TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 1/2018 TEKIJÄLEHTI.FI ”Aitaus, josta ei pääse ulos” TOMI MARJUAHO Pitkäaikaistyöttömänä eriarvoisessa Suomessa 20 Cobotista työkaveri 28 Karhulan valimon uusi nousu 40 Valtuusto ärähti aktiivimallista 50 Nytänk på gammal fabrik 56 Metsuri sahaa bluesia 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEK1801_kannet.indd 1 9.1.2018 8:50:44
NÄIN OTAT YHTEYTTÄ EDUNVALVONTA MA–PE 8.30–15 Työsuhdeasiat 020 690 447 Voit kysyä kaikkea työja palkkaehdoista, työlainsäädännöstä sekä palkkaturvasta. TYÖYMPÄRISTÖ MA–PE 8.30–15 Sosiaalija työympäristöasiat 020 690 449 Voit kysyä kaikkea työturvallisuudesta, sosiaaliturvasta ja tasa-arvoasioista JÄSENREKISTERI MA–PE 8.30–15 Jäsenpalveluasiat 020 690 446 Voit kysyä ja ilmoittaa kaikkea jäsenyyteen liittyvää, esimerkiksi ilmoittaa eläkkeen alkamisesta. Voit liittyä ja tilata esimerkiksi jäsenmaksulaskuja, viitteitä ja jäsenkortin. jasenrekisteri@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalveluasiat 020 77 41190 Työnantajat, palkanlaskijat ja tilitoimistot voivat kysyä jäsenmaksuperinnästä ja tilityksistä. tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Puhelinpalvelu MA–PE 8.30–15 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi LIITTO TIEDOTTAA TEK1801_kannet.indd 2 8.1.2018 13:50:47
KANNEN KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ 1/2018 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 MINNE MENET, SUOMI? KANSI Nokialta pitkäaikaistyöttömyyteen sysätyn elektroniikkaasentaja Tomi Marjuahon ja kausityötä tekevän puutarhuri Sirkka-Liisa Ojalan elämäntarinat kertovat Suomen eriarvoistumisesta. Siitä, miten köyhät sysätään köyhyyteen ja miten varmistetaan, että he pysyvät siellä. 20 PIAN SIIRRYMME COBOTTIEN AIKAAN Ihminen ei suorittavassa työssä pärjää koneelle, mutta hänestä voi tulla robotin työkaveri. 28 KARHULAN VALIMO NOUSI TUHKASTA Kaksi vuotta sitten 120 vuotta vanhaa Karhulan valimoa uhkasi sulkeminen ja työntekijöitä potkut. Uuden omistajan alla erikoisterästä valetaan taas, ja työntekijöitäkin on jo 80. ? Karhulan Valimolla valetaan jopa 30 tonnin teräskappaleita. Etualalla valutyössä Tatu Pikarinen. ? Vain kesäkausilla töissä käyvä puutarhuri Sirkka-Liisa Ojala on oppinut säästämään, ennakoimaan ja tulemaan vähällä toimeen. TEKI1801_3-58.indd 3 9.1.2018 12:44:15
4 Tekijä 1/2018 AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 VÄITTÄJÄT Jaana Laitinen-Pesola vs. Jukka Haapakoski 16 NÄKIJÄ Professori Petteri Pietikäinen 24 Työväenliike 100 vuotta sitten 26 ILMIÖ Mitä on ostovoima? 27 VIERAILIJA Dosentti Pasi Pyöriä TYÖSSÄ 36 TYÖYMPÄRISTÖ Älä käytä sorvilla käsin hiomanauhaa! 38 TAIDONNÄYTE Kuormatraktori 50 På Viessmann i Borgå tänker man om hela verksamheten LIITOSSA 40 Valtuuston syyskokous: Aktiivimalli närästää 43 TOIMIJA Pääluottamusmies Vesa Joutsen 45 OIVALTAJA Kokoaja Ari Moilanen 46 EDUNVALVONTA Palkkasaatavat karkotetulle 47 MAAILMA Yritysdemokratiaa Saksassa 53 Fullmäktige slog fast ramarna för Industrifackets första verksamhetsår 54 Brief in english 54 Työttömyyskassa VAPAALLA 56 HARRASTAJA Kitaristi-laulaja Urmas Niemi 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 14.2. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 SIHTEERI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 Helsinki 00531 teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 2489-5954 KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. TOIMIJA Kiky kiukuttaa työntekijöitä edelleen, kertoo Teerijärven Rani Plastin pääluottamusmies Vesa Joutsen. ? ? HARRASTAJA Metsuri Urmas Niemi on Lumberjacks-bluesbändin kitaristi ja laulaja. VÄITTÄJÄT Aktiivimallin kestävyydestä väittelevät Työttömien Keskusjärjestön Jukka Haapakoski ja kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola. ? ”Ujot voivat ajautua heikompaan asemaan työmarkkinoilla.” s. 14 ? Nuori punakaarti lainen kuvautti itsensä vuonna 1918. TEKI1801_3-58.indd 4 10.1.2018 9:08:10
1/2018 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 17.1.2018 Mahdollisuuksien tarjoamisella tuloksia PETTERI RAITO Päätoimittaja T yöttömyysturvan varassa eläminen on epäedullinen olotila työttömän ja yhteiskunnan kannalta. Tilanne ei kuitenkaan parane työttömien asemaa heikentämällä. Se paranee mahdollisuuksien tarjoamisella. Parhaat vaihtoehdot ovat joko suora työllistyminen tai koulutuksen kautta etenevä kestävä polku työstä tai työttömyydestä uuteen työhön. Tällaisia yksilöitä tukevia työmarkkinoilla pärjäämisen uria ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla, vaikka tarve niiden tuottamiselle on ollut jo kauan nähtävissä. Kysymys on rakenteellisesta ongelmasta, joka pitää työttömien kurittamisen sijaan ratkaista rakenteita, palveluja ja ohjausjärjestelmiä korjaamalla. Sen rinnalla tarvitaan uusia avoimia tarjolla olevia työpaikkoja. Uuteen työhön siirtyminen edellyttää usein ammattitaidon päivittämistä tai uuden oppimista. Koulutusjärjestelmä ei kuitenkaan pysty tähän haasteeseen työmarkkinoiden edellyttämässä mittakaavassa vastaamaan. Suurimmat puutteet ovat ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Koulutukseen tarvitaan lisää resursseja leikkausten sijaan. Toinen ongelma on, että työttömyysturvan varassa voi opiskella vain rajallisesti ilman, että turva heikentyy. Askel eteenpäin on tehty vaikeaksi ottaa. Yksilöiden työmarkkinoilla liikkumista rajoittavat esteet pitää purkaa. Koulutus on nähtävä sijoituksena tulevaisuuteen kaikissa ikäluokissa niin, että myös valinnan vapaus voi toteutua. Mahdollisuuksien tarjoaminen on järkevää yhteiskuntapolitiikkaa. Se vastaa ihmisten pyrkimykseen viettää itsenäistä elämää ja elättää itsensä ja perheensä ansiotyötä tekemällä tai joissain tapauksissa myös yrittämällä. Pyrkimys ei ole sidoksissa yksilön asemaan työmarkkinoilla, vaan se kytkey tyy inhimilliseen perusvireeseen; tarpeeseen selviytyä ja haluun pärjätä. Kun tukijärjestelmä rakennetaan tästä lähtökohdasta, tuottaa se tuloksia. Sanktioiden, hallinnollisten uhkien ja pakkojen asettamisen seurauksena sitä vastoin on selviytymisen edellytysten heikentyminen. Vaikutus toteutuu painavimmin alhaisella tulotasolla, jolloin pienikin käytettävissä olevan rahan vähentyminen voi muuttaa vielä jotenkuten siedettävän elämän kurimukseksi. Energia alkaa huveta päivästä toiseen pyristelemiseen. Ahdinkoon joutuneen kyky toimia työmarkkinoilla heikentyy. Se ei voi olla tukijärjestelmän tarkoitus, eikä tulos edes tarkoittamattomassa muodossa. Palvelujen pitää vastata asiakkaiden tarpeisiin, eikä päinvastoin. TEKIJÄN vuoden 2018 ensimmäinen numero pureutuu laajasti yhteiskunnallisen tasa-arvon ja eriarvoisuuden teemaan, nostaa esiin ja käsittelee eri näkökulmia, ja käy keskustelua. Tarkastelun ytimessä ovat jäsenet, heidän kokemuksensa ja näkemyksensä. Sen rinnalla lehdessä käsitellään työelämää ja liittoa koskettavia asioita, minkä myötä lukijalle avautuu se peruskattaus, jolla Tekijää on suunniteltu tehtävän myös tulevaisuudessa. Juttuja voi lukea printtilehden lisäksi verkko lehdestä www.tekijälehti.fi. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi LAKKO Tekijän mennessä painoon Teollisuusliitto oli aloittamassa lakon mekaanisen metsäteollisuuden työpaikoilla. Lakon piirissä on noin 5 000 työntekijää. Työtaistelu alkaa ma 22.1. klo 6.00 ja päättyy 29.1. klo 5.59, ellei sitä ennen päästä Teollisuusliittoa tyydyttävään ratkaisuun. l Mekaanista metsäteollisuutta koskeva sopimus päättyi jo marraskuun lopussa. Neuvottelut uudesta sopimuksesta ovat sujuneet nihkeästi, vaikka Teollisuusliitto julisti alalle ylityökiellon ennen joulua. l Työnantajapuoli on tuonut neuvottelupöytään tukun heikennysesityksiä, kuten työnantajan laajemman direktio-oikeuden vuosiloman jakamisessa sekä 21 viikkotyövuoron käyttöönoton nykyisiä sopimusmääräyksiä huomattavasti huonommin ehdoin. Samoin on esitetty heikennyksiä seisokkiajoista maksettaviin korvauksiin sekä arkipyhistä ja sairausajalta maksettavaan palkkaan. l Lakko on suunnattu pääosin yrityksiin, joilla on kytkös Metsäteollisuus ry:n hallintoon tai neuvottelijoihin. Lakon piirissä on mm. vaneritehtaita ja sahoja, sekä muita tuotantolaitoksia ja niiden tuotantoa tukevia yrityksiä. TEKI1801_3-58.indd 5 9.1.2018 12:44:23
Loukussa Pieni Tomi-poika seisoo ypöyksin Korkeakosken ala-asteen pihalla Juupajoella. On ensimmäisen luokan liikuntatunti talvella 1980. Muut ovat lähteneet hiihtämään, Tomi ei. Perheellä ei ole rahaa ostaa Tomille suksia. Nokialta pitkäaikaistyöttömyyteen sysätyn elektroniikka-asentaja Tomi Marjuahon elämäntarina on tarina Suomen eriarvoistumisesta. Siitä, miten köyhät sysätään köyhyyteen ja miten varmistetaan, että he pysyvät siellä. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ 6 Tekijä 1/2018 TEKI1801_3-58.indd 6 9.1.2018 12:44:25
Loukussa Pieni Tomi-poika seisoo ypöyksin Korkeakosken ala-asteen pihalla Juupajoella. On ensimmäisen luokan liikuntatunti talvella 1980. Muut ovat lähteneet hiihtämään, Tomi ei. Perheellä ei ole rahaa ostaa Tomille suksia. Nokialta pitkäaikaistyöttömyyteen sysätyn elektroniikka-asentaja Tomi Marjuahon elämäntarina on tarina Suomen eriarvoistumisesta. Siitä, miten köyhät sysätään köyhyyteen ja miten varmistetaan, että he pysyvät siellä. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ 1/2018 Tekijä 7 AJASSA ? TEKI1801_3-58.indd 7 9.1.2018 12:44:27
8 Tekijä 1/2018 T ilastokielellä köyhyys on esimerkiksi pienituloisuutta. Yhden hengen kotitaloudessa tämä merkitsee nykyisin noin 1 200 euron tuloja kuukaudessa. Köyhyyden raja vedetään näet 60 prosenttiin keskituloisen suomalaisen tuloista. Köyhissä perheissä eläviä lapsia on Suomessa nyt 100 000 eli 9,3 prosenttia kaikista lapsista. Lapsiperheiden talouskurjuus on syventynyt kahden köyhyyskuopan verran 1990-luvun alkuun verrattuna. Tuolloin köyhissä perheissä kasvavia lapsia oli 50 000 eli 4,3 prosenttia lapsista. Köyhyys periytyy. Useimmat köyhät perheet eivät ole korkeasti koulutettuja eikä heillä ole varallisuutta, jotka toimivat ihmisen suojapanssareina elämän töyssyjä ja vastoinkäymisiä vastaan. Köyhällä perheellä ei ole rahaa ostaa terveellisintä ruokaa, kirjoja, tietokoneita tai maksaa harrastusten vaatimia osallistumisja varustekuluja. Viimeksi myyttiä toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta purki Pelastakaa Lapset -järjestön tutkimus. Lukion tai ammattikoulun käyminen maksaa keskimäärin yli 2 200 euroa. Monet nuoret eivät joko voi lähteä lainkaan toisen asteen koulutukseen tai sitten he jättävät opintiensä kesken. Köyhät vanhemmat ovat alttiita stressaantumaan, ahdistumaan ja masentumaan siitä, että heidän on taisteltava arjessa selviytymisen kanssa. Vanhemmat eivät välttämättä jaksa kannustaa tai ohjata lapsiaan. Tomi Marjuaho ei muista, montako markkaa hänen vanhempansa 1980-luvulla ansaitsivat. Omat kokemukset esimerkiksi harrastusmahdollisuuksien puutteesta ovat sitäkin elävämpiä ja kirvelevät mieltä vieläkin. Luistimet puuttuivat ala-asteikäiseltä Tomilta, vaikka jonkinlaiset käytetyt suksenpätkät oli jalkaan jostain saatukin. – En päässyt harrastamaan oikeastaan mitään. Vaatteet olivat aina joko käytettyjä tai kaupasta halvimpia mahdollisia. Siitä tuli aina sanomista. Marjuahon puuseppä-isältä olivat työt loppuneet, kun 1970-luvulla koteja alettiin sisustaa teollisilla lastulevyhuonekaluilla. – Äiti puolestaan oli siivoojana. Hän on aina ollut hyvin pienituloisissa ammateissa. Vasta yläasteella Marjuaho sai luistimet. Hän oli muuttanut Pirkkalaan äitinsä kanssa vanhempien avioeron jälkeen. Äiti kävi Partolan kenkätehtaalla töissä. Niin, Marjuaho pääsi luistelemaan. Mutta minne? – Tyttöjen luistelutunnille. Minähän en osannut luistella. Siihen aikaan Pirkkalassa jyräsi jääkiekko ja kaikki muut pojat olivat ihan pikkunöösistä harrastaneet jääkiekkoa ja kaikkia muita urheilulajeja. – Jos oli kaveriryhmiä, minua ei koskaan kutsuttu mukaan. En tuntenut, että olisin ollut ikinä tervetullut ryhmään. Liikuntatunnilla olin aina niiden joukossa, jotka valittiin viimeiseksi joukkueeseen. Marjuahon koulutie oli täynnä muuttoja ja uusia aloituksia. Kun vanhemmat olivat eronneet, Marjuaho sijoitettiin vuodeksi naapuritalon maanviljelijäperheeseen Juupajoella. Sen jälkeen seurasi kaksi vuotta Tampereella lastenkodissa. Pirkkalassa Marjuaho asui Loukonlahdessa, sitten Kyöstissä. Parasta aikaa lienee ollut Tampere ja Pispalan koulu. – Suomalaisen pienen paikkakunnan koulu voi olla henkisesti aika suljettu yhteisö, julmakin. Mutta Pispala oli isompi koulu. Minut otettiin avosylin vastaan. Siellä oltiin avarakatseisempia ja ymmärtäväisempiä. Mutta oli Pirkkalakin minulle ihan hyvää aikaa. ”Muut pojat olivat pikkunöösistä harrastaneet jääkiekkoa ja muita urheilulajeja. Minä sain luistimet vasta yläasteella.” TOMI MARJUAHO TEKI1801_3-58.indd 8 9.1.2018 12:44:29
1/2018 Tekijä 9 AJASSA Lopulta Marjuaho pääsi Pirkkalassa jopa sinne poikien urheiluporukkaan. Isokokoisimpiin kuuluvana poikana hänestä tehtiin koulun jääkiekkojoukkueen maalivahti. ASUMISEN KALLEUS VIE LEIPÄJONOON Tampereen yliopiston sosiaalija terveyspolitiikan professori Juho Saari on Juha Sipilän hallituksen asettaman, eriarvoisuuden vähentämistä tavoittelevan työryhmän puheenjohtaja. Työryhmä ei saa ehdottaa mitään, mikä lisäisi budjetin menoja. Konkreettinen syy leipäjonoon joutumiselle on Saarelle tutkijana hyvin tuttu. – Me olemme haastatelleet 3 500 leipää jonottavaa ihmistä. Heidän tarinansa on kohtuullisen selvä. Ensisijainen syy leipäjonoon on asumiskustannusten korkeus. – Yksin asuva henkilö, joka elää perusturvan varassa, maksaa ensin vuokran ja sitten pakolliset laskut. Ruoka haetaan leipäjonosta, se on varaventtiili. Yksin asuvien taloudet ovat rajusti lisääntyneet Suomessa. – Asuntokanta ei vastaa perherakenteen muutoksia. Pieniin asuntoihin kohdistuu liian paljon kysyntää, mikä nostaa niiden hintoja. Marjuaho on elävä esimerkki siitä, miten pienillä tuloilla sinnittelevä ihminen yrittää viimeiseen asti pitää kiinni katosta pään päällä. Marjuaho elää työmarkkinatuella, josta jää verojen jälkeen käteen noin 530 euroa kuussa. Sairauseläkkeellä olevan vaimon tulot eivät nekään kipua edes tuhanteen euroon kuussa. Marjuaho vaimoineen asuu Salossa kerrostalokolmiossa. – Asuntolainan takaisinmaksu on aivan kiveen hakattu, ja sitten tulevat laskut. Ruoka joustaa. TYÖURA ALKOI LAMA-SUOMESSA Kokemäenjoen ammattikouluun sähköpuolelle, suuntautumisvaihtoehdon jälkeen Ulvilasta tietotekniikkamekaanikoksi, valmistuminen 1990-luvun alussa, armeijan jälkeen työttömäksi – sillä lailla alkoi juuri ammattiin valmistuneen nuoren miehen itsenäinen elämä laman runtelemassa Suomessa. – Sain asunnon Pirkkalasta, mutta lähinnä pyörittelin peukaloita ja luin lehtiä. Vuonna 1995 pääsin puoleksi vuodeksi tietotekniikan ylläpitotehtäviin Tampereen teknilliseen korkeakouluun. Ne olivat työllistämistöitä, nollattiin päivärahoja. Työ oli todella mukavaa, ja olisin halunnut jatkaa, Marjuaho kertoo. Nuori mies ei ehkä taustastaan johtuen osannut rehennellä tekemisillään kuten joku muu olisi taitanut tehdä. – En löytänyt niin sanotusti seuraavaa liaania. Pomot olivat toisessa rakennuksessa. En juuri nähnyt heitä, enkä osannut lobata itseäni. – Taas mentiin istumaan ja ihmettelemään. Sitten pääsin aikuiskoulutuskeskukseen Tampereelle vahvavirtapuolelle, mutta kurssilta ei saanut pätevyyttä asennustöihin. Sähköpuolella on kuitenkin todella tarkat vaatimukset pätevyyksistä, joten en työllistynyt. ”Yksin asuva ja perusturvan varassa elävä maksaa ensin vuokran ja sitten pakolliset laskut. Ruoka haetaan leipäjonosta.” – Olin jo ihan epätoivoinen, mutta sitten 1999 yksi kaunis kesäpäivä kattelin netistä, että Salossa olisi matkapuhelinasentajan kurssi aikuiskoulutus keskuksessa. Aikaa hakemuksen jättämiseen kurssille oli enää tunti, mutta Marjuaho kerjäsi hakuaikaan pidennyksen iltaan asti, keräsi paperinsa, marssi paikalliseen pankkiin ja puhui itselleen oikeuden faksata paperit aikuiskoulutuskeskukseen pankista. – Työsuhteeni Nokialla alkoi 1.1.2000. Uusi vuosituhat ja uusi työpaikka. Kurssituksen ja työharjoittelun jälkeen Marjuaholla alkoi vakinainen työ Nokialla. Työtahti oli kova, ja yritys oli ihan oma maailmansa, jota hallittiin kurilla ja mafiamaisella vaikenemisella ulkopuolisiin nähden. Mutta Marjuaho sai harjoittaa luontaista sosiaalisuuttaan, kun hän oli pitkiä aikoja ”lainassa” eri osastoilla tutustuen kymmeniin ja kymmeniin, aina uusiin ihmisiin. Marjuaho hankki asunnon vuonna 2002. Hän hankki auton. Hän meni naimisiin vuonna 2008. Marjuaho sai hetken elää kuten suuri osa suomalaisista elää. HYVÄ KASAUTUU – He, joilla on hyvä koulutus, heillä on myös hyvät tulot, hyvä pankki suhde ja hyvä parisuhde, Saari tiivistää taloudellisen epätasa-arvon ilmentymiä yhteiskuntamme vauraammalla puolella. – Tietty määrä eriarvoisuutta on järkevää. Se luo kannustinrakenteen. Yksilön tai hänen työpaikkansa tuottavuus heijastuu palkkaeroihin. Näin Juho Saari uskoo. Tilastokeskus ei puolestaan usko tai tulkitse mitään, vaan kertoo vain sen, mitä tilastot paljastavat, toteaa erikoistutkija Veli-Matti Törmälehto. Ensin Suomessa ryhdyttiin kaventamaan eriarvoisuutta, sitten kasvattamaan. – Vuodesta 1966 aina tuonne 1980-luvun alkupuolelle Suomeen rakennettiin hyvinvointivaltiota. Tämän rakennustyön ja tulonsiirtojen merkittävän vaikutuksen takia tuloerot kapenivat Suomessa. – Tuloerojen kasvun suuri hyppäys tapahtui 1990-luvulla. Suomessa tapahtui hurjan nopea ja raju tuloerojen kasvu vuosina 1995–2000. 1990-luvun alku puolella hyvinvointiyhteiskunta toimi. – Edes laman aikana, 1991, 1992, 1993, tuloerot eivät lähteneet kasvuun. Verotus ja tulonsiirrot pitivät kotitalouksien tuloerot vakaina ja kurissa muutaman vuoden. Mutta vuonna 1993 pääomatulojen ja palkkatulojen verotus eriytettiin toisistaan. Pääomatuloja ryhdyttiin verottamaan huomattavasti kevyemmin kuin palkka tuloja, joiden verotusta ? TEKI1801_3-58.indd 9 9.1.2018 12:44:29
10 Tekijä 1/2018 JY RK I LU U KK O N EN höllennettiin sitäkin. Kun talous alkoi kasvaa 1990-luvun loppupuolella, tuloerot lähtivät vielä suurempaan kasvuun. OECD-maiden eli rikkaiden teollisuusmaidenkin vertailussa Suomen tuloerojen repeäminen oli poikkeuksellisen nopeaa. Tuloerojen muotoutumiseen voi löytää kolme eri tekijää. – Politiikka eli miten veroja kerätään ja miten paljon tulonsiirtoja tehdään. Sitten ovat suhdanneluontoiset tekijät. Laskusuhdanteessa tuloerot yleensä kapenevat, kun esimerkiksi myyntivoittoja ei kerry niin paljon. Kolmantena ovat väestömuutokset. Kotitalouksien koko on pienentynyt. Sukupolvien välisiä tuloeroja tarkasteltaessa häviäjinä ovat ennen kaikkea nuoret, alle 25-vuotiaat, ja kaikkien iäkkäimmät ja etenkin yksin elävät, yli 75-vuotiaat naiset. Törmälehdon mukaan Suomen tuloerot ovat pysyneet vuoden 2000 jälkeen suurin piirtein ennallaan tai jopa vähän kaventuneet. Kaventuminen ei näy niiden 896 000:n suomalaisen elämässä, jotka ovat EU:n määritelmän mukaan pienituloisia, jotka työllistyvät vain lyhyitä pätkiä kerrallaan ja jotka kärsivät aineellisesta puutteesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n tiedottama tutkimus vuodelta 2016 lisää vielä kitkerän jälkiruoan tuohon puutteen kattamaan tilastopöytään. Esimerkiksi 30 prosenttia 20–54-vuotiaista suomalaisista kertoi tinkineensä ruoasta, lääkkeistä tai lääkärillä käynnistä rahan puutteen vuoksi. Varallisuuserot ovat puolestaan jatkaneet kasvuaan tähän päivään asti verrattuna 1990luvun puoli väliin. Nettovarallisuudella tarkoitetaan niin asunnon kaltaista reaaliomaisuutta kuin myös pankkitalletuksia, pörssiosakkeita ja joukkovelkakirjalainoja ja muuta finanssi varallisuuta. Varakkaimman viiden prosentin osuus nettovarallisuudesta oli vuonna 1994 noin 25 prosenttia. Vuonna 2013 se oli jo 31,4 prosenttia. Suomalaisten varakkaimpaan yhteen prosenttiin kuuluvat kotitaloudet omistavat 13 prosenttia Suomen nettovarallisuudesta. Tuona vertailuvuonna 1994 he olivat omistaneet ”vain” kahdeksan prosenttia. EI OLLUT TURVAPUSKUREITA Eipä ollut sipilöityjä vakuutuskuoria, ei ollut isä papalta perittyjä osakesalkkuja eikä pankkitalletuksia, kun Marjuaho sai lopputilin Nokialta pitkäperjantaina vuonna 2010. Stephen Elop sai matka puhelintehtaan tappamisesta erorahoina miljoonia euroja, työnsä viimeiseen asti hyvin Pitää keksiä halpaa tekemistä, biletykseen ei ole varaa, Sirkka-Liisa Ojala sanoo. TEKI1801_3-58.indd 10 9.1.2018 12:44:31
