• www.tapiola-lehti.net www.facebook.com/tapiola-lehti 12 2016 NIITTYKUMPU ? HAUKIL AHTI T apiola -Westend Tapiola -lehden luet nyt kätevästi älypuhelimellasi toimii myös tabletilla! Katso ja ihastu: www.tapiolalehti.net NIITTYKUMPU ? HAUKIL AHTI NIITTYKUMPU ? HAUKIL AHTI T T apiola apiola W W es es t t end end Puinen nukkekoti ja kalusteet. 3 + 98,00 Tarjou s! 1,(5,90) Lyhty +LED-kynttilä musta, 23 cm 4,90 (6,90) Vahakangas 140 cm Tähti, kerma 4,50/m (6,90) Havunoksa käpy 2,00 (6,90) Joulukuusi lumihuurre 150 cm ja 210 cm alk. 59,90 Keinuhevonen, 18 kk + 45,(54,90) Kranssi punaiset kukat 36 cm 16,90 Joulun aarteet Ovistoppari, siili, lammas tai pöllö 7,90 Jouluruusu, vihreä tai pinkki Max 10 kpl/asiakas Paloasema ja ajoneuvot K35 cm, 3 + 59,(69,00) Muovimatto, Tähdet, harmaa tai beige 80x150 cm ja 80x200 cm alk. 39,90 www.etola.net Etolan verkkokauppa avoinna 24h! Espoo, Tapiola Liikekeskus, Sampokuja MA-PE 10-19, LA 10-17 Hinnat voimassa myymälässämme 24.12.2016 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät. Miksi itsenäisyyttäMMe juhlitaan juuri 6.12.? Sivu 4 ilahduta vanhusta joulukukalla Sivu 5 teeMu selänne Mukaan Muotibusinekseen Sivu 8
  • 2 lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 12 | 2016 EK M ar tt i H uh ta m äk i LetterboxMediat Puhelin 09-260 0107 Sähköposti info@letterbox.fi Ilmoitusmyynti Sähköposti myynti@letterbox.fi Kari J. Mattila 050 563 5462 Pekka Särkisilta 050 555 3252 Pentti Sirviö 045 261 0260 Olavi Suhonen 045 164 4314 Matti Hänninen 045 261 0240 Toimitus Puhelin 045 164 6264 Sähköposti toimitus@letterbox.fi Toimitus ottaa mielellään vastaan juttuvinkkejä ja kirjoituksia Vastaavat toimittajat Iida Rekunen, Hannu Huvinen, Kalle Maurola Riippumaton paikallislehti Ilmestyy painettuna kuukauden neljännellä viikolla. Jaetaan kotitalouksiin, liike-tiloihin ja konttoreihin Jakelu Puhelin 0504-082 082 Nestori ja norppa Itä-Suomen yliopistossa on saatu selville mistä asti Phoca Hispide Saimensis on ollut alkuun savolaisten ja nykyisin koko ihmiskunnan ihailun ja suojelun kohteena. Tuo eläinkunnan aatelinen on nykyiseltä rahvaanomaiselta nimeltään Saimaannorppa. Se olisi kuollut sukupuuttoon ellei kotkalainen mestarisanoittaja Juha Vainio olisi suostunut mikkeliläisen toimittajan ehdotukseen ja pistäytynyt tämän Volkswagenilla Saimaan rannalla ja nähnyt lepokivellä harmaan ja ainutlaatuisen norpan. Laulu Nestori Miikkulaisen ja tuon norpan yhteiselosta herätti suomalaiset. Sukupuuttoon kuolemassa ollut kieriskelijä ja sukeltelija sai kansainvälistä huomiota ja rahaa. Kalastajien verkkoihin kuolleet otukset alkoivat pelastua ja nyt niiden jälkeläisiä eli kuutteja syntyy vuosittain kuutisenkymmentä ja koko kanta on 300 yksilön luokkaa. Vielä on kuitenkin suojeltavaa, vaikka hyljetieteen harrastajat ovat arvioineet Saimaan vesistön, Pihlajaveden ja Haukiveden pystyvän elättämään korkeintaan 400 yksilöä. * * * Tämä on tutkittua tietoa. Joensuussa viisi naista ja kaksi miestä, tohtoreita ja lisenssiaatteja arvatenkin, ovat saaneet palkkaa ja apurahoja selvittääkseen saimaannorpan perimää. Nyt on vahvistunut, että saimaannorppaa tavattiin jo jääkauden loppuvaiheessa, noin 8000 vuotta sitten. Noina vuosina maa kohoili ja