PALUU PUUHUN NRO 2/2020 TES-NEUVOTTELUT: TULOKSIA JA TAKKUAMISTA TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI Tekijä_2020_02_kansiarkki.indd 1 4.2.2020 11.42
LÄHDE KEVÄTKOKOUKSEEN! l Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan kevätkokous on pidettävä maalis–huhtikuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. l Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus (toimintakertomus), luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. l Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelukokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. DELTA I VÅRMÖTET! l Det börjar bli dags för fackavdelningarnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. l Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhetsberättelsen för föregående kalenderår. Där uppläses också revisorernas / verksamhetsgranskarnas granskningsberättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvarsfrihet för de redovisningsskyldiga. l Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidatnomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. LIITTO TIEDOTTAA KEVÄTKOKOUKSET 1.3.–30.4. VÅRMÖTEN 1.3–30.4 Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www .teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Tekijä_2020_02_kansiarkki.indd 2 4.2.2020 11.42
KANNEN KUVA: KITI HAILA 2/2020 Tekijä 3 SISÄLTÖ 10 PUUTALOISTA TYÖTÄ JA ILMASTOHYVÄÄ KANSI Puurakentamisen lisääminen tuo työtä, toimeentuloa ja torjuu ilmastonmuutosta. Puu voi korvata betonin kerrostaloissakin. Sami Kilponen työskentelee kuhmolaisella Crosslamilla, joka ryhtyi ensimmäisenä Suomessa valmistamaan CLT-levyä puukerrostalojen ja pientalojen elementteihin. 30 KUOMAT PITÄVÄT PINTANSA Jo 30 vuoden ajan lapsiperheiden eteisistä tutut Kuoma-saappaat valmistetaan Mikkelin Kuomiokoskella suomalaisena käsityönä. Tekijän kuvareportaasi kurkistaa, kuinka talviset kansansuosikit syntyvät. ? 2/2020 Tekijä 3 TULOKSIA JA TAKKUAMISTA Teknologiateollisuuden sopimus ei tuonut nopeaa sopua kaikille aloille. Eniten neuvottelut hiertävät mekaanisessa metsäteollisuudessa. RESULTAT OCH MOTGÅNGAR Teknologiindustrins avtal skapade inte sämja i de övriga branscherna. Trögast går det i mekaniska skogsindustrin. 50 6 Tekijä_2020_02_sisus.indd 3 5.2.2020 14.28
4 Tekijä 2/2020 ? HARRASTAJA Sumossa kaikki laitetaan peliin – ja heti. Taktikoida ei ehdi. Vaasalaisella Oskari Riihiojalla riittää arvokisamitaleja paitsi tavallisen, myös sumopainin puolelta. ? Järjestäytyminen ammattiliittoihin on ihmisoikeus. Suomessa ei kannata kokeilla työelämän ihmisoikeuksien polkemista. ? OIVALTAJA Parasta Murikan muksukurssilla on opiskelu, vertaiskokemukset, lasten mielekäs toiminta ja valmis ruokapöytä, kehuu työsuojelu valtuutettu Pauliina Koponen. Seuraava numero ilmestyy 11.3. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 18 NÄKIJÄ Ruotsin LO:n puheenjohtaja Karl-Petter Thorwaldsson 20 Mitä jos ammattiliittoja ei olisi? 24 KEKSINTÖ Ilmasta ruokaa – kohta se voi olla totta 54 Sverige är Nordens minst jämlika land, säger LO:s Karl-Petter Thorwaldsson 27 Lyhyet TYÖSSÄ 38 TYÖYMPÄRISTÖ Sukupuolten palkkaerot jylläävät yhä 40 Starttikurssi on työsuojeluopintojen ensikosketus 43 Näin työaikalaki muuttui LIITOSSA 44 Mitä tapahtuu ammatti osaston hallituksen kokouksessa? 47 OIVALTAJA Työsuojeluvaltuutettu Pauliina Koponen 48 MAAILMA Hongkongin mielenosoitukset tuovat jäseniä liittoihin 49 Lyhyet 54 Brief in English 55 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 56 HARRASTAJA Sumopainija Oskari Riihioja 58 Pulmat 59 Sarjakuva Tekijä_2020_02_sisus.indd 4 5.2.2020 14.29
2/2020 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 12.2.2020 Puurakentamisen odotettu nousu P uurakentamisen kasvua on Suomessa odotettu vähintäänkin 1990-luvulta lähtien. Odotusten pohjana varhaisemmassa vaiheessa oli ihmetys, miksi maassamme ei rakenneta puu kerrostaloja, vaikka ihmisten itselleen valitsemat pientalot on tavan takaa valmistettu puusta. Ilmastokysymysten pintaan nouseminen loi sittemmin puurakentamiselle uuden voimakkaan ajurin. Puu sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan myös rakennuskäytössä. Puurakentaminen on viime aikoina lisääntynyt Suomessa. Julkiset rakennushankkeet ovat nostaneet puun arvostusta materiaalina ja avanneet silmiä puun etujen havaitsemiseen. Myös puukerrostaloja on alkanut nousta aikaisempaa korkeampina ja useammin. Silti näkymä, jossa suomalaiset yritykset kehittävät puurakentamisesta vientituotteen, on saavuttamatta. Se on yhä merkittävä mahdollisuus vankistaa taloutta ja työllisyyttä. Rakennetun puun jalostusarvo on korkea. Toivorikkaasti voisi ajatella, että aikajana uuden rakennustavan omaksumisesta sen huomattavaan laajentumiseen on pidempi kuin puu rakentamisen innokkaimmat puolestapuhujat ovat odottaneet. Kehitys olisi siis vääjäämättä menossa parempaan suuntaan. Olisi vain ajan kysymys, että puurakentaminen saavuttaisi potentiaalinsa. Näin ei kuitenkaan taida olla. Rakennuttajien suuntautuminen puu rakentamiseen on edelleen lähempänä projektikohtaista, sinänsä hyvää jälkeä tuottanutta pilotointia kuin täysimittaista uusien markkinoiden haltuun ottamista. Toisaalta vihreä rakentaminen on keksitty myös kilpailijamaissa, joissa sen eteen tehdään töitä. Muista maista katsottuna Suomi on vientimarkkina, jossa ihmiset tykkäävät asua puutaloissa. Kehitystä ei voi jättää yksinomaan markkinoiden varaan. Mahdollisuuksien ikkunaan tarvitaan poliittisen ohjauksen raamit. Puurakentamista voidaan edistää asenteellisia ja rakentamismääräyksiin liittyviä esteitä purkamalla, erilaisin taloudellisin kannustimin, koulutuksen keinoin sekä julkisissa hankkeissa suosimalla puurakentamista, ja miksipä ei myös edellyttämällä puun käyttöä esimerkiksi aluetai hankekohtaisin minimitavoittein. Puurakentamisesta puhuttaessa on hyvä muistaa, että kysymys ei ole vain puusta, vaan puun yhdistämisestä muiden rakennus materiaalien kanssa. Yhdistelemisen mahdollisuudet ovat rakennuksia ja asuinympäristöjä ajatellen varmasti monet. Innovaatioille on tilaa. Mielenkiintoinen ajatusleikki on pohdiskella, minkälainen sukupolvikokemus maalta kaupunkeihin muuttaminen olisi 1960ja 1970-luvuilla ollut, jos ihmiset olisivat betonilähiöiden sijaan saapuneet kimpsuineen ja kampsuineen puulähiöihin. Veikkaan, että kokemus olisi ollut kodikkaampi. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”On sanottu, että puhdas ideologia ja puhdas maalaisjärki eivät mahdu samaan pöytään. Ay-liike on viime vuosina ollut järjellä mukana. Sitä soisi nyt myös työnantajien käyttävän niin, että sopimukset syntyvät ilman työtaisteluita.” JARI NILOSAARI Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja ”Ilmastopolitiikka tulee vaikuttamaan siihen, millaisia työpaikkoja Suomessa on tulevaisuudessa ja millä tavoin Suomen kilpailukyky kehittyy suhteessa lähimpiin kilpailijamaihimme.” ANTTI MALSTE Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö ”Kun työllistymisen kynnystä halutaan alentaa, tehdään se työpaikan vastaanottamisen kynnystä madaltamalla, ei keksimällä aktiivimallin tapaisia keinoja.” MIRJA SUHONEN Teollisuusliiton erityisalojen sektorin sopimusasiantuntija Tekijä_2020_02_sisus.indd 5 5.2.2020 12.58
Tuloksia ja takkuamista Teollisuusliitto aloitti meneillään olevan työehtosopimuskierroksen viime elokuussa teknologiateollisuudesta. Eteneminen on ollut hidasta. Teknoon ja usealle muulle alalle sopimus on jo syntynyt, mutta varsinkin mekaanisessa metsäteollisuudessa neuvottelutilanne jatkui vaikeana. l Teollisuusliiton hyväksyttävissä olevan teknologiateollisuuden työehtosopimuksen (tes) syntymiseen tarvittiin painostustoimenpiteenä kolmen päivän lakko viime joulukuussa, johon liiton teknologiasektorin lisäksi osallistuivat kemianja puutuoteteollisuussektori. Kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaiset 24 palkatonta talkootuntia poistuivat teknologiateollisuudesta, palkankorotukset turvaavat jäsenten ostovoiman, joitakin tekstiparannuksia tehtiin ja työnantajien heikennysesitykset torjuttiin. l Sopimuksia on syntynyt useilla Teollisuusliiton sopimusaloilla. Kiky poistui niistä kaikista, palkankorotukset ovat linjassa teknologia teollisuuden sopimuksen kanssa, jäsenmaksuperintä jatkuu ja esimerkiksi taimitarha-alalla se kirjoitettiin nyt suoraan sopimuksen sisälle. Teksteihin tehtiin parannuksia, eikä varsinaisia heikennyksiä tullut. Teollisuusliiton työmarkkinoiden käytettävissä olevista jäsenistä suurin osa on jo saatu alakohtaisten uusien työehtosopimusten piiriin. Taulukossa on esitetty sopimusala kohtaisesti lehden painoon mennessä voimassa olleet uudet työehtosopimukset, neuvottelutulokset ja keskeneräiset neuvottelut. TYÖRYHMÄ PETTERI RAITO, JARI ISOKORPI JA SUVI SAJANIEMI TEOLLISUUSLIITON SOPIMUSALAT JÄSENISTÄ Malmikaivokset Peltija teollisuuseristysala Teknologiateollisuus Autoalan kauppa ja korjaamotoiminta Tekninen huolto ja kunnossapito Suorajakelu Taimitarha-ala Maaseutuelinkeinot Metsäkoneala Puutarha-ala Turkistuotantoala Turvetuotantoala Viherja ympäristörakentamisala Mediaja painoalan työntekijät Jakajien työehtosopimus Viestintäalan toimihenkilöt Kemian perusteollisuus Muovituoteja kemian tuoteteollisuus Öljyja maakaasuja petrokemianteollisuus Puolustusministeriön työpaikat Autonrengasala Fiskars Finland Oy Ab:n työntekijät Harjaja sivellinalat Jalometalliala Kenkäja nahkateollisuus Kumiteollisuus Lasikeraaminen teollisuus Veneenrakennusteollisuus Bioteollisuus Mekaaninen metsäteollisuus Puusepänteollisuus Lasitus-, rakennuslasitusja lasinjalostusala Metsäala Tekstiilija muotiala Tekstiilihuoltoala SO PI M U S SO LM IT TU 66 % +14 % Neuvottelutulos syntynyt, sopimusta ei ollut hyväksytty ennen Tekijän painoonmenoa MEKAANISESSA METSÄTEOLLISUUDESSA oli Tekijän mennessä painoon työtaistelun toinen viikko käynnissä. Työnantajia edustava Metsäteollisuus ry piti edelleen tiukasti kiinni kikyn 24 palkattomasta talkootunnista sekä lukuisista työn tekijöiden ansiotasoa ja muita etuja heikentävistä esityksistään. Tämän takia Teollisuusliitto päätti neuvottelujen vauhdittamiseksi pitkittää lakkoa 23.2. asti. Kiistaa soviteltiin valtakunnansovittelijan johdolla. KEMIANTEOLLISUUTEEN Teollisuusliitto julisti kahden viikon lakon samaan aikaan mekaanisen metsäteollisuuden lakon kanssa. Valtakunnansovittelija siirsi työnantajien aloitteesta lakon alkua kahdella viikolla, jolloin aloitus päivä määräksi tuli 10.2. ja päättymisen ajankohdaksi 23.2. Sovittelussa saavutettiin juuri ennen Tekijän painoon menoa neuvottelutulos. Asia on käsitelty Teollisuusliiton hallinnossa ennen lehden ilmestymistä. Katso ajankohtainen tilanne liiton verkkosivuilta. TUKILAKOSSA mekaanisen metsäteollisuuden lakkotyöpaikoilla ovat teknologiateollisuuden sekä teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimuksen mukaiset työt. YLITYÖKIELTO oli määrä olla voimassa kumiteollisuuden, öljy-, maakaasuja petrokemian teollisuuden, kemian perusteollisuuden, lasikeraamisen teollisuuden, muovituote teollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sekä mekaanisen metsäteollisuuden sopimusaloilla 23. helmikuuta asti. NEUVOTTELUTILANNE 5.2. 6 Tekijä 2/2020 Ty öt ai st el u Lisätietoja lakosta saat luottamus mieheltäsi ja liiton verkkosivuilta. Kysymyksiä voit lähettää sähköpostilla osoitteeseen lakkopaivystys@ teollisuusliitto.fi . tai kysyä lakkopäivystyksesta puh.020 774 1039. Päivystys on avoinna arkisin klo 8.30–19. Verkkosivujen Usein kysytyt kysymykset -sivulle on koottu yleisimmät kysymykset ja vastaukset lakosta. www . teollisuusliitto.fi Tekijä_2020_02_sisus.indd 6 5.2.2020 15.48
