AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 1/2025 Teollisuusliittolainen Seppo Palkki on ollut työtön vuodesta 2017. Hän toivoo löytävänsä töitä logistiikka-alalta. Työn varjossa Työttömien palvelut siirtyivät valtiolta kunnille. Uusien työllisyysalueiden toivotaan kykenevän aiempaa parempaan palveluun. 10 Lakot tiivistivät rivejä 28 Wärtsilällä viihdytään pitkään 38 Yhdistyskurssit uudistuivat 48 Långa karriärer på Wärtsilä 53 Changes in employment services 54 Viikingit etsimessä Tekijä_2025_1_kansiarkki_Virpii.indd 1 Tekijä_2025_1_kansiarkki_Virpii.indd 1 7.1.2025 14.13 7.1.2025 14.13
Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 447 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 ma–pe 8.30–12.00 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 ma–ke ja pe klo 8.30–15, to suljettu tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteerit 020 774 1323, 020 774 1343 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteerit 020 774 1372, 020 774 1412 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteerit 020 774 1433, 020 774 1441 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. Tekijä_2025_1_kansiarkki_Virpii.indd 2 Tekijä_2025_1_kansiarkki_Virpii.indd 2 7.1.2025 14.14 7.1.2025 14.14
1/2025 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA TYÖPAIKALLA Vaasan Wärtsilällä ollaan mielissään monipuolisista töistä. Koordinaatioasentaja Sami Taipale tykkää rassata moottoreita vapaallakin. PÄÄJUTTU Seppo Palkki toivoo työpaikkaa, mutta ei ole jäänyt toimettomaksi. Toivon, että työnantajat ja työntekijät voisivat yhdessä kehittää yhteistoimintaa ja työehtojen toimivuutta. ASTA KÄÄRIÄINEN Teollisuusliiton sopimusasiantuntija sivu 22 10 LAKKO Joulukuun lakot tiivistivät työntekijöiden rivejä monella työpaikalla. PA TR IK LI N D ST RÖ M TO M M I A N TT O N EN JO H A N N ES TE RV O 28 KANNESSA 1 / 25 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – INDUSTRIFACKETS MEDLEMSTIDNING – INDUSTRIAL UNION MEMBER MAGAZINE WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 15.1.2025 14 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 3 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 3 8.1.2025 14.20 8.1.2025 14.20
4 Tekijä 1/2025 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : PA TR IK LI N D ST RÖ M 28 TYÖPAIKALLA Vaasan Wärtsilällä tehdään polttomoottorien tulevaisuutta 36 TYÖYMPÄRISTÖ Epävarmuus heikentää työhyvinvointia 38 KOULUTUS Yhdistystaidot kokoon yhdeltä opintopolulta 40 EDUNVALVONTA Lakkolaiset voittivat riidan tuotantopalkkioista 42 TUTKIMUS Toimialat elpyvät eri tahtiin 45 MAAILMA Saksassa palkat kasvoivat 5,5 prosenttia 46 LYHYET 55 HARRASTAJA Viikinkikuvaaja Annika Marjamäki 57 HISTORIA Vuonna 1954 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ POK Group Oy, Kuopio 08 AVAAJA Teollisuuspolitiikan rooli kasvussa 10 LAKKO Työtaistelu tuki toivetta sopimuksesta 14 PÄÄJUTTU Kunnat saivat vetovastuun työttömien palveluista 22 KATSAUS Maataloustuotanto ammattimaistuu 26 KEKSINTÖ Heijastin on suomalainen älynväläys 48 PÅ JOBBET På Wärtsilä i Vasa trivs de anställda i regel länge 50 AVTALSRÖRELSEN Teknologiindustrin visar vägen i förhandlingarna 52 EMPLOYMENT SERVICES Municipalities will take over tasks AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA TO M M I M AT TI LA Seuraava numero ilmestyy 5.3. TU O M A S IK O N EN AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (8 NROA/2025) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti Annika Marjamäen harrastusporukka luo viikinkihenkisiä valokuvia. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 4 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 4 8.1.2025 14.20 8.1.2025 14.20
1/2025 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Tästä maailmasta O n sanottu, että työntekijöiden 10 prosentin palkankorotusvaatimus kahdelle vuodelle jaettuna ei ole tästä maailmasta, että se on utopia eli haavetai harhakuva. Tällaiset arviot kertovat lähinnä yhdestä asiasta. Erkaantumisesta työntekijöiden arjesta. Viime vuosien aikana toteutunut ostovoiman heikentyminen on tosiasia. Se tuntuu työntekijöiden arjessa jokaisella kauppareissulla, asumiskustannuksissa ja lääkekuluissa, ja listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkäksi, mutta olennaista on havaita, että rahalla saa nyt kaikkea vähemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. Ostovoiman heikentymiseen vaikuttavat keskeiset tekijät ovat aikaisemmin kiivaana laukannut inflaatio eli tavaroiden ja palvelujen hintojen nousu ja sen kanssa samanaikaisesti toteutetut maltilliset palkkaratkaisut. Vallitseva hitaampi inflaatio ei tästä aiheutunutta ongelmaa poista, vaan kasautuu jo aikaisemmin toteutuneen hintatason nousun päälle. Eläminen on ja tulee olemaan yhä kalliimpaa, joskin kustannuksiltaan hitaammin kohoten kuin vielä muutama vuosi sitten. Kun työntekijöiden palkankorotusvaatimusta vertailee Suomen keskeisten kilpailijamaiden palkankorotuksiin, pitää sekin tehdä takautuvana pidemmän aikavälin tarkasteluna. Edellisten sopimuskierrosten palkankorotukset ja niiden kustannusvaikutukset yrityksille ovat olleet Suomessa maltillisia ja matalammat kuin kilpailijamaissa. Tämä kierros ei puntteja toiseen asentoon heilauta. Palkat nousevat edelleen myös muissa maissa, eivätkä Suomessa nyt vaaditut palkankorotukset muiden maiden kehityksestä merkittävästi poikkea. SAK:laiset ammattiliitot ilmoittivat palkankorotusvaatimuksesta yhtenäisesti. Se saattoi tulla joillekin yllätyksenä. Numerot tietysti ovat suuremmat kuin edellisillä neuvottelukierroksilla, mutta tämän suhteen on hyvä havaita, että kahdelle vuodelle jakautuvan palkankorotuksen tarkoituksena on paikata työntekijöiden ostovoimaan syntynyttä aukkoa. Tavoitteena ei ole palkkatason nostaminen jollekin aivan uudelle aikaisempaa korkeammalle tasolle. Tiivistetysti asetelma on se, että tavoiteltu palkankorotus täyttää ostovoiman aukon suurimmalta osin, ja mahdollisesti, mutta ei välttämättä paikkaa sitä kokonaan. Työntekijät ovat palkankorotusvaatimuksensa kanssa oikealla ja oikeutetulla asialla. Ahneudesta ei ole kysymys, vaan arkisesta pärjäämisestä tässä maailmassa. Siinä suhteessa tarkasteltuna se on ihan oikein, että työntekijöiden elintaso nousee. ? ”Se on ihan oikein, että työntekijöiden elintaso nousee.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus emmi.makinen@teollisuusliitto.fi ) Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 5 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 5 8.1.2025 14.20 8.1.2025 14.20
6 Tekijä 1/2025 HETKESSÄ Kuva Matias Honkamaa 12.12.2024 kello 7.17 Teollisuusliiton lakkopäivänä liiton järjestämistoimitsija Markus Laukkanen ja lakkovahti, kojeistoasentaja Kimmo Tilles sytyttivät kertakäyttögrilliä lakkomakkaroiden paistoa varten. Lakkovahdeilla oli portilla esillä työehtosopimusneuvottelujen tavoitteita, muun muassa 10 prosentin palkankorotustavoite. POK Group Oy, Kuopio LAKKO Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 6 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 6 8.1.2025 14.20 8.1.2025 14.20
1/2025 Tekijä 7 AJASSA Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 7 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 7 8.1.2025 14.20 8.1.2025 14.20
8 Tekijä 1/2025 Teollisuuspolitiikan rooli kasvaa K iristyvä kilpajuoksu maailman suurvaltojen välillä, ilmastonmuutos ja maailman turvallisuustilanne ovat tuoneet teollisuuspolitiikan valokeilaan, kertoo Uuden talousajattelun keskuksen (UTAK) asiantuntijan Antti Alajan raportti Mainettaan parempi teollisuuspolitiikka . Valikoivalla teollisuuspolitiikalla tarkoitetaan monenlaisia panostuksia keskeisiksi määritellyille teollisuudenaloille. Laajasti katsottuna teollisuuspolitiikka tarkoittaa myös vakaan ja hedelmällisen toimintaympäristön luomista teollisuuden yrityksille. ”Viime vuosina esimerkiksi uusiutuvalle energialle, sähköautoille, mikrosiruille ja kriittisille raaka-aineille on annettu strateginen merkitys Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa”, Alaja kirjoittaa joulukuussa 2024 julkaistussa raportissa. KESKUSTELUA TARVITAAN LISÄÄ Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö Antti Malste arvioi, että Suomessa tarvitaan lisää julkista ja moniäänistä keskustelua teollisuuspolitiikasta. – Raportti on tervetullut lisä keskusteluun. Kuten Alaja raportissaan toteaa, teollisuuspolitiikka on tehnyt paluun, Malste sanoo. Maailmanlaajuiset turvallisuuteen, ilmastoon ja teknologian kehitykseen liittyvät murrokset muuttavat valtioiden ja teollisuusyritysten toimintaympäristöä. Suomessa myös väestön ikääntyminen on keskeinen muutos. – Nämä suuret murrokset vaativat aktiivisempaa otetta myös teollisuuspolitiikkaan, Malste sanoo. OSAAMINEN ON SUOMEN VALTTI Strategisesti tärkeiden ja kilpailuetua tuovien teollisuuden alojen tunnistaminen on onnistuneen teollisuuspolitiikan lähtökohta. ”Talouskasvun ja taloudellisen vaurauden kannalta on tärkeää, että maa tai alue erikoistuu korkeaa osaamista vaativiin ja kompleksisiin vientituotteisiin ja -palveluihin, joita ei pystytä helposti tuottamaan muualla”, Alaja kirjoittaa. Antti Malste osallistui Teollisuusliiton edustajana työja elinkeinoministeriön valmisteleman Teollisuuspoliittisen strategian ohjausryhmään. Joulukuussa 2024 julkaistussa strategiassa linjataan muun muassa, että julkista rahoitusta on käytettävä tehokkaammin uusien toimialojen kasvattamiseen ja elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. – Kuten strategiassa todetaan, suomalaisella teollisuudella on edelleen kaikki perusedellytykset menestyä kansainvälisessä kilpailussa myös tulevaisuudessa, Malste sanoo. Suomalaisen teollisuuden kilpailuvaltti on selkeä: osaaminen. Siihen perustuu niin työntekijöiden, yritysten kuin yhteiskunnan menestys. – Varsinkin vihreän siirtymän ja digitalisaation luominen kasvumahdollisuuksien saralla Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on loistavia mahdollisuuksia uuden kasvun ja työllisyyden luomiseksi. Vahvuuksien tunnistaminen on onnistuneen teollisuuspolitiikan perusta. Yhteinen eurooppalainen teollisuuspolitiikka olisi Suomen kannalta hedelmällisempää kuin valtioiden välinen kilpailu. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA ISMO PEKKARINEN / LEHTIKUVA AVAAJA Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 8 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 8 8.1.2025 14.20 8.1.2025 14.20
1/2025 Tekijä 9 ONNISTUMISTA JA ARKUUTTA Alaja kirjoittaa raportissaan, että Orpon hallituksen huhtikuussa 2024 ilmoittama verohyvitys suurille puhtaan siirtymän teollisille investoinneille kertoo, että myös Suomessa on siirrytty valikoivan teollisuuspolitiikan aikaan. – Suomen pitäisi kansallisessa teollisuuspolitiikassa pyrkiä panostamaan kansallisiin kilpailukykytekijöihin, kuten osaaviin työntekijöihin. Nykyistä rohkeammillekin toimille olisi käyttöä. – Ehkä selkein epäonnistuminen teollisuuspolitiikassa on ollut turhan arka suhtautuminen valtio-omistukseen teollisuudessa ja valtion uskallukseen käyttää ääntä yrityksissä, joissa valtiolla on merkittävä omistusosuus, Malste pohtii. SUOMI EI TOIVO VALTIOIDEN KILPAILUA Raportissaan Alaja arvioi, että EU:n yhteisvelalla rahoitettu vuosien 2021–2026 elpymissuunnitelma on merkittävin yritys tehdä unionin tason teollisuuspolitiikkaa. EU:lla ei ole kuitenkaan merkittäviä pysyviä budjettivaroja teollisuuspolitiikkaan, joten vetovastuu on jäsenvaltioilla. – Teollisuuspolitiikan paluu on tarkoittanut valtiontukipolitiikan vahvistumista. Suomen kannalta tämä on huolestuttava kehityssuunta, Malste sanoo. Suurilla mailla on suuret mahdollisuudet tukea omaa teollisuuttaan, joten valtioiden välinen kilpailu on Suomelle myrkkyä. Yhteiset EU-tason ponnistukset eurooppalaisen kilpailukyvyn parantamiseksi hyödyntäisivät paremmin myös suomalaisia yrityksiä. – Meidän pitäisi pyrkiä toimimaan sen eteen, että EU-tason teollisuuspolitiikkaa tehdään lähtökohdista, jotka esimerkiksi edistävät vapaata kilpailua, innovaatioita ja näiden kaupallistamista, Malste sanoo. ? Suuret murrokset vaativat aktiivisempaa otetta myös teollisuuspolitiikkaan. AJASSA Toisaalta maan hallituksen tekemät rajut valtiohallinnon leikkaukset rapauttavat onnistuneen teollisuuspolitiikan pohjaa, sillä päätösten taustalle tarvitaan laaja-alaista valmistelua ja tiedontuotantoa. Suomen teollisuuspolitiikassa on pitkään pyritty markkinavetoisuuteen, eli valtio on puuttunut mahdollisimman vähän teollisuuden toimintaan. Politiikan tehtävänä on ollut luoda yrityksille mahdollisimman hyvä toimintaympäristö. Teollisuusliiton Malste arvioi, että suomalainen teollisuuspolitiikka on onnistunut kohtuullisesti tämän vuosituhannen puolella. AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. + LUE LISÄÄ Mainettaan parempi teollisuuspolitiikka -raportti www.utak.fi/mainettaanparempi-teollisuuspolitiikkaraportti Ilmastonmuutos on murros, johon teollisuuspolitiikalla voidaan vastata esimerkiksi ohjaamalla voimavaroja ympäristöystävällisiin teknologioihin. Kuvassa tuulivoimaloita Porin edustalla. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 9 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 9 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
10 Tekijä 1/2025 SEURAA TILANNETTA liiton verkkosivuilta: www.teollisuusliitto.fi Teknologiateollisuuden työehtosopimus päättyi 30.11.2024. Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat ovat neuvotelleet joulu–tammikuussa uudesta työehtosopimuksesta sekä suoraan että valtakunnansovittelijan välityksellä. Tämän Tekijän mennessä painoon viimeisin tieto oli, että osapuolet kokoontuvat neuvotteluihin 9. tammikuuta. ”Olemme valmiit menemään loppuun asti ” Joulukuussa lakossa olleet teollisuusliittolaiset toivovat, että neuvottelujumista päästäisiin eteenpäin ja työehtosopimus saataisiin aikaiseksi. Palkankorotusvaatimus saa lakkovahdeilta tuen. Monella työpaikalla lakot ovat tiivistäneet työntekijöiden rivejä entisestään. TEKSTI JOHANNES WARIS, TIIA KYYNÄRÄINEN, ANTTI GOMAN, SIRKKA-LIISA AALTONEN JA ANTTI HYVÄRINEN KUVAT JOHANNES TERVO, TOMMI ANTTONEN, VESA RANTA, JARNO ARTIKA, HARRI NURMINEN JA MATIAS HONKAMAA ”TARVE PALKANKOROTUKSILLE TUNTUU RUOKAKAUPASSA JA SÄHKÖLASKUA MAKSAESSA” Ekerillä lakossa olevat teollisuusliittolaiset muistelivat kaiholla viime talven Painava Syy -lakkojen aikaista nuotiota ja grillimakkaraa. – Kieltämättä tulee sellainen olo, että voisihan ne työehtosopimusneuvottelut ajoittaa, touko-kesäkuulle, niin neuvotteluja voisi vauhdittaa lakkovahdissa, vaikka aurinkotuolista käsin, pääluottamusmies Mikaela Skriko sanoo. – Toisaalta seisoimmehan viime talven mielenilmauksissa välillä lumipyryssä 25 asteen pakkasessa, että kokemusta on, Skriko jatkaa ja vakavoituu. Nyt on kyse työehtosopimuksesta, keskeisestä työelämän laatua parantavasta tai heikentävästä paperista. Varsinkin tilanteessa, jossa maan hallitus on lainsäädännön kautta lähtenyt leikkaamaan työntekijöiden työsuhdeturvasta ja toimeentulosta. Inflaatio on jyllännyt ja korkojen nousu näkyy käytettävissä olevissa varoissa – tai niiden puutteessa. – Kyllä sen huomaa, että kaikki on kallistunut. Ja vaikka saisimme neuvoteltua sen kymmenen prosentin palkankorotuksen, niin ei sekään vielä ihmeitä tee. Tarve palkankorotuksille tuntuu niin ruokakaupassa, kuin jälleen kasvanutta sähkölaskua maksaessa, pietarsaarelainen Skriko sanoo. – Jos meillä työntekijöillä ei ole varaa kuluttaa, niin mahdollinen taantuma vain pitenee. Esimerkiksi lapsiperheillä on jo nyt todella vaikeaa, työsuojeluvaltuutettu Jan-Erik Tarvonen lisää. Palkankorotusten lisäksi lakkovahdeilla on huoli yleissitovien työehtosopimusten tulevaisuudesta. 4.12. Ekeri Oy Ab Pedersöre LAKKO Alex Saari, pääluottamusmies Mikaela Skriko ja työsuojeluvaltuutettu Jan-Erik Tarvonen lakkovahdissa. JO H A N N ES TE RV O Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 10 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 10 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
1/2025 Tekijä 11 AJASSA – Emmehän me halua lakkoilla. Viime kädessä me puolustamme ”vihreää kirjaa”, teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Se on paksu kirja, joka takaa selvät raamit, Skriko sanoo. Maan hallitus haluaa laajentaa paikallista sopimista tavalla, joka saattaisi tarkoittaa, että selvät raamit puuttuisivat yhä useammalta työntekijältä. Ekeri on kasvanut kovaa vauhtia ja työllistää tällä hetkellä yhteensä yli 300 henkeä. – Tästä vuodesta näyttää taas tulevan ennätysvuosi. Työnantaja ei oikein voi vedota siihen, että firmalla menee niin huonosti, ettei se kestä yhtä lakkopäivää, Skriko sanoo. ”VALMIUDET UUSIIN TOIMIIN ON OLEMASSA” Jyväskylässä hydraulimoottoreita valmistavan Black Bruinin toimipaikalla aloiteltiin lakkopäivää kello kuuden aikaan aamulla. Pääluottamusmies Ari Aarrelampi kertoo, että lakkoon osallistuu kaikki tehtaan noin 60 työntekijää. Myös ammattiliitto Pron toimihenkilöitä osallistuu päivän lakkoon. – Positiivisella mielellä ollaan, mutta toki odotamme, että tällaiset loppuisivat ja saataisiin uusi työehtosopimus valmiiksi. Meillä on tänään kaikki teollisuusliittolaiset lakossa ja myös Pron puolelta osallistutaan lakkoon, Aarrelampi kuvaa lakkotunnelmia. – Tämä palkkatavoite on riittävä. Pitkään on menty lähes minimillä. Korkea aika olisi saada buustia työntekijäpuolellekin. Näin saisimme Suomen nousuun ja ihmiset eivät pelkäisi kuluttaa. Aarrelampi muistuttaa, että vaikka puhutaan 10 prosentin palkankorotuksesta, korotus on jaettu kahdelle vuodella aivan kuten viimeksikin. – Viimeksi saimme 3,5 prosenttia ja 2,5 prosenttia. Inflaatio on ollut kova. Ei tämäkään vielä riitä ostovoiman paikkaamiseen. Koneasentaja Kimmo Markkanen toivoo, että palkankorotustavoite toteutuisi. – Toivottavasti neuvottelupöydässä ei tästä tarvitse taipua, Markkanen sanoo. Palkankorotustavoitteen lisäksi Black Bruinin työntekijät pohtivat myös muita työehtosopimukseen tulevia kirjauksia. Pääministeri Petteri Orpon (kok) johtama hallitus on ajanut tukun työmarkkinoita heikentäviä muutoksia lävitse. Hallitus on muun muassa heikentänyt työttömyysturvaa ja laajentaa paikallista sopimista. Nämä toimet puhututtavat Black Bruinillakin. – Paikallinen sopiminen hieman hirvittää, että pysyvätkö kaikki siinä mukana, Markkanen sanoo. – Hallitus on ajanut työttömyysturvan heikennyksiä. Niihin pitäisi saada kompensaatiota, pohtii puolestaan varastotyöntekijä Petri Päivärinta. Pääluottamusmies Aarrelampi toivoo, että työehtosopimuksen tekstikysymyksiin ei tulisi heikennyksiä. Jos joudutaan jostain luopumaan, siitä olisi saatava riittävä korvaus. – Loppuun astihan olemme valmiit menemään. Kuunnellaan nyt vain, miten neuvottelut etenevät. Valmiudet uusiin toimiin on olemassa. 4.12. Black Bruin Oy Jyväskylä 9.12. Darekon Oy Ltd Haapavesi >> Petri Päivärinta ja Kimmo Markkanen Black Bruinilta toivovat, että palkankorotustavoite toteutuisi. Asmo Syrjä ja Tellervo Sirviö vahtivat lakon sujumista. JO H A N N ES TE RV O JA RN O A RT IK A VE SA RA N TA Teollisuusliitto järjesti joulukuussa työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi kuusi päivän mittaista lakkoa teknologiateollisuuteen 3.–4. ja 9.–12. joulukuuta. Työtaistelun piirissä oli yhteensä noin 33 000 työntekijää yli 400 työpaikalla. Teollisuusliitto kertoi marraskuussa yhdessä muiden SAK:laisten ammattiliittojen kanssa tavoittelevansa kaksivuotista palkkaratkaisua, jossa ensimmäisenä vuonna palkankorotus olisi 6 prosenttia, vähintään 150 euroa kuukausipalkkaan ja toisena vuonna 4 prosenttia, vähintään 100 euron korotus kuukausipalkkaan. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 11 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 11 8.1.2025 15.10 8.1.2025 15.10