vaikeaahan sitä on vesieläimen makoilla lepokivellä ja sukellella siitä makeaan veteen, jos huomaakin olevansa kukkulan laella. Tutkijat pystyivät kuitenkin selvittämään tuon vaiheen tuon hylkeen historiassa ja nyt on käynnistynyt seminaarisarja tuon ilosanoman julistamiseksi. Kaksipäiväiset seminaarit (alkukielellä taimitarha) ja loppusymposiumit (alkukielellä juomingit) alkavat kiertää maata ja maailmaa. Maailman luonnonsäätiökin (WWF) kokee olleensa oikealla asialla kannustettuaan karjalaistutkijoita, joiden apuna on uskottavuuden varmistamiseksi helsinkiläisiä. Tutkimustulosten julkaisemiseen on kerrottu käytetyn miljoona a--nelosta. Yksi a-nelonen on ilman mittanauhaa arvioiden noin 21 sentin levyinen. Jos joensuulaisten ja helsinkiläisten suurtyö levitettäisiin vierekkäin Helsingistä lähteville ratakiskoille, se ulottuisi johonkin Imatran ja Joensuun puoliväliin. Ei ihme, että Juha Sipilän hallitus leikkaa yliopistoilta ja panostaa digitalisointiin. Tutkimustulosten julkaisemiseen on kerrottu käytetyn miljoona a--nelosta. © Er kk i Ku us an m äk i facebook/ autokoulusafiiri Tapiola, 020 766 9170 Matinkylä, 020 766 9171 Espoonlahti, 020 766 9172 autokoulusafiiri.fi Valitse itsellesi parhaiten sopiva kurssi Espoon ylivoimai sesti suosituin autokoul u Katso alkavat kurssit netistä “Ei epä ilys täk ään , mit ä kou lua suo sitt ele n!” “Voi hitsi, mikä fiilis koulussa!”
  • TAPIOLA 3 www.tapiola-lehti.net VOIMAA KESÄÄN LUOTETTAVAA IMPLANTTIHOITOA Qmedicalissa tehdään vuosittain yli 1000 implanttia 25 vuoden kokemuksella HAMMASHOITOA NUKUTUKSESSA Asiantuntijamme huolehtivat turvallisesta ja kivuttomasta hoitokokemuksesta. KORKEATASOISET RÖNTGENPALVELUT Nykyaikainen kuvantaminen parantaa diagnostiikkaa ja lisää potilasturvallisuutta. Vältä ainakin nämä virheet lintujen talviruokinnassa Lintujen talviruokintakausi on alkanut. Lintujen ruokinnassa kannattaa kuitenkin huomioida muutama seikka, jotta hyvä tahto ei johda huonoon lopputulokseen. Erityisesti kotipuutarhureiden kannattaa pitää pikkulinnut pihapiirissä, sille ne syövät puutarhan tuholaisia. Suomalaiset ovat kiinnostuneita siivekkäiden talvehtijoidemme hyvinvoinnista.Lintujen talviruokintakausi alkaa, kun maa jäätyy tai peittyy lumeen, eivätkä linnut enää saa ravintoaan maasta. – Talviruokinnan ansiosta monet pikkulinnut selviävät täällä, eikä niiden tarvitse lähteä talveksi pois Suomesta, kertoo lintujen ruoista vastaava tuoteryhmäpäällikkö Joni Niskanen. Lintujen ruokinnasta on hyötyä linnuille sekä ruokkijalle, ja itse asiassa moni lintulaji on yleistynyt puhtaasti talviruokinnan ansiosta. – Esimerkiksi talitiais-, sinitiaisja viherpeippokannat ovat kasvaneet talviruokinnan ansiosta. Linnunbongausnautinnon lisäksi ruokinnalla voi siis tehdä hyvää, Niskanen kertoo. Ruoki pikkulintuja talvella, ne palkitsevat sinut kesällä Lintujen ruokinta on yllättävän monen suomalaisen harrastus, joka tuo iloa talveen. Ruokinnasta on myös konkreettista hyötyä. – Talvella pikkulinnut syövät hedelmäpuiden oksistoissa talvehtivia haitallisia ötököitä, jotka vahingoittavat esimerkiksi omenapuita. Kun pikkulinnut ottavat puutarhasi reviirikseen, niin kesällä ne pyydystävät pihan ja puutarhan tuholaisia. Yksi tinttiperhe