UPM PLYWOOD, JYVÄSKYLÄ OY ”Isä, miksei työnantaja suostu maksamaan riittävästi palkkaa?” Niin kysyi pääluottamusmies Jarno Kemiläisen 14-vuotias tytär. Niin, miksei? UPM tahkoaa miljardivoittoja, mutta ropoakaan ei riitä työntekijöille. Mutta nyt on työntekijöiden mitta tullut täyteen. Taistelu elämiseen riittävästä palkasta käydään loppuun asti, vakuuttavat lakkovahdit. l Säynätsalossa sijaitsevan UPM Plywood Oy:n Jyväskylän vaneritehtaan portille on kerääntynyt päättäväinen joukko. Pääluottamusmies Jarno Kemiläisen kanssa lakkovahteina ovat viiluosaston luottamus mies Milja Torstensson, työsuojelu valtuutettu Matti Väänänen, konekorjaamon luottamusmies Juha Laaksonen ja ammattiosaston hallituksen jäsen Jari Savolainen. Paikalla ovat myös vanerityöntekijä Riitta Paananen ja moniosaaja Tuula Mattola. Lakkovahdeilla ei ole tosin mitään vahdittavaa. Järjestäytymisaste on lähes 100, eikä 140 tuotannon työn tekijän joukosta rikkureita löydy. – Minä olen ylpeä meidän työväestä, jota itsekin saan edustaa. Meillä on kuitenkin ollut vaikea syksy, on ollut lomautuksia, sitten tuli lakko ja sen perään työsulku. Nostan hattua, monen talous on jo kireällä, mutta kaikki ovat hyvin sitoutuneita taistelemaan asiamme puolesta, Kemiläinen kuvailee. ”EIKÖ TYÖLLÄ TARVITSE TULLA TOIMEEN?” Lakkovahtien puheenaiheena on otsikoissa pyörineet omista jayhtiön rikkaimpaan kärkeen kuuluvan johtajan halventavat puheet siitä, ettei työllä tarvitsekaan tulla toimeen. Nämä heitot ovat tavattomasti loukanneet ja kuohuttaneet kaikkia. Kuohunnan taustalla on myös tieto siitä, että UPM on tehnyt 26 kvartaalia eli yli kuusi vuotta voittoa yhtäjak soisesti kuuluen niihin pörssiyhtiöihin, joista maan suurin päivälehti totesi muutama päivä sitten: ”Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat vahvassa taloudellisessa kunnossa, eli ne ovat vähän velkaantuneita. Lisäksi monet yhtiöt ovat hyvissä ajoin reagoineet toimintaympäristön muuttumiseen tehostamalla toimintaansa. Kun kaikki nämä tekijät otetaan huomioon, yhtiöt voivat jakaa huomattavan osan tuloksestaan osakkeenomistajilleen.” UPM:n oma katsaus viime vuoden kolmelta ensimmäiseltä kvartaalilta kertoo, että yhtiö teki yli miljardin euron liikevoiton. Vaneritehtaan työntekijät painottavat, että he haluavat yksinkertaisesti tulla palkallaan toimeen. – Me emme ole vaatimassa mitään kohtuuttomia. Kun vuodessa tienaa 30 000–34 000 euroa, ei siitä ole varaa leikata, kun kaikki hinnat nousevat koko ajan. Me haluamme vain, että pärjäämme palkallamme, Kemiläinen tiivistää. – Jos pörssiyhtiöitä mainostettaisiin samalla tavalla kuin työntekijöille, ”ei ole rahaa”, jokainen tietää mitä osakkeille silloin kävisi, ironisoi Laaksonen. KYSE PALJOSTA MUUSTA KUIN KIKYSTÄ – Koko ajan puhutaan vain ”kiky, kiky, kiky”, mutta siellä on niin paljon muutakin, Torstensson kuvaa tuohtuneena julkisuuden antamaa vääristynyttä kuvaa 24 talkootunnin merkityksestä. Työnantajapuoli eli Metsäteollisuus ry on ehdottanut valtaisan määrän erilaisia heikennyksiä työehtosopimukseen. Ne merkitsisivät 20 prosentin palkan alennusta mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöille. Ja on siellä jopa kansain välisten ihmisoikeussopimusten vastaisia ehdotuksiakin kuten lakkooikeuden vieminen. Pääluottamusmies muistuttaa puolestaan siitä, että sosiaalivakuutusmaksujen siirto työnantajilta työntekijöille on pysyvä tulonsiirto palkansaajilta osakkeenomistajille. – Siirrosta kertyneet voitot jäävät sinne omistajille. Ja tulevat jäämään edelleen. Siitä työnantajapuoli ei tietenkään muistuta. Mutta kun ahneus on loputonta eikä työväen alistamisessa mikään riitä… MISSÄ ON ISÄNMAALLISUUS? – Harmittaa nähdä, että miljardivoitoista ei olla valmiita investoimaan Suomeen ja luomaan sitä kautta tänne uusia työpaikkoja, työsuojeluvaltuutettu Väänänen toteaa. H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN ? 2/2020 Tekijä 7 LIITOSSA LIITOSSA 64 % LAKOSSA l Sopimuksia on syntynyt useilla Teollisuusliiton sopimusaloilla. Kiky poistui niistä kaikista, palkankorotukset ovat linjassa teknologia teollisuuden sopimuksen kanssa, jäsenmaksuperintä jatkuu ja esimerkiksi taimitarha-alalla se kirjoitettiin nyt suoraan sopimuksen sisälle. Teksteihin tehtiin parannuksia, eikä varsinaisia heikennyksiä tullut. Teollisuusliiton jäsenistä reilusti yli puolet on jo saatu alakohtaisten uusien työehtosopimusten piiriin. Tekijä_2020_02_sisus.indd 7 5.2.2020 12.59
– Missä on UPM:n yhteiskuntavastuu? Eipä kikyn 24 tuntia estänyt yhden paperilinjan sulkemista Raumalta, Kemiläinen huomauttaa. Pääluottamusmies sanoo olevansa suorastaan kyllästynyt siihen uhkailuun ja kiristykseen, jota suomalaiset suuryhtiöt harjoittavat puhuessaan tehtaiden siirtämisestä muualle. – Ei se ole aikuisen sopimusneuvottelijan tapa toimia, Kemiläinen kuvaa. Hän lisää, että suuryhtiön strategiset ratkaisut tehtaiden sulkemisesta tai laajentamisesta tehdään ihan jollain muilla perusteilla kuin sillä, mitä tes-neuvotteluissa tapahtuu tai mitä mieltä luottamusmies on. MIKSI HALUTAAN RISTIRIITOJA? – Miksi tahallaan ajetaan asioita solmuun? Miksi luottamusmiehen asemaa heikennetään koko ajan, vaikka järjes täytynyt työvoima on myös työnantajan etu? Miksei meitä nähdä voimavarana? Mekaanisessa metsäteollisuudessa on paljon osaavia ihmisiä, joilla olisi valmiuksia kehittää toimintaa. Miksi työnantajat haluavat riitelyä ja sanelua? Kemiläinen on tavattoman turhautunut siitä, että työntekijöiden potentiaalia ei hyödynnetä. Hän ennustaakin, että lopulta todellista kilpailukykyä on se, että työntekijöitä kohdellaan hyvin. Työvoimapulan vuosina houkuttelevin ala on se, jolla on kilpailu kykyiset palkat ja jolla työntekijät voivat hyvin. – Hyvä johtaminen ja se, että ihmisiä kohdellaan ihmisinä eikä koneen osina, tiivistää Torstensson. – Yhtiön tärkein voimavara on hyvinvoivat työn tekijät, komppaa Väänänen. Lakkovahtien rintaman puheisiin kiertyy vielä uudestaan se palkka. – Ihmisten on tultava palkallaan toimeen. Eihän tämä niin voi mennä, että ensin käydään töissä ja sitten joudutaan hakemaan vielä tukia, Laaksonen toteaa. Lakkovahtien