TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 2/2019 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI Kun reiluus katosi työstä PAKKOYRITTÄJYYS HIIPI VARHAISJAKELUUN 2 Lähde kevätkokoukseen! 16 Työllisyys edellä vaaleihin 30 Villasta lankaa neulojille 50 Sågen går het på Alholmen 56 Bändi on kuin parisuhde 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekijä_2019_02_kansiarkki.indd 1 5.2.2019 14.17
LÄHDE KEVÄTKOKOUKSEEN! l Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan kevätkokous on pidettävä maalis–huhtikuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. l Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus (toimintakertomus), luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. l Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelukokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. DELTA I VÅRMÖTET! l Det börjar bli dags för fackavdelningarnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. l Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhetsberättelsen för föregående kalenderår. Där uppläses också revisorernas / verksamhetsgranskarnas granskningsberättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvarsfrihet för de redovisningsskyldiga. l Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidatnomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. LIITTO TIEDOTTAA KEVÄTKOKOUKSET 1.3.–30.4. VÅRMÖTEN 1.3–30.4 Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www .teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Tekijä_2019_02_kansiarkki.indd 2 5.2.2019 8.49
KANNEN KUVA: JYRKI LUUKKONEN 2/2019 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 MITEN HALVALLA LEHTIÄ VOI JAKAA? KANSI Sanoman perustama Earlybird-palvelu aloitti jakelun Keski-Uudellamaalla. Yrittäjä-työntekijälle jää palkkiosta jopa vain puolet aiemmasta. Lehtien varhaisjakelu koettelee säällisen työn rajoja. 18 ONKO ÄÄNELLE TAKUUTA? Tavalliset duunaritkin äänestivät perussuomalaisia, mutta saivat aktiivimallin. Miten köyhät voivat voittaa vaalit? 53 De välbärgade röstar flitigare än andra. Men vad innebär det? 28 NOVITA LUO VILLASTA LANKAA JA ELÄMYKSIÄ Kouvolan Korialla valmistuu 10 miljoonaa lankakera?a? vuodessa ka?sityöla?isten tarpeisiin. Ta?ytyyko novitalaisten osata itse kutoa? ? Tehtaanjohtaja Ville Vilko tutkii raakavillalankarullaa. ”Nyt haistellaan jo vuoden 2020 trendeja?.” Tekijä_2019_02_sisus.indd 3 6.2.2019 11.27
4 Tekijä 2/2019 ? KOKIJA Miia Latva-Kurikka on metallityöntekijä, motoristi, sinkku – ja pienen tytön tukiperheäiti. Mitä on tukiperhetoiminta ja miksi siihen kannattaa lähteä mukaan? ? HARRASTAJA Kimmo Puhakka on kokkolalaisen rockmetalli yhtye Heroes Don´t Ask Whyn rumpali. Musiikillisuuden lisäksi bänditoiminta on myös sosiaalinen laji. TYÖYMPÄRISTÖ ”Gepardi” eli EU:n tietosuoja-asetus GDPR tarkentaa tapoja, joilla ihmisistä saa kerätä ja käsitellä tietoa, mutta se ei ole este tarpeellisen tiedon antamiselle luottamushenkilöille. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 ILMIÖ Alustatalous mullistaa markkinoita 16 EDUSKUNTAVAALIT Teollisuus ja työllisyys edellä uurnille 22 VÄITTÄJÄT Ralf Sund vs. Petri Vihervuori 24 KOKIJA Tukiperhevanhempi Miia Latva-Kurikka 27 VIERAILIJA Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen 29 Lyhyet TYÖSSÄ 38 TYÖYMPÄRISTÖ Työhyvinvointi paranee kaikkien yhteistyöllä 50 Automationen gör jobbet på sågen lättare 41 Lyhyet LIITOSSA 42 Ay-koulu Rovaniemellä: Työelämässä tarvitaan vakautta 45 JÄSEN Reunanauhoittaja Miia Thusberg 47 OIVALTAJA Erikoisvikamies Erkki Sinisalo 48 MAAILMA Marxilaiset piikkinä Kiinan hallituksen lihassa 49 Lyhyet 55 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 56 HARRASTAJA Rumpali Kimmo Puhakka 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 13.3. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Emmi Mäkinen emmi.makinen @teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekijä_2019_02_sisus.indd 4 6.2.2019 13.28
BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi Teollisuusliiton koulutuspäällikkö HANNU SILTALA "Aikuiskoulutustuen ehtoja pitää parantaa ja tuen piiriin pääsemistä helpottaa. Tukea voitaisiin yhä enemmän kehittää henkilökohtaisen opintotilin suuntaan, joka nykyistä paremmin tukisi jatkuvaa itsensä kehittämistä koko työuran aikana." 2/2019 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 13.2.2019 Halvimman hinnan kustannukset Y ritystoiminnan ja työn teettämisen organisoinnin yksi pidempi kehityskaari on ollut työvoiman ulkoistaminen. Menettelytavat ja -mallit ovat olleet monet, mutta peruskuvio on työntekijöiden kannalta ollut yksioikoisen samankaltainen. He ovat viimeinen lenkki ketjussa, jolla tulosta tehdään tai josta se yritetään puristaa irti. Kehityskulun tyypillinen lähtökohta on se, että tietty organisaatio päättää siirtyä jonkin toimintonsa toteuttamisessa ostopalvelujen käyttämiseen sen tuottamien arvioitujen hyötyjen perusteella. Yhtenä tavoitteena silloin on säästää palkkaja henkilöstökuluissa eli siirtää ne jonkin toisen yrityksen tai palveluntarjoajan vastattavaksi. Näissä asetelmissa on ollut melko tavallista, että yrittäjäriskin ottamista on tarjottu myös omalle henkilökunnalle. On luvattu, että töitä riittää, kun perustatte yrityksen. Hinnoista neuvoteltaisiin sitten erikseen. Joissain tapauksissa on syntynyt uutta kannattavaa yritystoimintaa, mutta useissa tapauksissa on kohdattu hankaluuksia. Kun yksi tyypillisesti verrattain iso yritys on ulkoistanut jonkin toimintonsa, on sitä havittelevien pienempien toimijoiden käytössä oleva vipuvarsi työn tai urakan hinnasta neuvottelemiseksi suhteessa isompaan toimeksiantajaan vähäinen. Ne joutuvat lähinnä tyytymään siihen, minkä isompi yritys on kilpailutuksen jälkeen valmis maksamaan. Halvin tarjous on vahva ehdokas voittajaksi. Kaikki edellä kuvattu on tavallista liiketoimintaa markkinataloudessa. Siihen sisältyy kansantaloudessa tarvittavaa dynamiikkaa, mutta myös riski toiminnan ohjautumisesta kalteville pinnoille. Keskeisenä ajurina on nimenomaan halvimman hinnan logiikka, joka jättää taakseen esimerkiksi laadulliset tekijät. Pienen yrityksen toiminnan muodostaa vähimmillään yksi ihminen. Jouston keinoja ovat esimerkiksi työaikojen venyttäminen, katteesta tinkiminen, tappiolla toimiminen tai eläkemaksujen mataliksi säätäminen. Jos yrityksellä on työntekijöitä, nousevat tarkastelun kohteiksi myös heihin liittyvät kustannukset. Se on tiettyyn pisteeseen asti rehellistä sinnittelyä niukkuutta jakamalla, mutta toisaalta kokemus on osoittanut, että vastuut alkavat hämärtyä viimeistään tuotantoketjujen pidentyessä. Urakanantajilla toki on velvollisuus valvoa, että alihankkijat toimivat lakien ja sopimusten mukaisesti, mutta käytännössä valvonta ei toteudu. Velvoitteensa laiminlyöneiden yritysten lista on juridisten dokumenttien ja viranomaisten tarkastuskertomusten perusteella tuskallisen pitkä. Työntekijöiden kannalta kysymys on silloin esimerkiksi alipalkkauksesta, ylityökorvausten tai lisien maksamatta jättämisestä, palkan vinoutuneesta maksamisesta kilometrikorvauksina tai päivärahoina, henkilöstön sivukulujen laiminlyönneistä tai lakisääteisen työterveyshuollon puutteista. Reilun työelämän ja terveen kilpailun rakentamisessa yritysten välille on edelleen paljon tekemistä. Työkalupakin perusvälineet ovat sopiminen, sopimuksista kiinni pitäminen, valvonta, ennaltaehkäisy ja sanktiointi. Mitä enemmän tulevaisuutta rakennetaan sopimalla, sitä vähemmän tarvitaan sanktioita ja sitä paremmin Suomi tulevaisuudessa pärjää. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Emmi Mäkinen emmi.makinen @teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. PETTERI RAITO Päätoimittaja Tekijä_2019_02_sisus.indd 5 6.2.2019 11.27
6 Tekijä 2/2019 Sanomaleh tien aamujakaja tkin patistettiin yrittäjiksi: Sanomien uusi jakeluyhtiö ei anna työvälineitä eikä työnjohtoa Sanomaleh tien jakelu takkuilee Uudellama alla. Yrittäjiksi pakotetut lehdenjaka jat ovat jättäneet hommiaan kesken: työvälineitä ei ole, ja työnjohton a toimii kännysovell us. Seura, Verkkolehti 17.12.2017 Postinkanto a diilataan pimeästi – Rantautuu ko alipalkattu jen töiden käytännöt Suomeenki n? Aikaisemm in siivoustyöss ä on törmätty siihen, että työsopimuk sia välitetään eteenpäin. Nyt toiminnasta on viitteitä Postissa. Seura, Verkkolehti 5.5.2018 Postin kiitos sanomaleh denjakajalle 33 vuoden työstä: palkasta pois 60 prosenttia Petteri Goltzin palkka romahtaa noin 2 400 eurosta arviolta noin 900 euroon, kun Posti vaihtaa jakajien työehtosop imuksen syksyllä. YLE, Verkkolehti 29.8.2017 Posti yhdistää varhaisjake lun keväällä perustettuu n Posti Palvelut -tytäryhtiö ön – Siirtää varhaisjaka jat halvemman työehtosop imuksen piiriin Talouseläm ä, Verkkolehti 27.6.2017 PE KK A EL O M A A Tekijä_2019_02_sisus.indd 6 6.2.2019 12.10
? 2/2019 Tekijä 7 AJASSA Kun työ ei elätä tekijää Miten halvalla työn voi teettää, että joku suostuu sen tekemään? Lehtien varhaisjakelu on toiminut koekaniinina. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT PEKKA ELOMAA JA JYRKI LUUKKONEN Postinkanto a diilataan pimeästi – Rantautuu ko alipalkattu jen töiden käytännöt Suomeenki n? Aikaisemm in siivoustyöss ä on törmätty siihen, että työsopimuk sia välitetään eteenpäin. Nyt toiminnasta on viitteitä Postissa. Seura, Verkkolehti 5.5.2018 Tekijä_2019_02_sisus.indd 7 6.2.2019 12.10
8 Tekijä 2/2019 H elsingin Sanomien julkaisijan Sanoma Media Finland Oy:n perustama Earlybirdpalvelu on suorittanut lehtien jakelua Keski-Uudellamaalla. Yrityksellä ei ole yhtään työ suhteeseen palkattua jakajaa, vaan se käyttää itsensä työllistäjiä eli freelancereita. Yritys maksaa heille niukan palkkion, mutta normaalisti työnantajalle kuuluvat kulut, muun muassa eläkemaksut ja vakuutukset, työntekijä hoitaa halutessaan itse. Freelancer ei sairastuessaan saa työnantajalta sairauspäivärahaa, hänelle ei makseta lomakorvausta eikä hän saa korvausta omien työ välineidensä käytöstä, esimerkiksi puhelimesta ja polkupyörästä tai autosta. Työntekijällä ei ole työnantajan maksamaa työterveyshuoltoa, eikä työstä kerry eläkettä. Teollisuusliiton jakelualan sopimusasiantuntija Martti Paavilainen arvioi, että yrittäjämäisesti toimivalle työntekijälle jää hänelle maksetusta palkkiosta kulujen jälkeen karkeasti puolet: esimerkiksi kahdeksan euron palkkiosta nelisen euroa. Earlybird sai markkina-aseman Keski-Uudellamaalla, kun Helsingin Sanomat kilpailutti jakelunsa. Postista erilliseksi yritykseksi irtautunut Postipalvelut menetti Earlybirdille alueensa ja joutui sanomaan satoja työsuhteessa olevia jakajiaan irti. Earlybird on vähitellen laajentanut toimintaansa. Viime vuoden lopulla joulukuussa se otti vastatakseen lehtien jakelusta Hyvinkäällä. ITSENSÄ TYÖLLISTÄJÄT JÄTTIVÄT TYÖN KESKEN Kaikki ei ole mennyt putkeen alustalousyrityksenä itseään markkinoivalta jakelufirmalta. Jo etukäteen yritys varoitti, että alussa voi jakelussa ilmetä häiriöitä. Hyvinkäällä joulukuun alkupäivinä kolmannes talouksista jäi ilman lehteä, kun jakajat joukolla lopettivat jakelun kesken työvuorojen. Häiriöitä jatkui useamman vuorokauden ajan. Yhtenä syynä ilmiöön yritys on myöntänyt työvoima pulan. Se on yrittänyt paikata tilannetta muun muassa lainaamalla jakajia lahtelaisesta jakelupalvelusta. – Ei kuulosta kovin kannattavalta liiketoiminnalta, että jakajat lähtevät ajamaan Lahdesta Hyvinkäälle ja palaavat takaisin Lahteen. Pelkäs tään matkakustannukset muodostuvat isoiksi, pohtii Paavilainen. Hän ei ole yllättynyt, että freelancer-jakajat jättivät jakamisen kesken havaittuaan työn luonteen. "Ehkä alustataloudessakin on jonkinmoinen kipupiste, jonka jälkeen sitä hommaa ei kukaan enää tee. Vapaassa markkinataloudessa tahtoo olla, että kaikella toiminnalla on se viimeinen hinta." ”ILMAN IHMISTÄ LEHTI EI TULE KOTIIN” – On tapana sanoa, että lehti tulee kotiin. Mutta ei lehti tule kotiin, se tuodaan kotiin. Sitä voitaisiin enemmän arvostaa, että se on ihminen, joka lehden tuo postiluukkuun. Jos sitä ihmistä ei ole, niin lehteäkään ei tule, sanoo jakaja Timo Virtanen. Virtanen on vuodesta 2009 lähtien työskennellyt lehtien varhaisjakajana Salon seudulla. Hänen työnantajansa on Varsinais-Suomen Tietojakelu, jossa hän on 65:n jakajan pääluottamusmies. Jakelu on tuntipalkkaista, osa-aikaista yötyötä. – Puolen yön aikaan lähdemme painotalolle ja otamme lehdet kyytiin. Sitten menemme maakuntaan jakamaan. Minun piirini on maaseutua. Lenkki on vajaa 200 kilometriä. Aamulla pitää olla takaisin. Meillä on kuusi yötä työtä ja sen jälkeen kaksi vuoroa vapaata. Työhön eivät pyhät paljoa vaikuta. Muutama juhlapyhä on vapaa. Muuten ollaan kaikki sunnuntait työssä. Työn huono puoli on Virtasen mukaan se, että ”jakajan palkkaus on melkein kaikkein heikoin, mitä Suomessa voi olla”. – Hyvä puoli on se, että jakelu on aika lailla itsenäistä työtä. Omaan tahtiin saa mennä. "Kun kaikki sosiaalipuoli, vakuutukset ja eläkemaksut, ajetaan jakajan kontolle, niin ei se hyvä malli ole. Pitäisi vähän valistaa niitä ihmisiä, jotka lähtevät siihen hommaan." TIMO VIRTANEN l VARSINAIS-SUOMEN TIETOJAKELU, SALO 65 JAKAJAA l PÄÄLUOTTAMUSMIES l JAKAJANA 10 VUOTTA SALO 23.1.2019 LEHTITEHDAS, KLO 1.32 PE KK A EL O M A A Tekijä_2019_02_sisus.indd 8 6.2.2019 12.10
2/2019 Tekijä 9 AJASSA LENKKI ON JAKAJAN URAKKA Virtasen jakamia päätuotteita ovat Salon Seudun Sanomat ja Turun Sanomat . Lisäksi hän jakaa pikkulehtiä ja kahdeksaa eri paikallislehteä. Viime aikoina jakeluun on tullut mukaan aikakauslehtiä, kirjeitä ja pieniä paketteja. – Palkka työstä pyörii kympin paikkeilla tunnissa, eli se on tavallisen pieni. Urakkahyöty tulee siitä, kun ajaa mahdollisimman nopeasti lenkin läpi, niin voi saada tuntipalkan hieman paremmaksi. Piirit ovat alalla yleensä aika pieniä. Meillä lyhin piiri on 4,5 tuntia ja isommat piirit 6,5 tuntia. Kirjeiden, aikakauslehtien ja pakettien tulo varhaisjakajien jaettaviksi on lisännyt työtä, mutta se on kasvattanut myös työn fyysistä kuormitusta. Huolestuttavana Virtanen pitää työnantajien pyrkimystä maksaa tunti tunnista ja hävittää työstä urakkahyöty. Siinä on vaarana hänen mukaansa se, että työssä ei ”kenenkään enää kannata menettää uniaan”. – Kyllä palkkaukseen täytyy saada jokin positiivinen muutos. Muuten ei ole yksinkertaisesti järkeä lähteä jakamaan yöllä. PALKAN KOROTUSTA KANNATTAISI KOKEILLA? Earlybirdin tapauksessa freelancerpohjaiseen alustatalouteen siirtymistä perusteltiin tarpeella alentaa printtilehtien jakelu kustannuksia, jotka ovat olleet 20–30 prosenttia kokonaiskuluista. – Siinä jäi ymmärtämättä, että lehti pitää saada painosta asiakkaalle, ja valitettavasti jakajalle pitää maksaa palkka. Se ei ilmaiseksi liiku, vaikka miten sitä toivoisi, Teollisuusliiton Paavilainen sanoo. Earlybird saattoi toivoa, että Postipalveluiden irtisanotuista jakajista osa olisi hakeutunut freelancereiksi. Näin ei näytä isossa mittaavassa käyneen. – He, jotka ovat jakoa tehneet, tiedostavat, millaista työtä se on ja paljonko siitä tienaa. Jos siitä rahasta pitäisi vielä ruveta maksamaan omat eläkkeet ja vakuutusmaksut, ja ottaa riski siitä, että ei ole lomarahaa, niin vaikea kuvitella, että se homma heitä hirveästi kiinnostaisi. Luotettavuudella on jakelussa iso merkitys. Jos lehti ei ilmesty kotiin säännöllisesti, seuraus voi olla yrityksen toiminnalle kohtalokas. – Ongelma jakelumaailmassa on se, että jos asiakas suuttuu, niin hän lopettaa tilaamisen ja siirtyy esimerkiksi verkkolehden lukijaksi. Häntä on aika mahdoton saada takaisin. Kun halutaan pitää yllä printtimediaa, on tärkeää, että lehti oikeasti on aamulla laatikossa. Paavilainen pohtii, kannattaako yhteiskuntaa ylipäätään rakentaa sellaiseksi, että ihmiset tekevät mahdollisimman pienellä tuntipalkalla töitä. – Onko se järkevä kehitys, jos halutaan säilyttää edes jonkinmoinen palvelutaso! Yritykset tiedostavat, että jakelualalla palkka on liian pieni ja kertovat, että on huutava jakajapula. Ne sanovat, että ongelmaa ei palkka yksin ratkaise, mutta ehkä sitä kannattaisi kokeilla. ? "Kun kaikki sosiaalipuoli, vakuutukset ja eläkemaksut, ajetaan jakajan kontolle, niin ei se hyvä malli ole. Pitäisi vähän valistaa niitä ihmisiä, jotka lähtevät siihen hommaan." TIMO VIRTANEN l VARSINAIS-SUOMEN TIETOJAKELU, SALO 65 JAKAJAA l PÄÄLUOTTAMUSMIES l JAKAJANA 10 VUOTTA KRUUSILA, KLO 3.27 ? Pimeässä ja tuiskussa auraamattomilla teillä taiteilu on tänä talvena ollut jakaja Timo Virtaselle tavallista kovempi haaste. Onneksi peuroja on aikaisempaa vähemmän. Hän on ajanut viisi peurakolaria viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tekijä_2019_02_sisus.indd 9 6.2.2019 12.10
"Ihmisiä tulee ja menee. Se on pyöröovitaktiikkaa. Meillä vaihtuu yli sata henkilöä vuodessa. Jakajista on huutava pula. Se vaikuttaa kaikkeen. Se vaikuttaa laatuun." EVELIINA KOIVISTO l ALMA MANU, TAMPERE l 900 TYÖNTEKIJÄÄ l JAKAJANA 13 VUOTTA 10 Tekijä 2/2019 VAPAUDEN VIEHÄTYS Jakaja Timo Virtasen jakamalla parin sadan kilometrin lenkillä on paljon kesämökkialueita. Pysähdyksiä tulee talvella noin 250 ja kesällä tuplamäärä. Talvella teillä on liukasta ja pimeää; sataa lunta ja räntää. – Kun talven jaksaa jakaa, niin kesällä on ihan mukavaa. Saa kesäyössä rauhallisesti mennä ja kuunnella linnunlaulua. Maaseutupiirissä ajaminen on ihan mielekästä. – Kun aamulla kuudelta pääsen kotiin, ja nukun aamupäivän puoleen päivään asti, niin jää vapaata aikaa jonkin verran muuhunkin tekemiseen. Osalla on kaksi työtä, jolloin oma vapaa-aika jää pienemmäksi. Virtasella työ mahdollistaa harrastukset. – Olen yleensä koko yön puhelimessa luottamusmiestehtävien takia. Päivällä minulla on monenlaista harrastoimintaa ja yhdistystoimintaa. Olen urheiluseuran puheenjohtaja. Harrastin autourheilua nuorempana. Nykyisin olen Teollisuusliiton ammattiosaston sihteeri, paikallisjärjestön sihteeri ja mukana liiton tes-neuvottelukunnassa. TÖITÄ PAISKOTAAN JAKSAMISEN KUSTANNUKSELLA Mitä jakajat keskenään puhelimessa yön pimeinä tunteina juttelevat? Rahan jälkeen yleisin puheenaihe on Virtasen mukaan jaksaminen. KUN YKSI TYÖ EI RIITÄ ”Jakelu on osa-aikaista työtä, jossa palkka ei usein riitä toimeentuloon. Se ajaa monet ottamaan toisen työn”, sanoo itsekin kahta työtä tehnyt jakaja Eveliina Koivisto. – Olin pitkään lasten kanssa kotiäitinä. Sitten rupesin etsimään töitä. Ilmoitus osui silmään ja ajattelin, että tämä työ voisi sopia, kun päivät olisivat vapaina. Se tuntui kivalta hommalta, kun oli pieniä lapsia. Jäin sille tielle. – Jakajan työ on urakkaluontoista. Minulla on Tampereella kaksi jakopiiriä. Niistä maksetaan yhteensä noin 6,5 tuntia. Toisessa piirissä ajoa on kuusija toisessa kahdeksan kilometriä. Meillä lähes joka paikassa jakajat kulkevat omilla autoilla. Keskusta-alueella on joitakin paikkoja, missä polkupyörille on mitoitettu piirit. Parasta jakajan työssä on Koiviston mukaan oma vapaus. – Siinä ei kukaan kyttää selän takana, Siinä voi itse määritellä työn vauhdin ja sen, millä tavalla hoitaa homman. – Huono puoli on se, että työ tehdään yöllä. Välillä kaipaa työyhteisöä. Jakajalla saattaa mennä viikkoja, ettei näe ketään. Rasitus on työssä kasvanut. – Työnantaja on levikkien laskuun vastannut siten, että on otettu paljon uutta jaettavaa, josta kertyy lisää tuloa. Se tekee työstä rankan, koska aikaa yössä ei ole sen enempää. Se on merkinnyt lisää työtä samassa ajassa. Koiviston mukaan yötyöhön sopeutuminen ei ole helppoa. Vaikeinta on heillä, jotka tekevät kahta työtä. – Jokainen on yksilö. Sen huomaa hyvin nopeasti, sopiiko yötyö ollenkaan. On yllättävän vaikeaa jatkuvasti nukkua päivällä. TAMPERE 26.1.2019 NEKALA, KLO 2.01 NEKALA, KLO 3.14 JY RK I LU U KK O N EN Tekijä_2019_02_sisus.indd 10 6.2.2019 12.10