12 Tekijä 1/2025 LAKKO “OMAN TOIMEENTULON PUOLESTA TÄÄLLÄ OLLAAN” Darekon Oy Ltd:n pääsisäänkäynnin kello Haapavedellä näyttää 5.36. Parkkipaikka ammottaa tyhjyyttään, autoja on vain muutama siellä täällä. Yleensä pysäköintialue on arkiaamuisin täynnä, mutta tänään ei olekaan tavallinen työpäivä: tehdas on lakossa. Tuotantotyöntekijä ja Oulaisten Teollisuustyöväen ammattiosasto 368:n hallituksen jäsen Kimmo Syrjän mielestä 10 prosentin palkankorotustavoite oli ihan hyvä ilmoittaa ääneen jo etukäteen, jotta jäsenet tietävät, mitä liitto tavoittelee ja minkä puolesta työpaikoilla lakkoillaan. – Parin vuoden inflaatio pitäisi syödä pois ja saada vielä pari prosenttia lisää, hän sanoo. Esimerkiksi Darekonilla olisi varmasti varaa maksaa paremminkin. Kyse onkin siitä, mikä omistajille riittää. – Jos yhtenä vuonna tehdään voittoa viisi prosenttia, seuraavana pitäisi tehdä jo kymmenen, Syrjä sanoo. Tuotantotyöntekijä Sirpa Lohi toivoo, ettei liitto anna helpolla periksi vaatimuksistaan. Darekonin pääluottamusmies Tellervo Sirviö sanoo, että liiton vaatimuksille annetaan tehtaalla täysi tuki. Lakon osuminen omalle työpaikalle ei harmita. Lakkovahdit eivät myöskään pelkää sitä, että lakkopäiviä tulisi omalle kohdalle lisää. – Liitto on näin päättänyt. Kyllä me tiedetään, että kaikki ovat yhtä tärkeitä, tuotantotyöntekijä ja Oulaisten Teollisuustyöväen ammattiosasto 368:n sihteeri Sari Syrjä sanoo. Darekonilla työnantaja on väittänyt, että liittoon kuulumattomilla olisi tavallinen työpäivä. Teollisuusliiton näkemys on, että kaikki työt ovat lakossa, kuului työntekijä liittoon tai ei. Sari Syrjän mukaan suurin osa työntekijöistä ymmärtää asian merkityksen. Myös Kimmo Syrjä kehuu työntekijöiden hyvää henkeä ja lakkoon osallistuvien määrää. ”TYÖEHDOISTA TAISTELLAAN NYT TOSISSAAN” ”Onko se totta, mehän ei aiemmin ole oltu lakkolistalla.” Mantsinen Group Ltd Oy:n Liperin Ylämyllyn toimipisteen pääluottamusmies Joona Simonen taustajoukkoineen vastaili ahkerasti kysymyksiin sen jälkeen, kun yhtiön nimi oli kirjattu lakon piiriin kuuluvien yritysten listalle. – Monen kanssa käytiin keskusteluja siitä, mitä työehtosopimus oikeasti merkkaa, miksi se on niin tärkeä asia. Saatiin liittoon kuulumattomienkin mieli muuttumaan, Simonen kertoo. Simonen kiittää hyvää yhteistyöporukkaansa, joka on onnistunut konkretisoimaan viestiä työehtosopimuksen merkityksestä ja Teollisuusliiton tekemästä työstä. Kun tietoisuutta on lisätty ihan henkilötasolla, jäsenkampanja on tuottanut jo 16 uutta liiton jäsenyyttä. Teollisuusliiton järjestäytymisaste on Mantsisella noussut jo 71 prosenttiin. Pääluottamusmies arvioi, että järjestäytymisinto jatkuu. Ensi vuoden alusta lähtien pääluottamusmies Simosen aisaparina työskentelee uusi varapääluottamusmies Miika Malinen. Simosella ja Malisella on samat ajatukset tilanteesta: – Nykyinen hallitus on työnantajan puolella ja ajanut työehtoja alas lakimuutoksilla. Tessiä ei voi enää heikentää. Toinen asia on ostovoiman merkittävä heikentyminen. Esitetty yhteensä 10 prosentin palkankorotus on kaksikon mukaan täysin realistinen. – Valtion talous kestää ja niin tulee kestämään myös yritysten talous, Simonen summaa. 10.12. Mantsinen Group Ltd Oy Liperi Mantsinen Groupin portilla lakkovahtia pitivät Mantsisen tuleva varapääluottamusmies Miika Malinen, asentaja Jari Nevalainen, hitsaaja Valtteri Kirvesniemi ja pääluottamusmies Joona Simonen sekä Teollisuusliiton järjestämistoimitsija Markus Laukkanen ja John Deeren pääluottamusmies Harri Auvinen. JA RN O A RT IK A ”EI SUOMI PÄRJÄÄ ILMAN MEITÄ TYÖNTEKIJÖITÄ” Aamukuudelta usean yrityksen tehdaskompleksin porteilla lakkovahteina olivat alihankintayritys Logistic TKT Systemsin, raskaiden ajoneuvojen alustaosia valmistavan Sisu Akselien, puolustusteollisuusja teknologiayhtiö Patrian sekä pintakäsittelyä tarjoavan FSP:n työntekijät. – Eihän lakot koskaan kivoja asioita ole, mutta välillä tämä on viimeinen vaihtoehto. Päällimmäisenä tässä on työnantajan mielestä liian iso palkankorotustoive. Ikinähän työnantajan mielestä palkankorotus ei sovi mihinkään väliin, mutta kyllä se on nyt työntekijöiden vuoro saada osansa, Logistic TKT Systemsin pääluottamusmies Pekka Myllyniemi perustelee päivän lakkoa. – Kyllä tässä on näpäytettävä maan hallituksenkin suuntaan, että ei Suomi pärjää ilman meitä työntekijöitä. Myös Sisu Akseleilla ollaan lakossa. Vuodenvaihteesta pääluottamusmiehenä aloittava Janne Merikallio kertoo, että kaikki yhtiön työntekijät ovat lakossa. – Hyvillä mielin lakkoon on lähdetty. Yhdessä lakkoillaan palkankorotusten ja työehtosopimuksen puolesta. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 12 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 12 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
1/2025 Tekijä 13 AJASSA – Meidän työnantajallamme menee todella hyvin ja tilauskantaa on paljon. Kyllä meidän työnantajallamme on ainakin varaa korotukseen ja tulee olemaan myös jatkossa. Tilauskantaa on useiksi vuosiksi eteenpäin, Logistic TKT Systemsin Myllyniemi sanoo. Asentaja Ari Toivanen Patria Landilta sanoo, että riittävän korkealle asetetusta tavoitteesta on mahdollista tulla vähän alaspäin ja silti korotus tuntuu. – Pakkohan korotustavoite oli asettaa korkealle. Ainahan se on ollut niin, että sieltä jonkun verran on tultu alas. Pienistä korotuksista olisi ollut vaikeampi tinkiä. Nyt voidaan saadakin jotain, Toivanen miettii. Pintakäsittelijänä toimiva Peetu Haverinen FSP:ltä pohtii puolestaan, että palkankorotusta tarvitaan hintojen nousun kompensoimiseksi. – Palkkaa olisi hyvä nostaa, sillä tavarat ja palvelut ovat kallistuneet niin paljon. Palkankorotus kompensoisi näin elämisen kustannusten nousua, Haverinen sanoo. ”JOS JATKOSSAKIN TARVITSEE SEISTÄ PORTILLA, ME OLEMME SIIHEN VALMIIT” Kuopion Särkiniemessä lakkoon osallistuivat sähkökeskuksia valmistavan POK Group Oy:n työntekijät. Pakkasaamun lakkovahdissa tunnelmaa loivat ulkotulet ja vilkkuvat huomiovalot. Pääluottamusmies Kari Thure kertoo, että lakko piti mallikkaasti. – Ei ole näkynyt työntekijöitä. Keskenään on saatu olla lakkovahdissa, Thure kertoo. Lähes kaikki 110 tuotannon työntekijää ovat Teollisuusliiton jäseniä. Järjestäytymisaste on noussut marraskuun alun jälkeen 66 prosentista 96:een. Liiton ja ammattiosaston tarjoamat edut ja turva kiinnostavat. – Tein laskelman, paljonko jäsenmaksu on tietyllä palkkasummalla, ja mitä sillä saa. Moni näki jäsenyyden konkreettisen hyödyn, Thure kertoo. Järjestäytymisessä on kyse myös työntekijöiden asemasta yhteiskunnassa. Yhteisvoimin työntekijän ääni kuuluu ja vaikuttaa. – Jos kaikki olisimme vain kassan jäseniä, meitä vedettäisiin kuin pässiä narussa, Thure sanoo. Esivalmistustiimin työntekijä Arkadiusz Wolczkiewicz arvioi, että yhteiskunnalliset tapahtumat ovat vauhdittaneet ihmisten intoa liittyä ammattiliittoon. – Hallituksen toimesta on tullut niin paljon leikkauksia ja uhkauksia leikkauksista, että ihmiset ovat oikeasti alkaneet pohtia tulevaisuutta. Asioille pitää tehdä jotain nyt, ennen kuin on liian myöhäistä, Wolczkiewicz sanoo. – Jos jatkossakin tarvitsee seistä portilla, me olemme siihen valmiit, Kari Thure sanoo. ? 12.12. POK Group Oy Kuopio 11.12. Logistic TKT Systems, Sisu Akselit, Patria ja FSP Hämeenlinna + LUE JA KATSO LISÄÄ Juttuja ja videoita Teollisuusliiton lakkotoimista: www.tekijalehti.fi/uutiset Tarkempia tietoja työtaistelutoimista: www.teollisuusliitto.fi/tyotaistelu SAK:n Voitolla työhön -kampanja ja seuranta työehtosopimuskierroksesta www.sak.fi/voitollatyöhön Logistic TKT Systemsin pääluottamusmies Pekka Myllyniemi ja tuleva pääluottamusmies Janne Merikallio Sisu Akseleilta POK Groupin pääluottamusmies Kari Thure, kojeistoasentaja Kimmo Tilles ja kojeistoasentaja Jarkko Heiskanen olivat lakkovahteina. M AT IA S H O N KA M A A H A RR I N U RM IN EN Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 13 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 13 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
14 Tekijä 1/2025 PÄÄJUTTU Ratkaisua työttömyyteen etsitään nyt kunnista Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 14 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 14 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
1/2025 Tekijä 15 AJASSA >> Vuodenvaihteessa työja elinkeinopalvelut siirtyivät valtiolta kuntien vastuulle. Nyt kuntien harteilla on ratkaista, mistä työttömille löytyisi töitä. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVAT PATRIK LINDSTRÖM GRAFIIKKA EMILIE UGGLA H istoriallinen uudistus. Vuosisadan muutos. Valtava ponnistus. Näin asiantuntijat kuvaavat vuodenvaihteessa voimaan tullutta muutosta, jossa työja elinkeinopalvelut eli TE-palvelut siirtyivät kuntien hoidettavaksi. Uudistus koskettaa niin työttömiä, työvoimaja yrityspalveluiden henkilöstöä, kaikkia MannerSuomen kuntia, 31 valtion virastoa ja valtavaa joukkoa yrityksiä ja yleishyödyllisiä organisaatioita. Vaikka kyse on mittavasta muutoksesta, kuntalaisille näkyvin muutos on se, että työvoimatoimistot häviävät katukuvasta. Työtön työnhakija puolestaan kohtaa muutoksen muun muassa silloin, jos hänen tarvitsee tavata oma vastuuasiantuntijansa. On todennäköistä, että asiantuntija vaihtuu muutoksen myötä, mutta vielä todennäköisempää on, ettei häntä tavoita enää entisestä osoitteesta tai puhelinnumerosta. Uudet yhteysja muut tiedot löytyvät oman kunnan nettisivuilta. Uudistuksen seurauksena Suomeen syntyy 45 työllisyysaluetta. Kunnat, joiden työvoimapohja ei ylitä 20 000 henkilöä, ovat muodostaneet yhteistoiminta-alueita. Näin 39 työllisyysaluetta tuottaa TE-palveluita useammalle kunnalle niin sanotulla vastuukuntamallilla. Kaksi työllisyysaluetta järjestää palvelunsa kuntayhtymänä. Lahti, Kouvola, Helsinki ja Vantaa järjestävät palvelunsa itse. Teollisuusliiton jäsen Seppo Palkki on ollut työttömänä vuodesta 2017. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 15 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 15 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
16 Tekijä 1/2025 Välillä on lamaantunut olo. PÄÄJUTTU TYÖTTÖMYYS VIE VOIMIA Kunnat saavat työllisyyspalvelut hoitaakseen vaikeassa tilanteessa. Suomessa talouden suhdanne on heikko, julkishallintoa supistetaan rajusti, etuuksia leikataan ja työttömyys lisääntyy. TEM:n Työnvälitystilaston mukaan Suomessa oli lokakuun lopussa runsaat 285 000 työtöntä työnhakijaa. Heistä yli 100 000 oli pitkäaikaistyöttömiä eli he ovat olleet vailla työtä yhtäjaksoisesti vähintään vuoden. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut Suomessa merkittävä ongelma jo vuosia, eikä valtiovetoinen työllisyydenhoito ole kyennyt ratkaisemaan sitä. Nyt ratkaisua haetaan kuntien kautta. Vuodenvaihteen jälkeen Kirkkonummen, Vihdin ja Siuntion muodostama työllisyysalue saa hoitaakseen myös Teollisuusliiton jäsenen Seppo Palkin työllisyysasiat. Palkki laskee, että hän on ollut työttömänä viimeisimmästä pitkästä työsuhteestaan vuodesta 2017. – Tässä välissä on ollut muutamien viikkojen pestejä, mutta ei muuta, Palkki kertoo. Palkki on tehnyt työurallaan töitä usealla alalla. Työhistoriasta löytyy työtä kaupan, tukkukaupan, elektroniikan ja metallija konealalta. Vuoden 2009 jälkeen hän on työskennellyt varastotöissä opiskeltuaan varastologistiikan perustutkinnon. Logistiikka-alan työt kiinnostavat Palkkia eniten ja niitä hän on myös hakenut. – Jaksan yhä hakea töitä, mutta tällä hetkellä niitä on tarjolla todella vähän, Palkki sanoo. – Kyllä nämä vuodet melkoista taistelua ovat olleet. Välillä on lamaantunut olo. Kaipaan työyhteisöä ja työkavereita. Olen sosiaalinen ihminen ja siksi kaipaan ihmisiä. Palkki sanoo, että hänen lähettämiensä työhakemusten määrä lasketaan jo tuhansissa kappaleissa. Hän on hakenut töitä ympäri pääkaupunkiseutua. Palkin mukaan tunnustamaton tosiasia on, että ikärasismia esiintyy työnantajissa useasti. – Viime aikoina olen henkilökohtaisesti törmännyt asiaan. Vaikka sitä ei sanota suoraan, se välittyy rivien välistä. TE-palveluista Palkin kokemukset ovat kaksijakoiset. Aiemmin yhteydenottoja tuli useammin, mutta välillä on ollut todella hiljaista. – En tiedä, onko kyse henkilöresursseista vai mistä, mutta yhteen aikaan TE-toimistosta oltiin yhteydessä lähes kuukausittain, mutta välillä heistä ei ole kuulunut vuosiin mitään. Äskettäin tuli pakollinen yhteydenotto, kun selvittelin opiskelumahdollisuuksia. Valitettavasti mahdollisuus ei toteutunut siten kuin toivoin. TE-palveluiden siirrosta kuntiin Palkki odottaa paljon. Hän kuitenkin muistuttaa, että siirto ei yksistään helpota työttömän elämään mitenkään. Seppo Palkki toivoisi löytävänsä töitä logistiikkaalalta. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 16 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 16 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
1/2025 Tekijä 17 AJASSA >> Myös palveluja pitää kehittää. – Palvelut pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi tavoittaa. Pitäisi olla tarjolla myös mahdollisimman matalan kynnyksen palveluita. RAHA JA PALVELUT HUOLETTAVAT TE-palveluiden niukkuus on näkynyt laajemminkin. Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski kertoo, että järjestön jäsenistö on raportoinut heille riittämättömistä palveluista ja yhteydenottovaikeuksista. – Virkailijoita ei tahdo saada kiinni, jos on kysyttävää. Tilastollisestikin tämä on ollut nähtävissä siten, että pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste on pudonnut alle kymmeneen prosenttiin, kun se keskimäärin on ollut noin 28 prosenttia, Haapakoski sanoo. Haapakoski odottaa TE-palveluiden siirtoa hieman huolissaan. Kuntien erilaisuus ja resurssit herättävät epäilyitä palveluiden laadusta. Saavatko kaikki työttömät tasavertaisesti heille kuuluvaa palvelua? – Työttömien yhdenvertaisuus on kyllä vaarassa. Alueita on paljon ja näyttää siltä, että eri alueet ovat valmistautuneet tähän uudistukseen eri lailla. Toinen huoli Haapakosken mukaan liittyy työttömyyden hoitoon keskeisesti osallistuvaan kolmanteen sektoriin eli vaikkapa yhdistyksiin tai säätiöihin. Näiden yhteistyökumppanien rooli on uudistuksessa yhä avoinna. – Esimerkiksi noin puolella meidän järjestöistämme on epätietoisuutta, mitä tuleman pitää. Eli ollaanko kumppaneita jatkossa vai ei. Ongelma osittain liittyy rahaan. Kolmas sektori käyttää työllistämiseen palkkatukea, jota myönnetään työnantajille työttömän työnhakijan palkkaukseen. – Tämän hallituskauden aikana tähän ei ole myönnetty yhtään lisärahoitusta. Monissa kunnissa nämä rahat on käytetty loppuun. Monilla paikkakunnilla rahat on sidottu jo ensi vuoteen. TE-palveluiden laatukirjo huolettaa myös Tatsin toiminnanjohtajaa Peppi Tervo-Hiltulaa. Hänen mukaansa työttömien kokemukset TE-palveluista ja oman vastuuasiantuntijan osaamisesta eroavat jo nyt hyvin paljon. – Palveluissa on paljon vaihtelua. Palvelujen saatavuus riippuu paljon siitä, tietääkö oma vastuuasiantuntija kaikista näistä palveluista ja osaako hän ohjata palveluiden piiriin. Työttömien kokemukset TE-palveluista vaihtelevat suuresti, koska eri paikoissa on saatavilla erilaisia palveluita. Tämä tuskin tulee vähään aikaan muuttumaan, Tervo-Hiltula sanoo. Myös kolmannen sektorin rooli huolettaa TervoHiltulaa. Kun rahoitusta leikataan jatkuvasti, lakisääteisten ja vapaaehtoisten palveluiden rajapinnalla toimivien järjestöjen tuottamat palvelut ovat vaakalaudalla. Pitkäaikaistyötön Seppo Palkki järjestysmiehenä salibandyn ottelussa Kirkkonummen Rangers vastaan SC Hawks. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 17 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 17 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