1/2018 Tekijä 11 AJASSA hoitanut duunari sai pitkä aikaistyöttömyyden. Nokian kuuluisa kuri piti Marju ahoa otteessaan aivan viimeiseen kujan juoksuun asti. – Nokialla pomo oli kova auktoriteetti. Meille oli sanottu, ettei irtisanomisesta saa puhua. Kun työ päättyi, piti tehtaalta lähteä välittömästi ulos. Kun kävelin siinä käytävällä viimeistä kertaa, joku työkaveri siinä jotain huikkasi, mutta en voinut vastata mitään. Sen jälkeen Marjuaho ei ole yrityksistään huolimatta löytänyt vakinaista työtä. Hän aloitti elektro niikkainsinöörin AMK-opinnot Turussa, mutta omista opiskeluvuosista oli neli kymppisellä miehellä jo liian kauan aikaa. – Kyllä minä ne kaikki asiat hiffasin, ei se siitä ollut kiinni. Muut olivat nuoria, suoraan lukiosta tai ammattikoulusta tulleita. Nuorilla oli vain niin kova tahti, että jäin koko ajan jälkeen. Leikki oli heitettävä kahden vuoden jälkeen kesken. – Sen jälkeen on ollut jotain kurssintynkää, sellaista käpistelyä. Nyt Marjuaho on ollut yli 1 000 päivää työmarkkinatuen varassa. Terveyskin asettaa omat reunaehtonsa työnhakuun. – Tiedätkö paljonko tämä maksaa? Yli 40 euroa. Marjuaho on nostanut pöydälle pienen, vihreän astmapumppunsa. Jo lapsena todetun pölyallergian ohella Marjuaho on saanut jonkin aikaa sitten diagnoosin astmasta. – Aluksi lääkärit eivät suostuneet lähettämään minua edes tutkimuksiin. Hyvin vaikeaa oli saada diagnoosi ja lääkkeet. ERIARVO SAIRASTUTTAA Marjuaho käy lähes kaikessa eriarvoisen Suomen mallikansalaiseksi sen surullisimmassa merkityksessä. THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen vahvistaa, että terveet rikkaat saavat vaivoihinsa helpommin ja enemmän hoitoa kuin heitä paljon sairaammat köyhät. Kun kansa jaetaan tulojensa mukaan viiteen eri luokkaan, ovat Suomessa terveyserot harvinaisen räikeät kansainvälisesti vertaillen. THL:n tuore raportti kertoo, että tuloerot kasvattavat menetettyjen elinvuosien lukua. Erot sairastuttavat fyysisesti ja henkisesti ja ne saavat köyhät ihmiset kokemaan itsensä sairaiksi. Tuloerot kasvattavat yksinäisyyttä, mikä on tunnetusti ihmiselle kaikkein murskaavinta. Kyse ei ole suinkaan vain siitä, että sairastelu vähentäisi mahdollisuutta ansiotyöhön ja että siksi Köyhän huvitus on vilkas mielikuvitus ? Vaikka ihminen on tutkinnon suorittanut ammattilainen, toimeentulo voi olla niukka. – Jos asuisin kaupungissa, rahani eivät riittäisi asuntoon eivätkä myöskään ruokaan, sanoo puutarhuri Sirkka-Liisa Ojala. Hän tekee puoli vuotta kukkapuutarhalla kausityötä ja elää toiset puoli vuotta ansiosidonnaisella päivärahalla. Puutarhurin työ on sesonkiluontoista ja niin rankkaa ja kiireistä, että Ojala ei edes kaipaa lisää työtä. – Siinä työssä on melko piipussa. Puutarhalla on kevätkiireet, kesäkiireet ja syyskiireet. Kauden jälkeen olen aika väsynyt ja otan pari kuukautta vähän rauhallisemmin. Haluan pitää loman. En ole edes ajatellut, että lähtisin välipätkiksi töihin. Talvikauden rauhoittamista puoltaa myös Ojalan elämäntilanne. – Isä ja äiti ovat aika vanhoja. Joudun hoitamaan heidän asioitaan ja huolehtimaan heistä. Tiedän, että he eivät kauhean montaa vuotta elä, joten voin uhrata talvikauden siihen. Ojala myöntää, että kausityöntekijän elämä on haasteellista. perusruokaa ja isommat annokset pakastan. Mustikan poiminta on hänen mukaansa hyödyllinen harrastus. – Syksyllä käyn marjassa ja säilön. Pyrin siihen, että syön terveellisesti. En osta valmisruokaa, sillä se on kallista. Emäntäkoulussa Ojala oppi huoltamaan vaatteet. – Köyhän ei tarvitse kävellä rääsyissä. Riittää kun on siistit vaatteet. Jos niissä on paikattavaa, niin ne paikataan. Hänen mukaansa opiskelu avoimessa ammatti korkeakoulussa on edullista. – Se maksaa kymmenen euroa opintopistettä kohti. Kun opiskelet siellä, saat halvan aterian ja samalla oma ammattitaito kohenee. Selviytymistä tukee asuminen hajaasutusalueella. – Asun Hattulassa taajaman ulkopuolella halvasti. Siinä pitää tehdä pihatyöt ja lumityöt itse sekä maalata. Mitään Mercedestä minulla ei pihassa ole, vaan vanha Mazda. Jotain arvokasta kausityöstä seuraa. – Minulla on aikaa! Köyhän ainut huvitus on vilkas mielikuvitus. Sitäkin Ojala on joutunut miettimään, että kun jo työaikana on tiukoilla, miten selviytyy eläkeläisenä. – Varmasti elämä on aika kurjaa. Toisaalta se on itsestä kiinni, kuinka hauskaa siitä tekee. Pienilläkin tuloilla voi selvitä. JARI ISOKORPI – Puutarha-alan palkalla ei kauhean pitkälle pötkitä. Se ala on pienipalkkainen. Vapaa-aikana Ojala toimii ammattiyhdistysliikkeessä ja viettää aktiivista elämää. – Voin tehdä sellaista, mikä ei maksa oikeastaan mitään. Lenkkeily on ilmaista. Käyn halvoissa jumpissa. Kun toimin erilaisissa järjestöissä ja organisaatioissa, pääsen mukaan monenlaisiin paikkoihin. Ammattiyhdistysliike tarjoaa elämään sisältöä. – Järjestöt, joissa toimin, tarjoavat vapaaehtoisille retkiä tai muuta virkistystä. Minun ei välttämättä tarvitse käyttää omaa rahaa niihin. Olen aina menossa jonnekin tai tulossa jostain. Ojalalle lapsuuden kodissa saaduille opetuksille on elämässä ollut käyttöä. – Olen kotoa saanut sellaiset opit, että säästä ja vielä kerran säästä pahanpäivän varalle. Ja ennakoi! Siitä Ojala arvostaa, että kävi nuoruudessaan emäntäkoulun. – Pystyn hyödyntämään raaka-aineita ja tekemään niistä ruoan. Osaan laittaa ? ”Lenkkeily on ilmaista. Käyn halvoissa jumpissa. Toimin erilaisissa järjestöissä ja pääsen sitä kautta monenlaisiin paikkoihin.” JY RK I LU U KK O N EN Pitää keksiä halpaa tekemistä, biletykseen ei ole varaa, Sirkka-Liisa Ojala sanoo. TEKI1801_3-58.indd 11 9.1.2018 12:44:32
12 Tekijä 1/2018 köyhempi kansanosa olisi sairaampi. Kun tulot kasvavat, paranee terveys katkeamattomana liukumana, gradienttina. Pienet tuloerot merkitsevät pieniä terveyseroja, suuret suuria. Ihminen on sosiaalinen olento. Hänen asemansa yhteiskunnassa määrittää hänen terveyttään, teki hän itse mitä tahansa. Tutkijoilla on näille näkymättömille terveyden horjuttajille omat nimensä: psyko biologiset tai psykososiaaliset mekanismit. – Sosiaalisen vertailun kautta syntyy stressiä. Mitä kauemmaksi väestöryhmät etääntyvät (tulo erojen takia) toisistaan, sitä enemmän tätä vertailua syntyy ja sitä pahemmat vaikutukset tällä stressillä on pienituloisimpien väestöryhmien terveyteen. Vauraampi kansanosa harjoittaa mielellään uusjulmuudeksikin kutsuttua köyhien nimittelyä milloin minkäkinlaisilla sosiaalipummisolvauksilla. Nimittelyyn ei olisi edes rikkailla varaa. – Ne, jotka kuvittelevat itse luoneensa oman hyvän tilanteensa, ovat hyötyneet tavattomasti siitä, millaisessa yhteiskunnassa elämme. He ovat saanet ilmaisen peruskoulutuksen, heidän lapsensa on hoidettu päiväkodeissa, he ovat saaneet ilmaisen korkeakoulutuksen. Samaten Karvonen varoittaa syyllistämästä heitä, jotka sortuvat päihteisiin lääkitäkseen arkea, jossa kaikki on taistelua. – Alkoholin juomistavoissa ei ole paljoakaan eroa väestöryhmien välillä. Seurauksissa on. Rikas hyppää pikkujoulujuhlan jälkeen taksiin ja menee kotiin. Köyhä kävelee nakkikioskille ja voi siellä joutua kaikenlaisiin vaikeuksiin. SILMÄLASIEN HAJOTESSA… – Ensin silmälaseista hajosi sarana. Sen vaimo sai teipattua kasaan. Sitten hajosi kehys. Senkin vaimo sai jotenkin teipattua kuntoon. Mutta sitten silmälasit hajosivat kokonaan, kertoo Marjuaho. Kun tulot ovat niin pienet kuin ovat, muodostui ehdottoman välttämättömien silmälasien hankinnasta Marjuaholle melkoinen riskinoton paikka. Lopulta oli päädyttävä ostamaan kahdet yhden hinnalla eli myös vaimolle, ja hankinta oli pakko tehdä liikkeen myöntämällä luotolla. – Nyt niitä maksetaan 50 euroa kuussa, toteaa Marjuaho. Marjuahon sanojen mukaan ”talouden koho on koko ajan pinnan alla” ja tili on melkein aina ”viimeisellä eurolla”. Mistä enää tinkiä, kun ruoastakaan ei voi enää tinkiä? Sosiaalinen piiri kutistuu . Marjuaho kertoo, että hän ei ole päässyt katsomaan nyt 76-vuotiasta äitiään kahteen jouluun. Hän ei pystynyt lähtemään sukulaisen häihin, sillä juhlapaikkaan olisi jokaisen vieraan pitänyt varata hotellista huone. – Köyhyys on aitaus, josta ei pääse ulos. Lopulta katoaa kaikki halukin lähteä minnekään ja taju siitä, mitä vielä voisi tehdä. Kirjastohan olisi ilmainen, mutta en minä käy enää sielläkään. ”Budjetti kääntää tuloerot kasvuun. Tällä hallitus kaudella kaikkein eniten ovat laskeneet kaikkein pienituloisimpien tulot. Syynä ovat perusturva etuuksien leikkaukset. Yli keskituloiset hyötyvät veron kevennyksistä.” Helsingin Sanomien artikkeli vuoden 2018 budjetista 8.9.2017 TULOEROJA PITÄISI KAVENTAA Kansakunnan kokonaisonnellisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta suunnan pitäisi käydä kohti tuloerojen kaventamista. Mitä tästä sanovat asiantuntijat? – Kyllä, tuloerojen kaventaminen olisi yksi järkevä keino kaventaa terveyseroja. Hallitus toisensa jälkeen on ottanut juhlapuheiden tasolla tavoitteeksi terveyserojen kaventamisen. Harvemmin on ollut puhetta tuloerojen kaventamisesta, Karvonen huomauttaa. – Verotus kannattaisi ottaa tarkasteluun. Koheesion kannalta olisi syytä puuttua kaikkein eniten ansaitsevien rahoihin. Kansahan suhtautuu entistä myötämielisemmin veroihin, ja hyvästä syystä. Perheiden varhaiseen tukeen pitäisi taas panostaa. – 1990-luvulla kotipalveluja leikattiin kunnissa, mutta ne ovat erittäin kustannustehokkaita ja ennaltaehkäiseviä palveluita. Saari puhuu mielellään kannustinja byro kratialoukkujen purkamisesta, ja tähän hänellä on laaja kirjo erilaisia ratkaisuehdotuksia. Turvallisuuden kannalta pienet tuloerot olisivat kuitenkin tärkeitä. – Mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta on, sitä turvallisempi se on. Onko meillä yhteiskunta, joka tarvitsee poliiseja? Vai tarvitsemmeko yhteiskunnan, jossa ei ole poliiseja? Saari kysyy. Törmälehto ei ota kantaa siihen, pitäisikö Suomessa verotuksen tähdätä tuloerojen kaventamiseen vai ei. Hän toteaa kuitenkin, että Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto ja OECD ovat nykyisin kääntyneet kannattamaan sitä, että talouskasvun pitäisi hyödyttää kansakunnan kaikkia ryhmiä, ei vain huippua tai eliittiä. – Tuloerot heijastuvat mahdollisuuksien tasaarvoon ja koulutukseen. Kyllä minä ajattelen taloustieteellisen koulutuksen saaneena, että jos koulutusmahdollisuuksia jätetään tuloerojen takia käyttämättä, kansakunnan potentiaalia ja resursseja heitetään hukkaan. Miten me osaisimme olla hukkaamatta Tomi Marjuahon potentiaalin? Puheliaan, sosiaalisen, huumorintajuisen, tietokoneista niin paljon tietävän, Salon alueen Teollisuustyöntekijäin TEKI1801_3-58.indd 12 9.1.2018 12:44:32
1/2018 Tekijä 13 AJASSA ammattiosasto 57:n vapaaehtoisena IT-tukihenkilönä toimivan ja ”pientä opea” sisällään kantavan Tomi Marjuahon potentiaalin? – Työvoimatoimisto hokee CV sitä ja CV tätä. Miksei ihmiseen paneuduta kunnolla ja yritetä löytää juuri hänelle sopiva työpaikka? Minä toivon Salon seudulta sellaista kynnystyöpaikkaa, josta pääsisi taas takaisin työelämään, toteaa Marjuaho. Ja susannakosket ja elinalepomäet voisivat ”Miksei työvoimatoimisto paneudu ihmiseen kunnolla ja yritä löytää juuri hänelle sopiva työpaikka?” herätä sieltä vauraan ihmisen unestaan ja vastata tähän Marjuahon kysymykseen: – Minussa ei voi olla suuttumus heräämättä, kun kuulen niitä puheita, että kyllä kun vaan tarpeeksi yrittää, niin kyllä sitä sitten. Minä haluan kantaa niille ihmisille minun laskuni ja sanoa: Näyttäkääs nyt sitten, miten minun tuloillani nämä laskut voi maksaa? Näyttäkääs nyt sitten ihan kädet savessa -meiningillä: Miten? l TEKI1801_3-58.indd 13 9.1.2018 12:44:34
14 Tekijä 1/2018 VÄITTÄJÄT Riittävätkö resurssit aktivoimaan työttömiä? TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO MITÄ TYÖTTÖMIEN AKTIIVIMALLI LLA SAAVUTETAAN? JAANA LAITINEN-PESOLA On mahdotonta sanoa, mitä saavutetaan, mutta tavoite on parantaa työllisyyttä ja saada työttömyysjaksot lyhemmiksi. Tällä tavoitellaan aktiivisuutta ja kannustavuutta alusta alkaen, että työttömälle ei tule sellaista ”ei tästä tule mitään” -oloa. JUKKA HAAPAKOSKI Tavoite on hyvä. Meidän lähtökohta kuitenkin on, että tätä tulisi tehdä palvelut edellä, ei ”et ole riittävän aktiivinen” -epäily edellä. Meillä on vaikeasti työllistyviä ihmisiä, kuten mielenterveystai päihdeongelmaisia ja niitä, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta. Heiltä leikkaaminen ei ole reilua. LAITINEN-PESOLA Malli ei ole ongelmaton, sen myöntävät kaikki. Mutta jo nyt kolmen kuukauden välein tehtävät määräaikaishaastattelut, jotka saivat myös vastustusta, ovat nimenomaan paljastaneet, että on näitä, jotka eivät olekaan tässä mielessä oikeassa joukossa. Tilastollisesti on näkyvissä, että työttömyysjaksojen pitkittyminen aiheuttaa enemmän työttömyyttä kuin uusien jaksojen alkaminen, ja siksi nämä erilaiset toimet yhdessä voivat toimia positiivisesti. HAAPAKOSKI Tavoite tavata työtön kolmen kuukauden välein on hyvä. Sillä on etenkin korjattu tilastoja, eli työttömyys ei Suomessa päässytkään niin pahaksi kuin on kuviteltu. PARANTAAKO TYÖLLISYYTTÄ SE, ETTÄ TYÖTÖNTÄ UHATAAN TUKIEN LEIKKAUKSELLA? LAITINEN-PESOLA Ei sanktioilla uhkaaminen motivoi, mutta korostan, että tässä on myös kannustavaa elementtiä, pitää löytää tasapaino näiden välillä. Se, miten säilytetään usko ja toivo, että etsimällä löytää ja saa palvelua, se on tärkeintä. HAAPAKOSKI Jos työtön on ikään kuin tulosvastuullinen ja epäilyksen alainen, se on eettisesti ikävä piirre. Tämän olisi voinut toteuttaa toisinkin päin: eli jos olet aktiivinen, saat lisäbonuksena tuon 4,65 prosentin lisän… Siinä olisi ihan erilainen viesti. Tuo 4,65 prosenttia merkitsee paljon köyhälle ihmiselle, osalle hyvinkin lamaannuttavasti. Työttömän päivään voi kuulua rämpimistä byrokratian soissa, ja elämä on arkista selviytymistä ihan päivittäisen ruuan saamisen suhteen. Keskusjärjestömme on isoimpia ruoka-avun jakajia, ja olemme huolissamme, miten työttömät pystyvät tämän asian kanssa pallottelemaan. LAITINEN-PESOLA Varmasti se 4,65 prosenttia on joillekin iso raha, mutta tämä ei ole pelkästään leikkaava ratkaisu. Tarkastelujakson alussahan omavastuupäivät vähenevät, eli siinä kohtaa työttömyysturvan taso paranee. Jos mallin työllisyysvaikutus tulee olemaan 8 000 työpaikkaa, se on aika iso vaikutus. Työttömyys on suurin köyhyyden aiheuttaja, ja siksi toivon, että kaikki keinot kokeillaan. ERÄÄN ARVION MUKAAN TYÖVOIMAVIRANOMAISILLA PITÄISI OLLA NELIN KERTAISET RESURSSIT, JOTTA TÄMÄ MALLI TOIMISI. MITEN RESURSSIT RIITTÄVÄT? HAAPAKOSKI Ruotsissa on Suomeen verrattuna kuusinkertaiset resurssit, vaikka työttömien määrä on samaa luokkaa. Resursseja tarvittaisiin aitoon vuorovaikutukselliseen kohtaamiseen, ja selvää on, että nyt resursseja on liian vähän. TE-palveluihin pitäisi investoida lisää. LAITINEN-PESOLA Ihan varmasti tarvittaisiin lisää resursseja. Kun tehdään ja päivitetään työllistymissuunnitelmia, se on käsityötä. Toivon, että kun malli käynnistyy, seurataan paitsi vaikutuksia työllistymiseen, myös vaikutuksia TE-toimistoissa työskenteleviin ihmisiin. Toisaalta on tärkeää, että ei luoda liian byrokraattista mallia. JUKKA HAAPAKOSKI Toiminnanjohtaja Työttömien Keskusjärjestö TEKI1801_3-58.indd 14 10.1.2018 9:09:05
1/2018 Tekijä 15 AJASSA ASETTAAKO AKTIIVIMALLI TYÖTTÖMÄT ERIARVOISEEN ASEMAAN ERI PUOLELLA MAATA? LAITINEN-PESOLA Meillä on sosiaalija terveyspalveluissa samanlainen ongelma, ja koskaan tätä maata ei saada täsmälleen yhdenvertaiseksi. Uudellamaalla on mahdollisuuksia eri lailla, mutta sille ei mahda mitään, jos ihmiset pakkautuvat tänne ja työpaikat syntyvät tänne. Mutta minulla on tunne, että pienemmillä paikkakunnilla ihmiset ovat toisaalta vähän helpommin henkilökohtaisessa kontaktissa keskenään kuin suurilla paikkakunnilla. HAAPAKOSKI Erilaisten kurssien mielekkyys riippuu henkilöstäkin, mutta myös siitä, missä ihminen asuu. Mitä pienempi paikkakunta, sitä haastavammat TE-palveluiden järjestäjien olosuhteet ovat – sillä lailla tämä kohtelee työttömiä eriarvoisesti. On hyvä, että painetta palvelujen tarjoajien suuntaan lisätään, jotta saadaan koottua tietoa, mitä on tarjolla ja mitä kukin tekee. Olisi myös hyvä, jos palveluista voisi antaa palautetta, jotta tiedetään, missä työtön kohdataan oikealla tavalla. LAITINEN-PESOLA Tähän ei ole oikeaa vastausta, koska eri paikka kunnilla on erilaisia palveluntuottajia. Jos työttömät kokevat, että heidät vain sysätään pakosta johonkin, mistä ei ole mitään hyötyä, se on kaikkien resurssien hukkaamista. Mutta jos on ollut pitkään työttömänä, kontaktit ja tietty päivärytmi voivat olla kadonneet. Jos jonkin kurssin kautta löytyy apua elämänhallintaan, vaikka itse kurssista ei ammatillisesti välttämättä hyötyisikään, sekin voi motivoida eteenpäin. OLETTEKO SAANEET MALLISTA KOMMENTTEJA SUORAAN TYÖTTÖMILTÄ? LAITINEN-PESOLA Ei vielä kovin paljon, ehkä siksi, että vielä ei ole konkretisoitunut, mitä se tarkoittaa. Kun puhutaan kannustavuudesta ja sanktioista, suurella osalla suomalaisista on mielipide, miten tämä kuuluisi ratkaista. Jos työttömyydestä ei ole henkilökohtaista kokemusta, sitä helpompi on sanoa, miten se kuuluisi ratkaista. HALLITUKSELLA ON VIREILLÄ MYÖS ESITYS, ETTÄ TYÖTTÖMIEN PITÄÄ OSOITTAA AKTIIVISUUTTAAN TEKEMÄLLÄ 12 TYÖHAKEMUSTA 3 KUUKAUDESSA. MITÄ SE EDISTÄÄ? LAITINEN-PESOLA Henkilökohtaisesti en usko, että hakemusten tekeminen hakemusten vuoksi tuottaa hyötyjä. Se jos mikä päinvastoin lisää byrokratiaa, sekä työnhakijoiden että myös työnantajien työtä, joille lävähtää koko ajan hakemuksia. Toivon, että tämä unohdetaan ja keksitään järkevämpi tapa. HAAPAKOSKI Riippuu kunkin työnantajan saturaatiopisteestä, kuinka paljon kestää sitä aktiivisuutta. Työnantaja varmasti haluaa työnhakijoita, jotka ovat parhaita tehtävään, ei niitä, jotka eivät täytä edellytyksiä. Valitettavasti jo nyt TE-toimistoista lähetetään ihmisiä ehdolle tehtäviin, joihin heillä ei ole tosiasiallisesti toivoa sijoittua. Se ei motivoi, se on kiusaamista. On tärkeää, että ihminen osaa korostaa oikeaa osaamistaan, niitä taitoja tarvitaan, ja niitä on hyvä päivittää. LAITINEN-PESOLA Olisikin tärkeämpää tarjota sellaisia palveluita, joissa opetetaan hakemaan työtä ja tekemään työhakemuksia. MITEN AKTIIVIMALLISTA SAATAISIIN PAREMPI MALLI? HAAPAKOSKI Ensin pitää saada palvelujen henkilömitoitus oikeaksi, jotta tiedetään, mikä palveluiden tarve on. Ja parempi olisi, että kannustetaan antamalla plussaa siitä, jos tekee jotain hyvin, eikä rankaisemalla siitä, että ei pysty tekemään jotain. LAITINEN-PESOLA Pitäisi ottaa asenne, että malli on mahdollisuus lisätä työllisyyttä. Mutta olen myös sitä mieltä, että pitää katsoa, että on resurssit palvella. l JAANA LAITINEN-PESOLA Kansanedustaja, kokoomus Tehyn entinen puheenjohtaja TYÖTTÖMÄN AKTIIVIMALLI – TÄSTÄ ON KYSE Hallitus haluaa työttömyysturvalain muutoksella kannustaa työttömiä työnhakijoita aktiivisuuteen. Aktiivisuutta tarkastellaan 65 päivän jaksoissa. Työttömyysturva pysyy normaalina, jos työnhakija on työllistynyt kolme työpäivää jakson aikana tai osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin, kuten työvoimakoulutukseen tai työkokeiluun. Jos aktiivisuutta ei olisi riittävästi, työttömyysetuus heikkenee 4,65 prosenttia 65 maksupäivän ajaksi. Esityksessä työttömyyden alun omavastuupäivien määrä vähennetään seitsemästä viiteen. Kritiikkiä on herättänyt se, että työpaikkoja, mielekästä koulutusta ja TE-toimistojen palvelua ei ole tarjolla riittävästi ja tasapuolisesti. Katso Tekijän verkkolehden sivuilla video, kuinka aktiivimallia käydään läpi pala palalta: tekijälehti.fi VIDEO TEKI1801_3-58.indd 15 9.1.2018 12:44:47
