Millä ajaa huomenna Porvoolaisen Daniel Hannuksen ilmastoystävällinen valinta on biokaasu TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 1/2020 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI TEKNO AVASI SOPIMISEN TIEN Tekijä_2020_1_kansiarkki.indd 1 7.1.2020 13.46
LIITTO TIEDOTTAA PALVELUT ERIYTYIVÄT l Jäsenyysja etuusasioinnissa on tapahtunut muutos Teollisuusliiton ja Teollisuuden työttömyyskassan eAsiointi-verkkopalveluiden eriydyttyä. l Molempiin palveluihin tunnistaudutaan jatkossakin verkkopankkitunnuksilla. Teollisuusliiton eAsiointiin kirjautuminen tapahtuu kuten ennenkin www.teollisuusliitto.fi-sivustolta Telian tunnistuspalvelun kautta. Työttömyyskassan eAsiointiin kirjaudutaan www.teollisuuskassa.fi-sivustolta nyt Suomi.fi-palvelun kautta. Samalla Suomi.fi-tunnistautumiskerralla voi käyttää myös muita sähköisiä viranomaispalveluita, kuten Kelan tai TE-toimiston verkkopalveluita. l Kahden eAsioinnin välillä voi liikkua kirjautumalla uudelleen verkkopankkitunnuksilla: liiton puolella painetaan linkkiä Hae etuutta ja kassan puolella linkkiä Jäsenyys. Kirjautuneena palveluihin pysyy niin kauan kuin automaattinen aikakatkaisu ei keskeytä istuntoja tai kunnes kirjaudut itse ulos. WEBBTJÄNSTER SKILJS ÅT l Det har skett förändringar i hur man loggar in för att sköta sina medlemskapsoch förmånsärenden på nätet. Det här på grund av att webbtjänsterna för Industrifacket och Industrins arbetslöshetskassa skiljs åt. l Även i fortsättningen loggar man in i båda tjänsterna med hjälp av personliga nätbankskoder. Inloggningen till Industrifackets E-tjänst sker precis som förr på www.teollisuusliitto.fi/sv genom Telias identifieringstjänst. Man loggar in på arbetslöshetskassans E-tjänst in genom www.teollisuuskassa.fi genom tjänsten Suomi.fi. Med samma inlogging på Suomi.fi kan man använda sig av andra myndighetstjänster som t.ex FPA:s eller TE-byråns webbtjänster. l Mellan de olika tjänsterna kan man röra sig genom att logga in på nytt med nätbankskoderna: på förbundets sida trycker man på länken Förmån och på kassans sida trycker man på länken Medlemskap. Du är inloggad fram tills du loggar ut själv eller blir utloggad p.g.a. tidsutlösning. 2 Tekijä 1/2020 Tekijä_2020_1_kansiarkki.indd 2 7.1.2020 13.46
KANNEN KUVA: LAURI ROTKO 1/2020 Tekijä 3 SISÄLTÖ 10 MILLÄ RENKAAT PYÖRIMÄÄN? KANSI Ilmastonmuutoksen torjunta pakottaa miettimään liikenteen voimanlähteet uusiksi. Etanoli, uusiutuva diesel ja biokaasu vähentävät päästöjä jo nyt. Sähköltä odotetaan paljon, mutta akkutuotannossa ja latausverkoston rakentamisessa on vielä paljon epävarmuuksia. 30 POIKKI JA PINOON UUTTA OPPIEN Metsäkonetyössä koneet parantuvat koko ajan. Työ vaatii kuljettajilta jatkuvaa uuden oppimista, kertovat hämeenlinnalaisen Metsäkonepalvelun kuljettajat. 50 6 TEKNO AVASI SOPIMISEN TIEN Teknologiateollisuuden työehtosopimus poisti kiky-tunnit ja toi 3,3 prosentin palkankorotukset. Sopimus avaa tietä muillekin aloille. TEKNOLOGIINDUSTRIN ÖPPNADE VÄGEN TILL AVTAL Avskaffade kikytimmar och löneförhöjningar på 3,3 procent i avtalet för teknologiindustrin. Det banar vägen för övriga branscher. Tekijä_2020_1_sisus.indd 3 8.1.2020 11.43
4 Tekijä 1/2020 ? Työntekijöiden tekninen valvonta kehittyy jatkuvasti. Työntekijöiden pitäisi kuitenkin saada tietää, mitä kaikkea valvotaan ja miksi. ? HARRASTAJA Mika Laaksonen toteutti lapsuudenhaaveensa aloittamalla jousiammuntaharrastuksen. Jousta jännittäessä on pakko tyhjentää pää arjen hälystä, muuten nuoli ei napsahda kohteeseen. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 18 KOKIJA Pääluottamusmies Paavo Niskanen 22 Isoveli valvoo työpaikalla – mutta millä ehdoin? 26 Liitto: Kameravalvonnalle oltava perustelut 28 ILMIÖ Kauppasota horjuttaa talouden tasapainoa TYÖSSÄ 42 TYÖYMPÄRISTÖ Uuden työsuojeluvaltuutetun starttipaketti 26 Fluid-Bagilla sopiminen sujuu ja väki viihtyy 52 En eldsvåda sätter inte stopp för de erfarna trapptillverkarna på Westwood LIITOSSA 42 Miten jaksaa luottamustehtävässä? Teemaseminaari pohti keinoja 45 TOIMIJA Pääluottamusmies Ari Hemminki 47 OIVALTAJA Tuotantotyöntekijä Kaisa Telekäinen 48 MAAILMA Palestiinalaiset joutuvat työskentelemään laittomissa siirtokunnissa 49 Lyhyet 54 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 56 HARRASTAJA Jousiampuja Mika Laaksonen 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 12.2. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Jäähyväiset aktiivimallille! Sivut 21 ja 55 Tekijä_2020_1_sisus.indd 4 8.1.2020 12.18
1/2020 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 15.1.2020 Yhteisvoima ja yksilöllisyys S AK:laisten ammattiliittojen jäsenet pitävät erittäin tärkeänä sitä, että liitot hoitavat työnantajien kanssa neuvottelut työoloista ja palkoista. Niiden jälkeen tärkeitä liitoille sälytettyjä tehtäviä SAK:n tuoreen jäsentutkimuksen mukaan ovat työsuojelun tehostaminen, epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten aseman paran taminen, työntekijöiden jaksamisesta huolehtiminen ja työajoista neuvotteleminen. Edellisten rinnalla jäsenet näkevät, että ammatti liitoilla on myös yhteiskunnallisia tehtäviä. Niistä tärkeimmät ovat työllisyydestä huolehtiminen ja tasaarvon edistäminen. Jäsenten näkökantojen painotukset vaihtelevat jonkin verran sukupuolen ja toimialan mukaan, mutta iso kuva on selvä. Ammatti liittoihin liitytään siksi, että ne huolehtivat työelämän rakenteiden ja järjestelmätason kysymysten kehittämisestä työntekijöiden etujen mukaisesti. Sen lisäksi ammattiliitoista koetaan saatavan henkilö kohtaista tukea, jos työnantajan kanssa tulisi ongelmia vastaan. Ammattiliittojen yhteydessä toimivien työttömyyskassojen kautta hankittava ansio sidonnainen työttömyysturva on sekin edelleen tärkeä jäseneksi liittymisen peruste. Jäsentutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että julkisuudessa jatkuvasti esiin nouseva paikallisen sopimisen lisäämisen teema ei vastaa liittoihin järjestäytyneiden työntekijöiden näkemyksiin ja toivomuksiin työelämän kehittämisestä. Ensisijaisena pidetty sopimusjärjestelmä on nykyisen kaltainen. Työelämän isoista asioista huolehditaan ja isoja kysymyksiä ratkotaan liitto ja keskusjärjestö tasolla niin, että työpaikoilla voidaan sopia asioista ja kehittää toimintaa työehto sopimuksissa määriteltyjen raamien pohjalta. Yhteiskunnallisissa kysymyksissä liitoilta odotetaan aktiivisuutta lakien valmistelussa niin, että työntekijöiden ja heidän perheidensä tarpeet tulevat huomioon otetuiksi. Yhteisvoimalla ja kollektiivisella sopimisella on siis olemassa vahva kannatus, mutta valmis paketti ammattiliittojen tarjoama palvelu ja tuki jäsenille ei tietenkään ole. Päinvastoin yksilöllistyminen ja ihmisten halu toimia omilla ehdoilla haastavat liittojen harjoittaman perinteisen joukkoopin. Näin ollen liitoilla riittää parannettavaa esimerkiksi jäsenten osallistamisessa toimintaan. Järjestödemokratia vaalitoimituksineen on edelleen tarpeellinen ja toimiva kivijalka, mutta se ei yksin riitä. Sen rinnalle tarvitaan toimintamalleja ja kanavia, jotka antavat kuulluksi tulemisen, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuden myös niille ihmisille, jotka eivät ole kiinnostuneita järjestöille tyypillisestä vahvasta sitoutumisesta. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”Kylmyys ja pakkasen purevuutta lisäävä viima kiusaavat monia työntekijöitä talvikaudella. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on selvitettävä ja arvioitava työpaikan lämpöolosuhteiden terveysriskit.” JUHA SUTINEN Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija Tekijä_2020_1_sisus.indd 5 8.1.2020 11.43
6 Tekijä 1/2020 6 Te KI TI H A IL A So p im us ne uv ot te lu t Talkootunneista päästiin teknossa eroon Kilpailukykysopimuksen mukaiset 24 palkatonta talkootuntia poistuivat teknologiateollisuudesta uuden työehtosopimuksen myötä. l Teknologiateollisuuden uuden työehtosopimuksen mukainen sopimuskausi alkoi 4.1.2020 ja päättyy 30.11.2021. Sopimuksen piirissä on noin 100 000 työntekijää. l Sopimus sisältää kaksi palkankorotusta. Vuonna 2020 palkkoja korotetaan 1,3 prosenttia ja vuoden 2021 palkankorotus on 1,4 prosenttia. Lisäksi työnantaja korottaa palkkoja vuoden 2020 palkankorotusten jälkeen 0,6 prosentilla yritysja työpaikkakohtaisesti. Palkankorotukset ovat siten yhteensä 3,3 prosenttia. PALKKANEUVOTTELUT PAIKALLISESTI Palkkaratkaisusta neuvotellaan molempina sopimusvuosina pääluottamusmiehen kanssa paikallisesti. Neuvotteluissa otetaan huomioon yrityksen talous, tilauskanta, työllisyystilanne ja kustannuskilpailukyky markkinoilla. Tarkoituksena on löytää yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Sen rinnalla tavoitteena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuutta. Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkankorotusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Ensimmäisenä sopimusvuotena palkkaratkaisu tehdään pääluottamusmiehen kanssa 14.2.2020 mennessä ja toisena sopimusvuotena 15.1.2021 mennessä. Mikäli paikallisia ratkaisuja ei saavuteta, palkkoja korotetaan edellä mainitun suuruisilla yleiskorotuksilla viimeistään 1.3.2020 ja 1.2.2021 tai lähinnä niiden jälkeen alkavien palkanmaksukausien alusta. Yrityskohtaisen 0,6 prosentin palkankorotuksen työnantaja jakaa liittojen ohjeistuksen mukaisesti. Erän tarkoituksena on oikaista palkkavääristymiä. Korotus on mahdollista maksaa heti vuoden 2020 palkankorotuksen jälkeen, kuitenkin viimeistään 1.2.2021. Palkantarkistuksen käytöstä ja jakoperusteista tiedotetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 26.2.2021. Mikäli pääluottamusmiestä ei ole valittu, tiedotetaan asia koko henkilöstölle. Taulukkopalkkoja korotetaan 1,3 prosenttia 1.3.2020 ja 2,0 prosenttia 1.2.2021. Lisiä ja korvauksia korotetaan samoilla prosenteilla ja päivämäärillä kuin taulukkopalkkoja. Keskituntiansioita korotetaan työntekijän palkankorotuksen verran palkantarkistusta seuraavan keskituntiansion käyttöajanjakson alusta lukien. Tekijä_2020_1_sisus.indd 6 8.1.2020 11.43
1/2020 Tekijä 7 JY RK I LU U KK O N EN LIITOSSA ? ? YHTEISVOIMALLA SOPIMUKSIIN Noin 35 000 teollisuusliitto laista työntekijää kymmeneltä eri sopimusalalta oli kolme päivää lakossa 9.–11.12. sopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi. Nokian Renkailla lakkovahdissa olivat muun muassa Petri Sorvali, Mika Lehmusvirta ja Mika Nieminen. Teollisuusliitto kiittää kaikkia lakkoon ja sen järjestelyihin osallistuneita! Lue lakon tunnelmista: www.tekijälehti.fi TYÖPAIKKAOHJAAJAN ASEMA VAHVISTUI Kiky-tuntien kuoppaamisen, työnantajan neuvotteluissa tekemien heikennysesitysten torjumisen ja palkankorotusten lisäksi teknologiateollisuuden työehtosopimukseen tehtiin useita tekstimuutoksia. Esimerkiksi vastaisuudessa työelämässä oppimista tehostetaan siten, että työpaikalta nimetään koulutussopimuksella opiskeleville vastuullinen työpaikkaohjaaja. Ohjaajan tehtävänä on tukea, ohjata ja koordinoida opiskelijan työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Työnantajan vastuulla on kouluttaa työpaikkaohjaaja tehtäväänsä sekä varata tälle riittävä aika tehtävän hoitamiseen. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asema parantuu siten, että vuokratyöntekijöiden määrä otetaan huomioon luottamushenkilöiden vapautusaikaa varsinaisesta työstä määriteltäessä. Perheellisille hyvä uutinen on, että omailmoitusmenettely laajenee sairaan lapsen hoitoon tai hoidon järjestämiseen. Paikallisesti sovittavan menettelyn enimmäispituus on kolme vuorokautta samalla tavalla, kuten työntekijän itse ilmoittamassa sairaustapauksessakin on. MÄÄRÄAIKAINEN TYÖAIKAKOKEILU Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovittiin, että liitot käynnistävät päiväja kaksivuorotyötä koskevan työaikakokeilun. Sen tarkoituksena on edistää ratkaisuja, joilla tuetaan yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä huomioidaan työntekijöiden työaikatarpeita. Kokeilusta on mahdollista sopia pääluottamusmiehen ja työntekijän suostumuksella. Jos sopimuksessa on poikettu työehtosopimuksen työaikamääräyksistä, on sopimuksen keskeinen sisältö toimitettava liittojen työaikatyöryhmälle tiedoksi ennen käyttöönottoa. Kokeilu toteutetaan sopimuskauden aikana. Se voi jatkua enintään vuoden 2023 loppuun asti. Vastaava kokeilu on ollut käytössä teknologiateollisuudessa kymmenen vuotta sitten. Sen käyttö jäi vähäiseksi. Allekirjoituspöytäkirjaan kirjattiin myös päätös ohjeistuksen tekemisestä koskien palkkaustavan muutoksia työpaikalla. Yrityksessä mahdollisesti tehtävistä palkkaustavan muutoksista on sovittava yhteistoiminnassa luottamusmiehen kanssa. Lisäksi osapuolet Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus sopivat työryhmien perustamisesta seuraavissa aihepiireissä: työaika, palkkaja matkamääräykset, koulutus, yhteistoimintaja paikallinen sopiminen, ulkopuolinen työvoima ja lähetetyt työntekijät sekä Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia -hanke. PETTERI RAITO KOHTUULLINEN KOMPROMISSI Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan neuvottelujen keskeinen tavoite oli päästä irti kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaisesta 24 tunnin palkattomasta työajan lisäyksestä. Liitto joutui turvautumaan työtaistelutoimenpiteisiin tavoitteidensa ajamiseksi ja neuvottelujen edistämiseksi. – Kiky-talkootunnit on koettu jäsentemme keskuudessa hyvin vaikeaksi asiaksi, joten on hyvä, että niistä päästiin nyt eroon. Toisaalta saimme sopimusteksteihin parannuksia. – Palkankorotustaso nousi liki prosentilla verrattuna valtakunnansovittelijan joulukuussa tekemään toiseen sovinto esitykseen. Inflaatioarvioiden mukaan se tarkoittaa sitä, että jäsenten ostovoima paranee kahden seuraavan vuoden aikana jonkin verran. Sitä voidaan pitää kohtuullisena kompromissina. – Tärkeää on myös se, että saavutettu sopimus toimii päänavaajana muiden alojen sopimusneuvotteluja ajatellen. Tämä on ollut pitkä rupeama, joka jatkuu edelleen. Toivomus on, että pääsemme aikaisempaa paremmin eteenpäin, Aalto totesi sopimuksen hyväksymisen jälkeen. Teollisuusliiton hallitus käsitteli teknologiateollisuuden neuvottelutulosta lauantaina 4.1. pidetyssä kokouksessa. Kolmisen tuntia kestänyt asian käsittely päättyi äänestykseen. Neuvottelutulos hyväksyttiin uudeksi työehtosopimukseksi äänin 22–5. Neuvottelutulosta esitettiin siirrettäväksi myös valtuuston käsittelyyn. Esitys hävisi äänestyksessä lukemin 23–4. Esityksen sopimuksen hyväksymisestä hallitukselle teki teknologiasektorin neuvottelukunta ja sektorijohtokunta. Tekijän mennessä painoon neuvottelut jatkuivat kemian teollisuudessa ja mekaanisessa metsäteollisuudessa. ? PUNNITTU PÄÄTÖS Teollisuusliiton hallitus hyväksyi neuvottelu tuloksen teknologiateollisuuden työehtosopimukseksi kokouksessaan 4. tammikuuta. Teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen (vas.) esitteli neuvottelutulosta, puheenjohtaja Riku Aalto ja 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sekä hallituksen jäsenet Marilla Hokkanen (selin) ja Mari Tuomaala kuuntelivat. Tekijä_2020_1_sisus.indd 7 8.1.2020 11.43
8 Tekijä 1/2020 NYT PÄÄSTÄÄN NEUVOTTELEMAAN ”Olen hyvillä mielin, kun teknologiassa saatiin ratkaisu aikaan. Näin asioissa päästään eteenpäin. Teknisen huollon ja kunnossapidon sopimuksessa on vielä paljon asioita auki. Niistä päästään vasta nyt neuvottelemaan kunnolla. Teknologian sopimus varmasti vauhdittaa neuvotteluja. Koko Suomi on odottanut, että siellä sopimus saadaan. On asioita, jotka ovat tärkeitä. Haraako kiky vielä, jää nähtäväksi, kun päästään pöytään. Kiky-tunnit olivat meillä samanlaisella lisäpöytäkirjalla kuin teknonkin puolella ja muutamassa muussa sopimuksessa. Se herättää toiveita, että asia ratkeaisi. Luulisi, että näistä jokaisesta kiky-tunnit olisivat pois, mutta se selviää sitten, kun mennään pöytään. Avoimin mielin lähdetään katsomaan ja neuvottelemaan uudesta työehtosopimuksesta. Se aukaisi varmaan monta ovea, että teknossa päästiin sopuun.” KIKY LÄHTEE TAVALLA TAI TOISELLA ”Vaikea sanoa tässä vaiheessa, mitä teknologia-alan sopimus vaikuttaa muuhun työmarkkinakenttään. Kovasti työnantajaliitot julkisuudessa kertoivat, että se oli vain tekno, josta lähti kikyn 24 tuntia. Siinä se oli eri tavoin sovittu. Mutta sama tilanne on meillä. Tavalla tai toisella se tulee lähtemään! Se on selkeä viesti jäsenistöltä, että kiky lähtee. Se oli väliaikainen ratkaisu silloin, ja nyt on aika poistaa se. On vaikea vielä arvioida, auttoiko se, että tekno sai päänavauksen. Se nähdään neuvotteluissa. Tähän asti kemian pöytä on ollut hyvin tukkoisa. Siellä edistymistä ei ole tapahtunut. Rahasta ei ole puhuttu. On ollut niin painavat tekstiesitykset työnantajalla, että ei ole päästy kovin pitkälle neuvotteluissa. Teknologia sai ratkaisun, mutta pelkään, että muiden sopimusalojen neuvotteluista tulee vaikeita.” KOHTUULLINEN SOPIMUS SAATIIN ”Väki on tyytyväinen siihen, että sopimus syntyi. Kohtuuhyvät ehdot saatiin, vaikka prosenttikorotuksiin olen pettynyt. Hienoa on tuo omailmoitusoikeus sairaan lapsen hoidosta ja vuokra työntekijöiden huomioiminen luottamusmiehen ajankäytössä. On myös kaikkien etu, että nyt työpaikkaohjaaja saa koulutusta ja aikaa tehtäväänsä. Työaikakokeilu ei ole uusi asia. Minä en aio mistään tuollaisesta pääluottamusmiehenä sopia, sillä meillä joustot toimivat jo nyt kumpaankin suuntaan. Nyt voi sanoa, että ehkä pitäisi kiittää työnantajapuolta. Sen hävyttömiä vaatimuksia äimisteltiin yhdessä, lakko hitsasi porukan yhteen ja saimme uusia jäseniä. Täytyy vain toivoa, että myös kemian ja metsäpuolen neuvotteluissa työnantaja ottaisi järkikullan käyttöön. Metsäteollisuus ry:n toiminta työsulkuineen on ollut luokatonta.” PE KK A EL O M A A H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN PALKANKOROTUKSILTA ODOTIN ENEMMÄN ”Kiky-tunneista eroon pääseminen on selvä parannus. Myös sairaan lapsen hoitamisen ottaminen mukaan omailmoitusjärjestelmään on hyvä asia. Tosin on taloja kuten ABB, joissa omailmoitusjärjestelmää ei ole saatu työntekijöille aikaiseksi. Se pitäisi kirjata työehtosopimukseen velvoittavaksi niin, että se on kaikille voimassa. Työaikakokeilun mahdollisuus on herättänyt kysymyksiä ja ärtymystä. Minulta kysyttiin ensimmäiseksi, että joko olet myynyt 170 tuntia? En ole. Kokeilut ovat pääluottamusmiehen sinetin takana. Palkankorotuksilta odotin enemmän, mutta kai se tilanne neuvottelupöydässä oli sitten niin tiukka. Palkoista sopiminen ei ole meillä paikallisesti toiminut. Täytyy vaan lähteä pokkana esittämään isompia korotuksia, vaikka neuvotteluaikataulu on asetettu tiukaksi. Mielenkiinnolla seuraan, miten tässä nyt käy, kun teknossa on sopimus valmiina, mutta muilla ei ole. Miten esimerkiksi kemia pääsee asioissa eteenpäin?” JY RK I LU U KK O N EN PE KK A EL O M A A Teknologiateollisuuteen saatiin sopimus 4. tammikuuta. Muilla sopimusaloilla neuvottelut jatkuivat. SAMI RYYNÄNEN Neste Porvoo KIMMO SANDELIN Maintpartner Jyväskylä HEIDI KOIVISTO Kyrel Hämeenkyrö JYRKI NIEMINEN ABB Marin and Ports Helsinki Tekijä_2020_1_sisus.indd 8 8.1.2020 11.44
RAFLAAVIA ESITYKSIÄ PÖYDÄSSÄ ”Teknologian sopimuksella avattiin pää ja luotiin polku sille, että neuvottelut muilla sektoreilla voivat ylipäätään jatkua. Kumi teollisuuden sopimusalan työnantajalla on edelleen aika raflaavia esityksiä pöydässä. Puhutaan, että kiky säilyy, jäsen maksuperintä lopetetaan, sairausajan palkkaa alennetaan ja palvelusvuosilisiä tarkistetaan, mikä merkitsisi niiden alenta mista. Aika huolissani olen. Jäsenten mukaan ehdoton edellytys sopimukselle on, että 24 tunnin talkootyö poistuu. Myös sairausaikaan liittyvä heikennys on lähtökohta, josta ei voi mitään sopimusta syntyä koskaan. Nämä kaksi asiaa ovat ihan ehdottomia. En näe, että teknon tekemä palkkaratkaisu on välttämättä raami esimerkiksi kemian pöydässä. Mikäli ratkaisu venyy ja joudutaan turvautumaan järjestöllisiin toimiin, niin se maksaa myös työntekijälle jotakin.” TAISTELLAAN LOPPUUN ASTI ”Hyvä, että teknologiateollisuuteen saatiin sopimus, mutta aika paljon se jätti paikallisen sopimisen varaan. Olin alun perinkin sitä mieltä, että senttimääräisistä palkankorotuksista pitäisi lähteä keskustelemaan, ei prosenteista. Ja sitten kun on vielä nämä paikalliset erät – niitä on aika hankala jakaa oikeudenmukaisesti. Mutta pidän 3,3 prosentin korotuksia ihan hyvänä kompromissina. Meillä mekaanisessa metsäteollisuudessa lähdetään neuvotte luissa siitä, että meiltäkin kikytunnit lähtevät. Metsäteollisuus ry:n kuuden päivän työsulku ei meitä säikäyttänyt, eikä se aja meitä pakolla sopimukseen. Tämä työnantajapuolen toiminta ei edistä sopimista, eikä se ole viisasta. Kyllä talkootunnit on nyt tehty. Väki ei anna periksi, nyt on syytä taistella loppuun asti.” H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN TYÖSULKU HERÄTTI KUMMASTUSTA ”Kun teknologiateollisuuden päänavaussopimus on nyt valmis, toivon, että työnantajapuoli lähtee vihdoin tosissaan neuvottelemaan. Työsulku oli poikkeuksellinen työtaistelutoimi, joka herättää kummastusta. Metsäteollisuus ry on itse korostanut, että sille joka hetki, jonka tehdas käy, on hyvin tärkeä. Puheiden ja tekojen ristiriita vie pohjan pois noilta väitteiltä. Sulku ei voi myöskään mitenkään vauhdittaa sopimista, sillä neuvottelujen jumi on Metsäteollisuus ry:ssä, ei Teollisuusliitossa. Teknon sopimus näyttää ihan kelvolliselta. Kikytunnit saatiin pois ja palkankorotukset turvaavat ostovoiman. Meiltäkin on saatava talkootunnit pois ja palkankorotusten on taattava ostovoima. Itse olen senttikorotusten, en prosenttien kannalla, tasaarvon takia.” JY RK I LU U KK O N EN M A RK KU TI SS A RI N EN 1/2020 Tekijä 9 Pääluottamusmiehet eri sopimusaloilta kertovat tunnelmista Tekijän mennessä painoon 8. tammikuuta. TYÖRYHMÄ PETTERI RAITO, JARI ISOKORPI JA SUVI SAJANIEMI LIITOSSA OSMO KÄÄRIÄINEN Metsä Wood Suolahti KIMMO NATUNEN UPM Plywood Savonlinna PETRI SORVALI Nokian Renkaat Nokia Aukeamalla on kuvattu tilanne lehden mennessä painoon 8. tammikuuta. Seuraa tilannetta liiton verkkosivuilta www .teollisuusliitto.fi sekä verkkolehdestä www.tekijälehti.fi. Seuraa myös Teollisuusliiton Facebook ja Twitteruutisia. Tekijä_2020_1_sisus.indd 9 8.1.2020 11.44
