AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA Ingressi kanteen aruodios vendandame estotat iostiam audistrum et puamus velissi tem explabo rumet. LAKOSSA #PainavaSyy-toimintapäivänä 100 000 työntekijää jäi kotiin. Toimet kovenevat, kunnes maan hallitus taipuu. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 1/2024 8 Potkulaki rapauttaa turvaa 10 Ostovoima uhattuna 38 Liittomiitissä puhe leikkauksista 50 Nu ökar trycket 53 Austerity measures hit the workers 54 Ukrainan sotaromu kelloiksi Kirsi Kauppila, Matti Murtola ja Nina Päivärinta lakkovahdissa Lahden Iskulla 14.12. #Pa ina vaS yy Tekijä_2024_01_kansiarkki.indd 1 Tekijä_2024_01_kansiarkki.indd 1 9.1.2024 12.15 9.1.2024 12.15
Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 ma–pe 8.30–12.00 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 ma–pe klo 8.30–12.00 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. Tekijä_2024_01_kansiarkki.indd 2 Tekijä_2024_01_kansiarkki.indd 2 9.1.2024 13.48 9.1.2024 13.48
1/2024 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. KOKIJA ”Toisen työn hankkiminen oli välttämätöntä”, sanoo yksinhuoltaja Sofia Sura. Ajatus, että tekoäly ottaisi vallan, on minusta toistaiseksi höpöpuhetta. HEIKKI AILISTO VTT:n tutkimusprofessori 20 #PAINAVASYY Öljynjalostamon alasajo on vastareaktio hallituksen haluttomuuteen neuvotella, Nesteen pääluottamusmies Sami Ryynänen sanoo. VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ PE KK A EL O M A A 10 18 KANNESSA 1 / 24 TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 17.1.2024 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI EM IL IE U G G LA PÄÄJUTTU Orpon-Purran hallituksen leikkaukset uhkaavat eniten työttömiä ja sairaita, Teollisuusliiton tutkimusyksikön laskelmat osoittavat. Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 3 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 3 10.1.2024 13.52 10.1.2024 13.52
4 Tekijä 1/2024 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : LA U RI RO TK O 34 TYÖPAIKKA Saunatrendi tuo töitä Hangon kiukaantekijöille 36 TYÖYMPÄRISTÖ Työpaikan pelisäännöt ehkäisevät häirintää 38 TAPAHTUMA Ähtärin Liittomiitissä hallituksen toimet suututtivat jäseniä 40 EDUNVALVONTA Jalat murskanneesta työtapaturmasta korvaukset 42 JÄSENTUTKIMUS 2023 Luku 5: Tilaan ja lähetän robotin matkaan 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ #PainavaSyy-lakossa kotona, Tornio 08 AVAAJA Potkulaki rapauttaisi työntekijöiden turvallisuutta 10 PÄÄJUTTU Näin leikkaukset osuvat jäsenten esimerkkiperheisiin 18 KOKIJA Tuotantotyöntekijä Sofia Sura 20 #PAINAVASYY Toimintapäivä osoitti työntekijöiden tahtotilan 28 KATSAUS Tekoäly on kohta kaikkialla, mutta miten se vaikuttaa? 32 KEKSINTÖ Eksoskeleton tukena teollisuudessakin 48 #VÄGANDESKÄL Fackens gemensamma aktionsdag mot regeringens nedskärningsplaner 50 STREJK PÅ TESLA Ordförande för Europafack: ”Elon Musk får ta seden dit han kommer” 51 EKONOMI Så här kan nedskärningarna påverka din köpkraft 2024 53 AUSTERITY Who suffers from the cuts? AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 54 HARRASTAJA Kellonrakentaja Leo Winter 57 HISTORIA Vuonna 1979 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 45 MAAILMA Pohjoismaat vastaan Elon Musk 46 LYHYET Seuraava numero ilmestyy 14.2. TU O M A S IK O N EN PE KK A EL O M A A Kellonrakentaja Leo Winter Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 4 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 4 10.1.2024 13.52 10.1.2024 13.52
1/2024 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Työelämäheikennykset vastatuulessa E nemmän kuin puolet suomalaisista vastustaa maan hallituksen härkäpäisesti tavoittelemia heikennyksiä työelämään. Maaseudun Tulevaisuuden Kantar Agrilla teettämän kyselyn mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista vastustaa hallituksen ajamaa poliittisen lakko-oikeuden rajoittamista ja työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämistä. Linjaan tämän kanssa asettuu SAK:n Verianilla teettämä tutkimus, jonka mukaan yli 60 prosenttia väestöstä hyväksyi ammattiliittojen 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot. Niillä vastustettiin epäoikeudenmukaiseksi koettuja työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia. Teollisuusliiton tutkimusyksikön toteuttamassa teollisuusliittolaisten ostovoiman kehitykseen keskittyvässä vuoden 2023 toimialakatsauksessa todetaan, että taloustilanne on monissa perheissä haavoittuvainen. Tästä lehdestä löytyvät esimerkkilaskelmat puolestaan osoittavat, että maan hallituksen suunnittelemat ja jo läpiajamat leikkaukset osuvat työntekijöihin ja heidän perheisiinsä esimerkiksi työttömyyden kohdatessa kipeästi. Edellä kuvatun pohjalta on ymmärrettävissä, miksi työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastustetaan niin laajasti kuin nyt tapahtuu. Kysymys on pohjimmiltaan kahdesta asiasta: toimeentulosta ja oikeudesta toimia oman aseman puolustamiseksi. Asetelma työmarkkinoilla on edennyt kohti voimistuvaa vastakkainasettelua. Ajurina on toiminut maan hallituksen harjoittama yksinomaan työntekijöiden asemaa heikentävä työmarkkinapolitiikka ja haluttomuus käydä aitoja keskusteluja, saati neuvotteluja ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Työnantajien edustajat puolestaan ovat pääosin pysyneet katsomossa seuraamassa kuinka hallitus pyrkii muuttamaan työmarkkinoiden asetelmia yksipuolisesti yritysten ja työnantajien eduksi. Mitä pidempään jäykkälavettinen asemissa kyttäileminen ja kyräileminen jatkuu, sitä vaikeammaksi tilanne rakentuu. Vastakkainasettelu on purettavissa. Ay-liikkeen viesti on ollut koko ajan selvä. Työmarkkinasolmun avaamisessa tarvitaan sanelun sijaan neuvotteluja, joiden aloittamiseen tarvitaan päänavaus maan hallitukselta. Vallitsevassa tilanteessa viisaus piilee kansakunnan vahvuuksien tunnistamisessa ja sen yhtenäisyydestä huolehtimisessa. Sopimusyhteiskunta on ollut Suomen voimavara, ja sitä se voi olla myös tulevaisuudessa kasvavaa hyvinvointia, työllisyyttä ja taloudellista kehitystä tavoiteltaessa. ? ”Työmarkkinasolmun avaamisessa tarvitaan sanelun sijaan neuvotteluja.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 5 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 5 10.1.2024 13.52 10.1.2024 13.52
6 Tekijä 1/2024 HETKESSÄ Kuva Jaakko Heikkilä 14.12.2023 kello 12.13 Outokummun Tornion terästehtaan näytteenkäsittelijä Tytti Pernu vietti #PainavaSyy-toimintapäivää lakossa kotonaan. Lue lisää toimintapäivästä sivulta 20! Kaakamo, Tornio Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 6 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 6 10.1.2024 13.52 10.1.2024 13.52
1/2024 Tekijä 7 AJASSA + LUE LISÄÄ Toimintapäivänä kotona lakossa: ”Ei muuta kuin kova kovaa vastaan” www.tekijälehti.fi > hae: "Tytti Pernu" Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 7 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 7 10.1.2024 13.52 10.1.2024 13.52
8 Tekijä 1/2024 Potkulaki romuttaisi työntekijän turvaa T yösopimuslakiin on säädetty, että työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. OrponPurran hallitus haluaa, että jatkossa työsopimuksen päättämiseen riittäisi asiallinen syy. – Työntekijän irtisanomissuojaa ei pitäisi heikentää, koska työntekijä on jo valmiiksi heikommassa asemassa sopimussuhteessa, sanoo Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Susanna Holmberg. Hallitus haluaa myös poistaa työntekijän takaisinottovelvoitteen alle 50 työntekijän yrityksissä. Esimerkiksi taloudellisin ja tuotannollisin syin irtisanottua ei tarvitsisi ottaa takaisin, vaikka yrityksessä avautuisi vastaavia töitä kohta irtisanomisen jälkeen. – Yhdistettynä heikennettyyn takaisinottovelvollisuuteen muutokset lisäävät työnantajan mahdollisuuksia käyttää mielivaltaa irtisanoessaan työntekijöitä. Hallitusohjelmassa suunniteltu potkulaki muuttaisi työntekijöiden tilannetta radikaalisti. Omien oikeuksien puolustaminen olisi vaikeampaa, jos potkujen saamiseen ei tarvita painavaa syytä. – Työntekijän neuvotteluasema huonontuu, jos irtisanomiskynnystä heikennetään. Kun samaan aikaan hallitus on leikkaamassa työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa, muuttuu työntekijöiden elämä entistä epävarmemmaksi. – Näillä toimilla romuttuu turva ja luottamus omaan toimeentuloon. Hallitusohjelmakirjaukset tekevät työtekijästä todella heikon. OIKEUSKÄYTÄNTÖ NOLLATILANTEESEEN Tässä vaiheessa on epäselvää, mitä työsuhteen päättämiseen vaaditun painavan syyn poistaminen tarkoittaisi käytännössä. Holmberg pohtii, tarkoittaako pelkän asiallisen syyn vaatimus sitä, että kunhan irtisanomisperuste ei ole epäasiallinen, niin se on riittävä. Jos hallitusohjelman kirjaus etenee lainsäädäntöön, käytännön sisältöä määritellään tarkemmin hallituksen lakiesityksessä. Nykyisen työsopimuslain kirjauksien tulkinnasta on muodostunut oikeuskäytäntö sen perusteella, miten tuomioistuimet ovat ratkoneet riitatilanteita. – Mitä korkeammalle asteelle asia on viety, sitä enemmän voi vetää johtopäätöksiä. Korkein oikeus antaa oikeusohjeita ja pyrkii varmistamaan, että kaikki tuomioistuimet tulkitsevat lakia samalla tavalla. Työsopimuslakiin on kirjattu muutamia perustavanlaatuisia syitä, jotka eivät ainakaan kelpaa irtisanomisperusteeksi, mutta muutoin laillisuutta arvioidaan pitkälti oikeuskäytännön perusteella. Jos laista poistetaan vaatimus painavaan irtisanomisperusteeseen, on muutoksella dramaattinen vaikutus oikeuskäytäntöön. – Jos lakia muutetaan, alkaa oikeuskäytäntö nollatilanteesta. Tämä muuttaisi perustavalla tavalla irtisanomiskynnystä. Jos vakiintunut oikeuskäytäntö heitetään romukoppaan, alkaa uuden lain rajojen etsiminen. Ylilyönnit todennäköisesti yleistyvät epäselvässä tilanteessa. Oikeistohallitus haluaa helpottaa työsuhteen irtisanomista. Muutos heikentäisi työntekijöiden asemaa rajusti ja heittäisi vakiintuneen oikeuskäytännön romukoppaan. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS EMILIE UGGLA AVAAJA Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 8 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 8 10.1.2024 13.52 10.1.2024 13.52
1/2024 Tekijä 9 – Oikeusriitojen määrä tulee lisääntymään. Muutos aiheuttaa hämmennystä myös työnantajapuolelle. VAROITUS VAADITAAN Jos työntekijä rikkoo työsopimuksessa määriteltyjä velvollisuuksiaan, tulee hänelle antaa varoitus ja siten mahdollisuus korjata toimintaansa. Jos rikkomukset jatkuvat tämän jälkeen, voi irtisanominen olla mahdollista. – Työsuhteen päättäminen edellyttää melkein aina varoitusta, Holmberg kertoo. Kun tuomioistuimet arvioivat työsuhteen irtisanomisen laillisuutta, rikkeistä ja annetusta varoituksesta pitää luonnollisesti olla todisteet, jotta irtisanominen voidaan todeta lailliseksi. Yritykset ovat erilaisia, eikä kaikissa ole lakiosaamista. Hyväkin laki voi tuntua hankalalta, jos oikeudellinen osaaminen ontuu. – Kaikki yritykset eivät esimerkiksi osaamattomuuttaan noudata lakia. TYÖEHTOSOPIMUKSISTA SUOJAA Oikeistohallituksen kaavailema työsopimuslain muutos ei suoraan vaikuttaisi kaikkiin työntekijöihin. – On hyvä, että monissa työehtosopimuksissa on sovittu irtisanomisperusteista. Lakimuutokset kuitenkin tulevat neuvottelupöytiin, kun seuraavia työehtosopimuksia sorvataan. – Jää nähtäväksi, mikä lopputulos on. Näen tässä todella paljon uhkakuvia, Holmberg sanoo. KANSAINVÄLISTEN SOPIMUSTEN VASTAINEN SAK:n 24.7.2023 julkaisemassa uutisessa keskusjärjestön lakimies Anu-Tuija Lehto kertoo, että hallituksen suunnittelema työntekijän irtisanomissuojan heikennys ei ole Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten eikä Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaan mahdollista. Esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen 158 artiklassa 4 todetaan, että työsuhteen päättäminen edellyttää pätevää perustetta. – Pelkkä asiallisuuden vaatimus ei täytä kansainvälisiä eikä kotimaisiakaan sopimusoikeuden velvoitteita, Lehto kertoo uutisessa. ? AJASSA AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Teollisuusliiton sopimusalojen määräykset voi tarkistaa työehtosopimuksista liiton verkkosivulta: www.teollisuusliitto.fi/tyoehtosopimukset + LUE LISÄÄ SAK: Hallitusohjelman esitys työntekijän irtisanomissuojan heikentämisestä on kansainvälisten sopimusten vastainen www.sak.fi > hae: “irtisanomissuojan heikentämisestä” § Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 9 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 9 10.1.2024 13.52 10.1.2024 13.52
PÄÄJUTTU 10 Tekijä 1/2024 V iesti on tyly. Viime kesänä vallan kahvaan kiinnittynyt Orpon-Purran hallitus kirjoitti hallitusohjelmaansa pitkän listan säästötoimia. Toimien taloudellisesti karuin osa kohdistuu heihin, jotka menettävät työnsä kokonaan tai joksikin aikaa. Jatkossa muutaman päivän flunssatkin voivat tulla perheiden taloudelle kalliiksi, ellei työehtosopimuksessa toisin sovita. Teollisuusliiton tutkimusyksikkö laski, mitä hallituksen leikkauspäätökset tarkoittavat viiden esimerkkiperheen taloudelle. Esimerkkiperheiden jäsenten nimet, ammatit, asuinpaikat ja muut seikat ovat keksittyjä, mutta tilanteet ovat todellisia. Tutkimusyksikössä on esimerkkiperheiden hahmottelussa hyödynnetty ostovoimakyselyn ja muiden liiton jäsentutkimusten tuloksia. Joten jos esimerkkiperheiden tilanteet tuntuvat tavalla tai toisella tutuilta, niillä on tutkimusvälitteinen yhteys todellisuuteen. Enemmistölle perheistä hallituksen suunnittelemat toimet ja jo esittämät leikkaukset merkitsevät ostovoiman heikkenemistä. Viidestä perheestä kaksi hyötyy hallituksen päätöksistä. Perheistä yhdellä hallituksen leikkaussuunnitelmien vuoksi ostovoima laskee reippaasti yli kahdella tuhannella eurolla vuodessa. Toisella ostovoima laskee yli kolmella tuhannella eurolla vuodessa. Tämä tarkoittaisi satojen eurojen menetystä kuukaudessa. Erityisen suuri isku on ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus, mikä voi leikata työttömien ja myös kokoaikaisesti lomautettujen toimeentulosta useita tuhansia euroja vuositasolla. Säästötoimet voi ajaa vaikeuksiin erityisesti pienten ja syrjäisten taajamien yksin asuvia, joille ei löydy töitä kohtuulliselta työssäkäyntialueelta. – Hallituksen leikkauksissa eniten menettävät kaikkein hauraimmassa asemassa olevat. Jo 250 euron vähennys kuukaudessa käytettävissä oleviin varoihin voi johtaa talousahdinkoon, tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila selittää hallituksen esitysten vaikutuksia. – Etenkin yhden palkansaajan talouksilla on suurin riski joutua talousvaikeuksiin. Yhden palkansaajan taloudella tarkoitetaan tässä yksinasuvia, yksinhuoltajia sekä perheitä, joissa toinen aikuisista on työttömänä tai lomautettuna. Tällöin riski kasvaa, sillä monellakaan ei ole yhtään joustoa tai puskuria taloudessaan. Anttilan mukaan, jos tulot laskevat työttömyyden tai lomautuksen vuoksi, seuraukset näkyvät heti. Etenkin jos työttömyys pitkittyy ja ansioturva heikkenee asteittain, tilanne heikkenee. Tulot eivät enää riitä välttämättömiin menoihin. Niitä ovat ruoan ja asumisen lisäksi esimerkiksi energiakulut ja työmatkakulut. – Pahimmassa tapauksessa ansioturvan vaiheittainen pudotus ja vaikkapa leikkaukset asumistukeen johtavat siihen, että perheet joutuvat turvautumaan perustoimeentulotukeen. Toisin sanottuna he siirtyvät tukimuodosta toiseen, sille viimesijaiselle tuelle eli perustoimeentulotuelle, tai putoavat koko hyvinvointijärjestelmän ulkopuolelle, Anttila sanoo. – Säästötoimet hyödyttävät niitä, joilla tilanne säilyy vakaana ja menot ovat maltilliset. Eniten säästötoimista hyötyvät sellaiset kotitaloudet, joissa kahdella palkansaajalla on molemmilla riittävästi ansiotuloja, lapset ovat jo aikuisia ja asumiskulut ovat kohtuulliset. Tämä tarkoittaa, että asuntolainaa ei juurikaan ole tai vuokramenot ovat kohtuulliset. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN JA ANU-HANNA ANTTILA LASKELMAT MATTI ROITTO JA MIKA KÄRKKÄINEN KUVITUS EMILE UGGLA Hallituksen säästötoimet osuvat työttömiin ja sairaisiin >> Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 10 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 10 10.1.2024 13.52 10.1.2024 13.52
Hallituksen säästöpäätökset kurjistavat erityisesti työttömäksi tai lomautetuksi joutuvia. Teollisuusliiton tutkimusyksikön laskelmien mukaan heidän ostovoimansa voi heiketä useilla tuhansilla euroilla vuodessa. 1/2024 Tekijä 11 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 11 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 11 10.1.2024 13.52 10.1.2024 13.52
12 Tekijä 1/2024 PÄÄJUTTU –2 156 euroa/vuosi –180 euroa/kuukausi 2023: ? Noora 28 331 ? Joonas 27 460 Yhteensä 55 791 Perheen ostovoima heikkenee selvästi: 2024: ? Noora 28 581 ? Joonas 25 054 Yhteensä 53 635 Käyttövarat, euroa Vantaalaisen kolmekymppisen pienen lapsiperheen ostovoima heikkenee selvästi K olmekymppiset Noora Teräs ja Joonas Virta asuvat poikansa Jessen kanssa Vantaalla. Molemmat vanhemmat ovat Teollisuusliiton jäseniä. Noora työskentelee elektroniikkatyöntekijänä keskisuuressa yrityksessä. Bruttokuukausipalkka on 2 500 euroa. Päätyönsä ohella Noora tekee ompelupalvelutyötä kevytyrittäjänä, josta tulot ovat vuodessa 4 000 euroa. Sivutyön vuoksi Noora saa verotuksessa vähentää työhuoneesta 460 euroa. Nooran työmatkat taittuvat julkisella liikenteellä. Hänellä on HSL:n AB-vyöhykkeen vuosikortti, joka maksaa 847 euroa. Joonas on metallityöntekijä. Palkkaa hänelle maksettiin 3 000 euroa kuukaudessa. Keskisuuri metallifirma lomautti osan työntekijöistä useampaan otteeseen. Joonas on ollut kokoaikaisesti lomautettuna kahdesti kaksi viikkoa kumpanakin kertana. Yrityksen toiminta loppui heinäkuussa. Joonas jäi työttömäksi irtisanomisajan jälkeen 1.8. alkaen. Nyt Joonas etsii vakituista kokopäivätyötä. Toistaiseksi tarjolla on ollut vain satunnaisia työkeikkoja henkilöstövuokrayritysten kautta. Työtulo kolmesta työpäivästä kuukaudessa on 299 euroa. Joonaksella on HSL:n AB-vyöhykkeen kuukausikortti työmatkoja varten 5 kuukauden ajalle. Kortti maksaa 353 euroa. Vuokratyökeikkoihin Joonas käyttää kertalippuja. Työpäiviä kertyy 24, ja matkalippukulut ovat yhteensä 74,4 euroa. Yhteensä Joonaksen työmatkakulut ovat 427,40 euroa vuodessa. Perheeseen kuuluu alakouluikäinen Jesse. Lapsilisää perheelle maksetaan 1 139 euroa vuodessa. Perhe asuu 68 neliön vuokrakolmiossa. 1 000 euron kuukausivuokraan sisältyvät kaukolämpöja vesimaksut. Yleistä asumistukea Nooran ja Joonaksen kotitalous ei saa Kelalta. Nämä hallitusohjelman kohdat vaikuttavat Teräksen ja Virran ostovoimaan ? ANSIOSIDONNAINEN PÄIVÄRAHA: Joonaksen ansiosidonnainen päiväraha lomautuksen ajalta heikkenee. Omavastuuaika pidentyy kahdella päivällä 7 päivään. Lapsikorvaus poistuu. Kokonaisvaikutus on –266 euroa. Ansiopäivärahan maksu jatkuu 30.8. alkaen ilman uutta omavastuuaikaa, jolloin Joonas saa yhden päivän ajalta täyttä mutta vuoteen 2023 verrattuna alennettua päivärahaa 80,49 euroa päivässä. Päivärahojen maksaminen jatkuu ilman uutta omavastuuaikaa. ? LOMAKORVAUS JAKSOTETAAN: Heinäkuussa Joonas saa yhden kuukauden irtisanomisajan palkan, jolloin A-kassa ei maksa ansiosidonnaista päivärahaa. Joonaksen pitämättä jääneen vuosiloman lomakorvaus jaksotetaan 1.8.2024 alkaen 21,5 arkipäivälle. Jaksotus tehdään viimeisen työsuhteen päiväpalkalla, josta ei tehdä TEL-vähennystä. Tulos noin +20 euroa/ vuosi. ? TYÖTULON SUOJAOSA POISTUU: Vuonna 2023 suojaosan alle jäävä pätkätöiden palkka ei vähennä Joonaksen päivärahaa. Vuonna 2024 ansiosidonnainen päiväraha heikkenee entisestään pätkätöiden vuoksi. Syys–lokakuussa Joonaksen ansiosidonnainen päiväraha laskee 73,54 euroon päivässä. Indeksikorotus Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 12 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 12 10.1.2024 13.52 10.1.2024 13.52