16 Tekijä 1/2018 NÄKIJÄ Sairauslomalla peitetään yhteisön ongelma Mielenterveyden historiaa tutkineen professori Petteri Pietikäisen mielestä työelämän rakenteellisia ongelmia pyritään liian usein yksilöllistämään. Kun työntekijä ahdistuu kelvottomista työjärjestelyistä tai surkeasta esimiestoiminnasta, on näihin ongelmiin puuttumisen sijasta helpompi lykätä hänelle käteen masennusdiagnoosi ja passittaa sairauslomalle. TEKSTI MARKKU TASALA KUVAT ARI MÄKELÄ ”D iagnoosi vaientaa yhteisöllisen ongelman. Ei tarvitse ruveta ikävästi puhumaan työtehtävistä tai työyhteisön valtasuhteista, selittää aateja oppihistorian professori Petteri Pietikäinen Oulun yliopistosta. – Kyse on usein työuupumuksesta. Ei jakseta enää jatkuvia muutoksia tai toistuvia yt-neuvotteluja. Masennusta rehellisempi termi asialle olisi loppuunpalaminen. Se kääntää katseen oikealla tavalla olosuhteisiin. Hollannissa tällainen työterveyteen liittyvä diagnoosi on olemassa. – Jos rakenteille ei tehdä mitään, niin ei siellä mikään muutukaan. Tästä pitäisi esimiesten ja myös koko työyhteisön kantaa paremmin vastuuta. Pienestä asiasta ei ole kysymys. Masennus on erityisesti työikäisten ongelma. Se on suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen. Pari vuotta sitten kyseisellä eläkkeellä oli 161 000 henkilöä, joista 40 prosenttia oli eläköitynyt mielenterveyssyistä. – Masentuneelta ihmiseltä katoaa odotushorisontti: Se, että tavoittelee parempaa elämää ja turvaa itselleen ja perheelleen. – Mitä paremmassa sosioekonomisessa asemassa sinä olet, sitä terveempi olet. Asemasi huonontuessa heikkenee myös terveytesi. Et jaksa pitää itsestäsi huolta, Pietikäinen kuvaa kohtalokasta yhtälöä. ”Masennusta rehellisempi termi asialle olisi loppuunpalaminen.” ”Ei jakseta jatkuvia muutoksia tai toistuvia ytneuvotteluja.” TEKI1801_3-58.indd 16 9.1.2018 12:44:53
1/2018 Tekijä 17 AJASSA ? Pietikäinen on tutkinut psykoanalyysin, psykiatrian ja psykologian historiaa, mutta myös evoluutioteorioiden ja utopia-ajattelun historiaa. Hänen neljä vuotta sitten ilmestynyt palkittu tietokirjansa Hulluuden historia oli menestys ja sai aikaan paljon keskustelua. SURU EI OLE SAIRAUS Pietikäisen mukaan ongelmien yksilöllistäminen tapahtuu yhteiskunnassamme medikalisaation kautta. Medikalisaatio tarkoittaa tavallisten elämäntapahtumien ja niihin liittyvien tunnetilojen lääketieteellistämistä sillä tavalla, että ne luokitellaan sairauksiksi. – Elämme pidempään ja olemme terveempiä kuin koskaan, mutta meille kerrotaan yhä herkemmin, että olemme sairaita. Kansainvälinen mielenterveyshäiriöiden DSMtautiluokitus on ohjannut tulkitsemaan esimerkiksi läheisen kuolemasta aiheutunutta surua masennukseksi. Diagnoosiin riittää syvän surun jatkuminen univaikeuksineen ja ruokahaluttomuuksineen yli kaksi viikkoa kuolemasta. Alakulon lisäksi on medikalisoitu inhimillisiä eroja. Jos toiseen verrattuna opit hitaammin tai lihot nopeammin, sinulle voidaan diagnosoida hoitoa vaativa medikaalinen tai psykologinen ongelma. – Kun asiantuntijat tällä tavoin määrittelevät arkista käyttäytymistämme uudelleen, ihmiselämän monimuotoisuus typistyy ja suvaitsemattomuus lisääntyy, Pietikäinen varoittaa. Hänen mielestään suurimman hyödyn ”masennusepidemiasta” korjaavat lääkeyritykset. Depressio oli 1970-luvulle tarkoittanut lähinnä hyvin vakavaa masennusta. Siihen sairastuneita olikin vähän. Masennuslääkkeiden kulutus on diagnoosin yleistyessä moninkertaistunut. Aiemmin mainitussa tautiluokituksessa ujouskin nimettiin ”sosiaaliseksi ahdistushäiriöksi”. Niinpä ujouteen kehitettiin Yhdysvalloissa lääke, joka tosin osoitettiin tehottomaksi tai jopa vahingolliseksi lapsille ja nuorille. Lääkeyhtiö tuomittiin maksamaan korvauksia. Sellaista lääkettä olisi voinut kuvitella ujoutensa takia ahdistuneiden suomalaisten popsivan kuin salmiakkia konsanaan. Mutta tarvitseeko masennusta aina ”parantaa”? Melankolinen ihminenhän saattaa ottaa itselleen vain aikalisää arjen oravanpyörästä ja koota itseään henkisesti. – Jos ihminen asettaa itselleen kohtuuttomia tavoitteita ja vaatimuksia, lievä tai keskivaikea masennus voi auttaa häntä laskemaan rimaa realististen mahdollisuuksien tasolle. Pietikäinen muistuttaa saksalaisen filosofin ja kirjailijan Johann Wolfgang von Goethen 1700luvun lopulla esittämästä ajatuksesta. Goethe totesi luottavansa maailman inhimillistymiseen mutta pelkäävänsä samalla, että maailmasta tulee valtava sairaala, jossa jokainen meistä on toinen toisensa sairaanhoitaja. KYLÄHULLU OLI TARPEEN Suomalaisessa kulttuurissa ”hulluutta” ei ole koettu kovin vastenmieliseksi termiksi. Sillä on viitattu tyypillisesti kummalliseen ja ehkä huvittavaan, mutta ei varsinaisesti mielenvikaiseen käyttäytymiseen. Kun psykiatria kehittyi 1800luvun alkupuolen Länsi-Euroopassa, alkoi hulluus muuttua mielisairaudeksi ja ihmisen vieraantu miseksi sekä itsestään että ympäristöstään. Psykiatria on määritelty osuvasti ”epätoivon hallinnaksi”. Tuo hallinta on aina ollut vaikeaa, koska henkisen kärsimyksen kirjo on hyvin laaja. ”Seinähulluuden” ja terveen mielen välille jää suuri ja epämääräinen harmaa vyöhyke. Siellä ovat aina mielellään liikkuneet taiteilijat. ”Meille kerrotaan yhä herkemmin, että olemme sairaita.” ”Hyödyn masennusepidemiasta korjaavat lääkeyritykset.” TEKI1801_3-58.indd 17 9.1.2018 12:44:54
18 Tekijä 1/2018 * Edun saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta koko tammikuun 2018 ajan, lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. ** Koskee 10-litraisia ja sitä pienempiä pakkauksia. *** Koskee täyttöä. www.teboil.fi/liitto VAIN TEOLLISUUSLIITON JÄSENKORTILLA TAMMIKUUN AJAN: -3,2 snt/l bensiinistä* -3,2 snt/l dieselistä* LISÄKSI: -10 % voiteluaineista** -5 % pesuista -5 % autokemikaaleista -5 % nestekaasusta*** Pietikäinen on tutkinut kansallis kirjailijamme Juhani Ahon tuotantoa. Hän löysi sieltä puolensataa viittausta hulluuteen, mutta vain pari mielisairauteen. Hullu saattoi olla ihminen, joka teki jotain odottamatonta tai uhkarohkeata. ”Älä ole hullu!” huudettiin heikolle jäälle menevälle. – Aho kirjoittaa maisterista, joka yltyy nauramaan kaikelle ihmisten hulluudelle. Häntä pidetäänkin hulluna, eikä hullua ruveta ahdistelemaan, ennen kuin se on aivan välttämätöntä, Pietikäinen kertoo. Viime vuosisadan alkupuolella paikkakunnalta toiselle kulkevissa työporukoissa tai ”topparoikissa” ei papereiden tai terveyden perään kyselty. – Topparoikassa oli aina niitä kummia tyyppejä, jotka puhuivat sekavia, mutta osasivat työnsä. ”Kylähullulle” on ollut aina paikkansa joka kylässä tai kaupunginosassa. Teollisuustyöhön hyväksyttiin vähälahjaisia, jotka suorittivat yksinkertaisia työtehtäviä ja joiden kustannuksella voitiin pilaillakin. Heitä saatettiin jopa suojella heidän yhteisön kannalta tärkeän roolinsa takia. – Lohjan tiilitehtaallakin oli töissä lievästi kehitysvammaisia. Työ ei vaatinut ammattitietoa eikä sosiaalisia taitoja. Aikaisemmin mielisairaaloiden potilaat saattoivat osallistua lähistöllä sijaitsevien maatilojen töihin. Tänä päivänä tehtaiden työtehtävät ovat monimutkaistuneet ja työrytmi muuttunut sillä tavalla, ettei kylähullulle ole enää paikkaa työyhteisössä. Tiimityössä jokaisen on tehtävä osuutensa tehokkaasti ja nopeasti. HULLU PALJON TÖITÄ TEKEE Suomalaisissa sananlaskuissa ja muissa kansanviisauksissa työtä kunnioitetaan, mutta on sille myös kyetty osoittamaan paikkansa: ”Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä.” Sananlaskun voi halutessaan nähdä laiskuuden ylistyksenä, kykynä delegoida työtehtäviä tai teettää itselleen kuuluvia töitä ovelasti muilla. Pietikäisen mielestä sen voi tulkita myös elämänohjeeksi. – On hyvä jättää turha rehkiminen ja kilvoittelu pois, ottaa työ työnä eikä elämäntehtävänä. Ja onkin ihan hullua samastua liikaa omaan työminäänsä ja laiminlyödä läheisiään. Vielä 1900-luvun alussa tai sodanjälkeisessä Suomessa suuri osa ihmisistä sai arvostusta tekemällä jotain näkyvää käsillään. Nyt ihminen saa arvostusta puhumalla seminaareissa tai pitämällä kalvosulkeisia. – Työmarkkinoille hakeutuvien nuorten on yhä enemmän pystyttävä myymään osaamistaan ja saamaan huomiota rakentamalleen ”elämänprojektille”. Ujot ja muut sosiaalisesti kömpelöt voivat tällaisessa tilanteessa ajautua heikompaan asemaan työmarkkinoilla. Pietikäinen kertoo olleensa taannoin kuuntelemassa mielenkiintoista brittipsykiatrin esitelmää nykypäivän nuorista Englannissa. Hänen mielestään siinä oli yhtymäkohtia myös suomalaiseen todellisuuteen. Samaan aikaan kun nuorilla aikuisilla ovat itsemurhat, alko holinkäyttö ja tupakointi vähentyneet, heillä on lisääntynyt itsensä vahingoittaminen. – Nuorten naisten itsensä viiltely on hurjassa nousussa Englannissa. Psykiatri epäili sen liittyvän kilpailuun ja omaan itse kuvaan liittyvään pettymykseen. Yksilöllisyyttä korostava aikamme saa heidät asettamaan itselleen kohtuuttomia vaatimuksia ulkonäöstä ja lahjakkuudesta. Pietikäinen on monien muiden lailla väsynyt työelämässä nykyisin vallalla olevaan jatkuvan muutoksen tilaan. Jokainen vähänkin isompi yksityinen tai julkinen organisaatio on ollut myllerrysten kourissa jo parinkymmenen vuoden ajan. Teollisuusyrityksen vaihta essa omistajaa tuotantotilojen rakenne muutetaan riippumatta sen toimi vuudesta. Vastenmielisintä näissä projekteissa on niiden konsultti vetoisuus. – Kun konsultti on kutsuttu organisaatioon, aivan varmasti hän keksii jonkin välttämättömän muutoksen. Ja työntekijät joustavat loputtomiin, Pietikäinen puhisee. l ”Ujot voivat ajautua heikompaan asemaan työmarkkinoilla.” ”On hullua samastua liikaa työminäänsä ja laiminlyödä läheisiään.” TEKI1801_3-58.indd 18 9.1.2018 12:44:55
* Edun saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta koko tammikuun 2018 ajan, lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. ** Koskee 10-litraisia ja sitä pienempiä pakkauksia. *** Koskee täyttöä. www.teboil.fi/liitto VAIN TEOLLISUUSLIITON JÄSENKORTILLA TAMMIKUUN AJAN: -3,2 snt/l bensiinistä* -3,2 snt/l dieselistä* LISÄKSI: -10 % voiteluaineista** -5 % pesuista -5 % autokemikaaleista -5 % nestekaasusta*** TEKI1801_3-58.indd 19 9.1.2018 12:44:55
20 Tekijä 1/2018 TEKI1801_3-58.indd 20 9.1.2018 12:44:58
1/2018 Tekijä 21 AJASSA ? ”S uomen kannattaa kunnianhimoisesti tavoitella johtavaa asemaa digitali saation ja robotisaation avainteknologioissa, sanoo SAK:n työelämäasiantuntija Ismo Kokko. – Näin varmistetaan, että uudet työpaikat syntyvät juuri Suomeen. Kokon mukaan teknologisille murroksille on tyypillistä, että ne vähentävät suorittavan työn määrää ja luovat uusia ammattiryhmiä katoavien tilalle. – Näin tapahtuu myös käsillä olevassa neljännessä teollisessa vallankumouksessa, joka perustuu teollisuuden digitalisaatioon ja robottien nopeaan laadulliseen kehitty miseen ja niiden määrän kasvuun. Kokko uskoo, että robotisaatio avaa yrityksille uusia mahdollisuuksia lisätä tuotantoa länsimaissa, koska silloin ne pystyvät nykyistä paremmin reagoimaan asiakkaiden tarpeisiin. – Suurten ja kalliiden teollisuusrobottien rinnalle kehitetään pieniä, havaintokykyisiä ja toimintaansa muokkaavia cobotteja, joilla on kyky työskennellä yhdessä ihmisten kanssa. Suomessa teollisuudesta on kadonnut kymmenen vuoden aikana noin 100 000 työpaikkaa, mutta tilalle on syntynyt uutta työtä, jolle yhteisenä nimittäjänä on korkeampi tuottavuus. – Mikäli pysymme kehityksen kärjessä, on kohtuullista olettaa, että korkeamman tuottavuuden työpaikat lisääntyvät Suomessa, arvioi Kokko. ROBOTISTA TULEE IHMISEN KAVERI Teknologisiin murroksiin liittyy Kokon mukaan luovan tuhon ajatus, jonka mukaan osa töistä poistuu ja osa muuttuu. – Teorian mukaan markkinoilla menestyvät ne yritykset, jotka kykenevät muuntautumaan teknologian mukana parantaen näin tuottavuuttaan ja kilpailukykyään kansainvälisillä markkinoilla. Avaimet tähän menestykseen löytyvät investoinneista ja osaavista työn tekijöistä. – Ne yritykset, jotka eivät pysy tuottavuuskisassa mukana, joko supistuvat tai joutuvat poistumaan markkinoilta kokonaan. Kokon mukaan tulevaisuuden robotti ei välttämättä vie työtä pois, vaan siitä on tulossa ihmisen työkaveri, joka mahdollistaa työn tekemisen nopeammin ja laadukkaammin. – Sen sijaan, että robotit ottavat tehtäväkseen kokonaisia tuotantolinjoja, voidaan tuotannon laatua ja toimintavarmuutta parantaa oleellisesti robottien avulla. Ne ovat asioita, joita teollisuusyritysten asiakkaat useimmiten hakevat. TYÖAJASTA KANNATTAA KESKUSTELLA Kokon mielestä ay-liikkeen pitää ilman muuta olla robotisaation kehityksessä mukana ja ohjata sitä sellaiseen suuntaan, että työntekijän näkökulmaa ei unohdeta. – Ay-liikkeen pitää ottaa aktiivisesti osaa teknologiakehityksestä käytävään keskusteluun, eikä jäädä sivustakatsojaksi, kun tulevaisuuden työtä luodaan. Edunvalvonnalla pitää hänen mukaansa huolehtia siitä, että osaamista kehitetään koko tuotantoketjussa, eikä pelkästään huippuyksiköissä. – Asiaan liittyy myös esimerkiksi työaikoihin liittyvä keskustelu. Jos robotit tekevät perustyön, pitääkö työajan olla edelleen sama, vai voidaanko työtä jakaa uudella tavalla. Pian siirrymme cobottien aikaan Ihminen ei suorittavassa työssä pärjää koneelle, mutta hänestä voi tulla robotin työkaveri. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVITUS TUOMAS IKONEN TEKI1801_3-58.indd 21 9.1.2018 12:45:00
22 Tekijä 1/2018 Tuoko robotiikka työn takaisin Suomeen? – Vaikka niitä ei enää makseta, laitteet ovat siellä, eivätkä ne tietenkään sieltä tule Suomeen. Kilpailuetu on Baltiassa ja Puolassa ainakin vielä joidenkin vuosien ajan. ILMAN ROBOTTIA EI SUOMEN SUURINTA TEHDASTA Lempiäisen mukaan merkkejä robotiikan työpaikkoja vähentävästä vaikutuksesta ei ole teollisuudessa toistaiseksi näkynyt, päinvastaisia kyllä. Esimerkkinä toimii Uudenkaupungin autotehdas, josta on lyhyessä ajassa kasvanut Suomen suurin yksittäinen työpaikka. Robotteja tehtaalla on 350 ja työntekijöitä noin 3 000. – Ilman robotteja koko tehdasta ei olisi enää olemassa. Siinä mielessä robotiikan puolesta on helppo liputtaa. Perussyy ison tuotannon tuloon Suomeen ei Lempiäisen mukaan ollut kuitenkaan robotiikka, sillä automaatio on samankaltaista kaikilla autotehtailla. Ratkaiseva tekijä oli suomalaisten kyky käynnistää tuotanto nopeammin isoihin kilpailijoihin verrattuna. TULOSSA ROBOTTIEN VUOSIKYMMEN Lempiäinen nimittää seuraavaa kymmentä vuotta robottien vuosikymmeneksi, jolloin kasvuennuste on 20 prosenttia vuodessa. – Yhä useampi kohtaa teollisella työpaikalla robotin, ja me tavalliset pulliaiset kohtaamme sen ensi kertaa palvelutehtävissä. Suomella on Lempiäisen mukaan edellytykset luoda tuottava vientiteollisuuden haara myös robottien valmistuksesta ja niiden ohjelmoinnista. – Ulvilassa toimiva Cincorp, joka vuonna 1975 aloitti Rosenlewin työkaluosastona, on kasvanut merkittäväksi robottien valmistajaksi, joka työllistää yli 300 henkeä. Kaikkiaan robottialalla työskentelee Suomessa 1 200 ihmistä, joten enää se ei ole aivan pieni ala. Lempiäisen mukaan robotit halpenevat, ja markkinoille on tulossa uudenlaisten robottien sukupolvi, yhteistyörobotit. – Häkki otetaan pois robottien ympäriltä, ja päädytään siihen, että ihminen ja kone tekevät työtä samassa tilassa. Sillä saavutetaan kustannusten ja tilan säästöä. Ihminen tekee sen, mikä on hänelle luontaisinta, ja lopun tekee robotti. Lempiäinen pitää mahdollisena, että robottien ympärille syntyy Saksan esimerkin mukaisesti uudenlaisia pikkufirmoja, joiden ytimen muodostavat ihminen ja robotti. Robottien ansiosta Suomeen syntyy uusia työpaikkoja. Työtä palaa takaisin myös halpatyövoiman maista. Suomen Robotiikkayhdistyksessä toimiva Deltatron Oy:n toimitusjohtaja Juhani Lempiäinen on ollut mukana hankkeissa, joissa teollista työtä tuodaan Kiinasta takaisin Suomeen. – Paluumuutossa robotiikka on ollut jonkinmoisessa roolissa, ehkä pääroolissakin. Mutta paluun motivaatio ei ole automaatio, vaan se, että saadaan laadun hallinta omiin käsiin. Laatutekijä on kaikkein merkittävin paluun motivoija. Lempiäisen mukaan sellaisenkin työn saaminen ulkomailta Suomeen on mahdollista, joka alun perin tehdään robotilla. – On työtehtäviä, joita ei voi käsin tehdä. Esimerkiksi elektroniikan kokoonpano on mennyt niin pieneen mittaluokkaan, etteivät edes siroimmat kädet Kaukoidässä kykene sitä tekemään. Siellä käytetään robotteja. – Silloin herää kysymys, että jos samanlaisia robotteja on siellä ja meillä, niin voitaisiinko työ tehdä meillä. TYÖ SIELLÄ, MISSÄ MARKKINAT Työn paluumuuttoa hillitsee se, että väkirikkaassa Aasiassa tuotteiden valmistus tapahtuu keskellä isoja markkinoita. – Jos tuotanto on jo lähtenyt pois Suomesta, sen tuominen takaisin ehdoin tahdoin saattaa olla pikkuisen liian toiveikas ajatus, elleivät tuotteen markkinat ole oikeasti jossain muualla kuin Aasian suunnalla. Lempiäisen mukaan haastavalta näyttää myös Baltiaan ja Puolaan siirtyneen konepajateollisuuden saaminen Suomeen takaisin. – Keski-Euroopan läheisyys vaikuttaa siellä erityisesti teräsrakenteiden valmistuksessa. Baltian maat ja Puola käyttivät EU:n tukirahoja viisaasti tuotannon kehittämiseen. Siellä yksi tyiset yritykset saivat puolet investoinneista anteeksi EU:n liittymisrahoilla. TEKI1801_3-58.indd 22 9.1.2018 12:45:00
1/2018 Tekijä 23 AJASSA – Kun yritykseen tulee isompia tilauksia, mies ja robotti tulevat paikalle ja suorittavat tehtävän. Ne poistuvat, kun tuotanto lakkaa. Tällaiseen hyvin joustavaan suuntaan ollaan matkalla. SUOMI JÄLJESSÄ NAAPURIMAITA Suomessa robottien määrä kasvaa Lempiäisen mukaan nykytahdilla noin 400 laitteella vuodessa. Naapurimaihin verrattuna Suomen kehitys on hidasta, sillä Ruotsissa ja Tanskassa investointitahti robotiikkaan on kymmenkertainen. – Me olemme kehityksessä jäljessä selvästi Ruotsiin mutta ennen kaikkea Tanskaan verrattuna. Meillä on paljon tekemistä. Lempiäisen mukaan noin 400 robotin tahdilla Suomi pystyy säilyttämään nykyisen teollisen tuotannon määrän, mutta ei juuri kasvattamaan sitä. – Neljäsataa robottia on sellainen kipuraja, että jos sen alle mennään, Suomen tuotantokyky laskee, niin kuin tapahtui vuodesta 2008 vuoteen 2015 saakka. Vajaa kymmenen vuotta mentiin alamäkeä, ja teollisuuden tuotannosta putosi pois neljännes. – Jos menetettyä volyymia yritetään kiriä umpeen, se onnistuu pienimuotoisesti, mutta on vaikea kuvitella, että koko neljännestä saataisiin kiinni. OSAAJISTA TULLAAN KILPAILEMAAN Lempiäisen mukaan suomalaisten ikärakenne pitää huolen siitä, että työpaikoilta hupenee tasaisesti työvoimaa. Teollisuus joutuu kilpailemaan pienenevistä ikäluokista muiden alojen kanssa. – Eräs haaste on teollisuuden imago, joka ei puhuttele nuorisoa enää entisellä tavalla. Peliteollisuus ja suora ohjelmointi houkuttelevat enemmän. Se pitää huolen siitä, että automaatiolle on olemassa kohtuullinen tilaus. Entä miten käy uudessa teollisessa vallankumouksessa työntekijöiden ansioille? Lempiäisen mukaan mitään esteitä ei näy sille, etteikö robotisaation myötä tapahtuva tuottavuuden kasvu näkyisi palkkapussissa. – Sitä mukaa kun osaaminen kasvaa, pitäisi palkkatason korreloida siihen. Ei ole tiedossa mitään ongelmaa, etteivätkö osaavat ihmiset ansaitsisi palkkaansa. l TEKI1801_3-58.indd 23 9.1.2018 12:45:01
