M tapiola -Westend niit tyk umpu Ha ukila H ti facebook/ Espoon ylivoimaisesti suosituin autokoulu Katso alkavat kurssit netistä 2015 4 Tapiolan tapahtumat s. 3 www.tapiola-lehti.net www.facebook.com/tapiolalehti KariTa TyKKä: Puuro on super food s. 12 30 meTriä TaPiolan alla on muutakin kuin metrotunneli s. 3
3 Metromiehiä ja koulutyttöjä maan syvyyksissä Kun laskeutuu Tapiolassa 30 metriä maanpinnan alapuolelle voisi ensimmäisenä olettaa törmäävänsä karskeihin metrorakentajiin. Mutta mitä vielä. Tämän kallioluolan valtiattaret ovat kouluikäisiä, toinen toistaan taitavampia voimistelijoita. Ehkä vain muutama jykevämpi iskuporakoneen jyräys erottaa Tapiolan metroaseman Tuulimäen väestösuojasta, jossa ovat käynnissä Espoon telinetaiturien, eli EsTT:n järjestämät telinevoimistelun luokkakilpailut. Yli 250 kilpailijaa, tuomarit, huoltajat ja yleisö nauttivat kallioseinämien tarjoamasta suojaisasta tunnelmasta. Espoon telinetaiturit on Tuulimäen väestönsuojan valtiatar Vuonna 1978 perustettu voimistelulajien erikoisseura on reilussa neljännesvuosisadassa kasvanut pienestä suureksi. Toiminnassa on tätä nykyä mukana vuosittain noin 1500 lasta, nuorta ja aikuista. Toiminta keskittyy Tapiolassa sijaitsevaan Tuulimäen väestönsuojaan. Vesiputoustaloon Tapiolassa on rakennettu pienille jumppareille oma sali, joka sopii myös synttäreiden järjestämiseen. Myös Vanttilan, Jalavapuiston, Rastaalan ja Laurinlahden kouluilla toimii viikottain trampoliinija telinevoimisteluryhmiä. EsTT:n tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja aikuisten voimisteluharrastusta alueellaan, kasvattaa kilpavoimistelijoita sekä järjestää muuta voimisteluun liittyvää toimintaa. Seura tarjoaa harrastusja kilpailumahdollisuuksia naisten ja miesten telinevoimistelun, trampoliinivoimistelun, TeamGym:n (ent. näytösvoimistelu) ja akrobatiavoimistelun saralla. Lisäksi EsTT:ssä on Ponnari-toimintaa kehityksessä viivästyneille lapsille ja nuorille, temppujumppaa iltapäivisin alle kouluikäisille, perheja vauvajumppaa perheen pienimmille ja leirejä koululaisille. Seuran toiminnan päätehtävä onkin lasten ja nuorten voimisteluliikunnan tarjoaminen ja kehittäminen Espoon alueella. Harrastusja kilpavoimistelutoiminnan ohella EsTT järjestää jäsenistölleen koulutusta, leirejä, tapahtumia, retkiä ja näytöksiä. Monipuolinen voimisteluseura Telinevoimistelun lisäksi EsTT:n toimitaan kuuluu viimevuosina muotilajiksi noussut Parkour, trampoliinija akrobatiovoimistelu, sekä perheliikuntaan tarkoitetut vauhtiradat. Lisätietoja seuran toiminnasta www.espoontelinetaiturit.fi …ja samaan aikaan viereisessä tunnelissa näyttää vielä tältä 1 250 telinevoimistelijaa kilpailee tunnelissa 1… Tapiolan tapahtumia: Suomen suurin pienoisrautatie Heikintorilla 11.4. Tervetuloa katsomaan noin 50 metriä pitkää maisemoitua junaratapienoismallia, jossa 8-12 junaa liikkuu yhtä aikaa ja rataa on liki 400 metriä. Näyttely järjestetään Heikintorin 2. kerroksessa lauantaina 11.4. kello 10-16. Et näe missään muualla Suomessa näin suurta näyttelypienoisrautatietä! Kaikki tuotot lahjoitetaan Lions klubien nuorisoaktiviteetteihin. ------------------Yona konsertoi kulttuurikeskuksessa 11.4. kello 19 Yonan debyyttilevy ’Pilvet liikkuu, minä en’ julkaistiin tammikuussa 2010. Urbaani metsätyttö viehätti mediaa ja vanhoja Suomi-filmien kaikuja helisevä, omaperäinen ja monimuotoinen musiikki aiheutti odottamatonta kiinnostusta. Yona palkittiin Vuoden Tulokas -Emmalla 2010. Kesällä 2013 Yona osallistui monien yllätykseksi Seinäjoen Tangomarkkinoille. Yonan persoonalliset tangotulkinnat aiheuttivat Suomen tangotaivaalla kuhinaa ja hän sijoittui kilpailussa toiseksi. --------------------April Jazz lähestyy 21.-26.4 April Jazz on pääkaupunkiseudun suurin kansainvälinen jazzfestivaali. Konserttipaikkana toimii Espoon kulttuurikeskuksen lisäksi Sellosali Leppävaarassa. Pääsymaksullisten konserttien lisäksi ohjelmaan sisältyy yleisölle avoimia maailmantähtien pitämiä klinikoita, jamisessioita, lauantain lastentapahtuma sekä sunnuntain iltapäivätanssit.