1/2024 Tekijä 13 >> Jämsäläisen yksinasujan ostovoiman heikennys on suurin V anerityöntekijä Mirko Kovalev on työskennellyt reilut parikymmentä vuotta levytehtaalla. Entisen puuliittolaisen, nykyisen teollisuusliittolaisen työsuhde oli vakituinen. Mirkon työ oli keskeytyvää kolmivuorotyötä. Hän tuli mukavasti toimeen 4 000 euron bruttokuukausipalkallaan, etenkin kun muutaman kilometrin työmatka taittui polkupyörällä. Työtilanne muuttui tammikuun alussa. Tuosta asti Mirko on ollut kokonaan lomautettuna koko vuoden. Mirko on etsinyt lomautusaikana työtä, mutta huonolla menestyksellä. Alan töitä hän ei ole löytänyt kohtuulliselta työssäkäyntialueelta. Mirko on 47-vuotias ja rankkaa tehdastyötä tehneeksi hyväkuntoinen. Sairauslomapäiviä ei ole kertynyt, eikä lääkkeisiin kulu rahaa. Hän on eronnut, eikä hänellä ole lapsia. Mirko asuu yksin 45 neliön vuokrakaksiossa Jämsässä. 500 euron kuukausivuokra sisältää kaukolämpöja vesimaksut. Mirko maksaa käyttämästään sähköstä erikseen. ansiosidonnaisen päivärahan perusosaan jää myös luultavasti toteutumatta. ? ANSIOSIDONNAINEN PORRASTUU: Kahden kuukauden työttömyyden jälkeen Joonaksen ansiosidonnaista päivärahaa leikataan. Päivärahaa maksetaan enää 80 % aiemmasta 130 päivän ajan. Kun pätkätöiden vaikutus huomioidaan ja suojaosa on poistettu, Joonaksen päiväraha laskee 57,44 euroon päivässä. Vuonna 2024 Joonas saa yhteensä 6 759 euroa ansiosidonnaista päivärahaa. Joonaksen ansiosidonnainen päiväraha laskee kaikkiaan 37 %. Joonas ei ole vuonna 2024 niin pitkään työttömänä, että ansiosidonnaisen päivärahan porrastus iskisi täydellä teholla. Jos hän olisi ollut yli 170 päivää työttömänä, olisi ansiosidonnainen pudonnut tämän ylittäviltä päiviltä vielä lisää. Tuolloin se olisi ollut 75 prosenttia alkuperäisestä päivärahasta vähennyksineen. Jos työttömyys jatkuu vuonna 2025, näin tapahtuu. ? VEROTUS KEVENEE: Perusvähennyksen ylärajan korotus ei helpota Nooraa, sillä hän ansaitsee enemmän kuin verovähennykseen tarvittaisiin. Työtulovähennyksen ylärajan maksimi nousee myös vuonna 2024. Nooran työtulovähennys kasvaa noin 137 euroa vuodessa. Ansiotulovähennys pienenee 4 euroa vuodessa. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu pienenee 123 euroa vuodessa. Tämän lisäksi Nooran työmatkakulujen omavastuuosuus nousee 150 euroa. Vuonna 2024 Noora ei saa enää vähennystä työmatkakuluistaan niiden jäädessä alle omavastuuosuuden. Nooralle jää käteen 250 euroa enemmän vuodessa. Ansiosidonnaisella päivärahalla oleva Joonas hyötyy jonkin verran hallituksen esittämistä veronkevennyksistä työssäoloajan palkkansa osalta. Työssäoloajalta Joonaksen sairausvakuutusmaksun päivärahamaksu pienenee 83 euroa. Joonaksen ansiotulovähennys suurenee 178 euroa. Lisäksi pienituloisena Joonas saa perusvähennyksen. Vuonna 2023 hän ei tätä vähennystä saanut, mutta vuonna 2024 se on palkkatöiden osalta 291 euroa. Lisäksi Joonaksen työtulovähennys suurenee 219 euroa palkkatöiden osalta. Joonas on merkittävän osan vuodesta ansiosidonnaisella päivärahalla, johon veroluonteisten maksujen aleneminen ei vaikuta. Yhteensä Joonaksen tulot etuuksineen laskevat 2 406 euroa vuodessa verrattuna vuoteen 2023. Veroluonteisten maksujen keveneminen johtuu pääosin työttömyysvakuutusmaksujen laskusta, mikä ei johdu Orpon hallituksen päätöksestä. Sitä ei ole laskelmassa siksi huomioitu. ? TYÖMATKAKULUJEN OMAVASTUUOSUUS NOUSEE: –150 eur Nooralta. Joonaksella työmatkakulut jäävät omavastuuosuuden alle molempina vuosina. AJASSA Toimien taloudellisesti karuin osa kohdistuu heihin, jotka menettävät työnsä kokonaan tai joksikin aikaa. Laskelmat perustuvat 13.12.2023 saatavana olleisiin tietoihin. Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 13 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 13 10.1.2024 13.52 10.1.2024 13.52
14 Tekijä 1/2024 PÄÄJUTTU Ensimmäiset seitsemän päivää menevät omavastuuseen. Ansiosidonnaista Mirko saa näin ollen 253 päivän ajalta. Omavastuuajan jälkeen Mirkon ansiosidonnainen on 40 ensimmäisen lomautuspäivän ajan täysimääräistä eli 97,14 euroa päivältä. Sitten ansiopäiväraha putoaa 80 prosenttiin (77,71 euroa/ päivä) alkuperäisestä 130 päivän ajaksi. Kun lomautus jatkuu, viimeiset 83 päivää Mirkon ansiosidonnainen on enää 75 prosenttia (72,86 euroa/päivä). Porrastus laskee ansiosidonnaista päivärahaa yhteensä –4 735 euroa vuodessa. Verotuksen jälkeen yhden miehen kotitalouden käyttövarat vähenevät 3 246 euroa vuodessa. Mirkon ansiosidonnainen laskee kaikkiaan 19 prosenttia. ? ASUMISTUKI: Mirko olisi saanut vuonna 2023 asumistukea 294 euroa. Vuonna 2024 Orpon hallitusohjelmassa asumistuen perusomavastuuta ollaan nostamassa 42 prosentista 50 prosenttiin ja yleisen asumistuen korvausprosentti ollaan laskemassa 80 prosentista 70 prosenttiin. Lisäksi asumistuesta ollaan poistamassa 300 euron ansiotulovähennys. Mirko ei näillä kriteereillä enää yllä asumistuen piiriin vuonna 2024. ? PERUSTOIMEENTULOTURVA: Mirko ei saa perustoimeentulotukea, vaikka onkin erittäin pienituloinen. Käytännössä pienikin lisäkulu, kuten vuokrannousu tai korkea sähkölasku voisi siirtää hänet perustoimeentulotuen saajaksi. Myös mahdollinen asumistuen perusomavastuun korotus voi vaikuttaa tähän. Tällöin yksinasuvan työttömän miehen olisi haettava joka kuukausi Kelalta perustoimeentulotukea, jos elämiskulut nousevat yli sen, minkä Kela määrittelee kohtuulliseksi. Vuoden 2024 perustoimeentulon määräytymisehtoja on Orpon hallitus tiukentanut, joten Mirko saattaa myös jäädä ilman perustoimeentuloa. Mirko ei saa lomautusaikana työnantajaltaan arkipyhäkorvauksia. Hänen ansiosidonnainen päivärahansa on 97,14 euroa päivässä. Lomautuksen aluksi Mirkolla oli viiden päivän karenssiaika. Vuodessa hänelle maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa yhteensä 255 päivältä. –3 246 euroa/vuosi –270 euroa/kuukausi Ostovoima pienenee selvästi: 2023: ? 18 445 2024: ? 15 199 Käyttövarat, euroa Etenkin yhden palkansaajan talouksilla on suurin riski joutua talousvaikeuksiin. Nämä hallitusohjelman kohdat vaikuttavat Kovalevin ostovoimaan ? VEROTUS EI KEVENE: Ansiosidonnaisella oleva Mirko ei hyödy Orpon hallituksen esittämistä veronkevennyksistä, sillä ne kohdentuvat verotuksessa työtuloista tehtäviin vähennyksiin, työttömyysvakuutusmaksuun, sairausvakuutusmaksuun, sairaanhoitomaksuun ja työtulovähennykseen. Lisäksi veroluonteisten työttömyysvakuutusmaksujen kevennys ei johdu hallituksen päätöksistä. Perusvähennyksen yläraja nousee. Vuonna 2024 Mirko saa perusvähennystä 130 euroa enemmän kuin olisi saanut vuoden 2023 verosäännöin. Mirkon veroprosentti laskee tulojen pudotessa. Osan tuloveron laskusta syö Jämsän kuntaveroprosentin nousu. ? ANSIOSIDONNAINEN PORRASTUU: Ansiosidonnaista päivärahaa Mirko saisi laskennallisesti 260 päivältä. Omavastuupäivien määrä nousee viidestä päivästä seitsemään päivään. ANU-HANNA ANTTILA Teollisuusliiton tutkimuspäälikkö Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 14 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 14 10.1.2024 13.52 10.1.2024 13.52
1/2024 Tekijä 15 AJASSA >> –267 euroa/vuosi –22 euroa/kuukausi 2023: ? Sari 37 414 ? Jari 31 180 Yhteensä 68 594 Perheen ostovoima pienenee hieman: 2024: ? Sari 37 335 ? Jari 30 992 Yhteensä 68 327 Käyttövarat, euroa Lietolaisen kahden aikuisen ostovoima pysyy lähes samana S ari ja Jari Läntinen asuvat Turun kupeessa Liedossa. Omakotitalostaan Läntisillä ei ole enää asuntolainaa. Muita asumiskuluja kertyy kylläkin. Yli 55-vuotiaat teollisuusliittolaiset ovat jo kolminkertaisia isovanhempia. Sari työskentelee lääketehtaassa prosessityöntekijänä. Hänelle palkkaa maksetaan 4 500 euroa bruttona. Sarin työ on vaativaa, pitkälle automatisoitua prosessityötä. Hänen työnsä on keskeytymätöntä 5-vuorotyötä, joten omaa autoa tarvitaan työmatkoihin. Sarin yhdensuuntainen ajomatka töihin on 20 kilometriä. Sari on vuosittain pari yksittäistä päivää sairaana. Jari puolestaan on ”rasvamonttumies”, joka on tehnyt lähes 40 vuotta työtä autonasentajana samassa firmassa. Palkka on bruttona 3 500 euroa kuukaudessa. Jari tekee päivätyötä. Yhdensuuntainen ajomatka töihin on 30 kilometriä. Soveltuvaa julkista liikennevälinettä automiehelle ei ole tarjolla. Matkakuluvähennys verotuksessa on 30 senttiä ajokilometriä kohti työmatkoilta. Vuosien kertyessä ruumiillinen työ tuntuu kremppana ja kipuna, eikä Jari siitä selviä ilman kipulääkkeitä. Jari onkin joutunut parin kuukauden sairauslomalle selkäkipujen vuoksi. Pitkään jatkuneen työsuhteen ansiosta Jari saa sairausloman ajasta palkkaa 8 ensimmäiseltä viikolta (56 päivää). Hän putoaa sairauspäivärahalle yhdeksi viikoksi. Lääkekuluja on Jarilla vuodessa 590 euroa/vuosi, joten lääkkeiden maksukatto ei täyty. Työterveys passitti Jarin kuntoutukseen, ja hakemus on sisällä. enimmäismäärä nousee 3 980 euroon. Tämän noston vaikutus ei koske kumpaakaan Läntistä, sillä heidän tulonsa ylittävät vähennykseen vaadittavan rajan. Työtulovähennyksen yläraja nousee vuonna 2024. Molemmilla työtulovähennys nousee 139 euroa vuodessa. Ansiotulovähennys säilyy ennallaan. Sairausvakuutusmaksu pienenee Sarilla 195 ja Jarilla 148 euroa vuodessa. Ansioverotus ei kevene kummallakaan. ? POLTTOAINEVERO KEVENEE: Sari hyötyy hienoisesti polttoaineveron laskemisesta (5 snt/km) ajamiltaan työmatkoilta +36 euroa vuodessa. Jari hyötyy ajamiltaan työmatkoilta +39 euroa vuodessa. ? TYÖMATKAKULUJEN OMAVASTUUOSUUS NOUSEE: Verotuksessa työmatkakulujen vähennysoikeuden omavastuu nousee molemmilla 750 eurosta 900 euroon. Se vähentää verovähennystä yhteensä –300 euroa vuodessa. ? LÄÄKKEIDEN ARVONLISÄVEROTUS KIRISTYY: Jarin lääkekustannukset kohoavat +23,60 euroa vuodessa. Nämä hallitusohjelman kohdat vaikuttavat Läntisten ostovoimaan ? ENSIMMÄINEN SAIRAUSLOMAPÄIVÄ PALKATTOMAKSI: Sari on kaksi yksittäistä päivää vuodessa sairaana ja menettäisi siten kahden sairauslomapäivän palkan (–498 euroa). Jarilla on kaksi yksittäistä sairauspäivää ja kahden kuukauden yhtämittainen sairausloma. Tällä sairastamisella Jari menettäisi kolmen sairauslomapäivän palkan (–581 euroa). Huomioitavaa: voimassa olevien työehtosopimusten mukaan sekä Sari että Jari saisivat palkan myös sairauslomansa ensimmäisistä sairauslomapäivistä. ? VEROTUS KEVENEE: Vuonna 2024 hallituksen esityksen mukaan myös perusvähennyksen Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 15 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 15 10.1.2024 13.52 10.1.2024 13.52
16 Tekijä 1/2024 PÄÄJUTTU +587 euroa/vuosi +49 euroa/kuukausi 2023: ? Jenna 31 965 ? Ville 33 184 Yhteensä 65 149 Perheen ostovoima paranee hieman: 2024: ? Jenna 32 242 ? Ville 33 494 Yhteensä 65 736 Käyttövarat, euroa Outokumpulainen ydinperhe hyötyy hallitusohjelmasta, ostovoima paranee N elikymppisten Jenna ja Ville Happosen koti on Outokummussa. Molemmat ovat vakituisissa töissä ja kuuluvat Teollisuusliittoon. Kummankin työpaikka sijaitsee Joensuun suunnalla, joten viikossa kertyy lisätunteja työmatkoista työtuntien päälle. Perheessä on kaksi kouluikäistä lasta: 13-vuotias Kalle ja hänen 10-vuotias pikkusiskonsa Siru. Perheen lapsilisät ovat yhteensä 2 396 euroa vuodessa. Jenna työskentelee muoviteollisuudessa tuotantotyöntekijänä. Hänen palkkansa on bruttona 3 000 euroa kuukaudessa. Jennan työ on päivätyötä. Ville on metallimies ja tekee kaksivuorotyötä. Villen peruspalkka on bruttona 3 500 euroa kuukaudessa. Vuoden aikana Jennalla on kaksi sairauspäivää, Ville ei sairastele. Jennan sairauspäiviltä maksetaan palkkaa alan työehtosopimuksen mukaisesti. Perhe asuu omakotitalossa, josta asuntolainaa on jäljellä 100 000 euroa. Tulojensa vuoksi Happoset eivät saa asumistukea. Perheen käytössä on kaksi henkilöautoa. Rahaa kuluu molemmilta työmatkoihin, sillä Jennalla ja Villellä työmatka on suuntaansa lähemmäs 50 kilometriä. Kilometrikorvaus oman auton käytöstä on 30 senttiä/kilometri. Nämä hallitusohjelman kohdat vaikuttavat Happosten ostovoimaan ? VEROTUS KEVENEE: Molempien verotus kevenee hieman. Kokonaisuudessaan Jennan verotus kevenee noin 188 euroa vuodessa. Hallituksen esityksen mukaan Jennan maksama veroluonteinen maksu, sairausvakuutuksen päivärahamaksu alenee noin 131 euroa vuodessa. Jennan saama ansiotulovähennys kuitenkin heikkenee noin 7 euroa vuodessa. Hallituksen esityksen mukainen perusvähennyksen enimmäismäärän nosto 3 980 euroon hyödyttää Jennaa vain hieman, perusvähennys kasvaa 30 euroa vuodessa. Hallituksen esitys työtulovähennyksen ylärajan nostamisesta ei hyödytä. Jennan työtulovähennys pienenee merkittävästi: yhteensä 664 euroa vuodessa. Jenna hyötyy hienoisesti polttoaineveron laskemisesta (5 snt/km) ajamiltaan työmatkoilta 90 euroa vuodessa. Toisaalta työmatkakulujen omavastuuosuus nousee 150 eurolla vuodessa, mikä tarkoittaa verotuksen kiristymistä. Jenna ei menetä yhden sairauspäivän osalta palkkaa työehtosopimuksen vuoksi. Yhteensä Villen verotus ja veroluonteiset maksut kevenevät noin 219 euroa vuodessa. Villen maksamat sairausvakuutuksen päivärahamaksut pienenevät 153 euroa vuodessa. Hänen ansiotulovähennyksensä heikkenee n. 5 euroa vuodessa. Hallituksen ehdottama perusvähennyksen ylärajan nosto ei koske Villeä. Hänen tulonsa ylittävät vaadittavan rajan. Sen sijaan Ville hyötyy työtulovähennyksen ylärajan nostosta: hän voi vähentää työtuloistaan verotuksessa 136 euroa enemmän vuodessa. Ville hyötyy saman verran polttoaineveron laskemisesta kuin Jenna eli 90 euroa vuodessa. Työmatkojen omavastuuosuus kuitenkin nousee 150 eurolla vuodessa. Työttömyysvakuutusmaksujen pienenemistä vuonna 2024 ei ole huomioitu laskelman veroluonteisten maksujen osalta, koska tämä ei johdu poliittisesta päätöksestä. Happoset eivät saa asumistukea ja lapsilisät eivät muutu, koska lapset ovat jo yli 3-vuotiaita. ? TYÖMATKAKULUJEN OMAVASTUUOSUUS NOUSEE: Happoset voivat vähentää vuonna 2024 työmatkakuluistaan yhteensä 300 euroa vähemmän. Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 16 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 16 10.1.2024 13.52 10.1.2024 13.52
1/2024 Tekijä 17 AJASSA +145 euroa/vuosi +12 euroa/kuukausi Perheen ostovoima pysyy lähes samana: 2023: ? 36 738 2024: ? 36 883 Käyttövarat, euroa Vaasalaisen yksinhuoltajan ostovoima pysyy lähes samana M ari Lappalaisen perhe asuu 25 kilometrin päässä Vaasan keskustasta. Mari työskentelee trukkikuskina Vaasassa metallialan yrityksessä. Työ on päivätyötä, sillä perhesyistä Mari ei voi tehdä vuorotyötä. Palkkaa Marille maksetaan bruttona 2 500 euroa kuukaudessa. Työmatkat Mari taittaa julkisella liikenteellä. Matkakuluja hänelle kertyy Vaasan seudun joukkoliikenteellä 65 euroa kuukaudessa. Tästä kertyy 715 euroa vuodessa. Perheen esikoinen on 15-vuotias Väinö, joka opiskelee prosessiteollisuuden linjalla ammatti-instituutissa. Venla on tokaluokkalainen. Lappalaisten koti on 79 neliön kolmio rivitalossa. Vuokraa Mari maksaa 750 euroa, johon sisältyy vesimaksu. Sähkölämmityksestä koituu kuluja 120 euroa kuukaudessa. Arvion mukaan vuonna 2024 Mari voi saada yleistä asumistukea 350 euroa kuukaudessa. Lappalaisille maksetaan lapsilisää kahdesta lapsesta yhteensä 268 euroa kuukaudessa, tukeen on laskettu mukaan yksinhuoltajakorotus 68,30 euroa lapsesta kuukaudessa. Elatustukea perhe saa minimimäärän eli 186,97 euroa lapsesta kuukaudessa. Kuukaudessa elatustuki on yhteensä 374 euroa, eikä siitä makseta veroja. Elatustuen maksaa Vaasan kaupunki. ? VEROTUS KEVENEE: Yhteensä Marin verot ja veroluonteiset maksut pienenevät 586 euroa vuodessa. Niihin vaikuttaa myös se, että Marin tulot putoavat sairauspäivien omavastuupäivien vuoksi 830 euroa vuodessa. Kuntavero nousee hieman vuonna 2024. Vuonna 2024 Orpon hallituksen esityksen mukaan myös perusvähennyksen enimmäismäärä nousee 3 980 euroon. Mari on vuoden 2024 verotuksessa oikeutettu pienituloisena perusvähennykseen, joka on kasvanut 419 euroon. Myös työtulovähennyksen yläraja nousee vuonna 2024. Marin työtulosvähennys kasvaa ja on 2 019 euroa vuonna 2024. Myös Marin ansiotulovähennyksen määrä kasvaa noin 37 euroa vuodessa. Nämä hallitusohjelman kohdat vaikuttavat Lappalaisen ostovoimaan Lisäksi Marin sairausvakuutuksen päivärahamaksut pienenevät 188 euroa vuodessa. Marin työmatkakulut jäävät nousseen omavastuuosuuden alapuolelle, joten hän ei voi vähentää niitä verotuksessa. ? LAPSILISÄN YKSINHUOLTAJAKOROTUS NOUSEE: +5 euroa/lapsi/kuukausi. Kokonaisvaikutus on +120 euroa vuodessa. Etuus ei vaikuta verotukseen. ? ASUMISTUKI LASKEE: Vuonna 2023 Mari sai asumistukea noin 350 euroa kuukaudessa. Asumistuen omavastuuosuuden nosto 50 prosenttia (aiemmin 42 prosenttia) ja korvausprosentin lasku 70 prosenttiin omavastuuosuudesta laskevat Marin perheen asumistukea. Vuonna 2024 Mari saa asumistukea 290 euroa kuukaudessa. Leikkaus on 60 euroa kuukaudessa. ? Hallituksen suunnittelemat säästötoimet hyödyttävät niitä, joilla tilanne säilyy vakaana ja menot ovat maltilliset. Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 17 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 17 10.1.2024 13.52 10.1.2024 13.52
