226 000 JÄSENTÄ TEOLLISUUSLIITTO ESITTÄYTYY ERIKOISNUMERO TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 1/2017 TEKIJÄLEHTI.FI Liitto olemme me ANTTI MAIJALA Levyseppä-hitsaaja MARJAANA KORHONEN Asiakasneuvoja ESKO SANTAHOLMA Kasauslinjan valvoja TEKI1801B_kannet.indd 1 4.12.2017 16:10:24
2 EDUNVALVONTA MA–PE 8.30–15 Työsuhdeasiat 020 690 447 Voit kysyä kaikkea työja palkkaehdoista, työlainsäädännöstä sekä palkkaturvasta. TYÖYMPÄRISTÖ MA–PE 8.30–15 Sosiaalija työympäristöasiat 020 690 449 Voit kysyä kaikkea työturvallisuudesta, sosiaaliturvasta ja tasa-arvoasioista. JÄSENREKISTERI MA–PE 8.30–15 Jäsenpalveluasiat 020 690 446 Voit kysyä ja ilmoittaa kaikkea jäsenyyteen liittyvää, esim. ilmoittaa eläkkeen alkamisesta. Voit liittyä ja tilata esim. jäsenmaksulaskuja, viitteitä ja jäsenkortin. jasenrekisteri@teollisuusliitto.fi Työnantajaja tilittäjäpalveluasiat 020 77 41190 Työnantajat, palkanlaskijat ja tilitoimistot voivat kysyä jäsenmaksuperinnästä ja tilityksistä. tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi NÄIN OTAT YHTEYTTÄ VUONNA 2018 Uudet palvelunumerot voimassa 1.1.2018 alkaen. Yhteydenotot vuoden loppuun asti: Teollisuusliiton edunvalvonta 020 77 41100 TEAMin edunvalvonta 09 7739 7383 Puuliiton vaihde 09 615 161 Teollisuusliiton jäsenpalvelu 020 77 41180 TEAMin jäsenrekisteri 09 7739 7455 Puuliiton jäsenrekisteri 09 6151 6445 TEKI1801B_kannet.indd 2 4.12.2017 14:59:52
ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 3 Työvoitto Teollisuusliitto näkee virallisesti päivänvalon 1.1.2018. Sen toteutuminen on edellyttänyt suuren määrän suunnittelua, valmistelua, päätöksiä, käytännön toteutuksia ja luovia ratkaisuja tiukalla aikataululla. Valmisteluihin ovat aktiivisesti osallistuneet kolmen liiton henkilökunta, hallinto ja jäsenet. Mielenkiinto uutta liittoa kohtaan on ollut suurta ja odotukset ovat korkealla. Teollisuusliiton Tampereella 28.–30.11. pidetyn ylimääräisen ja samalla ensimmäisen liittokokouksen jälkeen voidaan uuden liiton synnyttämistä aikaisempien Metalliliiton, Puuliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton fuusiona pitää työvoittona. Teollisuusliitto on valmis toimimaan, kehittymään ja lunastamaan asemansa työmarkkinoiden aktiivisena osapuolena ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Näköala siihen, mitä Teollisuusliiton kanssa tuleman pitää, avautuu käsissäsi olevan Tekijän juttukokonaisuudesta. Lehti on varta vasten valmis tettu Teollisuusliiton toiminnallisen kokonaisuuden esitteleväksi erikois numeroksi. Siinä esitellään liiton strategia, tavoitteet, lähiajan painopisteet, edunvalvonta, järjestötoiminta, työympäristötyö ja muu toiminta. Samalla monet kasvot ja ajatukset alkaen puheenjohtajistosta tulevat tutuiksi. Sisältö toimii samalla vuoropuhelun avauksena jäsenten ja sidosryhmien kanssa. Tekijä on teollisuusliittolaisen lehti. Sen ensimmäinen täysverinen uuden konseptin mukainen numero ilmestyy ensi tammikuun 17. päivä. Sitä ennen juttuja voi jo toimituksen valikoimin osin lukea Tekijän verkkolehdestä, joka ilmestyy osoitteessa www.tekijälehti.fi . PETTERI RAITO Päätoimittaja TOIMITUS PETTERI RAITO, JARI ISOKORPI, JONNE KIVINEN, TYTTI KETTUNEN, ASKO-MATTI KOSKELAINEN, TUOMO LILJA, JOHAN LUND, EMMI MÄKINEN, MIKKO NIKULA, TERHI NOKELA, ERIKA PARVIKOSKI, SUVI SAJANIEMI, SIRPA TASKINEN, MIRA TENHUNEN, KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN, TAINA ILOMÄKI-VIRTA (TAITTO) JA KITI HAILA (VALOKUVAUS) PAINOPAIKKA FORSSA PRINT OY ISSN 2489-5954 MEDIAKORTTI 2018 : tekijälehti.fi TEKI1801B_2.indd 3 7.12.2017 9:16:51
4 Tekijä 1/2017 ERIKOISNUMERO Kestävä tulevaisuus Teollisuusliiton ylimääräinen liittokokous veti jämäkän linjan, kuinka jäsenten etuja ajetaan, parannetaan ja puolustetaan tulevan viiden vuoden aikana. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT KITI HAILA JA JYRKI LUUKKONEN TEKI1801B_2.indd 4 7.12.2017 9:16:55
ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 5 LIITTOKOKOUS 28.–30.11. TAMPERE T ampereella 28.–30. marraskuuta kokoontuneen liittokokouksen mukaan Teollisuusliitolla on ensisijainen vastuu toimia jäsentensä etujen puolesta. Tämän rinnalla liitto on sopimusalojensa rajat ylittävä vaikuttaja, jolla on asemaansa ja rooliinsa sisältyvä vastuu yhteiskunnassa ja yhteiskunnasta. Liiton strategia summaa nämä peruslinjat sillä ajatuksella, että strategia ja liitto ovat työkaluja, joiden avulla sopimusalojen työntekijät voivat yhdessä parantaa asemaansa työelämässä niin, että toiminta ympäristön asettamat lähtökohdat ja muutoksille altis luonne voidaan ottaa huomioon. Strategiasta päättämisen lisäksi liittokokous valitsi liiton johdon ja hallinnon. Kysymys on jo hallinnon varsinaiset jäsenet laskien yli sadasta tehtäväänsä sitoutuneesta ihmisestä, jotka yhdessä edustavat kattavasti liiton monimuotoista kokonaisuutta. Osaan heistä, samoin kuin moneen muuhun kokous edustajaan ja jäseneen voit tutustua seuraavien sivujen jutuissa sekä Tekijän verkkolehdessä. ? TEKI1801B_2.indd 5 7.12.2017 9:16:57
6 Tekijä 1/2017 ERIKOISNUMERO ”Omistajalla on väliä” Teollisuusliiton ylimääräisen liittokokouksen ensimmäisenä päivänä pidetty seminaari luotasi teollisuuden tulevaisuutta Suomessa. Teollisuuden tulevaisuus Suomessa seminaarin avannut Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander painotti avauspuheenvuorossaan omistus pohjan merkitystä. Ilmarisen mukaan aiemmin omistuspohjaa ei ehkä pidetty maan etujen kannalta niin merkityksellisenä. Nyt valtiot, alueet ja kaupungit kilpailevat yritysten sijoittumisesta. – Ruotsi ja Saksa ovat esimerkkejä maista, joissa keskeisen teollisuuden omistus on pidetty aika hyvin omissa käsissä. – Kun katson maailmaa, yritykset muuttuvat yhä suuremmiksi, esimerkkinä Rautaruukki ja SSAB. Kun yrityksiä on yhä vähemmän, sitä tärkeämpää on, missä yritykset pitävät päämajaansa. Yrityksen sijoittumisella alkaa olla strategista merkitystä. Suomen tulevaisuuden menestyksen avaimiin Kiander luki nämä seuraavat edellytykset: – Teollisuuden on pysyttävä uudis tushaluisena ja keskeisen omistuksen on pysyttävä täällä Suomessa. Teknologiateollisuus ry:n varatoi mitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen liputti seminaarissa sopimisen yhteiskunnan puolesta. – Emme ole ajamassa alas suoma laista tesjärjestelmää, Inkeroinen vakuutti. Inkeroinen kuvaili tyytyväisenä, että Teknologiateollisuus ja Teolli suus liitto pitivät viimeisimmät työehtoso pimusneuvottelunsa salassa peräti kolme kuukautta pukahtamatta tavoitteista tai vaikeuksista kenel le kään ulkopuolisille. Solmitun työehto sopimuksen mieluisimpana puolena hän piti pekkaspäiviin kajoamista. – Erityisen arvokkaana pidän mahdollisuutta muuttaa pekkasia palkallisiksi työajoiksi. Osaajista alkaa olla pulaa, Inkeroinen perusteli. Teknologiateollisuudelle on Inkeroi sen mukaan hyvä uusi avaus myös se, että liitot yrittävät auttaa työpaikka tason ongelmien laukaisemisessa. – Toimitusvarmuus on tärkeä kilpailutekijä kansainvälisillä mark kinoilla. Tulemme liittoina yhdessä apuun ennen kuin sukset menevät ristiin työpaikoilla. Puheenjohtaja Heli Puura TEAMista iloitsi Teknologiateollisuuden sopimisen ja neuvottelemisen viestistä. – Teknologiateollisuus haluaa edelleen solmia työehtosopimuksia ja tukea luottamusmiesjärjestelmää. Tämä on meille äärimmäisen tärkeää, Puura totesi. Puura muistutti siitä, miten karvaita kokemuksia on saatu, kun hallitus on ryhtynyt sohlaamaan työmarkkinoilla. – Työmarkkinaosapuolten kannattaa sopia asiat itse, Puura alleviivasi. Paikallista sopimista on kehitettävä Puuran mielestä hartiavoimin. – Työpaikoilla on kehitettävä aidosti tasavertaista sopimista. Nyt on näytön paikka. Sopiminen on hoidettava niin, että sekä duunari että yritysedustaja voivat todeta kumman kin voittaneen. Meillä liitoissa, mutta myös työpaikoilla, on tehtävä tämän eteen paljon töitä. SUVI SAJANIEMI TEKI1801B_2.indd 6 7.12.2017 9:17:05
ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 7 LIITTOKOKOUS 28.–30.11. TAMPERE MINISTERI: LUODAAN YHDESSÄ TEKOÄLYSTRATEGIAA – Tekoälyn ja robotiikan laaja käyttöönotto ja korkea osaaminen mah dollistavat sen, että voimme ylläpitää ja kehittää teollista työtä myös korkean kustannustason maassa. TekoälySuomen luomisessa tarvitaan Lintilän mielestä vuoropuhelua työmark kinaosapuolten välillä. – Mielestäni toimialoilla olisi perus teltua käydä vuoropuhelua työnantajien ja palkansaajien kesken siitä, kuinka digitalisaatio ja tekoäly vaikuttavat alan tulevaisuuden näkymiin ja kuinka muu tokseen voidaan varautua ennakoiden. Lintilä vertasi Teollisuusliiton perustamista ammattiyhdistysliikkeen alkuaikaan. 1800luvun teollistuvassa Suomessa ja nykyajassa on jotakin samaa. – Suomen siirtyminen teollisuus yhteiskunnaksi oli aluillaan silloin, kun työntekijät alkoivat järjestäytyä. Teollisuusliitto on perustettu vastaavassa yhteiskunnallisessa murroskohdassa. Teollisuusliiton perustaminen tuo vahvan toimijan työmarkkinoille. JARI ISOKORPI Liittokokouksen ensim mäisenä päivänä pide tyssä seminaarissa STTK:n pääekonomisti Ralf Sund (vasemmanpuoleisin kuva) sanoi, että tuottavuus on edun valvonnan moottori. Se tuottaa taloudelliset reunaehdot palkansaajien etujen parantamiselle. Seminaarin keskustelu osuus jäi salissa lyhyeksi, mutta juttu jatkui käytävillä. Tunnelma liittokokouksessa oli odottava ja huojentunut: Vihdoin olemme täällä! ? l Suomen pitää panostaa innovaatioi hin ja tuotekehitykseen neljä prosenttia kansantuotteesta, ehdottaa Teolli suusliiton liittokokouksessa puhunut elinkeino ministeri Mika Lintilä (kesk.). Lintilä pitää hyvänä uutisena, että pitkän hiljaiselon jälkeen robotiikka ja laiteinvestoinnit ovat lähteneet Suomessa nousuun, ja Suomi pääsee kuromaan kiinni kilpailijamaiden vuosiksi venynyttä etumatkaa. – Julkiset ja yksityiset tuotekehitys ja innovaatiopanostukset ovat kasvu uralla. Toivon, että molempien sektorien panostuksia voitaisiin kasvattaa niin, että ne muodostavat yhdessä neljä prosenttia brutto kansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Lintilä ennustaa, että tekoälyn ja lisääntyvän robotiikan vaikutus tuotta vuuteen ja työelämään tulee olemaan erittäin merkittävä. – Haluan, että suomalaiset yritykset niin teollisuudessa kuin palveluissa uudistavat toimintaansa soveltamalla robotiikkaa ja tekoälyä. Meillä on tähän kansainvälisesti vertailtuna hyvät edellytykset. ? Liittokouksessa parhaimillaan paikalla kokousedustajia, kutsuvieraita, henkilökuntaa ja median edustajia yhteensä 950. Lisää valokuvia liittokouksesta Teollisuusliiton Facebook-sivuilla. facebook.com/ teollisuusliitto1 TEKI1801B_2.indd 7 7.12.2017 9:17:13
8 Tekijä 1/2017 ERIKOISNUMERO 28 29 30 21 22 23 24 25 26 27 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 RIKU AALTO Pj. 2 ANU LAMMI 3 PETER SJÖKVIST 4 HANNU KOISTINEN 5 ARTO LIIKANEN 6 SATU HEIJARI 7 HANNA-KAISA ROKKANEN 8 JARMO MARKKANEN Valt. pj. 9 JANI VÄISÄNEN Valt. I varapj. 10 HEIDI KOIVISTO 11 MIKAEL KAARTOAHO 12 SAMI RYYNÄNEN 13 MARI TUOMAALA 14 JYRKI LEVONEN Valt. II varapj. 15 MIKA LINDBLAD 16 MARITTA NOUSIAINEN varajäsen 17 ANTTI SALONEN 18 TAPIO KUHMONEN 19 ANNE BALTZAR Valt. III varapj. 20 TURJA LEHTONEN I varapj. 21 JARNO VILJAKAINEN 22 HELI PUURA II varapj. 23 MATHIAS PUKKILA 24 RONNY NORRGÅRD 25 JANNE NAUKKARINEN 26 KARI MEHTÄLÄ varajäsen 27 JARI NILOSAARI III varapj. 28 LASSE VERTANEN 29 ANTERO PALOMÄKI 30 REIJO KONTINEN PUUTTUVAT : PENTTI ISO-AHO, ASKO, SAARINEN, PETRI SORVALI JA MIKA VUOTI TEOLLISUUSLIITON HALLITUS 2017–2023 l Liittokokous valitsi Teollisuusliitolle hallituksen. Hallituksen puheenjohtajana toimii Riku Aalto ja varapuheenjohtajina Turja Lehtonen, Heli Puura ja Jari Nilosaari. TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTO 2017–2023 l Liittokokouksessa valittiin liiton valtuusto. Valtuuston jäseniä on yhteensä 83. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Jarmo Markkanen, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Jani Väisänen, toiseksi Jyrki Levonen ja kolmanneksi Anne Baltzar. Valtuuston puheenjohtajat (kuvassa sivulla 5) osallistuvat myös hallituksen kokouksiin. TEKNOLOGIASEKTORI Heikki Ahtimaa, Keijo Alahuhtala, Markus Haataja, Daniel Hannus, Jarkko Jokinen, Susanna Kiukainen, Mika Kolehmainen, Ari Kunttu, Mikael Kölhi, Janne Laulumaa, Jyrki Levonen, Reija Mettovaara, Jaakko Miettinen, Kirsi Niemelä, Vesa Niininen, Petri Partanen, Mari Raikisto, Pauli Riekkinen, Ari Rintala, Tapio Ruostetoja, Esa Salminen, Miia Soininen, Tommi Suvela, AnneMari Toikka, Kristian Toikka, Sami Tuominen, Tarmo Tyni, Janne Vainio, VesaPekka Vuorenmaa, Harri Asunen, Marika Ilola, Jouni Jussinniemi, Raimo Kantonen, Jani Kolmonen, Aimo Lahtinen, Karita Lahtinen, Tarmo Lukkarinen, Jouni Lämpsä, Iikka Marttinen, Ilkka Nordström, Mauri Partanen, Anssi Piirainen, Ari Saukkokoski, Tommi Sauvolainen, Arto Venäläinen, Mikko Virolainen ja JariMatti Välkkynen KEMIAN SEKTORI Kimmo Aho, Hanna Borisov, Marja Karjalainen, Marko Kemppainen, Mikko Laitinen, Jarmo Markkanen, Petteri Männistö, AnnLouice Ormiskangas, Simo Raudaskoski, Sandra Roos, Harri Valkonen, Timo Viitanen, Anna Andersson, Juhani Jara, Niina Laitinen ja Ilkka Suvanto PUUTUOTESEKTORI Asko Alasalmi, Anne Baltzar, Ritva Kyllönen, Auvo Mäkelä, Markku Tirkkonen, Kai Hyrynkangas, Marko Luttinen, Nina Mäntylä ja Jani Väisänen ERITYISALOJEN SEKTORI Erja Haapalainen, Veera Hakanperä, Eija Lyttinen, Juha Meriläinen, AnneMari Nordberg, Kimmo Sandelin, Santtu Turtiainen, Taina Viljanen, Ville Hänninen, Atte Kilpinen ja Marko Lähteenmäki Hallituksen ja valtuuston jäsenten yhteystiedot ja varajäsenet: teollisuusliitto.fi LUE LISÄÄ LIITTOKOKOUSEDUSTAJIEN TUNNELMISTA: tekijälehti.fi TUOMAS WECKSTRÖM Vaahtomuovityöntekijä, Recticel Oy, Kouvola ”Massiivinen tapahtuma. Pääsee todella isoon hommaan mukaan, tämä on ihan omassa kategoriassaan. Eilen näin ja tutustuin oman alueeni ihmisiin. Täältä haluankin viedä mukanani sen viestin, että me olemme nyt yhtä isoa perhettä. Me alamme yhdessä rakentamaan Teollisuusliittoa, todellakin uutta liittoa. Ensi vuoden alusta lähdemme pikkuhiljaa sitä rakentamistyötä tekemään.” JYRKI LUUKKONEN JY R K I LU U K K O N EN TEKI1801B_2.indd 8 7.12.2017 9:17:20
ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 9 LIITTOKOKOUS TAMPERE 28.–30.11. Strategia on jäsenten työkalu Liittokokous määritti Teollisuusliitolle kaksi strategista päälinjaa. Ne ovat mahdollisuuksien ja turvan tuottaminen ja päivitys ammattiyhdistystoimintaan. Teollisuusliiton strategia on vuoteen 2023 asti ulottuva toimintasuunnitelma. Sen ensimmäisellä päälinjalla eli mahdollisuuksien ja turvan tuottamisella tarkoitetaan parempaa toimeen tuloa ja työllisyyttä, laadukkaita ja kehittyviä töitä, osaamiseen perustuvia vahvempia työuria ja tuntuvaa tukea muutos tilanteissa. Parempaa toimeentuloa ja työllisyyttä tavoi tellaan esimerkiksi pitämällä huolta sopimus alojen palkkakehityksestä ja ostovoiman kasvusta, edistämällä palkkatasaarvoa ja vaikuttamalla epätyypillisten työ suhteiden vähentämiseen ja niiden työ ehtojen parantamiseen. Laadukkaita ja paremmaksi muokattavia töitä tavoitellaan muun muassa edistämällä työntekijöiden osallistumista yritysten kehittämiseen ja hallintoelimiin. Osaamiseen perustuvia vahvempia työuria puolestaan tavoitellaan esimerkiksi vaikut tamalla siihen, että ammatillista ja aikuiskoulutusta on tarjolla riittävästi oikeissa paikoissa, ja toisaalta vaikuttamalla siihen, että koulutuksen tukijärjes telmä mahdollistaa vaivattomat työelämän siirty mätaipaleet. Tuntuva tuki muutostilanteissa puolestaan tarkoittaa esimerkiksi yhteistoiminnan, työsuhde, työttömyys ja muutosturvan kehittämistä, työkyvyttömien ja osatyökyvyttömien aseman parantamista, työn ja perheen yhteensovittamista sekä jäsenten kysymysten, erimielisyysasioiden ja oikeusjuttujen nopeaa ja sujuvaa selvittämistä. PÄIVITYS AY-TOIMINTAAN Strategian toisella päälinjalla eli päivityksellä ay-toimintaan tarkoitetaan aikaisempaa runsaampaa osallistumista ja osallisuutta sekä sujuvampaa yhteispeliä liitossa. Osallistumisen ja osallisuuden lisääminen tarkoittaa osallistumistapojen kehittämistä, kaikkien osallistumishaluisten jäsenten toimintaan mukaan ottamista, jäsenten välisten verkostojen kehittämistä ja tukemista, avointa ja monipuolista tiedon jakamista liiton toiminnasta sekä liiton merkityksen lisäämistä alan opiskelijoiden, valmis tuneiden ja työelämään siirtyneiden keskuudessa. Päivitys ammattiyhdistystoimintaan pitää sisällään tavoitteen tulla Suomen tunnetuimmaksi ja luotetuimmaksi ammattiliitoksi valtakunnallisesti. Sen saavuttamiseksi tarvitaan asiantun tevaa ja näkyvää vaikuttamista, kuulumista ja aktiivista keskustelua jäsenten eduista työpai koilla ja työelämässä sekä jäsenten toiveiden, heidän kokemiensa uhkien, tarpeiden ja unelmien tunte mista. Teollisuusliitto tukee jäsenten osallistumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Liittokokous vahvisti muun muassa järjestämis työn, nuorisotoiminnan, yhteiskuntavaikuttamisen, tiedonkulun sujuvoittamisen ja häirinnän ehkäisemi sen asemaa strategian kokonaisuudessa. Järjestämi sellä tarkoitetaan tiivistetysti jäsenten ja luottamus henkilöiden tukemista ja auttamista työpaikoilla tapahtuvassa edunvalvonnassa ja jäsenhankinnassa. Tukiresursseina toimivat liitto ja ammattiosastot. ARVOPOHJA STRATEGIAN TUKENA Teollisuusliiton strategia nojaa kolmeen arvoon. Ne ovat yhteisvoima, sopiminen ja neuvokkuus. Yhteisvoiman tuottamiseksi asiat tehdään yhdessä niin, että jokaista jäsentä pidetään yhtä tärkeänä. Sopiminen tarkoittaa rehtiä ja aktiivista yhteistyötä sekä hyvän työelämän ja kestävän kehityksen edistämistä. Neuvokkuudella tarkoitetaan uskallusta uudistaa ja uudistua sekä asiantuntemuksen kehittämistä ja jakamista. Neuvokkuuden taustalla jäsenten ja henkilökunnan osaaminen ja luovuus muodostavat Teollisuusliiton keskeisen vahvuuden. Siihen nähden liitto on vain työkalu, joskin tärkeä sellainen, jonka avulla sopimusalojen työntekijät voivat yhdessä parantaa etujaan ja asemaansa työelämässä. Kun jäsenlähtöinen toimintamalli, tasa-arvo ja heikompien puolustaminen lisätään edellä kuvattuun arvopohjaan, voidaan nykyisten ongelmien taustasyihin kuten esimerkiksi globalisaa tioon ja digitalisaatioon tarttua myös mahdollisina ratkaisujen avaimina. Kehitys voi esimerkiksi tuoda takaisin jo kertaalleen ulkomaille siirtynyttä tuotantoa tai uusi tekniikka voi vaikkapa tehdä työajan lyhentämisen mahdolliseksi. Epävarmuutta, katkoksellisuutta ja huolia aiheuttavien muutosten keskellä liiton tehtävänä on yhdessä jäsenten kanssa toisaalta ennakoivasti ja toisaalta nopeasti reagoiden auttaa kaikkia pärjäämään työelämässä ja ratkai semaan mahdollisesti vastaan tulevat pulmalliset tilanteet. Teollisuusliiton valtuustolla on merkittävä rooli tulevien vuosien toiminnan ohjaamisessa. PETTERI RAITO 1 RIKU AALTO Pj. 2 ANU LAMMI 3 PETER SJÖKVIST 4 HANNU KOISTINEN 5 ARTO LIIKANEN 6 SATU HEIJARI 7 HANNA-KAISA ROKKANEN 8 JARMO MARKKANEN Valt. pj. 9 JANI VÄISÄNEN Valt. I varapj. 10 HEIDI KOIVISTO 11 MIKAEL KAARTOAHO 12 SAMI RYYNÄNEN 13 MARI TUOMAALA 14 JYRKI LEVONEN Valt. II varapj. 15 MIKA LINDBLAD 16 MARITTA NOUSIAINEN varajäsen 17 ANTTI SALONEN 18 TAPIO KUHMONEN 19 ANNE BALTZAR Valt. III varapj. 20 TURJA LEHTONEN I varapj. 21 JARNO VILJAKAINEN 22 HELI PUURA II varapj. 23 MATHIAS PUKKILA 24 RONNY NORRGÅRD 25 JANNE NAUKKARINEN 26 KARI MEHTÄLÄ varajäsen 27 JARI NILOSAARI III varapj. 28 LASSE VERTANEN 29 ANTERO PALOMÄKI 30 REIJO KONTINEN PUUTTUVAT : PENTTI ISO-AHO, ASKO, SAARINEN, PETRI SORVALI JA MIKA VUOTI ”Liitto on työkalu, jolla jäsenet voivat yhdessä parantaa asemaansa työelämässä.” Lue lisää liittokokouksessa käydystä strategiakeskustelusta: tekijälehti.fi TEKI1801B_2.indd 9 7.12.2017 9:17:20