10 Tekijä 1/2020 Autoilun uudet aatteet Noin 1,3 miljardia autoa ja liikkuminen ovat suurimpia ilmastoon vaikuttavia tekijöitä. Yhä useampaa on alkanut kiinnostaa vaihtoehtoiset polttoaineet, sähköautot ja muu vähäpäästöinen teknologia. Millaisia valintoja Teollisuusliiton jäsenet ovat tehneet? TEKSTI SAMI TURUNEN JA JUKKA NORTIO KUVAT LAURI ROTKO, VESA-MATTI VÄÄRÄ JA JOUNI PORSANGER Tekijä_2020_1_sisus.indd 10 8.1.2020 11.44
LA U RI RO TK O 1/2020 Tekijä 11 AJASSA Daniel Hannus ? Tekijä_2020_1_sisus.indd 11 8.1.2020 11.44
LA U RI RO TK O 12 Tekijä 1/2020 P orvoolaisen tienpätkän päässä olevalla kaasuntankkauspisteellä on hiljaista, vain hintatoteemin punaiset numerot loimottavat marraskuun harmaudessa. Mittarikentälle kurvaa valkoinen farmari auto, josta nouseva Daniel Hannus saa tankata autonsa rauhassa. – Varsinkin aamuisin täällä on tilaa, mutta iltapäivisin on usein jonoa, hän kertoo. Hannuksella on ollut noin 15 autoa. Merkit ovat vaihdelleet Nissanista ja Toyo tasta Mersujen,Sitikoiden ja Peugeotien kautta tuoreimpaan vaihto ehtoon, Volkswagen Passatiin. Suurin osa autoista on ollut bensa autoja, dieseleitäkin jokunen – ja nyt Hannus on liittynyt kaasu autoilijoiden hitaasti kasvavaan joukkoon. Ruotsista Suomeen tuotu vuoden 2010 Passat on ollut Hannuksen ajossa puolisen vuotta. – Veljelläni oli kaasuauto, ja kuulin siitä paljon hyvää. Sitten kun samalla kylällä asuva tuttavakin vaihtoi kaasuautoon ja kehui sen taloudellisuutta, ajattelin, että jos hänkin pärjää, niin kyllä minäkin. Hannus otti laskimen käteen, pohti ja kalkuloi. Lopulta hän vakuuttui, että kaasuauto on hänelle kannattavin vaihtoehto. – Kun Gasumilla oli vielä tarjous, että 65 euron kuukausimaksulla voi tankata lähes rajattomasti ensimmäisen vuoden, se ratkaisi asian. Dieseliä meni aiemmin 200 eurolla kuussa, joten siihen nähden säästö on aika selkeä. KAASULLA SEKÄ BENSALLA Tankin luukku auki, kortti koneeseen ja kaasu letku liittimellä autoon kiinni. Kun Hannus painaa vielä vihreää nappia pumpun kyljessä, alkaa tankkiin kohista kaasua. Sen laadun voi valita: maakaasu tai vähän kalliimpi, mutta ympäristö ystävällisempi biokaasu. Suomessa on noin 50 kaasuntankkaus asemaa, valtaosa niistä Gasumin operoimia. Ihan joka kirkonkylästä kaasua ei siis vielä saa, ja kaasu autoilun yleistymisen yksi kynnys onkin ollut tankkausverkoston rajalli suus. Loviisan Kosken kylässä asuvalla Hannuksella lähin piste on parinkymmenen kilometrin päässä. Kaasuautollakaan ei ajeta pelkällä kaasulla. Hannuksen Passatissa on saman luukun takana Daniel Hannuksen Passat kulkee pääsääntöisesti kaasulla sekä tarvittaessa bensalla. Tulevaisuudessa mielessä siintää sähköauto. ”Uskon, että niiden teknologia kehittyy ja hinnat laskevat.” Uusiutuvaa tankkiin Ilmastonmuutos, EU-säätely, vastuullisuuden kasvu ja öljyvarojen hiipuminen. Siinä syitä siirtyä biopolttoaineisiin. Fossiiliset liikennepolttoaineet ovat yksi ilmastomuutoksen suurimpia aiheuttajia. Lentokoneet, laivat, skootterit, perämoottorit, nostokurjet, autot, caterpillarit, ruohonleikkurit, hullujussit ja kaivoskoneet kaikkialla maailmassa käyttävät pääasiassa raakaöljystä jalostettuja polttoaineita. Fossiilisten polttoaineiden rinnalle on kuitenkin tarjolla polttomoottoreihin sopivia biopolttoaineita. Ensin niitä tehtiin elintarvikkeiksikin kelpaavasta rypsistä, maissista ja palmuöljystä: Ruuantuotantoon kelpaavien raaka-aineiden käyttö polttoainetuotantoon on myös aina herättänyt vastustusta. Nyt onkin jo menossa biopolttoaineiden toinen sukupolvi, jossa raaka-aineena ovat pääasiassa jätteet. Ja niitähän maailmassa riittää: paistinrasvat, lanta ja vedenpuhdistamojen liete, teurasjäte, kinkunrasvat ja elintarviketuotannon ylijäämärasvat. DANIEL HANNUS 30 000 km/vuosi Porvoo VALINTA Kaasu Volkswagen Passat Tekijä_2020_1_sisus.indd 12 8.1.2020 11.44
1/2020 Tekijä 13 täyttöaukot niin kaasulle kuin bensalle, ja moot tori pystyy käyttämään molempia polttoaineita. Autossa on 30 litran bensatankki, joten jos kaasu asemaa ei matkan varrelta löydy, autoilijalla ei ole heti hätää. – Tällä yhdistelmällä autossa on aika hyvä toimintasäde. Kaasulla pääsee 500, bensalla toiset 500 kilometriä, Hannus kertoo. Kaasuauton moottori käynnistyy kylmänä bensiinillä, ja hieman lämmettyään vaihtaa käyttämään kaasua. – Minkäänlaista eroa kaasun tai bensan käytön välillä ei huomaa. Kaasulla ajamisen merkkinä kojetaulussa palaa vihreä merkkivalo. YMPÄRISTÖ VAIKUTTI HANKINTAAN Viessmannin pääluottamusmiehen työmatka Loviisasta Porvooseen on yhteen suuntaan 20 kilometriä. Koska Hannuksen perheen lasten harrastuksetkin vaativat vanhemmilta kuljetuspalveluja, vuodessa auton mittariin kertyy noin 30 000 kilometriä. – Kun työmatkojen, lasten koulumatkojen ja harrastusten kanssa pitää vekslata, kyllä siitä minulle ja vaimolle kertyy kilometrejä kahteen autoon, Hannus nauraa. – Julkinen liikenne kulkee jotenkuten, mutta emme pärjäisi mitenkään ilman autoa. Olen myös aina asunut maaseudulla, joten olen tottunut autolla kulkemiseen. Kustannusten lisäksi Hannuksen autovalinnassa painoivat myös ympäristösyyt. – Ilmastoja ympäristöasioista puhutaan paljon, ja olen alkanut miettiä omiakin tekemisiä. Kyllä ympäristö painoi vahvasti valinnassa, ja onhan biokaasu päästöiltään paljon bensiiniä tai dieseliä puhtaampaa. Hannus sanoo seuraavansa ympä ristöja liikennekeskustelua aktiivisesti. Hänen mielestään vähäpäästöisten kaasuautojen iso vuotuinen käyttövoimavero – vaikka onkin vain puolet dieselistä – on epäkohta, joka pitäisi korjata. Daniel Hannus ajaa nyt kaasulla, mutta tähtäimessä on sähköauto. Hän uskoo, että sähköautot ovat tulevaisuuden kulkumuoto. – Suomen kokoisessa maassa sähköauto ei ole vielä ihan joka paikkaan se paras vaihto ehto, ja ne ovat hankintahinnaltaan kalliita. Olen kuitenkin vakuuttunut, että sähköauto on tulevaisuuden ykkösvaihtoehto. Akku kapasiteetin riittävyyden ongelmat tullaan varmasti ratkaisemaan, ja myös hinnat laskevat. AJASSA Kolmatta ja neljättä sukupolvea kehitetään jo laboratorioissa. Kolmannessa sukupolvessa käytetään muun muassa leviä ja bakteereja, ja neljännessä bio kemiallisten prosessien ja geeni teknologian tuottamia raakaaineita. Niitä saamme kuitenkin odottaa vielä melkoisen tovin. Biopolttoaineiden käytön lisääminen perustuu EUsäätelyyn, jonka mukaan jakeluyhtiöt joutuvat lisäämään vuosittain kasvavan määrän biopoltto ainetta fossiiliseen bensaan. Biopolttoainevelvoite on tällä hetkellä reilut kymmenen prosenttia. Suomi on asettanut kansalliseksi tavoitteekseen EUvaateita korkeamman 30 prosenttia vuonna 2030. Nesteen laskelmien mukaan esimerkiksi vuonna 2022 biopolttoaineen osuus on bensiinistä seitsemän prosenttia ja dieselistä 25 prosenttia. Silloin Suomi olisi tavoittelemassaan 19,5 prosentin bioosuudessa. Biopolttoaineiden käyttöön voitaisiin kannustaa vero porkkanoilla, jotta ne houkuttaisivat kuluttajia, sanoo Aalto yliopiston professori Peter Lund. Vaikka hyvän teke minen lämmittää sydäntä, polttoainepumpulla ratkaisee raha. Veroetuja voisi Lundin mukaan tarjota nestemäisille polttoaineille, biokaasulle, kaasuasemaverkoston raken t amiseen ja autojen kaasumuunnossarjojen hankintaan. Tällä hetkellä sataprosenttisesti uusiutuvista raaka aineista tehty diesel Neste My maksaa kymmenen senttiä enemmän kuin fossiilinen diesel – mutta sen kasvihuone kaasupäästöt ovat vain kymmenesosa perusdieselistä. Biopolttoaineiden tuotanto on toistaiseksi kalliimpaa kuin fossiilisten polttoaineiden. Laajemman tuotannon esteenä on myös kaasun osalta niukka jakeluverkosto ja liikennekaasun toistaiseksi vähäinen kysyntä. Suomessa oli vuoden 2018 lopussa kaasua hyödyntäviä autoja 6 300 kappaletta, kaksi promillea autokannasta. KAASULLA PIENET PÄÄSTÖT Kaasuautoilija suosii suomalaista, usein lähellä tuotettua vähäpäästöistä energiaa. Kaasuntuottajista Gasum on selvästi suurin 350 gigawattitunnin vuosi tuotannolla. Tämä energiamäärä vastaa noin 30 000 tonnia dieseliä. Liikennekaasun osuus Gasumin kaasunmyynnistä on noin 1,5 prosenttia. Biokaasua valmistetaan orgaanisesta materiaalista, kuten jätevesilaitosten lietteestä, kotitalouksien biojätteestä, karjan lannasta, rasvakaivolietteestä ja elintarviketeollisuuden biohajoavista jätteistä. Gasumin suunnitelmissa on puupohjaisten materiaalien käyttö kaasun raakaaineena, kunhan tekniikka on siihen kypsä. Suomessa on tällä hetkellä noin 50 kaasutankkausasemaa. Näistä on Gasumin 38 ja lähivuosina on tulossa 35 lisää. Kaikilta Gasumin asemilta jaellaan sekä maa että biokaasua. Molemmat käyvät liikennepolttoaineeksi, koska ne ovat tismalleen samanlaista metaania. Henkilöautot käyttävät paineistettua maa tai biokaasua (CNG/CBG). Osa raskaan liikenteen ajoneuvoista voi tankata henkilöautojen kanssa samoilta tankkausasemilta. Valtaosa rekkavetureista käyttää kuitenkin polttoaineenaan nestey tettyä maa tai biokaasua (LNG/LBG), ja niille on erilliset tankkauspisteet. ? ? Tekijä_2020_1_sisus.indd 13 8.1.2020 11.44
VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ 14 Tekijä 1/2020 OSA MATKASTA SÄHKÖLLÄ Liedossa asuva Ari Tikka ei ole himoautoilija, mutta vuodessa mittariin kilahtaa silti noin 20 000 kilometriä. Tikka työskentelee Wallac Oy:lla Turussa, eikä 27 kilometrin työmatka maaseudulta onnistu ilman omaa autoa. – Tarvitsen autoa lähinnä työn ja harrastusten takia. Käyn kuntosalilla pari kertaa viikossa, ja lisäksi lasten harrastukset vaativat myös kuljetuksia, kertoo Tikka autoilutarpeistaan. Tikan autovalinta oli plug-in-hybridi, jota kutsutaan lataushybridiksi tai plugariksi . Autossa on normaalin polttomoottorin lisäksi sähkömoottori ja akusto, joilla pärjää 50–60 kilometrin matkan. Lataushybridiä ladataan yön yli tai työpäivän aikana, mutta akusto latautuu myös ajossa ottamalla talteen jarrutus energiaa sekä hyödyntämällä polttomoottoria generaattorina. Tarvittaessa, kuten jyrkissä ylämäissä, polttomoottori avustaa sähkömoottoria. Mitä kylmemmäksi ilma talvisin käy, sitä enemmän vastuu auton liikuttamisesta siirtyy poltto moottorin hoidettavaksi. Hybridin etu pelkkään sähköautoon verrattuna on, että matkanteko onnistuu, vaikka latauspisteitä ei löytyisikään. LATAAMINEN EI RASITA Tikan hybridivalinta aikoinaan oli Hyundai Ioniq. – Tein kovasti vertailua Toyota Priusin kanssa, mutta hintaero oli melkoinen Hyundain eduksi. Eikä toiminnassa ole ollut moittimista. Hybridin hankintahinta on yleensä perinteistä polttomoottoriautoa kalliimpi. Silti Tikka perustelee päätöksensä taloudellisilla seikoilla. – Hankintahinta on isohko, mutta olen laskenut, että ajaminen sen jälkeen on todella edullista. Asun sähkölämmitteisessä talossa, ja auton lataaminen öisin lisää sähkölaskua alle 20 eurolla kuussa, eli se ei käytännössä juuri näy. Kustannuksiin vaikuttaa myös vuotuinen ajo neuvovero, joka perustuu auton päästöihin. Hybrideillä se on pienempi kuin bensiinikäyttöisillä autoilla, ja veron tasoa kevennetään lisää vuoden 2020 alussa. Hybridiä hankittaessa suurin haaste oli puoliso. – Hän epäili, muistaako auton aina laittaa lataukseen ja miten sen johdon kanssa pärjää. Mutta kun johdolle tehtiin teline ja selkeä paikka, ei sen laittaminen ole homma eikä mikään. Paljon työläämpää on mennä huoltoasemalle tankkaamaan kerran viikossa. TALVI TUO HAASTEITA Tikka sanoo, että kesäkeleissä hän on voinut ajaa Ioniqilla työja harrastusmatkat lähes kokonaan sähkön voimin. Tankilla ei ole tarvinnut paljon käydä. Talvi on sen sijaan ollut pieni haaste. Koska hybridissä ajellaan osin sähkömoottorin voimin, ei polttomoottori tuota samalla lailla lämpöä kuin normaalissa autossa. Siksi talviaikaan Tikka kaipasi sisätiloihin jonkunlaista sähkökäyttöistä lisälämmitintä. Toki Ioniqissa oli perinteinen sisätilanpistoke, joten matkustamon pystyi lämmittämään ennen ajoon lähtöä. – Hullua vaan on, että latausta ja lämmitystä varten pitää olla omat johdot, eli auto on kiinni monessa kaapelissa. Miksei järjestelmä voisi toimia yhdellä kaapelilla siten, että se lataisi ensin akut ja sitten jatkuisi sisätilan lämmitys. Mutta ehkä auton kotimaassa Koreassa on hieman erilaiset lämmitystarpeet, Tikka miettii. SÄHKÖSSÄ SUURET ODOTUKSET Sähköautot ovat hiljaisia, edullisia käyttää, hyötysuhteeltaan ylivertaisia ja ne tarjoavat varsin rivakkaa suorituskykyä. Sähköautot mielletään myös ilmastoystävällisiksi, mutta viime kädessä sekin riippuu siitä, miten niiden käyttämä sähkö on tuotettu. Sähköautojen haasteena on aina ollut niiden toimintasäde – se, miten paljon niiden akkuihin saadaan varastoitua energiaa. Sähköauto ei ole vielä Suomessa pitkien mökkimatkojen auto, mutta esimerkiksi lyhyiden työmatkojen kaupunkiliikenteessä varteenotettava vaihtoehto. Sähköautojen yleistymisen esteenä on pitkään ollut myös niiden hinta, josta lähes kolmannes voi muodostua akuista. Akkuteknologia kehittyy, toimintasäteet kasvavat, mutta haasteena pysyy vielä pitkään akustojen kapasiteetti. Akkuja varten tarvitaan myös arvokkaita mineraaleja, joiden riittävyys ja louhinnan eettisyys ovat kysymysmerkkejä. Sähköautojen määrä kuitenkin kasvaa, kaikkein nopeimmin Kiinassa. Maailman 1,3 miljardista autosta sähköautoja on 5–6 miljoonaa. MIT Energy Initiativen tuore raportti kuitenkin muistuttaa, että sähköautojen hinta ei laske polttomoottoriautojen tasolle niin kauan, kun niiden voimanlähteenä on litiumioni akut (Talouselämä 22.11.2019 ). Syynä on litiumioniakkujen kysynnän nopea kasvu, jonka vuoksi raaka-aineiden hinnat eivät enää laske riittävän nopeaa tahtia. Uuttakin akkuteknologiaa kehitetään, mutta kovin nopeita mullistuksia ei liene odotettavissa. ? Ari Tikka seuraa tarkasti, mitä tapahtuu niin autojen teknologian kuin verotuksen rintamalla. ”Kehitys on hyvästä, mutta kuluttajan päätöksenteon kannalta on hankalaa, kun tilanteet muuttuvat koko ajan. Auto on iso hankinta, ja on harmillista, jos hankinta osoittautuu myöhemmin taloudellisesti huonoksi ratkaisuksi.” ? ARI TIKKA 20 000 km/vuosi Lieto VALINTA Lataushybridi Hyundai Ioniq Tekijä_2020_1_sisus.indd 14 8.1.2020 11.44
VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ 1/2020 Tekijä 15 ? AJASSA Tekijä_2020_1_sisus.indd 15 8.1.2020 11.45
JO U N I PO RS A N G ER 16 Tekijä 1/2020 Toinen hybridin haaste on, että Tikalla on omakotiasujana peräkärryn käytölle säännöllistä tarvetta. Ihan kaikkein raskaimpiin kuormiin hybridi ei hänen mukaansa oikein taivu. Silloin pitää turvautua vanhempien laina-autoon. KOHTI SÄHKÖLLÄ AJOA Niin paljon kuin Tikka Ioniqistaan pitikin, kesken tämän juttuprosessin hän möi sen. – Se tuli kahden vuoden ikään, mutta siinä oli sen verran arvoa jäljellä, että se kannatti myydä, hän perustelee. Tikka aikookin siirtyä täyssähköautoon, ja silmiin on osunut Seatin Mii-malli. Pienen auton hinta on painettu tasolle, joka on houkutteleva ihan tavalliselle kuluttajalle – valtion hankintatuen ja Seatin oman lisätarjouksen myötä hinta on himpun alle 16 000 euroa. Autoja ei vielä ole Suomessa, mutta tilauksia on tehty runsaasti – omaansa saa näillä näkymin odotella vuoden 2021 puolelle. Tikka uskoo, että sähköautot ovat autoilun tulevaisuus. – Nyt eletään murrosta, ja sähköautot tulevat muuttamaan koko systeemin. Kehitys on nopeaa ja uskon, että tekniikkana sähkömoottori vie voiton. Sähkömoottori onkin tekniikkana yksinkertainen ja hyvin helppohoitoinen, käytännössä huoltovapaa. – Jos sähkömoottori olisi auton alkuaikoina yleistynyt, ja joku alkaisi nyt ehdotella bensiini moottoria autojen voimanlähteeksi, ajatus ei menisi läpi. Bensiinimoottori on paljon monimutkaisempi, kalliimpi ja vaatii paljon enemmän huoltoa. Miitä odotellessa Tikan väliaikaisratkaisu on pieni bensa-auto. Sen hän on ottanut yksityisleasingilla. – Minulla on ollut parikymmentä autoa, aina käytettyjä ja halpoja. Niissä tuppaa olemaan riski, että ne hajoavat kesäloman ensimmäisenä päivänä, ja sitten menee loma reissun sijaan autoa korjatessa, Tikka nauraa. Vahvasti suosiotaan kasvattanut yksityis leasing-mahdollisuus onkin ollut herkkua. – Saa ajaa huoletta ja edullisesti uudella autolla. Auton merkillä ei ole ollut koskaan Tikalle suurta väliä. – Keskustelu autojen paremmuudesta on loputon suo. Oli merkki mikä tahansa, joku haukkuu sen kuitenkin jollain perusteella. ETANOLIA BENSAN JOUKKOON Nestemäisiä biopolttoaineita on Suomessa tarjolla kahdenlaista: etanolia ja uusiutuvaa dieseliä. Etanolia sekoitetaan bensiinin joukkoon, jolloin saadaan kaikkiin bensiiniautoihin sopivaa E10-bensiiniä ja niin sanottuihin FlexFuel eli FFV-autoihin sopivaa E85-polttoainetta. 10 ja 85 kertovat etanolin määrän prosentteina. Etanolin suurin tuottaja on St1, joka tekee sitä kuudella laitoksella Suomessa ja yhdellä Ruotsissa. Tuotannon tärkeimmät raaka-aineet ovat leipomoiden jäte ja sahanpuru. Tuotantomäärä vuonna 2019 on 10 miljoonaa litraa. Tämä määrä riittäisi noin 7 000 FFV-auton käyttöön vuodessa, jos vuotuiset ajokilometrit ovat 1 5 000. FFV-autoja oli vuoden 2018 lopussa reilut 4 100 eli 1,3 promillea autokannasta. Etanolia 10 prosenttia sisältävää E10-bensiiniä on tarjolla kaikilla tankkauspisteillä Suomessa ja E85:tä noin 150:lla. Kaikkiaan etanolin osuus on litramääräisesti noin 10 prosenttia Suomen bensiinimyynnistä. Etanolia ei voi sekoittaa dieselin joukkoon. St1:n lisäksi Suomessa on koko joukko pienempiä etanolin tuottajia. Isojakin on suunnitteilla: BioEnergon Poriin kaavaileman laitoksen pitäisi tuottaa vuodessa valmistuttuaan 63 miljoonaa litraa bioetanolia sekä kaasumäärä, joka riittäisi 15 000 kaasuautolle. Jos suunnitelmat toteutuvat, tehdas on toiminnassa vuonna 2023. ? PYSTYVÄ AUTO ON ELINEHTO Eero Hetalla on kahvitauon paikka, ja se sujuu mukavasti pienessä pakkassäässä, tervastulilla istuskellen. Metsurin työpäivä on alkanut aamuseitsemältä – paljon aiemmin ei voi aloittaakaan, kun pohjoisen kaamos pitää sodankyläläisen maiseman pimeänä. – Tammikuun puolivälin jälkeen alkaa päivä pilkistää. Normihomma, kuuluu meidän neljään vuodenaikaan, Hetta hymähtää. Työn luonne vaatii kunnon kalustoa, ja Hetan kulkuväline talven töissä on dieselillä raksuttava nelivetoinen Suzuki Grand Vitara. – Leimikot eivät ole valtateiden varsilla. Usein perille pääsee viimeiset kilometrit vain pieniä, huonokuntoisia metsäteitä pitkin – ja aina tietä ei ole välttämättä ollenkaan. Suzukin perässä onkin usein traileri, jonka päällä on mönkijä tai moottorikelkka, jolla viimeiset kilo metrit taittuvat. Ja kun mukana on myös kalustoa, kuten moottorisaha ja pari raivaussahaa, mikään pikkuauto tai sähkövimpain ei metsurin töihin taivu. Ympäristöasiat kolkuttavat takaraivossa, mutta dieselmittarilla ratkaisee usein raha, Hetta myöntää. – Biodieselin hinta on sen verran kalliimpi, että yleensä tulee tankattua normaalilaatua. Jos hintaero olisi margi naalinen, tankkaisin kyllä mielellään ympäristöystävällisempää. Ympäristö kuitenkin huolettaa, ja Hetta sanoo harkinneensa vaimon kanssa hybridiauton hankkimista. Dieselkään ei hyrise tyhjäkäynnillä kauppojen edessä. – Jotain edes pieniä asioita pitää yrittää tehdä, koska niistä muodostuu iso kokonaisuus. Hetta ajaa vuosittain 20 000 kilometriä. Töitä on käytännössä toukokuusta vuoden loppuun, muu aika vuodesta pidetään lomia ja keskitytään hiihtoon, juoksuun ja kalastukseen sekä nuorten urheiluvalmennukseen. Suzukin vuotuinen käyttövoimavero on lähes 800 euroa, joten siksi kevään tullen se poistetaan liikennekäytöstä ja laitetaan seisontavakuutukseen. – Keväisin minulla on sitten kauppakassina halpa, muutaman sadan euron Nissan, joka kulkee bensalla. EERO HETTA 20 000 km/vuosi Sodankylä VALINTA Diesel Suzuki Grand Vitara Tekijä_2020_1_sisus.indd 16 8.1.2020 11.45