Lomautusuhka pakotti etsimään toisen työn ”M eillä oli isot muutosneuvottelut keväällä. Hommasin valmiiksi itselleni toisen työn, jos kävisikin niin, että joudun lomautetuksi. Näin kertoo Sofia Sura, tuotantotyöntekijä Valmet Automotive Oyj:n Uudenkaupungin autotehtaan maalaamosta. Viime maaliskuussa Valmet Automotive ilmoitti vähentävänsä enintään 940 työntekijää, mistä puolet 18 Tekijä 1/2024 toteutettiin toistaiseksi voimassa olevin lomautuksin ja loput irtisanomisin. Sura kertoo, että lomautus oli edessä hänelläkin. Mutta ennen kuin lomautus ehti alkaa, hänet pyydettiinkin jäämään töihin. Sura oli kuitenkin saanut jo paikan baarityöntekijänä uusikaupunkilaisessa baarissa. – Päätin pitää myös baarityön ja näin teen nyt kahta työtä, Sura sanoo. Suran arkipäivät kuluvat Valmet Automotivella päivätöissä. Suralla on yksi lapsi, jonka yksinhuoltaja hän on. – Hyvin on mennyt. Käyn noin yhdestä kolmeen yötä kuukaudessa tekemässä töitä baarissa. Vanhempani tykkäävät hoitaa lastani sen aikaa, Sura kertoo kahden työn järjestelyistään. Suurten vähennysten jälkeen Valmet Automotivella tehdään nyt vain yhtä vuoroa, päivävuoroa. Baarissa Sura toimii niin sanottuna blokkarina eli kerää laseja ja auttaa lipunmyynnissä. Sofia Sura sisätiivistää autoja Uudenkaupungin autotehtaalla arkisin ja auttelee baarissa viikonloppuisin. Kahden työn taitajalle maan hallituksen suunnitelmat tuntuvat pelottavilta. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ KOKIJA Toisen työn hankkiminen oli välttämätöntä. Ansiopäiväraha ei ole mitenkään iso, sanoo Sofia Sura. >> Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 18 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 18 10.1.2024 13.52 10.1.2024 13.52
AJASSA 1/2024 Tekijä 19 Baarityö on yötyötä. Paikka on Uudenkaupungin ainoa, joka on auki aamuneljään. – En ole kuitenkaan kokenut baarityötä kovin kuormittavana. Kun työni ovat niin erilaisia, ne eivät kuormita. Tuntuu, että oma jaksaminen on ihan kunnossa, Sura miettii. – Aina olen kuullut siitä, että kyllä tekevälle töitä riittää. En ole yhtään sellainen kotona istuskeleva tyyppi. Tavallaan työ tuo myös omaa aikaa lapsiperhearkeen. TOINEN TYÖ TUO TALOUDELLISTA LISÄTURVAA Sura on Teollisuusliiton jäsen, mutta kuuluu vähemmistöön. Hänen kaltaisiaan kahden työn tekijöitä jäsenistössä on vähän. Teollisuusliiton jäsentutkimuksen mukaan vain 3 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo tekevänsä useampaa kuin yhtä työtä. Suran mukaan lomautusuhan alla oli helpottavaa ajatella, että voisi hankkia toisen työn ja tienata enintään 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vähentäisi työttömyysturvaa. – Toisen työn hankkiminen oli välttämätöntä. Ansiopäiväraha ei ole mitenkään iso. Kun kuitenkin pitää maksaa vuokra ja elättää lapsi ja pitäisihän rahaa jäädäkin, oli selvää, että haluan tehdä jotain sen verran, että saan vielä pitää täyden ansiopäivärahan. Vaikka Suran kohdalta lomautus jäi toteutumatta, hänen mielestään toisen työn säilyttäminen oli järkevää, sillä siitä saatava lisäansio tuo taloudellista liikkumavaraa. – Kun tekee kahta työtä, tällä pärjää. Silti tuntuu, että ruokakauppaankin menee koko ajan enemmän ja enemmän rahaa, vaikka aina ostaa vain niitä samoja tuotteita. Tuntuu, että käteen jää jatkuvasti vain vähemmän ja vähemmän. HALLITUKSEN SUUNNITELMAT PELOTTAVAT Sofia Sura lukeutuu niihin suomalaisiin, joille lomautus tai työttömyys merkitsisi suuria taloudellisia vaikeuksia, mikäli Orpon-Purran hallituksen pohtimat leikkaukset työttömyysja sosiaaliturvaan menisivät sellaisenaan lävitse. Hallitus on muun muassa porrastamassa työttömyysturvaa, nostamassa karenssiaikoja ja poistamassa työttömyysturvan lapsikorotukset. Suran kaltaisia toisen työn hankkijoita hallitus on rankaisemassa poistamalla työttömyysturvan 300 euron suojaosan. – Nämä kuulostavat aika pelottavilta, kun kaikilla menot nousevat ja ihmisiltä halutaan leikata pois turvakeinoja. En oikein tiedä, mitä tästä mahtaa tulla, Sura pohtii. Edelleenkään Valmet Automotiven tilauskanta ei ole vahvistunut riittävästi. Marraskuussa alkoivat uudet muutosneuvottelut. Nyt vähennykset kohdistuvat toimihenkilöihin ja ylempiin toimihenkilöihin. Suran mukaan autotehtaan työntekijöillä on tulevaisuudenusko koetuksella. He toki toivovat, että uusia tilauksia tulisi jälleen ja lisää työväkeä voitaisiin taas palkata tehtaalle. Epävarmuutta on kuitenkin ilmassa paljon. Sura sanoo, että hänen kohdallaan pitkä lomautus tarkoittaisi väistämättä uuden, vakituisen työn etsintää. – Varmasti olisi aika nopeasti haettava jotain uutta vakituista työtä. Ansiopäiväraha ei ole iso ja vaikka tekisi toista työtä, käteen ei jäisi paljoa. Onni on, että Uudenkaupungin ympäristössä, kohtuullisen matkan päässä on isojakin tehtaita, josta työtä olisi mahdollista etsiä. UUSI KOTI JA HAAVEET KORKEAKOULUTUKSESTA Sofia Sura on juuri vaihtamassa kotipaikkaa. Yksi hänen haaveistaan on toteutumassa, kun hän sai ostettua edesmenneen mumminsa rivitaloasunnon Laitilasta. – Nykyisessä vuokra-asunnossa vuokra on nousemassa. Osittain pääsen halvemmalla, kun lyhennän lainaa joka kuukausi, kuin että jäisin vuokralle. Omalla tavalla muutos helpottaa arkeamme. Sura on vasta 25-vuotias. Häntä kiinnostaisi esimiestyö. Lähiesimiehen ammattitutkinto on jo suoritettuna. – Toinen haaveeni on se, että pääsisi etenemään pitkälle töissä. Eihän sitä tiedä, mikä se työpaikka tulisi olemaan, mutta hieman ylempi esimies olisi kiva olla. Suralla on myös opiskeluhaaveita. Aika näyttää, jos vielä mukaan tarttuisi korkeakoulututkintokin. – Olisi kiva, jos pääsisi vielä korkeakouluttautumaan. Olen miettinyt tradenomia tai tuotantotalouden insinööriä. Mutta tällä hetkellä tuntuu, että opiskeluun jaksaminen ei riitä. Jossain vaiheessa, kun elämä hieman tasaantuu, ehkä sitten. ? Sofia Sura etsi toisen työn, kun häntä uhkasi lomautus. 25-vuotias Sura työskentelee päätyökseen Valmet Automotiven tehtailla ja auttelee viikonloppuisin baarissa. Yksinhuoltajaäiti toivoo etenevänsä urallaan. Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 19 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 19 10.1.2024 13.52 10.1.2024 13.52
20 Tekijä 1/2024 Samalla mitalla takaisin Joulukuun toimintapäivänä 100 000 työntekijää jäi kotiin lakkoon. Tammikuussa alkoi jo ylityökielto useilla aloilla. Helmikuussa pysähtyvät Porvoon öljynjalostamo, Kokkolan suurteollisuusalue ja suuri joukko muuta teollisuutta, ellei maan hallitus taivu aitoihin neuvotteluihin. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN, PEKKA JUNTTI, TIIA KYYNÄRÄINEN JA MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT PEKKA ELOMAA, JAAKKO HEIKKILÄ, EMMI KALLIO, HARRI NURMINEN JA LAURI ROTKO LAKKO #PainavaSyytoimintapäivän 14.12. lakkovahdissa ammattiosaston puheenjohtaja Nina Päivärinta, osaston luottamusmies Kirsi Kauppila ja pääluottamusmies Matti Murtola. Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 20 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 20 10.1.2024 13.52 10.1.2024 13.52
1/2024 Tekijä 21 #Pa ina vaS yy >> Isku Interior Oy, Lahti LA U RI RO TK O Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 21 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 21 10.1.2024 13.52 10.1.2024 13.52
LAKKO 22 Tekijä 1/2024 Suurteollisuus pysähtyy, ylityökielto jo voimassa T eollisuusliitto ilmoitti 28. joulukuuta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa uusista poliittisista työtaistelutoimista 1.–2. helmikuuta. Ilmoitukset koskevat Porvoon Kilpilahden ja Kokkolan teollisuusalueita. Toimilla vastustetaan Orpon-Purran hallituksen esittämiä työelämäheikennyksiä. Teollisuusliitto haluaa, että maan hallitus esittäisi aidon kutsun työmarkkinaosapuolille hallituksen esittämistä työelämän muutoksista neuvottelemiseksi. Työtaistelutoimet tarkoittavat muun muassa, että Porvoossa Nesteen öljynjalostamo aiotaan ajaa kokonaan alas helmikuun alkupäiviksi. – Meidän tavoitteenamme on edelleen vaikuttaa lainvalmisteluun. Hallitus ajaa niin megalomaanisia muutoksia työmarkkinoihin, että jos nyt emme toimi ja vastusta näitä esityksiä, meillä on entistä heikommat mahdollisuudet puolustaa työntekijöiden asemaa työehtosopimusneuvotteluissa, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi. Työtyötaistelutoimet on ajoitettu helmikuun kahdelle ensimmäiselle päivälle. Pääluottamusmies Sami Ryynänen kertoi, että jalostamon alasajo kestää useita viikkoja. – Hallitus iskee politiikallaan lujaa työntekijöiden etuuksien, oikeuksien ja työehtojen ytimeen. Siksi työntekijöille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin antaa samalla mitalla takaisin. Päätös öljynjalostamon alasajosta on vastareaktio hallituksen haluttomuuteen neuvotella työntekijäpuolen kanssa, Ryynänen sanoi. Työtaistelutoimiin osallistuu Porvoon Kilpilahden teollisuusalueen lisäksi Kokkolan suurteollisuusalue KIP. Siellä toimii useita kemianja metallienjalostusteollisuuden yrityksiä, kuten sinkkitehdas Boliden Kokkola, akkumateriaalien tuottaja Umicore Finland, kalsiumkloriditehdas Tetra Chemicals sekä kaliumsulfaattija rehufosfaattitehtaat Yara Suomi. – Me kerromme näistä toimista jo tässä vaiheessa, jotta tuotannon turvalliseen alasajoon jää riittävästi aikaa, Aalto totesi. UMPISOLMUN AVAAMINEN HALLITUKSEN KÄSISSÄ Vuoden vaihduttua, 9. tammikuuta, Teollisuusliitto julisti ylityökiellon useille teollisuuden toimialoille poliittisena työtaistelutoimena. Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen muistutti, että keinot työmarkkinoiden umpisolmun avaamiseen ovat maan hallituksen käsissä. – Vain hallitus voi ratkaista työmarkkinakriisin, jonka se on itse toiminnallaan aiheuttanut. Toivottavasti vuosi 2024 tuo hallitukselle sellaista viisautta, jota sillä ei vuonna 2023 ollut. Yksipuoliset työelämäheikennykset eivät kuulu pohjoismaiseen malliin. – Teollisuusliitto jatkaa työtaisteluruuvin kiristämistä. Emme voi hyväksyä työntekijöihin kohdistuvaa yksipuolista sanelua, heikennyksiä ja leikkauksia, Lehtonen sanoi. Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 22 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 22 10.1.2024 13.53 10.1.2024 13.53
#Pa ina vaS yy 1/2024 Tekijä 23 ” Duunareilla on kykyä ja halua pysäyttää Suomi” SAK:laisten liittojen #PainavaSyy -toimintapäivään 14.12.2023 kuului noin 100 000 työntekijän poliittinen lakko ja useita tapahtumia eri puolilla Suomea. Teollisuusliitto järjesti päivän mittaisen työnseisauksen yhteensä 461 toimipaikalla. Lakkojen piirissä oli noin 40 000 teollisuusalojen työntekijää. Jo aiemmin viime syksyn aikana Teollisuusliitto on järjestänyt tunnin mittaisia ulosmarsseja ja päivän lakkoja useilla toimipaikoilla ympäri Suomea. Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta kertoo, että toimintapäivän lakot pitivät kautta maan. – Tunnelma näyttää olleen hyvä. Ihmiset ovat ymmärtäneet sen, miksi he ovat poistuneet työpaikoiltaan. Myös hallituksen reaktio näyttää olleen odotettu, Nevaranta viittaa hallituksen ylimielisiin ja lakkoilijoita syyllistäviin puheisiin. – Hallitukselta ei ole tullut kutsua neuvottelupöytään. Toimintapäivällä oli kuitenkin iso merkitys, koska nyt hallitus näki, että suomalaisilla duunareilla on kykyä ja halua pysäyttää Suomi. Lakkotoimipaikoilla ja toritapahtumissa työntekijät kritisoivat hallituksen esittämiä työelämän heikennyksiä sekä työttömyysja sosiaaliturvan leikkauksia. Iso huolenaihe kohdistui erityisesti hallituksen suunnitelmiin leikata ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Moni teollisuuden työntekijä on kohdannut lomautuksen ja siksi he miettivät, miten he selviytyvät taloudellisesti. Nevaranta muistuttaa, että vielä isompia asioita on edessä, kun hallitus alkaa valmistella työehtojen heikennyksiin tähtääviä toimia. – Lakimuutokset tarkoittavat, että irtisanomisia tai lomautuksia koskevissa tilanteissa työntekijöille jää hyvin vähän aikaa varautua ansiosidonnaiselle siirtymiseen. Hallitus haluaa lyhentää lomautusilmoitusajat seitsemään vuorokauteen. Pienemmiltä, alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä hallitus on poistamassa yt-velvoitteet kokonaan. Sitä suuremmissa yrityksissä neuvotteluajat puolitetaan. – Kun nyt työntekijällä voi olla kaksi kuukauttakin aikaa varautua ansiosidonnaiselle siirtymiseen, jatkossa se on pienemmillään yksi viikko. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisillä on oltava säästöjä, useamman kuukauden palkkaa vastaavat puskurit. >> YLITYÖKIELTO 10.1.–4.2.2024 Ylityökielto alkoi 10.1. kello 00.00 ja päättyy 4.2. kello 23.59. Ylityökielto koskee seuraavia sopimusaloja: Autoalan kauppaja korjaamotoiminta, autonrengasala, Fiskars Finland Oy Ab:n työntekijät, harjaja sivellinalat, jalometalliala, kemian perusteollisuus, kenkäja nahkateollisuus, kumiteollisuus, lasikeraaminen teollisuus, lasitus-, rakennuslasitusja lasinjalostusala, maaseutuelinkeinot, malmikaivokset, mekaaninen metsäteollisuus, muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus, peltija teollisuuseristysala, puusepänteollisuus, puutarha-ala, tekninen huolto ja kunnossapito, teknologiateollisuus, tekstiilija muotiala, tekstiilihuoltoala, turkistuotantoala, turvetuotantoala, veneenrakennusteollisuus sekä viherja ympäristörakentamisala. Ylityökielto ei koske hätätyötä eikä töitä, jotka ovat välttämättömiä hengen ja terveyden turvaamisen kannalta. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, Nesteen Porvoon öljynjalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen ja Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen kertoivat työtaistelutoimien kovenemisesta tiedotustilaisuudessa 28.12.2023. PE KK A EL O M A A Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 23 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 23 10.1.2024 14.26 10.1.2024 14.26
LAKKO 24 Tekijä 1/2024 ”Kuunnelkaa meitä! ” VANTAA Teollisuusliiton jäsen Ella Jaakkola osallistui 14.12. #PainavaSyy-toimintapäivän poliittiseen työtaisteluun ja Tikkurilan toritapahtumaan osoittaakseen vastalauseensa oikeistohallituksen suunnitelmille. – Lakkoon osallistuminen on minulle tosi tärkeää. Jokainen meistä pelkää, mitä tarkoittaa, jos hallituksen suunnitelmat menevät läpi, Jaakkola sanoo. Okmetic Oy:llä Vantaalla työskentelevä Jaakkola kertoo, että työpaikalla on puhuttu aktiivisesti hallitusohjelman kirjauksista ja niiden mahdollisista seurauksista. – Erityisesti esille nousee lakko-oikeuden rajoittaminen. Jos se viedään pois, meillä ei ole keinoja taistella muita heikennyksiä vastaan, Jaakkola sanoo. Hallitusohjelmaan on kirjattu monenlaisia työntekijöiden asemaan, toimeentuloon ja oikeuksiin liittyviä heikennyksiä. – Työelämä olisi pelossa elämistä oman toimeentulon ja turvallisuuden kannalta. Toivoisin, että hallitus kuuntelisi meitä työntekijöitä, Jaakkola sanoo. Okmetic Oy:n pääluottamusmies ja Teollisuusliiton hallituksen jäsen Paavo Niskanen kertoo, että lakkovahdiksi oli tällä kertaa tunkua. – Aihe koetaan tärkeäksi ja ihmiset lähtevät liikkeelle, Niskanen sanoo. Hallitusohjelman suunnitelmat ovat järkyttäneet tehtaan työntekijöitä. Myös harvemmin kantojaan ilmaisevat ihmiset ovat aktivoituneet. – Huoli suunniteltuja leikkauksia kohtaan on noussut esille. Lomautusten pelko ja työttömyysturvan murentaminen huolettavat ihmisiä, Niskanen kertoo. Okmeticilla on kaikkiaan noin 350 työntekijää. Niskanen kertoo, että lakkotoimikunta on kiertänyt tehtaalla kuulemassa ihmisten ajatuksia. Sadoissa keskusteluissa on tullut selväksi, että taisteluvalmiutta löytyy. – Kun porukka lähtee lakkoilemaan, niin viesti hallitukselle on: kuunnelkaa meitä, Niskanen sanoo. ”Meillä on painava syy lakkoilla ” Paavo Niskanen ja Ella Jaakkola Okmeticilta osallistuivat #PainavaSyy-toimintapäivän toritahtumaan Tikkurilan uudella torilla. Tikkurilan toritapahtuma, Vantaa Kaupunginkirjaston edusta, Hyvinkää 300 euron suojaosa on iso raha työttömille, Sari Kinisjärvi sanoo Hyvinkään kaupunginkirjaston edustalla. HYVINKÄÄ Toimintapäivänä 14.12. Hyvinkään kaupunginkirjaston eteen kokoontui kymmenittäin eri ammattiliittojen edustajia. Hallituksen esittämät leikkaukset ja heikennykset puhututtivat. – Meillä on painava syy lakkoilla tänään. Toki on harmillista, että tämä koskettaa montaa ihmistä. Mutta tätä hallitus on halunnut, Hyvinkään ammattiosto 58:n puheenjohtaja Sari Kinisjärvi muotoilee. Kinisjärven mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennykset ja ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus tuovat isoja ongelmia työtätekeville. PE KK A EL O M A A H A RR I N U RM IN EN Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 24 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 24 10.1.2024 13.53 10.1.2024 13.53