"Ihmisiä tulee ja menee. Se on pyöröovitaktiikkaa. Meillä vaihtuu yli sata henkilöä vuodessa. Jakajista on huutava pula. Se vaikuttaa kaikkeen. Se vaikuttaa laatuun." EVELIINA KOIVISTO l ALMA MANU, TAMPERE l 900 TYÖNTEKIJÄÄ l JAKAJANA 13 VUOTTA 2/2019 Tekijä 11 AJASSA – Kuormat rupeavat olemaan isoja, ja aikataulut ovat tiukoilla. Henkilöstöpula on hirveä. Jakajista on jatkuvasti vajausta. Heitä pyydetään vapaapäivinä töihin. Koska palkkaus on kehno, työhön suostutaan rahanhimo silmissä. Väsyminen tulee lopulta, kun ei malteta levätä. Virtasen mukaan yötyö ei sovi kaikille. – Olen sanonut, että viisi vuotta vähintään menee, ennen kuin siihen tottuu. Itse olen koko ikäni tehnyt yötöitä. On ollut jakajia, jotka ovat saaneet diagnoosin, että eivät sovellu yötyöhön. He eivät saa päivällä nukuttua. – Perhe-elämän ja työn yhteensovittaminen on monessa perheessä haastavaa perheenjäsenten erilaisten vuorokausirytmien takia. Jakajan yötyöhön tottuminen vaatii aikamoista sopeutumista perheessä. Sellaisissa perheissä, joissa molemmat ? – Ihmisillä on yötyöhön erilaisia toimintamalleja. Jotkut menevät nukkumaan kuudelta illalla ja nukkuvat pitkän pätkän ennen kuin lähtevät työhön ja ovat seuraavan päivän hereillä. Itse teen niin, että nukun pari tuntia ennen kuin lähden työhön ja sitten pidemmän pätkän, kun tulen aamulla takaisin. Se on sopinut minulle parhaiten. – Totesin viime vuoden puolella, kun kävin kahdessa työssä, että unirytmini häiriintyi. Jouduin ottamaan pientä breikkiä. Kävin lääkärissäkin, että saatiin rytmiä korjattua. Kun vaje jää päälle, se vaikuttaa moneen asiaan. Koivisto joutui toteamaan, että ihmisen on todella stressaavaa tehdä samanaikaisesti kahta työtä. – Ehkä sinulla on aamulla nukkuessasi takaraivossa, että sinun täytyy herätä päivällä ja lähteä toiseen työpaikkaan. Uni ei ole niin laadukasta kuin se voisi olla. Mitä vanhemmaksi tulet, sen vaikeampaa on nukkuminen. Työntekijäpula ja jakajien suuri vaihtuvuus ovat Koiviston mukaan alan suuria ongelmia. – Ihmisiä tulee ja menee. Se on pyöröovitaktiikkaa. Meillä vaihtuu yli sata henkilöä vuodessa. Jakajista on huutava pula. Se vaikuttaa kaikkeen. Se vaikuttaa laatuun. NEKALA, KLO 2.21 NEKALA, KLO 2.13 ovat jakajia, se sujuu helpommin. Kovimmilla ovat jakajat, jotka tekevät elannon turvatakseen kahta työtä. – Osalla on toinen työ. Jotkut ovat kaupan kassalla, kouluavustajina, siivoojina tai kesäisin vihannestarhoilla. Vuoden ympäripyöreää paiskomista kompensoidaan jakajan viiden viikon kesälomalla ja kahden viikon talvilomalla. Viime tes-kierroksella tuli se mahdollisuus, että talvilomaviikon voi muuttaa rahaksi. – Sanoin silloin, että en tuollaiseen koskaan lähde. Kaikki loma, mitä me saamme, tarvitaan palautumiseen. Mitä enemmän jakaja vanhenee, sitä enemmän hän väsyy lenkillä ja tarvitsee palautumisaikaa. Jakaminen on nuorempien hommia, vaikka meillä vanhin jakaja on 72 vuotias. Tekijä_2019_02_sisus.indd 11 6.2.2019 12.11
JAKAJIEN KAOOTTINEN TILANNE SOPIMUSSHOPPAILU Ilmiö nousi pintaan, kun Posti yhtiöitti postipalvelunsa. Jakajien työnantaja Postipalvelut liittyi Medialiittoon, ja Posti ja logistiikkaalan unioni PAU:n sopimuksen piirissä olleet postilaiset siirtyivät Teollisuusliiton sopimuksen piiriin. Työntekijöiden palkka ja edut huononivat. – Siitä on vuosi ja tilanne on edelleen kaoottinen, sanoo sopimusasiantuntija Martti Paavilainen. Miten tähän ajauduttiin, on oma tarinansa. – Varhaisjakelua on tehty meidän työehtosopimuksella paljon. Posti ei olisi pystynyt kilpailemaan, jos se olisi noudattanut PAU:n sopimusta, joka oli parempi. Työnantaja sai taloudellista hyötyä vaihtamalla sopimusta. Postipalvelujen perustamisen myötä Teollisuusliitto joutui kiusalliseen asemaan. – SAK:n kentässä ei näytä hyvältä, että luomme mahdollisuuden sopimusshoppailuun. Se on moraalinen ongelma, jota PAU:laiset eivät katso hyvällä. Kahdella eri sopimuksella on vuosikymmenien juuret. Toinen sopimus syntyi, kun mediayhtiöt alkoivat perustaa Postin jakelun rinnalle omia jakeluyhtiöitään, joiden työntekijät järjestäytyivät Viestintäliittoon. Fuusioiden seurauksena mediayhtiöiden jakajista tuli TEAMin ja myöhemmin Teollisuusliiton jäseniä. Kiperän tilanteen ratkaisemiseksi Teollisuusliitto ja PAU tekevät yhteistyötä. – Kerran kuukaudessa käymme keskusteluja ja koko ajan vaihdamme tietoa, sanoo Paavilainen. Alan edunvalvontaa ei helpota alhainen järjestäytymisaste. – Meille järjestäytyneenä on lähes 1200 työntekijää ja heidän määränsä on kasvussa. Monelle jakaminen on sivutyö. Tarkkaa järjestäytymisastetta on vaikea saada selville. Se on noin 25–35 prosentin haarukassa. PAU:n puolella järjestäytyminen on paljon parempaa. Kun Postipalvelut perustettiin, siirtyi PAU:lta Teollisuusliiton sopimuksen piiriin parituhatta työntekijää. – Meille jäseniksi heistä tuli kymmenisen prosenttia. Paljon jäi PAU:lle, ja paljon meni YTK:hon, valitettavasti. Sopimusasiantuntijan näkökulmasta jakelumaailma on ”mielenkiintoinen mutta äärettömän haastava”. – Se lisää vielä vaikeusastetta, että ala elää veitsenterällä. Postin sähköistäminen vaikuttaa voimakkaasti. 12 Tekijä 2/2019 ALUSTATALOUTTA ON HYVÄÄ JA HUONOA Teollisuusliiton Martti Paavilaisen mielestä alustatalous palvelee hyvin silloin, kun työntekijä myy arvokasta erityisosaamistaan. Esimerkiksi Oulussa asuva saattaa alustan kautta tehdä töitä helsinkiläiselle yritykselle ja saada siitä siedettävää palkkaa. Alustatalouspalvelun ohjelma voi lisäksi freelancerin apuna laskea palkkiosta eläkemaksun ja veron, ja laittaa ne maksuun. Suorittavaan työhön alustatalous soveltuu hänen mielestään huonosti, etenkin silloin, kun se perustuu pakkoyrittäjyyteen, joka ei tarjoa mahdollisuutta neuvotella työn hinnasta. – Tällaiset yritykset perustuvat siihen, että ne pyrkivät käyttämään ihmisiä hyväksi ja teettämään työtä mahdollisimman halvalla. Samalla väistetään työnantajan velvollisuudet. Katsotaan, että kyseessä on itsensä työllistäjä tai freelancer. Periaatteessa he ovat työsuhteisia ihmisiä, jotka työskentelevät työnantajan direktiooikeuden alla. Käytännössä heillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta neuvotella työehtojaan. Itsensä työllistäjällä on oikeus olla ottamatta vastaan sopimusta. Paavilaisen mielestä asetelma ei ole reilu. – Onko ihmisellä, jonka pitäisi tulla toimeen, oikeasti mahdollisuus kieltäytyä työstä? NEUVOTTELUA PAREMMISTA EHDOISTA Kun jaettavaksi on tullut muutakin kuin sanomalehtiä, on se pääluottamusmies Timo Virtaselle merkinnyt neuvottelua jakamisen taksoista. – Kovasti neuvotellaan siitä, mitä maksetaan kirjeen tuomisesta, että montako sekuntia on euro. Tavoitteena on oikeudenmukaisempi korvaus. On kohteita, joihin ei välttämättä mene yhtään lehteä, mutta sinne menee kuitenkin kirjeitä ylimpään kerrokseen. Niistä on tähän mennessä maksettu vain kappale korvaus. Nyt muutetaan kappalekorvaus sekunneiksi ja saadaan järkevämpi hinta. Siinä kuluu työaikaa, kun kiipeää ylimpään kerrokseen ja vie kirjeen. Kun kuorma kasvaa, reppu voi painaa paljon. Vakituisen työn muuttamisen pakkoyrittä jyy deksi Virtanen kokee jakelualalla jonkinmoisena uhkana. Sen yleistymiseen hän ei jaksa uskoa. – En ollenkaan ymmärrä, että joku sellaiseen leikkiin lähtee. Kun kaikki sosiaalipuoli, vakuutukset ja eläkemaksut, ajetaan jakajan kontolle, niin ei se hyvä malli ole. Joku hädissään tämmöiseen tarttuu, kun jostain pitää rahaa saada. Ei se pitemmän päälle toimi. Ei se Hyvinkään suunnassakaan ole toiminut, kun siihen työhön ei löydy väkeä. TIETÄMÄTTÖMYYTTÄ KÄYTETÄÄN HYVÄKSI Eri tyyppisten jakajien edunvalvontaa vaikeuttaa se, että heidän järjestäytymisasteensa on yleensä alhainen ja työnantajat käyttävät runsaasti ulkomaisia työntekijöitä, joiden tietämys omista oikeuksistaan on usein vielä heikompi kuin suomalaisilla. Monessa tapauksessa Teollisuusliiton Paavilaisen mukaan liittoon järjestäytyminen ja sieltä saatava tuki olisi kiperissä tilanteissa avuksi. Ruoanjakelupuolelta löytyy ainakin kaksi yritystä, Foodora ja Wolt, joissa työsuhteita on muutettu freelancer-sopimuksiksi. – Siellä yritys pakotti työntekijät allekirjoittamaan uuden sopimuksen, joka merkitsi siirtymistä työsuhteesta freelancer-sopimukseen, mikä tarkoitti palkanalennusta ja työehtojen etujen häviämistä. Ruoankuljettajille annettiin eteen englanninkielinen työsopimus ja sanottiin: se pitää allekirjoittaa tai hommat loppuvat. Aika moni paniikissa allekirjoitti Tekijä_2019_02_sisus.indd 12 6.2.2019 12.11
Jos sinun työtäsi yritetään muuttaa freelancerpohjaiseksi, ota yhteyttä liittoon! 2/2019 Tekijä 13 AJASSA "Australiassa Foodora on katsottu työnantajaksi. Yritys on tunnustanut, että kuriirit ovat enemmän työsuhteisia työntekijöitä kuin freelancereita ja maksanut heille korvauksia. Myös Hollannissa osa kuriirityöstä on tulkittu työsuhteiseksi. Toivottavasti käytäntö leviää Euroopassa ja Suomessa." MITÄ LIITTO VOI TEHDÄ? Paavilaisen mielestä liiton tulisi jatkossa toimia niin, että yhteiskunnassa itsensä työllistäjien asemaan saataisiin muutos. – Työnantajapuoli toimii harmaalla alueella, johon ei ole puututtu. Ammattiliittona meidän pitäisi miettiä, miten saadaan eduskunta ottamaan kantaa asiaan: tarkentamaan työsuhteisen työn ja freelancer työn harmaata aluetta, ettei pääse tapahtumaan tämän tapaista hyväksikäyttöä. l sopimuksen sellaisenaan, eikä ymmärtänyt, että työehdot muuttuivat ratkaisevasti. Osa ruoankuljettajista oli työsuhteisia. Heillä olisi Paavilaisen mukaan ollut mahdollisuus vaatia yt-neuvotteluja, työsuhteiden mahdollista irtisanomista tuotannollisista ja taloudellisista syistä, ja työsuhteen purkutapauksessa neljän kuukauden takaisinotto velvoitetta. Tällöin työsopimuksen huonontaminen olisi ollut huomattavan hankalaa alalla, joka kärsii kroonisesta työvoimapulasta. – Asiaan olisi voitu puuttua, jos ruoankuljettajilla olisi ollut jonkinlainen järjestäytyminen ja tuki takana, mutta se mahdollisuus pääsi menemään ohi. Parempi työehtosopimuksiin liittyvä lakituntemus olisi voinut hyödyttää ainakin niitä, joilla oli työsuhde. PAKKOYRITTÄJYYDESTÄ KYSYMYS EDUSKUNTA Lehtiä jakavan Earlybirdin, ruoankuljetuspalvelu Foodoran ja ruokalähettipalvelu Woltin työntekijöiden kohtelusta tehtiin eduskunnassa loppuvuodesta kirjallinen kysymys sosiaalija terveysministerille. KYSYMYS Kirjallisen kysymyksen mukaan osa yrityksistä on johdonmukaisesti ja tarkoituksella alkanut kiertää työnantajavelvoitteitaan. Ne eivät enää palkkaa työntekijöitä työsuhteeseen ja tee henkilön kanssa työsopimusta, vaan ottavat työntekijöitä toimeksiantosuhteeseen. Freelancerit eivät kirjallisen kysymyksen mukaan tosiasiallisesti voi itse päättää, milloin ja missä he tekevät työtä, vaan sitä on tehtävä silloin, kun ruoka tai lehti pitää toimittaa asiakkaalle. Lisäksi yritys voi kuljetusten aikana antaa työn tekemistä koskevia ohjeita ainakin ruoanjakelupalvelun yhteydessä. Tällöin kaikki työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät. Kysymyksen mukaan yritysten toiminnasta aiheutuu mittavia yhteiskunnallisia menetyksiä sosiaaliturvaja eläkemaksujen jäädessä kertymättä. Lisäksi ne vääristävät yritysten välistä kilpailua. Työntekijän näkökulmasta käytäntöä pidetään kirjallisessa kysymyksessä ”työntekijälle kuuluvan ansion varastamisena”. Kysymyksessä muistutettiin, että työntekijän perustavaa laatua olevia oikeuksia ovat oikeus työsopimukseen, sairaus lomaan, eläkkeeseen ja työ terveyshuoltoon. Lisäksi työntekijän kuuluu saada korvaus omien työvälineiden ja ajoneuvon käytöstä, ja hänen tulee voida käyttää työpaikan sosiaalitiloja. Kysymyksessä kysyttiin muun muassa, mihin toimenpiteisiin ministeri aikoo ryhtyä sen selvittämiseksi, ovatko nämä freelancerit työsuhteessa vai eivät. Kysymyksessä kysyttiin myös, mihin ministerin näkemyksen mukaan voi johtaa kehitys, jossa yritykset kiertävät työsopimuslakia ja jättävät maksamatta sosiaaliturvaja eläkemaksut. VASTAUS Ministerin mukaan työsuojeluviranomainen voi ottaa selvittääkseen freelancer-sopimuksella tai yrittäjänä toimivan henkilön aseman tämän pyynnöstä. Viranomainen voi selvittää, onko henkilö tosiasiallisesti työntekijän asemassa. Jos viranomainen katsoo henkilön olevan työntekijän asemassa, on tällä toimivalta työnantajaan. Työn suorittamisella freelancer-, toimeksiantotai muulla sopimuksella ei ministerin mielestä ”lähtökohtaisesti aiheudu mitään verojen tai eläketai sosiaaliturvamaksujen menetyksiä”. Uusia ajatuksia itsensä työllistäjien aseman korjaamiseksi hän ei esittänyt. PAKKOYRITTÄJYYS NAKERTAA ELÄKETURVAA ”Matalapalkkainen alustatyö yleistyessään asettaisi suomalaisten eläketurvan entistä kovempien kustannuspaineiden eteen. Työssäkäyvät ihmiset kerryttävät itselleen eläkettä. Jos se ei ole riittävä, henkilölle maksetaan kansaneläkettä. Koska itsensä työllistävien eli freelancereiden palkka on pieni, houkutus siihen, että he eivät maksa itselleen vapaaehtoista yrittäjäeläkettä kasvaa, ja se merkitsee sitä, että he myöhemmin jossain vaihetta ikäänsä ovat kansaneläkkeen varassa. Silloin muut työntekijät kustantavat heidän eläkkeitään. Jos alustataloudella tehtävä matalapalkkainen työ yleistyy, tästä tulee yhteiskunnallinen ongelma. Tällaisen prosessin kautta vähennetään muutenkin harvenevia maksajia työeläkepottiin.” SOPIMUSASIANTUNTIJA MARTTI PAAVILAINEN PE KK A EL O M A A Tekijä_2019_02_sisus.indd 13 6.2.2019 12.11
14 Tekijä 2/2019 ILMIÖ Alustatalous helpottaa vertailua TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP Alustat ovat muuttaneet kuluttajien käyttäyty mistä ympäri maailmaa. Yleisemmin alustat määritellään DIGITAALISIKSI MARKKINAPAIKOIKSI, jossa yksityiset henkilöt tai yritykset voivat tarjota tuotteita tai palveluita. Hyvänä esimerkkinä alustasta on vaikkapa Booking.com -verkkosivusto. Tällä alustalla yritykset tai yksityishenkilöt voivat laittaa majoitusvaihto ehdon vuokrattavaksi halua mallaan hinnalla. Käyttäjät sitten vertailevat sivuston avulla majoitusvaihtoehtoja, valitsevat haluamansa ja maksavat yöpy misestä. Fyysisten tuotteiden osalta hyvä esimerkki alustasta on Tori.fi. Siellä ihmiset myyvät omistamiaan tavaroita ja toimittavat ne SUORAAN ASIAKKAILLE. Alustat ovatkin vähän kuin jälleenmyyjiä, mutta sillä erotuksella, että alustat eivät itse tilaa tai valikoi tuotteita, vaan ainoastaan välittävät niitä. Tämän takia verkkokaupat eivät ole useimmiten alustoja. Alustataloudessa tavarat ja palvelut eivät mene lukuisten myymälöiden tai jälleenmyyjien kautta, vaan muutamien digitaalisten markkinapaikkojen kautta suoraan asiakkaille. Alustatalouden mullistavasta vaikutuksesta kertoo, että maailman suurimmaksi hotelliyhtiöksi kasvanut Airbnb ei omista yhtään hotellia. Uber on maailman suurin taksiyhtiö, mutta ei omista yhtään autoa. Kuten monessa muussakin talouden trendissä, alustaloudessa on kyse RESURSSIEN TEHOSTAMISESTA. Hotellien ei tarvitse enää markkinoida lukuisissa lehdissä tai verkkosivuilla majoitustaan, vaan siihen riittää muutama digitaalinen alusta. Käytettyjen tavaroiden myyjän puolestaan ei tarvitse maksaa lehti-ilmoituksista tai varata pöytää kirpputorilta. Hän voi yksinkertaisesti ottaa kotona kuvan tuotteesta ja täyttää siitä ilmoituksen verkossa. Kun VÄLIKÄSIÄ JÄÄ POIS tai ne vähenevät, tuotteiden tai palveluiden hinnat yleensä laskevat. Alustatalouden suurimmat voittajat ovat asiakkaat ja ne muutamat alustayhtiöt, jotka onnistuvat nousemaan suosituiksi. Toisaalta alustat voivat tuoda hyville tuotteille tai palveluille myös aivan uusia asiakkaita vaikkapa toiselta puolelta maailmaa. Yrityksille alustatalouden yleistyminen ei olekaan tekninen kysymys, vaan strateginen. Alustatalous pakottaa yrityksiä MUOKKAAMAAN LIIKETOIMINTAMALLEJA ja miettimään, mikä on yrityksen tärkein lisäarvo asiakkaalle ja paljonko asiakkaat suostuvat siitä maksamaan. SEITSEMÄN JÄTTILÄISTÄ Aivan kuten hakukonemaailmassa on kaksi isoa toimijaa, Google ja Bing, myös alustataloudessa on muutama valtavan iso alusta, kuten kiinalainen Alibaba ja yhdys valtalainen Amazon. Isot toimijat usein myös ostavat pienempiä alustoja. Esimerkiksi matkailupalvelukonserni Expedia Group omistaa Expedian lisäksi Hotels.comin, Ebookersin, Trivagon ja lukuisia muita verkkopalveluita. Konsulttiyhtiö KPMG pyrki selvittämään viime vuonna maailmanlaajuisen alustatalouden kokoa yhtiöiden markkinaarvojen avulla. Selvitykseen otettiin mukaan kaikki yli 100 miljoonan dollarin arvoiset yhtiöt, joilla on avoimia alustoja. Seitsemän suurimman yhtiön yhteenlaskettu markkinaarvo vastasi 69 prosenttia kaikkien alustatalousyhtiöiden markkina-arvosta. TEOLLISUUDESSAKIN UUSIA AVAUKSIA Alustatalous on tuomassa teollisuuteenkin uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi konepajoissa eivät kaikki kalliit laitteet ja sorvit ole koko ajan käytössä. Jos konepaja pystyisi löytämään uusia tilauksia hiljaisemmille kausille, se toisi lisää töitä. Parhaassa tapauksessa yhtiö voisi palkata lisää väkeä tai laajentaa toimintaansa. Suomalainen Combi Works on lähtenyt tältä pohjalta kehittämään liiketoimintaansa. Yhtiö ei itse omista tuotantolaitteita, vaan välittää tilauksia eri puolille maailmaa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Tämä mahdollistaa sen, että Combi Worksin asiakkaat voivat keskittyä siihen, minkä parhaiten osaavat, oli se sitten tuotekehitystä tai laadukasta tuotantoa. APPLE AMAZON MICROSOFT GOOGLE FACEBOOK ALIBABA TENCENT LÄ H DE : Vi zl ly , Le on ar do M ilj oo na a m aj oi tu st a Airbnb, USA 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 100 80 60 40 20 Alustatalous kasvaa nopeasti Tekijä_2019_02_sisus.indd 14 6.2.2019 11.28
2/2019 Tekijä 15 HAE TEOLLISUUSLIITON JÄSENHINTAISIA KESÄ JA SYYSLOMIA Teollisuusliiton omistamat viikko-osakkeet viikoille 23–52/19 ovat jäsenten haettavissa 12.2.19 alkaen. Liitolla on tasokkaita viikko-osakkeita Hannunkivessä, Himoksella, Kalajoella, Katinkullassa, Kuusamossa, Levillä, Naantalissa, Punkaharjulla, Pyhäniemessä, Rukalla, Saimaalla, Sallassa, Tampereella, Ylläksellä, Vierumäellä ja Ängesholmissa. Lähetä hakemuksesi viimeistään 11.3.19 (haettavat viikot löytyvät painikkeen ”ARVONTA” alta). Lomaviikot arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 14.3.19. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan heti arvonnan jälkeen. Arvontojen jälkeen varaamatta jääneet loma-ajankohdat tulevat sivustoille varattaviksi 21.3.19 klo 10. Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät holidayclub. /yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: teollisuusliitto@holidayclub.shop ja salasanalla: holidaylomat Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15), yrityspalvelu@holidayclub. APPLE AMAZON MICROSOFT GOOGLE FACEBOOK ALIBABA TENCENT Hyödynnä jäsenetusi! Tekijä_2019_02_sisus.indd 15 6.2.2019 11.28