18 Tekijä 1/2025 PÄÄJUTTU – Monesta paikasta leikataan nyt yhtä aikaa. Palvelut, jotka liittyvät vaikkapa työkykyyn, arjessa pysymiseen tai itsensä kehittämiseen ovat myös leikkausten kohteena. Työttömän näkökulmasta tilanne näyttäytyy nyt hyvin sekavalta ja muutoksien kourissa olevalta. YHDENVERTAISET PALVELUT KAIKILLE Haasteista huolimatta kunnat ottavat mielellään vastaan TE-palveluiden hoidon. Jo vuosia kunnat ovat osallistuneet työttömyysetuuksien maksamiseen, mutta työttömyyden hoidon työkalut ovat olleet valtiolla. Muutoksen suurena, kantavana ideana on, että työllisyyden hoidon palvelut pitää tuottaa kunnissa lähipalveluna. Tavoitteena on, että ihmiset työllistyvät nopeammin, elinvoima kunnissa kasvaa sekä työja elinkeinotoiminnan palvelujen tuottavuus, saatavuus ja monipuolisuus paranevat. Ajatus on, että kunnat tuntevat kuntalaisensa ja alueen yritykset ja muut toimijat. Näin avoimiin työpaikkoihin saadaan löydettyä osaajat nopeasti. – Kunnat ovat pitkään toivoneet tätä tehtävää itselleen. Kunnat ovat nähneet, että työllisyyspalveluiden pitäisi olla lähipalveluita, kehittämispäällikkö Erja Lindberg Kuntaliitosta muotoilee. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on myös, että TE-palveluiden saatavuus olisi yhdenvertaista joka puolella Suomea. TYÖLLISYYSALUEET 2025 Lähde: Kuntaliitto Espoo-Kauniainen työllisyysalue Etelä-Hämeen työllisyysalue Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue Etelä-Karjalan työllisyysalue Etelä-Kymenlaakson työllisyysalue Etelä-Satakunnan työllisyysalue Hanko-Inkoo-Raaseporin työllisyysalue Helsinki Jyväskylän ja Muuramen työllisyysalue Kainuu-Koillismaan työllisyysalue Keravan ja Sipoon työllisyysalue Keski-Pohjanmaan työllisyysalue Keski-Savon työllisyysalue Keski-Uudenmaan työllisyysalue Kirkkonummen, Vihdin ja Siuntion työllisyysalue Kouvola Kuntayhtymä Kymppi Kuopion työllisyysalue Lahti Lohja-Karkkilan työllisyysalue Läntisen Pirkanmaan työllisyysalue Meri-Lapin työllisyysalue Mikkelin seudun työllisyysalue Oulun seudun työllisyysalue Pietarsaaren seudun työllisyysalue Pohjanmaan työllisyysalue Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue Pohjoisja Itä-Lapin työllisyysalue Pohjois-Karjalan työllisyysalue Porvoon työllisyysalue Päijät-Hämeen työllisyysalue Raahen työllisyysalue Rovaseudun työllisyysalue Salon työllisyysalue Satakunnan työllisyysalue Savonlinnan työllisyysalue Seinäjoen, Ilmajoen ja Isonkyrön työllisyysalue Suupohjan työllisyysalue Tampereen seudun työllisyysalue Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalue Turun työllisyysalue TyöHäme Vantaa Ylivieska, Kalajoki, Nivala -työllisyysalue Ylä-Savon työllisyysalue 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31. 32. 33. 34. 35. 36. 37. 38. 39. 40. 41. 42. 43. 44. 45. 40 28 33 22 24 32 45 29 36 13 23 4 4 16 5 30 19 7 39 15 1 8 11 43 20 42 2 14 31 23 18 27 44 12 17 37 38 35 21 6 41 34 7 39 3 9 26 25 10 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 18 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 18 8.1.2025 15.28 8.1.2025 15.28
1/2025 Tekijä 19 >> – Yhdenvertaisuus ei kuitenkaan tarkoita samanlaista. Pitää muistaa, että meidän kaikki työnhakijamme ovat aivan erilaisia. Emme voi tarjota samaa kaikille. Näemme, että yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikille työnhakijoille voidaan tarjota juuri heidän tarvitsemiaan palveluita heidän matkallaan takaisin työelämään. Lindbergin mielestä yksi työttömyyden hoidon ongelmista on ollut toimijoiden siiloutuminen. Osaamista ja toimijoita on paljon, mutta kukaan ei ole hallinnoinut kokonaisuutta. Näin ihmisiä on helposti pudonnut palveluiden väliin. – Tämä on kunnissa ikään kuin palapelin kokoamista, jotta saadaan ihmiselle oikeat ja tarvittavat palvelut. Siksi myöskään ei ole yhtä oikeaa mallia, joka kävisi joka paikkaan. Toimijat, työpaikat, työttömät kaikki ovat erilaisia eri alueilla. Paikalliset vahvuudet ja kehittämiset on pakko huomioida. RAHOITUSMALLI KANNUSTAA PANOSTAMAAN PALVELUIHIN Kunnat saavat uusien tehtäviensä kustannusten kattamiseen rahoitusta valtiolta. Laskennallisesti työvoimapalveluiden järjestämiseen kohdentuva rahoitus maksetaan puoliksi kunnan työikäisen väestön ja työttömien määrän perusteella. Pääsäännöstä poiketen kotoutumiskoulutukseen laskennallisesti kohdentuva rahoitus maksetaan vieraskielisten määrän perusteella. Lisäksi kunnille maksetaan kompensaatiota työttömyysetuuksien rahoitusvastuun laajenemisesta. Kompensaation määrä on kiinteä eli se ei muutu esimerkiksi työttömien määrän muuttuessa vuosien välillä toisin kuin työvoimapalveluiden järjestämiseen laskennallisesti kohdistuvan rahoituksen kohdalla. Rahoitus on yleiskatteellista. Maksettu raha ei ole korvamerkitty mihinkään, vaan kunnat saavat päättää itse rahojen käytöstä. Uudistuksen ytimessä on niin kutsuttu kannustava rahoitusmalli. Malli tarkoittaa, että kunta joutuu ottamaan yhä suuremman rahoitusvastuun työttömän etuuksien maksamisesta, jos työttömän työttömyys pitkittyy. – Rahoitusmallin yhtenä ideana on se, että kun kunnissa panostetaan työllisyyspalveluihin ja saadaan sitä kautta aikaan positiivisia vaikutuksia työllisyyteen, kunnat voittaisivat siinä, että niiden etuusmaksatukset vähenisivät ja sitä kautta myös saatua rahaa voisi käyttää muuallekin, johtava asiantuntija Tanja Ståhlberg työja elinkeinoministeriöstä (TEM) kertoo. – Mutta ensiksi on panostettava palveluihin, jotta positiivisia työllisyysvaikutuksia saadaan. Kunnat saavat uudet tehtävänsä haastavassa taloustilanteessa. Monen kunnan talous on tiuSeppo Palkin päivät kuluvat arjen normaaleissa askareissa. Palkki ostoksilla K-Citymarketissa. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 19 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 19 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
PÄÄJUTTU koilla. Ståhlberg myöntää, että yleiskatteellinen rahoitus voi lisätä kuntapäättäjien halua siirtää saadusta rahasta kunnan muiden rahareikien paikkaamiseen. – Me seuraamme, mikä on palveluihin panostamisen ja niiden vaikuttavuuden ja tulosten suhde. Mutta tämä on asia, johon TEM tai VM (valtiovarainministeriö) ei voi ottaa kantaa, mihin kunnat saamansa rahan budjetoivat, Ståhlberg sanoo. – Toivomme, että kunnissa kuitenkin nähdään tämän tehtävän merkitys kunnan ja kuntalaisten hyvinvoinnille ja kunnan elinvoimalle. JOS EI ÄÄNESTÄ, EI OLE VARA VALITTAA Huhtikuussa järjestetään alueja kuntavaalit. Kuten uudesta järjestelmästä nähdään, kunnat ovat saaneet uuden tehtävän, jonka hoidossa kuntapäättäjillä on iso rooli. Kuntaliiton Erja Lindbergin mielestä kuntalaisilla on nyt vaaleissa mahdollisuus vaikuttaa, millaista uutta kuntaa rakennetaan. Vahvat verkostot ja toimivat suhteet Enemmistö kunnista hoitaa TE-palvelunsa niin sanotun vastuukuntamallin mukaan. Se tarkoittaa, että useammasta kunnasta muodostetulla työllisyysalueella yksi toimii vastuukuntana järjestäen palvelut kaikille työllisyysalueen kunnille. Vastuukuntamallilla toimii myös Keski-Uudenmaan työllisyysalue, jonka muodostavat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Työllisyysalueen koko on reilut 100 000 työllistä. Lokakuussa työttömiä työnhakijoita oli hieman vajaat 10 000. Työllisyysalueen johtoon valittu Annukka Jamisto kertoo, että työvoiman liikkuminen on yksi alueen erityispiirteistä. – Tyypillistä tälle alueelle on se, että työtä tekevät pendelöivät paljon sekä pääkaupunkiseudun että pohjoisen suuntaan. Siksi meidän on paljon mietittävä työnantajayhteistyötä työllisyysalueen rajojen yli, Jamisto sanoo. Jamisto ei kuitenkaan näe vaaraa, että työllisyysalueen rajat ylittävä työnantajayhteistyö johtaisi lopulta työllisyysalueiden haluun rajoittaa omien työnantajiensa yhteistyötä muiden työllisyysalueiden kanssa. – Työllisyysalueiden kesken tästä on keskusteltu, että rajoittaminen ei ole lopulta kenenkään etu. Työnantajan välinen yhteistyö on sellaista, että hän saa työvoimaa, josta hän on kiinnostunut. Työnantajaa ei kiinnosta se, mistä alueelta työntekijä tulee. Työnantajat voivat myös vapaasti valita työllisyysalueen, miltä haluavat palveluja. Lisäksi jokaisella työllisyysalueella on mahdollisuus välittää työtä huomioiden työnantajat koko Suomen alueelta, Jamisto pohtii. – Täytyy myös muistaa, että Uudenmaan TE-toimiston hajoaminen tarkoittaa, että siirtyvien työntekijöiden mukana kulkee verkostoja. Työllisyysalueilla aloittavat henkilöt eivät tule tyhjästä, vaan heillä on verkostoja ja osaamista. Tätä meidän työllisyysalueiden on syytä vaalia. Keski-Uudenmaan työllisyysalueella toimii paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Jamiston mielestä työllisyyden hoidossa tulee merkitykselliseksi se, että näiden yritysten, kuntien elinkeinopalveluiden sekä kehittämisyhtiöiden kanssa yhteistyö tehostuu. Järvenpää toimii työllisyysalueen vastuukuntana. Jamiston mukaan alueen muodostavat kunnat ovat kuitenkin keskenään melko samankokoisia ja se tekee yhteistyöstä tiivistä. Näin joukosta yksikään ei nouse toisten hallitsijaksi. – Meillä on myös johtokunta, joka valvoo työllisyysalueen tekemistä. Siinä kaikista työllisyysalueen kunnista on edustus. Näin kaikilla on saman – Ilman muuta työllisyyden ja elinvoiman merkitys on valtavan tärkeä jokaiselle kunnalle. TE-palvelut ovat osaltaan työkalu rakennettaessa uutta kuntaa. Nyt kun sote-palvelut ovat kunnasta pois, joudumme hieman uudelleen miettimään kunnan roolia. Ehdottomasti tämä on tärkeä asia ja siihen kannattaa perehtyä, Lindberg sanoo. – Kuntapäättäjillä on tärkeä rooli, kun laki antaa mahdollisuuden siihen, että kunnissa pystytään paremmin huomioimaan paikalliset olosuhteet ja sitä kautta rakentamaan omannäköistä mallia tulevaan. TEM:n Tanja Ståhlberg sanoo, että kunnat ovat isossa muutoksessa. Hän muistuttaa, että äänestäminen on vaikuttamista, jota kuntalaisten kannattaa hyödyntää. – Kannattaa olla hereillä muutenkin siitä, miten kunnassa kuntalaisten asioita edistetään. Tässä TE-uudistuksessa on nimenomaan kyse siitä, että tunnistetaan kuntalaisten ja kuntien alueilla toimivien tahojen tarpeet. Lähteekö tämä toteutumaan, tunnistetaanko tarpeet ja miten kuntalaisia 20 Tekijä 1/2025 Annukka Jamisto JÄ RV EN PÄ Ä N KA U PU N KI Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 20 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 20 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
AJASSA verran äänivaltaa, Jamisto kuvailee. – Vielä menemme kustannusten jakamisessa tasajaolla. Mutta jatkossa monen muun vastaavanlaisen työllisyysalueen tavoin rakennamme aiheuttamisperusteista mallia, jossa kuntien intressi oman kuntansa työllisyystilanteen aktivoimiseen vahvistuu. TOIMIVAT YRITYSKUMPPANUUDET AVAINASEMASSA Kymenlaakson maakuntaan kuuluva Kouvola kuuluu niihin neljään kuntaan, jotka ovat valinneet hoitavansa TE-palvelunsa itse. Työllisyysjohtajana elokuussa aloittanut Sami-Pekka Kalliokoski sanoo, että Kouvolalle on luontevaa toimia omana työssäkäyntialueenaan. – Johtuen vuoden 2009 kuntaliitoksista Kouvola on muodostunut selkeästä ydinkaupungista, jonka ympärillä on useita maaseutumaisia alueita. Näin kutsumani Suur-Kouvola muodostaa selkeän työssäkäyntialueen. Toki täältäkin pendelöidään Helsinkiin, Lahteen ja esimerkiksi Kotkaan. Maantieteellisesti tämän tyyppisiä työssäkäyntialueita on useita, Kalliokoski selittää Kouvolan työllisyysaluetta. Kalliokoski sanoo, että Kouvola on myös halunnut tehdä työja yrityspalveluista yhden kaupungin elinvoimamoottoreista. – Tämän toteuttaminen on helpompaa, kun palvelut ovat kiinteä osa kaupungin toimintaa. Kouvolan työvoimapohja on runsaat 35 000 työllistä. Lokakuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli lähes 12 prosenttia. Kalliokosken mukaan ei ole realistista odottaa, että TE-palveluiden siirto kunnalle johtaisi suoraan kaikkien työttömien työllistymiseen. Nykyistä parempaan on toki pystyttävä ja se edellyttää toimivia yrityskumppanuuksia. – En usko mihinkään hokkus pokkus -konsteihin vaan ainoa keino on se, että meillä on osuvat ja vaikuttavat palvelut työnhakijoille. Me emme voi mennä viranomaisroolin taakse ja tarjota vain ohjaustyötä. Jokaisen työnhakijoiden kanssa työskentelevän asiantuntijan on pystyttävä auttamaan työnhakijaa vahvuuksiensa löytämisessä ja näiden vahvistamisessa joko oman valmennustuotannon tai ostopalveluiden kautta ja näin löydetään työnhakijalle hänen tarvitsemansa palveluketju, Kalliokoski sanoo. – Meidän ydinjuttumme on työnvälitys tai rekrytointipalvelut, kummasta päin asiaa vain katsoo. Eli pystymme löytämään hyvin yrityksen liiketoiminnan tarpeisiin vastaavia osaajia. Toimivat yrityskumppanuudet ovat se juttu. Jos teemme tavallista työnvälitystä, tämä ei tule onnistumaan. 1/2025 Tekijä 21 Sami-Pekka Kalliokoski osallistetaan tämänkin merkittävän tehtävän kehittämiseen. Äänestäminen on yksi keino olla aktiivinen, Ståhlberg sanoo. Äänestämään kehottaa menemään myös Seppo Palkki. – Sanon aina, että ei ole vara valittaa ongelmista, jos ei edes yritä vaikuttaa asioihin äänestämällä. Kuntaja aluevaalit ovat tärkeä vaikuttamisen paikka. Näyttää myös siltä, että ihmiset ovat heränneet siihen, että nykyhallituksen köyhiä kyykyttävä malli saa riittää. Nyt katsotaan sitä, haluavatko ihmiset muutosta. ? Ei ole vara valittaa ongelmista, jos ei edes yritä vaikuttaa asioihin äänestämällä. KO U VO LA N KA U PU N KI Seppo Palkki sanoo, että kuntaja aluevaalit ovat tärkeä vaikuttamisen paikka. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 21 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 21 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
1/2025 Tekijä 23 AJASSA >> M aataloustuotannolle on Suomessa hyvät edellytykset myös tulevaisuudessa, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala Pellervon taloustutkimuksesta (PTT). – Ruuan kysyntä maailmassa kasvaa, ja meillä on hyvät pohjavesivarat, suuri vuosittainen sademäärä, puhdas maaperä ja osaavia yrittäjiä, Kujala toteaa. Hallitusohjelmaan onkin kirjattu tavoitteeksi tuplata Suomen elintarvikevienti. – Veturina ovat olleet maitotuotteet ja myös sianlihaa on viety. Viljoista kauran vienti on kasvanut, koska sen viljelyala on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pellervon taloustutkimus julkaisee kaksi kertaa vuodessa maaja elintarviketalouden suhdanne-ennusteen. Tuorein ennuste on viime syksyltä. Sen mukaan yrittäjätulo laski viime vuonna kahdeksan prosenttia edellisvuoteen verrattuna. – Kannattavuudessa on haasteita, mutta meillä on myös maatiloja, jotka pärjäävät hyvin. Kannattavuuden kannalta yrittäjän ammattitaito ja johtamisosaaminen ovat ykkösasioita. Lokakuussa maidon keskimääräinen tuottajahinta oli 52 senttiä litralta. Naudanlihasta tuottaja Yhä useampi maatila on osakeyhtiö, jonka johtaminen vaatii osaamista. Sitä kysytään myös työntekijöiltä, ja ammattitaitoisesta työvoimasta onkin maataloudessa pulaa. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVITUS TUOMAS IKONEN Kotimaisen ruuan tekijät sai keskimäärin noin neljä ja sianlihasta kaksi euroa kilolta. Eniten viljelty kasvi Suomessa on ohra. Sitä käytetään eläinten rehuksi suoraan tiloilla sekä raaka-aineena rehu-, tärkkisekä mallasteollisuudessa. – Ukrainan-sota nosti hetkellisesti viljan hintoja myös Suomessa. Ne kuitenkin tasaantuivat, kun viljan uusi vientikanava Ukrainasta maailmalle aukesi. Tuottajahintoihin pitäisi saada tasokorotus, Kujala sanoo. Maatalouden kannattavuutta parantaisi hänen mukaansa myös se, jos tulo jakaantuisi alkutuottajalta kuluttajalle kulkevassa ruokaketjussa nykyistä tasaisemmin. OMAVARAISUUS KORKEALLA Suomessa oli viime vuonna runsaat 40 000 maatilaa, kun niitä vielä 30 vuotta sitten oli satatuhatta, selviää Luonnonvarakeskuksen tilastosta. Viime vuonna maatilojen määrä väheni edellisvuoteen verrattuna 1 400:lla. Se on hieman enemmän kuin edeltäneinä vuosina. – Meillä on paljon erikokoisia tiloja, ja kasvinviljelijöitä on runsaasti suhteessa kotieläintiloihin. Tilojen keskimääräinen viljelyala on 56 hehtaaria, Kujala kertoo. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 23 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 23 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
24 Tekijä 1/2025 Suomessa on noin 350 sikaja siipikarjatilaa ja alle 4 000 maitotilaa. Maamme 30 000 kasvinviljelytilalla viljellään muun muassa viljoja, hernettä, härkäpapua, sokerijuurikasta, perunaa ja öljykasveja. Vaikka maatilojen määrä viime vuonna väheni, pysyi käytössä olevan maatalousmaan pinta-ala ennallaan vajaassa 2,3 miljoonassa hehtaarissa. Käytännössä siis maatilojen koko kasvaa. – Sianja naudanlihan tuotanto on laskenut loivasti, mutta muuten tuotantomäärät eivät ole pienentyneet, joten omavaraisuusaste on yhä korkea ja huoltovarmuus on taattu. Vuonna 2023 lihan ja nestemäisten maitotuotteiden omavaraisuusaste oli Suomessa yli 90 ja leipäviljojen lähes 120 prosenttia. Viljojen omavaraisuusaste kuitenkin vaihtelee vuosittain muun muassa kasvukauden sääolosuhteissa ja satomäärissä tapahtuvien muutosten vuoksi. Kasvisten osalta Suomi ei ole yhtä omavarainen. Esimerkiksi tomaatin kohdalla kotimaisen tuotannon osuus kulutuksesta on 60 prosentin luokkaa. KESTÄVÄÄ LIHANTUOTANTOA Vaikka punaisen lihan kysyntä ja tuotanto Suomessa vähenee, Pohjolan perukoilla tuotetaan lihaa jatkossakin, sanoo tutkimuspäällikkö Hanna Karikallio Luonnonvarakeskuksesta. – Maailmanlaajuisesti lihankulutus on kasvussa ja pohjoisten alueiden merkitys maailman kestävälle ruokatuotannolle ja ruokaturvalle lisääntyy tulevaisuudessa. Sianja naudanlihan sijaan siipikarjanlihalle, erityisesti broilerille, on Suomessa kysyntää ja sen tuotanto onkin yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Myös kotimaisen maataloustuotannon kestävyydessä on yhä tekemistä, Karikallio sanoo. – Meille tuodaan soijaa eläinten rehuksi, mutta suomalainen kotieläintuotanto pyrkii korvaamaan sen esimerkiksi kotimaisen rehuherneen avulla, ja lannoitteissa pitäisi päästä eroon fossiilisista raaka-aineista. OSAKEYHTIÖT YLEISTYVÄT Monet isot kotieläintilat ovat nykyään osakeyhtiömuotoisia yrityksiä ja tulevaisuudessa niiden osuus Karikallion mukaan vain kasvaa. – Maataloustuotanto ammattimaistuu. Osakeyhtiömuotoisissa maatalousyrityksissä tuotanto on tehokasta. Ne ovat hyvin johdettuja ja ne myös investoivat ja kehittävät alaa. Suuntaus entistä suurempaan tilakokoon käy ilmi myös Savonia-ammattikorkeakoulun, Osuuskunta Maitosuomen ja Maitoyrittäjät ry:n viime vuonna Pohjois-Savossa toteuttamasta Maitotilabarometristä. Kyselyyn vastasi 210 maitotilallista, joilla oli yli 70 lypsylehmää. Kun heiltä tiedusteltiin, minkäkokoinen tila on kannattava vuonna 2030, vastaus kuului: tila, jolla on 150 lehmää ja 200 hehtaaria peltoa. – Jos tilalla on nyt yksi lypsyrobotti, jatkossa niitä on kaksi, sanoo Savoniaammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämisja innovaatioasiantuntija Mika Repo. Tilakoon kasvaessa myös tilan ulkopuolisen työvoiman tarve lisääntyy. Lisää käsipareja tarvitaan myös siksi, että yrittäjien oma työaika menee tilan johtamiseen, Repo sanoo. Maito ei kuitenkaan maistu suomalaisille enää entiseen malliin. Vuonna 2023 suomalainen käytti keskimäärin enää 87 litraa maitoa, kun kulutus vuonna 2013 oli lähes 130. – Suomalaiset kuluttavat maitoa kuitenkin jugurtteina ja juustoina. Myös voin ja erilaisten maitojauheiden vienti on kasvussa, Karikallio sanoo. TYÖVOIMASTA PULAA Maataloudessa on nyt työntekijän markkinat, sillä alalla on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta, sanoo Teollisuusliiton maaseutuelinkeinojen sopimusasiantuntija Asta Kääriäinen. – Ruumiillisesti ja henkisesti raskaat työt eivät houkuttele nuoria, eikä suomalaisen työvoiman osuus maatiloilla kasva, joten maatilat tarvitsevat työntekijöitä ulkomailta. Tuorein tilastotieto maaja puutarhataloudessa työskentelevien määrästä on vuodelta 2020. Silloin ala työllisti 134 000 ihmistä, joista palkansaajia oli noin kolmannes, sillä valtaosan töistä maaja puutarhatiloilla tekevät viljelijät ja viljelijäperheiden jäsenet. Lannoitteissa pitäisi päästä eroon fossiilisista raaka-aineista. Karikallion mukaan lihantuotanto on Suomessa kestävämpää kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa muun muassa siksi, että täällä naudat syövät nurmirehua, eivät maissia tai soijaa. – Nurmessa on hiilensidontapotentiaalia eikä suomalaisten nautojen vuoksi kaadeta Amazonin sademetsää uusien soijaviljelmien tieltä. Myös eläinten hyvinvoinnista huolehditaan Suomessa Karikallion mukaan paremmin kuin monissa muissa maissa. Hän antaa esimerkin antibioottien käytöstä. – Esimerkiksi Etelä-Euroopan maissa naudoille syötetään koko ajan ennaltaehkäisevästi antibiootteja. Suomessa niitä annetaan vain tarvittaessa. KATSAUS Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 24 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 24 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
