÖNKIJÄ 41 Hv Vetokyky yli 900 kg Isoin maavara 30,5 cm Aito 100% 4-veto 26" Testivoittajarenkaat ym. BLADE 550 EFI + EPS OHJAUSTEHOSTINMALLI 4x4 MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! HUIPPUTARJOUS VAIN 50 KPL ERIKOISERÄ! 5990 ? +tk VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE! 500 EFI 4x4 EUT BLADE Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. KATSO ESITTELYVIDEOT www.tgb.fi EDUN ARVO 2990 ? EDUN ARVO 2990 ? KAUPANPÄÄLLE: SH. 8490 ? + tk SH. 9990 ? + tk SAA AJAA TIELLÄ! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Rahoituksella alk. 139?/kk. 7490 ? +tk Rahoituksella alk. 169?/kk. Suomalaista kokoonpanotyötä. Suomen suosituin sähköskootteri! Takuu 2 v. E500 PYRKIJÄ Rahoituksella alk. 75?/kk. Ei ajokorttia ei rekisteröintiä, saa ajaa katukäytävillä. Nop. 15 km/h. Pakki. Max. ajomatka 50 km. Isot ilmakumirenkaat, 35 cm takana, 25 cm edessä. (2490?) 1990 ? ETUSI NYT 500 ? NYT 100 kpl LISÄERÄ Tilaa ESITE! 1890 ? Suomalaista kokoonpanotyötä. PYRKIJÄ E400 Takuu 2 v. Rahoituksella alk. 75?/kk. Nopeille TAKA-BOXI + TELINE KAUPAN PÄÄLLE! (arvo 290?) Uutuus! Ei ajokorttia, ei rekisteröintiä, saa ajaa jalkakäytävillä. Tehokas 1000 W moottori, levyjarrut edessä. Pakki. 3 nop. 10-17-25 km/h. Ajomatka 50-60 km. 3-pyörä SÄHKÖSKOOTTERI MARKKINOIDEN HIENOIN! CITY 1500S ERIKOISERÄ Rahoituksella alk. 115?/kk. Nop.15 km/h. Ajomatka 60 km. Pakki. SÄHKÖSKOOTTERI 4990 ? (5990,-) Panoramakatolla! Tilaa ESITE! Tilaa ESITE! Tilaa ESITE! USA 2000 SÄHKÖMOPO 6990 ? +tk Rahoituksella alk. 149?/kk. Yhdellä latauksella jopa 70 km! Lataus normaalista pistorasiasta. Yhden latauksen hinta n.40 senttiä. Markkinoiden hienoin HUIPPU-UUTUUS! Kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! Max. nop. 45 km/h. Pakki. Halpa vakuutus! Rekisteröity 2:lle. TAKUU 2 vuotta. ennen 1985 syntyneet. EI TARVITSE AJOKORTTIA USA Rahoituksella alk. 99?/kk. Lithium 36V 10 Ah akku, Ajomatka 80 km, Max. nop. 25 km/h, Ei tarvita ajokorttia ei vakuutuksia. PYRKIJÄ E-480 1890 ? Toimii kaasukahvasta vääntämällä tai polkemalla polkimista sähköavustuksella tai ilman. SÄHKÖMOPO/ SÄHKÖPYÖRÄ Suomessa koottu. Uutuus! Näin vältät venevarkauden VENEVARKAUKSIA ja murtoja tehdään eniten kesäkuukausina. Tässä kelpo vinkit, joilla suojaat veneesi ja pitkäkyntisiä erityisesti kiinnostavat perämoottorit. Vahinkotilastojen mukaan suurin riski joutua venevarkaan uhriksi on kesällä. Etenkin veneeseen murtoja tehdään ylivoimaisesti eniten kesä–elokuussa. Useimmiten varastetaan uudehkoja veneitä, vesijettejä sekä perämoottoriveneitä. Murron kohteena on tyypillisesti sisäperämoottorivene. Veneitä ja moottoreita varastetaan kaikkina viikonpäivinä suunnilleen yhtä paljon, kun taas veneisiin kohdistuva ilkivalta painottuu selvästi viikonloppuihin. Venemurtoja tehdään eniten sunnuntaisin ja maanantaisin. – Vahinkotilastojemme mukaan sekä varkauksia että murtoja osuu keskimääräistä useammin nuorten veneilijöiden kohdalle. Taustalla voi olla, että ei ole huolehdittu