1/2024 Tekijä 25 #Pa ina vaS yy ”Tulevaisuuden puolesta tässä lakkoillaan ” LAHTI Työt seisahtuivat päiväksi myös huonekalutehdas Isku Interior Oy:llä. Pääluottamusmies Matti Murtolan mukaan lakossa oli tehtaan 175 teollisuusliiton jäsentä. Murtolan mukaan Iskun työntekijät pitävät erityisen hankalina hallituksen suunnitelmia porrastaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Tehtaalla on paljon lomautuksia ja porrastus tulisi vaikuttamaan todella paljon lomautettujen ansioihin. – Lomautusten kautta ansioturvan leikkaukset koskisivat meitä todella paljon ja leikkaukset olisivat meille todella rankkoja. Meillä on myös paljon yksinhuoltajia, joille lapsikorotusten poisto olisi iso asia samoin kuin asumistukien leikkaukset. Lakkovahdissa aamu kuudelta pienessä lumisateessa oli myös Iskun ammattiosaston puheenjohtaja Nina Päivärinta. Hänen mukaansa ihmisten tulisi pystyä tulemaan toimeen palkallaan, mutta nyt hallitus on heikentämässä rajusti erityisesti pienipalkkaisten toimeentuloa. – Tulevaisuuden takia tässä lakkoillaan. Ihmisten pitäisi pystyä luottamaan siihen, että jos he joutuvat lomautetuiksi tai työttömiksi, he eivät jää toimeentulotta, Päivärinta sanoo. – Kun nyt leikataan työttömyysturvaa ja asumistukia, on todellinen riski matalaja pienpalkkaisilla aloilla siitä, että ihmiset eivät tule enää toimeen. Hallitus on vielä viemässä mahdollisuuden hankkia pienimuotoista työtä esimerkiksi lomautuksen aikana. Hallitus suunnittelee 300 euron suojaosan poistoa. – En ymmärrä, miten tämä kannustaa ihmisiä tekemään töitä, Päivärinta ihmettelee. Pääluottamusmies Murtola uskoo, että torstain laajat lakot Suomessa eivät vielä riitä hallitukselle. – En usko, että tämä vielä riittää. Varmaan tämä vaatii vielä viikon yleislakon ja laitetaan koko Suomi kiinni. Eihän se kivaa ole, mutta varmasti ei muukaan auta. – Kun viedään myös 300 euron suojaosa työttömiltä, se on iso raha heille. Lisäksi pätkätyöläisten ansiosidonnaiseen oikeuttava työssäoloehto tuplataan 12 kuukauteen. Rikotaan vähäinenkin turva. Kone Industrial Oy:n pääluottamusmies Kari Purmosen mukaan toimintapäivällä saatiin julkisuutta ja herätellään ihmisiä. – Eivät leikkaukset yhtään työpaikkaa tuo eivätkä paranna työllisyyttä. Toivotaan, että tämän päivän jälkeen hallituksen ministerit hieman pehmenisivät. – Suomen pitäisi olla oikeusja hyvinvointivaltio, joka puolusta eri kansojen ihmisoikeuksia. Esimerkiksi lakko-oikeutta ollaan rajoittamassa, joka on ILO:n perusoikeuksia. Purmonen uskoo, että monia koskettaa hallituksen toiminnassa myös sanelupolitiikka. – Me haluaisimme sopia, mutta sanelua emme hyväksy. Hallitus on poistamassa yt-lain velvoitteet alle 50 hengen yrityksiltä. Myös lomautusilmoitusaikoja hallitus haluaa lyhentää vain seitsemään vuorokauteen. Lajupek Oy:n varapääluottamusmies Niko Tuomainen kertoo yt-lain muutosesitysten aiheuttavan pelkoa yrityksen työntekijöissä. – Tulevaisuudessa työantajan ilmoitusaika lyhenee viikkoon meidänkin kokoisessa yrityksessä. Eihän siinä jää työntekijälle aikaa varautua, Tuomainen sanoo. – Jos työantajalta viedään yt-velvoitteet, eihän meille jää mitään sananvaltaa yrityksessä. Työnantaja voi tehdä mitä lystää. >> Ansiosidonnaisen porrastus vaikuttaisi paljon lomautustilanteissa, Matti Murtola sanoo. Isku Interior Oy, Lahti H A RR I N U RM IN EN LA U RI RO TK O Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 25 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 25 10.1.2024 13.53 10.1.2024 13.53
26 Tekijä 1/2024 LAKKO ”Sanelupolitiikka ei ole suomalainen malli ” TAMPERE Viisi miestä seisoo liiton huomioliiveissä Valmet Technologies Oy:n Hankkion-tehtaan portilla Tampereella varhain torstaiaamuna. – Kuudelta alkoi tämän päivän ensimmäinen työvuoro. Silloin tehdas pysähtyi. Lakkorintama on pitänyt hienosti, iloitsee pääluottamusmies Juha Pöllänen. Hän on erityisen huolissaan hallituksen aikeista heikentää työttömyysturvaa. – Teollisuudessa on nyt paljon lomautuksia, ja ansiosidonnaisten leikkaukset eivät uhkaa vain työttömiä, vaan ne vaikuttavat myös lomautustilanteessa, Pöllänen muistuttaa. Lakko kiristi tunnelmia Hankkion-tehtaassa alihankkijana toimivassa Vindea Oy:ssä. Se on Transvalin omistama yritys, jonka päätoimiala on varastointi. – Työnantaja ei ymmärrä, miksi me lakkoilemme. Esimiehet ovat kuin myrkyn nielleitä, harmittelee osaston luottamusmies, logistiikkatyöntekijä Juuso Pekkala tehtaan portilla. Pekkalaa harmittaa, että monet hallituksen kaavailemista työelämäheikennyksistä kohdistuvat nuoriin. Erityisen huolissaan hän on niin sanotusta potkulaista eli siitä, jos työnantaja voi jatkossa päättää työsuhteen ilman painavaa syytä. – Työsuhteet ovat jo nykyisellään epävarmoja, ja potkulaki tekee niistä vielä epävarmempia. Jos se toteutuu, pelkona on, että meillä alkavat niin sanotut siivoustalkoot. – Minun näkemykseni on, että jos hallituksen esitykset toteutuvat, työelämä muuttuu erittäin paljon epävarmemmaksi, sanoo Valmetin Hankkiontehtaan työsuojeluvaltuutettu Ari Jussila. Myös hän nostaa tikun nokkaan niin sanotun potkulain. Jussila on huolissaan työilmapiiristä erityisesti pienissä yrityksissä, joissa työehtosopimusta ei välttämättä muutenkaan noudateta. – Kuka siellä uskaltaa sanoa enää mitään kriittistä työsuhteesta tai työturvallisuudesta ilman pelkoa irtisanomisesta, ja aletaanko potkulakia käyttää pelolla johtamiseen, Jussila pohtii. Jussila myöntää, että työelämässä on varmasti asioita, joita on syytäkin tarkastella harkiten, mutta hallituksen tyyli ei häntä miellytä. –Asioista pitäisi keskustella ja neuvotella, eikä vain sanella. Nykyisen hallituksen harjoittama sanelupolitiikka ei ole suomalainen malli. Valmet Technologies Oy Fabrics, Tampere Osaston luottamusmies Juuso Pekkala (vas.) Vindealta, Valmetin pääluottamusmies Juha Pöllänen ja työsuojeluvaltuutettu Ari Jussila sekä Hub Logistics Packagingin pääluottamusmies Timo Romppanen ja varatyösuojeluvaltuutettu Janne Rantanen toimivat lakkovahteina. EM M I KA LL IO Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 26 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 26 10.1.2024 13.53 10.1.2024 13.53
1/2024 Tekijä 27 Se ei muutu työpaikaksi, että työttömältä viedään toimeentulo, Tommi Sauvolainen sanoo. ”Perheelliselle työntekijälle murskaisku ” Sauvolainen pelkää mielivaltaa ja lisää, että tällä hetkelläkään ei ole työntekijää, josta työnantaja ei halutessaan pääsisi eroon. Sauvolainen kertoo, että heikennykset ovat ideologisia, paluuta sotaa edeltävään aikaan, jossa se mitä työnantaja sanoo, on laki. – Sellaisia terveisiä minulla on maan hallitukselle, että mennään neuvottelupöytään eikä tapella. Puhutaan. Hallituksen tulisi olla neuvotteluissa erotuomari eikä osapuoli. Sauvolaisen mukaan koko neuvottelujärjestelmä on rikki. Koko ajan neuvotellaan ilman minkäänlaista kuvaa kokonaisuudesta. Haikaileeko pääluottamusmies tupoa, tulopoliittista kokonaisratkaisua? – Voi sanoa, että jossain määrin kaipaan. ? + LUE LISÄÄ Juttuja Teollisuusliiton työtaistelutoimista: www.tekijalehti.fi/uutiset Tietoa Teollisuusliiton Painava syy -toimista: www.teollisuusliitto.fi/painavasyy Tietoa SAK:n kampanjasta ja muiden liittojen toimista: www.sak.fi/painava-syy TORNIO Outokumpu Stainless Oy:n Tornion terästehtaan pääportilla käy toimintapäivän aamuna merellisen hyinen talviviima. Portin eteen ryhmittyneet lakkovahdit pitävät tunnelmaa korkealla, vaikka asia on vakava. Viininpunainen Mercedes pysähtyy lakkovahtien vierelle. Keskustelujen jälkeen kuljettaja saa luvan ajaa tehdasalueelle. Lakkovahdit painavat pitkää päivää, sillä urakka alkoi jo kello 4.40. Aamun aikana useampi on käännytetty, kertovat lakkovahdit varaluottamusmies Jouni Kurttio ja työsuojeluvaltuutettu Rami Häkkilä. Tornion terästehtaan pääluottamusmies Tommi Sauvolainen näkee, että juuri nyt on suuria yhteisiä asioita ajettavana. Hallituksen kaavailemat leikkaukset ja työelämän heikennykset ovat rajuja ja niiden lista on pitkä. – Ne ovat tavallisen työtätekevän perheellisen kannalta murskaisku. Lakoista on haittaa monelle suomalaiselle, mutta Sauvolaisen mukaan poliittisiin lakkoihin ei Suomessa turhaan ryhdytä. Edellinen oli Sipilän hallituksen aikana. – Hallitus perustelee näitä heikennyksiä työllisyyden lisäämisellä ja valtiontalouden tasapainottamisella, mutta tutkimuksetkin osoittavat, ettei näillä ole työllisyysvaikutuksia. Se ei muutu työpaikaksi, että työttömältä viedään toimeentulo. Sauvolaisen mukaan irtisanomissuoja aiotaan ”puolittaa”. – Tällä hetkellä meillä on henkilöperusteinen irtisanomissuoja ja irtisanomiseen pitää olla asiallinen painava syy. Tästä lähtien riittää asiallinen syy. Asiallinen syy taas voi olla jonkun mielestä se, että työntekijä myöhästyy töistä tai jää kotiin hoitamaan sairasta lasta. #Pa ina vaS yy Outokumpu Stainless Oy, Tornio JA A KK O H EI KK IL Ä Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 27 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 27 10.1.2024 13.53 10.1.2024 13.53
1/2024 Tekijä 29 AJASSA >> T ietotekniikka-alan asiantuntija, tietokirjailija Petteri Järvinen muistaa, että tekoälystä puhuttiin jo silloin, kun hän opiskeli alaa 1980–luvun alkupuolella. Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta vuonna 1970 ja Tietokone -lehden kannessa siitä kerrottiin vuonna 1987. – Kun tekoälyä alettiin kehittää Yhdysvalloissa 1950–1960-luvulla, oli tavoitteena aluksi kääntää kieltä tekoälyn avulla. Amerikkalaisia kiinnosti lähinnä venäjästä englantiin kääntäminen. Siihen he halusivat kehittää uudenlaisia liittymiä. Silloin piti vielä kirjoittaa komentoja, mikä koettiin vaikeaksi, joten tietokoneiden haluttiin oppivan ymmärtämään puhetta, kertoo Järvinen. Kymmeniä tietotekniikan teoksia kirjoittaneelta Järviseltä ilmestyi syksyllä teos Tekoäly ja minä, jossa hän tarkastelee tekoälyn vaikutuksia työelämään, ihmisyyteen ja uuden oppimiseen. – Uudenlainen, generatiivinen tekoäly pystyy tuottamaan tekstiä ja kuvaa käyttäjän ohjeiden mukaan, mihin se on opetettu valtavalla määrällä valtavaa aineistoa. Se on tavallaan uutta. Generatiivisella tekoälyllä tarkoitetaan tekoälymenetelmiä, jotka voivat luoda komennosta uutta sisältöä, kuten kuvia, tekstiä tai ääntä, sen sijaan että ne perustuisivat pelkästään ennalta määriteltyihin sääntöihin tai tietoihin. – Jo aikoinaan nähtiin, että tekoäly osasi pelata pelejä, vastata kysymyksiin, kääntää kieltä ja ymmärtää puhetta. Mutta uudenlaisen tekoälyn Viimeisen vuoden aikana tekoäly on noussut keskusteluihin ja otsikoihin vauhdilla. Kiinnostus on kohdistunut erityisesti niin sanottuun generatiiviseen tekoälyyn. Vielä on kuitenkin vaikea arvioida tarkkaan, kuinka paljon tekoäly tulee muuttamaan ihmisten arkea ja työelämää pitkällä tähtäimellä. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekoäly tulee – oletko valmis? takana ovat 2000-luvun läpimurrot: internet, tehokkaat tietokoneet ja neuroverkot. Internetkin keksittiin jo vuonna 1969, mutta siltä puuttui aluksi helppokäyttöinen selain, vertaa Järvinen. Perustekniikka ja -tietämys ovat siis olleet olemassa Järvisen mukaan jo pitemmän aikaa, mutta se on yllätys, että markkinoille on tullut kaikille avoimia sovelluksia ja tuotteita, jotka käyttävät generatiivista tekoälyä niin näppärästi. – ChatGPT-tekoälysovellus on osoittanut, miten ihmismäinen sovelluksesta voidaan tehdä. Jos sen virheprosentti saadaan riittävän matalaksi ja sovellus puhumaan ja kuuntelemaan ihmisen tasoisesti, niin kyllä siitä avautuu taas uusia käyttömahdollisuuksia. TIETYT AMMATIT SÄILYVÄT Generatiivisen tekoälyn sovelluksia voidaan Järvisen mukaan hyödyntää esimerkiksi toimistotyössä. Sovellus voi vaikka kertoa, mitä Teamskokouksessa on tapahtunut, jos ei ole päässyt siihen mukaan, tai se voi laatia Powerpointesityksen jostain dokumentista. – Mutta se, kuinka tekoäly vaikuttaa vaikka teolliseen tai tuotannolliseen toimintaan, on vielä epäselvää ja vaikutusta varmaan liioitellaan. Sitten tietenkin, jos päästäisiin seuraavalle tasolle, jossa voi olla robottiautoja tai robottityöntekijöitä – jotka voivat korvata ihmisiä – niin se on sitten iso mullistus. Mutta emme me kyllä vielä ole siellä. Ei generatiivinen tekoäly yksin sinne vie. Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 29 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 29 10.1.2024 13.53 10.1.2024 13.53
30 Tekijä 1/2024 – Ei niitä robottiautojakaan ole näkynyt Suomessa – sattuneesta syystä. Nytkin kun katsoo ulos, niin vaikea siellä on ihmisautoilijankin pärjätä, joten olemme kaukana vielä siitä, että autonkuljettajat, taksinkuljettajat tai rekkakuskit jäisivät työttömiksi robottiauton takia. Ei se ole todellisuutta vielä edes Kaliforniassa, missä on ikuinen kesä ja leveät tiet. Järvisen mukaan tekoäly on ollut jo kuitenkin pitempään mukana arjessamme. – Facebook on valinnut näytettäviä päivityksiä tekoälyn pohjalta, ja jos olemme kirjoittaneet hakusanan väärin, niin Google on hakenut oikean tuloksen. – Teollisuudessa on käytetty jo kauan koneoppimisen algoritmeja, kuten konenäköä, joka tarkkailee liukuhihnalla esimerkiksi paperin tai puutavaran laatua. Jos se huomaa siellä virheitä, niin ne tuotteet otetaan pois linjalta. Tällaistahan on käytetty jo iät ja ajat, mutta sitä ei ole kutsuttu tekoälyksi. – Oman kokemukseni perusteella olisin vähän varovainen antamaan tällaisia ennusteita. Yleensä muutokset ovat rauhallisempia kuin mitä teknologiahuuman huipulla luullaan, kun ajatellaan vaikka robotisaatiota 1980–1990-luvulla. Generatiivisen tekoälyn taustalla ovat Ailiston mukaan 1970-luvulla kehitetyt syvät neuroverkot, jotka matkivat aivosolujen eli neuronien toimintaa. Tietokoneiden tehon ja saatavilla olevan datan määrän kasvaessa ne tarjosivat käyttökelpoisia ratkaisuja käytännön ongelmiin 2010-luvulla. Silloin alettiin puhua niin sanotuista syvistä neuroverkoista ja syväoppimisesta. – Suurissa malleissa on jopa miljardeja keinotekoisia neuroneja. Niistä syntyy monimutkainen verkko, johon informaatio opetetusta materiaalista tarttuu. Ja sen jälkeen sille voidaan esittää tehtäviä, Ailisto tiivistää. – Jos vaikka sovellukselle näytetään satatuhatta kuvaa koirasta, niin sinne tarttuu jollakin tavalla se koiran olemus: miltä koira näyttää kuvassa. Ja sitten kun sovellukselle annetaan tehtäväksi tunnistaa, onko tässä kuvassa kissa vai koira, niin se hyvin luotettavasti – ei aina, mutta enimmäkseen – sanoo, että tämä on koira. Teollisuudessa tekoälyä hyödynnetään Ailiston mukaan erityisesti laaduntarkastuksessa. – Prosessiteollisuudessa, kuten paperitai terästehtaassa tai kemianteollisuudessa on mahdollista parantaa optimointia ja säätöjärjestelmiä rakentamalla niiden sisään tekoälyyn perustuvia osia, jotka pystyvät tekemään joitakin osa-alueita perinteisiä järjestelmiä paremmin. Tämä toimii erityisesti silloin, kun mallinnettavat prosessit ovat monimutkaisia ja hankalia. Esimerkiksi teollisuuden sovelluksista Ailisto nostaa esiin sellukattilaan syötettävän puuraaka-aineen, jonka laadussa voi olla vaihtelua. – Tuotantoa on voitu kehittää siten, että malliin on syötetty dataa kaikesta prosessista sekä mittaustuloksia kymmeniltä eri antureilta ja mittareilta. MIKÄ ROOLI ANNETAAN? – Generatiivinen tekoäly voi auttaa myös erilaisten järjestelmien huoltoja kunnossapidossa. Jos käytettävissä olisi dokumentoitua huoltotietoa aiemmilta vuosilta, niin analysoimalla sitä järjestelmä voisi kertoa huoltopäällikölle tai huoltomiehelle, mistä vika voisi johtua. Tämä nopeuttaisi huoltoa. Teollisuudella tuntuu olevan paljon tällaisia toiveita ja visioita, Heikki Ailisto sanoo. Koneet eivät voi Ailiston mielestä kuitenkaan koskaan korvata ihmistä, joka on paljon monipuolisempi kuin kone. Mutta suoraviivaisiin ja toistuviin tehtäviin, jotka tylsistyttävät ihmistä, kone on parempi. Se ei väsy. Samoin silloin, kun työssä vaaditaan huomattavaa nopeutta. Järvinen uskoo, että tekoälyllä tulee olemaan iso vaikutus työhön pitkällä tähtäimellä. – Joskin täytyy sanoa, että tietyt ammatit säilyvät varmaan maailman tappiin. Ikinä ei robotti korvaa putkimiestä eikä remonttimiestä tai lastenhoitajaa. Eniten tekoäly vaikuttaa koulutustason keskivaiheilla ja siitä ylöspäin. Tietyt asiantuntija-ammatitkin ovat enemmän alttiita muutoksille kuin perinteinen suorittava työ. Tekoäly helpottaa Järvisen mielestä monin tavoin arkea ja se tuo käyttöön uudenlaisia palveluja. Varjopuolina hän näkee informaation luotettavuuden laskun ja videopalvelut, jotka heikentävät ihmisten keskittymistä. MILJARDEJA NEURONEITA Tuleeko generatiivinen tekoäly muuttamaan työelämää? – Siitä on hyvin kahdenlaista puhetta, toisaalta tekno-optimismia, että kaikki muuttuu tekoälyn myötä. Osa tutkijoista sanoo, että jopa kolmasosa työpaikoista muuttuu tämän takia. Näin toteaa VTT:n soveltavaa tekoälytutkimusta koordinoiva tutkimusprofessori Heikki Ailisto, joka on myös Suomen tekoälykeskus FCAI:n ohjausryhmän jäsen sekä teollisuusja yhteiskuntaohjelman johtaja. Uudenlaisen tekoälyn takana ovat 2000-luvun läpimurrot. KATSAUS Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 30 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 30 10.1.2024 13.53 10.1.2024 13.53
1/2024 Tekijä 31 AJASSA – Generatiivisen tekoälyn myötä nousee esiin myös syviä, filosofisia kysymyksiä siitä, minkälainen rooli tekoälylle halutaan antaa, Ailisto pohtii. EU:ssa laaditaankin parhaillaan eettisiä ohjeita tekoälylle. – Me hyväksymme sen, että Suomessa kuolee liikenteessä parisataa ihmistä vuodessa, mutta emme halua liikenteeseen täysin autonomisia, itsenäisesti liikkuvia autoja. Kaivosteollisuudessa voidaan kuitenkin hyödyntää sitä, että isoja työkoneita ohjataan etänä. SUOMI TUTKIMUKSEN KESKITASOA Suomi edustaa Ailiston mukaan tekoälytutkimuksessa hyvää tai parempaa keskitasoa, vaikka alan tutkimus keskittyy Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Eurooppalaiset tulevat jäljessä varsinkin soveltamisessa. – Suomi on eurooppalaisittain oikein hyvää tasoa, vaikka meillä ei olekaan Silo AI:ta lukuun ottamatta mitään isompia alan yrityksiä. Pienempiä on muutama kymmen. Suomen tekoälykeskus FCAI, jonka ohjausryhmään Ailistokin kuuluu, on mukana Finnish AI Region (FAIR) -innovaatiohubissa. Sen tarkoituksena on tukea tekoälyn laajamittaista käyttöönottoa yrityksissä. – Olen maltillisen optimistinen tekoälyn suhteen. Mutta se ajatus, että tekoäly ottaisi vallan, on minusta toistaiseksi höpöpuhetta, Ailisto toteaa. – Tekoälyä voi kuitenkin hyödyntää monella alalla, kuten vaikka terveyssektorilla. Tällä hetkellä Suomessa on edetty hitaasti terveydenhoitopalveluiden kehittämisessä. Yhtenä syynä ovat erilaiset tietojärjestelmät, kuten Apotti ja Esko, jotka eivät keskustele keskenään. Tietoja yhdistämällä ja analysoimalla saataisiin hoidoista tehokkaampia. Tietynlaiseksi uhaksi Ailisto näkee sen, että tekoälyn työkalut päätyisivät monopolimaisesti vain muutaman yrityksen hallintaan, kuten Google hallitsee nyt tiedonhakua. Se olisi vaarallista. ChatGPT -tekoälysovelluksen takana on OpenAI -tutkimuskeskus ja siihen investoinut Microsoft. ? Yleensä muutokset ovat rauhallisempia kuin mitä teknologiahuuman huipulla luullaan. + LUE LISÄÄ BLOGI Eero Löytömäki: Tuleeko tekoälystä teollisuusduunarin uusi työkaveri? www.tekijalehti.fi/blogi Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 31 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 31 10.1.2024 13.53 10.1.2024 13.53