1/2025 Tekijä 25 AJASSA Vakituisia työntekijöitä oli hieman yli 10 000 ja lyhytaikaista työvoimaa 33 000 henkilöä. Vakituista työtä on tarjolla lähinnä kasvihuoneja lypsykarjatiloilla. Avomaan puutarhatilat puolestaan työllistävät suurimman osan lyhytaikaisesta työvoimasta. Ulkomaisen työvoiman osuus on jo nyt huomattava. Vuonna 2020 maatiloilla ja puutarhoilla työskenteli lähes 20 000 ulkomaista työntekijää. Kääriäisen mukaan hyvät työolot ovat kilpailuvaltti työvoiman saatavuudessa. Erityisen tärkeää on työn terveellisyys ja turvallisuus, hän sanoo. – Toivon, että työnantajat ja työntekijät voisivat yhdessä kehittää yhteistoimintaa ja työehtojen toimivuutta ja lisätä niiden keskinäistä ymmärrystä työpaikoilla. Tällä kaikella on merkitystä myös työn tuottavuuteen ja työssäjaksamiseen. UUSI VALVONNAN KEINO Vuoden alusta EU:n maataloustukijärjestelmään tuli uusi elementti, sosiaalinen ehdollisuus. Tiivistetysti se tarkoittaa sitä, että työsopimuksia ja työturvallisuutta koskevan lainsäädännön laiminlyöminen voi johtaa tukimenetyksiin. – Entiseen verrattuna on mullistavaa, että tällaisessakin asiassa raha puhuu, jos väärinkäytöksiä ei pystytä torjumaan suosituksilla, sopimuksilla, lainsäädännöllä eikä viranomaisvalvonnalla ja sitä kautta tulleilla sanktioilla, Kääriäinen sanoo. Hän huomauttaa, että työsopimusten ja työturvallisuuden laiminlyömisestä kärsivät sekä työntekijät että työnantajat. – Se on väärin myös niitä työnantajia kohtaan, jotka hoitavat asiansa hyvin. Sosiaalinen ehdollisuus auttaa kitkemään epätervettä kilpailua maatalousalalta, Kääriäinen uskoo. Hän toivoo kuitenkin, että tukimenetyksiltä vältyttäisiin, mutta jos mikään muu ei auta, voi aluehallintoviraston tarkastaja ilmoittaa viranomaisvalvonnassa ilmi tulleista työsopimuksiin tai työturvallisuuteen liittyvistä laiminlyönneistä maataloustukia maksavalla taholle. Parhaimmillaan työehtojen ja työturvallisuuden valvonnan paraneminen voi Kääriäisen mukaan nostaa maatalousalan imagoa ja parantaa sen houkuttelevuutta. – Alan hyviä puolia pitäisi muutenkin tuoda nykyistä enemmän esiin. Kyse on kuitenkin vastuullisesti tuotetusta suomalaisesta ruuasta. Tiloilla tehdään arvokasta työtä. ? Kannattavuudessa on haasteita, mutta meillä on myös maatiloja, jotka pärjäävät hyvin. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 25 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 25 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
26 Tekijä 1/2025 KEKSINTÖ Heijastin on halpa henkivakuutus Kuinka moni mahtaa tietää, että jalankulkijan heijastin on alun perin suomalainen keksintö? – Isäni Arvi Lehti oli maanviljelijä, mutta hyvin yritteliäs mies, joka halusi kokeilla kaikenlaista. Muovi taas oli 1950-luvulla uusi materiaali, joten isä sijoitti hevostalliin ruiskuvalukoneen ja alkoi valmistaa tuotteita talousmuovista, kertoo Arvi Lehden poika Taisto Lehti. – Lisäksi hän valmisti Talmuyrityksessään Perttelissä punaisia kissansilmiä eli takavaloheijastimia, jotka tulivat lain myötä pakollisiksi peräkärryihin Suomessa. Autojen yleistyessä ja liikenteen vilkastuessa nousi myös liikenneonnettomuuksien määrä. – Enoni oli poliisi, ja meillä kävi usein poliisituttuja istumassa iltaa. He puhuivat paljon jalankulkijoiden turvattomuudesta pimeillä teillä. Tästä isäni sai ajatuksen yhdistää kaksi peräkärryn heijastinta toisiinsa. Väliin tuli koukku, johon saattoi kiinnittää langan ja hakaneulan. Ensimmäinen jalankulkijan heijastin valmistui vuonna 1963. – Heijastimen toiminta perustuu fysiikan lakeihin. Prisma taittaa valon takaisin, kun siinä on hyvä peilihionta, ja kaikki on oikeassa kulmassa. Valonsäteet eivät silloin karkaa sivulle, vaan heijastuvat takaisin valon lähtöpisteeseen, selittää Taisto Lehti, joka jatkoi isänsä jälkeen Talmun johtajana. Yrityksen tunnetuin heijastinmalli on Kalervo Suomelan vuonna 1972 suunnittelema lumihiutale, jota on valmistettu erilaisina variaatioina kymmeniä miljoonia kappaleita. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna se pääsi mukaan Designmuseon juhlanäyttelyyn, jossa oli esillä sata esinettä Suomesta. Myöhemmin Talmun ostanut Hella myi heijastintuotannon laitilalaiselle Coreplastille, joka jatkaa nykyään Safety Reflector Finlandin sopimusvalmistajana. Coreplastin lisäksi heijastimia valmistaa Suomessa helsinkiläinen Saintex. Se tunnetaan pehmoheijastimistaan, joiden valmistuksessa käytetään suurjaksosaumausta. – Materiaali taipuu moneen. Tässä on vain taivas rajana, kun mietitään erilaisia muotoja ja värejä. Olemme valmistaneet vuosien mittaan tuhansia yksittäisiä malleja. Teemme paljon designer-yhteistyötä myös graafikkojen ja muotoilijoiden kanssa, toteaa Saintexin toimitusjohtaja Susanna Blomqvist. Vuonna 2016 heijastinmarkkinoille tulivat uutuutena älyheijastimet. Vuosi sitten Saintex lanseerasi tuoksuheijastimet, joiden aromihuopaan voi lisätä tuoksun. Heijastimet katsotaan henkilösuojaimiksi, joten niiden täytyy olla CE-hyväksyttyjä ja täyttää hyvin tarkat vaatimukset. Tieliikennelain mukaan jalankulkijan pitäisi yleensä käyttää pimeällä kulkiessaan heijastinta, mutta sen käyttämättömyydestä ei kuitenkaan rangaista. ? Luonnon omat valotaiteilijat Bioluminesenssi tarkoittaa biologista valotuotantoa. Bioluminoivia ovat muun muassa monet syvänmeren eliöt, kuten käärmetähdet ja merimakkarat. Krottija kitakalat käyttävät valoa hyväksi saalistaessaan. Osa eliöistä taas viestii valon avulla lajitovereilleen. Yleensä valo on sininen tai vihreä, sillä nämä värit näkyvät veden alla parhaiten. Pimeässä lentävät tulikärpäset eli kiiltomadot ovat kovakuoriaisia, jotka houkuttelevat valolla luokseen parittelukumppaneita. Kissansilmä tien päällä Englantilainen Percy Shaw on keksijä tieheijastimien takana. Hän patentoi vuonna 1934 niin sanotun kissansilmän, jolla tarkoitetaan Britanniassa teiden reunoille asennettuja heijastavia tiemerkkejä. Seuraavan vuonna hän perusti yrityksen, joka alkoi valmistaa kissansilmiä teollisesti. Nämä tiemerkit ovat edelleen käytössä Britanniassa. Suomessa kissansilmillä viitataan polkupyörän takaheijastimiin. Lumen ja aurauksen takia meillä ei ole mahdollista käyttää kissansilmiä tien pinnassa. Poronsarvet heijastamaan Suomessa kuolee liikenteessä vuosittain tuhansia poroja, joten ongelmaan on yritetty löytää erilaisia ratkaisuja. Kymmenen vuotta sitten Paliskuntain yhdistys kokeili, voisiko kolareita estää ruiskuttamalla porojen sarviin heijastinmaalia. Maali ei kuitenkaan kestänyt kovin kauan sarvissa, joten kokeilu jäi lyhyeen. Mainetta tuli kuitenkin sitäkin enemmän, kun ulkomaiset tv-ryhmät kävivät kuvaamassa heijastavilla sarvilla varustettuja poroja. Nykyään porojen GPS-pannoissa voidaan käyttää myös heijastavaa materiaalia. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA ISTOCK Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 26 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 26 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
TYÖPAIKALLA 28 Tekijä 1/2025 + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidorna 48-49. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 28 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 28 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
1/2025 Tekijä 29 Wärtsilällä viihdytään pitkään Vaasan Wärtsilällä monella työntekijällä on vuosikymmenien ura samassa yrityksessä. Mielekkyyttä lisäävät vaihteleva työ ja keskusteleva ilmapiiri. TEKSTI MIIKA VÄHÄMAA KUVAT JOHANNES TERVO TYÖSSÄ >> Koordinaattoriasentaja Sami Taipale viihtyy moottoreiden parissa niin työssä kuin vapaa-ajalla. >> Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 29 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 29 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
30 Tekijä 1/2025 T eknologiayhtiö Wärtsilällä menee hyvin. Vaasassa Wärtsilä Finland Oy:llä valmistetaan moottoreita, joita käytetään sekä Wärtsilän moottorivoimalaitoksiin että merimoottoreina laivoissa. Polttoaineet vaihtelevat käyttökohteen mukaan. Erityisesti tulevaisuuden polttoaineet, metanoli, ammoniakki ja vety, ovat Wärtsilän tuotekehityksen ytimessä. Tilauskertymä viime vuoden tammikuusta syyskuuhun karttui 7 prosenttia, liikevaihto 5 prosenttia ja vertailukelpoinen liiketulos 51 prosenttia. Tällä hetkellä moottorivoimaloiden valmistus on liiketoiminnallisesti tuottavaa. Wärtsilällä työurat ovat usein pitkiä. Moni on saanut alkusysäyksen työhön talon oman konepajakoulun kautta. TYÖPAIKALLA PERUSTETTU Vuonna 1834. Vaasan tehdas perustettu vuonna 1936. Huhtikuussa 2024 Wärtsilä täytti 190 vuotta. KOTIPAIKKA Wärtsilän pääkonttori sijaitsee Helsingissä. OMISTAJAT Julkinen osakeyhtiö, jonka omistavat osakkeenomistajat. TUOTANTO Wärtsilä on kansainvälisesti johtava innovatiivisen teknologian ja elinkaariratkaisujen toimittaja merenkulkuja energiamarkkinoilla. HENKILÖSTÖ Globaalisti 17 800 työntekijää. LIIKEVAIHTO 6,0 miljardia euroa (2023). WÄRTSILÄ OYJ ABP Vaihtuvuus on ihan minimaalista. Meillä on ihmisillä 40 vuoden mittaisia työuria. JANNE KOSKIMÄKI Pääluottamusmies Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 30 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 30 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
1/2025 Tekijä 31 Pitkien työurien taustalla on viihtyminen työpaikalla. Työntekijöiden edustajien ja johdon välillä on harvoin eripuraa. Viimeksi on neuvoteltu esimerkiksi työaikamalleista, mikä sekin saatiin sovussa sovittua. Wärtsilällä on leimallista se, että jokainen saa olla oma itsensä. Työntekijät ovat myös hyvin sitoutuneita tehtäviinsä. On kiinnostavaa, että globaalissa yrityksessä korostuu myös kotimaisuus. Moni työntekijä on löytänyt elämänuransa Wärtsilältä. MONIPUOLINEN TYÖNKUVA TUO MIELEKKYYTTÄ Millainen työpaikka Wärtsilä sitten on? 27 vuotta Wärtsilällä työskennellyt koordinaattoriasentaja Sami Taipale kertoo, että työnkuva Wärtsilällä on monipuolinen. – Me tehdään kaikenlaisia moottoreita. W31-moottoreita, joka on uudempi tuote, ja W32ja W34 -moottoreita, jotka ovat vanhempia malleja. Sylinterin halkaisijat vaihtelevat näissä siis 310 ja 340 millin välillä. Siitä nuo nimet, Taipale kertoo. – Olen kyllä tykännyt työstäni. Tein ennen nykyisiä tehtäviä 20 vuotta asennustöitä. Sitten olin kolmisen vuotta kehittäjänä. Tämän jälkeen minua pyydettiin tiiminvetäjäksi, jossa on 12 henkilöä yhdessä tiimissä. Jos jotain erityistä tulee moottoriin, niin meidän tiimi hoitaa asian. Vien viestin aina tiimille. Yleisesti ottaen hoidan kaikenlaisia juoksevia asioita tässä nykyroolissa, Taipale sanoo. Taipale tekee myös asennustöitä koordinaattoriasentajan tehtävien ohella. TYÖSSÄ Janne Koskimäki on seitsemättä vuotta pääluottamusmies. Vaasan Wärtsilän kokoisella työpaikalla tehtävä on päätoiminen. >> >> Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 31 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 31 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
– Teen asennustöitä varsinkin iltavuorossa. Mutta ei sitä kannata mitään kauhean isoa aloittaa yksin tekemään. Tämä on ennen kaikkea tiimityötä. Wärtsilä on Taipaleen mukaan ennen kaikkea varma työpaikka. – Tämä on aika vaihtelevaa työtä. Jokainen päivä on aika erilainen. Linjakokoonpanossa menee moottorin kokoonpanoon aikaa pari viikkoa per moottori. Päiväni ovat 8-tuntisia, joskus saattaa venähtää puolella tunnilla. Olen ruuvannut kaikenlaisia moottoreita kaiken ikääni. Juuri yhden auton tässä remppasin, ja sain sen katsastuksesta läpi, Taipale kertoo. “SAA HAASTAA ITSEÄÄN” Sähköja automaatiotiimin koordinaattoriasentaja Jari Lindroos kertoo myös arvostavansa työn vaihtelevuutta. – Minulla on aika lailla kaiken kattava työnkuva. Työkaverin kanssa vastataan koko automaatiopuolesta. Tarkoitus on auttaa tuotantoa töissä, hankitaan osia ja koordinoidaan koko moottorin rakentamisprosessia sähköja automaatioasennuksen osalta. Tehtäväni on olla koko firman porukan kanssa yhteyksissä. Kontaktit vaihtelevat aina Tämä on ennen kaikkea tiimityötä. SAMI TAIPALE Koordinaattoriasentaja TYÖPAIKALLA Kestävästi tuotetut polttoaineet tekevät tuloa Sustainable Technology Hub (STH) Vaasassa on Wärtsilän ainoa tehdas Euroopassa, ja siellä valmistetaan moottoreita niin voimalakäyttöön kuin meriliikenteeseen. Vaasan tehtaan tehtaanjohtaja Jukka Saari kertoo, että Wärtsilä toimii globaalisti. – Meillä on omaa toimintaa lähes 80 maassa ja 280 toimipisteessä, joten myös toimituksia on kaikkialle maailmassa. Liikevaihto jakautuu maantieteellisesti melko tasaisesti, Saari sanoo. – Alamme “kuuma peruna” on uudet, kestävät polttoaineet, jotka tekevät tuloaan. Esimerkiksi merkittävä määrä valmistettavista merimoottoreista käyttää jo polttoaineenaan metanolia. TEKNIIKAN TULEVAISUUS Wärtsilän moottorivoimalaitokset tarjoavat joustavaa, tehokasta ja luotettavaa energiantuotantoa. Moottorivoimalaitokset ovat kestäviä pitkällä tähtäimellä, sillä ne tasapainottavat uusiutuvista energialähteistä ja sääolosuhteista johtuvaa voimantuotannon vaihtelua. – Moottorivoimalaitoksemme on suunniteltu toimimaan erilaisilla kaasuja nestemäisillä polttoaineilla. Kaasumoottorit voivat käyttää erilaisia kaasupolttoaineita ja monipolttoainemoottorit joustavasti joko kaasua tai nestemäisiä polttoaineita, Saari kertoo. Moottorivoimalaitokset voidaan myös mukauttaa käyttämään kestäviä polttoaineita. Nykyiset Wärtsilän kaasumoottorivoimalaitokset voivat käyttää jopa 25 tilavuusprosentin vetyseoksia maakaasun kanssa. Wärtsilä lanseerasi kesäkuussa 2024 ensimmäisenä maailmassa suuren mittakaavan vetyvalmiin moottorivoimalaitoksen, joka toimii 100-prosenttisesti vedyllä. Vetyvalmis voimalaitos mahdollistaa tulevaisuuden nollapäästöiset voimajärjestelmät. VIHREÄ SIIRTYMÄ Jukka Saaren mukaan vihreän siirtymän ja kestävän kehityksen edistäminen muodostavat Wärtsilän strategian ytimen. – Vihreä siirtymä on nimensä mukaan siirtymä, ei suora loikka. Teknologioidemme avulla asiakkaamme voivat siirtyä kohti sataprosenttisesti uusiutuvaa energiantuotantoa ja vähähiilistä ja lopulta hiiletöntä merenkulkua, Saari toteaa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi teknologioita, jotka voivat käyttää kestäviä hiilineutraaleja ja hiilettömiä polttoaineita, kuten biopolttoaineita, metanolia, ammoniakkia ja vetyä. – Me toimitamme joustavia ratkaisuja energiatehokkuuden maksimoimiseksi silloin, kun fossiilisia polttoaineita vielä tarvitaan sekä säätövoimaratkaisuja, joilla voidaan lisätä uusiutuvan energian osuutta sähköjärjestelmissä, Saari sanoo. Wärtsilän tavoitteena on, että toiminta on hiilineutraalia ja yhtiön tuotevalikoima on valmis hiilettömiä polttoaineita varten vuoteen 2030 mennessä. 32 Tekijä 1/2025 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 32 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 32 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