JO U N I PO RS A N G ER 1/2020 Tekijä 17 AJASSA DIESELIÄ JÄTTEISTÄ VASTUULLISESTI Nesteen Kilpilahdessa, Rotterdamissa ja Singaporessa valmistama uusiutuva diesel sekä UPM:n BioVerno ovat jääneet pahasti sähköja kaasu autoilukeskustelun varjoon. Näin siitäkin huolimatta, että ne ovat helpoin ja halvin sekä varsin yksinkertaiseen teknologiaan perustuva tapa vähentää päästöjä. Uusiutuva diesel kelpaa sellaisenaan kaikkiin dieselautoihin. Neste tuottaa uusiutuvaa dieseliä pääasiassa rasvapitoisista jätteistä ja tähteistä, kuten paistinrasvoista ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista. UPM:n raaka-aine on mäntyöljy. Nesteen uusiutuva diesel on parinkymmenen vuoden tutkimus työn tulos. Sataprosenttisen uusiutuvan dieselin kasvihuonekaasupäästöt ovat yrityksen ilmoituksen mukaan 90 prosenttia pienemmät kuin fossii lisen dieselin. UPM on ilmoittanut BioVernon päästöjen olevan 80 prosenttia perus dieseliä pienemmät, kun huomioidaan koko tuotantoketju. Neste tuottaa dieseliään ja muita uusiutuvia polttoaineita noin 3 miljoonaa tonnia vuodessa, ja määrä kasvaa vuoteen 2022 mennessä 4,5 miljoonaan tonniin. Nesteen uusiutuvaa dieseliä myydään sekä sekoitettuna fossiiliseen dieseliin että sataprosenttisena tuotenimellä Neste My . BioVerno -dieselin ja -naftan tuotantokapasiteetti on 130 000 tonnia vuodessa. UPM ei ilmoita vuotuisia tuotantomääriään eikä sitä, miltä pumpuilta sen valmistamaa polttoainetta saa sekoitettuna fossiilisiin polttoaineisiin. UPM suunnittelee Kotkaan uutta tuotantolaitosta, joka tuottaisi myös biopolttoainetta. Suomessa on noin 750 000 dieselkäyttöistä henkilöautoa. Jos ne siirtyisivät käyttämään puhdasta uusiutuvaa dieseliä, olisi sen merkitys ilmastolle lähes sama kuin vastaava määrä sähköautoja. Erona on vain se, että uusiutuvan dieselin jakeluverkosto on jo olemassa, ja autot käyttävät sitä jo nyt. l ? Suomi on asettanut EU-vaateita korkeamman kansallisen biopolttoainetavoitteen: 30 prosenttia vuonna 2030. Tekijä_2020_1_sisus.indd 17 8.1.2020 11.45
18 Tekijä 1/2020 KOKIJA ”Käytä mediaa jäämättä sen pauloihin” Paavo Niskanen havahtui kymmenisen vuotta sitten sosiaalisessa mediassa päätään nostaneeseen uuteen ilmiöön. Raja-aidat tieltään kaatavan yhteisöllisyyden tyyssijaksi mainostetulla alustalla alkoi liikkua yhä enemmän vihamielisiä ja vääristeleviä viestejä. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT PEKKA ELOMAA ”O len aina ollut tarkka uutisten kanssa, lukenut ja kuunnellut kriittisellä korvalla, mistä asioista ja miten niistä kerrotaan. Aggressiivisuuden nousu ja virheellisen tiedon levittäminen herättivät kysymään, mistä tämä oikein juontaa juurensa? – Kun tällaiset viestit levisivät myös tuttujen kautta, pisti se miettimään, että lukevatko ihmiset ajatuksella sen, mitä eteensä saavat ja eteenpäin lähettelevät. Ja jos lukevat, niin uskovatko he kaiken, mitä sanotaan, Niskanen kysyy. Kymmenen vuotta myöhemmin, on tilanne sosiaalisessa mediassa edelleen samankaltainen. Kaikenlainen tieto liikkuu nopeasti ja sitä on tarjolla enemmän kuin koskaan aikaisemmin. – Monet selaavat sosiaalisen median seinää useita metrejä päivässä. Samalla kun uutisten määrä on lisääntynyt, on niiden lukeminen vähentynyt. On ruvennut näyttämään siltä, että ihmisten käsitys ympäristöstään, siinä tapahtuvista ja vaikuttavista asioista, alkaa yhä enemmän perustua vain klikkiotsikoihin. – Riski on siinä, että uutiset eivät välity. Kriittinen arviointi jää tekemättä. Se on huolestuttavaa kehitystä, jota ruokkivat myös ne luotettavina pidetyt uutistalot, jotka ovat ryhtyneet käyttämään klikkiotsikointia juttujensa levittämiseksi. Minusta journalismiin toimintansa perustavien medioiden pitäisi tehdä tässä vastuullisen tiedonvälityksen nimissä korjausliike. Ei kai se ole niidenkään etu, että uutiset jäävät lukematta. Tekijä_2020_1_sisus.indd 18 8.1.2020 11.45
1/2020 Tekijä 19 AJASSA NÄEMMEKÖ SEN, MITÄ ITSE HALUAMME? Niskasen mukaan itse kunkin on joskus syytä pysähtyä pohtimaan, näemmekö sosiaalista mediaa käyttäessämme sen, mitä haluamme nähdä vai sen, mitä meidän halutaan näkevän? – Algoritmit seuraavat käyttäytymistämme ja valintojamme internetissä, ja tuottavat ja kohdentavat siltä pohjalta nähtäväksemme aineistoa, joka tukee omia näkemyksiämme. Nettikäyttäytymisemme vaikuttaa siihen, mitä saamme nähtäväksi. Se luo meille jokaiselle henkilökohtaisen somekuplan ja suppeakatseisen tiedon väylän. – Toisaalta voi olla niin, että meille syötetään materiaalia, jolla halutaan vaikuttaa johonkin laajempaan kehitykseen tai esimerkiksi vaaleihin. Silloin kysymys ei ole omien valintojemme seurauk sista, vaan jonkin ulkopuolisen tahon pyrkimyksistä. Alustoja ja algoritmeja rakentavat ja ylläpitävät sosiaalisen median firmat pystyvät tähän samoin kuin tahot, jotka osaavat käyttää niitä hyväksensä. – Sinänsä tässä ei ole mitään uutta, sillä taloudel lisesti ja poliittisesti on aina pyritty vaikuttamaan ja saavuttamaan tiettyjä tavoitteita. Kanavat vain ovat muuttuneet. Somessa taloudelliset ja poliittiset pyrkimykset ovat kuitenkin vahvistuneet. Yksilö pystyy halutessaan olemaan välittämättä niistä, mutta ei voi olla näkemättä niitä. – Olennaista on tiedostaa, mitä saamamme tiedon taustalla voi olla. Jos suodatamme meille eri tavoin kohdennettua viestintää, ja haemme tietoa itsenäisesti ja vertaamme eri uutislähteitä, emme ole enää meiltä salassa pidettyjen ja muuttuvien algoritmien armoilla. Algoritmeista ja niiden logiikasta emme pysty verkossa irtaantumaan, mutta niihin voi saada käyttäjänä otteen. TAUSTOITTAMINEN TYÖKALUKSI Niskanen suosittaa terveen järjen käyttöä uutis lähteiden erottelemisessa ja arvioinnissa. – Perinteinen media on melko helposti tunnistetta vissa, mutta esimerkiksi raja vaihtoehtoisen kriittisen median ja valemedian välillä voi olla vaikea löytää. Samoin trollaajien todentaminen trolleiksi voi olla vaikea tehtävä. – Terve kriittisyys ja taustojen tutkiminen ovat hyviä apuvälineitä. Yksi peruskysymys on, kuka uutisen on kirjoittanut. Valeuutisista kirjoittaja lähdettä ei välttämättä löydy. Toisaalta uutisointien tarkistaminen toisista lähteistä on tehokas keino. – Yksi tärkeimmistä asioista on tarkkailla omia asenteita ja ennakkokäsityksiä. Omaa ajatusmaailmaa tukevat viestit menevät helpommin kritiikittä läpi kuin vastustusta herättävät viestit. Viestin mahdollinen virheellisyys tai harhaanjohtavuus ei kuitenkaan ole sidottu siihen, sattuuko se meitä henkilökohtaisesti miellyttämään vai ei. SOMEN VAHVUUDET KÄYTTÖÖN Vaikka Niskanen suhtautuu kriittisesti sosiaaliseen mediaan, pitää hän sitä välttämättömänä vaikutta misen välineenä. – Hyvää elämää voi elää ilman someakin, mutta jos haluaa vaikuttaa, niin ilman somea on vaikea pärjätä. Uskon siihen, että somessa voidaan käyn nistää ilmiöitä, jotka muuttavat maailmaa parem paan suuntaan. Vahvat rakenteet eivät muutu ilman asenteiden muutosta. Asenteiden muutos edellyttää tiedonvälitystä, keskustelua ja vuorovaikutusta sekä ihmisten rohkaisemista kokemiensa tai havaitsemiensa epäkohtien esiin tuomiseen. – Somessa kuka tahansa voi perustaa nopeasti ja vuorovaikutteisesti toimivan väylän, jonka kautta tiedon saa hetkessä kohdennettua haluamilleen ryhmille. Vuorovaikutteisuus voi herättää asiallista keskustelua, vetää mukaan uusia osapuolia ja tuottaa oivalluksia lukijoille ja viestin lähettäjälle. – Parhaimmillaan sosiaalinen media on ihmistä varten, se on toimiva kommunikaation väline ja voi toimia ihmisten hyväksi, kun tietoa on saatavilla ja sitä voi levittää. Silti hyvääkin tarkoittaviin kampanjoihin voi sisältyä ylilyöntejä ja lieveilmiöitä. Silloin puhutaan Niskasen mukaan vastuullisuudesta. – Vastuulliset toimijat korjaavat virheensä. Perinteisenkin median pitäisi kantaa vastuunsa tilanteissa, joissa ylilyöntejä tulee. Maineen menettä miseen liittyvä uutisointi myy, mutta sen korjaamista käsittelevät jutut eivät välttämättä enää olekaan niin kiinnostavia tai myyviä. Vastuunsa on myös tavallisella somen käyttäjällä. – Sanoisin, että riittää, kun miettii kahteen kertaan, mitä somessa itse jakaa, on kysymyksessä sitten oma tai muualta lainattu sisältö. Toinen hyvä ohjenuora on, että ei mesoa pelkkien klikkiotsikoiden perusteella. Taustoihin tutustuminen ja tiedon vertailu ovat tässäkin suhteessa avaimia siihen, että liikkeellä ollaan oikealla asiapohjalla. ”Nettikäyttäytymisemme vaikuttaa siihen, mitä saamme nähtäväksi. Se luo meille jokaiselle henkilökohtaisen somekuplan ja suppeakatseisen tiedon väylän.” ALGORITMI Järjestelmällinen toimenpiteiden sarja, jonka avulla voidaan tehdä laskelmia, ratkaista ongelmia ja tehdä päätöksiä. TROLLI Viesti tai henkilö, jonka ensisijainen tarkoitus on ärsyttää tai aiheuttaa ristiriitoja informaatiolla tai tunteisiin vetoavilla väitteillä, jotka voivat olla puutteellisia, virheellisiä, harhaanjohtavia tai valheellisia. SOSIAALINEN MEDIA (SOME) Internetin palvelut ja sovellukset, joissa yhdistyy käyttäjien välinen kommunikaatio ja oma sisällöntuotanto. Esimerkiksi Facebook , YouTube , Twitter , Snapchat ja Wikipedia . ? Tekijä_2020_1_sisus.indd 19 8.1.2020 11.45
20 Tekijä 1/2020 – Kolmanneksi jokaiselle tekee välillä hyvää pitää pieni tauko ja elää ihan oikeasti ilman klikkiotsikkoja ja kilpailua tykkäysten määrästä. Someen uppoutuu niin helposti. Elämä somen ulkopuolella antaa perspektiiviä asioiden ja ilmiöiden suhteuttamiseen. LUOTTAMUSMIEHET TYÖPAIKKAKESKUSTELUJEN KÄRKENÄ Niskanen on toiminut työpaikkansa Okmeticin pääluottamusmiehenä vuodesta 2015 lähtien. Hän on kiinnittänyt huomionsa myös siihen, kuinka ay-liikettä käsitellään mediassa. – Siinä on ollut nähtävissä selvää asenteellisuutta ja hyökkäävyyttä esimerkiksi työtaistelutilanteiden yhteydessä. On valitettavaa huomata, että monille se näyttää menevän kritiikittä läpi. Taustoja ei etsitä, eikä tietoja tarkisteta. – Luottamusmiehillä on tärkeä asema ja rooli kertoa liiton toiminnasta työpaikoilla niin, että ei lähdetä median ralliin mukaan, vaan keskustellaan työntekijöiden kanssa oikean tiedon pohjalta. Vuorovaikutuksessa puolestaan ei pidä tyytyä vain sähköisten välineiden tai ilmoitustaulujen käyttöön, vaan kerrotaan kasvokkain, mitä liitto tekee ja mitkä sen kannanottojen ja toimenpiteiden perustelut ovat. – Henkilökohtainen vuorovaikutus on edelleen vahvuus, joka meillä on käytössämme ja jota meidän pitää käyttää. Aiheellinen kritiikki on aina rakentavaa ja siitä voi oppia, mutta yleiseen huuteluun ei pidä lähteä mukaan ja potkia siinä samalla itseään nilkoille, Niskanen toteaa. l PAAVO NISKANEN TYÖPAIKKA Okmetic Oy alkaen 2011 LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Okmeticin pääluottamusmies alkaen 2015, liiton hallituksen ensimmäinen varajäsen, teknologiasektorin sektorijohtokunnan jäsen AIKAISEMPIA TYÖPAIKKOJA ABB ja Arabia KOULUTUS Elektroniikka-asentaja. Lukuisia työn yhteydessä käytyjä kursseja ja koulutuksia. Esimerkiksi Murikan pitkä kurssi, jolla hän teki lopputyön nimeltä: Algoritmien armoilla? – Sosiaalinen media ja medialukutaito yhteiskunnallisissa muutoksissa ASUINPAIKKA Kerava OLE TARKKANA ? Mieti mitä sisältöä somessa jaat, oli se sitten omaa tai muualta lainattua. ? Tutustu taustoihin ja tee vertailuja tietolähteiden välillä. ? Tunnista asenteesi ja ennakkokäsityksesi. Omaa ajatusmaailmaa tukevat viestit menevät helpoimmin läpi. ? Pidä somesta taukoa. Saat perspektiiviä asioiden ja ilmiöiden suhteuttamiseen. LUOTTAMUSMIES ? Keskustele oikean tiedon pohjalta etenkin työtaistelutilanteissa. ? Kerro kasvokkain, älä tyydy sähköisiin välineisiin ja ilmoitustauluun. ? Älä lähde mukaan yleiseen huuteluun. Tekijä_2020_1_sisus.indd 20 8.1.2020 11.45
1/2020 Tekijä 21 Aktiivimalli on vihdoin historiaa Työttömyysturvan aktiivimalli on esimerkki lainsäädännöstä, jota ei olisi koskaan pitänyt tehdä. TEKSTI JUHANI ARO A sian myönsi myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksen työministeri Jari Lindström (sin.). – Räkä on lentänyt naamalle, kun ovat haukkuneet minut pystyyn, ex-työministeri Lindström kertoi viime toukokuussa verkkopalvelu Duunitorille . – Suurin virheeni oli, että laskin aktiivi mallin tuollai senaan läpi. Siihen jäi se valuvika, että ihminen saa rangaistuksen, vaikka tekee kaikkensa hakeakseen töitä, Lindström tilitti. Aktiivimalli astui voimaan 1.1.2018. Kesti kaksi vuotta ennen kuin siitä päästiin eroon. On aika katsoa, mitä muuta se sai aikaan kuin sylkeä työministerin kasvoille. 100 000 MIELENOSOITTAJAA Vuonna 2015 Keskusta sai vaaleissa tuoreen puheenjohtajansa Juha Sipilän johdolla ”veret seisauttavan” vaalivoiton ja nousi 21,1 prosentin kannatuksellaan yli voimaisesti suurimmaksi puolueeksi. Sipilä kokosi Keskustan ympärille porvari hallituksen. Mukana olivat Kokoomus ja Perussuomalaiset. Sipilä heitti SDP:n oitis ulos neuvotteluista, sillä hän tiesi, etteivät aktiivimallin kaltaiset lakihankkeet ikinä menisi läpi, mikäli entisen ay-johtajan Antti Rinteen vetämä SDP olisi hallituksessa. Sipilä kävi hyökkäykseen välittömästi porvaririntamallaan. Hän esitteli pakkolait, jotka säädettäisiin, mikäli ay-liike ei taipuisi. Ay-liike nousi vastarintaan, joka säikäytti Sipilänkin. Syntyi #STOP-liike, jossa olivat mukana palkansaajat yli keskusjärjestörajojen. Kaikkiaan noin 100 000 osallistui mielenilmaisuun 15.9.2015. #STOP-liike oli kuitenkin alkusoittoa. Se osoitti ay-liikkeen voiman, josta saatiin esimerkkiä myöhemminkin. Aktiivimallin perumista vaativa mielenosoitus #äänityöttömälle järjestettiin Helsingin Senaatintorilla 2.2.2018. Torille saapui 10 000 mielenosoittajaa. Työttömien puolesta pysähtyi muun muassa yksi maailman suurimmista terästehtaista Torniossa. MITÄ VAIKUTUKSIA AKTIIVIMALLILLA OLI? Aktiivimallin lakkauttamista vaativat paitsi vasemmistopuolueet ja ay-liike myös työttömyyskassat. Niille tuli mallin takia melkoisia ruuhkia. Tuloleikkuri kun osui jokaiseen työttömään yksilöllisesti. Yksistään Teollisuuden työttömyyskassa maksoi 2018 ansiopäivärahaa 26 795 saajalle, joista päivärahaa sai alennettuna 8 945 saajaa eli 33 prosenttia. Vuoden 2019 aikana 1.1.–31.10. päivärahaa maksettiin 24 529 saajalle, joista alennettuna päivärahaa sai 8 520 eli 35 prosenttia. Lähes 40 prosenttia ei koskaan palannut täydelle päivärahalle. Lukujen valossa näyttää myös siltä, että vaikka työttömyys laski, leikkuri iski yhä useampaan. Näin, vaikka 2019 helpotettiin aktiivimallin sanktioiden välttämistä muun muassa liittojen omilla kursseilla. Teollisuusliittokin toteutti jäsenilleen Taitava työnhakija -verkkokurssin, jonka suorittamalla aktiivimallin ehdot saattoi täyttää. Yhteensä kursseilla oli lokakuun loppuun mennessä 854 suoritusta. Koko maassa työmarkkinatukea alennettiin keskimäärin 39 prosentilla saajista, työttömyys päivärahaa 31 prosentilla ja ansiopäivärahaa 32 prosentilla. Aktiivimalli alensi erityisesti ikään tyneiden työttömyysetuutta. VÄÄRINKÄSITYKSIÄ, SOTKUJA Kassat yllättyivät erityisesti siitä, miten paljon aktiivimalli aiheutti väärinkäsityksiä. Monelle tuli puskista, ettei raivoisakaan työnhaku ollut osoitus aktiivisuudesta. Työttömän piti todellakin löytää töitä, josta maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai osallistua kursseille. Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen pitää parhaana vuoden alusta voimaan astuneessa muutetussa työttömyysturvalaissa sitä, ettei päiväraha enää alene. – Alkuperäisessä mallissa ei ollut mitään hyvää. Se kohteli epätasa-arvoisesti esimerkiksi eri paikkakunnilla asuvia. Työllisyyspalveluja tuli toki lisää jonkun verran, mutta niitä olisi pitänyt lisätä ilman leikkuriakin, Niskanen sanoo. Vielä on näkemättä, millaisia uusia työllistämismalleja nykyinen hallitus esittelee. – Päivärahan käsittely hidastui aktiivimallin aikana. Toivottavasti se nyt nopeutuu sovitellunkin päivärahan osalta, Niskanen sanoo. l LÄHTEET: Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön TYJ:n toiminnanjohtajan Niina Jussilan haastattelu, Teollisuuden työttömyyskassan tilastot ja johtajan Irene Niskasen haastattelu, Demokraatti.fi, Duunitori.fi, HS.fi , Kauppalehti, Uusi Suomi, SAK, STTK, Akava, YLE, Teollisuusliitto, TEM, STM, VN ”Parasta muutetussa työttömyysturvalaissa on se, ettei päiväraha enää alene.” AJASSA TYTTÖMYYSKASSA: AKTIIVIMALLISTA LUOPUMISEN VAIKUTUKSET SIVU 55 Tekijä_2020_1_sisus.indd 21 8.1.2020 11.45
22 Tekijä 1/2020 Tekijä_2020_1_sisus.indd 22 8.1.2020 11.45
1/2020 Tekijä 23 ? AJASSA T yöntekijöiden tekninen valvonta on kehittynyt pitkälle. Korkean turval li suustason työpaikoilla vaaditaan kasvo tai sormenjälkitunnistus. Yksi nään työskentelevä tai vaarallisesta työ tehtä v ää suorittava saa turvaa teknisestä valvonnasta. Apu saadaan paikalle ajoissa. Toisaalta teknisen valvonnan kehittyminen on johtanut siihen, etteivät työntekijät välttämättä tiedä, mitä kaikkea valvotaan ja ennen muuta miksi. Kameravalvonnalle on tietyt reunaehdot. Yksittäistä työntekijää ei saa tarkkailla koko ajan eikä kameraa saa asentaa käymälöihin eikä pesu tai pukeutumistiloihin. Gpspaikantimista on annettu selvä ohjeistus. Työnantaja ei saa seurata, missä työntekijä liikkuu vapaaajallaan. Silti tarkka raja sallitun ja kielletyn valvonnan välillä on vielä mittaamatta. SAK:n lakimiehen Anu-Tuija Lehdon mukaan työntekijät eivät usein tunne oikeuksiaan. Toisaalta työnantaja ei vält tämättä ole perillä lainsäädännön velvoitteista. YHÄ VANHAN LAIN MUKAAN Tekniikka kehittyy lakeja nopeammin. Työ oikeuden professori emeritus, dosentti Seppo Koskinen sanoo, että lainsäätäjällä ei ole mitään mahdollisuutta pysyä valvontatekniikan vaudissa, puhumattakaan sen ennakoimisesta. Jo nyt tekniikka mahdollistaa tietyn tieto koneen näppäinten liikkeen seurannan ja tietyn puhelimen kuuntelun. Yksittäisen ihmi sen kasvot voidaan tunnistaa väkijoukosta valvontatekniikan avulla. Työpaikkojen tekniseen valvontaan sovelletaan edelleen lakia yksityisyyden suojasta työpaikalla ja etenkin sen viidettä pykälää, eli kohtaa ”kame ravalvonta työpaikoilla”. Sinänsä laki on poikkeuksellinen kansain välisesti. Vastaavan lain laatiminen ei Koskisen mukaan enää onnistuisi. Vuosituhannen vaihde oli otollinen hetki tunnustaa työntekijöiden oikeus yksityisyyteen työajallakin. Laki astui voimaan vuonna 2004. Paineita sen purkamiseen oli, kun tietosuojaasetus implementoitiin eli tuotiin osaksi Suomen lakia. Laki tietosuojasta astui voimaan tammikuussa 2019. KIRJALLISET SÄÄNNÖT TYÖPAIKALLE Vaikka rajanveto luvallisen ja luvattoman teknisen valvonnan kesken voi olla epäselvä, valvonnasta pitää sopia ytmenettelyssä. Lain mukaan teknisen valvonnan asenta miseen riittäisi työntekijöiden kuuleminen. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on todennut, että kamera ja gpsvalvonnasta tulee sopia nimenomaan ytmenettelyssä. Työntekijöiden pitää tietää, miksi ja millä tavoin heitä valvotaan. Lisäksi on aiheellista sopia, kuuluuko työnteki jöille tarkastusoikeus valvontatietoihin. Aarnion mukaan valvonnasta tulee laatia kirjalliset säännöt ennen valvonnan käyttöönottoa. Yleensä työntekijöiden tekninen valvonta kattaa kamera ja kulunvalvonnan sekä työ paikan ajoneuvojen gpspaikannuksen. Harvem min sovitaan tietokoneiden tai äly puhelinten tietoliikenteen valvonnasta. ICTalan työpai koilla työntekijät noudattavat yrityksen code of conductia eli eettistä säännöstöä. Työntekijöiden tietoliikenteen ja sähkö postien valvomiseksi ja lähinnä verkon väärinkäytösten välttämiseksi aikanaan laadittuun niin sanottuun Lex Nokiaan on tiettävästi turvautunut kuusi työnantajaa. Lain mukaan tietoliikenteen urkin nasta pitää ilmoittaa tietosuojavaltuutetulle. Valvontakeinoja riittää Teknisen valvonnan rajat ovat harmaata aluetta. TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekijä_2020_1_sisus.indd 23 8.1.2020 11.45