4 KIVENLAHDEN LÄHTYSTORIN LOPPUUNMYYNTI Merivirta 7. Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-14 Loppuunmyynti toukokuun puoliväliin tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Alennus 50% kaikki paitsi arvotavarat. Vanhukset mukaan muotoilemaan ympäristöään Kolmessa espoolaisessa vanhustentalossa kysyttiin asukkailta, mitä muutoksia ympäristöönsä he haluaisivat. Asukkaat ja hoitajat toteuttivat toiveet yhdessä ympäristömuotoilija Niko Riepposen kanssa. Yhdessä suunniteltiin esimerkiksi kukkalaatikot, joita pääsee kitkemään ja hoitamaan myös pyörätuolilla. ”Työni on toiveiden näkyväksi tekemistä”, Niko Riepponen toteaa ympäristömuotoilusta. Projektissa yksinkertaisesti mentiin paikalle ja kuunneltiin talojen henkilökuntaa ja asukkaita ilman lähtöoletuksia heidän rytmiinsä soveltuvalla tapaamisella kuten kahvihetkissä. Osallistuva Espoo -kehitysohjelman kokeiluun lähti viime keväänä mukaan kolme taloa: Espoon keskuksen ja Soukan palvelutalot sekä Kauklahden asu ja elä -seniorikeskus. Aiemmin Riepponen oli toteuttanut vastaavia projekteja kouluissa ja päiväkodeissa, joissa oli yhdessä suunniteltu ja rakennettu esimerkiksi pihoja. Koska palvelutalojen asukkaiden toimintakyky on jo heikko, sopivia yhdessä tekemisen tapoja löytyi hieman vähemmän, mutta mielipiteitä ja halua osallistua riitti. Kukkia myös vuodepotilaille Kauklahden vastavalmistuneen seniorikeskuksen asukasneuvoston keskusteluissa mietittiin ympäristöä ja todettiin, että talon isot lasitetut parvekkeet olivat jääneet kalustamatta. Kerroksissa asui lisäksi paljon vanhuksia, jotka eivät pysty liikkumaan pihalle. Haluttiin paljon kukkia ja yrttejä, joita asukkaat itse voivat kasvattaa ja leikata iloksi myös asukkaille, jotka ovat vuodehoidossa. Jotta kasveja pystyi hoitamaan myös pyörätuolilla, täytyi parvekkeille suunnitella uudenlainen esteetön parvekelaatikko. Laatikot suunniteltiin ja rakennettiin kaupungin puutyöverstaalla pikaisesti, jotta asukkaat ja hoitajat pääsivät jo kesäksi istuttamaan ja hoitamaan taimia. Palaute on ollut lämmintä itse kasvatettuja tomaatteja on syöty koko kesä. Kokeiluista osaksi toimintaa ”Yhteisöllisyys ja asukkaiden toiveiden kuuntelu ovat hoivatyön kantavia teemoja, mutta pilotti toi lisäintoa saada asioita liikkeelle sekä noin 10 000 euron lisäresurssin kuhunkin pilottikohteeseen”, Espoon kaupungin palvelutalotoiminnasta vastaava kotihoidon palvelupäällikkö Leena Westerlund kehuu. Westerlund korostaa, että hoivan lähtökohta on asukkaan kuunteleminen. Hoivatyössä on kuitenkin yhä vähemmän aikaa mihinkään ylimääräiseen. Hyvät käytännöt on siksi tärkeä saada rakennetuksi jokapäiväiseen arkielämään. Kauklahdessa parvekelaatikot saatiinkin seniorikeskuksen palveluesimies Merja Sivulan koordinoimana juurrutettua osaksi perustoimintaa: jatkossa kussakin kerroksessa hoitajan päivittäisiin rutiineihin on lisätty tehtäväksi avustaa istutusten hoidossa. Seuraavaksi Espoossa mietitään, kuinka asukkaiden toiveet saadaan yhä paremmin mukaan jo tilojen ja pihojen suunnitteluun. Intiimejä kohtaamispaikkoja Riepposen yllätti, kuinka huonoon kuntoon Soukan ja Espoon keskuksen palvelutalojen ulkotilat olivat päässeet. Perusparannusta oli kuulemma odotettu jo pitkään, eikä edes ylläpitoon ollut riittänyt resursseja. Palvelukeskusten alueille on jo pitkään visioitu uusia senioriyksikköjä, joten nykyisten kiinteistöjen ja niiden ympäristöjen hoito ei ollut priorisointien kärjessä. Vanhusten huoli korjausten viivästymisestä oli ilmeinen, ja ympäristömuotoilussa päädyttiin pitkälti keskittymään kunnostustöihin. Espoon keskuksen palvelutalossa parannettiin ruusupuistoon kauniisti aukeavan takapihan käyttöedellytyksiä. Epätasainen ja kapea laatoitus laajennettiin 40 neliön terassiksi, jolle aiemmin nurmikolla sijainnut pöytäryhmä sijoitettiin ja joka rajattiin Japani-henkisillä istutuksilla intiimimmäksi. Samalla korjattiin sadevesijärjestelmää, jotta sadevedet eivät valuisi talon rakenteisiin. Vielä kun ovien kynnykset madalletaan, on terassille helppo siirtyä omin voimin vaikkapa rollaattorilla. ”Asukkaat toivovat palvelutalojen pihoilta samaa kuin kotonakin, kuten aurinkoisia ja suojaisia paikkoja istua vaikkapa vieraiden kanssa. Kuitenkin helposti tehdään puistomaisia pihoja”, Riepponen päivittelee. Jokainen voi vaikuttaa Soukan palvelutalossa asukkaita vaivasi pihan ja terassin väärinkäyttö. Naapurusto ulkoilutti koiriaan puskittuneella piha-alueella. Jättömaan tuntu houkutteli myös nuorisoa, joka oli iltaisin kerääntynyt palvelutalon terassille ja jopa polttanut terassin avotakassa ulkokalusteita. Nyt takka oli taottu ilkivallan pelossa pellillä umpeen. Puskien, roskien ja sammalen alta löytyi kuitenkin arkkitehtonisesti komea kokonaisuus, jota projektissa pestiin esiin esimerkiksi painepesurilla. Pihalta kaadettiin lukuisia haapoja, ja terassille hankittiin sähkögrilli sekä istutuslaatikoita ja yrttipenkkejä, joiden luokse pääsee ruokalasta pyörätuolilla. Siistitty piha-alue rajattiin matalalla aidalla, jota maalattiin yhdessä asukkaiden ja hoitajien kanssa. Palvelutaloissa ja seniorikeskuksissa on pitkät perinteet yhteisöllisyydestä ja yhdessä tekemisestä. Viriketoiminnan ohjaajan kanssa leivotaan, askarrellaan, otetaan vastaan vieraita, ulkoillaan. Kiinteistön ja pihan kunnostus on sen sijaan usein toisten tahojen vastuulla, eikä yhdessä tekemisen perinteitä välttämättä ole. ”Vastuut voivat alkuun tuntua tosi monimutkaisilta, etenkin kun ei tunne ihmisiä”, Riepponen toteaa. On arkkitehtia, pihasuunnittelijaa, viherhoitajaa, talonmiestä, kiinteistönhoitajaa, työpäällikköä. On omistajaa, käyttäjää, tilaajaa ja tuottajaa. Tästä huolimatta Riepponen kannustaa kaatamaan vastuualueiden näkymättömiä rajoja ja ajattelemaan, että meistä jokainen voi vaikuttaa omaan työhön ja ympäristöön. Ympäristömuotoilija on huomannut usein olevansa se maanläheinen taho, joka on tulkkaamassa osapuolien tutustuessa. Soukan palvelutalossa yritetään saada seuraavaksi mukaan myös lähiympäristön nuoret, jotta heillä olisi jatkossa jopa laillinen mahdollisuus grillata palvelutalon terassilla yhdessä vanhusten kanssa. Yhteistyötä naapurin nuorisotalon kanssa on viritelty. ”Asukkaiden itse lähiympäristöön tekemä teos säästyy ilkivallalta. Kun johonkin osallistetaan, se otetaan omaksi”, Riepponen toteaa. Niko Riepposen vetämä Muotoile!Maa-toimenpide liittyy Osallistuva Espoo -kehitysohjelmaan. Tavoitteena on osallistaa ikäihmisiä oman lähiympäristönsä suunnitteluun ja rakentamiseen. Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksen asukas Aune Luoso ja hoiva-avustaja Angela Horrox esittelivät viime kesänä parvekkeella kasvattamiaan persiljoita, paprikoita, chilejä, ruiskaunokkeja ja monia muita kasveja. Parvekeviljely on toteutettu siten, että laatikoissa kasvavia kasveja voi hoitaa myös pyörätuolista käsin.
