AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA Ingressi kanteen aruodios vendandame estotat iostiam audistrum et puamus velissi tem explabo rumet. On aika vaikuttaa. Jäsenet päättävät Teollisuusliiton toiminnan linjat seuraaville viidelle vuodelle. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 1/2023 20 Miten eläkkeiden käy? 26 Lumoavien korujen tekijät 40 Nuorille tietoa ay-liikkeestä 48 Kongressen visar vägen 53 Your vote matters 56 Koulutuksella koira palvelukseen Tekija?_2023_1_kansiarkki.indd 1 Tekija?_2023_1_kansiarkki.indd 1 4.1.2023 8.16 4.1.2023 8.16
Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 ma–pe 8.30–12.00 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 ma–ke ja pe klo 8.30–15, to suljettu tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteerit 020 774 1323, 020 774 1343 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteerit 020 774 1372, 020 774 1412 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteerit 020 774 1433, 020 774 1441 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. Tekija?_2023_1_kansiarkki.indd 2 Tekija?_2023_1_kansiarkki.indd 2 2.1.2023 13.29 2.1.2023 13.29
1/2023 Tekijä 3 2023 Liittokokous AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 1 / 23 TYÖPAIKALLA Työ koruvalmistaja Lumoavalla edellyttää tarkkaa käden ja silmän koordinaatiota. Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 11.1.2023 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI HARRASTAJA Palveluskoiratoimintaa harrastava Tanja Lähteenmäki ja Rush. 10 PÄÄJUTTU Toukokuun liittokokous tekee päätökset seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN PE N TT I VÄ N SK Ä 26 56 KANNESSA Haluatko uuden kikyn? Jos et, niin äänestät liittokokousvaaleissa. TURJA LEHTONEN Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Tekija?_2023_1_sisus.indd 3 Tekija?_2023_1_sisus.indd 3 3.1.2023 14.23 3.1.2023 14.23
4 Tekijä 1/2023 26 TYÖPAIKALLA Lumoava Finland Oy, Kuopio 34 TYÖYMPÄRISTÖ Kuria puupölylle 36 AMMATTILAINEN Kuumasinkitsijä Janne Paavisto 38 TYÖKALU Reunanauhoituslinja 40 TAPAHTUMA Nuoret mukaan toimintaan 42 EDUNVALVONTA Palkanmaksu sähkökatkossa 45 MAAILMA Liitot vahvistuvat USA:ssa 46 LYHYET 55 HISTORIA Vuonna 1952 56 HARRASTAJA Palveluskoiraharrastaja Tanja Lähteenmäki 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ Kuusakoski Oy, Heinola 08 AVAAJA Kaikki äänestämään 10 PÄÄJUTTU Liittokokous tulee, ole valmis! 18 KOKIJA Pääluottamusmies Yulia Bielokrynytska 20 KATSAUS Riittääkö kaikille eläkettä? 24 KÄSITE Mikä ihmeen VUCA? 48 KONGRESSVALET Kongressen är Industrifackets motor 52 KONGRESS Medlemmarna bestämmer 53 UNION CONGRESS Your vote matters AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA LA U RA VE SA Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Seuraava numero ilmestyy 8.2. SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : TE O LL IS U U SL IIT TO Uusi palsta! Uusi palsta! Uusi palsta! Uusi palsta! Uusi palsta! TU O M A S IK O N EN VERKKOON HELPOSTI! Käytämme lehdessä verkkolinkkien apuna QR-koodeja. Lue QRkoodi puhelimesi kamerasovelluksella ja sovellus tarjoaa linkkiä avattavaksi. Kokeile: www.tekijälehti.fi Tekija?_2023_1_sisus.indd 4 Tekija?_2023_1_sisus.indd 4 3.1.2023 14.23 3.1.2023 14.23
1/2023 Tekijä 5 Tärkeiden vaalien kevät AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi E nsi kevät on Teollisuusliiton jäsenille tärkeiden vaalien aikaa. Teollisuusliiton ensimmäiset liittokokousvaalit osuvat samaan ajankohtaan eduskuntavaalien kanssa. Eduskuntavaaleissa päätetään minkälainen hallitus maata johtaa ja eduskunta lakeja säätää. Liittokokousvaaleissa määritellään Teollisuusliiton painoarvo jäsentensä etujen valvojana suhteessa työnantajiin ja poliittisiin päättäjiin. Liittokokousvaalien äänestysaika on 10.–31. maaliskuuta. Vaalit toteutetaan sähköisenä äänestyksenä, mutta myös postitse äänestäminen on mahdollista. Työpaikkojen uurnavaaleista on luovuttu, mutta ammattiosastot voivat järjestää jäsenilleen tilaisuuksia, joissa sähköinen äänestäminen on mahdollista. Liittokokousvaalien ja 22.–24. toukokuuta pidettävän liittokokouksen järjestäminen on Teollisuusliitolle iso ja tärkeä tehtävä. Vaalit ja kokous tarjoavat ammattiosastoille jäsentensä kanssa mahdollisuuden vaikuttaa Teollisuusliiton toimintaan. Vaaleilla valitut 442 liittokokousedustajaa päättävät liiton toiminnan linjan, strategian ja tavoitteet, minkä toteuttamista valtuusto ohjaa seuraavan liittokokouskauden aikana. Liittokokousvaalien onnistuminen tiivistyy äänestysvilkkauteen. Mitä korkeampi äänestysaktiivisuus on, sitä vahvempi oikeutus Teollisuusliitolla on toimia jäsentensä etujen ajajana ja puolustajana. Jos äänestysprosentti jää alhaiseksi, työnantajat ja muut työmarkkinoilla toimivat osapuolet saattavat äityä kyselemään, keitä Teollisuusliitto edustaa, jos sen jäsenet eivät äänestä liittonsa vaaleissa. Korkean äänestysprosentin kanssa näitä ongelmia ei ole. Se on tavoitteena. Eduskuntavaaleissa päätetään, minkälainen hallitus Suomea luotsaa tulevina vuosina, ja minkälaisten poliittisten linjausten pohjalta eduskunta säätää lakeja. Merkit viittaavat siihen, että vaalien keskeiseksi teemaksi nousee kansantalous ja sen ohjaamisessa käytettävät poliittiset toimenpiteet. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että kansalaisten kukkaroille on tarjolla monenmoista käyttöä. Poliittisten puolueiden linjauksia ja vaalikeskusteluja kannattaakin seurata tarkasti. Jo nyt näyttää siltä, että puolueiden välille syntyy selvät erot kansantalouden ja hyvinvointivaltion tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Eduskuntavaalien äänestyspäivä on 2. huhtikuuta, ennakkoäänestys järjestetään 22.–28. maaliskuuta. Luet parhaillaan uudistettua Tekijää. Uudistus on suurelta osin nähtävissä tässä numerossa, mutta kaikkia ideoita emme vielä paljastaneet. Tuoreita avauksia on luvassa. Odotamme palautettanne mielenkiinnolla. ? ”Mitä korkeampi äänestysaktiivisuus on, sitä vahvempi oikeutus Teollisuusliitolla on toimia jäsentensä etujen ajajana ja puolustajana.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Tekija?_2023_1_sisus.indd 5 Tekija?_2023_1_sisus.indd 5 3.1.2023 14.56 3.1.2023 14.56
6 Tekijä 1/2023 HETKESSÄ Kuva Lauri Rotko Tekija?_2023_1_sisus.indd 6 Tekija?_2023_1_sisus.indd 6 3.1.2023 14.24 3.1.2023 14.24
1/2023 Tekijä 7 AJASSA 20.12.2022 kello 10.18 Vastaanottaja Jussi Seppänen tarkistaa autokierrätyspalvelun materiaalia. Koneenkuljettajana Saku Nykänen. Kuusakoski Oy, Heinola Tekija?_2023_1_sisus.indd 7 Tekija?_2023_1_sisus.indd 7 3.1.2023 14.24 3.1.2023 14.24
8 Tekijä 1/2023 Nostetaan äänestysprosentti historiallisen korkeaksi T eollisuusliitto on demokraattinen organisaatio, jossa jäsenet käyttävät päätösvaltaa. – Liittokokousvaalit ovat jäsenille kuuluva mahdollisuus käyttää valtaansa. Siihen sisältyy oikeus asettua ehdokkaaksi ja äänestää vaaleissa. – Mitä suurempi ehdokkaiden määrä on ja mitä korkeampi äänestysprosentti on, sitä suurempi on jäsenten vaikutusvalta liitossa ja liiton vaikutusvalta toimintaympäristössään, puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. Aalto korostaa, että jokaisella annetulla äänellä on liittokokousvaaleissa merkitys. – Jos äänestysprosentti jäisi alhaiseksi, se noteerataan työnantajien puolella, poliittisissa puolueissa ja laajemmin yhteiskunnassa. Meille osoitettu kysymys silloin on, keitä te edustatte, kun aktiivisuus jäsentenne keskuudessa näyttää alhaiselta? – Tällainen tilanne pitää välttää. Meillä pitää olla korkean äänestysprosentin suoma vahva asema neuvottelijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, jotta voimme ajaa jäsentemme etuja. VOIMAANNUTTAVA TAPAHTUMA Liittokokousvaalit järjestetään 10.–31.3.2023. Tampere-talolle 22.–24.5.2023 kokoontuva vaaleilla valittu 442 liittokokousedustajan joukko päättää liiton tulevaisuuden suunnan. – Median kiinnostus voi olla henkilövalinnoissa, mutta liittokokouksen tärkein anti tulee edustajien tekemistä sisällöllisistä ja toiminnallisista linjauksista. – Kokous on hieno ja voimaannuttava tapahtuma. Jäsenten valitsemat edustajat kertovat mielipiteensä, miten asioita on hoidettu ja miten niitä pitäisi hoitaa. Siellä keskustellaan, arvioidaan ja arvostellaan. Tästä syntyvät jäsendemokratia ja liiton toimintaa ohjaavat linjaukset, Aalto toteaa. HALUATTEKO UUDEN KIKYN? Varapuheenjohtaja Turja Lehtonen antaa nanosekunnissa vastauksen kysymykseen, mitä sanoisit liiton jäsenelle, joka kysyy, mitä väliä sillä on, äänestänkö liittokokousvaaleissa vai en. – Haluatko uuden kikyn? Jos et, niin äänestät liittokokousvaaleissa. – Teollisuusliiton oikeutus toimia jäsenten edunvalvojana ja neuvotella työehtosopimuksista perustuu liittokokousvaalien äänestysprosenttiin. Jokainen ääni tarvitaan, että äänestysprosentti saadaan mahdollisimman korkeaksi, Lehtonen toteaa. Lehtosen mukaan työnantajien pyrkimys ay-liikkeen heikentämiseen on kytköksissä siihen, että osa niistä on jo olettanut, että Teollisuusliitolla ja ay-liikkeellä ei ole voimaa ajaa jäsentensä etuja. – Tarvitsemme liittokokousvaaleissa äänen jokaiselta jäseneltä sen näyttämiseksi, että he ovat kiinnostuneita osallistumaan ja vaikuttamaan liiton edunvalvonnan ja toiminnan linjaan. Liittokokousvaalit ja liittokokous määrittävät Teollisuusliiton edunvalvonnan voiman ja suunnan seuraaviksi viideksi vuodeksi. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT KITI HAILA AVAAJA Tekija?_2023_1_sisus.indd 8 Tekija?_2023_1_sisus.indd 8 3.1.2023 14.24 3.1.2023 14.24
1/2023 Tekijä 9 – Teollisuusliiton kaikilta sopimusaloilta valitaan edustajat liittokokoukseen. Olen varma, että mieluinen ehdokas löytyy jokaiselle, jos viitsii etsiä ja miettiä kenet haluaa kokoukseen edustajaksi. – Jäsenet voivat äänestää vaaleissa joko sähköisesti tai postitse. Molemmat tavat on tehty helpoksi. Vaalimateriaali ja ohjeet tulevat kaikille postissa kotiin. – Näin lätkämiehenä pitää mainita myös, että äänestämällä osallistuu arvontaan, jossa voi voittaa aitiopaikan Tampereella samaan aikaan kokouksemme kanssa pelattaviin jääkiekon MM-kisoihin, Markkanen mainitsee. Markkasella on selvä näkemys liittokokouksen merkityksestä. – Liittokokous on Teollisuusliiton moottori, joka jyräytetään vaaleilla käyntiin. Kokous osoittaa Teollisuusliitolle suunnan, jonka mukaisesti valtuusto ohjaa liiton toimintaa tulevat viisi vuotta. – Tehdään historiaa äänestysprosentin kanssa. Näytetään, että olemme Suomen suurin ammattiliitto. Työnantajapuolellakin ovat sitten ihmeissään meidän vahvuudestamme, Markkanen kannustaa. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. AJASSA TUHANNEN TAALAN PAIKKA Teollisuusliitto on viiden ensimmäisen toimintavuotensa aikana vakiinnuttanut paikkansa Suomen suurimpana ammattiliittona. – Kun liiton toimintakykyä miettii, on hyvä muistaa myös se, että liittokokousvaalien ja kokouksen organisoiminen on ammattiosastojen tekemä työ mukaan lukien valtava voimannäyte. – Tämä on myös ammattiosastoille tuhannen taalan paikka näkyä, kuulua ja olla yhteydessä jäsenten kanssa. Kun ammattiosastot hyödyntävät tämän mahdollisuuden, ne saavat uusia toimijoita riveihinsä ja lisää vauhtia toimintaansa, Lehtonen tiivistää. ÄÄNESTÄMINEN ON HELPPOA Teollisuusliiton valtuuston puheenjohtajan Jarmo Markkasen mukaan liittokokousvaaleissa äänestäminen on tehty helpoksi. Puheenjohtaja Riku Aalto, valtuuston puheenjohtaja Jarmo Markkanen ja 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen. + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidorna 48–49. Tekija?_2023_1_sisus.indd 9 Tekija?_2023_1_sisus.indd 9 3.1.2023 16.03 3.1.2023 16.03
1/2023 Tekijä 11 AJASSA >> 2023 kokous Teollisuusliiton varsinainen liittokokous järjestetään viiden vuoden välein. Jäsenet valitsevat vaaleilla keskuudestaan liittokokousedustajat, jotka päättävät toiminnan linjat seuraaville viidelle vuodelle ja valitsevat liiton hallinnon. TEKSTI JA KUVAT ANTTI HYVÄRINEN GRAFIIKKA EMILIE UGGLA >> + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidorna 50–52. Tekija?_2023_1_sisus.indd 11 Tekija?_2023_1_sisus.indd 11 3.1.2023 14.24 3.1.2023 14.24
12 Tekijä 1/2023 T eollisuusliiton ensimmäinen varsinainen liittokokous järjestetään Tampereella 22.–24.5.2023 Tampere-talossa. – Olemme kansanliike, jossa päätöksiä tekevät jäsenet demokraattisten pelisääntöjen mukaisesti. Liittokokousedustajat valitaan vaaleilla, eli samalla tavalla kuin eduskunta tai kunnanvaltuusto, toteaa Teollisuusliiton järjestöpäällikkö Vesa Aallosvirta. Liittokokous on Teollisuusliiton korkein päättävä elin. Sääntöjen mukaan liittokokous linjaa toiminnan seuraavalle viisivuotiskaudelle ja valitsee henkilöt liiton valtuustoon ja hallitukseen. – Liittokokouksessa tärkein tehtävä on arvioida edellistä liittokokouskautta ja linjata seuraavan kauden tärkeät asiat, Aallosvirta sanoo. Jäsenet valitsevat vaaleilla keskuudestaan edustajat liittokokoukseen, joka päättää liiton strategiasta. Strategiaesitys puolestaan kirjoitetaan ammattiosastojen tekemien esitysten pohjalta. – Toivon, että jäsenistö on ollut aktiivista ja osastot ovat tehneet paljon esityksiä ja kertovat, mihin suuntaan liittoa pitää kehittää, Aallosvirta sanoo. Äänioikeutta liittokokousvaalissa kannattaa käyttää, sillä liittokokouksen linjanvedot vaikuttavat liiton kaikkeen toimintaan ja sitä kautta liiton jäsenten arkeen. – On tärkeää, että on iso linja, johon kaikki päätökset perustuvat. Viedään asioita siihen suuntaan, mitä liittokokouksessa on päätetty, Aallosvirta sanoo. AKTIIVISUUS ON VOIMAA Liittokokous on mahdollisuus sekä kasvattaa järjestöllistä vahvuutta että näyttää vahvuutta ulospäin. – Järjestön voima on aina ja kaikissa tilanteissa jäsenistön aktiivisuudessa. Olemme jäsenten liike, emme rakennus Hakaniementorin laidalla, Aallosvirta sanoo. Ehdokkaita asettavat valitsijayhdistykset, joissa täytyy olla allekirjoittajina ehdokkaan lisäksi vähintään yhdeksän vaalikelpoista jäsentä. Jos liittokokousvaalissa olisi esimerkiksi 1 500 ehdokasta, allekirjoittajia on vähintään 15 000. – Jokaisen liittokokousvaalin aikana tietoisuus järjestöstä kasvaa, Aallosvirta toteaa. Korkea äänestysprosentti myös vahvistaa liiton oikeutusta edustaa jäseniään. – Hyvä äänestysprosentti antaa viestin työnantajapuolelle, että meidän jäsenistömme on mukana ja haluaa viedä eteenpäin heille tärkeitä asioita, Aallosvirta sanoo. 442 EDUSTAJAN VOIMIN Teollisuusliiton sääntöjen mukaan varsinainen liittokokous pidetään joka viides vuosi kalenterivuoden ensimmäisellä puoliskolla. Teollisuusliiton hallitus teki päätöksen liittokokouksen paikasta ja ajankohdasta vuonna 2019. Sääntöjen mukaan liittokokoukseen valitaan yksi edustaja jokaista alkavaa 300 työmarkkinoiden käytössä olevaa varsinaista jäsentä kohti. Vuoden 2023 liittokokouksessa on 442 edustajaa. Esityslistan liittokokoukselle laatii hallitus. Varsinaiselle liittokokoukselle käsiteltäviksi tarkoitetut asiat on jätettävä hallitukselle kirjallisina viimeistään neljä kuukautta ennen liittokokousta, eli viimeistään 21. tammikuuta. Kullakin liittokokousedustajalla on yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkaisee asiakysymyksissä puheenjohtajan mielipide ja vaaleissa arpa. Kokous on paperiton, eli kokousedustajat osallistuvat kokoukseen Tampere-talon salissa tietokoneilta. Kokousedustajat saavat alueelliset koulutukset ennen liittokokousta. Liittokokoukseen on tulossa noin 700 henkeä liittokokousedustajat, Teollisuusliiton henkilökunta sekä kotimaiset ja ulkomaiset kutsuvieraat mukaan lukien. Järjestön voima on aina ja kaikissa tilanteissa jäsenistön aktiivisuudessa. + LUE LISÄÄ liittokokouksesta www.teollisuusliitto.fi/ liittokokous PÄÄJUTTU Tekija?_2023_1_sisus.indd 12 Tekija?_2023_1_sisus.indd 12 3.1.2023 15.57 3.1.2023 15.57