24 Tekijä 1/2020 Suomessa työntekijällä on vahva suoja Pirkanmaalla työnantaja asensi työautoihinsa gps-seurannan, joka paljasti liian pitkien taukojen pitämisen. Itse gps-seurannassa ei olisi ollut mitään epäselvää, mutta työajan valvonnasta ei ollut sovittu yt-menettelyssä. Lisäksi valvonta saa koskea vain työaikaa. Työnantaja ei saa seurata, mitä työntekijä tekee vapaa-ajallaan. Yksi työnantaja oli seurannut, kauanko työntekijän käyttämä auto pysyi baarin edessä. TYÖNTEKIJÖILLEKIN ETUA Lehto huomauttaa lainsäädännön kohdasta, jonka mukaan kameravalvontaa voidaan käyttää todistusaineistona työsopimusta päätettäessä. Kameran taltioinneilla voidaan osoittaa, että työnantajalla on oikeus purkaa työsopimus esimerkiksi varkauden takia. Joskus oikeudessa on yritetty osoittaa kameravalvonnalla, että työntekijä oli työajalla humalassa ja kävi työajalla välillä nauttimassa alkoholia. Työntekijän turvan kannalta kameravalvonta on eduksi, jos kyse on esimerkiksi saamattomista vuorotai sunnuntailisistä tahi työturvallisuusrikoksesta. Kameravalvonnan lisäksi muustakin teknisestä valvonnasta voi olla monissa kohdin etua työntekijöille. – Valvonta lisää työntekijän turvallisuutta esimerkiksi yksin tai vaarallisessa paikassa työskennellessä, Lehto sanoo. YHTEISET TYÖPAIKAT ONGELMALLISIA Työnantaja perustelee teknistä valvontaa omaisuuden ja yrityssalaisuuksien suojaamisella, laadunvalvonnalla, työntekijöiden suojaamisella sekä työnteon ja työajan seurannalla. Tavallisimpia keinoja ovat kulunvalvonta, kameravalvonta ja tietoverkon käytön valvonta. Tosin tietoa voi tallentua myös ulkopuolisen työnantajan järjestelmiin, kun työskennellään yhteisellä työpaikalla, jossa toimii monta työnantajaa. Jos tiedot ovat yhdistettävissä yksittäiseen henkilöön, tällä on henkilötietolain mukainen oikeus tarkistaa tiedot. Varsin harvoissa tapauksissa työntekijä osaa epäillä tätä, eivätkä työnantajat ole vielä täysin tietoisia lain velvoitteista. TIETOKONETTA VOIDAAN VALVOA Jo 2010-luvun puolivälissä kellokortilla tai muulla kulunvalvonnalla valvottiin joka kolmatta työntekijää. 60 prosentilla työpaikoista oli kameravalvonta. Tietoliikenteen eli sähköpostin ja nettiselailun valvonnasta ei ollut tuolloinkaan tarkkoja tietoja. Suomessa on muuta Eurooppaa tiukempi suoja työntekijöiden yksityisyydelle. Työntekijällä on oikeus tehdä työtään vapaana toisen oikeudettomalta ja perusteettomalta tarkkailulta ja häirinnältä. Työpaikan tekninen valvonta pitää suunnitella ja toteuttaa siten, ettei missään kohtaa rikota henkilön oikeuksia. Vaatimuksista ei voi poiketa edes työntekijän suostumuksella. Tietosuojalaki ja yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki turvaavat sen, ettei yksittäisen henkilön kameravalvonta ole sallittua. Työntekijöitä voi kuvata yhteisissä tiloissa, kuten auloissa ja halleissa, mutta ei pukeutumis-, peseytymisja saniteettitiloissa. SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto sanoo, että kameravalvonnan pitää olla yleistä, ei yksilöön kohdistuvaa. – Kameraa ei saa panna esimerkiksi työhuoneeseen. Työntekijää ei saa tarkkailla koko aikaa. Esimerkiksi merkittäviä rahamääriä käsiteltäessä voidaan kuvata kassaa siten, että työntekijän kädet näkyvät. Työntekijää ei tällöinkään saa seurata. Vanhoja kameravalvontaa koskevia säännöksiä sovelletaan tarpeen tullen muuhunkin työntekijöiden valvontaan. – Luulen kyllä, että yksityisyyden raja paukkuu välillä rikki. Näillä säännöksillä on kuitenkin pärjättävä. Lehto ei muista yhtään oikeustapausta kameravalvonnan riitauttamisesta, eikä sellaista löydy oikeusministeriön Finlex-tietokannastakaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kiistoja olisi ollut. Jos kiellettyä valvontaa on ollut, se ei Lehdon mukaan välttämättä ole noussut esiin. Jos valvonnassa paljastuu, että työntekijä on rikkonut esimerkiksi työnantajan ohjeistusta, asia saatetaan sopia työpaikalla. RAJANVETO EPÄSELVÄÄ Rajanveto luvallisen ja luvattoman valvonnan välillä arvioidaan tapauskohtaisesti. Ihmiset eivät edes tunne lainsäädännön antamaa suojaa. – Kun työntekijät eivät tiedä, missä menee sallitun raja, siihen ei puututa. Kameravalvonnan rajat ovat vielä oikeudessa mittaamatta. Samoin on gps-seurannan osalta. Tosin tietosuojavaltuutettu on antanut ohjeita kumpaankin. Tekijä_2020_1_sisus.indd 24 8.1.2020 11.45
1/2020 Tekijä 25 AJASSA Työoikeuden professori emeritus, dosentti Seppo Koskinen sanoo, että tietokoneiden valvontaa on vaikea todentaa. Niiden käyttöä pystytään valvomaan esimerkiksi avaamisen ja sulkemisen perusteella sekä esimerkiksi ohjelmien käytön ja verkossa liikkumisen mukaan. Verkkosurffailun valvonnasta on riidelty oikeudessa. Koskinen muistaa tapauksen, jossa yövuorossa olevat työntekijät olivat katsoneet netistä elokuvia. Työnantajan mukaan työntekijöitä olisi voinut valvoa Lex Nokian perusteella eli epäiltyinä verkon väärinkäytöstä. Tämä ehto ei Koskisen mukaan täyttynyt. Työnantajan oikeudesta etsiä ja avata työntekijän sähköpostit on tiukat säännökset. JOUSTOTYÖN MYÖTÄ OMAVALVONTAAN Työaikaa saa valvoa monin eri tavoin, kulkukortein ja erilaisin tunnistimin. Entistä useammassa työtehtävässä luotetaan työntekijän omaan ilmoitukseen käytetystä työajasta. Ensi vuoden alusta luottamusta tarvitaan lisää, kun laki joustotyöstä astuu voimaan. – Joustotyön osalta työntekijä valvoo itse työaikaansa ja antaa työnantajalle työaikakirjanpitonsa. Työnantajan valvonta koskee vain muuta kuin joustotyön osuutta. Tämä on merkittävä linjanveto siihen, että työntekijät valvovat itseään, Koskinen sanoo. Joustotyössä ei sallita ylitöitä, eli varsinaisen työajan yli menevä työaika korvataan yksi yhteen -periaatteella myös viikonloppujen osalta. BIOMETRINEN TUNNISTUS LISÄÄ RISKEJÄ Kasvojen tunnistuksen ja muun teknisen valvonnan myötä työntekijöiden valvonta helpottuu. Koskinen arvioi kasvotunnistuksen yleistyvän. – Henkilöllisyys pystytään selvittämään jo kaukaa. Valvonta kehittyy näkymättömäksi. Biometristen tunnisteiden kuten käyttäytymiseen perustuvaa tunnistamista ei Suomessa ole pidetty arkaluontoisena henkilötietona, Juhani Korja totesi väitöstyössään kolme vuotta sitten. Euroopan Neuvoston tietosuojasopimukseen, arkaluontoisten tietojen joukkoon, on lisätty biometriset tiedot. Sopimus velvoittaa myös Suomea takaamaan samat oikeudet kansallisessa lainsäädännössä. ”Arkaluontoisten tietojen kohdalla näin ei Suomessa kuitenkaan ole toimittu”, Korja toteaa Lapin yliopiston haastattelussa. Hänen mukaansa biometristen tunnisteiden väärinkäytön vaara on suuri, jos tunnisteet otetaan käyttöön ilman riittävää tietoa tämän teknologian riskeistä. l Tekijä_2020_1_sisus.indd 25 8.1.2020 11.45
26 Tekijä 1/2020 Kameravalvonnasta sovittava yhteistoiminnassa K ameravalvonta on teollisuuden työpaikoilla yleisesti käytössä tehtaiden ulkoalueilla. Viime aikoina sitä on ruvettu lisäämään myös tehdashalleissa. – Ulkoalueet eivät meitä huolestuta, mutta hallin sisälle rakennettuna kameravalvonta on eri asia. Sitä ei saa käyttää työntekijöiden tarkkailuun. Työnantajalle voi kuitenkin tulla kiusaus katsoa nauhoja napinoiden sattuessa muussa tarkoituksessa, kuin mitä varten valvonta on alun perin asennettu, sopimusasiantuntija Kari Lähteenmäki sanoo. Edellä kuvatuista perusteluista teollisuuden tuotantotiloja koskee Lähteenmäen mukaan lähinnä tuotantoprosessin seuraaminen. – Henkilöitä saa kuvata vain, jos työpisteellä on väkivallan uhka, tai jos työntekijä pyytää kamera valvontaa oman turvallisuuden tunteensa takia. Silloin kamera voidaan asentaa, mutta jos työntekijä myöhemmin peruu pyynnön, pitää valvonta lopettaa. Nämä asetelmat liittyvät lähinnä kauppoihin, pank keihin, virastoihin, sosiaalialan töihin ja ravintoloihin sekä niissä tehtävään yksintyöskentelyyn. Kysymys ei niinkään ole teollisuuden töistä. – Omaisuuden suojaaminen on rajattu rahan ja arvopapereiden käsittelyyn, arvoesineisiin ja muuhun merkittävään omaisuuteen. Teollisilla työpaikoilla puhutaan silloin ulkoalueista, mutta ei tuotanto tiloista, saati työpisteistä. Koneet ja laitteet ovat yleensä sellaisia, että ei niitä voi mukanaan viedä. – Teollisuuden tuotantotiloja ajatellen kamera valvonnan perusteluista jäljelle jää tuotanto prosessien ja koneiden toiminnan seuraaminen. Se on ymmärret tävää ja hyväksyttävää, mutta kamerat pitää silloinkin suunnata niin, että niistä näkyy vain valvottava prosessi tai kone. Ihminen voi näkyä ainoastaan silloin, jos hän joutuu puuttumaan prosessiin ja menee sen takia kameran kuvausalueelle. YKSITYISYYDEN SUOJA ON VAHVA Kameravalvonnan käyttöä on työpaikoilla tarkasteltava suhteessa yksityisyyden suojaan. – Yksityisyyden suoja on juridisesti sen verran kova asia, että kaikki vähemmät keinot on käytettävä ennen kuin kameravalvonnan saa ottaa käyttöön. – Yhdessä tapauksessa työnantaja sai rapsut, kun kameravalvonta oli tallentanut myös ääntä, eikä siitä ollut kerrottu työntekijöille. Työnantajan mukaan tarkoitus oli ehkäistä varkauksia, mutta oikeus katsoi, että valvonta puuttui yksityisyyteen enemmän kuin oli tarpeellista. Työnantajat ovat aika ajoin perustelleet kamera valvonnan käyttöön ottamista sillä, että tallenteista voidaan työtapaturmien sattuessa katsoa, mitä on tapahtunut. – Työsuojelunäkökulma ei oikeuta kameravalvontaa. Päinvastoin työsuojelu ja turvallisuus pitää toteuttaa niin, että terveyttä ja turvallisuutta uhkaavat vaarat on poistettu työpaikalta etukäteen. Kameravalvonnasta puhuttaessa harvemmin esillä ollut yksityisyyden suojaan liittyvä seikka on se, että tallenteet muodostavat henkilörekisterin. – Työntekijöillä on oikeus pyytäessään saada nähtäväksi kaikki ne tallenteet, joissa ovat itse esillä. Arvelen, että aika harva työnantaja on kamera valvontaa suunnitellessaan tätä miettinyt. EI YLEISKUVAA SISÄTILOISTA Teollisuusliiton kanta on Lähteenmäen mukaan se, että yleiskuvankin ottaminen valvonnan vuoksi on teollisten työpaikkojen sisätiloissa pääsääntöisesti tarpeetonta. – Jos työpaikalla tilanne kuitenkin on sellainen, että hallin puolella pääsee liikkumaan ulkopuolisia, voi kameravalvonnalle olla perustelu olemassa. Silloinkaan kuvaa ei pitäisi työajalla tallentaa, vaan ainoastaan sen ulkopuolella, jolloin oma henkilökunta ei ole paikalla. Työnantajan on esitettävä kameravalvonnan käytölle pitävät perustelut. Työntekijöiden yksityisyyden suojaa ei saa rikkoa. TEKSTI PETTERI RAITO KUVA KITI HAILA KAMERAVALVONTA voidaan ottaa työpisteissä käyttöön vain seuraavilla perusteluilla: ? Työhön liittyvän ilmeisen väkivallan uhkan torjunta tai työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle ilmeisen haitan tai vaaran ehkäisy ? Omaisuuden suojaaminen ? Tuotantoprosessien seuraaminen. Tekijä_2020_1_sisus.indd 26 8.1.2020 11.45
1/2020 Tekijä 27 AJASSA KARI LÄHTEENMÄKI Teollisuusliiton peltija teollisuuseristysalan sopimusasiantuntija K ameravalvontaa ei saa käyttää työntekijöiden tarkkailuun. – Työntekijöiden tarkkailemisen kielto nojaa tietosuojavaltuutetun lausuntoon, jonka mukaan kameravalvontaa ei saa käyttää työoikeudellisten velvoitteiden seurantaan. Kameravalvontaa ei siten voi käyttää esimerkiksi työajan seurantaan. – Toisaalta kenenkään henkilökohtaista työ huonetta tai luottamushenkilöiden toimistoja ei saa tarkkailla, sosiaalitiloissa ei saa olla kameroita, eikä vessan oveakaan saa kuvata. – Työnantajien on päätöksenteossaan huolehdittava näistä rajoituksista. Siitä huolimatta, että työnantajaa varten ne kamerat asennetaan ja että ne ovat työnantajan omaisuutta. VALMISTELUT YHTEISTOIMINNASSA Mikäli työnantaja suunnittelee kameravalvonnan käyttöön ottamista työpaikalla, pitää asia kaikkine yksityiskohtineen käydä yhteistoimintaeli yt-menettelyssä läpi. – Jos kameravalvonnan käyttöönotto todetaan perustelluksi, on sen jälkeen mietittävä, minne kamerat sijoitetaan, ja kuinka ne suunnataan niin, että työntekijöitä ei tarkkailla. Lisäksi pitää linjata kuka saa katsoa tallenteita, ja kuinka pitkään niitä säilytetään. Jos esimerkiksi ajatellaan ulkoalueita, on tallenteiden katseluoikeus luontevasti niistä vastaavalla henkilöllä tai työsuojelupäälliköllä. Lain sallima maksimi tallenteiden säilytysajaksi puolestaan on yksi vuosi. – Työntekijöiden näkökulmasta on tarpeen sopia, että pääluottamusmies saa pyytäessään lokitiedot siitä, kuka tallenteita on käynyt katsomassa. Se lisäisi läpinäkyvyyttä. Työntekijöille pitää Lähteenmäen mukaan tiedottaa kameravalvonnan käyttöön ottamisesta etukäteen. – Tiedottaminen voi tapahtua suullisesti tai kirjallisesti, mutta sen pitää olla sisällöltään riittävän yksityiskohtainen. Työntekijöille pitää kertoa minne kamerat asennetaan, milloin kuvaaminen alkaa sekä miten ja missä tilanteissa tallenteita käytetään. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Kun kameravalvonta on asianmukaisesti yt-menettelyn kautta otettu käyttöön, voidaan tallenteita käyttää työtapaturmien, häirinnän, epäasiallisen käytöksen, ahdistelun tai varkauksien selvittämiseen. – Pelkkä epäily ei kuitenkaan riitä, vaan pitää olla muuta näyttöä siitä, että esimerkiksi anas tamista on tapahtunut. Se on edellytys sille, että tallenteita voidaan käyttää lisätietona työsuhteen päättämisen perusteen toteen näyttä misessä. Tällöin tallenteiden säilyttämisaika voi ylittää laissa sallitun enimmäisajan, jos se on asioiden selvittämisessä tarpeen. – Niin päin se ei kuitenkaan saa toimia, että lähdetään muuten vaan katselemaan nauhoja. Pääsääntö on, että kameravalvontaa käytetään vain siihen tarkoitukseen, mitä varten se on asennettu. Jos kameravalvonnasta tulisi työpaikalla erimielisyyksiä, joita ei pystytä paikallisesti ratkaisemaan, on käytössä kaksi viranomaisreittiä. Tietosuojavaltuutettu, joka voi antaa lausuntoja ja aluehallintovirasto, joka voi antaa ohjeistuksia ja tehdä tarkastuksia. Jos valvonta ei ole millään muotoa oikein, voi asiasta tehdä ilmoituksen poliisille, jolloin siitä pitää tehdä tutkinta. – Kameravalvonta ei ole työehtosopimusasia. Erimielisyyksien käsittely on viranomaisten tehtävä. Me voimme kuitenkin liitosta olla avuksi ja esimerkiksi pyytää tietosuojavaltuu tetulta tai aluehallintovirastolta tapauskohtaisia lausuntoja. l Tekijä_2020_1_sisus.indd 27 8.1.2020 11.45
28 Tekijä 1/2020 ILMIÖ Kauppasota lisää pelkoa TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP Kauppasodassa on syystä sana ”sota”. Kauppasodilla ei ole historian aikana saavutettu juuri mitään positiivista. Yksi kauppasodista pohjusti osaltaan toista maailmansotaa. Yhdysvaltojen vuoden 1930 suuren laman yllätettyä kongressi yritti pelastaa tilannetta suojelemalla kotimaan tuotantoa TUONTITULLIEN avulla. Ulkomaisille tuotteille asetettiin jopa 50 prosentin TULLIMAKSUJA. Tilanne johti siihen, että pian muut maat asettivat vastaavia tuontitulleja. Alkoi kauppasota, joka romahdutti kansainvälisen kaupan ja syöksi monet Euroopankin maat lamaan. Muutaman vuoden päästä alkoi toinen maailmansota. Kun Yhdysvalloissa tajuttiin 1930-luvun virheet, päätettiin kauppapolitiikan asiat siirtää presidentin päätettäväksi, jotta vastaavalta virheeltä voitaisiin välttyä. Tuontitulleja ei silti kannata demonisoida. Ne ovat maiden tai maaryhmittymien tavallinen KAUPPAPOLITIIKAN KEINO, jolla maat haluavat suojella oman maan tuotantoa ja työpaikkoja. Esimerkiksi EU asetti lokakuussa Kiinasta tuotaville teräsvanteille korkeimmillaan 66,4 prosentin suuruiset tuontitullit. EU:n virkamiesten arvion mukaan Kiinasta on tuotu teräsvanteita polkuhintaan, mikä on aiheuttanut EU-maiden vanne valmistajille aineellista vahinkoa. AUTOTEOLLISUUS KÄRSII Trumpin kauppasota on täyskäännös Yhdysvaltain aiemmin harjoittamaan kauppapolitiikkaan. Jo pitkään on ollut vallalla ajatus, että tavaroiden, pääomien ja ihmisten vapaampi liikkuvuus nostaa tuottavuutta, lisää valikoimaa ja laskee hintoja. Tämä johtuu siitä, että yritysten on pakko tehdä asioita järkevämmin ja miettiä omaa kilpailuetuaan, sillä muuten ulkomaiset yritykset tuottavat samat asiat laadukkaammin ja halvemmalla. Kauppasota voikin hidastaa yhdysvaltalaisten yritysten kehittymistä, mikä pitkällä tähtäimellä haittaa maan taloutta enemmän kuin ulkomainen tuonti. Esimerkiksi Yhdysvaltojen kiinalaiselle teräkselle asettamat tuontitullit voivat näivettää maan teräs teollisuutta. Lisäksi autoteollisuus joutuu ostamaan kalliimpaa terästä. Lopulta tilanne näkyy auton ostajan kukkarossa. TYÖPAIKAT KARKASIVAT Globalisaatio ei ole kohdellut kaikkia hyvin. Niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa monet teollisuus yritykset ovat siirtäneet tuotantonsa halvemman työvoiman perässä Aasiaan. Halvempien tuotteiden vastineeksi perinteiset tehdaspaikkakunnat ovat tyhjentyneet, ja samoja tuotteita tehdään ainakin osin riistoolosuhteissa. Donald Trump lupasi ennen valintaansa tuoda teollisuuden työpaikkoja takaisin Yhdysvaltoihin. Nykyisessä maailmassa tämä ei onnistu käperty mällä omien rajojen sisälle, sillä tuotantoketjut ovat pitkiä ja monimutkaisia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa suunni teltuun älykännykkään tarvitaan raaka aineita, työpanosta ja materiaaleja eri puolilta maailmaa. Jos työläisten ja keskiluokan tilannetta haluaa parantaa, löytyvät keinot maiden välisestä yhteistyöstä, jossa kauppapolitiikkaa tehdään kansalaisten hyvinvointia ajatellen. Hyviä keinoja ovat tutkijoiden mukaan esi merkiksi tulo ja varallisuuserojen tasoittaminen, veronkierron estäminen ja vastuullisen tuotannon edellyttäminen. LÄ H DE : U .S Ce ns us Bu re au 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kiinan vienti USA:han USA:n vienti Kiinaan 2018 2019 2018 2019 10 20 m rd US A: n do lla ria 30 40 50 60 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on parina viime vuotena kuitenkin määrännyt tuontitulleja poikkeuksellisella tavalla. Tuontitullit koskevat hyvin sekalaisia tuotteita ja tullimaksut ovat suuria. Trumpin määräämät tullit eivät siis suojaa jotain tiettyä teollisuudenalaa, vaan rankaisevat Kiinaa. Yksittäisiin maihin kohdistuvia keinoja on käytetty aiemmin selkeiden rikkomusten vuoksi, esimerkiksi Venäjää vastaan tämän miehitettyä Krimin. Lisäksi Trump on rajoittanut kiinalaisen elektroniikkavalmistaja Huawein tuotteiden maahantuontia ja kieltänyt yhdysvaltalaisia yrityksiä myymästä Huaweille tuotteita tai palveluita. Perusteena Huawei-pakotteisiin ovat vakoilu epäilyt. Vaikka pelko vakoilusta voikin olla aiheellinen, on keino silti dramaattinen, sillä selkeitä todisteita vakoilusta ei ole esitetty. Kiina ei ole ottanut hiljaisena vastaan Trumpin määräämiä tuontitulleja, vaan se on määrännyt VASTATULLEJA Yhdysvalloista tuotaville tuotteille. Silti Yhdysvaltojen toimet ovat pakottaneet kiinalaisia yrityksiä vähentämään vientiään maahan ja osin rajoittamaan tuotantoa. Suurempi vaikutus on kuitenkin ollut, että epävarmuus on lisääntynyt ja MAAILMANTALOUDEN KASVU on hidastunut. Tekijä_2020_1_sisus.indd 28 8.1.2020 11.45
1/2020 Tekijä 29 HENKIVAKUUTUS KERTOO ROHKEUDESTA Jari kuoli kesällä. Mä yritin olla rohkea, kun kerroin lapsille, mutta romahdin. Hautajaisten jälkeen meidän yksitoistavuotias sanoi, että isi oli ollut rohkea, kun se uskalsi ajatella kuolemaa, että sen perhe voi jäädä yksin ja otti henkivakuutuksen. En tiedä mistä se oli sen kuullut, mutta se oli oikeassa siinä, että Jarin rohkeus turvaa meidän perhettä edelleen. if.fi/henkivakuutus Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheisten toimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tekijä_2020_1_sisus.indd 29 8.1.2020 11.45
30 Tekijä 1/2020 Esa Sorila on ajanut hakkuukoneita 1990luvun alkupuoleta lähtien. Koneissa on tuona aikana tapahtunut valtava tekninen kehitys. Tekijä_2020_1_sisus.indd 30 8.1.2020 11.46
Henri Lehtonen (oikealla) ajaa monitoimikonetta ja toimii nuorelle kuljettajalle Eero Rastilalle työnopastajana. 1/2020 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? Tuliterät koneet, uutta oppivat miehet ”Vehkeet kehittyvät ihan älytöntä vauhtia. Miehet kehittyvät perässä. Silloin kun 2004 aloitin, en osannut kuvitellakaan, että koneella voi tehdä näin paljon”, sanoo hämeenlinnalaisen Metsäkonepalvelun metsäkoneenkuljettaja Henri Lehtonen. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT HARRI NURMINEN Tekijä_2020_1_sisus.indd 31 8.1.2020 11.46
32 Tekijä 1/2020 H enri Lehtonen ajaa monitoimikonetta ja toimii nuorelle kuljettajalle Eero Rastilalle työnopastajana. Vaikka koneet jatkuvasti parantuvat, helppoa metsäkonetyö ei ole, vaan vaatii kuljettajilta jatkuvaa uuden oppimista. – Pitää osata vähän kaikkea. Vaikeammaksi menee koko ajan. Työhön tulee uusia piirteitä. Jos vertaa siihen, kun aloitin, puoliakaan silloin ei tarvinnut pelata tietotekniikan kanssa. Toleranssit olivat isompia. Tukin mitat olivat vähän sinnepäin. Ei se ollut niin tarkkaa. Kaikki tämmöinen kiristyy. Paperityöt lisääntyvät. – Ala on mennyt niin hienoksi. Kaikki on tietokoneella. Kaikesta pitää raportoida. Kaikkea mitataan. Se on nykypäivää, kuten joka alalla. Metsäkoneala on lähtökohdiltaan vaativa. Lehtonen aikanaan kävi Kurussa kolmevuotisen koulutuksen metsätaloudessa ja metsäkoneen METSÄKONEPALVELU OY KOTIPAIKKA Hämeenlinna PERUSTETTU 1970 OMISTAJAT Yksityishenkilöt ja sijoittajat TYTÄRYRITYKSET Kone-Yijälä Oy (Jämsä), Mkp Dumberg Ab (Eksjö) TUOTANTO Koneellisen puunkorjuun palveluita metsäteollisuudelle HENKILÖSTÖ 160, josta työntekijöitä 146 ja toimihenkilöitä 14 LIIKEVAIHTO 32 milj. euroa (elokuisen Kone-Yijälän oston jälkeen) Tekijä_2020_1_sisus.indd 32 8.1.2020 11.46