24 Tekijä 1/2018 Valtatyhjiöstä vallankumoukseen Vuosi 1918 alkoi Suomessa epävarmoissa tunnelmissa. Lokakuun vallankumous, äkillinen itsenäistyminen ja valtiojohdon saksalaismielisyys herättivät kysymyksiä maan tulevasta suunnasta. Kuka itsenäistä Suomea oikein johtaisi? Päättäisikö maan asioista kansa vai pieni eliitti? TEKSTI OLLI NORDLING KUVAT TYÖVÄEN ARKISTO V astaitsenäistyneellä Suomella ei tammikuussa 1918 ollut omaa armeijaa tai poliisivoimia. Vastuu järjestyksen ylläpitämisestä kuului ympäri maata perustetuille järjestyskaarteille. Porvarillinen hallitus ei luottanut kaupunkien työ väenkaarteihin ja maahan jääneisiin venäläisjoukkoihin. Kaaoksesta kärsineellä työväestöllä ei taas ollut syytä luottaa porvariston hyväntahtoisuuteen. Itsenäistymisen jälkeinen valtatyhjiö radikalisoi työväen järjestyskaarteja. Jo 6.1. Helsingin järjestyskaarti irrottautui työväen keskusjärjestöjen määräysvallasta, julistautui punakaartiksi ja valtasi päämajakseen entisen kenraalikuvernöörintalon. Myös eteläiseen Suomeen ja Karjalaan muodostetut punakaartit ryhtyivät turvaamaan asemiaan tammikuun alussa. Yhteenottoja kaartien ja suojeluskuntien välille syntyi muun muassa Savonlinnassa ja Sipoon Nikkilässä sekä Pohjanmaalla Tuovilassa ja Sundomissa. Tammikuun alun väkivaltaisia kahakoita pidettiin lähinnä paikallisina järjestyshäiriöinä. Yhteenotoissa oli pohjimmiltaan kyse aseiden hallinnasta. Valtatyhjiön logiikkaan kuului, että aseiden leviäminen vastapuolen käsiin oli estettävä kaikin keinoin. Etelä-Suomen kaupunkien suojeluskunnat luovuttivat aseensa punakaarteille yleensä rauhanomaisesti, mutta maakunnissa kahakoilta ei vältytty. Yhteen ottoihin osallistui myös venäläisiä sotilaita, joiden hallussa suurin osa maassa olleista aseista oli. Oikeisto pelkäsi venäläisten tukevan punakaarteja. Senaatti aloitti toimet järjestyksen ja oman asemansa varmistamiseksi 12.1. Pitkän väittelyn päätteeksi se sai eduskunnalta täydet valtuudet yhteiskuntarauhan turvaamiseksi. Seuraavana päivänä valkoisten järjestyskaartien ja aktivistien tuella muodostettu maanpuolustuskomitea sai tehtäväkseen järjestysvallan lujittamisen maassa. Komitean johtoon nimitetty entisen tsaarin armeijan kenraaliluutnantti C.G.E. Mannerheim alkoi koota armeijaa maakuntien suojeluskuntajoukoista. Vasemmistolle senaatin suunnitelmat olivat myrkkyä. Työväestö pelkäsi senaatin joukkojen hyökkäystä ja TYÖVÄENLIIKE 100 VUOTTA SITTEN TEKI1801_3-58.indd 24 9.1.2018 12:45:06
1/2018 Tekijä 25 AJASSA olojen kurjistumista. Vaatimukset senaatin kaatamisesta ja vallan ottamisesta sosialidemokraateille yleistyivät työ väenlehdissä. Tilanne kiristyi niin äkillisesti, että kapinaa pelännyt maanpuolustuskomitea siirtyi kaikessa hiljaisuu dessa Vaasaan 18.–19.1. Osa senaatista seurasi perässä. VALLANKUMOUS ALKAA Huhu Leninin punaisille lähettämästä aseavusta vauhditti suojeluskuntien tekemää aseistariisuntaa, mikä puolestaan ajoi punakaartit vastatoimiin. Huhutun asejunan saapumiseen liittyvät yhteenotot Kämärän aseman läheisyydessä Karjalan kannaksella 27.1. olivat tammikuun verisimpiä. Täysimittaisia taisteluita oli tosin käyty Viipurissa jo viikkoa aikaisemmin, ja punakaarti oli aloittanut kaupungin suojeluskuntalaisten vangitse misen 19.1. Tapahtumat enteilivät paikallisten kahakoiden muuttumista avoimeksi sodaksi. Senaatti julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi 25.1. Kaksi päivää myöhemmin punakaartit julistivat vallankumouksen alkaneeksi. Kaartit yhdistyivät keskusjohdon alle Suomen punaiseksi kaartiksi ja ottivat haltuun Helsingin tärkeimmät kohteet 28. päivän vas taisena yönä. Kansanvaltuuskunnan vallankumoushal litus muodostettiin seuraavana päivänä Kullervo Man nerin johdolla. Mukana olivat muun muassa Oskari Tokoi, O.W. Kuusinen ja Yrjö Sirola. Mannerheimin suunnitelma Pohjanmaan venäläisvaruskuntien riisumiseksi aseista käynnistyi samana iltana, mikä viimeistään merkitsi sisällis sodan alkamista. Vallankumous levisi Turkuun ja Kotkaan 27.1., Tampe reelle 28.–29.1. ja Hämeenlinnaan 29.–30.1. Valta vaihtui pääasiassa rauhallisesti ja esimerkiksi Tampereella puna kaarti viivytteli tärkeimpien virastojen valtaamisessa. Elämä punaisen Suomen kaupungeissa jatkui vallan kumouksesta huolimatta hyvin samanlaisena. Harva osasi ennustaa, että keväästä oli tulossa verinen. l Kuvan nuorukainen oli yksi monista punakaarti laisista, jotka kuvauttivat itsensä ateljeessa vuonna 1918. Varsin nuorelta näyttävän henkilön ikä ei ole tiedossa. Punakaartissa palveli myös jonkin verran lapsia. ? SUOMEN PUNAINEN KAARTI Vuoden 1918 alussa Suomessa toimi noin 250 paikallista työväen järjestyskaartia, joihin kuului noin 30 000 jäsentä. Suomen punainen kaarti syntyi, kun hajanaiset työ väen kaartit yhdistyivät ylipäällikkö Ali Aaltosen johdolla yhteisen esikunnan alaisuuteen 27.1. Samalla sekalaisesti nimettyjä järjestyskaarteja alettiin kutsua yhteisellä punakaartinimellä. Suomen punaista kaartia vaivasi sen perustamisesta asti organisoimattomuus, kurittomuus ja aseellisen koulutuksen puute. Paikalliset kaartit muodostettiin komppanioiksi työväenyhdistysten ja ammattiosastojen mukaan, ja niiden komentajat valittiin äänestämällä. Myös kaartin ylin johto oli ammatti taidotonta ja vaih tuvaa. Punakaarti laisista rintamataisteluihin tulivat osallistumaan lähinnä nuoret miehet vanhempien palvellessa pääasiassa siviili ja tuki tehtävissä. Myöhemmin perustetuilla naiskaarteilla taistelutoiminta jäi vähäiseksi. Helsinkiläisiä punakaartilaisia talvella 1918. Joukossa oli mukana esimerkiksi metallityöntekijöitä. TEKI1801_3-58.indd 25 9.1.2018 13:18:30
26 Tekijä 1/2018 ILMIÖ Ostovoima mittaa käytettävissä olevaa rahaa TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP Sanotaan, että raha tuo valtaa. Tämä lienee innoittanut termin OSTOVOIMA keksijöitä. Ostovoimalla tarkoitetaan yksinkertaistettuna koti talouksille käteen jäävää rahaa. Ostovoima koostuu kahdesta elementistä: sekä tuloista että tavaroiden ja palveluiden hintojen noususta. Palkansaajalle selkein tulo on tietenkin palkka, josta on vähennetty verot. Tuloja ovat myös omaisuustulot, kuten osingot ja myyntivoitot. Myös sosiaaliturvan tulonsiirrot, kuten esimerkiksi asumistuki ja kotihoidon tuki kuuluvat näihin tuloihin. Tavaroiden ja palveluiden hinnat pysyvät harvoin ennallaan. Siksi pelkät tulot eivät kerro todellista tilannetta. Kotitalouksien ostovoimassa otetaan huomioon myös tavaroiden ja palveluiden hinnanmuutokset, yleisimmin hinnannousu eli inflaatio. Usein puhutaan KÄTEEN JÄÄVÄSTÄ TULOSTA. Silloin tuloissa on huomioitu Tilastokeskuksen mittaaman kuluttajahintaindeksin vaikutukset. Ostovoima ei oikeastaan ole taloustieteen termi, vaan julkisessa keskusteluissa käytetty termi KOTI TALOUKSIEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVISTA RAHA TULOISTA. Uutisissa saatetaan puhua myös REAALISISTA TULOISTA, jolloin inflaation vaikutus kotitalouksien tuloon on otettu huomioon. NIMELLISET TULOT taas mittaavat pelkästään tuloja ja tulonsiirtoja verojen jälkeen. Julkisessa keskustelussa ostovoimaa käsitellään usein puhumalla KESKIMÄÄRÄISESTÄ KOTITALOUDESTA. Termi kätkee taakseen sen tosiasian, että eri tuloluokissa ja eri elämäntilanteessa olevien käytettävissä olevat tulot voivat kehittyä aivan eri tavalla. Esimerkiksi Helsingissä yksin asuvan duunarin tuloista suurempi osa menee asumiseen kuin vaikkapa Pieksämäellä asuvan. Toisaalta helsinkiläisen duunarin ei välttämättä tarvitse omistaa autoa, kun taas suuressa osaa Suomea auto on käytännössä pakollinen työmatkojen takia. Myös asumismuoto vaikuttaa ostovoiman kehitykseen. Viime vuosina vuokrat ovat nousseet nopeammin kuin omistusasumisen kustannukset, ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan kehitys jatkuu samanlaisena. Vaikka ostovoima kehittyy eri tavoin eri kotitalouksissa, sen avulla ei kuitenkaan voi tehdä kovin pitkälle vietyjä päätelmiä esimerkiksi elintasoeroista. Ostovoima nimittäin ei mittaa varallisuutta tai elintasoa, vaan ainoastaan vuosittaista käytettävissä olevaa rahaa. Talouskasvua arvioitaessa ostovoima on sen sijaan mielenkiintoinen mittari. Sen avulla voidaan arvioida, miten kotitaloudet käyttävät rahaa. l Vuoden 2016 kesäkuussa suomalaiset työnantajajärjestöt ja työntekijäjärjestöt suostuivat jäädyttämään palkankorotukset 12 kuukaudeksi. Siksi myös keski määräinen ostovoima heikkeni vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015. Samanlainen ostovoiman heikkeneminen näkyi myös muualla Euroopassa. Euroalueella ostovoima heikkeni keskimäärin 0,7 %, Saksassa 0,4 ja Suomessa 0,8 %, mutta kruunuja käyttävässä Ruotsissa 0,1 %. EU-alueella ostovoima laski viime vuonna koko 0,2 %. Ostovoiman vertailu maiden välillä on vaikeaa, sillä erilaiset hyvinvointipalvelut, kuten koulutus ja terveyspalvelut, on järjestetty eri tavalla. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva rahatulo sopii valtioiden väliseen vertailuun, sillä siihen on lisätty hyvinvointipalvelujen arvo. 30 000 25 000 20 000 15 000 Euroalue, 19 maata Saksa Suomi Ruotsi EU-maat, 28 maata Kotitalouksien ostovoima 2005 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Euroa LÄHDE: EUROSTAT KUN EUROOPASSA OSTOVOIMA LASKI NIUKKUUTTA TYÖSSÄ KÄYVILLE Palkansaajien tutkimuslaitos PT on arvioinut esimerkkiperheiden avulla, miten eri elämäntilanteissa olevien kotitalouksien ostovoima on kehittynyt 2010-luvulla. PT on laskenut, miten varastotyöntekijän ja kaupan myyjän kaksilapsisen kotitalouden ostovoima on kehittynyt. Tällaisen vuokralla asuvan duunariperheen ostovoima on kohentunut vain niukasti edeltävinä vuosina, eikä tähän ole tulossa merkittävää parannusta tänä tai ensi vuonna. Vuosina 2012–2016 ostovoima on kohentunut keskimäärin 0,13 % vuodessa. Vuonna 2017 PT arvioi osto voiman kohen tuneen 0,48 %. Syyskuussa PT arvioi, että tänä vuonna esimerkkiperheen ostovoima heikkenisi 0,03 %, vaikka ansiotaso nousisi 1,9 %. TEKI1801_3-58.indd 26 9.1.2018 12:45:14
1/2018 Tekijä 27 AJASSA VIERAILIJA Työn arvostuksen tulevaisuus T yöurien ja työn tekemisen tapojen sanotaan olevan murroksessa. Kokoaikaisten ja pysyvien työsuhteiden arvellaan korvautuvan osaja määräaikaisilla työsuhteilla, vastentahtoisen yksinyrittä jyyden lisääntyvän ja työurien silppuuntuvan. Keikkatalouden ja epävarmuuden oletetun kasvun seurauksena ansiotyön arvostuksen ja työhön sitoutumisen uskotaan heikkenevän. Tilastot eivät kuitenkaan tue ajatusta uudesta aiempaa sirpaleisemmasta ja epävarmemmasta työelämästä. Vakituinen kokoaikainen palkkatyö on edelleen yleisin työnteon muoto, eivätkä pätkätyöt ole tällä vuosituhannella juuri yleistyneet. Itsensä työllistäminen on kasvussa, mutta vastentahtoinen pakkoyrittäjyys on melko harvinaista. Itsensä työllistäjät myös kokevat palkansaajia enemmän positiivista työn imua – yrittäjyyden itsenäisyys palkitsee. Mielikuva yrittäjyydestä onkin muuttunut myönteisemmäksi. Nuorisobarometrien mukaan yhä useampi nuori puntaroi yrityksen perustamista vaihtoehtona palkkatyölle. Palkkatyön arvostuksen heikkenemisestä ei silti ole merkkejä. Tilastokeskuksen vuodesta 1977 keräämien työolotutkimusten mukaan suomalaisten työpaikkauskollisuus on säilynyt muuttumattomana jopa neljä viime vuosikymmentä. Puolet palkansaajista ei haluaisi vaihtaa työpaikkaa tai alaa, vaikka saisi samaa palkkaa. Nuoret tosin ovat varttuneempia halukkaampia vaihtamaan alaa, kuten asiaan kuuluukin. Nuoruus on aina ollut etsikkoaikaa, johon kuuluu siipien koettelu erilaisissa lyhytaikaisissa töissä sekä opiskelun, työn ja valitettavasti joskus työttömyydenkin vuorottelu. Tässä ei ole mitään uutta. Työn arvostuksen pysyvyydestä kertoo sekin, että työsuhteiden kesto on viime vuosikymmeninä pidentynyt ja työurat vakautuneet. Nykyisin palkansaajat työskentelevät saman työnantajan palveluksessa keskimäärin hieman yli 10 vuotta, pari vuotta pidempään kuin 1980-luvulla. Työurien vakautuminen näkyy tilastoissa siten, että yhä suurempi osa palkansaajista on töissä keskeytyksettä ympäri vuoden. Yllättävää kyllä, myös nuorten työurat ovat aikaisempaa vakaampia viimeaikaisesta talouden alavireestä huolimatta. Siitäkään ei ole merkkejä, että palkkatyön syrjään kiinni päässeet nykynuoret olisivat arvoiltaan ja asenteiltaan aikaisempia sukupolvia lyhytjänteisempiä. Nuoret ovat aina arvostaneet ansiotyötä hieman varttuneempia vähemmän, mutta 2000-luvulla työelämään siirtyneen Y-sukupolven edustajat eivät tässä suhteessa poikkea 1980tai 1990-luvuilla nuoruuttaan eläneistä. Iän karttuessa ansiotyön arvostus ja työpaikkauskollisuus vahvistuvat, kun oma paikka työelämässä on löytynyt. Onko mikään siis muuttunut? Kyllä on – työmarkkinat elävät jatkuvassa muutoksessa. Tuottamattomia työpaikkoja katoaa ja uusia syntyy, osaamisvaatimukset ja työtehtävien sisältö muuttuvat joskus nopeastikin, ja digitalisaation ja globalisaation kaltaiset megatrendit tekevät tulevaisuuden ennakoinnista vaikeaa. Emme voi tietää, mitkä alat ja ammatit ovat tulevaisuuden voittajia. Työmarkkinoiden rakenteissa ja instituutioissa on silti paljon pysyvyyttä ja jatkuvuutta, mikä tuo turvaa ihmisille. Suomessa on esimerkiksi kattava työlainsäädäntö ja vahvat ammattiliitot. Tämä perusta luo uskoa siihen, että suurtenkaan muutosten keskellä ansiotyön arvostus ei heikkene. l PASI PYÖRIÄ Kirjoittaja on sosiologian dosentti ja yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa. Hän on toimittanut Työelämän myytit ja todellisuus teoksen (Gaudeamus 2017). ”Myös nuorten työurat ovat aikaisempaa vakaampia.” 30 000 25 000 20 000 15 000 Euroalue, 19 maata Saksa Suomi Ruotsi EU-maat, 28 maata Kotitalouksien ostovoima 2005 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Euroa LÄHDE: EUROSTAT TEKI1801_3-58.indd 27 9.1.2018 12:45:15
28 Tekijä 1/2018 TEKI1801_3-58.indd 28 9.1.2018 12:45:17
1/2018 Tekijä 29 ? Valimo nousi tuhkasta Karhulan valimo uhattiin sulkea kaksi vuotta sitten ja 175 henkeä oli saada lähtöpassit. Nyt työntekijöitä on 80 eli lähes kolme kertaa enemmän kuin puolitoista vuotta sitten tapahtuneen omistajavaihdoksen aikaan. TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT PEKKA ELOMAA ISOT VALUT VUOSIKYMMENTEN KOKEMUKSELLA Karhulan valimolla voidaan tehdä jopa 30 tonnin valukappaleita. Näin iso valu onnistuu useammalla pytyllä. Yhdellä pytyllä saadaan normaalitilanteessa kerrallaan viidestä seitsemään tonnia sulaa metallia. Kun pyttyä on käytetty aikansa, se voi vetää jopa kymmenen tonnia metallia. 31 vuotta sulattamossa työskennellyt valimotyöntekijä Jouko Närhi kertoo, miten 30-tonninen valu tehdään. – Silloin me pannaan kaikki peliin. Valuun tarvitaan yhtä aikaa kolme uunia, joissa pitää kaikissa olla kuluneet pytyt, niin että ne vetävät kymppitonnin metallia kukin. Tällaisen määrän sulatus onnistuu kahdessa työvuorossa. Valu tehdään niin, että kaikista kolmesta kymppitonnin pytystä valetaan yhtä aikaa. Harvinaisia nämä työt ovat, minunkin aikanani vain muutama näin iso kappale on tehty, Närhi sanoo. ? TYÖSSÄ TEKI1801_3-58.indd 29 9.1.2018 12:45:17
30 Tekijä 1/2018 K arhulan Valimon uudelle nousulle on yksi selvä syy: yli 120 vuotta sukupolvelta toiselle siirtynyttä osaamista. – Näitä töitä ei opi koulunpenkillä, vaan tekemällä niin, että on joku, joka näyttää hommia, pääluottamusmies ja keernantekijä Mika Pakarinen sanoo. VUOSIEN OPPIAIKA Mikä esimerkiksi keernan eli onton kappaleen sisämuotin tekemisessä on sellaista, ettei sitä voi opettaa muutamassa viikossa vaikkapa intialaiselle työntekijälle? – Eikä voi muuten 20 vuodessakaan, Pakarinen naurahtaa ja jatkaa. – Siinä on monta pientä juttua, joita ei pysty opettamaan muuten kuin pitkän ajan kuluessa isältä pojalle -tyylillä. Onton muotin sisäkappaleen tekemisessä on monta pientä juttua, joita ei pysty opettamaan muuten kuin pitkän ajan kuluessa isältä pojalle -tyylillä. MIKA PAKARINEN Pääluottamusmies ja keernantekijä TEKI1801_3-58.indd 30 9.1.2018 12:45:21
1/2018 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? Erikoistuminen on Karhulan Valimon toinen menestystekijä. Sarjojen koko on 1–20 kappaletta. Vuodessa tehdään noin 20 000 valukappaletta, joista pienimmät ovat parinkymmenen kilon painoisia ja suurimmat parikymmentä tonnia. – Näitä on yritetty tehdä monessa muussakin paikassa, muttei ole onnistuttu, Pakarinen sanoo. Karhulan valimon tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä tilauskirjat ovat pitkälle tulevaisuuteen täynnä. Valuista valtaosa menee edelleen naapurissa olevalle Sultzerin pumpputehtaalle, mutta yhä enemmän myös muille prosessija kemianalan asiakkaille. LOPETUSUHASTA UUTEEN NOUSUUN Karhulan Valimon juuret ulottuvat 1880-luvulle, jolloin William Ruth perusti Karhulanniemelle lukuisia tehtaita. Ne siirtyivät 1900-luvun alkupuolella Ahlströmin omistukseen. Viime vuosi sadan loppu puolella Ahlström myi pala palalta tehtaitaan, kuten valimon, pumpputehtaan ja lasitehtaan. Pakarinen on nähnyt kolmen vuosikymmenen aikana kolme suurta muutosta yrityksen toiminnassa. Ensimmäinen tapahtui vuonna 2000, kun Ahlström myi pumpputehtaan ja valimotoiminnot sveitsiläiselle Sulzerille. – Kun aloitin kesäkuun ensimmäisenä 1988, meitä oli valimossa ja putsaamossa noin 300 henkeä töissä ja töitä tehtiin lähes kaikilla osastoilla kolmessa vuorossa. Valimon kohtalonkellot löivät joulun alla 2015. Yt-neuvotteluiden jälkeen 175:lle työntekijälle ilmoitettiin, että valimon toiminta lopetetaan sitä mukaa, kun tilatut tavarat oli toimitettu. – Meille sanottiin, että se on sitten kiitos ja näkemiin kaikille, kaavaamon luottamusmiehenä tuolloin toiminut Pakarinen muistelee. TEKI1801_3-58.indd 31 9.1.2018 12:45:22
32 Tekijä 1/2018 Kevätpuoli ja kesä olivat vaikeaa aikaa. Töitä tehtiin koko ajan pienemmällä porukalla, kun iso osa työtovereista sai lähteä. – Motivaatio oli kaikilla ihan nollissa. Tieto valimon myynnistä kolmelle metalli alaan erikoistuneelle sijoittajalle saatiin heinäkuun puolivälissä 2016. Tämä käänne tuli työntekijöille suurena yllätyksenä. Työntekijöitä oli omistajavaihdoksen aikana 30. Vähitellen alkoi vanhojen tuttujen työntekijöiden paluu töihin. Työntekijämäärä on lähes kolminkertaistunut puolessatoista vuodessa niin, että heitä oli vuodenvaihteessa 80, ja koko ajan palkataan lisää. Yli puolet työntekijämäärän lisäyksestä on työhön palanneita vanhoja osaajia. Uusia työntekijöitä on tullut vajaat kymmenen. Uusista osaajista useimmat ovat käyneet metallialan ammatti koulun, mutta varsinaisiin työtehtäviin heidät opastetaan työn ääressä. Uusia tekijöitä on otettu erityisesti kaavaamoon ja valujen putsaukseen. SELVÄT SÄVELET Paljon on muuttunut vuoden aikana. – Sultzerin aikana päätökset tulivat Sveitsin pääkonttorista tai tuolta yläkerrasta, ja työntekijät olivat vain pelinappuloita. Nyt asiat tapahtuvat nopeasti, kun johto ja omistajat ovat kymmenen metrin päässä, Pakarinen sanoo. Yhteistyö työntekijöiden ja uusien omistajien kanssa on mutkatonta. – Yhteistyötä tehdään lähes päivittäin. Tällä hetkellä eniten töitä teettää se, että koko ajan tulee uutta väkeä taloon. Muutokset ovat heijastuneet useimpien työntekijöiden työhön aina titteleitä myöten. Aiemmin jokaisella oli tarkasti oma tehtävä ja sen mukainen nimike, kuten kaavaaja, putsaaja tai valaja. Nyt kaikki ovat valimotyöntekijöitä ja useimmat työntekijät hallitsevat monta työtehtävää. Työnkiertoa suositaan. Pari vuotta sitten 175:en työntekijän asioita ajoi pääluottamusmiehen lisäksi kunkin osaston kuten kaavaamon, sulaton, malliveistämön ja putsaamon luottamusmiehet. Nyt Pakarinen huolehtii yhdessä varaluottamusmiehen kanssa koko porukan edunvalvonnasta. PERINTEISTÄ KÄSITYÖTÄ 30 vuoden kokemus antaa Pakariselle perspektiiviä arvioida työn muutosta. – Ei tämä työ ole muuttunut mihinkään. Ei ole robotteja tai automaatiota, vaan ihan on käsityötä. Käsillä tekeminen on pitänyt minutkin näissä hommissa. 3D-tulostuksella on tehty kokeiluna ensimmäisiä valumalleja. – 3D-tulostusta tullaan käyttämään yksittäisissä kappaleissa, mutta tuskin se tulee sarjatuotantokappaleisiin, Pakarinen veikkaa. Materiaalikirjo on laajentunut. Kun aiemmin käytössä oli 5–10 materiaalia, nyt käytetään noin 50:ä erilaista reseptiä, joista suurin osa on erilaisia haponkestäviä terässeoksia. Tämä on vaikuttanut eniten sulaton työhön, jossa vaaditaan entistä enemmän tarkkuutta. Laatuvaatimukset ovat tiukentuneet. Työympäristö on siistiytynyt melkoisesti siitä, kun Pakarinen aloitti työt. – Ennen oli lattialla kymmenen senttiä hiekkaa. Nyt on paljon puhtaampaa. Samoin uunien päälle on tullut puhdistuslaitteita, jotka putsaavat niistä tulevan ilman. VAIHTELEVAA TYÖTÄ Pakarinen vie meidät kierrokselle valimoon, jossa tapaamme valimotyöntekijä Sami Nimanderin. Hän edustaa työntekijöiden nuorempaa polvea. KARHULAN VALIMO OY PERUSTETTU 1889, (nykyinen nimi 2016) KOTIPAIKKA Karhula TUOTANTO Vaativat keskisuuret ja suuret erikoisteräsja rautavalut HENKILÖSTÖ Noin 100, joista noin 75 tuotannossa LIIKEVAIHTO 5 milj. euroa (2016), 10 milj. euroa (ennuste 2017) ? Valimo on Sami Nimanderin ensimmäinen metallialan työpaikka. Hän oppi jo ensimmäisen kuukauden aikana perustaidot, kuinka muotteja käsitellään ja valuja tehdään. ? Valimotyöntekijä Timo Kataikko putsaa valumuotin sisään tulevaa keernaa ennen kuin se maalataan. TEKI1801_3-58.indd 32 9.1.2018 12:45:23