>> AJASSA TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2021 ? 31.12. jäsenmäärän perusteella määräytyi edustajamäärä 442 2022 ? 31.10. mennessä liittyneet jäsenet ovat vaalikelpoisia ja voivat toimia valitsijayhdistysten allekirjoittajina ? 10.12. mennessä liittyneet jäsenet ovat äänioikeutettuja 2023 ? 21.1. mennessä on toimitettava liittokokousesitykset kirjallisesti liiton hallitukselle ? 31.1. klo 12–16 valitsijayhdistysten perustaminen päättyy ja tarkastaminen alkaa * ? 15.2. keskusvaalilautakunta vahvistaa vaaliliitot ja ehdokkaat sekä arpoo ehdokasnumerot ? 10.–31.3. sähköinen vaali ja postiäänestys ? 5.4. vaalin tulos vahvistetaan ? 21.5. vaaliliittojen kokoukset ? 22.–24.5. liittokokous Tampere-talossa Teollisuusliiton Sopii mulle -slogania käytetään liiton viestinnässä liittokokouskauden ajan. Vaalipiirien tarkastustyöryhmät ottavat vastaan valitsijayhdistysten ja vaaliliittojen perustamisasiakirjat 31.1.2023 kello 12.00–16.00, jonka jälkeen alkaa tarkastaminen. * Tekija?_2023_1_sisus.indd 13 Tekija?_2023_1_sisus.indd 13 3.1.2023 15.57 3.1.2023 15.57
Vaalit sähköisesti ja postitse Teollisuusliiton liittokokoukseen valitaan vaaleilla 442 henkilöä liittokokousedustajiksi. Äänestys alkaa 10.3. kello 9 ja päättyy 31.3. kello 12. Liittokokousedustajien vaalin päälinjat on kirjattu Teollisuusliiton sääntöihin. Tarkemmin vaaleista linjataan valtuuston hyväksymässä äänestysja vaalijärjestyksessä. Liittokokousedustajien vaalissa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat työmarkkinoiden käytettävissä olevat ammattiosastojen varsinaiset jäsenet. – Äänestäminen tapahtuu sähköisesti tai postitse. Niin sanottuja uurnavaaleja ei ole, kertoo Teollisuusliiton järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg. Ammattiosastot voivat halutessaan järjestää äänestysaktiivisuustilaisuuksia, joissa on mahdollista äänestää sähköisesti. Äänestysmateriaalit postitetaan äänioikeutetuille kotiin. Sähköiseen äänestykseen tarvitaan henkilökohtaiset pankkitunnukset tai mobiilivarmenne. Sähköiseen äänestysjärjestelmään pääsee liiton verkkosivuilta. Jokaisen jäsenen kannattaa käydä tarkistamassa eAsioinnista, että omat jäsentiedot ovat oikein. eAsiointiin pääsee liiton verkkosivulta www.teollisuusliitto.fi/jasenyys/ easiointi . Postiäänestyksessä ei kannata aikailla, sillä äänestyksessä hyväksytään äänet, jotka ovat saapuneet perille ennen vaaliajan päättymistä. Nykyisin postin kulkuvauhti saattaa vaihdella. – Postiäänestyksessä palautuskuori on syytä lähettää heti, Risberg sanoo. Sääntöjen mukaan vaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa, joka on vastaava kuin Suomen eduskuntaja kuntavaaleissa. Kukin ääni annetaan jollekin ehdokaslistassa olevalle ehdokkaalle. Kullakin ehdokaslistalla eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen ehdokaslistan saaman koko äänimäärän, toisena oleva puolet äänimäärästä, kolmantena oleva yhden kolmasosan äänimäärästä ja niin edelleen. Valituksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä. Mahdollinen tasatulos ratkaistaan arvalla. LIITTOKOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT Teollisuusliiton sääntöjen viidennessä pykälässä on listattu varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltävät asiat: ? Käsitellään selonteko edellisen liittokokouskauden toiminnasta ? Käsitellään ammattiosastojen ja hallituksen tekemät esitykset ? Päätetään tulevan liittokokouskauden keskeiset linjaukset ? Valitaan valtuuston puheenjohtaja, ensimmäinen, toinen ja kolmas varapuheenjohtaja sekä muut valtuuston varsinaiset jäsenet ja varajäsenet ? Valitaan hallituksen puheenjohtaja, ensimmäinen, toinen ja kolmas varapuheenjohtaja ? Valitaan hallituksen muut varsinaiset jäsenet sekä hallituksen jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet ? Valitaan tilintarkastajat Teollisuusliiton säännöt: www.teollisuusliitto.fi/ saannot PÄÄJUTTU Tekija?_2023_1_sisus.indd 14 Tekija?_2023_1_sisus.indd 14 3.1.2023 14.24 3.1.2023 14.24
1/2023 Tekijä 15 AJASSA >> ? Liittokokousedustajien vaalissa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia (eli ketkä voivat asettua ehdolle) ovat työmarkkinoiden käytettävissä olevat ammattiosastojen varsinaiset jäsenet. ? Varsinaiset jäsenet perustavat valitsijayhdistyksen, jolla on yksi ehdokas. Vähintään 10 allekirjoittajaa (ehdokas + 9), joiden kaikkien tulee olla samasta vaalipiiristä. ? Valitsijayhdistykset voivat perustaa vaaliliiton, jolla on vaalipiirissä ehdokkaita. Liiton hallinnossa tällä hetkellä toimivat ryhmät (vaaliliitot) ovat sosialidemokraattien ja sitoutumattomien Yhteistyön Tekijät ja vasemmiston ja sitoutumattomien Teollisuuden Vaikuttajat. ? Kaikki ehdokkaat ovat joko vaaliliittojen ehdokkaita tai vaaliliittojen ulkopuolisten valitsijayhdistysten asettamia ehdokkaita. ? Ammattiosaston työmarkkinoiden käytettävissä olevat varsinaiset jäsenet äänestävät vaalipiirinsä ehdokkaita 10.–31.3.2023 joko sähköisellä äänestyksellä tai postiäänestyksellä. ? Vaaleilla valitaan vuoden 2023 liittokokoukseen 442 edustajaa. TEOLLISUUSLIITON HALLINTO LIITTOKOKOUSVAALIT LIITTOKOKOUS Jäsenten vaalilla valitsema Teollisuusliiton ylin päättävä elin. Linjaa liiton toiminnasta seuraavalle viisivuotiskaudelle. Valitsee valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistot, jäsenet ja varajäsenet. VALTUUSTO Valtuusto käyttää päätäntävaltaa kaikissa liittoa koskevissa asioissa, jotka eivät kuulu lain tai sääntöjen nojalla liittokokouksen tai hallituksen päätettäviksi. Valitsee sektorijohtokuntien jäsenet. HALLITUS Johtaa liiton toimintaa liittokokouksen ja valtuuston päätösten mukaisesti. Nimittää johtoryhmän jäsenet, sektorijohtajat, tarvittavat apuelimet ja työryhmät sekä päättää niiden tehtävistä. SEKTORIJOHTOKUNNAT Vähintään yksi jäsen sektorin jokaiselta sopimusalalta. Tehtävinä muun muassa vastata työehtosopimustavoitteista sekä käsitellä neuvottelutulokset ja tehdä niistä esitykset hallitukselle. JOHTORYHMÄ Jäseninä hallituksen puheenjohtajisto sekä hallituksen nimeämät henkilöt. Valmistelee esitykset hallitukselle ja toimeenpanee hallituksen päätökset. Tekija?_2023_1_sisus.indd 15 Tekija?_2023_1_sisus.indd 15 3.1.2023 14.25 3.1.2023 14.25
16 Tekijä 1/2023 Esityksistä käytännön toimintaan kirjoitetaan ammattiosastojen esitysten pohjalta, Heino sanoo. – Mitä useampi ammattiosasto tekee samasta aiheesta esityksen, sitä varmemmin asia löytää tiensä strategiaan, sanoo kehitysasiantuntija Kirsi Törmänen Teollisuusliiton kehittämisyksiköstä. VALIOKUNNAT MUOKKAAVAT Strategiaan liittyvissä koulutuksissa tuli esiin myös epäileviä kommentteja siitä, onko ammattiosastojen esityksillä merkitystä tai häviävätkö yksittäiset esitykset massan sekaan. PÄÄJUTTU Teollisuusliiton strategia seuraaville viidelle vuodelle kirjoitetaan ammattiosastojen esitysten pohjalta. Liittokokous tekee haluamansa muokkaukset ja hyväksyy strategian. Tampereella 22.–24.5. kokoontuva liittokokous päättää tulevan liittokokouskauden 2023–2028 strategiasta, eli pitkän aikavälin suunnitelmasta, johon liiton toiminta perustuu. – Strategia on se iso asia, mikä liittokokouksessa päätetään, sanoo kehityssuunnittelija VeliPekka Heino Teollisuusliiton kehittämisyksiköstä. Strategian sisällöt on ryhmitelty neljään kulmakiveen: työmarkkinatoiminta, järjestöllinen vahvuus, yhteiskuntavaikuttaminen ja mahdollistajat. Työmarkkinatoiminnassa on kyse oikeudenmukaisen ja hyvän työelämän turvaamisesta ja kehittämisestä. Järjestöllinen vahvuus tarkoittaa jäsenhankintaa, yhdessä tekemistä sekä läsnäoloa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Yhteiskuntavaikuttamisessa kyse on liiton tavoitteiden ajamisesta vaikuttamalla poliittisiin päätöksiin, julkiseen keskusteluun ja mielipiteisiin. Mahdollistajista puhuttaessa tarkoitetaan muun muassa osaamista, viestintää ja muita resursseja. STRATEGIA ESITYSTEN POHJALTA Kehittämisyksikkö piti loppuvuonna 2022 ammattiosastoille koulutustilaisuudet, joissa käytiin läpi strategisten esitysten tekemistä. Tilaisuuksia pidettiin 13 ja niissä oli edustettuina noin 120 ammattiosastoa. Strategiaa on valmisteltu vuoden 2022 aikana liiton työryhmissä, joissa myös liiton hallitus on ollut mukana. Esitysten tekemisen tueksi valmisteltiin keskusteluasiakirja, joka on lähetetty kaikkiin ammattiosastoihin. Myös kevätvaltuusto on käsitellyt aihetta. – Keskusteluasiakirjassa on strategisia kysymyksiä, joihin toivotaan vastauksia. Strategia Teollisuusliiton arvot ja strategia: www.teollisuusliitto.fi/ liiton-strategiaja-arvot Tekija?_2023_1_sisus.indd 16 Tekija?_2023_1_sisus.indd 16 3.1.2023 14.25 3.1.2023 14.25
1/2023 Tekijä 17 strategiassa. Jäsenet pääsevät tekemään ammattiosastoissaan strategiaesityksiä ja jäsenten äänestämät liittokokousedustajat muokkaavat tekstiä eteenpäin. – Jäsenistö saa sanoa sanottavansa kahdessa kohtaa, Heino kertoo. Liittokokouksen jälkeen strategia menee käytännön toteutukseen. – Strategia alkaa saman tien ohjata liiton toimintaa. Kokouksen jälkeen ryhdytään valmistelemaan vuoden 2024 toimintasuunnitelmaa, Heino kertoo. Yhteisesti linjattu strategia jalkautetaan myös ammattiosastojen toimintaan. – Pallo heitetään myös takaisin ammattiosastoille, Heino kertoo. Liittokokouksen hyväksymä strategia on Teollisuusliiton toiminnan perusta, eli sen tulee näkyä käytännön toiminnassa. – Strategia on paitsi toiminnan suunnittelun väline, myös johtamisen väline, Törmänen sanoo. ? Heino ja Törmänen kertovat, että jokaisella esityksellä on merkitystä. – Kokouksessa vielä kerrotaan ja näytetään, mitkä esitykset on otettu missäkin kohtaa huomioon, Heino kertoo. Tämä lisäksi kaikki esitykset kootaan kirjaksi. – Joka ikinen esitys seuraa kokoukseen, Heino kertoo. Strategiateksti tulee liittokokoukseen hallituksen esityksenä, joka käydään läpi neljässä osassa kulmakivien mukaisesti. Liittokokous käy strategian osista lähetekeskustelut, minkä jälkeen asiat siirtyvät valiokuntiin. – Valiokunnat kokoontuvat ja muokkaavat tekstejä keskustelun pohjalta, Heino kertoo. Valiokuntakäsittelyn jälkeen muokattu strategia palaa liittokokouksen käsittelyyn ja hyväksyttäväksi. STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Teollisuusliiton jäsenten kädenjälki näkyy AJASSA Arvonta! Kaikkien liittokokousedustajien vaalissa äänestäneiden kesken arvotaan kuusi kahden lipun VIP-pakettia jääkiekon MM-kisojen Tampereella 23.5.2023 pelattavaan alkusarjan otteluun Suomi-Tanska. Liitto kustantaa matkat, majoitukset ja tarjoilut ottelussa. LIITTOKOKOUKSEN VALIOKUNNAT Strategia ja osastojen esitykset käsitellään strategian kulmakivien mukaisissa valiokunnissa: ? Työmarkkinatoiminta ? Järjestöllinen vahvuus ? Yhteiskuntavaikuttaminen ? Mahdollistajat Muut valiokunnat ovat: ? Järjestävä valiokunta ? Menettelytapavaliokunta ? Sääntövaliokunta Vaikuta ja voita! Strategian jalkautus käytäntöön liiton organisaatiossa ja ammattiosastoissa TEOLLISUUSLIITON STRATEGIAN SYNTY Valmistelutyö liiton organisaatiossa ja ammattiosastojen esitykset Strategiatekstin kirjoitus ja hallituksen esitys liittokokoukselle Liittokokouksessa lähetekeskustelu ja strategian muokkaus valiokunnissa Liittokokouksen päätös Teollisuusliiton strategiasta vuosille 2023–2028 Tekija?_2023_1_sisus.indd 17 Tekija?_2023_1_sisus.indd 17 3.1.2023 14.25 3.1.2023 14.25
”Haluan uskoa rauhaan vuonna 2023 ” K ielimuuri voi olla vaarallinen. Tämän havainnon Yulia Bielokrynytska teki melko nopeasti Suomeen saavuttuaan. Hän ei osannut suomen kieltä, mutta englanti sujui jouhevasti. Suomessa sillä pärjää yllättävän pitkälle. – Sen sijaan, jos et osaa kumpaakaan noista kielistä, saatat joutua tilanteisiin, joissa sinua riistetään tai käytetään hyväksi. 18 Tekijä 1/2023 Moni ei esimerkiksi tiedä maahan saapuessaan, että työnantajalle ei tarvitse luovuttaa passia, tai että Suomessa on työehtosopimus, jossa määritellään muun muassa vähimmäispalkat sekä lomaoikeuden kertyminen. Jos työntekijällä ei ole minkäänlaista käsitystä omista oikeuksistaan, häntä on helppo huijata. – Varmistan usein työtovereilta, tietävätkö he oikeutensa. Monille on esimerkiksi tullut uutena tietona, että loman aikana sairastuessaan voi pyytää vuosiloman siirtoa. Bielokrynytska muutti Suomeen neljä vuotta sitten silloisen poikaystävänsä kanssa. Nuoret aikuiset halusivat kokeilla ulkomailla asumista ja olivat ottaneet selvää siitä, miten Suomessa voisi työllistyä. Seinäjoen Puutarha Oy tarjosi aluksi kausityötä, ja sen jälkeen työt jatkuivat ensin määräaikaisena ja lopulta vakituisena pestinä. Ulkomailla asumisen kipinä oli syttynyt jo lukioaikana, kun Bielokrynytska oli vaihto-oppilaana Yulia Bielokrynytska muutti Ukrainasta Seinäjoelle, koska halusi uusia kokemuksia. Nyt hän on työpaikkansa pääluottamusmies, jonka apuun tukeutuvat kymmenet ulkomaalaistaustaiset. TEKSTI NADIA PAAVOLA KUVAT JOHANNES TERVO KOKIJA Varmistan usein työtovereilta, tietävätkö he oikeutensa. Yulia Bielokrynytska halusi Suomeen, koska pitää kylmästä ilmastosta ja hiljaisuudesta. Seinäjoki on ollut sopivan rauhallinen paikka Zaporižžjaan verrattuna. >> Tekija?_2023_1_sisus.indd 18 Tekija?_2023_1_sisus.indd 18 3.1.2023 14.25 3.1.2023 14.25
AJASSA 1/2023 Tekijä 19 Yhdysvalloissa. Saatuaan yliopistosta kandidaatin paperit hän päätti lähteä jälleen matkaan. – Halusin Suomeen, koska pidän kylmästä ilmanalasta ja olin kuullut, että täällä on todella rauhallista. Seinäjoki on vastannut odotuksiani: ihmiset ovat mukavan hiljaisia, ja voin vain ihastella lunta ja maisemia. MONIKANSALLINEN TYÖYHTEISÖ Työ kasvihuoneella on Bielokrynytskan mukaan melko mekaanista. Seinäjoen Puutarha kasvattaa enimmäkseen kurkkua, jota tuotetaan lähes 5,8 miljoonaa kiloa vuodessa. Kasvihuonekurkku vaatii kasvunsa tueksi lämmön, valon ja kosteuden lisäksi harvennusta ja tuuletusta sekä riittävää tukea. Työhön kuuluu myös kurkkujen pakkaamista. – Kasvihuonetyö on siivouksen ohella niitä harvoja töitä, joissa kielitaitoa ei juuri tarvita. Lähes 60 työntekijän joukossa onkin vain pari suomenkielistä. Työmaalla kuulee niin ukrainaa, venäjää, liettuaa kuin romaniaakin, ja moni vaihtaa kuulumisia enimmäkseen omaan kieliryhmäänsä kuuluvien kanssa. Tarvittaessa kukin toimii parhaansa mukaan muiden tulkkina. – Etenkin entisen Neuvostoliiton maista tulleet eivät välttämättä ymmärrä englantia, suomesta puhumattakaan. Oma kielitaitoni on yksi syy siihen, että lähdin pari vuotta sitten mukaan liiton toimintaan. Nykyisin Bielokrynytska on työpaikkansa pääluottamusmies, joka ottaa uudet työntekijät vastaan heidän aloittaessaan. Hän oli mukana myös Teollisuusliiton Hermes-sovelluksen testiryhmässä. Sovellus on luotu erityisesti kausityöntekijävaltaisille aloille, ja se tarjoaa tietoa työelämän pelisäännöistä suomen ja ruotsin lisäksi englanniksi, venäjäksi ja ukrainaksi. – Minusta sovellus on todella onnistunut, koska siitä voi nopeasti tarkistaa, jos jokin mietityttää. Työntekijä voi jopa mennä näyttämään löytämäänsä tekstikatkelmaa suoraan työnantajan edustajalle, ja molemmat voivat toimia omalla kielellään. Bielokrynytskan ainoa parannusehdotus sovellukselle olisi, että sen käyttö laajenisi nopeasti eri aloille. Esimerkiksi siivousalalla sille olisi kipeästi tarvetta. KOULUKAVERIT RINTAMALLA Vaikka Suomessa on hyvä asua, 27-vuotias Bielokrynytska kaipaa Ukrainaan. Hänen oli tarkoitus mennä käymään kotikonnuillaan Zaporižžjassa viime pääsiäisenä, mutta Venäjän hyökkäys muutti kaiken. Sodan vuoksi hänen äitinsä ja kaksi sisartaan muuttivat keväällä Seinäjoelle. – Nuorempi siskoni on sopeutunut hyvin ja saanut uusia ystäviä, mutta toki toivomme kaikki pääsevämme pian Ukrainaan. Itse haluaisin suorittaa siellä maisterintutkintoni valmiiksi ja edetä sitten työelämässä. Pääaineeni on germaaninen filologia, joten opettajan tai tulkin tehtävät voisivat olla mielekkäitä. Energiantuotannon vuoksi ratkaisevassa asemassa oleva Zaporižžja on Bielokrynytskan mukaan tällä hetkellä puoliksi vapaa ja puoliksi miehitetty. Keskustassa asuvat sukulaiset vaikuttavat olevan turvassa, mutta eri puolilta kaupunkia ja muuta maata kuuluu huolestuttavia uutisia. Bielokrynytskan tuttavia on myös rintamalla, muun muassa lapsuuden leikkitoveri ja koulukavereita. Heidän kuulumisensa välittyvät Suomeen sosiaalisesta mediasta. Itse hän on tehnyt päätöksen palata kävelemään Zaporižžjan kaduille heti kun sota loppuu. Se tapahtuu pian, niin on pakko uskoa, että jaksaa. – Vuonna 2023 tulee rauha. Ei ehkä vielä vuoden alussa, mutta loppuvuodesta saamme jo elää rauhassa, hän uskoo. ? Pääluottamusmiehenä Yulia Bielokrynytska on iloinnut myös koulutuksista, joissa tapaa muita samojen haasteiden kanssa kamppailevia ihmisiä. + LUE LISÄÄ Hermes-sovelluksesta tietoa työelämän pelisäännöistä: www.hermesapp.fi Tekija?_2023_1_sisus.indd 19 Tekija?_2023_1_sisus.indd 19 3.1.2023 14.25 3.1.2023 14.25