1/2020 Tekijä 33 TYÖSSÄ ? kuljetuksessa, mutta vasta käytäntö hioi taidot. – Oppimiseen meni itselläni viisi–kuusi vuotta ainakin. Ekan vuoden jälkeen tuntui, että osaan, mutta ei silloin mitään osaa. Kahden vuoden jälkeen tulee vauhtia. Kolmen vuoden jälkeen tulevat ongelmat. Sitten vähitellen homma alkaa toimia. Aikaa se oikeasti vie. Tuntuu, että osaa, mutta silti tekee virheitä. On tärkeä kynnys, että virheistä pääsee yli. UUDET KONEET MUKAVIA Lehtosen mukaan viime vuosina metsäkoneet ovat kehittyneet työntekijäystävällisiksi. – Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tullut paljon uudistuksia. On pyörivä hytti. Hytissä on lämmin ja nosturit mukavia. Ennen koneet hajosivat. Piti korjata. Kun meni kotiin, oli kädet kyynärpäitä myöten mustana. Enää ei ole. Ennen eivät kestäneet miehet, eivätkä koneet. Koneista on tullut toimintavarmempia ja huomattavasti tehokkaampia. Syöttönopeudet ovat tuplaantuneet. Metsäkonemiesten ansiot Metsäkonepalvelussa ovat Lehtosen mukaan parantuneet, mutta eivät kasvaneiden tehojen tahdissa. – Onhan se niinkin, että jos urakalla teet, sitä enemmän saat, mitä enemmän teet. Mutta kyllä ansiosta vähän nipistetään, jos kone on tehokkaampi. Ei se sitä ole, että saat vanhalla urakalla vetää tehokkaalla koneella. Mutta kyllä koneen tehokkuus näkyy ansioissa. On ala paljon kehittynyt. Vuoronvaihto kello 14 lähellä Tammelan Lautaporrasta sijaitsevassa leimikossa. Henri Lehtonen on tehnyt aamuvuoron ja Eero Rastila jää iltaan. ? Tekijä_2020_1_sisus.indd 33 8.1.2020 11.47
34 Tekijä 1/2020 34 Tekijä 1/2020 Parhaaksi viime aikojen keksinnöksi metsä koneissa Lehtonen nimeää tasaavan ohjaamon. – Kun kone kallistuu, mies pysyy suorassa. Kun vanhan koneen ajoi kannon ylle, olit aina vinossa. Minulle tuli ensimmäinen tasaava ohjaamo vuonna 2011. KOKENEEN KULJETTAJAN OPISSA Eero Rastila, 19, aloitti vuonna 2016 opinnot Jämsänkosken metsäkonekoulussa, ja työura käynnistyi vuosi sitten Metsäkonepalvelussa, jossa nuori kuljettaja opiskelee ammatin hienouksia Henri Lehtosen ohjauksessa. Tapaamme työparin marraskuun alussa vuoronvaihdon aikaan kello 14 lähellä Tammelan Lautaporrasta sijaitsevassa leimikossa. Lehtonen on tehnyt aamuvuoron ja Rastila jää iltaan. – Homma alkoi aika nollasta. Ensimmäisenä kuukautena tulin tunnin tai pari aikaisemmin iltavuoroon, ja seurasin selän takaa Lehtosen toimintaa. Kuuntelin neuvoja, miten kannattaa eri kohteita käsitellä. Sitten vaihdoimme paikkoja. Henkka istui tunnin verran takana ja katsoi, miten menee ja ohjasi eteenpäin. – Sitten hän lähti kotiin, ja minä jatkoin työvuoroa. Jos oli sanomista, että jonkin asian voisi tehdä toisella tapaa, hän kertoi siitä heti suoraan. On huonoa, jos oppii väärälle työtavalle. Siitä poisoppiminen on vaikeaa, Rastila kertoo. VÄLILLÄ JOUTUU MIETTIMÄÄN Rastila työskentelee metsässä yksin, mutta hänellä voi tarvittaessa ongelmien ilmaantuessa soittaa Lehtoselle. – Koulusta sain hyvän pohjan työhön. Mutta työpaikalla olen saanut isot opit tietokoneeseen. Myös tekemisestä olen oppinut paljon. Työkaveri on osannut neuvoa, mistä kannattaa lähteä harventamaan ja miten suunnitella ajouraa. Yksin pimeässä metsässä eteen tulevia ongelmia joutuu ratkomaan itse. – Välillä olen pysähtynyt miettimään ja käynyt ulkona katsomassa, mikä on edessä oleva tilanne, ja miten on järkevintä edetä. Sitten on vain tehtävä ratkaisu ja mentävä eteenpäin. Sen jälkeen voi katsoa selän taa, miltä työjälki näyttää ongelma tilanteen jälkeen. Joskus tulee mieleen, että tämän voisi tehdä toisella tapaa tai että tuo oli onnistunut ratkaisu, jota voi käyttää tulevaisuudessa hyväksi. Lehtonen ei ole ainoa, joka neuvoo Rastilaa. – Myös ajokonemies antaa palautetta. Tämä on tiimityötä. Rastilan mukaan metsäkoneala on haastava. – Nuorien kuljettajien ei pidä kuitenkaan pelätä lähteä mukaan, vaan tulla rohkeasti ketjuun. Uusille kuljettajille on aina tarvetta, ja kyllä heitä opetetaan lisää. Hän on tyytyväinen työskentelyyn metsäkone firmassa, jossa resurssit ovat kunnossa. – Täällä tosi asiallisesti pidetään työntekijöistä huolta. Saa kertoa, jos on jotain murheita. Kysytään myös, että miten menee. Työpaikka on oikein loistava. MIEHET AJAVAT TULITERILLÄ KONEILLA Metsäkonepalvelu on Suomen suurin metsäkone yritys, jolla on noin 140 työntekijää ja 90 konetta Suomessa, ja 20 konetta ja 30 työntekijää Ruotsin puolella. Ajokoneen kuljettaja Mika Tapio tekee aamu vuoroa metsätien varressa Rengon ja Hattulan rajalla. – Aamulla töihin, puut kyytiin ja pinolle. Tehdään pienet huollot, syödään eväät ja lähdetään kotiin. Kuormia vuoron aikana kertyy noin 200–300 kuutiota avohakkuulta tai harvennukselta noin puolitoista sataa kuutiota, Tapio kertoo. Kun ajokoneenkuljettaja Mika Tapio ajaa puita metsästä, syntyy vuoron aikana tien varteen pitkä pino. Ajokoneen ohjaamo on nykyisin viihtyisä työpaikka. ? ? ? Tekijä_2020_1_sisus.indd 34 8.1.2020 11.47
1/2020 Tekijä 35 ? TYÖSSÄ Tekijä_2020_1_sisus.indd 35 8.1.2020 11.47
36 Tekijä 1/2020 Metsäkonepalvelussa koneet uusitaan tiheästi. – Konekanta pidetään uutena, ettei tarvitse tehdä remonttia. Ei ole mitään järkeä, että ne seisovat heikon kuntonsa takia. Se ei tuota mitään. Nykyinen ajokone on minulla ollut 2,5 vuotta, ja se on alkuvuodesta menossa vaihtoon. Se on hintansa haukkunut ja menee eteenpäin. Sillä on ajettu alle 8,5 tuhatta kilometriä ja alle kymmenen tuhannen se vaihdetaan. METSÄN HARVENNUSTA PIENILLÄ KONEILLA Luottamusmies Esa Sorilalla on 23. vuosi Metsäkonepalvelun hakkuukoneenkuljettajana menossa. Hänet tapasimme Janakkalassa hakkuutyömaalta. – Tein nuorena metsätöitä mottipalkalla. Sitten ajoin ajokonetta muutamia vuosia. 1980-luvun loppupuolella opettelin ajamaan itse rakennettua hakkuukonetta. Olen itseoppinut, hän kertoo pitkästä urastaan. Työn ohella Sorila toimii työnopastajana nuorille kuljettajille. – Meillä on opastajia ja perehdyttäjiä koulutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Koko ajan on ollut harjoittelijoita ainakin jollakin koneella. Noin vuosi sitten alettiin kouluttaa ajokoneen kuljettajista hakkuukoneen kuljettajia. Se projekti pyöri hyvin. Sieltä tuli motolle muutama taitava kuski. Eniten Sorila pitää harvennushakkuusta. – Avohakkuuseen on järeämmät koneet. Harvennushakkuussa käytetään pääsääntöisesti keskikokoisia tai pienempiä. Kaikkiin kohteisiin löytyy omat koneet. Meiltä onnistuu kaikki. – Myös jatkuvan kasvatuksen hakkuita tehdään. Ne ovat jonkin verran lisääntyneet, mutta eivät ne vielä työhön ole vaikuttaneet millään lailla. ”IHAN TYÖNANTAJIEN KÄRKIKASTIA” Luottamusmies Sorilan mukaan Metsäkonepalvelussa on neuvoteltu paikallisesti koko hänen työuransa ajan. – Meillä mennään niin täysin tessin mukaisesti, että mitään palkkaerimielisyyksiä ei tule. Asiat sovitaan. Paikallista sopimista meillä on aika paljon. – Palkkauksessa meillä on tuntipalkka, kannustepalkka ja urakkapalkka kuljettajilla käytössä. Se on sellainen jatkumo, että alalle tulija ensin tekee tuntipalkalla. Kehittyessään hän alkaa saada tuntipalkan päälle kannustetta. Sitten kun ammattitaitoa on riittävästi, kannattaa harkita urakkapalkkaa. – Porukka on sen kokenut positiivisesti. Jokaiseen eri palkkamuotoon on tekijänsä. Ihmiset ovat erilaisia. Luottamusmies Sorilalla ja varaluottamusmies Mika Tapiolla on sellainen työnjako, että Sorila hoitaa enemmän motokuskien ja Tapio ajokoneenkuljettajien asioita. Tapio antaa tunnustusta työpaikan neuvottelu kulttuurille. – Ei voi moittia. Olen ollut reilu kuusi vuotta, eikä ikinä ole ollut mitään vääntöä. Tämä kuuluu ihan työnantajien kärkikastiin. l ”EI KASVU VIELÄ TÄHÄN PÄÄTY” l ? Metsäkonepalvelun toimitusjohtaja Timo Tolpan mukaan Äänekosken tehtaan ja sellun hypetyksen jälkeen metsäkonealalla podettiin viime vuonna krapulanpoikasta. – Mutta voin 40 vuoden kokemuksella sanoa, että se menee ohi. Tolpan mielestä pitää erottaa ajankohtainen tilanne ja pitkän ajan trendi. – Viime vuoden lopulla markkinoilla oli ylimääräistä puuta ja vähän kaikkea liikaa. Työllistäminen oli meilläkin tosi hankalaa. Muutamalta pakkolomaltakaan ei vältytty. Mutta jos katsoo mega trendejä, sellun kysyntä kasvaa. Se on yksi tekijä, mikä kannattelee metsäteollisuutta. Kun puhutaan ilmastonäkökulmasta, mikään ei ole parempaa kuin rakentaa puutaloja. – Suomen metsäteollisuus on pystynyt uudistumaan ja investoi maan sellaiseen, millä näyttää olevan maailmanlaajuista kysyntää ja kysynnän trendit ylöspäin. Metsäteollisuus tarvitsee puita, ja joku niitä tekee. Metsäkonealalla pitää koittaa olla hieman taitavampi kuin muut ja pärjätä sillä. Metsäkonepalvelun kotikenttää ovat KantaHäme ja Päijät Häme. Sillä on tytäryhtiö Ruotsissa. Viime elokuussa se kasvoi merkittävästi ostamalla KoneYijälä Oy:n Jämsästä. Mukana kaupassa tuli 45 henkilöä ja 25 konetta. – KeskiSuomessa me olemme voimakkaassa kasvussa. Koko ajan meillä on kasvusuunnitelmia. Ei tämä ole äärilaita. Jos kasvuhakuiselta yritykseltä kysyy, että milloin se kasvu loppuu, niin ei se meidän kohdallamme tähän vielä pääty. Alansa isoimman, kymmenien miljoonien liikevaihdolla toimivan metsäkoneyrityksen toimitusjohtaja Tolppa myöntää, että kokoero vaikuttaa, kun vastaan hintaneuvotteluissa asettuu miljardisummia pyörittävä metsäkonserni. – Ei auta muu kuin vastata laadukkaalla palvelulla. Silloin kun hinta ei tyydytä, joutuu urakoista kieltäytymään. Kaikilla hinnoilla ei pysty tekemään. Mutta pakko tunnustaa, että kyllä iso teollisuus osaa meitä tiukalla pitää. Metsäkonepalvelu on yksi metsäkonealan uranuurtajista. Sen perustajiin kuulunut nykyisen toimitusjohtajan Timo Tolpan isä Tauno Tolppa oli 1950luvulta lähtien kehittämässä koneita ensin Työtehoseurassa ja sitten Tapion konetoimistossa, joka yhtiöitettiin Metsäpalvelu Oy:ksi. Rahoittajapankkien ajettua toiminnan alas vuonna 1970 perustettu Metsäkonepalvelu hankki ensimmäiset koneensa Metsäpalvelun konkurssipesästä. Tolpan lisäksi perus tamassa oli useita henkilöitä, muun muassa työpäälliköitä ja metsäkoneenkuljettajia. Tekijä_2020_1_sisus.indd 36 8.1.2020 11.47
1/2020 Tekijä 37 ”Kiireaikoina ammattimiehistä on pulaa. Mutta notkahduksia tulee aina. Metsäkonealan kausiluonteisuudesta pitäisi päästä eroon.” ESA SORILA Metsäkonepalvelun luottamusmies TYÖSSÄ Tekijä_2020_1_sisus.indd 37 8.1.2020 11.47
Kuva on Teollisuusliiton ensimmäisestä, historiallisesta Työympäristöseminaarista, joka kokosi lähes 120 työsuojelutoimijaa Murikka-opistolle toukokuussa 2018. 38 Tekijä 1/2020 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Onnittelut, uusi työsuojeluvaltuutettu! Moni työsuojeluvaltuutettu aloitti vuodenvaihteessa ensimmäisen vahtivuoronsa työpaikan turvallisuuden ja yhteistyön vaalijana. Valtuutetun kannattaa työpaikkansa monipuolisena kehittäjänä pitää kiinni oikeuksistaan tietoon ja kouluttautumiseen. T yöpaikan työsuojelun yhteistoiminta on määritelty työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelu yhteistoiminnasta annetussa laissa 44/2006, tarkemmin lain pykälässä 26. Lain mukaan vähintään 20 työntekijän työpaikoissa yhteiset asiat on puitava työsuojelutoimikunnassa. Pienemmissä työpai koissa asiat käsitellään työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun kesken. Työnantajan edustajana yhteistoiminnassa on oltava joko työsuojelupäällikkö tai muu nimetty henkilö. Parhaimmillaan työsuojeluvaltuutettu kohentaa monipuoli sesti työpaikan yhteistoimintaa ja töiden sujumista. Epäkohtiin tartutaan ja niitä korjataan. Yhteistyö ja tapaamiset eri ryhmien työsuojeluedustajien kanssa helpottavat ongelmiin puuttumista. Yhteisellä työpaikalla tosiasiallista määräysvaltaa käyttävän yrityksen työsuojeluvaltuutetun on syytä tarkkailla alihankki joiden toimintaa. Työturvallisuuden puutteisiin on tartuttava ja niistä on kerrottava omalle työnantajalle. Valtuutetulla on oikeus keskeyttää myös alihankkijan vaarallinen työ. Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin on viime vuosina lisätty monenlaisia kolmikantapalavereita, esimerkiksi työkyky arviointeja tai uudelleensijoittumiskeskusteluja. Valtuutetun mukana olo antaa tällaisissa palavereissa tukea työnte kijälle. Työt ja olosuhteet hyvin tunteva valtuutettu on omiaan löytämään vaihtoehtoisia työtehtäviä työntekijälle tapaturman tai terveydentilan heikentymisen jälkeen. Valtuutetun kannattaa käyttää runsaasti aikaa työnteki jöiden tapaamiseen ja eri työpisteillä ja työvuoroissa kiertä miseen. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tiedottaa yhteisistä asioista, ja siihen pitää etsiä itselle sopivin tapa. Valtuutetun on kuitenkin tärkeää muistaa yksittäisen työntekijän asioiden luottamuksellisuus ja salassa pitämisen velvollisuus. Valtuutetun kannattaa ehdottomasti osallistua Teolli suusliiton maksuttomiin työsuojelukoulutuksiin. Kursseilla eri alojen työpaikkojen edustajat verkostoituvat, ja kursseilta saa paljon tietoa ja materiaalia valtuutetun tehtävän hoitamiseen. Työnantajan velvollisuus on tehdä työsuojeluvalinnoista ilmoitus TTK:n eli Työturvallisuuskeskuksen työsuojelu henkilörekisteriin. Valtuutetun on kuitenkin itse tehtävä ilmoitus työsuojeluhenkilöiden valinnoista Teollisuusliiton aluetoimistoon. PENTTI HARTIKAINEN YHTEISTOIMINNASSA KÄSITELTÄVÄÄ l Työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat asiat ja muutokset l Vaarojen ja riskien arvioinnin periaatteet huomioiden työterveyshuollon työpaikkaselvitykset l Työkyvyn ja työssä jaksamisen ylläpito tavoitteineen ja ohjelmineen l Työn järjestely, mitoitus ja muutokset ja niiden vaikutukset turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn l Työntekijöiden ohjaus, perehdytys ja koulutus l Turvallisuuden seuranta ja tilastointi VELVOLLISUUTESI l Tuntea työsuojelun määräykset ja ohjeet l Osallistua työsuojelutarkastuksiin, tapaturmaja ammattitautitutkimuksiin ja läheltä piti -tilanteiden arviointiin l Tarkkailla työoloja ja ilmoitaa puutteista ja kehityskohteista työnantajalle ja tarvittaessa työsuojeluviranomaisille l Olla aktiivisessa yhteistyössä työpaikan työsuojelu toimijoiden, luottamushenkilöiden ja sidosryhmien kanssa. l Jakaa tietoa turvallisuudesta ja terveelli syydestä ja viestittää koulutuksista ja ajankohtaistilaisuuksista OIKEUTESI l Työstä vapautus työsuojeluvaltuutetun tehtävään, korvaus ansionmenetyksestä, toimitila ja yhteydenpitovälineet l Koulutus tehtävään l Vaarallisen työn keskeytys l Kolmikantapalavereihin osallistuminen JY RK I LU U KK O N EN ? Tekijä_2020_1_sisus.indd 38 8.1.2020 11.48
HYVINVOINTI Työntekijän hyvä mielen terveys ja siitä huolehtiminen takaavat myös hyvän tuottavuuden, toteaa Työterveyslaitos. Mielenterveysongelmien arvioidaan maksavan yhteiskunnalle jopa 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. – Suomessa menetetään vuosittain noin 17 miljoonaa työpäivää mielenterveysongel mien vuoksi, ja niiden takia jäädään yhä useammin työ kyvyttömyyseläkkeelle, Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula toteaa. Vain työnantajan tietoon jäävät, alle yhdeksän päivän poissaolot nostavat poissaolopäivien määrää. Mielenterveysongelmat näkyvät työpaikoilla Koivulan mukaan heikentyneenä työkykynä, matalana työ tehona, huonona työilmapiirinä ja osaamisen rapistumisena. – Jokainen suomalainen hyötyy, kun mielenterveydestä pidetään huolta. Jokainen on hyvän mielen arvoinen, Koivula toteaa. ESIMIEHELLÄ TÄRKEÄ ROOLI Työterveyslaitoksen eritysasiantuntija Pauliina MattilaHolappa haluaa esimiesten huomioivan alaistensa hyvinvoinnin. Työpaikalla vietetään kolmannes arkipäivästä, joten työolot ja erityisesti johtaminen ovat keskeisiä tekijöitä työntekijän mielenterveydelle. – Monia esimiehiä mietityttää, voivatko he ottaa alaisensa hyvinvoinnin puheeksi, vaikka se heitä huolettaakin. Kiinnostunut ja ymmärtäväinen asenne on tärkeintä, Mattila-Holappa opastaa. Kannustava puhe vaikuttaa kohottavasti myös työpaikalla. Mattila-Holapan mukaan osaaminen, viihtyvyys sekä onnistumisesta syntyvä usko omaan osaamiseen ja pystyvyyteen kohentavat työntekijän mielenterveyttä. – Esimiehen taitoja mitataan työntekijän epäonnistuessa. Onko esimiehen tuki saatavilla ja osaako hän tukea epäonnistunutta? Mattila-Holapan mukaan esimiehet, jotka ovat joskus itsekin epäonnistuneet, pystyvät tukemaan alaisiaan parhaiten. TYÖTÄ VOI MUOKATA YKSILÖLLISESTI Kun työntekijän terveydessä tapahtuu muutos, työtä pitäisi pystyä muokkaamaan sopivaksi yksilöllisesti. Mattila-Holappa ehdottaa, että esimerkiksi masennusta potevan työntekijän asiakastyötä voitaisiin vähentää. Hänen voisi sallia tuoda vaikkapa lemmikkinsä työpaikalle, jos se kohottaa mielialaa. Työtä helpottavia keinoja voi kehitellä luovasti. – Työhön liittyvät asiat ovat työpaikan yhteisiä. On tarkasteltava koko työpaikkaa, Mattila-Holappa tähdentää. TIINA TENKANEN / UP 1/2020 Tekijä 39 TYÖSSÄ TYÖSSÄ HYVÄ MIELI ON TUOTTAVUUSTEKIJÄ KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 Koen joutuneeni häirinnän kohteeksi. Miten minun pitäisi toimia? Asia on syytä ottaa välittömästi esille mahdollisen häiritsijän kanssa. Jos häirintä jatkuu edelleen, kerro häiritsijälle, että viet asian esimiehesi tietoon. Mikäli häiritsijä on lähiesimies, ilmoita hänelle, että asia viedään hänen esimiehensä tietoon ja käsittelyyn. Parhaimmat tulokset saavutetaan välittömällä toiminnalla. Näin esimerkiksi kahden henkilön väliset epäselvyydet saadaan hoidettua kuntoon. Voit kertoa erilaisista ristiriidoista myös työpaikkasi luottamushenkilöille. Heiltä saat tarvittaessa tukea ristiriitojen purkamiseen. Aina ei kuitenkaan onnistuta. Yksittäiset asiat voivat saada valtavat mittasuhteet, ja tilanteen purkaminen hankaloituu. Pää asial linen vastuu toiminnasta työpaikalla on aina työnantajalla. Työnantajan on puututtava tilan teeseen saatuaan tiedon epäasial lisesta toimin nasta. Mikäli työnantaja ei ryhdy mihinkään toimiin, häirinnästä voi tehdä ilmoituksen myös työsuojeluviranomaiselle. Työsuojeluviranomaisen (www.tyosuojelu.fi) ja Teollisuusliiton sivuilta löytyy lisätietoja siitä, mitä häirinnällä ja epäasiallisella kohtelulla tarkoitetaan ja miten niihin tulee puuttua. ? HÄIRINTÄ POIS OPPAAT Teollisuusliiton julkaisema opas Asiallinen käytös sallittu valottaa muun muassa sitä, miten häirintä ilmenee työelämässä. Se neuvoo, miten kannattaa menetellä, jos havaitsee häirinnäksi luokiteltavaa käytöstä omalla työpaikalla. Työsuojeluviranomaiset ovat puolestaan julkaisseet saman tyylisiä neuvoja jakavan oppaan, Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikalla. Opas painottaa, että häirinnän ja epäasiallisen kohtelun syntymistä tulee ennaltaehkäistä. Työnantajan tulee tunnistaa häirinnän riskitekijät työpaikalla. Tällaisia voivat esimerkiksi olla epäselvät vastuukysymykset, puutteellinen esimiestyö tai ongelmat yhteistyössä. Myös liiallinen työmäärä ja aikapaine voivat vaikuttaa siihen, ettei työpaikalla aina käyttäydytä asiallisesti. Häirinnän kielto ja velvol li suus puuttua siihen on määritelty selkeästi jo työturvallisuuslaissa: ”Jos työssä esiintyy työn tekijään kohdistuvaa hänen tervey delleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan tulee asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhtyä toimiin epäkohdan poistamiseksi.” Työturvallisuuslaki (738/2002) 28 §. ”Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turval li suudelleen tai tervey delleen haittaa tai vaaraa.” Työturvallisuuslaki (738/2002) 18 §. Oppaat löytyvät: www.teollisuusliitto.fi > Hae: asiallinen käytös sallittu www.tyosuojelu.fi > Hae: häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikalla Teollis uusliit to | 1 Asialli nen käytö s sallitt u JY RK I LU U KK O N EN PE N TT I O TS A M O Tekijä_2020_1_sisus.indd 39 8.1.2020 11.48
40 Tekijä 1/2020 Björn-Johan Backlund Työt kiertävät ja väki tykkää Fluid-Bagin valmistamissa ”jättisäkeissä” kulkevat niin ihovoiteet, moottoriöljyt kuin makeisetkin. Työpaikalla on onnistuttu paikallisesti sopimaan bonusjärjestelmistä ja kiky-tuntien poistostakin. TEKSTI JOHANNES WARIS KUVAT JOHANNES TERVO M ielikuva on lähempänä laboratoriota, kuin tehdasta astellessamme Fluid-Bagin tehtaalle Pietarsaaressa. Solvingin omistama yritys on viime vuosina uusinut tilojaan, ja seinät hohtavatkin vielä valkoisena. Yritys on reilut 30 vuotta valmistanut erityisesti nesteiden kuljetukseen soveltuvia säkkejä. Pietarsaaressa valmistetuissa säiliöissä kuljetetaan maailmalla tonneittain niin liimaa, ihovoiteita kuin maaliakin. – Me muistamme aina mainita, että After Eight -konvehtien minttusisältö kuljetetaan fluidbagissa, kertoo pääluottamusmies Björn-Johan Backlund. Backlund tuli taloon vuonna 2007 ja melkein alusta alkaen hän on toiminut tuotannon teollisuus liittolaisten pääluottamusmiehenä. Hygieniavaatimukset ovat korkealla tasolla, ja vierailijoita pyydetäänkin pukemaan ylleen hiusverkot ja kasvosuojat, jotta hiuksia tai partakarvoja ei päätyisi asiakkaille saakka. Tekijä_2020_1_sisus.indd 40 8.1.2020 11.48