porukalla on terveisiä niin työnantajapuolelle kuin liiton neuvottelijoille. – Ei meillä rikkureita ole. Me ollaan lakkovahdissa siksi, että näytään ja osoitetaan työnantajalle, että rivit pitävät ja voimaa on, Väänänen sanoo. Kemiläinen sanoo luottavansa muitten sektoreiden tukeen mekaanisen metsäteollisuuden sopimusneuvotteluissa, jos tarvetta ilmaantuu. – Pysykää tiukkoina! Kemiläinen lähettää kehotuksen Teollisuusliiton neuvottelijoille. VERSOWOOD, VIERUMÄKI Loppuun asti katsotaan! ”Se on ainoa sauma, millä on mahdollista päästä eroon kikyistä ja lopettaa työnantajan ajamat heikennykset”, sanoo pääluottamusmies Jukka Kostiainen. l ? Lakkovahtien vuoronvaihdon aikaan oli Vierumäen VPK:n tiloissa tupa täynnä vahdiksi ilmoittautuvia työntekijöitä ja tunnelma päättäväinen. Jukka Kostiainen kertoi mekaanisen metsäteollisuuden lakon sujuvan tutulla rutiinilla. Myös liiton ja aluetoimiston tuki on hänen mukaansa ollut arvokasta. – Liitto on pitänyt ainakin luottamusmiehet hereillä, antavat hyvin infoa sieltä. Sitä tulee aluetoimitsijoilta ja myös Facebookin kautta tasaisin väliajoin tilannepäivitykset. Toistuvat työtaistelut ovat Kostiaisen mukaan tiivistäneet porukkaa. – Tämä on meidän viides ottelumme. Tuttua puuhaa. Sitä kautta meidän rivimme ovat tiivistyneet vuosien saatossa. Yhteishenki on kova tällä hetkellä. TYÖNANTAJAN VAATIMUKSET EIVÄT MIELTÄ YLENNÄ Lakkoon on Kostiaisen mukaan iso joukko muitakin painavia syitä kuin kiky-tunnit. Ei vähiten se, että työnantajan vaati muksien läpimeno merkitsisi huomattavaa palkanalennusta. – Kiky-tunnit, jotka muilta ovat jo pois, meitä hiertää vahvimmin. Mutta lisänä on sairauslomaheikennys, ensimmäinen päivä oma vastuulla ja sen jälkeen pienentyvä sairauslomapalkka. Sitten on pekkasten ja pekkaskorvauksen puolittaminen. Ne ovat jo isoja rahoja, saati sitten, kun puhutaan kinkkurahasta eli palvelusvuosilisästä, joka maksetaan pitkään palvelleille työntekijöille. Pelkästään sen takia on ennenkin lakkoiltu. Nyt se on taas häviämässä meiltä. Niin sanotulla kinkkurahalla on Kostiaisen mukaan muutakin arvoa kuin rahallinen. – Sen pois ottaminen olisi työnantajan kiitos siitä, että olet uhrannut aikasi ja elämäsi, yli 25 vuotta talolle, ja sitten vedetään se kokemuksen tuoma taito ja arvostus 8 Tekijä 2/2020 JU H A TA N H U A Tilanne lehden mennessä painoon 5.2. Seuraa liiton verkkosivuja www .teollisuusliitto.fi sekä verkkolehteä www.tekijälehti.fi. Seuraa myös Teollisuusliiton Facebookja Twitter-uutisia. Tekijä_2020_02_sisus.indd 8 5.2.2020 13.39
VERSOWOOD, VIERUMÄKI Loppuun asti katsotaan! ”Meillä on hyvä porukka, lähemmäs 30, jotka käyvät vahtimassa. Ei ole tarvinnut liiemmin houkutella. Ovat ilmoittaneet, että minä tulen taas”, kertoo Jukka Kostiainen. vessanpöntöstä alas. Ei se ainakaan ylennä mieltä jatkaa työntekoa sen jälkeen. VIERUMÄEN SAHAT SEISOVAT Vierumäen Versowoodilla on 180 työntekijää, ja yli 80 prosenttia heistä kuuluu liittoon. Lakon aikana sahat seisovat, mutta haastatteluhetkellä lakon toisena päivänä tehtaan alueella on lakkovahtien mukaan ilmennyt hienoista toimeliaisuutta. – Viisi rikkuria meni tänä aamuna töihin. Pellettitehtaan he saivat pyörimään esimiesvoimin. Tasaamoa he yrittävät saada käyntiin, mutta sielläkin on sellaisia työn tekijöitä, jotka eivät ole ikinä edes käyneet kyseisessä laitoksessa. Tiedä sitten, minkälaista tulosta he siellä tekevät, Kostiainen pohtii. Työsuojeluvaltuutettu Jaana Järvinen pitää sitä työ suo jelullisesti huonona juttuna. – Ilman opastamista ei sellaiseen paikkaan kannattaisi työhön laittaa. En todella tiedä onko näin, mutta epäily on vahva. Sahatavaraa ei Vierumäen kummastakaan laitoksesta tule ulos. – Toisella sahalla järjestäytymisaste on 100 prosenttia. Se on aikanaan kokenut vähän kurmootusta, ja siellä on hyvin vahvat muistot. Ison puun sahalla on myös hyvä tilanne: ei sielläkään saa tuotantoa käyntiin, Kostiainen mainitsee. HEINOLAN SURULLINEN TAPAUS Lakosta huolimatta hieman yli 40 työntekijän Versowoodin Heinolan liimapuutehdas oli haastattelupäivänä toiminnassa ja siellä valtaosa väestä töissä. Kostiainen pitää tapausta surullisena. – Muutama vahva persoona on siellä laittanut kaiken peliin, ja saanut vedettyä porukan siihen mukaan. He eivät taida ihan ymmärtää omaa etuaan tässä tilanteessa. Koska olemme samaa ammattiosastoa, olemme täältä lähettäneet lakkovahteja sinne. Ihan hyvässä hengessä se on tapahtunut, mitään konflikteja ei ole ollut, eikä suunsoittoa enempää kuin normaalistikaan. Liimapuutehtaalla järjestäytymisaste on poikkeuksellisen heikko. – Vain yksittäiset ihmiset kuuluvat liittoon. Siihen on erinäisiä syitä. Yksi syy, mikä Radio Voiman haastattelussa nousi esiin, oli se, että siellä syrjitään ja ollaan ankarampia liittoon kuuluville. – Se vähän särähti korvaan, miten siellä otetaan vastaan liittoon kuuluvat ihmiset. Esiintyykö siellä työpaikka kiusaa mista eikä porukka uskalla kuulua liittoon, vai mistä se johtuu, se meidän pitää selvittää, Kostiainen sanoo. Haastattelua seuraavana keskiviikkoaamuna Versowoodin lakkovahdit Heinolasta viestivät, että yövuoron ajan liimapuu tehdas oli kiinni, ja aamuvuoroon tulijoita oli huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Tuotanto vauhti näytti kovasti hidastuneen. – Alkaisiko turnausväsymys painaa, Kostiainen miettii. 