Förbundets strategi bra – men ytlig Industrifackets extraordinarie kongress fattade beslut om två strategiska huvudlinjer. De är att skapa möjligheter och trygghet samt att uppdatera den fackliga verksamheten. Strategin var omfattande men ytligt, anser man bland de svenskspråkiga kongressombuden. TEXT JOHAN LUND K ongressen godkände en strategi som sträcker sig ända fram till år 2023. Den första huvudsakliga linjedragningen i strategin, eller verk samhetsplanen, är att jobba för bättre utkomst och sysselsättning, till kvalite ten bättre jobb som utvecklas, starkare arbetskarriärer genom kompetens samt betydande stöd vid omställningar. Det låter bra, men mer konkreta åtgärderna efterlystes bland många av kongress ombuden. – Den är genomarbetat och omfat tande men ytlig. Den innehåller för lite handgripliga saker. Och svenskan måste vara en naturlig del av hela förbundets verksamhet, säger kongressombudet Sari Yliaho som poängterar att målen i strate gin finns till för att verkligen förverkligas. – Kvalitet är ju något som vi måste satsa på. Vi i Finland kan inte tävla med löner med låglöneländerna, utan det är just kvaliteten vi kan konkurrera med, fortsätter kongressombudet Stefan Sjölund. Kongressen vill också uppdatera den fackliga verksamheten genom att öka deltagandet och delaktigheten i verk samheten och samtidigt göra samarbetet inom förbundet smidigare. Man vill bland annat utveckla de olika formerna för deltagande, ta med alla intresserade i verksamheten, och utveckla och stöda nätverken mellan medlemmarna. – Det finns mycket att göra och förnya. Vi har anställt mycket nya unga personer på min arbetsplats och när jag frågar om de vill bli medlemmar, så är det många som inte ens vet vad facket är. Vi måste vara mer synliga och få vårt budskap fram, poängterar kongressombu det Ann-Louice Ormiskangas. Tyngdpunkten för Industrifackets verksamhet under nästa år är enligt kongressens beslut att förstärka samhällspåverkan, regionverksamheten, regionkontorsnätverket, att utveckla fackavdelningarna samt att köra igång förbundets verksamhet på ett effektivt och högklassigt sätt. Vi måste ändå komma ihåg att det första året kommer att gå till att vi hittar varandra och det rätta sättet att jobba och forma det nya facket, tror Ormiskangas. Industrifackets extraordinarie kongress som samlades i Tammerfors hade första gången kongressombud från alla tre fusionsförbund. Förväntningarna bland de rekordmånga svenskspråkiga kongressombuden var höga. – Jag hoppas att vi som ett större för bund ska ha bättre möjlighet att påverka på beslutsfattarna och arbetsmarknaden, hoppas Sjölund. – Jag hoppas att vi faktiskt blir en stark organisation så att medlemmarna känner att det är en styrka att höra till facket, fortsätter Yliaho. Mera nyheter från kongressen och utförligare om strategin: tekijälehti.fi teollisuusliitto.fi. 10 Tekijä 1/2017 SPECIALNUMMER K IT I H A IL A TEKI1801B_2.indd 10 7.12.2017 9:17:24
Elmontören och huvudförtroende mannen Stefan Sjölund jobbar på segelbåtstillverkaren Nautor i Pedersöre. Montören och huvud förtroendemannen AnnLouice Ormiskangas jobbar på arbets belysningstillverkaren Nordic Lights, som hör till Herrmans, i Jakobstad. Logistikarbetaren och huvudför troendemannen Sari Yliaho jobbar på LKI Käldman i Pedersöre. ”Lyssna på de mindre förbunden” l I en fusion bildas nya gemensamma verksamhetsmodeller. Det lönar sig inte att med våld hålla fast vid det egna gamla. Ge istället plats åt de mindre förbunden så att sammanslagning lyckas. Det säger svenska IF Metalls ordförande Marie Nilsson. Marie Nilsson leder IF Metall som i sin nuvarande form bildades 2006 när det svenska Industrifacket och Metallförbundet fusionerades. Riku Aalto fortsätter vid rodret Marie Nilsson har en lång facklig bakgrund och har själv varit med om flera förbundsfusioner. Hennes hälsning till Industrifacket som inleder sin verksamhet vid årsskiftet efter att Metall, TEAM och Träfacket blir ett förbund, är att komma ihåg de mindre förbunden så att de inte slukas upp av den stora. – Lyssna på de mindre förbunden och ge dem lite större inflytande än de egentligen har mandat till. På det viset håller man en bra stämning inom det nya förbundet, säger Nilsson som följer med Industrifackets extraordinarie kongress i Tammerfors. IF Metall representerar arbetsta gare från ett brett fält inom industrin, på samma sätt som det nya Industrifacket i Finland kommer att göra. IF Metall bildades år 2006 när det svenska Industrifacket och Metallförbundet slogs samman. – Man måste vara ödmjukt mot varandra. Jag tror att det kan vara lättare när ni är tre som går samman. Med två förbund kan det lättare bli motsättningar, säger Marie Nilsson som tror att större fackförbund behövs i fram tiden för att stärka fackets ställning. Kongressen valde Riku Aalto som ordförande för åren 2017–2023. Första vice ordförande blir Turja Lehtonen, andra vice ordförande blir Heli Puura och till tredje vice ordförande valdes Jari Nilosaari. Riku Aalto har varit Industrifackets ordförande sedan våren 2017 och innan det ledde han Metallförbundet sedan 2008. Innan det har Aalto bland annat varit ekonomichef på Metall. Riku Aalto har också arbetserfarenhet från bland annat bilfabriken i Nystad. Turja Lehtonen som valdes till Industrifackets första vice ordförande har tidigare fungerat som Industrifackets vice ordförande, Metalls förbundssekre terare och organisationssekreterare. Till posten som förbundets andra vice ordförande utsågs Heli Puura. Hon har varit industrifacket TEAM:s ordförande sedan 2015. Tidigare har hon bland annat varit chef för sociala frågor på tjänste mannafacket STTK och riksdagssekre terare. Till utbildningen är Puura jurist. Tredje vice ordförande blir Jari Nilosaari. Han har varit Träfackets ordförande sedan 2014. Nilosaari har också jobbat som bland annat region ombudsman och innan han började på Träfacket var han huvudförtroendeman på fanerfabriken i Villmanstrand. NY FULLMÄKTIGE OCH STYRELSE UTSÅGS Kongressen valde också en ny fullmäk tige och styrelse för Industrifacket för åren 2017–2023. Till ordförande för full mäktige valdes Jarmo Markkanen. Mellan förbundskongresserna är fullmäktige det högsta beslutfattande organet inom förbundet. Tre svenskspråkiga ledamöter valdes till Industrifackets fullmäktige. Daniel Hannus från teknologisektorn och Hanna Borisov samt Ann-Louice Ormiskangas från kemisektorn kommer att represente ra de svenskspråkiga medlemmarna i den nya fullmäktige. Sammanlagt utsågs 83 fullmäktigeledamöter. Den nya styrelsens 28 medlemmar utsågs också av kongressen. Två svensk språkiga medlemmar valdes till den nya styrelsen. De två svenskspråkiga ordinarie styrelsemedlemmarna är Ronny Norrgård och Peter Sjökvist. Hela styrelsen hittar du på föregående uppslag (sidan 8) och hela fullmäktige med suppleanter hittar du på förbundets webbplats. SPECIALNUMMER 1/2017 Tekijä 11 KONGRESSEN 28–30.11 TAMMERFORS ? ? JY R K I LU U K K O N EN TEKI1801B_2.indd 11 7.12.2017 9:17:25
12 Tekijä 1/2017 ERIKOISNUMERO SEKTORIT TYÖSSÄ KÄYVÄT JÄSENET /TYÖEHTOSOPIMUKSET TEKNOLOGIA 94 000 3 KEMIA 30 000 11 PUUTUOTE 17 000 4 ERITYISALAT 21 000 15 JÄSENET 226 000 KANSAINVÄLINEN AY-LIIKE YK ILO MEDIA SOME LIITON VIESTINTÄ KEINOÄLY ROBOTISAATIO ILMASTONMUUTOS KIERTOTALOUS DIGITALISAATIO KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET IHMISOIKEUDET YHTEISVOIMAA, SOPIMISTA JA NEUVOKKUUTTA Jäsenen halvin asianajaja Kuuluvampi jäsen puolesta puhuja ILO YK Teollisuusliitto on Suomen suurin teollisuudessa ja vientialoilla toimiva ammattiliitto. Metalliliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Puuliiton fuusion myötä syntynyt uusi Teollisuusliitto aloittaa virallisesti toimintansa 1.1.2018. Teollisuusliiton tehtävänä on yhdessä ammattiosastojen ja jäsenten kanssa parantaa työntekijöiden asemaa ja hyvinvointia työelämässä. Liitto neuvottelee ja solmii yhteensä 33 työehtosopimusta. Niissä määritellään eri sopimusalojen palkat ja työsuhteiden muut vähimmäisehdot. l Viereinen kuvio havainnollistaa liiton toimintaa ja toimintaympäristöä. Sinun liittosi TOIMITUS TUOMO LILJA GRAFIIKKA TAINA ILOMÄKI-VIRTA TEKI1801B_2.indd 12 7.12.2017 9:17:25
ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 13 YRITYKSET JÄSENEN TYÖPAIKKA TYÖNANTAJAJÄRJESTÖT SEKTORIT TYÖSSÄ KÄYVÄT JÄSENET /TYÖEHTOSOPIMUKSET TEKNOLOGIA 94 000 3 KEMIA 30 000 11 PUUTUOTE 17 000 4 ERITYISALAT 21 000 15 JÄSENET 226 000 LUOTTAMUSHENKILÖT 9 000 AMMATTIOSASTOT 715 ALUETOIMISTOT 14 Mm. Teknologiateollisuus Metsäteollisuus Kemianteollisuus HALLITUS EDUSKUNTA VALTIONHALLINTO KUNNAT PUOLUEET EU KEINOÄLY HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN SUOJAVERKOSTOT KOULUTUSJÄRJESTELMÄT KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET TYÖTTÖMYYSTURVA PROTEKTIONISMI KAUPUNGISTUMINEN TYÖNTEKIJÄJÄRJESTÖT SAK STTK AKAVA Ammattiliitot 70 OSALLISTUMISTA JA OSALLISUUTTA Tuntuvampi yhteiskuntavaikuttaja Paremman toimeentulon ja työllisyyden ajaja 14 JÄSENET 18 PUHEENJOHTAJAT 21 HALLINTO 28 JÄRJESTÖTOIMINTA 32 ALUETOIMINTA 34 KOULUTUS 36 TYÖYMPÄRISTÖ, TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS 38 YHTEISKUNTAVAIKUTTAMINEN, TUTKIMUS JA VIESTINTÄ 40 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 42 PÄIVYSTYSPALVELUT JA JÄSENEDUT 45 SVENSKA VERKSAMHETEN 48 TYÖTTÖMYYSKASSA 24 EDUNVALVONTA TEOLLISUUSLIITTO TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA TEKI1801B_3-50.indd 13 7.12.2017 10:35:39
14 Tekijä 1/2017 ERIKOISNUMERO JÄSENET Samaa porukkaa Syntyessään Teollisuusliitto on yli 220 000 jäsenen liitto. Teollisuusliittolaiset työskentelevät 33 sopimusalalla. Jäseninä on nyt niin hevostenhoitajia, tekstiilihuoltajia, hitsaajia kuin automekaanikkojakin. Tekijä esittelee eri alojen jäseniä ja heidän työtään. TEKSTI SIRPA TASKINEN JALOMETALLIALA ANNA ANDERSSON Kultaseppä, pääluottamusmies, Kalevala Koru Oy, Helsinki Rakennemuutos koettelee alaa ”Opiskelin kultasepänalan artesaaniksi Tyrvään käsi ja taideteollisuusoppi laitoksessa ja sen jälkeen suoritin kulta sepän ammatti tutkinnon Koulutuskeskus Salpauk sessa Lahdessa. Kalevala Korulla olen ollut töissä vuodesta 2010 lähtien ja pääluottamus miehenä pari vuotta. Alavalinta oli sattumankauppaa, mutta ei ole harmittanut, koska työ on valtavan antoisaa ja monipuolista. Ansiotaso on melko vaatimaton: sillä pärjää, mutta ei pääse rikastumaan. Tärkein oppi kotoa on kuitenkin ollut se, että ihmisen kannattaa hakeutua tekemään asioita, joista tykkää. Meillä Kalevala Korulla tehdään isoa sarjaa, mikä on melko yksinker taista työtä, ja pienempää sarjaa, mikä taas on monipuolisempaa. Niitä voi valita sen mukaan, mitä on tarjolla ja mikä on oma fiilis, eli haluaako haasteita vai haluaako tehdä suorittavampaa työtä. Työni vaatii pitkäjänteisyyttä ja luo vaa ongelmanratkaisukykyä. Pitää olla hyvät kädentaidot ja fysiikasta täytyy huolehtia, koska työ kuluttaa niveliä. Käyn itse kuntosalilla ja harrastan satunnaisesti muita lajeja. Sekin auttaa, että yritän valita työt mahdollisimman moni puolisesti, jolloin työasennotkin vaihtelevat. Kultasepänalallakin on koettu iso rakennemuutos. Tuontitavara, hintojen lasku ja kilpailu halpamaiden kanssa nä kyvät käsityövaltaisella alalla varmasti voimakkaammin kuin monilla muilla. Kun aloitin, meillä oli noin 200 henkilöä töissä, nyt meitä on noin sata. Ollaan pienennytty, mutta nyt ollaan varmasti myös vakaammalla pohjalla. Kun peilaa tilannetta vaikkapa tekstiiliteollisuuteen, pitää olla tyytyväinen siihen, että olemme selvinneet hengissä. Kalevala Koru on aika harvinainen työpaikka tällä alalla. Meillä on kaikki ison talon edut, kuten asianmukainen työterveyshuolto, työtilat, tarvittavat koneet ja työkalut ja työturvallisuudesta pidetään huolta. Lisäksi työyhteisö ja se, että saa työskennellä mukavien ihmisten kanssa, on iso voimavara. Pääluottamusmiehenä eteeni on tullut kaikenlaista, mutta kilpailukyky sopimuksen paikallinen sopiminen oli jotain ihan uutta. Perälaudat olivat hurjat, eikä kyse ollut tavallisesta sopimisesta. Työajan lisäys toteutettiin meillä siten, että menetimme hela torstain vapaan ja kaksi pekkasta. Se on yhä kipeä asia työntekijöille, koska palkkaratkaisut ovat pitkään olleet pieniä. Ei ole paljoa, mistä ottaa. Meillä on ennenkin sovittu asioista paikallisesti, mutta ne sopimukset ovat olleet aivan erilaisia. Lähtökohtana on ollut se, että kun on ollut jokin ongelma, on istuttu pöytään ja sovittu. Silloin lopputuloskin on yleensä tyydyttänyt molempia osapuolia. Kilpailukyky sopimusta taas päsmä röitiin kovasti ulkoapäin. Siihen ei mielestäni kannata palata enää ollenkaan.” ”Valmistan Kalevalakoruja.” TEOLLISUUSLIITTO Jäseniä 226 000, joista 79 % miehiä ja 21 % naisia Työelämässä yli 150 000 jäsentä Sopimusaloja 33 Ammattiosastoja 715 Luottamushenkilöitä 9 000 PA TR IK LI N D ST R Ö M TEKI1801B_2.indd 14 7.12.2017 9:17:31
ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 15 TEOLLISUUSLIITTO ”Teen työja turvajalkineita.” ”Teemme toimistokalusteita.” PUUSEPÄNTEOLLISUUS SAMI LAAKSO Osaston järjestelijä, varapääluottamusmies, Martela Oyj, Vihti Sesonki edessä kalustetehtaalla ”Työskentelen Martelassa pöytäosas tolla. Työni on ihan tietokonehommaa, eli istun pääasiassa näytön ääressä ja otan ulos linjalle työpapereita, joiden mukaan pöytiä sitten kasataan ja laitetaan maailmalle. Pöytäosastolla on kyllä fyysisesti raskaitakin töitä. Esimerkiksi pöydän kannet nostetaan linjalla osittain käsin paikoilleen ja enimmillään ne painavat noin 25 kiloa. Jos tietokone hommia on vähemmän, minulla on mahdollisuus mennä linjalle tekemään fyysistäkin työtä. Yleisesti ottaen meillä on aika vähän vaihtelua töissä. Ennen kun töitä ei tehty niin paljon tietokoneilla, pystyttiin jonkin verran järjestämään tehtävien kiertoa. Nyt se on rajoite tumpaa, koska kaikista ei ole päätetyöskentelyyn. Ensi helmikuussa minulla tulee 23 vuotta täyteen Martelassa. Olen koulutukseltani talonrakentaja, mutta silloin, kun valmistuin, oli niin paha lama, että en löytänyt alan töitä. Vuodet ovat menneet hyvin. Mikäs on ollessa, kun on siisti ja lämmin sisätyö, eikä työnantajassa ole ollut mitään valittamista. Näin syyskaudella meillä on tyy pillisesti vähän hiljaisempi ajanjakso, mutta ei meillä mitään lomautuksia ole päällä. Vuodenvaihteessa sitten on taas yleensä kiireisempää aikaa. Työntekijöitä koko talossa on noin 90, ja ainakin meidän osastolla on tosi hyvä porukkahenki. Työtä tehdään kyllä aika pitkälle itsekseen, mutta jos apua tarvitaan, kaverit jeesaavat. Olen myös varapääluottamusmies ja osaston luottamusmies. Päädyin luottamustoimiin ammattiosaston toimi kunnan kautta. Silloinen pääluottamus mies oli toimikunnassa mukana ja kun tuli luottamushenkilöiden eläköity misiä, minut puhuttiin mukaan. Siitä taitaa nyt olla kymmenisen vuotta. Siitä pitää olla ylpeä, että ollaan yksi toimistokalusteiden johtavista toimittajista Suomessa, tai tällä hetkellä taidetaan olla ihan se johtava toimittaja.” KENKÄJA NAHKATEOLLISUUS MARINA HIETIKKO Jalkinetyöntekijä, Ejendals Suomi Oy, Jalasjärvi, Jalasjärven Kenkä-Kemia ammattiosaston puheenjohtaja Jalkinetehtaalla pitää kiirettä ”Olen ollut Ejendalsilla reilut 20 vuotta. Valmistamme työ ja turvajalkineita Jalasjärven Jokipiissä. Teen saman työpäivän aikana monenlaisia töitä ja pitää osata eri työvaiheita. Saatan esimerkiksi tarkastaa tuotteita ja korjata jalkineita. Tällä hetkellä meillä menee oikein hyvin. Töitä piisaa ja on kiirettäkin. Saimme ison tilauksen Puolustus voimilta ja sopimus on vuoteen 2019 saakka. Meillä on yli 130 työntekijää ja tilanteesta riippuen jonkin verran vuokratyöntekijöitä. Tykkään työstäni ja viihdyn hyvin. Pidän vaihtelevasta työstä, vaikka on se kyllä raskastakin. Esimerkiksi kumisaapaslaatikot ovat painavia, mutta pyrin välttämään nostoja. Varsinkin kädet ja niskat joutuvat koetukselle. Myös tehtävien vaihtelu on hyvä asia, jotta ei tarvitse koko ajan saman koneen ääressä istua. Täytyy myös itse pitää huolta, ettei tule vahinkoja. Ejendals valmistaa suojakäsinei täkin, mutta meidän tehtaallamme niitä ei tehdä. Työntekijöillä on aina käytössä turvakengät ja oikeanlaiset suojakäsineet, eli kädet ja jalat on meillä viimeisen päälle suojattu. Lisäksi meillä käytetään kuulosuojaimia ja joissain tehtävissä myös suojalaseja ja hengityssuojaa. Työkaverit ovat tärkeä osa työtä, kun työskennellään lähekkäin. Silloin ilmapiirinkin pitää olla hyvä. Meillä proto ja näyteosastolla on hyvä porukka, ja jos on paljon töitä, yritämme auttaa toisiamme. Teen päivävuoroa seitsemästä puoli neljään, mutta esimerkiksi valu ja viimeistelyosastoilla tehdään vuorotyötä. Pidän työajoistani, vaikka aamulla on tietysti hankala herätä. Työmatkaa minulla on reilut neljä kilometriä. Matka on lyhyt, mutta kuljen sen autolla, koska tiet ovat joskus huonokuntoiset vaikkapa pyöräilyä ajatellen ja pelkään susia, kun niitäkin meilläpäin on nähty. Työn vastapainoksi olen tavannut käydä työpaikan omalla kuntosalilla kaksi kertaa viikossa. Salia on kehitetty kovasti ja siellä on paljon laitteita. Nyt minun on täytynyt pitää vähän taukoa, mutta jatkan kyllä taas, kun se on mahdollista.” ? PA TR IK LI N D ST R Ö M JO H A N N ES TE R V O TEKI1801B_2.indd 15 7.12.2017 9:17:42
16 Tekijä 1/2017 ERIKOISNUMERO MAATALOUSALAT LAURA REPONEN Ratsastuksenopettaja , Hevosalan ammattiosaston puheenjohtaja, Kouvola Hevosalalla palkkatyö on poikkeus ”Asun Kouvolan Valkealassa. Pää toimisesti olen yrittäjä, eli opetan ratsastusta ja teen ratsutusta, eli esimerkiksi koulutan tai kilpailutan muiden hevosia. Yhtenä päivänä viikossa olen Kotkan Ratsastajien palkkalistoilla ja opetan eritasoisia ja ikäisiä ratsastajia. Se, että urheiluseura palkkaa työntekijän, on Suomessa harvinainen kuvio. Olen myös Hevosalan ammatti osaston puheenjohtaja. Jäseniä osastossa on reilut 300 eri puolilla Suomea. Osasto on hyvin hiljainen. Jäsenten työtilanne on aika hankala ja vaihtuvuus on suurta. Ala on raskas: työ on fyysistä ja työpäivät ovat pitkiä. Ei tässä ammatissa varmaan monikaan jaksa eläkeikään asti. Työhön kuuluu tallitöitä, eli luodaan lantaa talikon ja kotti kärryjen kanssa, kävelytetään hevoset tarhaan ja sitten on opetusta. Työpäivä on tyypillisesti kaksiosainen, eli aamulla seitsemältä mennään tallitöihin, päivällä on vapaata ja illalla on taas opetusta. Alan työpaikat ovat pieniä, eli usein niissä on vain yksi työntekijä ja suurimmissakin ehkä 7–10 työn teki jää. Palkkatyössä on kuitenkin vain pieni osa alan ammattilaisista, ja pääsääntöisesti kaikki ovat yksityisyrittäjiä. Olen harrastanut hevosia pienestä pitäen. Jätin aikanaan lukion kesken ja lähdin Kiuruvedelle opiskelemaan ratsastuksenohjaajaksi. Kun aloitin kesätyöt Kouvolassa, jäin sille tielleni ja työn ohessa valmistuin opettajaksi. Kolme vuotta sitten sain lapsen ja ryhdyin yrittäjäksi sen jälkeen. Ala on pienipalkkainen ja siihen pitäisi saada muutos. Lisäksi ala on aika villi, eli kun yritykset ovat pieniä, työnantajatkaan eivät välttämättä ole ihan selvillä lain määräyksistä. Ajattelen kuitenkin niin, että olen itse saanut valita, mitä teen, ja lähden aamuisin hyvillä mielin töihin. Oppilaiden onnistumiset ovat parasta työssäni ja hevosten kanssa työskentely on antoisaa. Pitää osata lukea eläintä, eikä siinä tule ikinä valmiiksi, koska jokainen niistä on oma persoonansa.” ”Työskentelen hevosten parissa.” TEKNOLOGIATEOLLISUUS JANNE LEHTIÖ Hitsaaja, osaston luottamusmies, Meyer Turku Oy Hitsaus on yksinäistä hommaa ”Tulin telakan kurssille, eli teollisuus oppilaitokseen, 1990luvulla valtavan laman jälkeen, kun missään ei ollut töitä. Kävin puolen vuoden levyseppä hitsaajan kurssin ja ajattelin, että mennään sinne hetkeksi. ”Hitsaan Meyerin telakalla.” 2000luvun taitteessa kävin koulun puolella. Kävin ensin iltalukion ja sitten luin Turun yliopistossa Suomen historiaa. Opinnot sujuivat vallan mainiosti, mutta lopulta heräsin realiteetteihin: filosofian maisterina olisi ollut arpapeliä, olisiko valmistut tuaan saanut töitä. Se oli semmoinen syrjähyppy, ja vuonna 2004 tulin takaisin telakalle. Hitsaan täysipäiväisesti. Olen myös osastoni, tai paremminkin hallin luottamusmies ensimmäistä kautta. Meyerin telakalla on noin tuhat työntekijää ja noin 750 toimihenkilöä. Kuten media kertoo, meillä menee erinomaisen hyvin. Tuntuu, että tänne panostetaan, esimerkiksi meidän hallissamme uusitaan koko alkupään linjastoa ja rakennusaltaalle on tulossa uusi, suurempi pukki nosturi vanhan rinnalle. Työssä on positiivinen kiire. Koko ajan on rekrytoinnit ja kurssitukset päällä, mutta kyllä tänne enemmänkin työntekijöitä mahtuisi. Työturvallisuuteen on satsattu paljon, mutta hitsaajan homma on hyvin staattista, ja monilla on tuki ja liikuntaelinvaivoja. Minulle niitä ei onneksi ole tullut. Osastollani lohkon koonnissa hitsattavat kappaleet ovat noin omakotitalon tai parin kokoisia. Sinänsä työssä ei nostella mitään kovin raskasta, mutta kun kappaleet ovat niin isoja, että niitä ei voi käännellä, on mentävä siihen asentoon kuin sauma vaatii. En olisi ollut täällä näin pitkään, jos en jollain tavalla viihtyisi. Työ antaa palkan ja on siinä mielessä helppoa, että se vie sen kahdeksan tuntia päivässä ja työmatkat päälle. Ei tarvitse öitään valvoa sen takia. Luottamusmiehen toimi on tuonut vapaaajallekin vähän pohdittavaa, mutta kyllähän täällä kelpaa edun valvojana olla, kun menee niin pirun hienosti. Parasta on työyhteisö. Työ on aika yksinäisen miehen hommaa ja hitsatessa sitä tuijottaa vain valokaarta, mutta sitten on tauot ja muut. Täällä on muodostunut ihan hyviä kaverisuhteitakin. Minua ei pelota se, että robotti veisi työt. Niitäkin meillä on, mutta tällä hetkellä ne soveltuvat semmoiseen ihan yksinkertaiseen työhön.” PA TR IK LI N D ST R Ö M R O B ER T SE G ER TEKI1801B_2.indd 16 7.12.2017 9:17:53
ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 17 TEOLLISUUSLIITTO ”Olen töissä terästehtaan kunnossapidossa.” iltavuoroon, asioista pystyi aina sopimaan. Sitten työpaikalle haettiin ekstraajia, hain ja pääsin. Pyykki tulee meille oikeastaan koko Lapin alueelta ja hotellit ovat suurin asiakasryhmä. Lisäksi on esimerkiksi päiväkoteja, sairaaloita ja palvelu koteja. Työntekijöitä meillä on noin 20 ja saman verran osaaikaisia. Työni on tavallista pesulatyötä: pyykin purkamista, pesemistä, mankelointia ja käsittelyä. Tehtävän kuvaani kuuluvat nykyisin myös huoltotyöt. Se on ihan mukavaa, kun saa vähän vaihtelua. Muuten pesulatyö on aika yksi toikkoista ja monille se on raskasta. Kokemuksella osaa kuitenkin välttää turhat liikkeet, ja työergonomiaan kiinnitetään meillä aika paljon huomiota. Työ on kolmivuorotyötä ja siinäkin mielessä palkkaus saisi olla parempi. Ihan yleisesti toivoisin, että tulevaisuudessa ihmisten toiveet ja henkilökohtaiset ominaisuudet otettaisiin vuorotyössä paremmin huomioon. Parasta työssä ovat työkaverit. Työmme on tiimityötä, eikä yksin voi tehdä mitään. Siinä korostuu, kuinka tärkeä hyvä porukka on. Yksi tekee yhden prosessin ja toinen jatkaa siitä. Olemme hyvin riippuvaisia toisis tamme. Olemme yhdessä vastuussa myös työn jäljestä, mikä nostaa yhteis henkeä entisestään. Olen ammattiosastomme Sodan kylän Kemian hallituksen jäsen. Työn vastapainoksi käyn salilla ja lenkillä, jotta pysyn kunnossa. Kevät on suosikkivuodenaikani, koska silloin pääsee hangille hiihtelemään. Opiskelin ihan muuta alaa, eli metsuriksi tai virallisesti metsä palveluiden tuottajaksi. Tein vähän aikaa niitäkin töitä, mutta vaihdoin alaa, koska olisi pitänyt erikoistua. Perinteisille metsureille ei oikein ole hommia, kun nykyään suurin osa töistä tehdään metsäkoneilla. Silti joskus on käynyt mielessä, että sekin työ voisi olla ihan mielen kiintoista. Tulevaisuudessa metsu reille on varmasti enemmän töitä, kun vanhempi polvi jää eläkkeelle. Alalla toimitaan kuitenkin pitkälti yrittäjäpohjalta, eikä kaikista ole yrittäjäksi.” ”Työpaikallani pestään Lapin hotellien pyykkiä.” TEKSTIILIHUOLTOALA ANTTI SIIRTOLA Tekstiilihuoltaja, Comforta Oy, Sodankylä Pesulassa tehdään tiimityötä ”Olen ollut viisi vuotta töissä Sodan kylän Comfortalla. Aloitin vuokra työntekijänä, mikä toimi minun kohdallani hyvin, koska opiskelin silloin ja työ oli joustavaa. Esimerkiksi jos oli hankala päästä koulun takia TEKNOLOGIATEOLLISUUS PERTTI POUKKULA Lvi-asentaja, SSAB Europe Oy, Raahe Hiljainen tieto ei enää siirry ”Me valmistamme terästä, joka menee jatkojalostukseen. Tehdään esi merkiksi kelatuotteita ja levytuotteita, jotka taas menevät laivateollisuuteen ja muualle. Kokonaisuudessaan tehtaalla on henkilöstöä noin 2 600, joista työntekijöitä 2 000 ja lisäksi on vielä urakoitsijoiden väkeä. Meitä lviasentajia on 14 ja meille kuuluvat kylmälaitteet, kaukolämpö, laitosten ilmastointilaitteet, lämmitysjärjestelmät ja käyttövedet. Alueena on koko tehdas ja laitteita on ihan käsittämätön määrä. Töitä tehdään työparin kanssa ja meillä on tietyt vastuualueet. Olen ollut Rautaruukilla ja SSAB:lla vuodesta 1974 lähtien. Tulin konepaja kouluun 3. kesäkuuta, kävin armeijan välissä ja nyt on siis 44. vuosi meneil lään. Näin kun ajattelee taakse päin, vuodet ovat menneet joutuin. Tässä porukassa, missä olen nyt, olen ollut kolmisenkymmentä vuotta. Ennen sitä olin terässulatolla prosessi kunnossapidossa. Vuosia on ollut monenlaisia, mutta tällä hetkellä ei näy uhkakuvia, ja meillä on aika lailla investoitu. Tun tuu, että on jonkinlaista valo pilkkua näkyvissä. Parhaillaan valmistaudutaan talveen. Katsotaan, että lämpölaitteet ovat kunnossa. Iän myötä on tullut tietty työrytmi. Kun laitteet toimivat, ei tarvitse hirveästi juosta, mutta kyllä täällä tehtävää riittää. Työvuosien myötä on tullut myös paljon semmoista osaamista, mitä vain kokemus opettaa. Tämän päivän suuntaus on kuitenkin se, että kun porukka ikääntyy, ei oteta ketään rinnalle oppimaan, eikä ole ketään, kenelle tietoa siirtää. Palkataan vasta, kun mies on jo lähtenyt, mutta ei sitä paikkaajaa mistään pysty metsästä tahdo löytyä. Olen nyt 61vuotias ja minulla on melkein kolme vuotta eläkeikään, kun Sipilän hallitus tarjosi vähän lisää työvuosia. Toivon, ettei eläkeikä enää kauemmaksi karkaisi. Tarjotaanhan sitä mahdollisuutta jatkaa 68vuoti aaksi asti, mutta ottaen huomioon ne olosuhteet, missä mekin työskente lemme, aion jäädä eläkkeelle heti, kun siihen on mahdollisuus. Haluan päästä eläkkeelle terveenä.” TE IJ A SO IN I TI M O LI N D H O LM TEKI1801B_2.indd 17 7.12.2017 9:18:02
18 Tekijä 1/2017 ERIKOISNUMERO PUHEENJOHTAJAT TEKSTI PETTERI RAITO KUVA JYRKI LUUKKONEN M eidän on vastattava huutoomme entistä parem min ja tuotettava edunvalvonta, järjestötoiminta ja muut palvelut aikaisempaa alhaisemmalla hinnalla, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto linjaa. Aallon mukaan Teollisuusliiton ensimmäinen tehtävä on rakentaa yhteinen vahva perusta, jonka varaan uusi perinne voi alkaa muodostua. – Kun fuusiossa puhutaan kolmesta ammattiliitosta ja työttömyyskassasta, on kysymys kuuden työkulttuurin yhteensovittamisesta. Tavoite on päästä mahdolli simman nopeasti tilanteeseen, jossa on yksi liitto ja yksi kassa. – Se on iso haaste johtamiselle, mutta juuri fuusion ansiosta saavutamme mahdollisuuden tuottaa lupaamamme palvelut. Haluan nähdä Teollisuusliiton Suomen vaikutusvaltaisimpa na ammattiliittona, jonka ääni kuuluu yhteis kunnassa sen kokoa suuremmalla painoarvolla. Kasvavaan vaikutusvaltaan liittyy Aallon mukaan lisääntyvän vastuun kantaminen. – Kun meitä kuunnellaan, pitää näkökulmiemme olla perusteltuja ja laajaalaisempia kuin mitä teollisuustyön tekijöiden etujen ajaminen yksinomaan tarkoittaa. Siksi otamme kokonaisvastuuta yhteiskunnasta ja edistämme hyvinvointia. Emme vain neuvottele ja solmi työehtosopi muksia, vaan meillä on myös elinkeinopolitiikkaan ja työttömyysturvaan liittyviä tavoitteita. Yhteiskunta vaikuttamisella tulee olemaan toiminnassamme merkittävä rooli. Suuntaviivat tulevaisuuteen Teollisuusliiton uuden puheenjohtajiston eli Riku Aallon, Heli Puuran, Jari Nilosaaren ja Turja Lehtosen ensimmäinen tehtävä on luotsata liiton toiminta muutosvaiheesta vakaalle uralle. – Toisaalta nyt kun keskusjärjestöt hakevat toiminnalleen uusia uria ja niiden mandaatti asioiden hoitamisessa pienentyy, eivät ne asiat siitä mihinkään poistu. Meidän täytyy hoitaa asioita myös tämä näköala huomioon ottaen ja kantaa vastuumme kokonaisuudessa ja kokonaisuudesta. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Teollisuusliitto voi menestyä vain, jos jäsenet ja ammattiosastot kokevat sen tärkeäksi ja hyödylliseksi. – Toiveeni on, että kun rakennamme uutta ammatti liittoa, teemme uutta ja uudella tavalla, ja saamme ihmiset motivoitua osallistumaan yhteiseen tekemiseen. Sehän ei ole mitenkään mahdotonta, vaan olennaista on, että ihmisten tahto vaikuttaa saa tilaa. Meidän tehtävämme on tehdä vaikuttaminen mahdolliseksi. – Liiton vahvuus nousee työpaikoilta ja syntyy toimi vista ammattiosastoista. Siksi tarvitsemme tuoreita toimintatapoja uusien jäsenten ja luottamushenkilöiden mukaan saamiseksi. Alueellisesti kannattaa miettiä, miten osastot löytävät yhdessä toimimisen ja yhdisty misen muotoja. Tulevaisuuden Teollisuusliittoa pohtiessaan Aalto pitää ovet auki yhteistyölle ja uusille yhdistymisille. – Tulevaisuudessa haluan nähdä elinvoimaisen toimintakulttuurin, jossa toimimme yhdessä liitossa ja yhdessä ammattiosastojen ja jäsenten kanssa. Tulokset, kuten syvempi ja parempi edunvalvonta, eivät synny toimiston tai yksien ihmisten toimesta, vaan koko orkesterin osallistumisella ja myötävaikutuksella. – Samalla pitää miettiä voisiko tässä maassa olla vain yksi Teollisuuden ammattiliitto, vain yksi Teollisuus liitto. Kauanko siihen menee aikaa? Haluan pitää ovet auki. Vaikka fuusio on raskas prosessi, on se ainut tapa, millä näitä kehitysaskelia voi ottaa, Aalto toteaa. ”Haluan nähdä meidät Suomen vaikutus valtaisimpana ammattiliittona.” Parempaa ja aiempaa edullisemmin TEKI1801B_2.indd 18 7.12.2017 9:18:09
ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 19 TEOLLISUUSLIITTO I varapuheenjohtaja TURJA LEHTONEN HENKILÖSTÖ, KOULUTUS JA ATK Osaava henkilöstö on edellytys sille, että liitto voi saavuttaa tavoitteensa. Jäsenille tarjottavan koulutuksen pitää olla laadukasta, jotta esimerkiksi luottamushenkilöt voivat menestyä tehtävissään, Turja Lehtonen arvioi. Hänen mukaansa henkilöstöpoli tiikan keskeinen tehtävä on huolehtia siitä, että liiton kaikki yksiköt pysty vät hoitamaan tehtävänsä kuten esimerkiksi työehtosopimukset ja järjestötoiminnan. – Tuemme kokonaisuutta osaavalla, hyvinvoivalla ja motivoitu neella henkilöstöllä. Elämme jatkuvan muutoksen mukana. On huolehdittava siitä, että pysymme ajan tasalla. Kun Teollisuusliitto aloittaa toimintansa ensi vuoden vaihteessa, on sillä 231 työntekijää. Lehtonen alleviivaa henkilöstön kotiutumisen ja yhteen pelaamisen merkitystä. Teollisuusliitto tarjoaa jäsenilleen koulutusta Murikkaopistossa ja alueellisesti. – Meillä pitää olla ammatti yhdistys liikkeen paras koulutustaso ja parhaat kouluttajat Murikassa ja alueilla, että pystymme vastaamaan koulutus tarpeen laajentuvaan kirjoon. Esimerkiksi työympäristö asioiden merkitys kasvaa. Teollisuusliitto aikoo Lehtosen mukaan jatkaa toimia toisen asteen koulutuksen puolestapuhujana. – Laadukas toisen asteen koulutus on tärkeä asia koko Suomelle. Tulemme osoittamaan kokopäivätoimisen resurssin sen merkityksen ja siihen liittyvien elementtien eteenpäin viemiseksi. Kun Lehtonen miettii tulevaisuuden Teollisuusliittoa, nostaa hän tärkeäksi teemaksi erilaisten ajatusten, mieli piteiden ja ihmisten hyväksymisen. – Se on ainut keino, jolla voimme saada kaikki toimintaan mukaan. Pitää tunnistaa ihmisten taustat ja johtaa asioita ihmisiä ymmärtäen. II varapuheenjohtaja HELI PUURA VIESTINTÄ, TYÖYMPÄRISTÖ, TUTKIMUS SEKÄ OIKEUDELLINEN JA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kaikessa toiminnassa olennaista on se, että pidämme jäsenet ja aktiivit lähellä, Heli Puura tiivistää. Teollisuusliittoa rakennetaan Puuran mukaan jäsenten ja aktiivien kanssa. – Jäsenillä on oikeus ja velvollisuus vaikuttaa siihen, mitä teemme ja tavoittelemme. Siihen nojaten pystymme tekemään strategian, päätökset ja linjaukset sekä hyödyn tämään henkilökunnan osaamista ja saavuttamaan tuloksia. Työympäristöasiat ovat työpaikoilla näkyviä ja tuntuvia kysymyksiä. – Ajatuksena on, että pystymme auttamaan työsuojeluvaltuutettuja ja työsuojelutehtävissä toimivia jäseniä entistä paremmin hoitamaan tehtäviää n. Uusi työympäristöasioiden päivystysnumero ja neuvontapalvelu on askel oikeaan suuntaan. Puura kytkee oikeudellisen, kansainvälisen ja tutkimustoiminnan sekä viestinnän osaksi edunvalvontaa. – Tavoitteena on hoitaa oikeus juttuja entistä enemmän omin voimin. Oikeudellinen yksikkö auttaa myös työehtosopimusneuvotteluissa, ja sillä on keskeinen rooli lainsäädäntöön ja EU:n direktiiveihin vaikuttamisessa. Meidän pitää olla ajoissa liikkeellä kotimaassa ja globaalisti yhteistyössä kansainvälisten ayjärjestöjen kanssa. – Tutkimus tukee edunvalvontaa ja yhteiskuntavaikuttamista tuottamalla tietoa jäsenkunnan, yritysten ja toimi alojen kehityksestä ja enna koimalla tulevaisuutta. – Viestinnässä otamme uuden teknologian ja uudet viestinnän kanavat jo olemassa olevien rinnalla käyttöön niin, että vuorovaikutus tehdään jäsenille helpoksi. Puura korostaa kaikessa tekemi sessä yhteistyön merkitystä, myös liiton sisällä. – Toivon, että Teollisuusliitosta tulee meidän yhteinen rohkea, aktiivinen ja kiinnostava ammattiliitto, jossa katsotaan tulevaisuuteen ja jossa näkökulma on jäsenten hyvä työelämä. III varapuheenjohtaja JARI NILOSAARI AMMATTIOSASTOT, JÄRJESTÄMINEN, ALUETOIMISTOT, RUOTSINKIELINEN TOIMINTA, NUORISOTOIMINTA JA JÄSENREKISTERI – Kun järjestötoiminta on kunnossa, pystymme auttamaan toinen toisiamme alueellisesti ja valtakunnallisesti, Jari Nilosaari määrittelee. – Meidän on vastattava ajassa liikkuviin haasteisiin ja pystyttävä ohjailemaan kehityskulkuja. Ulkoiset paineet ovat kovat, mutta saman aikaisesti alueilla vapautuu meneillään olevien koko Suomea koskevien muutoshankkeiden myötä ikään kuin tyhjää tilaa ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, hän arvioi. 9 000 luottamusmiestä ja yli 700 ammattiosastoa muodostavat Nilo saaren mukaan vankan lähtökohdan, mutta kuitenkin vasta ensimmäisen askelman kehittämistyön tikkailla. – Järjestäminen ja paikallinen vaikuttaminen pitää toteuttaa ennen muuta työpaikoilla jatkuvana pro sessina. Siksi liitto tarjoaa aktiiveille tukea, neuvontaa ja apua esimerkiksi jäsenhankinnassa ja paikallisten neuvottelujen läpiviemisessä. Tämä toteutetaan kohdentamalla toimitsija resursseja edunvalvontaan, järjestö työhön, järjestämiseen, ruotsinkielisiin palveluihin ja nuorisoon. Myös Nilosaari korostaa yhteistyön merkitystä, jotta jäsenille annetut lupaukset ja liitolle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. – Yhdessä tekeminen on se vahvin linja. Alueita ajatellen keskeistä esimer kiksi on, että saamme mukaan kaikkien sopimusalojen työntekijät riippumatta siitä, ovatko he tottuneet aluetoimisto jen kanssa asioimiseen vai eivät. Nilosaari muistuttaa, että tavoittei den saavuttaminen ottaa aikansa. – Ensimmäinen vuosi menee varmasti siihen, että saadaan porukka toimimaan yhteen. Säilytetään vahvuudet, löydetään uusia toiminta tapoja ja mennään eteenpäin niin, että jäsenet saavat parhaan mahdollisen palvelun ja liitosta tulee yhtenäinen, luotettava ja vahva toimija. Lue lisää suuntaviivoista. www.tekijälehti.fi Järjestötoiminnalla rakennetaan liiton perusta Pidetään jäsenet ja aktiivit lähellä Osaava henkilöstö ja koulutus tuovat tuloksia TEKI1801B_2.indd 19 7.12.2017 9:18:12
20 Tekijä 1/2017 ERIKOISNUMERO HALLINTO Mitä odotat Teollisuusliitolta? VEERA HAKANPERÄ Valtuuston jäsen, tekstiilija muotiala, Mia-Tuote Oy, Tampere l ”Odotan uudelta Teollisuusliitolta ennen muuta vahvuutta ja näkyvyyttä, ja sitähän koko fuusiolla varmaan haetaankin. Vahva liitto tarkoittaa mielestäni sitä, että pidetään jäsenten asioista huolta ja että näytään siellä, missä pitääkin näkyä. Jäsenten asioita täytyy tietysti pystyä entistäkin paremmin ajamaan. Meidän pitää ottaa laajemmalla skaalalla kantaa myös muihin kuin tiukasti työehtosopimusten sisällä oleviin asioihin, vaikka tokihan sieltäkin löytyy esimerkiksi perhepolitiikkaa. Liiton pitäisi olla entistä aloitteellisempi. Ay-liikkeellähän on semmoinen ei-liikkeen leima, mutta sille, että me sanomme ei, on yleensä todella painavat perustelut. Viime aikoina maan hallitus on tehnyt paljon aloitteita, joita emme palkansaajajärjestönä voi muuta kuin torpata. Mielestäni liiton pitää myös pyrkiä totaalisesti pysäyttämään palkansaajien ja työttömien etujen polkeminen. Senkin vuoksi pitää olla myös mediassa näkyvämpi ja aktiivisempi. Asioihin pitää myös etsiä semmoista nuorekasta näkökulmaa samoin kuin viestintäkanavia, joita nuoretkin seuraavat. Tarvitaan siis lisää some-maailmaa ja esimerkiksi videoita. Valtuutettuna minua kiinnostaa erityisesti juuri nuorten toiminta. Lisäksi tulen itse pieneltä työpaikalta ja pieneltä sopimusalalta, joten haluan myös vaikuttaa siihen, että näitä pieniä aloja ei pidetä mitenkään kuolevina. Tässä taas tullaan nuoriin ja esimerkiksi vaatetusalan ammatilliseen koulutukseen. Mielestäni myös amis-opetus pitää nostaa jälleen kunniaan ja siihen voimme uudessa liitossa ottaa kantaa.” SIRPA TASKINEN JA N N E R U O TS A LA IN EN ”Pienet sopimusalat pitää muistaa” TEKI1801B_20-23.indd 20 7.12.2017 9:14:45
ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 21 TEOLLISUUSLIITTO Mitä odotat Teollisuusliitolta? ”Liitosta monen alan vahva toimija” MIKA LINDBLAD Hallituksen jäsen, autoja konealat, VV-Autotalot Oy, Helsinki l ”Toivon, että Teollisuusliitosta tulee vahva ja toimiva, aiempaa selvemmin monen sopimusalan liitto. Vanhassa Metalliliitossa oli vähän se tilanne, että oli yksi vahva pääala ja lisäksi muita aloja. En sanoisi niin, että pienemmät alat olisivat asetelmasta jotenkin kärsineet, vaan pikemmin kyse on mielikuvista. Pääalan kysymykset ovat näkyneet julkisuudessa enemmän, varsinkin, jos katselee asiaa meidän alan toimihenkilöiden ja varsinkin autonmyyjien kantilta. Toimihenkilöistä juuri myyjissä olisi paljon järjestämisen varaa. Toivon mukaan uusi liitto luo houkuttelevan mielikuvan itsestään ja saamme uusia jäseniä. Meidän pitää olla aktiivisesti vaikuttamassa kaikkia jäseniä koskettaviin työelämän asioihin, ? JA N N E R U O TS A LA IN EN P EK K A EL O M A A puhun yhteiskuntavaikuttamisesta. Meidän pitää olla aloitteellisempia. Nyt vastaamme työnantajapuolen aloitteisiin. Tilanne pitää kääntää toisinpäin. Keskeisenä tavoitteena pidän myös sitä, että jäsenmaksut pidetään alhaisina ja jäsenten edut ja palvelut hyvällä tolalla. Omaan rooliini liittyen haluaisin edelleen olla suunnittelemassa oman alani toimintaa ja olla mukana sopimusten tekemisessä. TEAMin puolelta tulee liittoon autonrengasala. Sehän on meille läheinen ala ja toivon, että päästään nopeasti tiivistämään yhteistyötä heidän kanssaan ja saataisiin yhteinen työehtosopimus meille kaikille, isommalle porukalle.” SUVI SAJANIEMI Nyt tarvitaan isompia tekoja, vahvempaa vaikuttamista, enemmän näkyvyyttä ja jäsenten etu edellä toimimista, toteavat Tekijän haastattelemat Teollisuusliiton hallinnon jäsenet. TEKI1801B_20-23.indd 21 7.12.2017 9:14:48
22 Tekijä 1/2017 ERIKOISNUMERO MIKKO LAITINEN Valtuuston jäsen, kemian perusteollisuus, Genencor International Oy, Jämsänkoski l ”Odotan, että uuden liiton ja SAK:n välinen yhteys toimisi paremmin ja niiden toiminta yhdessä olisi vaikuttavampaa. Ylipäätään uuden liiton yhteiskuntavaikuttamisen pitäisi olla voimakkaampaa ja tehokkaampaa. Meillä on nyt hyvä mahdollisuus brändätä liitto näkyvästi ja haluamallamme tavalla. Olisi hyvä näyttää, että aiemmat kolme liittoa ovat todellakin yhdessä enemmän. Uudelta liitolta odotan myös panostusta järjestäytymisen nostamiseksi. Yksi keino tähän voisi olla ammattiosastojen yhteistyön parantaminen. Meillä Keski-Suomen alueella uskon, että siihen on hyvä mahdollisuus. Samalla osastot voisivat innostaa uusia aktiiveja mukaan toimintaan. Osastojen on toki oltava itse aktiivisia, mutta varsinkin alkuvaiheessa liitto voisi olla auttamassa ja ohjaamassa yhteistyön käynnistämistä. Teemani on ollut, ja tulee olemaan uudessakin liitossa, että pienetkin työpaikat on otettava huomioon. Pelkästään suurten työpaikkojen korkea järjestäytymisaste ei tee liittoa. Pienten työpaikkojen järjestäytymisasteen nostamista on tuettava ja sen eteen on tehtävä työtä. Suuri osa liiton voimasta kuitenkin tulee juuri pienistä taloista. Tietysti toivon myös positiivista kehitystä työehtosopimuspuolella. Kehityksen olisi pitänyt oikeastaan näkyä jo tämän syksyn aikana käydyissä neuvotteluissa. Erityisesti nollalinjasta on päästävä eroon. Jos liitto pystyy saavuttamaan neuvotteluissa palkankorotuksia suuremmille ja menestyneemmille aloille, vetävät ne mukanaan myös niitä pienempiä aloja.” JONNE KIVINEN ”Tukea pienten työpaikkojen järjestäytymiseen” H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN TEKI1801B_20-23.indd 22 7.12.2017 9:14:54
ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 23 TEOLLISUUSLIITTO MIKKO LAITINEN Valtuuston jäsen, kemian perusteollisuus, Genencor International Oy, Jämsänkoski ”Tavoitteena ostovoiman parantaminen” RAIMO KANTONEN Valtuuston jäsen, teknologiateollisuus, Metso Flow Control Oy, Vantaa l ”Isommalta liitolta voi odottaa isompia tekoja. Tekojen jälkeen pitää tulla julkisuuteen ja kertoa, mitä on tehty, saatu aikaan tai yritetty. Esimerkiksi Delta-Auton jutussa, jossa Teollisuusliiton toiminnalla palautettiin irtisanottujen työsuhteet, hyvä lopputulema ei näkynyt mielestäni riittävästi mediassa. Liiton tavoitteena pitää olla ihmisten osto voiman turvaaminen ja parantaminen. Teollisuusliiton on ajettava myös työajan lyhentämistä, koska vastaavasti työura pitenee koko ajan. Toinen tärkeä asia on työhyvinvoinnin kehittäminen. Kannatan yhdessä työnantajaliiton ja muiden ammattiliittojen kanssa toteutettavia työssä jaksamisen hankkeita, kuten Työkaari kantaa -hanketta. Työpaikoilta pitäisi edellyttää niissä mukana olemista. Itse haluan uudessa liitossa vaikuttaa erityisesti jäsenhankintaan ja toiminnan jatkuvuuteen. Työntekijän pitää nähdä jäsenyys itselleen tarpeellisena. Nyt pitäisi panostaa etenkin nuoriin tiedottamalla ja ottamalla mukaan tekemiseen. Haasteena on, että nuorilla on oma elämä ja omat arvot, mistä meillä vanhemmilla ei ole oikein käsitystä. Heidät pitää saada mukaan omilla ehdoillaan ja innostumaan sitten toiminnasta. Enemmän pitäisi myös avata ja tiedottaa sitä, miten jäsen voi vaikuttaa liiton päätöksentekoon. Vaikuttamiseen on keinoja, mutta niistä ei tiedetä tai niihin ei uskota. Minusta tuntuu, että poliittinen jäykkyys myös kummittelee monen mielessä. En ihmettele sitä. Mielestäni jatkossa hallinnon päätöksenteossa pitäisikin mennä enemmän asia edellä. Siis jäsenen etu edellä.” ERIKA PARVIKOSKI H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN A N N IK A R A U H A LA ASKO ALASALMI Valtuuston jäsen, mekaaninen metsäteollisuus, Jukkatalo Oy, Siikalatva ”Aloite omiin käsiin” l ”Uutta Teollisuusliitossa on vahva tutkimustoiminta. Odotan, että sen avulla pystymme ennakoimaan kehitystä ja vaikuttamaan työmarkkinoihin valtakunnan tasolla sekä tekemään uusia avauksia. Tutkimuksen keinoin saamme myös lisää tietoa siitä, millä tavoin voimme kehittää liittoa. Ay-liikettä on yritetty leimata kaiken vastustajaksi. Kun meillä on joukkovoimaa takana ja tutkittua tietoa taustalla, niin voimme kääntää mielikuvan toisinpäin ja tehdä avauksia mediaan ja muuallekin. Pystymme heittämään välillä palloa toiseen suuntaan. EK on vetäytynyt neuvotteluista, eikä se enää ole sopimuskumppani, mutta työnantajapuolella on monia vahvoja neuvottelijoita meitä vastassa. Teollisuusliiton pitää ottaa neuvotteluissa oma asema ja rooli. Olemme yksi isoimmista ammattiliitoista Suomessa ja toimimme tärkeillä vientialoilla. Jotta voimamme lisääntyy, meidän pitää saada järjestäytymisastetta nousemaan entisestään. Se vaatii monenlaisia toimia, muun muassa kouluilla käyntiä ja medianäkyvyyttä. Toivottavasti liittofuusio saadaan hanskattua toiminnan alkumetreillä sellaiseksi, että olemme kaikki oikeasti yhtä liittoa. Olen uusiin liittokavereihini tutustunut ja alku näyttää lupaavalta: samanlaista ay-porukkaa me kaikki olemme. Arvelen, että aluetoiminta tulee korostumaan Teollisuusliiton toiminnassa, ainakin aluksi. Itse haluan viedä tietoa alueelta liiton hallintoon ja toimia linkkinä kentän väkeen. ” JARI ISOKORPI M A R K K U R U O T TI N EN TEKI1801B_20-23.indd 23 7.12.2017 9:15:03
24 Tekijä 1/2017 ERIKOISNUMERO EDUNVALVONTA TEKNOLOGIASEKTORI Teknologiateollisuus 90 914 Malmikaivokset 1 598 Peltija teollisuuseristysala 1 028 Yhteensä jäseniä 93 540 47 edustajaa liiton valtuustossa Vastaneuvottelija Teknologiateollisuus Sektorit – kaikille uusi asia Teollisuusliitolla on 33 työehtosopimusalaa. Ne on ryhmitelty neljään sektoriin. TEKSTI TUOMO LILJA KUVAT KITI HAILA ”Kahvihuoneiden asiat saatava tes-pöytiin” l Mahdollisuudet oman alan työehtosopimuksen kehittämiseen paranevat, ennakoi teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen. Teollisuusliiton keskustoimisto ja aluetoimistot saavat ensi vuonna vastattavakseen arviolta 80 000 kentältä tulevaa, edunvalvontaan liittyvää kysymystä. Niistä todennäköisesti noin puolet osuu liiton suurimmalle sektorille, teknologiasektorille. – Useimpiin kysymyksiin löytyy vastaus heti, sanoo sektorin johtaja Virtanen. Vain murto-osa jäsenten esittämistä ongelmista on niin hankalia, että niistä tehdään erimielisyysmuistio. Oikeudellisiin toimiin joudutaan vielä harvemmin. Virtasen kokemus Metalliliiton ajoilta oli, että oikeusprosessin jossain vaiheessa on koko ajan suunnilleen satakunta juttua. Yhdistyneessä Teollisuusliitossa luku noussee yli puolentoista sadan. Teknologiasektorilla on n. 93 500 jäsentä. Sektorilla on 11 toimitsijaa ja sihteeri. He päivystävät, hoitavat erimielisyysasioita, kiertävät työpaikoilla, osallistuvat yhteistyössä liiton muiden yksiköiden kanssa esimerkiksi kouluttamiseen, teollisuusja elinkeinopolitiikkaan ja kansainvälisten yhteyksien hoitamiseen. Pelkästään pääalalla teknologiateollisuudessa on kymmenen työryhmää kehittämässä esimerkiksi palkkausja työaikamääräyksiä. – Kaikilla neljällä sektorilla aivan keskeinen asia on työehtoneuvotteluihin valmistautuminen ja niiden hoitaminen. Jokaisella sopimusalalla on oma tesneuvottelukuntansa. Minä haluan, että teknologiasektorilla tes-neuvottelukunnat ovat aktiivisesti mukana – varsinaisten neuvottelujen välissäkin – ideoimassa ja kehittämässä omaa työehtosopimusta, Virtanen miettii. Hän visioi, että jäsenten kiinnostus omaa työehtosopimusta kohtaan tulee kasvamaan. Syynä on sopimusjärjestelmän muutos. Tupoja ja keskitettyjä sopimuksia tehtiin 50 vuoden aikana 17 kappaletta, yksitai kaksivuotisina, monien mielestä liian usein. Keskitetyissä ratkaisuissa ammattiosastojen esityksiä oli liki mahdoton saada eteenpäin. Miksi siis panostaa aikaa ja vaivaa tes-esityksiin, jos niitä ei saada läpi? Tämä asetelma turhautti jäseniä, eikä ihme. Nyt keskitettyjen aika on ohi – työnantajien tahdosta. Neuvottelut siis käydään liittokohtaisina. Tästä seuraa, että oman alan tessin arvo tulee nousemaan. Jyrki Virtanen haluaa, että tämä asetelma ja sen tuomat mahdollisuudet ymmärretään ja hyödynnetään, myös työpaikoilla. Palkkoihin liittyviä aloitteita tulee jatkossakin varmasti riittävästi, mutta se ei hänelle riitä. Pitäisi saada myös laadullisia esityksiä. Hän toivoo työpaikoilta aiempaa intensiivisempää paneutumista työpaikkojen arkisiin ongelmiin ja siltä pohjalta tes-aloitteita. – Ne asiat, joita ihmiset pohdiskelevat työpaikkojen kahvihuoneissa, pitäisi saada tes-pöytiin, hän tiivistää. JYRKI VIRTANEN Sektorijohtaja TAUSTA 1986 Stala Oy hioja, hitsausoperaattori ja pääluottamusmies 2005 Metalliliiton toimitsija 2010 edunvalvontapäällikkö TEKI1801B_2.indd 24 7.12.2017 9:21:11
ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 25 TEOLLISUUSLIITTO KUVATAAN LIITTIKSESSÄ KEMIANSEKTORI Autoalan kauppa ja 9 769 korjaamotoiminta Muovituoteteollisuus ja 8 937 kemian tuoteteollisuus Kemian perusteollisuus 3 155 Lasikeraaminen teollisuus 2 491 Öljy-, maakaasuja 1 503 petrokemianteollisuus Kumiteollisuus 1 482 Kenkäja nahkateollisuus 1 187 Autonrengasala 801 Veneenrakennusteollisuus 527 Jalometalliala 245 Harjaja sivellinalat 60 Yhteensä jäseniä 30 157 16 edustajaa valtuustossa. 6 työnantajaliittoa vastaneuvottelijoina ”Edessä on tiukan analyysin paikka” l Kenttäväen ja neuvottelijoiden yhteyttä on tiivistettävä, sanoo kemiansektorin johtaja Toni Laiho. Vielä kesken olevalla sopimuskaudella on ollut ainakin neljä erikoisuutta. Jo kevätkaudella yritettiin rakennella Suomen mallia ja neuvoteltiin EK:n irtisanomat keskusjärjestösopimukset liittojen tesseihin. Näiden seurauksena neuvottelumainen tila kesti pitkälti yli puoli vuotta. Kolmas erikoisuus ovat talousennusteet – ne ovat muuttuneet harvinaisen paljon ainakin vuoden ajan, onneksi parempaan suuntaan. Neljäs muutos tapahtui jo kaksi vuotta sitten, jolloin EK ilmoitti luopuvansa keskitetyistä sopimuksista. Siitä on seurannut jonkinlainen solidaarisuusongelma. Keskitettyjen aikana korotukset olivat kaikilla aloilla suunnilleen saman tasoisia. Nyt ja jatkossakin liittojen on huomioitava omien tesja teollisuusalojensa välillä olevat erot, jotka saattavat olla todella suuria. – Esimerkiksi TEAMissa me haimme ratkaisuja tilanteessa, jossa osa meidän teollisuudenaloista on erinomaisessa suhdannevaiheessa, osa surkeassa. Samoin osa firmoista on helmiä, sitten on firmoja, jotka ovat liki konkurssitilassa, niiltä on viittä vaille nirri pois. Liiton tavoitteena on ostovoiman lisäys, kuitenkin huomioiden yritysten kilpailukyky, jolla on suora vaikutus työllisyyteen, kuvaa moninaista neuvotteluasetelmaa kemiansektorin sektorijohtajana aloittava Toni Laiho. Julkisen sektorin, palvelualojen ja osin teollisuudenkin neuvottelut ovat vielä kesken. Kun kokonaisuus joskus keväällä on valmiina, on Teollisuusliitollakin mietittävää. – Edessä on tiukan analyysin paikka. Täytyy katsoa työantajaleirin ja varsinkin omat tekemiset läpi. Työnantajat pelasivat yhteen todella vahvasti ytimenä Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus. Minusta näyttää, että heidän tavoitteensa on paitsi paikallisen sopimisen lisääminen myös teollisuuden palkkaliukumien pienentäminen. Uskon heidän koordinointinsa jatkuvan. – Omasta tekemisestä voi sanoa jo nyt, että kentän edustajat on jatkossa pidettävä lähempänä neuvottelijoita. Eikä tämä koske vain neuvotteluvaihetta vaan laajemmin tessien kehittämistä, Laiho miettii. TEAMin sopimusaloilla neuvotteluihin valmistauduttiin huolellisemmin kuin koskaan. Siksi kemianalojen neuvottelutuloksen kertaalleen kaatuminen hallituskäsittelyssä (sittemmin tulokset kyllä hyväksyttiin) oli kova paikka niin Laiholle kuin muillekin neuvottelijoille. – Se oli työurani suurin tappio. Analyysin ohella Teollisuusliitto aloittaa arjen ryhmittymällä neljään edunvalvontasektoriin. Kemiansektorin vahvuudeksi tulee yhdeksän toimitsijaa eli sopimusvastaavaa ja yksi sihteeri. Liitto organisoi päivystykset keskitetysti, ei sektorikohtaisesti. – Pitkä oppimispolku meillä kaikilla on edessä, niin liitossa kuin sektoreilla. Kaikkien tes-toimitsijoiden on opeteltava uusia tessejä, kuitenkin niin, että jokaisella on oma tai omia spesiaalialoja. TONI LAIHO Sektorijohtaja TAUSTA 1997 Neste Porvoon öljynjalostamo, operaattori 2002 pääluottamusmies, myöhemmin myös Kemianliiton hallituksen jäsen 2007 henkilöstöpäällikkö 2009 Kemianliitto / TEAM työehtosihteeri, öljy-, maakaasuja petrokemian alat 2015 neuvottelupäällikkö ? TEKI1801B_2.indd 25 7.12.2017 9:21:17
26 Tekijä 1/2017 ERIKOISNUMERO ERITYISALOJEN SEKTORI Kirjatyöntekijät 6 113 Tekstiilija muotiala 3 704 Metsäala 1 671 Tekninen huolto ja 1 569 kunnossapito Metsäkoneala 1 374 Tekstiilihuoltoala 1 281 Viestintäalan toimihenkilöt 1 274 Grafinet Puutarha-ala 1 041 Jakajat 922 Maaseutuelinkeinot 784 Lasitus-, rakennuslasitusja 283 lasinjalostusala Viherja ympäristö227 rakentamisala Taimitarha-ala 225 Turkisala 113 Turvetuotantoala 62 Yhteensä jäseniä 20 713 11 edustajaa liiton valtuustossa 8 työnantajaliittoa vastaneuvottelijoina ”Kansallisuuksien kirjo on huomioitava” l Erityisaloilla työehtosopimukset on käännettävä usealle kielelle ja ulkomaalaistaustaisille on järjestettävä koulutusta, sanoo erityisalojen sektorin johtaja Marko Rosqvist. Erityisalat on Teollisuusliiton monipuolisin sektori, ja luultavasti haastavin. Erityisalojen sektorin sopimusalat tulevat Teollisuusliiton kaikista kolmesta perustajaliitosta. – Se tarkoittaa, että yhteistyön ja luottamuksen rakentaminen on aloitettava heti, painottaa Rosqvist. Sektorin jäsenmäärältään suurimman kokonaisuuden muodostavat graafisen teollisuuden työntekijät ja toimihenkilöt. Teollisuusliitossa on merkittävä määrä toimihenkilöitäkin, viestintäalan toimihenkilöt, joiden valtakunnallinen ammattiosasto on nimeltään Grafinet. Graafinen ala tuo Teollisuusliittoon hienon ja syvän historiallisen kulttuuriperinnön. Suomen vanhin ammattiosasto, liitto, työttömyyskassa ja työehtosopimus ovat kirjatyöntekijöiden aikaansaannoksia. Tämä Tekijä -lehtikin on juuriltaan Suomen vanhin ay-lehti, alkuperäiseltä nimeltään Gutenberg . Kirjatyöntekijät perustivat Gutenbergin jo vuonna 1893. Toinen iso kulttuurinen asia on, että sektorin monilla sopimusaloilla on poikkeuksellisen paljon ulkomaalaistaustaisia jäseniä. Näin on muun muassa jakelualalla ja tekstiilihuoltoalalla eli pesuloissa. Puuliitosta tulleista aloista kansainvälisin on maatalousala, jolla valtaosa kesän sesonkityöntekijöistä tulee ulkomailta, muun muassa Ukrainasta ja Thaimaasta. Marjanpoimijat ovat suurimmaksi osaksi ulkomaalaisia. Puutarha-alan työt ovat erittäin kansainvälisiä ja väkeä tulee ainakin kymmenestä eri maasta. Metsäalalle virtaa runsaasti ulkomaista työvoimaa, erityisesti Puolasta ja Baltiasta. – Esimerkiksi AlmaManu Oy:ssä jakelutöissä on 57 eri kansallisuuden edustajia, Rosqvist kuvaa. – Kansallisuuksien kirjo täytyy huomioida edunvalvonnassa. Meidän sektorin toimitsijoiden kielitaito on poikkeuksellisen hyvä. Työehtosopimukset pitää kääntää ja ulkomaalaistaustaisille on järjestettävä koulutusta, hän listaa. Rosqvist itse on vuosikymmeniä ollut mukana kansainvälisessä edunvalvonnassa. Hän on muun muassa toiminut IndustriALL Europen hallituksen ja teskomitean jäsenenä, sekä Pohjoismaisen verkoston IN:in tes-komitean puheenjohtajana. Hänen kielitaitonsakin on vankka: kommunikointi sujuu parhaiten englanniksi, mutta hän osaa myös viroa, ruotsia, ranskaa ja venäjää. Tulevien vuosien ja vuosikymmenten suuri tavoite on, ettei Suomeen synny kaksia työmarkkinoita, jossa alemman kastin muodostaisivat maahanmuuttajataustaiset. Teollisuusliitossa tämän taistelun eturintamassa on varmasti juuri erityisalojen sektori. Jotta taistossa menestyttäisiin, täytyy pitää huoli siitä, että ulkomaalaistaustaiset saadaan järjestäytymään. MARKO ROSQVIST Sektorijohtaja TAUSTA 1982 Tikkurila Oy, prosessioperaattori 1984 Tikkurilan kemiantyöntekijöiden ammattiosaston puheenjohtaja 1986 SAK Vantaan paikallisjärjestön puheenjohtaja 1992 Kemianliiton hallitus 1997 Kemianliitto (2010 alkaen TEAM ), työehtosihteeri, muovituoteteollisuus ja kemiantuoteteollisuus TEKI1801B_2.indd 26 7.12.2017 9:21:22
ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 27 TEOLLISUUSLIITTO PUUTUOTESEKTORI Mekaaninen metsäteollisuus 10 327 Puusepänteollisuus 6 234 Metsäteollisuuden korjaamot 196 Bioteollisuus 115 Yhteensä jäseniä 16 872 9 edustajaa liiton valtuustossa 2 työnantajaliittoa vastaneuvottelijoina ”Kentän ja liiton yhteys ei saa katketa” l Työehtosopimusneuvottelukunnilla on oltava keskeinen rooli sopimusten valmistelussa ja neuvotteluissa, sanoo puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen. Teknologiaja kemianteollisuudessa ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen suhteet ovat yleensä asialliset ja jopa yhteistyöhakuiset. Metsäteollisuuteen suhteet kyllä ovat asialliset ja vuoropuhelu aktiivista, mutta työnantajia edustavan Metsäteollisuus ry:n otteet ovat joskus hyvinkin jyrkkiä ja neuvotteluprosessit jäykkiä. Teollisuusliitossa Metsäteollisuus ry:n kanssa jatkossa mittelee puutuotesektori. Alapartanen ei kiistä, muttei myöskään ylidramatisoi Metsäteollisuuden militanttiuutta. – Neuvottelukulttuuri on kieltämättä jäykkää. Tuntuu, että työnantajaliiton hallitus ja sen työvaliokunta ohjaavat voimakkaasti varsinaisia neuvottelijoita. No, ei tuota vastaan voi periaatteessa suuresti protestoida, koska tietysti meillä on tai pitäisi olla samanlainen tilanne. Kenttä ja hallinto ohjaavat neuvottelijoita, kuten pitääkin. Meidän neuvottelijoiden tulee olla vain väline tavoitteiden saavuttamisessa. Metsäteollisuuden kautta myös kovan luokan taustavaikuttaja, pankinjohtaja Björn Wahlroos ilmaantuu Teollisuusliiton toimintakentälle. Wahlroos on toistuvasti jo vuosikymmeniä hyökännyt ay-liikkeen yhteiskunnallista asemaa vastaan. – Hän on alan suurimman yhtiön UPM:n hallituksen puheenjohtaja. En ihan tarkkaan tiedä, missä elimissä työnantajat linjansa vetävät, mutta mielestäni Wahlroosin ulostuloilla on ohjaavaa vaikutusta, Alapartanen miettii. Hän sanoo, että jotain ay-liike voisi vastapuolelta oppiakin. – He pitävät kiinni tietyistä tavoitteista ja tuovat ne sitkeästi kerta toisensa jälkeen neuvottelupöytään. Siinä johdonmukaisuudessa meillä olisi opittavaa. Alapartanen puhuu tes-toiminnan uudelleenmuotoutumisesta varsin saman sävyisesti kuin teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen edellisellä aukeamalla. – Ay-liike on vaikeuksissa lainsäädäntöpuolella jatkossa. Kuunnellaanko keskusjärjestöjä riittävästi tulevaisuudessa eri hallituksissa ja eduskunnassa? Vastapainoksi pitää kehittää omien alojen työehtosopimuksia paikkaamaan lainsäädännön karikoita. Mahdollisuudet siihen ovat nyt paremmat, kun teemme sopimukset liittotasolla. Nyt pitää nähdä työpaikkojen tarpeet ja osata kuunnella kenttää. Puutuotesektorilla on neljä sopimusalaa. Yhdestä asiasta Alapartanen aikoo pyrkiä pitämää huolen. – Haluan työehtosopimusneuvottelukunnille keskeisen roolin sopimusten valmistelussa ja neuvotteluissa. Haluan välttää sellaisen asetelman, jossa kentän ja liiton yhteys katkeaa ratkaisevassa vaiheessa. JYRKI ALAPARTANEN Sektorijohtaja TAUSTA 1978 Kemi Oy (myöhemmin Botnia Wood Oy ), työkoneiden kuljettaja 1987 pääluottamusmies 1998 Puuliitto, Oulun aluetoimisto, aluetoimitsija 1999 työehtosihteeri 2010 liiton sihteeri 2014 varapuheenjohtaja TEKI1801B_3-50.indd 27 7.12.2017 10:45:40
PEKKA SIPOLA 28 Tekijä 1/2017 ERIKOISNUMERO JÄRJESTÖTOIMINTA Isosta järjestöstä saatava paljon irti Teollisuusliiton järjestöyksikössä on enemmän työntekijöitä kuin monen liiton koko organisaatiossa. Aluetoimistojen toiminta-alueilla on enemmän jäseniä kuin pienellä ammattiliitolla. TEKSTI KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN E ntisen Metalliliiton järjestöorganisaatio aluetoimistoineen on ollut vahva ennenkin. Teollisuusliitossa toiminta vain vahvistuu. Näin uskoo uuden liiton järjestöpäällikkö Vesa Aallosvirta. Hän arvelee, että ensimmäinen toimintavuosi on monella tapaa opettelua toisten tavoille ja ennen kaikkea uusien yhteisten toimintatapojen luomista. – On mielenkiintoista nähdä, miten kaksi muuta liittoa näkevät tämän meidän organisaation ja sen toiminnan. Iso muutos ja yhteen hitsautuminen on edessä. Uuden liiton aluetoimistot rakennetaan aluksi Metalliliiton ja Puuliiton aluetoimistoverkoston varaan. Ajan kanssa arvioidaan uudelleen, missä niin sanottujen aluepalvelukeskusten toimistot lopulta sijaitsevat. Metalliliiton jäsenille ja aktiiveille aluetoimistot henkilökuntineen ovat tuttuja paikkoja. Puuliittolaisten näkökulmasta palvelut paranevat, kun henkilökuntaa on toimistoissa enemmän auttamassa. TEAMilla aluetoimistoja ei ole ollut ollenkaan. – Teamilaisille isoin muutos on varmasti se, että he oppivat hakemaan palvelua ja apua aluetoimistoista. Osittain tämä koskee myös entisen Puuliiton jäseniä, joiden aluetoimistojen määrä lisääntyy, Teollisuusliiton järjestöyksikössä aluetoiminnasta vastaava päällikkö Merja Rinne arvioi. Sekä Aallosvirta että Rinne korostavat, että muutokseen kannattaa suhtautua positiivisin ja avoimin mielin. Uuden liiton yksi tavoite on olla tunnetuin ja luotetuin ammattiliitto paitsi koko Suomessa, myös eri alueilla. JÄRJESTÖYKSIKKÖ Yksikössä aluetoimistoineen työskentelee yhteensä yli 100 liiton ja työttömyyskassan työntekijää. Suurimmalla maantieteelli sellä Häme– Pirkanmaan alueella työskentelee yli 46 000 liiton jäsentä. TEKI1801B_2.indd 28 7.12.2017 9:21:43