32 Tekijä 1/2024 KEKSINTÖ Eksoskeleton tuo apua raskaaseen työhön Viimeisen viiden vuoden aikana eksoskeletonin eli ulkoisen, puettavan tukirangan käyttö apuvälineenä on lisääntynyt myös Suomessa merkittävästi. Ulkoinen tukiranka voi helpottaa ja keventää työtä muun muassa teollisuudessa, logistiikassa ja hoitoalalla. – Tuotekehitys on mennyt nopeasti eteenpäin. Alussa kömpelöiltä tuntuvien laitteiden käyttömukavuus on parantunut koko ajan, kertoo johtava tutkija Satu Mänttäri Työterveyslaitokselta. – Tutkimusten mukaan ylävartalon ulkoinen tukiranka kevensi kädet koholla tehtävää työtä, kun teimme tutkimusta rakennusalan työpaikoissa. Lisäksi siitä oli hyötyä logistiikan alalla, jossa työntekijät joutuvat tekemään paljon nostoja. Parhaillaan Työterveyslaitos tutkii LUT-yliopiston kanssa ulkoisen tukirangan hyödyntämistä vanhusten hoitokodeissa, missä hoitajia kuormittaa potilaiden nostaminen hoitoja pesutilanteissa. – Ulkoinen tukiranka voi vähentää niskan, hartian, olkapäiden, käsien tai selän lihaskuormitusta, mutta emme kuitenkaan suosittele apuvälineiden käyttöä varmuuden vuoksi. Niitä suositellaan aina tarveperusteisesti ja tapauskohtaisesti, Mänttäri toteaa. – Joku ehti jo esittää, tuleeko rakentajista kyborgeja, ihmiskoneita, mutta ei suinkaan. Ihmisen työpanosta tarvitaan edelleen. Ulkoisen tukirangan tarkoituksena on keventää työtä ja olla apuvälineenä kuormitushuippujen tasaamisessa. Tavoitteena ei ole lisätä työntekijän suorituskykyä tai mahdollistaa raskaamman työn tekemistä. Mänttärin mukaan ulkoinen tukiranka edistää työntekijän terveyttä ja työkykyä, jos fyysinen kuormitus saadaan riskirajan alapuolelle. Näin voidaan ehkäistä ennakolta muun muassa selkäongelmia. Ensimmäiset kaupallisesti valmistetut eksoskeletonit tulivat Suomen markkinoille vuonna 2019. Nykyään tarjolla on monenlaisia malleja, joista suurin osa on valmistettu Euroopassa. Omaa tuotantoa Suomessa ei vielä ole. – Mikäli yrityksessä harkitaan ulkoisen tukirangan käyttöönottoa, pitäisi työpaikalla teettää ensin riskiarvio. Työterveyslaitoksen sivuilla voi tehdä testin, joka antaa alustavan arvion siitä, voisiko työntekijä hyötyä apuvälineestä. Pietarilainen insinööri patentoi keksintönsä Eksoskeleton-sana viittaa ulkoiseen tukirankaan. Sellainen on esimerkiksi koppakuoriaisella tai kilpikonnalla. Ihmiselle ulkoista tukirankaa on suunniteltu avuksi ensimmäisen kerran vuonna 1890, kun, pietarilainen insinööri Nicholas Yagn sai keksinnölleen patentin Yhdysvalloista. Kyse oli kävelemistä, juoksemista ja hyppäämistä tukevasta apuvälineestä. Sotilaskäyttöön suunniteltu keksintö jäi kuitenkin piirustuspöydälle. Ensimmäistä aktiivista eksoskeletonia suunnitteli amerikkalainen General Electric 1960–1970-luvun vaihteessa. Lopputuloksena oli kuitenkin satoja kiloja painava laite, joka liikkui hallitsemattomasti. Aktiivisia apuvälineitä ja passiivisia laitteita Eksoskeletonit voidaan jakaa karkeasti aktiivisiin ja passiivisiin, joista on olemassa suuri määrä erilaisia sovelluksia. Aktiiviset laitteet toimivat yleensä sähkömoottorilla, joka liikuttaa pneumaattisia tai hydraulisia järjestelmiä. Passiiviset laitteet taas toimivat mekaanisesti esimerkiksi jousen avulla, joka saa energian liikkeestä. Moottoroidut ulkoiset tukirangat voivat tukea koko kehoa tai raajoja tai niiden osia. Tukirankojen valmistuksessa käytetään erilaisia materiaaleja, kuten metallia, hiilikuitua ja tekstiilejä. Laitteita kehitetään nykyään hyvin monenlaisiin tarkoituksiin. Tieteiselokuvista arjen apuvoimaksi Erilaisia eksoskeletoneja on nähty viime vuosikymmeninä tieteiselokuvissa tai sellaisissa supersankaritarinoissa, kuten Batman, Spider-Man ja Ironman. Sovelluksia on kehitelty edelleen myös sotilaskäyttöön. Viime vuosina tukirangat ovat tulleet vauhdilla työelämään ja kuntoutukseen. Tukirankoja voidaan hyödyntää arjessa esimerkiksi potilailla, joiden lihakset ovat heikentyneet ja joilla on neurologisia sairauksia. Tukiranka mahdollistaa potilaan itsenäisen liikkumisen ja harjoittelun. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA ISTOCK Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 32 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 32 10.1.2024 13.53 10.1.2024 13.53
1/2024 Tekijä 33 Nyt on #PainavaSyy toimia! Pidetään yhdessä huolta, että hallituksen suunnitelmat eivät toteudu. Liity mukaan! Lue lisää verkkosivuiltamme tai kysy omalta luottamusmieheltäsi, miten voit itse vaikuttaa! www.teollisuusliitto.fi/painavasyy/ Suurituloisille: ? 1500 euron veronkevennys Duunareille: ? Sairausajan palkattomuus ? Työsuhteen päättäminen ilman painavaa syytä ? Ansiosidonnaisen romuttaminen ? Lakko-oikeuden rajoitukset ? Työehtojen heikentäminen paikallisen sopimisen verukkeella ? Perusteettomia määräaikaisuuksia ja palkanmaksun katkaisu työelämän muutostilanteissa Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 33 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 33 10.1.2024 13.53 10.1.2024 13.53
USA:n saunatrendi luo työtä Hankoon Hangossa on valmistettu saunakiukaita teollisesti jo yli 60 vuotta. Porukka on vuosien saatossa pienentynyt Sauna 360:n tehtaalla, mutta nyt katse on luotu uusiin mahdollisuuksiin merten taa. TEKSTI JOHANNES WARIS KUVAT PATRIK LINDSTRÖM TYÖPAIKKA 34 Tekijä 1/2024 T alvinen viima puhaltaa mereltä ja pureutuu luihin ja ytimiin. Mieli tekisi saunaan. Täällä Hangon Tulliniemellä on eri nimien alla valmistettu saunakiukaita jo yli 60 vuotta. Suomalaisille tutuin lienee Helo. Paikalliset kutsuvatkin tehtaan vieressä kulkevaa rantakaistaletta nimellä Helonranta. Varapääluottamusmies Eeva Kärkkäinen, työsuojeluvaltuutettu Eija Lehtola ja tehtaanjohtaja Ben Jansson ovat lupautuneet esittelemään tehdasta Tekijälle. Kärkkäinen aloitti työt silloisella Helolla vuonna 1987 ja Lehtolallakin on jo kymmenisen vuotta takanaan firmassa. Tehtaanjohtaja Jansson on melko uusi vahvistus tehtaalla. Hän aloitti saunatyöt vuosi sitten. Hangossa puhaltaa kuvainnollisestikin uudet tuulet. Viime kesänä tehdas sai uuden omistajan amerikkalaisesta hyvinvointikonserni Watkins Wellnessistä. Kyseessä on valmistusjätti Mascon tytäryhtiö. – Tällä hetkellä tilanne näyttää paremmalta kuin aikoihin, tuotannon työntekijä Björn Gustafsson toteaa kasatessaan Kastor-merkkistä puukiuasta. Gustafsson esittelee itsensä tehtaan jokapaikanhöylänä. Työvuosiakin on kertynyt 23. Johdon mukaan omistusjärjestelyt eivät uhkaa Hangon tehtaan olemassaoloa. Päinvastoin tehtaaseen on tarkoitus investoida. Esimerkiksi tehtaan yhteyteen on määrä rakentaa pelleteillä toimiva lämpöjärjestelmä. Järjestelmän valmistuttua tehtaalla ei olisi tarvetta öljylämmitykselle. Björn Gustafsson kokoaa Kastor-merkkistä puukiuasta Sauna360:n tehtaalla Hangossa. ”Aloitin täällä asentajana, mutta nykyään olen jokapaikanhöylä”, Gustafsson kertoo. Vasemmalta työsuojeluvaltuutettu Eija Lehtola, tehtaanjohtaja Ben Jansson ja varapääluottamusmies Eeva Kärkkäinen. ”En tiedä johtuuko se uudesta omistajasta, mutta olen huomannut, että jenkkikiukaita menee nyt paljon”, Satu Hedback sanoo. Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 34 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 34 10.1.2024 13.53 10.1.2024 13.53
1/2024 Tekijä 35 TYÖSSÄ KOTIPAIKKA Hanko, juuret 1919 Viipurissa perustetussa Karjalan sähkössä PERUSTETTU 1961 Hangossa nimellä Helo Tehtaat. Tuotantoa Ruotsin Halmstadissa ja Minnesotassa Yhdysvalloissa. TUOTANTO Sähköja puulämmitteiset saunakiukaat, höyrystimet OMISTAJA Watkins Wellness HENKILÖSTÖ 30, joista tuotannossa 17 LIIKEVAIHTO 8,1 milj. euroa (2022) SAUNA 360 OY Suomalaiset rakastavat saunaansa, mutta harva täällä valmistettu kiuas jää kotimaahan, vaan matkaa ”kaikkiin maailman kolkkiin”. – Joskus tulee kyllä ihmeteltyä, että mitä ihmettä ne saunalla tekevät tuolla jossain, missä on muutenkin niin kuuma, Lehtola sanoo. 2000-luvun alusta alkaen Venäjän vienti veti hyvin ja itänaapurin osuus myynnistä kasvoi tasaisesti. Varsinkin puukiukaat olivat venäläiskuluttajien mieleen. Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan on vienti ollut jäissä. Yrityksessä odotetaan kasvua etenkin Yhdysvalloissa, missä jonkinasteinen saunabuumi on ollut käynnissä jo jonkin aikaa. Yhtiöllä on tehdas Minnesotan Cokatossa, keskellä Suurten järvien alueen ”saunavyöhykettä”, missä suomalaistaustaisia amerikkalaisia asuu runsain määrin. Sauna 360 toivoo voivansa ratsastaa yleisellä hyvinvointitrendillä. Yhdysvalloissa terveysvaikutukset ovatkin usein markkinoinnin kärkenä, mistä kielii se, että monet julkkiksetkin ovat kertoneet viihtyvänsä saunassa. Lisänäkyvyyttä loi suomalaisen saunaperinteen nostaminen Suomen ensimmäiseksi kohteeksi Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon kolmisen vuotta sitten. Ikiaikaiselta tuntuvassa saunomisessakin trendit ohjaavat. Kiukaiden värit ovat siirtyneet yhä enemmän kohti mustaa ja kromia, kun taas takavuosien suosikit, punaiset ja vihreät kiukaat, ovat lähestulkoon katoamassa valikoimista, tehtaalla kerrotaan. Hangossa valmistetaan kiukaiden lisäksi kiukaiden elektronisia ohjausjärjestelmiä, joiden suosio on kasvanut tasaisesti, mutta mistään myyntihitistä ei ole kyse. – Ihmiset kuitenkin tykkäävät itse napsauttaa saunan päälle, kun aikovat saunoa. Sitä paitsi erilaiset saunaa hallinoivat mobiilisovellukset yleistyvät koko ajan, Jansson kertoo. TÄÄLLÄ KUULUTAAN LIITTOON Tällä hetkellä tuotannon puolella työskentelee noin 20 henkilöä. Se on huomattavasti vähemmän kuin 1990luvun ”hulluina vuosina”, varapääluottamusmies Kärkkäinen kertoo. Silloin työntekijöitä oli yli sata. – Meillä oli toinen yksikkö Hanko-Pohjoisessa. Siellä tehtiin kahdessa vuorossa höyrystimiä, Kärkkäinen kertoo. Nykyään tehtaalla työskennellään yhdessä vuorossa aamuseitsemän ja puoli neljän välillä. Satu Hedback ja Heidi Henriksson paiskivat töitä niin sanotulla ”seinänauhalla”. Linjalla kootaan pienempiä seinään kiinnitettäviä sähkökiukaita. Työparilla on yhteenlaskettuna reilut 40 vuotta työhistoriaa tehtaalla. – En tiedä johtuuko se uudesta omistajasta, mutta olen huomannut, että näitä jenkkikiukaita menee nyt paljon, Hedback sanoo. Hän arvioi kokoavansa yli 50 kiuasta päivässä. Tuotannon työntekijät ovat saaneet vuosien mittaan tottua yläja alamäkiin. Osittain tästäkin syystä järjestäytymisaste on perinteisesti tehtaalla ollut korkea. – Melkein kaikki täällä kuuluvat liittoon. Se on hyvä, koska olemme olleet lomautettuina aika usein, Henriksson sanoo. Hedback ja Henriksson sanovat kuuluvansa porukkaan joka ”ei lähde tehtaalta kulumallakaan”. – Palkka voisi tietenkin aina olla isompi, mutta toisaalta meillähän ei ole töitä iltaisin eikä viikonloppuisin, Hedback sanoo. Isossa kuvassa tuotannossa on menty valmistuksesta enemmän kohti kokoonpanoa. Koneetkin ovat kevyempiä kuin takavuosina, mikä osittain selittää henkilöstömäärän pienentymisen vuosikymmenten mittaan. – Töissä tarvitaan koko ajan enemmän monipuolista osaamista, Kärkkäinen sanoo. Työsuojeluvaltuutettu Eija Lehtola kertoo yhteistyön työnantajan kanssa työsuojeluasioissa sujuvan hyvin. Seinällä koreileva taulu kertoo viimeisimmästä työtapaturmasta olevan yli 500 päivää. Tällä hetkellä työn alla on esimerkiksi erottaa trukkija henkilöliikenne tuotannon puolella. Siinä on jonkin verran suunnittelutyötä vielä tehtävänä. Jaksaako sitä sitten töiden jälkeen saunoa, kun on koonnut kiukaita koko päivän? – Meillä on taloyhtiössä sauna, mutta enpä ole siellä tainnut edes koskaan käydä. Saunon sen sijaan aina kun käyn tapaamassa lapsia ja lapsenlapsia, Kärkkäinen sanoo. – Saunon mieluiten puusaunassa. Siinä on ihan omanlaisensa fiilis, Lehtola sanoo. ? Tilanne näyttää paremmalta kuin aikoihin. Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 35 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 35 10.1.2024 13.53 10.1.2024 13.53
36 Tekijä 1/2024 Häirintää ehkäistään selkeillä pelisäännöillä H äirintää ja epäasiallista kohtelua koetaan työpaikoilla edelleen paljon. Aluehallintovirasto Avin mukaan viime vuonna heille tuli noin 1 500 yhteydenottoa, jotka koskivat häirintää. Kun mukaan lasketaan työssä kuormittumiseen liittyvät yhteydenotot, määrä nousee 2 200:een. Kokonaismäärä on pysynyt suunnilleen samanlaisena viimeiset viisi vuotta. Ylitarkastaja Päivi Laakso Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että työntekijät, työnantajat ja työsuojeluvaltuutetut ottavat virastoon yhteyttä. Avi on työsuojelun valvova viranomainen. – Sekä työntekijän että esimiehen taholta koetusta häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta tulee meille yhteydenottoja, mutta sisällöt vaihtelevat, Laakso kertoo viranomaiselle tulevista yhteydenotoista. Usein työntekijöiden väliset ristiriidat liittyvät vuorovaikutukseen tai epäselvyyksiin työtehtävistä. Esimiehen taholta koettu häirintä tai epäasiallinen kohtelu puolestaan liittyy usein työnantajan direktiooikeuden käyttöön. Tuhansista yhteydenotoista huolimatta kirjallisia valvontapyyntöjä Aville tulee melko vähän, viime vuonna 172 häirintään ja 66 kuormitukseen liittyen. Häirintään liittyviä tarkastuksia Avi suoritti 59 kappaletta ja kuormittumiseen liittyviä tarkastuksia 30. ILMOITUSKYNNYS ON KORKEALLA Useinkaan ei ole aivan helppoa havaita, milloin työntekijän tai esimiehen käytös on työturvallisuuslaissa tarkoitettua häirintää tai epäasiallista kohtelua. Lain mukaan lakia rikkova toiminta on työntekijään kohdistuvaa, hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa. Laakso muistuttaa, että häirintätilanteet voivat olla työntekijöille hyvin herkkiä asioita. Kynnys ilmoittamiseen voi olla korkealla. Ensisijaisesti epäasiallisesta käytöksestä ja häirinnästä ilmoitetaan esihenkilölle, jonka tulisi puuttua tilanteeseen pikaisesti. Vaikeusastetta ilmoittamiseen lisää se, jos epäasiallisesti käyttäytyvä on oma esihenkilö. Koonnut Tiia Kyynäräinen – Työntekijänhän pitää voida luottaa omaan esihenkilöönsä. Ongelmatilanteissa esihenkilö on lähtökohtaisesti se, jolle ilmoitetaan asiasta. Voi olla vaikea ilmoittaa asiasta ylemmälle esihenkilölle, joka usein on hieman tuntemattomampi, Laakso sanoo. – Tukea voi myös pyytää työsuojeluvaltuutetulta. On hyvä muistaa, että ilmoitus kannattaa kuitenkin tehdä, sillä ylemmällä esihenkilöllä on velvollisuus ryhtyä toimiin ilmoituksen saatuaan. HYVÄT OHJEET VÄLTTÄMÄTTÖMÄT Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kokemukset näyttävät olevan yleisimpiä sosiaalija terveysalalla. Toimialan yhteydenottojen osuus kaikista Avin yhteydenotoista oli viidennes viime vuonna. Vastaavasti teollisuuden yhteydenottojen osuus oli viisi prosenttia. Laakson mukaan työkulttuuri suomalaisilla työpaikoilla on parantunut, mutta edelleen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun poistamisessa on tehtävää. Paljon auttaisi, jos työpaikoilla olisi olemassa selkeät pelisäännöt. – Toivottaisiin, että työpaikoilla olisi tehtynä selkeät hyvän työpaikkakäyttäytymisen ohjeet, joissa on kerrottu, mikä on sallittua ja mikä ehdottomasti kiellettyä sekä selkeät toimintamallit, miten puuttua tilanteeseen, Laakso neuvoo. – Lain minimivaatimus on, että kaikki työhön liittyvät vaarat ja haitat arvioidaan. Epäasiallisen kohtelun riski pitäisi olla osa vaarojen arviointia. Toimenpiteitä myös pitää tehdä, jos epäkohtia havaitaan. Suoraan laista tulee velvoite, että jos työnantajan tietoon tulee epäasiallista kohtelua, hänen on siihen puututtava ja ryhdyttävä toimenpiteisiin häirinnän lopettamiseksi. ? Työsuojeluviranomainen saa vuosittain tuhansittain yhteydenottoja työpaikoilta häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta. TYÖYMPÄRISTÖ EM IL IE U G G LA 1 4 7 2 5 8 3 6 9 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 36 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 36 10.1.2024 13.53 10.1.2024 13.53
IS TO CK 1/2024 Tekijä 37 Miten työpaikan fyysiset ja psyykkiset riskit pitää selvittää? Työturvallisuuslain pykälä 10 määrittää seuraavasti: Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haittaja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Lakia täsmennettiin 1.6.2023 koskemaan myös työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä, sekä huomioimaan työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät. Fyysisten ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden selvittämiseen ja arviointiin on paljon hyviä keinoja, esimerkiksi turvallisuuskävelyt, työtyytyväisyyskyselyt, työpaikkaselvitykset yhdessä työterveyshuollon kanssa sekä säännölliset keskustelut esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä. Työpaikkojen luottamushenkilöt omissa rooleissaan ovat tärkeässä asemassa arvioimassa ja viestimässä, että nämä selvitykset myös tehdään. Oman työpaikan tilanne kannattaa pyytää nähtäväksi ja tarkasteltavaksi vaikka seuraavaan työsuojelutoimikunnan kokoukseen. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 TYÖSSÄ PÄIVYSTÄJÄ Lämmintä päälle pakkasella Tapahtumia vuoden ympäri TALVI Kylmätyöllä tarkoitetaan alle kymmenen celsiusasteen lämpötilassa tehtävää työtä. Lämpötilan lasku alle raja-arvon ei yksistään ole ainoa kriteeri. Myös viima ja ilmankosteus on otettava huomioon. Työnantajan on selvitettävä ja arvioitava työpaikan lämpöolosuhteista aiheutuvat terveysriskit työntekijälle. Haitat tulisi poistaa, mikäli se vain on mahdollista. Joka työssä se ei ole mahdollista ja siksi työntekijät tulisi suojata henkilökohtaisilla suojaimilla. Kylmässä työskentely on fyysinen rasite. Voimakas kylmäaltistus heikentää esimerkiksi lihasten toimintakykyä. Kylmässä työskentelyssä oikea vaatetus on tärkeää. Ihoa vasten olisi hyvä olla lämmin hikeä läpäisevä kerros, ja päällimmäiseksi tuulenja vedenpitävä vaatetus. Myös pää on erittäin tärkeä suojata pakkasella, sillä pää haihduttaa lämpöä erittäin tehokkaasti. Lisäksi kannattaa suojata sormet ja varpaat. KOULUTUS Työympäristöyksikkö tarjoaa useita tapahtumia ympäri vuoden. Helmi–maaliskuussa järjestetään uusille työsuojeluvaltuutetuille starttikursseja ympäri Suomea. Huhtikuun 11. päivä Lahdessa järjestetään Turvallisuutta yhteistyöllä -koulutuspäivä. Koulutuspäivä on myös Turussa 24. päivä huhtikuuta. Toukokuussa Murikka-opistolla järjestetään kaksipäiväinen Työympäristöseminaari. Reilu työyhteisö -seminaari on puolestaan Murikka-opistolla 7.–8. syyskuuta. Turvallisuutta yhteistyöllä -koulutuspäivä on 25. syyskuuta Helsinki-Vantaalla sekä Tampereella 8. lokakuuta. Lisäksi vuoden aikana järjestetään eri puolilla Suomea työsuojeluja luottamushenkilöiden ajankohtaispäiviä. Joka kuukauden viimeinen torstai puolestaan kokoonnutaan Työturvallisuutta työpaikalla -kahvihetkeen Teamsiin. Tapahtumien tarkemmat tiedot ja ajat sekä lisää tapahtumia löydät Teollisuusliiton Tapahtumakalenterista: www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat Lue lisää: www.ttl.fi > hae: ”lämpöolosuhteet” Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 37 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 37 10.1.2024 13.53 10.1.2024 13.53