16 Tekijä 2/2019 Työllisyys ja teollisuus edellä vaaleihin Huhtikuun eduskuntavaaleissa ratkaistaan Suomen suunta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Teollisuusliiton mukaan seuraavan vaalikauden keskeisiksi tavoitteiksi on asetettava teollisuuden toimintaedellytykset ja työllisyys. TEKSTI PETTERI RAITO KUVA KITI HAILA Koulutusjärjestelmän on pysyttävä elinkeinoraken teen muutosten perässä. Vaalikauden aikana on syytä arvioida ammatillisen koulutuksen uudistuksen tilanne ja tarpeet. Esimerkiksi työpaikalla tapahtuvan oppimisen resurssit on turvattava todellisen tarpeen mukaisesti. Tulevan työvoiman merkittävä potentiaali on nuorissa. Nuorten työllistymisen edistämisen rinnalla on tärkeää etsiä keinot sen ehkäisemiseksi, ettei kukaan putoa nuorena yhteiskunnan ulkopuolelle. Ehyet mahdollisuuksia tarjoavat koulutusväylät ovat ratkai sevassa asemassa. Työperäisessä maahanmuutossa T eollisuusliitto julkaisi tammikuussa tavoit teensa vaalikaudelle 2019–2023. Samalla kysymys on niistä asioista, jotka kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen aloittavan maan hallituksen pitää Teollisuusliiton mukaan ohjelmassaan ottaa huomioon ja toteuttaa. – Suomea on ennenkin rakennettu yhteistyöllä ja luottamuksella. Toivottavasti siihen voidaan jälleen palata. Se kuitenkin edellyttää kaikkien osapuolten tahtoa, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. Teollisuuden toimintaedellytysten parantaminen on Teollisuusliiton arvion mukaan asetettava seuraavan hallituksen strategiseksi painopisteeksi. Liitto esittää, että Suomeen perustetaan poikkihallinnollinen viennin ja teollisuuden kasvuohjelma. Keskeisiä elementtejä ovat osaamisen, koulutuksen, tutkimuksen ja tuote kehityksen lisääminen. – Mikäli vientiteollisuus ei pärjää lyhyemmän aika välin kustannuskilpailussa, se ei pysty investoimaan pidemmälläkään aikavälillä. Esimerkiksi tutkimusta ja kehitystoimintaa ei saada kasvuun pelkillä valtion varoilla, Aalto arvioi. Suomi tulee toimimaan EU:n puheenjohtajana kuluvan vuoden jälkimmäisen puoliskon. Teollisuus liiton mukaan Suomen pitää nostaa puheenjohtajuus kautensa kärkiteemaksi valmistavan teollisuuden ja kiertotalouden kasvuohjelman luominen Eurooppaan. Edellisten näkökohtien rinnalla energiapolitiikalle on määriteltävä selvä linja, jota noudattamalla Suomi ja kotimainen teollisuus saavat käyttöönsä riittävästi edullista, päästötöntä tai vähäpäästöistä sähköä. Suomen toimivaa vientitakuujärjestelmää on edelleen jatkettava. Vaalikauden aikana on myös tarpeen arvioida viennin edistämistä, yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukevan Business Finlandin toiminnan tehokkuus ja toteuttaa korjaavia toimen piteitä, jos ne osoittautuisivat tarpeellisiksi. TYÖLLISYYSASTE YLI 75 PROSENTTIIN Väestön ikärakenteen vanhentuminen aiheuttaa julkiselle taloudelle kasvavan kustannuspaineen. Vastaus siitä aiheutuvaan julkisen talouden rahoitus problematiikkaan on työllisyysasteen nostaminen yli 75 prosenttiin. Tärkeä keino sen saavuttamiseksi on työvoiman liikkuvuuden lisääminen rohkaisemalla ihmisiä muuttamaan työn perässä ja tukemalla sitä esimerkiksi verotuksen työasuntovähennyksen määrää nostamalla. "Mikäli vientiteollisuus ei pärjää lyhyemmän aikavälin kustannuskilpailussa, se ei pysty investoimaan pidemmälläkään aikavälillä. Esimerkiksi tutkimusta ja kehitystoimintaa ei saada kasvuun pelkillä valtion varoilla." Tekijä_2019_02_sisus.indd 16 6.2.2019 11.28
2/2019 Tekijä 17 AJASSA E D U S KU N TAVA A L I T 2019 VAALIPÄIVÄ 14.4. ENNAKKOÄÄNESTYS 3.–9.4. LUE VAALITEEMAT JA KATSO EHDOKKAAT Teollisuusliiton eduskuntavaalisivuilta voit lukea tarkemmin Teollisuusliiton vaalitavoitteet vaalikaudelle 2019–2023 ja katsoa keitä teollisuusliittolaisia on ehdolla eduskuntavaaleissa. www.teollisuusliitto.fi/eduskuntavaalit täytyy puolestaan huomioida, että yritykset noudattavat työehtoja ja että niiden noudattamista valvotaan. EU-maiden ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuus harkinta pitää säilyttää. METSÄT JA KAIVOKSET VOIMAVARAKSI, HARMAA TALOUS KURIIN Talousmetsien monipuolinen ja kestävä käyttö on tärkeää Suomen elinkeinoelämälle myös tulevaisuudessa. Päästövähennyksiä ajatellen on muistettava, että Suomen metsät ovat hiilinielu. Aktiivinen metsänkäyttö ja -hoito kasvattavat hiilinielua. Metsien virkistysja talouskäyttö on sovitettava yhteen. Metsäalan toimijat ovat siinä avainasemassa. Kestävän metsänhoidon saralla metsänomistajille maksettavan Kemera-tuen ehdoksi on asetettava se, että urakoitsija noudattaa lakisääteisiä velvoitteitansa ja työehtoja sekä maksaa veronsa. Se on yksi osa harmaan talouden torjuntaa, jonka toteuttamiseksi täytyy Teollisuusliiton mukaan laatia eri toimialat laajasti huomioiva kunnianhimoinen ja kattava toimenpideohjelma. Veronumerokäytäntö on laajennettava ravintoloihin, siivousalalle ja teollisuustoimialoille. Tilaajavastuulain perusteella sovellettavien sanktioiden kaltaiset laiminlyöntimaksut on otettava käyttöön myös työsuojelurikkomuksissa. Suomen kaivosklusteria ja sen arvoketjua on laajennettava. Mahdollinen kaivosvero on valmisteltava siten, ettei se aja investointeja pois Suomesta. Sen rinnalla kaivosteollisuuden vastuullisuuteen ja tuotannon jälkihoitoon on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Valtion on pidettävä omistajaohjauksessa aktiivinen ote. Päätavoite on jalostusarvon kehittäminen Suomessa ja sinivalkoisen ankkuriomistajuuden vahvistaminen, ei valtion omaisuuden myynti. Yritystukia käytetään kaikissa kilpailijamaissa. Siksi Suomessa ei Teollisuusliiton mukaan pidä säätää lakeja, jotka lisäävät teollisuuden kustannuksia kilpailijamaihin nähden. Toisaalta teollisuuden päästöoikeuden hinnannousun aiheuttama energialasku on korvattava teollisuudelle myös vuoden 2020 jälkeen täysimääräisesti. TYÖMARKKINAYHTEISTYÖ VAHVISTAA KILPAILUKYKYÄ Luottamukseen ja yhteistyöhön perustunut työmarkkina-asioiden valmistelu on Suomen talouskehityksen pitkän kaaren perusteella tarkasteltuna tuottanut kasvun kannalta parhaat lopputulokset. Teollisuusliiton mukaan seuraavalla vaalikaudella on jälleen siirryttävä hyödyntämään työmarkkinaosapuolten osaamista ja kokemusta. Maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen onnistunut yhteistyö on tärkeä tekijä Suomen tulevan kasvun rakentamisessa ja kestävyysvajeen tilkitsemisessä. Yritystoiminnalla ja kansainvälisellä kaupalla on suuri merkitys ihmisoikeuksien toteutumisessa. Teollisuusliitto on mukana #ykkösketjuun -kampanjassa, joka ajaa lakia yritysten ihmisoikeusvastuusta myös Suomessa. Joissakin Euroopan maissa, kuten Ranskassa ja Sveitsissä, tällainen yritysvastuulaki on jo säädetty. l VIENTITEOLLISUUS ON HYVINVOINNIN YTIMESSÄ l Vientiteollisuuden liitot ovat parhaillaan yhteisellä vaalikiertueella, jonka tavoitteena on lisätä kansan edustajaehdokkaiden ymmärrystä teollisuuden merkityksestä kansantaloudelle ja kullekin vaalipiirille. Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus, Kemianteollisuus, Teollisuusliitto ja Paperiliitto kiertävät kaikissa vaali piireissä 11. maaliskuuta asti. – Liki 1,1 miljoonalla suomalaisella on työpaikka vienti teollisuuden ansiosta. Sen toimintaedellytykset pitää turvata myös tulevaisuudessa, Teollisuusliiton puheen johtaja Riku Aalto sanoo. Vientiteollisuuden työnantaja ja työntekijäjärjestöt ovat päättäneet yhdessä nostaa vientiteollisuuden ja hyvinvoinnin rakentamisen välisen yhteyden osaksi eduskuntavaalikeskusteluja. – Muistutamme kansanedustajaehdokkaita ja suurta yleisöä siitä, että vientiteollisuus on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä. Se tuo Suomeen 28 miljardin vero kertymän ja 90 miljardin euron arvon lisän. Kymmenen vientiteollisuuden työpaikkaa tuo 13 työpaikkaa muille aloille, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoo. Tulevan menestyksen avaimet on vientiteollisuuden vaaliviestissä jaoteltu kolmeen ryhmään. Ensim mäinen niistä on koulutus, toinen tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiot ja kolmas teollisuuden vakaa toiminta ympäristö. Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola korostaa teollisuuden vakaan ja ennakoitavissa olevan toimintaympäristön merkitystä sekä suomalaisen teollisuuden roolia ja mahdollisuuksia suhteessa ilmastokysymyksiin. – Suomi ei saa omilla toimillaan heikentää teolli suuden kansain välistä kilpailukykyä. Suomalainen teollisuus on ympäristötehokasta ja haluaa säilyttää edelläkävijän aseman myös tulevaisuudessa. Globaalia ilmastoongelmaa ei pidä yrittää ratkaista supistamalla tuotantoa Suomessa, vaan pitämällä se Suomessa, Hirvola sanoo. – Siinä työssä nimenomaan tutkimus ja tuotekehi tyksen rahoituksen tason nostaminen on tärkeä tekijä, samoin kuin esimerkiksi digitali saation täysi hyödyntä minen. Suomalainen puhdas teollisuus on kasvun perusta, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto sanoo. "Mikäli vientiteollisuus ei pärjää lyhyemmän aikavälin kustannuskilpailussa, se ei pysty investoimaan pidemmälläkään aikavälillä. Esimerkiksi tutkimusta ja kehitystoimintaa ei saada kasvuun pelkillä valtion varoilla." Tekijä_2019_02_sisus.indd 17 6.2.2019 11.28
18 Tekijä 2/2019 Tekijä_2019_02_sisus.indd 18 6.2.2019 11.28
2/2019 Tekijä 19 AJASSA ? H anna Wass arvostelee ankarasti sitä näkemystä, että äänestämättä jättäminen johtuisi henkilökohtaisesta valinnasta ellei peräti sohvaperunaksi pyöristyvästä ”laiskuudesta”. Wass on Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin määräaikainen professori. Hän on tutkimuksissaan perehtynyt siihen, kuka äänestää ja miksi. – Mitä paremmassa taloudellisessa asemassa ihminen on, mitä terveempi hän on, mitä tiiviimpiä sosiaalisia verkostoja hänellä on, sitä todennäköisempää äänestäminen on. Äänestämättä jättäminen on puolestaan palanen huono-osaisuuden kudelmaa, Wass toteaa. Tapa äänestää on hyvätuloisissa perheissä juurtunut syvään, ja se tapa periytyy yli sukupolvien. Myös äänestämättä jättäminen periytyy, jopa isovanhemmilta. Suomen nykyisten kansanedustajien yleisin ammatti on maanviljelijä. Heidän jälkeensä tulevat lakimiehet, opettajat ja toimittajat. Duunareita 200 edustajan joukosta saa väljilläkin valintaperusteilla siivilöidyksi vain puoli tusinaa. Ruotsissa eduskunta heijastelee paremmin yhteiskuntaa pienoiskoossa, mutta sekään ei muuta itse päätöksenteon suuntaa. Ollaanko sielläkin menossa kohti yhdysvaltalaista käytäntöä? USA:ssa taloudellisesti paremmassa asemassa olevien näkökannat tulevat paremmin kuulluiksi, jos rikkaat ja köyhät ovat jostain asiasta eri mieltä. Wass kertoo, että Göteborgin yliopiston tutkimus yrittää nyt selvittää, mistä Ruotsin kehitys johtuu, vaikka siellä vaaleissa kampanjarahoituksilla ei ole niin suurta painoarvoa kuin rapakon takana. – Äänestäjät myös oppivat, kannattaako lopulta äänestää. Esimerkkinä on perussuomalaisten (sinisten) mahalasku. Ehkä he ovat joihinkin maahanmuuttokysymyksiin saaneet jätettyä oman kädenjälkensä, mutta muussa on jouduttu niiaamaan aika syvälle, Wass kuvailee. Hyvä esimerkki tästä lienee se, että perussuomalainen, myöhemmin sinisessä maalipurkissa kastautunut työministeri Jari Lindström on vienyt läpi niin sanotun aktiivimallin, orwellilaisesta uuskielestä puhdistettuna siis työttömyysturvan leikkaamisen. Tavallinen duunarikin on ollut myös perussuomalaisten äänestäjä, mutta aktiivi rangaistus on käynyt kipeimmin juuri häneen. Sitä, että sairaanhoitajat Suomessa ovat äänestäneet kokoomusta, Wass selittää seuraavasti. – Äänestäjä antaa kannatuksensa mielellään sen ryhmän edustajalle, joka näyttää olevan sosiaaliselta statukseltaan häntä itseään ylempänä ja johon äänestäjä itse haluaisi kuulua. Luokkaan perustuva äänestyskäyttäytyminen ei olekaan enää itsestäänselvyys. Nyt puolueen valintaan voi vaikuttaa asema maailmanlaajuisen kiky-talouden puristuksessa, ei niinkään luokka-asema tai ammatti. Vaikutuksensa on esimerkiksi sillä, tunteeko äänestäjä olonsa turvatuksi vakituisessa työpaikassa vai sinnitteleekö nollatuntisopimuksilla. Wass muistuttaa ”empatian politiikan” tärkey destä, siis tulonjaoltaan tasaisemman yhteiskunnan luomisesta. Demokratiasta ei voida puhua ilman oikeudenmukaisuutta ja tasaarvoa. Professori liputtaa kollegansa Jani Erolan aloitteelle maksuttomasta varhaiskasvatuksesta kaikille. Tämä tasoittaisi eroja lapsuudenkotien välillä – ja nostaisi äänestysaktiivisuutta, kun nuo lapset täyttävät 18 vuotta ja saavat äänioikeuden. Mitä jos köyhät voittaisivat? Demokratiassa on valuvika. Mitä rikkaampi äänestäjä on, sitä varmemmin hän äänestää. Jos poliittisesta päätöksestä on erimielisyyttä, rikkaan mielipide selättää aina köyhemmän. Voisivatko köyhät sittenkin voittaa seuraavissa vaaleissamme? TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekijä_2019_02_sisus.indd 19 6.2.2019 11.28
20 Tekijä 2/2019 Kuka saa määrätä keskustelun? – Toimitusten resursseja on vähennetty. Yhä lyhyemmässä ajassa pitää tehdä yhä enemmän juttuja, Ruostetsaari toteaa. – Mediaeliitti on myös osa valtaeliittiä. Päätoimittajat seurustelevat muiden eliitteihin kuuluvien kanssa. Median pitäisi olla kuitenkin vallan vahtija. Tässä on Suomessa kyllä parantamisen varaa, eli tiedotusvälineiden pitäisi suhtautua paljon kriittisemmin niihin tavoitteisiin, mitä erilaiset instituutiot esittävät. Tavoitteita ei haasteta eikä kyseenalaisteta, Ruostetsaari arvioi. Suomessa puolueet joutuvat aina luopumaan joistain omista tavoitteistaan päästäkseen hallitusvastuuseen, kun hallitusblokkeihin jakautumista ei ole. Kansalainen ei voi äänestäessään tietää, minkälaista hallituskoalitiota ja -politiikkaa hän äänellään tukee. – Niin, politiikassa kuluttajansuoja on puutteellinen, Ruostetsaari hymähtää. Ruostetsaari kuitenkin vaatii, että puolueet esittäisivät todella käytännönläheisiä ja ymmärrettäviä suunnitelmia siitä, millaisia tavoitteita ne oikeasti ajavat. Yksittäiset sloganit eivät kerro siitä, millaista ja mitä kansanosia hyödyttävää politiikkaa puolue on toteuttanut ja tulee toteuttamaan. – Ei riitä, että vaalikeskusteluissa maalaillaan joitain strategioita. Puolueiden pitää esittää konkreettiset ehdotukset esimerkiksi siitä, miten kukin aikoo esimerkiksi huolehtia sairaanhoidon järjestämisestä, Ruostetsaari toteaa viitaten samalla siihen, että äskettäisessä, laajassa kyselyssä nimenomaan sairaiden hoito kiilasi kansalaisille tärkeiden vaaliteemojen kärkeen. – Minusta hyvinvointivaltion tulevaisuus on se iso kysymys eduskuntavaaleissa. Hyvinvointivaltio nauttii edelleen suurta kannatusta kansalaisten keskuudessa. Haluammeko pysyä pohjoismaisessa kehityksessä mukana vai emme? Tämän nostaa vaaliteemojen kärkeen professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta. Hän on tutkinut eliittejä ja poliittisen vallan muotoutumista Suomessa. Hän on tarkastellut esimerkiksi sitä, että usein vaalien alla esitellyt valtiovarainministeriön virkamiesten leikkauslistat julkisiin palveluihin on otettu ikään kuin annettuina totuuksina ja ainoina vaihtoehtoina vaalikeskusteluihin. Ruostetsaari myöntää, että tällä hetkellä istuvan hallituksen jatkamat julkisten palvelujen yksityistämiset ja yhtiöittämiset ovat valintoja, eivät lainalaisuuksia. Niitä voi kutsua hyvällä syyllä myös ideologisiksi valinnoiksi, mikä ilmenee sote-uudistuksen kiemuroissa. Asiantuntijataho toisensa jälkeen on kertonut hallitukselle, ettei uudistus luo lisää hyvinvointia – muuta kuin yksityisen terveysbisneksen omistajille – eikä se varsinkaan tuo säästöjä valtion budjettiin. Jopa hallituspuolueeseen eli keskustaan kuuluva, soten entiseksi ministeriksi uuvuttama Juha Rehula, on kertonut olleensa terveysbisneksen ”pelinappula”. Ruostetsaaren mielestä tiedotusvälineiden tulisi ärhäkämmin epäillä annettuja totuuksia. Professori toki myöntää, että Suomen talouslinjauksen takana on ”suuria voimia”. – Markkinaliberaalinen politiikka on kansainvälisten järjestöjen kuten esimerkiksi OECD:n ja EU:n suositusten mukaista. Professorin mielestä on huolestuttavaa, miten vähän tiedotusvälineet haastavat talousliberalismia. Tekijä_2019_02_sisus.indd 20 6.2.2019 11.28
2/2019 Tekijä 21 AJASSA UUSKIELTÄ JA SOMETUSTA Pakkoloma on nykyisin mukavaan lomaan viittaava lomautus. Palvelujen leikkaaminen on aina kehittämistä. Työttömyysturvan näivettäminen on tavoittelemisen arvoiselta kuulostavaa aktivointia. Avoin yhteiskunta ry ylläpitää Faktabaaria , joka on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Faktabaarin perustajiin kuuluva Mikko Salo kertoo, että he ovat nyt suuntaamassa toimintaa entistä enemmän perinteisen median faktojen tarkastamisesta sosiaalisen median vahtimiseen. – Sosiaalisessa mediassa levitetään tahallisesti vääristeltyä ja manipuloivaa tietoa. Tällaisen tiedon lähteiden paljastamisesta on tullut hyvin haastavaa, ja motiivin osoittaminen on usein vaikeaa. Somessa vääristellään yhä enemmän myös kuvia ja videoita, ei vain puhetta ja tekstiä, Salo toteaa. Faktantarkistajien johtava barista ottaa esimerkiksi presidentti Trumpin PR-koneiston tekemän videomanipulaation. Siinä Trumpilta kriittisiä kysymyksiä esittänyt toimittaja vääristeltiin näyttämään agressiivisesti käyttäytyvältä henkilöltä. Salo ei ole kuitenkaan mitenkään toivoton sen suhteen, etteikö valheiden verkkoa voitaisi hillitä. Hän vannoo laatujournalismin voimaan ja tavallisten kansalaisten valppauteen ja kriittisyyteen. Faktabaari on julkaissut tarkistuslistan some-sisällöille. Facebook ja Google profiloivat algoritmiensa avulla sosiaalisen median käyttäjän äärimmäisen tarkasti. Kun ihmisestä tietää kaiken, häntä voidaan myös manipuloida. Salo antaa kultaisen neuvon kaikille somen käyttäjille. – Suojaa yksityisyytesi. On tärkeää, että et ilmaise somessa tunteitasi, sillä ne paljastavat käyttäjästä kaikkein eniten. Ja somea voidaan reguloida (säännellä). Palveluiden käyttäjämäärien lisäksi EU on oikeastaan ainoa, mitä Facebookin ja Googlen kaltaiset yhtiöt, sanotaan nyt, pelkäävät, Salo arvioi. POPULISTI ETSII KANSANSA – Populismin ideana on esittää yhteiskunta kahtia jakautuneena. Toisaalta on olemassa turmeltumaton kansa, jota populistit kertovat edustavansa. Toisaalta on sitten korruptoitunut eliitti. Näin kuvailee populismin keskeiset rakennusainekset Helsingin yliopiston historian dosentti Oula Silvennoinen, joka on tutkinut suomalaista äärioikeistoa ja fasismia. Hän lisää, että populisti ei välitä faktoista, vaan hakee aina jotain tunteisiin vetoavaa. Äärioikeistolle on tyypillistä, että se väittää yhteisön olevan menossa rappiolle. Vaikka Suomi on edelleen maailman tasaarvoisimpia maita ja viimeksi Davosin talousfoorumissa Suomi nostettiin koko maailman esikuvaksi, perustuu poliittiseen äärioikeistoon sijoittuvien perussuomalaisten toiminta ja retoriikka edelleen vastakkainasetteluun suomalaisten ja muiden kansallisuuksien välillä. Silvennoisen mukaan perussuomalaisten harjoittama linja on kohdannut uusia vaikeuksia nyt, kun some-trolleja on alettu EU-määräyksillä suitsia. – Perussuomalaiset eivät ole tavallinen puolue, vaikka se laillinen onkin. Se on Suomessa ainoa puolue, jonka ympärille on rakennettu systemaattinen propagandakoneisto sosiaaliseen mediaan. Koneisto hyökkää niitä vastaan, jotka ovat eri mieltä tai arvostelevat puoluetta. Siellä on joitain satoja anonyymejä some-tilejä, joita pyörittää pienempi joukko ihmisiä. He tykkäävät toistensa kirjoituksista, ja niin saadaan vaikutelma monista ihmisistä, vaikka taustalla on pienempi ryhmä. – Vaikka some vuotaakin reaalimaailmaan, toimittajien on pidettävä kiinni laatujournalismista. Toimittajien pitäisi ehtiä seuraamaan poliitikkojen keskustelua ja sitä, millaista politiikkaa puolueet ovat harjoittaneet. Ei riitä, että toistetaan puolueiden julkilausumia. l Tekijä_2019_02_sisus.indd 21 6.2.2019 11.28