2/2020 Tekijä 9 LIITOSSA JU H A TA N H U A M A RK KU TI SS A RI N EN JU H A Å M A N ? JANNE NAUKKARINEN Pääluottamusmies, Metsä Wood, Punkaharju METSÄTEOLLISUUS RY TOIMII IDEOLOGISESTI ”Kun Björn Wahlroos uhkailee tehtaiden siirrolla ulkomaille, ei sitä p-skapuhetta oikein enää viitsisi kuunnella. Kaikki päätökset tehdasinvestoinneista tehdään vuosia ja vuosia aikaisemmin. Niillä ei ole mitään tekemistä kiky-tuntien tai meidän tes-neuvottelujemme kanssa. Metsäteollisuus ry:n neuvotteluhaluttomuus hämmästyttää. Työvoimakustannusten pieni osuus kaikista kustannuksista viittaa ideologiseen toimintaan. Samaan viittaa kiky-tunneista kiinni pitäminen, sillä kiky-sopimuksen suurin anti työnantajille oli erilaisten maksujen siirto työnantajilta työntekijöille. Tehtaat pyörivät koko vuoden keskeytyksettä. Vuodessa on tietty määrä työaikaa, ja se tulee täyteen jo nykyisillä työvuoroilla. Kiky-sopimus ei tuo kalenteriin yhtään päivää lisää työnantajapuolen laskelmista huolimatta. Miten vuoteen voitaisiin lisätä päiviä? Tuottavuutta voidaan kasvattaa parhaiten yhteistyöllä, neuvot telemalla ja sopimalla. Työntekijäpuoli on kyllä valmis sopimaan.” MIKKO SATOKANGAS Varapääluottamusmies, Stora Enso, Veitsiluoto POHJOISEN RINTAMA KESTÄÄ ”Koko tehdaskokonaisuus seisoo. Kuivaamossa on yksi mies töissä katsomassa lämpötiloja. Yhteensä, kun paperiliittolaiset lasketaan mukaan, 780 henkilöä on lakossa. Meillä mekaanisen puolen lakossa on 49 työntekijää ja yhdeksän prolaista toimihenkilöä. Työnantajan vaatimukset ovat rankkaa tekstiä. Jos niihin ei saada muutosta, kikytunnit säilyvät, sairausajan palkka pienenee, arkipyhäkorvaukset vähenevät, palvelusvuosilisä ja lakko-oikeus lopetetaan ja jäsenmaksuperintä loppuu. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ne edut mitä on saatu, pitäisi säilyttää. Jos nyt annetaan periksi, niin seuraavassa sopimuksessa lähtee asioita taas pois. Kyllä se väärin on, jos periksi annetaan. Se on minun henkilökohtainen kantani. Lakkorintama pitää varmasti täällä pohjoisessa ja Veitsiluodossa, jossa kaikki ovat liiton jäseniä.” Katso lisää kuvia ja juttujen pidemmät versiot: www.tekijälehti.fi Tilanne lehden mennessä painoon 5.2. Seuraa liiton verkkosivuja www .teollisuusliitto.fi sekä verkkolehteä www.tekijälehti.fi. Seuraa myös Teollisuusliiton Facebookja Twitter-uutisia. Tekijä_2020_02_sisus.indd 9 5.2.2020 12.59
Tehdään talot taas puusta Suomen ykkösraakaaineen jalostusastetta pitää nostaa. Sitä vaatii kansantalous, työllisyys ja ilmastonmuutos. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT KITI HAILA MISKA PUUMALA JA PUUINFON KUVA-ARKISTO P uurakentaminen kiihtyy Suomessa 2020-luvulla. Lisääntymässä ovat puukerrostalot, vaikka niiden määrä vielä on vaatimaton. Näin ennustaa puurakentamista läheltä seuraava Tampereen yliopiston rakennusopin professori Markku Karjalainen. Vireillä olevien hankkeiden perusteella Karjalainen arvioi, että puukerrostalojen lukumäärä nelinkertaistuu ja markkinaosuus tuplaantuu Suomessa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Puun käyttöön kannustavat monet tekijät, eivät vähiten ilmastosyyt. Puu rakennusmateriaalina on Karjalaisen mukaan ilmastohyvis. – Kun metsässä kasvaa kuutiometri puuta, se sitoo itseensä tonnin hiilidioksidia ja samalla vapauttaa 700 kiloa happea ilmakehään. Puukuutio painaa noin 500 kiloa ja siitä puolet, 250 kiloa, on puhdasta hiiltä. 10 Tekijä 2/2020 Tekijä_2020_02_sisus.indd 10 5.2.2020 12.59
? 2/2020 Tekijä 11 AJASSA Tekijä_2020_02_sisus.indd 11 5.2.2020 12.59
Hiili säilyy varastoituina puurakennuksiin, joiden arvioidaan kestävän vähintään 85 vuotta. Sen ajan hiili on poissa luonnon kiertokulusta. – Jos puu hävitetään tai se mätänee metsässä, hiilidioksidi vapautuu ilmakehään. Mutta se kiertää. Hiili sitoutuu jälleen kasvavaan puuhun. Puun hiilitase on nolla. Myös energiana Karjalaisen mielestä kannattaa mieluummin käyttää uusiutuvaa raaka-ainetta – esimerkiksi puuta – kuin hiiltä ja öljyä, jotka ilmakehään pöllähtäessään jäävät sinne. Rakentamisen tarpeisiin puu riittää Karjalaisen mukaan Suomessa. – Metsä kasvaa vuodessa 107 miljoonaa kuutiometriä. Joka sekunti puuta kasvaa 12 kuutiota. Jos pientaloon menee 25 kuutiota, niin joka toinen sekunti puuta on kasvanut pientalon verran. Kun puu järeytyy, sen kasvu ja kyky sitoa hiiltä hidastuvat, jolloin puu rakennusmateriaalina palvelee hiilen sidontaa antaen tilaa uudelle voimakkaammalle kasvulle. Karjalaisen mukaan puunkäytön kestävästä tasosta kinastellaan, mutta kaikessa metsäkeskustelussa puunkäyttö rakentamisessa esiintyy hyveenä. – Sitä mietitään, onko meille tulossa liikaa sellutehtaita ja biojalostamoita. Kun tehdään pellettiä, haketta, paperia tai sellua, niistä vapautuva hiili on viiden vuoden päästä takaisin ilmakehässä, mutta puurakennuksessa se voi olla varastoituna jopa sata vuotta ja enemmänkin. HIRSIRAKENTAMISEN SUURMAA Suomessa perinteisesti pienet talot ja vapaa-ajan asunnot on tehty puusta. Meillä pätee se periaate, että kun asukkaat päättävät rakennusmateriaalin, he valitsevat puun. – Meillä on noin puoli miljoonaa kesämökkiä ja vuosittain tehdään 7 000 lisää. Ne ovat noin 99 prosenttisesti puurakenteisia. Hirsirakentaminen on valta-asemassa. Vapaa-ajanrakentaminen on niin puulla kyllästetty kuin olla voi. Jos kakkos asuntojen rakentaminen lisääntyy, se lisää puun käyttöä Suomessa, päättelee Karjalainen. Myös muiden pientalojen raaka-aine on valtaosin puu. – Meidän pientaloistamme 85 prosenttia on puurunkoisia. Puujulkisivujen osuus on 67 prosenttia. Puurunkoisia ei aina välttämättä verhota puulla. Suomessa on Kontion ja Honkarakenteen kaltaiset maailman isoimmat hirsitalorakentajat. Suomi kuuluu alan johtaviin maihin. – Suomi on maailman suurimpia viejiä hirsitalo puolella. Hirsirakennuksia on viety Japaniin ja Keski-Eurooppaan. Suurin vientikohde oli Venäjä. Kauppapakotteiden takia Venäjän kauppa on tyrehtynyt, mutta Venäjä on edelleen potentiaalinen alue. ”Osaamisessa Suomessa pysytään maailman kärjessä. On se paloturvallisuutta, äänieristystä, pitkäaikais kestävyyttä, mitä tahansa. Tekniset asiat meillä hallitaan, mutta osaamisen kärki on erittäin kapea.” MARKKU KARJALAINEN Tampereen yliopiston rakennusopin professori 12 Tekijä 2/2020 H A U KA M Ä EN KO U LU , KA RK KI LA KU VA KI M M O RÄ IS Ä N EN M ET SÄ N TU TK IM U SL A IT O S, LÄ YL IÄ IN EN KU VA JU SS I TI A IN EN Tekijä_2020_02_sisus.indd 12 5.2.2020 12.59