5 My Tapiolaan avataan kauan kaivattu naisten alusvaateliike itätuulenkuja 5a. Alan ammattilaisen valitsemat rintaliivit ovat pukeutumisen tärkein asuste. Ainoastaan asiantuntijan valitsemat rinnan koon ja muodon huomioivat liivit takaavat asujen istuvuuden. Kun aina antaa ammattilaisen valita mallin ja materiaalin kulloistakin käyttötarkoitusta varten, jää itselle ainoaksi tehtäväksi valita uusien liivien väri! Sitä mitä meiltä ei löydy sitä tilataan. Parturi-Kampaamo Shortcut Kampaamo Parturi Kosmetologi Rakennekynnet / Kestolakkaus Lasten parturi www.shortcut.fi myös netti ajanvaraus Länsituulentie 12 Kauppakeskus AINOAssa 4. kerros TUTUSTUMISTARJOUKSENA Hiustenleikkuu Miesten hiustenleikkuu 29€ (Norm 37 €) Voimassa huhtikuun loppuun Puh. 09 4558602 tai netistä. Kosmetologihoidoista: 15% Toukokuun loppuun asti. Laadusta Tinkimättä! on Shortcutin tinkimätön Motto Kaarina Kaikkonen valloittaa Kuusisaaressa ympäristötaideteos Didrichsenin taidemuseolle Didrichsenin taidemuseo ja taiteilija Kaarina Kaikkonen toteuttavat toukokuussa 2015 ympäristötaideteoksen taidemuseon veistospuistoon Helsingin Kuusisaareen. Teos rakennetaan kierrätysmateriaalista eli paidoista, jotka sidotaan yhteen ja nostetaan veistospuiston puihin. Kaarina Kaikkonen on vuonna 1952 syntynyt suomalainen kuvanveistäjä. Hänet tunnetaan mm. miesten pikkutakeista koostetusta teoksesta Tie, joka oli Helsingin tuomiokirkon portailla kesällä 2000 ja Elämänpolkuja – Life Paths -teoksesta, joka oli esillä Helsingin Ruttopuistossa kesällä 2011. Kaikkonen on yksi suomalaisen taidekentän eturivin taiteilijoista ja hän on saanut installaatioillaan myös kansainvälistä huomiota eri puolilla maailmaa. Hänen teoksiaan on ollut esillä mm. Italiassa, Venäjällä, Kiinassa, Chilessä ja Yhdysvalloissa. Yhteensä noin tuhat paitaa kattava installaatio rakennetaan Didrichsenin taidemuseon veistospuistoon toukokuun aikana vapaaehtoisvoimin. Paidat kiinnitetään teräsvaijereihin, jotka ripustetaan museon parkkipaikkaa ympäröiviin puihin. ”Teoksissani lopputulos näyttää aina huolettomalta ja sattumanvaraiselta, mutta todellisuudessa paitojen järjestys ja värisommitelma on tarkkaan harkittu”, Kaikkonen paljastaa. Ympäristötaideteos koristaa museon edustaa kesän ja sään salliessa myös syksyn yli. Paita toimii pääsylippuna taidemuseoon Teosta varten Didrichsenin taidemuseo kerää erilaisia ja erivärisiä käytettyjä paitoja, esimerkiksi miesten ja naisten kauluspaitoja, teepaitoja, puuvillapaitoja sekä lasten paitoja ja mekkoja. Taiteilijan mukaan paitojen kunnolla ei ole väliä, kunhan ne ovat käytettyjä. ”Tärkeintä on, että niiden sisällä on sykkinyt sydän”, hän lisää. Paitalahjoitusta vastaan museo tarjoaa maaliskuun aikana ilmaisen sisäänpääsyn näyttelyyn Pauno Pohjolainen: Mandoliinimiehen matka. Tähän mennessä nimekkäin paitalahjoittaja lienee presidentti Martti Ahtisaari, jonka heleän vaaleanpunainen paita nähdään myös osana teosta. Paitalahjoituksia otetaan vastaan maaliskuun loppuun saakka Didrichsenin taidemuseon aukioloaikoina (ti-su klo 11–18) osoitteessa Kuusilahdenkuja 1. Tanotorventie 10 A 00420 HELSINKI Munkkiniemen Puh. 0400 688 379 Oy Varasto: Huopalahdentie 16 00330 HELSINKI Hahmotelma Kaarina Kaikkosen tulevasta teoksesta Didrichsenin veistospuistossa
6 Kansanmusiikkia Espoossa 6.-11.4. FRIFOT (S), JUURAKKO 11.4. klo 19 Sellosali SVÄNG, ESKO JÄRVELÄ EPIC MALE BAND 8.4. klo 19 Sellosali JuuriJuhla AVAUSKONSERTTI: KALANIEMI, ALAKOTILA, SAVOLAINEN ROSENFINK, HALSBRYTARNA ESPOON PELIMANNIT, VIENO KEKKONEN, LEIKARIT, KESÄPELIMANNIT LASTEN PILPATUSKONSERTTI KOKO OHJELMA: WWW.JUURIJUHLA.FI Asumisoikeusasukkaiden puheenjohtaja Jukka Kilpi: ”ARA tukee keinottelua ja vuokrakiskontaa” Hallitus ja eduskunta eivät halua pysäyttää valtion asuntolainoilla ja korkotuella tuettua asuntokeinottelua ja vuokrakiskontaa, jyrisee Suomen asumisoikeusasukkaat, SASO ry:n puheenjohtaja Jukka Kilpi. Uudellamaalla ja Helsingissä asuu Kilven mukaan valtion lainoittamissa vuokraja asumisoikeustaloissa lähes 300 000 suomalaista. Pääosa vuokralaisista on pienituloisia palkansaajia ja eläkeläisiä, Kilpi muistuttaa. Noin puolet ARA-taloista on ns. ”yleishyödyllisten” sijoittajien omistuksessa. Työeläkeyhtiöiden ja ammattiliittojen omistamat VVO ja SATO ovat suurimpia vuokratalojen omistajia, jotka perivät markkinavuokria valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista heti, kun ARA-rajoitukset poistuvat. Muut ns. ”yleishyödylliset” ja eläkevakuutusyhtiöt toimivat samalla tavalla. Hallituksella on aravaja korkotukilain antamat keinot pysäyttää keinottelu ja vuokrakiskonta, mutta poliittinen