22 Tekijä 2/2019 VÄITTÄJÄT Mitä yrityksiä valtion on syytä omistaa? TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO MILLAISIA YRITYKSIÄ VALTION ON JÄRKEVÄÄ OMISTAA? RALF SUND: Yksityisellä omistajalla tärkeintä on lyhytaikainen osinkotuotto, valtiolla pitkäjänteinen kansakunnan hyvä. Jos omistaminen tuottaa kansantalouden kokonaisuuteen plussaa, sellaisia yrityksiä pitäisi omistaa. Toinen on yhtiöt, joissa on edes häive luonnollisesta monopolista. PETRI VIHERVUORI: Omistaminen ei saa olla itseisarvo, vaan omistamiseen pitää olla joku intressi. Tällä hetkellä valtio omistaa yhtiöitä, joissa on strateginen intressi, finanssiintressi tai sitten on selkeitä erityistehtäväyhtiöitä. SUND: Ratkaiseva on, miten lokeroidaan eri intressien alle eri toiminnot. Onko Finnair strategisesti tärkeä? Mielestäni ei, mutta Finavia eli lentokentät on mitä suurimmissa määrin. Nämä asiat elävät myös ajassa: onko joku metalliyhtiö enää tärkeä? VIHERVUORI: Valtion rooliin yhtiöomistajana kuuluu myös mahdollistajana toimiminen. Hyvä esimerkki on Cinian merikaapeli Saksaan. Suomella oli tarve saada oma raskaan kapasiteetin datayhteys Keski-Eurooppaan. Valtio päätti aloittaa sen, koska yksityinen raha ei lähtenyt sitä polkemaan käyntiin. Yksityinen raha lähti mukaan sen jälkeen. MILLAISET YRITYKSET OVAT STRATEGISESTI TÄRKEITÄ? SUND: Tunnistan varsinkin VR:ssä luonnollisen monopolin, ja pidän äärimmäisen vaikeana säädöstää rautatieliikennettä niin, että kilpailun hyvät puolet näkyisivät viimeisellä rivillä. Luonnollisen monopolin argumentin pohjalta valtio voisi pitää koko rautatieliikenteen itsellään. Myös Postiin liittyy kermankuorinnan problematiikka, se miten velvoite yhdenveroisesta palvelusta hoidetaan eri puolella maata. VIHERVUORI: Tavaraliikenteessä kilpailu jo avautui, ja liikenneja viestintäministeriö on tiedottanut henkilöliikenteen avautumisen aikataulusta. Olennainen kysymys on, miten se tehdään aidosti niin, että luodaan puitteet normaalille kaupalliselle kilpailulle. SUND: Mitä epävakaampi maailma on, se korostaa vakautta sekä tätä yhteiskunnallista tehtävää ja demokraattisen kontrollin tarvetta. Vakauden suhteen olemme menossa huonompaan suuntaan, ja tilannetta pitää päivittää jatkuvasti. Jos nyt myyt, miten saat sen koskaan takaisin? Siksi suosittelen näissä mieluummin hitautta kuin nopeutta. MITEN VIIME VUOSIEN MYYNNIT OVAT ONNISTUNEET? VIHERVUORI: Riippumatta siitä mitä ja milloin on myyty, valtion osakemyynnit ovat aina erittäin huolellisesti toteutettuja projekteja. SUND: Joskus on tärkeä myydä jotain, ja joskus taas pidettyjen osakkeiden arvo voi nousta pilviin. VIHERVUORI: Juuri tuota varten on valtion omistajaohjaus. SUND: En nostaisi mitään yksittäistä tapausta karkeaksi virheeksi. Carunassakin on jälkiviisauden makua. VIHERVUORI: Viimeisten kymmenen vuoden aikana kokonaisuus on ollut hyvin tasapainoinen. Jälkiviisaana voi toki arvostella milloin mitäkin. SUND: Näistä on enemmän puhetta kuin mitä on varsinaisesti tapahtunut, koska nämä ovat herkkiä asioita. Kansalaiset tai etujärjestöt kokevat – sinänsä ihan oikein – että yhtiöt ovat ”meidän”, ja se nostattaa isoja keskusteluja. PETRI VIHERVUORI FINANSSINEUVOS VALTIONEUVOSTON KANSLIAN OMISTAJAOHJAUSOSASTO Tekijä_2019_02_sisus.indd 22 6.2.2019 11.28
2/2019 Tekijä 23 AJASSA AJASSA KUKA KESKUSTELUA NOSTATTAA? SUND: Yksi synnyttäjä on yrityksen henkilöstö, joka kokee epävarmuutta tulevaisuudesta. Se pitääkin ottaa vakavasti. VIHERVUORI: Osakeyhtiössä päätäntävalta perustuu ääni määrään, mikä perustuu osakemäärään. Vastaavasti valtiollinen päätöksenteko perustuu parlamentaariseen demokratiaan. Kun liikkeellepanevat voimat ovat erilaisia ja media laitetaan tätä vahvistamaan, nousee keskusteluja. MITÄ VALTION KANNATTAISI JATKOSSA MYYDÄ? SUND: Yleisesti ottaen yrityksiä, mitkä eivät ole strategisia, joista saadaan hyvä hinta ja rahalle on hyviä kohteita. Mutta samalla kun mietitään mitä myydään, on tärkeää miettiä myös mitä ostetaan. Isoilla poteilla voi tehdä teollisuuspoli tiikkaa ja välillisesti auttaa kansakuntaa. Teliankin voisi laittaa lihoiksi, olikos meillä siellä 10 prosentin siivu? VIHERVUORI: Solidium on myynyt jo kaikki Telian omistukset. SUND: No otetaan pois myyntilistalta! VIHERVUORI: En spekuloi nimillä, korostaisin vain, että valtion omistus ei saa olla itseisarvo. MILLE UUSILLE ALOILLE VALTION PITÄISI SUUNNATA? SUND: Valtion omistajaroolia voisi harkita yhteiskunnallisissa ongelmissa. Nyt kansantalouden kasvu hiipuu, koska asuntomarkkinat eivät tuota oikeanhintaisia asuntoja. Olisi kaikkien etu, että asuntotuotanto saataisiin palvele maan ylevämpää tavoitetta eli työllisyysastetta. Toinen liittyy kaivoslakiin. Tarvittaisiinko yhtiö, joka myy kaivos lupia, hallitsee kokonaisuutta ja kerää komissiot? Kannattaa kääntää kaikki kivet eikä jostain ideologisesta syystä sanoa, että ei tule kysymykseenkään. VIHERVUORI: Digitalisaatio ja tekoäly ovat luonnollisesti osaalueita, joita täytyy seurata. Mutta onko valtion fiksua olla niissä omistajana, on toinen kysymys. Siksi on Valtion kehitys yhtiö Vake Oy. Kun se on saanut mietintänsä potentiaalisista sijoituskohteista päätökseen, se esittää tai on esittämättä valtioneuvostolle jotain. SUND: Uudesta teknologiasta löytyy strategisesti tärkeitä ja kasvavia toimialoja. Nostaisin megatrendinä myös ilmaston muutoksen: maat, jotka tekevät välttämättömyydestä hyveen, voivat tehdä sillä myös rahaa. Näitä megatrendejä pitää seurata ja iskeä sitten rohkeasti omistuksilla… VIHERVUORI: …jolloin valtio toimii mahdollistajana. RALF SUND PÄÄEKONOMISTI STTK VALTIONYHTIÖT Suomen valtiolla on omistuksia 64 yhtiössä. Enemmistöomisteisia (omistus 51,1–100 %) yhtiöitä on 46, vähemmistöomisteisia 18. Eniten omistuksia on energiaalalla. Valtion täysin omistamia yhtiöitä ovat mm. Alko, Arctia, Business Finland, Finavia, Gasum, Leijona Catering ja Posti. Enemmistöomisteisia yhtiöitä ovat mm. Cinia, Finnair ja Fingrid. Vähemmistöomisteisia yhtiöitä ovat mm. Altia, Elisa, Stora Enso, Metso, Outokumpu, Valmet ja Suomen Siemenperunakeskus. Valtionyhtiöitä hallinnoivat valtioneuvoston kanslia, eri ministeriöt tai valtion omistama Solidium. www.vnk.fi/omistajaohjaus/yhtiot Katso Tekijän verkkolehdestä video, kuinka valtio-omistuksen rakenteet kestävät: www.tekijälehti.fi VIDEO Tekijä_2019_02_sisus.indd 23 6.2.2019 11.28
24 Tekijä 2/2019 KOKIJA ”Minäkin voin toimia lapsiperheen tukena” K urikan Panttilassa asuva Miia LatvaKurikka ei varmaan ole tyypillinen tuki perhetoimintaan osallistuva vapaa ehtoinen. Nuorena kokiksi opiskellut LatvaKurikka työskentelee nykyään vuorotyössä metallialan yrityksessä. Hän toimii viimeistelijänä Tibnor Oy:n Seinäjoen palvelukeskuksessa hioen ja sinkopuhaltaen metalli kappaleita. 42vuotias vilkas nainen asuu yksin ja hänen rakas harrastuksensa on moottoripyöräily. Ensin alkuun LatvaKurikka istui ystävänsä moottori pyörän kyydissä, mutta ensimmäisen kesän jälkeen ystävykset jo jakoivat ajovuorot. Jouluna 2002 LatvaKurikka osti ensimmäisen moottoripyöränsä, Honda Shadow’n, jolla hän ajoi viisi vuotta. Hondan jälkeen ostamallaan HarleyDavidsonilla hän on ajanut nyt jo 11 kesää. ÄITIYDEN MAKUA TUKIPERHETOIMINNASTA Nuorempana LatvaKurikka haaveili äidiksi tulemisesta. Se haave jäi toteuttamatta, koska sopivaa puolisoa lasten isäksi ei löytynyt kotikulmilta EteläPohjanmaalta eikä myöskään EteläSuomesta, jossa hän välillä asui ja työskenteli. Tukiperhetoiminnan kautta LatvaKurikka pystyy kanavoimaan huolenpitoviettiään, seuraamaan ja Sinkku motoristi Miia Latva-Kurikka on huomannut, että vapaaehtoinen tukiperhetoiminta antaa hyvää mieltä tukihenkilölle, avartaa lapsen maailmankuvaa ja auttaa tämän vanhempia jaksamaan. TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVAT JOHANNES TERVO Tekijä_2019_02_sisus.indd 24 6.2.2019 11.28
2/2019 Tekijä 25 AJASSA ? "Vaikka sosiaalitoimi ja virallinen tukiperhesuhde jossain vaiheessa jäisivät pois tästä suhteesta, ystävyys varmasti säilyy." ”Minäkin voin toimia lapsiperheen tukena” tukemaan pienen ihmisen kehittymistä ja samalla antamaan lapsen äidille mahdollisuuden viettää vapaa-aikaa. – Toimimalla tukiperheenä pystyn auttamaan tukiverkkoa tai huilaustaukoa tarvitsevaa vanhempaa. Samalla saan hieman itsekkäästi nauttia kerran kuussa perhe-elämän arjesta tutuksi tulleen lapsen kanssa sekä seurata ja tukea hänen kehittymistään, LatvaKurikka myhäilee. Tukiperhetoiminta on lapsiperheille tarkoitettua ehkäisevää lastensuojelutyötä, jossa tuetaan lapsiperheitä, joissa vanhempien voimavarat ovat vähissä tai joilta puuttuvat luonnolliset tukiverkot. Vapaaehtoinen tukiperhe ottaa lapsen tai lapset luokseen esimerkiksi kerran kuukaudessa ja kokee heidän kanssaan aivan tavallista lapsiperhearkea antaen samalla vanhemmille aikaa hengähtää. TUKIPERHEEKSI PUOLIVAHINGOSSA Miia Latva-Kurikan tukiperheura lähti liikkeelle vähän vahingossa. Hän näki Facebookissa Kurikan kaupungin sosiaalitoimen ilmoituksen tukiperheille järjestettävästä koulutuksesta ja otti saman tien sosiaalitoimessa työskentelevältä tuttavaltaan selvää, voisiko sinkku toimia tukiperheenä. Ilmeni, että kyllä voi. Latva-Kurikka kävi tukiperheille suunnatun koulutuksen keväällä 2017. Parin kuukauden kuluttua kaupungin sosiaalitoimesta kysyttiin, haluaisiko hän tukea nuorta yksinhuoltajaäitiä hoitamalla reilun vuoden ikäistä tyttöä yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Latva-Kurikka, pikkuinen Aava ja tämän äiti Jonna Haapamäki tapasivat ensimmäisen kerran syyskuussa 2017. Välitön ja iloinen Aava ei yhtään ujostellut, ja naistenkin välille syntyi nopeasti luottamus. Jo parin viikon ja parin tapaamiskerran jälkeen Aava vietti ensimmäisen yönsä Latva-Kurikan kotona. Syömiset, vaipanvaihdot ja nukkumiset sujuivat alusta lähtien ilman ongelmia, ja Aava on aina jäänyt mielellään ”tukiäitinsä” luokse. – Aloitimme ensin lyhyillä yhden yön vierailuilla pari kertaa kuukaudessa, mutta pian Aava vietti jo kokonaisisia viikonloppuja luonani ja oli täällä kuin kotonaan. Puhumaan opittuaan hän on kutsunut minuakin luontevasti äidiksi, Latva-Kurikka naurahtaa. VARUSTEITA TUTUILTA JA TUNTEMATTOMILTA Sinkkunaisen kotia ei tietenkään ollut varustettu pientä lasta silmällä pitäen, mutta Latva-Kurikka sai nopeasti leluja ja lastenhoitoon tarkoitettuja varusteita tutuilta ja Facebookin kautta myös tuntemattomilta. – Olin todella otettu aivan vieraidenkin ihmisten anteliaisuudesta. Otan mielelläni vastaan Aavalle sopivia varusteita myös vastaisuudessa, sillä minun asunnossani on hyvin tilaa leikkivälineille, hän toteaa. Nyt Aavalla on omat rakkaat lelunsa Latva-Kurikan kodissa, ja monesti kotoa tuotu unilelu jää koko viikonlopuksi reppuun. Tukikodissa tuntuu turvalliselta nukkua sinne kuuluvien lelujen kanssa. Latva-Kurikan mielestä vierailut tukiperheessä avartavat lapsen maailmaa. Erilaiset tavat ja tavarat ovat tärkeä osa tuota prosessia. Samalla tukiperheen omat lelut ja käytännöt muodostavat lapselle tutun ja turvallisen ympäristön. TAVALLISTA ARKEA Miia Latva-Kurikan ja Aavan suhde on syventynyt pian puolitoista vuotta kestäneen tukiperhesuhteen aikana. Latva-Kurikasta on tullut myös Aavan äidille luotettava ystävä, joka kuuntelee nuorta naista mielellään myös muissa kuin Aavan hoitoon liittyvissä asioissa. Eikä suhde suinkaan ole yksipuolinen, vaan myös Latva-Kurikka tuntee saavansa paljon niin Aavalta kuin Aavan äidiltä. – Vaikka sosiaalitoimi ja virallinen tukiperhesuhde jossain vaiheessa jäisivät pois tästä suhteesta, ystävyys varmasti säilyy – ja toivottavasti Aava jatkaa minun luonani vierailemista aivan samalla tavalla, Latva-Kurikka sanoo. Jonna Haapamäki arvostaa tyttärensä Aavan ja Miia Latva-Kurikan välistä suhdetta eikä ole esimerkiksi mustasukkainen lapsen kiintymisestä tukiperheäitiin. Tukiperhevierailun ei tarvitse olla lapselle ainaista elämysretkeä tai sirkushuvia. Tavoitteena on, että lapsi löytää tukiperheestä pitkäaikaisen, turvallisen ympäristön ja oppii näkemään myös toisenlaista arkea kuin kotonaan. Viikonloppuisin, kun Aava tulee kylään, perjantaiiltapäivät käytetään leikkimiseen ja lukemiseen ja joskus katsotaan lasten elokuvia. Illan päättää saunatai kylpytuokio. Lauantaisin käydään monesti leikki treffeillä Latva-Kurikan ystävien luona tai hänen isänsä kotona, jossa on tilaa temmeltää. Joskus sinne tulevat myös samaan aikaan myös sisarusten lapset. Tekijä_2019_02_sisus.indd 25 6.2.2019 11.28
26 Tekijä 2/2019 – Vierailuviikonloppuinaan Aava sulautuu luontevasti minun elämääni. Esimerkiksi viime kesänä kävimme harrikkakerhon järjestämässä perherallissa Pitkämön leirintäalueella. Ensin alkuun Aava vähän arasteli, mutta touhusi jo pian innoissaan toisten mukana, Latva-Kurikka kertoo. – Vielä Aava ei ole ollut harrikan kyydissä, mutta kunhan hän vähän kasvaa, kyllä hänestä vielä motskarityttö tulee, Latva-Kurikka jatkaa nauraen. HALU AUTTAA LAPSIA JA NUORIA Tukiperhetoiminta on Latva-Kurikalle luonteva tapa toteuttaa haluaan auttaa lapsia ja nuoria. Tuo halu kumpuaa varmaan hänen omasta nuoruudestaan, sillä hänen nuoruutensa ei ollut aivan mutkaton. Kesken nuoruusvuosien hänelle kävi kuten monelle meistä: kiltistä tytöstä kuoriutui kiukkuinen teini, joka halusi tehdä kaiken toisin. Aikanaan Latva-Kurikka rauhoittui ja järkiintyi. Nuoruuden kapinavaiheesta lähtien hänellä on kuitenkin ollut tunne, että hän haluaisi olla avuksi nuorille, joita kasvaminen ja kypsyminen hämmentää. Aavan lisäksi Latva-Kurikan luona kävi vuoden verran myös monilapsisen perheen teini-ikäinen veljeskaksikko. Vuorotyö ja kaksi tukiperheviikonloppua kuukaudessa kävivät raskaaksi ja lopulta Latva-Kurikan oli myönnettävä itselleen, etteivät hänen voimavaransa riittäneet kolmen lapsen tukiperhetoimintaan. – Päätös ei ollut helppo, mutta yhtälö ei vain enää toiminut, Latva-Kurikka huokaisee. AVAISITKO SINÄ KOTISI LAPSELLE? Tukiperheille on kovasti tarvetta eri puolilla Suomea. Latva-Kurikka toivookin, että hänen esimerkkinsä herättäisi Tekijän lukijat miettimään, olisiko heillä mahdollisuus avata kotinsa ovet vieraan perheen lapsille. Auttamishaluiset, terveellä järjellä varustetut ihmiset, jotka mielellään viettävät aikaansa lasten ja nuorten kanssa, ovat varmasti tervetulleita tukiperhetoimintaan. – Monet eri järjestöt kouluttavat ja välittävät tukiperheitä. Minun kokemukseni mukaan sosiaalitoimi on kuitenkin ehkä luontevin tukiperheen välittäjä, sillä monesti tukiperheitä tarvitsevat perheet kuuluvat muutenkin sosiaalitoimen palvelujen piiriin, LatvaKurikka miettii. Hän kehottaakin tukiperhetoimintaan mukaan haluavia ottamaan yhteyttä oman kotipaikkansa sosiaalitoimeen ja tiedustelemaan kotikunnan tukiperhetarvetta. TUKIPERHETOIMINTA l Tukee lasta ja hänen perhettään silloin, kun vanhempien voimavarat ovat vähissä ja kun perheeltä puuttuvat auttavat tukiverkot. l Tukiperheenä toimivat tavalliset vapaaehtoiset aikuiset, joilla on aikaa, tilaa ja halua pitää huolta lapsesta. On tärkeää, että tukiperhevanhemmilla on herkkyyttä ja taitoa tunnistaa lapsen tarpeet hankalissakin tilanteissa. l Tukiperhe muodostaa lapselle turvallisen ja luotettavan omaa kotia täydentävän kasvuympäristön. l Lapset viettävät tukiperheessä viikonloppuja, useimmiten noin kerran kuukaudessa 1–2 yötä kerrallaan, mutta asuvat muuten omassa kodissaan. Moni lapsi viettää tukiperheessä myös lomia. l Tukiperhetoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista ehkäisevää lastensuojelutyötä ja sitä toteutetaan myös lastensuojelun avohuollon tukitoimena. l Tukiperhetoiminta pystyy vastaamaan tehokkaasti lapsiperheiden varhaisen tuen tarpeeseen. Viikonloput ihan tavallisine puuhasteluineen ovat useimmille lapsille iso ilo ja poikkeus omaan arkeen kotona. Tukiperheitä kouluttavat ja välittävät esimerkiksi kuntien ja kaupunkien sosiaalitoimet, Pelastakaa Lapset ry, SOS-lapsikylät ja Attendo. Lähteet: Helsingin kaupungin sosiaalija terveystoimiala, Pelastakaa Lapset ry Tekijä_2019_02_sisus.indd 26 6.2.2019 11.28
2/2019 Tekijä 27 AJASSA VIERAILIJA Tekstiiliala kasvaa ja kehittyy S uomalaisella tekstiilija muotialalla tehtävä työ muuttuu, mutta alalla on edelleen runsaasti työtä ja kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksia monenlaisille osaajille perinteisistä tuotantotehtävistä aivan uudenlaisiin työrooleihin. Alan yritysten toiminta Suomessa on laaja-alaista ja se vaihtelee pienistä design-vetoisista brändeistä teolliseen kuitukangastuotantoon ja työvaatteista uusiin innovatiivisiin kierrätysja biomateriaaleihin. Yhteistä yrityksille on se, että niiden liiketoiminta on entistä kansainvälisempää ja kasvuhakuisempaa. Alan valmistusketjut ovat tyypillisesti moniulotteisia ja globaalisti hyvin pirstaloituneita. Puuvillan matka pelloilta paidaksi edellyttää lukuisia yrityksiä ja yhteistyökumppaneita. Raaka-aineen viljely ja tuotanto, langan kehrääminen, kankaan valmistus ja tuotteen ompelu tapahtuvat usein eri paikoissa. Suomessa ei käytännössä tällä hetkellä tuoteta kuituja suuressa mittakaavassa, joten tekstiilien ja vaatteiden raaka-aineet tulevat lähes poikkeuksetta ulkomailta. Käytännössä kaikki suomalaiset tekstiilija vaatealan yritykset toimivat yhteistyössä kotimaisten tai ulkomaisten kumppaneiden kanssa. Tekstiilija vaatealan kokema globaali rakennemuutos on mullistanut alaa myös Suomessa viime vuosikymmeninä. Jos tekstiilija vaateyritys aikaisemmin keskittyi tuotteiden valmistukseen, nyt pääosa toiminnasta voi olla esimerkiksi niin sanottuja pääkonttoritehtäviä, tuotekehitystä, suunnittelua, hankintaa ja laadunvarmistusta sekä myyntiä ja markkinointia. Ne yritykset, jotka valmistavat tuotteita Suomessa, ovat yleensä vahvasti keskittyneet erikoisosaamista vaativiin tuotteisiin. Tuotantoa edeltävä ja sen jälkeen tapahtuva työ on aiempaa merkittävämmässä osassa tuotteen arvonmuodostuksessa. Myös työtehtävät ovat muuttuneet: tekstiilija muotiala on toimihenkilöistynyt ja yhä useampi tekee asiantuntijatyötä. Rakennemuutoksesta huolimatta tuotteen ja tuotannon ymmärrys on yhä keskeistä tekstiilija muotialalla. Suomalaisissa yrityksissä tarvitaan edelleen myös tuotannon työntekijöitä, mutta muutos työn luonteessa on tullut jäädäkseen. Työntekijältä tämä vaatii avointa mieltä uutta kohtaan ja joustavuutta hoitaa monenlaisia työtehtäviä. Tulevaisuuden tekstiilija muotialan tekijällä on halua oppia uutta ja kehittyä monipuoliseksi osaajaksi. Suomessa kehitetään parhaillaan huikeita tekstiiliteknologian innovaatioita ja koulutetaan maailman parhaita muotisuunnittelijoita. Lastenvaatebuumi ja suomalaisten merkkien suosio on myös hyvä esimerkki nykyisestä nosteesta. Täkäläiselle tekniselle erikoisosaamiselle ja laadukkaille tuotteille on kysyntää ja yritysten kasvupotentiaali on vahva. Tekstiilin ja muodin valtavasta globaalista markkinasta riittää mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille, joiden kasvu hyödyttää meitä kaikkia. ”Yritykset, jotka valmistavat tuotteita Suomessa, ovat yleensä vahvasti keskittyneet erikoisosaamista vaativiin tuotteisiin." ANNA-KAISA AUVINEN Kirjoittaja on tekstiili-, vaateja muotialan yritysten järjestö Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja. Tekijä_2019_02_sisus.indd 27 6.2.2019 11.28