syö kesän aikana kymmeniä kiloja ötököitä, kuten esimerkiksi kirvoja, kertoo puutarha-asiantuntija Omatarhuri Santeri Urhonen. Ruokintaa ei kuitenkaan usein suositella jatkettavan talven jälkeen. – Kun maa on talven jälkeen sula ja paljas, lintu kyllä löytää ruokansa luonnosta. Kesäruokinnassa on myös se haaste, että lämpimällä ja kostealla kesäilmalla taudit saattavat levitä ruokintapaikoilla huomattavasti talvipakkasia helpommin, Niskanen korostaa. Kesällä linnut tarvitsevat vettä ja suojaa. – Pidä huoli, että linnuille riittää vettä. Piha-allas on hyvä juomapaikka linnuille, mutta myös sammakoille ja muille hyödyllisille eliöille. Linnut ja sammakot syövät esimerkiksi etanoita, joista on monelle puutarhurille päänvaivaa. Veden lisäksi pikkulinnut tarvitsevat suojaisen kasvuston, esimerkiksi marjatai koristepensaita, Urhonen kertoo. Aloittelevan linnunruokkijan kannattaa ottaa huomioon ruokalajit ja ruokintapaikka – Suosituimmat linnunruuat ovat auringonkukan siemenet, maapähkinät ja talipallot, joilla on hyvä aloittaa talviruokintaharrastus. Ne ovat useimpien pikkulintujemme mieleen. Myöhemmin voi laajentaa tarjontaa muilla ruoilla, kuten esimerkiksi kauralla ja rasvasiemenpalloilla. Mitä monipuolisempi tarjonta ruokintapaikalla on, sitä monipuolisempi lajimäärä omalla ruokintapaikalla todennäköisesti viihtyy, Niskanen kertoo. Ruokalajien lisäksi linnunruokkijan kannattaa huomioida se, että syöttöalusta on irti maasta. – Syöttöalustan on joko noustava ohuen tolpan varaan tai roikuttava puusta. Näin oravien tai rottien on hankalampi päästä käsiksi lintujen ruokiin. Maahan pystytettävissä alustoissa kannattaa olla selkeä ”kaulus” tolpan päässä, mikä hankaloittaa oravien apajille pääsyä, Niskanen suosittelee. Vältä nämä virheet lintujen talviruokinnassa ? 1. Satunnainen ruokkiminen: oikea aika aloittaa talviruokinta on silloin, kun maa on jään ja lumen peitossa. ruokinnan pitää olla yhtäjaksoista siihen asti, kunnes maa on taas paljas ja sula. jos lintu löytää hyvän ruokintapaikan, se palaa sille läpi koko talven. jos ruokaa ei olekaan tutulla ruokintapaikalla ja lintu ei löydä korvaavaa ruokaa, se pahimmassa tapauksessa menehtyy. ruokinta-automaatti on hyvä, koska se annostelee ruokaa sitä mukaa kun linnut sitä kuluttavat. on hyvä muistaa, että automaatinkaan varaan ei ole hyvä jättäytyä pitkäksi aikaa. ruokintapaikalla on hyvä käydä muutaman päivän välein varmistamassa, että ruokaa on jäljellä. ? 2. Siivoton ruokapaikka: ruokintapaikan säännöllinen puhdistus kuuluu linnunruokintaharrastukseen. linnut ulostavat usein ruokintapaikalle, joten se pitää siivota säännöllisesti, jotta taudit eivät leviä. jos paikka ei ole siisti, sille saattaa tulla rottia tai muita epämieluisia vieraita. Perussiivoukseen kuuluu ulosteiden siivous ja syöttöalustan pesu. ? 3. Ruokintapaikka on liian lähellä taloa tai ikkunaa: ruokintapaikkaa ei kannata sijoittaa ihan ikkunaan kiinni, sillä sisällä talvipimeällä päällä olevat valot voivat karkottaa lintuja. lisäksi vaarana on, että linnut lentävät ikkunaan. ruokintapaikan olisi hyvä olla vähintään 5-10 metrin päässä rakennuksesta. jos lintuja haluaa tiirata ihan lähietäisyydeltä, vastuullinen bongari tekee tämän kiikareiden avulla.