38 Tekijä 1/2024 TAPAHTUMA J oukko Teollisuusliiton Pohjanmaan toimintaalueen liittoaktiiveja kokoontui Ähtäriin Hotelli Mesikämmeneen itsenäisyyspäivän jälkeisenä perjantaina pohtimaan, kuinka hallituksen kaavailemat työehtojen heikennykset, lakkooikeuden rajoitukset ja sosiaaliturvaleikkaukset tulevat vaikuttamaan teollisuustyöläisten arkeen ja elämään. – En ollut vielä kuullutkaan kaikista kaavailluista muutoksista. Kun nyt näin kokonaispaketin kaikista niistä asioista, joilla hallitus aikoo työelämää kurjistaa, tuntuuhan se hurjalta. Varsinkin, kun meilläkin alkoivat lomautukset viime tammikuussa, Buster-veneitä valmistavassa Inhan Tehtaat Oy:ssä työn tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntijatehtävissä työskentelevä Kari Nokelainen toteaa. – Suurimpana huolena koenkin nyt sen, että irtisanomissuojaa aiotaan heikentää. Myös ansiosidonnaisen leikkaukset huolettavat. Yrityksessä, joka tekee pääasiassa sesonkija vapaa-ajantuotteita eli veneitä, lomautukset ovat tärkeä keino selviytyä väliaikaisesti hiljaisemmista jaksoista. Nokelainen on Inhan Tehtaat Oy:n pääluottamusmies jo toiseen otteeseen. Aiemmin hän on toiminut työsuojeluvaltuutettuna toistakymmentä vuotta ja 20 vuotta ammattiosastonsa sihteerinä. Hän harmittelee, että ruukkihenkeä ei tunnu olevan enää samalla tavalla kuin vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. – Nyt jos koskaan olisi tärkeää, että ihmiset heräisivät ay-asioihin ja haluaisivat olla mukana porukassa, joka ajaa heidän asiaansa. SAAVUTETUISTA EDUISTA ON PIDETTÄVÄ KIINNI Myös huoltomies Jari Kuitti Akonkosken Saha Oy:stä toivoo, että hallituksen suunnitelmat laittaisivat ihmiset miettimään ammattiliittojen toiminnan merkitystä ja tärkeyttä. – On harhaluulo, että kovalla työllä saadut edut, kuten lomarahat ja muut, tulevat säilymään ikuisesti. Harmittaa, kun ei oikein tunnuta ymmärtävän, kuinka tärkeää on tehdä ay-työtä jo olemassa olevien etujenkin säilyttämiseksi, hän toteaa. Kuitti lähti mukaan ammattiliittotoimintaan jo vuonna 1987 ja toimii nyt yrityksessään pääluottamusmiehenä. Työuraa hänellä on saman työnantajan palveluksessa takanaan jo 40 vuotta. Vaikka esimerkiksi lapsiperheisiin kohdistuvat leikkaussuunnitelmat eivät häntä tai hänen työkavereitaan juuri kosketa, sillä yrityksen ikäjakauma kallistuu keski-iän paremmalle puolelle, on hän seurannut keskustelua teeman ympärillä tarkasti. – Ikävältähän tämä vaikuttaa. Olen myös skeptinen leikkausten työllistävien vaikutusten suhteen. Miten leikkauksilla voidaan saada työttömiä töihin, kun ainakaan täällä maaseudulla ei liiemmin ole työpaikkoja, eikä kaikilla ole tarvittavaa koulutustakaan, hän pohtii. Myöskään Akonkosken Saha ei ole välttynyt viime aikoina lomautuksilta. – Nyt on yhdeksäs viikko menossa, kun ollaan tehty kolmepäiväistä viikkoa. Painavan syyn äärellä Ähtärissä Pohjanmaan Liittomiitissä joulukuussa oli vakava tunnelma, sillä päivän teemana oli hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja työehtojen heikennykset. TEKSTI MARIA MARKUS KUVAT ANNE KALLIOLA Teollisuusliiton järjestämistoimitsija Vesa Autio kertoi koulutuspäivässä hallituksen valmistelemista työehtojen heikennyksistä. Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 38 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 38 10.1.2024 13.53 10.1.2024 13.53
1/2024 Tekijä 39 LIITOSSA LOMAUTUKSET TUNTUVAT LOMPAKOSSA Muutosneuvottelut ja lomautukset ovat olleet ajankohtainen asia myös Alavus Ikkunat Oy:ssä. – Jouluviikko on ensimmäinen lomautusviikko, ja muutenkin mennään lyhennetyillä työviikolla. Totta kai se lompakossa tuntuu, kertoo tehtaan ovija maalauslinjastoilla työskentelevä Riikka Javanainen. Hän päätti osallistua Ähtärin koulutuspäivään saadakseen lisätietoa suunnitelluista leikkauksista ja viedäkseen tietoa työkavereilleen. – Kaikki eivät ole vielä edes sisäistäneet, mikä tämä juttu oikein on. Javanainen liittyi Teollisuusliiton jäseneksi vasta vuosi sitten, työkavereidensa innostamana, mutta on sinä aikana käynyt jo viidessä liiton järjestämässä koulutuksessa tai tapahtumassa. Vuodenvaihteessa Javanainen aloittaa työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna. – Olen osallistunut erityisesti naisille suunnattuihin juttuihin ja saanut niissä paljon uusia tuttuja. Seuraavaksi menen tietotekniikan peruskurssille. RAJUIMMAT LEIKKAUKSET KOSKAAN Alavus Ikkunat Oy:ssä työskentelevä Jorma Saarimäki on puolestaan jo ammattiliittokonkari ja muistaa jopa päivämäärän, jolloin hän liittyi liiton jäseneksi: 13.6.1983. Hän pitää maan hallituksen suunnittelemia leikkauksia rajuimpina koskaan. – Kyllähän me Sipilän hallituksen leikkauksiakin vastaan taistelimme ja lakkoilimme. Mutta nämä nyt kaavaillut leikkaukset ovat vielä huomattavasti massiivisempia. Työntekijät on nyt tiputettu vanhasta kolmikantaneuvotteluperinteestä kokonaan pois, hän summaa. Sen lisäksi, että häntä huolettaa suoraan työntekijöiden perusturvaan kohdistuvat leikkaussuunnitelmat, hän suhtautuu vakavasti myös siihen, että leikkaukset heikentävät toteutuessaan merkittävästi myös luottamusmiesten asemaa ja neuvottelumahdollisuuksia. – Ja sehän sitten vaikuttaisi tietysti myös ihan rivityöntekijän asemaan, sillä vaikka työpaikoilla on toki vahvojakin henkilöitä, jotka voivat neuvotella itselleen hyvät sopimukset, kaikki eivät siihen pysty ja ovat täysin työnantajan armoilla. Liittoaktiivina olen aina halunnut seisoa heikompien puolella, niin nytkin. Veneentarkastaja Seppo Niemiaho Inhan Tehtaat Oy:stä pitää leikkaussuunnitelmia lyhytnäköisinä ja jopa törkeinä. – Nehän ovat ihan EK:n yksipuolisesti sanelemia, hän lataa eikä usko, että suunnitelmien vaikutukset olisivat ainakaan työllistäviä, päinvastoin. – Miten voidaan lisätä ostovoimaa ja työllistymistä, jos työntekijöiden tulot tippuvat entisestään, hän kysyy. Hän ei myöskään niele väitettä siitä, että Suomi olisi täynnä työpaikkoja odottamassa työntekijöitään. – Paikkoja riittää matalapalkka-aloilla ja toisaalta korkeasti koulutetuille. Mutta entäs muille, kolmatta kauttaan varapääluottamusmiehen tehtävää hoitanut Niemiaho kysyy. ? >> >> Riikka Javanainen Alavus Ikkunat Oy:stä osallistui Ähtärin koulutuspäivään saadakseen lisätietoa suunnitelluista leikkauksista ja viedäkseen tietoa työkavereilleen. Veneentarkastaja Seppo Niemiaho Inhan Tehtaat Oy:stä ei niele väitettä siitä, että Suomi olisi täynnä työpaikkoja odottamassa työntekijöitään. Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 39 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 39 10.1.2024 13.53 10.1.2024 13.53
40 Tekijä 1/2024 Työtapaturmasta 7 000 euron korvaukset TAPAUS Työntekijälle sattui työtapaturma työnantajan tuotantohallilla. Työntekijä oli hitsaamassa painavaa vaunurakennetta, joka oli sijoitettu pukkien päälle. Viereisellä työpisteellä vuokratyöntekijä nosti siltanosturilla noin 3 400 kilon painoista kartion muotoista teräsrakennetta. Nostettavaan kappaleeseen oli hitsattu nostamista varten nostolenkki, joka oli noston aikana pettänyt. Teräskartio tippui ja osui työntekijän hitsaamaan vaunurakenteeseen, joka putosi työntekijän jalkojen päälle. Tapaturman seurauksena työntekijälle aiheutui pohjeluun murtuma vasempaan jalkaan, ruhjevammoja oikeaan jalkaan sekä rengasruston repeämä oikeaan olkapäähän. Pehmytkudosvaurioista oikeassa jalassa aiheutui leikkaushoitoa vaatinut infektio. Työntekijälle jäi tapaturman seurauksena pysyvä haitta. Syyttäjä vaati rangaistusta tuotannonohjaajalle ja toimitusjohtajalle työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Teonkuvauksen mukaan tuotannonohjaaja ja toimitusjohtaja olivat laiminlyöneet vastuunsa huolehtia siitä, että nostotyön vaarat arvioidaan ja nostotyö suunnitellaan riittävän huolellisesti, nostoapuvälineet kiinnitetään riittävän turvallisesti, nostotyötä tekeville annetaan riittävä perehdytys työhön ja nostotyön turvallisuutta valvotaan jatkuvasti. Vastaajat kiistivät vaatimukset kaikilta osin. RATKAISU Käräjäoikeus katsoi, että nostoa suorittaneen vuokratyöntekijän osalta oli esitetty ristiriitaista selvitystä hänen perehdytyksestään. Epäselvässä tilanteessa asia oli ratkaistava syytettyjen eduksi, joten tältä osin syytteet jäivät näyttämättä. Oikeus katsoi, ettei nostotyö ollut tapahtumana poikkeuksellinen, vaan nostoja tehtiin päivittäin. Nostotyön toteutus siten, että painava kappale käännettiin vain yhden nostolenkin varassa, sisälsi riskin, joka toteutui nostolenkin petettyä. Työvaiheeseen liittyviä vaaroja ei ollut asianmukaisesti tunnistettu ja arvioitu. Oikeus katsoi tuotannonohjaajan syyllistyneen työturvallisuusrikokseen laiminlyömällä vastuunsa huolehtia nostotyön suunnittelun siten, että se voitaisiin toteuttaa työturvallisuutta vaarantamatta, kappaleeseen kiinnitettävät nostovälineet kiinnitetään siihen riittävän turvallisesti, ja että nostotyöhön liittyvät vaarat selvitetään, tunnistetaan ja arvioidaan. Tuotannonohjaaja tuomittiin työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta 25 päiväsakkoon. Tuotannonohjaaja ja yhtiö velvoitettiin suorittamaan työntekijälle kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 4 000 euroa, pysyvästä kosmeettisesta haitasta 2 000 euroa ja pysyvästä toiminnallisesta haitasta 1 000 euroa eli yhteensä 7 000 euroa. Tuotannonohjaaja ja yhtiö velvoitettiin korvaamaan työntekijän oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Käräjäoikeuden tuomio jäi lainvoimaiseksi. ? Lue lisää esimerkkejä Teollisuusliiton ajamista oikeustapauksista: www.teollisuusliitto.fi > hae: ”oikeustapauksista” Teollisuusliiton jäsen joutui työtapaturmaan, jossa tuhansien kilojen teräsrakenteet putosivat jalkojen päälle. Liiton oikeusavulla työnantaja tuomittiin työturvallisuusrikoksesta. IS TO CK Työntekijä loukkasi työtapaturmassa molemmat jalkansa ja toisen olkapäänsä. Liiton avulla hän sai oikeudessa tuhansien eurojen korvaukset kivusta, särystä ja erilaisista haitoista. Kuvituskuva. EDUNVALVONTA Koonnut Asko-Matti Koskelainen § Oikeustapaus Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 40 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 40 10.1.2024 13.53 10.1.2024 13.53
1/2024 Tekijä 41 KA IJA ST O RM BO M LIITOSSA Hallituksen esitys rikkoo ay-oikeuksia LAUSUNTO ”Teollisuusliitto vastustaa kokonaisuudessaan lausuttavana olevaa esitystä. Esitys rikkoo ammattiyhdistysoikeuksia, Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita ja se tunkeutuu perusoikeutena tunnustetun lakko-oikeuden ytimeen. Esitys on valmisteltu kiireessä ja ilman työelämäosapuolten riittävää myötävaikutusta. Sen seurauksena esitys on sekava ja yksipuolinen.” Ote Teollisuusliiton lausunnosta 14.11.2023 hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi työehtosopimuslain, työriitojen sovittelusta annetun lain, työsopimuslain ja merityösopimuslain muuttamisesta. Lue lausunto kokonaisuudessaan sekä muita Teollisuusliiton lausuntoja: www.teollisuusliitto.fi/ yhteiskuntavaikuttaminen Metsäsektori esittää alalle kasvuohjelmaa Turvetuotantoalalle sopimus Teollisuuden talvi on kylmä METSÄTEOLLISUUS Teollisuusliitto, Paperiliitto, MTK, Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus esittävät maan hallitukselle Metsäsektorin kasvuohjelman käynnistämistä työja elinkeinoministeriön johdolla. Ohjelman tavoitteena tulisi olla kestävän kasvun vauhdittaminen johdonmukaisesti ja ennustettavasti. Järjestöt luovuttivat kasvuohjelman elinkeinoministeri Wille Rydmanille joulukuussa. Järjestöjen mukaan maan hallitusohjelma tunnistaa metsätalouden eri ulottuvuudet monipuolisesti metsätalouteen ja siihen perustuvien teollisuuden alojen osalta. Haasteena on se, miten näitä viedään johdonmukaisesti eteenpäin niin, että metsätalouden ja teollisuuden on mahdollista kasvaa kestävästi. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi > hae: ”metsäsektori” MTK:n Juha Marttila, Sahateollisuuden Tino Aalto, Metsäteollisuuden Paula Lehtomäki, Teollisuusliiton Riku Aalto ja Paperiliiton Petri Vanhala Metsäsektorin kasvuohjelman luovutustilaisuudessa 19.12.2023. SUHDANTEET Talvikuukausista on tulossa teollisuudessa vaikeita. Teollisuusliiton tutkimusyksikkö ennustaa noin puolen vuoden matalasuhdannetta, joka alkaa helpottaa kesää 2024 kohden. Teollisuustuotannon määrä oli odotuksiin nähden korkealla tasolla lokakuussa 2023. Vaikka tuotantoa oli yhä runsaasti, ei tilauksia ole tuotantolaitoksissa sisällä riittävästi. Näin ollen lomautukset ja irtisanomiset yleistyvät. Tutkimusyksikkö arvioi, että työttömien ja lomautettujen määrät kasvavat talven mittaan etenkin metallija metsäteollisuudessa. Viime vuosina suhdannekäänteiden aikana teollisuuden tilauskirjat ovat täyttyneet nopeasti. Tutkimusyksikkö olettaa, että näin käy luultavasti myös alkaneena vuonna. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ tutkimustoiminta TYÖEHTOSOPIMUKSET Koneyrittäjien ja Teollisuusliiton hallitukset ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen turvetuotantoalan työehtosopimukseksi. Sopimus on kaksivuotinen ja voimassa 1.11.2023–31.10.2025. Sopimuksessa päivitettiin sen sisältöä ja pelkistettiin alan palkkausrakennetta paremmin soveltuvaksi alalle. Teollisuusliiton mielestä neuvottelut olivat onnistuneet, koskien muun muassa työehtosopimuksen kehittämistä. Työehtosopimus on tärkein jäsenetusi. Katso kaikki Teollisuusliiton neuvottelemat työehtosopimukset: www.teollisuusliitto.fi/tyoehtosopimukset Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 41 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 41 10.1.2024 13.53 10.1.2024 13.53
42 Tekijä 1/2024 TEKSTI ANU-HANNA ANTTILA KUVA SAMI PERTTILÄ GRAFIIKKA SOLE LÄTTI JA SAMI MYLLYNIEMI H uoli tulevaisuudesta ja omasta työurasta kiteytyy teollisuusliittolaisilla (vastaajia 21 976) etenkin huoleen työehtojen heikkenemisestä (41 %), työn riittävyydestä (25 %) ja globaaleista muutoksista (19 %). Nämä kolme ykköshuolenaihetta ovat samat kuin vuoden 2020 jäsentutkimuksessa. Sen sijaan työnteon muutokset (9 %) ja osaamisen riittävyys (6 %) eivät aiheuta jäsenistössä huolta yhtä yleisesti. Mitä vanhemmasta vastaajasta on kyse, sitä enemmän työehtojen heikentäminen, työn riittävyys ja työnteon muutokset mietityttävät. Alle 36-vuotiaat puolestaan kantavat selvästi vanhempia jäseniä yleisemmin huolta globaaleista muutoksista – ja jonkin verran yleisemmin myös oman osaamisensa riittävyydestä. Jäsentutkimukseen vastanneiden naisten (5 042 vastaajaa) ja miesten (16 932) näkemykset eroavat toisistaan. Naisjäseniä askarruttavat työn riittävyys, työnteon muutos ja osaamisen riittävyys jonkin verran miesjäseniä yleisemmin. Globaalit muutokset taas painavat miesjäsenten mieltä selvästi enemmän kuin naisjäsenten. – Yksi vastaajista olisi ruksannut vaihtoehdon ”ei huolestuta mikään”, jos sellainen olisi ollut. Tässä kuitenkin selvitettiin sitä, mitkä suuremmat työelämän muutokset askarruttavat tai tuottavat huolta, selvittää erikoistutkija Sami Myllyniemi. TULEVAISUUDEN HUOLENAIHEET ERIYTYVÄT Huoli työehtojen heikkenemisestä huolestuttaa yhtä lailla miehiä ja naisia. Alle 36-vuotiaista vain kolmannes (35 %) kantaa asiasta huolta, heitä vanhemmista selvästi useampi (44 %). Työehdoista eniten huolestuttaa matala palkkataso (28 %). Työturvallisuus ja työssä jaksaminen (8 %) ja työsuhteiden epävarmuus (5 %) huolestuttavat selvästi harvempia. Toiseksi eniten jäsenkyselyyn vastanneita huolestuttaa työn riittävyys (25 %). Naisista reilu neljäsosa (28 %) kantaa tästä huolta, miehistä JÄSENTUTKIMUS 2023 Tuotantotyöntekijät Galina Gasnikova ja Riitta Hänninen pakkaavat kenkiä Kuoman tehtaalla Mäntyharjulla. Tilaan ja lähetän robotin matkaan >> Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 42 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 42 10.1.2024 13.53 10.1.2024 13.53