1/2025 Tekijä 33 tarkastajista suunnitteluun, automaatiopuoleen ja tuotekehitykseen, Lindroos kertoo. Lindroos on ollut sähköasentajana aiemmin ja yhteensä 18 vuotta talossa. Viimeisen vuoden verran hän on toiminut koordinaattorina. – Tämä on vähän monipuolisempaa hommaa. Koska tunnen talon, niin voin hyvin olla avuksi. Lindroosin mukaan oma asenne työhön ratkaisee. – Tässähän pystyy haastamaan itseään. Voi kasvattaa osaamistaan, ja sitä mukaa pääsee tekemään ja auttamaan. Se on itsestä kiinni, miten viihtyy työssä. Lindroos on ollut Wärtsilällä teini-iästä asti. – Kyllä täällä on viihtynyt. Puoli elämää olen ollut täällä, ja olen kolmannessa polvessa wärtsiläläinen. – Jokaisella on silti omat huonot päivänsä. Yleensä kaikki kuitenkin järjestyy. Ilmapiiri töissä on ollut hyvä. Kun on niin laaja paikka niin siihen mahtuu kaikenlaista, Lindroos kertoo. Lindroos on itse opetellut automaatiopuolta ahkerasti, ja nauttii siitä, että osaa auttaa muita siinä. Uutena on tullut tuotantoon 3D-tulostaminen, jonka toiminnassa Lindroos on ollut apuna. Kun 3D-tulostamiseen ja suunnitteluun perehtyy, niin saadaan tuotantoon myös apuvälineitä ja lisävarusteita tarpeen mukaan. RISTIRIITOJEN SOPIJA Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan työpaikalle voidaan valita päätoiminen pääluottamusmies silloin, kun on yli 400 edustettavaa. Suomessa päätoimisuus on siis verrattain harvinaista. – Nyt alkoi neljäs kausi päätoimisena pääluottamusmiehenä, eli seitsemäs vuosi alkoi vuoden vaihteessa, pääluottamusmies Janne Koskimäki sanoo. – Olen ollut 28 vuotta Wärtsilällä. Ehdin olla ammattikoulun jälkeen reilut puoli vuotta muualla, mutta sitten aloitin Wärtsilän konepajakoulussa. Työssään Koskimäki neuvottelee työnantajan ja työntekijöiden välisistä asioista. Myös ammattiliiton jäsenhankinta kuuluu pääluottamusmiehen työhön työsuhdeasioiden ohella. Yksi viimeisin työpöydällä ollut ratkaistava ongelma liittyi työaikamalleihin. – Keskustelimme työnantajien edustajien kanssa työaikamalleista. Haluaisimme työntekijöiden aloitteesta kokeilla erilaisia työvuoromalleja, Koskimäki kertoo. TYÖSSÄ Sami Taipale, Jari Lindroos ja Janne Koskimäki ovat tehneet pääosan työuristaan Wärtsilällä. >> >> Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 33 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 33 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
34 Tekijä 1/2025 – Kiinnostusta olisi etenkin kemianteollisuudessa käytettyihin katkeamattomiin vuorojärjestelmiin. Se tarkoittaa sitä, että olisi neljä kahdentoista tunnin päivää ja kuusi vapaata. Olisi kaksi aamua ja kaksi yötä ja kuusi vapaata. Koskimäki aloitti edunvalvonnassa jo varhain. – Aloitin luottamusmiehen työt 2006, jolloin minusta tuli osaston luottamusmies. Vuonna 2019 minut valittiin pääluottamusmieheksi ensimmäisen kerran, Koskimäki sanoo. – On tähän aika tottunut ja on tässä hyvätkin puolensa. Aika pitkälle saa järjestellä omat työnsä sellaiseksi kuin haluaa. Koskimäen mukaan asioilla on aina myös se toinen puoli. Aina kun istutaan neuvottelupöytään, niin neuvotellaan toisten asioista. Yleensä asiat henkilöidään pääluottamushenkilöön, vaikka mahdollinen riita ei olisikaan hänestä lähtöisin. Haastavia tilanteita ei Koskimäen mukaan kuitenkaan tule paljon. Jari Lindroosin työnkuvaan kuuluu yhteydenpito Wärtsilän eri osastojen välillä. >> Minulla on aika lailla kaiken kattava työnkuva. Työkaverin kanssa vastataan koko automaatiopuolesta. JARI LINDROOS Sähköja automaatiotiimin koordinaattoriasentaja – Wärtsilä on siitä hyvä työnantaja, että täällä on ison firman edut. Työsopimuksista ei tarvitse riidellä. Yleensä ne riidat lähtevät siitä, että me työntekijät haluamme jotain, ja työnantaja ei ole siihen valmis. Koskimäki on tyytyväinen työntekijöiden edunvalvonnan tasoon. – Kyllä se hyvin toimii. Meillä on minun lisäkseni kahdeksan osaston luottamushenkilöä. Luottamushenkilöt kokoontuvat kerran kuukaudessa. Hyvin vähän meillä on mitään riitaa tai skismaa johdon kanssa. ”VAIHTUVUUS ON MINIMAALISTA” Pääluottamusmies Koskimäen mukaan työpaikkana Wärtsilä on hyvä. – No, työpaikasta tykkääminen on ihan päivästä kiinni, mutta jos katsoo, miten pitkiä työuria meillä on, niin voi sanoa, että tämä on hyvä työpaikka. Vaihtuvuus on ihan minimaalista. Meillä on ihmisillä 40 vuoden mittaisia työuria. Jos näin on, niin tuskin tämä on kovin huono työpaikka. Koskimäen aloittaessa Wärtsilä oli maineensa mukaan Vaasan paras työpaikka. – Työsuojelukin pelittää tosi hyvin. Meillä on täyspäiväinen työsuojeluvaltuutettukin, joka on ollut virassaan 20 vuotta. Hän on kokenut kaveri ja tietää paljon. Myös Wärtsilän johto on kiinnostunut työsuojelusta, ja se on ollut tapetilla viimeiset pari vuotta, Koskimäki sanoo. – Aina kun aloitetaan jokin palaveri, käydään läpi työsuojeluasiat. Katsotaan yhdessä, minkälaisia ongelmia on ollut, ja mitä niille on tehty. Kun vierailijoita tulee, niin käydään aina läpi myös työsuojeluasiat. – En olisi ollut näin kauan, jos en olisi viihtynyt. Asennustyö ja koneistustyö ovat meidän tekemisemme ydintä, eikä se ole paljon muuttunut vuosien mittaan. ? TYÖPAIKALLA Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 34 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 34 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
1/2025 Tekijä 35 "Wärtsilä on siitä hyvä työnantaja, että täällä on ison firman edut. Työsopimuksista ei tarvitse riidellä." JANNE KOSKIMÄKI Pääluottamusmies TYÖSSÄ Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 35 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 35 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
36 Tekijä 1/2025 Suomalaisten työhyvinvointi on heikentynyt S uomalaiset voivat työssään aiempaa huonommin. Asia selviää Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimuksesta. Korona-ajan jälkeen työn imu eli myönteinen työssä koettu tunneja motivaatiotila on laskenut. Työssä koetaan aiempaa enemmän tylsistymistä. Yhä useampi kokee työuupumusoireita työssään. Myös työkyky on heikentynyt. TTL:n tutkimusprofessori Jari Hakasen mielestä suomalaisten työhyvinvointi saa tällä hetkellä kouluarvosanaksi jotain 7 ja 8 väliltä. – Meillä toki koetaan työn imua, ihmiset kokevat työnsä tärkeänä ja he tekevät hyvin työtään haastavissa olosuhteissa. Vaikka on stressiä, ihmiset suoriutuvat työstään hyvin ja suomalainen työntekijä on pääsääntöisesti motivoitunut työhönsä, Hakanen arvioi. – Mutta arvosanaa laskee se, että työn imu on heikentynyt koronaa edeltävästä ajasta. Tylsistyminen on lisääntynyt ja samoin työuupumus, nuorten työhyvinvointi on laskenut ja lisäksi johdon kuormittuneisuus on kasvanut. TTL:n tutkimuksesta ilmenee, että jopa joka kymmenes työntekijä on todennäköisesti työuupunut. Kohonnut työuupumusriski on noin joka kuudennella työntekijällä. Etenkin työuupuneiden osuus on kasvanut aiemmista tutkimuksista. Hakasen mielestä sekä kohonneen työuupumusriskin että jo vakavasta työuupumuksesta kärsivien määrä on liian suuri ja siksi asialle olisi tehtävä jotakin. – Ongelma koskee kaikkia aloja ja erilaisia työtehtäviä. Mielestäni tämän pitäisi herättää jo keskustelua. Toki työpaikkatasolla pitäisi uskaltaa huomata ja tarttua tähän asiaan, mutta selvästi ollaan hieman kädettömiä tekemään mitään, Hakanen pohtii. – Tämä on vahvasti työpaikkatason asia, mutta se on myös toimialatason ja myös kansallinen asia. Meidän pitäisi miettiä keinoja, miten saadaan aikaan laadukasta työelämää. MUUTOKSESSA AVOIMUUS ON TÄRKEÄ TTL:n tutkimuksessa tarkastelluista työn vaatimuksista suomalaisia työntekijöitä kuormittaa eniten tietämättömyys oman työn tulevaisuudesta. Muutosneuvotteluita on käyty monilla työpaikoilla ja vähintään yhtä monessa työpaikalla niiden uhka leijuu ympärillä. – Toki kuormitustekijän kasvu liittyy varmasti suhdanteeseen. Monilla aloilla menee huonosti ja huoli omasta työpaikasta on kasvanut. Mutta tämän voi nähdä laajemminkin. Puhutaan tekoälystä Koonnut Tiia Kyynäräinen ja sen vaikutuksesta työhön. Lisäksi meillä on monia uhkatekijöitä, kuten vaikkapa sodat, jotka voivat kasvattaa epävarmuuden kokemusta. Hakasen mukaan työntekijöiden epävarmuuden kokemukseen voidaan työpaikoilla vaikuttaa. Paljon on kiinni siitä, miten ja mitä työpaikan johto kertoo asioista työntekijöille. – Pahin asia on, että jos työntekijät eivät saa riittävästi tietoa omalla työpaikallaan. Muutosneuvottelutilanteissa olisi todella tärkeää, että johto avoimesti kommunikoisi työntekijöille asioista ja myös kuuntelisi työntekijöitä. Kaikki ymmärtävät, että on asioita, joista ei heti voida puhua julkisesti. Paljon voidaan kuitenkin tehdä avoimella ja luottamusta herättävällä kommunikaatiolla. ? Epävarmuus oman työn tulevaisuudesta kuormittaa yhä useampaa . TYÖYMPÄRISTÖ EM IL IE U G G LA + LUE LISÄÄ www.ttl.fi/ miten-suomi-voi Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 36 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 36 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
1/2025 Tekijä 37 KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖSUHDENEUVONNAN PUHELINPALVELU 020 690 447 TYÖSSÄ PÄIVYSTÄJÄ Voiko työterveyshuolto antaa terveystietojani työnantajalle? Sairauspäiväja kuntoutusrahan laskukaava muuttui Meluvamma yhä yleisin ammattitauti Työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä potilastietoja. Jos työntekijä haluaa, että hänen työkykyään tai terveydentilaansa selvitetään esimerkiksi työkykyneuvottelussa, tietoja voidaan antaa suostumuksella. Jos suostumusta pyydetään kirjallisesti, kannattaa lukea pyyntö huolella. Ilman työntekijän suostumusta työterveyshuolto voi ainoastaan kirjoittaa työnantajalle lausunnon työntekijän sopivuudesta työtehtäviin, esimerkiksi maininnalla: sopiva / osittain sopiva / ei sopiva. Työpaikalla terveydentilatietoja käsittelevät henkilöt ovat myös salassapitovelvollisia saamistaan terveystiedoista sekä työsuhteensa aikana, että sen päättymisen jälkeen. Työnantajan pitää määritellä keiden työtehtäviin terveydentilatietojen käsittely työpaikalla kuuluu. Terveystiedot tulee säilyttää tietoturvallisesti ja erillään muista henkilötiedoista. Tiedot pitää poistaa heti, kun niiden käsittelylle ei ole perustetta. Tietosuojaa työelämässä valvoo Tietosuojavaltuutettu. Hyvä valaistus ehkäisee työtapaturmia OIKAISU Toisin kuin numerossa 12/2024 ilmoitettiin, työympäristöja sosiaaliturva-asioiden oma puhelinneuvonta päättyi joulukuun loppuun. PÄIVÄRAHAT Sairauspäiväja kuntoutusrahan laskukaava muuttui vuoden alusta 2025 eduskunnan päätöksen mukaisesti. Muutos tarkoittaa, että yhä useampi saa tukea pienemmän korvaustason mukaisesti. Kelan mukaan muutokset pienentävät päivärahoja keskimäärin 13 euroa päivältä. Pienituloisimmilla päivärahojen määrä ei muutu. Mutta muutokset vaikuttavat myös osasairauspäivärahan määrään. Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan laskukaava muuttuu siten, että vuoden 2025 vuositulon ylärajaksi tulee 28 241 euroa. Enintään tämän suuruisista tuloista on mahdollista saada 70 prosentin korvaustason mukaista tukea. Vuonna 2024 tulojen yläraja oli 35 769 euroa. Samalla tulorajan ylittävien tulojen korvaustaso laskee 20 prosentista 15 prosenttiin, joten näistä tuloista päivärahaan lasketaan mukaan enää 15 prosenttia tulon kolmassadasosasta. Vuositulon yläraja tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella. RISKIT Työsuojeluviranomaiset valvoivat kohdennetusti työpaikkojen melua ja tärinää vuonna 2024. Vaikka melun ja tärinän haittavaikutukset tunnetaan hyvin työympäristön vaaratekijöinä, meluvamma on edelleen Suomen yleisin ammattitauti ja tärinätauti kuuluu ammattitautitilaston kymmenen kärkeen. Aluehallintovirasto kertoo tiedotteessaan, että työsuojeluviranomaisen tekemissä tarkastuksissa havaittiin puutteita meluriskinarvioinnissa 62 prosentissa kohteista ja tärinän osalta vastaava luku oli 63 prosenttia. Tarkastaja Marjo Vänskä EteläSuomen aluehallintovirastosta muistuttaa tiedotteessa, että melulle ja tärinälle asetettujen toimintaarvojen ylittyessä on laadittava torjuntaohjelma. Lisäksi on työstettävä riskinhallintakeinoja. TYÖOLOT Työnantajan on vaarojen ja haittojen vähentämiseksi pyrittävä järjestämään työpaikalle hyvä valaistus. Lainsäädännössä ei ole valaistukselle ohjetai raja-arvoja. Huonolla valaistuksella on todettu olevan työntekijöitä kuormittava vaikutus. Se myös tekee työpaikasta epäviihtyisän ja se vähentää työtehoa. Huono valaistus voi olla myös osa syy työtapaturmissa. Työsuojeluhallinnon ohjeiden mukaan työpaikalla on hyvä valaistus, jos työtilan yleisvalaistus on vähintään 200 luksia. Ohje koskee työtilaa, jossa työskennellään jatkuvasti. Yksittäisessä työkohteessa on riittävästi valoa, kun kohteen yksityiskohdat erottuvat. Myös kohteessa työskentelevän ikä vaikuttaa tarvittavan valon määrään, jo yli 45-vuotiaat tarvitsevat enemmän valoa. Valon on esimerkiksi tultava sopivasta suunnasta ja valonlähteet on valittava niin, että niiden väri helpottaa kohteiden näkemistä oikein. Valaisimia on syytä aika ajoin huoltaa ja pitää kunnossa. Jos työpisteitä muutetaan, on myös muutettava valaistusta. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 37 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 37 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
38 Tekijä 1/2025 KOULUTUS Uusi opintopolku yhdistystaitoihin Murikka-opiston yhdistystaitokursseilla kuljetaan perusteista oman ammattiosaston kuntokartoitukseen. Punaisena lankana on yhdessä tekeminen ja toimintaan innostaminen. T eollisuusliiton Murikka-opiston tarjoamat yhdistystaitokurssit on uudistettu vuodelle 2025. Neljä viiden päivän kurssia muodostavat nyt opintopolun, jossa kurssit käydään numerojärjestyksessä. – Opintopolku on opiskelijoiden oma toive, johon olemme vastanneet, kertoo yhdistystaitokurssien opettaja Heidi Koivisto-Haataja. Kurssit yksi ja kaksi ovat tarkoitettu kaikille työmarkkinoiden käytettävissä oleville Teollisuusliiton jäsenille. Kursseilla kolme ja neljä edellytetään virallista roolia ammattiosastossa. – Tavoitteena on antaa perustiedot ammattiosaston toimintavuodesta, toiminnan suunnittelusta ja päätöksenteosta sekä laajasti ajatellen yhdistystoiminnasta ja sitä ohjaavista normeista. Aiemmin kurssit oli jaettu ammattiosaston toimijoiden roolien mukaan. Esimerkiksi ammattiosaston taloudenhoito ja sihteerin tehtävät olivat omat kurssinsa. Uudet kurssit luovat moniosaamista. – Kannustetaan kokeilemaan eri rooleja. Ammattiosaston hallitus kuitenkin kantaa vastuun yhdessä. Uuden opintopolun punaisena lankana on yhdessä tekeminen ja toimintaan innostaminen. – Kaikilla neljällä kurssilla tehdään tiimitehtäviä. Ratkotaan pulmia sekä opitaan ryhmäytymistä ja tehtävien jakamista. VIIKKO VIIKOLTA SYVEMMÄLLE Yhdistystaidot 1 – järjestötoimijan perusteet -kurssi on tarkoitettu kaikille yhdistystoiminnasta kiinnostuneille. – Ei tarvitse pelätä, että pitää osata jotain etukäteen. Oma mielenkiinto riittää, KoivistoHaataja kertoo. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA JYRKI LUUKKONEN Ensimmäisellä kurssilla tehdään esimerkiksi kokousharjoitus, jossa kokoustekniikka tulee käytännön kautta tutuksi. Kurssin päätavoite on saada ihmiset mukaan toimintaan. – Kurssilaiset ovat innostuneet ja aktivoituneet. Silloin on onnistuttu tavoitteessa. Yhdistystaidot 2 – aktiivin eväät -kurssi jatkaa ensimmäisen kurssin pohjalta. – Viikko viikolta mennään syvemmälle. Siten on tärkeää, että kurssit käydään numerojärjestyksessä. Toisella kurssilla perehdytään tarkemmin ammattiosaston toimijoiden rooleihin, toiminnan suunnitteluun, taloudenhoitoon ja koulutusten järjestämiseen. Kurssin osana perehdytään myös tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin. – Esitellään simppeleitä keinoja, miten hyödyntää tekoälyä yhdistystoiminnassa. JÄRJESTÄMISTÄ JA KUNTOKARTOITUS Yhdistystaidot 3 – toimijan tietopankki -kurssi on tarkoitettu kaksi aiempaa kurssia käyneille tai vastaavat tiedot käytännön kautta saaneille ammattiosastojen toimijoille. Kurssilla syvennetään kahden aiemman kurssin oppeja ja paneudutaan muun muassa asiakirjahallintaa ja jäsenhankintaan. – Kolmannella viikolla tulee järjestämistä. Se ammattiosastojen ydintehtävä, Koivisto-Haataja kertoo. Yhdistystaidot 4 – ammattiosaston osaaja -kurssilla syvennetään jälleen aiemmin opittua ja tarkastellaan oman ammattiosaston tilannetta. – Kurssilla tehdään ammattiosaston kuntokartoitus. Siksi toivomme, että kurssille tulee ammattiosastosta vähintään kaksi hallituksen jäsentä. Neljäs kurssi huipentuu loppukokeeseen, jos osallistuja haluaa neljä opintopistettä kirjattavaksi Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 38 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 38 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
1/2025 Tekijä 39 LIITOSSA Koski-järjestelmään. Loppukoe on kirjallinen, mutta myös suullinen suorittaminen on tarpeen mukaan mahdollista. Myös ensimmäiseltä yhdistystaitokurssilta voi saada kaksi opintopistettä. Opintopisteet jäävät todisteeksi osaamisesta ja niitä on mahdollista myöhemmin lukea hyväksi muissa opinnoissa. ROHKEASTI MUKAAN Maksuttomiin yhdistystaitokursseihin sisältyy opetus, täysihoito sekä kurssimateriaali. Jokaiselle kurssille mahtuu 20 opiskelijaa. – Rohkeasti vain mukaan. Sinusta pidetään hyvää huolta Murikassa, Koivisto-Haataja viestittää teollisuusliittolaisille, jotka pohtivat kurssille lähtöä. Kurssit eivät ole työnantajan taloudellisen tuen piirissä, joten kurssilaisille myönnetään veroton kurssituki, joka koostuu vuonna 2025 kurssipäivärahasta 46,76 euroa/kurssipäivä ja stipendistä 42,11 euroa/kurssipäivä. Tuki voidaan myöntää, mikäli opiskelijalle syntyy kurssin aikana ansionmenetystä eikä hän saa muualta tuloa tai apurahoja. Kurssille osallistumisesta sovitaan ensin työnantajan kanssa. Jos kurssi on enintään viikon pituinen, kurssihakemus pitää esittää työnantajalle vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkamista. Oikeus kurssille osallistumiseen perustuu opintovapaalakiin. Työnantaja voi siirtää opintovapaata, jos se haittaa tuntuvasti työnantajan toimintaa. Kursseille haetaan verkossa Telmo-järjestelmän kautta, joka löytyy osoitteesta teollisuusliitto. etapahtuma.fi . Telmosta näkee, millä kursseilla on tilaa, ja siellä voi myös ilmoittautua jonoon, jos kurssi on täynnä. Koivisto-Haataja kannustaa tutustumaan kursseihin, sillä Murikassa on paljon tarjontaa kaikille jäsenille. Opiskella voi muun muassa tietotekniikkaa, kirjoittamista ja valokuvausta. – Kaikille löytyy jotain. Lämpimästi tervetuloa. ? ? Yhdistystaidot 1 – järjestötoimijan perusteet: 20.–24.1. ja 25.–29.8. ? Yhdistystaidot 2 – aktiivin eväät: 24.–28.2. ja 15.–19.9. ? Yhdistystaidot 3 – toimijan tietopankki: 24.–28.3. ja 20.–24.10. ? Yhdistystaidot 4 – ammattiosaston osaaja: 5.–9.5. ja 17.–21.11. LUE LISÄÄ www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu YHDISTYSTAITOKURSSIT 2025 Yhdistystaitokurssien tavoitteena on antaa perustiedot esimerkiksi ammattiosaston toimintavuodesta, toiminnan suunnittelusta ja päätöksenteosta, sanoo Murikan opettaja Heidi Koivisto-Haataja. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 39 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 39 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