28 Tekijä 2/2019 Myynti alkaa 20.3. kello 10 Matkapoikien verkkosivuilla, sähköpostilla ja puhelimitse. Hinnat alkaen 48 euroa / henkilö. Hintaan sisältyy koko ohjelma, hyttipaikka valitussa luokassa, buffet-ruokailu ja aamiainen. Ota yhteyttä ammattiosastoosi ja tulkaa mukaan porukalla! Katso lisää: www.teollisuusliitto.fi/jasenristeily Jäsenristeily kutsuu 7.–8.9. Lähde nauttimaan hyvästä seurasta ja ruoasta. Menossa mukana Ressu Redford, Club For Five, DJ Matti Airaksinen ja bilebändi Gebardi. Puheenjohtajat tentattavina. Ta llin k Sil ja Tekijä_2019_02_sisus.indd 28 6.2.2019 11.28
2/2019 Tekijä 29 LYHYET AJASSA E D U S KU N TAVA A L I T 2019 VAALIPÄIVÄ 14.4. ENNAKKOÄÄNESTYS 3.–9.4. Ehdokasasettelu julkaistaan liiton verkkosivuilla. Jäsen, oletko ehdolla eduskuntaan? Lähetä tietosi ja valokuvasi (jpg-tiedosto) 14.3. mennessä verkkolomakkeella: www.teollisuusliitto.fi/eduskuntavaalit Myynti alkaa 20.3. kello 10 Matkapoikien verkkosivuilla, sähköpostilla ja puhelimitse. Hinnat alkaen 48 euroa / henkilö. Hintaan sisältyy koko ohjelma, hyttipaikka valitussa luokassa, buffet-ruokailu ja aamiainen. Ota yhteyttä ammattiosastoosi ja tulkaa mukaan porukalla! Katso lisää: www.teollisuusliitto.fi/jasenristeily Jäsenristeily kutsuu 7.–8.9. Lähde nauttimaan hyvästä seurasta ja ruoasta. Menossa mukana Ressu Redford, Club For Five, DJ Matti Airaksinen ja bilebändi Gebardi. Puheenjohtajat tentattavina. Ta llin k Sil ja LUETUIMMAT TAMMIKUU www.tekijälehti.fi ? SARJAKUVA Tapio Tomsten ? TYÖYMPÄRISTÖ Osittainen varhennettu vanhuuseläke ? Teollisuusliiton vaalitavoitteet: Teollisuus ja työllisyys ? BLOGI Mirja Suhonen: Osaava luottamusmies ? Muovi on kaikkialla, niin myös jäte ESITÄ UUDISTUKSIA TYÖEHTOSOPIMUKSIIN ALOITE Ammattiosastoilta ja työhuonekunnilta pyydetään aloitteita työehtosopimusten uudistamiseksi. Aloitteet on tehtävä kirjallisesti ja niissä tulee olla ammattiosaston / työhuonekunnan kahden nimenkirjoittajan allekirjoitukset. Aloitteita voi tehdä useita, mutta jokainen aloite tehdään eri lomakkeelle. Lomakkeeseen pyydetään kirjoittamaan työehtosopimus, jota aloite koskee. Aloitteet on lähetettävä liittoon 20.3.2019 mennessä joko sähköpostilla osoitteeseen tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi tai postitse: Teollisuusliitto ry, Edunvalvonta, PL 107, 00531 Helsinki. Lataa aloitelomake: www.teollisuusliitto.fi/ esitykset-tyoehtosopimusten-uudistamiseksi SAK: KANNUSTAVAA TYÖLLISTYMISTURVAA SAK haluaa uudistaa työttömyysturvan ja työttömien palvelut kokonaisuutena ja tarjoaa uudistustyön pohjaksi oman kannustavan työllistymisturvan mallinsa. SAK:n kannustava työllistymisturva on yksinkertainen ja joustava työttömyyden aikainen toimeentuloturva, joka täydentää tarvittaessa myös keikkatyötä tekevien toimeentuloa. Malli luottaa työttömään, mutta kannustaa samalla työntekoon. Turvan toisena puolena SAK:n mallissa ovat laadukkaat palvelut, jotka tukevat työttömän työnhakua, kouluttautumista ja työkykyä. ”Työttömyysturvan ja työttömien palveluiden ongelmien paikkailu ei enää riitä. Suomen työttömyysturva on uudistettava seuraavalla hallituskaudella kokonaisuutena eikä vain pienissä paloissa, kuten tähän saakka on tehty. Samalla työttömien palveluihin on sijoitettava lisää voimavaroja niin, että voimme saavuttaa palveluidemme laadussa Ruotsia ja Tanskaa. Työttömien työkyvystä ja osaamisesta on pidettävä huolta.” SAK:N JOHTAJA SAANA SIEKKINEN www.sak.fi OJAKANKAASTA OPETUSNEUVOS Murikka-opiston pitkäaikainen rehtori Aki Ojakangas on saanut opetus neuvoksen arvonimen. Arvonimen myönsi Teollisuusliiton hakemuksesta presidentti Sauli Niinistö. Ojakangas oli liiton Murikkaopiston rehtori vuosina 1992–2017 ja toimii Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtajana. METSIEN KESTÄVYYTTÄ 20 VUOTTA ? Pienja yksityismetsänomistamiseen soveltuva PEFCmetsäsertifiointijärjestelmä täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Ennen PEFC:tä metsäsertifiointi oli suunnattu lähinnä suurmetsänomistajien tarpeisiin. Tämä sulki sertifioinnin piiristä miljoonat pien-, perheja yhteisömetsän omistajat. ”Se, että pienmetsänomistajille sopivaa sertifiointijärjestelmää ei ollut kehitetty, oli vakava ongelma 1990-luvulla. Perheet ja yhteisöt omistavat 25 prosenttia maailman metsistä, joten meidän kaikkien kannalta on tärkeää, että nämä metsät hoidetaan kestävällä tavalla.” PEFC:N TOIMITUSJOHTAJA JA PÄÄSIHTEERI BEN GUNNEBERG www.pefc.fi ? ? ANNA ÄÄNI VAPAUDELLE VAALIKAMPANJA Vapaiden valtakunta rakentuu vapaaehtoisten ja tukijoiden innostukselle muuttaa Suomen politiikan suuntaa. Kampanjan käynnistivät nuoret palkansaaja-aktiivit syyskuussa 2018. Kampanjaan sitoutuneet ihmiset käyvät ennen vaaleja kymmeniä tuhansia keskusteluita työpaikoilla, kaduilla, kotiovilla ja puhelimessa. Liity tukijaksi ja lähde mukaan! Ääni vapaudelle -mobiilisovellus: Google Play ja App Store Facebook, Twitter: Vapaiden valtakunta www.vapaidenvaltakunta.fi ÄITIYSPAKKAUKSEN SISÄLLÖSSÄ ONGELMIA FINNWATCH Yli kymmenen tuotteen tuotannosta löytyi vakavia puutteita työelämän oikeuksien toteutumisessa, kertoo Finnwatchin tammikuun raportti. Ongelmat johtuvat Kelan kilpailutuskriteereistä, jotka korostavat vastuullisuuden halvinta hintaa. ”Suurin osa Kelan äitiyspakkaukseen ostettavista tuotteista teetetään halpatyömaissa, joissa on kohonnut riski työelämän oikeuksien loukkauksiin tuotteiden tuotannossa. Esimerkiksi puuvillan tuotantoon liittyy ihmisoikeusriskejä kuten lapsityövoiman hyväksikäyttöä, pakkotyötä ja poimijoiden myrkytyskuolemia. Silti vain yksi tekstiilituote oli valmistettu vastuullisuusertifioidusta puuvillasta.” FINNWATCHIN TOIMINNANJOHTAJA SONJA VARTIALA www.finnwatch.org Tekijä_2019_02_sisus.indd 29 6.2.2019 12.06
KUVAT JA TEKSTI PETRI PUROMIES Jari Hälikkä 30 Tekijä 2/2019 Novitalla kehrätään elämyksiä Tekijä_2019_02_sisus.indd 30 6.2.2019 11.28
2/2019 Tekijä 31 ? TYÖSSÄ Novitalla kehrätään elämyksiä Kouvolassa on ensi syksyn lankamallisto työn alla. Täytyykö osata itse neuloa voidakseen työskennellä Novitalla? “Ei ole pakko!” Tekijä_2019_02_sisus.indd 31 6.2.2019 11.28
JARI HÄLIKKÄ ”Olen töissä värjäämössä. Juuri nyt pakkailen näitä villatopseja metalliraamiin. Olen ollut töissä täällä 15 vuotta. Meitä on kolme vakkaria ja parasta töissä onkin värjäys ja värjäämön porukka. Asun Kuusankoskella. En tosiaankaan harrasta neulomista! Pelaan sulkapalloa ja sählyä. Sulkapallo on tärkeintä.” ELISA SIMOLA ”Tämä on hyvä työyhteisö, pääluottamusmiehenä on helppo toimia, ja tiedän, että työntekijät ovat tämänkin firman voimavara. Työnantajan kanssa olemme rauhallisin mielin ilman hässäkkää saaneet sovittua asioista. Työ on osittain kausiluonteista, ja tarvitsemme ruuhka-aikoina lisää väkeä töihin. Puskaradio on hyvä ja tietysti vuokrafirmojen kautta olemme löytäneet ihmisiä. Moni on myös jäänyt meille töihin. Tämä on erityistä taitoa vaativaa työtä, eikä asioita opi viikossa eikä kahdessakaan. Työ vaatii näppäryyttä, kärsivällisyyttä ja on melko kuormittavaa, etenkin käsille. Vapaa-ajalla käyn vesijumpassa, avantouinnissa, sulkapalloa pelaamassa, ja moottoriurheilu on myös yksi suosikki. Lomilla tykkään matkustella ja matkustelisin enemmänkin – ehkä joskus tulevaisuudessa sitten. Harrastan neulomista, kudon sukkia lapsenlapsille. Turkoosi "seiskaveljes" on lempilanka!” ? 32 Tekijä 2/2019 Tekijä_2019_02_sisus.indd 32 6.2.2019 11.29
JARI HÄLIKKÄ ”Olen töissä värjäämössä. Juuri nyt pakkailen näitä villatopseja metalliraamiin. Olen ollut töissä täällä 15 vuotta. Meitä on kolme vakkaria ja parasta töissä onkin värjäys ja värjäämön porukka. Asun Kuusankoskella. En tosiaankaan harrasta neulomista! Pelaan sulkapalloa ja sählyä. Sulkapallo on tärkeintä.” ELISA SIMOLA ”Tämä on hyvä työyhteisö, pääluottamusmiehenä on helppo toimia, ja tiedän, että työntekijät ovat tämänkin firman voimavara. Työnantajan kanssa olemme rauhallisin mielin ilman hässäkkää saaneet sovittua asioista. Työ on osittain kausiluonteista, ja tarvitsemme ruuhka-aikoina lisää väkeä töihin. Puskaradio on hyvä ja tietysti vuokrafirmojen kautta olemme löytäneet ihmisiä. Moni on myös jäänyt meille töihin. Tämä on erityistä taitoa vaativaa työtä, eikä asioita opi viikossa eikä kahdessakaan. Työ vaatii näppäryyttä, kärsivällisyyttä ja on melko kuormittavaa, etenkin käsille. Vapaa-ajalla käyn vesijumpassa, avantouinnissa, sulkapalloa pelaamassa, ja moottoriurheilu on myös yksi suosikki. Lomilla tykkään matkustella ja matkustelisin enemmänkin – ehkä joskus tulevaisuudessa sitten. Harrastan neulomista, kudon sukkia lapsenlapsille. Turkoosi "seiskaveljes" on lempilanka!” TYÖSSÄ ? 2/2019 Tekijä 33 Elisa Simola Tekijä_2019_02_sisus.indd 33 6.2.2019 12.24
KIRSI TUVIALA ”Olen kehrääjä jo toisessa polvessa, äitini oli Novitalla 30 vuotta tässä samassa työssä. Työyhteisö on se, joka merkitsee. Tulin tänne töihin 1992 ja 26 vuotta on tullut täyteen! En missään nimessä voisi kuvitella muuttavani suurkaupunkiin. Asun Kuusankoskella ja työmatka kestää 10 minuuttia omalla autolla. Vuorotyö on sopinut minulle ja perheelle, vaikka aloitammekin kello kuusi aamulla. Se tarkoittaa myös, että pääsen ajoissa kotiin, jo kahdelta iltapäivällä. Minä harrastan neulomista, kyllä. Virkkaan erityisesti isoäidinneliöitä, joista sitten koostan vaikkapa sängynpeittoja.” 34 Tekijä 2/2019 Kirsi Tuviala Tekijä_2019_02_sisus.indd 34 6.2.2019 11.29
36 Tekijä 2/2019 NOVITA OY PERUSTETTU 1928 KOTIPAIKKA Helsinki, tehdas Korialla Kouvolassa TUOTANTO Miljoona kiloa käsityölankaa eli 10 miljoonaa lankakerää vuodessa. Suomalaista villaa käytetään 30 000 kiloa. Pohjoismaiden suurin käsityölankojen valmistaja. HENKILÖSTÖ 50, joista työntekijöitä noin 40 LIIKEVAIHTO 23,1 milj. euroa (2017) Ritva Korhonen Tekijä_2019_02_sisus.indd 36 6.2.2019 11.30
RITVA KORHONEN ”Olen ollut Novitalla töissä 25 vuotta. Tykkään työnteosta! Asun Elimäellä, mutta työmatka taittuu mukavasti omalla autolla. Olen aamuihminen ja pidän aamuvuoroista. Tosin ei iltavuoroissakaan mitään vikaa ole. Yleensä on viikko aamua ja viikko iltaa. Kotioloissa harrastan kävelyä. Parhaat kävelyreitit löytyvät ihan kodin läheltä, hiljaisista maalaismaisemista. Hiljaisuus onkin hyvää vastapainoa melko äänekkäille koneille täällä työpaikalla.” TYÖSSÄ 2/2019 Tekijä 37 Ritva Korhonen Henna Vesalainen "Olen kotoisin Kuusankoskelta ja kyllä, minä neulon!” HENNA VESALAINEN Verkkokauppatyöntekijä Tekijä_2019_02_sisus.indd 37 6.2.2019 11.30
G DPR:n taustalla on ajatus siitä, että ihmisellä tulee olla mahdollisuus suojella yksityisyyttään sekä hallita sitä, missä kaikkialla itseä koskevaa tietoa on ja kuka siihen pääsee käsiksi. Käytän nössä tiedon keräämiselle ja rekisterin pitämiselle edellytetään perusteltu syy, kohteen suostumus tai sopimus (esimerkiksi työsopimuksen solmiminen) sekä selkeät toiminta tavat sen suhteen, kuka tietoja pääsee näkemään ja käsitte lemään. Kuten tähänkin asti, tiedon keräämisen ja käsittelemisen sekä työntekijöiden yksityi syyden pelisäännöt tulevat tietosuojalaista (entinen henkilötietolaki) sekä laista yksityisyyden suojasta työ elämässä. GDPR:n myötä lakiin yksityisyyden suojasta työelä mässä on tehty joitain tarkennuksia, mutta mittavia muutoksia asetus ei työpaikkojen elämään aiheuta. Työpaikalla pitää tehdä tietosuojaseloste jokaisesta rekisteristä, johon työntekijöiden tietoja kerätään. Seloste kuvaa, miksi tietoa on tarpeel lista ja perusteltua kerätä ja kenellä on oikeus nähdä ja käsitellä tietoja. Tietosuojaselosteeseen on siis merkittävä, että luottamusmies ja työ suojeluvaltuutettu saavat rekisterin tietoja, jos tehtävän hoitaminen sitä edellyttää. Joidenkin tietojen saamisesta on jopa sovittu työehto sopimuksissa, eikä GDPR kumoa teskirjauksia. Kuten tähänkin asti, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on ehdoton vaitiolo velvollisuus edustamiensa työntekijöiden henkilö tietojen suhteen. Mitä arkaluontoisemmasta asiasta on kyse, sitä suurempaa tarkkuutta on noudatettava, jotta tietoa ei kulkeudu ulkopuolisille. Käsitystä siitä, mitä on pidettävä arkaluonteisena tietona, voi hakea GDPR:n ja tietosuojalain lisäksi esimerkiksi yhdenvertai suuslaissa listatuista syrjintä perusteista. Näin esimerkiksi henkilön terveydentila, mieli piteet, uskonto, perhesuhteet, ammattiliiton jäsenyys, seksuaalinen suuntautuminen tai vastaava on arkaluonteista tietoa, jota on erityisesti varjel tava. Näitä tietoja työnantaja ei myöskään saa kerätä rekistereihinsä ilman erityisen painavaa syytä. GDPR on vahvistanut myös rekisterinpitäjän velvollisuutta tiedottaa keräämästään tiedosta. Informoinnin tulee olla jatkuvaa ja aktiivista toimintaa, jotta tiedonkeruun kohteet voivat aidosti tietää, mitä tietoa itsestä kertyy ja kuka sitä käsittelee. SAILA RUUTH Lisätietoja: www.tietosuoja.fi/GDPR 38 Tekijä 2/2019 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI "GEPARDI" EU:n säätämä tietosuojaasetus, josta käytetään lyhennettä GDPR. Asetus tarkentaa tapoja, joilla ihmisistä saa kerätä ja käsitellä tietoa. Tietosuoja-asetus ei estä edunvalvontaa työpaikalla Jotkut työnantajat ovat tulkinneet uutta asetusta turhan tiukasti ja kieltäytyneet antamasta työsuojeluvaltuutetuille ja luottamusmiehille tietoja, joita tehtävän hoitaminen vaatii. GDPR ei ole este tarpeellisen tiedon antamiselle henkilöstön edunvalvojille. PE N TT I O TS A M O Tekijä_2019_02_sisus.indd 38 6.2.2019 11.30
Työhyvinvointi paranee kaikkien yhteistyöllä, ei hokkuspokkuskonsultoinnilla. Työkaari kantaa -hankkeen ensimmäisen vaiheen tulokset on nyt kerätty yhteen julkaisuun. Julkaisussa ruoditaan erityisesti johtamisen vaikutusta työhyvinvointiin ja yritysten tuottavuuteen. FT Ossi Auran tutkimus tulokset osoittavat, että johtamisen kehittäminen tuottaa merkittäviä tuloksia yrityksille. Aura toteaa: ”Analysoimme 225 teollisuusyritystä, joiden keskimääräinen liikevaihto oli 91 miljoonaa euroa. Tulosten mukaan johtamiseen panostaminen kasvatti käyttökatetta huomattavasti. Eniten ja vähiten panostaneiden yritysten ero käyttökatteessa oli peräti 6,8 miljoonaa. Laadukas esimiestyö nosti henkilöstön tuottavuutta lineaarisesti.” Niin sähköisesti kuin paperisenakin löytyvä julkaisu on yhteenveto siitä, mitä kaikkea saavutettiin ammattiliittojen ja Teknologia teollisuuden kaksi vuotta pyörineessä, syksyllä 2018 loppuneessa hankkeessa. Työhyvinvointihankkeen perusta oli se, että siihen mukaan lähteneissä yrityksissä selvitettiin ensin yhdessä kehittämiskohteet. Sen jälkeen johto ja henkilöstö etenivät suun nitelmallisesti kohti päämäärää hankkeen antamien työ kalujen, mutta myös yritysten välisen alueellisen verkoston tuella. Julkaisussa on runsaasti käytännön esimerkkejä, mitä yhteistyöllä on saatu aikaan. Outokummun Metallissa saatiin sairaus poissaolot puolittumaan. MSK Cabinsilla tuotannolliset laatuvirheet vähenivät. Tukimet Oy:ssä koko henkilöstö on osallistunut tuotannon kehittämiseen tähtäviin koulutuksiin, joissa on saanut esittää parannusehdotuksia – ja yrityksen liikevaihto ja tulos ovat kasvaneet. Hankkeessa oli kiinteästi mukana lähes sata Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritystä, ja yli tuhat johdon ja henkilöstön edustajaa osallistui parin vuoden aikana koulutustilaisuuksiin. Kaikkiaan Työkaaren koulutuksiin ja tilaisuuksiin osallistui satoja yrityksiä eri puolilta maata. Hankkeen tulokset kertovat, että esimiestyö ja johtaminen paranivat yli 40 prosentissa hankkeessa mukana olleista yrityksistä. Lähes 60 prosenttia yrityksistä kertoi työaikajärjestelyjen vastaavan nyt entistä paremmin henkilöstön ja yritysten tarpeita. Samoin lähes 60 prosenttia yrityksistä raportoi, että ne osaavat räätälöidä entistä paremmin tehtäviä henkilöstön työkyvyn mukaan. Myös henkilöstön osaamisessa tapahtui selkeä parannus. Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron, YTN:n ja Teknologiateollisuuden hanke yhteistyö on jo jatkunut näiden hyvien tulosten ansiosta. Työkaaren kakkosvaihe on pyörähtänyt käyntiin tämän vuoden alussa, ja nimeksi on muuttunut Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin ohella hankkeessa panostetaan aiempaa vahvemmin tuottavuuteen ja työelämän murrokseen. NÄEMMEKÖ SINISEN VALON VAIKUTUKSET? NÄKÖ Tietokoneet, läppärit ja kännykät hohtavat silmiimme sinistä valoa. Vuosia tai vuosikymmeniä jatkuessaan tämä saattaa aiheuttaa vakavaa näkökyvyn heikkenemistä. Suuri määrä sinistä valoa on haitallista silmän verkkokalvolle aiheuttaen solukuolemia. Ledvaloilla saattaa olla samanlaisia terveys vaikutuksia eli pitkäaikainen altistuminen niille voi aiheuttaa silmänpohjan ikärappeumaa. Ikärappeuma on ikääntyneillä yleisin näköä vakavasti heikentävistä sairauksista länsimaissa. Jotkut tutkijat suosittavat nyt sinistä valoa suodattavia suojalaseja. Samoin mietitään sitä, pitäisikö elektronisten laitteiden valmistajien systemaattisesti lisätä sinisen valon suodattimet tuotteisiinsa. Oululainen ammattikorkeakoulu löysi 523 tutkimusta sinisen valon haittavaikutuksista, tosin useimmat niistä olivat eläinkokeisiin pohjautuvia. Viime vuonna myös esimerkiksi yhdysvaltalaisen Toledon yliopiston tutkimus varoitti sinisen valon terveysongelmista. Suomen viranomaisia ei sininen valo näytä kuitenkaan huolettavan. Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori on esimerkiksi sanonut, että sinisten led-valojen vaikutukset näkökykyyn ”voi unohtaa”. Siitä tutkijat ovat yksimielisiä, että älypuhelimien ja muiden elektronisten laitteiden kirkas valo häiritsee selvästi nukahtamista. Se huonontaa myös unen laatua. Erityisesti lasten älyruutuaikaa pitäisi rajoittaa. Toisaalta Suomen koululaitosta yritetään nyt läpidigitalisoida, vaikka lapsuudesta vanhuuteen asti jatkuvan tietotekniikan käytön vaikutuksista liikkumiseen, sosiaalisuuteen tai terveyteen ei vielä edes voi olla tutkimuksia. Lisätietoja: www.utoledo.edu > Hae: ”blue light” 2/2019 Tekijä 39 TYÖSSÄ TYÖSSÄ TULOKSET PUHUVAT PUOLESTAAN KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 Sairastuin ja menin lääkäriin. Ilmoitin sairastumisestani esimiehelleni ja toimitin hänelle lääkärintodistuksen. Jälkikäteen minulle sanottiin, että sairauslomani olikin palkaton. Onko minulla oikeus sairausajan palkkaan? Liiton solmimat työehtosopimukset eivät rajaa palkkaan oikeuttavien sairauksien ulkopuolelle tiettyjä tautiluokituskoodeja kuten esimerkiksi mielenterveyteen ja työuupumukseen liittyviä Ftai Z-koodeja. Työnantaja ei voi yksipuolisesti ilmoittaa, mitkä sairaudet johtavat palkattomaan sairaslomaan, koska työehtosopimuksissa ei ole sovittu tällaisesta menettelystä. Sairautta ja työkyvyttömyyttä arvioitaessa asia tulee ratkaista kulloinkin esitetyn lääketieteellisen selvityksen ja -arvion perusteella. Merkityksellistä on se, onko kyseinen sairaus tai tila aiheuttanut työntekijän työkyvyttömyyden. Työnantaja, joka ei ole vedonnut selvityksen muodolliseen puutteellisuuteen voi kieltäytyä sairausajan palkan maksami sesta vain, mikäli hän pystyy osoittamaan, että asiassa on syyllistytty sairauslomaoikeuden väärinkäyttöön. Samaten työnantaja voi kieltäytyä hyväksymästä lääkärintodistuksen tilanteissa, joissa hänellä on syyt epäillä, että lääkärintodistukseen merkitty lääketieteellinen arvio on joiltakin osin virheellinen. Työnantaja voi lähettää työntekijän silloin valitsemansa lääkärin tarkastukseen. Työnantaja maksaa tästä syntyvät kustannukset. ? Tekijä_2019_02_sisus.indd 39 6.2.2019 12.14