1/2024 Tekijä 43 LIITOSSA JÄSENTUTKIMUS 2023: PERUSDUUNARI MUIDEN JOUKOSSA Perusduunari muiden joukossa -jäsentutkimuksen tulokset ilmestyvät luku kerrallaan. Tässä kerrotaan lyhyesti viidennestä Tilaan ja lähetän robotin matkaan -luvusta. Jäsentutkimuksessa luodaan yleiskuva teollisuusliittolaisten tilanteista työelämässä. Lisäksi kerrotaan, keitä teollisuusliittolaiset ovat ja mitä he ajattelevat. Yleiskuvaa muodostettaessa ei unohdeta yksittäistä jäsentä, vaan perusduunarin ääni kuuluu läpi tutkimusraportin. Jäsentutkimukseen osallistui 22 000 jäsentä. Jäsentutkimus 2023 -tutkimusraportti on luettavissa liiton verkkosivuilla: www.teollisuusliitto.fi/jasentutkimus-2023 5 hieman harvempi (24 %). Eroa ei näkemyksissä ole eri ikäryhmien välillä. Työn löytymiseen kotipaikkakunnalta (14 %) ja töiden siirtyminen muualle (6 %) huolestuttaa viidesosaa vastaajista eniten. Töiden loppuminen automaation myötä (4 %) huolestutti selvästi harvempaa. Syitä töiden katoamiseen löytyy muitakin kuin vain ”luova tuho”: – Tällä menolla työt loppuu monesta paikasta, kun niihin ei saada nuorta ja osaavaa työvoimaa. Tuotteiden teko siirtyy Kiinaan ja ”sambamaihin”, toteaa keski-ikäinen metallimies. Tulevaisuuden huolenaiheiden osalta viidesosa (19 %) jäsenistä on huolissaan globaaleista muutoksista. Niistä eniten huolestuttavat talouskriisit (14 %). Alle 36-vuotiaista tämän ykköshuolenaiheekseen on merkinnyt neljäsosa (24 %) ja yli 55-vuotiaista selvästi harvempi (11 %). Pieni osuus on ensisijaisesti huolissaan ilmastonmuutoksesta (3 %) tai maahanmuutosta (3 %). Ilmastonmuutos ja siihen liittyvä vihreä siirtymä sekä maahanmuutto jakavat mielipiteitä selvästi. – Vihreä siirtymä vie paikkakunnalta tulevina vuosina satoja työpaikkoja. Se hieman huolettaa. Toivotaan, että se poikisi uusia työpaikkoja, pohtii nuori metallimies. DIGITALISOITUMINEN EI HUOLESTUTA Vähiten perusduunareita huolestuttaa tulevaisuuden työnteon muutoksista se, että tuotantotyö digitalisoituu (2 %). Myöskään töiden loppuminen automaation vuoksi ei huolestuttanut kuin pientä osaa (4 %). Myönteinen suhtautuminen uuteen teknologiaan selittyy sekä asenteilla että omalla kokemuksella. Enemmistö kertoo työpaikallaan käytettävän työnteossa mobiililaitteita (65 %), kuten älykännyköitä ja tabletteja. Melko yleisesti työpaikoilla on käytössä yksinkertaisia automaatteja (38 %) ja robotteja (28 %). Tutkimukseen osallistuneista neljäsosa (23 %) on itse työssään tekemisissä robottien tai automaattien kanssa. Robottien kanssa ja rinnalla jäsenet työskentelevät tavallisimmin kemianteollisuudessa (34 %) ja metalliteollisuudessa (33 %). Enemmistö jäsentutkimukseen osallistuneista ajattelee robottien ja automaattien vähentävän työn fyysistä kuormittavuutta (59 %) ja kasvattavan tuottavuutta (42 %). Lisäksi perusduunarit kokevat, että uusi teknologia paitsi tekee työstä aiempaa kiinnostavampaa (34 %) se myös parantaa työturvallisuutta (34 %). ? Alle 36-vuotias 36–55-vuotias Yli 55-vuotias Nainen 1. Vähentää työn fyysistä kuormittavuutta 67 % 2. Kasvattaa tuottavuutta 45 % 3. Tekee työstä aiempaa kiinnostavampaa 36 % 4. Hidastaa töitä toimintahäiriöiden vuoksi 35 % 5. Parantaa työturvallisuutta 27 % (n=1 159) 1. Vähentää työn fyysistä kuormittavuutta 59 % 2. Kasvattaa tuottavuutta 36 % 3. Hidastaa töitä toimintahäiriöiden vuoksi 32 % 4. Tekee työstä aiempaa kiinnostavampaa 26 % 5. Parantaa työturvallisuutta 25 % (n=2 487) 1. Vähentää työn fyysistä kuormittavuutta 57 % 2. Kasvattaa tuottavuutta 32 % 3. Hidastaa töitä toimintahäiriöiden vuoksi 28 % 4. Parantaa työturvallisuutta 26 % 5. Kiristää työtahtia 22 % (n=1 395) Mies 1. Vähentää työn fyysistä kuormittavuutta 61 % 2. Kasvattaa tuottavuutta 50 % 3. Tekee työstä aiempaa kiinnostavampaa 46 % 4. Parantaa työturvallisuutta 36 % 5. Hidastaa töitä toimintahäiriöiden vuoksi 23 % (n=3 770) 1. Vähentää työn fyysistä kuormittavuutta 59 % 2. Kasvattaa tuottavuutta 43 % 3. Tekee työstä aiempaa kiinnostavampaa 37 % 4. Parantaa työturvallisuutta 36 % 5. Lisää työnantajan järjestämää koulutusta 23 % (n=9 092) 1. Vähentää työn fyysistä kuormittavuutta 56 % 2. Kasvattaa tuottavuutta 38 % 3. Parantaa työturvallisuutta 36 % 4. Tekee työstä aiempaa kiinnostavampaa 27 % 5. Lisää työnantajan järjestämää koulutusta 24 % (n=4 070) ARVIO UUDEN TEKNOLOGIAN VAIKUTUKSESTA TYÖNTEKOON Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 43 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 43 10.1.2024 13.54 10.1.2024 13.54
44 Tekijä 1/2024 ”Sain mitä tulin hakemaan” NIKO HONKA, Pääluottamusmies, työsuojeluasiamies, 2. varatyösuojeluvaltuutettu, ATA Gears Oy, Tampere ”Riskien arviointi – työsuojelun täydennyskurssi tuli tarpeeseen, kun meillä alkoi työpaikalla riskikartoitus. Piti tehdä sitä oikeaoppisesti ja saada siihen kompetenssia. Tykkäsin kurssista ja sain mitä tulin hakemaan. Mielestäni tärkeintä riskien arvioinnissa on ottaa työntekijät siihen mukaan. Ihan se ihminen, joka koneella työskentelee. Hän pystyy kertomaan, mikä toimii tai mitä puutteita on. Liian usein työntekijöiden näkökulma unohdetaan. Kurssilla käytiin myös hyvin läpi kemikaalien riskejä. Monien vaikutuksia ei vielä tiedetä, ja työntekijöilläkin voi olla hälläväliä-asennetta, että ei tästä ole ennenkään mitään tullut. Kurssin opettaja oli tosi asiantunteva ja kertoi hyviä käytännön esimerkkejä. Ja Murikka on oppimisympäristönä ihan loistava. Olen aiemmin käynyt Murikassa työsuojelun peruskurssin, ja kun vertaa esimerkiksi käymääni vastaavaan Työturvallisuuskeskuksen kurssiin, niin selkeästi Murikan oli kyllä parempi. Terveiseni kaikille on, että käykää liiton koulutuksissa, ja muistakaa, että jokaisella jäsenellä on siihen oikeus!” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Liitto kouluttaa Koulutusta uusille työsuojeluvaltuutetuille Uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssit alueilla 3.2. Lounais-Suomi (Turku ja Pori) 10.2. Uusimaa (Helsinki ja Hyvinkää) 17.2. Itä-Suomi (Joensuu ja Varkaus) 17.2. Pohjois-Suomi (Oulu) 24.2. Pohjanmaa (Seinäjoki) 24.2 Startkurs för nyvalda arbetars kyddsfullmäktige (Vasa) 9.3. Etelä-Suomi (Hämeenlinna ja Lappeenranta) 9.3. Sisä-Suomi (Jyväskylä ja Tampere) Murikan kursseja helmikuussa 5.—9.2. Sihteerinä yhdistyksessä 5—9.2 Grundkurs för förtroendemän 12.—16.2. Työsuojelun peruskurssi 12.—16.2. Luottamusmiesten jatkokurssi 19.—23.2. Luottamusmiesten peruskurssi 21.—23.2. Kansantalouden kurssi 26.2.—1.3. Työoikeus 26.2.—1.3. Tietotekniikka 2 (jatkokurssi) 26.2.—1.3. Luottamusmiesten peruskurssi 26.2.—1.3. Ammattiosaston johtaminen 26.2.—1.3. Työsuojelun peruskurssi Koulutusta tehtävään valituille työsuojeluvaltuutetuille Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 44 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 44 10.1.2024 13.54 10.1.2024 13.54
1/2024 Tekijä 45 MAAILMA JE SS IC A G O W / TT / LE H TI KU VA Miljardööri vastaan Pohjoismaat TUKILAKOT Ruotsin teollisuusliitto IF Metallin lokakuussa aloittama Tesla-autojen korjaamojen lakko on saanut paljon julkisuutta. Ei ihme, sillä kyse on koko pohjoismaisesta työmarkkinamallista. Teslan toimitusjohtaja ja suuromistaja Elon Musk kieltää yhtiöiltään työehtosopimusten teon koko maailmassa. Ruotsissa toimitaan työehtosopimusten pohjalla, kuten muuallakin Pohjoismaissa. Teslan sähköteknikko Olof Sjöström kertoi Dagens Nyheterille , kuinka Tesla pisteyttää työntekijänsä viiteen luokkaan. Ykköseen joutuminen tuo periaatteessa potkut, kakkonen merkitsee erityistä valvontaa ja kolmosessa hän sai kahden prosentin palkankorotuksen. Neloset ovat erityisen ansiokkaita "tai imartelevia" ja vitoseen pääsemisen perusteita Sjöström ei tiedä. Johto kutsuu työntekijät yksitellen kuulemaan luokkansa ja määrää palkan. IF Metallin lakkokassassa on rahaa. Se maksoi aluksi jokaiselle lakkoavustusta sata prosenttia palkasta. Joulukuussa avustus nostettiin palkkaa korkeammaksi, 130 prosenttiin. Forbes -lehti laskee Elon Muskin olevan maailman rikkain ihminen. Hänen omaisuutensa oli joulukuussa 228 miljardia euroa. Kamppailun pitkittyessä alkoivat tukilakot. Maalarit, sähköasentajat, kiinteistöhuoltajat, rakennustyöläiset ja kuljetustyöläiset eivät tee töitä Teslalle. Postnordin liitot eivät toimita Teslan postia ja muusikkojen liitto kielsi Historien om Sverige -tv-sarjan musiikin Teslan autoissa. Kaikki tämä on laillista. Tesla haastoi Postnordin oikeuteen postiin juuttuneista rekisterikilvistään. Perustuslain turvaama lakko-oikeus ohittaa postin jakovelvollisuuden, Postnord kommentoi. Oikeus päätti joulukuussa, että Tesla ei saa kilpiä ennen lopullista tuomiota. Joulukuussa tukilakkoon liittyivät Norjan, Tanskan ja Suomen kuljetustyöläisten liitot. Ne eivät rahtaa Tesloja Ruotsiin. Orpon-Purran hallitus on rajoittamassa tukilakkoja Suomessa. Se väittää tätä pohjoismaiseksi malliksi. Ruotsin tukilakot osoittavat väitteen vääräksi. Oikeistohallitus hamuaa enemmän valtaa miljardööreille, vähemmän työntekijöille. ? Koonnut Heikki Jokinen Työnantaja määrää liiton TURKKI Özak Tekstil -vaatetehtaan työntekijöiden halu vaihtaa tehtaan sallimasta ammattiliitosta toiseen liittoon ei käynyt työnantajalle. Urfassa sijaitsevan tehtaan johto erotti liittoa vaihtaneen työntekijän. Tehtaan 450 työläistä aloitti lakon vaatien työsuhteen palauttamista ja oikeutta valita itse ammattiliittonsa. Työnantaja vastasi hankkimalla rikkureita. Santarmit hajottivat kaasulla ja väkivallalla työläisten mielenosoituksen joulukuussa. Kolme ammattiosaston johtajaa ja 19 muuta työläistä pidätettiin lyhyeksi aikaa. Yhtiön asiakkaita ovat muun muassa Levi's, Hugo Boss, Zara ja Mustang. Enemmän rahaa, lyhyempi työaika SAKSA Canyon-polkupyörätehdas Koblenzissa suostui pitkän uuvutustaistelun jälkeen solmimaan työehtosopimuksen IG Metallin kanssa. Alan yleiseen sopimukseen liittyminen parantaa jälleen kerran monella tavalla työntekijöiden etuja. Työaika laskee vähitellen 37,5 tuntiin viikossa, kun se nyt on 40 tuntia. Toukokuussa palkka nousee 3,3 prosenttia ja seuraa sen jälkeen metallin sopimusta. Lomaja joulurahaa aletaan maksaa 705–3 240 euroa työssäoloajan pituuden mukaan. Inflaatiokorvausta maksettiin 2023 jo 2 000 euroa ja 2024 tulee tuhat euroa lisää. Yhtiö takaa lapsiperheille kaksi palkallista vapaapäivää perheen hoitamiseen. Vuonna 2025 näitä päiviä on neljä. Tasa-arvotoimena sopimus sallii kaksi vapaapäivää vuodessa kuukautisten vuoksi, vuonna 2025 neljä päivää. Canyon-pyöriä myydään Suomessakin. LIITOSSA Arturo Vasquez Sandoval ja David Risberg olivat lakkovahdissa Teslan huoltokeskuksella Segeltorpissa Tukholman lähellä 18.12.2023. Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 45 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 45 10.1.2024 13.54 10.1.2024 13.54
46 Tekijä 1/2024 LYHYET EE LI S BE RG LU N D / LE H TI KU VA Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja on puolustusvoimien ylipäällikkö. Virka-asuntona toimiva Presidentinlinna sijaitsee Kauppatorin laidalla Helsingissä. LUETUIMMAT JOULUKUUSSA www.tekijälehti.fi JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA ? Jäsenpalveluiden puhelinpalvelu ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. ? Nyt on tärkeää päivittää jäsentietoja! eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Vuonna 2024 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti. Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenpalveluihin. ? Viitelistat jäsenmaksun maksamista varten vuodelle 2024 on postitettu itsemaksaville jäsenille vuodenvaihteessa. Huom! Jäsenmaksujen keräilytili on muuttunut. Uusi tilinumero on FI41 5541 2820 0335 13. ? Jäsenpalvelut toivottaa hyvää alkanutta vuotta! www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi ? Lakot laajenevat maanlaajuisiksi – ”Hallituksen on nyt avattava aiheuttamansa umpisolmu” ? Toimintapäivänä Hyvinkäällä: "Meillä on painava syy lakkoilla" ? Toimintapäivänä lakot pitivät erittäin hyvin – ”Hallitus näki, että duunareilla on kykyä ja halua pysäyttää Suomi” ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? Toimintapäivänä Tornion terästehtaalla: "Hallituksen leikkaukset ja työelämän heikennykset ovat perheelliselle työntekijälle murskaisku” Nyt äänestetään presidentistä tekijälehti.f i PRESIDENTINVAALIT Suomessa järjestetään seuraava tasavallan presidentin vaali tammikuussa 2024. Presidenttiehdokkaat ovat ehdolla koko maassa, joten voit äänestää ketä ehdokasta tahansa. Jos joku ehdokkaista saa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, hänet valitaan suoraan presidentiksi. Presidentinvaalissa järjestetään toinen kierros, jos kukaan ehdokas ei saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta äänistä. Toinen kierros järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Vaalin ennakkoäänestys järjestetään 17.–23.1. ja vaalipäivä on sunnuntai 28.1. Mahdollisen toisen vaalin ennakkoäänestys järjestetään 31.1.–6.2. ja vaalipäivä on sunnuntai 11.2. Lue lisää: www.vaalit.fi/ presidentinvaali Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 46 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 46 10.1.2024 14.29 10.1.2024 14.29
PA TR IK LI N D ST RÖ M 1/2024 Tekijä 47 AJASSA / TYÖSSÄ / LIITOSSA / VAPAALLA UUTTA! Mastotyökoulutukset sisätiloissa Järjestämme putoamissuojainkoulutuksia, joissa pääset kokeilemaan suojaimia käytännössä. Tutustu ja varaa! VANDERNET SAFETY vandernet.com/koulutus Koulutus lisää turvaa ja työtehoa! tekijä83x121.indd 1 tekijä83x121.indd 1 19.12.2023 8.43.45 19.12.2023 8.43.45 Euroopasta tukea heikennyksiä vastaan KANSAINVÄLISYYS Suomen hallituksen työelämäheikennykset ja sosiaaliturvaleikkaukset eivät ole jääneet Euroopan ay-liikkeeltä huomaamatta, sanoo Tom Deleu, Euroopan rakennus-, puu-, ja metsäalan työntekijöiden federaation EFBWW:n belgialainen pääsihteeri. – Suomalaisella ay-liikkeellä on eurooppalaisen liikkeen täysi tuki kamppailussa hallituksen työelämäheikennyksiä ja leikkauksia vastaan, Deleu sanoo. EFBWW:n kongressi kokoontui Helsingissä joulukuun puolivälissä. Brysselissä päämajaa pitävään järjestöön kuuluu yhteensä 77 ammattiliittoa 36 eri maasta. EFWBB:n kokous julkaisi yhteisen julkilausumansa Suomen tilanteeseen liittyen. Hallituksen kaavailemat heikennykset työntekijöiden oikeuksiin ja toimeentuloon tuomitaan jyrkästi. Deleu näkee Suomen tilanteen osana yleiseurooppalaista trendiä. Alankomaiden parlamenttivaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi oikeistopopulisti Geert Wildersin Vapauspuolue. Unkari kulkee omaa tietään oikeusvaltioperiaatteista tai ay-liikkeen toimintamahdollisuuksista piittaamatta. Ruotsissakin populistien avulla pystyssä pysyvä oikeistohallitus leikkaa työntekijöiden toimeentulosta. Deleu muistuttaakin kesäkuun EU-vaalien tärkeydestä. Työntekijöiden äänen on kuuluttava Euroopan unionin päättävissä elimissä, mutta työntekijöiden äänestysinnokkuus on heikonlaista kaikissa jäsenmaissa. – Meitä haastetaan – ja meidän on pystyttävä vastaamaan haasteeseen. Perusasioistahan tässä on kuitenkin kyse. Ay-liikkeen on oltava aktiivinen työpaikoilla keskustelemassa työehdoista – ja myös yhteiskunnallisesta tilanteesta. Lue lisää: www.tekijälehti.fi > hae: ”Deleu” Kesäkuussa äänestetään Euroopan tulevaisuudesta ”Työntekijät eivät tule antamaan periksi epäoikeudenmukaisille vaatimuksille. Suomen hallituksen on ymmärrettävä se”, EFBWW:n pääsihteeri Tom Deleu sanoo. EUROPARLAMENTTIVAALIT Vuoden 2024 europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa 6.–9.6.2024. Suomessa ennakkoäänestys järjestetään 29.5.–4.6. ja vaalipäivä on sunnuntai 9.6. Ehdokkaaksi haluavien on jätettävä ehdokashakemukset Helsingin vaalipiirilautakunnalle 30.4. ennen kello 16.00. Lue lisää: www.vaalit.fi/europarlamenttivaalit VanLiew ja Smidl joulukuun Kuukauden Tekijät LENTOPALLO Lentopallon Mestaruusliigan joulukuun Kuukauden Tekijöiksi lentopallon Mestaruusliigassa on valittu Pölkky Kuusamon yhdysvaltalainen yleispelaaja Cortney VanLiew ja Akaa-Volleyn tsekkihakkuri Matej Smidl. Teollisuusliitto palkitsee kuukausittain lentopallon Mestaruus-liigassa miesten ja naisten SM-sarjoissa Kuukauden Tekijän . Kauden aikana palkitaan seitsemän miesja naispelaajaa. Mobiilijäsenkortistasi löydät vapaalipun yhteen Mestaruusliigan otteluun. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/mestaruusliiga Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 47 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 47 10.1.2024 13.54 10.1.2024 13.54
48 Tekijä 1/2024 #V äg an de Sk äl Aktionsdag 14.12 NTM, NÄRPES ”Viljan finns från oss arbetarnas sida till att sätta oss ner och förhandla på riktigt. Men hur är det med regeringen”, frågade sig strejkvakterna på Närpes Trä och Metall. Kylan skrämde inte strejkvakterna som var på plats strax efter fem på morgonen. På företaget arbetar vanligtvis runt 260 personer i produktion av vilka runt 220 är medlemmar i Industrifacket. Även medlemmarna i tjänstemannafacket Pro deltog i strejken. ”Det här med att regeringen vill införa visstidsanställningar på ett år utan någon egentlig orsak är orättvist. Det innebär bara en lång prövotid. Och sen efter ett år kan arbetsgivaren ta in följande arbetstagare”, säger huvudförtroendemannen på NTM, Kent-Johan Svarvar, som värmde sig en stund i bilen. Industrifackets medlemmar på sängoch madrassfabriken deltog i strejken. Regeringens planer känns aktuella. För tillfället är flera ur personalen långtidspermitterade. NTM, NÄRPES HILDING ANDERS, NÄRPES >> RO N N Y N O RR G Å RD JO H A N N ES TE RV O JO H A N N ES TE RV O Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 48 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 48 10.1.2024 13.54 10.1.2024 13.54
1/2024 Tekijä 49 PÅ SVENSKA LÄS MER om regeringens planerade nedskärningar och försämringar av det finländska arbetslivet på www.teollisuusliitto.fi/sv + TEXT JOHANNES WARIS FOTO JOHANNES TERVO, PATRIK LINDSTRÖM, RONNY NORRGÅRD OCH TANJA METTOVAARA De nedskärningar och försämringar som regeringen planerar kommer speciellt att drabba den arbetande befolkningen och de allra mest utsatta. Därför gick de FFC-anslutna förbunden in för en gemensam #VägandeSkäl-aktionsdag torsdagen den 14 december 2023. Industrifacket utlyste en politisk strejk på drygt 460 arbetsplatser. Runt 40 000 medlemmar i Industrifacket deltog i strejken. ”Jag vill göra en sak klar. De finländska facken har den europeiska fackföreningsrörelsens stöd i kampen mot regeringens planer på nedskärningar i arbetslivet och den sociala tryggheten”, säger europeiska bygg-, trä-, och skogsarbetarfacket EFBWW:s generalsekreterare Tom Deleu som besökte Finland under förbundets kongress 12–14.12. >> FFC:s ordförande Jarkko Eloranta inledde fackförbundens gemensamma tillställning i Vanda 14.12. EUROPAFACKET EFBWW, HELSINGFORS HELKAMA BICA, HANGÖ DICKURSBY, VANDA Huvudförtroendeman Ira Lökström, vice huvudförtroendeman Katri Puisto och arbetarskyddsfullmäktige Saku Hyttinen vaktade att strejken höll på Helkama Bica. VISKOTEEPAK, HANGÖ Från vänster Toni Palmgren, Tarmo Kärkkäinen, Markku Heinänen, Tapani Kärkkäinen och Robert Forsström. Huvudförtroendman Toni Saarinen och arbetarskyddsfullmäktige Teemu Vuohenoja. FORCIT, HANGÖ JO H A N N ES TE RV O PE KK A EL O M A A TA N JA M ET TO VA A RA TA N JA M ET TO VA A RA TA N JA M ET TO VA A RA TA N JA M ET TO VA A RA Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 49 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 49 10.1.2024 13.54 10.1.2024 13.54