40 Tekijä 1/2025 Tuotantopalkkioriita päättyi lakkolaisten hyväksi TAPAUS Oikeuskäsittelyssä kantajina toimineet 22 työntekijää osallistuivat Teollisuusliitto ry:n toimeenpanemaan valtakunnalliseen lakkoon tammi–helmikuussa vuonna 2020. Kaikki kantajat olivat ammattiliiton jäseniä. Yleissitovuuden perusteella mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta noudettavalla, kantajien työnantajalla oli käytössään tuotantopalkkiojärjestelmä vuodesta 2007 alkaen. Sen mukaan tehtaan työntekijöille maksettiin tuotantopalkkiota saavutettujen tulosten perusteella. Kuukausittainen tuotantopalkkioprosentti oli 2,5–17,5 prosenttia ja se määräytyi keskeisen tuotantokoneen tuotannon perusteella, keskiarvona vuoron tuotannon mukaisesti. Työnantajan käytäntönä oli ollut, etteivät loma, sairasloma, työajan lyhennystai muu vapaa tai esimerkiksi palkattomat vapaat olleet vaikuttaneet tuotantopalkkioon sitä pienentävästi. Helmikuussa 2020 tehty tuotantomäärä merkitsi tuotantopalkkioihin sovelletun taulukon perusteella ylintä mahdollista palkkiota eli 17,5 prosenttia. Sen sijaan työnantaja oli maksanut Teollisuusliiton toimeenpanemaan lakkoon osallistuneille työntekijöille vain 7,5 prosentin palkkion. Lakkoon osallistumattomille, vastaavassa asemassa olleille työntekijöille työnantaja oli maksanut tuotantopalkkion 17,5 prosentin suuruisena. Työnantaja katsoi, että tuotantopalkkio olisi pitänyt tässä tapauksessa laskea suunniteltujen työvuorojen mukaan, jolloin tuotantopalkkio oli 7,5 prosenttia. Työnantajan mukaan lakon vuoksi tuotanto tehtiin tosiasiallisesti vähemmällä työvoimalla ja siksi tuotantoon osallistuneille maksettu palkkio oli lisäpalkkiota tuotantoon osallistumisesta. Töihin osallistuneille maksettu palkkio vastasi sitä palkkiota, joka olisi normaalistikin maksettu, jos kyseinen tuotanto olisi tehty vastaavalla työvuoromäärällä kuin mitä lakonaikana tehtiin. TO M M I A N TT O N EN Kyse oli myös yhdenvertaisuuslain kieltämästä syrjinnästä. § Oikeustapaus EDUNVALVONTA Koonnut Asko-Matti Koskelainen Oikeus määräsi työnantajan maksamaan lakkoon osallistuneille, Teollisuusliittoon kuuluville työntekijöille samansuuruisen tuotantopalkkion kuin lakkoon osallistumattomille työntekijöille. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 40 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 40 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
1/2025 Tekijä 41 LIITOSSA RATKAISU Käräjäoikeus katsoi, että työnantajalla ei ollut perustetta maksaa kantajille lakon aikana erisuuruista tuotantopalkkiota kuin lakkoon osallistumattomille verrokeille. Käräjäoikeus katsoi, että kyse oli nimenomaan ”tuotantopalkkion” maksamisesta, eikä työnantajan väittämästä ”lisäpalkkiosta.” Kun päätös maksaa tuotantopalkkio eri suuruisena johtui työtaisteluun osallistumisesta, kyse oli myös yhdenvertaisuuslain kieltämästä syrjinnästä. Työnantaja velvoitettiin maksamaan jokaiselle kantajalle puuttuva tuotantopalkkio, jonka määrä oli henkilöittäin 44–198 euroa. Lisäksi käräjäoikeus määräsi työnantajan maksamaan jokaiselle kantajalle yhdenvertaisuuslain tarkoittamaa hyvitystä 1 500 euroa sekä korvaamaan kantajien asianosaisja oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Työnantaja valitti hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. Työnantaja haki vielä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, mutta valituslupaa ei myönnetty. Näin hovioikeuden tuomio jäi pysyväksi. ? + LUE LISÄÄ Esimerkkejä Teollisuusliiton ajamista oikeustapauksista: www.teollisuusliitto.fi > hae: ”oikeustapauksista” TP:n johtoon SEL:n Kuntonen TEOLLISUUDEN PALKANSAAJAT Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen on valittu Teollisuuden palkansaajat TP ry:n hallituksen puheenjohtajaksi kaudelle 2025–2026. Valinnan teki 10.12. järjestetty TP ry:n syyskokous. Hallituksen varapuheenjohtajiksi syyskokous nimesi Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokisen ja Toimihenkilöliitto Erto ryn puheenjohtaja Juri Aaltosen. TP:n puheenjohtaja valitaan vuorotellen eri palkansaajakeskusjärjestöjä edustavista jäsenliitoista. Tehtävä on sivutoiminen. – Työelämässä ja työmarkkinoilla liittojen välisen yhteistyön tarve on kasvava. Tähän tarpeeseen pyrimme Teollisuuden Palkansaajissa vastaamaan vakiintuneilla yhteistyön muodoilla kuten tutkimusja vaikuttamistoiminnallamme, Kuntonen sanoo. TP:n Edistys -sarja tuottaa työelämää, työmarkkinoita ja elinkeinopolitiikkaa koskevaa tutkittua tietoa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja jäsenjärjestöjensä käyttöön. – Keväällä julkaisemme analyysit henkilöstön hallintoedustuksesta sekä työsuojelusta muuttuvissa olosuhteissa, kertoo TP:n pääsihteeri Merja Jutila Roon. Teollisuuden palkansaajat TP ry on jäsenliittojensa yhteistyöja vaikuttamisjärjestö. TP:ssä on 15 ammattiliittoa kaikista kolmesta palkansaajien keskusjärjestöstä. TP:n liittojen edustamilla aloilla työskentelee lähes 400 000 palkansaajaa. Lue lisää: www.tpry.fi Työllisyydessä kehnot näkymät TYÖLLISYYS Loppuvuodesta Teollisuusliiton jäsenten työllisyystilanne heikentyi selvästi. Syyskuussa näytti tilanne jo paremmalta, mutta sen jälkeen on otettu takapakkia. Työttömänä tai lomautettuna oli marraskuussa jo 12 537 jäsentä, joista 61 prosenttia on metallialojen työntekijöitä. A-kassan tilastojen mukaan työttömänä oli 6 153 teollisuusliittolaisista marraskuun lopulla. Lomautettuna oli vielä useampi, kaikkiaan 6 384 jäsentä. Edellisen kerran yhtä kovia lukuja nähtiin toukokuussa 2024. – Etenkin lomautukset ovat yleistyneet marraskuussa. Lomautettuna oli yli 1 900 jäsentä enemmän kuin lokakuussa, kertoo tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. Työllisyys on heikentynyt yleisemminkin. Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa työllisyysaste oli 76,1 prosenttia ja työttömyysaste 8,1 prosenttia. Vuoden 2023 lokakuuhun verrattuna työllisyysaste on laskenut 1,2 prosenttiyksikköä ja vastaavasti työttömyysaste noussut 1,3 prosenttiyksikköä. Heikon suhdanteen jatkuessa työllisyys ei kohene ilman aktiivista työllistämispolitiikkaa. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ tutkimustoiminta Veli-Matti Kuntonen Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 41 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 41 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
42 Tekijä 1/2025 TUTKIMUS Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila kertoi toimialaseminaarissa, että käänne parempaan on tulossa ensi vuonna. ”Käänne parempaan on tulossa ” Teollisuusliiton tutkimusyksikön toimialaseminaarissa keskusteltiin talouden suhdannenäkymistä, jotka eri toimialoilla näyttäytyvät erilaisina. T eollisuusliiton tutkimusyksikön toimialaseminaari järjestettiin 17. joulukuuta Helsingissä. Samana päivänä julkaistiin tutkimusyksikön tuottama Toimialakatsaus 2024 , jossa perehdytään Teollisuusliiton piiriin kuuluvien toimialojen työllisyyden, tuotannon, tuottavuuden ja kannattavuuden sekä yritysten kilpailukyvyn kehitykseen. Tutkimusyksikön toteuttaman suhdannekyselyn mukaan Teollisuusliiton pääluottamusmiehet arvioivat, että liiton suurimmilla toimialoilla metalliteollisuudessa näkymät ovat hieman paremmat kuin vuoden alussa 2024, kemianteollisuudessa näkymät ovat samansuuntaiset mutta puutuoteteollisuudessa näkymät ovat yhä heikot. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVAT ANTTI HYVÄRINEN GRAFIIKKA EMILIE UGGLA – Jos kuvaamme tilannetta näin, että toimialat elpyvät taantumasta eri tahtisesti, silloin tiedämme, että olemme odottaneet elpymistä pitkään ja odotamme sitä edelleenkin, tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila sanoi seminaarissa. Suomessa sekä talous että teollisuus ovat kehittyneet vaisusti lähes puolitoista vuotta. Käänteen parempaan odotettiin tapahtuvan jo syksyllä 2024, mutta edelleen se karkaa kauemmaksi. Teollisen tuotannon toimintaympäristössä on yhä useita haasteita, joita työpaikoilla pyritään ratkaisemaan parhaansa mukaan. Markkinoiden, talouden ja hintojen kehityksen lisäksi haasteita on muun muassa raaka-aineiden hinnoissa ja saannissa sekä sähkön hintaan, käyttöön ja tuotantoon vaikuttavissa seikoissa. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 42 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 42 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
1/2025 Tekijä 43 – Emme voi myöskään vähätellä työtaisteluidenkaan merkitystä. Ne näkyvät selvästi joissakin luvuissa. Lisäksi muiden toimialojen suorat ja välilliset vaikutukset heijastuvat teollisuusliittolaisten työpaikkojen toimialoille. Kuten myös puolustusta koskevat seikat sekä vihreän siirtymän ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset, Anttila luetteli toimintaympäristön haasteita. METALLI KÄÄNTYY PAREMPAAN Suhdannekyselyn mukaan metalliteollisuudessa eli nykyään yleisemmin käytetyssä teknologiateollisuudessa 34 prosenttia teollisuusliittolaisista alan pääluottamusmiehistä arvioi tuotannon näkymien seuraavien kolmen kuukauden aikana heikkenevän vähintään jonkin verran. Lähes joka neljäs vastannut uskoi tuotannon näkymien paranevan vähintään jonkin verran. – Yksikkömme ennustaa, että metalliteollisuuden tuotannon määrä laskee tänä vuonna prosentin, mutta ensi vuonna se kasvaa 2 prosenttia, erikoistutkija Timo Eklund kertoi seminaarissa. – Vuoden 2023 miinus 3 prosenttia ja vuoden 2024 miinus yksi prosenttia ovat yhteensä iso pudotus. Voidaan puhua jo suhdannekuopasta ja taantumasta. Työllisyyden näkymät ovat sen sijaan hieman paremmat. Vaikka monessa alan yrityksessä lomautukset ja irtisanomiset ovat olleet yleisiä tänä vuonna, tutkimusyksikkö ennustaa työllisyyden toimialalla säilyvän kokonaisuutena ennallaan vuonna 2024. Tänä vuonna työllisyyden ennakoidaan paranevan prosentin. KEMIA PARANEMASSA– PUUTUOTETEOLLISUUDESSA YHÄ HEIKKOA Kemianteollisuudessa näkymät ovat jokseenkin saman suuntaiset kuin metalliteollisuudessa. Teollisuusliittolaisista kemianteollisuuden pääluottamusmiehistä 25 prosenttia ennakoi tuotannon heikkenevän vähintään jonkin verran seuraavien 3 kuukauden aikana. Saman verran kyselyyn vastanneista pääluottamusmiehistä uskoi tuotannon määrän paranevan vähintään jonkin verran. Teollisuusliiton tutkimusyksikkö ennustaa, että kemianteollisuudessa tuotannon määrä laskee vuonna 2024 prosentin, mutta kasvaa tänä vuonna neljä prosenttia. – Kemianteollisuudessa vuosi 2023 oli nihkeä. Vuonna 2024 pientä liikehdintää parempaan oli näkyvissä, mikä voi johtaa positiivisempaan vireeseen vuonna 2025. Vuodesta 2025 odotamme esimerkiksi lääkeaineiden vetävän toimialaa parempaan suuntaan, erikoistutkija Matti Roitto kuvaili. Tutkimusyksikkö ennustaa kemianteollisuudessa työllisyyden paranevan prosentin vuonna 2025. Näkymät ovat sen sijaan yhä vaisut puutuoteteollisuudessa. Teollisuusliiton erikoistutkija Mika Kärkkäinen kuvasi alan tilannetta heikoksi muun muassa rakennusteollisuuden vaikeuksien sekä KeskiEuroopan kehnon kysynnän vuoksi. Huonekalujen vaisuun menekkiin vaikuttaa kuluttajien ostovoiman heikentyminen. Suhdannekyselyssä alan pääluottamusmiehistä peräti 40 prosenttia uskoi tuotannon heikkenevän vähintään jonkin verran seuraavien kolmen kuukauden aikana. Yli 40 prosenttia vastanneista uskoi työllisyyden heikkenevän vähintään jonkin verran. Tutkimusyksikkö ennustaa, että puutuoteteollisuudessa tuotannon määrä kasvaisi tänä vuonna kaksi prosenttia ja työllisyystilanne pysyisi ennallaan. – Me kuitenkin näemme, että puutuotteet kääntyisivät vuonna 2025 kasvuun, mutta huonekalut kärvistelisivät vielä, Kärkkäinen arvioi. LOMAUTUKSET LISÄÄNTYIVÄT SYKSYLLÄ Heikosta suhdanteesta huolimatta Teollisuusliiton teollisten alojen henkilöstömäärä on kääntynyt kasvuun kolmen edellisen vuoden aikana. – Vuonna 2023 Teollisuusliiton teollisten alojen henkilöstömäärä oli 273 700, joka on enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, Anu-Hanna Anttila esitteli työllisyystilannetta. Viime vuonna työllisyystilanne parani kesää kohden, mutta on taas heikentynyt syksyn edetessä. – Syksyn mittaan etenkin lomautettujen määrä on kasvanut, Anttila kertoi. ? + LUE LISÄÄ www.teollisuusliitto.fi > hae: ”Toimialakatsaus 2024” LIITOSSA TOTEUMAT JA KESKEISET ENNUSTEET (e*) Tuotannon määrän muutos, % Työllisyyden muutos, % Tuotannon määrän muutos, % Työllisyyden muutos, % Tuotannon määrän muutos, % Työllisyyden muutos, % 2023 2024e* 2025e* METALLITEOLLISUUS KEMIANTEOLLISUUS PUUTUOTETEOLLISUUS –3 –7 –11 +1 +1 –6 –1 –1 –2 –1 –1 +2 +4 +2 +1 +1 Lähde: Teollisuusliiton toimialakatsaus 2024 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 43 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 43 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
44 Tekijä 1/2025 Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. ”Koko koulutuspolku kannattaa käydä” PAULIINA NISKANEN Varapääluottamusmies, Marioff Corporation Oy ”Olen käynyt luottamusmiesten starttikurssin ja peruskurssin. Helmikuussa olen menossa luottamusmiesten jatkokurssille. Menin kursseille, jotta tietäisin, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia minulla on luottamusmiehenä. Mielestäni kurssien tärkeintä antia on, että oppii ymmärtämään ja tulkitsemaan kankeaa lakija työehtosopimustekstiä. Kursseilla on saanut teksteistä selkokielisemmän esityksen. Tietoa on ollut helpompi sisäistää, kun asioita on käyty porukalla läpi. Erittäin tärkeää on ollut myös verkostoituminen, jota kursseilta on saanut. Pidän ehdottoman tärkeänä, että koko luottamusmieskoulutuspolun käy lävitse. Jos luottamusmiestehtävän aloittaa aivan uutena, starttikurssi antaa loistava sysäyksen luottamusmiespolulle. Kurssilta saa tietoa, mihin luottamusmiehen oletetaan olevan kykeneväinen sekä siitä mitä vielä pitää ottaa haltuun. Perusja jatkokurssit tarjoavat juuri tätä syventävää tietoa. Todellakin suosittelen näitä kursseja kaikille. Kursseilla käydään muun muassa käytännön harjoitteita, joista saa tärkeää oppia luottamusmiestehtävän suorittamiseen työelämässä. Kurssit ovat turvallinen ympäristö harjoitella tosityöelämän tilanteita varten.” Liitto kouluttaa Uusien luottamusmiesten starttikurssit alueilla Luottamusmiesten tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet 25.1. Lounais-Suomi (Turku ja Pori) 15.2. Etelä-Suomi (Hämeenlinna ja Kouvola) 22.2. Pohjois-Suomi (Oulu) 1.3. Uusimaa (Helsinki) ja Itä-Suomi (Kuopio) 8.3. Sisä-Suomi (Jyväskylä) ja Pohjanmaa (Ylihärmä) 8.3 Startkurs för nyvalda förtroendemän (Vasa) Järjestökurssiuudistus Murikan uusilla kursseilla Yhdistystaidot 1–4 opiskellaan asteittain syventävästi tietotaitoja ammattiosaston hallituksen eri tehtävissä toimimiseen. Järjestökurssiuudistuksen pääperiaatteena on yhdessä toimiminen. Vanhat tehtäväkohtaiset kurssit poistuvat. Murikan kursseja helmi–maaliskuussa 3.—7.2. Työsuojelun peruskurssi 3.–7.2. Järjestäjä 1 3.–7.2. Puheviestinnän perusteet 10—14.2 Grundkurs i arbetarskydd 10.—12.2. Kemialliset tekijät työpaikalla – työsuojelun täydennyskurssi 10.—14.2. Luottamusmiesten peruskurssi 12.—14.2. Hyvinvointi työyhteisössä 17.—21.2. Työsuojelun jatkokurssi 24.—28.2. Luottamusmiesten peruskurssi 24.—28.2. Luottamusmiesten jatkokurssi 24.—28.2. Työsuojelun jatkokurssi 24.2.—23.5. Muutoksen eväät – kolmen kuukauden kurssi 3.—7.3. Luottamusmiesten jatkokurssi 3.—7.3. Luottamusmiesten peruskurssi 10.—14.3. Järjestäjä 2 10.—14.3. Neuvottelutaito 10.—14.3. Työsuojelun peruskurssi 24.—26.3. Ergonomia tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä 24.—28.3. Luottamusmiesten peruskurssi 24.—28.3. Luottamusmiesten peruskurssi 24.—28.3. Yhdistystaidot 3 – toimijan tietopankki 26.—28.3. Nuorisotoiminta tutuksi Luottamushenkilöille ja osastoaktiiveille monipuolista koulutusta! Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu 01_2025_Liitto kouluttaa.indd 1 01_2025_Liitto kouluttaa.indd 1 20.12.2024 5.44.31 20.12.2024 5.44.31 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 44 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 44 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