1/2023 Tekijä 21 AJASSA N uoret työssäkäyvät eivät juuri pohdi eläkeasioita. Syy tähän on raadollinen. – Monet nuoret sanovat, että he eivät pääse koskaan eläkkeelle, Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila kertoo. Syynä nuorten näkemykseen ei ole huoli eläkeiän nostosta. Nuoret uskovat, että heille ei riitä eläkkeitä. Syyt pelkoon eivät ole tuulesta temmattuja. Suomen työeläkejärjestelmän toimivuus on neljän tukipilarin varassa. Näitä ovat työikäisten määrä, työeläkemaksut, talouskasvu ja eläkeyhtiöiden sijoitustuotot. Kun jokin tukipilari heikkenee, järjestelmää voi vakauttaa vahvistamalla toisia tukipilareita. Pitkällä aikajänteellä kaikissa näissä tukipilareissa on heikkouksia. Suomessa jokainen työssäkäyvä maksaa eläkemaksujen kautta nykyisten eläkeläisten työeläkkeitä. Siksi jokaisen työssäkäyvän mahdollisuus saada eläkkeitä riippuu siitä, että uusia työläisiä tulee riittävästi. Suomessa syntyvyys on kuitenkin ollut alhaista jo pitkään eikä maahanmuuttajia ole saatu Suomeen riittävästi. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomessa onkin vuonna 2050 vähemmän työllisiä kuin nykyisin. Ensimmäisessä pilarissa näkyy siis halkeamia. Työeläkemaksuja maksavat kaikki työssäkäyvät sekä heidän työnantajansa. Viime vuonna työeläkemaksun suhde yksityisellä sektorilla Suomen työeläkejärjestelmä on länsimaisittain hyvässä kunnossa. Järjestelmän tukipilareissa on kuitenkin heikkouksia. TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ KUVITUS TUOMAS IKONEN Saako eläkettä vielä 2080-luvulla? työskentelevän henkilön palkkaan oli yhteensä 24,85 prosenttia. Se on niin suuri osuus, että varsinkin työnantajajärjestöjen arvion mukaan se heikentää yritysten kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Eläkemaksujen nousuvaraa ei siis juuri ole. Toinen pilari näyttää taipuvan. Talouskasvu on mittari, joka paremman mittarin puutteessa on valittu kuvaamaan palkkakehitystä ja tuottavuuden kasvua. Jos työeläkemaksuja ei haluta korottaa eikä työllisiä tule nykyistä enempää, täytyy nykyisille työntekijöille maksaa enemmän, jotta eläkemaksutuloa kertyisi enemmän. Euroopan osalta talouskasvun on arveltu olevan lähivuosina vaisua. Lisäongelmia ovat aiheuttaneet Ukrainassa käytävän sodan aiheuttama inflaatio, joka vienee euroalueen taantumaan. Kolmas pilarikin näyttää siis arveluttavalta. Neljäs pilari vaikuttaa pintatarkastelun perusteella hyvältä. Eläketurvakeskuksen (ETK) viimeisimmän laskelman mukaan merkittäviä paineita eläkemaksujen nostamiseen ei ole ennen 2050-lukua, jos sijoitustuotot pysyvät seuraavan kymmenen vuoden aikana vuosittain 2,5 prosentissa ja sen jälkeen 3,5 prosentissa. Toisaalta jos sijoitustuotot jäävät matalammaksi jo seuraavien lähivuosien ajan, eläkemaksuja täytyy korottaa ehkä jo 2020-luvulla. ETK varoittikin lokakuussa, että eläkejärjestelmän toimivuus on jatkossa entistä riippuvaisempi sijoitustuotoista. Syitä eläkejärjestelmän kehittämiseen siis riittää. >> Tekija?_2023_1_sisus.indd 21 Tekija?_2023_1_sisus.indd 21 3.1.2023 14.25 3.1.2023 14.25
22 Tekijä 1/2023 Suomessa työeläkkeen suuruus määräytyy lähes pelkästään työuran aikana maksetuista palkoista. Monessa muussa länsimaassa työeläkkeen suuruuteen vaikuttavat ainakin osittain eläkeyhtiöiden tai -rahastojen sijoitustuotot. Meillä työeläkemaksuista pieni osa menee rahastoihin. Rahastojen varoja käytetään vuosittain hieman nykyisten eläkkeiden maksamiseen. Kansainvälisesti vertailtuna Suomen työeläkejärjestelmä on hyvässä kunnossa. – Suomen työeläkejärjestelmä on arvioitu viidenneksi parhaaksi kestävyydeltään ja luotettavuudeltaan, kertoo Teollisuusliiton sosiaalija työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi. Lumijärven mielestä kansainväliset vertailut sekä ETK:n lokakuinen laskelma osoittavat, että työeläkejärjestelmän kehittämiseen ei ole suurta tarvetta ainakaan ennen 2030-lukua. Lumijärvi lähtisi parantamaan työeläkejärjestelmän kestävyyttä työurien pidentämisestä. Ei eläkeikää nostamalla, vaan varmistamalla, että töissä ollaan eläkeikään asti. Käytännössä nämä toimet voisivat olla kuntoutustoiminnan ja työhyvinvoinnin tukemista. Lumijärvi muistuttaa, että erilaisilla työhyvinvoinnin toimilla on jo saatu nostettua eläköitymisikää. Myös työllisyysasteen nostamisen toimet saavat häneltä kannatusta. – Tällaisista pienistä puroista tulee ehkä tarpeeksi vaikutusta, jotta eläkemaksuja ei tarvitse korottaa. merkittävästi. Siksi työeläkevakuutuksista saatava maksutulokin kasvanee vaatimattomasti. – Työnantajat ja palkansaajat eivät näytä haluavan kasvattaa työeläkemaksujen osuutta palkoista. Eläkkeelle siirtymisen ajankohtaakaan ei olla Kauton mielestä valmiita siirtämään merkittävästi kauemmaksi. – Kun ei ole halua heikentää työeläke-etuuksia ja ei ole kovin suuria haluja korottaa työeläkemaksuja, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin katsoa eläkeyhtiöiden hallinnoimia työeläkevaroja ja niille saatavaa tuottoa. Nykysäännöillä niitä ei kuitenkaan pystytä hirveästi kasvattamaan. RISKIT LISÄÄNTYISIVÄT Sijoitusriskin nostaminen saa kannatusta muualtakin. – Eläkeyhtiöiden vakavaraisuussääntely rajoittaa liian paljon. Sääntelyä pitäisi keventää siten, että ei tarvitsisi varoa niin paljon tuoton vaihtelua lyhyellä aikavälillä, kertoo työeläkejärjestelmää tutkinut Helsingin taloustieteen professori Niku Määttänen. Toisaalta vakavaraisuussääntöjen poistaminen lisäisi riskejä. Siksi Teollisuusliiton Lumijärvi ei siitä innostu. – Vakaa ja tasainen tuotto sijoituksissa on parempi kuin pikavoitot riskisijoituksilla. Myös ETK:n Kautto myöntää, että korkeampia tuottoja varten pitäisi nostaa riskitasoa. Jos maailmantalous sakkaisi, jäisivät tuotot saamatta. Professori Määttänen ehdottaa rönsyjen karsimista työeläkejärjestelmästä. Ensimmäisenä hän poistaisi eläkkeen kertymisen korkeakoulututkinnosta. – Se on todella perusteeton tulonsiirto. Kaikki joutuvat maksamaan sen aiheuttamia kustannuksia, mutta siitä hyötyvät hyvätuloiset. Myös toisen asteen tutkinnosta kertyy eläkettä, mutta vähemmän kuin korkeakoulututkinnosta. Toinen työeläkejärjestelmän kummallisuus on Määttäsen mielestä se, että ansiosidonnaisesta työttömyydestä kertyy eläkettä. – Näillä muutoksilla saataisiin jo hieman eläkejärjestelmän kustannuksia alas. Teollisuusliiton Lumijärvi muistuttaa, että eläkkeen kertyminen tutkinnoista ja ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ovat eläkeneuvotteluissa sovittuja ja saavutettuja asioita, joilla on tarkoitus turvata eläkkeen kertyminen ajalta, jolloin ei tilapäisesti ole työansioita. – En kutsuisi näitä rönsyiksi. Työttömyyshän on otettu huomioon aikaisemminkin. Keskija perusasteelta mennään työhön nuorempana kuin korkea-asteelta. Tämän korvauksen on ajateltu vähän tasaavan eroa elinikäisessä kertymässä. Onko kiirettä vai ei? ETK HALUAA KEHITTÄÄ ETK:ssa laajempia uudistumistarpeita nähdään monestakin syystä. – Ei ole realistista olettaa, että työllisten määrä kasvaisi. Vaikka kuinka paljon työllisyysastetta parannettaisiin, emme saisi tulevaisuudessa kuin suurin piirtein nykyisen määrän työllisiä, ETK:n toimitusjohtaja Mikko Kautto kertoo. Nähtävillä ei ole, että tuottavuus kasvaisi niin paljon, että yritykset voisivat korottaa palkkoja Kansainvälisesti vertailtuna Suomen työeläkejärjestelmä on hyvässä kunnossa. KATSAUS Tekija?_2023_1_sisus.indd 22 Tekija?_2023_1_sisus.indd 22 3.1.2023 14.25 3.1.2023 14.25
1/2023 Tekijä 23 AJASSA ONKO ELÄKETASO OIKEA? Suurten sukupolvien työurat ovat olleet varsin vakaita, minkä ansiosta keskimääräiset eläkkeet ovat kasvaneet jatkuvasti. Suuntaus on luultavasti sama jatkossakin. Määttäsen mielestä pitäisi keskustella siitä, mikä on sopiva koko työeläkejärjestelmälle ja sitä kautta maksettaville eläkkeille. Esimerkiksi nuoret tarvitsevat usein perhettä perustaessa lainaa asuntoa ja autoa varten. – Voisi olla järkevämpää, että kaikilla olisi matalammat eläkemaksut ja myöhemmin pienemmät eläkkeet. Vaarana on, että jotkut maksavat nuorena kovia eläkemaksuja juuri silloin, kun on omassa taloudessa tiukinta. Määttänen muistuttaa, että monet eläkkeellä olevat ovat maksaneet asuntolainansa pois ja voivat muuttaa pienempään asuntoon. Tällöin nykyistä pienempikin eläketaso voisi riittää riittävään elintasoon. – Pitäisi miettiä mikä on ihmisten hyvinvoinnin kannalta sopiva eläkkeiden ja eläkemaksujen taso useimmille. SUKUPOLVIEN KAHNAUS Työeläkejärjestelmä kohtelee eri sukupolvia eri tavalla. Nykyään yksityisen sektorin työntekijöiden palkasta otetaan eläkemaksuja vajaa 25 prosenttia. 1980-luvun puolessavälissä maksut olivat noin 12 prosenttia palkasta. 1970-luvun puoliväliin maksut olivat noin kuusi prosenttia. Nykyisten työläisten tulevia eläke-etuuksia myös leikattiin vuoden 2017 eläkeuudistuksessa. Uudistuksessa nostettiin eläkeikää ja poistettiin työuran loppuvuosien niin sanottu superkarttuma. Ei olekaan ihme, että nuoret suhtautuvat eläkkeisiin varautuneesti. Samaan aikaan nuoret ovat joutuneet kokemaan työelämän epävarmuuden. – Viime vuosikymmenien aikana on nähty, että nuoremmat sukupolvet eivät enää nouse vanhempiaan vauraammiksi. Edes hyvä koulutus ei tuota enää automaattisesti parempaa toimeentuloa, Teollisuusliiton Anttila kertoo. Tämä näkyi liiton vuonna 2020 tekemästä jäsentutkimuksestakin. – Mitä vanhempi ikäluokka, sitä todennäköisemmin he olivat tehneet työuran yhdellä työnantajalla. Ja mitä nuoremmista oli kyse, sitä useampia lyhyitä työsuhteita heillä oli ollut. Anttila suhtautuisikin vakavasti nuorten työssäkäyvien huoleen eläkkeelle pääsemisestä. Siksi työntekijäjärjestöt haluavat olla aktiivisesti mukana eläkejärjestelmän kehittämisessä. ? Työeläkejärjestelmä kohtelee eri sukupolvia eri tavalla. Tekija?_2023_1_sisus.indd 23 Tekija?_2023_1_sisus.indd 23 3.1.2023 14.25 3.1.2023 14.25
24 Tekijä 1/2023 Kaaoksen aakkoset Ihmiskunta on ollut enemmän tai vähemmän kaaoksen vallassa koko olemassaolonsa ajan. Ihminen on yrittänyt löytää järjestystä sekavuuteen, milloin uskonnon, milloin filosofian, milloin taiteen ja milloin tieteen keinoin. Viimeiset 20–30 vuotta toimintaympäristön monimutkaisuutta on edistyneimmissä firmoissa ja muissa organisaatioissa pyritty hallitsemaan kirjainyhdistelmällä VUCA. Se muodostuu englannin sanoista volatility (epävakaus), uncertainty (epävarmuus), complexity (monimutkaisuus) ja ambiguity (monitulkintaisuus). Termi tulee sotilasjohtamisesta. Se kehitettiin 1980-luvun lopulla ennakoimaan kylmän sodan päättymisen myötä nopeasti muuttunutta maailmantilannetta. Termi levisi sotilaskielestä bisneskieleen 2000-luvun alussa. VUCA-mallissa ensimmäinen perussyy kaaokselle tulee epävakaudesta . Sillä tarkoitetaan tässä yhteydessä samankaltaista epävakautta kuin kemiassa. Jos aine tai yhdiste on epävakaa, se voi esimerkiksi räjähtää varomattoman käsittelyn seurauksena. Toinen kaaoksen syy, eli epävarmuus, tarkoittaa tilannetta, jossa ei voida tietää, aiheuttaako jokin tapahtuma merkittävän muutoksen. Silloin muutos on mahdollinen, mutta ei välttämättä täydellinen. Kolmas kaaoksen syy tulee asioiden monimutkaisuudesta . Asia on monimutkainen, jos sillä on toisiinsa kytkeytyneitä muuttujia ja osatekijöitä. Tapahtuman osatekijät ja niiden väliset suhteet voivat olla etukäteen tiedossa ja ennakoitavissa, mutta niiden suuri määrä tekee kokonaisuudesta vaikeasti ymmärrettävän. Neljäs syy tulee asioiden monitulkintaisuudesta. Silloin kokonaisuutta ei voi hahmottaa yksinkertaisten syy-seuraussuhteiden kautta. VUCA-mallin idea on, että se tarjoaa työkaluja toimintaympäristön muutoksen hallintaan. Jokaiselle neljälle VUCA-mallin kirjaimelle on oma vastatoimensa. Epävakautta hallitaan ketteryydellä . Jos asiat lähtevät epävakauden takia luisuun, sitä hallitaan ketterillä vastaliikkeillä. Epävarmuus puolestaan selätetään tiedolla . Tämän takia yritysten ja organisaatioiden on keskityttävä myös asioiden tutkimiseen. Jos esimerkiksi tiedetään, mihin suuntaan kuluttajien mieltymykset muuttuvat, kuluttajatuotteen markkinointi ei ole enää epävarmalla pohjalla. Monimutkaisuutta taas hallitaan uudelleenjärjestelyillä . Niiden tarkoituksena on muuttaa organisaatiota vastaamaan paremmin toimintaympäristön monimutkaisuutta. Esimerkiksi jos asiat ovat liian monimutkaisia yhdelle johtajalle, vastuualue pitää jakaa temaattisesti usean johtajan kesken. Silloin esimerkiksi yksi keskittyy yritysjohtamiseen, toinen myyntiin, kolmas markkinointiin ja neljäs tuotantoon. Jos jotain monimutkaisen asian hallintaan vaadittavaa erityisosaamista ei organisaatiossa ole, asiantuntemus hankitaan yleensä rekrytoinnilla. Monitulkintaisuutta ratkotaan puolestaan koeasetelmilla . Jos jonkin asian syy-seuraussuhteet ovat epäselvät, kannattaa tukeutua kokeellisiin menetelmiin – aivan kuten luonnontieteissä. Voittaako tunne järjen? VUCA-malli toimi melko hyvin vuoden 2020 alussa kärjistyneen globaalin koronapandemian hoidossa. Firmat ja organisaatiot, joissa asioita hallittiin ja ennakoitiin VUCA-mallin mukaan, selvisivät kohtuullisen hyvin. Koronapandemian jälkitilanne on kuitenkin ollut huomattavasti kaoottisempi, eikä VUCA tunnu enää toimivan. VUCA-mallin puutteet alkoivat tulla esille viimeistään vuoden 2022 helmikuussa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Se sysäsi Euroopan kolmannen maailmansodan partaalle ja firmojen taloudet epävarmuuden tilaan. VUCA-mallin suurin puute on monien hallintotieteilijöiden mukaan sen kaavamaisuudessa. Siksipä hallintotieteilijät ovat täydentäneet VUCA-mallia kirjainyhdistelmällä BANI. Kaaosta kun aiheuttavat myös asioiden hauraus (brittle), maailmantapahtumien aiheuttama ahdistus (anxiety), tapahtumakulkujen epälineaarisuus (non-linear) ja järkyttävien tapahtumien kuten sotien järjenvastaisuus (incomprehensible). BANI-mallin ulottuvuuksia ei voi hallita pelkällä analyyttisyydellä, vaan mukaan tarvitaan myös tunnetaitoja, kuten empatiakykyä, intuitiota sekä kriisinsietokykyä. Teksti Aleksi Vienonen Kuva iStock ja Emilie Uggla KÄSITE Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Sattuiko tapaturma? Hoitoon TaskuTurva-sovellusta näyttämällä Teollisuusliitto on vakuuttanut jäsenensä Turvassa vapaa-ajan tapaturmavakuutuksella, joka korvaa tapaturman hoitokuluja. Nyt tähän merkittävään jäsenetuun on kytketty vielä lisäetu. Tapaturmaan liittyvä ensimmäinen hoitolaitoskäynti Pihlajalinnassa sujuu Teollisuusliiton jäseneltä omaa rahaa käyttämättä aina 250 euroon asti, kun näytät TaskuTurvasta Teollisuusliiton suorakorvauskorttia. Mahdollisia isompia jatkotutkimuksia varten jäsenen on mahdollista saada maksusitoumus. Lähimmän Pihlajalinnan hoitolaitoksen löydät kätevästi TaskuTurvan kautta. TaskuTurva on vakuutusyhtiö Turvan mobiilisovellus. Lataa omasi sovelluskaupasta, niin hoksaat miten kätevä se on. Ei muuten maksa mitään. Lue lisää edusta turva.fi/teollisuusliitto Teollisuusliiton etu TaskuTurvaan: tapaturman hoidon ensimmäinen käynti Pihlajalinnassa omaa rahaa käyttämättä Tekija?_2023_1_sisus.indd 24 Tekija?_2023_1_sisus.indd 24 3.1.2023 14.26 3.1.2023 14.26