50 Tekijä 1/2024 ”Elon Musk får ta seden dit han kommer ” ”I Norden sätter vi oss ner vid förhandlingsbordet, arbetstagare och arbetsgivare, och förhandlar om kollektivavtal. Det får också Elon Musk respektera”, säger det europeiska byggnads-, trä-, och skogsfacket EFBWW:s ordförande Johan Lindholm. TEXT JOHANNES WARIS FOTO PATRIK LINDSTRÖM S vensken Johan Lindholm omvaldes till ordförande för EFBWW på kongressen i Helsingfors i december. Federationen består av 77 fackförbund i 36 europeiska länder. Sammanlagt rör det sig om mer än 1,5 miljoner medlemmar. Lindholm är förutom ordförande för den europeiska sammanslutningen också ordförande för svenska Byggnads. Det svenska facket har under de senaste månaderna fått en hel del internationell uppmärksamhet efter att IF Metall inledde en strejk på Teslas verkstäder i Sverige i slutet av oktober. Runt 130 anställda är uttagna i strejk, men de samhälleliga verkningarna är betydligt mer omfattande. Orsaken är att elbilstillverkaren, som ägs av världens veterligen rikaste person, Elon Musk, vägrar godkänna kollektivavtal. Företaget har inte tecknat kollektivavtal någonstans i världen. Det är första gången någonsin som organiserade arbetare inför stridsåtgärder mot elbilsjätten. – Jag tycker personligen att det är jävligt konstigt att den här företagsmagnaten som skryter med att han betalar bättre lön och erbjuder bättre villkor än konkurrenterna vägrar teckna under ett kollektivavtal, säger Lindholm. Några egentliga förhandlingar har inte pågått mellan facket och Tesla i Sverige sedan november. Ett dussin fackförbund, främst inom svenska fackcentralen LO, har infört stödåtgärder mot Tesla. Medlemmarna i Lindholms förbund, Byggnads, deltar i sympatiåtgärderna mot Tesla och utför inte någon typ av renoveringseller andra arbeten på Teslas enheter. Målarna lackerar inga Teslabilar och elektrikerna servar inte laddningsstolpar. Från och med årsskiftet är facket Kommunal med i matchen då förbundet utlyst blockad mot hämtning av hushållsavfall på Teslas verkstäder. Lindholm anser att det är viktigt att komma ihåg proportionerna i kampen. EN SEGER FÖR TESLA SKULLE FÅ KONSEKVENSER Stödet för Teslastrejken har blivit internationellt i och med att Biloch transportarbetarfacket AKT den 20 december inledde en blockad mot Teslabilar i de finländska hamnarna. Även transportoch hamnarbetarförbunden i Norge och Danmark har utlyst blockader mot Tesla. Det verkar som om det finns ett stöd bland allmänheten för stridsåtgärderna mot Tesla i Sverige. I en undersökning som Svenska Dagbladet låtit göra hos undersökningsföretaget Novus säger 58 procent att de är rätt av facket IF Metall att ta upp striden med Tesla då det amerikanska företagets dotterbolag TM Sweden vägrat kollektivavtal. En femtedel, 20 procent, godkänner inte strejken. Det svenska facket har stundvis anklagats för en överdriven pragmatism och strävan efter koncensus. Teslakonflikten är ändå framför allt principiell. Musk har kommenterat strejken på sociala mediet X, tidigare Twitter, som han också äger. Där kallade han strejken ”galenskap”. – Elon Musk får helt enkelt ta seden dit han kommer. I Norden sätter vi oss ner vid förhandlingsbordet, arbetstagare och arbetsgivare, och förhandlar om kollektivavtal. Det får också Musk respektera. Stödåtgärderna skruvas upp och Lindholm är säker på att facket inte kommer att ge sig. – Det kan få förödande konsekvenser för svensk arbetsmarknad om en miljardär som Musk vinner den här ”fajten”. Han får helt enkelt inte vinna. ? ”Vi pratar inte om något litet café eller en salladsbar. Vi snackar om miljardbusiness, elbilar, en väsentlig del av vår framtid”, säger Johan Lindholm, ordförande för EFBWW. STREJK PÅ TESLA Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 50 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 50 10.1.2024 13.54 10.1.2024 13.54
1/2024 Tekijä 51 PÅ SVENSKA EKONOMI Värst drabbar regeringens nedskärningar dem som är arbetslösa eller permitterade. Det kan röra sig om flera tusen euro i året för en del hushåll. I ndustrifackets forskningsenhet har i samarbete med Tekijä tagit fram information om hur regeringens politik påverkar ekonomin för fem exempelfamiljer. I majoriteten av fallen kommer köpkraften att bli sämre. I tre av exemplen innebär regeringens nedskärningsprogram och lagändringar att de kommer att ha avsevärt mindre pengar att röra sig med under år 2024 än året innan. – De som förlorar mest är de som har det sämst ställt. En minskning på 250 euro i månaden kan leda till en väldigt trängd situation, säger Industrifackets forskningschef Anu-Hanna Anttila. För en av exempelfamiljerna skulle köpkraften minska med mer än 2 000 euro i året, för en annan med hela 3 000 euro. Det betyder flera hundra euro mindre i handen i månaden. Anttila påpekar att risken för att hamna i ekonomisk knipa är störst i hushåll där man lever på en lön. TEXT TIIA KYYNÄRÄINEN, ANU-HANNA ANTTILA OCH JOHANNES WARIS ILLUSTRATION EMILIE UGGLA Nedskärningarna slår hårdast mot sjuka och arbetslösa – Med det avses ensamboende, ensamförsörjande föräldrar och familjer där en av de vuxna är arbetslös eller permitterad. I de här fallen ökar risken eftersom många inte har någon buffert i sin ekonomi. Personerna i de fem exemplen är påhittade men omständigheterna är hämtade ur verkliga livet. ? Hur ser ekonomin ut för de här medlemmarna i Industrifacket under år 2024? Läs mer på www.tekijalehti.fi/svenska En minskning på 250 euro i månaden kan leda till en väldigt trängd situation. ANU-HANNA ANTTILA Industrifackets forskningchef ? 10.2 KVINNOKRAFT i Sjundeå Mer information och anmälningar: www.lyyti.in/NaisvoimaaSiuntio ? 24.2 STARTKURS för nyvalda arbetarskyddsfullmäktige, Vasa ? 18–22.3 GRUNDKURS i arbetarskydd, Helsingfors Anmäl dig via kursanmälningssystemet Telmo: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/kurssikalenteri KURSER OCH EVENEMANG Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 51 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 51 10.1.2024 13.54 10.1.2024 13.54
52 Tekijä 1/2024 Kotisivut ja eAsiointi / Hemsida och E-tjänsten a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa / Öppna arbetslöshetskassan PL 116, 00531 Helsinki / PB 116, 00531 Helsingfors Puhelinpalvelu / Telefontjänsten 020 690 455 Näin haet ansiopäivärahaa Så här söker du dagpenning Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till AN-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Jos et voi käyttää eAsiointia, niin ohjeet tähän tilanteeseen löytyvät sivulta: a-kassa.fi/easioinnin-vinkit/ Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 52 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 52 10.1.2024 13.54 10.1.2024 13.54
1/2024 Tekijä 53 IN ENGLISH Who suffers from the cuts? AUSTERITY The new Finnish rightwing Government’s austerity measures are designed to make life more difficult, in particular, for those who have become unemployed or being laid off temporarily. According to the Industrial Union research unit, people who find themselves in this predicament may lose thousands of euros a year. To understand what these austerity measures mean, in real terms, the Union research unit calculated how the cuts would affect five different families. The fictional families are created to correspond to various typical real life situations. For a majority of these families, the austerity measures would mean a weakening of their purchasing power, which could amount to hundreds of euros a month. Two families benefit from the tax cuts planned. Details concerning these calculations can be read, in Finnish, in this magazine (page 10). Especially hard hit are those entitled to earnings-related unemployment benefits. Under the new legislation the benefit would begin go down after two months. Another group to suffer, in particular, are those living alone in the countryside or in the small communities where it is difficult to find a new job within a decent distance. – So, the most vulnerable are the ones who are set to lose the most by the Government cuts. This means that even the smallest change in income or expenses might make the whole economy tilt, says Anu-Hanna Anttila, the chief of the Union research unit. – In particular, families with only one breadwinner face the greatest risk and, in turn, this will affect the economy as a whole. These are single person families, single parents and families where one of the adults is unemployed or laid off temporarily. As regards unemployment or temporary lay-offs, the cuts make a quick negative impact. People will need to seek basic social assistance. – The Government measures benefit most those who enjoy a stable situation and moderate expenses. This means families with two salary earners with enough income, grown-up children and low housing expenses, Anttila says. ? Warning! Cuts ahead! + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english Compiled by Heikki Jokinen CUTS The Orpo-Purra Government plans to cut 1.5 billion euros from social security. Soste, the umbrella organisation of the Finnish social affairs and health NGO's, calculated what does it mean in practise. The number of poor people will grow 9.2 per cent and children in poverty 13.2 per cent. Finland will get 68,000 new poor people. These concerns were heard, in a way. For 2024, Soste state aid will be cut with 60 per cent. What are the planned Government social security cuts? Here are some examples. Child supplements of 150–285 euro abolished in unemployment benefit. Earnings-related unemployment benefit reduced with 20 percent after two months. Plus five per cent more after eight months. Waiting period for unemployment benefit prolonged from 5 to 7 days. Required employment for earnings-related benefit doubled from a half year to one year. Wage-subsidised employment no longer counted as the employment condition for earnings-related benefit. Deep cuts in housing allowance. Unemployment benefit to begin only after outstanding holiday compensation. Abolition of adult education benefit and job alternation leave. Cuts in benefits for unemployed elderly workers. EM IL IE U G G LA Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 53 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 53 10.1.2024 13.54 10.1.2024 13.54
HARRASTAJA HARRASTAJA Tuhotusta venäläistankista rannekelloja LEO WINTER Helsinki Työnhakija 54 Tekijä 1/2024 ”Haluan tehdä jostain pahasta jotain hyvää”, perustelee kelloja valmistava Leo Winter. Projektin tuotoista puolet lahjoitetaan Ukrainaan orpolapsien auttamiseen. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT PEKKA ELOMAA Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 54 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 54 10.1.2024 13.54 10.1.2024 13.54
K aikki sai alkunsa keväällä 2022, kun Espoossa sijaitsevaa Kelloseppäkoulua käynyt Leo Winter jutteli muiden opiskelijoiden kanssa siitä, millaisen kurssikellon kukin aikoisi tehdä. – Joku kaveri sanoi, että tekee pronssista. Joku suunnitteli, että tekee 316L:stä eli ruostumattomasta teräksestä tai titaanista. Tuolloin elettiin hetkiä, jolloin Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainaan oli juuri alkanut. – Heitin itse puoliksi läpällä, että haluaisin tehdä kellon vaikka pudotetusta venäläishelikopterista. Porukka oli että vau, tuo olisi kova. ”TÄÄLLÄ OLISI YKSI TUHOTTU TANKKI” Winter alkoi kypsytellä ajatusta. Hän otti yhteyttä moneen tahoon, kuten ulkoministeriöön ja Ukrainan Suomen-lähetystöön, mutta suunnitelman toteuttaminen osoittautui hankalaksi. Lopulta asia järjestyi Suomen ukrainalaisten yhdistyksen kontaktien kautta. Eräänä päivänä viime vuoden talvella puhelin soi: suomenukrainalainen taistelija soitti Winterille suoraan rintamalta. – Hän kyseli, millaista materiaalia minä haluaisin. Vähän myöhemmin hän soitti uudestaan, että täällä olisi tällaista tuhottua T-90-tankkia ja siinä olisi sopivia paloja, otetaanko nämä mukaan? Tankin sota oli päättynyt Donetskissa, vajaan 50 kilometrin päässä Bahmutista. Soittaja ryhtyi kavereineen toimeen. – He raahasivat kappaleet maastosta. Tuuman paksuista teräspanssaria, järjettömän painavaa. Suomeen ne toi pakettiautolla ihminen, joka vie Ukrainaan humanitääristä apua. KELLONTEKO ON TYÖLÄSTÄ JA VAATII MONTA KÄSIPARIA Winter valmistui joulukuun alussa. Hän on 32-vuotias kolmen lapsen isä, joka aiemmin on opiskellut muun muassa teatterialaa ja pedagogiikkaa sekä työskennellyt Viking Linen laivoilla. – Kelloseppäkoulu on ammattikoulu, jossa iso enemmistö opiskelijoista on aikuisia. Hain sinne, koska olen aina tykännyt tehdä käsilläni. Nyt hän tekee kelloja kaverinsa verstaalla ja etsii osa-aikatöitä. – Haluaisin samanaikaisesti tehdä sekä tätä kelloprojektia että saada varman toimeentulon. Nyt käytän kelloihin ison osan ajastani, mutta elantoa tästä ei tule ainakaan vielä. Kelloseppäkoulussa on kelloseppälinja ja mikromekaanikkolinja, jolla Winter opiskeli. Hän ei siis itse ole kelloseppä, mutta oppi koulussa perusasiat myös kellojen tekemisestä. – Kun sain ne panssarin palat, huomasin kyllä pian, että omat koneistustaidot ja käytössä olevat koneet eivät riittäneet. Materiaali oli vääntynyttä ja vaikeaa työstää. Yksi konetehdas lupasi lankasahata minulle aihioita, ja aloin tehdä niistä. Muutenkin projektissa on mukana apujoukkoja, sillä kellon valmistamisessa on useita työvaiheita. – Kuorten viimeistelyn hoitaa yksi ihminen, pinnoituksen toinen. Koneisto tulee valmiina, mutta tuttu kelloseppä vastaa sen huollosta ja kuntoon laittamisesta. Nahkahihnan tekijä on yksi, ja myyntipakkausta on tekemässä kaksi. Lisäksi numerolaatta ja kellotaulu tulevat erikseen, luettelee Winter. Kellon pakkauskin on teemaan sopiva: kansi on puuta, pohja tehty tykin ammuksen hylsystä. MITÄTÖIDÄÄN Z-OPERAATIO Kellon nimenä on Ctrl–Z. Se on tietokonekomento, jolla toiminnon voi peruuttaa. Z on myös tunnus, jota Venäjä on käyttänyt sotapropagandassaan. Niinpä nimi sopii tuhotusta venäläistankista tehdylle esineelle. – Muotokielessä olen pyrkinyt siihen, että kello olisi vähän raffi, Winter kertoo. Hintaa kellolla on 7 500 euroa. Se saattaa jonkun mielestä kuulostaa paljolta, mutta myyntihinnasta annetaan 50 prosenttia sotaorvoiksi jääneiden ukrainalaislasten tukemiseen, ja työ vaatii kovaa ammattitaitoa. Yksittäiselle tekijälle jäävä siivu ei ole suuri. – Varmaan 40–60 työtuntia menee yhteen kelloon. Materiaalit maksavat, ja monet merkkikellothan ovat paljon kalliimpiakin, sanoo Winter. Toistaiseksi kelloista on tehty seitsemän tilausta. Kaksi on mennyt kaupaksi yksityishenkilöille, ja viisi Winter on lahjoittanut sotilaille, jotka hankkivat hänelle panssarinkappaleet. – Kolme heistä on kaatunut. Heidän kellonsa lähetetään heidän perheilleen. ? Leo Winterin Ctrl-Z-kellon runko on valmistettu Ukrainan sodassa tuhotun venäläisen T-90-panssarivaunun romuteräksestä. 1/2024 Tekijä 55 VAPAALLA + LUE LISÄÄ Kelloprojektin sivut: www.rebuildwatches.com Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 55 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 55 10.1.2024 13.54 10.1.2024 13.54
Elämä tuo joskus eteen mutkia. Kaikkia kurveja emme pysty oikaisemaan, mutta teemme parhaamme, että kolhun sattuessa olet parhaassa mahdollisessa Turvassa. Sen vahvistaa myös EPSI Rating -tutkimus jo 12. kerran: vakuutusyhtiö Turvan asiakkaat ovat Suomen tyytyväisimpiä. Tule hymysi arvoiseen vakuutusyhtiöön turva.fi/turvaan Suomen tyytyväisimmät asiakkaat jälleen Turvassa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 56 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 56 10.1.2024 13.54 10.1.2024 13.54
1/2024 Tekijä 57 N ok ia -y ht iö n Ka lk un ku m it eh ta al la Ta m pe re el la va ro it et ti in m el us ta , ku n 19 70 -l uv ul la ku ul on su oj au ks ee nk in al et ti in su ht au tu a en ti st ä va ka va m m in . Ky lt is sä m ai ni tt u 85 de si be liä on ra ja -a rv o, jo ta vo im ak ka am pi ja tk uv a m el u vo i jo ai he ut ta a ku ul ov au ri oi ta . M el ul le al ti st ut aa n va rs in ki n te ol lis uu de ss a ja ra ke nn us tö is sä – m el uv am m a on ed el le en ty öi kä is te n ta va no m ai si n va hv is te tt u am m at ti ta ut i. V U O N N A 19 79 HISTORIA Kuva Kansan Arkisto Teksti Marita Viinamäki/Työväenmuseo Werstas VAPAALLA Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 57 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 57 10.1.2024 13.54 10.1.2024 13.54
58 Tekijä 1/2024 PULMAT Taukovisa Monelleko sopimusalalle Teollisuusliitto neuvottelee työehtosopimukset? A) 10 B) 22 C) 35 D) 51 Tekijä 12/2023 esitteli Säkylässä toimivan Sucros Oy:n. Yritys valmistaa A) kuljetuskontteja B) puuveneitä C) käsidesiä D) sokeria Työsopimus pitää solmia vakituisena, ellei perustetta määräaikaisuudelle ole. Hallitusohjelman mukaan työsopimus voisi ilman perustetta olla määräaikainen A) 3 kk B) 6 kk C) 12 kk D) 18 kk Kilometrikorvaus vuonna 2024 on A) 49 snt/km B) 53 snt/km C) 57 snt/km D) 60 snt/km YK:n alainen kansainvälinen työjärjestö on A) ILO B) ONNI C) RIEMU D) AUVO Minkä maan pääkaupunki on Rabat? A) Kolumbian B) Malesian C) Marokon D) Pakistanin Kheopsin pyramidi on Egyptin pyramideista suurin, paljonko sillä on ikää? A) 1 500 v B) 2 200 v C) 3 300 v D) 4 600 v Maastossa oleva, luonnon muovaama syvennys on A) puppa B) ruppa C) suppa D) kuppa Aki Kaurismäen uusin elokuva on A) Kuolleet lehdet B) Vihreät oksat C) Nuoret koivut D) Korkeat latvat Kenen presidenttimme näköispatsas sijaitsee Eduskuntapuistossa, Helsingissä? A) Kaarlo Juho Ståhlbergin B) Kyösti Kallion C) Risto Rytin D) Carl Gustaf Emil Mannerheimin KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA ISTOCK 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Oik eat vas tau kse t: C D C C A C D C A B 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU 10 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 58 Tekijä_2024_01_sisusOK.indd 58 10.1.2024 13.54 10.1.2024 13.54
1/2024 Tekijä 59 WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tekijä_2024_01_kansiarkki.indd 59 Tekijä_2024_01_kansiarkki.indd 59 9.1.2024 12.04 9.1.2024 12.04
PAJAN TRILOGIA KONE, HITSI JA 3D VUODEN ODOTETUIN SAAGA YKSINOIKEUDELLA TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUKSESSA V A PA A PÄ Ä SY Konepajateollisuuden tärkeimmät ammattimessut maaliskuussa Tampereella, osallistu! Näet alan kone-, laite ja työkalu-uutuudet. Saat uusinta tietoa yrityksen hankintojen tueksi. Rekisteröidy nyt! Tapahtuma on maksuton. KONEPAJAMESSUT.FI NORDICWELDINGEXPO.FI 3DNEWMATERIALS.FI 19.–21. MAALISKUUTA TULOSSA! 20240117 Konepaja24 Tekijä 210x265.indd 1 20240117 Konepaja24 Tekijä 210x265.indd 1 29.12.2023 12.31.42 29.12.2023 12.31.42 Tekijä_2024_01_kansiarkki.indd 60 Tekijä_2024_01_kansiarkki.indd 60 9.1.2024 12.13 9.1.2024 12.13