40 Tekijä 2/2019 010 19 19 95 if.fi/omatsivut Pääset matkavakuutuksellasi LÄÄKÄRIIN ILMAN OMAA RAHAA Voit lomailla huolettomin mielin, sillä järjestöjäsenenä sinulla on käytössäsi Ifin matkavakuutus. Jos tarvitset lääkäriä matkalla, voit käyttää Ifin sopimuslääkäreitä, ja pääset lääkärille ilman omaa rahaa. Mutkaton ja kattava matkavakuutus on turvanasi myös, jos matkasi peruuntuu. Lisää matkavakuutuksestasi Tutustu JÄSENETUUSI! Tekijä_2019_02_sisus.indd 40 6.2.2019 11.30
2/2019 Tekijä 41 TYÖSSÄ LYHYET 010 19 19 95 if.fi/omatsivut Pääset matkavakuutuksellasi LÄÄKÄRIIN ILMAN OMAA RAHAA Voit lomailla huolettomin mielin, sillä järjestöjäsenenä sinulla on käytössäsi Ifin matkavakuutus. Jos tarvitset lääkäriä matkalla, voit käyttää Ifin sopimuslääkäreitä, ja pääset lääkärille ilman omaa rahaa. Mutkaton ja kattava matkavakuutus on turvanasi myös, jos matkasi peruuntuu. Lisää matkavakuutuksestasi Tutustu JÄSENETUUSI! 1/2018 1/2019 12 502 ansiopäivärahan saajaa KOKONAAN JA OSITTAIN TYÖTTÖMÄT LOMAUTETUT TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA TAMMIKUU 20 000 15 000 10 000 5 000 VALIMOTYÖLLE JA TOVERUUDELLE VALOKUVANÄYTTELY Teollisuusliiton Murikka-opistolla Tampereella on nähtävillä Timo Vesterisen valokuvia Karhulan valimosta. Kun valimotoiminnan pelättiin loppuvan kokonaan Karhulasta, metalli miehestä valokuvaajaksi siirtyneen Vesterisen ajatus oli: pitäähän tuo ainutlaatuinen työkulttuuri dokumentoida! Näyttelyyn voi tutustua keväällä 2019 Murikan aukioloaikoina. Lue juttu: www.tekijalehti.fi/vapaalla KERRYTTETTYJÄ IRTISANOMISKOKEMUKSIA VERKKONÄYTTELY Työväenmuseo Werstas keräsi viime vuonna irtisanottujen kokemuksia sekä irtisanomisiin liittyviä esineitä. Irtisanottu perintö -verkkonäyttely esittelee hankkeen tuloksia. Osassa tarinoista on mukana ääninauhoite. Hankkeen yhteistyö kumppaneita ovat olleet SAK, Teollisuusliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM. Werstas ottaa jatkossakin vastaan irtisanomisiin liittyvää aineistoa sekä tallentaa ihmisten kokemuksia asiasta. www.tyovaenliike.fi/irtisanottuperinto UUSIA TAPOJA AKTIIVISUUSEDELLYTYKSEN TÄYTTÄMISEEN AKTIIVIMALLI Huhtikuun jälkeen työttömyysturvan aktiivisuusedellytyksen voi täyttää myös osassa kuntien, ammattiliittojen, järjestöjen ja työnantajien järjestämää työllistymistä tukevaa toimintaa. Muutos tulee kuitenkin voimaan siten, että uudet toiminnan muodot kerryttävät aktiivisuutta vain silloin, jos aktiivisuuden tarkastelujakso alkaa 1.4.2019 tai sen jälkeen. Jos aktiivisuuden seurannan kolme kuukautta kestävä tarkastelujakso alkaa maaliskuun lopussa ja päättyy kesäkuun lopussa, esimerkiksi liiton järjestämä työllistymistä tukeva toiminta kerryttää aktiivisuutta vasta heinäkuussa. www.tyj.fi ”METSÄALA TARVITSISI RYHTILIIKETTÄ” ULKOISTUS Metsäyhtiö UPM tiedotti tammikuun lopussa, että yhtiön franchising-ketjuun liittyy neljä uutta metsänhoitoyritystä: KT Metsä Oy Tampereella, Arvohonka Oy Viitasaarella, Metsäpalvelu Kärkkäinen Oy Jyväskylässä ja Esa Kuronen Oy Mikkelissä. UPM Silvesta Oy:n näillä alueilla toimivat 15 metsuria siirtyvät ketjun uusien yritysten palvelukseen, ja voimassa olevat alihankintasopimukset siirtyvät yrittäjille. Franchising-yrittäjäketju käynnistyi vuosi sitten Etelä-Suomen alueella ”tavoitteena tehostaa metsänhoitopalveluiden myyntiä ja toteutusta Suomessa”, kuten UPM asian muotoilee. UPM Silvestan luottamusmiesten puhemiehenä asiassa toimiva pohjoisen alueen luottamusmies Lasse Vertanen vaatii, että UPM:n tulee kantaa vastuunsa työvoimastaan. – Metsäala tarvitsisi sosiaalisen kestävyyden ryhtiliikettä, ei sosiaalisen kestävyyden purkamista. Vertasen mielestä pohjimmiltaan kyse on työntekijöitten ulkoistamisesta pienille yrityksille ja siitä, että UPM pyrkii eroon suorittavan tason työvoimasta. – Ulkoistettuaan UPM ei enää näe pitkäaikaisia sitoutuneita työntekijöitään ”ihmisinä”, vaan ”resurssina”. UPM:n tiedotteessa puhutaan ”kehittämisestä”. Mutta mitä alan yritystoiminnan kehittämistä se on, että pitkäaikaiset työntekijät työnnetään pieniin muutaman miehen taseettomiin firmoihin, Vertanen kysyy. – Miten tuon kokoisissa muutaman henkilön pikku yrityksissä on voimavaroja henkilöstön koulutukseen, ammattitaidon kehittämiseen ja ylipäätään henkilöstöstä huolehtimiseen edes työnantajan yleisen huolehtimisvelvoitteen mukaisesti? Vertasen mukaan kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin 15 metsurin ulkoistamisesta. – Tässä on kyse Suomen metsienhoidon ja -käytön kestävyydestä työntekijöiden ja yhteiskunnan näkökulmasta. Metsäfirmojen ja Metsähallituksen toimintatavan muutoksesta on pohjimmiltaan kyse. Kukaan ei oikeasti halua kantaa vastuuta metsäalan työvoiman sosiaalisista olosuhteista. Yrittäjäriskistä puhumattakaan, mieluummin rakennetaan riskittömiä voitonkeruujärjestelmiä. Suomessa on jo nyt Vertasen mukaan noin miljoona hehtaaria myöhässä olevia, taimikonhoitoa tarvitsevia metsiä ja toinen miljoona hehtaaria myöhässä olevia nuorten metsien harvennushakkuita. – Mistähän osaava ja ammattitaitoinen työvoima saadaan tulevaisuudessa, kun historiansa parasta tulosta tekevä UPM toimii lyhytnäköisyydessään näin? Tästä pitäisi käydä yhteiskunnallista keskustelua, hän vaatii. Vertanen näkee, että tulevaisuudessa metsäala on altavastaajana monissa kysymyksissä. Hänestä suurten metsäalan toimijoiden pitäisi luoda omalla toiminnallaan pohjaa sille, että metsäalalla toteutuu taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden tasapaino. – On turhaa maalailla kuvia metsien hiilivaraston rakentamisesta, jos hiilivarastoa rakentavasta työvoimasta ei huolehdita, Vertanen sanoo. Ansiopäivärahaa sai tammikuussa 3 005 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tekijä_2019_02_sisus.indd 41 6.2.2019 11.35
Vakautta työelämään Teollisuusliiton Ay-koulut käynnistyivät tammikuun loppupuolella. Työelämän viimeaikainen kehitys ja kehittämistarpeet puhuttivat Rovaniemellä. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT TIMO LINDHOLM L eena Yliruokanen meni vuonna 2005 BRP Finlandin Rovaniemellä sijaitsevalle moottorikelkkatehtaalle oppisopimuksella töihin. Ura jatkui oppisopimuksen jälkeen saumattomasti vakinaisen työntekijän vakanssilla erilaisissa kokoonpanotehtävissä. Vuonna 2017 Yliruokanen siirtyi yrityksen sisällä oppisopimuk sella varastotehtäviin ja sen myötä sekventointi tiimin jäseneksi. – Sekventointitiimi pitää huolen siitä, että oikeat osat menevät oikeaan paikkaan oikeaan aikaan tuotantoon. Siirtyminen tuotannosta varaston puolelle sopii minulle oikein hyvin. Nyt voin vaikuttaa enemmän työtahtiini. Toisaalta työ varaston puolella on fyysisesti kevyempää kuin kokoonpanossa, työn ohessa logistiikan perustutkintoa opiskeleva Yliruokanen arvioi. Kelkkatehtaalla vuotuiseen työnkiertoon on perinteisesti sisältynyt lomautusjakso. Tänäkin vuonna lomautus alkoi heti kun sesonkikohtaisen tuotanto suunnitelman mukainen viimeinen kelkka valmistui tammikuun loppupuolella. – Otan lomautuksen siltä kannalta, että voin rauhassa ladata akkuja ja antaa aikaa perheelle, itselle ja harrastuksille. Sen jälkeen sitä lähtee uudella innolla tehtaalle. Näkee jälleen ihanat työkaverit. Se on mahtavaa. Yliruokanen on tyytyväinen siihen, että hänen ei lomautuksensa takia tarvitse ryhtyä täyttämään aktiivimallin ehtoja. – Jos lomautus kestäisi pidempään, esimerkiksi neljä kuukautta, niin sitten edessä olisi aktiivi suuden osoittaminen aktiivimallin edellyttämällä tavalla. Näin olisi siitä huolimatta, että vakinainen työsuhde on voimassa samoin kuin on varma tieto siitä, että työt jatkuvat lomautuksen päätyttyä. – En näe siinä oikein mitään järkeä. Sen sijaan pitäisi nähdä, että ihmiset haluavat tehdä töitä. Se on elämisen edellytys, Yliruokanen toteaa. VAAKAKUPPI KOKO AJAN LIIKKEESSÄ Jukka Ruohonen aloitti työt BRP Finlandin moottori kelkkatehtaalla 12.8.1980 tiistaiaamuna kello 7.00. Nyt Ruohosella on menossa 39 työvuosi samassa 42 Tekijä 2/2019 AY-KOULU 23.1.2019, ROVANIEMI Tekijä_2019_02_sisus.indd 42 6.2.2019 11.30
Vakautta työelämään Teollisuusliiton Ay-koulut käynnistyivät tammikuun loppupuolella. Työelämän viimeaikainen kehitys ja kehittämistarpeet puhuttivat Rovaniemellä. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT TIMO LINDHOLM yrityksessä. Tehtävät ovat vaihtuneet samoin kuin yrityksen omistajapohja ja toimintatavatkin. –Työntekijät pystyivät ennen vaikuttamaan töihinsä enemmän kuin nykyään. Minusta olisi jälleen aika ottaa askeleita siihen suuntaan, että työntekijät nähdään yksilöinä ja että heitä myös arvostetaan enemmän yksilöinä. Ei vain ryhmänä, jonka tehtävänä on hoitaa tietyt työtehtävät. Kahdenkeskisellä kommunikoinnilla on iso merkitys, kun johtamisen ketjut ovat muuttuneet pitkiksi ja moniportaisiksi, Ruohonen pohtii. Työelämän kehitystä yleisellä tasolla miettiessään Ruohonen kiinnittää huomionsa siihen, että työn tekijöiden osana on viime vuosina ollut muutoksen rattaisiin sopeutuminen. – Jos jotain annetaan, niin jotain otetaan pois. Jos jotain luvataan, niin se luvataan sillä ehdolla, että jotain otetaan pois. Tasapainotilaa ei näytä syntyvän puhumattakaan siitä, että päädyttäisiin plussan puolelle. Vaakakuppi on koko ajan liikkeessä. Työntekijöiden kannalta olisi tarpeen päästä nykyistä vakaampaan tilanteeseen. – Vähän samanlainen asetelma on minusta myös työttömillä. Heistä on tehty poliittinen kiistakapula, joka siirtyy hallitukselta toiselle. Toivon, että samoja virheitä, kuten aktiivimalli, ei enää tehdä tulevaisuu dessa. Työttömiä tulee kuitenkin aina olemaan. YHTEISTOIMINTA ON VOIMAVARA Juha Ritola on työskennellyt kahden vuoden ajan Puusepänliike Peltoniemellä Kemijärvellä. Sitä ennen hän on hankkinut elantonsa esimerkiksi kiinteistö huollon yrittäjänä ja huoltomiehenä Nokian palveluksessa. Yrityksenä yli 40 vuoden ikään ehtineen keittiö ja kylpyhuonekalusteita valmistavan Peltoniemen palve lukseen mentyään Ritola alkoi melko pian kysellä, oliko talossa luottamusmiestä. Kävi ilmi, että liiton jäseniä kyllä löytyi, mutta sen pidemmälle järjestäytyminen ei ollut edennyt. Ritola ryhtyi edistämään asiaa. Nyt hän on työpaikkansa pääluottamusmies. – Pidän yhteistoimintaa yrityksissä voimavarana. Tärkeitä ideoita tulee myös suoraan lattialta, kun vaan maltettaisiin kuunnella. Kaikista parhaiten menee, kun vuoropuhelu on olemassa. Sitä me olemme viemässä askel kerrallaan eteenpäin. – Omalla taustallani ymmärrän myös sen, mikä tuska yrittäjällä on toiminnan pyörittämisessä ja yrityksen tulevaisuuden rakentamisessa. Kukaan ei huvikseen ketään työllistä. Tulosta pitää syntyä, että yrityksellä on edellytykset jatkaa toimintaansa. Työelämän tulevaisuutta pohtiessaan Ritola puhuu työajan lyhentämisen puolesta. – Työaikaa lyhentämällä voitaisiin lisätä työllisten määrää. Se on tärkeä tavoite. Asioita täytyy kuitenkin varmasti tarkastella aika monelta kantilta, jotta siihen suuntaan voitaisiin edetä. Voi olla, että joudumme esimerkiksi harkitsemaan sitä, voidaanko lauantaista ja sunnuntaista tehdä samanarvoisia työpäiviä muiden viikonpäivien kanssa. – Toisaalta samassa paketissa voitaisiin miettiä myös irtisanomissuojan merkitystä. Minusta irtisanomissuojan heikentäminen on huono asia. Koeaika on jo pidennetty kuuteen kuukauteen. Jos siinä ajassa työnantaja ei näe, minkälainen kaveri on töihin tullut, niin vika on katsojassa. MIKÄ AY-KOULU? l Ammattiosastot järjestävät koulutusta lähellä jäseniä, heidän kotipaikkakunnallaan tai työpaikan läheisyydessä. Liitto tukee rahallisesti tätä koulutusta. Yksi koulutusmuoto on ammattiosaston tai ammattiosastojen yhdessä järjestämät Ay-koulut . l Ay-koulu voi koostua esimerkiksi kolmesta tai neljästä koulutustilaisuudesta. Aiheet valikoituvat jäsenten ja luottamushenkilöiden koulutustarpeiden mukaan. Kunkin koulutustilaisuuden opetus tunti määrä voi olla joko kolme tai kuusi tuntia. Myös päätöstilaisuus voi sisältää opetusta. l Kun ammattiosaston opintosihteeri tai muut koulutuksen järjestäjät alkavat suunnitella Ay-koulua, mietitään ensin kohderyhmä, kenelle koulutus on suunnattu, sen jälkeen suunnitellaan tai kartoitetaan kohderyhmän toiveet koulutuksen sisällöistä. Liitto valmistelee koulutus aineistoja myös alueellisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Ay-koulua varten on erillinen kurssitukihakemus, jolla tukea haetaan. Ay-kouluihin myönnetään peruskurssitukea 3 h/15 euroa/henkilö tai 6 h/25 euroa/henkilö toteutuneiden tuntien mukaan. Kurssitukilomake löytyy liiton verkkosivuilta osoitteesta: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastokoulutus. l Ay-koulun ajalta voidaan ”säästää” varoja päätöstapahtumaa tai -matkaa varten. ”Ay-koulupankin” edellytyksenä on, että ammattiosasto tai ammatti osastot suunnittelevat yhdessä koulunsa huolella ja toimittavat kurssitukihakemuksen mukana koulun koko ohjelman liiton koulutusyksikköön viimeistään viisi viikkoa ennen ensimmäistä koulutustilaisuutta. Silloin kun Ay-kouluun osallistuu jäseniä useammasta osastosta, on osastojen sovittava järjestelyihin liittyvistä asioista keskenään. l Jäsenet pääsevät ilmoittautumaan ja osallistumaan Ay-kouluihin seuraamalla oman ammattiosastonsa tiedottamista. Jäsenet voivat myös toimia osastoissaan aloitteellisesti koulujen järjestämiseksi. 2/2019 Tekijä 43 LIITOSSA Jukka Ruohonen, Leena Yliruokanen ja Juha Ritola osallistuivat Rovaniemellä järjestetyn Ay-koulun ensimmäiseen kurssijaksoon yhdessä yli 20 muun osallistujan kanssa. Ryhmällä on edessään vielä kaksi koulutusrupeamaa ja päättäjäistilaisuus. ? Tekijä_2019_02_sisus.indd 43 6.2.2019 11.30
Opiskelijajäsen, lähde SAKKI-risteilylle Tallinnaan 16.–17.5. Katso lisätiedot ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.teollisuusliitto.?/sakki-risteily. Ilmoittaudu omaan ammattiosastoosi viimeistään 15.3. Lue lisää: www.teollisuusliitto.?/oulu-lappi-talvipaiva Oulu–Lappi-alueen Koko perheen talvipäivä 30.3. Vuokatissa 44 Tekijä 2/2019 Tekijä_2019_02_sisus.indd 44 6.2.2019 11.30
2/2019 Tekijä 45 JÄSEN LIITOSSA ”Iloinen uudesta työstä” MIIA THUSBERG ”Domuksen konkurssi oli rivien välistä aistittavissa. Taloustilanne oli huono. Se sekoitti pakkaa tuotannossa. Kun esimies sitten viime joulun alla asian virallisesti kertoi, niin olihan se tosi ilkeä uutinen. Olin ajatellut, että keittiöja kodinkalusteiden valmistaja Domus on minun paikkani. Pohdin tilannetta läheisten kanssa tuoreeltaan. Totesin, että ei tämä tähän pääty. Työtä pitää saada ja sen saamiseksi pitää joustaa. Kotiin en jää. Työpaikalla järjestetyt Teollisuusliiton ja työvoimaviranomaisten ajankohtaistilaisuudet antoivat tietoa ja laittoivat suuntaamaan katsetta eteenpäin. Kävin heti joulun jälkeen tiilitehtaalla työnhaussa. Lankatehtaalle soitin. Töitä ei ollut tarjolla. Harkitsin paluuta laitoshuoltajaksi ja kouluttautumista, mutta vahvaa intuitiota ei niiden suhteen syntynyt. Entinen työkaveri työllistyi Novartille Nastolaan ja antoi vinkin, että sinne tarvittiin lisää väkeä. Domuksen luottamusmies Mika Vanhatalo oli kertonut saman jo aikaisemmin, mutta työmatka kotoa Korialta Nastolaan toppuutteli aluksi. Kartasta tutkittuna matka-aika osoittautui 36 minuutiksi suuntaansa. Ajattelin, että tuon olen palkkani eteen valmis ajamaan. Kävin Lahdessa työhaastattelussa ja sain vuokrafirman kautta 960 tunnin pestin. Olen tosi iloinen, että pääsin koulutukseni mukaiseen puusepän työhön. Toisaalta tunnelma on odottava ja pientä jännitystäkin on. Silti uskon, että sumpliudun ja sulaudun työtehtäviin hyvin, vaikka asiat oletettavasti toimivatkin Novartilla eri tavalla kuin Domuksella. Aloitan työt reunanauhakoneella. Se on aika yksinkertainen tehtävä, mutta on sama mihin minut aluksi sijoitetaan. Pyrin monipuolisempiin töihin pikkuhiljaa. Kiirettä ei ole. Tuotannon mukaan mennään. Olen aina luontevasti nähnyt itseni yhtenä tekijänä isommassa kokonaisuudessa.” TEKSTI PETTERI RAITO KUVA JUHA METSO MIIA THUSBERG Reunanauhoittaja Novart Oy, Nastola Kouvolan Puuja erityisalojen ao. 767 Liittynyt 2017 Tekijä_2019_02_sisus.indd 45 6.2.2019 12.20
AMMATTIOSASTON TOIMIJAT ALUEELLISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄJINÄ MURIKAN KOULUTUS Tutustu uudistuneeseen Murikka-opistoon www.murikka.fi. Opinto-opas, kurssiesite ja tulostettava kurssihakemus löytyvät liiton verkkosivuilta: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu. Valitse kiinnostava kurssi, täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Teollisuusliiton jäsenille koulutus on maksutonta. Lisätietoa koulutuksesta, kursseille hakemisesta ja taloudelli sesta tuesta osoitteesta.www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu. Lisätietoa myös liiton koulutusyksiköstä, puh. 020 77 4001 (liiton vaihde) Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Verkostoidu, tutustu ja toimi yhdessä! LIITTO KOULUTTAA 9.–10.3. HELSINKI–UUSIMAA Sokos Hotel Flamingo, Vantaa ilmoittautuminen 21.2. mennessä VARSINAIS-SUOMI–SATAKUNTA Scandic Rauma 16.–17.3. HÄME–PIRKANMAA Scandic Lahti ilmoittautuminen 28.2. mennessä KAAKKOIS-SUOMI Holiday Club Saimaa, Lappeenranta SAVO-KARJALA Kylpylähotelli Rauhalahti 23.–24.3. VAASA–KESKI-SUOMI Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki ilmoittautuminen 7.3. mennessä OULU–LAPPI Park Hotel Tornio 11.–12.3. Avaimia luottamushenkilöiden jaksamiseen, Murikka-opisto Kurssin tavoitteena on tukea luottamushenkilöitä työpaikan haasteellisissa tilanteissa. Kurssi edesauttaa luottamushenkilöiden työkyvyn hallintaa ja omaa jaksamista myös vertaistuen ja kokemusten jakamisen kautta. Huom! Kurssi on työnantajan tuen piirissä lähes kaikilla sopimusaloilla, tarkista oman alasi sopimus l www.teollisuusliitto.fi/koulutussopimukset Olethan huomannut! Kurssi on suunnattu ammattiosaston aktiiveille sekä osaston toiminnasta kiinnostuneille. Kurssi antaa valmiuksia aktiiviseen toimimiseen ammattiosastossa sekä toiminnan kehittämiseen. Käsiteltäviä aiheita: säännöt suunnannäyttäjänä, aluetoimistojen rooli ja toiminta sekä järjestämistoiminta alueella. Pohditaan yhdessä keinot, joilla kehitämme alueellista yhteistyötä, saamme verkostot kuntoon ja jäsenet liikkeelle. Huom! Kurssin nimi on vaihtunut. Sisältö on sama kuin vuonna 2018 Ammattiosaston toimijat alueellisen yhteistyön kehittäjinä -kurssilla. Mikäli olet jo kurssin käynyt, suosittelethan sitä muillekin ammattiosastossasi! 46 Tekijä 2/2019 ILMOITTAUDU sinua lähinnä olevalle kurssille osoitteessa www.teollisuusliitto.fi/tapahtumakalenteri tai koulutusyksikköön koulutus@teolllisuusliitto.fi tai puh. 020 774 1042 / Päivi Mäensivu-Lunnas. ERKKI SINISALO Erikoisvikamies Kone Hissit Oy, Helsinki Helsingin Hissityöntekijät ao. 128 Tekijä_2019_02_sisus.indd 46 6.2.2019 11.30