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Sattuiko tapaturma? Hoitoon TaskuTurva-sovellusta näyttämällä Teollisuusliitto on vakuuttanut jäsenensä Turvassa vapaa-ajan tapaturmavakuutuksella, joka korvaa tapaturman hoitokuluja. Nyt tähän merkittävään jäsenetuun on kytketty vielä lisäetu. Tapaturmaan liittyvä ensimmäinen hoitolaitoskäynti Pihlajalinnassa sujuu Teollisuusliiton jäseneltä omaa rahaa käyttämättä aina 250 euroon asti, kun näytät TaskuTurvasta Teollisuusliiton suorakorvauskorttia. Mahdollisia isompia jatkotutkimuksia varten jäsenen on mahdollista saada maksusitoumus. Lähimmän Pihlajalinnan hoitolaitoksen löydät kätevästi TaskuTurvan kautta. TaskuTurva on vakuutusyhtiö Turvan mobiilisovellus. Lataa omasi sovelluskaupasta, niin hoksaat miten kätevä se on. Ei muuten maksa mitään. Lue lisää edusta turva.fi/teollisuusliitto Teollisuusliiton etu TaskuTurvaan: tapaturman hoidon ensimmäinen käynti Pihlajalinnassa omaa rahaa käyttämättä Tekija?_2023_1_sisus.indd 25 Tekija?_2023_1_sisus.indd 25 3.1.2023 14.26 3.1.2023 14.26
1/2023 Tekijä 27 Lumoava ARKI Lumoava Finland Oy:n korutehdas on maailman pohjoisin. Sen työilmapiiri tuo mieleen taidepajan. TEKSTI SANTERI PAKKANEN KUVAT PENTTI VÄNSKÄ TYÖSSÄ >> Yhteistyö luottamusmiehen, työnjohdon sekä toimitusjohtajan kesken toimii hyvin, kertoo pääluottamusmies Akseli Taponen. >> Tekija?_2023_1_sisus.indd 27 Tekija?_2023_1_sisus.indd 27 3.1.2023 14.26 3.1.2023 14.26
28 Tekijä 1/2023 L umoavan tehdas sijaitsee Kuopion Neulamäen teollisuusalueella Kultakuja 6:ssa. Vierailija huomaa pian, että kyseessä on monella tavalla erikoinen tuotantolaitos. Aikana, jolloin varsinkin työvoimapulasta kärsivät metallialan yritykset yrittävät turhaan houkutella nuoria tehdashalleihinsa, Lumoavan työntekijöiden keski-ikä on 30 vuoden paikkeilla. – Kun kymmenen vuotta sitten tulin armeijan jälkeen taloon, keski-ikä oli noin 60 vuotta, 33-vuotias pääluottamusmies Akseli Taponen vertaa. Henkilöstön keski-ikä laski sitä myöten, kun tehtaalle töihin 1970-luvulla tullut ikäpolvi on viimeisen 5–10 vuoden aikana eläköitynyt. Samaan aikaan yrityksen kasvuun on haettu uutta henkilöstöä. PERUSTETTU 1942 nimellä Kultasepänliike E.Räsänen. 1989 nimeksi Saurum Osakeyhtiö. 9.11.2022 nimeksi Lumoava Finland Oy. KOTIPAIKKA Kuopio OMISTAJAT Pääomistaja Mikko Pessi TUOTANTO Valmistaa hopeaja kultakoruja Lumoavaja Saurum-korumerkkien alla sekä maahantuo Citizenja Rhythm-kelloja. HENKILÖSTÖ 50, joista tuotannossa 35 LIIKEVAIHTO 6,8 miljoonaa euroa (3/2022) LUMOAVA FINLAND OY Kultasepän ammatti on vaativa käsityöammatti, joka edellyttää äärimmäisen hyvää käden ja silmän koordinaatiota. Kultasepän työ on mielenkiintoista, vaikka ei palkkamielessä ole mitään kullan vuolemista, Reetta Tikkanen sanoo. >> TYÖPAIKALLA Tekija?_2023_1_sisus.indd 28 Tekija?_2023_1_sisus.indd 28 3.1.2023 14.26 3.1.2023 14.26
1/2023 Tekijä 29 Myös tehtaan sukupuolijakauma on poikkeuksellinen, sillä lähes 80 prosenttia työntekijöistä on naisia. Yhtenä naisvaltaisuuden syynä saattavat olla tuotteet. Lumoava Finland valmistaa kullasta ja hopeasta sormuksia, korvakoruja, rannekoruja ja riipuksia. Lisäksi yritys tuo maahan Citizen-kelloja. Lumoavan palkkalistoilla on viitisenkymmentä työntekijää. Suurin osa tuotannon henkilöstöstä kuuluu Teollisuusliiton jalometallialan ammattiosastoon. Yläkerran toimihenkilöt ovat Ammattiliitto Pron jäseniä. Tehtaan muotoilijat työskentelevät yrittäjinä omissa asuinkaupungeissaan. KÄSITYÖTAIDOT ARVOSSA Valtaosa Lumoavan työntekijöistä on saanut alan koulutuksen, jota on nykyään tarjolla useissa suomalaisissa oppilaitoksissa. Monet ovat valmistuneet Kuopion Muotoiluakatemiasta ja Oulun seudun ammattiopistosta. Taponen kävi Lahden kultaseppäkoulun kaiverruspuolen. – Sitten päädyin tänne kultasepäksi, olen ehkä enemmän kultaseppä kuin kaivertaja. Tuotanto jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen on valupuoli, mistä tulee valamalla tehtyjä koruja ja komponentteja. Toinen on alkutyöpuoli, missä korut leikataan tai prässätään levystä. Valmiissa korussa voi olla sekä valamalla tehtyjä että levystä valmistettuja osia. Yhtenä erikoisuutena on poikkeuksellisen suuri käsityön osuus. Käsityökaluja on vanhasta käsikäyttöisestä valssista paineilmakaivertimeen. Eniten käsityötä on kokoonpano-osastolla, missä nuoret kultasepät TYÖSSÄ Kati Keränen on asettanut korut telineelle, joka upotetaan pintakäsittelyliuokseen. >> >> Tekija?_2023_1_sisus.indd 29 Tekija?_2023_1_sisus.indd 29 3.1.2023 14.26 3.1.2023 14.26
30 Tekijä 1/2023 perinteisin menetelmin kasaavat komponenteista korut lopulliseen muotoonsa. Taponen kertoo, että Lahdessa opetettiin kädentaitoja viilaamisesta alkaen. Myös Kuopion Muotoiluakatemiassa käsityön perusopetus on monipuolista ja pitkäjänteistä. KORUSEPÄN TYÖ ON LUOMISTA Kultaseppä on ihmiskunnan vanhin metallityöntekijä. Kultasepän työ on käsityötaidetta, mitä myös alan koulutus painottaa. Alan oppilaitokset vetävät puoleensa innokkaita, motivoituneita nuoria, mikä näkyy myöhemmin työpaikoilla. Lumoavalla motivoituneisuus on korkealla, mistä alkutahdit antaa pääluottamusmies: – Korujen valmistaminen on sydäntä lämmittävää työtä. En haluaisi tehdä mitään muuta. Nautin työstäni suuresti. Ja aina tässä on jotain uutta opittavaa. Kokoonpanossa työskentelevällä Taposella on työn alla timanttien istuttaminen sormukseen, mikä vaatii hyvät silmät. Apua on mikroskoopista. Käytössä on myös hieno paineilmakaiverrin, mikä korvaa vasaran. – Käsityöläisen, kultasepän työ on mielenkiintoista ja siinä pystyy tekemään jotain konkreettisesti. Kotona olen tehnyt omia töitä, koruja ja maalauksia, rannekorua tekevä Reetta Tikkanen kehuu. Hän on valmistunut korumuotoilijaksi Kuopion Muotoiluakatemiasta ja tuli Lumoavalle suoraan koulunpenkiltä. Severi Tanskanen päätyi tehtaalle ammattikorkeakoulun ja työharjoittelun kautta. Hän työskentelee levytyöosastolla, missä hopeaja kultalevystä valmistetaan koruja prässäämällä. Tanskasen käytössä ovat tehtaan raskaimmat koneet kuten levyleikkuri, epäkeskoja hydraulipuristin, konevalssi ja kitkaprässi. Hän hoitaa myös valuosastoa. Tehdas on hänenkin ensimmäinen työpaikkansa. – Taiteen kauttahan minä tälle alalle päädyin opiskelemaan. Tässä työssä jatkuvuus on isossa roolissa. Koko ajan teen koneavusteisesti, itse asetan osat paikoilleen, käynnistän laitteen ja tarkastan tuloksen. Kun se ei vaadi kaikkea aivokapasiteettiä, kuuntelen äänikirjoista paljon historiaa samalla kun teen töitä. On ollut helppo ajatella tälle alalle tuloa. Kati Keräsen vastuulla on korujen pinnoitus. Hänellekin Lumoava on ensimmäinen vakituinen työpaikka. Keränen tuli taloon yli kolme vuotta sitten saatuaan Lahden ammatillisesta Salpausoppilaitoksesta kultasepän ja artesaanin paperit. Pintakäsittelyssä korut pestään ja pinnoitetaan elektrolyysissä. Näin tehdään esimerkiksi hopeakorujen platinointi. – Liuoksien käsittely vaatii varovaisuutta, mutta toisaalta saa itse hallinnoida omaa isoa osastoa. Se on työssä parasta. Kyllä minä voin sanoa, että olen unelmatyössä, Keränen summaa. Vanha ortodoksisen ristin stanssimuotti. Severi Tanskanen hoitaa tehtaan raskaimmat koneet. >> Taiteen kauttahan minä tälle alalle päädyin opiskelemaan. SEVERI TANSKANEN Tekija?_2023_1_sisus.indd 30 Tekija?_2023_1_sisus.indd 30 3.1.2023 14.27 3.1.2023 14.27
1/2023 Tekijä 31 TYÖSSÄ Työsuojeluvaltuutettu Konsta Pigg pitää nuorten työkokemuksen puutetta työturvallisuusriskinä. Tarvitaan hyvä perehdytys. >> Hyvä työilmapiiri ja arveluttavat markkinanäkymät Lumoavan työntekijät kehuvat työilmapiiriä. Taponen kertoo, että myös suhteet yrityksen johtoon ovat hyvät. Luottamusmiehenä hän pystyy puhumaan johdon kanssa asiat halki. – Meillä on ollut näitä yt-neuvotteluja muulloinkin, kuin vain silloin, kun jotain pahaa on tulossa. Keskustelut ovat olleet rakentavia, on puhuttu siitä, miten asioita pystyttäisiin parantamaan. Tämä on harvinaisen toimivaa. Lumoava Finlandin aikaisempi nimi oli Saurum Oy. Kun se täytti viime marraskuussa 80 vuotta, sen kunniaksi nimeksi otettiin Lumoava Finland Oy. Lumoava on yrityksen kysytyin korusarja. – Kun kerroin aikaisemmin, että olen Saurumilla töissä, se ei kenellekään auennut, Taponen kuvaa. Vaikka tehtaan hallissa on iloinen ilmapiiri, maailman ja Suomen talouden tila arveluttaa. Taposen silmin tulevaisuus näyttää epävarmalta. Ukrainan sota varjostaa toimintaa, ja lisäksi tuntuvat koronan jälkimainingit. – Miten ihmiset pystyvät ostamaan koruja, jos rahat eivät riitä polttoaineeseen tai sähkölaskuun? Lumoava Finlandin toimitusjohtaja Mikko Pessi kertoo, että yrityksen tavoitteena on pitkään ollut 20 prosentin kasvu vuosittain. Vuosi 2021 oli loistava, mutta viime vuonna maailman kirjat menivät sekaisin. Kevät, kesä ja alkusyksy olivat myynnin kannalta erinomaisia, loka– marraskuussa huoli Ukrainan sodasta, sähkön hinnasta sekä nousseesta korkotasosta sai kuluttajat varuilleen. Vaikka raaka-aineiden ja komponenttien saatavuudessa ei ollut ongelmia, joulumyyntiin peilaten Pessi arvioi, että 20 prosentin kasvutavoite jää saavuttamatta. Hän kuitenkin odottaa, että kasvun aika palaa, kun maailman tilanne sallii ja kuluttaja uskaltaa ajatella arkeaan tuttuun tapaan. – Olen tyytyväinen siihen, missä tilanteessa me olemme yrityksenä ja siihen, että meillä on erinomainen tuote ja erinomainen henkilöstö. Tekija?_2023_1_sisus.indd 31 Tekija?_2023_1_sisus.indd 31 3.1.2023 14.27 3.1.2023 14.27
32 Tekijä 1/2023 DIGIAIKA ALKAA NÄKYÄ Taponen kertoo, että käytössä on yhä laitteita, jotka on tehty 1940–1960-luvuilla. Apuna on myös monenlaisia sähkökäyttöisiä pienkoneita. Tekoäly ja robotit vielä puuttuvat, mutta digiaika alkaa näkyä myös korujen valmistuksessa. Yksi uusimmista tuotteista on hopeinen Awario Gem -koru, joka on sydämen rytmihäiriöiden tunnistamiseen ja tarkkailuun tarkoitettu tuote. Uusinta uutta on 3D-tulostaminen. Kyseessä ei ole mikään koruja jatkuvalla syötöllä valmistava laite vaan vahatulostin, joka rakentaa kappaleen vahasta. Vahakappale upotetaan kipsiin ja sen jälkeen, kun kipsi on kovettunut, poltetaan uunissa vaha pois. Sisään jää korun muotoinen tyhjä tila, johon kaadetaan sula jalometalli. Rosa Kotinurmi on valmistamassa 3D-tulostimesta tulleita Taika-korviksien vahoja seuraavaan työvaiheeseen. Hän asettaa vahakorut kiinni runkoon, joka siirretään osastolle, missä tehdään kipsimuotit, ja sieltä uuniin. Kotinurmi on 30-vuotias ja valmistunut vuonna 2015 Kuopion Muotoiluakatemiasta. – Minä nautin tällaisesta pienestä näpertelystä. Olen töissä omalla alalla. KÄSITYÖN VAARAT Tehtaan työsuojeluvaltuutettu Konsta Pigg toteaa, että käsityövaltaisuudessa on omat riskinsä. Siinä täytyy huomioida työturvallisuus ja käyttää oikeita varusteita. Rosa Kotinurmi käyttää itsekin Lumoavakoruja. Korvassa on Bella-korvis. >> Työturvallisuuden kannalta haasteellista on muun muassa metallin rakeistus, missä käsitellään kuumaa metallia ja käytetään paljon kemikaaleja. Rikkihapolla saadaan hopean pinta kirkkaammaksi sulatuksen jälkeen. Kultaa ”posautetaan”, eli käsitellään syanidin ja vetyperoksidin seoksella, jolla pinnasta saadaan kirkkaampi. Minä nautin tällaisesta pienestä näpertelystä. Olen töissä omalla alalla. ROSA KOTINURMI – Meillä työskentelee etupäässä nuoria ihmisiä. Jos heillä ei ole työkokemusta, sekin on työturvallisuusriski. Tarvitaan hyvä perehdytys ja selvät ohjeet siitä, minkälaisia turvavarusteita käytetään. Yleensä vammat ovat pieniä palovammoja, Pigg kertoo. Hänen oma tehtävänsä tuotannossa on korujen hiominen. Pigg on ollut talossa kolmisen vuotta. – Tämä on ensimmäinen vakituinen työpaikkani ja olen tykännyt tästä tosi paljon. Se on se käsillä tekeminen, josta tykkään, ja hyvä työporukka. ? 3D-tulostin valmistaa hienoja ja monimutkaisia korujen vahamuotteja. TYÖPAIKALLA Tekija?_2023_1_sisus.indd 32 Tekija?_2023_1_sisus.indd 32 3.1.2023 14.27 3.1.2023 14.27
1/2023 Tekijä 33 ”Korujen valmistaminen on sydäntä lämmittävää työtä. En haluaisi tehdä mitään muuta. ” AKSELI TAPONEN Pääluottamusmies TYÖSSÄ Tekija?_2023_1_sisus.indd 33 Tekija?_2023_1_sisus.indd 33 3.1.2023 14.27 3.1.2023 14.27
34 Tekijä 1/2023 V uonna 2020 lehtipuupölyn sitova raja-arvo laski EU-maissa 5 mg:sta 2 mg:aan työpaikan ilmakuutiometrissä, ja kaikkien lehtipuiden, Suomessa paljolti siis koivun, pölylle altistuvat on ilmoitettava ASA-rekisteriin. – Astmat ja ihottumat, ne ovat merkittävimpiä puupölylle altistumisen vaikutuksia. Tavanomaisetkin hengitystieinfektiot voivat pitkittyä, kertoo Työterveyslaitoksen tiedottamisja tutkimushankkeesta vastannut johtava asiantuntija Tuula Liukkonen. SUUNNITTELUUN APUJA TEOLLISUUSLIITOSTA Liukkonen pitää runsaat kaksi vuotta kestäneessä hankkeessa mukana olleen Teollisuusliiton panosta merkittävänä eritoten kahden kyselyn suunnittelussa. Ensimmäiseen vastasi 174 työsuojelupäällikköä, työsuojeluvaltuutettua ja yrittäjää, ja uusintakyselyyn heistä vastasi vajaa kaksi kolmasosaa. Viidessä pk-yrityksessä ja kolmessa kalusteasennuskohteessa tehtiin mittauksia ja havaintoja paikan päällä. Työsuojelupäälliköt pitivät johdonmukaisesti työsuojelutilannetta parempana kuin työsuojeluvaltuutetut. Liukkonen painottaa, että riskien arvioinnissa ja kehittämisprojekteissa pitää olla paitsi johdon, eli päätöksen tekijöiden, ohella aina myös työntekijät mukana. – Työntekijä tietää, miten työtä ihan oikeasti tehdään. Päälliköillä voi olla virheellisiä kuvitelmia. Liukkonen ei hämmästele sitä, että näin suppeassa ja lyhytkestoisessa tutkimuksessa ei nähty tilastollisesti merkitseviä parannuksia työoloihin. Mutta kiireisimmät konstit puupölyaltistuksen vähentämiseen toki havaittiin. Koonnut Suvi Sajaniemi PAINEILMA PANNAAN, MELKEIN! Ensimmäisessä kyselyssä jokainen valtuutettu, eli 100 prosenttia vastanneista, kertoi, että heillä käytetään paineilmaa koneiden puhdistamiseen, toisessakin 97 prosenttia. – Paineilman käytön perusteluina kuulee aina väitteen, että koneiden koloja ja muita hankalasti puhdistettavia kohteita ei saa muuten puhtaiksi. Tämä on totta, mutta muuten paineilman käyttö on rajoitettava aivan minimiin. Imurointi on kaikkein paras puhdistuskeino, ja kuivaharjauksen sijaan voi lattiaan tai pöytäpintoihin käyttää usein lastaa. Eikä paineilmalla saa koskaan puhdistaa vaatteita, sillä suurelle pölymäärällä altistumisen lisäksi siinä on onnettomuuden riski, Liukkonen opastaa. Liikuteltavien puuntyöstötyökoneiden valmistajat eivät aina huomioi edes perusasioita. Eräs kalusteasentaja oli esimerkiksi joutunut sahaamaan pyörösahan poistoimun kotelosta osan pois nähdäkseen työkohteensa. Kiinteissäkin purunpoistojärjestelmissä on haasteita. – Yleinen ongelma on, ettei purua ja pölyä saada ohjattua poistoihin kunnolla. ? TYÖYMPÄRISTÖ IS TO CK Hillittiinkö hankkeella puupölyä? Työterveyslaitoksen hankkeessa levitettiin tietoa kiristyneistä säädöksistä, jotka koskevat puupölylle altistumista. Tiedottaminen onnistui, mutta työoloihin ei ehtinyt tulla merkittävää kohennusta. TUTKIMUSRAPORTTI JA LISÄOHJEITA: Puupöly ja uusi sitova raja-arvo: vaikutetaanko tiedottamisella altistumiseen ja työoloihin? www.julkari.fi/handle/10024/145408 Puupölyn hallinta puuteollisuudessa www.ttk.fi/julkaisu/puupolynhallinta-puuteollisuudessa Tekija?_2023_1_sisus.indd 34 Tekija?_2023_1_sisus.indd 34 3.1.2023 14.27 3.1.2023 14.27