tahto puuttuu, Kilpi korostaa. Ympäristöministeriön alainen Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA vastaa käytännössä valtion asuntopolitiikan toteuttamisesta. Neliövuokra 2,6-kertainen Kilvella on veret seisauttava esimerkki vuokrakiskonnasta sekä omakustannusja markkinavuokran tolkuttomasta erosta. Työeläkeyhtiö Varma perii 19 neliön yksiöstä vuokraa 560 euroa kuukaudessa Helsingin Kalliossa. Markkinavuokraksi sanottu neliövuokra on 29,47 euroa kuukaudessa. Helsingin kaupungin asunnot Oy, Heka Oy omistaa myös asuntoja Helsingin Kalliossa. Niiden keskineliövuokra on 11,34 euro kuukaudessa. Omakustannusperiaatteella toimivan Hekan ja Varman asuntojen vuokrien ero on 18,13 euroa neliöltä kuukaudessa. Varman vuokra on 2,6-kertainen Hekan vuokraan verrattuna. Vuokralaisen kannalta katsottuna Varman vuokra on kiskurivuokra Hekan vuokriin verrattuna, Kilpi painottaa. Kirkon ja SATO:n kohutut talokaupat Kirkon keskusrahasto ja SATO tekivät muutama vuosi sitten kohua herättäneet vuokratalokaupat. Kirkko myi SATO:lle kuusi kiinteistöyhtiötä Espoossa ja Vantaalla 1,62 miljoonalla eurolla. Espoon Matinkylässä Aapelinkadulla neliöhinta oli 54,46 euroa, mikä merkitsee, että 55 neliön kaksio maksoi vajaat 3 000 euroa. Vuokralaiset maksavat vuokrina SATO:lle asunnon hinnan kolmeen kertaan vuodessa. Asukkaat eivät saaneet lunastaa asuntoja itselleen, Kilpi huomauttaa. Kiinteistöissä on yhteensä 27 107 neliötä. Asuntojen markkinahinta oli silloin noin 2 000 euroa neliöltä, minkä mukaan laskettuna kiinteisöjen arvo olisi ollut yli 54 miljoonaa euroa. ARA hyväksyi SATO:n ostajaksi ja määräsi luovutuskorvaukset, jotka on laskettu aravarajoituslain mukaan. Kun ARA-rajoituksia poistuu, kohukauppoja tehdään jatkuvasti. Keinottelija ostaa pilkkahinnalla koko talon ja myy markkinahinnoilla asunto kerrallaan. ARA-taloja ei ole tarkoitettu asuntokeinotteluun ja vuokrakiskontaan, Kilpi korostaa. Keinottelua myös asumisoikeudella Asuntokeinottelu ja vuokrakiskonta rehottavat myös asumisoikeusasuntojen kohdalla. Asumisoikeusasuntojen asukkaat kokevat, että heitä on huijattu perusteellisesti, Kilpi sanoo. VVO:n ja SATO:n perustaman Asokotien eli Suomen Asumisoikeus Oy:n talot on rahoitettu asukkaiden asumisoikeusmaksuilla ja valtion ARA-lainoilla. Asukkaat ovat maksaneet Suomen Asumisoikeus Oy:n omista pääomista asumisoikeusmaksuina yli 99 prosenttia eli yli 170 miljoonaa euroa, mutta yhtiön perustajat VVO ja SATO vain 0,6 prosenttia eli runsaan miljoona euroa. Asumisoikeutensa maksaneilla asukkailla ei kuitenkaan ole Suomen Asumisoikeus Oy:n yhtiökokouksessa äänioikeutta. Asioista päättivät osakkeenomistajat, Kilpi kuvaa asukkaiden tilannetta. Asuntosäätiö osti viime keväänä Suomen Asumisoikeus Oy:n. Kaupassa maksettiin yhdestä asunnosta vain 130 euroa. Asumisoikeusasukkaat olisivat halunneet ostaa yhtiön osakkeita, mutta heidät sivuutettiin, kun osakkeita myytiin. Asumisoikeusasukkaat katsovat, että he ovat yhtiön omistajia, mutta heillä ei ole äänivaltaa yhtiökokouksissa, Kilpi muistuttaa. Asukkaat eivät ymmärrä, mitä he saavat asumisoikeutensa vastikkeeksi. Asokodit on hinnoitellut asumisoikeusvastikkeet jopa yli markkinavuokratason ja yhtiö tekee huippuvoittoja, Kilpi sanoo. Asumisoikeustalojen kuluissa ilmaa jopa 40 – 50 prosenttia ARA:n tarkastuskertomus vahvistaa asukkaiden epäilyt asumisoikeusyhtiöiden huonosta hoidosta. Esimerkiksi 5 700 asokotia omistavassa Avain Asumisoikeus Oy:ssä hoitokulut olivat noin 20 prosenttia suuremmat sekä isännöinti – ja hallintokulut 40 – 50 prosenttia suuremmat verrattuna muiden asumisoikeusyhtiöiden kuluihin. Yhtiö oli sisällyttänyt esimerkiksi uusien kohteiden suunnitteluja kehittämiskustannuksia asukkailta perittäviin vastikkeisiin, mikä on lain vastaista. Asokodeissa asumisoikeusasukkaat valmistelevat oikeudenkäyntiä yhtiötä vastaan. Kuluttajariitalautakunta on pitänyt yhtiön vastiketasoa laittoman korkeana. Tavoitteena on saada Asokodit noudattamaan lautakunnan päätöksiä, Kilpi sanoo. Suomessa on runsaasti esimerkkejä, miten asuntokeinottelu ja vuokrakiskonta toimivat. Kilpi esittää epäkohtien ratkaisuksi ARA-lakien jo nyt mahdollistamaa puuttumista ”yleishyödyllisten” sijoittajien valtion ja asukkaiden rahoilla tapahtuvaan vuokrakiskontaan. Asetuksella voidaan ARA-talojen vuokrille asettaa katto. Se hillitsisi myös asumisen hinnan nousua vapailla markkinoilla, Kilpi korostaa. KUVA JA TEKSTI: LJUDMILA PAAJANEN Ostaisitko kaksion parilla tonnilla näistä taloista? Jukka Kilpi kysyy Espoon Matinkylässä, jossa kirkko myi SATO:lle asuntoja vajaat 60 euroa neliö. VAUHTIA EDUSKUNTAVAALIKAMPANJAAN!