PETTERI RAITO JYRKI LUUKKONEN ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 29 TEOLLISUUSLIITTO – Meidän täytyy ottaa paikkamme alueilla. Teollisuusliiton näkyvyys alueilla lisääntyy, koska SAK ja muutamat liitot ovat karsineet alueverkostoaan. Toive on, että meidän jäsenet olisivat alueilla näkyviä ja aktiivisia, myös median suuntaan. Kaikki kontaktit kannattaa toiminnassa ottaa käyttöön, meillä on paljon liiton jäseniä kunnanvaltuustoissakin, Rinne pohtii. Vaikka järjestötoiminnan pohjana on entisen Metalliliiton organisaatio, ei siihen kuitenkaan kannata jäädä kiinni millään toiminnan tasolla. Aallosvirta kannustaa ottamaan käyttöön kolmen liiton parhaat puolet. – Esimerkiksi Puuliitto on ollut monessa mukana alueilla, esimerkiksi erilaisilla messuilla. TEAMilla on alueellinen Uutta vir taa -toiminta. Toiminnoista, joista on hyviä kokemuksia, kannattaa ammentaa oppia. JÄRJESTÖLLINEN TILA KARTOITETAAN Alueilla liittojen aktiivien yhteistyö käynnistyi jo ennen liittojen virallista yhdistymistä. Sastamalassa jopa kaksi entisten Metalliliiton ja TEAMin ammattiosastoa löivät hynttyyt yhteen. – Ammattiosastojen oma aktiivisuus ja jo ennen liittojen virallista yhdistymistä virinnyt positiivinen henki on todella hyvä juttu. Vuonna 2018 pääsemme täyteen vauhtiin, Aallosvirta sanoo. Uuden liiton suurena haasteena Aallosvirta pitää sitä, että järjestäytymistä lisätään. Järjestäytyminen ei hänen mukaansa ole ihan niin hyvässä hoidossa työpaikoilla kuin sen pitäisi olla. Tämä koskee kaikkien kolmen liiton toimintaa. Vuoden 2018 tärkein tavoite on kartoittaa TEAMin ja Puuliiton ammattiosastojen tila. – Kartoituksen perusteella aloitamme tarvittavat järjes tämistoimet työpaikoilla ja ammattiosastoissa. Kartoituksen jälkeen mietimme tarvittaessa työpaikoille tukitoimet hoitaa järjestäytymiseen ja työpaikan edunvalvontaan liittyvät asiat kuntoon. Entisille metalliliittolaisille järjestämistoiminta on jo muutaman vuoden ajalta tuttua. Teamilaiset ja puuliittolaiset pääsevät toimintaan mukaan heti yhteisen toiminnan toden teolla käynnistyessä. Uuteen Teollisuusliittoon yhdityneillä kolmella liitolla on monenlaista järjestötoimintaa. Vasemmalla kuva Metalliliiton syksyisin järjestetyltä Ylivoimaviikolta ja oikealla osallis tutaan yleisövisaan Puuliiton messuosastolla. Keskellä kuva historiallisesta tilanteesta, kun Vammalan kirjatyöntekijät ja Sastamalan teollisuustyöntekijät yhdistivät ammattiosastonsa jo ennen liittojen virallista yhdistymistä. ? JÄRJESTÖYKSIKÖSTÄ TEHOT IRTI ? TEKI1801B_2.indd 29 7.12.2017 9:22:17
30 Tekijä 1/2017 ERIKOISNUMERO Toimii, sanoo järjestäjä Järjestäminen on paljon syvällisempi asia kuin jäsenhankinta. Ammattiliitto on sen kaikki jäsenet. Järjestetyllä työpaikalla jäsenet fiksaavat asiat itse. Järjestäjäharjoittelija Sami Pajumäki toivoo, että järjestäminen otetaan Teollisuusliitossa vakavasti. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA PEKKA ELOMAA l Sami Pajumäki on hyvin tietoinen siitä, että melkein liitossa kuin liitossa ammattiosastot potevat tulevaisuutensa näivetystautia. On näet pulaa aktiivisista nuoren polven toimijoista. Mutta nuorista tämä ei ole kiinni. – On aivan p…kapuhetta, että nuoria ei kiinnostaisi. Etteivät he lähtisi liikkeelle. Etteivät he tekisi. Vaasan Vamiassa tekniikan puolen ammattikoululaisia järjestävä Pajumäki ei voi kuin nauraa sukupolvesta toiseen mukana laahautuville puheille ”laiskasta” nuorisosta. – Ei ne kuitenkaan lähde mukaan, sellaista toistellaan. Oletteko yrittäneet? Ollaan. Montako kertaa? Kaksi. Miten? No ollaan laitettu yksi flyeri kaupungin laidalle. Eikä ne tulleet. Pajumäki oli aktiivisesti mukana jo Metallin nuorten liikkeelle lykkäämässä Operaatio Vakiduunissa . Koneistajaksi valmistunut Pajumäki oli lähtenyt mukaan liiton toimintaan Murikan kautta. Hän oli tuumannut, ”käydähän kattomassa”, millaista on Murikan kurssilla. Opinahjosta tulikin nopeasti melkein toinen koti. ”Liittotaustaakin” perheestä löytyy, Pajumäki kertoo. Operaatio Vakiduuni eli OVD opetti Pajumäelle, mikä oikeasti saa ihmisen, nuoren tai vanhan, ”hereille”. OVD:ssä kerättiin 63 000 nimeä kansalaisaloitteeseen nollatuntisopimusten kieltämiseksi. Suurin osa nimistä saatiin paperille, ei netin kautta, kerättyinä allekirjoituksina. Järjestämisessä on kyse hyvin pitkälti samasta asiasta kuin OVD:ssä. Keskustelemalla ihmisen kanssa hänet saadaan pohtimaan ja oivaltamaan asioita itse. JÄRJESTÄMISTYÖ l Järjestämistyöllä liiton jäsenet saadaan toimimaan aktiivisesti ,omalla työpaikalla ja lisää työntekijöitä liittyy liittoon. l Jäsenet valvovat etujaan itse luottamusmiesten kanssa. l Vuonna 2018 järjestämisestä tulee hankkeiden sijaan osa liiton perustoimintaa. Järjestämistst ehtävistä tulee toimitsija tehtäviä. TEKI1801B_2.indd 30 7.12.2017 9:22:32
ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 31 TEOLLISUUSLIITTO Toimii, sanoo järjestäjä Järjestäminen on paljon syvällisempi asia kuin jäsenhankinta. Ammattiliitto on sen kaikki jäsenet. Järjestetyllä työpaikalla jäsenet fiksaavat asiat itse. Järjestäjäharjoittelija Sami Pajumäki toivoo, että järjestäminen otetaan Teollisuusliitossa vakavasti. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA PEKKA ELOMAA – Siinä oli iso ero, soittiko vaan vai menikö puhumaan ihmisen kanssa kasvokkain. Pidän puhumista fiksumpana ja asiallisempana tapana. En nyt puhuisi kunnioittamisesta, mutta kasvokkain saa toiseen ihmiseen aidomman kontaktin. – Joku saattoi sanoa, että on juuri päässyt eläkkeelle eikä nollatuntisopimus häntä koske. Kun kysyi, no mutta mitenkäs lapsenlapset, niin sen oikein huomasi, miten toisella rupesivat rattaat raksuttamaan. Sama reilu ihmisen kohtaamisen perusasetelma toimii silloinkin, kun Pajumäki tekee järjestämistyötään nuorten amislaisten kanssa Vamiassa. LUOKAN ”LUOTTIKSET” LÖYTYVÄT – Pääpiirteittäin tavoitteena on kertoa oppilaille, miten ammattiliitossa toimitaan ja miten tämä edunvalvontasysteemi oikein toimii. Olen ollut pitämässä koulutiedotuksia, ja siinä on sitten kyselty 1–2 opiskelijaa luokan luottamusmiesehdokkaaksi. Vapaaehtoisiakin on ollut, Pajumäki alleviivaa. Jos vapaaehtoisia ei ole löytynyt, Pajumäki on tiedustellut esimerkiksi: ”Jos luokan pitää olla jossain tietyssä paikassa tiettyyn aikaan, keneltä kysyisit?” Aloitteellisten oppilaiden nimiä alkaa aina tipahdella. Melkein huomaamatta porukka on siis valinnut itselleen luokan ”luottiksen”. Tämän kanssa on sitten pidetty järjestämisoppien mukaisesti yks-ykköset eli kahdenkeskiset keskustelut. Ja sitten on eri luokkien luottohenkilöt kutsuttu yhteiseen tapaamiseen. – Tapaamisessa pohdittiin, mikä parantaisi oppilaiden viihtyvyyttä koulussa eniten. Siitä keskusteltiin ja harjoiteltiin saman tien demokratiaa. Enemmistö piti urheilun teemaviikkoa tärkeimpänä. Siitä laadittiin vetoomus. Luottikset pyysivät ensin omista luokistaan allekirjoitukset vetoomukseen teemaviikon järjestämisestä. Pajumäki oli pudota tuolilta, kun luottisten joukosta paljastui jo nimienkeruun ensimmäisenä päivänä todellinen osaaja. – Tämä oli tekijätyyppi. Hän soitti ja kertoi saaneensa kaikilta allekirjoitukset paitsi kahdelta, jotka olivat kipiänä sinä päivänä. – Ja sitten vielä selostetaan, etteivät nuoret ole kiinnostuneita tai että nuoret eivät viitsi, Pajumäki puuskahtaa vielä uudelleen. Oppilaitosjärjestämisen tavoitteena on muodostaa luokkien luottamushenkilöistä Teollisuusliiton organisaatio jo oppilaitokseen. Samalla oppilaita sitoutetaan opiskelijajäsenyyteen ja Teollisuusliiton nuorten toimintaan. EDUNVALVONTAA YHTEISTYÖTÄ YHTEISÖLLISYYTTÄ – Itselläni on tavoitteena saada heidät oppimaan oma-aloitteista edunvalvontaa, yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Heidän pitää tietää omat oikeutensa ja nähdä, mitä kaikkea joukolla voi saada aikaiseksi. Pajumäki palaa teemaan siitä, millainen jatkuvuuden ja tulevaisuuden ehto Teollisuusliitolle järjestäminen on. JÄRJESTÄMISEN TÄRKEYS TAJUTTAVA Järjestäjäharjoittelija Pajumäellä on metallialan ammattitutkinto eli koneistajan paperit takataskussaan. Muitakin kuin metallitöitä mies on ehtinyt tehdä ennen oppilaitosjärjestäjäharjoittelijan pestiä. Pajumäki toivoo jatkavansa harjoittelun jälkeen liiton järjestäjätoimitsijana. Nyt ei kuitenkaan puhuta yhden vaasalaisen tulevaisuudesta tai siitä, palaako hän koneistajan hommiin. – Vaikka minä en tätä järjestämistä jatkaisi, jonkun on sitä jatkettava. Nämä Vamian opiskelijat on meidän liiton tulevat tyypit. Tämä työ kantaa hedelmää niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä. Toivon, että liitossa nähdään tämän työn tärkeys. Kaikille toimitsijoille olisi hyvä antaa briiffaus tästä asiasta. Haastattelumme on tehty Helsingissä, kun Pajumäki kävi Järjestäjäkurssi II:sta. – Meidän kurssillamme joku sanoi asian niin hyvin: ”Järjestäjän tehtävänä on tehdä itsensä tarpeettomaksi.” Päästään pois liiton palvelumentaliteetista. Liitto ei fiksaa, vaan me autamme teitä siinä, että te porukalla osaatte hoitaa asianne omalähtöisesti. Tulipaloja on pakkolakien Suomessa yllin kyllin. Liiton palkatut toimitsijat eivät vain millään ehdi kaikkia sammuttamaan. Työpaikoille tarvitaan aktiivista porukkaa valvomaan itse etujaan. Entä Vamiassa? Miten nuoret aikovat jatkaa asioidensa ”fiksaamista”? Pajumäki menee muikean näköiseksi. Aivan kuin aikuistenkin liiton jäsenten kanssa, kaikkia suunnitelmia ei kannata kertoa etukäteen, jotta aloite pysyisi omissa käsissä. Luovassa työssä pitää kuitenkin varautua yllätyksiin, sillä ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Siksihän järjestäjän työ onkin niin mielenkiintoista. – Todellisuus on todellisuutta, ei voi aina onnistua 100-prosenttisesti, Pajumäki toteaa. Hän kehuu Teollisuusliiton työtovereita erinomaisesta tuesta ja neuvonnasta, kun itselleen ankara mies on soimannut itseään ”mokaamisesta”. Mutta humoristinen vaasalainen toteaa muillekin järjestäjille hyväksi ohjenuoraksi tämän: – Jos tulee moka, voi ainakin sanoa, että minä sentähän yritin! Sami Pajumäellä ja muilla järjestäjillä on asiaa: ”Teidän porukkanne työpaikalla pystyy yhteis voimin fiksaamaan asiat.” ? TEKI1801B_2.indd 31 7.12.2017 9:22:34
32 Tekijä 1/2017 ERIKOISNUMERO Tekijä JOULUKUU 2017 ERIKOISNUMERO ALUETOIMINTA Aluetoimisto on liitto pienoiskoossa Jukka Seppälä luotsaa jatkossakin Vaasan ja Keski-Suomen toiminta-aluetta Jyväskylän aluetoimistosta käsin. ”Jos jäsen tulee käymään tai soittaa aluetoimistoon, hänen asiansa voi olla mitä tahansa taivaan ja maan väliltä”, Seppälä kertoo. TEKSTI SIRPA TASKINEN 6 ALUETTA 1.1.2018 alkaen Helsinki–Uusimaa, Varsinais-Suomi– Satakunta, Vaasa–Keski-Suomi, Savo-Karjala– Kaakkois-Suomi, Häme–Pirkanmaa ja Oulu–Lappi 14 ALUETOIMISTOA Paikkakunnittain: Vantaa, Kotka, Turku, Hämeenlinna, Tampere, Mikkeli, Varkaus, Jyväskylä, Pori, Vaasa, Oulu ja Tornio K un Jukka Seppälä siirtyi vuonna 1998 Metallityöväen liiton keskustoimistolta Helsingin Hakaniemestä aluetoimitsijaksi Jyväskylään, arveli hän tulevan työnsä olevan ”monipuolista hommaa”. Arvio osui oikeaan: tyypillistä työpäivää ei ole, ja työviikolla hän on mukana monenlaisessa. Viikon aikana hän saattaa esimerkiksi tehdä kampanjatyötä, hoitaa jäsenten ja luottamushenkilöiden kysymyksiä ja ongelmia, kouluttautua, tehdä yhteiskuntavaikuttamista tai toiminnansuunnittelua sekä hoitaa esimiehelle kuuluvia rutiineja ja alueen tapahtumiin liittyviä järjestelyjä. Liittofuusion valmistelu toi työnkuvaan oman lisänsä: Seppälä oli mukana työryhmässä, joka pohti järjestötoimintaa ja sen myötä myös aluetoimintaa. Aluetoimistojen roolia hän luonnehtii ”kuin liitoksi pienoiskoossa”. Erona on se, että alueella ollaan lähempänä seudun jäseniä, luottamushenkilöitä ja työpaikkoja. Esimerkiksi Vaasa–Keski-Suomen alueella asuu noin 35 000 teollisuusliittolaista. – Jos jäsen tulee käymään tai soittaa aluetoimistoon, hänen asiansa voi olla mitä tahansa taivaan ja maan väliltä. Asiaa pyritään ratkaisemaan täällä meillä niin pitkälle kuin mahdollista. Jos taas joudutaan tekemään vaikkapa oikeusapuhakemus, asia siirtyy Helsinkiin hoidettavaksi, hän kertoo. LISÄÄ VAIKUTTAMISTA JA JÄRJESTÄMISTÄ Millaista se aluetoiminta sitten 1.1.2018 alkaen on? Seppälän mukaan alueilla säilyy niin edunvalvonta, järjestötoiminta kuin jäsenyysja kassapalvelutkin. Eri sopimusalojen osaamista tarvitaan mahdollisimman laajasti, mutta kun uudessa liitossa aloja on 33, ei jokaiseen sopimusalaan erikoistunutta henkilöä kuuden hengen toimistosta löydy. Yhteiskuntavaikuttamiseen Seppälä kaipaa lisää voimavaroja. – Pitäisi olla enemmän yhteydenpitoa poliittisiin päättäjiin, virkamiehiin ja vaikkapa oppilaitoksiin. Lisäksi Teollisuusliiton pitää näkyä ja kuulua myös mediassa. Siinäkin on kyse siitä, että jäsenten ja koko teollisuuden asema yhteiskunnan kivijalkana vahvistuisivat, hän pohtii. Lisää resursseja hän kaipaa myös järjestämistoimintaan. Käytännössä järjestäminen tarkoittaa sitä, että tietyn työpaikan JUKKA SEPPÄLÄ Aluepäällikkö KOULUTUS Levyseppä-hitsaaja TAUSTA Kotoisin Kuorevedeltä (nyk. Jämsä). Aktivoitui Metallityöväen liitossa luottamus toimien ja nuorisotoiminnan kautta. TOIMITSIJAURA Metalliliiton nuorisotoimitsija 1991, Jyväskylän aluetoimistoon 1998, aluepäällikkö 2003 TEKI1801B_2.indd 32 7.12.2017 9:23:17
ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 33 TEOLLISUUSLIITTO työntekijöitä valmennetaan hoitamaan työpaikan edunvalvontaa ja ratkaisemaan asioita työpaikalla yhdessä. Seppälän mukaan etuna on, että se lisää aktiivisuutta ja aktiiveja ja tuo uusia jäseniä. Niitä, jotka pelkäävät yhteisöllisyyden katoamista suuressa liitossa, hän haluaa rauhoitella. Ammattiosastoja kannustetaan edelleen tekemään yhteistyötä, ja aiemmin muodostuneiden porukoiden toivotaan pysyvän tiiviinä jatkossakin. – Aluetoiminnassa löytyy paikkansa ihan varmasti kaikille jäsenille, jotka vain haluavat osallistua. Ensi vuoden tapahtumakalenterissa on paljon eri kohderyhmille suunnattuja tilaisuuksia ja koulutuksia. On nuorille, osastoaktiiveille, luottamushenkilöille, valtuutetuille ja ihan rivijäsenille sekä jäsenten perheille, hän listaa. KOLMEN LIITON NÄKÖISTÄ TEKEMISTÄ Teamilaisille aluetoimistot tulevat uutena asiana, mutta TEAMissakin on ollut aluetoimintaa. Pari vuotta ennen fuusiota liitossa lanseerattiin matalan kynnyksen Uutta virtaa -toiminta, jonka tavoitteena oli auttaa jäseniä verkostoitumaan yli työpaikkaja osastorajojen sekä akti voida myös uutta väkeä mukaan. Käytännössä jäsenet järjestivät alueellisia tapahtumia varsin omatoimisesti alueensa suunnitteluryhmän johdolla ja kahden toimitsijakummin avulla. Seppälää innostaa malli, jossa jäsenet ottaisivat vetovastuun tapahtuman järjestämisestä ja markkinoinnista. Verkostoista Uutta virtaa l TEAMissa ammattiosastojen verkostoituminen ja yhteistyö on ollut vuosien 2016 ja 2017 painopiste. Yhteistyöllä on saatu toimintaan uutta virtaa ja on voitu jakaa hyviä ideoita. Yhteistä tekemistä yli osasto rajojen on järjestetty monin paikoin jo aiemminkin, mutta parina viime vuonna tavoitteena on ollut vahvistaa olemassa olevia verkostoja ja synnyttää uusia. Yhteistyön pohjaksi Suomi jaettiin viiteen löyhärajaiseen alueeseen. Alueille nimettiin kummit liiton toimistolta. Heidän tehtävänään on ollut toimia alueen aktiivien taustatukena. Kummien lisäksi alueille on nimetty jäsenten joukosta yhteyshenkilö ja suun nitteluryhmä, jotka ideoivat alueen toimintaa. – Hyödyllisintä on ollut verkostoituminen, kertoo Joroisissa asuva Aki Kakriainen. 28-vuotias Kakriainen toimii logistiikkaoperaattorina Oy Woikoski Ab:n Varkauden toimipisteessä ja istuu ammattiosastonsa eli Woikosken Kemiantyöntekijöiden hallituksessa. Hän lähti vajaat kaksi vuotta sitten mukaan Savo–Karjalan Uutta virtaa -tapahtumaan kaverin yllyttämänä ja tuli heti valituksi alueen suunnitteluryhmään. Uutta virtaa -tapahtumiin on ollut sangen matala kynnys. Myös hyödyt ovat ilmeiset. – Jos tulee ongelmia, voin nyt soittaa ja kysyä neuvoa samanhenkisiltä ihmisiltä toisilla työpaikoilla. – Jäsenet toivovat tällaista jatkossakin, rentoa yhdessä oloa ja yhdessä tekemistä, Kakriainen sanoo. SUVI SAJANIEMI – Jotain sen tyyppistä olisi hyvä jossain vaiheessa saada mukaan uuteen liittoon, hän sanoo. Aluepäälliköllä on hyvä tuntuma KeskiSuomen metallialan työpaikoista. Fuusion myötä työpaikkojen kirjo laajenee, ja hän haluaa mielellään tutustua myös uusiin yrityksiin ja jäseniin. – Toivottavasti jäsenet vaikka kutsuvat käymään, koska vierailuhan on ihan paras tapa tutustua työpaikkoihin ja työntekijöihin, hän sanoo. Woikoskella työskentelevä Aki Kakriainen lähti mukaan TEAMin aluetoimintaan pari vuotta sitten. Aluetoimistoissa ollaan valmiina uuteen. Jukka Seppälä keskellä, Ilkka Terimaa (vas.), Paula Ikonen, Eliisa Haimakka, Aila Hämynen ja Kirsi Hyvönen. ? ? P EK K A EL O M A A H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN TEKI1801B_2.indd 33 7.12.2017 9:23:48
34 Tekijä 1/2017 ERIKOISNUMERO Murikka on jäsenten oma opisto T yöelämän kansanopisto sijaitsee Tampereen Teiskossa, Näsijärven rannalla. Metalliliiton kurssikeskukseksi rakennettu Murikka valmistui vuonna 1977, ja opistossa tehtävä peruskorjaus valmistuu vuoden 2018 keväällä. Uusitut tilat palvelevat uuden Teollisuusliiton yli 220 000 jäsentä. Murikka järjestää vuosittain yli sata kurssia. Lisäksi kursseja järjestetään myös Helsingissä, Hakaniemen toimipisteessä. Koulutusta on tarjolla erilaisissa luottamustehtävissä toimiville: luottamusmiehille, työsuojeluhenkilöille kuin ammattiosastojen toimihenkilöille. Monet kurssit ovat avoimia myös kaikille itsensä kehittämisestä kiinnostuneille jäsenille ja luonteeltaan yleishyödyllisiä. Aihealueet vaihtelevat laidasta laitaan: sopimustoiminta, neuvottelutaito, palkkatekniikka, työsuojelu, työhyvinvointi, yhdenvertaisuus, järjestötoiminta, NÄIN HAET MURIKKAAN Valitse kiinnostava kurssi. Täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Tulosta hakemus osoitteesta murikka-opisto. fi/kurssille-hakeminen . Saat lisätietoa koulutuksesta, kursseille hakemisesta ja taloudellisesta tuesta osoitteesta.teollisuusliitto.fi/ osallistu . Sivuilta löytyy myös tietoa muusta ay-koulutuksesta; valtakunnallisen koulutuksen ohella Teollisuusliitto järjestää myös alueellista koulutusta. Ammattiosastot puolestaan järjestävät paikallista koulutusta, usein yhden illan kursseja lähellä jäseniä. Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Valtakunnallisen koulutuksen kivijalka Murikka-opisto tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kouluttautumiseen. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT EMMI KALLIO KOULUTUS Lehden välissä on irrotettava liite, johon on listattu kaikki Murikka-opiston kurssit vuonna 2018. johtaminen, ihmissuhdeja ilmaisutaidot, tietotekniikka, työelämän englanti... Opiskelu Murikassa on liiton jäsenille ilmaista, samoin majoitus ja ruokailut. Matkakulut korvataan kokonaistaloudellisesti järkevän matkustustavan mukaan. Mistä asiasta sinä haluaisit oppia lisää? ILO PUHUA – PUHEVIESTINNÄN PERUSTEET TEKI1801B_2.indd 34 7.12.2017 9:23:51
ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 35 TEOLLISUUSLIITOSSA Liiton toiminta avautui NUORISOTOIMINTA TUTUKSI Puhuminen on taitolaji l ”Puheen sisällössä pysyminen ja eteneminen” olivat kehityskohteita Samu Marttilan puhetyylissä ja esiintymisessä. Tämä kävi selville Ilo puhua -kurssilla annetusta palautteesta. – Viikon aikana tuli itsekritiikin kautta ja muilta ihmisiltä tosi hyviä neuvoja esiintymiseen, kertoo prosessinhoitajana Tornion terästehtaalla työskentelevä Marttila. Aiemmin hän oli käynyt Murikka-opistossa luottamus miesten ja työsuojelun jatkosekä peruskurssit. Yhtenä motiivina lähteä puhetaitoa opiskelemaan oli hänen työsuojeluasiamiehen tehtävänsä. Ei Marttilalla tosin yleensä ole ollut vaikeuksia saada sanaa suustaan. Päinvastoin, juttua mieheltä tulee paljon ja nopeasti. – Esimies sanoi, että kaikista meidän 2 000 ihmisestä juuri sinä lähdet tuollaiselle kurssille, Marttila naureskelee. Kurssi on kuitenkin hyödyksi sekä suulaammille että hiljaisemmille ihmisille. Marttila kehuu opetuksen tasoa. – Nurmen Marjo on rautainen ammattilainen, hän auttoi hyvin sisäistämään asioita. Palaute opettajalta ja kurssilaisilta sai aikaan joitain ahaa-elämyksiä. Esimerkiksi se, millaisiin tekijöihin ihmiset kiinnittävät huomiota kuunnellessaan puhujaa, oli Marttilalle osin yllättävää. – Liikkuminen esiintymisen aikana ja mitä sillä viestitetään, en ollut aiemmin ajatellut, miten paljon nämä vaikuttavat vastaanottajiin. Minulle teroitettiinkin sitä, että tietynlainen rauhallisuus puheen aikana olisi hyväksi, ja liikkumista voisi vähentää. Äänen käytöstä ja puheen painotuksista tuli myös hyvää tietoa. Erityisen hyödyllistä oli, että osa harjoituksista ja puheenpitämistilanteista videoitiin. – Se oli huippujuttu, koska videolta heti näki sen, nuorisotapahtumassa, mutta kurssi oli ensimmäinen opiskelukokemus. – Ei minulla ollut etukäteen hajua, mitä tämä tulisi olemaan. Mutta kurssi oli posi tiivinen yllätys, on käyty asioita laajasti läpi. Olin kuulunut kolme vuotta liittoon, mutta en ollut tiennyt, mitä kaikkea liitto tekee. Hänkin pitää varmana, että lähtee Murikkaan vielä uudestaan, esimerkiksi puhetaidon ja esiintymisen kurssille. Juuri samanhenkisten ihmisten tapaaminen on hänestä yksi Murikan parhaita puolia. – Yhteishenki täällä tuntuu hienolta. Tehdään yhdessä asioita ja puhutaan siitä, millaisia tilanteita on kenenkin työpaikalla. l Levyseppä-hitsaaja Jesse Marttila ja hitsaaja Teea Yli-Lassila tulivat nuorisokurssille Turun telakalta, varustelija Anu Alakangas autoalan Semaster Oy:ltä Vantaalta. Ikää kolmikolla on 22 vuotta, ja kaikki olivat ensikertalaisia Murikkaopistossa. – Sähköpostiin tuli jokin mainos liitosta, että tällainen kurssi olisi olemassa ja sinne toivotaan osallistujia, Marttila ja Yli-Lassila muistelevat. He yllättyivät siitä, miten myötämielisesti työnantaja suhtautui kurssille lähtemiseen. Varsinkin Marttila oli epäileväinen luvan saamisesta. – Meillä osastopäällikkö oli yllättynyt, että minä lähden kurssille, mutta sitten se melkein repi ilmoittautumislapun käsistä ja kuittasi. Yli-Lassila sanoo, ettei tiennyt liiton toiminnasta oikeastaan mitään ennen kurssia. – Mutta täällä on tullut tosi paljon uutta ja ihan järkevää asiaa. – Työpaikan kahvitunnilla helposti päristään, että kaikki on päin helvettiä. Mutta kurssilla tulee kuva, että asioihin voi vaikuttaakin, Marttila sanoo. Kaksikko aikoo palata Murikkaan opiskelemaan lisää vuoden 2018 puolella, kunhan vain sopiva aika löytyy. Esimerkiksi Ihmissuhteet työpaikalla -kurssi, työhyvinvointi tai työsuojeluasiat voisivat kiinnostaa. Alakangas sai kuulla nuorisokurssista työpaikkansa pääluottamusmieheltä. Hän oli aiemmin käynyt yhdessä liiton Samu Marttila pitämässä esitystään muille opiskelijoille. ? Jarkko Rantanen (vas.) puhui mukaan Anu Alakankaan, joka oli Murikassa ensikertalainen, kuten myös Teea YliLassila ja Jesse Marttila. ? OSAAMISELLA VAHVEMMAKSI mitä on itse tehnyt. TEKI1801B_2.indd 35 7.12.2017 9:23:54