1/2018 Tekijä 33 ? TYÖSSÄ TEKI1801_3-58.indd 33 9.1.2018 12:45:26
34 Tekijä 1/2018 Nimander valmistui pari vuotta sitten EteläKymenlaakson ammattikoulusta koneistajaksi, kävi armeijan ja on nyt ensimmäisessä metallialan työpaikassaan. Hän löysi kesän lopulla Karhulan valimon ilmoituksen netistä, tarttui heti tilaisuuteen ja aloitti työt syyskuun alussa. – Olen linjastolla, jossa on kuusi työpistettä. Joka päivä vaihdetaan työpistettä, ja uusia töitä opin koko ajan. Ennen tänne tuloa en tiennyt valimotyöstä muuta kuin että täällä tehdään valukappaleita. Työtä tekemällä olen oppinut paljon, Nimander sanoo. Nimanderin yksi tärkeä tehtävä on tarkastaa, mitä materiaalia valettavaan kappaleeseen käytetään. – Merkkaan muottiin koodin, esimerkiksi 4F, josta valumiehet tietävät, mitä materiaalia valuttavat, Nimander sanoo. TOISEN POLVEN NOSTURIKUSKI Nosturikuljettaja Teija Järvenpää on työssään toisen polven osaaja. Hän tuli taloon vuonna 1990 jatkamaan äitinsä työtä. Hänen äitinsä jäi eläkkeelle vuonna 1991 oltuaan 23 vuotta samassa työssä. Hän ei ole ainoa nainen valimon hommissa. – Heidi on tykillä, Pirita tekee keernoja ja Virve on sulattamon nosturilla, Järvenpää luettelee. Nosturikuljettajan työssä on tapahtunut vuosikymmenten aikana yksi iso muutos. – Nyt työtä tehdään täällä alhaalla ja ollaan koko aika mukana muiden kanssa. Ennenhän nämä olivat kaikki ylhäältä ajettavia nostureita. Vuoden 2016 irtisanomisaalto on Järvenpäällä vielä tuoreessa muistissa, joutuihan hänkin puoleksi vuodeksi pois töistä ennen kuin uusi omistaja alkoi palkata vanhoja tekijöitä takaisin töihin. – Me, jotka tulimme takaisin, aloitimme uusina työntekijöinä, Järvenpää sanoo. ROMURAUDASTA HUIPPUVALUJA Valimo käyttää raaka-aineena monenlaista metalliromua. Raaka-ainevarastossa näkee materiaaleja sorvilastuista putkenpätkiin ja pellinpalasista ruosteisiin autonakseleihin. Valuja tehdään noin 50:ä erilaisesta metalliseoksesta, joita saadaan sekoittamalla perusraakaaineeseen muun muassa kromia, nikkeliä ja kuparia. Monet seokset ovat erikoismetalleja, joiden reseptit tulevat tuotteiden tilaajilta. – Tässä on AOD-konvertteri, jossa metalli seostetaan lopulliseen muotoon. Tämä on samanlainen, jota Outokumpu käyttää, Pakarinen sanoo valtavan koneen vieressä. Valumetallia sulatetaan viidessä uunissa. Yhdestä uunista saadaan parhaimmillaan jopa kymmenen tonnia valumateriaalia kerrallaan. SIISTAAMON KAUTTA MAAILMALLE Valimon siistaamo eli putsaamo sijaitsee omassa rakennuksessa. Siellä työskentelee noin puolet työntekijöistä. Varapääluottamusmies Jani Valkonen on yksi heistä. Hänelläkin on työvuosia takana jo 18. – Tämä on kiva työpaikka. Koskaan ei v---ta tulla töihin. Kiva tehdä koneilla töitä, ja tiimi on hyvä, Valkonen sanoo. Kokenut työntekijä on saanut juuri uuden oppipojan. – Olin pitkään ainut, joka osasi kaikki koneet, mutta nyt olen ottanut tuon Jannen oppiin, niin että hän voi tuurata minua lomilla ja muutenkin. Koneilla leikataan valuista syöttökuvut pois ennen kuin ne menevät lämpökäsittelyyn. – Tuossa vieressä otetaan koneella erilaiset valupurseet pois, ettei niitä tarvitse käsin putsata, Valkonen kertoo. Valtaosan työurastaan Valkonen on ollut putsaamossa eri tehtävissä. Viimeisin vuosi on merkinnyt hänellekin muutoksia. – Uuden omistajan myötä on pitänyt opetella paljon lisää ja vastuu on kasvanut. Siistaamossa valut tarkastetaan monessa vaiheessa. Jokaisesta valusta otetaan metallinäyte, jolla varmistetaan, että käytetty metalliseos vastaa asiakkaan reseptiä. Valu maalataan väriaineella, joka paljastaa pienetkin valun pinnassa olevat huokoset. Sen jälkeen valut tutkitaan luotaimella, joka näyttää, jos metallin sisälle on jäänyt ilmaa. Jos virheitä huomataan, ne korjataan hitsaamossa. Korjausten jälkeen valut vielä menevät lopputarkastuksen läpi, ennen kuin ne toimitetaan pakkaamoon, lähettämöön ja sieltä edelleen asiakkaalle. l ? Varapääluottamusmies Jani Valkonen (oik.) opastaa putsaamon koneiden käyttöä 18 vuoden kokemuksella vasta taloon tulleelle Janne Muurille. TEKI1801_3-58.indd 34 9.1.2018 12:45:27
1/2018 Tekijä 35 Teija Järvenpää tuli taloon vuonna 1990 jatkamaan äitinsä työtä. Hänen äitinsä jäi eläkkeelle vuonna 1991 oltuaan 23 vuotta samassa työssä. TYÖSSÄ TEKI1801_3-58.indd 35 9.1.2018 12:45:29
36 Tekijä 1/2018 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Älä hio sorvilla käsin! Hiomanauhan kanssa on hengenvaarallista hioa mitään käsin sorvilla, joka pyöriii. Tämän työmenetelmän takia Suomessa kuoli työntekijä viimeksi vuonna 2015. T yöympäristöasiantuntija Mika Poikolainen on löytänyt hiomanauhan sorvin liepeiltä työpaikka käynnillään. Hän pysähtyy keskus telemaan nauhan käytöstä muistuttaen, että hiomanauhan käyttö käsin sorvilla on johtanut säännöllisesti vakaviin tapaturmiin ja jopa kuolemantapauksiin. Väärässä työmenetelmässä työntekijä pitää molemmilla käsillään kiinni hiomanauhasta, joka on kärkisorviin kiinnitetyn pyörivän kappaleen ympärillä. Käytetyllä työmenetelmällä saadaan hiottua kappaleen pinta tasaiseksi, mutta samalla työntekijän kädet voivat joutua nauhan ja pyörivän kappaleen väliin, jolloin käsi pyörii kappaleen mukana. Työturvallisuuslain mukaan työssä saa käyttää vain sellaisia koneita ja työvälineitä, jotka ovat niitä koskevien säännösten mukaisia sekä kyseiseen työhön ja työolosuhteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia. Hiontatyöhön tulee käyttää siihen tarkoitettuja laitteita tai kärkisorviin hiomista varten asennettavaa lisälaitetta. Ihmishenki on mittaamattoman kallis. Kalliiksi työturvallisuusrikos tulee euroissa myös sille yritykselle, jossa sallitaan tämä riskialtis hiontamenetelmä. Jutun alussa mainittu kuolemaan johtanut tapaturma sattui Hollolassa vuoden 2015 tammikuussa. PäijätHämeen käräjäoikeus langetti yritykselle 20 000 euron suuruisen yhteisösakon. Vara toimitusjohtaja sai yli 4 000 euron ja työnjohtaja yli 2 000 euron sakot. Tässä oikeuteen menneessä työtapaturmassa sorvaaja puristui akselin ja johteiden välissä kuoliaaksi. Tapaturma sattui, kun työntekijä oli hiomassa rullakuljettimen akselia manuaalisesti hiomanauhalla automaattisorvin ovien ollessa auki. Hionnan aikana sorvaajan hiha tai käsine oli juuttunut tai jäänyt akselin väliin ja vetänyt samalla sorvaajan akselin ja johteiden väliin puristuksiin siten, että sorvaaja menehtyi. Tapahtumalla ei ollut silminnäkijöitä. Poikolainen kertoo, että jopa ammattioppilaitoksissa on opetettu tätä riskialtista työmenetelmää. Työsuojeluviranomaiset varoittivat vielä vuonna 2014 asiasta. Poikolaisen käsityksen mukaan oppilaitokset ovat nyttemmin noudattaneet viranomaisten tiukkaa kehotusta luopua työmenetelmän opettamisesta. ? Mika Poikolainen muistaa varoittaa kaikilla työpaikkakäynneillään hiomanauhan väärästä käytöstä oltuaan mukana TOT-tutkinnassa. ? Perinpohjaisia TOT-tutkintoja tehdään Tapaturmavakuutuskeskuksen johdolla kuolemaan johtaneista työtapaturmista, jotta vastaavat onnettomuudet ehkäistäisiin ennakolta. VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ TEKI1801_3-58.indd 36 9.1.2018 12:45:33
KYLMÄTYÖ Kylmä laittaa toimintakyvyn koetukselle. Aineenvaihdunta hidastuu, sormi näppäryys heikkenee ja motivaatio laskee. Kylmälle altistuminen on saman lainen työntekijän terveyttä ja hyvin vointia uhkaava tekijä kuin esimerkiksi melu. Hankalimmillaan varustautuminen on silloin, kun työpäivän aikana pitää sujuvasti liikkua lämmitettyjen sisätilojen tai kulkuneuvojen sekä paukkupakkasten ja tuiverruksen välillä. Kylmän aiheuttamat riskit tulee huomioida työpaikalla tehtävässä riskien arvioinnissa. Jos kylmä on työssä riski tekijä, pitää työntekijä suojata kylmältä. Ensisijaisia ovat aina työhön ja työ olosuhteisiin vaikuttavat ratkaisut, joilla riskiltä suojaudutaan. Tällainen riskien torjunta tarkoittaa kylmän suhteen työn suunnittelua niin, että kylmässä työskennellään lyhyin mahdollinen aika ja työympäristö suojataan kylmältä ja tuulelta esimerkiksi väli aikaisella teltalla ja lämmittimellä. Vasta viimeisenä keinona riskien torjunnassa turvaudutaan henkilö kohtaisiin suojaimiin. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan omalla kustannuk sellaan tarjoa maan työntekijöille säädetyt vaati mukset täyttävät ja tarkoituksen mukaiset henkilökohtaiset suojaimet. Työntekijän on hyvä myös itse huo lehtia omasta hyvinvoinnistaan kylmässä työsken nellessään ja muistaa tauottaa työtään tarpeeksi. Kylmässä on myös tärkeää syödä ja juoda riittävästi, sillä kylmyys lisää energiantarvetta ja virtsan eritystä. Kun hikoilukin jää kylmässä herkästi huomaamatta, on nestehukan vaara todellinen. Väsymys ja kylmetty minen lisäävät työ tapaturmien riskiä huomattavasti. SAILA RUUTH 1/2018 Tekijä 37 TYÖSSÄ TYÖSSÄ TALVI VAATII VARUSTAUTUMISTA TÄSTÄ ALKUUN, VALTUUTETTU! OPISKELU Teollisuusliitto järjestää uusille työsuojelu valtuutetuille matalan kynnyksen starttikursseja. Niitä järjestetään ympäri Suomea, joten niihin on helppo tulla, ja ne kestävät vain yhden päivän. Kurssit ovat ilmaisia, ja päivän aikana osallistujille tarjotaan lounas. Myös matkakulut korvataan. Starttikurssilla selviää, mitä työsuojelu on. Kurssilla tutustutaan myös työsuojelun perusteisiin, työsuojeluyhteis työhön, valtuutetun ja varaval tuutetun tehtäviin, työpaikan ja liiton työsuojeluorganisaa tioon sekä koulutusmahdolli suuksiin. Samalla valtuutettu tutustuu oman alueensa työsuojelutoimijoihin. Tällainen verkostoituminen on usein erittäin hyvä tuki aloittelevalle työsuojeluvaltuutetulle. Kurssille ilmoittaudutaan viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssipäivää. Kurssit löytyvät Teollisuusliiton verkkosivuilta ja voit ilmoittautua valitsemallesi kurssille joko liiton verkkosi vujen kautta tai puhelimitse liiton koulutusyksikköön, Anne Sulanterä, puh. 040 648 5014 tai Päivi MäensivuLunnas, puh. 045 636 5392. TYÖSUOJELUHALLINTO tyosuojelu.fi/tyoolot/fysikaaliset-tekijat/lampoolot TYÖTERVEYSLAITOS Kylmässä työskentely ttl.fi/tyoymparisto/altisteet/kylmassa-tyoskentely/ Suojavaatetus ttl.fi/tyoymparisto/henkilonsuojaimet/kaytto-ja-valinta/suojavaatetus-kylma/ OTA YHTEYTTÄ! Kysy työturvallisuudesta, sosiaaliturvasta ja tasa-arvosta. Työympäristöyksikön palveleva puhelin 020 690 449, klo 8.30–15 TYÖTERVEYSLAITOS OMALLA LINJALLAAN ? Kädet ja jalat on suojattava huolella, sillä kylmässä keho keskittää verenkierron elintärkeiden elinten kuten sydämen, keuhkojen ja aivojen toimintaan. Siksi sormet, varpaat, korvat ja muut ääreis verenkierron varassa olevat kehonosat ovat erityisessä vaarassa paleltua. ”Verkos toi tuminen on usein erittäin hyvä tuki työsuojeluvaltuutetulle.” SOSIAALIJA TERVEYSHUOLTO Halli tuksen ehdottamalla valinnanvapauslailla on hyvät mahdollisuudet kaventaa väestön terveys ja hyvinvointieroja peruspalvelujen saatavuuden paranemisen kautta. Tämä edellyttää kuitenkin, että asiakaskunnan valikointi estetään ja riskiryhmien hoitoon kannustetaan, toteaa Työterveyslaitos lausunnossaan soteuudistukseen kiinteästi liittyvästä valinnanvapauslaista. Työterveyslaitoksen linjaus poikkeaa selkeästi monista lausunnoista, joiden mielestä sote ei tuo säästöjä eikä kavenna vaan leventää terveyseroja. KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ Psykiatriyhdistys ”Valinnanvapauslakiluonnos sisältää psykiatrian ja mielenterveystyön näkökulmasta monia huolestuttavia ja ongelmallisia asioita, jopa huomattavia riskejä.” Sairaanhoitajaliitto ”Valinnanvapaus voi entisestään lisätä hyvinvointija terveyseroja.” Lahden kaupunki ”Kustannusten pienentäminen ei voi toteutua ilman asiakasmaksujen nousua ja/ tai palveluvalikoiman karsimista. Jos näin käy, hyvinvointija terveyserot tulevat entisestään lisääntymään.” Lisää lausuntoja: stm.fi LÄ H D E: TT L 23,0°C -10,0°C TEKI1801_3-58.indd 37 10.1.2018 9:10:26
JORMA KUPARINEN KOKOONPANOLINJA NOORA SORRI HEIKKI HILTUNEN (PLM) PASI LAITINEN (TSV) JUSSI PARTANEN MISKA OLLIKAINEN TAKAJA ETURUNGON osat kiinnitetään hitsaustelineeseen, ja runko sillotetaan eli hitsataan kokoon lyhyillä saumoilla. Robotti hitsaa runkoihin pitkät saumat. Levyseppä hitsaajat Mika Gråsten ja Jorma Kuparinen: Mittatarkkuutta ja hitsaustaitoa pitää olla, sekä tuntemusta metallista ja siitä, miten se käyttäytyy eri lämpötiloissa . Työntekijöiden valvoma robotti poraa kuljettimella eteneviin runkoihin reiät ja kierteet, ja valmistelee kaiken, mitä eri osien asentamisessa tarvitaan. CNC-koneistaja Riku Eerola: Työssä tarvitaan kokemusta suurista kappaleista ja tietotekniikan osaamista. Siinä on paljon muuttujia . OHJAAMON rakentaminen aloitetaan lattiaja kattoelementeistä. Robottien valmistamat elementit siirretään siltanosturilla hitsausjigeihin asennettaviksi, ohjaamoon rakennetaan putkirunko, se pellitetään ja siirretään viimeistelyhitasaukseen. Asentaja Veli-Matti Kauppinen: Kaikkien pitää osata kaikki tehtävät, että tulee kiertoa ja työt sujuvat. Viimeistelijä on vastuussa siitä, että kaikki on kohdillaan. Robotit raepuhaltavat osat. Ne pestään, kuivataan uunissa ja suojataan maalausta varten. Kun pinnat on maalattu, tulee auto ma tiikkavaihe: ohenteiden poisto, uunikuivaus ja sitten jäähdytys ja poraus. Maalaamotyöntekijä Teuvo Tikkanen: Meillä on kiertävä systeemi. Se on koettu hyväksi; se edellyttää moniosa mista ja rasittaa kaikkia tasapuolisesti. Tuotannossa valmistetaan johdotukset ja varustellaan istuimet. Istuimiin laitetaan mm. käsinojat, ohjauskahvat, jalusta, penkkikaapeli ja tietokone. Johtosarjatyöntekijä Kaisa Lilja: Varustelemme istuimet asiakkaiden tilausten mukaisesti. Laatu varmistetaan ennen istuinten asentamista paikoilleen. Työntekijä katsoo elektronisesta laitteesta, mitä osia työpisteissä tarvitaan ja kerää osat. Pienet osat siirretään kärryillä ja isot trukilla. Työhön sisältyy myös tavaran vastaanotto. Varastotyöntekijä Noora Sorri: Työ on pohjimmiltaan yksinkertaista, mutta skarppina pitää pysyä, että minkä osan ottaa hyllystä. HARVESTERIPÄÄN osat hitsataan ja liitetään lyhyillä saumoilla runkoon. Robotti hitsaa pitkät saumat. Levyseppähitsari Pasi Hälinen: Robotit helpottavat työvaiheita, mutta tarvitsevat aina ihmisen operaattoriksi. A LI H A N K IN TA KONEISTUSKESKUS OHJAAMOVALMISTUS VARASTO RUNKOHITSAAMO Valmista tuli Metsäkoneen valmistus on työntekijöiden osaamisen ja teknologian hyödyntämisen muodostama kokonaisuus. Toimiva kone syntyy, kun osat valmistetaan ja asennetaan tuotantolinjan kussakin työpisteessä laatutavoitteet täyttäen. TEKSTI PETTERI RAITO KUVA MISKA PUUMALA MAALAAMO Muut haastatellut: Mika Gråsten, Veli-Matti Kauppinen, Kaisa Lilja, Toni Sirviö ja Veli-Matti Vartiainen. JOHTOSARJATUOTANTO 38 Tekijä 1/2018 TAIDONNÄYTE PONSSE Elephant -kuormatraktori Ponsse Oyj Vieremä TEKI1801_3-58.indd 38 9.1.2018 12:45:41
JORMA KUPARINEN RIKU EEROLA KIMMO VÄÄNÄNEN TEUVO TIKKANEN RUNKOIHIN asennetaan jakolaatikko, jäähdytin, lämmitin, rasvarit ja hydrauliikkakomponentit. Letkut laitetaan paikoilleen ja niputetaan niin, että muut osat saadaan myöhemmin siististi asennettua. Asentajat Jussi Partanen ja Toni Sirviö: Paljon on hallittavaa, että mitä kaikkea pitää laittaa paikoilleen, missä järjestyksessä ja miten. OHJAAMOLINJA OHJAAMON runko massataan, asennetaan tietokoneet, sähkökeskukset, istuin, sammutinpullot ja verhoilujen alle tulevat komponentit ja avattavat ikkunat ja ovet. Ohjaamo testataan ennen paikoilleen asettamista. Koneasentaja Veli-Matti Vartiainen: Sorminäppäryyttä tarvitaan paljon. Isot lasit ovat painavia, mutta muuten työ on aika kevyttä. Nesteet tarkistetaan, kalibroidaan hakkuupään paineet, kello tetaan nosturi ja säädetään tehdasasetukset. Kone testataan myös oikeissa työolosuhteissa ennen kuin se jäte tään toimitus varusteluhallille ja asiakkaalle toimitettavaksi. Lopputestaaja Miska Ollikainen: Lopputestaus vaatii tarkkuutta ja konekohtaisen osaamisen. Pitää tässä ymmärtää myös mekaniikasta ja hydrauliikasta. + KOKOONPANOLINJA Katso kuvia metsäkoneiden valmistusvaiheista ja lue lisää työntekijöiden ajatuksista Tekijän verkkolehdestä: tekijälehti.fi PASI LAITINEN (TSV) 1/2018 Tekijä 39 TYÖSSÄ Kokoonpanolinja sisältää myös seuraavat päätyövaiheet: takatelin asennus ja runkojen yhdistä minen, nosturin jalustan ja polttoainesäiliön asennus, kuormaimen nosturin asennus, ohjaamon asennuksen valmistelu ja takarungon sähköjen asennus sekä ohjaamon ja konepeiton asennus. LOPPUTARKASTUS OHJAAMOLINJA TEKI1801_3-58.indd 39 9.1.2018 12:45:43
Valtuusto ärähti aktiivimallista T eollisuusliiton valtuuston mielestä aktiivimallin käyttöönotto on yksipuolinen toimi, jonka tarkoituksena on käyttää isäntävaltaa ja nöyryyttää työttömiä työnhakijoita. Valtuuston kokouksessa käytiin vilkas keskustelu aktiivimallista. Monessa puheen vuorossa muistutettiin, että hallitus lupasi kilpailukykysopimuksen yhteydessä olla tekemättä enää lisäleikkauksia työttömyysturvaan. Samoin hallitus lupasi valmistella nämä muut työelämään liittyvät asiat kolmikantaisesti. Kumpikin lupaus on nyt petetty, valtuusto totesi kannanotossaan. Tällainen meno ei valtuuston mukaan vetele. Valtuusto velvoitti liiton valmistelemaan toimia, jotka mahdollistavat poikkileikkaavasti liiton ammattiosastojen valmistautumisen poliittisiin lakkoihin. Aktiivimallissa on kyse siitä, että työttömyyskorvausta leikataan 4,65 prosentilla, jos työtön ei ole osoittanut lain määrittelemää aktiivisuutta työnhaussa tai osallistumisessa työllisyyttä edistäviin toimiin. Monet asiantuntijat ovat pitäneet kohtuuttomana sitä, että työtön voidaan leimata passiiviseksi, vaikka hänellä ei ole mahdollisuuksia päästä mukaan tällaisiin toimiin, valtuusto huomautti. Teollisuusliiton uusi valtuusto kokoontui joulukuussa ensimmäistä kertaa. Kokous tuomitsi jyrkästi hallituksen niin sanotun työttömien aktiivimallin. Työttömyystukia leikkaava malli ainoastaan kurittaa työttömiä eikä lisää työllisyyttä, Teollisuusliiton valtuusto totesi. ? Puheenjohtaja Riku Aalto (edessä vasemmalla) ja 2. varapuheenjohtaja Heli Puura keskustelivat valtuuston kokouksessa Helsingissä. 40 Tekijä 1/2018 VALTUUSTON SYYSKOKOUS 18.–19.12.2017 KI TI H A IL A TEKI1801_3-58.indd 40 9.1.2018 12:45:48