1/2023 Tekijä 35 Muutoksia osasairauspäivärahaan ASA:n heräteltävä, muistuta työnantajaa Vaara vaanii mieltäkin Miten voisi parhaiten suojautua viimalta ja pakkaselta ulkotöissä? Pienikin pakkanen yhdistettynä kovaan viimaan voi jo altistaa paleltumille. Paras keino suojautua on asianmukainen vaatetus kerrospukeutumisen periaatteita noudattaen. Lain mukaan työnantajan on kustannettava tarvittavat suojavälineet, kylmässä työskentelevälle myös kunnolliset alusasut. Ihoa vasten villa on todettu hyväksi, samoin niin sanotut tekniset alusasut. Päällimmäisenä käytetään tuulenja vedenpitävää vaatetusta. Näiden väliin puetaan välikerroksia tarpeen mukaan. Pään suojaaminen on erittäin tärkeää, sillä pää voi haihduttaa kovassa pakkasessa jopa 80 prosenttia kehon tuottamasta lämmöstä. Hyvin on suojattava myös sormet ja varpaat. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 TYÖSSÄ ALTISTUMISET Työterveyslaitoksen ASA-rekisteri auttaa työpaikkoja kiinnittämään huomiota syöpäsairauden varaa aiheuttaviin tekijöihin ja turvalliseen työskentelyyn. Työnantajalla on lakiin perustuva velvollisuus pitää luetteloa työpaikalla käytettävistä ja esiintyvistä, syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja perimää vaurioittavista aineista. Viime vuoden aikana altistuneet on ilmoitettava ASA-rekisteriin 31. maaliskuuta mennessä. Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti verkossa olevan ASA-ilmoitusjärjestelmän kautta. Ohjeet ja lomakkeet: www.ttl.fi/asa-rekisteri SOSIAALITURVA Lakimuutoksen myötä osasairauspäivärahan enimmäisaika pitenee 120 arkipäivästä 150 arkipäivään. Uusia määräyksiä sovelletaan heihin, joiden osasairauspäivärahan enimmäisaika, eli 120 arkipäivää, ei täyttynyt ennen päivämäärää 1.1.2023. Kokoaikatyön määritelmä muuttuu puolestaan siten, että kokoaikatyöllä tarkoitetaan pääsääntöisesti työtä, jossa säännöllinen työaika on vähintään 30 tuntia viikossa. Tätä määritelmää TYÖOLOT Psykososiaalisia kuormitustekijöitä voidaan hallita yhtä järjestelmällisesti kuin fyysisen työympäristön epäkohtia. Keskeinen väline on työn vaarojen selvittäminen ja arviointi. Työnantajan pitää oma-aloitteisesti välttää tai vähentää työn kuormitustekijöiden aiheuttamaa vaaraa tai haittaa työntekijöiden terveydelle, ei vain reagoida seurauksiin. Työaika ja työvuorojärjestelyt on otettava mukaan vaarojen arviointiin, sillä ne vaikuttavat merkittävästi työntekijän jaksamiseen. Ohjeita ja neuvoja: www.tyosuojelu.fi > hae: ”psykososiaalinen kuormitus” sovelletaan, kun osa-aikainen työskentely on alkanut 1.1.2023 tai sen jälkeen. Lisätietoja: www.kela.fi > hae: ”lakimuutos mahdollistaa osasairauspäivärahan” EM IL IE U G G LA IS TO CK + 3O Työssään dieselmoottorien pakokaasuille altistuvat on ilmoitettava ASA-rekisteriin. PÄIVYSTÄJÄ Tekija?_2023_1_sisus.indd 35 Tekija?_2023_1_sisus.indd 35 3.1.2023 14.27 3.1.2023 14.27
Kuumakalle kattilalla ”Tulin tänne 2001, kun paikallislehdessä haettiin tuotantotyöntekijöitä. Sitä ennen olin töissä silkkipainossa. Minulla on monta ammattitutkintoa: prosessinhoitaja, levyseppähitsaaja, elektroniikka-asentaja, lukenut myös sosiaalialaa. Olen tehnyt töitä metallija kemianteollisuudessa, ja suoritin kuumasinkityksen ammattitutkinnon 2004. Viime vuodet olen ollut sinkityskattilalla. Sinkitys antaa tuotteille lähes ikuisen suojan korroosiota vastaan. Nostamme työparin kanssa nostureilla sinkittäviä kappaleita kuivausuunista kattilaan. Tuotteilla on omat kastoaikansa, mikä määrittelee sinkityksen paksuutta. Sen jälkeen kappaleet menevät vesipassivointikylpyyn ja jäähdytykseen. Työhön kuuluu myös tuotteiden viimeistely ja epäpuhtauksien poisto. Sinkkikattilassa on 300 tonnia tavaraa ja se on päällä 24/7. Yrityksen sähkölasku on kasvanut näinä aikoina. Sula sinkki on 460-asteista, joten työturvallisuus on tarkkaa. Meillä on palosuojattu puku, koska joskus tarkkuudesta huolimatta saattaa tulla roiskeita. Turvakengät, hanskat ja suojakypärä visiirillä täytyy olla kattilan luona.” ONNISTUMISISTA ILOA JA AHAA-ELÄMYKSIÄ ”Tuotteet vaihtuvat päivittäin ja pitkiä sarjoja ei tehdä. Sinkittävät kappaleet ovat kaikkea pienestä kappaletavarasta isoihin palkkeihin. Painavimmat ovat olleet kuusitonnisia. Joskus, kun on vaativia uusia tuotteita, hieman jännittää, että mitä tästä tulee. Kun vaikea homma onnistuu, siitä saa ahaa-elämyksiä ja iloa. Ammattitaito syntyy siitä, kun työtä tekee päivästä päivään ja näkee paljon erilaisia tuotteita. Työn oppiminen kaikkine nikseineen vaatii vuosien kokemusta. Itse voin sanoa 22 vuoden jälkeen, että kokemusta alkaa olla aika hyvin. Ammattitaidon kanssa käsi kädessä kulkee ammattiylpeys. Joskus kun hermostuin johonkin hommaan, pomo sanoi, että se johtuu vaan siitä, kun teen tätä niin suurella sydämellä ja tunteella.” HYVÄSSÄ PORUKASSA VOI KESKUSTELLA ”Meillä on hyvä työporukka. Saamme paljon aikaiseksi ja ongelmista voidaan keskustella. Ikähaitari on iso, on nuoria ja melkein eläkeiässä olevia. Se rikastuttaa työyhteisöä ja tietoa saadaan siirrettyä eteenpäin. Töitä tehdään kahdessa vuorossa. Itse tykkään enemmän aamuvuorosta, koska silloin jää hyvin aikaa illalla touhuta. Olen vanhoilla päivillä innostunut metsästämään. Tällä kaudella ammuin ensimmäisen hirveni ja nyt on lihaa pakastimessa. Harrastan myös radioamatööritoimintaa. Olen rakentamassa sille omakotitalooni tiloja, ja naapureilta pitää saada lupa ulos 25-metriselle mastolle. Se on tietysti sinkitty.” ? Ammattitaidon kanssa käsi kädessä kulkee ammattiylpeys. TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURA VESA Sinkitystä tehdään parityönä ja isojen nosturien voimin. Teräspalkki höyryää muutaman minuutin sinkkikylvyn jälkeen. AMMATTILAINEN 36 Tekijä 1/2023 Tekija?_2023_1_sisus.indd 36 Tekija?_2023_1_sisus.indd 36 3.1.2023 14.28 3.1.2023 14.28
TYÖSSÄ JANNE PAAVISTO Kuumasinkitsijä Aurajoki Oy Pirkkala AURAJOKI OY PERUSTETTU 1967. Pirkkalan tehdas toiminut alun perin Tampereella nimellä Galvanoimis Oy, perustettu 1903. TUOTANTO Teräsrakenteiden valmistusta ja pintakäsittelyä kuudella paikkakunnalla. HENKILÖSTÖ Pirkkalan tehtaalla 28, joista tuotannossa 22. Sinkityt putkenkannakkeet ovat jäähtyneet, viimeistelty ja valmiina pakattavaksi. Tekija?_2023_1_sisus.indd 37 Tekija?_2023_1_sisus.indd 37 3.1.2023 14.28 3.1.2023 14.28
TYÖKALU "Kasilinja" Automatisoitu Novimatreunanauhoituslinja 38 Tekijä 1/2023 2022 10.12. mennessä liit tyneet jäsenet ovat ääni oikeutettuja 21.1. mennessä on toimitettava liittokokous esitykset kirjallisesti liiton hallitukselle 31.1. valitsija yhdistysten perustaminen päättyy ja tarkastaminen alkaa 15.2. keskusvaali lautakunta vahvistaa vaaliliitot ja ehdokkaat sekä arpoo ehdokas numerot 10.–31.3. sähköinen vaali ja posti äänestys 5.4. vaalin tulos vahvistetaan 21.5. vaaliliittojen kokoukset 22.–24.5. liittokokous Tampere talossa #Teollisuusliitto2023 #Industrifacket2023 #IndustrialUnion2023 Keskusvaalilautakunta Teollisuusliiton hallitus toimii liiton keskusvaalilautakuntana. Keskusvaalilautakunta hoitaa liiton sääntöjen 5 §:n ja yhdistyslain edellyttämät asiat sekä huolehtii niihin liit tyvien ajankohtien noudattamisesta, tulkitsee sääntöjä ja äänestys ja vaalijärjestystä, päättää vaaliohjeista ja vahvistaa vaalien tuloksen. Liiton keskusvaalilautakunnan tehtävänä on: ? vahvistaa vaalipiirien liittokokousedustajien ja ehdok kaiden määrä ja ilmoittaa ne ammattiosastoille ? päättää vaalimateriaalista, vaaleihin liittyvästä organisaatiosta, vaalitarkkailijoista ja muista vaa leihin liittyvistä ohjeista ? nimetä vaalipiirien tarkastustyöryhmät ? arpoa vaaliliittojen järjestys ? vahvistaa vaaliliittojen ja valitsijayhdistysten tun nukset sekä päättää ehdokkaiden numeroinnista ? teettää ja toimittaa sähköistä ja postitse tapahtuvaa äänestystä varten vaaleissa käytettävä materiaali ? päättää äänestyksessä annettujen epäselvien äänestyslippujen tulkitsijoista ? tehtyjen päätösten perusteella neuvotella vaaleihin liittyvistä seikoista työnantajaliittojen kanssa ? laskea ja vahvistaa vaalitulos liiton sääntöjen ja äänestys ja vaalijärjestyksen mukaisesti Teollisuusliiton Äänestysja vaalijärjestys 2023 ja vaaliohjeet asiakirja on luettavissa liiton verkkosivujen liittokokoussivulla. 2023 Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/liittokokous Läs om förbundskongressen 2023 på svenska: www.teollisuusliitto.fi/sv/forbundskongressen Read about the Union Congress 2023 In English: www.teollisuusliitto.fi/en/theunioncongress LIITTOKOKOUS z Teollisuusliiton korkein päättävä elin z Varsinainen liittokokous järjestetään kerran viidessä vuodessa z Edustajat valitaan suhteellisella vaalilla vaalipiireittäin z Päättää liiton suunnan liittokokouskaudeksi z Valitsee liiton valtuuston ja hallituksen Seuraava liittokokous pidetään 22.–24.5.2023 Tampereella. Liittokokouk seen valitaan 442 liittokokousedustajaa vaaleilla 10.–31.3.2023. "Tässä kasilinjalla näkee, miten moderni puusepänteollisuus toimii. Ennen tehtiin putkeen satoja samanlaisia tuotteita massatuotantona. Nyt uuden tekniikan ansiosta linja säätyy automaattisesti ja reunanauhoitukseen perätysten tulevat lastulevyt voivat olla erilaisia keskenään. Se tarkoittaa sitä, että linjalla kulkee juuri se mitä asiakas on tilannut, ei enempää eikä vähempää. Se on sitä muuntautumiskykyä, jota tällä alalla nyt tarvitaan.” Kuva ja teksti Lauri Rotko TOMI TALVITIE Automaatiolinjan operaattori Isku Interior Oy, Lahti Puusepänteollisuus Tekija?_2023_1_sisus.indd 38 Tekija?_2023_1_sisus.indd 38 3.1.2023 14.28 3.1.2023 14.28
1/2023 Tekijä 39 2022 10.12. mennessä liit tyneet jäsenet ovat ääni oikeutettuja 21.1. mennessä on toimitettava liittokokous esitykset kirjallisesti liiton hallitukselle 31.1. valitsija yhdistysten perustaminen päättyy ja tarkastaminen alkaa 15.2. keskusvaali lautakunta vahvistaa vaaliliitot ja ehdokkaat sekä arpoo ehdokas numerot 10.–31.3. sähköinen vaali ja posti äänestys 5.4. vaalin tulos vahvistetaan 21.5. vaaliliittojen kokoukset 22.–24.5. liittokokous Tampere talossa #Teollisuusliitto2023 #Industrifacket2023 #IndustrialUnion2023 Keskusvaalilautakunta Teollisuusliiton hallitus toimii liiton keskusvaalilautakuntana. Keskusvaalilautakunta hoitaa liiton sääntöjen 5 §:n ja yhdistyslain edellyttämät asiat sekä huolehtii niihin liit tyvien ajankohtien noudattamisesta, tulkitsee sääntöjä ja äänestys ja vaalijärjestystä, päättää vaaliohjeista ja vahvistaa vaalien tuloksen. Liiton keskusvaalilautakunnan tehtävänä on: ? vahvistaa vaalipiirien liittokokousedustajien ja ehdok kaiden määrä ja ilmoittaa ne ammattiosastoille ? päättää vaalimateriaalista, vaaleihin liittyvästä organisaatiosta, vaalitarkkailijoista ja muista vaa leihin liittyvistä ohjeista ? nimetä vaalipiirien tarkastustyöryhmät ? arpoa vaaliliittojen järjestys ? vahvistaa vaaliliittojen ja valitsijayhdistysten tun nukset sekä päättää ehdokkaiden numeroinnista ? teettää ja toimittaa sähköistä ja postitse tapahtuvaa äänestystä varten vaaleissa käytettävä materiaali ? päättää äänestyksessä annettujen epäselvien äänestyslippujen tulkitsijoista ? tehtyjen päätösten perusteella neuvotella vaaleihin liittyvistä seikoista työnantajaliittojen kanssa ? laskea ja vahvistaa vaalitulos liiton sääntöjen ja äänestys ja vaalijärjestyksen mukaisesti Teollisuusliiton Äänestysja vaalijärjestys 2023 ja vaaliohjeet asiakirja on luettavissa liiton verkkosivujen liittokokoussivulla. 2023 Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/liittokokous Läs om förbundskongressen 2023 på svenska: www.teollisuusliitto.fi/sv/forbundskongressen Read about the Union Congress 2023 In English: www.teollisuusliitto.fi/en/theunioncongress LIITTOKOKOUS z Teollisuusliiton korkein päättävä elin z Varsinainen liittokokous järjestetään kerran viidessä vuodessa z Edustajat valitaan suhteellisella vaalilla vaalipiireittäin z Päättää liiton suunnan liittokokouskaudeksi z Valitsee liiton valtuuston ja hallituksen Seuraava liittokokous pidetään 22.–24.5.2023 Tampereella. Liittokokouk seen valitaan 442 liittokokousedustajaa vaaleilla 10.–31.3.2023. Tekija?_2023_1_sisus.indd 39 Tekija?_2023_1_sisus.indd 39 3.1.2023 14.28 3.1.2023 14.28
40 Tekijä 1/2023 TAPAHTUMA Nuoria ammattiyhdistystoimintaan Länsi-Vantaan teollisuusliittolaiset kokoontuivat Turkuun siirtämään ay-liikkeen perintöä sukupolvelta toiselle. L änsi-Vantaan Metallityöväen ammattiosasto 255 on kokenut tällä vuosituhannella melkoisen nuorennusleikkauksen. Keski-ikä on pudonnut nopeasti parikymmentä vuotta, mutta näin suuri muutos ei tapahdu aivan kivuttomasti. Iäkkäämmällä kaartilla on paljon kokemusta ja tietoa, jota ay-toimintaan hyppäävä nuori ei pysty välittömästi omaksumaan. – Nuoria silti tarvitaan, jotta toiminta pysyy aktiivisena. Jäsenistä ammattiyhdistys muodostuu, ja yhdistyksistä puolestaan liitto, pääluottamusmies ja osaston taloudenhoitaja Jarkko Leppänen muistuttaa. Ammattiosasto 255:ssä päätettiin järjestää Turussa pikkujouluviikonloppu, jonka teemana oli yhteisen virkistäytymisen lisäksi siirtää osaston ja ay-toiminnan historiatietoa ja perinteitä vanhemmilta jäseniltä nuorille. Aurajoen rannalla epäilemättä iltariennoilla oli myös suuri merkitys hiljaisen tiedon siirtämisessä sukupolvelta toiselle. TEKSTI MIKKO PERTTUNEN KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ Nuoria tarvitaan, jotta toiminta pysyy aktiivisena, Jarkko Leppänen sanoo. Antti Kulmala pahoittelee sitä, että nykypäivänä työelämään tulevat nuoret tietävät hyvin vähän ay-asioista. Max Blomqvist, Heta Huiskonen ja Niina Lokka ovat nuoria ainakin ay-toiminnan näkökulmasta. Nuoria on haastavaa saada mukaan kaikenlaiseen yhdistystoimintaan, mutta Länsi-Vantaan Metallityöväen ammattiosastossa siinä on onnistuttu. Nuorin jäsen on alle parikymppinen. Tekija?_2023_1_sisus.indd 40 Tekija?_2023_1_sisus.indd 40 3.1.2023 14.28 3.1.2023 14.28
1/2023 Tekijä 41 LIITOSSA lähteä mukaan madaltuu, jos mukana on myös kavereita, Lokka toteaa. Mutta mistä nuoret saavat tietoa liitosta ja ay-toiminnasta? Siinä olisi Lokkan ja Huiskosen mukaan petrattavaa. – Työpaikalla asia voisi olla enemmän esillä, Huiskonen ehdottaa. – Nuorille pitäisi osata myydä se ajatus jotenkin. Some on tietysti hyvä alusta, koska sieltä nuoret löytyvät. Esimerkiksi Verohallinto on onnistunut siellä tekemään kuivasta asiasta mielenkiintoisen, Lokka lisää. Blomqvist uskoo, että kaikkein paras keino on pitää asiat yksinkertaisina. – Ei meidän kannata myydä mitään suurta mysteeriä, hän toteaa. Moni nuori kuvittelee ammattiyhdistyksen olevan vain vanhempien ihmisten juttu. NIINA LOKKA – Ei tarvitse odottaa, että liitto kattaa valmiin pöydän, vaan osastot voisivat rohkeammin järjestää koulutuksia myös itse. Siihen on mahdollista saada myös tukea, Leppänen neuvoo. – Pakkosyöttö ei tietenkään auta, vaan asioihin tarvitaan aitoa kiinnostusta, työsuojeluvaltuutettu ja osasto 255:n puheenjohtaja Max Blomqvist lisää. Blomqvist on itsekin reippaasti osaston keski-iän alapuolella. 31-vuotias puheenjohtaja uskoo, että osaston nuorentuminen ruokkii itse itseään. Kun toiminnassa on valmiiksi mukana tarpeeksi nuoria, on toistenkin helpompi tulla mukaan. Varsinaisesta koulutuksen järjestämisestä vastasi osaston opintovastaava Antti Kulmala. Pitkän uran niin ammattiyhdistystoiminnassa kuin luottamusmiehenä tehnyt Kulmala on juuri niitä ihmisiä, joiden tietämystä nuoret kaipaavat. – He kyllä pitävät minua hyvässä arvossa, mutta pian heidän täytyy itse ottaa nämä asiat haltuun. Ammattiyhdistystoiminnan pitäisi tietysti lähtökohtaisesti olla työikäisten toimintaa, Kulmala muistuttaa. JOTKUT KOKEVAT AMMATTILIITON TURHAKSI Yhdistystoimintaan on pitkään ollut vaikeuksia saada mukaan nuoria, eivätkä ammattiyhdistykset ole tästä poikkeus. Vaisalalla työskentelevät Niina Lokka ja Heta Huiskonen osallistuivat tämäntyyppiseen koulutukseen ensimmäistä kertaa, eikä ay-liikkeen historia ole kummallakaan ollut hallussa kuin korkeintaan sen verran, miten sitä on joskus koulun historiantunnilla sivuttu. – Moni ei ymmärrä sitä, kuinka paljon työtä on tehty sen eteen, että on saavutettu jotain, Lokka sanoo. Huiskonen toteaa, että useat nuoret eivät edes kuulu liittoon – osaksi siitä syystä, että jäsenyys koetaan turhaksi. Ajatellaan, että mitään ei koskaan voisi sattua juuri omalle kohdalle. – Nuoret eivät välttämättä ymmärrä, mitä ongelmia työelämässä voi tulla eteen, hän arvelee. Lokka vertaa liittoon kuulumista vakuutukseen. 37-vuotias Lokka on joutunut itse työelämässään käyttämään luottamusmiehen apua riitatilanteessa. Blomqvist uskoo, että asenne ammattiliittoja kohtaan omaksutaan ensisijaisesti kotoa. Esimerkiksi Lokkan ja Huiskosen vanhemmat ovat aina painottaneet liittoon kuulumisen tärkeyttä. – Työehtosopimuksen mukaisen palkan saa joka tapauksessa, ja työttömyysturvaan riittää, että kuuluu kassaan. Ei välttämättä osata nähdä, että ay-toiminta ei ole vain sitä, mitä liitosta saa, vaan mitä menetetään, jos joukkovoima katoaa, Blomqvist pohtii. MITEN LIITTO MYYDÄÄN NUORILLE? – Moni nuori kuvittelee ammattiyhdistyksen olevan vain vanhempien ihmisten juttu. Kynnys HISTORIA TOISTAA ITSEÄÄN 1940-luvulla luottamusmiehet olivat vielä melkoisen lainsuojattomassa asemassa. Vaikka nykyaikaisen kaltaista ammattiyhdistystoimintaa on ollut jo 1800-luvun puolelta lähtien, ja paikallisia ja alakohtaisia palkkatariffeja oli sovittu jo vuosisadan vaihteesta, oli järjestelmä vielä vähintään sotiin asti lapsenkengissä. Sen jälkeen alkoi tapahtua melko nopeasti, mutta esimerkiksi vielä 1950-luvun lopulla Turussakin eräässä esimerkkitapauksessa tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehdyt irtisanomiset koskettivat sattumalta kaikkia luottamusmiehiä. – Nuorten olisi hyvä oppia historiasta esimerkiksi se, että talous toimii sykleittäin ja samat asiat toistuvat uudelleen ja uudelleen, työelämää ja ay-liikkeen historiaa tutkinut Pentti Mäkelä kertoo. Turussa osastolaisia kouluttanut Mäkelä muistuttaa, että työnantajat ovat ajaneet tuottavuutta periaatteessa aina samoilla kikoilla ja keinoilla, niiden nimet vain ovat vaihtuneet aikakauden mukaan. – Jos tuntee ilmiöiden juuret, on helpompi ymmärtää nykyisyyttä ja ennustaa tulevaa. Tällöin osaa arvioida, missä milloinkin mennään, Mäkelä muistuttaa. ? Tekija?_2023_1_sisus.indd 41 Tekija?_2023_1_sisus.indd 41 3.1.2023 14.28 3.1.2023 14.28