2/2020 Tekijä 13 ISOIN KASVUVARA KERROSTALOISSA Suuren mittakaavan rakentamista Suomessa hallitsee betoni. Karjalaisen mukaan merkittävin puunkäytön laajenemisen osa-alue on puukerros taloissa. – Meillä kaikista noin kolmesta miljoonasta rekis teröidystä asunnosta 46 prosenttia on kerros taloissa. Suomi on Espanjan jälkeen Länsi-Euroopan toiseksi kerrostalovaltaisin maa. Rakennuskanta uusiutuu noin prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2018 rakennettiin kerrostaloasuntoja 38 000 kappaletta ja asuntoja yhteensä 45 000 kappaletta. Karjalaisen mielestä rakentamisen painopiste osoittaa, että puurakentajien kannattaa etsiä kasvua kerrostalomarkkinoilta. Tehtävä ei ole helppo. – Se johtuu siitä, että Suomessa rakennusliikkeet ja rakennuttajat ovat viimeiset yli 60 vuotta rakentaneet kerrostalot betonista. Niillä on valmis, hyvin kilpailtu ja logistisesti selkeä toimintatapa. Kaikki työntekijät ja työpäälliköt osaavat sen. On valtava kynnys ottaa siihen rinnalle toinen rakentamistapa, jota he eivät tunne. ? AJASSA PUUKERROSTALOJEN MÄÄRÄ MONINKERTAISTUU Puurakentamisen matkasaarnaajaksi Suomessa ja maailmalla itsensä määrittelevä Karjalainen oli keskeisessä roolissa, kun ensimmäinen yli kaksi kerroksisen puukerrostalon rakentaminen alkoi Oulussa 24 vuotta sitten. Siitä lähtien hän on läheltä seurannut alan kehitystä, sen jokaista hanketta. Tammikuun 2020 lopussa Suomessa yli kaksikerroksisia asuinkerrostaloja oli pystyssä 87 kappaletta ja niissä 2 505 asuntoa. Tulevaisuudessa niiden rakentamisvauhti Karjalaisen mukaan kiihtyy. –Tuleva puukerrostalohankekanta on noin 11 000 asuntoa. Määrä on näin ollen nelinkertaistumassa lähimmän kymmenen vuoden aikana. Puun ja betonin välillä on esiintynyt vastakkainasettelua. Sellaista ei hänen mielestään kannata ruokkia. – Betonirakentamisella on lähes 99 prosentin markkinaosuus kerrostaloissa. Siihen määrään nähden puurakentaminen on vielä näpertelyä. Jos lasketaan mukaan kaksikerroksiset, niin puukerrostalojen markkinaosuus on 6 prosenttia. Yli kaksikerroksissa se on alle prosentin. Laeista vauhtia puurakentamiselle ”Jos me jätämme käyttämättä puurakentamisen mahdollisuuden, täytyy sanoa, että emme näe metsää puilta.” JYRKI ALAPARTANEN Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Puurakentamisen lisääminen on tärkeää ilmaston vuoksi, mutta myös siksi, että Suomi elää metsästä, pohtii Jyrki Alapartanen. Alapartasen mukaan ilmaston, kansantalouden ja työllisyyden näkökulmasta on tärkeää, että puurakentaminen lisääntyy. Yksi keino sen vauhdittamiseksi on lainsäädäntö. – Se pitäisi kohdentaa rakennuslakiin ja kaavoituslainsäädäntöön, joka on kuntien kaavoitusten pohjana. Yhtä tärkeää on se, että saadaan EU-lainsäädäntöä ilmastosyistä kehittymään puurakentamista suosivaksi. Puurakentamista tukeva lainsäädäntö voisi tuoda uusia yrittäjiä muun muassa puukerrostalorakentamiseen, jossa vielä on heistä puutetta. – Ilman pakottavaa lainsäädäntöä kaikki riippuu siitä, kuinka moni nykymääräyksillä ja yhteiskunnan nykyohjauksella uskoo siihen, että puukerrostalojen osuus tulee kehittymään niin hyvään suuntaan, että tähän markkinaan kannattaa tarttua. Puurakentamisen edistämiseksi valtio isona omistajana voisi Alapartasen mielestä käyttää vaikutusvaltaansa. – Jos valtio näkee, että puurakentamisessa ilmastosyistä ja metsien käytön vuoksi on viisautta, niin miksi ei suomalainen yhteiskunta voisi olla vielä nykyistä aloitteellisempi. Meillä on valtionyhtiöitä, jotka ovat metsäsektoriin keskittyneitä. Valtiolla on alalla isoja omistuksia. Se voi halutessaan yhtenä omistajana pyrkiä ohjaamaan asioita. Kasvava puukerrostalojen rakentaminen on Alapartasen mukaan vielä pientä sen takia, että alalla on vasta vähän yritystoimintaa. – Ne, joilla olisi varaa ja mahdollisuus nähdä puukerrostalorakentaminen yhtenä isona uutena jalostus asteena, ovat meidän isot konsernimme Stora Enso, Metsä Group ja UPM. Niissä on pientä liikettä, mutta se on hidasta, koska miljardit tulevat niin helposti sellunkeitolla. – Mutta näihinkin yhtiöihin vaikuttavat ilmasto kysymykset, jos ne niiden arvoissa ovat todellisia. – Työllisyyden kautta puurakentamisen lisääntyminen vaikuttaisi myönteisesti kansantalouteen, koska puutuoteteollisuus on työvoimavaltaista moneen muuhun teollisuuteen verrattuna. – Mahdollisuuksia on paljon, mutta pitää saada aikaan laaja vaikuttamisverkosto, että nämä asiat lähtevät liikkeelle. – Tiedämme, että kunnissa betoniteollisuudella on paljon vaikutusvaltaa. Sen lobbaus on niin suurta, että jos kunta ei innovatiivisesti näe puurakentamisessa mahdollisuuksia, niin betoniteollisuuden lobbaus vie pienetkin kehittymisen mahdollisuudet. – Sen takia tarvittaisiin lainsäädäntöä, joka pakottavasti ohjaa puurakentamisen lisäämistä ilmastosyistä. Tekijä_2020_02_sisus.indd 13 5.2.2020 12.59
14 Tekijä 2/2020 Puukerrostalojen rakentaminen lisääntyy Karjalaisen mukaan pikkuhiljaa. – Rakennusala on vanhoillinen. Mielellään tehdään niin kuin ennenkin on tehty, ja muutokset tapahtuvat hitaasti. Hän ennustaa puukerrostalojen markkina osuuden kaksinkertaistuvan seuraavan vuosi kymmenen aikana. – Sen verran kohteita on tulossa, että veikkaan kymmenen vuoden päästä puukerrostalojen markkinaosuuden olevan kymmenen ja 15 prosentin välillä. Se tuplaantuu tästä päivästä. JENKEISSÄ SE OSATAAN Puurakentamiseen 35 eri maassa tutustunut Karjalainen on pannut merkille, että puukerros talot ovat osassa maailmaa valtavirtaa. Yhdys valloissa lähes 90 prosenttia kerrostaloista tehdään puusta. – Siellä se osataan. Rankarunkorakentaminen on siellä ollut vallitseva tapa viimeiset 145 vuotta. Yhdysvalloissa puukerrostalot ovat Karjalaisen mukaan noin 20 prosenttia betonitaloja edulli sempia johtuen myös siitä, että siellä betoni rakentaminen ei ole yhtä kehittynyttä kuin Suomessa. Karjalaisen mukaan Suomessakin lähdettiin oletuksesta, että puusta tekeminen on edullista. Kun kokemattomina rakennettiin pilottikohteita, suunnittelu