POIMINTOJA VALTUUSTON KESKUSTELUSTA ”Porvarihallitus kyykyttää työttömiä monin eri tavoin. Ansiosidonnaisia päiviä on vähennetty. Aktiivimalli rankaisee niitä, jotka ovat heikoimmilla ja joilla on heikoimmat työllistymismahdollisuudet. Jos työtön ei löydä työtä, turvaa leikataan. Työtön ei kuitenkaan voi itse päättää, saako hän työpaikan. Parasta olisi palauttaa valtion ja kuntien työllistämisvelvoite.” SATU HEIJARI Varsinais-Suomi, hallituksen jäsen, teknologiasektori ”Aktiivimallia voidaan pitää työtöntä tuntuvasti rankaisevana. Kun SAK on osin halvaantuneessa tilassa ja kyke nemätön puolustamaan työttömiä, mitä jää jäljelle? Vain Teollisuusliitto. Ehdotankin, että Teollisuusliitto irtautuu välittömästi kiky-sopimuksesta, koska hallitus on sen omalta osaltaan rikkonut.” TOMMI SAUVOLAINEN Lappi, teknologiasektori ”Aktiivimallin ensimmäisessä käsittelyssä iso osa eduskunnan salista oli tyhjänä, ministereitä vain muutama aitiossa. En löydä sanoja sille, miten vihainen olen välin pitä mättömyydestä asiaa kohtaan. On kyse ihmisten toimeentulon leikkaa misesta. Minun mielestäni kikysopimusta ei ole enää olemassa. Kun hallitus sen pettää, miksi mekään pitäisimme siitä kiinni?” MARKUS HAATAJA Pirkanmaa, teknologiasektori ”Jäsen soitti minulle, oli helvetin pahalla päällä. Hän oli yrittänyt saada kuljetus alan yrityksestä töitä. Työnantaja oli 54-vuoti aalle sanonut, että hän ei maksa tämän ennenaikaista eläköitymistä. Jäsen sanoi minulle, että laittakaa tämä aktiivimalli nurin – työttömien kurmootus on loputtava. Meidän pitää liittona ottaa aktiivimalliin tiukka linja.” PENTTI ISO-AHO Pohjanmaa, kemian sektori ”Oikeistohallitukseen ei kerta kaikkiaan voi luottaa. Aktiivimalli ei palkitse töiden hausta vaan töiden saamisesta, missä voi olla kyse tuurista, mutta usein iästä. Malli pitää yllä harhakuvaa, että kaikki työttömät eivät muka halua töihin. Näin yritetään osoittaa kansalle yksi uusi vihollinen. Ei anneta hallituksen kiusata työttömiä.” PETRI PARTANEN Vaasa, teknologiasektori AALTO: TEOLLISUUSLIITON SOPIMUKSET EIVÄT OLE NORMI MUILLE ALOILLE l Puheenjohtaja Riku Aallon mukaan Teollisuusliiton valtuusto on hyvin keskeisessä asemassa Suomen työmarkkinapolitiikassa. – Tämän toteaminen ei ole minkäänlaista rehvastelua. Ei, se on tosiasian toteamista. Vaikka liittokohtainen tes-kierros on vasta alkuvaiheissaan, Teollisuusliiton merkitys ja teot ovat jo näkyneet ja vaikuttaneet hyvin keskeisesti tähän kierrokseen, Aalto totesi tilannekatsauksessaan. Aallon mukaan työnantajaleiri katsoo, että teollisuudessa olisi luotu tämän palkkakierroksen palkkanormi, mutta Aalto ei tätä allekirjoita. – Meidän näkemyksemme on se, että olemme neuvotelleet oman ratkaisumme tai omia ratkaisujamme, kierroshan on Teollisuusliitonkin osalta vielä pahasti kesken. Olemme hyväksyneet sopimuksia, jotka oman arviomme mukaan täyttävät keskeisiä vaatimuksiamme ja jotka siten ovat hyväksyt tävissä. – Kannustan vilpittömästi kaikkia aloja ja liittoja neuvottelemaan itselleen jatkossakin niin hyvät sopimukset kuin mahdollista. Siihen on jokaisella oikeus ja samalla jäsenten asettama velvollisuuskin. LEHTONEN: KIKKAILULLE LOPPU, TYÖLLISTÄMINEN KÄYNTIIN l Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtajan Turja Lehtosen mukaan ammattiyhdistysliike voi reilusti ottaa kunniaa siitä, että Suomi on saatu nousuun taantumasta. – Maltillinen palkkapolitiikka ja vastuullisuus pitkän aikavälin ratkaisuissa, kuten eläkeuudistuksessa, on varmistanut yritysten selviämistä ja luonut ennustettavuutta. Nyt on yritysten vuoro vastata huutoon. On aika investoida kotimaiseen tuotantoon, on aika työllistää suomalaisia. On aika lopettaa kikkailu työehdoilla ja noudattaa yleissitovia työehtosopimuksia, Lehtonen sanoi tilannekatsauksessaan. Lehtosen mukaan yritykset, jotka laskevat katteensa työntekijöiden etujen heikentämisen varaan, saavat kohdata luovan tuhon. – Toisaalta ne yritykset, jotka hyökkäävät yleissitovia työehtosopimuksia vastaan, on pantava järjestykseen. Emme hyväksy, että lainsäädännöllä pyritään heikentämään ay-liikettä. Tähän on paras keino järjestäytymisasteen nostaminen ja työpaikan edunvalvonnan organisoiminen. KOKONAISJÄSENMAKSU 1,49 PROSENTTIA l Vuonna 2018 Teollisuusliiton jäsenmaksu on 1 % jäsenen ennakko verotuksen alaisista tuloista. Jäsenmaksuprosentti laskee vuoteen 2017 verrattuna. Työttömyyskassan maksu on 0,49 %. l Ammattiosastopalautus on 0,18 %. l Kannatusjäsenmaksu on 20 euroa kuussa. Sillä saa liiton jäsenkortin, jäsenlehden ja oikeuden työsuhdeneuvontaan. Itsensätyöllistäjän jäsenmaksu on 35 euroa kuussa 18 kuukauden suoja-ajalla. l Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. 1/2018 Tekijä 41 LIITOSSA KI TI H A IL A ? KI TI H A IL A TEKI1801_3-58.indd 41 9.1.2018 12:45:50
TOIMINNAN KOLME PAINOPISTETTÄ Valtuusto hyväksyi liitolle toiminta suunnitelman ja talousarvion vuodelle 2018. Toimintasuunnitelmaan kirjattiin kolme painopistettä: ? Uuden liiton yhteiskuntavaikuttamisen lisääminen, ? alue-toimintaverkoston, aluetoiminnan ja ammattiosastojen kehittäminen sekä ? liiton toiminnan tehokas ja laadukas käynnistäminen. TALOUSARVIO l Liiton vuoden 2018 budjetin loppusumma on 43,4 miljoonaa euroa. Se alittaa kolmen yhdistyvän liiton viime vuoden yhteen lasketut budjetit 2 miljoonalla ja vuoden 2016 budjetit miljoonalla eurolla. l Jäsenmaksutuloiksi arvioidaan 37,1 miljoonaa euroa. Budjetti on noin 6,2 miljoonaa alijäämäinen, mikä katetaan sijoitustoiminnan tuotoilla. l Koko liittokokouskaudella arvellaan säästettävän synergiaetuina noin 3–4 miljoonaa euroa verrattuna aiempiin kolmeen liittoon. 40 ESITYSTÄ VALTUUSTOLLE Ammattiosastot lähettivät valtuuston käsiteltäväksi yhteensä 40 esitystä. Niistä 14 käsitteli edunvalvontaa, kahdeksan järjestötoimintaa, seitsemän koulutusta, neljä hallintoa, neljä taloutta ja kolme viestintää. Edunvalvonnan esityksistä seitsemän käsitteli työehtosopimuksia, viisi lainsäädäntöä, yksi oikeuspalveluja ja yksi ammattiosastojen esityksiä. SEKTORIJOHTOKUNNAT Valtuusto valitsi neljään sektorijohto kuntaan jäseniksi 57 varsinaista jäsentä ja heille varajäsenet. Varsinaiset jäsenet: KEMIA Tero Aaltonen, Kalle Forsman, Jouni Jokinen, Eeva Kasanen, Janne Leinonen, Anu Luhtanen, Janne Nieminen, Kari Oikola, Eino Ojansuu, Minna Polvela, Stefan Sjölund, Jouni Tissari, Arto Tolonen, Marko Torppala, Tero Välimäki, Tanja Vidberg, Ismo Viirimaa TEKNOLOGIA Jari Ahokas, Arto Kannisto, Matti Latvakoski, Jari Leskisenoja, Jari Männikkö, Paavo Niskanen, Juha Pöllänen, Jorma Rand, Marko Taipale, Jukka Taskinen, Janne Vainio, Jukka Vuorela, Mikko Vuoto PUUTUOTE Arto Eskelinen, Risto Marttinen, Kimmo Natunen, Teijo Paananen, Seppo Päivärinta, Vuokko Piippolainen, Ismo Rokkonen, Lauri Sallila, Mika Vanhatalo ERITYISALAT Anne Gärding, Kari Gullsten, Markku Haataja, Lari Haikonen, Pekka Jurmu, Rauno Kamula, Eveliina Koivisto, Juha Krankkala, Tanja Levaniemi, Marko Mikkonen, Tapio Myllykoski, Anne-Mari Nordberg, Petri Nurmi, Jussi Nyman, Tuija Pircklen, Harri Saarenmaa, Esa Sorila, Tuomas Weckström KI TI H A IL A Valtuuston puheenjohtaja Jarmo Markkanen ja 1. varapuheenjohtaja Jani Väisänen johtivat puhetta. ? VAALIT Teollisuusliiton jäsen! Anna äänesi presidentinvaaleissa. Ennakkoäänestys alkaa 17.1.2018. Lue lisää valtuuston kokouksen keskusteluista ja päätöksistä liiton verkkosivuilla teollisuusliitto.fi. 42 Tekijä 1/2018 TEKI1801_3-58.indd 42 9.1.2018 12:45:55
1/2018 Tekijä 43 TOIMIJA VESA JOUTSEN ”Tulin töihin Rani Plastille vuoden 1984 elokuussa, eli reilut 33 vuotta sitten. Muistan hyvin sen, kun aloitin saumausosastolla kaksivuorotyössä. Olin siellä nelisen vuotta. Sen jälkeen siirryin niin sanotulle isolle koneelle keskeytymättömään kolmivuorotyöhön. Sitä tein noin 25 vuotta, ja viitisen vuotta sitten siirryin päätoimiseksi pääluottamusmieheksi. Valmistamme polyeteenikalvoja, ja tuotteita on pienistä pakastepusseista aina leveisiin aumakalvoihin asti. Kalvoa menee jatkojalostukseen muun muassa elintarviketeollisuuteen. Esimerkiksi peltomaisemasta tuttujen ”dinosauruksen munien” kalvot tulevat meidän tehtaaltamme. Minun aikanani tehdas on kasvanut melkoisesti: sitä on laajennettu moneen kertaan, koneita on tullut lisää ja työntekijöitä on otettu lisää. Vuosi sitten meillä valmistui iso investointi: maailman suurin seitsemänkerroksinen kalvonpuhalluskone, jolla voi tehdä jopa 22 metriä leveää kalvoa. Kaiken kaikkiaan työpaikka on ollut vakaa, ja lomautuksia ja irtisanomisia on ollut vain pahimpina lama-aikoina. Niistäkin ollaan kuitenkin päästy nopeasti jaloillemme, ja viime vuosina on palkattu lisää väkeä. Työnantajan kanssa ollaan asioista välillä eri mieltä, mutta meillä riitelevät asiat, eivät ihmiset. Mielestäni hyvä työpaikka on sellainen, LIITOSSA VESA JOUTSEN Pääluottamusmies Rani Plast Oy Ab Teerijärvi, Kruunupyy Henkilöstöä 330, joista työntekijöitä noin 250 ”Kiky kiukuttaa työntekijöitä edelleen” TEKSTI SIRPA TASKINEN KUVA ESKO KESKI-VÄHÄLÄ että siellä viihtyy ja että sieltä saa kohtuullisen toimeentulon. Viihtymistä auttaa se, että työ ei kuormita liikaa. Ei se sen ihmeellisempää vaadi. Itse koen, että hyvä työpäivä on sellainen, kun saan edistettyä jotakin, mitä työntekijät ovat toivoneet ja tulleet minulle esittämään. Ryhdyin pääluottamusmieheksi, koska olin kiinnostunut viemään asioita eteenpäin. Ei se silti helppoa ole: kaikkia asioita ei saa muuttumaan, vaikka miten hyvin niitä perus telisi työnantajalle. Kiky kiukuttaa työntekijöitä edelleen. Meillä työajan pidennys toteutettiin niin, että tehtiin 24 tuntia ylityötä. Siitä sai normaalin palkan lisineen, mutta ilman ylityökorvausta. Mielestäni koko kikystä ei ole kilpailukyvyn kannalta hyötyä, vaan pikemminkin haittaa, koska se on herättänyt niin negatiivista henkeä työntekijöissä. Urani hankalin paikka onkin ollut se, kun on pitänyt selitellä työntekijöille, että kiky jatkuu. On toki ollut muitakin kiperiä tilanteita, mutta silti ei ainakaan vielä ole tehnyt mieli lyödä hanskoja tiskiin. Se johtuu varmaan siitä, että minulla taitaa olla aika pitkä pinna. Pääluottona olen huomannut, että aina pitää kuunnella molempia osapuolia ja puntaroida asioita. Kun kysytään jotain, mitä en tiedä, pyrin selvittämään, enkä arvaile. Siinä sitä oppii parhaiten.” l TEKI1801_3-58.indd 43 9.1.2018 12:45:56
ARI MOILANEN Merivaara Oy kokooja, 1. varatyösuojeluvaltuutettu Lahden metallityöväen ao. 23 ALUEJA AMMATTIOSASTOKOULUTUS A luetoimistot ja ammatti osastot järjestävät alueellista koulutusta, esimerkiksi yhden illan tai viikonlopun kursseja lähellä jäseniä. Liitto tukee ammattiosastojen järjestämää koulutusta. MURIKAN KOULUTUS Tutustu uudistuneeseen Murikka-opistoon murikka.fi. Opinto-opas, kurssiesite ja tulostettava kurssihakemus löytyvät liiton verkkosivuilta: teollisuusliitto.fi/osallistu/kouluttaudu. Valitse kiinnostava kurssi, täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Teollisuusliiton jäsenille koulutus on maksutonta. Lisätietoa koulutuksesta, kursseille hakemisesta ja taloudelli sesta tuesta osoitteesta.teollisuusliitto.fi/osallistu/kouluttaudu. Lisätietoa myös liiton koulutusyksiköstä, puh. 020 77 4001 (liiton vaihde) Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssi Teollisuus meeting -nuorten kurssi LIITTO KOULUTTAA la 3.2. VAASA–KESKI-SUOMI Kahvila Kotiruoka, Jyväskylä 18.1. (Ilmoittaudu viimeistään) la 3.2. VAASA–KESKI-SUOMI Cumulus Seinäjoki 18.1. la 3.2. PÅ SVENSKA FÖR ALLA Cumulus Seinäjoki 18.1. la 3.2. OULU–LAPPI Scandic Oulu 18.1. 3.–4.2. HELSINKI–UUSIMAA Sokos Hotel Vantaa 18.1. (Ilmoittaudu viimeistään) 3.–4.2. VARSINAIS-SUOMI–SATAKUNTA Holiday Club Caribia, Turku 18.1. 10.–11.2. HÄME–PIRKANMAA Hotelli Waltikka, Valkeakoski 25.1. 10.–11.2. KAAKKOIS-SUOMI–SAVO–KARJALA Sokos Hotel Tahko, Tahkovuori 25.1. 17.–18.2. VAASA–KESKI-SUOMI Hotelli Cumulus Seinäjoki 1.2. 17.–18.2. OULU–LAPPI Hotelli Cumulus Oulu 1.2. Uusi työsuojeluvaltuutettu tai varavaltuutettu Kaikki alle 36-vuotiaat jäsenet Päivän tehopaketti työsuojeluvaltuutetun tehtävistä ja eväät eteenpäin. Oletko uusi tai jo ”kaiken kokenut” teollisuusnuori? Kiinnostaako sinua toiminta alueella, ammattiosastoissa ja työpaikoilla? Tule tutustumaan Teollisuusliiton toimintaan, miten vaikutamme ja miksi jäsenyys kannattaa. Lisäksi tapaat alueesi muita nuoria ja kuulet nuorten aktiivien kertomuksia omista vaikuttamisen keinoista. Osallistu ja vaikuta! 44 Tekijä 1/2018 Ilmoittaudu sinua lähinnä olevaan koulutuspäivään liiton verkkosivuilla teollisuusliitto.fi olevasta linkistä tai koulutusyksikköön Anne Sulanterälle, puh. 040 648 5014 tai Päivi Mäensivu-Lunnakselle, puh. 045 636 5392. TEKI1801_3-58.indd 44 9.1.2018 12:45:56
”Murikassa ihminen tuntee olevansa ihminen” TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA JUHA TANHUA – Olen ollut tyytyväinen, että tuli käytyä Murikassa, sanoo Ari Moilanen. Moilanen päätti lähteä hankkimaan lisätietoa Murikka-opistoon, kun hänet valittiin Merivaara Oy:n 1. varatyö suojeluvaltuutetuksi. – Pääluottamusmies tuli kysymään, ryhtyi sinkö siihen hommaan. Varsinainen työsuojeluvaltuutettu ja pääluottamusmies kertoivat Moilaselle, että viikon mittaisella kurssilla työsuojelun perusasiat tarttuisivat tehokkaasti päähän. Vapautus työstä oli helppo sopia työnantajan kanssa. Aiemmin Moilanen ei ollut Murikassa käynyt. Paikka Tampereen Näsijärven rannalla teki vaikutuksen. – Vaikka oli remontti päällä, oli silti hienoa. Ja sillä viikolla, kun minä olin siellä, sattui juuri olemaan 40-vuotisjuhlat. Päästiin sitten niihinkin osallistumaan. Kurssin oli sisältönsä puolesta juuri sopivan vapaa muotoista opiskelua. – Eihän siellä aikamies jaksaisi olla, jos se olisi liian totista. Asiallista asiaa, mutta rennolla otteella. Työsuojelusta mieleen jäi muun muassa se, miten tärkeä ergonomialle on käsien oikea työskentelyasento. – Jos kädet ovat koko ajan väärässä kulmassa, siitä voi yllättävän äkkiä tulla pysyviä vaurioita. Ja toinen mielenkiintoinen tieto oli, että tärinä on yksi tavallisimpia ammattitauteja. Itsekin olen aiemmin ollut trukkikuskina kolme vuotta, siinä trukissa oli kyllä tärinänvaimennus käytössä, Moilanen muistelee. Sen verran kiinnostavaa asiaa Murikassa käsiteltiin, että Moilanen onkin lähdössä työsuojelun jatkokurssille Hakaniemeen. – Mielenkiinnolla odotan lisätietoja. Tieto on aina hyvästä. Peruskurssin oppeja hän ei toistaiseksi ole töissä juuri joutunut soveltamaan, sillä Merivaara Oy on hoitanut työsuojeluasiat lähtökohtaisesti hyvin. – Meillä on nyt menty melkein vuosi ilman tapaturmia. Jos mahdollisia työsuojeluongelmia ajattelee, niin niitä voisivat olla esimerkiksi pitkäaikainen altistuminen liimoille. Sairaalakalusteita valmistava lahtelaisyritys tekee tuotteita vientiin ympäri maailmaa – haastattelua tehtäessä Moilanen on juuri tarkistamassa Meksikoon lähtevän, sappi-munuaiskaarella varustetun leikkauspöydän säätöjä. Kaikkien Teollisuusliiton jäsenten kannattaa hänen mielestään hyödyntää jäsenetunsa ja käydä tutustumassa omaan opistoonsa. – Suosittelen kyllä kaikille, että käyvät kursseilla. Murikassa ihminen tuntee olevansa ihminen. Se on hengähdystauko arkeen. Ruokakin on hyvää, ja saunatiloja ei voi kehua tarpeeksi. l TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI 1/2018 Tekijä 45 LIITOSSA OIVALTAJA ARI MOILANEN Merivaara Oy kokooja, 1. varatyösuojeluvaltuutettu Lahden metallityöväen ao. 23 Työsuojelun peruskurssi 12.–16.2. l 26.2.–2.3. 12.–16.3. A l 12.–16.3. A H 19.–23.3. l 9.–13.4. 14.–18.5. l 14.–18.5. H 21.–25.5. l 4.–8.6. A * Työsuojelun jatkokurssi** 19.–23.3. H + 16.–20.4. H 23.–27.4. + 21.–25.5. 11.–15.6. + 27.–31.8. Täydennyskurssi: Riskien arviointi 26.–28.2. H Hyvinvointi työyhteisössä 21.–23.2. Työntekijän sosiaaliturva*** 26.–28.3. Yhdenvertaisuus työpaikalla 16.–18.4. * MUKSUT MUKAAN -KURSSI ** KAKSIOSAINEN *** EI TYÖNANTAJATUKEA A=AUTOALA MUKANA H= HAKANIEMI, HELSINKI Uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssi Teollisuus meeting -nuorten kurssi LIITTO KOULUTTAA 3.–4.2. HELSINKI–UUSIMAA Sokos Hotel Vantaa 18.1. (Ilmoittaudu viimeistään) 3.–4.2. VARSINAIS-SUOMI–SATAKUNTA Holiday Club Caribia, Turku 18.1. 10.–11.2. HÄME–PIRKANMAA Hotelli Waltikka, Valkeakoski 25.1. 10.–11.2. KAAKKOIS-SUOMI–SAVO–KARJALA Sokos Hotel Tahko, Tahkovuori 25.1. 17.–18.2. VAASA–KESKI-SUOMI Hotelli Cumulus Seinäjoki 1.2. 17.–18.2. OULU–LAPPI Hotelli Cumulus Oulu 1.2. TEKI1801_3-58.indd 45 9.1.2018 12:46:01
46 Tekijä 1/2018 EDUNVALVONTA LIITTO TIEDOTTAA Liitto vaatii karkotetulle palkkaa Maahanmuuttovirasto karkotti maatalousalan työntekijän Suomesta, koska työnantaja maksoi hänelle palkkaa vähemmän kuin lupasi ja selvästi alle työehtosopimuksen. l Sähköisen asioinnin toimintoja ja ilmettä uudistettiin vuoden alussa. Kehitystyötä on tehty jäsenten toiveiden ja palautteen perusteella. Toivomme, että asiointisi palvelussa on entistä sujuvampaa! l Teollisuusliiton sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan verkkosivujemme kautta. Palvelua voit käyttää kätevästi myös mobiilissa. Sähköiseen asiointiin kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. l I början av året har funktionerna och utseendet på e-tjänsten förnyats. Utvecklingsarbetet har gjorts på basis av medlemmarnas önskemål och feedback. Vi hoppas att tjänsten nu är ännu lättare att använda! l Du kan logga in på Industrifackets e-tjänst på vår webbplats. Du kan också använda tjänsten bekvämt på mobilen. Du loggar in på e-tjänsten med dina egna nätbankkoder. SÄHKÖINEN ASIOINTI UUDISTUI ELEKTRONISKA TJÄNSTEN FÖRNYADES www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi www.teollisuusliitto.fi ? e-tjänsten YOU CAN ALSO USE THE E-SERVICE IN ENGLISH TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 ma–pe 8.30–15 KÄY KOKEILEMASSA JA ANNA PALAUTETTA UUDISTUNEESTA PALVELUSTA! l Ukrainalaissyntyinen mies ehti työskennellä Suomessa vuoden 2016 maaliskuusta vuoden 2017 puolelle saakka. Hänen oleskelulupansa päättyi tammikuun lopulla. Luvan jatkoa ei Pirkanmaan työja elinkeinotoimisto hänelle myöntänyt, ja maahanmuutto virasto karkotti työntekijän maasta. Syynä oli työnantajan maksama liian pieni palkka. Oleskelulupaa haettaessa työnantaja oli vakuuttanut työntekijän tuntipalkaksi 9,02 euroa ja säännölliseksi työajaksi 160 tuntia kuukaudessa. Palkka todistus vuodelta 2016 kertoi täysin muuta: työntekijälle kertyi palkkaa vain kuusi euroa tunnilta. Tuntipalkan olisi pitänyt olla vähintään 8,29 euroa tunnissa, jotta se olisi täyttänyt maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen alimman vaatimuksen. Lisäksi kymmenen kuukauden työskentelyn jälkeen työntekijälle olisi tullut maksaa ammattitaitolisää. Työsopimuslain mukaan työnantajan on noudatettava vähintään yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä, ja ehto, joka on ristiriidassa työehtosopimuksen määräysten kanssa, on mitätön. Työnantaja ei TE-toimiston kehotuksesta huolimatta korjannut palkkaa yleissitovan työehtosopimuksen mukaiseksi. Teollisuusliiton sähköisessä asioinnissa voit l laskea jäsenmaksun määrän ja muodostaa viitenumeron maksamista varten, jos työnantaja ei peri sitä palkasta l muuttaa tai lisätä osoitetietoja, puhelinnumeron, sähköpostiosoitteen ja tilinumeron l tilata mobiilijäsenkortin matkapuhelimeesi l tehdä ilmoituksen jäsenmaksuvapautuksista, tarvittaessa pyydämme lisätietoja l tehdä matkalaskun I Industrifackets e-tjänst kan du l räkna ut storleken på medlemsavgiften och skapa ett betalningsreferensnummer om arbetsgivaren inte tar den direkt från lönen l ändra eller lägga till adressuppgifter, telefonnummer, e-postadress och kontonummer l beställa ett mobilmedlemskort till din mobil l göra anmälan om avgiftsbefrielse, vi ber om ytterligare information vid behov l göra reseräkningar VÄNLIGEN PROVA OCH GE FEEDBACK PÅ DEN FÖRNYADE TJÄNSTEN! Asianmukaiset ylityökorvaukset ja lisät jäivät työntekijältä myös saamatta. Työja elinkeinotoimisto katsoi, että ulkomaalaislain mukaiset edellytykset eivät työntekijän oleskeluluvan myöntämiselle täyty ja hylkäsi hakemuksen, jolla työntekijä haki jatkolupaa Suomessa asumiselle. Tämän vuoden lokakuussa maahanmuutto virasto vahvisti työntekijän oleskeluluvan epäämisen vedoten TE-toimiston kielteiseen päätökseen ja päätti karkottaa työntekijän kotimaahansa Ukrainaan. Työntekijälle jäi 30 päivää aikaa poistua Suomesta vapaaehtoisesti. LIITTO TOIMII l Työntekijä lienee jo palannut kotimaahan, mutta asia ei ole loppuun käsitelty. Hakija on Teollisuusliiton jäsen. Liitto on ryhtynyt toimen piteisiin, jotta työntekijälle maksettaisiin hänelle lain mukaan kuuluva palkka ja palkanlisät sekä selvitettäisiin tapaukseen liittyvät epäselvyydet. JARI ISOKORPI TEKI1801_3-58.indd 46 9.1.2018 12:46:01