36 Tekijä 1/2017 ERIKOISNUMERO TYÖYMPÄRISTÖ, TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS Asioiden ytimessä Työympäristötyön tavoite on, että työ on mielekästä ja kaikki pääsevät terveinä kotiin. Työympäristö ja sosiaaliturva pidetään työehtosopimusten ytimessä, sillä ne vaikuttavat oleellisesti myös kilpailukykyyn ja tuottavuuteen. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ S uomalaisen teollisuuden pärjäämisen kannalta työympäristön kohentaminen ja sosiaaliturvan toimivuus ovat aivan oleellisia asioita. – Niiden merkitys on jo pitkään kasvanut kasvamistaan, Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola painottaa. Melu ei vammauta kuuloa eikä raasta hermoja niin, että aina väsyttää. Ilmastointi on kunnossa. Käryt eivät käy nenään eivätkä hyökkää koko kroppaa vastaan. Ergonomia hoidetaan niin, ettei jatkuvien toistoliikkeiden takia synny tukija liikuntaelinten rasitusvammoja. Työhyvinvointia ei unohdeta. – Olojen kohennus vaatii pitkää ja suunnitelmallista työtä. Työnantajat voivat odottaa, että sairauslomat ja työtapaturmat vähenevät heti. Näin käy, mutta tulosten saaminen yleensä kestää ja usein niitä on vaikea mitata. Kun esimerkiksi ergonomia paranee, näkyy se laadukkaana tekemisenä. Tyytyväinen työntekijä tekee työnsä paremmin, Pesola kuvailee. Pesola toteaa, että paljon on fiksujakin työnantajia. Heille lain tai työehtosopimuksen minimi ei ole maksimi. Asiat laitetaan kuntoon siksi, että se hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa. Työympäristöyksikkö huolehtii uudessa Teollisuusliitossa myös tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Pesola pitää tätä hyvin luontevana vastuuna. – Tasa-arvo ei ole mikään erillinen toiminta, vaan se on läsnä kaikessa, mitä teemme. MIKÄ MUUTTUU, VAI MUUTTUKO? – Tämä ei ole mikään hyppy tuntemattomaan. Kolmen liiton sopimusalojen sisällä erot ovat suuremmat kuin liittojen välillä, Pesola kuvailee. Metalliliitossa oli jo pitkään pidetty työympäristöpäiviä. Ne on havaittu käytännöllisiksi keinoiksi viedä työympäristötietoa etenkin pienille työpaikoille. Niitä tullaan Teollisuus liitossakin jatkamaan. – Koko sopimuskenttä pitää perata ja tavoitteena on nostaa kaikki työsuojelusopimukset samalle tasolle, Pesola sanoo. Suuri muutos tulee olemaan työympäristöyksikön päivystyspalvelu. – Soittaja saa vastauksen kysymykseensä heti tai vastaus hankitaan sitten ainakin myöhemmin, Pesola lupaa. (Lue lisää liiton päivystyspalveluista sivulta 42.) Ylipäänsä tiedotukseen aiotaan satsata entistä enemmän aikaa ja resursseja. – Kotisivut, uutiskirje, some, Tekijä lehti, käymme kaikilla oman alan kursseilla Murikassa… Ei käperrytä omiin koloihin, vaan ollaan esillä kaikilla areenoilla. Nykyisin on tärkeää, että tieto välittyy nopeasti, että tiedot ovat oikeita ja että ne saavuttavat oikean kohteen, Pesola toteaa. Erilaiset jäsenten työkyvyttömyystilanteisiin liittyvät selvittelyt, työkyvyttömyysja eläketurvamuutoksenhaut ja tapaturmien vahingonkorvauksiin liittyvät oikeusavut tulevat edelleen olemaan tärkeä osa Teollisuusliitonkin jäsenpalveluja. VAATIMUSTEN EDELLYTYKSENÄ KOULUTUS Teollisuusliitto vaatii, että työsuojeluvaltuutettujen asemaa kehitetään yhtä jalkaa luottamusmiesten kanssa. Liitto vaatii, että työsuojeluvaltuutettu saa käyttää aikaa, mutta saa myös tarvittavat tiedot työnsä hoitamiseksi. Liitto vaatii, että työsuojeluvaltuutettu pääsee aidosti vaikuttamaan työpaikan kehittämiseen jo suunnitteluvaiheessa. – Työsuojeluvaltuutetun työ vaatii perustaitoja. Se on tavallaan meidän kohtalonkysymyksemme. Työnantajathan vain nauravat partaansa, jos meillä ei ole osaamista. Ja koulutus on koko liiton asia, Pesola alleviivaa. Työympäristöpäällikkö toki tietää, että nykytyöpaikoilla miehitys on vedetty minimiin. Ei ole aina helppoa lähteä viikon kurssille Murikkaan. – Nyt järjestämme lyhyitä, valtuutetuille ja työsuojeluasiamiehille tarkoitettuja yhden päivän starttikursseja tammi-helmikuussa. Nämä toteutetaan koulutusja työympäristöyksikön ja aluetoimistojen yhteistyönä. TEKI1801B_2.indd 36 7.12.2017 9:23:58
ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 37 ”KOHTELE TOISTA KUTEN HALUAISIT ITSEÄSI KOHDELTAVAN” l – Tasa-arvo lähtee siitä, että kohtelet toista ihmistä kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan. Ja ajatuksia täytyy välillä vähän ravistella. Nykyisin totean, että jaaha, näinkin siis toimitaan, kun vastaan kävelee henkilö pukeutuneena eri sukupuolen vaatteisiin kuin mitä henkilö itse on, sanoo Tuomo Myllärinen, Salon Seudun Sanomat Oy:n huoltomies ja Salon Kirjatyöntekijöiden ammattiosaston puheenjohtaja. Yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat lähellä Myllärisen sydäntä. Hän kannustaa ay-liikettä pitämään kiinni yhä edelleen kirkkaina loistavista perusarvoistaan; heikomman puolustamisesta ja tasa-arvosta. Uuteen yhdistyvään Teollisuusliittoon Myllärinen suhtautuu avoimin mielin, mutta hän vaatii ay-liikkeen ilmeen ”raikastamista”. – Mihin on kadonnut edistyksellisyys ja aloitteellisuus? Emme saa olla jarruttamassa asioita, vaan pitää esittää uusia, raikkaita ajatuksia. MITÄ VIELÄ PITÄÄ KOHENTAA? l Työympäristöpäiviä on pidetty jo 20 vuotta. Liiton asiantuntijat jalkautuvat kuuntelemaan ja kyselemään, miten yritykset ovat tehneet työympäristön kohentamiseksi ja missä yrityksen kannattaisi vielä petrata. Kunkin päivän aikana kierretään muutama kohteeksi valikoitunut yritys. Yritykseen viedään päivitetty tieto määräyksistä ja ohjeista; niin työnantajalle kuin liiton luottamushenkilöille. Liiton verkosto lujittuu samalla kertaa, sillä parhaimmassa tilanteessa yrityskäynnillä on mukana myös paikallisen ammattiosaston edustaja. Lokakuussa 2017 käyntikierros tehtiin Länsirannikolle ja Varsinais-Suomeen. Tekijä hyppäsi työympäristöasiantuntija Mika Poikolaisen matkaan ja auton nokka käännettiin kohti Someroa, missä Poikolainen vieraili Laukamo Group Oy:ssä ja Kart Oy:ssä. Työympäristöpäivän ytimessä on yhteistyö. Kart Oy:ssä saman pöydän ääressä toimitusjohtaja Sakari Vuorensola (vas.), pääluottamusmies Ville Laaksonen (selin) ja työympäristöasiantuntija Mika Poikolainen. ? Tuomo Myllärinen toivoo, että ay-liike toimisi edistyksellisesti ja aloitteellisesti, myös tasa-arvon puolesta. ? Lue lisää Tuomo Myllärisen kokemuksista ja Someron työympäristöpäivän työpaikkakierroksesta: tekijälehti.fi TASA-ARVOA JA HEIKOMPIEN PUOLUSTAMISTA TEKI1801B_3-50.indd 37 7.12.2017 10:46:25
38 Tekijä 1/2017 ERIKOISNUMERO YHTEISKUNTAVAIKUTTAMINEN, TUTKIMUS JA VIESTINTÄ Teollisuusliitosta tehokas yhteiskuntavaikuttaja Teollisuusliittoon perustetaan yksikkö, joka nostaa aiheita yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä vaikuttaa ja reagoi nopeasti muuttuviin tilanteisiin. TEKSTI JARI ISOKORPI Y hteiskuntavaikuttaminen on ollut Teollisuusliiton perustaneissa kolmessa ammattiliitossa vähäisten resurssien takia lapsenkengissä. Vain entisellä Metalliliitolla on ollut yhteiskuntavaikuttamisessa päätoimista työvoimaa. Muuten liittojen työntekijät ovat tehneet vaikuttamista muiden töidensä ohessa. Vertailu työnantajapuolen käytössä oleviin resursseihin on ollut työntekijöiden tappioksi musertava. Tästä on seurannut, että aloitteet yhteiskunnalliseen keskusteluun ovat usein tulleet työnantajapuolelta, ja myös sen esittämät perustelut ovat saaneet julkisuudessa hallitsevaa huomiota. Työntekijäpuolen toiminta on ollut pääosin keskustelua seurailevaa ja jälkikäteen reagoivaa, vaikka yksittäisissä tapauksissa liitot ovatkin pystyneet vaikuttamaan asioiden kulkuun. Teollisuusliiton vastaus puutteeseen on hyvin resursoitu yhteiskuntavaikuttamisen yksikkö, joka koostuu alan monipuolisesti pätevistä ammattilaisista. Suoraan liiton johdon alaisuudessa toimiva yksikkö vastaa liiton yhteiskuntavaikuttamisesta. Yksikön toiminta sisältää suhteet tiedotusvälineisiin. Yksikköön kootaan asiantuntemusta muun muassa mediasuhteista ja ulkoisesta viestinnästä sekä energia, elinkeino-, teollisuusja talouspolitiikasta. Yhteiskuntavaikuttamista pohtinut työryhmä arvioi raportissaan, että vaikuttamisen saattaminen tehokkaalle tasolle on yksi suurimmista lisäarvoista, joita Teollisuusliitto pystyy jäsenilleen tarjoamaan. TYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA ESILLE Yhteiskuntavaikuttaminen tukee liiton perustehtävää, jäsenten edun ajamista. Se tapahtuu jakamalla oikeaa tietoa työntekijöiden tarpeista ja tavoitteista. Yksikön tulee reagoida nopeasti esille nouseviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Vähintään yhtä oleellista tai pitemmän päälle jopa tärkeämpää on pitkäjänteinen vaikuttaminen, jossa liitto pystyy nostamaan omaehtoisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun tärkeäksi kokemiaan aiheita. Teollisuusliiton vaikuttamistyö kohdistuu poliittiseen ja virkamiesten tekemään valmisteluun ja päätöksentekoon, tiedotusvälineisiin, järjestöihin ja viime kädessä koko yhteiskuntaan. Myös kansainvälinen vaikuttaminen, ennen kaikkea EU:ssa, on Teollisuusliitossa katsottu tärkeäksi. Kansainvälistä vaikuttamista on liiton mielestä ainakin aluksi järkevä hoitaa yhteistyössä muiden ammatti liittojen ja keskusjärjestöjen kanssa jo pelkästään kustannussyistä. Yksikkö ja koko Teollisuusliitto sitoutuu vaikuttamistoiminnassaan hyviin tapoihin ja eettisesti korkeatasoisiin ja kestäviin, alan yleiset vaatimukset täyttäviin vaikuttamismenetelmiin. VAIKUTTAMISEN MERKITYS KASVAA Vuoteen 2025 tekemässään arviossa Teollisuusliitto ennustaa, että vaikuttamisen merkitys jatkaa yhteiskunnassa kasvuaan samalla, kun kilpailu alalla kiristyy. Vaikuttamistoiminnasta tulee entistä kansain välisempää. Tärkeä osa yksikön toimintaa tulee olemaan liiton talousja teollisuuspoliittisten tavoitteiden muotoilu yhdessä liittojohdon kanssa ja tiiviissä yhteistyössä liiton tutkimusosaston kanssa. LE H TI K U V A /M A R T TI K A IN U LA IN EN TEKI1801B_2.indd 38 7.12.2017 9:24:04
ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 39 Tutkimusta jäsenten hyväksi Kaikessa tutkimustyössä etusijalla ovat jäsenlähtöisyys ja jäsenistöä koskeva tiedonhankinta, määrittelee Teollisuusliiton tutkimustoiminnan pääperiaatteen liiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. Tutkimusyksikössä tuotetaan ajantasaista taloutta, työelämää ja jäsenistöä koskevaa tutkimusja seurantatietoa liiton eri yksiköiden tarpeisiin. Esimerkiksi käy alkuvuonna 2018 luottamusmiehille toteutettava kilpailukykysopimusta koskeva kysely, jossa selvitetään, mitä kikystä työpaikoilla sovittiin ja miten sopimukset ovat toteutuneet. Loppuvuodesta 2018 tehdään Teollisuusliiton historian ensimmäinen jäsentutkimus 2 500 jäsenen otannalla ja uudistetuilla jäsentutkimuslomakkeella. Tutkimusyksikön tärkeä toiminta-alue on tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttilan mukaan ennakoiva edunvalvonta. – Se tarkoittaa kehityksen pitkäjänteistä seurantaa. Teemme analyysejä ja arvioita muun muassa palkkojen, työllisyyden, työajan, alalle kouluttautumisen, tuotannon, tuottavuuden, kannattavuuden ja alan yritysten kilpailukyvyn kehittymisestä. Etenkin luottamusmiesten käyttöön tutkimusyksikkö työstää toimialakohtaisia suhdanne katsauksia talouden ja työlli syyden kehityksestä sekä ennusteita mahdollisista muutoksista. Teollisuusliiton tutkimusyksikkö jalkauttaa tietoaan työpaikoille ja jakaa sitä jäsenistölle muun muassa Murikka-opistossa. – Avustamme luottamusmiehiä niin kilpailu kykysopimuksen kuin muidenkin paikalliseen sopimiseen piiriin kuuluvien tilanteiden hoidossa. Autamme heitä myös yritystalouden kysymyksissä, suhdannetilanteen ja rakennemuutosten ymmärtämisessä sekä niiden aiheuttamien kriisien hoidossa. Ensi vuonna tutkimusyksikkö aloittaa liiton teollisuusja elinkeinopoliittisen ohjelman työstämisen. Tutkimusyksikössä työskentelee kansantalous tieteilijöiden lisäksi yritystalouden, teollisuuspolitiikan, palkkakysymysten ja kyselyjen teon asiantuntijoita. Anttila itse on pitkän linjan työelämätutkija. Tekijä aina läsnä Ne ovat jäsenkunnan eri ryhmiä tavoittavia välineitä, joiden kautta viestit voivat levitä jäsenten omissa sosiaalisissa medioissa ja muissa verkostoissa. Liitto aikoo hyödyntää sosiaalista mediaa myös alueellisesti. Teollisuusliitto osallistuu sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun. Samalla liitto kannustaa jäsenistöä aktiivisuuteen sosiaalisissa medioissa. Teollisuusliitto suosittelee ammattiosastoilleen Facebook-sivujen perustamista ja niiden aktiivista ylläpitoa. PALVELUA UUTISKIRJEILLÄ Teollisuusliiton sähköinen uutiskirje toimii aktiivien ja eri jäsenryhmien palvelun välineenä. Kohderyhmiä ovat esimerkiksi luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, osastojen toimihenkilöt, nuoret ja maahanmuuttajat. Yleinen uutiskirje on kaikkien jäsenten tilattavissa. Sitä käännetään ruotsiksi ja mahdollisesti myös muille kielille. Jäsenistöä palvelee Tekijä -lehti, jonka verkkoversioon päivittyy uutisia jatkuvana virtana. Teollisuusliiton jäsenten äänenkannattaja Tekijä ilmestyy painettuna 12 kertaa vuodessa 52–68-sivuisena kerran kuukaudessa kunkin kuukauden puolivälissä keskiviikkoisin. Tekijä julkaistaan myös verkkolehtenä osoitteessa www.tekijälehti.fi . Tekijän verkkoversioon tuotetaan luonteeltaan uutismaista uutta aineistoa jatkuvana virtana läpi vuoden printtiversiosta muokatun aineiston rinnalla. Tekijä on journalistisin periaattein toimitettu avoin, kriittinen, keskusteleva, taustoittava ja yhteiskunnallisesti kantaa ottava lehti. Tarinankerronnalla rakennetaan tunneside yhteiskunnallisten asioiden ja jäsenten arjen välille. Jäsenlehden yksi tehtävä on tukea me-hengen syntymistä jäsenistössä ja oman yhteisön merkitykselliseksi kokemista. Tekijä sisältää ruotsinkielisen osan ja tiivistelmän englanniksi. LIITTO SOSIAALISESSA MEDIASSA Teollisuusliitto toimii siellä missä jäsenistökin eli sosiaalisessa mediassa: Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja YouTubessa. TEOLLISUUSLIITTO teollisuusliitto.fi tekijälehti.fi Facebook,Twitter Instagram ja YouTube (hae ”Teollisuusliitto”) TEKI1801B_3-50.indd 39 7.12.2017 10:47:16
40 Tekijä 1/2017 ERIKOISNUMERO KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kansainvälisyys kiertyy yhteiseksi eduksi Teollisuusliiton kansainvälisen yksikön toiminnassa on monta tasoa. Pohjoismainen ja eurooppalainen, solidaarisuustyö ja Suomesta globaaleiksi suuryrityksiksi kasvaneiden konsernien valvonta. TEKSTI SUVI SAJANIEMI – Meidän tapamme toimia on valmistella yhdessä suoma laisten liittojen kanssa kantoja ennen kaikkea niihin asioihin, jotka vaikuttavat teollisuuden toimintaedel lytyksiin ja jäseniin. Näistä kannoista muodostuu muiden Pohjoismaiden liittojen kanssa yhteinen näkemys 90 prosentissa tapauksista. Näillä sitten vaikutamme EU:n sisällä asioihin, komissioon ja parlamenttiin. N äin kuvaa kansainvälisen yksikön toimintaperiaatteita Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa yksikön päällikkö Jari Hakkarainen. Nimenomaan eurooppalainen ay-liike on ollut Hakkaraisen mukaan yhtenä tahona kritisoimassa vapaakauppaneuvottelujen investointisuojaa. Neuvotteluja on saatu avoimemmiksi. Hakkarainen pitää osoituksena ay-liikkeen vaikutuksesta myös sitä, että kiinalaiselle tuontiteräkselle on nostettu tuontitulleja. – Me emme halua, että EU tekee sellaisia ilmastopoliittisia päätöksiä, että teräksen tuotanto täällä tulee kannattamattomaksi verrattuna Kiinaan. Tavoitteena pitää tietysti olla globaalit säännöt. Eihän siinä ole järkeä, että me vähennämme EU:ssa ilmastopäästöjämme vaikka 80 prosenttia, mutta Kiinan tuotanto nostaa päästöjä kymmenkertaisesti enemmän. PROSENTTI SOLIDAARISUUDELLE Metalliliitto oli jo pitkään osoittanut yhden prosentin jäsenmaksutuotoistaan kansainväliseen toimintaan. Näin on tarkoitus jatkaa myös uudessa suuressa Teollisuusliitossa esimerkiksi rahoittamalla solidaarisuushankkeita. Näissä hankkeissa tuetaan ennen kaikkea kehittyvien maiden veljesliittojen järjestämistoimintaa. Hyöty liittojen vahvistumisesta tuolla jossain kaukana kiertyy lopulta myös suomalaisille työntekijöille. Kun kehittyvien maiden työntekijät nousevat nälkäpalkkojensa kurimuksesta ja heidän työolonsa saadaan inhimilliselle tasolle, yrityksillä on entistä vähemmän houkutusta siirtää toimintojaan pois Suomesta. – Tukea vastaanottavia liittoja pitää ehkä kuitenkin tarkastella vähän aiempaa kriittisemmin. On syytä tarkastella omaakin toimintaamme samalla tavalla säännöllisin väliajoin, Hakkarainen toteaa. – Meidän pitää hyödyntää liittojen substanssiosaajia tai vaikka suomalaisten keskusjärjestöjen asiantuntijoita aiempaa enemmän. Eiväthän liiton kansainväliset toimitsijat ole esimerkiksi järjestämisen asiantuntijoita. Kun hankkeissa on käytetty kouluttajina oman alansa asiantuntijoita, vastaanottavilta liitoilta tullut palaute on ollut erittäin hyvää. SUOMALAISYRITYKSET SEURANNASSA Suomalaisten maailmanlaajuisten konsernien vahtimisessa hyvänä kumppanina on Finnwatch-kansalaisjärjestö. Viimeksi Finnwatch on kunnostautunut paljastamalla esimerkiksi veroeurojemme käytön veroparatiisien pönkittämiseen. – Teollisuusliitto rahoittaa Finnwatchin Ihmisarvoisen työn ohjelmaa, mutta järjestö valitsee tutkimuskohteensa täysin meistä riippumatta. Minusta se on hyvä tapa toimia. Ammattiosastoihin Hakkarainen toivoo lisää kansainvälisyydestä vastaavia toimijoita. Tämä olisi yksi avain ay-liikkeen harmaantuvien rivien nuorentamiseen. – Nuoret pitävät kansainvälisyyttä tärkeänä asiana. Solidaarisuus tuo meille lisää nuoria jäseniä. KUNNON TYÖEHDOT KAIKILLE TEKI1801B_2.indd 40 7.12.2017 9:24:08
ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 41 ENEMMÄN TÖITÄ HYVILLÄ EHDOILLA! – Mitä enemmän muualla päin maailmaa tehdään töitä huonoilla työehdoilla, sitä vähemmän tehdään työtä hyvillä ehdoilla eli meillä länsimaissa, pohtii Boliden Kokkola Oy:n teollisuusliittolainen pääluottamusmies Petri Partanen siitä, miksi ammattiyhdistysliikkeen aktiivin pitää olla aktiivi myös kansainvälisissä asioissa. Euroopan maihin rantautunut rasismi huolettaa Partasta. Hän kuvailee pakolaisuuden todellisia syitä: – Sota ei tunne rajoja, terrorismi ei tunne rajoja, raha ei tunne rajoja, ilmastonmuutos ja saasteet, eivät nekään tunne rajoja. Rasistit eivät tahdo ymmärtää pakolaisuuden alkusyitä. Nuo alkusyyt eivät tunne rajoja, eivätkä pakolaisetkaan voi tämän takia tuntea rajoja. Partanen painottaa, että teollistuneiden maiden tulisi vaikuttaa asioihin jo ennalta. Ihmisiä on autettava siellä missä he asuvat. Tätä apua on annettava paitsi inhimillisistä syistä, myös siksi, että se vaikuttaa välillisesti Suomen kaltaisen maan työntekijöiden työehtoihin. ASIAMME ON YHTEINEN, KAIKKIALLA – Yrittäkää saada intialaiset luottamusmiehet jäseniksi EWC:hen ja kutsukaa heidät kylään! Niin ehdottaa Finnwatch-kansalaisjärjestön toiminnanjohtaja Sonja Vartiala Wärtsilän kaltaisten jättikonsernien luottamusmiehille. Finnwatchin tutkimuksen mukaan Wärtsilän palkat eivät aina riitä elämiseen Intian tehtaalla. Teollisuusliitto on mukana rahoittamassa Finnwatchin toimintaa. Järjestön raportit ovat nostaneet valokeilaan asioita, joissa suomalaisten yritysten toiminta on selkeästi alittanut kansainväliset vähimmäisvaatimukset ihmisoikeuksissa ja työehdoissa. Myös yritysten alihankintaketjuista on löydetty ongelmia. – Teemme työtä sen eteen, että työelämän oikeudet toteutuisivat myös riskimaissa. Me valvomme myös sitä, että suomalaiset ja Suomessa toimivat yritykset kantaisivat verovastuunsa, Vartiala kertoo Finnwatchin tavoitteista. Lue lisää Teollisuuusliiton kansainvälisestä toiminnasta: tekijälehti.fi KOLMIKANNASSA HARJOITELTUA JÄRJESTÄMISTÄ Teollisuusliitolla ja SASKilla on meneillään kolmen maan välinen yhteinen hanke, jossa jaetaan järjestämisen oppeja. Filippiineille ja Namibiaan lähtee Suomesta idea oppilaitoskäynneistä ja toive liittojen suuremmasta yhtenäisyydestä. Viime vuoden marraskuussa käyntiin pyörähtäneen järjestämishankkeen ensimmäinen etappi oli Namibia. Seuraavaksi osallistujat, jotka ovat sekä liittojen palkattuja toimitsijoita että liittojen aktiivi jäseniä, kävivät viime maaliskuussa Filippiineillä ja marraskuussa oli Suomen vuoro. Filippiinien PMA-liiton järjestämisvastaava Daday Sison ja Namibian metalliliiton MANWU:n puheenjohtaja Etuna Angula Angula kertovat verkkolehdessä kokemuksiaan järjestämistyöstä. Sison (kuvassa) ihastui lumeen kansainvälisten vieraiden käydessä Murikassa. Sonja Vartiala käy tutustumassa paikan päällä Finnwatchin tutkimus kohteisiin. Kuvassa Thaimaasta Vartialan (takarivissä 4. vasemmalta) kanssa kanafarmin työntekijöitä, jotka ovat paenneet pakkotyön kaltaisia oloja Thammakasettilalta. ? JY R K I LU U K K O N EN SA SK TEKI1801B_2.indd 41 7.12.2017 9:24:10
42 Tekijä 1/2017 ERIKOISNUMERO PÄIVYSTYSPALVELUT JA JÄSENEDUT Mahdollisimman hyvää palvelua Teollisuusliitto palvelee vuoden 2018 alusta jäseniään työsuhde-, jäsenyyssekä uudella sosiaalija työympäristöasioiden neuvonnalla. Teollisuusliiton muodostaneiden kolmen liiton kokemusten perusteella yhteydenottoja arvioidaan tulevan uudelle liitolle jopa 80 000 vuodessa. TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN KUVA KITI HAILA TYÖSUHDENEUVONTA PUH. 020 690 447 MA–PE 8.30–15.00 Teollisuusliiton teknologiasektorin sektorijohtaja Jyrki Virtanen kertoo, että Teollisuusliiton työsuhdeneuvontaan arvioidaan tulevan ensi vuoden aikana yli 30 000 puhelua. Virtasen mukaan palvelunumerosta kysytään kaikkea mahdollista, mitä työsuhteisiin liittyy. – Se vähän riippuu aina vuodenajasta. Tietyssä kohtaa vuotta vaihdetaan enemmän työpaikkaa, ja halutaan tietää irtisanomissäännöstöjä, vuosiloman aikaan halutaan tietää vuosilomista ja arkipyhien aikaan kysellään arkipyhistä, Virtanen kertoo. Työsuhdeneuvonnan päivystykseen on varauduttu vastaavanlaisella järjestelmällä kuin vanhassa Metalliliitossa, eli tietty määrä liiton sopimusasiantuntijoita on aina päivystysvuorossa. Tähän asti päivystäjiä on yleensä ollut kolme kerrallaan, vuodenvaihteesta päivystäjien lukumäärää arvioidaan tarpeen mukaan. Virtanen tiedostaa, että uuden liiton alojen ja työehtosopimusten kirjo on haaste päivystyspalvelulle. – Tavoite on, että pystytään mahdollisimman hyvin palvelemaan jäseniä. Tässä on opettelua kaikilla, se pitää ymmärtää. Aikaisemmin esimerkiksi Metalliliiton teknologiateollisuuden alalla oli kahdeksan työehto sopimusta, niin nyt pitää osata 33. On sitä ennenkin uutta opittu, Virtanen sanoo. – Lähtökohtaisesti kaikkien päivystäjien pitää tietää kaikista yleisimmät keskeiset asiat, kuten arkipyhäsäännökset, irtisanomis asiat ja sairauslomat. Sitten kun kysymys menee spesiaaliksi, siirretään se alasta vastaavalle henkilölle. Työsuhdeneuvonnan tulevaisuuden kehityskohteena Virtanen näkee sähköpostipalvelun kehittämisen ja liiton verkkosivujen kehittämisen aina vain toimivammiksi. – Siitä on hyviä esimerkkejä, että kun kotisivut ovat riittävän selkeät ja niiltä löytyy tarvittava tieto, puhelinpalvelun tarpeen määrä vähenee huomattavasti. JÄSENPALVELU PUH. 020 690 446 MA–PE 8.30–15.00 jasenrekisteri@teollisuusliitto.fi Jäsenyysyksikön jäsenrekisterivastaava Kirsi Jääskeläinen arvioi, että ensi vuonna jäsenpalveluun saapuvien yhteydenottojen määrä saattaa nousta jopa 30 000 puheluun. Jääskeläinen perustaa arvionsa siihen, että vuonna 2016 pelkästään entisen Metalliliiton puhelinpalveluun tuli yli 24 000 puhelua, ja tänäkin vuonna syyskuun loppuun mennessä jo yli 20 000. – Eniten kysytään jäsenmaksuista: puuttuvia jäsenmaksuviitteitä, jäsenmaksu prosenttia, jäsenmaksuvapautuksista esimerkiksi äitiysloman yhteydessä. Toisaalta myös ammattiosastojen yhteystietoja tai mitä pitää tehdä kun on Teollisuusliiton työsuhde neuvonnan päivys tyksessä puheluihin vastaavat muun muassa sopimus asiantuntijat Matti Rantanen (vas.) ja Janne Heinimäki. ? TEKI1801B_2.indd 42 7.12.2017 9:24:15
ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 43 jäämässä eläkkeelle. Kaikkea mahdollista jäsenyyteen liittyvää, kuvailee Jääskeläinen jäsenpalveluun tulevia yhteydenottoja. – Piikkejä puhelumäärissä tulee aina, kun meiltä lähtee jäsenmaksujen rästitai kuulemiskirjeet. Silloin kaivataan tietoja, kun jäsenyydessä on jokin katko. Vuoden alusta yhdistyvässä jäsenyysyksikössä on yhteensä 17 työntekijää, jotka päivystävät puhelinringissä. Käytännössä yleensä ringissä on vajaa kymmenkunta työntekijää. – Soittajan keskimääräinen odotusaika oli viime vuonna yhdeksän sekuntia, tänä syksynä noin kuusi sekuntia, Jääskeläinen kertoo. Jäsenkunnan ja ajan muuttuminen näkyy Jääskeläisen mukaan siinä, että puhelujen määrä on vähentynyt ja sähköpostin määrä on lisääntynyt. Tänä syksynä entisen Metalliliiton jäsenpalvelusähköpostiin on tullut yli 50 sähköpostia päivässä. Jääskeläinen veikkaa tulevaisuudessa määrän olevan lähempänä sataa päivässä. – Tutkimme myös mahdollisuutta chatpalvelun järjestämiseen liiton kotisivujen kautta, aluksi vaikka edes muutaman tunnin päivässä. Samoin some-kanavien hyödyntämistä selvittelemme, Jääskeläinen kertoo mahdollisista tulevista palveluista. SOSIAALIJA TYÖYMPÄRISTÖNEUVONTA PUH. 020 690 449 MA–PE 8.30–15.00 Suurin uutuus Teollisuusliiton päivystyspalveluihin verrattuna entisten kolmen liiton palveluihin on erillinen sosiaalija työympäristöasioiden neuvonta. Työympäristöyksikön päällikkö Juha Pesola kertoo, että näiden asioiden oman palvelukanavan perustamiselle nähtiin selkeä tarve. – Meidän työsuojeluvaltuutetut joka tapauksessa soittavat näissä sosiaalija työsuojeluasioissa, joten olisi hyvä, että vastaamassa olisi aina alan asiantuntija. Aina olisi joku, jonka tavoittaa, joka olisi valmistautunut asioihin, ja jolla olisi aikaa niihin asioihin sinä päivänä vastata, Pesola kertoo. – Samoin ajateltiin, että omankin työn järjestämisen kannalta olisi fiksumpaa vuorotella päivystystä, kuin että kaikki vastaavat koko ajan. Pesolan mukaan päivystyspalvelun tuottaminen on suuri ponnistus uuden Teollisuusliiton kymmenen hengen työympäristöyksiköltä. – Tällaisen palvelun antaminen on meidän isoin hankkeemme alkavassa liitossa. Palvelun ensisijainen kanava on puhelin, ja sähköpostiosoitekin on tulossa alkuvuodesta. Chatia ja sosiaalisen median palveluitakin Pesolan mukaan tutkitaan. – Mutta ensin pitää nähdä, miten resurssit riittävät. Lähdetään liikkeelle matalalla kynnyksellä ja varmalla palvelulla. Jokaiselle työsuojeluvaltuutetulle halutaan tarjota suora ja nopea kontakti, mistä kysyä asioita. Jäsenkortti 2018–19 TEOLLISUUSLIITTO Jäsenedut haltuun! Teollisuusliiton jäsenenä saat käyttöösi useita rahanarvoisia etuja. Sen lisäksi, että sinulla on oikeus edunvalvontapalveluihin ja maksuttomaan koulutukseen, Teollisuusliitto myös vakuuttaa jäsenensä erilaisilla turvilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2018. Siihen asti voimassa ovat Metalliliiton, TEAMin ja Puuliiton vanhat jäsenedut. KOONNUT MIKKO NIKULA MATKUSTAJAVAKUUTUS Jäsenkorttisi toimii myös matkavakuutuskorttina. Vakuutus on voimassa eläkeläisjäsenillä vain ulkomaanmatkoilla, muilla jäsenillä sekä Suomessa että ulkomailla. l Vakuutettuina ovat jäsenet sekä mukana matkustavat omat alle 20-vuotiaat lapset ja lapsenlapset. l Vakuutus korvaa matkalla sattuneen sairauden ja tapaturman kuluja ilman omavastuuta tai euromääräistä ylärajaa. l Muista ottaa korttisi mukaan, kun matkustat. VAPAA-AJAN TAPATURMAVAKUUTUS Työmarkkinoiden käytössä olevat jäsenet on vakuutettu työn ulkopuolella tapahtuvien tapaturmien varalta. Hoitokuluja korvataan enintään 2 500 euroa, pysyvän haitan tapauksessa enintään 30 000 euroa. Eläkeläisjäsenillä tapaturmaisen, pysyvän haitan korvaus on enintään 35 000 euroa. JÄRJESTÖVAKUUTUS Kun osallistut Teollisuusliiton tilaisuuksiin ja tapahtumiin, sinut on vakuutettu erillisellä järjestövakuutuksella. Vakuutusasioissa If palvelee Teollisuusliiton jäseniä numerossa 010 191 995 ma–pe 8–20. Verkko-osoite on if.fi ja chat-palvelu if.fi/teollisuusliitto. MUITA ETUJA l Teollisuusliiton jäsenkortilla alennusta bensiinistä ja dieselöljystä 2,1 senttiä/litra kaikilta Teboil-asemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Tammikuun ajan on voimassa erikoisalennus 3,2 senttiä/litra! l Liiton jäsenet saavat tietyin ehdoin laivayhtiöiltä, kuten Eckerö Linesilta, Viking Linelta ja Tallink Siljalta. Jäsenillä on mahdollisuus vuokrata edulliseen hintaan Holiday Clubin lomaviikkoja, kohteita on eri puolilla Suomea lähes 1 300. Teollisuusliitolla on loma kiinteistöjä myös omassa omistuksessaan. l Tekijä -lehti, jota pitelet käsissäsi, ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Lehti kertoo yhteiskunnasta, työelämästä, liiton toiminnasta sekä jäsentemme arjesta. Sen verkkoversio on tekijälehti.fi . l Yksi etu jää pois: Teollisuusliitto ei kireän yhdistymisaikataulun takia toimita vuonna 2018 jäsenilleen ilmaista kalenteria. l Jäsenet voivat tilata työväenlehden alennuksella. Lisätietoa liiton jäseneduista löydät osoitteesta: jasenedut.fi Huom! Osa jäsenistä saa kortin ehkä vasta tammikuussa. TEKI1801B_3-50.indd 43 7.12.2017 10:47:56
44 Tekijä 1/2017 SPECIALNUMMER FÖRETAGEN MEDLEMMENS ARBETSPLATS ARBETSGIVAR ORGANISATIONERNA SEKTORER MEDLEMMAR I ARBETSLIVET /KOLLEKTIVAVTAL TEKNOLOGI 94 000 3 KEMI 30 000 11 TRÄVARU 17 000 4 SPECIAL BRANSCHERNA 21 000 15 MEDLEMMAR 226 000 FÖRTROENDEVALDA 9 000 FACKAVDELNINGAR 715 REGIONKONTOR 14 Teknologiindustrin Skogsindustrin Kemiindustrin mm. INTERNATIONELLA FACKFÖRENINGS RÖRELSEN FN ILO MEDIA SOCIALA MEDIER FÖBUNDETS KOMMUNIKATION ARTIFICIELL INTELLIGENS ROBOTISERING KLIMATFÖRÄNDRING CIRKULÄR EKONOMI DIGITALISERING INTERNATIONELLA AVTAL MÄNSKLIGA RÄTTIGHETER UTKOMSTSKYDD FÖR ARBETSLÖSA KOLLEKTIV STYRKA, AVTAL OCH RÅDIGHET ILO FN Ditt förbund Industrifacket är Finlands största fackförbund inom industrin. Det nya förbundet kom till när Metallförbundet, Industrifacket TEAM och Träfacket fusionerades, Industrifacket inleder sin verksamhet 1.1.2018. Industrifacket jobbar för dina rättigheter och ditt välmående i arbetslivet. Förbundet förhandlar fram kollektivavtal som slår fast lönegrunder, minimilöner och andra anställningsvillkor. Här presenteras det nya förbundets verksamhet i korthet. TEXT JOHAN LUND SAMMANSÄTTNING TUOMO LILJA GRAFIK TAINA ILOMÄKIVIRTA TEKI1801B_3-50.indd 44 7.12.2017 10:03:09
SPECIALNUMMER 1/2017 Tekijä 45 SEKTORER MEDLEMMAR I ARBETSLIVET /KOLLEKTIVAVTAL TEKNOLOGI 94 000 3 KEMI 30 000 11 TRÄVARU 17 000 4 SPECIAL BRANSCHERNA 21 000 15 MEDLEMMAR 226 000 REGERINGEN RIKSDAGEN STATSFÖRVALTNINGEN KOMMUNERNA PARTIERNA EU VÄLFÄRDSSAMHÄLLETS SKYDDSNÄT UTBILDNING UTKOMSTSKYDD FÖR ARBETSLÖSA INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA PROTEKTIONISM URBANISERING ARBETSTAGARORGANISATIONERNA FFC STTK AKAVA Fackföreningar 70 DELTAGANDE OCH DELAKTIGHET MEDLEMMAR ORDFÖRANDEN BESLUTSFATTANDE ORGAN ORGANISATIONSVERKSAMHET REGIONVERKSAMHET UTBILDNING ARBETSMILJÖ, JÄMLIKHET OCH JÄMSTÄLLDHET SAMHÄLLSPÅVERKAN, FORSKNING OCH KOMMUNIKATION INTERNATIONELL VERKSAMHET MEDLEMSFÖRMÅNER OCH -TJÄNSTER SVENSK VERKSAMHET A-KASSAN INTRESSEBEVAKNING INDUSTRINS INDUSTRINS INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSARBETSLÖSHETSARBETSLÖSHETSKASSA KASSA INDUSTRIFACKET Den svenska verksamheten på Industrifacket leds av en svensk ombudsman, som har helhetsansvar för verksamheten. Förbundet har också personal som erbjuder svensk service inom organisationsverksamheten, intressebevakningen, medlemsregistret och kommunikationen. Industrifacket har också en svensk sektion som kommer att utnämnas av styrelsen i januari 2018. Sektionen kommer att bestå av medlemmar och en förbundsanställd. Förbundet ordnar på våren och hösten medlemsforum på svenska. Medlemsforumen är öppna för alla medlemmar. Dessutom erbjuder förbundet olika kurser som är avsedda för förtroendemän, arbetarskyddsfullmäktige och aktiva inom fackavdelningarna. Fackavdelningarna kan också beställa lokala kurser enligt behov som förbundet betalar för. TEKI1801B_2.indd 45 7.12.2017 9:24:17
fackavdelningarnas verksamhet leds i enlighet med stadgarna och fattade beslut och att förbundets ekonomi och annan egendom hanteras på ett för förbundet förmånligt sätt. Under mandatperioden 2017–2023 har styrelsen en ordförande, tre viceordförande och 24 övriga styrelseledamöter samt för var och en av dem tre suppleanter. Intressebevakningsverksamheten i Industrifacket har som viktigaste uppgift att förbättra medlemmarnas utkomst, sysselsättning och köpkraft samt att trygga rättvisa arbetsvillkor, en trygg arbetsmiljö och rättvist bemötande i arbetslivet inom alla sina avtalsbranscher. Kollektivavtalsverksamheten inom förbundet delas upp i kemi-, teknologioch trävarusamt specialbranschernas sektorer. Sektorerna sköter självständigt avtalsfrågor som hör till den egna sektorn. Förbundet förhandlar fram kollektivavtal för alla branscher som det representerar. Organisationsverksamheten samlar arbetstagare inom avtalsbranscherna till en samarbetsoch intressebevakningsorganisation. Förbundets förhandlingsoch intressebevakningsförmåga baserar sig på hur stark och trovärdig förbundets organisering är på arbetsplatserna, i fackavdelningarna, regionalt och riksomfattande. Det aktiva organiseringsarbetet ska också omfatta arbetstagare vars arbete är rörligt, dem som arbetar ensamma och dem som utför projekteller hyresarbete. Tyngdpunkten i den regionala verksamheten ligger i att utveckla organiseringsarbetet på arbetsplats nivå samt utveckla fackavdelningarnas verksamhet. Industrifacket har 14 regionkontor. Regionkontoren ser till att såväl förbundets medlemmar, förtroendemän som aktiva inom fackavdelningarna får det stöd och råd de behöver regionalt. Industrifacket har 226 000 medlemmar, av vilka 79 procent är män och 21 procent kvinnor. Våra medlemmar jobbar inom 33 avtalsbranscher. Industrifackets ordförande är Riku Aalto som har varit Metalls ordförande sedan 2008. Förbundets första vice ordförande är Turja Lehtonen som tidigare har fungerat som Metalls förbundssekreterare. Andra vice ordförande är Heli Puura med bakgrund som ordförande för TEAM. Tredje vice ordförande är Jari Nilosaari som varit ordförande för Träfacket. Industrifackets viktigaste beslutsfattande organ är kongressen, fullmäktige och styrelsen. KONGRESSEN är fackets högsta beslutandeorgan, som sammanträder vart femte år. Till den ordinarie kongressens uppgifter ingår bland annat att bedöma verksamheten under den föregående kongressperioden, behandla fackavdelningarnas och förbundsstyrelsens kongressmotioner, besluta om den kommande kongressperiodens centrala riktlinjer och välja fullmäktige samt styrelsen, som verkställer riktlinjerna som har beslutats om. Industrifackets första ordinarie förbundskongress arrangeras under första halvan av år 2023. FULLMÄKTIGE utövar högsta beslutandemakt mellan kongresserna. Fullmäktige besluter bl.a. om ändringar av förbundets sektorstrukturer, väljer sektordirektionerna och godkänner valordningen och fackavdelningens modellstadgar. Fullmäktige beslutar också om frågor i anknytning till kollektivoch avtalsverksamheten och arbetskonflikter, behandlar centrala arbetsmarknadslösningar som har uppkommit på centralorganisationsnivå och beslutar om storleken på medlemsavgiften. STYRELSEN leder och koordinerar förbundets verksamhet, bereder förslag till fullmäktige och kongressen samt ansvarar för att besluten verkställs. Det är styrelsens uppgift att bland annat övervaka att förbundet och Industrifacket erbjuder sina medlemmar både händelser och utbildning för att stärka kompetensen hos förbundets förtroendemän, arbetarskyddsfullmäktige och de aktiva i fackavdelningarna. Utbildning ordnas på Murikka-institutet i Teisko i Tammerfors och på förbundets huvudkontor i Helsingfors. Dessutom ordnar fackavdelningarna program för sina medlemmar. Till utbudet hör både utbildning och fritidsprogram. Kommande händelser och utbildning hittar du i händelsekalendern på Industrifackets webbplats. Industrifackets arbetsmiljöverksamhet innefattar stöd och rådgivning åt arbetarskyddsfullmäktige, förtroendevalda och medlemmar. Verksamheten innefattar också utbildning, utveckling och förhandlingar samt lobbning för att påverka arbetsgivare, organisationer, ministerier och lagstiftning. Utvecklandet av arbetarskyddet är i allt större grad också internationell verksamhet. En betydande del av arbetarskyddslagstiftningen i Finland baserar sig på EU-direktiv. Industrifacket strävar också efter att påverka lagberedningen i EU tillsammans med andra fackförbund. SAMHÄLLSPÅVERKAN innebär att förbundet påverkar på politiska beslutsfattandet, tjänstemannaberedningen, massmedierna och den allmänna opinionen. Det omfattar också internationell påverkan, särskilt inom EU, i huvudsak i samarbete med andra fackförbund och centralorganisationer. Arbetet är långsiktig och dess resultat kanske syns i medlemmarnas vardag först flera år senare. FORSKNINGSVERKSAMHETEN är en stödfunktion för intressebevakningsarbetet och förbundets beslutsfattande, stöder fastställande av riktlinjer för förbundets industripolitik samt stöder arbetet inom förbundets övriga verksamhetsområden och sektorer. Förbundets forskningsverksamhet producerar för detta syfte aktuell och pålitlig information. 46 Tekijä 1/2017 SPECIALNUMMER MEDLEMMAR ORDFÖRANDEN BESLUTSFATTANDE ORGAN ORGANISATIONSVERKSAMHET REGIONALVERKSAMHET UTBILDNING ARBETSMILJÖ, JÄMLIKHET OCH JÄMSTÄLLDHET SAMHÄLLSPÅVERKAN, FORSKNING OCH KOMMUNIKATION INTRESSEBEVAKNING TEKI1801B_2.indd 46 7.12.2017 9:24:18