  • 4 lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 12 | 2016 AJOKORTTI JOUSTAVA REILU LAADUKAS TURVALLINEN Meiltä ammattipätevyyden perustasonja jatkokoulutukset. Kysy lisää! C-ajokortti + 140h ammattipätevyyskoul utus 4599€ + viranomaismaksut (norm. 4800 €) ajokortti-ja ammattipätevyyskoulutukset RASKAAN KALUSTON AMMATTIKULJETTAJAKSI -koulutus e C-AJOKORTTI + VIRANOMAISMAKSUT Mitä on olla suomalainen pian satavuotiaassa Suomessa? Mistä meidät tunnistaa, mistä olemme ylpeitä – ja mihin olemme menossa? Sukella kanssamme historian keskeisiin vaiheisiin ja fiilistele ajankohtaisten aiheiden äärellä. Suomi 100-vuotta juhlavuoden kunniaksi julkaisemme otteita Kirjamessuilla juuri julkistetusta Suomen tarina -kirjasta. Aloitamme sarjan luvulla 56, joka kertoo itsenäistymiseen päätyneestä vuodesta 1917. Pysy mukana uusi tarina lehdessämme joka kuukausi. suomen tarina Timo Junkkaala teksti ja Erkki Kuusanmäki kuvitus Ajankohtaista lukemista itselle tai lahjaksi. Kahden papin yhteistyönä syntynyt Suomen tarina kokoaa kansiensa väliin 100 kuvaa ja tarinaa Suomen historian keskeisistä vaiheista aivan tuoreimpiin päivän polttaviin tapahtumiin. Miten Suomesta tuli Suomi ja miten tästä eteenpäin? Hauska piirroskuvitus ja lyhyet luvut tiivistävät olennaisen maamme vaiheista. Vain oman menneisyytensä tuntevalla kansalla on mahdollisuus hyvään tulevaisuuteen. Kustantaja AtlasArt Oy. Saatavana kaikista hyvin varustetuista kirjakaupoista ja AtlasArtin nettikaupasta www.atlasart.fi Dramaattinen vuosi 1917 päättyi itsenäistymiseen Vuonna 1916 pidetyissä eduskuntavaaleissa sosiaalidemokraatit saavuttivat ehdottoman enemmistön, 103 paikkaa – ainoa kerta, jolloin mikään puolue on tähän yltänyt suomen historiassa. keväällä 1917 oskari tokoista tuli maailman ensimmäinen sosialistinen pääministeri. Tsaarin kukistuminen maaliskuussa 1917 herätti kysymyksen, kenellä on ylin valta Suomessa. Heinäkuussa 1917eduskunta hyväksyi valtalain, jonka mukaan se julistautui korkeimman vallan haltijaksi Suomessa. Venäjän hallitus ei sitä hyväksynyt ja vaati eduskunnan hajotettavaksi. Yhteiskunnallinen tilanne Suomessa kärjistyi. Lakkoja oli runsaasti ja elintarvikepula ja työttömyys johtivat paikoin suoranaiseen nälänhätään. Lokakuussa pidetyissä vaaleissa eduskuntaan palasi oikeistoenemmistö. Lokakuun vallankumouksessa Venäjällä nousivat valtaan Leninin johtamat bolshevikit. Kun Suomessa eduskunta torjui sosiaalidemokraattien vaatimukset, Työväen vallankumouksellinen keskusneuvosto julisti yleislakon 14. 11. 1917. Lakon aikana valta oli Etelä-Suomessa käytännössä punakaartien hallussa, joihin tuolloin kuului jo 30 000 ihmistä. Kun eduskunta hyväksyi kahdeksan tunnin työaikalain, lakko päättyi. Eduskunta hyväksyi myös kunnallisvaalien uudistuksen ja torpparien vapauttamisen, mutta yhteiskunnallinen kuohunta jatkui. Lenin yllytti kirjeessään aseelliseen vallankumoukseen. Stalin tuli sosiaalidemokraattien puoluekokoukseen vakuuttamaan, että venäläiset antaisivat apuaan. Punakaartilaiset saivatkin aseita venäläisiltä sotilailta, joita oli Suomessa lähes 100 000. Vallankumouksen tielle ei kuitenkaan tässä vaiheessa lähdetty, mistä Stalin myöhemmin kovin sanoin moitti. SuomI käyTTI AvAuTuNeeN TIlAISuudeN jA julISTAuTuI ITSeNäISekSI Vallankumouksen jälkeen tilanne Venäjällä oli sekava. Suomi käytti tilaisuuden hyväkseen. Eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi 15. 11. 1917. P.E. Svinhufvud, joka oli keväällä palannut kansallissankarina Siperian karkotuksesta, muodosti porvarihallituksen. joulukuun 4. päivänä Svinhufvud luki eduskunnassa ilmoituksen »Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisesta». Sen mukaan »Suomen kansa on ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä». Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen 6.12. äänin 100–88. Sosiaalidemokraatit esittivät suomalais-venäläisen neuvottelukunnan perustamisesta selvittämään itsenäistymistä. lenin suostui Suomen itsenäistymiseen, koska uskoi, että Suomessa pian tapahtuisi vallankumous, jonka seurauksena maa palaisi osaksi syntyvää sosialististen neuvostotasavaltojen liittoa. Ruotsi, Saksa ja Ranska tunnustivat Suomen itsenäisyyden heti, kun Venäjä oli sen hyväksynyt. Valtioneuvosto päätti marraskuussa 1919, että Suomen itsenäisyyspäivä on 6. joulukuuta, jolloin »kirkoissa on pidettävä jumalanpalvelus, julkiset rakennukset liputettava, virastoissa, tuomioistuimissa ja kouluissa ei työskennellä».