42 Tekijä 1/2023 Palkanmaksuvelvollisuus sähkökatkosten ajalta S ota Euroopassa ja poikkeuksellinen tilanne energiamarkkinoilla ovat lisänneet sähkön saatavuuteen liittyviä epävarmuuksia. Fingrid on arvioinut, että kuluvana talvena sähkön tuonti ja tuotanto eivät välttämättä riitä vastaamaan sähkön kysyntään Suomessa. Fingrid voi joutua tilapäisesti rajoittamaan sähkön kuluttamista, jotta koko Suomen voimajärjestelmän luotettava toiminta voidaan varmistaa hetkellisestä sähköpulasta huolimatta. Tämän on arvioitu tarkoittavan muun muassa alueellisia kahden tunnin sähkökatkoja, jotka voivat johtaa työnteon estymiseen työpaikalla. TYÖNTEON ESTYMINEN TYÖNANTAJASTA JOHTUVASTA SYYSTÄ Jos työnteon katsotaan estyvän työnantajasta johtuvasta syystä, työnantajalla on lähtökohtaisesti velvollisuus maksaa työntekijälle palkka koko ajalta. Työsopimuslain säännöksen mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hän on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, ellei toisin sovita. Työnantajasta johtuviksi katsotaan tilanteet, jossa työsuorituksen estyminen johtuu välittömästi työnantajan toimenpiteistä tai toimimattomuudesta. Kyseessä voi olla esimerkiksi tilanne, jossa puutteet työn järjestelyissä tai tarvikkeiden tai raaka-aineiden puuttuminen aiheuttavat katkoja toiminnassa. Työnteon estymisen katsotaan johtuvan työnantajasta myös silloin, jos työnteon estyminen olisi ollut vältettävissä ilman olennaisia vaikeuksia. TYÖNTEON ESTYMINEN OSAPUOLISTA RIIPPUMATTOMASTA SYYSTÄ Työnteko voi estyä myös osapuolista riippumattomasta syystä. Työsopimuslain mukaan työntekijän ollessa estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Myös esimerkiksi häiriöt sähkönjakelussa voivat muodostaa osapuolista riippumattoman työnteon esteen. Sähköpulan riski tulevana talvena on jo ennakolta työnantajien tiedossa. Lisäksi työnantaja voi joissain tapauksissa saada jo ennakolta tiedon tulevasta sähkökatkoksesta ja sen ajankohdasta, jolloin siihen voi olla mahdollista varautua teknisesti tai työn järjestelyin. TYÖNTEKIJÄN TULEE OLLA TYÖNANTAJAN KÄYTETTÄVISSÄ Saadakseen palkan työnteon estymisen ajalta työntekijän tulee olla työnantajan käytettävissä. Työnantaja voi kuitenkin vapauttaa työntekijän työvelvoitteesta esteen ajaksi. Työntekijälle maksetaan lähtökohtaisesti normaalia työsopimukseen tai työehtosopimukseen perustuvaa palkkaa työnteon estymisen ajalta. Alakohtaisissa työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä palkanmaksusta työnteon estymistilanteissa. ? Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/palkanmaksuvelvollisuus Jos sähkön saantia joudutaan rajoittamaan, työnteko saattaa estyä. Miten silloin maksetaan palkkaa? EDUNVALVONTA Sähköpulan riski tulevana talvena on jo ennakolta työnantajien tiedossa. Koonnut Asko-Matti Koskelainen JA N I LA U KK A N EN Tekijän lokakuun pääjuttu kertoi, miten teollisuus on varautunut sähköpulaan: www.tekijalehti.fi/teollisuus-onvarautunut Tekija?_2023_1_sisus.indd 42 Tekija?_2023_1_sisus.indd 42 3.1.2023 15.29 3.1.2023 15.29
1/2023 Tekijä 43 LIITOSSA A N TT I H YV Ä RI N EN Taipuuko teollisuus jakamaan duunarille? TEOLLISUUS Työnantajilla näyttää olevan palkanmaksukykyä, mutta onko palkanmaksuhalua, se onkin toinen kysymys, totesi Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila liiton toimialakatsauksen esittelyseminaarissa joulukuussa. Teollisuusliiton toimialakatsaus keskittyy liiton kolmeen suurimpaan alaan eli metalliteollisuuteen, kemianteollisuuteen ja puutuoteteollisuuteen. Suomella riittää Anttilan mukaan, muotisanaa lainaten, resilienssiä, vaikka taantuma tulisikin. – Monella mittarilla tarkasteltuna teollisuuden suurimpien alojen tilanne on vähintään yhtä hyvä kuin ennen koronaa, eli vuoden 2019 loppua. Jos taantuma tulee, lähtötaso on hyvinkin korkea. Myös pääluottamusmiesten kyselyn, eli suhdannebarometrin, perusteella yritykset ovat pärjänneet hyvin kriisivuosista huolimatta. Kolmasosa yrityksistä on voinut siirtää nousseet tuotantokustannukset hintoihinsa. Neuvottelut sopimuksista jatkuivat #Palkkaliitto TYÖEHTOSOPIMUKSET Työehtosopimusneuvottelut jatkuivat useilla Teollisuusliiton sopimusaloilla tämän Tekijän mennessä painoon 3. tammikuuta. Kemian työehtosopimusneuvotteluissa tekstiasiat saatiin valmiiksi 29.12. Neuvotteluissa siirryttiin 30. joulukuuta käsittelemään palkkaratkaisua. Osapuolten eli Teollisuusliiton ja työnantajia edustavan Kemianteollisuus ry:n näkemykset olivat kaukana toisistaan. Neuvotteluja oli määrä jatkaa keskiviikkona 4.1. Teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvottelut jatkuivat 3.1. Edellisen kerran Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat olivat neuvotelleet uudesta työehtosopimuksesta 17.12. Yhteistä näkemystä sopimuksen sisällöstä ei silloin saavutettu. Maatalousalojen työehtosopimusneuvottelut käynnistyivät joulukuussa. Teollisuusliitto on irtisanonut puutarha-alan, turkistuotantoalan, maaseutuelinkeinojen sekä viherja ympäristörakentamisalan työehtosopimukset päättymään 31.1.2023. Maatalousalojen työehtosopimusneuvottelukuntien oli määrä neuvotella jälleen tämän Tekijän ilmestyessä 11.1. Seuraa työehtosopimusneuvottelujen etenemistä: www.teollisuusliitto.fi/ ajankohtaista TYÖMARKKINAT Teollisuusliitto on yhdessä muiden SAK:laisten ammattiliittojen kanssa päättänyt tiivistää yhteistyötä käynnissä olevalla työehtosopimusneuvottelukierroksella. Tavoitteena on liittojen laaja yhteistyö, jolla saadaan jäsenille Saksassa saavutettuun teollisuuden palkkaratkaisuun vertautuva tulos. Tiiviin yhteistyön tarpeen taustalla ovat työnantajapuolen toimet, joiden seurauksena muiden sopimusalojen työehdot ja erityisesti palkkapolitiikka ovat riippuvaisia teknologiateollisuuden sopimuksen tuloksesta. Liittojen yhteistyö tarkoittaa tarvittaessa järjestöllistä yhteistyötä neuvottelutulosten aikaansaamiseksi. Keinovalikoimaa varaudutaan käyttämään laajasti liittojen omien sääntöjen ja hallintojen linjausten puitteissa. Järjestölliset ja viestinnälliset valmistelut ovat olleet liittojen kesken käynnissä ja jatkuvat edelleen. Liittoyhteistyön viestinnän tunnistat aihetunnisteesta: #palkkaliitto . Lue lisää: www.tekijalehti.fi/ uutiset Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund ja tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila kertovat, että teollisuuden suurimpien alojen tilanne on nyt vähintään yhtä hyvä kuin ennen koronaa. "Suomella riittää resilienssiä, vaikka taantuma tulisikin." Tekija?_2023_1_sisus.indd 43 Tekija?_2023_1_sisus.indd 43 3.1.2023 14.28 3.1.2023 14.28
44 Tekijä 1/2023 Liitto kouluttaa: Ammattiosaston toimija, tervetuloa opinpolulle Uusien ja kokeneempienkin ammatti osastoaktiivien kannattaa hakeutua tehtävänmukaisiin koulutuksiin. Muri kassa on tarjolla koulutusta puheen johtajille, sihteereille, järjestötoimijoille ja talouden hoitajille. Lisäksi oppia on tarjolla muun muassa jäsenhuollossa, kokoustekniikassa, viestintätaidoissa, vaikuttamisessa ja medialukutai dossa. #ajatuspaja – apulantaa ammattiosastoille Alueellinen kurssi osastoaktiiveille. Aiheina muun muassa liittokokous ja toimipaikkakartoitus. Muiden alueiden vastaavat kurssit pidetään syksyllä. 11.–12.2. Pohjanmaa (Ylihärmä) 11.–12.2. #tankesmedjan – näring till fackavdelningen (Ylihärmä) Murikan kursseja helmikuussa 9.–10.2. Avaimia luottamus henkilöiden jaksamiseen 13.–17.2. Luottamusmiesten peruskurssi 13.–17.2. Neuvottelutaito 27.2.–3.3. Luottamusmiesten jatkokurssi 27.2.–3.3. Työsuojelun jatkokurssi Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Uusille ja kokeneille osasto aktiiveille koulutusta Murikassa ”Haluan oppia nuoriso toiminnasta” MEIJU LEIVISKÄ Pyhännän Puutyöväen ao. 813 nuorisojaoston puheenjohtaja ”Järjestötoimijan perusteet kurssi oli kokemuksena monipuolinen. Olin ensim mäistä kertaa Murikkaopistolla. Siellä oli kiva huomata ihmisiin tutustuessa, että kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Sain perehdytystä siihen, mitä Teollisuusliitto ja ammattiosasto tekee. Opiskelu ei ollut vain istumista ja kuuntelua, vaan tehtiin laskelmia vaikka reissun järjestämisestä. Oli harjoituksia ammattiosaston kokouksista tai miten värväät uuden jäsenen nuorisojaos toon. Pääsi syvemmälle siihen, mitä ammattiosaston hallituksessa oikeasti tehdään. Opettajat olivat todella hyviä. Olen ollut nuorisovastaavana vuoden. Se on ollut mukavaa. Meillä on vaihtunut nuorisojaoston porukka, ja aion panostaa siihen, että saadaan kehiteltyä aktiviteettia. Vaikka joku viikonloppureissu, missä on koulutusta ja virkistystä. Seuraavaksi haluan oppia lisää oppilaitostiedottamisesta ja ylipäätään nuoriso toiminnan pyörittä misestä.” Tekija?_2023_1_sisus.indd 44 Tekija?_2023_1_sisus.indd 44 3.1.2023 14.28 3.1.2023 14.28
1/2023 Tekijä 45 LIITOSSA MAAILMA BA RB A RA J. PE RE N IC / TH E CO LU M BU S D IS PA TC H / A P / LE H TI KU VA Järjestäytyminen nousussa YHDYSVALLAT Yksityisen sektorin työntekijöiden järjestäytyminen on vähentynyt jo vuosia Yhdysvalloissa. Julkisen sektorin työntekijöistä kuului liittoon viime vuonna 33,9 prosenttia, yksityisen 6,1 prosenttia. Laskusuunta on ollut selvä, vaikka se osin selittyykin työllisyyden vahvalla kasvulla viime aikoina. Nyt kuitenkin näkyy merkkejä järjestäytymisen kasvusta ja liittojen vahvistumisesta. Viime kesänä maan työelämäviranomainen NLRB tiedotti, että kolmen edellisen vuosineljänneksen aikana se sai 1 892 hakemusta ammattiliiton hyväksymisestä yritykseen. Luku nousi 58 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Yhdysvalloissa yrityksen kunkin yksikön työntekijöiden on ensin kerättävä kannatuskortit 30 prosentilta työntekijöistä. Silloin pitää äänestää, voiko liitto edustaa työntekijöitä. Tähän tarvitaan yli puolet äänistä. Gallupin elokuussa tekemässä kyselytutkimuksessa ammattiliittojen suosio oli korkeammalla kuin koskaan sitten vuoden 1965. Kaikkiaan 68 prosenttia hyväksyi niiden toiminnan, demokraateista 90 prosenttia ja republikaaneista 47 prosenttia. Teollisuuden liitot ovat yksityisen sektorin vahvimpia liittoja, mutta nyt järjestäytyminen etenee palvelualalla. Amazon, Starbucks, Chipotle ja Trader Joe's ovat saaneet ensimmäiset järjestäytyneet yksikkönsä tänä vuonna. Se ei ole helppoa: moni työnantaja vastustaa järjestäytymistä kaikin mahdollisin keinoin. Liiton aktiiveja painostetaan, ja palkataan liittojen häirintään erikoistuneita konsultteja. Tämä on isoa bisnestä. Economic Policy Institute arvioi vuonna 2019, että yritykset käyttävät liittojen häirintään 340 miljoonaa dollaria vuodessa. Vuosina 2016 ja 2017 työnantajat rikkoivat liittovaltion lakia 41,5 prosentissa kaikista NLRB:n valvomista äänestyksistä, instituutti laski. Suomalaisuus ei anna suojaa häirintää vastaan. Yhdysvaltain metalliliitto USW paljasti vuonna 2015, että Huhtamäen sikäläinen tytäryhtiö maksoi ay-toiminnan murskaamiseen erikoistuneen konsulttitoimiston palveluista liki 400 000 euroa. ? Koonnut Heikki Jokinen Damon Schur ja Paul Wolff osallistuivat amerikkalaisen kahvilaketjun Starbucksin työntekijöiden kansalliseen lakkopäivään Columbuksessa Ohiossa 17. marraskuuta 2022. Kamppailua kotirintamallakin UKRAINA Marraskuussa Ukrainan parlamentti käsitteli lain, jolla takavarikoitaisiin mittava määrä ammattiliittojen omaisuutta, kuten sanatoriot ja toimitalot. Perusteena on niiden periytyminen neuvostoajalta, kertoo Open Democracy -verkkojulkaisu. Korruption vastainen viranomainen etsintäkuulutti marraskuussa keskusjärjestö KVPU:n puheenjohtajan, kansanedustaja Mykhailo Volynetsin. Syynä oli puutteellisesti täytetty ilmoitus omaisuudesta. Volynetsin johtama kaivostyöläisten liitto oli lokakuussa lakossa Novovolynskin hiilikaivoksessa, koska työläiset eivät hyväksyneet kaivoksen uutta johtajaa. Maan hallitus vaihtoikin hänet. Heinäkuussa parlamentti hyväksyi työlain, joka lopettaa työehtosopimukset alle 251 työntekijän yrityksistä ja sallii irtisanomisen ilman perusteita. Järjestäytymisoikeus koko tuotantoketjuun NORJA Valtion uusi aktiivinen omistajapolitiikka edellyttää, että Norjan 70 valtionyhtiötä varmistavat työntekijöiden järjestäytymisoikeuden koko tuotantoketjussa, siis alihankkijoiltaankin. Valtio odottaa, että sen yritykset kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia sekä ihmisoikeuksia, sanoo elinkeinoministeri Jan Christian Vestre FriFagbevegelse lehdelle. Norjan valtio omistaa yrityksiä 112 miljardin euron arvosta. Valtion omistus kattaa viidesosan Oslon pörssistä. Liitto kouluttaa: Ammattiosaston toimija, tervetuloa opinpolulle Uusien ja kokeneempienkin ammatti osastoaktiivien kannattaa hakeutua tehtävänmukaisiin koulutuksiin. Muri kassa on tarjolla koulutusta puheen johtajille, sihteereille, järjestötoimijoille ja talouden hoitajille. Lisäksi oppia on tarjolla muun muassa jäsenhuollossa, kokoustekniikassa, viestintätaidoissa, vaikuttamisessa ja medialukutai dossa. #ajatuspaja – apulantaa ammattiosastoille Alueellinen kurssi osastoaktiiveille. Aiheina muun muassa liittokokous ja toimipaikkakartoitus. Muiden alueiden vastaavat kurssit pidetään syksyllä. 11.–12.2. Pohjanmaa (Ylihärmä) 11.–12.2. #tankesmedjan – näring till fackavdelningen (Ylihärmä) Murikan kursseja helmikuussa 9.–10.2. Avaimia luottamus henkilöiden jaksamiseen 13.–17.2. Luottamusmiesten peruskurssi 13.–17.2. Neuvottelutaito 27.2.–3.3. Luottamusmiesten jatkokurssi 27.2.–3.3. Työsuojelun jatkokurssi Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Uusille ja kokeneille osasto aktiiveille koulutusta Murikassa ”Haluan oppia nuoriso toiminnasta” MEIJU LEIVISKÄ Pyhännän Puutyöväen ao. 813 nuorisojaoston puheenjohtaja ”Järjestötoimijan perusteet kurssi oli kokemuksena monipuolinen. Olin ensim mäistä kertaa Murikkaopistolla. Siellä oli kiva huomata ihmisiin tutustuessa, että kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Sain perehdytystä siihen, mitä Teollisuusliitto ja ammattiosasto tekee. Opiskelu ei ollut vain istumista ja kuuntelua, vaan tehtiin laskelmia vaikka reissun järjestämisestä. Oli harjoituksia ammattiosaston kokouksista tai miten värväät uuden jäsenen nuorisojaos toon. Pääsi syvemmälle siihen, mitä ammattiosaston hallituksessa oikeasti tehdään. Opettajat olivat todella hyviä. Olen ollut nuorisovastaavana vuoden. Se on ollut mukavaa. Meillä on vaihtunut nuorisojaoston porukka, ja aion panostaa siihen, että saadaan kehiteltyä aktiviteettia. Vaikka joku viikonloppureissu, missä on koulutusta ja virkistystä. Seuraavaksi haluan oppia lisää oppilaitostiedottamisesta ja ylipäätään nuoriso toiminnan pyörittä misestä.” Tekija?_2023_1_sisus.indd 45 Tekija?_2023_1_sisus.indd 45 3.1.2023 14.29 3.1.2023 14.29