1/2020 Tekijä 41 Lähestulkoon siloposkinen toimittaja pärjää kuitenkin tällä kertaa hiusverkolla ja laboratoriotakilla. Tuotanto tapahtuu kolmessa vaiheessa. Ensimmäi sessä vaiheessa muoviraaka-aine hitsataan yhteen sisäkudoksen kanssa muodostaen fluidbagin sisuksen. Tämän jälkeen siirrytään niin sanotulle vetolinjalle, jossa karkeampi ulkokangas vedetään sisuksen ylle. Kolmannessa vaiheessa tehdään perinpohjainen laaduntarkistus. Gunborg Enbär työskentelee ensimmäisen työvaiheen parissa. Enbär hitsaa muovikelmuista kasaan sisuksen ja kiinnit tää venttiilit ja purkuputket. – Aloitin täällä ompelijana yli 20 vuotta sitten. Silloin meillä vielä oli sellaisia. En silloin uskonut, että joku päivä seisoisin tällaisen koneen vieressä, Enbär sanoo. Fluid-Bagilla otettiin joitakin vuosia sitten käyttöön työkiertojärjestelmä, ja nyt työntekijät vaihtavatkin työ tehtäviä kahden tai neljän tunnin välein. Niin sanotulla vetolinjalla työskentelevä Kim Nylund kehuu järjestelyä vetäessään ulommaista kangasta säkin ylle. – Tämä on tuotannon raskaimpia hommia. Hitsauslinjalla on hiukan kevyempää, Nylund sanoo. Yli 15 vuotta talossa työskennellyt Nylund kouluttaa kaikki tuotannon uudet työntekijät. Uusia työntekijöitä on tänä vuonna tullut seitsemän, Nylund laskee. – Koneet eivät ole muuttuneet minun aikanani miksikään. Tulevaisuudessa automaation määrä varmaan kasvaa, mutta silloin on tietenkin riskinä, että työpaikkoja häviää, hän miettii. Pääluottamusmies Backlundkin aloitti uransa vetolinjalla. – Olin toimistohommissa ennen tänne tuloani. Laihduin viisi kiloa lyhyessä ajassa, koska täällä tuli oltua melkein koko ajan liikkeessä. VIELÄKIN KYSE KÄSITYÖSTÄ Työsuojeluvaltuutettu Kristian Brunell on ollut suunnilleen yhtä kauan talossa kuin Backlund. – Keskimäärin ihmiset ovat olleet talossa 13 vuotta. Se on minusta melko hyvin, ottaen huomion työn luonteen, koska kyseessähän on fyysisesti melko kuormittava työ. Erityisesti koska konekanta alkaa olla melko vanhaa. Kyllä tässä on vieläkin kyse pitkälti käsityöstä, Brunell sanoo. Tony West on tiimin uusimpia tulokkaita. Hän on arvionsa mukaan tuotantopuolen nuorin työntekijä. West testaa ja tarkastaa ”bägejä”, kuten täällä tuotteita kutsutaan, täyttämällä ne paineilmalla ja suorittamalla muita kokeita. Tämän jälkeen hän pakkaa valmiit säkit pahvilaatikoihin. – Täällä on hyvää porukkaa töissä. Lisäksi pidän siitä, että täällä saa liikkua työn lomassa. Työpaikka on sitä paitsi polkupyörämatkan päässä, pietarsaarelainen listaa työn hyviä puolia seitsemän kuukauden kokemuksella. – Minua ei vuorotyö haittaa. Keväällä me teimme yövuoroakin, mutta onneksi vain kolme viikkoa, West sanoo. Fluid-Bag on vientiyritys, jonka suurimmat asiakkaat ovat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. – Sanoisin, että noin 96 prosenttia menee vientiin tällä hetkellä. Ainoa kotimainen asiakas, joka tulee mieleen näin suoralta kädeltä, on yritys, joka kerää mahlaa koivuista, Backlund sanoo. TYÖAIKAKOKOKEILUJA JA PAIKALLISTA SOPIMISTA Viime aikoina on keskusteltu paljon työajasta. FluidBagilla on aikaisemmin kokeiltu kuusituntisia työvuoroja. Käytännössä lyhyemmät työvuorot tarkoittivat pekkaspäivien poistumista. Työnantajan päätöksellä järjes telystä luovuttiin ja tuotannossa siirryttiin takaisin kahdeksantuntiseen vuoroon. – Jotkut pitivät lyhyemmistä vuoroista paljonkin, esimerkiksi minä itse, mutta monet varmasti ovat huolissaan siitä, että lyhyemmät vuorot käytännössä tarkoittaisivat pienempää tilipussia, Backlund sanoo. Paljon keskustelua herättänyt paikallinen sopiminen on luottamushenkilöiden mielestä sujunut Fluid-Bagilla hyvin. Kyseessä on muun muassa palkkaja tuotantobonus järjestelmä, jossa työntekijät yhdessä vastaavat lopputuloksesta. Yhdeksi työmarkkinasyksyn kiperimmäksi kysymykseksi muodostunut kiky-tuntien kohtalo on täällä ratkaistu paikallisesti. – Me olemme tänä vuonna skipanneet kiky-tunnit, ja siitä päätöksestä kaikki olivat yhtä mieltä, Backlund sanoo. l Gunborg Enbär aloitti työt ompelijana yli 20 vuotta sitten. Nyt hän työskentelee hitsauslinjalla. Tony West tekee laatutestejä valmiille säkeille, ennen kuin pakkaa ne pahvilaatikoihin. Yli 95 prosenttia tuotteista viedään ulkomaille. OY FLUID-BAG AB PERUSTETTU 1984. Solving Oy Ab:n omistuksessa vuodesta 2008 KOTIPAIKKA Pietarsaari, perustettu Kokkolassa TUOTANTO Nesteiden kuljetukseen soveltuvat säkit (n. 1 000 litraa), joista yli 95 prosenttia menee vientiin HENKILÖSTÖ Suomessa noin 50, joista tuotannossa 22 LIIKEVAIHTO 8,9 milj. euroa (2018) TYÖSSÄ TYÖSSÄ ? ? Tekijä_2020_1_sisus.indd 41 8.1.2020 11.48
Jaksaa, jaksaa… ”Vain toinen luottamusmies voi ymmärtää, mitä asioita luottamusmiehenä käy läpi.” Näin paaluttaa luottamustehtävissä puurtavan aktiivin ensimmäisen tukipylvään Johanna Solodov. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JYRKI LUUKKONEN Työnantajalta Solodov toivoo sen ymmärtämistä, että fyysisesti raskaita pesulan töitä tekevistä on jo puristettu kaikki irti. Luottamuksen rakentamisella ja avoimella vuorovaikutuksella työnantajan ja työntekijöiden kesken työpaikan työt sujuisivat jouhevamman ja henkilökunta jaksaisi paremmin. – Työtä ja toimintatapoja on nyt kehitet tävä tehostamisen sijasta. Meidät pitää saada voimaan ja viihtymään paremmin. ”PARANNETAAN MAAILMAA, PAISTETAAN MAKKARAA” JARMO HUKKA ”Meitä on kolmen–neljän ukon porukka, jäniksiä metsästetään talvisin. Dreeveri (ajokoira) on minun. Parannetaan maailmaa, makkaraa paistetaan.” Perheen ohella jaksamisen tärkeisiin ainespuihin kuuluvat Jarmo Hukalla harrastukset. Porakoneenhoitaja on kiteeläisen kalustevalmistaja Kidex Oy:n eli Martelan tytäryhtiön 31 työntekijän pääluottamusmies. – Sohvalla oloa ei hirveästi ole. Talvisin on se metsästys, kesällä on moottori pyöräilyä ja mökkeilyä, kalassakin käyn jos kerkeän. ”TUKIVERKOT KUNTOON” JOHANNA SOLODOV ”Toisaalta pitää olla oman työpaikan ja muitten luottamusmiesten tukiverkosto, toisaalta pitää olla ystävien ja perheen tukiverkosto.” Monipuolisten verkostojen punomisen tärkeyttä painottaa Lindström Oy:n tekstiili huoltaja Johanna Solodov, 150 työntekijän pääluottamusmies Hämeenlinnasta. Liiton Facebookin luottamusmiesten suljetut keskustelu ryhmät ovat hyvä tuki. Niitäkin tärkeämpänä Solo dov pitää hyvin su ju vaa yhteis työtä pää luotta musmiehen ja varan välillä omalla työ paikalla. Hänelle merkitsee paljon myös epä virallinen luotta mus mies ryhmä, joka tapaakin toisiaan alue toimiston avittamana. – Ryhmässä pääsee avautumaan ja purkamaan sydäntään luottamuksella, Solodov kertoo. – On otettava selvää asioista jo etukäteen, jotta pystyy tuomaan tiedon tavallisille rivijäsenille ymmärrettä vässä muodossa. Eiväthän muutokset ole itsellekään mitään päivänselvyyksiä. Eikä vastausten löytäminen ole koskaan helpoimman takana. Mutta vaivan näke minen myös palkitsee, varsinkin silloin, kun saa todistettua, että olinpa oikeassa, Solodov kuvaa naureskellen. 42 Tekijä 1/2020 LUOTTAMUSMIESTEN TEEMASEMINAARI, MURIKKA, TAMPERE 4.–5.12. Johanna Solodov Jarmo Hukka Tekijä_2020_1_sisus.indd 42 8.1.2020 12.31
VINKKEJÄ TYÖPAJASTA ? Millä eväin parannat omaa työhyvinvointiasi ja jaksamistasi? Verkostoidu, tee yhteistyötä ja hae vertaistukea l Delegoi l Laita työntekijät etsimään ratkaisuja itsenäisesti l Suunnittele ajankäyttösi ja priorisoi tehtävät l Hoida asia kerrallaan kuntoon l Selvitä asioita jo etukäteen l Ota aikalisä, ei vastauksia heti l Karta huhuja l Tiedota l Muutospelko pois l Keskustele, työyhteisön tuki on tärkeä l Ylläpidä luottamuksellisuutta l Huomio voimavarasi l Pidä kiinni työajastasi l Tauota l Ota tarvittaessa luottamusmiesvapaata l Kouluttaudu l Käy useammin Murikassa l Kehitä vuorovaikutustaitojasi l Ole aloitteellinen, esitä parannuksia l Hoida ergonomiasi kuntoon l Erota työ ja vapaa-aika l Muista huumori l Ole positiivinen l Huolehdi terveydestäsi, riittävästä unesta ja liikunnasta l Katso mitä syöt l Harrasta l Perhe ja ystävät ovat tärkeä tukiverkostosi l Opi sanomaan ei ? Miten voitetaan työhyvinvoinnin kehittämisen esteet työpaikallasi? Käydään avointa keskustelua työnantajan kanssa l Sitoutetaan sekä työnantaja että työn tekijät l Hoidetaan asenteet kuntoon l Hyödynnetään Hyvinvointi lisää tuottavuutta -viesti l Luodaan luottamuksen ilmapiiri l Tehdään yhteistyötä ja otetaan työntekijät mukaan suunnitteluun l Mietitään uusia toiminta tapoja ja ajatellaan laatikon ulkopuolelta l Positiivisuus! l Tiedotetaan ajallaan ja avoimesti l Kouluttaudutaan l Laitetaan neuvotteluja vuorovaikutustaidot kuntoon l Hyvät perustelut ja yhteinen tavoite, kaikki mukaan! – Työssä on omat kaverit, moottoripyöräilyssä on omansa, metsästyksessä ne omansa, Hukka kuvaa sitä, miten eri harrastuksista saa erilaisten ihmisten kautta aina uutta virtaa. Hukka on enemmän kuin tietoinen siitä, että tehtäviä ja vastuuta pitäisi jakaa. – Yksinään ei pidä kaikkea tehdä, mutta kun niitä toisia tekijöitä ei löydy, Hukka toteaa. Luottamusmiehen ura on onneksi auttanut rakentamaan hyvät henkilökohtaiset suhteet jo Puuliiton aikoina Varkauden alue toimistoon. – Ja jos jotain radikaalia sattuu, johon tarvitsee apua, aina olen sitä alue toimistosta tai liitosta saanut! Murikan ensivierailijasta näytti aluksi siltä, että ”ei ole ketään tuttua”. Toisena aamupäivänä oli jo tunne monista uusista ystävistä ja yhteenkuulu vuudesta, mitä Hukan mielestä avittavat – – ”kuten kuuluukin” – rantasaunat ja muu yhteinen ohjelma luentojen jälkeen. – Itsestä se on kiinni. En jää nurkkaan istumaan. Pääluottamusmies kertoo, että työ paikalla on avoin ja keskusteleva ilmapiiri työnantajan kanssa. ”Aurinkoa” työpaikalle tuo Hukan mielestä nyt myös tieto uusista koneinvestoinneista. Työntekijöille tiedotetaan kaikista muutoksista hyvin säännöllisesti ja heidät otetaan Hukan mielestä mukaan muutosten suunnitteluun. Rauhallinen mies toteaa humoristisesti: – Jos ei itse rupea meuhkoomaan, kyllä työnantajan kanssa pärjää. ”VASTAPAINONA PERHE” ARI KAUPPINEN ”Minulla on 10-vuotias poika ja 6-vuotias tyttö. Heidän kanssaan kun touhuaa, on se hyvää vastapainoa luottamusmiehen työlle.” Näin kuvaa perheen merkitystä jaksamiselleen sähköasentaja Ari Kauppinen, kunnossapitotöitä tekevän siilinjärveläisen KP-ServicePartner Oy:n pääluottamus Oulun yksiköstä. Eri firmoissa polveilleen luottamusmiesuran pituus ja siitä kertyneet kokemukset auttavat jaksamaan. – On tässä jo jonkinlainen käsitys, mitä TES-kirjassa lukee. Mutta jos en ole sataprosenttisesti varma jostain vastauksesta, varmistan sen aina aluetoimistosta tai sitten spesiaalitapauksessa Helsingistä. Minulla on tavattoman hyvä yhteyshenkilö aluetoimistossa, hänen kanssaan pystyn pohtimaan asioita ja avautumaan, Kauppinen kuvaa liiton paikallisen toimiston korvaamatonta merkitystä. Kauppisen omalla työpaikalla ei ole kuin kahdeksan työntekijää, yrityksen muut 42 ovat ympäri maata. – Se vertaistuki minulta puuttuu. Vain Porin yksikössä on osaston luottamusmies, jonka kanssa voin sitten keskustella asioista, Kauppinen toteaa. Mutta yhteisten asioiden ajamisen palo, se liekehtii edelleen. – Minulla on kiinnostus ajaa ay-liikkeen asiaa. Se on jaksamisen takana ja toiminnan perimmäinen tarkoitus. Paloksi vai miksi minä sitä nyt kutsuisin? Työväenliikkeen aate on kuulunut kotikasvatukseen, se on tullut jo äidinmaidossa. l Tekijä oli mukana, kun 110 Teollisuusliiton aktiivia jäsentä osallistui itsenäisyyspäivän alla Luottamusmiesten teema seminaariin Murikassa, yhtenä aiheenaan jaksaminen. 1/2020 Tekijä 43 LIITOSSA Ari Kauppinen Tekijä_2020_1_sisus.indd 43 8.1.2020 12.23
44 Tekijä 1/2020 LIITTO KOULUTTAA Yli puolet liiton koulutuksesta on suunnattu luottamusmiehille ja työsuojelutehtävissä toimiville sekä ammattiosastojen aktiiveille. Osa näistä kursseista on sovittu työnantajan tuen piiriin, jolloin työnantaja maksaa kurssin ajalta palkan ja opistolle ateriakorvauksen. Tietoa sopimusalakohtaisista koulutusoikeuksista ja sovituista kursseista on osoitteessa www.teollisuusliitto.fi/ koulutussopimukset. Voit tarkistaa kurssit myös koulutusoppaasta tai liiton koulutusyksiköstä. Murikka on jäsenten oma opisto, joka sijaitsee Tampereen Teiskossa. Opetusja majoitustilat ovat erinomaiset. Murikassa on paljon erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Osa kursseista järjestetään sivutoimipisteessä Helsingin Hakaniemessä, jossa on sama opetus ja täysihoito hotellimajoituksineen. Murikan kurssihakemus on osoitteessa www.teollisuusliitto.fi/nain-haet-kurssille Teollisuusliitolla on koulutusta myös alueilla. Vuonna 2020 järjestetään kolme eri aiheista viikonloppukurssia, joiden sisältö on sama kaikilla alueilla. Tarjonnassa on kursseja työhyvinvoinnista sekä työsuojelun ja edunvalvonnan ajankohtaisista asioista. Oman alueen kursseille ilmoittautuminen on osoitteessa www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat tai sähköpostitse koulutus@teollisuusliitto.fi Teollisuusliitto tukee taloudellisesti ammattiosastoja kurssien järjestämisessä. Osastot valitsevat yhdistystoimintaan tai työelämään liittyvät aiheet jäsenten tarpeiden mukaan. Kurssit järjestetään omalla paikkakunnalla, toiminta-alueella tai liiton nimeämissä koulutuspaikoissa. Kouluttajina toimivat liiton toimitsijat. LISÄTIETOA saat koulutusoppaasta tai liiton kotisivuilta www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu. Voit myös ottaa yhteyttä koulutusyksikköön, koulutus@teollisuusliitto.fi tai puhelimitse 020 774 001 (vaihde). Teollisuusliitto tarjoaa jäsenilleen monipuoliset koulutusmahdollisuudet. Kurssitarjonnassa on laaja valikoima työelämäja yhdistystaitoja tukevaa koulutusta, myös kielija digikursseja sekä hyvinvointikursseja. Liiton koulutus on maksutonta ja suunnattu kaikille työmarkkinoiden käytettävissä oleville jäsenille. Liitto korvaa opiskelijoiden kurssimaksun, johon sisältyy opetus ja täysihoito majoituksineen. Matkakulut korvataan liiton matkustusohjeen mukaisesti. Työttömänä voi osallistua työelämäja yhdistystaitokursseille. Tarkista kuitenkin oikeutesi työttömyysetuuteen TE-toimistosta. Työelämäja yhdistystaitoja tukevaan koulutukseen voit saada kurssitukea, jolloin ansionmenetystä korvataan verottomalla kurssipäivärahalla 41,05 euroa/kurssipäivä ja stipendillä 36,98 euroa/kurssipäivä. Jäsenetu joka kannattaa hyödyntää Murikka on oma opistosi Koulutusta sinulle Kursseja lähellä sinua Tukea luottamustehtäviin Koulutusta ammattiosastoille Tekijä_2020_1_sisus.indd 44 8.1.2020 11.48
”Kovan työmiehen maine ei kanna” ARI HEMMINKI ”Aiemmin kova työmies oli hyvin arvostettu. Paljon annettiin sille miehelle anteeksi, vaikka olisi elintavoissakin ollut aika lailla toivomisen varaan. Minä, ja varsinkin minun isäni sukupolvi, me edustamme normikaavaa. Kun vaan hyvin ja hienosti tässä firmassa ollaan, niin sitten saadaan olla täällä loppuelämä. Ja toimitaankin normin mukaan; otetaan lainaa, ostetaan talo, maksetaan laina loppuun ja ollaan onnellisia. Nuoret on etsittävä ja haettava mukaan uusin konstein. Heitä on kuunneltava ja heidän kanssaan on keskusteltava. Yhä on usein niin, että kukaan ei vain ole pyytänyt nuorta työn tekijää liittymään liittoon. Noin sadasta Finn Powerin tuotannon työntekijästä runsas puolet on järjestäytynyt ammattiliittoon, mukana myös vuokramiehiä. Seutukunnalla pitää osata ylittää perinteiden ja median tahallisestikin luomat kielteiset mielikuvat ammattiyhdistysliikkeestä. Liittoon liittymistä kyselevän luottamusmiehen on vielä ymmärrettävä se nuoremman polven muuttunut katselukantti. Nuoret ajattelevat usein, että he ovat täällä vain töissä. He arvostavat vapaaaikaa ja perhettä. Älyttömän kova työnteko jättää ihmisen vain jostain muusta paitsi. Viime aikoina olen ollut mukana ammatti osaston kehityskeskustelussa ja Murikassa Kehittyvä ammattiosasto kurssilla. Suunnittelen myös työhuonekunnan perustamista. Työhuonekunnasta tulisi minulle hyvä tuki verkko. Saisin peilattua, mikä on porukan todellinen mielipide. Työhuonekunnan jäsenet voisivat myös kysellä, mitä mieltä hallissa ollaan. Ei jäisi vain minun vastuulleni päättää suhtautuminen johonkin tiettyyn asiaan. Järjestämisen periaatteista olen liiton kanssa täysin samaa mieltä, ja olen valmis kantamaan järjestämistyössä korteni kekoon. Mutta en minä tunne ketään, joka olisi valmis lähtemään vapaaajallaan tuntemattomaan porukkaan, ehkä jopa haukuttavaksi. Käytämmehän me jo nyt vapaaaikaa liiton asioihin, mutta järjes tämistyössä pitää olla meille, kai aktiiveiksi kutsuttaville, hyvä suunnitelma; miten, koska ja kenelle. Näkisin kyllä mielelläni uusia mainoskam panjoita Teollisuusliiton tunnetuksi tekemiseksi. Viimeisin kampanja videoineen ei vakuuttanut. Se edusti liikaa sitä vanhaa, pakottamista. Aika raakaa kritiikkiä tuli, ja minä ymmärrän hyvin ne näkemykset. Keskustelulla päästään kuitenkin aina parempaan tulokseen kuin riitelyllä.” ARI HEMMINKI Varapuheenjohtaja Ylihärmän metallityöväen ao. 214 , Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Finn-Power Oy Seinäjoki TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA JYRKI LUUKKONEN 1/2020 Tekijä 45 LIITOSSA TOIMIJA Tekijä_2020_1_sisus.indd 45 8.1.2020 11.48
Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Tartu hetkeen – arkityö ratkaisee LIITTO KOULUTTAA 10.–11.3. HELSINKI–UUSIMAA Sokos Hotel, Vantaa ilmoittautuminen 20.2. mennessä 14.–15.3. VARSINAIS-SUOMI–SATAKUNTA Sokos Hotel Vaakuna, Pori ilmoittautuminen 27.2. mennessä 28.–29.3. HÄME–PIRKANMAA Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna ilmoittautuminen 12.3. mennessä 3.–4.10. KAAKKOIS-SUOMI–SAVO-KARJALA Holiday Club Saimaa, Lappeenranta ilmoittautuminen 17.9. mennessä 14.–15.11. VAASA–KESKI-SUOMi Sokos Hotel Alexandra, Jyväskylä ilmoittautuminen 29.10. mennessä 14.–15.11. OULU–LAPPI Sokos Hotel Eden, Oulu ilmoittautuminen 29.10. mennessä Hyvä kurssi + täysihoito = huikea jäsenetu Työpaikalla tapahtuvaan työsuojeluyhteistyöhön on kaikilla työntekijöillä osallistumismahdollisuus. Meistä jokaisen tulee huolehtia niin omasta kuin työkavereidenkin turvallisuudesta ja terveydestä. Sinulla on siis tärkeä rooli työpaikan työsuojelun kehittäjänä ja työsuojeluyhteistyön ylläpitäjänä. Kurssi vahvistaa valmiuksia puuttua työpaikan työsuojelun epäkohtiin. Tule kuuntelemaan kurssille, mitä kaikkea tämä voi pitää sisällään. 46 Tekijä 1/2020 Kurssi on maksuton ja tarkoitettu työmarkkinoiden käytettävissä oleville jäsenille. Myös matkakulut korvataan ja mahdollista ansionmenetystä korvataan verottomalla kurssipäivärahalla (41,05 euroa) ja kurssistipendillä (36,98 euroa) 78,05 euroa/pvä. ILMOITTAUDU OMALLA ALUEELLASI SINUA LÄHINNÄ OLEVALLE KURSSILLE osoitteessa www.teollisuusliitto.fi/tapahtumakalenteri tai koulutusyksikköön koulutus@teolllisuusliitto.fi tai puh. 020 774 1042 / Päivi Mäensivu. Murikassa kursseja ammattiosaston aktiiveille ja kaikille jäsenille Murikka-opistolla on lukuisa määrä kursseja, joista toivottavasti myös sinä löydät itsellesi sopivan ja pääset nauttimaan erinomaisesta opetuksesta ja täysihoidosta kauniissa maisemissa. Tässä muutamia kurssiesimerkkejä: 10.–12.2. Työntekijän sosiaaliturva 23.–27.3. Englannin alkeet työelämässä 2.–6.3. Tietotekniikan jatkokurssi 9.–11.3. Taseri-kirjanpidon kurssi 23.–25.3. Jäsenhuollon kurssi TUTUSTU KOKO KURSSITARJONTAAN osoitteessa www.murikka.fi ja ilmoittaudu kurssille. Kurssit ovat jäsenille maksuttomia. Myös matkakulut korvataan ja mahdollista ansionmenetystä korvataan verottomalla kurssipäivärahalla (41,05 euroa) ja kurssistipendillä (36,98 euroa) 78,05 euroa/pvä. Tekijä_2020_1_sisus.indd 46 8.1.2020 11.49