7 164 Paula Hyttinen Eläkeläinen, Uudenmaan ehdokas Tuusulasta “ elämä ei ole takuutuote “ TURVATTU VANHUUS JA TOIMEENTULO * Takuueläke vähintään 1000€ * Indeksit eläkkeisiin täysimääräiseksi * SOTE-lähipalvelut säilytettävä Näin jaksat pirteänä – lääkärin viisi vinkkiä Näillä pohjoisilla leveysasteilla jopa joka viides kärsii talviväsymyksestä. Kun kevät alkaa ottaa voittoa talvesta, lisääntyvä valo piristää mieltä kummasti. Omasta hyvinvoinnista kannattaa kuitenkin huolehtia edelleen, sillä esimerkiksi D-vitamiinia ei vielä saa tarpeeksi kevätauringosta. Viiden simppelin vinkin avulla olo pysyy pirteänä koko kevään. 1. Syö hyviä hiilihydraatteja Talvella kiinnitetään usein erityistä huomiota ruokavalioon ja pyritään sekä liikkumaan että lepäämään riittävästi. Joko näistä poppakonsteista voisi kevään tullen luopua? En kyllä sanoisi näitä poppakonsteiksi, sillä hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeä asia ympäri vuoden, toppuuttelee asiantuntijalääkäri Eeva Kari. Ravitsemukseen kannattaa kiinnittää aina huomiota. Kevään tullen lautaselle valitaan hitaita hiilihydraatteja esimerkiksi kasviksista ja täysjyvätuotteista. Niiden avulla verensokeri heilahtelee vähemmän. Lisäksi nyt on hyvä aika kaivella pakastimesta viime kesän marjasatoa ja syödä värikkäitä, C-vitamiinipitoisia sitruksia. 2. Muista D-vitamiini auringosta huolimatta Paras D-vitamiinin lähde on aurinko. Viime kesänä kerätty varasto ei kuitenkaan riitä koko pitkän talven yli, eikä kevätaurinko paista vielä riittävän hyvin. Lisäksi iho on tähän aikaan keväästä vielä pitkien lahkeiden ja hihojen peitossa. D-vitamiinilisän ottamista ei kannata ihan vielä lopettaa etenkään, jos D-vitamiinia ei saa tarpeeksi vitaminoiduista maitovalmisteista. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisten pitäisi käyttää päivittäin 10 mikrogrammaa D-vitamiinilisää, Kari sanoo. Päivittäisten D-vitamiinilisien kanssa voi jarrutella sitten, kun kesäaurinko pääsee paistamaan ihan kunnolla, ja ulkona oleskellaan lyhyissä hihoissa ja lahkeissa. 3. Anna hyviä rasvoja aivoille Siinä missä kehoa ruokitaan vitamiineilla, aivoille tarjoillaan hyviä rasvoja eli omega-3-rasvahappoja. Niitä tarvitaan erityisesti aivojen kognitiivisiin toimintoihin, esimerkiksi muistamiseen ja oppimiseen. Lisäksi ne tukevat sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa ja vaikuttavat immuunipuolustukseen. Elimistö ei itse valmista omega-3-rasvahappoja, joten niitä pitää saada muuten. Hyviä rasvoja on etenkin rasvaisissa kaloissa, esimerkiksi lohessa, sekä ruokaöljyissä. Niiden lisäksi on hyvä käyttää myös omega-3-ravintolisiä, sillä pelkän ruoan varassa rasvahappojen saanti jää helposti puutteelliseksi. 4. Laita ruokarytmi kuntoon Kun ruokavalio on suunniteltu riittävän monipuoliseksi ja herkulliseksi, siitä pitää myös nauttia riittävän usein. Useimmille hyvä rytmi on 5-6 ateriaa päivässä: aamupala, lounas, päivällinen ja kaksi tai kolme välipalaa. Silloin ei ehdi tulla kova nälkä aterioiden välillä, ateriakoot pysyvät maltillisina ja elimistöllä on polttoainetta koko ajan. Tärkeintä olisi löytää itselle sopiva ateriarytmi. Esimerkiksi kunnon aamupalaa suositellaan, mutta jos ruoka ei maistu heti aamulla, aamiaisen voi syödä vaikkapa aamupäivän kahvitauolla, asiantuntijalääkäri Eeva Kari vinkkaa. Jos kiireiden vuoksi ateriat uhkaavat jäädä väliin, voi laukkuun pakata vaikkapa välipalapatukan tai nopean ateriankorvikkeen verensokeria tasaamaan. 5. Ylös, ulos ja liikkumaan! Valoisat päivät ja keväinen sää houkuttelevat viettämään aikaa ulkona, käymään kävelyllä, pyöräilemään työmatkat tai kunnostamaan pihaa talven jäljiltä. Riittävä liikunnan määrä riippuu siitä, mitä liikunnalla halutaan saada aikaan. Halutaanko liikkumalla ylläpitää kuntoa, parantaa sitä, pudottaa painoa tai jotain muuta? Sopiva liikunnan määrä on yksilöllinen asia samoin kuin se, mitä se liikunta on. Tärkeintä on, että liikkuu, Kari muistuttaa. Liikunta auttaa kehon kuntoon, mutta myös mielen kuntoon. Kansanedustajaksi, kansan edustaja 6 Yrittäjä, pienyrittäjän asialla Tämänkin mainoksen maksoi Veli-Matti Laitinen VELI-MATTI LAITINEN 5