KOMMUNIKATIONEN sker genom för bundets webbplats, medlemstidningen Tekijä, både på papper och elektroniskt, samt genom det elektroniska nyhets brevet. Industrifacket är också aktivt på sociala medier. Den internationella intressebevakningen är en förlängning av den nationella intressebevakningen. Industrifackets aktiva påverkar bland annat i europeiska företagsrådet EWC som personal representanter i Europabolag. Dessutom är facket genom internationellt sam arbete med om att påverka bland annat förberedande av lagar och avtal i EU. Industrifackets internationella verksamhet omfattar också solidaritets verksamhet. Medlemskapet ger rätt till flera med lemsförmåner. Bland annat har du rätt till rättshjälp, du får medlemstidningen Tekijä och medlemskortet fungerar också som reseförsäkringskort på fritidsresor. Dessutom får medlemmarna också olika produktrabatter. Till slutet av år 2017 betjänar tre självständiga akassor Industrifackets medlemmar. Medlemmar med bakgrund i Metallförbundet betjänas av Metallar betarnas arbetslöshetskassa. Medlem mar med bakgrund i Träfacket betjänas av Träbranschernas arbetslöshetskassa och medlemmar med bakgrund i TEAM betjänas av Industribranschernas arbetslöshetskassa. Den nya gemen samma Industrins arbetslöshetskassa inleder sin verksamhet 2018. Läs mera om Industrifacket: Additional information about the strategy in English in the online magazine www.tekijälehti.fi and the union’s webpage teollisuusliitto.fi. teollisuusliitto.fi. SPECIAL ISSUE 1/2017 Tekijä 47 SAMHÄLLSPÅVERKAN, FORSKNING OCH KOMMUNIKATION INTERNATIONELL VERKSAMHET MEDLEMSFÖRMÅNER OCH -TJÄNSTER A-KASSAN Finnish Industrial Union – your Union IN ENGLISH The amalgamated Finnish Industrial Union was formed when the Finnish Metalworkers Union, the Industrial Union TEAM and the Woodworkers’ Union of Finland were merged, and will officially commence its operations on 01/01/2018. The new Industrial Union will be Finland’s largest trade union within the industrial sector and represents 226,000 industrial workers within several different industries. The Industrial Union works for the rights and wellbeing of its members at their workplace and working life in general. The Union negotiates with the employers and enters into collective bargaining agreements stipulating the established wage basis, minimum wages and other terms and conditions of employment. The Industrial Union’s highest decisionmaking organs are the Union Congress, the Union General Council and the Governing Board. The Union Congress, which meets every five years, is the Industrial Union’s highest decisionmaking body. The Union Congress decides on the following years’ core guidelines and elects the Union General Council and the Governing Board. The Union General Council exercises the highest decision making power between the meetings of the Union Congress. The General Council decides, inter alia, on issues and matters relating to collective bargaining activities, contractual activities and labour conflicts. The Governing Board administers the Union’s operations, implements the decisions of the Union Congress and the General Council, and man ages the Union’s finances. THE UNION CONGRESS ELECTS THE LEADERSHIP OF THE UNION The Industrial Union’s extraordinary Union Congress, which was held in Tampere on 2830 November, elected Riku Aalto to be the President for the years 20182023. First Vice President is Turja Lehtonen, Second VicePresident is Heli Puura, and Jari Nilosaari was elected Third VicePresident. Riku Aalto has been the President of the Industrial Union since spring 2017, and prior to that, he led the Finnish Metalworkers ´ Union since 2008. Before that, Aalto was the chief financial officer of the Metalworkers Union. Riku Aalto also has work experience from, among other places, an automobile factory in Nystad. Turja Lehtonen, who was elected to the Industrial Union’s Vice President, has previously served as VicePresident of the Industrial Union, the Metalworkers ´ Union’s union secretary and organisational secretary. Heli Puura was appointed to the post of the Second VicePresident of the Union. Puura has been the Industrial Union TEAM’s President since 2015. Previously, she was the Head of Social Issues at the Finnish Confederation of Professionals STTK and parliamentary secretary. Puura’s professional education is as a lawyer. Jari Nilosaari becomes the Third VicePresident. He has been the Woodworkers’ Union of Finland’s President since 2014. Nilosaari has also worked i.a. as regional ombudsman and before joining the Woodworkers’ Union of Finland, he was chief shop steward at the veneer mill in Lappeenranta. The Union Congress also elected a new General Council and the Governing Board for the Industrial Union. Jarmo Markkanen was elected President of the General Council. A total of 83 members of the General Council were appointed, representing the members of the various industries. The Union’s new Governing Board with 28 members was also elected. The Union Congress also estab lished a Strategy for the Union’s activities until 2023. JOHAN LUND INDUSTRIAL UNION TEKI1801B_3-50.indd 47 7.12.2017 10:48:26
48 Tekijä 1/2017 ERIKOISNUMERO TYÖTTÖMYYSKASSA Ihmisen kokoinen Meidän jäsenemme ovat aktiivisia, tiedonhaluisia, aikuiskoulutusmyönteisiä ja he haluavat työllistyä, Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen tiivistää. TEKSTI PETTERI RAITO I rene Niskasen mukaan työttömyys on ani harvoin ihmisen oma valinta. Irtisanoutumisissakin syyt löytyvät tavan takaa jostain muualta kuin esimerkiksi laiskuudesta, jota ikävä kyllä usein, mutta asenteellisin perustein tarjotaan työttömien ominaisuudeksi. – En ole koskaan puhunut sellaisen jäsenen kanssa, joka ei haluaisi työllistyä. Jäse nemme ovat sitoutuneita työnantajaan ja tähän järjestöön. He ovat vastuuntuntoisia ja yhteistyöhaluisia, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että vuoropuhelu työttömyysturvasta ja sen kehittämisestä on aktiivisten jäsenten kanssa vilkasta. Niskanen ehdottaakin, että yhteiskunnassa otettaisiin luottamusloikka työttömiä ajatellen. – Verotuksessa on luovuttu kuittien lähettelystä ja sen kaltaisesta ihmisiä kuormittavasta kontrollista, mutta työttömyysturvassa ollaan menossa esimerkiksi ehdotetuissa aktiivimallissa ja aktiivisen työnhaun mallissa päinvastaiseen suuntaan eli lisätään valvontaa ja kontrollia. Ei luoteta siihen, että ihmiset aidosti hakevat työtä. Lisäksi näyttää siltä, että prosessi ollaan tekemässä hankalaksi. – Lähtökohdaksi pitäisi kuitenkin asettaa luottamus työttömien motivaatioon työllistyä. Sitä tukemalla ja toimintaympäristöä muokkaamalla esimerkiksi aikuiskoulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia kehittäen voidaan saavuttaa tuloksia. – Näemme työssämme etuuksien maksatuksen rinnalla tämän toisenkin puolen, ihmisten halun päästä elämässä eteenpäin. JÄSENLÄHTÖISYYS ON ARVO NUMERO YKSI Teollisuuden työttömyyskassan tavoitteena on palvella jäseniä oikeudenmukaisesti, nopeasti, säännönmukaisesti sekä taloudellisesti ja tehokkaasti. – Jäsenlähtöinen laadukas palvelu tarkoittaa ensinnäkin sitä, että ratkaisut ovat oikeita ja oikeudenmukaisia ja vastaavat sitä linjaa, mikä kaikilla työttömyyskassoilla on. – Nopeus tarkoittaa sitä, että jäsen saa hakemusten jättämisen jälkeen päivärahat tililleen mahdollisimman pian. Säännönmukaisuus puolestaan viittaa siihen, että maksupäivät eivät ole sattumanvaraisia, vaan ihmiset tietävät milloin rahat ovat tulossa tilille, ja voivat suunnitella taloudenpitoaan. Esimerkiksi fuusiovalmistelut menevät päällekkäin joulun ja vuodenvaihteen kanssa. Toteutamme erityisjärjestelyjä, että saamme maksut ajoissa tileille. Myös taloudellisuus ja tehokkuus ovat Niskasen mukaan jäsenille tärkeitä toiminnallisia tekijöitä. – Kun pystymme toimimaan taloudellisesti, näkyy se jäsenmaksussa. Fuusioon osallistuvilla kolmella kassalla on kaikilla ollut rankka työttömyystilanne melkeinpä viimeiset kymmenen vuotta. Jäsenmaksua on ollut aika vaikea pitää alhaisena, mutta olemme pyrkineet siihen, että pystyisimme huonoissakin tilanteissa parantamaan palveluja. – Fuusio antaa uusia mahdollisuuksia järjestää toiminta taloudellisemmaksi ja tehokkaammaksi. Se näkyy jo siinä, että Teollisuuden työttömyyskassan ensi vuoden jäsenmaksu on 0,49 prosenttia, kun se Metallityöväen työttömyyskassassa on tänä vuonna 0,64 prosenttia, Puukassassa 0,6 prosenttia ja Teollisuusalojen työttömyyskassassa 0,5 prosenttia. PALVELUKIRJO KOHTAA ARJEN Teollisuuden työttömyyskassan tehtävänä on kassalain mukaan huolehtia jäsenille kuuluvista etuuksista. Ne ovat: ? ansiopäiväraha työttömyyden, lomautusten ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta, ? kulukorvaus työllistymistä edistävien palvelujen ajalta, ? vuorottelukorvaus ja ? liikkuvuusavustus, jolla korvataan pitkän työmatkan kustannuksia työsuhteen alussa. Lista sinänsä on lyhyt, mutta erilaiset elämäntilanteet, joiden myötä kassan palvelujen pariin tullaan, muodostavat laajan ja monisyisen kokonaisuuden. TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA JÄSENMÄÄRÄ noin 161 500 JÄSENTEN TYÖTTÖMYYSASTE 8 % MAKSETTAVAT ETUUDET noin 300 milj. euroa vuodessa (arvio) HENKILÖSTÖ noin 100 HALLINTO Valtuusto: puheenjohtaja, 3 varapuheenjohtajaa ja 28 varsinaista jäsentä Hallitus: puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 7 varsinaista jäsentä TEKI1801B_2.indd 48 7.12.2017 9:24:19
ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 49 Tähän haasteeseen kassa vastaa henkilökohtaisen palvelun ja sähköisen asioinnin yhdistelmällä. – Sähköisen asioinnin kautta voi lähettää ensimmäisen hakemuksen ja jatkohakemukset. Jälkimmäisten osalta meillä on käytössä niin sanottu pikahakemus, jonka voi täyttää muuta malla klikkauksella ilman, että tarvitsee jokaisen päivän kohdalle käydä merkitsemässä työtön, työtön, työtön. Tämä on saanut erittäin myönteistä palautetta. – Sähköinen palvelu myös tallentaa kaikki lähetetyt hakemukset ja liitteet, niin että jäsenten henkilökohtainen tietosuoja säilyy ja mahdollistaa maksatustietojen ja maksuilmoitusten seurannan, maksuilmoitusten tilaamisen ja esimerkiksi omien tietojen päivittämisen. Lisäksi maksuilmoituksen voi tilata tulemaan tekstiviestinä. Jäsenille tarkoitettu puhelinpäivystys toimii jokaisena arkipäivänä 8.30–15. Sen rinnalla liiton aluetoimistoista saa palvelua työttömyys turva-asioissa. – Lisäksi jatkamme vuonna 2010 käyttöönotettua pääluottamusmiehille ja ammattiosastojen palkatuille työntekijöille suunnattua puhelinpalvelua. Se toimii arkisin 9–15. Toivomus tähän tuli silloin pahana työttömyysaikana luottamusmiehiltä, jolloin arvioimme, että laajaa kenttää hoitaessaan he tarvitsevat oman palvelukanavansa. – Yritysten lomautusja irtisanomistilanteissa käymme pitämässä tiedotustilaisuuksia luottamusmiehille, työpaikoille ja ammattiosastoille. Kerromme, miten menetellä, jos lomautus tai irtisanominen kohtaa jäseniä. Teollisuuden työttömyyskassan jäsenille on kehitteillä uusia palvelumuotoja, jotta entistä suurempaa jäsenten joukkoa voidaan palvella heidän toivomallaan tavalla. KASSAN YHTEYS TEOLLISUUSLIITTOON Varsinaisen palvelukirjon ulkopuolella Teollisuuden työttömyyskassan yksi vahvuus on yhteys Teollisuusliittoon. – Esimerkiksi näkemykset työttömyysturvan kehittämiseksi lähtevät jäsenten tarpeista ja siitä, kuinka muutokset tulisivat vaikuttamaan jäseniimme. Taloudellisten vaikutusten lisäksi on arvioitava muut vaikutukset, kuten esimerkiksi se, hankaloituuko asiointi. – Edustajiston linjausten rinnalla jäsenten palaute on tärkeää, jotta liitto ja kassa voivat huomioida tulevia muutoksia sen mukaan, mikä olisi jäsenten kannalta parasta. Viisi kuukautta pienemmällä rahalla l Terhi Nurmi työskentelee Raumalla sijaitsevassa metallialan yrityksessä. Viime vuoden kesälomilta paluu käynnistyi heti ensimmäisenä työpäivänä työnantajan kokoon kutsumilla yt-neuvotteluilla. Viesti oli selvä. Töitä ja tilauksia ei ollut. Edessä olivat lomautukset. – Ei siitä lomautetuksi joutumisesta tietenkään pidä. Ajattelin kuitenkin niin, että kun töitä ei kerta kaikkiaan ole, niin lomautus on parempi vaihtoehto kuin irtisanominen, Nurmi vertailee. Lomautuksen ensimmäinen jakso oli kuukausi, minkä jälkeen se eteni pätkissä ja muuttui loppuvuodesta jatkumaan toistaiseksi. Tammikuun puolivälissä tuli kutsu takaisin töihin. Lomautus kesti yhtäjaksoisena hieman alle viisi kuukautta. – Olen ollut aikaisemminkin lomautettuna, mutta en pidempään kuin kuukauden kerrallaan. Vajaa viisi kuukautta tuntui pitkältä ajalta elää pienemmällä rahalla. Kyllä sen kanssa kuitenkin pärjää, kun pistää asiat tärkeysjärjestykseen, miettii, mitä tarvitsee ja mitä ei ja suunnittelee tulevan siltä pohjalta. Tulevan suunnittelussa keskeinen elementti on, että työttömyyskassa hoitaa leiviskänsä asianmukaisesti. Nurmen kokemuksen mukaan kassan palvelut ovat kehittyneet parempaan suuntaan. – Hakemusten tekeminen sujui sähköisessä palvelussa helposti. Varsinkin jatkohakemusten lähettäminen, kun oma tilanne jatkui ennallaan, oli melkeinpä yhdellä klikkauksella valmis. – Sen jälkeen palvelusta tuli kahden päivän kuluttua teksti viesti, jossa kerrottiin, milloin maksu on tulossa ja minkä suuruinen se on. Rahat sain tilille viikon sisällä hakemusten jättämisestä. Minusta toiminta oli nopeaa ja täsmällistä. Hoidin kaikki asiani sähköisellä palvelulla. Lomautuksen päätyttyä olikin jälleen aika lähteä töihin. – Olihan siinä hieman opettelemista, mutta kivalta se tuntui. Oli mukava päästä taas työelämään kiinni ja ihmisten ilmoille. TYÖTTÖMYYSKASSA ? JU H A S IN IS A LO TEKI1801B_2.indd 49 7.12.2017 9:24:22
50 Tekijä 1/2017 ERIKOISNUMERO TYÖTTÖMYYSTURVAAN ESITETÄÄN AKTIIVIMALLIA TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Jos hallituksen esittämä aktiivimalli hyväksytään, aktiivisuusvelvoite työttömyyden ja lomautuksen aikana koskee lähes kaikkia työnhakijoita. n Esitetty aktiivimalli voi vielä eduskunnan käsittelyssä muuttua valiokuntien lausuntojen perusteella. n Aktiivimalli otettaisiin käyttöön vuonna 2018. n Työttömyyden alun omavastuu päivien määrä laskee seitsemästä viiteen päivään n Aktiivisuutta tarkastellaan 65 maksupäivän jaksoissa. TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA ALOITTAA 1.1.2018 n Metallin, Puun ja Teollisuusalojen kassat yhdistyvät vuoden alussa Teollisuuden työttömyyskassaksi. n Teollisuuden työttömyyskassa tarjoaa jäsenilleen nopeaa ja luotettavaa palvelua. Yhdistymisen jälkeen tavoitteena on entistäkin kattavammat palvelumuodot, joista jokainen löytää mieleisensä. n Yhdistyminen aiheuttaa ennen vuodenvaihdetta katkoksen kaikkien kassojen asiakaspalveluun: kassoissa ei ole asiakaspalvelua eikä sähköinen asiointi ole toiminnassa 22.12.2017– 2.1.2018. Tarkemmat tiedot käyttökatkoista löytyvät kassojen kotisivuilta. n Riittävää aktiivisuutta olisivat n Jos neljän viikon kokonaan työtön tai lomautettu hakujaksosi olisi ajalle 27.11.–24.12.2017, voit hakea ansiopäivärahaa poikkeuksellisesti kolmelta viikolta 27.11.–17.12.2017 asiakaspalvelun katkoksen vuoksi. Toimita tätä seuraava hakemus taas normaalisti neljältä viikolta 18.12.2017–14.1.2018. Suosittelemme hakemuksen toimittamista sähköisessä asioinnissa! Yhteystiedot kaikille jäsenille 1.1.2018 alkaen: KOTISIVUT teollisuuskassa.f i, sähköinen asiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot HUOM! n Jos työnhakija ei ole ollut aktiivinen, työttömyysetuuden tasoa alennetaan seuraavan 65 maksupäivän ajaksi 4,65 prosenttia. n Aktiivisuutta ei kuitenkaan edellytettäisi kaikissa tilanteissa, esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja lyhyiden lomautusten aikana. n Aktiivimallin tarkemmista yksityiskohdista ja voimaantulosta voit lukea lisää kassan kotisivuilta. ? työssäoloehtoa täyttävä työ, ? osallistuminen työllistymistä edistävään palveluun ja ? tulo yritystoiminnasta. ”AKTIVMODELL” TILL UTKOMSTSKYDD FÖR ARBETSLÖSA INDUSTRIBRANSCHERNAS ARBETSLÖSHETSKASSA n Om regeringens proposition om ”aktivmodell” godkännas, förpliktelse till aktivitet gäller nästan alla arbetssökande under arbetslöshetsoch permitteringstiden. n På grund av utlåtande av utskott kan proposition ännu förändras i riksdags behandling. n Lagen avses träda i kraft år 2018. n I början av arbetslösheten förkortas självrisktiden från sju dagar till fem dagar n Aktivitet iakttas under 65 utbetalningsdagars perioder. INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA BÖRJAR SIN VERKSAMHET 1.1.2018 n Metallarbetarnas, Träbranschernas och Industribranschernas arbetslöshetskassor sammansmälter till Industrins arbetslöshetskassa på början av året. n Industrins arbetslöshetskassa erbjuder sina medlemmar snabba och säkra tjänster. Målet med sammanslutningen är ännu mera omfattande tjänster för alla. n Vid årsskiftet är det ett uppehåll i kundservicen i alla kassor på grund av sammanslutningen: kassornas kundservice och elektroniska tjänsten är stängd mellan 22.12.2017.–2.1.2018. Närmare uppgifter om uppehåll hittar du från kassornas hemsidor. n Tillräcklig aktivitet skulle vara n Om du är helt arbetslös eller permitterad och din följande fortsatta ansökan är för perioden 27.11–24.12.2017, kan du undantagsvis skicka ansökan för tre veckor 27.11–17.12.2017 på grund av uppehåll i kundservicen. Efter det skicka nästa ansökan igen för den normala fyra veckors ansökningsperiod 18.12.2017–14.1.2018. Vi rekommenderar att skicka ansökan via elektroniska tjänsten ! Kontaktuppgifter för alla medlemmar på början av året 2018: HEMSIDOR teollisuuskassa.f i, elektroniska tjänsten och kontakta oss TELEFONSERVICE 020 690 455 mån-fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industriförbundets regionkontor OBS! n Arbetslöshetsförmån ska betalas nedsatt med 4,65 procent för 65 utbetalningsdagar om en arbetssökande inte har visat aktivitet n Aktivitet förutsätts inte ändå i alla situation t.ex. delinvalidpensions tagare och under korta permitteringsperioder. n Närmare detaljer och ikraftträdande av ”aktivmodell” kan du läsa från kassans hemsidor. ? arbete som räknas in i arbetsvillkoret, ? deltagande i sysselsättningsfrämjande service och ? inkomst i företagsverksamhet. Muista ilmoittaa työkyvyttömyysetuuksista ja omais tai perhehoidosta ja niissä tapahtuvista muutoksista päivärahahakemuksesi yhteydessä! Kom ihåg att meddela arbetsoförmögna förmåner och närstående eller familjevård och ändringar i dessa förmåner när du ansöker inkomstrelaterad dagpenning! TEKI1801B_2.indd 50 7.12.2017 9:24:22
ERIKOISNUMERO 1/2017 Tekijä 51 ”Vientivetoisuuden merkitys selkiytyy” KOONNUT ERIKA PARVIKOSKI ? Teollisuusliitto on isossa roolissa, kun työmarkkinoille rakennetaan uutta työehdoista sopimisen mallia. Työmarkkinoilla tarvitaan jatkossakin vahvaa koordinaatiota, vaikka keskitettyjä ratkaisuja ei solmittaisikaan. Riittävän suuri avoimen sektorin liitto on hyvä ankkuri uudelle mallille. ? Yhteistyö on esimerkiksi Teollisuusliiton ja Palkansaajien tutkimus laitoksen tutkijoiden välistä vuorovaikutusta, joka parhaimmillaan sparraa molempia osapuolia. Toivottavasti tutkimuslaitoksen tutkimustieto ja asiantuntijanäkemykset välittyvät myös liiton hallintoon ja kentälle, jotta ne olisivat hyödyksi edunvalvonnassa ja sopimustoiminnassa. Tähän myös meidän täytyy panostaa. ? Teollisuusliitto tuo yhden katon alle suuren osan vientiteollisuuden työntekijöistä. Työministerin näkökulmasta on tietysti helpompaa, että vientiteollisuuden työntekijöiden viesti tulee ministerille yhtenäisenä ja yhdestä osoitteesta. Teollisuusliiton syntyminen varmasti helpottaa osaltaan palkkaratkaisujen tekoa nyt, kun keskitetyt palkkaratkaisut ovat ainakin jonkin aikaa poissa käytöstä. Työmarkkinakentän vakaus on tietysti tärkeä asia. ? Samankaltaista rakentavaa yhteistyötä, mitä oli myös Teollisuusliittoon liittyneiden liittojen kanssa. ? Ayliikkeen on todella tarpeellista ymmärtää toiminta ympäristön muutokset ja sen asettamat vaatimukset. Liittokoon kasvattaminen on yksi keino vastata näihin vaatimuksiin. Siinä mielessä Teollisuusliiton synty on myönteinen asia – voimia yhdistetään, edunvalvontaa ja jäsenten palveluja vahvistetaan. ? Odotan totta kai hyvää ja syvää yhteistyötä. Keskusjärjestössä on Teollisuusliiton muodostumisen jälkeen kolme kooltaan omassa sarjassaan olevaa liittoa: PAM, JHL ja Teollisuusliitto. Isot liitot ovat vaikutusvaltaisia niin keskusjärjestön sisällä kuin työmarkkinoilla ja yhteis kunnassa. Koko ja vaikutusvalta tuovat myös vastuuta, ja uskon, että tätä vastuuta Teollisuusliitto vahvasti kantaa. ? Teknologiateollisuus ry pitää Teollisuusliiton syntymistä positiivisena asiana. Vientivetoisuuden merkitys selkiytyy, samoin kuin siihen liittyvä neuvotteluasetelma. ? Luonnollisesti hyvää ja avointa yhteistyötä sekä työmarkkinapöydässä että elinkeinopoliittisessa vaikuttamisessa samoin kuin tuottavuustyössä työpaikoilla. ? Mitä uusi Teollisuusliitto merkitsee työmarkkinakentälle? ? Minkälaista yhteistyötä odotat Teollisuusliiton kanssa? SEIJA ILMAKUNNAS Johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos JARI LINDSTRÖM Työministeri, työja elinkeinoministeriö JARKKO ELORANTA Puheenjohtaja, SAK JORMA TURUNEN Toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry ”Työnantajaliittojen välillä ei ole suunnitteilla hankkeita toimintojen yhdistämisestä.” ”Ayliikkeen on oltava aktiivinen toimija työn murroksessa.” ”Uskon, että tämänkaltaisia fuusioita nähdään tulevaisuudessa lisää.” ”Teknologinen kehitys on nopeaa ja edellyttää työmarkkinoilta sopeutumiskykyä.” TYÖMARKKINAKENTTÄ TEKI1801B_kannet.indd 51 4.12.2017 15:00:18
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta TEKI1801B_kannet.indd 52 4.12.2017 15:20:51