osoittautui työlääksi ja niistä tuli kalliimpia. – Voi karkeasti sanoa, että kun hyvin suun nitellaan, puukerrostalo on betonitalon kanssa saman hintainen, ei valtavasti edullisempi. Puurunko on Karjalaisen mukaan kalliimpi kuin betonirunko, mutta säästöä puurakentami seen tuo sen nopeus. Kerrostalon teko puisista tehdas elementeistä suojan alla on betoniraken tamista nopeampaa, kuivempaa ja hallitumpaa. Betonikerrostalotyömaa kestää keskimäärin 11–12 kuukautta. Puuta käyttäen päästään kuuteen kuukauteen ja jopa sen alle. ILMAPIIRI MUUTTUNUT MYÖNTEISEKSI – Kun tyhjästä lähdettiin, oli paljon alas ampujia ja ennakkoasenteita. Tänä päivänä tämä on uskottava tapa rakentaa, luonnehtii Karjalainen 24 vuodessa ison mittakaavan puurakentamisessa tapahtunutta ajattelun muutosta. Alussa suomalaiset hakivat oppia maailmalta. Tänään katsojavirtaa tulee Karjalaisen mukaan myös Suomeen päin. – Ei meidän tarvitse globaalisti hävetä osaa mis tamme, mutta kohteita on vähän siihen nähden mitä voisi olla. Tekniset asiat meillä hallitaan, mutta osaamisen kärki on erittäin kapea. PO RV O O N RA N TA VE H N A KU VA KI M M O RÄ IS Ä N EN PO RV O O N LA A M A N N IN PO LK U KU VA KI M M O RÄ IS Ä N EN JO EN SU U N PI H A PE TÄ JÄ KU VA M IK KO A U ER N IIT TY Arkkitehtikunta on Karjaisen mukaan puu rakentamisesta innostunutta, mutta rakenne suunnittelijoita on vähän. Se hidastaa kehitystä. Karjalaisen mukaan Suomen kaupungit, kunnat ja poliittiset päättäjät rummuttavat kiitettävästi puun ympäristövaikutuksien puolesta. – Ympäristö ja sisäilmaasiat ja homekoulu keskustelu vaikuttavat. Massiivipuurakenteisten koulujen ja päiväkotien määrä kasvaa valtavasti. Niillä halutaan vastata terveelliseen sisäilmaan, hyvään ympäristöön ja hiilijalanjälkiasioihin. ILMASTONMUUTOS VAUHDITTAA Puukerrostalomarkkinoilla on Karjalaisen mukaan näkyvissä lupaavia merkkejä. ”Kartoitamme ympäristöministeriön puurakentamisohjelman, Puuinfon ja Tampereen yliopiston arkkitehtuuriyksikön kanssa joka vuosi kaikki tulevat puukerrostalohankkeet.” MARKKU KARJALAINEN Tampereen yliopiston rakennusopin professori Tekijä_2020_02_sisus.indd 14 5.2.2020 12.59
2/2020 Tekijä 15 ? AJASSA Tutkimus ja koulutus kunniaan ”Jos puukerrostalorakentamista halutaan Suomessa lisätä, alan tutkimus ja koulutus pitää nostaa nousuun.” MIKA KÄRKKÄINEN Teollisuusliiton erikoistutkija Tuoreehkon esimerkin mukaan puukerrostaloa kokeiltiin rakentaa ilman huppua. Seurasi korjausta vaativa homeongelma. Se kertoo siitä, miten herkkää puurakentaminen on. – Hupun alla rakentaminen pikkuhiljaa yleistyy Suomessa. On tärkeää, että huonoa säätä ei päästetä pilaamaan hyvää rakentamista, Mika Kärkkäinen pohtii. Kun halutaan nostaa puukerrostalorakentamisesta tule vaisuuden ala, sille tarvitaan sekä tutkimusettä koulutusjärjestelmät. – Siihen pitäisi saada mukaan VTT, jokin tekninen yliopisto ja monipuolisesti alaan linkittyviä yhtiöitä. Ilman tutkimusjärjestelmää ei päästä kunnolliseen puukerros talo rakentamiseen, eikä saada kehitettyä osaamista. Oleellista on, että tutkimuksesta saatu oppi menee jakoon kaikille koulutustasoille, ja rakennusmääräysten avulla kunnollinen rakentaminen toteutuu käytännössä. HISTORIAN VIRHEISTÄ VOI OPPIA Puukerrostalojen rakentamisessa ei Kärkkäisen mielestä pidä liikaa kiirehtiä ilman riittävää tietämystä ja osaamista. – Kannattaa lähteä nousujohtoisesti liikkeelle niin, että tekninen osaaminen materiaaleihin ja tekemiseen ehtii syntyä. Riittävän kokemuksen karttumiseen menee aikansa. Rakentaminen on Suomessa ala, jossa riittävän tutkimustiedon puuttuessa on tehty virheitä jopa niitä toistaen. Asioita on monesti opittu kantapään kautta. – Esimerkiksi 1970-luvulla tehtiin tasakattoisia pientaloja. Niitä korjattiin harjakattoisiksi, kun huomattiin, että tasakatot vuotavat ja tulee homevaurioita. Sitten 1980-luvulla opittiin tekemään harjakattoisia. Mutta nyt tehdään taas tasakattoisia. – 1980-luvulla pistettiin pientaloihin höyrysulut ja puoli metriä karhuntaljaa ullakolle ja 30 senttiä seiniin, niin saatiin lämmityskustannukset alas. Samalla saatiin homevaurioita, koska puurakenteet vaativat tuulettumista. KAIVATAAN JÄRJEN VALOA Puukerrostalorakentamiselle on Kärkkäisen mielestä ilmaantunut paitsi mahdollisuudeksi myös uhkaksi Suomen epärealistisen tiukat ilmastotavoitteet. – Rakentaminen on LULUCF-päästövähennystavoitteissa mukana. Puukerrostalorakentamista on esitetty lisättäväksi, koska puurakenne on hiilivarasto. – Rajut päästövähennystavoitteet ovat toisaalta uhka kestävälle rakentamiselle. Suomessa rakennukset ovat jo ennestään energiatehokkaita, koska ne on rakennettu soveltumaan kylmään ilmanalaan. Nyt rakennusten energiatehokkuutta pitäisi nostaa entisestään. Ei tarvitse olla kovin hääppöinen profeetta nähdäkseen homeongelmia tulevaisuudessa. – Jos Suomen itselleen asettamia maailman ankarimpia ilmastotavoitteita aiotaan saavuttaa, se tarkoittaa käytännössä, että metsien hakkuita joudutaan vähentämään ja niitä tarkastellaan lähinnä hiilinielujen kautta. Jos metsien hakkuut vähenevät, on arvoitus, kuinka paljon sieltä ohjautuu puuta sahoille ja puurakentamiseen. – Tarvitaan järjen valoa, että tällaisia asioita pystytään ymmärtämään, ja epäsuotuisia kehityspolkuja kääntämään. Historia Kärkkäisen mukaan osoittaa, että puu on oikein käytettynä kestävä rakennusmateriaali. – Kaupungeissa ja maaseudullakin on sata vuotiaita puurakennuksia, jotka on aikoinaan rakennettu kunnollisesti, ja jotka ovat edelleen hyvässä kunnossa. TARVITAAN MONITASOISIA PONNISTELUJA Kärkkäisen näkemyksen mukaan on myös hyvä muistaa, että puukerrostalorakentamisesta toivottuja hyötyjä, kuten työpaikkoja ja vientiä, syntyy vain, jos täällä on riittävästi merkittäviä alan toimijoita. – Merkittäviä vientiäkin harjoittavia puukerrostalorakentajia ei Suomeen itsestään synny, vaan jonkun on ne perustettava. Valtio ja kunnat ovat merkittäviä rakennuttajia suoraan