”Lähde sinäkin opiskelemaan” TEKSTI JARI ISOKORPI KUVA VESA RANTA Tuotantotyöntekijä Kaisa Telekäinen kannustaa Teollisuusliiton jäseniä käyttämään jäsenetuaan, joka mahdollistaa monipuolisen opiskelun. – Olin viime kesänä työelämän englannin kurssilla Murikassa. Se oli kaikille jäsenille avoin. Siellä oli paljon työsuojeluvaltuutettuja ja pääluottamusmiehiä. Olisi kiva, jos perusjäsenet tiedostaisivat, että sinne voi hakeutua ilman mitään titteliä, Telekäinen sanoo. – Ei minulla itsellänikään ollut aikanaan tietoa, että tavallinen jäsen voisi lähteä millekään kurssille. Se on niin pienestä kiinni, miten saattaa ohittaa tuollaisen tiedon, eikä sitä ajattelekaan omalle kohdalleen. Liiton kurssit ovat hänen mielestään mukavalla tavalla tuettuja. – Liitto maksaa ruokailun, matkat, majoituksen ja kurssistipendin. Itse olen Oulusta, ja opiskelijoita tulee pohjoisempaakin. Meille pitkän matkan kulkijoille varsinkin matkakorvaus on iso asia. Ihmissuhdetaidoista lähtien kursseja on joka lähtöön. Telekäinen on käynyt muun muassa tietotekniikkakurssin, joita on monen tasoisia. Hänen mielestään myös työnantajien kannattaisi tutustua liiton monipuoliseen kurssitarjontaan. – Kun hoksataan, että työntekijä tarvitsee kurssi tusta, niin siitä hyötyy koko yhteisö. Esimerkiksi tietotekniikan käyttö ei ole kaikilla kovin näppärää. Viikon kurssilla ehtii käydä läpi paljon asioita. He ovat tyytyväisen näköisiä ihmisiä, jotka sieltä lähtevät kotiin. Kursseilla on mahdollista solmia myös kontakteja. – Sinne tulee porukkaa ympäri Suomen. Siellä olen saanut hyviä tuttavia ja ihan ystäviäkin. Pidämme yhteyttä vielä vuosien jälkeen. Vaikka opiskelu on tiivistä, se on Telekäisen mukaan myös virkistävää. – Siellä on valmiit ruoat ja Muksut mukaan -kursseilla lapsilla ohjelmaa. Toki opiskelupäivät ovat pitkiä, puoli yhdeksästä viiteen. Mutta illan saa vapaasti touhuta. Se ei ole meille mikään arkijuttu, vaan se on ollut vähän niin kuin lomaviikko. Joillakin työpaikoilla on Telekäisen mukaan saatu lomautuksia peruttua, kun on lähetetty väkeä koulutukseen. – Kunpa työnantajat hoksaisivat, miten edullista se on. Olen kokenut, että opiskelu on itsensä kehittä mistä, josta itse hyötyy eniten. Jos porukka pääsisi lomautuksen sijasta viikoksi opiskelemaan, niin kyllä se olisi parempi kuin olla viikon kotona pakko lomalla, jossa kuluisi vasta lomautuksen omavastuuaika. Kaisa Telekäinen on käyttänyt liiton kursseja monipuoli sesti ja ollut niillä välillä lastenkin kanssa. 1/2020 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA KAISA TELEKÄINEN Tuotantotyöntekijä Aspocomp Group Oyj Oulu Tekijä_2020_1_sisus.indd 47 8.1.2020 11.49
LE H TI KU VA /A N TT I A IM O -K O IV IS TO 48 Tekijä 1/2020 MAAILMA Miehitys Oy PALESTIINA Arviolta 36 000 palestiinalaista työskentelee miehitetyn maansa laittomissa israelilaisissa siirtokunnissa. Heillä ei usein ole muuta mahdollisuutta. Siirtokuntien palestiinalaisista työläisistä 11 prosenttia käy töissä miehittäjien anastamilla mailla, jotka hänen perheensä tai sukulaisensa omisti. Saadakseen työtä siirtokunnasta pales tiinalainen tarvitsee Israelin viranomaisilta työluvan, johon antaa lausunnon armeijan alainen keskustiedustelupalvelu Shin Bet. Työnantajan on helppo päästä eroon työntekijöistään vaatimalla työluvan peruuttamista. Syy voi olla yhteiskunnal linen aktiivisuus, lakkoilu tai ammattiliiton jäsenyys. Siirtokuntien jättibisnekseksi kasvanut teollisuus keskittyy veroetuja ja tukia nauttiviin erityistalousalueisiin. Alku peräiset asukkaat taas kärsivät ankarista liikkumis rajoituksista, pakkosiirroista, maan pakkootosta, talojen purkamisesta ja rakennuskielloista. Israel sovelsi palestiinalaisiin pitkään Jordanian rankasti vanhentunutta 1960 luvun työlakia. Ihmiset jaettiin kahteen luokkaan, sillä israelilaisiin noudatettiin kotimaansa lakia. Vuonna 2007 Israelin korkein oikeus päätti, että siirtokuntien palestiinalai siinkin on sovellettava Israelin työlakeja. Osa yrityksistä alkoikin maksaa Israelin vähimmäispalkkaa. Israelilainen ihmisoikeusjärjestö Kav LaOved sanoo kuitenkin, että ainakin KUUSI PROSENTTIA KEMIALLE SAKSA Kemianteollisuuden marraskuun lopun työehtosopimus tuo yli kuuden prosentin korotukset, laskee IG BCE -liitto. Siitä 1,8 prosenttia kohdistuu työaikaa lyhentävälle tulevaisuustilille, 0,7 prosenttia parannettuun sairausvakuutukseen, 0,5 prosenttia kertakorvaukseen, 0,3 prosenttia joulurahan korotukseen ja 2,8 prosenttia taulukkopalkkojen nostamiseen. Tulevaisuustili tuo viisi uutta vapaapäivää vuodessa. Niitä voi myös kerätä tai saada rahana tietyin ehdoin. Jouluraha nousee viidellä prosentilla kuukausitulosta. Sopimus on voimassa alueesta riippuen 27–29 kuukautta. LAPSET POIS TUPAKKAVILJELMILTÄ LAPSITYÖ Kansainvälinen työjärjestö ILO lopettaa tuen ottamisen ohjelmiinsa tupakkateollisuudelta ja sitä lähellä olevilta tahoilta. Syynä on alalla rehottava lapsityö. ILO on saanut rahoitusta tupakkateollisuudelta jo toista vuosikymmentä. Yhtiöiden toiminta on nähty keinona kohentaa niiden imagoa sosiaalisen vastuun kantajina sekä luoda yhteyksiä päättäjiin. Päätös on osa ILO:n uutta strategiaa ihmisarvoisten työolojen luomiseksi tupakkaalalle. Viljelyksillä käytetään runsaasti lapsityötä. Maailman terveysjärjestö WHO:n tupakkakontrollista vastaavan sihteeristön johtaja Vera Da Costa e Silva sanoi viime vuonna The Guardian -lehdelle, että vuonna 2011 tupakkaviljelmillä työskenteli 1,3 miljoonaa lasta. Yhdysvaltain työministeriö laskee, että 16 maan tupakkapelloilla työskentelee lapsia. puolet yrityksistä maksaa palestiinalaisille alle vähimmäispalkan. Palkkakuitteja ei anneta tai ylitöitä ei kirjata. Vaadittavia vakuutuksia puuttuu, sillä israelilais yhtiöt eivät aina suostu vakuuttamaan palestiinalaisia. Periaatteessa palestiinalainen työläinen voi vedota israelilaiseen tuomioistuimeen. Vuonna 2016 Israelin oikeusministeri päätti, että Jordanin laakson maatyöläisten kanne työoloista otetaan käsittelyyn vain Israelin asukkailta, Wac-Maan ammattiliitto sanoo. Palestiinalaisten on sen sijaan maksettava asiansa käsittelystä takuu, joka kattaa työnantajan kulut, mikäli työläinen häviää. Maan korkein oikeus vahvisti päätöksen viime vuonna. Monet ammattiliitot kannattavatkin laittomien siirtokuntien tuotteiden boikotointia, kuten Britannian ja Norjan keskusjärjestöt TUC ja LO. Siirtokuntien tuotteita tuodaan paljon Eurooppaan, usein väärällä alkuperä merkinnällä. EU:n tuomioistuin päättikin marraskuussa, että Palestiinan ja Golanin laittomista siirtokunnista tulevaa viiniä ei voi myydä EU:ssa israelilaisena. Kuluttajaa ei saa johtaa harhaan, oikeus perusteli. HEIKKI JOKINEN ? Jo vuonna 2012 Finnwatch selvitti suomalaisten ja Suomessa toimivien yritysten erilaisia yhteyksiä Israelin laittomiin siirtokuntiin miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Tällöin esimerkkeinä olivat muun muassa Alkossa israelilaisina myydyt Golan Heights Wineryn viinit Yarden Mount Hermon ja Sion Creek White. Tekijä_2020_1_sisus.indd 48 8.1.2020 11.49
1/2020 Tekijä 49 LYHYET LIITOSSA JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA LIITON PÄIVYSTYSKANAVAT KESKUSTOIMISTO 020 774 001 (vaihde) Teollisuusliitto PL 107, 00531 Helsinki etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi MA–PE KLO 8.30–15 MA–KE, PE KLO 8.30–15 LUETUIMMAT JOULUKUU www.tekijälehti.fi ? Luottamusmiehet: ”Heikennyksiä ei saa päästää läpi” ? LAKOSSA Nokian Renkaat: ”Nyt on työntekijän kohtalonpäivät” ? LAKOSSA Neste, Porvoo: ”Meillä ei ole varaa antaa periksi” ? Näihin maalipurkkeihin loppui Huberilla yli sadan vuoden tuotanto ? LAKOSSA UPM, Savonlinna: ”Miksi työsulku ei maksa mitään?” TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJELU KIRISTYI TYÖAIKA Vuoden alusta voimaan astunut uudistettu työaikalaki vastaa nykyistä paremmin muuttunutta työelämää ja töiden tekemisen tapaa, sanoo SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto. Uudistuksessa sekä työnantajaettä työntekijäpuoli joutuivat tinkimään tavoitteistaan. ”Työnteko ei uudessa laissa ole sidottu paikkaan, ja työnantajan on pyrittävä järjestämään osa-aikatöitä osatyökykyiselle”, Lehto sanoo. Lue lisää: www.tekijälehti.fi SME EI OLE AMMATTILIITTO SUORAJAKELU Työtuomioistuimen antoi 5.11.2019 ratkaisun, jonka mukaan SME ry ei ole aito työntekijöiden yhdistys eivätkä työnantajat siten voi noudattaa sen solmimaa ”työ ehtosopimusta”. Alalla olisi tullut noudattaa PAU:n ja PALTA:n välistä työehtosopimusta ja sen mukaisia palkkausjärjestelmiä. Teollisuusliitto ja Medialiitto sopivat syksyllä 2019 suorajakelua koskevan työehtosopimuksen. Suorajakelua tekevät yritykset ovat pääsääntöisesti järjestäytyneet Medialiittoon, jolloin heitä sitoo 1.11.2019 voimaan tullut Teollisuusliiton ja Medialiiton välinen työehtosopimus. Lisätietoja: sopimusasiantuntija Martti Paavilainen, puh. 050 439 7877. Ansiopäivärahaa sai joulukuussa 1 356 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. JÄSENMAKSU l Vuonna 2020 jäsenmaksu on 1,35 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. l Vuonna 2019 maksetuista jäsenmaksuista lähtee tiedot suoraan verottajalle 29.1. ja niistä ei jäsenten tarvitse tehdä ilmoitusta. Viimeinen korjausajo tehdään 29.4., tähän ajoon tulevat tiedot ehtivät vielä jäsenten verotuspäätöksiin. l Kannatusjäsenten jäsenmaksu muuttuu %-perusteiseksi ja on 1 % sopimusaloilla tehdystä työstä saadusta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Koska kannatusjäsenet eivät ole varsinaisia jäseniä, ei heillä ole oikeutta jäsenmaksuvapautuksiin. Kannatusjäsenet ovat liiton jäseniä, eikä heillä ole työttömyyskassan jäsenyyttä. l Muista ilmoittaa jäsenmaksusta vapaat ajat jäsenpalveluun tai käy tallentamassa ne itse sähköisessä eAsioinnissa . Jäsenmaksuvapauteen oikeuttavat syyt löydät osoitteesta: www.teollisuusliitto.fi/jasenmaksuvapautus l eAsioinnissa , www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkata jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. l Viitelistat jäsenmaksun maksamiseen vuodelle 2020 on postitettu jäsenille 4.1. Viitelistat lähetetään kaikille itsemaksa ville jäsenille, vaikka olisitkin työttömänä tai vapautettuna jäsenmaksuista esimerkiksi opiskelun, sairauden tai perhe vapaiden vuoksi. Viitelistan voit ottaa käyttöön, kun menet töihin, jos työnantajasi ei peri jäsenmaksua suoraan palkasta. l J äsenkortti vuosille 2020 ja 2021 on postitettu jäsenille. HALLINNOLLINEN TAAKKA KEVENEE AMMATTIOSASTOT Tulorekisteriin ilmoittamista pienille toimijoille helpotetaan vuoden alusta. Ilmoittamisen määräaika pitenee, kun on kyse luontois eduista, palkkaenna koista, verovapaasta kustannusten korvaamisesta sekä rekiste röidyn yhdistyksen maksamista enintään 200 euron kertasuorituksista. Lisäksi pieniä kilpailupalkintoja ei tarvitse enää ilmoittaa tulorekisteriin, jos ne ovat enintään 100 euron arvoisia. Poikkeuksena työtai palvelussuhteessa maksettavat kilpailupalkinnot. www.vero.fi/tulorekisteri TILAA MOBIILIJÄSENKORTTI N äin saat latauslinkin älypuhelimeesi: ? Kirjaudu eAsiointiin (www.teollisuusliitto.fi/easiointi) henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. T u nnistautuminen onnistuu myös mobiilivarmenteella. ? Klikkaa Jäsentiedot ja tarkista yhteystietosi. ? Mene kohtaan Jäsenedut . Paina Muokkaa . ? Kohdassa Mobiilijäsenkortti valitse Tilaan . Paina Tallenna . ? Saat matkapuhelimeesi linkin, josta voit ladata kortin puhelimeesi. KKO:LTA KANTA IRTISANOMISAJAN PALKKAAN OIKEUS Korkein oikeus katsoi, ettei lomautetun teollisuusliittolaisen työntekijän työsopimus rauennut hänelle myönnetyn täyden työkyvyttömyyseläkkeen perusteella, vaan työsuhde on ollut voimassa työntekijän irtisanoessa työsopimuksensa. Yhtiö oli siten velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksena irtisanomisajan palkan. Lue lisää: www.tekijälehti.fi NIMITYS Oulu–Lappi-alueen aluepäälliköksi on nimitetty Oulun aluetoimiston aluetoimitsija Hanna-Kaisa Hämäläinen. Tehtävää hoitanut Martti Rauhala palaa takaisin entiseen tehtäväänsä vastaavaksi aluetoimitsijaksi Tornioon. 12/2018 12/2019 14 012 ansiopäivärahan saajaa KOKONAAN JA OSITTAIN TYÖTTÖMÄT LOMAUTETUT TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA JOULUKUU 20 000 15 000 10 000 5 000 Tekijä_2020_1_sisus.indd 49 8.1.2020 11.49
50 Tekijä 1/2020 50 Te KI TI H A IL A Teknologiindustrins talkotimmar försvinner De 24 obetalda arbetstimmarna försvinner från teknologiindustrin i samband med det nya kollektivavtalet. A vt al sf ör ha nd lin ga rn a l Avtalsperioden för det nya kollektivavtalet för teknologiindustrin började 4.1.2020 och det löper ut 30.11. 2021. Avtalet gäller runt 100 000 arbetstagare. l År 2020 höjs lönerna med 1,3 procent och 2021 med 1,4 procent. Dessutom höjer arbetsgivaren lönerna efter löneförhöjningarna år 2020 med 0,6 procent. Det rör sig om en företagseller arbetsplatsspecifik höjning. Arbetsgivaren delar ut löneförhöjningarna enligt anvisningar från förbunden senast 1.2.2021. Tillsammans blir det 3,3 procent på två år. LOKALA LÖNEFÖRHANDLINGAR Lönerna förhandlas bägge åren lokalt med huvudförtroendemannen. I förhandlingarna tar man i beaktan företagets ekonomiska situation, orderstocken, arbetsläget samt företagets konkurrenskraft. Samtidigt är målet att se till att lönerna fördelas rättvist, fungerar sporrande samt gynnar produktiviteten. Lokalt avtalas det om genomförande, tidpunkt och storlek på löneförhöjningarna. I fall man inte kommer fram till ett lokalt avtal i frågan, kommer lönerna att höjas enligt allmänna höjningarna senast 1.3.2020 och 1.2.2021. Den företagsspecifika potten på 0,6 procent delar arbetsgivaren ut i enlighet med instruktioner från förbundet. Den kan betalas ut genast efter löneförhöjningarna för 2020 men senast 1.2.2021. Huvudförtroendemännen kommer att få mer information om saken senast 26.2.2021. I fall man på arbetsplatsen inte valt en huvudförtroendeman, kommer hela personalen att få ta del av informationen. Lönerna enligt lönetabell höjs 1,3 procent 1.3.2020 och 2,0 procent 1.2.2021. Tillägg och ersättningar höjs också enligt samma mönster. EGEN ANMÄLAN VID VÅRD AV SJUKT BARN Förutom slopandet av ”kikytimmarna” och löneförhöjningar innehåller avtalet även förändringar i de så kallade texterna. Familjernas situation blir bättre, då det nya kollektivavtalet innehåller en skrivelse om att anmälan om sjukfrånvaro med egen anmälan utvidgas till att gälla för vård av sjukt barn. Det är ett förfarande som avtalas lokalt och gäller för högst tre dygn, precis som för den anställdes egen sjukfrånvaro. För personer som studerar genom utbildningsavtal utses särskilda handledare på jobbet. Deras uppgift är att stöda och koordinera inlärningen som sker på arbetsplatserna. Ansvaret för att utbilda arbetsplatsinstruktörer, och att se till att de har tillräckligt med tid för uppdraget, ligger hos arbetsgivaren. Både förtroendemannens och arbetarskyddsfullmäktiges ställning blir bättre. I framtiden tar man i beaktan antalet personer som är inhyrd arbetskraft då man räknar ut den tid som förtroendevalda får använda till sitt förtroendeuppdrag. Tekijä_2020_1_sisus.indd 50 8.1.2020 11.49
Strejken höll på Alholmen ”Kikytimmarna är en så stor fråga att det inte var svårt att få folk att gå i strejk”, säger huvudförtroendeman Vuokko Piippolainen. I STREJK 9–11.12 Strejkvakter vid UPM:s sågverk i Jakobstad. Från vänster arbetarskyddsfullmäktige Sami Kettula, Kimmo Mikkola och huvudförtroendeman Vuokko Piippolainen. För att få fart på det tröga förhandlingsläget i november-december utlyste Industrifacket en tredagars strejk på utvalda arbetsplatser inom tio avtals branscher. Bland dem fanns den mekaniska skogsindustrin. UPM:s såg i Jakobstad hade inte ens det kyliga snöblandade regnet som sammanföll med inledandet av strejken tagit kol på stämningen. Strejkvaktpassen roterade med två vakter 90 minuter åt gången. – Här håller strejken. Ingen har ens försökt komma på jobb, sa huvudförtroendeman Vuokko Piippolainen. Enligt huvudförtroendemannen går orsaken att finna i den höga organi seringsgraden på sågen. Alla utom en av 54 anställda inom produktionen hör till facket. Piippolainen intygar att Industri fackets målsättning för förhandlingarna åtnjuter ett omfattande stöd bland arbetstagarna. – Arbetsgivarnas krav är verkligen hutlösa. Först måste vi naturligtvis se till att vi blir kvitt kikytimmarna, men visst finns där annat också. Till exempel kravet på sänkt sjuklön. Slopandet av tjänsteårs tillägget skulle innebära att två veckors lön faller bort direkt, säger Piippolainen. Arbetsgivarens förslag kring söckenhelger eller kringskuren strejkrätt faller heller inte i god jord. Arbetsgivarorganisationen Skogsindustrin rf utlyste lockout på 32 arbetsplatser mellan den 12 och 18 december. Lockouten gällde även på Alholmen. Huvudförtroendeman Piippolainen påminner om att lockout infördes inom den mekaniska skogsindustrin på sågar och fanerfabriker, där det varit aningen tystare under den senaste tiden. Därför har arbetsgivarna inom skogsindustrin, som inte är precis ovana med att ta till lockout som stridsåtgärd, lätt att ta till det vapnet. I det dagliga nyhetsflödet får man rätt en skev bild av Industrifackets förhandlingar med arbetsgivarförbunden, då ett så stort fokus ligger på teknologiindustrin som fick ett nytt kollektivavtal strax efter årsskiftet. – I ett så här stort förbund ska det finnas ett stöd och solidaritet för att medlemmar, säger Piippolainen. Hon påminner om att kollektiv avtalet för snickeribranschen löper ut i slutet av januari. Då ska det fortfarande finnas krafter att ta till. – En arbetskompis sade just att nu när det blev strejk, lockout och kanske nya stridsåtgärder efter årsskiftet, så känner man av det i plånboken. Men nu ska vi ha bort talkoarbetet en gång för alla, säger Piippolainen. JOHANNES WARIS 1/2020 Tekijä 51 FACKET Det här var läget 8.1 då Tekijä gick i tryck. Förhandlingarna för kemiindustrin och mekaniska skogsindustrin pågick fortfarande. Följ med läget på Industrifackets webbsida www.teollisuusliitto.fi/sv och webbtidning www.tekijälehti.fi JO H A N N ES TE RV O ARBETSTIDSFÖRSÖK PÅ VISS TID Förbunden kom också överens om att inleda ett försök gällande arbetstiden som berör arbete i dagsskifte och i två skift. Målet med försöket är att utveckla lösningar som stöder företagens produktivitet och konkurrenskraft, samtidigt som man tar de anställdas personliga behov gällande arbetstiden i beaktan. I fall innehållet i det lokala avtalet avviker från kollektivavtalets skrivelser om arbetstiden måste förbundens arbetsgrupp för arbetstidsfrågor ta ställning till arrangemanget innan det tas i bruk. Försöket kan fortsätta fram till slutet av år 2023. Ett liknande försök gjordes inom teknologi industrin för tio år sedan. Då var det inte många företag som nappade på det. Industrifacket och arbetsgivarorganisationen Teknologiindustrin rf. avtalade också om att grunda arbetsgrupper för följande områden: arbetstid, utbildning, samarbete inom företag och lokalt avtalande, samt utvecklingsprogrammet inom teknologiindustrin Työkaari kantaa . PETTERI RAITO ? EN KOMPROMISS BLEV TILL Ett hyfsat avtal med tanke på läget. Så lyder Peter Sjökvists bedömning av kollektivavtalet för teknologiindustrin, som han som i egenskap av styrelsemedlem i Industrifacket bekantat sig noggrant med – och röstat för. – 3,3 procent känns som en kompromiss man kan leva med, normala löneförhöjningar med tanke på de ekonomiska utsikterna i Europa, säger Sjökvist. Det nya kollektivavtalet innehöll också förändringar i det som allmänt kallas ”texterna”, det vill säga det som förutom pengar konkret överförs i kvaliteten på arbetslivet. Sjökvist vill lyfta fram speciellt det att man med egen anmälan kan stanna hemma för att sköta om sjuka barn. – Inte är det många arbetsplatser här i Österbotten som haft det, vad jag vet. Det finns undersökningar som tyder på att det kan gynna företagen, tvärtom som många företagare tror, säger Sjökvist. Sjökvist, huvudförtroendeman på Närko i Närpes, har för det mesta hört positiva omdömen om avtalet av arbetskompisarna – Folk är nöjda över att kikytimmarna försvinner. Det att vi fick till stånd ett hyfsat avtal mellan parterna utan riksförlikningsmannen tyder på att det går att samarbeta efter några aningen kärvare år. I kvällstidningarna har avtalets skrivelser om försöket med arbetstiden tolkats som ett sätt att få ut mer arbete och täcka för de ”förlorade kikytimmarna”. – Där finns ett lås i och med att försöket ska godkännas av förbundet, säger Sjökvist. Sjökvist tror också att man på båda sidorna om Östersjön håller ett öga på hurdana avtal det görs. I Sverige börjar avtalsrörelsen nu komma igång på allvar. JOHANNES WARIS Tekijä_2020_1_sisus.indd 51 8.1.2020 11.49