8 Espoon Rengaspiste Oy Meiltä saat asiantuntevaa ja yksilöllistä palvelua kaikissa rengasasioissa Myntinsyrjä 3, 02780 Espoo | Puh: 040 725 5275 | mape: 7:30 17:30, la: 9:00 14:00 p. 050 336 5571 | ma-pe 8-17.00 Kevytperävaunuhuollot 750-3500kg Kaikki auto-osaaminen samasta osoitteesta p. 044 449 6055 Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit p. 050 532 3220 yntinsyrjä 3 2780 ESPOO Kehä 3, Kauklahden liittymä) uh. 020 707 1240 ww.citykatsastus.fi Myntinsyrjä 3 02780 ESPOO (Kehä 3, Kauklahden liittymä) Puh. 020 707 1240 www.citykatsastus.fi Erikoisosaaminen: Myntinsyrjä 3 02780 ESPOO (Kehä 3, Kaukl Kauklahden liittymä) info@oivahuolto. | www.oivahuolto. Erikoisosaamisemme: Amerikkalaiset autot p. 020 707 1240 Aukiolot: ark. 8 – 20, la 9 – 14
9 Espoossa toimiva kelloklusteri tähtää alan kansainväliseen kärkeen Espoossa toimii kansainvälisen tason kelloja mikromekaniikkaalan kotimainen osaamiskeskittymä. Espoon kaupunki ja Suomen kelloklusteri haluavat nostaa tämän osaamisalueen tunnettuutta ja arvostusta muiden kansainvälistä kilpailukykyämme vahvistavien erikoisalueiden rinnalla. Espoossa panostetaan hi-techin lisäksi vahvasti niin sanottuun hi-mechiin eli kelloja mikromekaniikka-alan koulutukseen, osaamiseen, tuotantoon sekä kelloihin liittyvän kulttuurin vaalimiseen. Espoo innovaatiojohtajaksi Euroopassa Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan Espoossa syntyvä kellojen ja mikromekaniikan huippuosaaminen profiloi kaupunkia alan kehittämisen edelläkävijänä. ”Suomi tarvitsee uusia yrityksiä ja korkean osaamisen työpaikkoja. Espoo haluaa olla Euroopan johtava innovaatiokaupunki, Espoo Innovation Garden. Espooseen keskittynyt Suomen kelloklusteri tukee erinomaisesti tavoitettamme.” Kelloklusterin keskeisimmät toimijat ovat valtakunnallinen, lähes 500-jäseninen Suomen Kelloseppäliitto ry Tapiolassa, Kelloseppäkoulu Leppävaarassa ja Kellomuseo Tapiolan näyttelykeskus WeeGeessä. Otaniemen VTT MIKES Mittatekniikan keskus mittaa ja näyttää Suomen tarkinta aikaa. Lisäksi klusterin kumppaneina ovat Oxford Instruments Analytical Oy, paikalliset kellonvalmistajat Aikamuoto Watch & Design Oy, Navigil Oy, Rönkkö Watches Oy sekä alueen kelloliikkeet ja -maahantuojat. Espoo johtavana kellokaupunkina ”Suomen kelloklusteri on keskittynyt Espooseen. Kyse ei ole vain elinkeinosta, teknologioista ja kilpailukyvystä, vaan myös espoolaisesta identiteetistä ja kellokulttuurista sen vahvistajana. Koulutus ja kulttuuri ovat aina olleet Espoolle tärkeitä”, Kelloseppäliiton puheenjohtaja Joona Vuorenpää kertoo. ”Suunnitelmissamme on muun muassa kansainvälisen huoltokeskuksen saaminen Espooseen, ’Espoon ajan’ tuominen mukaan keskusteluun ja mitä sillä tarkoitetaan, sekä vahva alan kulttuurin taltiointi. Kellodesign-kilpailut espoolaisten maamerkeiksi, kirjahanke Espoosta maailmalle lähteneistä ja kokemusta hankkineista kellosepistä sekä edelleen maailman tarkimpiin kuuluvan suomalaisen museokellon kunnostus ovat esimerkkejä mahdollisuuksista ja siitä, mitä kelloklusteriltamme on odotettavissa”, Vuorenpää toteaa.