  • TAPIOLA 5 www.tapiola-lehti.net Ikäihmisellä on oikeus nauttia omien voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä. Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää palvelujen keskellä. Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisistä asujista ympärivuorokautista hoitoa tarvitseviin. Asumispalvelukeskus Wilhelmiina Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi Koti palvelujen keskellä Ikä oikeuttaa hyvään elämään Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan. Tarjoamme teille käynnillä lounaan. Lämpimästi tervetuloa! Minna Saranpää / Wilhelmiina Voimavarojen ylläpitoa & kuntoutusta Kattavaa palvelua & huolenpitoa Ohjelmaa & vireää arkea www.wilhelmiina.fi Soita ja sovi tutustumiskäynti! puh. 09 473 473 puh. 045 316 5780 www.confetti.fi Osoite: Niittyportti 2, 02200 EspOO Vuosittainen Ole Joulupukkina Seniorille -kampanja tarjoaa konkreettisen tavan ilahduttaa yksinäisiä vanhuksia joulukukkalahjoituksella. Viime vuonna yhteistyötahot välittivät yli 6000 joulukukkaa. – Vuosien varrella jouluiloa on välitetty jo tuhansille yksinäisille ikäihmisille. Jokainen joulukukka on ollut vastaanottajalleen hyvin tärkeä. Tuntemattoman lahjoitukset ovat tuoneet monelle ihan uutta merkitystä ja valoa joulun keskelle, kertoo Home Instead Seniorihoivan viestintäpäällikkö Heidi Tetteh. Kampanjaan osallistuvat kotihoidot, vanhuspalvelut, järjestöt ja seurakunnat ovat valinneet kukkalähetysten saajiksi yksinäisiä ja vähäosaisia vanhuksia, jotka erityisesti ilahtuvat siitä, että joku muistaa. LAhjoituS Käy heLpoSti VAiKKA KAuppAReiSSuLLA Kampanjaan voi osallistua 14.11.2016 lähtien ostamalla lahjoituskukan kampanjaan osallistuvasta kukkaliikkeestä valikoimalleen lahjansaajalle. Tänä vuonna mukana ovat esimerkiksi kaikki pääkaupunkiseudun Stockmann-tavaratalot, Kaivokukka-ketju. Kampanjaliikkeissä on asetettu joulupuuhun kortteja, joihin on kirjoitettu valmiiksi lahjoituksen saavan vanhuksen etunimi ja ikä. Lahjoittaja voi kirjoittaa korttiin oman tervehdyksensä, joka tuo saajalle tärkeän tunteen siitä, että joku ajattelee juuri häntä. Kukan voi valita oman mieltymyksen mukaan. Kukan lahjoittajat ja vastaanottajat pysyvät tuntemattomina. – henkilökohtainen viesti on tärkeä osa lahjoitusta. Moni lahjansaaja säästää saamansa kortin pitkään ja muistelee lämmöllä tuntemattoman yllätystä. Lahjoittajakin saa hyvän mielen, kun voi lisätä lahjaan oman merkityksellisen viestinsä, kertoo Heidi Tetteh. KuKAt toimitetAAn peRiLLe jouLun ALLA Kampanja on iso ponnistus, joka huipentuu joulunalusviikkojen ruuhkahuippuun, kun tuhansia kukkia kuljetetaan perille. – mieleenpainuvinta vuosien varrella on ollut upea yhteishenki, joka kaikkien osallistuvien tahojen; kotihoitojen ja muiden yhteistyökumppaneiden, kukkaliikkeiden ja tietenkin lahjoittajien kesken vallitsee, Heidi Tetteh kertoo ja jatkaa: – Ikäihmisten yksinäisyys on kaikkien yhteinen huoli. Hartiavoimin teemme töitä, jotta mahdollisimman moni saisi tänäkin vuonna joulukukan ja tervehdyksen ilahduttamaan jouluaan. Joulukukkakampanja toteutetaan aikavälillä 14.11.–19.12.2016. Vanhusten joulukukkakampanja käynnistyy. Yksinäisiä ikäihmisiä voi jälleen ilahduttaa joulukukkalahjoituksin. Ilahduta vanhusta joulukukalla Jo vuodesta 1970 Pohjois-Tapiolassa