52 Tekijä 1/2020 Trappor i trä D et är inte ljudet av Led Zeppelinklassikern Stairway to Heaven som möter en i fabrikshallen, om en fullständigt undermålig vits tillåts i sammanhanget. I stället är det ett öronbedövande oljud som möter en. Westwood tillverkar trappor och varje trappa är skräddarsydd efter kundens önskemål, men byggs långt av standardkomponenter. Lunchpaus på förpackningsavdelningen. Här gäller heavy-musik och chilisås, intygar Jan Häggblom och Kaj Virta. ? ”Vi kör på med samma gäng och gamla vanor. Det är synd att så få utbildar sig till snickare numera", säger Sten Elenius. På fritiden satsar Elenius aktivt på landsvägscykling. Kaj Strand, har varit med så gott som från första början. Med sina 35 år på jobbet hör han till de erfarnaste, i ett väldigt erfaret gäng, i produktionen. Han håller på med att hyvla räckespinnar, men hinner med en kort pratstund. – Visst har jobbet förändrats en del efter införandet av CNC-maskiner. Förr var det mer hantverk än idag, säger Strand. Nykarlebyföretagets rötter går till 1940talet och bröderna Westerlunds sågoch snickeri. På trappor har man satsat helhjärtat under namnet Westwood sedan 1970-talet. Ägarna har bytts ut med jämna mellanrum. – Det är närmare 50 000 trappor som lämnat fabriken och väldigt många av dem är fortfarande i användning, säger verk ställande direktör Rickard Snellman. ? Det är pris och trender som styr när det ska köpas trappor. På Westwood i Nykarleby ser man att en erfaren personal står för kvalitet. TEXT JOHANNES WARIS FOTO JOHANNES TERVO Tekijä_2020_1_sisus.indd 52 8.1.2020 11.49
1/2020 Tekijä 53 ARBETSLIVET Han är själv rätt ny vid rodret på Westwood och började jobba på företaget år 2017. Företaget har onekligen sett bättre tider. I början av 2000-talet låg den årliga produktionen på drygt 3 000 trappor och antalet anställda räknades flera dussin. Idag ligger nivån på runt 1 200 trappor i året. TRENDMEDVETNA KUNDER Resan från det numera väldigt långt digitala ritbordet till färdig trappa går i regel på en vecka. Här styr byggoch inredningstrender efterfrågan bland kunderna. –För tio år sedan skulle alla ha bok. Idag är det nästan ingen som ska ha en trappa som byggts av bokträ, säger Snellman. I regel är materialet för trapporna som Westwood säljer furu, björk och ek. I Finland är medan den något dyrare ek. Bland kunderna finns stora byggfirmor och husfabriker, men också privatkunder främst i de nordiska länderna. – Det är bra att vi har ett erfaret gäng i produktion. De problem som uppstår har oftare att göra med materialet än med några tillverkningsfel, säger Snellman. PERMITTERINGAR Trapptillverkningen är en konjunkturkänslig bransch och följer i stort läget i byggnadsbranschen. På Westwood har personalen varit permitterad i flera omgångar under hösten. – Visst är det tungt, men allihop har förståelse för situationen, säger Åsa Jansson som har 16 år bakom sig på företaget. Jansson säger att det bästa med jobbet är arbetskamraterna och den sammanhållning som utvecklats på jobbet med åren. Gänget känner varandra väl, då det börjar vara ganska länge sen senaste nyanställning. I det så kallade mellanrummet mellan produktionshallen och råvarulagret hittar vi Sten Elenius, där han håller på med att urholka pelare till ett trappräcke. Här sköts det så kallade finliret manuellt. Elenius har haft hand om arbetarskyddsfrågor på Westwood. – Ljudmiljön är den största utmaningen för oss. Sen är det naturligtvis trädammet som är ett hot för arbetshälsan. För några allvarligare olyckor på jobbet måst vi gå ganska långt bak i tiden, berättar Elenius. På den punkten har man tagit något steg framåt i branschen. För tillfället testar man på Westwood till exempel en specialdammsugare i produktionshallen. Det är allt som allt tolv personer som jobbar i produktionen på Westwood och så gott som alla i produktionen är medlemmar i Industrifacket. För tillfället finns det inte en förtroendeman på Westwood. ? ”Jag har tio år kvar tills pensionen, så jag hoppas jag får vara här tiden ut. Det här är ett fysiskt jobb och det gäller att hålla reda på kroppen”, säger Kaj Strand som jobbat 35 år i huset. Åsa Jansson tycker att gemenskapen mellan arbetskompisarna är det bästa med jobbet. WESTWOOD OY AB GRUNDAT 1993 HEMORT Nykarleby PRODUKTION Trappor VERKSAMHETSOMRÅDE Norden PERSONAL 12 i produktion, 18 totalt OMSÄTTNING 1,8 miljoner (2019) – Det har gått ganska bra med att diskutera med arbetsgivaren och komma med förbättringsförslag, säger Elenius. Efter att samtliga delarna i den blivande trappan gått genom ytbehandling och står klara ska de naturligtvis levereras till kunderna för att sedan monteras ihop hos kunden. Företaget har egna montörer på annat håll i landet. En anställd jobbar i första hand som montör för kunderna i nejden, för att sedan hoppa in i produktionen då han inte har montörsuppdrag. Produkterna ska ut omgående och därför tillverkas inte heller trappor på lager. Delarna packas in i så kallade flat pack -lådor för att sedan skickas ut. Det jobbet faller för det mesta på Jan Hägglund och Kaj Virta. – Vi går väl åt rätt håll. I alla fall i jämförelse med hur det var under den tidigare ägaren. Man ser kanske ett ljus i ändan av tunneln nu, säger Hägglund. Virta är också försiktigt optimistisk. – Det blir alltid mer jobb mot vårvintern, säger Virta. l ? Den 11 december utbröt en brand på Westwood. Enligt jourhavande brandmästare Terence Sam i Nykarleby fick branden sin början i fabrikens värmecentral. Från pannrummet spred sig elden till ytterväggar i byggnaden. – Vi fick snabbt branden under kontroll och kunde hindra elden från att sprida sig till takkonstruktionerna, säger Sam till Svenska Yle. Skadorna begränsades till värmecentralen och ingen kom till skada i branden. – Vi klarade oss den här gången med blotta förskräckelsen. Vi vet fortfarande inte vad som förorsakade branden, säger vd Rickard Snellman. Själva fastigheten ägs av det österbottniska placerings NKL-partners. – Min uppskattning är att priset för skadorna räknas i några tusenlappar, högst 10 000 euro, säger Snellman. Branden hade ingen inverkan på produktionen och verksamheten kommer igång i vanlig ordning igen efter juluppehållet, intygar Snellman. KURS PÅ SVENSKA 1.2 Startkurs för arbetarskyddsfullmäktige, Scandic Vasa 14–15.3 Fart på fackavdelningen, Murikka-institutet 6–8.4 Kompletteringskurs, Murikka-institutet Mer information och anmälningar: www.teollisuusliitto.fi/svenska-kurser Tekijä_2020_1_sisus.indd 53 8.1.2020 11.49
54 Tekijä 1/2020 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT www.teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–ke ja pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i E-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS www.teollisuuskassa.fi /sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–ons och fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA eAsiointi on avoinna aina silloin kun haluat E-tjänsten är öppen när du vill Tekijä_2020_1_sisus.indd 54 8.1.2020 11.49
1/2020 Tekijä 55 BRIEF IN ENGLISH 1/2020 Tekijä 55 VUODENVAIHTEEN MUUTOKSIA TYÖTTÖMYYSKASSASSA FÖRÄNDRINGAR I ARBETSLÖSHETSKASSAN VID ÅRSSKIFTET CHANGES IN UNEMPLOYMENT BENEFITS THIS YEAR FÖRSKOTTSINNEHÅLLNING OCH SKATTEKORT n? I januari förskottsinnehållning utförs med december 2019 skatteuppgifter. Förskottsinnehållning för förmån är minst 25 procent. Taxeringsutfallet nollställas vid årsskiftet. n? I regel arbetslöshetskassan får de nya skatteuppgifterna direkt från skattemyndigheterna från och med 1.2.2020, så man behöver inte skicka skattekortet för lön till arbetslöshetskassan. Däremot ändringsskattekort för förmån måste skickas skilt till kassan. ANVÄNDNINGEN AV INKOMSTREGISTRET BÖRJAR n? Från och med 1.1.2020 kommer arbetslöshetskassor att erhålla löneuppgifter ur inkomstregistret. Vi börjar använda uppgifter från inkomstregistret tillsammans med löneintyg under januari. n? För att behandlingen inte fördröjs när inkomstregistret införs i början av året är det viktigt att fortfarande bifoga löneintyget till ansökan för räkning av dagpenningens belopp och lönespecifikationer för behandling av jämkad dagpenning. Mera information om inkomstregistret och införande av detta hittar du från våra webbsidor. INCOME TAX AND TAX CARDS n? ? Taxes in January 2020 will be withheld according to the tax information that was in effect in December 2019. Tax percentage rate for benefits will be at least 25 per cent. The amount of collected taxes will be reset at the turn of the year. n? ? The unemployment fund will primarily receive the new tax withholding information directly from the Tax Administration as of 1 of February 2020 and the tax card for salary does not need to be submitted to the unemployment fund. However, a tax card for benefits needs to be sent separately. USING OF INCOMES REGISTER DATA STARTS n? Unemployment fund will receive earnings payment data as of 1 of January 2020. The data from Incomes Register will be used already on January among the information received from pay certificates. n? Especially at the beginning of the year it is important, however, to enclose a pay certificate to the application in order to ensure a quick processing of the application while the Incomes Register is put into operation. Check our website for more information on Incomes Register. ENNAKONPIDÄTYS JA VEROKORTIT n? Tammikuussa ennakon pidätys toimitetaan vuoden 2019 joulukuun ennakonpidätys tiedoilla. Ennakonpidätys etuuksista on vähintään 25 prosenttia. Verokertymät nollataan vuodenvaihteessa. n? Työttömyyskassa saa pääsääntöisesti suoraan verottajalta uudet ennakonpidätystiedot 1.2.2020 alkaen, joten palkkaa varten annettua verokorttia ei tarvitse toimittaa työttömyyskassalle. Muutosverokortti etuutta varten sen sijaan täytyy toimittaa erikseen. TULOREKISTERIN KÄYTTÖ ALKAA n? Työttömyyskassat alkavat saada tulorekisteristä palkkatietoja 2020 alussa. Tulorekisterin tietoja aletaan käyttää palkkatodistusten ohella tammikuun aikana. n? Etenkin vuoden alussa on kuitenkin tärkeää liittää hakemukseen edelleen palkka todistus päivärahan määrittelyä varten ja palkkalaskelmat soviteltua päivärahaa varten, ettei käsittelyyn tule viivettä tulorekisterin käyttöönottovaiheessa. Tulorekisteristä ja sen käyttöönotosta löydät lisätietoa kotisivuiltamme. AKTIVERINGSMODELLEN UPPHÄVS I BÖRJAN AV ÅRET 2020 n? Arbetslöshetsförmån som redan har betalats som nedsatta dagpenning återgår till full dagpenning från och med 1.1.2020. Aktiveringsmodellen påverkar förmån för året 2019, även om den betalas ut år 2020. n? Också förpliktelserna till aktiveringsmodellen avstås, dvs. att deltagande i arbete eller utbildning inte längre följs upp för aktivitets skull. Således behöver man inte mera skicka intyg till exempel av utbildning för uppföljning av aktivitet. Sökanden måste ändå anmäla till TE-byrån och i sin ansökan om arbete, utbildning och företagsverksamhet som tidigare. UNDDAGPENNING HÖJS n? Beloppet på inkomstrelaterad dagpenning baseras på grunddagpenning, som höjs till 33,66 euro per dag. På grund av detta höjs också nivån på inkomstrelaterad dagpenning från början av nästa år. Uppgång i nivån gäller också alla dagpengar som redan är i betalning. ACTIVITY MODEL WILL BE ABANDONED AT THE BEGINNING OF 2020 n? The earnings-related allowances that have been reduced due to the activity requirement will be paid in full amount as of 1 of January.Activity model will, however, effect allowance days from 2019 even if they have been paid in 2020. n? Monitoring of activity requirements will be abandoned as well. As of January 2020, it is no longer required that the applicants must submit e.g. certificates of services that promote employment in order to fulfill the activity requirement. Please note that work periods, studies and entrepreneurship must be reported to the TE Office and in the allowance application as before. AMOUNT OF BASIC UNEMPLOYMENT ALLOWANCE IS INCREASED n? The amount of the earnings-related allowance is tied to the amount of basic unemployment allowance, and the latter will be increased to 33,66 euros per day. Starting from next year, this means that the overall amount of earnings-related allowance will be increased as well. The increase affects also the allowances that have been determined in 2019. AKTIIVIMALLISTA LUOVUTTIIN VUODEN 2020 ALUSTA n? Alennettuna maksetut päivärahat palautuvat normaalin suuruisiksi 1.1.2020 alkaen. Vuodelta 2019 maksettaviin etuuksiin aktiivimalli vaikuttaa, vaikka ne maksettaisiin 2020 puolella. n? Myös aktiivimallin velvoitteista luovutaan, eli aktiivisuutta työhön tai koulutukseen osallistumisessa ei enää seurata. Kassalle ei siis tammikuusta 2020 alkaen tarvitse toimittaa todistuksia esimerkiksi koulutuksista aktiivisuuden seurantaa varten. Työnteosta, koulutuksista ja yrittäjyydestä ilmoitetaan kuitenkin TE-palveluihin ja päivärahahakemuksessa jatkossakin. PERUSPÄIVÄRAHA NOUSEE n? Ansiopäivärahan suuruus on sidottu peruspäivärahan suuruuteen, joka nousee 33,66 euroon päivässä. Tästä syystä myös ansiopäivärahan taso nousee ensi vuoden alusta alkaen. Tason nousu koskee myös kaikkia jo maksussa olevia päivärahoja. Tekijä_2020_1_sisus.indd 55 8.1.2020 11.49
56 Tekijä 1/2020 Jousiammuntaa rennolla otteella L ähes kaksikymmentä jousiampujaa asettuu riviin Jyrätien liikunta halleilla Hämeenlinnassa. Yksi heistä on Mika Laaksonen, joka on harras tanut jousiammuntaa runsaat kaksi vuotta. – Minähän olen ihan noviisi tässä hom massa verrattuna oikeisiin harrastajiin, jotka ovat ampuneet 20 vuotta tai pidem päänkin, Laaksonen sanoo. Jousiammunta on kiinnostanut Laaksosta aina. Kymmenvuotiaana hän ampui nuolia itse tekemällään jousipyssyllä. Lajin pariin hän lähti silti vasta 40 vuotta myöhemmin. – Kävin kokeilemassa jousiammuntaa ulkoradalla syksyllä 2017. Tunsin NuoliHaukoista erään vanhemman herrasmiehen, Seppo Kymäläisen, joka antoi vinkkejä ja laitteet käyttööni, ja siitä se lähti. Nuoli-Haukat on hämeenlinnalainen jousiammuntaseura, joka on perustettu vuonna 1958. Laaksonen on yksi seuran aktiivi ampujista. – Olen vaistoampuja. Ammun ilman tähtäintä. Haluan mennä vanhan liiton meinin gillä ilman härpäkkeitä ja hifistelyä. Katson vain keltaiseen rinkiin ja ammun sinne, Laaksonen selittää. Suosituimmat jouset ovat olympialaisistakin tuttu tähtäinjousi ja taljajousi. Laakso nen sen sijaan ampuu perinteisellä pitkäjousella, joka useimmiten on käyttäjänsä pituinen. AMMUNTA LÄHTEE KORVIEN VÄLISTÄ Laaksonen ottaa nuolen lanteillaan roikku vasta viinistä eli nuolikotelosta. Hän asettaa sen paikoilleen, vetää jänteen lähelle leukaansa, tähtää ja ampuu. Kymmenen nuolta sinkoutuu tauluun peräperää. – Ammun vähän turhankin nopeaan. Tahtia pitäisi kuulemma rauhoittaa. Itse koen, että asento pysyy paremmin kasassa, kun ammun nopeasti. Parhaimmillaan Laaksonen käy ampumassa kolme kertaa viikossa. Hallilla vierähtää helposti kaksikin tuntia kerrallaan. – Jos en ammu, en kehitykään. Jousi ammunta perustuu lihasmuistiin. Jos olen viikon tai kaksi ampumatta, joudun palaut te lemaan mieleeni oikeaa ampumaasentoa. Tavoitteena Laaksosella on mahdolli simman rento suoritus. – Alussa monta viikkoa puristin jousta liikaa, ennen kuin ymmärsin, että jousi tekee työn. Jousiammunta ei ole fyysinen laji. Pienet lapsetkin voivat harrastaa sitä, Laaksonen sanoo. Jousiammunnassa on paljon pieniä niksejä, jotka vaikuttavat suoritukseen. Esimerkiksi leuka on hyvä pitää paikallaan, sillä muutoin osumiin tulee pysty tai sivu hajontaa. Kun asento sekä jousi ja sormiot teet ovat kohdallaan, on lopputulos kiinni keskittymisestä, Laaksonen kertoo. Mika Laaksonen oli haaveillut jousiammunnasta ihan pikkupojasta. Viisikymppisenä hän viimein kokeili lajia, ja se vei mukanaan. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT HARRI NURMINEN HARRASTAJA MIKA LAAKSONEN Kokoonpanotyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Fincoil LU-VE Oy Hattula Tekijä_2020_1_sisus.indd 56 8.1.2020 11.50
1/2020 Tekijä 57 VAPAALLA nuolien lisäksi harrastaja tarvitsee mukavan asun, tasa poh jaiset kengät sekä ranneja sormisuojan. – Sormisuoja on tärkeä varuste. Ilman sitä jousen jänne repisi nahan pois sormista. Niitä on erilaisia. Itse tykkään käyttää kolmisormista ampujanhanskaa, Laaksonen sanoo. Osa jousiampujista tekee itse jouset, nuolet, jänteet ja viinit. – Usein taitava tekijä tekee itse omalle jouselle sopivammat nuolet kuin ne, joita saa kau pasta. Eroja on painossa, pituudessa, pak suu dessa, jäykkyydessä ja sulissa. Lisäksi nuolen käyttäytymiseen vaikuttavat kärjen paino, ampujan vetopituus, ammuntatekniikka ja jousen jäykkyys. – Jos aika vaan riittäisi, minäkin voisin kokeilla tehdä jousia ja nuolia itse, sanoo Laak so nen, joka harrastaa myös moottoripyö räilyä, soittaa kitaraa bändissä ja on ay-aktiivi. KESÄLLÄ KUTSUVAT ULKORADAT Jousiampujat asettuvat jälleen riviin taulujen eteen ja jännittävät jousensa. Laji on Laaksosen mieleen myös sosiaalisuutensa vuoksi. – Meillä on hyvä porukka. Joku tulee heti korjaamaan asentoasi, jos esimerkiksi kyynärpääsi nousee ampuessasi liikaa. Jousella voi myös metsästää, mutta Laak s onen ampuu mieluummin tauluun. – Olen sen verran luontoihminen, että metsästys ei ole käynyt minulla edes mielessä. Kesäisin Laaksonen ampuu ulkoradalla Viisarin jousiammuntakeskuksessa. Siellä tauluun pääsee ampumaan 10–70 metristä. Maastoradalla taulut voivat sijaita myös ylätai alamäessä. – Tässä lajissa ei ole koskaan valmis. Se on fiiliksestä kiinni, miten osun. Omaa kehittymistä on mielenkiintoisa seurata. l – Suoritus riippuu siitä, saanko tyhjennettyä korvien välin vai enkö. Ammunta on sitten sen mukaista. Jos ajatukset ovat jossain muualla kuin ampumisessa, menevät nuolet minne sattuu. Laaksosen mukaan lajin suola on siinä, että suoritusta voi yrittää parantaa heti seuraavalla kierroksella. Kilpailua Nuoli-Haukkojen treeneissä ei har rasteta, vaan kaikki ampuvat omaan tahtiinsa. – Toiset pitävät kirjaa tuloksista, mutta minä en ikinä laske pisteitä harjoituksissa. Minulla ei ole kovaa kilpailuviettiä. Seurojen väliset divarikisat riittävät minulle. VÄLINEET VOI TEHDÄ ITSEKIN Vasta kun viimeinenkin ampuja on ampunut viininsä tyhjäksi, käyvät jousiampujat hakemassa nuolensa tauluista. – Aloittelija saattaa osua ihan yhtä hyvin kuin aktiiviampuja. Itsekin pääsin alussa nopeasti kiinni lajin perusteisiin ja sain onnistumisia. Siitä tuli hyvä fiilis, Laaksonen kertoo. Sisäradalla jousiampujat ampuvat tau luihin joko kymmenestä tai kahdeksastatoista metristä. Nuoli-Haukoissa jäsenten ikähaitari on noin 10–70 vuotta. – Jousiammunta sopii kenelle vaan, eikä se ole kallis laji. Satasella saa jo kaaria, ja siinä saattaa olla jänne ja muutama nuolikin mukana. Seura omistaa useita jousia, joita se lainaa jäsenille. Jousien jäykkyyksiä on erilaisia, ja jokaiselle jousenjännittäjälle löytyy varmasti sopiva jousi, Laaksonen sanoo. Jousen ja ”Vaistoampuminen kiinnostaa minua siksi, että se on ihmis läheistä”, sanoo jousiammuntaa harrastava Mika Laaksonen. Tämän aukeaman kuvat valitsi kahdeksanvuotias Leonas Mäkinen Lapsi mukaan töihin päivänä 22. marraskuuta. ”Toiset pitävät kirjaa tuloksista, mutta minä en ikinä laske pisteitä harjoituksissa.” Tekijä_2020_1_sisus.indd 57 8.1.2020 12.29
58 Tekijä 1/2020 PULMAT Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www .tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. Mikä kotimainen yhtye pyysi anteeksi sanaa, jota ei saa käyttää? 2. Kuinka vanha Kalle Päätalo olisi, jos hän eläisi? 3. Millainen on japanilainen lakko? 4. Minkä urheiluvälineen varren enimmäispituus on 163 senttiä? 5. Kuka oli Suomen pitkäaikaisin pääministeri? 6. Mitä presidentti Kekkosen taitoa eräässä 1970-luvun laulussa aprikoitiin? 7. Montako tusinaa mahtuu krossiin ? 8. Mikä ihmisen luomus kasvaa sitä isommaksi, mitä enemmän hän siitä ottaa pois? 9. Mistä historiallisesta tapahtumasta kertoo Kurt Vonnegutin romaani Teurastamo 5 ? 10. Mitä italialainen tarkoittaa sanoessaan cin cin ? VA ST A U KS ET : 1. M au st et yt öt . 2. Sa ta vu ot ia s. 3. Ty ön te ki jä ka nt aa ty öt ä te hd es sä ka ul as sa an m ie lt ä os oi tt av aa ky lt ti ä. 4. Jä äk ie kk om ai la n. 5. Ka le vi So rs a, no in 10 vu ot ta . 6. M it en kä y Ke kk os el ta ro ck -a nd -r ol l. 7. 12 tu si na a el i 14 4 ka pp al et ta . 8. Es im er ki ks i m on tt u. 9. D re sd en in po m m it uk se st a. 10 . Ki pp is . 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Tekijä_2020_1_sisus.indd 58 8.1.2020 11.50
1/2020 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekijä_2020_1_kansiarkki.indd 59 7.1.2020 13.46
Parempi versio sinusta tekee huomisen työt. Me autamme sinut kasvamaan uuteen ammatilliseen mittaasi. Muuta urasi suunta osoitteessa rastorinst.fi Tunnistettava muutos Lue lisää ja ilmoittaudu rastorinst.fi TYÖTEKNIKON KOULUTUSOHJELMA aloitus 13.1. 31.1. 5.2. sijainti Kuopio Mikkeli Espoo Syvennä laajasti oman ammattialasi osaamista työnjohdon koulutuksessa ja saat arvostetun Työteknikko-nimikkeen. LÄHIESIMIESTYÖN AMMATTITUTKINTO aloitus 23.1. 27.2. 5.3. sijainti Kuopio Oulu Espoo Opit motivoimaan tiimiäsi ja tekemään tuloksellista esimiestyötä. TEKNINEN MYYNTI – LIIKETOIMINNAN AMMATTITUTKINTO aloitus 29.1. 16.4. sijainti Kuopio Espoo Saat uusia näkökulmia asiakaskohtaamisiin ja työkaluja vakuuttavaan myyntityöhön. Tekijä_2020_1_kansiarkki.indd 60 7.1.2020 13.46