kunnollisesta lukituksesta tai veneeseen on jätetty näkyville varkaita houkuttelevaa tavaraa, kuten plotteri, elektroniikkaa tai kalastusvälineitä, korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen Ifistä arvioi. – Riskipaikkoja ovat telakat ja laiturit, joissa ei ole valvontaa tai kunnollisia lukittuja portteja. Esimerkiksi kunnollisilla lukoilla, murtohälyttimellä ja valvontakameralla voi vähentää riskiä sekä lisätä turvallisuudentunnetta myös silloin, kun veneellä ei pääse päivittäin käymään, muistuttaa Virtanen. Näin pidät venevarkaat loitolla: Jos säilytät venettä ja moottoria maissa, irrota moottori ja pidä se lukkojen takana. Jos moottori jää paikalleen, lukitse se veneen peräpeiliin tai kiinnitä läpipulttaamalla. Valitse hyvä perämoottorilukko. Hyödynnä Finanssialan Keskusliiton julkaisemaa listaa vakuutusyhtiöiden hyväksymistä veneiden lukoista. Lisää perämoottoriin erityistuntomerkkejä. Venevarkaat valitsevat mieluiten moottorin, joka ei herätä huomiota. Järjestä mahdollisuuksien mukaan venepaikalle valvontaa kuten alueella kiertävä yövartija tai valvontakamera, jonka olemassaolosta kerrot näkyvillä kylteillä. Veneeseen tai perämoottoriin voi asentaa lisäksi murtohälyttimen. Älä säilytä veneessä mitään arvokasta tavaraa houkuttelemaan murtautujaa. Käy veneellä usein, jotta mahdollinen varkaus on helpompi paikallistaa ja tekijät todennäköisempää saada kiinni. Kirjaa itsellesi ylös moottorin tiedot sekä ota veneestä ja moottorista valokuvia. Niistä voi olla apua varastetun tavaran löytämisessä ja oikeanlaisen vakuutuskorvauksen saamisessa. Venevakuutus korvaa venevarkaudet
12 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 8 | 2017 Seuraavat lehdet ilmestyvät 31.8. Taianomainen Tarvaspää CafeZoceria Avoinna 11–18 joka päivä. www.cafezoceria.? ja Tarvaspää CafeZoceria Parhaat lähimediat Osaavat suunnittelijat Laadukkaat mainospaikat Edulliset hinnat Luotettava raportointi LetterboxMedioiden täysin uniikilla lähimediakonseptilla tavoitat haluamasi kotitaloudet kattavasti ja monikanavaisesti. Kysy lisää. Matti Hänninen 0452610240 Kari J. Mattila 0505635462 Pentti Sirviö 0452610260 Olavi Suhonen 0451644314 Pekka Särkisilta 0505553252 Tuhannet hylätyt eläimet kertovat karua kieltä loma-Suomesta KESÄ ja syksy ovat eläinsuojeluyhdistyksillä ja löytöeläintaloilla vuoden ruuhkahuippua. Lemmikkejä hylätään paljon lomien kynnyksellä ja lomakausien jälkeen, mikä on karu osoitus suomalaisten vastuuttomasta eläintenpidosta ja -hankinnasta. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että lemmikin hylkääminen on Suomessa rikos. Kesälomien aikana monessa suomalaisperheessä puhutaan lemmikin hankkimisesta, kun uuden perheenjäsenen kotiuttamiselle olisi kerrankin aikaa. Aloite lemmikin hankinnasta tulee usein perheen pienimmiltä, jotka törmäävät lomamatkoillaan kotieläintilojen eläimiin, mökkipihassa vieraileviin kissoihin ja maalaistaloihin syntyneisiin kissanpentuihin. HESY painottaa, että mitään eläintä ei saa hankkia hetken