  • 6 lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 12 | 2016 Tavarat talvisäilöön Pelican Self Storageen. tilaakaikelle.fi Vuokravarastot arjen tilaongelmiin. SOITA 0207 007 700 Nyt joululahjaksi 3 muuttolaatikkoa ILMAISEKSI* *kaikille uusille asiakkaille Pääsy varastoon joka päivä 05:30 – 24:00 Avulias henkilökunta palveluksessasi Lämpimät, siistit ja uudet varastotilat Varashälyttimet ja videovalvonta Ilmainen peräkärry Katettu lastausalue -50% ALENNU S KAKSI ENSIMM ÄISTÄ KUUKA UTTA SOITA HETI!
  • lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 7 12 | 2016 IRTIOTTOJA ARJESTA JOULUKUUSSA KULTTUURIAUKIO 2, TAPIOLA, ESPOO ESPOON KULTTUURIKESKUS KOKO OHJELMISTO: www.espoo.?/kulttuurikeskus | m.espoonkulttuurikeskus.? © R en al d L au ri n © A nn ik a M us to ne n TO-LA 1.– 3.12. Louhisali DAGENAIS & TRÉPANIER (Kanada): CLIP! Liput alk. 24,50/13,50 e Lippupiste LA 3.12. klo 11 Flyygeliaula JAZZ FOR KIDS: PETRI KRZYWACKI JA LASSI KOUVO Vapaa pääsy LA 3.12. klo 19.00 Tapiolasali TAPIOLA SINFONIETTA: KOLME MESTARIA joht. Mario Venzago Liput alk. 25/19/11 e Lippupiste KE 7.12. klo 13 Louhisali SOINTI JAZZ ORCHESTRA: TIERNAPOJAT Liput alk. 15 e Lippupiste SU 4.12. klo 14/17 Tapiolasali TI-TI NALLE JA MATKA MAAILMAN YMPÄRI Liput alk. 24,50 e Ticketmaster TO 8.12. klo 19 Louhisali EBELIN HULVATTOMAT JOULUJAZZIT Vapaa pääsy TI 20.12. klo 18 Louhisali NUKKETEATTERI SAMPO: JOULU TULLA JOLLOTTAA Liput alk. 9 e Nukketeatteri Sampo KE 21.12. klo 19 Louhisali KUUKAUDEN LEFFA: CAROL K12. Liput alk. 7,50 e Lippupiste KE 28.12. klo 14 Louhisali LOMALEFFA: INSIDE OUT – MIELEN SOPUKOISSA K7. Vapaa pääsy, sali täytetään saapumisjärjestyksessä! © U up i T ir ro ne n TI 20.12. klo 19 Tapiolasali CLUB FOR FIVE: JOULUNA 2016 Liput alk. 46,50 e Ticketmaster TO 22.12. klo 14 Päälämpiö ILTAPÄIVÄTANSSIT Vapaa pääsy 8.12.16 – 1.1.17 Näyttelytila HELENA INKERI: ELÄMÄN PAIKAT -VALOKUVANÄYTTELY Vapaa pääsy © D is ne y Löydymme myös täältä Mili´s Food & Café LEPPÄVAARAN, MATINKYLÄN JA ESPOONLAHDEN URHEILUPUISTON JÄÄHALLEISSA TUOREET MUNKIT MAKEAT JA SUOLAISET LEIVONNAISET RAAKAKAKUT ERIKOISKAHVIT JOUKKUERUOKAILUT SALAATTIA PASTA-ANNOKSET LEPPÄVAARASSA LOHIKEITTOA VIIKONLOPPUISIN BUFFET 9,90€ www.milisfood.? oikeus nähdä maailma mustana? etenkin näin joulun lähestyessä tulevat taas puheenaiheeksi yksinäiset ja onnettomat ihmiset. Monet heistä ovat tietoisesti valinneet yksinolon ja ovat siihen tyytyväisiä, mutta paljon on niitäkin, jotka kaipaavat seuraa. Heitä säälitään, heitä pyydetään yhteisiin kokoontumisiin syömään jouluateriaa ja heille annetaan lahjat. Vaikka lahjaa ei olisikaan valittu henkilökohtaisesti, on minun mielestäni ajatus tärkein. on erittäin