A U D I 1/2018 Tekijä 47 MAAILMA LIITOSSA Saksa valmistautuu yritysneuvostojen vaaliin YRITYSDEMOKRATIA Saksan ammattiliitot valmistautuvat ensi kevään yritysneuvostovaaleihin. Työntekijöiden osallistumisja tiedonsaantioikeuden takaavat neuvostot ovat keskeinen osa Saksan työmarkkinamallia ja liittojen toimintaa työpaikoilla. Yli viiden työntekijän yrityksiin on lakisääteinen oikeus perustaa työntekijöitä edustava yritysneuvosto. Ne valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Seuraavat vaalit ajoittuvat kevääseen 2018. Yrityksessä neuvosto valvoo lakien sekä työehtosopimusten noudattamista. Tätä varten sillä on oikeus saada laajasti tietoa yrityksen taloudesta, tilauskannasta, isoista organisaatiomuutoksista sekä työntekijöitä koskevista suunnitelmista. Työnantajan on lisäksi kuultava yritysneuvostoa ennen jokaista irtisanomista. Jos neuvosto vastustaa irtisanomista, asia siirtyy työtuomioistuimelle. Yritysneuvoston puheenjohtajat vastaavat tavallaan suomalaisia pääluottamusmiehiä, mutta heillä on lakisääteinen oikeus tietoon sekä vaikutusvaltaa. Kaikilla neuvostojen jäsenillä on irtisanomissuoja toimikautensa ajan ja vuosi sen jälkeen. Laki määrää, että työnantaja ei saa estää yritysneuvoston jäsenten tehtävien hoitamista ja työaikaakin tehtävien hoitamiseen saa käyttää. Neuvoston jäsenet saavat osallistua tehtäviin liittyvään koulutukseen. Yli 500 työntekijän yrityksessä on oltava hallintoneuvosto, jonka jäsenistä kolmasosa TYÖTÄ INTIASTA TAKAISIN RUOTSI Lämmönvaihtimia valmistava Tranter siirtää osan tuotantoaan takaisin Intiasta Ruotsiin. Yhtiön Vänersborgin tehtaalle siirtyy metalliosien puristamista, ja siitä selvitään jo käytössä olevilla koneilla. Tehtaan ammatti oaston varapuheenjohtaja Helena Elf arvioi, että väkeä palkataan lisää ja koneita aletaan käyttää kolmessa vuorossa. Uutiset maailmalta takaisin siirtyvästä teollisuustuotannosta ovat lisääntyneet viime vuosina. Vaikka takaisin palaajia on vielä vähän, pohjoismaiden tarjoama tehokkuus, olosuhteiden ennakoitavuus ja työntekijöiden hyvä koulutus tekevät työstä tuottavaa. NOLLASOPIMUKSET JÄTTÄVÄT HEITTEILLE BRITANNIA Kaksi kolmasosaa Britannian nollasopimuksilla työskentelevistä haluaa työn, jossa on taatut tunnit. Asiaa selvitti keskusjärjestö TUC kyselytutkimuksella. Yksi neljästä piti nollasopimusta tilanteeseensa sopivana. Nollasopimuslaiset jäävät paitsi useista eduista. Vain 12 prosenttia sai sairausajan palkkaa ja 43 prosenttia jäi ilman lomakorvausta. Puolella ei ollut kirjallista työsopimusta. Kolmelle neljästä on tarjottu työvuoroja alle 24 tunnin varoajalla, ja puolelta työvuoroja on siirretty tai peruutettu vajaa vuorokausi ennen sovittua vuoroa. Selvä enemmistö (59 prosenttia) haluaisi enemmän työtunteja, mutta ei saa. Nollasopimuslaisten tuntipalkka on 3,95 euroa vähemmän kuin työntekijän keskipalkka. Yli puolet harkitseekin lopettavansa työnsä. TUC arvioi, että nollasopimukset maksavat verottajalle 2,14 miljardia euroa vuodessa. Niillä työskentelevät maksavat vähemmän veroja ja sosiaalimaksuja. Lisäksi heidän on turvauduttava usein sosiaalitukeen. edustaa työntekijöitä tai ammatti liittoja. Yli 2 000 työntekijän yrityksessä heitä on oltava puolet hallintoneuvostosta. Se valvoo yrityksen toimintaa, saa nähdä sen tilit, valitsee johdon sekä määrää heidän palkkansa ja voi kutsua koolle yhtiökokouksen. Saksassa on yli satatuhatta yritysneuvostoa. Vuoden 2014 vaaleissa niistä äänesti 79 prosenttia, isompi osuus kuin missään yleisissä vaaleissa Saksassa. Äänestäjät luottavat ammattiliittojen aktiiveihin. Heitä on nyt neuvostojen jäsenistä kolme neljäsosaa. Esimerkiksi teollisuusalojen liitto IG BCE:n alojen yritysneuvostoissa aktiivien osuus on 80 prosenttia, puheenjohtajista 90 prosenttia. Myötämääräämisoikeus on hyväksi yrityksille ja työntekijöille, korostaa IG Metall -liitto. Sen mukaan yritykset, joissa yritysneuvosto toimii, menestyvät paremmin. Ero näkyy tuottavuudessa, oppisopimuksella olevien tyytyväisyy dessä, työajan joustavuudessa esimerkiksi lastenhoidon vuoksi ja loma-aikojen toteutumisessa työntekijöiden toiveiden mukaan. HEIKKI JOKINEN ? Audin yritysneuvoston 20 jäsenestä puolet edustaa työntekijöitä yhtiön Ingolstadtin ja Neckarsulmin (kuvassa) tehtailta. Jäsenenä on myös ammattiliitto IG Metallin edustaja. SÄHKÖINEN ASIOINTI UUDISTUI ELEKTRONISKA TJÄNSTEN FÖRNYADES TEKI1801_3-58.indd 47 9.1.2018 12:46:02
if.fi/teollisuusliitto Vastaa kyselyyn mitä vakuutuspalveluita kaipaat ja voit voittaa iPadin! Joulukuun arvonnassa iPadin voitti Jukka V. Riihimäeltä. Seuraava iPadin arvonta on 1.4. 48 Tekijä 1/2018 LIITTO TIEDOTTAA TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLEEN OTTAMA IF:N VAKUUTUSTURVA Jäsentenvakuutukset 1.1.2018 alkaen. VAPAA-AJAN MATKUSTAJAVAKUUTUS Vakuutus on voimassa ainoastaan ulkomaanmatkoilla seuraavilla: työkyvyttömyyseläkeläiset, vapaajäsenet ja kannatusjäsenet. Muilla jäsenillä vakuutus on voimassa sekä kotiettä ulkomaanmatkoilla (työssäkäyvät, työttömät ja opiskelijajäsenet sekä työssäkäyvät vapaajäsenet). l Vakuutettuina ovat jäsenet sekä mukana matkustavat omat alle 20-vuotiaat lapset ja lapsenlapset. l Matkustajaturva on voimassa enintään 45 vuorokautta kunkin yksittäisen Suomesta alkavan vapaa-ajan matkan alkamisesta. l Vakuutus korvaa matkasairauden ja -tapaturman aiheuttamia hoitokuluja ilman euromääräistä ylärajaa ja omavastuuta. Lisäksi vakuutuksesta korvataan Ifin hyväksymä kuljetus kotimaahan sairausja kuolemantapauksissa sekä matkan peruuntumisesta, keskeytymisestä, matkalta myöhästymisestä ja kriisiturvasta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. l Sairauden hoitokuluja korvataan korkeintaan 90 vuorokauden ajalta hoidon alkamisesta ja tapaturman hoitokuluja enintään kolmen vuoden ajalta tapaturman sattumisesta. l Matkustajaturvasta korvataan lisäksi alle 20-vuotiaalle lapselle matkan aikana sattuneen tapaturman aiheuttamasta pysyvästä haitasta haitta-asteen mukaan enintään 10 000 euroa ja tapaturmaisesta kuolemasta 2 000 euroa. l Ota jäsenkortti matkalle mukaan, sillä se on myös matkustajavakuutuskorttisi. Jos jäsenkortti on kateissa tai uuden kortin toimitus viivästyy, pyydä matkustajavakuutustodistus Ifistä, puh. 010 19 19 95. VAPAA-AJAN TAPATURMAVAKUUTUS Työssäkäyvät, työttömät ja opiskelijajäsenet sekä työssäkäyvät vapaajäsenet l Turva vapaa-ajan tapaturman hoitokulujen varalta enintään 2 500 euroa. l Turva pysyvän haitan varalta enintään 30 000 euroa. Korvausta maksetaan lääketieteellisen haitta-asteen mukaan. l Turva tapaturman aiheuttaman kuoleman varalta 10 000 euroa. Kuolemantapaus korvaus maksetaan vakuutetun omaisille. Työkyvyttömyyseläkeläiset, vapaajäsenet ja kannatusjäsenet l Turva tapaturmaisen pysyvän haitan varalta 35 000 euroa. Luottamushenkilöt l Koskee vain liiton luottamushenkilö rekisterissä olevia jäseniä. l Turva tapaturman aiheuttamien hoitokulujen varalta enintään 6 083 euroa, omavastuu 2 500 euroa. l Korvausta haetaan ensin jäsenvakuutuksesta, jonka enimmäiskorvausmäärä on 2 500 euroa. Sen ylimenevältä osalta korvausta haetaan luottamushenkilöiden vakuutuksesta 6 083 euroon asti (eli luottamushenkilön tapaturman aiheuttamia hoitokuluja korvataan enintään 8 583 euroa tapaturmaa kohti). l Turva tapaturman aiheuttaman kuoleman varalta 10 000 euroa. Kuolemantapaus korvaus maksetaan vakuutetun omaisille. KUN VAHINKO SATTUU l Kätevimmin ilmoitat vahingosta verkossa if.fi. Palvelu on avoinna vuorokauden ympäri. l Voit myös soittaa Teollisuusliiton jäsenten omaan palvelunumeroon Ifissä 010 19 19 95 (vakuutuspalvelut avoinna ma–pe klo 8–20 ja korvauspalvelu klo 9–18). l Voit ottaa yhteyttä myös chatin välityksellä osoitteessa if.fi/teollisuusliitto klo 8–20. UUDISTANUT VAKUUTUSTARJONTA Esimerkiksi: l Matkavakuutuksen kuuluvat nyt myös mukana matkustavat alle 20-vuotiaat lapsenlapset. l Lisäksi matkavakuutus kattaa kriisitilanteessa aiheutuneita kuluja. Jos matkan aikana matkakohteessa tapahtuu luonnonkatas trofi, aseellinen selkkaus tai terrori-isku, tai olet ollut osallisena liikenneonnettomuudessa, saat tarvittaessa henkistä tukea toipumiseen eli psykoterapiahoitoja. Edellä mainituissa tilanteissa korvaamme lisäksi ylimääräisiä matkakuluja, jos matkakohteesta on tarpeen palata suunniteltua aiemmin kotiin. JÄSENETUSI HENKILÖKOHTAISISSA VAKUUTUKSISSA Olet mukana If Etuohjelmassa , kun sinulla on kotitai kaskovakuutus ja vastaanotat vakuutuspostisi sähköisesti Omille sivuille. Saat Teollisuusliiton jäsenenä jopa 16 % pysyvän alennuksen vakuutusmaksuista ja keräät If Omavastuurahaa vahingottomilta vuosilta. Kaikkiin kaskovakuutuksiin sisältyy uusi If Apu -palvelu, joka on tukenasi kaikissa autoiluun liittyvissä tilanteissa 24/7. Lisäksi olet oikeutettu Primus -henkivakuutukseen: Teollisuusliiton jäsenenä saat henkivakuutuksen jatkuvalla 61 % alennuksella*. Primushenkivakuutuksen sisältö on suunniteltu ja hinta neuvoteltu yhdessä Teollisuusliiton kanssa. Henkivakuutus turvaa toimeentulon silloin, kun pahin sattuu. Primus-henkivakuutuksen saat itsellesi ja puolisollesi osoitteesta henkivakuutuskuntoon.fi tai soittamalla numeroon 010 19 19 95 (ma–pe klo 8–20, pvm/mpm). * Alennus myönnetään jatkuvana. Alennuksen suuruus tarkistetaan vuosittain, jolloin sen suuruus voi muuttua. Esimerkkihinta on laskettu 31-vuotiaalle Teollisuusliiton jäsenelle 100 000 euron turvalla. Primus -vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. FINE Vakuutusja rahoitusneuvonta 9/2016 hintavertailu. Ny äsene na 100 EUROA OMAVASTUURAHAA! Teollisuusliiton ja Ifin yhteistyö on alkanut ja sen kunniaksi haluamme palkita jäsenet tervetuloedulla. Jätä yhteystietosi sivuillamme 31.3. mennessä, niin olemme yhteydessä ja aktivoimme 100 euroa ylimääräistä omavastuurahaa If-tilillesi – saat sen myös nykyisenä asiakkaana. Samalla tarkistamme, että vakuutuksesi ovat kunnossa, ja olet tietoinen kaikista sinulle kuuluvista eduista. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään. Lue lisää omavastuurahasta ja hyödynnä etusi osoitteessa if.? /teollisuusliitto HYÖDYNNÄ erve l e s ! TEKI1801_3-58.indd 48 9.1.2018 12:46:05
LIITTO TIEDOTTAA Ny äsene na 100 EUROA OMAVASTUURAHAA! Teollisuusliiton ja Ifin yhteistyö on alkanut ja sen kunniaksi haluamme palkita jäsenet tervetuloedulla. Jätä yhteystietosi sivuillamme 31.3. mennessä, niin olemme yhteydessä ja aktivoimme 100 euroa ylimääräistä omavastuurahaa If-tilillesi – saat sen myös nykyisenä asiakkaana. Samalla tarkistamme, että vakuutuksesi ovat kunnossa, ja olet tietoinen kaikista sinulle kuuluvista eduista. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään. Lue lisää omavastuurahasta ja hyödynnä etusi osoitteessa if.? /teollisuusliitto HYÖDYNNÄ erve l e s ! TEKI1801_3-58.indd 49 9.1.2018 12:46:06
50 Tekijä 1/2018 En välkommen förändring Ny ägare, ny ledning och en ny organisation. Allting som görs ses över och med nya arbetsmetoder och en mer strömlinjeformad produktion ska man tillverka mera och hålla bättre kvalitet, berättar huvudförtroendemannen Daniel Hannus på Viessmann. TEXT JOHAN LUND FOTO PATRIK LINDSTRÖM Huvudförtroendemannen Daniel Hannus välkomnar organisationsförändringen med målsättningen att förbättra kvaliteten på allt som görs på fabriken. ? Uretan-gjutaren Jarmo Andersson jobbar varje dag för att göra allt bättre produkter av bästa möjliga kvalitet. O rganisationsförändringar och ägarbyten skapar ofta friktion på arbetsplatser men i Borgå på kylutrustningstillverkaren Viessmann Refrigeration Systems välkomnar man den nya ägarens vilja att ruska om företaget och arbetsmetoderna. – Det är mera ordning och reda på allt som vi gör. Vår verksamhet blir hela tiden mera organiserad när det förut ville vara så att var och en för sig gjorde vad de nu gjorde. Nu har vi någon som håller i trådarna och styr verksamheten, säger huvudförtroendemannen Daniel Hannus. Kyldiskar och -skåp har tillverkats på fabriksområdet ända sedan 1953 då Norpe grundades. Den tyska Viessmann-koncernen köpte företaget 2013 och har nu på allvar satt i gång arbetet med att förnya verksamheten och kulturen. TEKI1801_3-58.indd 50 9.1.2018 12:46:20
1/2018 Tekijä 51 ARBETSLIVET – Vi har ganska mycket arbete för tillfället och det känns som att det går bättre hela tiden. Vi hoppas att det här året ska gå ännu bättre, och så verkar det för tillfället, säger Hannus som tror att förändringarna kommer att bära frukt. Också företagsledningen tror på fabrikens framtid och investerar stora summor i fabriken för att bland annat genom förnyade produktionslinjer ge de redskapen som behövs för att nå målsättningen att öka omsättningen med nästan en tredjedel på tre år. KUNDER FINNS ÖVERALLT Supermarketar, matbutiker och kaféer finns överallt, och alla de behöver kyllösningar. Marknaden för potentiella kunder är alltså enorm och redan idag går omkring 70 procent av produktionen på export. – Norden och i synnerhet Norge är ett viktigt område för oss. Vi har redan länge varit den ledande tillverkaren av kyllösningar i Norden, berättar Hannus. I och med företagets tyska koppling har man också satt sikte på den tyska och centraleuropeiska marknaden. – Kommer man in där så finns det stora kunder och enorma möjligheter. Det ska vi jobba vidare på, men vi har redan nu fått foten in mellan dörren. KVALITET SOM LEDSTJÄRNA Dagligen hämtar flera lastbilar kyldiskar och kylskåp som tillverkats av de omkring 240 produktionsarbetarna på fabriken. Som ett exempel, för att få en bild av hur stor produktionen är, kan nämnas deras sätt att beskriva produktionsmängderna. – Här i den stora produktionshallen, där vi gör kyldiskarna och de större kylskåpen, talar vi om en produktion på 20 kilometer kyldiskar på årsbasis, säger Hannus och tillägger att man i den andra fabrikshallen dessutom årligen bygger 10 000 mindre så kallade plug in -skåp. Som en del av omorganiseringen på företaget skall också produktsortimentet ses över, som enligt både ledningen och arbetstagarna för tillfället är för brett. – Riktningen är nu den, att vi ska satsa på nya innovationer och ett klart och överskådligt produktsortiment av bästa möjliga kvalitet, säger Daniel Hannus. ”JAG SKA JOBBA HÄR TILL PENSIONSÅLDERN” Man behöver inte vistas länge på arbetsplatsen för att märka att arbetstagarna trivs på jobbet. Det bekräftar också uretangjutaren Jarmo Andersson. Han har jobbat 11 år på fabriken och har inte bråttom bort. – Jag har tänkt jobba här till pensionsåldern. Arbetet är mångsidigt, men det bästa är arbetskamraterna. Och så får man ju också lite bröd till skåpet där hemma, säger Andersson och skrattar. Kylskåpen består av element och väggar som är isolerade med uretan som effektivt håller värmen ute och kölden inne. Som uretan-gjutare bygger Andersson element och sprutar sedan uretanskum i dem, innan de går vidare till monteringen. – Det blir mycket tejpande när man förbereder komponenterna för gjutningen. Allt ska vara helt tätt så att uretanen hålls i komponenterna. Vi gör många olika skåp så jobbet blir inte enformigt, förklarar han samtidigt som händerna jobbar snabbt men med stor rutin. Andersson som också är nyvald arbetarskyddsfullmäktig påpekar att man måste veta vad man gör när man jobbar med kemikalier. – Jag har aldrig tänkt på det här jobbet som farligt, men vi jobbar ju faktiskt också med giftiga kemikalier. De som har med de giftiga kemikalierna att göra skickas regelbundet på hälsogranskningar där man bland annat kollar lungkapaciteten. Andersson är nöjd med arbetsgivarens inställning till arbetarskyddet. Frågorna tags på allvar och brister åtgärdas. Men det finns alltid utrymme för förbättring. ? Vice huvudförtroendemannen Mika Lahtinen jobbar som teamledare och när det finns tid hjälper han till i produktionen. ”Det är mera ordning och reda på allt som vi gör” DANIEL HANNUS Förtroendeman Viessmann i Borgå TEKI1801_3-58.indd 51 9.1.2018 12:46:33
52 Tekijä 1/2018 MEDLEMSKORTEN PÅ POSTEN l Medlemskorten för åren 2018–2019 postas för närvarande. Korten postas stegvis och en del medlemmar kan få sitt kort först i januari. Ett par saker kan väcka frågor, bl.a. tidpunkten för anslutningen till förbundet och avsaknaden av fickkalender. För datumet finns en förklaring, och år 2018 trycks ingen kalender. På medlemskortet anges datum för när medlemmen har gått med i Metallförbundet, TEAM eller Träfacket. Hela medlemshistorien finns bevarad hos förbundet och beaktas fortfarande när man räknar ut frimedlemskap. Vad gäller kalendern har tidtabellen för förbundsfusionen varit så stram, att det inte var möjligt att ge ut en kalender för 2018. BESTÄLL LÖNTAGARENS NYHETSBREV l FFC:s svenskspråkiga tidning Löntagaren har slutat utkomma i pappersform. Tidningen ersätts av ett elektroniskt nyhetsbrev som utkommer varannan vecka. Nyhetsbrevet går inte automatiskt till alla som har fått Löntagaren, utan man måste själv beställa nyhetsbrevet på adressen lontagaren.fi/nyhetsbrev . Nyhetsbrevet är gratis. SÅ HÄR TAR DU KONTAKT SERVICENUMREN MÅ–FR 8.30–15 ANSTÄLLNINGSRÅGOR 020 690 447 Du får svar på frågor om anställningsoch lönevillkor, arbetslagstiftning och lönegaranti. SOCIALOCH ARBETSMILJÖFRÅGOR 020 690 449 Du får svar på frågor om arbetarskyddet, socialskyddet och jämlikhet. MEDLEMSTJÄNSTER 020 690 446 Du kan fråga och meddela allt om medlemskap, t.ex. meddela om pensionering. Du kan bli medlem och beställa t.ex. medlemsavgiftsräkningar, referensnummer och medlemskort. jasenrekisteri@teollisuusliitto.fi ARBETSGIVAREOCH REDOVISNINGSTJÄNSTER 020 77 41190 Arbetsgivare, löneräknare och revisionsbyråer kan ställa frågor om inkassering av medlemsavgifter och redovisning. tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi STARTKURS INOM ARBETARSKYDDET l Industrifacket ordnar en startkurs för arbetarskyddsfullmäktige och vicefullmäktige. Under endagskursen bekantar vi oss med grunderna och samarbetet inom arbetarskyddet, lär oss mer om arbetarskyddsfullmäktiges uppgifter och möjligheter till vidare utbildning. Du som är svenskspråkig har möjlighet att anmäla dig till den svenskspråkiga kursen oberoende av hemort. Du kan anlända redan dagen före, om du bor längre bort från kursplatsen. Kursen på svenska är i första hand ämnad för dig som valts för första gången, men även om du redan fungerat en tid inom arbetarskyddet kan du anmäla dig till kursen. Efter sista anmälningsdagen lönar det sig ännu att kolla om det finns platser kvar. Anmäl dig via länken som finns på förbundets webbplats: teollisuusliitto.fi/sv/delta/utbilda-dig Du kan också anmäla dig genom att kontakta Anne Sulanterä, tel. 040 648 5014 eller Päivi Mäensivu-Lunnas, tel. 045 636 5392 på förbundets utbildningsenhet. STARTKURS PÅ SVENSKA lör 3.2. kl. 9.30–16, Cumulus Seinäjoki 20 deltagare ryms med. Sista anmälningsdagen 18.1.2018 – Det handlar främst om arbetsergonomi. Vi har många med ryggproblem och det beror på dåliga arbetsställningar och tunga lyft. Sådant som man kan lösa utan större kostnader, påpekar Andersson. Plockaren och avdelningsförtroendemannen Kaj Ollas har lätt att hålla med. – Mitt jobb är ganska fysiskt och det blir mycket tunga lyft när jag plockar flera kilogram tunga komponenter från lastpallar på golvnivå, förklarar Ollas som ser till att produktionslinjerna har de komponenter som behövs. Ollas poängterar ändå samtidigt att just rörligheten är det bästa med hans jobb. – Bara vi får ordning på våra nya arbetsmetoder och korrigerar utrymmena och utrustningen enligt det, så blir det bra, tror han. Teamledaren Mika Lahtinen jobbar till vardags med att se till att produktionen framskrider så smidigt som möjligt på avdelningarna i den stora produktionshallen. Till det hör att hålla koll på att alla komponenter finns till hands så att produktionen kan börja enligt tidtabellen. När han har tid hoppar han in och hjälper där det behövs. – Oftast blir det i slutmonteringen där vi monterar hyllor och dörrar. Jag har ett ganska mångsidigt jobb. Ingen dag är likadan och jag möter hela tiden nya utmaningar. Det gör jobbet intressant, säger Lahtinen. l Slutgranskaren Stevan Lazarevic ser till att kylskåpen är säkra innan de fraktas till kunden. TEKI1801_3-58.indd 52 9.1.2018 12:46:48