”Koulutus on alkanut kiinnostaa yhä enemmän ja enemmän” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA PEKKA ELOMAA – Sanotaan nyt niin, että oli hyvä katsoa, mitä uutta ryhmätöissä tulisi esiin, Erkki Sinisalo perustelee päätöstään lähteä kurssille Ammattiosaston toimijat alueellisen yhteistyön kehittäjinä. Kurssi pidettiin viime vuoden maaliskuussa. Kurssi lykkäsi Sinisalon mielestä ”vanhoista” liitoista eli eri taustoista tulleiden teollisuusliittolaisten yhteistyötä eteenpäin. – Porukkaa oli eri liittojen puolelta ja kaikista alueen ammattiosastoista. Ja joka puolelta oli tullut aktiivista väkeä. Minusta ammattiosastojen välinen yhteistyö on lähtenyt liikkeelle aika hyvin, Sinisalo kehaisee. Sinisalo on toiminut hissiyhtiön modernisaatio puolen luottamusmiehenä vuodesta 2011. Viime vuonna hän oli myös hissityöntekijöiden ammatti osaston puheenjohtaja. Luottamustoimien sikermään kertyi vielä Helsinki–Uusimaan opinto jaoksen puheenjohtajuus ja liiton koulutusjaoston jäsenyys. – Jotenkin on koulutus alkanut kiinnostaa yhä enemmän ja enemmän. Koulutuksen kehittäminen on tavattoman kiinnostavaa. Meidän on luotava oppimisen polku, joka toimii ja jota väki toivoo. Ei koulutusta järjestetä vain koulutuksen takia. – Kimmokkeen tähän sain oikeastaan Murikan kolmen kuukauden kurssilta vuonna 2017. Kun näin vanhana miehenä ottaa haasteen vastaan ja lähtee kurssille, jossa on kaksi lopputyötä ja joista pääsee vielä läpi, niin kyllä se innostaa. Kolmen kuukauden kurssille lähtöä ei pidä yhtään aristella, vuonna 1963 syntynyt Sinisalo yllyttää. Hissimiehen mielestä jo Metalliliiton aikoina Murikan opetus ja puitteet olivat tavattoman hienot. – Murikassa on todella hyvä opetus, ja vielä vain paranee ja tarjonta laajenee. Tämä koulutus on minusta fantastinen mahdollisuus jäsenille. Ja minusta on hienoa, että nyt Murikassa otetaan huomioon myös ruotsinkieliset jäsenet, Sinisalo hehkuttaa viitaten luottamusmiesten kursseihin ruotsiksi. Ainoaksi Murikan ”miinukseksi” jää Sinisalon mielestä liian hyvä ruoka. – Kai viikon kurssilta melkein jokainen palaa kotiin kolmen lisäkilon kanssa! Tänä vuonna vastaava valtakunnallinen viikonloppu kurssi ammattiosaston toimijoille järjestetään nimellä VERKOSTOIDU, TUTUSTU JA TOIMI YHDESSÄ! Se pidetään kaikilla alueilla maaliskuussa. Kurssilla pohditaan ammattiosaston aktiivista toimintaa liitossa, tutustutaan aluetoimiston rooliin ja tehtäviin sekä mietitään pajatyönä tulevaa yhteistyötä. AMMATTIOSASTON TOIMIJAT ALUEELLISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄJINÄ 2/2019 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA Verkostoidu, tutustu ja toimi yhdessä! LIITTO KOULUTTAA 9.–10.3. HELSINKI–UUSIMAA Sokos Hotel Flamingo, Vantaa ilmoittautuminen 21.2. mennessä VARSINAIS-SUOMI–SATAKUNTA Scandic Rauma 16.–17.3. HÄME–PIRKANMAA Scandic Lahti ilmoittautuminen 28.2. mennessä KAAKKOIS-SUOMI Holiday Club Saimaa, Lappeenranta SAVO-KARJALA Kylpylähotelli Rauhalahti 23.–24.3. VAASA–KESKI-SUOMI Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki ilmoittautuminen 7.3. mennessä OULU–LAPPI Park Hotel Tornio Erkki Sinisalo toivoo, että ammatti osastojen sisälläkin tiedotettaisiin tunnollisesti Teollisuusliiton kursseista. Liiton tarjoama koulutus on "fantastista". ERKKI SINISALO Erikoisvikamies Kone Hissit Oy, Helsinki Helsingin Hissityöntekijät ao. 128 Tekijä_2019_02_sisus.indd 47 6.2.2019 11.30
48 Tekijä 2/2019 MAAILMA LIITOSSA Marxilaiset opiskelijat hallituksen kauhuna KIINA Rutiiniluontoinen järjestäytymis oikeuden epääminen shenzheniläisellä tehtaalla nousi kasvavaksi pulmaksi Kiinan hallinnolle. Marxilaiset opiskelijat ryhtyivät puoltamaan sorrettuja työläisiä, ja tämä kauhistuttaa maata hallitsevaa kommunistista puoluetta. Viime kesänä työpaikkansa laittomuuksiin kyllästyneet, hitsauslaiteita valmistavan Jasictehtaan työläiset pyysivät maan lakien mukaan poliisia ja maan virallista ammatti liittoa estämään laittomuudet. Apua ei tullut, ja he perustivat tehtaalle ammattiliiton. Työnantaja vastasi erottamalla aktiivit. Työläiset osoittivat päivittäin mieltään tehtaan portilla vaatien erotettuja takaisin töihin. Tehtaan vartijat pieksivät heitä, ja apuun kutsuttu poliisi tuki vartijoita. Noin 30 työläistä pidätettiin. Kiinassa ammatillinen järjestäytyminen on sallittua vain virallisen ammattiliiton kautta. Se taas ei hyväksy muuta kuin itse ohjaa maansa ja puolueelle uskollista toimintaa. Tällainen työntekijöiden kohtelu on valitet tavan yleistä Kiinassa. Mutta tapaus herättikin laajan solidaarisuusliikkeen. Useiden yliopis tojen opiskelijat vaativat pidätettyjen vapaut tamista ja aitoa oikeutta järjestäytymiseen. Marxilaisuuden opetusta on viime vuosina lisätty yliopistoilla. Osa opiskelijoista luki kuitenkin tekstit kunnolla ja havaitsi maan politiikan olevan kaikkea muuta kuin marxi laista. Yliopistoille onkin syntynyt marxilaisia ja maolaisia oppositioryhmiä. MAAILMAN SUURIN LAKKO INTIA Yli 200 miljoonaa työn tekijää osallistui tammikuussa kaksipäiväiseen poliittiseen lakkoon, laskevat lakon järjes täneet kymmenen aykeskus järjestöä. Lakossa oli useita ammattikuntia metallityöläisistä opettajiin, pankkivirkailijoihin ja linjaautonkuljettajiin. Järjestäjien mukaan lakko pysäytti täysin useita osavaltiota, esimerkiksi Keralan, Assamin, Karnatakan ja LänsiBengalin sekä keräsi laajan tuen muuallakin. Keskusjärjestöt esittivät 12 vaatimusta maan hallitukselle, kuten 185 euron kuukausittaista vähimmäispalkkaa, ammatti liittojen toimivaa rekisteröintiä, valtion omaisuuden yksityistä misen lopettamista sekä taattuja eläkkeitä. Keskusjärjestöjen mukaan nykyinen hindunationalistinen Narendra Modin hallitus on hyökännyt työntekijöitä vastaan keskusteluyhteyden luomisen sijasta. TEOLLISUUS TARVITSEE STRATEGIAN NORJA Laaja joukko ammatti liittoja ja muita kiinnostuneita käynnisti tammikuussa Industriaksjonen hankkeen. Sen tarkoitus on lisätä ymmär rystä teollisuuden merkitykselle innovaatioille, talouskasvulle ja työllisyydelle. Tähtäin on vuodessa 2021, jolloin maassa pidetään parlamenttivaalit. Taustalla on Norjan liittyminen EU:n energiaalan sääntelyvirasto Aceriin viime vuonna. Se herätti pelkoja, että maasta voitaisiin tehdä raakaenergian viejä ja oma teollisuus heikkenisi. Industriaksjonen vaatii vahvaa teollisuuspoliittista ohjelmaa, tasavertaisia työehtoja kaikille sekä valtiollisia investointeja ilmastonmuutosta ehkäisevään teknologiaan. ? Marxilaiset opiskelijat julkaisivat videon shenzheniläisellä tehtaalla järjestämisoikeutta vaativien työläisten tueksi. Videon julkaisun jälkeen monet opiskelijoista pidätettiin. Katso video: www.streamable.com/6xk1d Opiskelijoita saapui Shenzheniin tuki mielenosoituksiin. He julkaisivat videoita, joissa he pelottomasti kertovat, kuinka työläisiä sorretaan ja hallitus tukee kapita lismia. Mielenosoituksissa laulettiin tietysti Kansainvälistä . Opiskelijoiden ja työläisten yhteistyö on maan hallinnolle kauhukuva. Tänä vuonna on 30 vuotta siitä, kun eri oppositioryhmät löysivät toisensa Taivaallisen rauhan aukion raa’asti kukistetuissa mielenosoituksissa. Nyt Kiinan viranomaiset vastasivat heti opiskelijaaktiivien pidätyksillä. Vuodenvaihteessa useita kymmeniä oli yhä pidätettyinä, samoin Jasicin tehtaan työläisiä sekä kaksi heitä auttanutta virallisen ammattiliiton aktiivia. Vaarallista hallitukselle on sekin, että Jasicin työntekijät asettavat tilanteensa laajempaan yhteyteen. Kuten pidätetty työläinen Lan Zhiwei sanoi joulukuussa julkistetussa videossa: "Tiedän, että taistelu ammattiliiton puolesta on taistelua työväen l uokan puolesta, ja tuen sitä, vaikka minut pidätettäisiin uudelleen ja uudelleen." HEIKKI JOKINEN Tekijä_2019_02_sisus.indd 48 6.2.2019 11.30
#koulutuskoukuttaa 2/2019 Tekijä 49 LIITOSSA LYHYET JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA VIIMEINEN KUULUTUS! NUORTEN JÄRJESTÖTOIMITSIJA HAUSSA Teollisuusliiton keskustoimistolle Helsinkiin haetaan positiivista, motivoitunutta, rohkeaa ja ennakkoluulotonta tyyppiä – sinua, joka olet valmis oppimaan uutta ja jakamaan osaamistasi nuorisopuolen järjestötoimitsijana. Sinulla on kokemusta työelämän ja ay-liikkeen järjestötoiminnasta ja edunvalvonnasta. Sinut tunnetaan ratkaisukeskeisyydestäsi ja erinomaisista neuvottelutaidoistasi. Ihmisten kanssa toimiminen on sinulle helppoa ja luontevaa. Valituksi tulevalle takaamme mielenkiintoisen työtehtävän, joustavan ja kannustavan työyhteisön sekä hyvät kehittymismahdollisuudet. Tarjoamme kilpailukykyisen palkan ja työsuhde-edut. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/avoimet-tyopaikat Aluetoimitsija Micke Porkka valittiin Kaakkois-Suomi– Savo-Karjalan toiminta-alueen aluepäälliköksi. Vastaava aluetoimitsija Martti Rauhala valittiin Oulu–Lappi alueen aluepäälliköksi . Järjestämistoimitsija Mika Kolehmainen valittiin Savo-Karjalan aluetoimiston vastaavaksi aluetoimitsijaksi. VERKOSSA KATSO VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat KATSO JA ILMOITA AMMATTIOSASTOJEN TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta JÄSENMAKSU l Vuonna 2019 jäsenmaksu on 1,45 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. l Vuonna 2018 maksetuista jäsenmaksuista lähtee tiedot suoraan verottajalle 20.2.2019. Korjausajot tehdään toukoja elokuussa. l Itsemaksavilla jäsenillä on mahdollisuus maksaa jäsenmaksunsa e-laskuna. Jäsen voi tilata sen menemällä omaan verkkopankkiinsa ja valitsemalla laskuttajaksi Teollisuusliitto RY . l Muista ilmoittaa jäsenmaksusta vapaat ajat jäsenpalveluun tai käy tallentamassa ne itse sähköisessä eAsioinnissa. Jäsenmaksuvapauteen oikeuttavat syyt löydät osoitteesta: www.teollisuusliitto.fi/jasenmaksuvapautus l eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkata jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. l Itsemaksavien jäsenten jäsenmaksutarkkailu ajalta 1.7.–30.9.2018 käynnistyy viikolla 9. Kuulemiskirje lähetetään kaikille itsemaksaville jäsenille, joille on jäänyt katkoa jäsenmaksutai jäsenyystietoihin kyseiselle ajalle. MEDIAJA PAINOALAN SOPIMUS l Sopimuskauden 1.2.2018–31.1.2021 toiset korotukset voimaan 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. l Yleiskorotus 0,8 % ja yrityskohtainen erä 0,4 %. Erästä sovittava 15.3.2019 mennessä, tai työnantaja päättää sen jakamisesta. l Vuoro-, iltaja yötyölisien sekä perehdytyslisän korotus 1,2 %. l Vuoden 2020 korotuksista neuvotellaan lokakuun 2019 loppuun mennessä, tai työehtosopimus voidaan irtisanoa päättymään 31.1.2020. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/media-ja-painoalan-tyontekijat Jos haluat itsellesi Teollisuusliiton tämän vuoden JÄSENKALENTERIN , tee tilaus 15.2. mennessä. Taskuun mahtuvan, kierreselkäisen kalenterin voi tilata kirjautumalla verkkopankkitunnuksillaan eAsiointiin . Valitse kohdasta Jäsenedut > Kalenteri > Rastita valinta ruutuun Tilaan Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai soittaa puh. 020 690 446. TILAUS ON VOIMASSA TULEVINA VUOSINAKIN! LAAJENNETTUA KURSSITUKEA TARJOLLA KOULUTUS Ammattiosastojen on mahdollista saada laajennettua tukea tietyille, liiton strategian kannalta erityisen ajankohtaisille kursseille. Vuonna 2019 laajennettua tukea myönnetään muun muassa kursseille, jotka tukevat valmistautumista kevään eduskuntavaaleihin ja syksyn tes-neuvottelukierrokseen. Lisäksi liiton koulutus yksikössä on määritelty neljä muuta kurssiaihetta, joille laajennettu kurssituki voidaan myöntää. Laajennetun tuen piiriin kuuluvilla kursseilla korvataan osallistujien matkakulut myös silloin, kun ammatti osasto järjestää kurssin yksin, toisin kuin perus kurssituen piirissä olevilla kursseilla. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/laajennettu-kurssituki LAITETAAN PUSKARADIO SOIMAAN! Jaa kurssitunnelmia ja -kuvia käyttämissäsi sosiaalisen median kanavissa. Käytä julkaisuissa koulutuksen aihetunnistetta Houkutellaan muutkin liiton jäsenet koulutuksiin. Muistathan kysyä kuvassaolijoilta luvan kuvansa julkaisemiseen. HAE 17.2. MENNESSÄ! NIMITYKSIÄ Murikan koulutustila Helsingin Hakaniemessä muutti keskustoimis tolta toiselle puolelle katua. Uusi osoite on Siltasaarenkatu 4. Jyri Puttonen (ao. 423) ja Ari Piispanen (ao. 84) osallistuivat luottamusmieskoulutukseen uusissa tiloissa. EDULLISESTI JA HELPOSTI VERKKOSIVUT VIESTINTÄ Ammattiosastoilla on mahdollisuus ottaa käyttöönsä Yhdistysavain -verkkosivupaketti alennettuun hintaan. Osasto voi myös käyttää valmista Teollisuusliiton ulkoasuteemaa. Murikka-opisto tarjoaa asiaan koulutusta. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/yhdistysavain KI TI H A IL A Tekijä_2019_02_sisus.indd 49 6.2.2019 11.30
50 Tekijä 2/2019 Sågen surrar på Röntgen, laser och en hel massa videokameror längs den flera hundra meter långa såglinjen. Det krävs för att få ut 280 000 kubikmeter virke per år. På Alholmens såg i Jakobstad görs allt mer arbete automatiskt – men visst hjälper det fortfarande om man har råg i ryggen. TEXT JOHANNES WARIS FOTO JOHANNES TERVO P å gården på UPM:s sågverk hör man det bultande ljudet inifrån hallen. Morgonskiftet har börjat klockan sex på morgonen men på gården är det tomt. – De är färre människor här på gården då det inte längre jobbar några dagkarlar här, säger huvudförtroendeman Vuokko Piippolainen som hälsar oss välkomna. Med dagkarlar avses anställda som inte jobbade skift utan jobbade dagtid till exempel med underhåll. Namnet på sågen har bytts flera gånger under de 32 år som Piippolainen har jobbat här – men verksamheten är fortsättningsvis den samma. Det gamla häststallet som gjorts om, talar ett tydligt språk om att här har det funnits industriell verksamhet och sågats stockar under tre århundraden. Alholmens såg grundades i slutet av 1800-talet av cikoriafabrikören Wilhelm Schauman vars namn förekommer här och där i Jakobstads industrihistoria. Inne i hallen är ljudet öronbedövande. Stora, avbarkade stockar rör längs såglinjen mot sågklingorna och flisorna flyger. På Alholmens såg tillverkas virke främst av furu och tall. Vid spakarna sitter vice huvudförtroendeman Glenn Södergård och håller koll på det som händer längs den flera hundra meter långa såglinjen. Det är inte mindre än 16 rutor han har framför sig på monitorerna. Genom skärmarna får man bra bild av hur automatiserat arbetet blivit. Den automatiska stocksorteringen använder sig av röntgen för att sortera stockarna. Anställda kan utnyttja röntgen eller laser för att via kameror och dator fastställa olika egenskaper och kvalitet hos stockarna. – Nu kör vi linjen lite långsammare. På vintern Tekijä_2019_02_sisus.indd 50 6.2.2019 11.30
2/2019 Tekijä 51 ARBETSLIVET kör man långsammare då stockarna kan vara frusna och hårda, säger Södergård. Södergård har jobbat på Alholmens såg i snart trettio år, av vilka de senaste 14 åren som sågare. – Vi jobbar i par så man sitter här en timme åt gången och sen byter man med paret, säger Södergård. Den som inte sitter vid spakarna kan få ta och springa och åtgärda saken om det blir trubbel på linjen. – Det kan handla om att byta ut sågklingor som gått sönder. Det är inte helt ovanligt, speciellt inte i vintertider. Dessutom påverkar träslaget med vilken hastighet stockarna körs igenom sågen, säger Södergård. ETT TÅG KOMMER LASTAT MED STOCKAR Flera tiotal tågvagnar och biltransporter lastade med stockar anländer dagligen till Alholmens såg. När timret kommer till sågverket mäts och sorteras det. Det första steget är stocksortering och skalandet, följt av sågning, ytbehandling, tork, paketering och lagring. Två gånger i året står hela produktionen och då genomförs grundliga underhållsarbeten. I höstas deltog de anställda vid Alholmens såg i kampen för att försvara anställningsskyddet med att gå i strejk tillsammans andra inom den mekaniska skogsindustrin. Stridsåtgärderna riktades då uttryckligen mot regeringen Sipiläs planer på att försämra anställningsskyddet. – Arbetsgivaren accepterade… eller kanske inte accepterade, men i alla fall förstod att läget är sådant att det inte fanns alternativ. På det stora hela är kontakten med arbetsgivaren bra och saker fungerar som de ska, säger Södergård. I samtalen förekommer ändå höstens kollektivavtalsförhandlingar. – Utgångsläget måste vara att förlängningen av arbetstiden som kom med kiky (konkurrenskraftsavtalet) ska bort, säger Södergård. – Vi deltog i skogsindustrins branschdagar tidigare i vintras och fabriksägarna kom nog ihåg att påminna om svårigheterna kring höstens strejk, men inte sa de tack för de 24 timmar som de anställda nu jobbar gratis, säger Vuokko Piippolainen. Spelrummet för lokala avtal är litet då ”fabrikschefernas händer är långt bundna av koncernägarna” intygar de förtroendevalda. – Till den grad vi har avtalat lokalt om saker gäller det sådant som ligger över den nivån som fastställs i kollektivavtalet, säger Piippolainen. FÄRRE ANSTÄLLDA Längs såglinjen börjar folk ha återvänt från lunchpausen. Jarmo Ketola jobbar på vid början av justeringsverket. Han ser över sorteringen av varan. – Det ser lätt ut när man jobbat 40 år med det här. När man har så många kilometer i mätaren som jag har, orkar man inte klaga längre, säger Ketola och skrattar. Tony Alström har betydligt ”färre kilometrar i mätaren” på Alholmens såg. – Jag har jobbat ungefär ett år och jag trivs bra. Vi har ett bra gäng här på jobb, säger han. I övrigt har antalet anställda på sågen minskat längs åren. I dag jobbar 52 personer inom produktionen. Då huvudförtroendeman Vuokko Piippolainen började jobba här i slutet av 1980talet jobbade det fler än 300 personer på sågen. Bland annat har lager och transporter utlokaliserats. Dessutom har investeringarna i automation fört med sig att det behövs färre händer i produktionen. – Men för det mesta har man skött det genom pensioneringar, så att inte någons jobb rykt, säger Piippolainen. NYA INVESTERINGAR ÖKAR PRODUKTIONEN – OCH INNEBÄR LÖRDAGSJOBB För några år sedan förnyades staplingsmaskinen och paketeringslinjen. I höstas togs den nya automatiska torkanläggningen i bruk. Det innebar att produktionen på Alholmens såg ökade med 15–20 procent. Glenn Södergård har jobbat som sågare i 14 år och snart 30 år totalt på Alholmens såg i Jakobstad. Det är inte mindre än 16 rutor han har koll på – i praktiken hela linjen. ? Sågen har bytt namn många gånger under mina 32 år här men jobbet är långt det samma, säger huvudförtroendeman Vuokko Piippolainen. ? Tekijä_2019_02_sisus.indd 51 6.2.2019 11.30