10 www.milisfood.fi Seuraa Jäätelökioskin tapahtumia täältä Mili´s Food & Café LEPPÄVAARAN URHEILUPUISTOON REEBOK ARENAN JÄÄHALLIN VIEREEN PINGVIINI JÄÄTELÖKIOSKI AVAAMME 10.4. KLO 12:00 ValitseVille Olen ammatiltani poliisi. Kaupunginvaltuutettu, vapaaaikalautakunnan puheenjohtaja ja ympäristölautakunnan jäsen. Olen työskennellyt myös nuorisokodissa ja ennen poliisiuraa yhdeksän vuotta Elisalla. arjen turvallisuus palvelujen saatavuus ja laatu lähipalvelut ja -demokratia EU-politiikka duunarit ja pienyrittäjät lapset, nuoret ja vanhukset Ville Saukkola www.saukkola.fi 82 Juurijuhla – RotFest juhlii espoolaista kansanmusiikkia JuuriJuhla-RotFest on yksi Espoon kaupunkifestivaaleista. 13. JuuriJuhla-RotFest järjestetään 6.-11.4.2015. Tänä vuonna juhlitaan Sellosalissa näyttävästi espoolaisen kansanmusiikin moninkertaisia 40-vuotisjuhlia. Lavalle astuu silloin komea kaarti: Espoon pelimannit, legendaarinen 60-vuotistaiteilijavuottaan viettävä Vieno Kekkonen, Leikarit, Kesäpelimannit sekä Emon kamut. Sellosalin konserteissa esiintyy komea kaarti myös eturivin kiinnostavia kansanmusiikkiyhtyeitä: tämän vuoden Etno-Emma ehdokkaat Sväng ja Juurakko, sekä energinen Esko Järvelä Epic Male Band ja upea ruotsalainen Frifot. Kansainvälistä väriä tapahtumaa tuo ruotsalainen Frifot. Viime vuonna JuuriJuhlan upeimmasta konsertista vastannut Ale Möller haluttiin jälleen kutsua tapahtumaan. Frifot räjäyttää yleisön tunteet aivan varmasti aivan samalla tavalla, sillä Ale Möller, Lena Willemark ja Per Gudmundson ovat kaikki eturivin ruotsalaisia kansanmuusikoita!. Lapsille on totuttuun tapaan omaa tarjontaa. Espoon kulttuurikeskuksessa esiintyvät lasten kansantanssija musiikkiryhmät omassa Lasten Pilpatuskonsertissa. Lisäksi lapsille on ohjelmassa Svängin koululaiskonsertti Sellosalissa. Musikinstitutet Kungsvägenin nuoret muusikot soittavat omassa konsertissaan 7.4. JuuriJuhla-RotFest haluaa viedä kansanmusiikkia myös upeisiin ja monimuotoisiin espoolaisiin vanhoihin kartanoihin, kirkkoihin sekä seurantaloille. Pääsiäismaanantiana 6.4. soitetaan tapahtuman komea avajaiskonsertti Espoon tuomiokirkossa. Siellä kuullaan Maria Kalaniemen (harmonikka ja laulu), Timo Alakotilan (piano) ja Panu Savolaisen (vibrafoni) uuden trion ensiesiintyminen. 7.4. Rosenfink sekä Halsbrytarna vievät yleisön suomenruotsalaisen kansanmusiikin äärelle Lagstad Hembygdsgårdin konsertissa. Myös espoolaiset ja muut lähiseudun pelimannit tuovat panoksensa tapahtumaan Pilpatus-soitoillaan eri puolilla Espoota sekä soittamalla päivätanssit 7.4. Sellosalin lämpiössä. JuuriJuhla-RotFestin järjestää JuuriJuhla-RotFest -yhdistys ry. Tapahtuman taiteellisena johtajana toimii espoolainen maailmankuulu harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi. Tutustu ohjelmistoon netissä: www. juurijuhla.fi. Liput Lippupisteestä Sellosalin konsertteihin ennakkoon tai ovelta ennen esityksiä. 323 viime vuonna yleisön hurmannut Ale Möller saapuu tänä vuonna Frifotin kanssa.
11 Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taideja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, musiikki-instrumentteja, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225 Helsingin Lasi ja Puu Oy Pohjolankatu 43, 00610 Hki Ma Pe klo 08-16 puh. 09-791 590, 09-792 100 fax. 09-777 4620 “yli 20 vuoden ammattitaidolla“ Äänestä tekojen Kilpi korjaamaan asia. ÄÄNESTÄ VUOKRASI ALAS jukkakilpi.fi JUKKA KILPI Jukka Kilpi saa aikaan: Vuokrankorotukset Espoon vuokrataloissa estetty. Se voidaan tehdä muuallakin. Aloitti voitokkaan taistelun Uudenmaan kuntaliitoksia ja hallintohimmeleitä vastaan. Paljasti keinottelun ARA-asunnoilla: asuntoja myydään sijoittajille muutamalla kympillä kappale. 62 Palvelusivusto Espoon senioreille ja heidän omaisilleen Nykypäivänä palvelut, sosiaalinen kanssakäyminen, laskujen maksaminen, ostosten tekeminen ja viihde ovat pitkälti siirtyneet virtuaalisiksi. Tämä tuo uusia haasteita senioreiden, omaisten ja omaishoitajien elämään. Tehtyjen kyselyjen mukaan apua tarvitaan arjen pyörittämiseen monella eri alueella siivouksesta terveydenja kunnon hoitamiseen, kodin korjausja huolto-toimenpiteistä ravintoon ja turvallisuuteen. Tiedon etsiminen tarvittavista palveluista voi olla monimutkaista kaiken informaation ja teknologian keskellä. Arjen avuksi senioreille ja heidän omaisilleen on InnoEspoohankkeen aikana kehitetty www.seniori365.fi palvelusivusto. Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kehittämä ja ylläpitämä Senori365.fi-palvelu lanseerattiin 29.8.2014. Sivuston ensisijaisena tarkoituksena on helpottaa ja rikastuttaa senioreiden arkea, mutta myös Espoon alueen yrittäjien työllistyminen, uusien hyvinvointialan yritysten perustaminen ja opiskelijoiden osuuskuntatoiminnan tukeminen ovat osa palvelua. Palvelua kehitetään koko ajan opiskelijoiden toimesta. Se toimii erinomaisena oppimisympäristönä eri koulutusalojen ja – asteiden opiskelijoille. Opiskelijat tuovat palveluun sisältöä, kehittävät uusia interaktiivisia toimintoja, markkinoivat palvelua sekä uusille palveluntarjoajille että loppukäyttäjille. Seniori365.fi-sivustolta ikäihmiset ja heidän omaisensa saavat tietoa, mistä he voivat ostaa erilaisia hyvinvointipalveluita ja -tuotteita, hyvinvointiteknologiatuotteita ja arjen apuvälineitä. Lisäksi palvelu sisältää