1/2018 Tekijä 53 FACKET Start med en budget på 43 miljoner Industrifackets fullmäktige godkände förbundets verksamhetsplan och budget samt slog fast medlemsavgiften. Fullmäktige förpliktade också förbundet att förbereda fackavdelningarna för politiska strejker. TEXT JOHAN LUND FOTO KITI HAILA FULLMÄKTIGE Industrifackets fullmäktigemöte godkände förbundets verksamhetsplan för år 2018 under det historiska mötet där det för första gången fanns representanter från alla de tre gamla förbunden som tillsammans fattade beslut om framtiden. Fullmäktige godkände också en budget på 43,4 miljoner euro för nästa år. Budgeten har byggts upp enligt tidigare linjedragningar och den nya verksamhetsplanen. Den nya organisationsstrukturen och de nya verksamhetsmodellerna påverkade också budgeten. Budgeten är två miljoner euro lägre än de tre förbundens sammanräknande budgetar för 2017 och en miljon lägre än motsvarande siffra 2016. För nästa år har man ännu reserverat en miljon euro för utgifter som uppstår i och med fusionen. Största delen av förbundets budget, 40 procent, utgörs av personalkostnader. Den näst största posten är organisationskostnader med 17 procent. Budgeten grundar sig på de prognoser för ekonomin och sysselsättningsläget som förbundets forsknings enhet har gjort. Medlemsavgiften sjunker till 1 procent och kommer inte att täcka förbundets verksamhetskostnader. Intäkterna från medlemsavgifter för nästa år beräknas vara 37,1 miljoner euro, vilket betyder ett budgetunderskott på 6,2 miljoner. Underskottet finansieras med intäkter från placeringsverksamheten. Placeringsverksamhetens nettointäkter beräknas vara 11,7 miljoner euro. Enligt kongressbeslut får högst hälften av placeringsintäkterna under hela den fem år långa kongressperioden användas för löpande kostnader. I nästa års budget har man reserverat 52,8 procent av placeringsintäkterna till drivandet av den egentliga verksamheten. Synergieffekter av förbundsfusionen förväntas spara 3–4 miljoner euro under hela kongressperioden. MEDLEMSAVGIFTEN SJUNKER Medlemsavgiften sjunker jämfört med ifjol och är 1 procent av den beskattningsbara inkomsten. A-kassans medlemsavgift är 0,49 procent. Fackavdelningarnas andel av medlemsavgiften är 0,18 procent. Beslutet var i linje med förslaget för förbundsfusionen. Avgiften för understödande medlemmar är 20 euro i månaden, vilket berättigar till förbundets medlemskort, medlemstidning och rätten till anställningsrådgivning. Självsysselsattas medlemsavgift är 35 euro i månaden. Studerandemedlemmar betalar ingen medlemsavgift. REGERINGEN FICK RIS Aktiveringsmodellen för arbetslösa som utvecklats av regeringen Sipilä väckte irritation och skapade debatt bland ledamöterna på fullmäktigemöte. Många ledamöter konstaterade att modellen endast vidare bestraffar arbetslösa. Fullmäktigeledamoten och styrelsemedlemmen Satu Heijari från Egentliga Finland konstaterade att den borgerliga regeringen går åt arbetslösa på flera olika fronter. – Man har skurit ner i den inkomstrelaterade dagpenningen och aktiveringsmodellen bestraffar de svagaste och dem som har de sämsta sysselsättningsmöjligheterna. Om den arbetslösa inte hittar jobb så skär man i arbetslöshetsskyddet. Den arbetslösa kan ändå inte själv bestämma om han eller hon får jobb eller inte, poängterade Heijari. Ledamoten och styrelsemedlemmen Arto Liikanen från Mellersta Finland var inne på samma linje. Han påpekade att regeringen i början av året lovade att det inte skulle bli fler försämringar i arbetslöshetsskyddet. – Nu driver ändå regeringen aktiveringsmodellen. Det är en åtstramning för arbetslösa, och det har arbetsministern själv medgett. Om vi inte åstadkommer en förändring i styrkeförhållandena i riksdagen så kommer det här bara att fortsätta. Men det nya Industrifacket ger oss en möjlighet att göra saker tillsammans och mer effektivt, hoppas Liikanen. Fullmäktige förpliktade förbundet att förbereda åtgärder som möjliggör att fackavdelningarna kan förbereda sig för politiska strejker. l ? Fullmäktigeledamöterna Ann-Louice Ormiskangas och Peter Sjökvist diskuterar budgeten på mötet i december i Helsingfors. Synergieffekterna av förbundsfusionen förväntas spara 3–4 miljoner euro under hela kongressperioden. SÅ HÄR TAR DU KONTAKT LÄS MERA! Aktuella nyheter på svenska om arbetslivet och facket hittar du ? på Industrifackets webbplats teollisuusliitto.fi ? i webbtidningen Tekijä tekijälehti.fi TEKI1801_3-58.indd 53 9.1.2018 12:46:55
54 Tekijä 1/2018 TYÖTTÖMYYSTURVAN AKTIIVIMALLI KÄYTTÖÖN n Aktiivisuusvelvoite työttömyyden ja lomautuksen aikana koskee lähes kaikkia työnhakijoita. Myös lisäpäivillä olevilta ja vähintään 65 päiväksi lomautetuilta edellytetään aktiivisuutta n Työttömyyden alun omavastuupäivien määrä laskee seitsemästä viiteen päivään n Aktiivisuusedellytyksen täyttymistä tarkastellaan 65 maksupäivän jaksoissa n Riittävää aktiivisuutta olisivat ? 18 tunnin työssäolo 65 päivän tarkastelujakson aikana, ? 5 päivän osallistuminen työllistymistä edistävään palveluun tai rekrytointikoulutukseen tai -kokeiluun työpaikalla ja ? yritystoiminnassa ansaittu 23 % yrittäjän työssäoloehdon täyttävästä tulosta eli noin 240 euroa jakson aikana n Jos työnhakija ei ole ollut aktiivinen, työttömyysetuuden tasoa alennetaan seuraavan 65 maksupäivän ajaksi 4,65 %. n Työttömyysetuuden määrä palautuu etuuden alentamisen jälkeen normaalille tasolle, kun edellisen 65 maksupäivän aikana on täyttänyt aktiivisuusedellytyksen n Aktiivisuutta ei kuitenkaan edellytettäisi jos ? saa työkyvyttömyyden myönnettyä etuuttaa, ? työskentelee omaistai perhehoitajana, ? työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä; jos eläkehakemus hylätään, aktiivisuustarkastelu alkaa päätöksen antopäivää seuraavan kuukauden alusta tai ? lomautus toteutuu vuoro viikkolomautuksena tai lyhennettynä työviikkona ja yhdenjaksoinen kesto alle 65 maksupäivää Muista ilmoittaa työkyvyttömyysetuuksista ja omaistai perhehoidosta ja niissä tapahtuvista muutoksista päivärahahakemuksesi yhteydessä! AKTIVERINGSMODELLEN FÖR ARBETSLÖSA I BRUK n Förpliktelse till aktivitet gäller nästan alla arbetssökande under arbetslöshetsoch permitteringstiden. Aktivitet krävs också av dem som redan har rätt till tilläggsdagar eller är permitterad i minst 65 dagar n I början av arbetslösheten förkortas självrisktiden från sju dagar till fem dagar n Aktiviteten granskas i perioder på 65 utbetalningsdagar n Tillräcklig aktivitet skulle vara ? 18 timmars arbete under granskningsperioden på 65 dagar, ? 5 fem dagars deltagande sysselsättningsfrämjande service eller rekryteringsutbildning eller -prövning på arbetsplatsen ? 23 % av kapitalinkomst som är tjänat i företagsverksamhet som uppfyller företagares arbetsvillkor, dvs. cirka 240 euro under en period på 65 dagar n Arbetslöshetsförmån betalas nedsatt med 4,65 % för 65 utbetalningsdagar om en arbetssökande inte har visat aktivitet n Arbetslöshetsförmånen återställas till normal nivå när man har uppfyllt förpliktelsen till aktivitet under de 65 senaste betalningsdagarna n Aktivitet förutsätts inte, om ? man får en förmån på grund av arbetsoförmåga, ? man arbetar med närståendeeller familjevård, ? invalidpensionsansökan är pågående; om pensionsansökan avslås, aktivitets iakttagande börjar från början av följande månad efter att pensionsansökan har avkastas eller ? man är permitterad varannan vecka eller har förkortad arbetsvecka och varaktigheten sammanlagt är under 65 betalningsdagar Kom ihåg att meddela om förmån för arbetsoförmögenhet och närståendeeller familjevård samt ändringar i dessa förmåner när du ansöker om inkomstrelaterad dagpenning! Business plan and budget for 2018 The General Council, which is the association’s highest decision-making body among the Union Congresses, approved a business plan for 2018 during the historical meeting, where representatives from all three amalgamated associations were present for the first time and made decisions jointly about the future. The Industrial Union’s General Council also approved a budget of 43.4 million euro for next year. The budget has been built up in accordance with earlier recommendations and the new business plan. The budget is two million euro lower than the association’s three previous combined budgets for 2017 and one million lower than corresponding figures for 2016. The membership fee has fallen to 1 per cent of the members’ taxable income and will not cover the association’s business expenses. The revenue from membership fees for next year is estimated to be 37.1 million euro, which means there will be a budget deficit of 6.2 million. The deficit is financed with revenue from the placement activity. According to a congress decision, a maximum of half of the placement revenue over the entire five-year congress period may be used for current expenses. 52.8 per cent of the placement revenue has been reserved in next year’s budget for the operation of the actual business. Synergy effects of the amalgamation of the associations are expected to save 3-4 million euro over the entire congress period. THE MEMBERSHIP FEE IS DECREASING The membership fee is decreasing compared with last year and is 1 per cent of the taxable income. The membership fee of the unemployment fund is 0.49 per cent. The Union departments’ share of the membership fee is 0.18 per cent. The fee for supporting members is 20 euro a month, which entitles them to the association’s membership card, members’ newspaper and employment advice. The membership fee for self-employed persons is 35 euro a month. Student members do not pay a membership fee. THE GOVERNMENT WAS SHARPLY CRITICISED Among other things, the activity model for the unemployed, which has been developed by Sipilä’s middle-class government, generated a lively debate among the members. Many members stated that the model only punishes the unemployed further. The General Council obliged the association to prepare measures to enable the departments of the Union to prepare themselves for political strikes. JOHAN LUND BRIEF IN ENGLISH HUOM! OBS! TEKI1801_3-58.indd 54 9.1.2018 12:46:56
1/2018 Tekijä 55 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Sähköisen asioinnin toimintoja ja ilmettä uudistettiin vuoden alussa. Kehitystyötä on tehty jäsenten toiveiden ja palautteen perusteella. Toivomme, että asiointisi palvelussa on entistä sujuvampaa! n Teollisuusliiton ja Teollisuuden työttömyyskassan sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kotisivujemme kautta. Palvelua voit käyttää kätevästi myös mobiilissa. Esimerkiksi päivärahan jatkohakemuksen toimittaminen onnistuu parilla klikkauksella, vaikka suoraan puhelimesta. Sähköiseen asiointiin kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. SÄHKÖINEN ASIOINTI UUDISTUI KOTISIVUT teollisuuskassa.fi ; sähköinen asiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot I a-kassans e-tjänst kan du n ansöka om inkomstrelaterad dagpenning – tjänsten hjälper dig att fylla i ansökan och begär vid behov om ytterligare information n sända in bilagor – efter mottagning begärs bilagorna omedelbart i e-tjänsten enligt de uppgifter som angetts i ansökan n beställa betalningsanmälan på ett för dig lämpligt sätt, till exempel elektronisk och per sms n granska dina betalningsuppgifter, dagpenningskalkylator och fattade beslut n ta kontakt med a-kassan I Industrifackets e-tjänst kan du n räkna ut storleken på medlemsavgiften och skapa ett betalningsreferensnummer om arbetsgivaren inte tar den direkt från lönen n ändra eller lägga till adressuppgifter, telefonnummer, e-postadress och kontonummer n beställa ett mobilmedlemskort till din mobil n göra anmälan om avgiftsbefrielse, vi ber om ytterligare information vid behov n göra reseräkningar www.teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi n I början av året har funktionerna och utseendet på e-tjänsten förnyats. Utvecklingsarbetet har gjorts på basis av medlemmarnas önskemål och feedback. Vi hoppas att tjänsten nu är ännu lättare att använda! n Du kan logga in på Industrifackets och industrins arbetslöshetskassas e-tjänster via våra webbplatser. Du kan också använda tjänsten bekvämt på mobilen. Du kan till exempel lämna in en fortsatt ansökan om dagpenning med några klick, också direkt på mobiltelefonen. Du loggar in på e-tjänsten med dina egna nätbankkoder. E-TJÄNSTEN FÖRNYADES WEBBPLATS teollisuuskassa.f i; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 må–fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor Työttömyyskassan sähköisessä asioinnissa voit n hakea ansiopäivärahaa – palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä ja pyytää tarvittaessa lisätietoja n toimittaa liitteet – liitteitä pyydetään hakemukseen täytettyjen tietojen mukaisesti heti palvelussa n tilata maksuilmoituksen sinulle sopivalla tavalla, esimerkiksi sähköisenä ja tekstiviestillä n tarkastella maksatustietoja, laskureita ja annettuja päätöksiä n ottaa yhteyttä työttömyyskassaan Teollisuusliiton sähköisessä asioinnissa voit n laskea jäsenmaksun määrän ja muodostaa viitenumeron maksamista varten, jos työnantaja ei peri sitä palkasta. n muuttaa tai lisätä osoitetietoja, puhelinnumeron, sähköpostiosoitteen ja tilinumeron n tilata mobiilijäsenkortin puhelimeesi n tehdä ilmoituksen jäsenmaksuvapautuksista, tarvittaessa pyydämme lisätietoja n tehdä matkalaskun www.teollisuuskassa.fi ? Elektronisk tjänst www.teollisuusliitto.fi ? e-tjänsten VÄNLIGEN PROVA OCH GE FEEDBACK PÅ DEN FÖRNYADE TJÄNSTEN! INDUSTRIBRANSCHERNAS ARBETSLÖSHETSKASSA YOU CAN ALSO USE THE E-SERVICE IN ENGLISH KÄY KOKEILEMASSA JA ANNA PALAUTETTA UUDISTUNEESTA PALVELUSTA! HUOM! OBS! TEKI1801_3-58.indd 55 9.1.2018 12:46:56
Janne Käpylä (vas.), Jarkko Salo, Urmas Niemi ja Miikka Kivimäki bändin promokuvassa. Metsuri Urmas Niemi (vas.) on Lumberjacksyhtyeen laulaja, kitaristi ja lauluntekijä. 56 Tekijä 1/2018 Musisoiva metsätyömies Lumberjacks-yhtyeen laulaja-kitaristi Urmas Niemi luo kauneutta ja rosoa kolmella soinnulla. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT JOHANNES TERVO ”M usiikki on ollut elämässäni pikkupojasta lähtien. Minulla on viisi vuotta vanhempi isoveli, joka 1970-luvun alussa sai kitaran. Sille tuli vanhempana muita rientoja. Kitara lojui kotona sängyn päällä. Otin sen syliini, ja siitä se lähti, kertoo Soinissa Etelä-Pohjanmaalla asuva Metsähallituksen metsuri Urmas Niemi. Hän on soittanut samojen kaverien kanssa 20 vuotta. LE IF LA AK SO N EN HARRASTAJA TEKI1801_3-58.indd 56 9.1.2018 12:47:10
1/2018 Tekijä 57 VAPAALLA Miesten nykyinen tyylilaji on blues. – Olemme soittaneet vaikka minkälaista musiikkia. Jossakin vaiheessa päätimme ruveta tekemään omia kappaleita, ja niitä hiottiin. Bluesmusiikki oli lähtökohta. Se on juurimusaa, vanhaa amerikkalaista bluesia englannin kielellä. Yhtyeen Seinäjoen treenikämpällä syntyi kaksi CD-levyä. Lumberjacks esiintyy isoilla ja pienillä bluesfestivaaleilla ja tekee ravintolaja klubikeikkoja. Niemen into bluesiin ei ota laantuakseen. – Toki soitan muissakin bändeissä. Mutta Lumberjacks on pääorkesteri. TYÖMIESMEININKIÄ Lumberjacks tarkoittaa suomeksi metsätyömiehiä. Niemi kiistää, että nimi olisi hänen keksintöään, vaikka hän on joukon ainoa ammatikseen metsätöitä tekevä. – Oli hirmu vaikea keksiä bändille nimeä. Vaikka mitä jauhettiin, tuo nimi tuli vastaan. Kun mietitään yhtyeen imagoa, niin siihen kuuluu rosoisuus. Olemme hieman katuojasta nousseita. Emme hienostele yhtään. Se on työmiesmeininkiä. Siinä mielessä nimi sopii. – Mutta ei tämä musiikki ole huumorihommaa, vaan vakavasti otettavaa. Kontrastin vuoksi metsuri Niemi erottautuu muusta bändistä pukeutumisella. – Minä olen italialaisessa puvussa, toisilla on ruutu paita. Se on tarkoituksella tehty niin päin. IDEOITA METSÄSTÄ Niemi tekee yhtyeelle sävellyksiä. Esikuvikseen kitaristeina hän mainitsee muun muassa Albert Kingin ja jazz-kitaristi Grant Greenin. – Jimi Hendrix soitti myös juurimusiikkia ja oli ihan blues, mutta itseäni semmoinen vingutuskitara ei enää sytytä. Mitä vähemmällä saa asian esitettyä, sitä parempi. – On turha sirkustella. Kappaleiden teko on sitä, että käytetään aivan yksinkertaisia ideoita. Kyllä ne siitä muotoutuvat, kun aletaan sovittaa. On hirveän mielenkiintoista puuhaa synnyttää uusi kappale. Monet musiikki-ideat syntyvät Niemelle metsätöitä tehdessä. – Niitä vain tulee. Kun raivaussahan kanssa pyörii tai sahailee, ei tarvitse kummemmin ajatella, kun ideoita tulee mieleen. Kun palaa illalla kotiin ja kitaran kanssa koluaa, niin silloin kun sen idean muistaa, siinä yleensä on jotain. MOOTTORISAHA INSTRUMENTTINA Niemi on vakavasti harkinnut myös moottorisahaa instrumenttina. Taustalla on pieni kokeilu. – Olen miettinyt, että voisi tehdä jonkin kappaleen, jossa pelaisi kaasuttamalla moottorisahaa livenä. Se voisi onnistuakin. – Kerran meidän piti tehdä erääseen tilaisuuteen tervehdysvideo. Vein moottorisahan treeni kämpälle, ja rupesimme soittamaan. Vedin yhden kierroksen kitaralla, ja vaihdoin moottorisahaan. Repäisin sen sisällä käyntiin. Muut soittivat, ja minä moottorisahan kanssa kaasuttelin biisin loppuun. Oli kauhea käry kämpässä. Ja kun katsoin basistin rinnuksia, niin teräketjuöljy valui rintaa pitkin. Mutta mitäs tilasivat, Niemi nauraa. Aikanaan moottorisahaa käytti musiikissa Maukka Perusjätkä, mutta hänen sahassaan ei ollut teräketjua, vaan pelkkä laippa. – Kun itse teen, niin siinä pitää olla täydellinen moottorisaha ja vielä puupölli vieressä, että hieman puru lentää. Kyllä minä sitä vielä kokeilen, aivan varmasti. METSURI JA KITARA Niemi on ollut metsurina Metsähallituksella vuodesta 1981 lähtien. Se työ antaa hänelle yhtä paljon kuin musiikkiharrastus. – Tykkään olla luonnossa. Ja musiikki on aina ollut läsnä. Niemen mukaan bändissä soittamalla ei tänä päivänä tienaa leipäänsä. – Siihen ei ole tarvettakaan, koska meillä kaikilla on päivätyö. Jos muuta vaihtoehtoa ei olisi, mies ja kitara -periaatteella voisi elää kituuttaa. – Mutta toivottavasti se ei ikinä siihen mittaan mene, että siitä joutuisi leipänsä ottamaan. Se alkaisi maistua työlle. l Musisoiva metsätyömies Lumberjacks-yhtyeen laulaja-kitaristi Urmas Niemi luo kauneutta ja rosoa kolmella soinnulla. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT JOHANNES TERVO TEKI1801_3-58.indd 57 9.1.2018 12:47:17
58 Tekijä 1/2018 PULMAT HELPPO HAASTAVAMPI VISAINEN RISTIKKO Ristikon ja sudokujen vastaukset: tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE HELPPO HAASTAVAMPI VISAINEN SUDOKU 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ WWW.SANARIS.FI 1. Mistä perinteisesti valmistettiin siideriä? 2. Missä pidetään 2018 talviolympialaiset? 3. Paljonko Teollisuusliitossa on jäseniä? 4. Mistä historiallisesta tapahtumasta kertoo F. E. Sillanpään romaani Hurskas kurjuus ? 5. Missä laskutoimituksessa tulokseksi saadaan erotus ? 6. Mistä teoksesta löytyy kiteytys: Todellisuus on tarua perverssimpää! 7. Mitä tarkoittaa sfääri ? 8. Entä mitä tarkoittaa atmosfääri? 9. Kuinka monta arkivapaapäivää on tänä vuonna? 10. Mikä on alkoholiprosentin yläraja kaupassa myytävillä tuotteilla? VA ST A U KS ET : 1. O m en as ta . 2. Et el äKo re as sa . 3. 22 6 00 0. 4. Vu od en 19 18 si sä lli ss od as ta . 5. Vä he nn ys la sk us sa . 6. Ju ha H ur m ee n ki rj as ta N ie m i. 7. Ta iv aa np al lo a. 8. Ilm ak eh ää , ilm ap iir iä ja tu nn el m aa . 9. Ky m m en en . 10 . 5, 5. TEKI1801_3-58.indd 58 9.1.2018 12:47:21
1/2018 Tekijä 59 LIITTO TIEDOTTAA VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO TEK1801_kannet.indd 59 8.1.2018 13:42:58
Sievi kertoo tinkimättömästä työturvallisuudesta, jalkaan sopivuudesta ja käyttömukavuudesta. Laajasta valikoimasta löydät kaikkiin työtehtäviin ja olosuhteisiin sopivat jalkineet. Sievi on ammattilaisen merkki. Uusi 2018 mallisto on ilmestynyt. Katso sievi.com SUOMALAISTA MUOTOILUA JA TYÖTÄ Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com • sievi.com Racer Roller S3 Sievi Spike 3 S3 Alaska Thermo XL+ S3HRO Sievi Racer+ S3 Sievi Roller+ S3 TEK1801_kannet.indd 60 8.1.2018 13:42:39