1/2025 Tekijä 45 MAAILMA IM A G O IM A G ES ST O CK / LE H TI KU VA Näin palkat nousevat Saksassa SAKSA Palkat kasvoivat Saksassa keskimäärin 5,5 prosenttia vuonna 2024, selvitti WSI-instituutti vuosikatsauksessaan. Kuluttajahinnat nousivat 2,2 prosenttia, joten ostovoima lisääntyi 3,2 prosenttia. Itäisen Saksan tekstiiliteollisuuden 22 kuukauden sopimus tuo 10 prosentin korotukset ja 750 euron kertasumman. Saman alueen puusepänteollisuus saa kahden vuoden sopimuksella 6,5 prosentin korotukset. Painoteollisuudessa kertyy 29 kuukaudessa lisää palkkaa 7,8 prosenttia ja yksityinen pankkiala saa 28 kuukaudessa 10,5 prosenttia. Westfalen-Lippen puuja muoviteollisuus sopi 23 kuukauden sopimuksella 8 prosentin korotukset sekä 2 300 euron kertakorvaukset. Makeisteollisuudelle sovittiin lisää palkkaa 7,5 prosenttia 22 kuukauden sopimuksella sekä 810 euron kertakorvaus. Kemianteollisuus sopi 6,85 prosentin korotuksista 20 kuukauden aikana. Nordrhein-Westfalenin kuljetusala sai 34 kuukauden sopimuksella 14 prosentin korotukset, osavaltion energia-ala 23 kuukauden sopimuksella 10,2 prosenttia lisää. Baijerin hotellija ravintolaala saa 29 kuukauden sopimuksellaan 14,3 prosentin palkankorotukset sekä 400 euron kertakorvauksen. Saksissa ala saa 17 prosentin korotukset 36 kuukauden sopimuksella. Rakennussiivous työllistää Saksassa 700 000 ihmistä. Alan uusi kaksivuotinen sopimus nostaa palkkoja 11 prosenttia, sanoo IG Bau -liitto. Vuokratyön sopimus kattaa laajasti teollisuuden alat. Sen kaksivuotinen sopimus nosti palkkoja 7,5 prosenttia sekä takaa enintään 2 300 euron kertakorvauksen. Päälle tulevat enintään lähes 2 000 euron jouluja lomarahat. Korotusten ajankohdat sekä yksityiskohdat vaihtelevat, ja tämä vaikuttaa niiden suuruuteen. ? Koonnut Heikki Jokinen LIITOSSA Venäjällä kasvava pula ihmisistä TYÖVOIMAPULA Venäjän sota Ukrainassa syö satojatuhansia miehiä. Ulkomaisten työntekijöiden kasvanut syrjintä sai monet heistä palaamaan kotimaahansa. Sodan alkamisen jälkeen maasta on lisäksi lähtenyt pysyvästi arviolta 650 000 venäläistä. Venäjän tiedeakatemia laski, että 2023 maan työvoimapula ylti 4,8 miljoonaan työntekijään, ja tilanne paheni 2024. Työttömyys on 2,4 prosenttia, iloitsi Vladimir Putin puheessaan joulukuussa. Työttömistä ei siis uutta reserviä löydy. Työvoimapula näkyy erityisesti korkeaa koulutusta vaativissa tehtävissä sekä matalapalkka-ammateissa. Maasta muuttaneet ovat usein erikoisosaajia. Matalapalkkaiset työt taas hoitivat maahanmuuttajat. Sodassa kuolleet olivat parhaassa työiässä. Jegor Gaidar -instituutin tutkimuksessa elokuussa 42 prosenttia teollisuusyrityksistä kärsi työvoimapulasta. Puute näkyi kaikissa työtehtävissä ja joka alalla. Joissakin kaupungeissa ei enää saa taksia. Petroskoissa ilmestyvä Daily Karelia kertoo, että Pitkärannassa ja eräissä muissa Venäjän Karjalan kylissä lapset eivät ole päässeet kouluun, koska linja-autonkuljettajia ei ole. Petroskoissa asiakkaat valittavat hampurilaisravintolan likaisuudesta, koska siivoojia ei ole. Venäjä on siirtynyt pitkälti sotatalouteen. Vuoden 2025 budjetista 32,5 prosenttia menee puolustukseen. Kaikkiaan sota ja turvallisuus haukkaavat 40 prosenttia valtion budjetista. Aseteollisuus pyörii täysillä ja vie muilta työntekijöitä valtion tukemilla korkeilla palkoilla. Tyytymättömyys sotaan sai Venäjän johdon etsimään syntipukin maahanmuuttajista. Autoritaaristen hallintojen tuttu konsti lisäsi rajusti syrjintää ja irtisanomisia. Tämä ei houkuttele uusia ihmisiä Venäjälle. Osaratkaisuna terveysministeriö kiristi sairauslomia vuoden alusta. Jos niitä kertyy puolessa vuodessa neljä, yli kolmen päivän sairauslomissa tutkinta siirtyy lääkäriltä lääketieteelliselle komissiolle. Ammattiliitot eivät uskalla nykymenoon puuttua. Keskusjärjestö FNPR lähinnä referoi viranomaisten lausuntoja. IG Bau -ammattiliitto järjesti toukokuussa 2024 Düsseldorfissa mielenosoitusmarssin liittyen työehtosopimusneuvotteluja vauhdittaviin varoituslakkoihin. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 45 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 45 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
55 on ollut tuottaa tutkimusaineisto väitöskirjaani varten, keruun anti on jo itsessään osa tutkimustuloksia. Muistitietohistoria on ainoa historiantutkimuksen ala, jossa tutkija luo yhteistyössä haastateltujen kanssa omat lähteensä. Tämän asetelman tiedostaminen ja avaaminen on tutkimuksellisesti merkityksellistä, ja tutkijan on syytä tunnustaa, haastateltavan vaikutuksen ja kerronnan lisäksi, oma vaikutuksensa lähteeseen sekä voimansa sen luomisessa ja käytössä. Tämä on johtanut siihen, että muistitietohistorian tutkijat usein reflektoivat tutkimustaan ja omaa asemaansa tutkimusprosessissa. 128 Aineiston syntyprosessin sekä tutkijan aktiivisen roolin ja tutkijan persoonan vaikutus aineiston syntyyn on syytä kirjoittaa auki osana aineiston kuvailua ja lähdekriittistä tarkastelua. Tässä muistitietohistoria poikkeaa muista historiantutkimuksen aloista. 128 Abrams 2016, 24. Kuva Sulo Hirvosen pilapiirros, Karkkilan Tienoo 4.2.1986. 46 Tekijä 1/2025 LYHYET LUETUIMMAT JOULUKUUSSA www.tekijälehti.fi ? Luottamusmiesten teemaseminaari Murikassa: ”Jossain vaiheessa on työntekijänkin vuoro” ? Lakossa Pietarsaaren OSTP:llä: ”Paineistus on ollut kovaa” ? Lakossa Kuopion POK Groupilla: ”Jos jatkossakin tarvitsee seistä portilla, me olemme siihen valmiit” ? Lakossa Liperin Mantsinen Groupilla: ”Työehdoista taistellaan nyt tosissaan” ? Lakossa Haapaveden Darekonilla: "Oman toimeentulon puolesta täällä ollaan" BLOGI www.tekijalehti.fi/blogi Väitöskirja tehdastyöntekijöiden firabelitöistä TUTKIMUS Pete Pesonen käsittelee joulukuussa tarkastetussa Suomen historian väitöskirjassaan tehdastyöntekijöiden firabelitöiden muistitietohistoriaa. Firabelitöillä tarkoitetaan työntekijöiden omaan käyttöön tai hyödykseen, työpaikalla tehtyjä esineitä, joita on valmistettu työnantajan välineillä ja materiaaleilla, usein työajan puitteissa. Tehdastyön sääntöjen harmaalle vyöhykkeelle asemoituvat firabelityöt avaavat uusia näkökulmia teollisuuden työpaikkakulttuuriin, lattiatason arkeen, työpaikkojen valtasuhteisiin ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksiin. Tutkimus perustuu laajaan muistitietoaineistoon, joka koostuu kymmenistä haastatteluista. Muistitiedon keruuprosessi itsessään oli merkittävä osa tutkimusta ja tarjosi uutta näkökulmaa muistitietotutkimuksen menetelmiin. Ilmiö on ollut laajalti tunnettu ja hyväksytty työntekijöiden ja työnjohdon keskuudessa, ja se on osa suomalaisen teollisuuden historiaa. Haastattelut mahdollistivat tehdastyön arjen tutkimisen työntekijöiden näkökulmasta. Firabelityöt ovat tarjonneet työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa omapäisesti työnantajan alaiseen teollisen tilanja ajanhallintaan. Firabelityöt ovat toimineet työntekijöiden omapäisyyden ja autonomian ilmentyminä suhteessa työnjohtoon ja työnantajaan. Vaikka firabelityöt olivat työsäännöissä lähtökohtaisesti kiellettyjä, työnjohto katsoi niiden tekemistä läpi sormien, ja hiljaisella hyväksynnällä paransi suhteitaan työntekijöihin. + LUE LISÄÄ www.thpts.fi/ tehdastyolaistenfirabelitoiden JÄSENLEHTI Teollisuusliiton jäsenlehti Tekijä ilmestyy painettuna vuonna 2025 kahdeksan kertaa, mikä on kolme numeroa vähemmän kuin vuonna 2024. Vuoden 2025 aikana siirrytään tilauspohjaiseen lehteen, joka ilmestyy painettuna vuodesta 2026 alkaen kuusi kertaa vuodessa. Tekijä ilmestyy 8 kertaa TEKIJÄ VUONNA 2025 Numero Ilmestyy 1 2 3 4 5 6 7 8 15.1. 5.3. 23.4. 11.6. 13.8. 24.9. 5.11. 17.12. ”Äänestä – koska sinun ja kaverisi työehdot ovat sen arvoiset.” TUOMAS SUIHKONEN Teollisuusliiton järjestötoimitsija “Toivon, että jokainen ammattiosastotoimija kertaa osaston säännöt, tutustuu ammattiosaston toimintaoppaaseen ja palauttaa mieleen, mikä on ammattiosaston tarkoitus.” ARJA SALO Teollisuusliiton järjestötoimitsija ”Yritysvastuudirektiivin uusi lainsäädäntö muuttaa yritysten toimintakulttuuria myönteiseen suuntaan.” ARTO HELENIUS Teollisuusliiton kansainvälisen edunvalvonnan erityisasiantuntija Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 46 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 46 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
1/2025 Tekijä 47 tekijälehti.f i LUETUIMMAT VUONNA 2024 www.tekijälehti.fi JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi AJASSA / TYÖSSÄ / LIITOSSA / VAPAALLA ? Lakossa Raahen SSAB:lla: ”Hallituksen leikkaukset koskettavat jokaista” ? Junnikkalan uudella sahalla on kuljettu vaikeuksien kautta vauhtiin – ”Meillä on alusta asti ollut yhteen hitsautunut porukka” ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? Epäterve kilpailu uhkaa viedä työt rehellisiltä metsäpalveluyrittäjiltä – "Ammattilainen ei enää kelpaa" ? Riku Aalto: Maan hallitus loukkaa työntekijöitä mafiapuheillaan – ”Jatkamme vaikuttamistyötä” ? Tarkista eAsioinnissa yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi, katso jäsenmaksutietojasi, merkitse jäsenmaksuvapautus tai tilaa mobiilijäsenkortin latauslinkki puhelimeesi. Varmista, että jäsenmaksusi on kunnossa tai jäsenmaksuvapautus ajan tasalla mahdollisen lakkomaksatuksen, lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. ? Jos työnantaja ei peri jäsenmaksuasi, vaan maksat sen itse, teet sen helposti eAsioinnissa Jäsenmaksutiedot-sivulla. Vaihtoehtoina on verkkopankkimaksut ja MobilePay. Valitse jäsenmaksulaskurissa jäsenmaksun ajanjakso, lisää bruttotulosi ja paina ”Maksa Paytraililla”. Käytä laskurin antamaa viitettä. Jos valitset MobilePayn, lisää puhelinnumerosi, niin maksupyyntö ilmestyy puhelimellesi nimellä Teollisuusliitto ry. ? Jos jäsenmaksussasi on puutteita marraskuun ajalta, saat meiltä tekstiviestin numerosta 041 400 1659. Vastaamalla viestiin voit selvittää asian, tilata maksuviitteet sähköpostiisi tai jättää soittopyynnön. Puhelu tulee numerosta 045 782 00599. ? Kun jäät eläkkeelle, lähetä kopio eläkepäätöksestä Jäsenpalveluun. ? Teollisuusliitto toimittaa jäsenmaksutiedot vuodelta 2024 suoraan verottajalle. ? Jäsenpalvelun puhelinpalvelu ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. Sähköpostiosoite on jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi. TERVETULOA OSTOKSILLE! Talven tuotteet Sopista VERKKOKAUPPA Varaudu talven kylmyyteen ja pimeään vuodenaikaan sopivilla tuotteilla! Tutustu tuotevalikoimaan ja tilaa: www.teollisuusliitto.fi/soppi Hitsausalan tarvikkeet ja laitteet ammattilaisille • Paineensäätimet • Polttoleikkaus • Kohdeilmastointi • Työympäristö 0207 597 999 teknoexpertit.fi • Edulliset hinnat • Nopeat toimitukset • Yhtä lähellä kuin lähin Postin palvelupiste Jäsenkalenteritilaukset 2025 KALENTERI Ammattiosastot voivat tilata vuoden 2025 jäsenkalentereita käyttöön myöhemmin tammikuun aikana. Tarkempi tilausten alkamisaika ja muut tilaustiedot ilmoitetaan liiton verkkosivuilla ja somekanavissa. Kalentereita on rajallinen määrä, joten tilaukset kannattaa tehdä nopeasti. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/kalenteri LUE LISÄÄ! Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 47 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 47 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
48 Tekijä 1/2025 Folk trivs länge på Wärtsilä P å Wärtsilä Finlands enhet i Vasa tillverkas motorer både för kraftverkens och sjöfartens behov. Det är framtidens energimix som ligger i fokus för produktutvecklingen här. Här har man jobbat med metanol, ammoniak och väte. I somras meddelade företaget att man lanserar ett motorkraftverk i stor skala som helt drivs med väte. Anställda trivs i medeltal länge på Wärtsilä och vägen till anställningen går fortfarande ofta genom företagets egen verkstadsutbildning. Sami Taipale har jobbat på Wärtsilä i 27 år. Den mångsidiga arbetsbilden har gjort att han trivs på jobbet. – Vi gör olika typer av motorer. Nya W31-motorer och äldre modeller W32 och W34. Diametern varierar mellan 310 och 340, därav namnen, berättar Taipale. – Före mina nuvarande uppgifter jobbade jag 20 år som montör. Efter det blev det tre år som utvecklare. Nu leder jag ett team som består av 12 personer. Om det behövs något speciellt i en motor så sköter mitt team om det, säger Taipale. Taipale gör montörsjobb fortfarande ibland. – Det blir mest under kvällsskift. Det lönar sig ändå inte att börja ensam med för stora projekt. Det här handlar framför allt om samarbete. Taipale säger att Wärtsilä framför allt har varit en stabil arbetsplats. – Det finns mycket omväxling i jobbet och varje dag är olik den andra. Om man jobbar på monteringslinjen så går det i regel två veckor till att bygga en motor, berättar Taipale. “MAN FÅR UTMANA SIG SJÄLV” Eloch automationsteamets koordinatormontör Jari Lindroos har 18 år bakom sig på Wärtsilä i Vasa och de På Wärtsilä i Vasa är arbetskarriärerna i regel långa. Omväxlande arbetsuppgifter och ett bra diskussionsklimat gör att jobbet smakar. TEXT MIIKA VÄHÄMAA FOTO JOHANNES TERVO ÖVERSÄTTNING OCH BEARBETNING JOHANNES WARIS senaste åren har han jobbat som koordinator. – Jag och en arbetskompis ansvarar egentligen för hela automationssidan. Vi stöder produktionsarbetarna i deras jobb. Vi skaffar fram komponenter och koordinerar hela byggandet av motorn för eloch automationens del, berättar Lindroos. – Det här ger lite mångsidigare arbetsuppgifter. Jag känner till huset så bra att kan vara till hjälp för andra. Enligt Lindroos är attityden man har till jobbet viktig. – Man får chansen att utmana sig själv. Här bygger man på sitt kunnande och får göra nya grejer. Hur man trivs på jobbet hänger på en själv. Lindroos började jobba på Wärtsilä i tonåren. – Jag trivs bra. Jag har jobbat halva livet här och är Wärtsiläanställd i tredje generationen. LÄNGRE ARBETSPASS, LÄNGRE LEDIGT – Nu började min fjärde period som huvudförtroendeman på heltid, berättar Janne Koskimäki. På arbetsplatser med över 400 anställda kan medlemmarna välja Janne Koskimäki har varit huvudförtroendeman i drygt sju år. På Wärtsilä i Vasa är det ett heltidsjobb. PÅ JOBBET Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 48 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 48 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
1/2025 Tekijä 49 PÅ SVENSKA en huvudförtroendeman på heltid. Koskimäki har jobbat 28 år på Wärtsilä. Efter yrkesskolan jobbade han ett halvt år på ett annat företag innan verkstadsskolan vid Wärtsilä kallade. En grej som huvudförtroendemannen haft på sitt bord den senaste tiden är olika modeller för arbetstiden. – Vi har diskuterat utgående från arbetstagarnas initiativ. Det finns ett intresse för oavbrutna system för arbetsschema, som är i bruk framför allt i kemiindustrin. Fyra arbetspass på 12 timmar och sen sex dagar ledigt. Två morgonskift, två nätter och sen sex lediga dagar. Koskimäki blev vald till avdelningsförtroendeman för snart 20 år sedan och har haft fackliga uppdrag sedan dess. Han anser att han sällan hamnar i väldigt svåra situationer som huvudförtroendeman. – Wärtsilä är en bra arbetsgivare, vi drar nytta av att vara en stor firma. Vi behöver inte bråka om avtal. Vi har väldigt få konflikter med ledningen. Koskimäki tror att det kan vara en orsak till att anställda jobbat länge på företaget. – Hur mycket man gillar sitt jobb varierar väl från dag till dag men om man ser hur långa arbetskarriärerna i huset är så kan man nog säga att det här är en bra arbetsplats. Personalomsättningen är minimal och vi har många som jobbat över 40 år här. ? GRUNDAT 1834. Produktion i Vasa från 1936. HEMORT Wärtsiläs huvudkontor ligger i Helsingfors, grundat i Karelen. ÄGARE Börsnoterat bolag. PRODUKTION Teknologi och lösningar för kraftproduktion och marinindustrin. PERSONAL 17 800 globalt, i Vasa runt 3 400. OMSÄTTNING 6,0 miljarder euro (2023). WÄRTSILÄ OYJ ABP MEDLEMSTJÄNSTER INFORMERAR www.teollisuusliitto.fi > eTjänsten ? Kontrollera i eTjänsten dina kontaktuppgifter, din arbetsplats och ditt kontonummer. Se dina medlemsavgiftsuppgifter, registrera medlemsavgiftsbefrielse eller beställ länken för att ladda ner det mobila medlemskortet till din telefon. Säkerställ att dina medlemsavgifter är i ordning eller att medlemsavgiftsbefrielsen är uppdaterad. ? Om arbetsgivaren inte drar av din medlemsavgift, utan du betalar den själv, kan du enkelt göra det i eTjänsten under sidan Medlemsavgiftsuppgifter. Du kan välja mellan betalning via nätbank eller MobilePay. Välj tidsperiod för medlemsavgiften i medlemsavgiftskalkylatorn, ange din bruttolön och klicka på ”Betala via Paytrail”. Använd referensen som kalkylatorn ger. Om du väljer MobilePay, ange ditt telefonnummer så dyker betalningsförfrågan upp i din telefon under namnet Industrifacket rf. ? Om det finns brister i din medlemsavgift för november, får du ett SMS från nummer 041 400 1659. Genom att svara på meddelandet kan du lösa problemet, beställa betalningsreferenser till din e-post eller lämna en begäran om återuppringning. Samtalet kommer från nummer 045 782 00599. ? När du går i pension, skicka en kopia av pensionsbeslutet till Medlemstjänsten. Industrifacket överför medlemsavgiftsuppgifter för år 2024 direkt till skattemyndigheten. ? Medlemstjänstens e-postadressen är jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi. + LÄS MER på www.tekijalehti.fi/svenska Sami Taipale, Jari Lindroos och Janne Lindroos har alla jobbat överlägset största delen av sina arbetskarriärer på Wärtsilä. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 49 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 49 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
50 Tekijä 1/2025 K vicksilvret ligger bara någon grad under minusstrecket. Strejkvakterna på släptillverkaren Ekeri i Kållby i Pedersöre kommer ändå ihåg ändå förra strejkomgångens brasa och grillkorv med värme. – Senast stod vi i minus 25 grader och snöyra, så visst har vi erfarenhet. De skulle ju kunna förhandla om kollektivavtal på sommaren, så skulle man kunna få fart på förhandlingarna genom strejk till exempel i en solstol, skämtar huvudförtroendeman Mikaela Skriko. Den här gången handlar stridsåtgärderna om det egna kollektivavtalet, en väsentlig lunta som bestämmer om hur arbetslivet ser ut. Speciellt i en situation där regeringen genom lagstiftning gått åt arbetstagarnas rättigheter och utkomst blir kollektivavtalet viktigare än någonsin, anser man här. Inflationen skenade i väg under de senaste åren och de höjda räntorna känns i plånboken i de flesta löntagarhushåll. – Om vi arbetstagare inte har råd att konsumera så blir den möjliga lågkonjunkturen bara längre och längre. Till exempel barnfamiljerna har Strejkvakterna på Ekeri hoppades att man ska kunna lyckas öppna förhandlingsknuten och få till stånd en avtalsuppgörelse. ”Allt har blivit dyrare. Man känner av behovet av löneförhöjningar när man handlar mat eller betalar elräkningen”, säger huvudförtroendemannen. TEXT JOHANNES WARIS FOTO JOHANNES TERVO Alex Saari, Mikaela Skriko och Jan-Erik Tarvonen stod strejkvakt på Ekeri i Pedersöre 3.12.2024. >> ”I sista hand försvarar vi kollektivavtalet ” AVTALSRÖRELSEN 4.12. Ekeri Oy Ab Pedersöre Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 50 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 50 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