tarpeellista tietoa kotona selviytymiseen. Sivustolla on linkit erilaisiin palveluihin kuten esimerkiksi Espoon kaupungin senioripalveluihin. Sivustolta löytyy myös paljon aktiivista ja viihteellistä tekemistä kuten jumppavideoita, pelejä ja linkkejä eri medioihin. Ajankohtaista osioon kerätään tietoa tulevista Espoon alueen tapahtumista, uutisista muista ajankohtaisista asioista. Sivusto haluaa myös tukea omaishoitajien tärkeää työtä. Yhdessä Espoon ja Kauniaisten omaishoitajat ry:n kanssa on kehitetty omaishoitajille alasivusto, jossa on hyödyllistä ja aktivoivaa sisältöä helpottamaan omaishoitajien arkea. Kansainvälinen Design for All Foundation valitsi tammikuussa 2015 Seniori365. fi -verkkopalvelun erinomaiseksi palveluinnovaatioksi Good Practice 2014. Tämän myötä palvelu oli mukana maailmanlaajuisessa kilpailussa, jossa viisi parasta palveluinnovaatiota tai -projektia maailmasta palkittiin Best Practice – palkinnolla maaliskuussa 2015 Pariisissa. Palveluun pääsee tutustumaan osoitteessa www.seniori365.fi
12 My Itätuulenkuja 5 A | p. 040-966972(ajanvaraukset) (suosittelemme ajanvarausta, ei ostopakkoa) My Lilin yhteydessä ekoksmpaamo modeface Aukioloajat: Ti, Ke, To 10-17 muina aikoina sopimuksen mukaan. Tapiolaan on avattu uusi naisten alusvaateliike! Tervetuloa naistenliivikutsuille myös tilauksesta! (sisältää pienen luennon) Meiltä myös proteesiliivit ja liivikutsut tilauksesta! (sisältää pienen liiviluennon) Karita Tykkä: “Puuro on superfood, joka hellii vatsaa ja sielua” Veteen keitetty kaurapuuro maidon tai voisilmän kanssa kuului Karita Tykän lapsuuteen joka ikinen aamu. Terveystietoisena tunnetun Tykän perheessä nautitaan myös tänä päivänä usein puuroa ja puurohiutaleisiin perustuvaa ruokaa. – Leseinen ja kuitupitoinen puuro auttaa suolistoa pysymään terveenä, ja siinä on myös erittäin paljon antioksidantteja. Superfoodin ei tarvitse olla mitään erikoista viherpiiperrystä. Lähituotetusta, prosessoimattomasta kaurasta valmistettu puuro on superruokaa parhaimmillaan keho tietää, mitä sille tehdään ja imeyttää ravinteet oikein. Harva vastaavia ravitsemuksellisia tekijöitä sisältävä ruoka on myös niin muunneltavissa omiin tarpeisiin kuin kaurapuuro, Karita Tykkä sanoo. Puuro mahdollistaa rohkeatkin makukokeilut, ja Tykän mukaan sitä kannattaa myös nauttia eri vuorokauden aikoina. – Puuro ei ole pelkästään aamupala. Annos hyviä hiilihydraatteja sisältävää lämmintä puuroa illalla nautittuna rauhoittaa vatsaa ja tuo makoisan unen, Tykkä vinkkaa. Jokapäiväinen puuromme Puuro on noussut suomalaisessa ruokakulttuurissa täysin uudelle tasolle edullisesta vatsantäytteestä trendiherkuksi, joka on vallannut lehtien reseptipalstat ja ruokablogit. Kuumimpana trendinä höyryää ruokaisa puuro, joka haastaa perinteiset aterialisukkeet pastan ja riisin. Suomalaisten puurokattiloissa ei enää porise pelkästään pikainen aamupala tai opiskelijan edullinen eväs. Puuro on kohonnut muutamassa vuodessa halvasta arkiruoasta hyvän elämän symboliksi – siitä voi napata ravitsevan lounaan, mutta se kelpaa myös nautinnollisen sunnuntaibrunssin päätähdeksi. – Illallispöydässä ruokaisa, esimerkiksi yrteillä ja juustolla maustettu suurimopuuro on uusi “risotto” ja lunastamassa paikkaansa myös ravintoloissa lisuketai kasvispääruokavaihtoehtona, Helsingin Myllyn tuotepäällikkö Laura Järvinen kertoo. Täysjyvähiutaleisiin ja suurimoihin perustuva ruoka vastaa monelta osin nykypäivän kuluttajan ruokatoiveisiin – se on paitsi luonnollista ja ravitsevaa myös edullista ja ekologista. – Päivän pääateriana puuro toki kaipaa kylkeensä proteiinipitoisen lisukkeen. Helpottaaksemme kuluttajan arkea olemme lisänneet puurotuotevalikoimaamme myös runsasproteiinisen Myllärin Vireä -puuron, joka on helppo välipala tai pikalounas ja sisältää viidenneksen aikuisen päivän proteiinin tarpeesta, Järvinen kertoo. Puuro on palauttanut meidät takaisin perusruoan äärelle. – Ruokailmiön ytimessä on mahdollisuus räätälöidä tuttua ja turvallista puuroa omien makumieltymysten ja elämäntilanteen mukaan tutusta aamupuurosta vaikka superfoodsmoothieksi, Laura Järvinen Helsingin Myllystä kuvailee trendiä. Karita Tykän mielestä puuro on superruokaa parhaimmillaan keho tietää, mitä sille tehdään ja imeyttää ravinteet oikein. Näin Karita käyttää puurohiutaleita: kään haudutettu puuro hellii vatsaa ja sielua etenkin kylmään talviaikaan. Luomuvoisilmä tai marjat kruunaavat kokonaisuuden. rahiutaleet tuovat ihanaa suutuntumaa ja rakennetta erilaisiin kastikkeisiin tai esimerkiksi sosekeittoihin. käytetään siemeniä ja pähkinöitä, mutta myös kotimaisista kaurahiutaleista tulee turvotettuina mainio pohja. nollista energiaa sisältäviin patukoihin voi laittaa makauraa, kuivattuja hedelmiä, hunajaa suklaata unohtamatta! Itse tekemällä tietää tarkasti, mitä patukat sisältävät, ja ne ovat helppoja ja edullisia valmistaa. MEDIATIEDOT 2015 ILMESTYMISPÄIVÄT TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU ILMOITUSHINNAT JA -KOOT Kertailmoitus Mitat (l x k) Hintoihin lisätään alv 24% Alennukset olemme porrastaneet Ilmoituskertojen/vuosisopimuksen mukaan. Etusivu +50% Takasivu + 25% Kysy lisää! AINEISTOT ilmestymisviikon keskiviikkona klo 12.00 SÄHKÖISET -lehtenä www.tapiolaVARAA OMA NÄKYVYYTESI Puhelin: JAKELUA kivijalkayrityksiin TapiolaWestendmisalueella.