hyvä asia, että yksinäisiäkin muistetaan, ettei heitä unohdeta koteihinsa vatvomaan epätoivoisia ajatuksia tai pohtimaan oman elämänsä merkitystä, kun se ainoa omainen on viranomainen eikä kukaan tule kylään. Tämän masentuneiden ja yksinäisten nostaminen esille ja sen korostaminen kuitenkin edesauttaa hyvästä tarkoituksestaan huolimatta sitä ajatusmaailmaa, että masentuneet tai muut mielenterveysongelmista kärsivät ovat siellä jossain yhteiskunnan alimmissa kerrostumissa, samoilla viivoilla köyhien, syrjäytyneiden ja päihdeongelmaisten kanssa. He ovat niitä, joita autetaan satunnaisesti viisisenttisillä hyväntekeväisyyskeräyksissä ja jotka on helppo sysätä jonkun muun vastuulle. Mielenterveysongelmat on helppo kategorisoida johonkin sellaiseen lokeroon, joka ei kosketa itseä. Masennusta ja muita mielenterveysongelmia pyritään välttelemään menestymällä, elämällä kiiltokuvaelämää sosiaalisessa mediassa ja hokemalla hashtagien avulla, että hyvin menee ja kaikki on täydellistä. Tai ostamalla se paritalonpuolikas hyvältä alueelta. Näitä ”normaaleja” ihmisiä ei voi syyttää. Ei kukaan halua olla masentunut. Ei kukaan suunnittele ala-asteen ensimmäisellä luokalla olevansa aikuisena mielenterveysongelmainen niiden perinteisen prinsessojen ja sankarien sijaan, ja on myös periaatteessa inhimillistä jättää ”heikommat” taakseen. Niin oli pakkokin tehdä aikana, jolloin ihmisen pääasiallinen olemassaolon merkitys oli hengissä selviytyminen ja masentuneet vietiin vaivaistaloihin köyhien, orpojen ja vanhuksien kanssa ilman sen kummempaa perehtymistä ongelmiin yksilötasolla. monet rikkaatkin julkisuuden henkilöt päätyvät tekemään itsemurhan. Tällaisia ratkaisuja päivitellään moneltakin eri kantilta maailman lehdistössä ja ihmetellään sitä, miten ihmeessä kukaan suosittu ja valtavan rikas, usein unelmansa toteuttanut henkilö haluaisi kuolla. Masentunutta päädytään usein syyllistämään; voidaan esimerkiksi kysyä myös sitä, mikä oikeus kenelläkään on olla länsimaissa surullinen, koska täällähän riittää ruokaa vaikka muille jakaa ja pelit ja vehkeet on viimeisen päälle. Totuus mielenterveysongelmien potemisessa tulee kuitenkin aina olemaan se, että ne eivät katso sosioekonomista asemaa, varallisuutta tai hulppeita puitteita. On kylläkin todettu, että tutkimusten mukaan masentuneisuus voi johtaa huonoon yhteiskunnalliseen asemaan ja muihin vastaavanlaisiin ongelmiin, mutta rikkaus ei itsessään merkitse mitään, mikäli itsellä on paha olla. Niin paha, että haluaa kuolla eikä millään muulla ole enää väliä. kukaan ei myöskään pysty välttymään mielenterveysongelmilta. Masentuneetkin käyvät töissä. Paniikkihäiriöiset käyvät kaupassa. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat voivat opiskella, eikä kukaan voi varmuudella sanoa, asuuko seinän takana skitsofreenikko. Moni ei muista sitä, että ne, jotka hyppäävät junan alle ja hidastuttavat työmatkoja, ovat joillekin omia lapsia, tätejä, äitejä, setiä, isiä, veljiä tai siskoja. Sama pätee kaikkiin mielenterveyspotilaisiin. Koskaan ei voi olla varma siitä, kuka omasta lähiympäristöstä päätyy seuraavaksi terapeutin puheille. Varmaa on vain se, että kenellä tahansa voi koska tahansa tulla tarve hakea apua mielenterveysongelmiin. Toisilla on siihen vain isompi riski kuin toisilla. en tarjoa tekstissäni pysyvää ratkaisua tähän dilemmaan. Sitä ei ole edes pätevimmillä viranomaisilla. Jokainen voi kuitenkin ottaa puhelimen käteensä ja laittaa vaikka sähköpostia sille kummitädille, johon ei ole ollut aikoihin yhteydessä. Tai tukea isommalla summalla sitä hyväntekeväisyyskeräystä. Ihmisten avuntarve on ehtymätön virta, jota ei kannata yrittääkään tukkia kokonaan. Iida Rekunen
  • 8 Lähetä juttuvinkki: 12 | 2016 JOKERIT.COM H A R D G A M E S C R A Z Y T I C K E T S METALLURG MAGNITOGORSK TI 29.11. KLO 18:30 TRAKTOR TSHELJABINSK TO 1.12. KLO 18:30 SALAVAT JULAJEV UFA SU 4.12. KLO 16:00 MEDVESCAK ZAGREB TI 6.12. KLO 16:00 SLOVAN BRATISLAVA TO 8.12. KLO 18:30 4 LIPPUA 44€ Suomen suosituin urheilija seuraa kansainvälisten urheiluidolien jalanjälkiä muotinusinekseen. Teemulla on nyt hänen nimeään kantava oma vaatemallisto. Uunituore Sel8nne-vaatemallisto sisältää monikäyttöisen valikoiman miesten ja lasten vaatteita ja asusteita niin aikuisille, lapsille kuin nuorisollekin. Inspiraationsa mallisto on saanut Teemun liikunnallisesta ja rennosta elämäntyylistä. Valmistajan mukaan vaatteiden suunnittelussa on otettu erityisesti huomioon materiaalien laadukkuus, helppohoitoisuus ja mukavuus. malliston yhtenäisyyden takaavat Selänteen tuttu pelinumero 8 ja Selänteen nimikirjoitus ”Jo ensimmäisessä pelipaidassani oli numero 8. Äärettömyyden symbolina se kuvastaa minulle ikuista liikettä”, kertoo Teemu Selänne. Sel8nne-mallisto sisältää laadukkaita collegetakkeja, -housuja, t-paitoja ja treenivaatteita sekä asusteita. Lisäksi valikoimaan kuuluu kännykän kuoria, kiekko ja muki. Mallisto laajenee k e v ä ä l l ä 2017. Malliston tuotteet ovat myynnissä K-citymarketeissa. esikuvana ruotsalaisen ”jäävuoren” oma menestyksekäs mallisto? Ruotsalainen Björn Borg, yksi kaikkien aikojen parhaista tennispelaajista on luonut tennisvuosiensa jälkeen uraa vaatetusalalla. Lujasta fysiikastaan ja hyvistä hermoistaan tunnettu Borg sai muun muassa lempinimen ”Jäävuori”. Hänen tunnusmerkeikseen muodostuivat otsanauhalla järjestyksessä pidetty pitkä tukka ja 6–0-voitot. Vaatepuolella miehen nimeä kantavasta mallistosta tunnetuimmat tuotteet ovat urheilullisen rennot alusvaatteet. teemu Selänne seuraa urheilulegendoja muotibusinekseen Voita liput jokereiden KhL-otteluun Voita lukijakilpailussamme mainio isänpäivälahja tai yllätä ystäväsi viemällä hänet Jokereiden KHL-otteluun Hartwall Areenalle. Toimi näin: Olemme piilottaneet yhdelle lehtemme sivuista pienen jääkiekon kuvan. Sinun tehtävänäsi on etsiä tuo kuva ja kertoa oikea vastaus nettisivuillamme viimeistään sunnintaina 11.12. Arvomme neljän lipun paketin maanataina 12.12. (nettiosoitteen löydät lehden etukannesta)