46 Tekijä 1/2023 LYHYET A N TT I H YV Ä RI N EN Asenne ry toimii Forssassa vanhalla bensa-asemalla. Jambo Mäkilä ja Sari Malmberg luovuttivat ammattiosaston lahjoituksen, vastaanottamassa olivat Paula Vigilant, Nuutti Malk, Harri Vigilant ja Toy Chantarawibunkun. Seuraa, tykkää, jaa! @Teollisuusliitto Twitter: @finindustrial ”Työpaikalla oleva luottamusmies on paras ja nopein apu jäsenelle hänen kohdatessaan työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä tai epäkohtia.” MERJA RINNE Teollisuusliiton aluetoiminnan päällikkö BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi LUETUIMMAT JOULUKUUSSA 2022 www.tekijälehti.fi ? Ammattiosasto lahjoitti hyvään tarkoitukseen – ”Nuoriso on tulevaisuutemme” ? Pertti Lappalainen: "Vaaditut saatavat maksuun, kiitos liiton" ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? Taipuuko hyvinvoiva teollisuus jakamaan hyvästään mitään duunarille? ? Luottamusmiesten teemaseminaari Murikassa: ”Täällä pysyy ajan hermolla” TILASTO 7356 Teollisuusliiton opiskelijajäsenmäärä on (Q3/22) Opiskelijajäsenten määrän muutos vuodentakaiseen on + 9,7 % Lähde: Teollisuusliiton järjestämisyksikkö ”Nuoriso on tulevaisuutemme” LAHJOITUS Forssan metallityöväen ammattiosasto 179 lahjoitti nuorisoja sosiaalityötä tekevälle Asenne ry:lle 1 000 euroa. Asenne ehkäisee syrjäytymistä ja ohjaa nuoria kohti työelämää. – Tämä lahjoituskohde tukee kaikista parhaiten nuoria, mahdollisia tulevia osastolaisia, Sari Malmberg sanoo. Ammattiosaston sihteeri Malmberg ja hallituksen jäsen Jarmo ”Jambo” Mäkilä luovuttivat shekin joulukuussa forssalaisyhdistykselle, jota pyörittävät Paula ja Harri Vigilant. – Sari on tämän idean äiti. Hän lähti ajamaan asiaa, ja pikkuhiljaa lämpenimme ajatukselle, Mäkilä kertoo. – Tänä vuonna ei ollut nuorisojaostoa, mutta rahaa oli kumminkin budjetoitu toimintaan. Päätettiin, että käytetään raha kolmannen sektorin tukemiseen, Malmberg kertoo. Vuonna 2023 ammattiosaston nuorisojaosto laitetaan jälleen toimintaan, minkä jälkeen yhteistyömahdollisuudet Asenne ry:n kanssa ovat entistä laajemmat. On tärkeää, että ammattiosasto toimii aktiivisesti omalla alueellaan ja omassa yhteisössään. Lahjoitus tuo myös näkyvyyttä osaston ja Teollisuusliiton toiminnalle. – Saadaan silmää auki nuorille, että tällaistakin toimintaa on, Mäkilä sanoo. Lähes 1 400-jäsenisen ammattiosaston päällimmäisenä viestinä on, että teollisuusliittolaisille aloille opiskelevien kannattaa liittyä liittoon. Lue lisää: www.tekijalehti.fi/uutiset ”Työnantajapuoli valvoo Teollisuusliiton jäsenten kiinnostusta liittokokousvaalien äänestysprosentin kautta.” TUOMAS SUIHKONEN Teollisuusliiton järjestötoimitsija Tekija?_2023_1_sisus.indd 46 Tekija?_2023_1_sisus.indd 46 3.1.2023 15.08 3.1.2023 15.08
1/2023 Tekijä 47 Muutoksia jäsenkorttikäytäntöihin JÄSENYYS Vuoden 2023 alusta Teollisuusliiton mobiilijäsenkortti muuttui ensisijaiseksi jäsenkortiksi ja muovinen jäsenkortti on tilattava erikseen eAsioinnin tai liiton jäsenpalveluiden (jasenpalvelu@teollisuusliitto. fi , p. 020 690 446) kautta. Uutta on myös, että muovinen jäsenkortti ei enää toimi Turvan matkavakuutustodistuksena. Mobiilikorttia ei tarvitse ladata vuosittain uudestaan, vaan se päivittyy automaattisesti määräajoin. Useimpiin jäsenkortin vaihtumisesta liittyviin kysymyksiin löydät vastauksia Teollisuusliiton verkkosivuilta tai olemalla yhteydessä jäsenpalveluihin: www.teollisuusliitto.fi/jasenkortti-ukk Neste polttoaineyhteistyökumppaniksi JÄSENETU Teollisuusliiton jäsenenä saat vuoden 2023 alusta alennusta liikennepolttoaineesta Nesteen asemilta. Poikkeuksena ovat Neste Expressja Truck -automaattiasemat, joilla tehdyistä tankkauksista etua ei saa. Jäsenetuja voit jatkossa käyttää maksamalla ostoksesi Nesteen mobiilisovelluksella tai muiden maksuvälineiden yhteydessä muovisella jäsenkortilla. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/neste Lähes 60 sai liiton stipendin STIPENDI Teollisuusliiton stipendit on jaettu seitsemättä kertaa, tällä kertaa 59 opiskelijajäsenelle. Stipendihakemuksia oli taas ilahduttavan paljon, 675 kappaletta. Teollisuusliiton stipendillä tuetaan Teollisuusliiton sopimusalojen aktiivisia perustutkinto-opiskelijoita. Liitto myöntää vuosittain 500 euron stipendin jopa 120 opiskelijajäsenelleen. Stipendejä jaetaan kahdesti vuodessa. Kevään 2023 hakuaika ilmoitetaan alkuvuonna. Lue lisää ja katso stipendinsaajat: www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonstipendi Hujanen ja Jokela Kuukauden Tekijöiksi LENTOPALLO Lentopallon Mestaruusliigan joulukuun Kuukauden Tekijöiksi on valittu Puijon Naisten Hilkka Hujanen ja Raision Loimun Joonas Jokela. Teollisuusliitto palkitsee kuukausittain lentopallon Mestaruusliigassa miesten ja naisten SM-sarjoissa Kuukauden Tekijän . Kauden aikana palkitaan seitsemän miesja naispelaajaa. Mobiilijäsenkortistasi löydät vapaalipun yhteen Mestaruusliigan otteluun. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ mestaruusliiga Lomaile Peurunka Spa & Resortissa JÄSENETU Teollisuusliiton jäsenenä saat 15 % alennuksen kulloinkin voimassa olevasta päivän hinnasta Peurunka Spa & Resortin verkkokaupasta etukoodilla, jonka löydät mobiilijäsenkortista. Etu on voimassa 31.12.2023 saakka ja koskee ainoastaan Peurunka Spa & Resortin verkkokaupassa tehtyjä varauksia. Lue ohjeet mobiilijäsenkortin lataamiseen: www.teollisuusliitto.fi/mobiilijasenkortti JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA ? HUOM! Jäsenpalveluiden puhelinpalvelu 31.3.2023 asti ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. ? Vuonna 2023 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. ? Vuonna 2022 maksetuista jäsenmaksuista lähtee tieto verottajalle 27.1.2023. Ensimmäinen korjausajo ajetaan 13.3.2023 ja tiedot ehtivät tällöin vielä esitäytetyille veroilmoituksille. Viimeinen korjausajo ajetaan 26.4.2023. Tähän korjausajoon tulevat korjaukset ehtivät vielä jäsenten verotuspäätökseen. Tämän jälkeen tulevat muutokset on itse ilmoitettava suoraan verottajalle. ? Viitelistat jäsenmaksun maksamista varten vuodelle 2023 on lähetetty itsemaksaville jäsenille. Mikäli olet työtön työnhakija tai vapautettuna jäsenmaksuista esimerkiksi opiskelun, sairauden tai perhevapaiden takia, saat postitse viitelistat ja voit ne ottaa käyttöön kun palaat töihin. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi Tekija?_2023_1_sisus.indd 47 Tekija?_2023_1_sisus.indd 47 3.1.2023 14.29 3.1.2023 14.29
48 Tekijä 1/2023 Vi ser till att nå ett historiskt högt valdeltagande I ndustrifacket är en demokratisk organisation där medlemmarna är de högsta beslutsfattarna. – Förbundskongressen ger medlemmarna chansen att bruka den här makten. Där ingår rätten att ställa upp och rösta i kongressvalet. – Ju fler kandidater och högre valdeltagande desto mer väger medlemmarnas röst i fackförbundet och därmed också förbundets möjligheter att påverka i sin verksamhetsmiljö, säger ordförande Riku Aalto. Aalto vill understryka att varje röst har betydelse. – Om valdeltagandet blir lågt lägger man nog märke till det på arbetsgivarsidan, i politiska partier och i samhället i stort. Då ställs frågan till oss: Vem representerar ni egentligen när det inte ens verkar finnas intresse bland era medlemmar? – Vi vill undvika en sådan situation. Vi måste ha det starka mandat som ett högt valdeltagande ger oss för att vi ska ha en bra ställning som förhandlare och samhällspåverkare, så att vi kan driva våra medlemmars intressen. Kongressvalet och förbundskongressen bestämmer riktningen för Industrifacket för de fem följande åren. TEXT PETTERI RAITO FOTO KITI HAILA ÖVERSÄTTNING OCH BEARBETNING JOHANNES WARIS Kongressvalet är en utomordentligt bra chans att påverka förbundets riktning under följande år, intygar ordförande Riku Aalto, fullmäktigeordförande Jarmo Markkanen och 1. vice ordförande Turja Lehtonen. >> KONGRESSVALET Tekija?_2023_1_sisus.indd 48 Tekija?_2023_1_sisus.indd 48 3.1.2023 14.29 3.1.2023 14.29
1/2023 Tekijä 49 PÅ SVENSKA KONGRESSVAL I MARS, SJÄLVA KONGRESSEN I MAJ Kongressvalet sker 10–31.3.2023. Industrifackets förbundskongress samlas i Tammerfors-huset 22–24.5.2023. Industrifackets medlemmar väljer 442 delegater som ritar riktlinjerna för följande kongressperiod. – Medierna fokuserar kanske på personval men kongressens viktigaste innehåll är de linjer som medlemmarna stakar fram. intresserade av och vill påverka i sitt fackförbund. Industrifacket har nu fem år på nacken och förbundet har befäst sin roll som Finlands största fackförbund. Lehtonen vill lyfta fram fackavdelningarnas roll. – Kongressen är också en gyllene chans för fackavdelningarna att synas, höras och vara i kontakt med medlemmarna. Om avdelningarna tar vara på chansen får de nya aktiva i sina led och sätter fart på verksamheten, sammanfattar Lehtonen. LÄTT ATT RÖSTA Ordförande för Industrifackets fullmäktige, Jarmo Markkanen berättar att man har gjort det lätt att lägga sin röst i kongressvalet. – Det väljs kongressombud från varje avtalsbransch. Jag är säker på att alla kan hitta en bra kandidat om man lite orkar leta och fundera över vem man vill att ska representera en på kongressen. – Medlemmarna kan rösta antingen elektroniskt eller per post. Alla medlemmar får materialet hemskickat per post. – Jag är en hockeykille och måste förstås påpeka att man genom att rösta deltar i en utlottning där man kan vinna ett eget bås på hockey-VM som pågår samtidigt som kongressen i Tammerfors, säger Markkanen. Markkanen har en klar bild av förbundskongressens betydelse. – Kongressen är Industrifackets motor som rivstartar med valet. Kongressen drar riktlinjerna enligt vilka fullmäktige styr förbundets verksamhet följande fem åren. – Vi ska göra historia när det kommer till valdeltagandet. Vi ska visa att vi är Finlands största fackförbund. Då kanske de också på arbetsgivarsidan blir förundrade över styrkan vi visar. ? – Kongressen är en fin tillställning som ger kraft. De kongressombud som medlemmarna valt berättar sina åsikter, hur väl man har skött ärenden och hur man borde sköta dem. På kongressen diskuterar, bedömer och kritiserar man. Så uppstår medlemsdemokrati och den linje som styr förbundets verksamhet, konstaterar Aalto. VILL NI HA ETT NYTT KONKURRENTSKRAFTSAVTAL Industrifackets 1. vice ordförande Turja Lehtonen tvekar inte då han svarar på frågan om vad han skulle säga till en medlem som undrar om det spelar någon roll om hen röstar i kongressvalet. – Vill du ha ett nytt ”kiky-avtal”? Om inte så ska du absolut rösta i kongressvalet. ”Kiky” eller konkurrenskraftsavtalet tvingades med hot på arbetstagarna under Sipiläs regering 2016. Det innebar bland annat 24 timmar obetalt arbete och höjda socialförsäkringsavgifter för arbetstagarna. – Industrifackets mandat till att bevaka medlemmarnas intressen och förhandla om kollektivavtal grundar sig på valdeltagandet i kongressvalet. Varje röst behövs för att valdeltagandet ska bli som högt som möjligt, säger Lehtonen. Lehtonen anser att arbetsgivarsidans strävan efter att försvaga facket har att göra med att det bland en del finns en uppfattning om att Industrifacket och fackföreningsrörelsen inte har det som krävs för att driva medlemmarnas intressen. – Vi behöver varje medlems röst i kongressvalet för att medlemmarna kan visa att det är ? 30.1–3.2.2023 Grundkurs i arbetarskydd, Helsingfors ? 11–12.2.2023 #tankesmedjan – Näring för fackavdelningen, Härmä Spa ? 18.2.2023 Startkurs för nyvalda förtroendemän, Vasa ? 13.3–17.3.2023 Grundkurs för förtroendemän, Murikkainstitutet Anmäl dig via kursanmälningssystemet Telmo: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/kurssikalenteri Kräver nätbankskoder eller mobilcertifikat. För mer information kontakta Nina Wessberg, Tel. 040 674 3891, nina.wessberg@teollisuusliitto.fi KURSER PÅ SVENSKA Tekija?_2023_1_sisus.indd 49 Tekija?_2023_1_sisus.indd 49 3.1.2023 14.29 3.1.2023 14.29
50 Tekijä 1/2023 Det är medlemmarna som bestämmer I ndustrifackets första ordinarie förbundskongress äger rum i Tammerfors 22–24.5.2023. – Vi är en folkrörelse där medlemmarna fattar besluten i enlighet med demokratiska spelregler. Förbundskongressen väljs på samma sätt som riksdagen eller kommunfullmäktige, konstaterar Industrifackets organisationschef Vesa Aallosvirta. – På kongressen är det viktigaste att bedöma hur förbundets senaste kongressperiod gått och rita upp linjer för följande kongressperiod, säger Aallosvirta. Medlemmarna väljer bland sig kongressombuden genom demokratiska val. Kongressen besluter om förbundets strategi. Strategin i sin tur utarbetas utgående från fackavdelningarnas motioner. – Jag hoppas att medlemmarna var aktiva och gjorde flera motioner och berättar om i vilken riktning de önskar att förbundet går. En röst i kongressvalet påverkar alltså förbundets hela verksamhet och genom det också medlemmarnas vardag. AKTIVITET ÄR MAKT Kongressen är en chans att både samla krafter i form av organisatorisk styrka och också visa den utåt. – En organisations styrka handlar i alla lägen i första hand om medlemmarnas aktivitet. Vi är en rörelse som finns till för våra medlemmar, inte en byggnad vid Hagnäs torg i Helsingfors, säger Aallosvirta. Valmansföreningarna ställer upp kandidater i kongressvalet. För att en valmansförening ska få ställa upp en kandidat krävs underteckning av minst nio röstberättigade ordinarie medlemmar plus kandidaten själv. Om till exempel sammanlagt 1 500 kandidater ställer upp behövs minst 15 000 underskrifter. 442 KONGRESSOMBUD Industrifackets kongress går av stapeln vart femte år. Industrifackets styrelse tog beslutet om tid och plats för kongressen år 2019. Ett kongressombud väljs för att representera varje påbörjat 300-tal ordinarie medlemmar i valkretsen. Den här gången innebär det 442 kongressombud i Tammerforshuset. Det är styrelsen som sammanställer föredragningslistan för kongressen. Kongressmotionerna ska lämnas in senast fyra månader innan kongressen det vill säga senast den 21 januari. Vart femte år samlas Industrifacket till kongress. Det är medlemmarna som i val väljer bland sig de kongressombud som väljer beslutsfattare och stakar fram linjen för förbundets fem följande år. TEXT OCH FOTO ANTTI HYVÄRINEN GRAFIK EMILIE UGGLA ÖVERSÄTTNING OCH BEARBETNING JOHANNES WARIS INDUSTRIFACKETS KONGRESS Industrifackets slogan Sopii mulle,”Funkar för mig,” tas i bruk i samband med kongressen och den används i förbundets kommunikation under hela kongressperioden. Tekija?_2023_1_sisus.indd 50 Tekija?_2023_1_sisus.indd 50 3.1.2023 14.29 3.1.2023 14.29
1/2023 Tekijä 51 PÅ SVENSKA Vi är en rörelse som finns till för våra medlemmar, inte en byggnad vid Hagnäs torg i Helsingfors. Varje kongressombud har en röst. Om rösterna faller jämnt i sakfrågor är det ordförandes röst som bestämmer och i personval drar man lott. Avsikten är att förbundskongressen är en pappersfri tillställning och ombuden deltar i mötet i salen med hjälp av dator. Kongressombuden går igenom en utbildning inför kongressen. Sammanlagt runt 700 personer kommer att delta i kongressen om man räknar ihop ombud, Industrifackets personal och utländska gäster. >> + LÄS MER OM KONGRESSEN www.teollisuusliitto.fi/ sv/forbundskongressen VIKTIGA DATUM 2021 ? 31.12 kongressombudens antal bestäms utgående från medlemsantalet (442 ombud) 2022 ? 31.10 sista datum för att gå med i facket för att kunna ställa upp i valet kongressvalet och delta som undertecknare i en valmansförening ? 10.12 sista datum för att gå med i facket för att ha rösträtt i kongressvalet 2023 ? 21.1 ska motionerna till kongressen vara inlämnade skriftligen till Industrifackets styrelse. ? 31.1 valmansföreningarna har grundats valmansföreningarna har grundats ? 15.2 centralvalnämnden bekräftar valförbunden och lottar ut kandidatnummer ? 10–31.3 elektroniskoch poströstning ? 5.4 valresultatet fastställs ? 21.5 valförbunden samlas ? 22–24.5 Industrifackets kongress i Tammerfors KONGRESSVALET ? I kongressvalet är det medlemmar som hör till en fackavdelning i Industrifacket och finns till arbetsmarknadens förfogande som har rösträtt och är valbara (det vill säga kan ställa upp). ? De ordinarie medlemmarna bildar en valmansförening med en kandidat. Minst 10 undertecknare (kandidat + 9), som alla måste vara från samma valkrets. Kandidaten måste stå till arbetsmarknadens förfogande. ? Alla kandidater är antingen kandidater för ett valförbund eller kandidater som ställs upp av valmansföreningar utanför valförbunden. ? De ordinarie medlemmar som står till arbetsmarknadens förfogande röstar på kandidater i sin valkrets under perioden 10–31.3.2023 antingen genom elektronisk röstning eller poströstning. ? I valet väljs 442 kongressombud till förbundskongressen 2023. ? Valmansföreningar kan bilda ett valförbund med kandidater i valkretsen. De grupper (valförbund) som för närvarande verkar i förbundets administration är Yhteistyön Tekijät/ Industrins samarbetare (socialdemokrater och obundna) och Teollisuuden Vaikuttajat /Industrins påverkare (vänstern och obundna). Tekija?_2023_1_sisus.indd 51 Tekija?_2023_1_sisus.indd 51 3.1.2023 14.29 3.1.2023 14.29