1/2025 Tekijä 51 PÅ SVENSKA Kollektivavtalet för teknologiindustrin löpte ut 30.11. I december genomförde Industrifacket sex strejker som varade i ett dygn i ett antal utvalda företag inom teknologiindustrin mellan 3.12 och 12.12. Industrifacket och Teknologiindustrins arbetsgivare förhandlade i december både med och utan riksmedlaren. Vid tryckläggning stod det klart att parterna inom teknologiindustrin skulle samlas till förhandlingar torsdagen 9.1. Följ med förhandlingsläget på www.teollisuusliitto.fi/sv och www.tekijalehti.fi/svenska det reda nu väldigt svårt, säger arbetarskyddsfullmäktige Jan-Erik Tarvonen och tillägger att man i Finland kört med betydligt mindre lönepåslag än i konkurrentländer som Tyskland under flera år. Förutom nivån på löneförhöjningar oroar sig de för hur det ska för de allmänbindande kollektivavtalen. – Inte vill vi ju strejka. I sista hand försvarar vi ”gröna boken”, teknologiindustrins kollektivavtal. Det är en tjock lunta som skapar tydliga ramar, säger Skriko. Regeringen Orpo har velat genomföra en reform av lokala avtal som skulle kunna innebära att allt fler anställda står utan stödet av dessa ramar. Ekeri har vuxit snabbt under de senaste åren och anställer idag sammanlagt mer än 300 personer. – Det här året ser ut att bli ett rekordår igen. Arbetsgivaren kan inte riktigt säga att det går så dåligt för firman att man inte klarar av en strejkdag, säger Skriko. ? KURSER OCH EVENEMANG ? 10–14.2 Grundkurs i arbetarskydd, Helsingfors ? 8.3 Startkurs för nyvalda förtroendemän, Vasa ? 7–11.4 Grundkurs för förtroendemän, Murikka Anmälning och mer information: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/kurssikalenteri ? 8–9.3 FFC:s Tvärfackliga kurs för södra Finland, Åbo ? 22–23.3 FFC:s Tvärfackliga kurs för Österbotten, Vasa Anmälningar: www.sak.fi/kurs Så här mycket ökade lönerna i Tyskland Lönerna steg i medeltal med 5,5 procent under år 2024. Konsumentpriserna steg med 2,2 procent vilket innebär att tyskarnas köpkraft ökade med 3,2 procent. TEXT HEIKKI JOKINEN ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS I flera branscher har man gjort löneuppgörelser som ligger runt 10 procent, visar en undersökning av tyska Institutet för ekonomioch samhällsforskning WSI. Det nya kollektivavtalet för textilindustrin i de östra delarna av landet ger de anställda ett lönepåslag på tio procent under knappt två år. Dessutom innehåller löneuppgörelsen en klumpsumma på 750 euro. I snickeriindustrin i samma område innebär det nya tvååriga avtalet löneförhöjningar på 6,5 procent. I Tyskland förekommer regionala branschavtal regelbundet. I tryckeribranschen har man godkänt ett avtal som ger 7,8 procent mer i lön under 29 månader. Trävaruoch plastindustrin i Westfalen-Lippe i västra delen av landet gick in för löneförhöjningar på åtta procent och en engångsutbetalning på 2 300 under två år. De anställda i kemiindustrin får 6,85 procent mer under 20 månader. I det med BNP mätt förmögnaste området Nordrhein-Westfalen har man i transportbranschen förhandlat fram ett avtal på 34 månader. Löneförhöjningarna landar på sammanlagt 14 procent. I energibranschen i delstaten gjorde man upp ett avtal som höjer lönerna med 10,2 procent under 23 månader. Ett allmänt avtal för bemanningsanställda gäller i så gott som hela industrin. Avtalsperioden där är två år och lönepåslaget 7,5 procent plus högst 2 300 euro. På det hela lägger man till juloch semesterpremier på nästan 2 000 euro. Kalenderbeställningar 2025 Fackavdelningarna kan beställa år 2025 medlemskalendrar senare i januari. Mer information följer på Industrifackets webbsidor och i sociala medier. Det finns ett begränsat antal kalendrar så det lönar sig att vara tidigt ute med att göra beställningen. Läs mer: www.teollisuusliitto.fi/sv/kalender Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 51 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 51 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
52 Tekijä 1/2025 Municipalities will take over TE offices' tasks EMPLOYMENT SERVICES From the beginning of 2025, the municipalities will take care of employment and economic development services. Up until now this has been the responsibility of TE offices, run by the state. There will be 45 employment areas which will, for the large part, serve several municipalities. Only the local authorities of Lahti, Kouvola, Helsinki and Vantaa will organise this service themselves. From the point of view of public administration, this is a major change. For the unemployed job-seeker, the reform should not bring any change to vital services. However, the once familiar TE offices are set to disappear. Those seeking work must check the new contact information regarding employment services. This should be on your municipality's web page. If you have an existing contact person at the TE office you can expect a change in who is dealing with your case. The basic idea of this administrative reform is to produce employment services that are better suited to people in a particular locality. As the municipalities know their own area, companies and situation, they should be able to respond faster and address the local need for employees. The municipalities have been pursuing reform of this nature for a long time. They already pay a part of unemployment costs but have been unable to influence the employment services. One of the problems in dealing with unemployment has been the silo-like structures, says Erja Lindberg, Development Manager at the Association of Finnish Cities and Municipalities, in her interview for this magazine. There is a lot of competence and actors, but no one takes care of the whole. For this reason, people have been falling in between services. – In the municipalities, this is like assembling a jigsaw puzzle to get the appropriate services in each case. For this reason, there is no one right model that would fit everywhere. Actors, jobs, and the unemployed vary in every area. Local strengths and developments must be taken into account, she adds. ? As Finland has a total of 309 municipalities, they cooperate when organising employment services. There will be 45 employment areas. + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english Compiled by Heikki Jokinen Financial carrot for municipalities MONEY The state will provide more money to the municipalities for their new employment undertakings. The amount of support will be calculated on the basis of the number of working-age people and unemployed in the municipality in question. However, the amount to be paid for integration training will be based on the number of people with mother tongues other than the national languages. As the payment of unemployment benefits is to be transferred to the municipalities, the latter will receive compensation from the state. As a carrot, state support will not be earmarked. It may be used for costs other than employment services, also. Once municipalities succeed in making a real reduction in unemployment, they will be free to use surplus money for other costs. Also, the longer a person remains unemployed the bigger the share of the benefit burden on the municipality. This should spur on municipalities to invest in employment services. It would both reduce unemployment and lower the benefit costs a municipality has to pay out. Of course, there is a danger that municipalities will channel part of the new employment service money elsewhere. The ministry of employment will follow developments, but municipalities get to decide. LE H TI KU VA / A N TT I A IM O -K O IV IS TO Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 52 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 52 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
1/2025 Tekijä 53 IN ENGLISH MEMBERSHIP SERVICES INFORMS ? In the eService, check your contact details, workplace, and bank account number. View your membership fee information, register for a membership fee exemption, or order a link to download the mobile membership card to your phone. ? Ensure that your membership fees are up to date or that the membership fee exemption is current up to the start of any strike benefits, layoff, or unemployment – this will speed up the payment of benefits. ? If your employer does not deduct your membership fee and you pay it yourself, you can easily do so in the eService under the Membership Fee Information page. Select the membership fee period in the membership fee calculator, enter your gross income, and click “Pay with Paytrail.” Use the reference provided by the calculator. ? If there are deficiencies in your membership fee for November, you will receive an SMS from the number 041 400 1659. By replying to the message, you can resolve the issue, request payment references to your email, or leave a callback request. The call will come from the number 045 782 00599. ? The Industrial Union will submit membership fee information for 2024 directly to the tax authorities. ? Member Services’ email address is jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi. www.teollisuusliitto.fi > eService Protect your future – join Industrial Union! www.teollisuusliitto.fi/ejoin/ Up-to-date information on working and living in Finland Download the Industrial Union app for employees and employers Teollisuusliiton Hermes App! DO W N LO A D TH E TE OLLISUUSLIITO N H ER M ES AP P! Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 53 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 53 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
Valoa ja viikinkejä ANNIKA MARJAMÄKI Opiskelija Lahti HARRASTAJA HARRASTAJA Toiset kuvaavat lintuja, lapsia ja luontoa, Annika Marjamäki viehättyy vähän karskimmista kuvausaiheista. 54 Tekijä 1/2025 TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT TOMMI MATTILA JA ANNIKA MARJAMÄKI Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 54 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 54 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
I nstagram-tililtä vyöryy miekkoja, kilpiä ja keihäitä, turkisvaatteita ja hulmuavia hiuksia. On taistelutematiikkaa, dramaattisia valoja ja varjoja. Kuvien takana on lahtelainen Annika Marjamäki. Hän on osa noin 80 hengen Viking Photoshoot -yhteisöä, joka harrastaa viikinkiteemaista pukeutumista sekä sen valokuvaamista. – Tämä ei ole larppausta, vaan toiminta keskittyy kuvaamiseen, Marjamäki täsmentää heti aluksi. – Ryhmä sai vaikutteita Viikingit-sarjasta, jonka kautta ihmiset kiinnostuivat viikinkimytologian kuvaamisesta, visuaalisella Hollywood-twistillä. Ydinjoukko on alun perin Lahdesta, mutta porukkaa on ollut mukana ympäri maata, Kemiä myöten. Osa ryhmästä keskittyy pukeutumiseen, maskeeraukseen ja mallina oloon, osa valokuvaamiseen. Ryhmässä on monen tasoisia valokuvaajia aloittelijoista kokeneisiin konkareihin. Marjamäki sanoo olevansa “vakavahenkinen harrastaja”. Sitä hän on ollut 15 vuotta, mutta kuvannut enemmän ihmisiä vasta vuodesta 2018 lähtien. – Alussa pelkäsin ihmisten kuvaamista ja keskityin luontoon, hevosiin ja esimerkiksi kiihdytysajoihin. Viikinkikuvaus alkoi kiinnostaa, koska olen kiinnostunut historiasta. FIKSUJA KALUSTOHANKINTOJA Viking Photoshoot -ryhmällä on kerran vuodessa isompi tapahtuma – kuten ensi syksyn reissu Kemiön saaristoon – ja pari kolme pienempää kokoontumista. Pukeutumisessa on erilaisia tapoja: jotkut tekevät vaatteita omin käsin, toiset ostavat niitä kaupoista ja kirpputoreilta tai tilaavat ulkomailta. Marjamäki on valokuvaajan roolissa tavallisissa ulkoiluvaatteissa, mutta silloin tällöin hänkin pukeutuu viikinkiasuun. – Siten on helpompi soljua muiden joukossa. Oma hahmoni on kansannainen, jolla on pitkä punainen mekko sekä erilaisia nahkavöitä ja asusteita. Marjamäen “vakavahenkinen harrastus” ei ole harrastuksista halvin – kalustossa on kiinni rahaa noin kymppitonnin verran. – Repussa on pari kamerarunkoa sekä kasa objektiiveja sekä pari kassillista valoja muuta kalustoa. Rakkain linssi on 70–200-millinen linssi, joka on hyvin käyttökelpoinen useimmissa tilanteissa, Marjamäki kertoo. – Rungon ostan yleensä uutena, mutta muuten olen onnistunut hankkimaan hyvää käytettyä kalustoa. Opettelen uuden kameran käyttöä aina todella pitkään. Sen pitää tuntua käteen sopivalta ja asetukset pitää löytyä varmasti tositilanteessa. LAATUA OIKEALLA KAMERALLA Ihmisiä kuvatessa Marjamäki hakee ennen kaikkea läsnäoloa, intensiivisyyttä, valon ja varjojen oikeaa suuntaa. Hänestä erityisesti miehiä on mielenkiintoista kuvata, koska heissä on karskiutta ja hyvin erilaisia piirteitä kuin naisissa. Kuvan ottaminen on vain osa prosessia. Kuvankäsittelyllä, jossa kuva lopullisesti tehdään, on vähintään yhtä iso rooli. – Kameran näytöltä saattaa tulla tunne, että nytpä syntyi vuoden muotokuva. Kun kuvan katsoo kotona isolta näytöltä, se voikin ollakin huono. Joskus taas käy toisinpäin. Instagramiin kuvaaminen hieman turhauttaa, koska kuvat ovat siellä niin pieniä. – Saatan käyttää kuvien käsittelyyn tunteja, ja sitten ihmiset eivät näe kaikkia kuvan yksityiskohtia ja nyansseja, hän hymähtää. Nykyisten kännyköiden kamerat ovat hyvin kehittyneitä, pitkälle kiitos myös tekoälyn, mutta Marjamäki puolustaa oikeaa, isoa “vanhanaikaista” kameraa. – Kännykkäkuva on liian käsitelty, yksityiskohdat ovat mössöä ja resoluutio ei riitä isoksi kuvaksi. Oikean kameran kuvassa on paljon informaatiota, jota pystyy kaivamaan esille ja käsittelemään kuvaa mieleisekseen. Marjamäki on tehnyt töitä kirjapainoalalla koko työuransa – kunnes hänet vuosi sitten irtisanottiin. Nyt hän opiskelee lähihoitajaksi ja on innoissaan tulevasta ammatista. – Rakastin taittamista, ja kaipaan sitä paljon. Melko nopeasti tajusin, että valokuvaus ja kuvankäsittely korvaavat sitä puutetta. Niillä saan tyydytettyä visuaalisia tarpeitani. ? Annika Marjamäki on kuvaajana luonnonvalon ystävä. Hän etsii erityisesti kuvauspaikkoja, jossa valo on kaunista. 1/2025 Tekijä 55 VAPAALLA + KATSO KUVIA Viking Photoshoot -yhteisö: www.instagram.com/viking_photoshoot Annika Marjamäki: www.instagram.com/ammikana Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 55 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 55 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
56 Tekijä 1/2025 56 Tekijä 1/2025 KATSO LISÄÄ UUTISIA BLOGEJA, VIDEOITA JA VALOKUVIA! t ek ijä le ht i.f i Ajantasaista tietoa Suomessa työskentelystä ja elämisestä Lataa ainutlaatuinen sovellus ja pysy kärryillä oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi! LA TA A TE O LL IS UU SLI ITON HER M ES -S O V EL LU S! eira.fi eira.fi Koskaan ei ole liian Koskaan ei ole liian myöhäistä myöhäistä Eiran aikuislukio Eirassa voit suorittaa tutkinnon valmistua ylioppilaaksi korottaa arvosanoja kerrata pääsykokeisiin opiskella omaan tahtiin opiskella yksittäisiä aineita opiskella verkossa Jäivätkö opiskelusi kesken tai aloittamatta, haluat korottaa arvosanojasi tai kerrata pääsykokeisiin? ILMOITTAUDU ILMOITTAUDU v oit aina aloittaa uudelleen. EIRAN AIKUISLUKIOSSA EIRAN AIKUISLUKIOSSA Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 56 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 56 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
1/2025 Tekijä 57 Työnantajat alkoivat toisen maailmansodan jälkeen edistää työntekijöidensä hyvinvointia. Esimerkiksi Suomen Trikoolle tuli huoltokonttori, sosiaalihuoltaja ja jopa kerhotoimintaa. Tampereelle palkattiin sairaskassan lääkäri, kaksi terveyssisarta ja kaksi kotisisarta huolehtimaan tehtaalaisten terveydestä. Kuvassa tehdään näkötestiä Suomen Trikoon työntekijälle. VUONNA 1954 HISTORIA Kuva Vapriikin kuva-arkisto Teksti Marita Viinamäki / Työväenmuseo Werstas VAPAALLA Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 57 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 57 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
58 Tekijä 1/2025 PULMAT Taukovisa Mikä oli työttömyysaste lokakuussa 2024? A) 3,6 % B) 5,8 % C) 8,1 % D) 11,0 % Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on työskennellyt A) autotehtaalla Uudessakaupungissa B) traktoritehtaalla Suolahdessa C) moottorikelkkatehtaalla Rovaniemellä D) polkupyörätehtaalla Hangossa Varapuheenjohtaja Turja Lehtosen entinen työpaikka on A) Talvivaaran kaivos B) Imatran terästehdas C) Lapuan patruunatehdas D) Pansion ilmastointitehdas Linnan juhlilla 6.12. oli tv-katsojia kokonaisuudessaan (= kaikki lähetystä jossain vaiheessa katsoneet) A) miljoona B) 1,7 miljoonaa C) 2,8 miljoonaa D) 4 miljoonaa Kotitalousvähennyksen maksimimäärä henkeä kohti vuonna 2025 on A) 1 600 € B) 2 300 € C) 3 500 € D) 5 750 € Mikä valtio sijaitsee Pyreneiden niemimaalla? A) Portugali B) Italia C) Kreikka D) Turkki Misotahna on valmistettu A) tomaatista B) sinapin siemenistä C) sipulista D) pavuista Mimosa Willamo on A) laulaja B) näyttelijä C) stand up -koomikko D) taikuri Mikä seuraavista on korttipeli? A) kasvislaukku B) vihannesreppu C) hedelmäsäkki D) marjapussi Kiinalaista uutta vuotta juhlitaan tänä vuonna 29.1. Minkä eläimen vuosi 2025 on? Kuvassa on tämän eläimen kiinalainen merkki. A) apinan B) lohikäärmeen C) kukon D) käärmeen KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA ISTOCK 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Oik eat vas tau kse t: C A D C A A D B D D 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU 10 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 58 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 58 8.1.2025 14.22 8.1.2025 14.22
1/2025 Tekijä 59 WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tekijä_2025_1_kansiarkki_Virpii.indd 59 Tekijä_2025_1_kansiarkki_Virpii.indd 59 7.1.2025 14.14 7.1.2025 14.14
Lainsäädäntö määrittää vain pienen osan työntekijöiden oikeuksista ja työehdoista. Siksi työelämän paremmista pelisäännöistä pitää erikseen sopia. Niistä sovitaan työehtosopimuksella (TES) ja siitä sopimuksesta me teemme sinun kannaltasi niin hyvän kuin vain mahdollista. Juuri se on tärkein syy kuulua liittoon. Lue lisää ja ohjaa työkaverisikin liittymään Teollisuusliittoon: Avaa puhelimesi kamera ja kohdista se QR-koodiin tai mene osoitteeseen parempaatyöelämää.fi pidetään työelämä reiluna kaikille. TL_Sovitaankoetta_sin_210x265.indd 1 TL_Sovitaankoetta_sin_210x265.indd 1 13.12.2024 14.35.39 13.12.2024 14.35.39 Tekijä_2025_1_kansiarkki_Virpii.indd 60 Tekijä_2025_1_kansiarkki_Virpii.indd 60 7.1.2025 14.14 7.1.2025 14.14