mielijohteesta esimerkiksi lasten iloksi tai leluksi. Lemmikin hankintaa on aina harkittava perusteellisesti ja eläimestä on kannettava vastuu sen koko eliniän ajan. Jos lemmikki otetaan ajattelemattomasti, riski sen hylkäämiseen kasvaa. Suomessa jätetään heitteille joka vuosi tuhansittain lemmikkieläimiä. Yksistään kissoja päätyy löytöeläintaloille joka vuosi noin 10 000. Eläimiä hylätään ympäri vuoden, mutta talteenottopaikoissa pahin suma koetaan kesälomien aikaan ja jälkeen. – Keskellä kesäsesonkia ulkoa poimitaan esimerkiksi eläimiä, joille ei ole vaivauduttu tai raaskittu hankkia hoitopaikkaa lomamatkan ajaksi. Myös moni kesällä vapaasti ulkoilemaan päästetty kissa jää sille tielleen, koska kadonneita kissoja ei osata tai viitsitä etsiä. Eläimistä osa on selvästi kesyjä, mikä osoittaa niiden olleen jonkun lemmikkejä. Kaikkia ei haeta takaisin kotiin, koska omistajat eivät ole valmiita maksamaan löytöeläintaloille lemmikin hoidosta aiheutuneita kuluja. On halvempaa ottaa vaikkapa uusi kissa, HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen sanoo. HESY muistuttaa, että eläimen heitteillejättö on rikos ja julmuutta eläintä kohtaan. Suomen olot ovat hylätylle lemmikille ankarat. Kesän aikana ulkona selvinnyt eläin kokee usein hitaan ja tuskallisen kuoleman, kun se syystalven mittaan nääntyy nälkään, paleltuu tai riutuu sairauksiin. Nekin eläimet, jotka selviytyvät talvesta ja joita ei ole leikattu, jatkavat kurjuuden kierrettä synnyttämällä ulos yhä lisää kodittomia, villiintyneitä ja nälkiintyneitä eläimiä. Useimmiten ulos hylätty eläin on kissa, jonka oleiluun ulkona ei osata kiinnittää huomiota. Lomalaisten olisikin syytä pitää huolta kotinsa tai mökkinsä pihapiiriin hakeutuneista kulkukissoista ja muista lemmikkieläimistä. Eläin on vietävä sen alkuperäiseen kotiin, jos sellainen löytyy. Mikäli eläimen kodista ei ole tietoa, se on aina toimitettava paikalliseen löytöeläintaloon. HESY toivoo, että uudessa eläinsuojelulaissa ainakin koirille, kaneille ja kissoille määrätään pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti. Tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla löytöeläinten omistajat kyettäisiin jäljittämään ja lemmikkinsä heitteille jättäneet saataisiin rikosvastuuseen teoistaan. Lisäksi HESY kehottaa kissojen omistajia leikkaamaan eläimensä sekä ulkoiluttamaan niitä vain valvotusti. HESY painottaa, että mitään eläintä ei saa hankkia hetken mielijohteesta esimerkiksi lasten iloksi tai leluksi. Tämä hylätty kissa palellutti korvansa, jolloin osa niistä jouduttiin amputoimaan. Ensimmäinen asia, jonka muistan täkäläisestä kesästä, oli järjettömältä tuntunut kuumuus. Avara ja vanha omakotitalo kainuulaisessa pikkukaupungissa olisi epäilemättä ollut kenen tahansa tiivistämisintoisen remonttimiehen haasteellinen unelmakohde, mutta toisaalta eristeiden vaihtelevuus takasi sen, että ilmavirtaa riitti joka huoneessa, vaikka lämpöasteita olisi ollutkin reilusti yli hellelukemien. Etelärannikko tuntui