SISTA CHANSEN 52 Tekijä 2/2019 – Det passar bra, eftersom alla får göra allting och arbetsdagen känns kortare, säger Wärn-Broman. Sist och slutligen började till och med folk som till en början inte gillade idén tycka om det när man märkte att tiden går snabbare på jobbet, då det blir mer omväxling. Lenita har jobbat här sen millennieskiftet och även hon hunnit se en del förändringar i arbetet. – Det har blivit mer och mer automatik i jobbet. Jag jobbade länge i stocksorteringen, men jag ville byta till ett jobb där man inte behöver sitta så mycket, utan får röra mer på sig. På det stora hela kan man ändå säga att arbetet har blivit lättare med åren, säger Wärn-Broman. Det har kanske inte blivit klart för omvärlden. – Om man berättar att man jobbar på sågen så frågar de om fortfarande lägger ribbor eller läkt för hand, säger hon. Automatiseringen går vidare. På UPM:s sågverk i Björneborg har man infört ett pilotprojekt som ska leda till ökad automatisering i förpackningsskedet, och det kommer högst antagligen att tas i bruk även i Jakobstad. Det innebär att en person kan sköta förpackningen – där det idag jobbar två personer. – Men det sköts genom pensioneringar, så ingens jobb är i fara, säger huvudförtroendemannen Piippolainen. – Packandet hör idag till de tyngsta jobben, säger Wärn-Broman. Trots att en allt större del av arbetsuppgifterna sköts maskinellt så hjälper det ändå fortfarande om den som jobbar här har lite råg i ryggen. – Det händer att man måste lyfta upp stora plankor. Man måste ha lite muskler, det passar mig. Det blir som träning på jobbet, säger Wärn-Broman. l Trycket har lett till att man infört ett arbetspass till. I praktiken betyder det att enligt arbetsschemat är en anställd per skift ledig under början av veckan, för att i stället jobba ett morgonskift på lördagen. Förtroendemannaduon anser att det inte är helt problemfritt, speciellt med tanke på familjelivet. – Om ena jobbar skift och den andra har ett vanligt dagsjobb ser man kanske inte varandra, säger Glenn Södergård. – …och det blir också mera pusslande till exempel i familjer där båda föräldrarna jobbar skift, tillägger Piippolainen. ”ALLT TAS TILL VARA” En stor del av produktionen går på export, och här spelar den närbelägna hamnen en viktig roll. Det går två och en halv gånger mängden trä för att producera färdig vara som Alholmens såg spottar ut omkring 280 000 kubik per år. Det betyder att det blir en hel del restmaterial över. Det överblivna materialet tas noggrant till vara. Till exempel hamnar barken från trästockarna hos grannen Alholmens Kraft, där den blir till elektricitet, fjärrvärme och processånga. Sågspån och flis går till UPM:s cellulosa fabrik, som också den ligger inom samma integrerade fabriksområde på Alholmen. – Allt tas till vara, inget blir över, säger Piippolainen. ROTERANDE ARBETSUPPGIFTER Lenita Wärn-Broman jobbar på justeringsverket mot slutet av såglinjen, där bland annat de slutliga produkterna packas in. Här på den så kallade torrsidan har man infört ett system med rotation där man jobbar 20 minuter med en arbetsuppgift för att sedan byta. Lenita Wärn-Broman jobbar på justeringsverket. Hon tycker att jobbet blivit lättare med åren. ? KOM PÅ KURS! Tvärfacklig kurs ”Vår röst är gemensam!” 16–17.3 Scandic Plaza, Åbo (för dig som bor i Södra Finland eller på Åland) 30–31.3 Scandic Vasa (för dig som bor i Österbotten) Kurserna är avgiftsfria för deltagarna. Anmäl dig senast 14.2 till Åbo, senast 24.2 till Vasa. Mer information och anmälningar: www.teollisuusliitto.fi/sv/ svenska-kurser Tekijä_2019_02_sisus.indd 52 6.2.2019 11.30
Tänk om de fattiga vann valet Hanna Wass förhåller sig kritiskt till tanken om att det skulle röra sig om ett personligt val att låta bli att rösta i val, eller att det rent av skulle handla om individens lättja. Wass är vikarierande professor i statskunskap vid Helsigfors universitet. Hon har genom sin forskning sökt svar på frågorna: Vem röstar och varför? – Ju bättre en person har det ställt ekonomiskt, ju friskare hen är, ju tätare sociala nätverk hen har, desto sannolikare är det att personen styr mot valurnorna. Att låta bli att rösta i val utgör däremot en bit av det virrvarr som bygger utanförskap, säger Wass. I välbärgade hem röstas det aktivt och det är en tradition som går vidare med generationerna. Beslutet att låta bli att rösta går också i arv – till och med från moroch farföräldrar. Det vanligaste yrket bland riksdagsledamöterna i Finland idag är jordbrukare. Juristerna kommer tvåa, följt av lärare och journalister. Representanter för arbetaryrken får man leta efter med ljus och lykta bland de 200 parlamentarikerna. Beroende på definitionen landar man ungefär på ett halvt dussin. I grannlandet Sverige reflekterar riksdagen aningen bättre samhället i stort, men inte ens där medför det en förändring i beslutsfattandet. Går grannarna i amerikanska fotspår? I USA har det forskats mycket i att beslutsfattare i högre utsträckning följer de välbärgades åsikter. Vid Göteborgs universitet säker man nu svar på frågan varför utvecklingen i Sverige ser ut som den gör, även om donatorer och valfinansiärer inte spelar en lika stor roll där som på andra sidan Atlanten. – Väljarna lär sig till sist att det kanske inte lönar sig att rösta. Ett exempel är Sannfinländarnas (och Blå framtids) magplask. De har kanske lyckats åstadkomma något kring invandringsfrågor, men gällande andra frågor har de tvingats buga djupt, säger Wass. Arbetsminister Jari Lindström (ursprungligen sannfinländare, senare blå) är ett gott exempel. Han har medvetet kört igenom den så kallade aktiveringsmodellen som i praktiken innebär en nedskärning i arbetslöshetsskyddet. En arbetare som röstat på sannfinländarna har kanske själv fått känna aktiveringspiskan vina. För något år sedan talades det mycket om sjukskötare som röstar på Samlingspartiet. Den frågan har Wass en förklaring till. – Väljare lägger gärna sin röst på en representant för den gruppen som verkar ha högre status än en själv – och hör till den socialgrupp väljaren själv skulle vilja vara en del av. Så kallat klassbundet röstande är inte längre någon självklarhet. Idag kan val av parti grundas på identitet eller ställning inom den globala ekonomin, inte social klass eller yrke. Röstningsbeslutet kan till exempel göra avstamp i frågan om väljaren känner sig säker kring sin anställning eller hankar sig denne fram på snuttjobb och nollavtal. Wass påminner om vikten i ”en empatisk politik”, det vill säga en fördelningspolitik vars mål är ett jämlikare samhälle. Man kan inte tala om demokrati om det inte innefattar rättvisa och jämställdhet. Professorn talar varmt för sin kollega Jani Erolas initiativ om avgiftsfri småbarnspedagogik. Det skulle jämna ut skillnaderna mellan barndomshemmenoch öka valdeltagandet då barnen fyller 18 och får rösträtt. Vem får definiera debatten? –Jag anser att välfärdssamhällets framtid är den stora frågan i riksdagsvalet. Den nordiska välfärdsstaten har fortfarande ett stort stöd bland medborgarna. Vill vi hålla fast vid den nordiska utvecklingen eller inte, frågar Ilkka Ruostetsaari, professor vid Tammerfors universitet. Han har bland annat forskat i fenomenet där Finansministeriets nedskärningslistor för den offentliga servicen inför val, ofta i valdebatter har tagits emot som allmängiltiga sanningar och enda alternativ. Ruostetsaari anser att den pågående privatiseringen av offentliga tjänster är medvetna val –inte någon naturlag. Man kan lugnt kalla dem ideologiskt motiverade val, vilket synliggörs till exempel i turerna kring vårdreformen. Experterna har gång på gång berättat om för regeringen att sote-reformen inte medför ökad välfärd – förutom för ägarna av privata hälsovårdstjänster. Den innebär heller inga besparingar i statsbudgeten. Till och med den tidigare ministern centerpartisten Juha Rehula har sagt att han varit ”spelknapp för hälsobusinessen”. Ruostetsaari anser att medierna borde aktivare ifrågasätta lösningarna som presenteras som sanning. Professorn medger att det bakom Finlands finanspolitik finns ”stora krafter”. – Marknadsliberal politik följer rekommendationer från internationella organisationer som OECD och EU. Det finns ett systemfel i vår demokrati. Ju rikare en människa är, desto mer sannolikt är det att han eller hon röstar i val. I fall åsikterna går isär om politiska beslut, brukar den rika vinna. Kan de fattiga vinna i våra följande val? TEKSTI SUVI SAJANIEMI ILLUSTRATION TUOMAS IKONEN ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS 2/2019 Tekijä 53 I TIDEN ? KOM PÅ KURS! Tvärfacklig kurs ”Vår röst är gemensam!” 16–17.3 Scandic Plaza, Åbo (för dig som bor i Södra Finland eller på Åland) 30–31.3 Scandic Vasa (för dig som bor i Österbotten) Kurserna är avgiftsfria för deltagarna. Anmäl dig senast 14.2 till Åbo, senast 24.2 till Vasa. Mer information och anmälningar: www.teollisuusliitto.fi/sv/ svenska-kurser Tekijä_2019_02_sisus.indd 53 6.2.2019 11.30
Han anser att det är oroväckande hur lite medierna utmanar den ekonomiska liberalismen. Redaktionerna har mindre resurser till förfogande idag. De måste producera mer innehåll på under en kortare tid, säger Ruostetsaari. Dessutom anser Ruostetsaari att det kan finnas nära kopplingar mellan elit – både inom politik och inom medievärlden. I Finland tvingas partierna ge efter gällande några av sina mål för att få regeringsansvar eftersom blockpolitiken inte fått fotfäste i Finland. Det innebär att en medborgare inte kan vara säker på en hurdan regering han eller hon lägger sin röst på. – Konsumentskyddet är svagt inom politiken, säger Ruostetsaari. Han önskar ändå att partierna presenterade tydligt sina idéer och tog fram lättförståeliga planer för hur de ska nå sina mål. Enskilda slagord och slogans avslöjar inte en hurdan politik partiet vill genomföra eller lyckats genomföra – och vem som gynnats av det. – Det räcker inte med att måla upp några strategier. Partierna måste presentera sina planer för konkreta åtgärder för hur de tänker organisera sjukvården i landet. Enligt flera undersökningar är det uttryckligen sjukvården som väljarna i Finland anser att är den viktigaste frågan inför val. NYSPRÅK OCH SOCIALA MEDIER Nedskärningar och uppsägningar presenteras som reformer och omorganiseringar. Nedskärningar i arbetslöshetsskyddet presenteras som eftersträvansvärd aktivering. Avoin yhteiskunta rf. upprätthåller den partipolitiskt obundna tjänsten Faktabaari . Grundaren Mikko Salo berättar att gruppen i allt högre grad flyttar fokus från faktagranskning i traditionella medier till att granska social medier. – På social medier sprids medvetet falsk och manipulerande information. Det har blivit svårt att avslöja källan och det är inte alltid lätt att hitta ett motiv. Förfalskningen gäller allt oftare nuförtiden också ljud och video, säger Salo. Ett exempel är Vita Husets mediemaskineri som fick en journalist som ställde kritiska frågor att se ut som en person som beter sig aggressivt i november 2018. Salo har inte förlorat hoppet om att man kan få bukt med ett nätverk av lögner. Han kallar efter kvalitets journalistik och vanliga medborgares förmåga till att vara observanta och kritiska. Faktabaari har till exempel publicerat en check-lista för innehåll på sociala medier. Facebook och Google profilerar med hjälp av algorit mer sina användare väldigt noggrant efter deras beteende på sociala medier. När man vet allt om en människa är det lättare att manipulera henne. –Förutom att antalet användare sjunker är till exempel EU det enda som företag som Google och Facebook är, ska vi säga, rädda för, säger Salo. POPULISTEN SÖKER SITT FOLK – Populismens kärna är att presentera ett delat samhälle. På ena sidan finns folket som populisterna anser sig representera. På andra sidan finns en korrumperad elit. Så definierar Oula Silvennoinen, docent i historia vid Helsingfors universitet, ämnet populism. Silvennoinen har forskat i ytterhögern och fascism. Han tillägger att populisten inte bryr sig om fakta, utan satsar på att söka efter något som spelar på känslosträngar. För ytterhögern är det till exempel vanligt att påstå att samhället håller på att förgöras. Trots att Finland placerar sig högt i internationella mätningar och jämförelser och senast i Davos utsågs Finland till ett föredöme för hela världen, grundar sig till exempel Sannfinländarnas retorik starkt på en motsättning mellan finländare och andra nationaliteter. Silvennoinen anser att sannfinländarnas linje delvis stött på patrull när även EU tagit till åtgärder mot troll på sociala medier. – Sannfinländarna är inte ett vanligt parti, även om det är ett fullt lagligt parti. Det är frågan om det enda partiet i Finland runt vilket det bildats ett systematiskt propagandanätverk på sociala medier. Maskineriet angriper dem som inte delar deras åsikter eller kritiserar partiet. Det handlar om några hundra anonyma konton som drivs av en mindre grupp människor. De gillar och delar varandras inlägg och skapar på så sätt en bild av att det rör sig om en större grupp människor, säger Silvennoinen. – Trots att tonen från sociala medier läcker över till det verkliga livet, måste journalisterna hålla fast vid kvalitetsjournalistiken. Journalister borde följa med politikernas diskussioner och en hurdan politik partierna genomfört. Det räcker inte med att repetera partiernas utlåtanden, säger Silvennoinen avslutningsvis. l John Deere Forestry Oy etsii palvelukseensa Joensuun tehtaalle LEVYSEPPÄHITSAAJIA Katso lisätietoja osoitteesta www.deere.fi 54 Tekijä 2/2019 54 Tekijä 2/2019 Tekijä_2019_02_sisus.indd 54 6.2.2019 11.30
2/2019 Tekijä 55 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i e-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS teollisuuskassa.fi /sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA 2/2019 Tekijä 55 eAsiointi on avoinna aina silloin kuin haluat E-tjänsten är öppen när du vill Tekijä_2019_02_sisus.indd 55 6.2.2019 11.30
56 Tekijä 2/2019 ”Pienellä bändillä ei ole varaa johtajiin” ”Bänditoiminta on kuin parisuhde. Sitä pitää hoitaa, käydä keskusteluja ja sovitella, että löytyy yhteinen sävel, Heroes Don´t Ask Why yhtyeen rumpali Kimmo Puhakka kiteyttää. TEKSTI PETTERI RAITO KUVA ESKO KESKI-VÄHÄLÄ soittolistoille saati suureen julkisuuteen. Pitää mennä askel kerrallaan ja rakentaa tulevaisuutta pala kerrallaan. HDAW:n seuraavat askeleet jatkuvat keikkailuna viime toukokuussa julkaistun EP:n pohjalta ensi syksyyn asti, jolloin suunnitelmissa on käydä käsiksi seuraavan levyn tekemiseen. – Teemme parhaillamme uusia kappaleita tulevalle levylle. Kun sen julkaisun aika tulee, mietimme, että hoidammeko kaiken julkaisua myöten jälleen omatoimisesti vai ostammeko apua ulkopuolelta esimerkiksi markkinointiin. Se on tasapainottelua taloudellisten realiteettien ja uusien mahdollisuuksien avaamisen välillä. INTOHIMO POLTTOAINEENA Puhakan realistisen otteen taustalla roihuaa jo pienenä alkanut palava innostus musiikkiin, sen tekemiseen ja itsensä kehittämiseen rumpalina. – Jostain äidin kattilan kansien hakkaamisesta se alkoi alle koulu-ikäisenä. Kolmantena kouluvuotena pääsin musiikkiluokalle ja valitsin soittimeksi rummut. Musiikin opiskelu jatkui aikuisikään asti, jolloin perustin perheen ja soittaminen jäi taka-alalle. – Nyt lapset ovat aikuisia, ja harrastukselle löytyy aikaa. Käytän bändin rinnalla myös yksin treenaamiseen paljon tunteja viikossa. Työvuoroista riippuen aamulla tai illalla kahdesta neljään tuntia kerrallaan. Paljon olen oppinut, mutta paljon on vielä opittavaa. Kehittymisen ja oman bändin rinnalla motivaatiota ovat vahvistaneet matkan varrella vastaan tulleet hienot kokemukset. – Vuosi sitten olimme WS Arenalla Vaasassa soittamassa yhdessä Waltarin ja Kilven kanssa. Se esimerkiksi oli mieleenpainuva kokemus. Muiden bändien ja soittajien tapaaminen ja uusien yleisöjen kohtaaminen on mukavaa ja palkitsevaa. Puhakka uskoo muutenkin yhteiskeikkailun voimaan. – Arvelisin, että useilla Teollisuusliiton jäsenillä on omia bändejä. Ottakaa yhteyttä mistä päin Suomea tahansa, niin lyödään päät yhteen ja mietitään löytyisikö viritys yhteisten keikkojen järjestämiseksi. Useamman bändin kanssa todennäköisesti saa enemmän yleisöä paikalle kuin yksin toimiessa, varsinkin kun huolehtii siitä, että ainakin yksi orkestereista esiintyy niin sanotusti kotikentällä. l 56 Tekijä 2/2019 H eroes Don´t Ask Why eli lyhennettynä HDAW on kokkolalainen rockmetallia soittava yhtye. Sen rumpalina huhkii Bolidenin rikkihappo-osastolla viisivuorotyössä elantonsa ansaitseva hieman yli 40-vuotias Kimmo Puhakka. – Kun liityin HDAW:hen keväällä 2016, totesimme yhdessä, että tämä on meille hieno harrastus, joka pitää sovittaa yhteen töiden ja perheiden kanssa. Se on jatkuvaa aikataulujen kanssa pelaamista. Jos pääsemme kerran viikossa yhdessä treenaamaan, niin se on jo hyvin, Puhakka sanoo. HDAW:ssa soittavat myös Jussi Pajunpää (kitara ja laulu), Matias Kaunisvesi (kitara ja taustalaulu) sekä Jussi Kivioja (basso ja taustalaulu). Kokoonpanon biisinikkari on Pajunpää, jonka säveltämien kappaleiden sovittamiseen muut osallistuvat. – Pajunpäällä on usein jo valmiina visio siitä, minkä lainen kappale kulloinkin on kysymyksessä ja miten se pitäisi toteuttaa. Sovitusvaiheessa esiin kuitenkin nousevat muiden soittajien näkemykset, ideat ja ehdotukset. Niitä sitten kokeillaan, vertaillaan, hiotaan ja katsotaan, mikä toimii ja mikä ei toimi. Sillä ne viimeisimmät ratkaisut löytyvät. – Minusta on hyvä, että kenelläkään ei ole auto maattisesti viimeisen sanan sanojan asemaa. Demo kratia on se, millä tätä hommaa viedään eteenpäin. Pienellä bändillä ei ole varaa johtajiin. OMISSA KÄSISSÄ Lapsensa aikuiseksi jo kasvattanut Puhakka hoitaa HDAW:n keikkamyynnin, markkinoinnin ja monet muut käytännön asiat. Bändin eteenpäin luotsaaminen on hänen mukaansa pitkäjänteistä ja kärsivällisyyttä kysyvää puurtamista. – Yksi tai kaksi sähköpostia tai puhelua eivät yleensä juurikaan tuloksia tuota. Sinnikkäästi pitää yrittää ja käyttää puhelahjoja aina kun tilaisuus tulee, että miksi HDAW:n pitää päästä juuri teidän paikkaanne soittamaan. Samalla pitää tiedostaa hinnoittelua myöten, että ensin pitää antaa työnäytöt, minkä jälkeen, jos palaute on hyvää, on seuraavan keikan myyminen samaan osoitteeseen jo helpompaa. – Sama realiteetti toimii myös laajemman kuulijakunnan saavuttamisessa. Aniharva kohoaa ensimmäisellä kappaleellaan JO A CH IM "P O O KI " KI VI N IE M I, Ca lle N ig ht Cl ub , Ko kk ol a HARRASTAJA Tekijä_2019_02_sisus.indd 56 6.2.2019 11.30
2/2019 Tekijä 57 VAPAALLA HDAW löytyy FB:stä, Instagramista, Twitteristä, YouTubesta ja Spotifysta. Kimmo Puhakka treenaa yksin kahdesta neljään tuntia kerralla. KIMMO PUHAKKA Prosessinhoitaja Boliden Kokkola VIDEO Katso kuinka Kimmo Puhakka soittaa In Flamesin kappaleen Take This Life . www.tekijälehti.fi 2/2019 Tekijä 57 Tekijä_2019_02_sisus.indd 57 6.2.2019 11.30
58 Tekijä 2/2019 PULMAT HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www.tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN 1. Minkä planeetan varjossa kuu on kuunpimennyksen aikaan? 2. Mikä aine höyrystyy 78,3 asteen lämpötilassa? 3. Kuka nuorten maailmanmestari on tunnettu poikkeuksellisen lyhyestä jääkiekkomailasta? 4. Mikä on Tinder? 5. Minkä alan taiteilija on Sanni-taiteilijanimeä käyttävä Sanni Kurkisuo? 6. Muissa Pohjoismaissa ammatillisen keskusjärjestön kirjainlyhenne on LO. Entä Suomessa? 7. Kuka perheenjäsen on taata ? 8. Kuka kirjailija tunnettiin Taatana? 9. Missä laulussa savolainen komensi ja porilainen sovelsi? 10. Millaista on vitilumi ? VA ST A U KS ET : 1. M aa n. 2. A lk oh ol i. 3. Ka ap o Ka kk o. 4. N et ti de it ta ilu n m ob iil is ov el lu s. 5. La ul aj a ja nä yt te lij ä. 6. SA K . 7. Is oi sä . 8. Fr an s Em il Si lla np ää . 9. H is ki Sa lo m aa n la ul us sa Sa vo n po ja n A m er ik ka an tu lo . 10 . Va st a sa ta nu tt a, hi en or ak ei st a pa kk as lu nt a. Tekijä_2019_02_sisus.indd 58 6.2.2019 11.30
2/2019 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekijä_2019_02_kansiarkki.indd 59 5.2.2019 8.49
Klassisen tyylikäs, katu-uskottava uutuus Sievi Terrain on kevyt, anatomisesti jalkaa tukeva ja kulutusta kestävä. Päällinen on vettä hylkivää nupukkinahkaa ja pohja on kulutusta kestävä ActionPro -kaksikerrospohja. Tebox® -vuori on hyvin hengittävä ja kulutusta kestävä. FlexEnergy -joustoelementti varmistaa maksimaalisen iskunvaimennuksen. Sievi Terrain S3 -Tyylikäs uutuus sievi.com Tekijä_2019_02_kansiarkki.indd 60 5.2.2019 8.49