Du kan rösta på två olika sätt INDUSTRIFACKETS KONGRESS 52 Tekijä 1/2023 SÅ HÄR STYRS INDUSTRIFACKET FÖRBUNDSKONGRESSEN Det högsta beslutsfattande organet i Industrifacket. Väljs av medlemmarna och drar riktlinjerna för förbundet för de följande fem åren. Väljer presidiet för fullmäktige och styrelsen, medlemmar och ersättare. FULLMÄKTIGE Fullmäktige tar beslut i alla ärenden som gäller förbundet som inte på grund av lagar eller stadgar hör till förbundskongressen eller styrelsen. Fullmäktige väljer medlemmarna i sektordirektionerna. STYRELSEN Leder förbundet verksamhet i enighet med kongressens och fullmäktiges beslut. Utnämner medlemmarna i styrgruppen, sektorcheferna och arbetsgrupperna och besluter om deras uppgifter. SEKTORDIREKTIONER Minst en medlem från varje avtalsbransch i sektorn. Deras uppgift är bland annat att ansvara för målsättningarna gällande kollektivavtalen samt att behandla förhandlingsresultatet och utgående från dem utarbeta förslag till styrelsen. LEDNINGSGRUPPEN Består av ordförandena och av styrelsen utnämnda personer. Förbereder ärenden för styrelsen och verkställer styrelsens beslut. Industrifackets medlemmar väljer sammanlagt 442 kongressombud genom ett proportionerligt val. Röstningen inleds 10.3 klockan 9 och avslutas 31.3 klockan 12. Ordinarie medlemmar i Industrifackets fackavdelningar och finns till arbetsmarknadens förfogande är valbara och kan ställa upp i kongressvalet. – Själva röstandet sker elektroniskt eller per post. Det blir inga valurnor, berättar Industrifackets organisationsexpert Ville-Petteri Risberg. Fackavdelningarna kan om det finns intresse själva ordna evenemang i samband med vilka medlemmar kan lägga sin röst elektroniskt. Valmaterialet skickas hem till alla röstberättigade på posten. För att lägga sin röst elektroniskt krävs personliga nätbankskoder eller mobilcertifikat. Du kan logga in i röstningssystemet på Industrifackets webbsidor. Det lönar sig för alla medlemmar att kolla i E-tjänsten att de egna medlemsuppgifterna stämmer. Det lönar sig att skicka in sin röstsedel på posten i god tid eftersom endast de röster som kommit fram före röstningstiden löper ut räknas. I dagens läge kan tiden för hur länge det tar för posten att nå fram variera en hel del. – När det kommer till poströstandet så lönar det sig att skicka in returkuvertet genast, säger Risberg. Kongressvalet följer det proportionella valsätt som gäller i riksdagsoch kommunalval. Man ger sin röst till en kandidat på en kandidatlista. Den kandidat som får flest röster på listan samlar på sig det totala antalet röster som jämförelsetal. Tvåan får hälften av rösterna, trean en tredjedel och vidare. Om listan samlar på sig 1 000 röster får ettan jämförelsetalet 1 000, tvåan 500 och så vidare. Kongressombuden väljs i ordning enligt jämförelsetalet. Om resultatet är jämnt avgör lotten. ? Rösta elektroniskt ellet per post. Industrifackets stadgar: www.teollisuusliitto.fi/ 2021-industrifackets-stadgar Tekija?_2023_1_sisus.indd 52 Tekija?_2023_1_sisus.indd 52 3.1.2023 15.11 3.1.2023 15.11
1/2023 Tekijä 53 IN ENGLISH Your vote matters What is the Union Congress? It is the highest decision-making body in the Industrial Union. It convenes every fifth year, next time in Tampere 22–24 May 2023. What does it do? It decides the policy and strategy for the union. It also elects the union leadership. Who will be there? All decision-making power in the union comes from its members. A total of 442 delegates are elected through universal suffrage under a system of proportional representation in each electoral district. What is your electoral district? It depends on the collective agreement applicable to your work. If it is the one covering the technology industry or technical service and maintenance, you will vote in one of the 13 regional electoral districts of these agreements. Other ones vote in some of the 21 national level electoral districts, depending on their collective agreement. For instance, if you are working in the chemical basic industry, you vote in the electoral district of the chemical basic industry. Who can vote? All union members who are available for working life: all those working or unemployed from 15 to 68 year old who are members, entrepreneur members, and those on a part-time pension. Who are the candidates? A minimum of ten members with the right to vote can come together and select their own candidate. These groups can join together to form an electoral alliance. The deadline is 31 January 2023. When to vote? Elections take place 10–31 March 2023. Voting is possible either electronically or by mail. The results of the elections will be announced on 5 April. Why vote? It is your democratic right to have a say in union policy. Viewed globally, union rights are too often violated and union members harassed. By voting you send a strong message to the whole world: a free and strong union is important. Who to vote for? It is absolutely you and no one else who decides. The elections are secret, you have full freedom to choose your own candidate. What to remember? Together we bargain, alone we beg. More on the Union Congress: www.teollisuusliitto.fi/en/ the-union-congress For three days in May, the Union Congress 442 delegates, union employees, national and international guests and media gather at Tampere Hall. The Congress will decide the union policy and strategy for the next five years. Also, it elects the Council, President, Vice Presidents and other members of the Board. Every congress delegate is elected by universal suffrage, and they represent directly the union members. Every vote is counted, every vote matters. Between the congresses, the union Council leads the union. It decides on union collective agreements, industrial actions and appoints the board for each agreement sector. For every beginning 2 000 members, each agreement sector has one member on the Council. At the moment the Council is composed of a President, three Vice Presidents and 79 other members. Local branches can influence Congress decisions directly by tabling motions. These will also be duly discussed in the Congress. The slogan for the Congress is Sign me up! , Sopii mulle in Finnish. It sums up a union that is ready to agree and make deals in the interest of its members. Unions want to develop this country and take it forward. Therefore Sign me up! Congress works for you + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english Compiled by Heikki Jokinen It is your democratic right to have a say in union policy. Tekija?_2023_1_sisus.indd 53 Tekija?_2023_1_sisus.indd 53 3.1.2023 14.29 3.1.2023 14.29
VUONNA 1952 Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Tekija?_2023_1_sisus.indd 54 Tekija?_2023_1_sisus.indd 54 3.1.2023 14.30 3.1.2023 14.30
1/2023 Tekijä 55 Hyvinkäällä lastattiin viimeistä sotakorvausjunaa 28.8.1952. Moskovassa 1944 solmittu välirauhansopimus määräsi Suomelle jättimäiset sotakorvaukset. Ne maksettiin suurelta osin metalliteollisuuden tavaratoimituksina. Korvauspakko kuitenkin vauhditti metalliteollisuuden kasvua, alalle pikakoulutettiin lisää työntekijöitä ja idänkauppa jatkui, kun sotakorvaukset saatiin maksettua. VUONNA 1952 HISTORIA Kuva Hugo Sundström/Museovirasto Teksti Marita Viinamäki/Työväenmuseo Werstas Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi VAPAALLA Tekija?_2023_1_sisus.indd 55 Tekija?_2023_1_sisus.indd 55 3.1.2023 14.30 3.1.2023 14.30
56 Tekijä 1/2023 Koiran kanssa treeneihin TANJA LÄHTEENMÄKI Opintovapaalla Saarijärvi David Brown Santasalo Finland Oy Jyväskylä HARRASTAJA HARRASTAJA Tanja Lähteenmäki kiinnostui palveluskoiratoiminnasta, kun hän hankki ensimmäisen rottweilerinsa vuonna 1995. Harrastus tarjoaa mielekästä tekemistä sekä koiralle että omistajalle. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN Tekija?_2023_1_sisus.indd 56 Tekija?_2023_1_sisus.indd 56 3.1.2023 14.30 3.1.2023 14.30
1/2023 Tekijä 57 I so, pikimusta rottweileruros Rush seuraa tarkasti emäntänsä Tanja Lähteenmäen jokaista liikettä. Kaksikko harjoittelee tottelevaisuutta Tehotassut ry:n koirahallissa Saarijärvellä. – Ligge, sitz, ligge , kaikuvat Lähteenmäen käskyt peräperää. Koira menee välittömästi maahan, istuu ja asettuu jälleen makuulle. – Rush on kiltti, ystävällinen, avoin ja itsevarma. Sillä on katseessa aina iloinen pilke ja siitä näkee, että se nauttii treenaamisesta. Lähteenmäki ja Rush harrastavat palveluskoiratoimintaa. Talvisin he treenaavat hallissa, koska kylmyys ja liukkaus lisäävät etenkin isojen koirien loukkaantumisriskiä. – Koiran kouluttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, johdonmukaisuutta ja aikaa. Kaiken liikenevän vapaa-aikani olen käyttänyt Rushin treenaamiseen. Se, että koira tapittaa herkeämättä emäntäänsä ja tekee kaiken mitä hän sanoo, on Lähteenmäen mukaan pitkän työn tulos. – Se on vaatinut monta lähtöä treenikentälle, pitkiä treenimatkoja, lukemattomia työtunteja, epäonnistumisia ja niistä oppimista. KUUDES ROTTWEILER Lähteenmäki on harrastanut palveluskoiratoimintaa 21-vuotiaasta. Hän hankki ensimmäisen oman koiransa vuonna 1995. – Mietin dobermannin ja rottweilerin välillä ja valitsin rottweilerin, koska se vaikutti enemmän minun tyyppiseltä rodulta, enkä ole valintaani katunut, Lähteenmäki kertoo. Hän lupasi kasvattajalle kouluttaa koiraa ja käydä sen kanssa muutamissa näyttelyissä. – Menimme Jyväskylään pentukurssille ja siellä oli aktiivinen ihminen, joka houkutteli meidät henkilöhakutreeneihin. Pikkuhiljaa nälkä kasvoi syödessä. Keväällä viisi vuotta täyttävä Rush on Lähteenmäen kuudes rottweiler. – Rottweiler on vahva koira, joka vaatii jämptin kasvatuksen, jotta sen kanssa pärjää. Niillä on leuoissakin voimaa sen verran, että siinä tulee äkkiä pahaa jälkeä, jos koira ei ole hallinnassa. Lähteenmäki tietää tapauksia, joissa koira on purrut omistajansa sairaalakuntoon. – Siinä vaiheessa ainoa vaihtoehto on lopettaa koira. Rottweiler on kuin tuli. Se on hyvä renki, mutta huono isäntä. HAAVEENA MM-KISAT Palveluskoiriksi on hyväksytty kuutisenkymmentä rotua. Niiden kanssa voi harjoitella esimerkiksi henkilöhakua, etsintää tai viestin viemistä ja osallistua palveluskoirakokeisiin. – Minua viehättää palveluskoiratoiminnan monipuolisuus. Se antaa mielekästä tekemistä minulle ja koiralle. Olen saanut harrastuksen kautta myös uusia kavereita. Lähteenmäki harrastaa Rushin kanssa erikoisjälkeä ja suojelua. Erikoisjälkikokeessa koiran tehtävänä on seurata jälkeä avoimessa maastossa, yleensä pellolla. Suojelukokeessa koiralta vaaditaan muun muassa erinomaista tottelevaisuutta, voimakasta puruotetta avustajan hyökätessä koiraa kohti ja välitöntä irrottamista ohjaajan käskystä. – Kaikista koirista ei ole suojeluun, mutta Rushista on, Lähteenmäki sanoo. Kokeessa koira ei saa kohdistaa hyökkäystä liikkumattomaan avustajaan eikä se saa purra muualle kuin vahvasti topattuun suojahihaan. – Koitamme Rushin kanssa saada koulutustunnukset suojelusta Suomen muotovalion arvoa varten. Se tarkoittaa, että koira on ulkomuodoltaan ja ominaisuuksiltaan rotunsa valioyksilö. Koirakon tavoitteena on päästä edustamaan Suomea rodun MM-kisoihin. PALLO PALKITSEE Käskystä Rush kierähtää Tanja Lähteenmäen vasemman jalan viereen, istuu ja odottaa, kun emäntä kävelee kasaamansa esteen taakse. – Hier, hän kutsuu, ja Rush ampaisee matkaan, hyppää esteen yli ja pysähtyy emäntänsä eteen istumaan. Lähteenmäki käskyttää koiraansa flaamiksi ja saksaksi. – Palveluskoirakokeessa kaksi koirakkoa tekee suoritustaan samanaikaisesti. Käskytän Rushia vieraalla kielellä, jotta se ei reagoisi toisen ohjaajan antamiin käskyihin. Koiran kanssa Lähteenmäki ”pääsee nollaamaan päätään”. – Kun teen asioita koiran kanssa, minun on pakko olla läsnä. Jos ajattelen tai murehdin työasioita, koira vaistoaa sen ja vie minua ihan kuusi–nolla, Lähteenmäki sanoo. Onnistumisten jälkeen hän kehuu Rushia ja palkitsee sen riehakkaalla leikillä pallon kanssa. – Pidän huolen, että suoritus päättyy aina onnistumiseen, jotta koira oppii, että sen kannattaa tehdä töitä, vaikka palkkaa ei tulisikaan heti. ? "Rushilla on katseessa aina iloinen pilke ja siitä näkee, että se nauttii treenaamisesta", Tanja Lähteenmäki sanoo. VAPAALLA Tekija?_2023_1_sisus.indd 57 Tekija?_2023_1_sisus.indd 57 3.1.2023 14.30 3.1.2023 14.30
58 Tekijä 1/2023 Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la PULMAT Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU Taukovisa Mikä määrittää minimipalkkojen tason Suomessa? A) lainsäädäntö B) ne määräytyvät vapaasti markkinoilla C) työehtosopimukset D) EU-direktiivit Paljonko on Teollisuusliiton opiskelijajäsenen jäsenmaksu? A) jäsenmaksua ei ole B) 0,5 % tuloista C) 1 % tuloista D) 5 €/kk Teollisuusliiton valtuuston puheenjohtaja on A) Jyrki Levonen B) Jarmo Markkanen C) Anne Baltzar D) Tommi Sauvolainen Presidentti Martti Ahtisaaren ikä on A) 75 v B) 80 v C) 85 v D) 90 v Mikä kaupungeista on pohjoisin? A) Helsinki B) Tukholma C) Oslo D) Pietari Servaali on A) jyrsijä B) antilooppi C) lintu D) kissaeläin Mikä seuraavista ei ole James Bond -elokuvan nimi? A) 007 ja kuoleman katse B) Kuolet vain kahdesti C) Huominen ei koskaan kuole D) Kuolema saa odottaa Mikä on laji, josta Fallon Sherrock tunnetaan? A) pokeri B) darts C) snooker D) keilailu Millä korkeudella on koripallokori aikuisten peleissä? A) 2,05 m B) 2,55 m C) 3,05 m D) 3,55 m Missä maanosassa voit kohdata kuvan eläimen? A) Etelä-Amerikassa B) Afrikassa C) Aasiassa D) Australiassa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Oik eat vas tau kse t: C A B C A D B B C D. Elä in on vom pat ti. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 10 KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA ISTOCK Tekija?_2023_1_sisus.indd 58 Tekija?_2023_1_sisus.indd 58 3.1.2023 14.30 3.1.2023 14.30
1/2023 Tekijä 59 Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 ma–pe 8.30–12.00 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 ma–ke ja pe klo 8.30–15, to suljettu tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteerit 020 774 1323, 020 774 1343 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteerit 020 774 1372, 020 774 1412 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteerit 020 774 1433, 020 774 1441 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tekija?_2023_1_kansiarkki.indd 59 Tekija?_2023_1_kansiarkki.indd 59 2.1.2023 13.29 2.1.2023 13.29
PRINTTILEHDEN SISÄLTÖ OLI TÄSSÄ – VERKKOLEHDESSÄ LISÄÄ! KATSO LISÄÄ UUTISIA, BLOGEJA, VIDEOITA JA VALOKUVIA SELAA SISÄLTÖJÄ JUTTUSARJOITTAIN JA AIHEPIIREITTÄIN JAA JUTUT HELPOSTI KAVEREILLE SOSIAALISEEN MEDIAAN LUE PAPERILEHTIEN SÄHKÖISET NÄKÖISVERSIOT t ekijälehti.f i Tekija?_2023_1_kansiarkki.indd 60 Tekija?_2023_1_kansiarkki.indd 60 2.1.2023 13.29 2.1.2023 13.29