ensimmäisinä hetkinä turruttavan kaikki aistit; joka paikassa oli valtavasti liikennettä linja-autoista lentokoneisiin, rannikkoilman kosteus tunkeutui ihon alle, vastavalmistunut asfaltti tuntui imeneen kaiken lämmön itseensä ja ihmisiä oli kaikkialla. Heillä oli kiire, he puhuivat nopeasti eikä miltei kukaan heistä kulkenut avojaloin. Äitini kehotti minuakin käyttämään kenkiä kaikkialla; Joku oli hyvinkin voinut rikkoa pulloja tai muuta särkyvää, joista olisi voinut jäädä lasinsiruja ihan minne tahansa. Läheinen joki ei pohjassa olevine lukuisine rojuineen soveltunut uimiseen, ja jos uimapaikan halusi löytää, sai sellaista hakea, jopa kymmenien kilometrien päästä. Elämänmuutos oli täydellinen. Alkuvaikeuksien jälkeen, vuosia myöhemmin, asun edelleen täällä. Tämä on minun paikkani. On monia junanja autontuomia stadilaisia, jotka eivät oikeasti siis ole niitä virallisia stadilaisia, mutta kutsuvat itseään siksi. Hekin ovat tulleet tänne töiden tai opintojen tai vaikkapa rakkauden perässä. Jotkut ovat asuneet täällä koko ikänsä. Olipa historia millainen hyvänsä kenellä tahansa uusmaalaisella asukkaalla, ei käy kieltäminen, etteikö täältäkin löytyisi lukuisia hyviä puolia, vaikka jäisikin paitsi pienempien ja syrjäisempien paikkojen hyvistä puolista. Uimapaikkoihin saattaa olla matkaa, mutta on valinnanvaraakin; voi mennä Helsinkiin merenrantaan, Espooseen vaikkapa sille telttailijoiden kohtaloksi koituneelle niemenkärjelle, Keravanjoelle mattoja pesemään tai sitten sille tietylle tuusulalaiselle uimamontulle, jonne me emme kerran päässeetkään serkkujeni kerjätessä puheidensa perusteella suunsa pesemistä saippualla ja isoisän menetettyä hermonsa kesken menomatkan. Mikäli siis tänä kesänä ei itse syystä tai toisesta tule tutuksi muualla Suomessa tai maailmalla vietettävän elämäntyylin kanssa, muistettakoot, että täällä on paljon sellaista, jota monet haluavat tulla katsomaan. Yritän samaistua siihen innokkaaseen Kaukoidästä tulleeseen mieheen, joka laivan rantautuessa Katajanokalle räpsi innostuneesti kymmeniä kuvia ja tuskin malttoi innostukseltaan kertoa tämän olevan hänen ensimmäinen kertansa Suomessa koskaan. Ehkä sitä voisi itsekin yrittää katsella omia kotimaisemiaan ikään kuin turistien silmin. Ympäristöönsä tottuneena se ei välttämättä käy niin helposti, kuin sellaiselta, joka on täällä oikeasti ensimmäistä kertaa, mutta kannattaa katsoa, mitä tänä kesänä on nurkan takana. Minulla kesään kuuluvat salkkariuusinnat, parvekkeella nautitut jäätelöt ja mansikat sekä se perinteinen, joskus alkoholinhuurteinen lähiön tyypillinen kesämeininki. Sivusta seurattuna siis. Olipa kesä sitten täällä tai muualla, sateena tai aurinkon; nauttikaamme tästä, koska talvella tulemme kuitenkin kiroamaan sitä, miksi ihmeessä emme ole jo aikoja sitten karanneet jonnekin, jossa sääolosuhteet eivät tunnu suoranaisesti ihmisoikeuksien vastaisilta – ilkikurisesti sanoen – ja kaipaa menneitä lämpimiä ilmoja. Hyvää kesää kaikille lukijoille! Iida Rekunen Etelän kesä