sekä välillisesti kiinteistöyhtiöidensä kautta. Valtion ja kuntien mahdollisuuksia puukerrostalojen rakentamisen edistämiseen kannattaa Kärkkäisen mielestä pohtia. – Puukerrostalorakentaminen voi tarjota merkittäviä kasvumahdollisuuksia suomalaisille yhtiöille, mutta siihen vaaditaan ponnisteluja. Kärkkäisen mukaan valtiovallan politiikkatoimien tavoitteena voisi myös olla puukerrostalorakentamisen ympärille muotoutuva klusteri, joka käsittää sahat, levytehtaat, rakennusliikkeet, ikkunaja ovivalmistajat, LVIS-yhtiöt ja monenlaiset muut alaan linkittyvät toimijat sekä teolliset integraatit. – Puukerrostalorakentamisen yleistyminen voi tuoda tuottavuuden kasvua rakentamiseen. – Näyttää siltä, että suuretkin rakennusliikkeet YIT, Skanska ja NCC ovat innostuneet puurakentamisen alueista ja kohteista. Yhtenä suurena ajurina ovat ympäristöasiat. Puurakentaminen on suosittu puheenaihe Suomessa ja maailmalla. – Jos seuraa politiikkoja ja ministereitä, he puhuvat, että suurin hyve on puurakentaminen. Maailmanlaajuinen trendi ympäristöystävälliseen rakentamiseen on nousussa. Se lisää puurakentamisen mahdollisuuksia. Mutta edelleen tarvitsemme lisää puumyönteisiä rakennus liikkeitä, rakennuttajia ja vaativien puurakenteiden osaavia suunnittelijoita. Tekijä_2020_02_sisus.indd 15 5.2.2020 12.59
16 Tekijä 2/2020 Jäykkä, kestävä ja kevyt CLT-levy mahdollistaa kerrostalorakentamisen. CLT on massiivi puulevy, joka valmistetaan liimaamalla ristiin 3, 5 tai 7 puulevykerrosta. Levy pitää mittansa, joten sitä voidaan käyttää pystyja vaakarunkorakenteissa. ”Puurakentamisen ketjusta on kasvanut kuhmolaisten merkittävin teollinen työllistäjä”, kertoo Crosslamin pää luottamusmies Vikke Kilponen. Hän on työskennellyt Crosslamilla sen perustamisesta lähtien. Palkittu Kuhmon Tuupalan koulukeskus on Suomen ensimmäinen massiivipuisista CLT-elementeistä koottu ja sääsuojassa rakennettu oppilaitos. Kantavat elementit toimitti paikallinen Crosslam Oy. ”Meidän alallamme näyttäisi noususuhdanne jopa voimistustuvan”, sanoo Elementti Sammon pääluottamusmies Markku Aittokoski. Hänen takanaan olevat elementit menevät Espoon Tuuliniityn puukerrostalotyömaalle. KUHMOLAISET EDELLÄKÄVIJÖINÄ l Vuonna 2014 perustettu Crosslam oli ensimmäinen yritys, joka ryhtyi Suomessa valmistamaan CLT-levyä. Siitä tehdään elementtejä puukerrostaloihin ja pientaloihin. Aiemmin levyt tuotiin Suomeen Keski-Euroopasta. Kuhmolainen yritys on kasvanut maltillista kahden–kolmen työntekijän vuosivauhtia, ja tällä hetkellä tekijöitä on 166. CLT-levyn kasvavasta kysynnästä kertoo se, että Suomeen on myöhemmin syntynyt kolme CLT-tehdasta. Crosslam toimittaa levyjä viereiselle työ paikalle Elementti Sammolle, joka tekee niistä kerrostaloelementtejä. Sieltä ne kuljetetaan pystytettäviksi rakennustyömaille eri puolille Suomea. Elementtitehtaan riveissä on jo 70 työntekijää. Kuhmo on esimerkki kunnasta, jossa koko puurakentamisen ketju näyttäytyy pienoiskoossa. Paikalliset metsäkoneenkuljettajat keräävät puun Kainuun metsistä Kuhmon sahalle, josta jatkojalostajat saavat raaka-ainetta tuotantoonsa. Puun jalostamisidea on synnyttänyt 8 000 asukkaan Kuhmoon myös hirsitaloja ikkunatuotantoa sekä höyläämötoimintaa. + + M IS KA PU U M A LA + Tekijä_2020_02_sisus.indd 16 5.2.2020 13.00
TAVOITTEESEEN YHTEISTYÖLLÄ Suomen hallitus tavoittelee rakentamisessa puunkäytön kaksinkertaistamista. Puuja metsäalan toimijoiden yhteisyritys Puuinfo on laskenut, mitä se vaatii. Puuinfon toimitusjohtajan Mikko Viljakaisen mukaan hallituksen ilmoitus valtion tukemien puisten ARA-asuntojen käynnistämisavustuksen korottaminen 20 prosentilla on alalle iloinen uutinen. Toimenpiteenä se ei puunkäytön kaksinkertaistamiseen riitä. Koko ARA-tuotannon toteuttamiseen puurakenteisena tarvitaan puuta nykytekniikalla noin 80 000 kuutiometriä, ja reilu 200 000 kuutiometriä, jos talot tehdään massiivipuusta. Puunkäytön tuplaamiseen rakentamisessa tarvitaan Puuinfon laskujen mukaan 2,6 miljoonan puukuution lisäys. Tavoitteen saavuttamiseksi Viljakainen ehdottaa valtiovallan, teollisuuden ja eri sidosryhmien yhteistä strategiaa, jonka pohjalta ympäristöministeriön puurakentamisen toimenpide ohjelma olisi mahdollista toteuttaa. Puuinfon selvityksen mukaan kotimaan rakentamisesta löytyy puun käyttöön 8,6 miljoonan kuution lisämahdollisuus. Niin suuren määrän toteutumista Viljakainen ei pidä toden näköisenä, mutta reilu viidennes siitä voisi hänen mielestään olla hyvinkin mahdollinen. Esimerkiksi puuta vähemmin käyttävillä rakentamisen osa-alueilla (kuten kerrostaloissa, julkisessa ja teollisuusrakentamisessa) puunkäyttö voisi kasvaa jopa 2,7 miljoonaa kuutiometriä, jos kaikki nykymääräyksin mahdolliset rakennusosat tehdään puusta. Puuta viedään Suomesta runsaasti sahatavarana, jopa enemmän kuin Virosta, jossa jatkojalostuksen ansiosta puusta saatu kuutiohinta on korkeampi kuin Suomessa. Viljakainen uskoo, että puun jatkojalostus voisi nostaa merkittävästi Suomen vientituloja. Se ei olisi ristiriidassa sahateollisuuden intressien kanssa, koska jatkojalostajat toimivat asiakkaina sahateollisuudelle. Perustuu Puuinfon tiedotteeseen 22.1.2020 2/2020 Tekijä 17 AJASSA LÄHIÖISSÄ SUURI MAHDOLLISUUS Tulevaisuuden mahdollisuus puurakentajille löytyy Karjalaisen mukaan lähiöiden saneerauksesta. – Sellaista on kerrostalojen energiakorjaus, lisäkerrosrakentaminen ja alueitten tiivistä minen lisäkerrosten avulla. Määräykset sallivat kerros talojen katolle kaksi puista lisäkerrosta. Puu painaa vain viidesosan betonin painosta. Jos päätetään, että rakennetaan lisäkerroksia, puu on ylivoimaisesti paras ja kilpailukykyisin tekninen ratkaisu. Lisäkerroksia on Karjalaisen mukaan rakennettu jonkin verran, mutta kiinnostus on vielä ollut vähäistä. Toinen mahdollisuus hänen mukaansa on se, että alun perin heikosti raken nuttuja alueita puretaan ja tilalle rakennetaan uutta. – Meillä Suomessa on 1,4 miljoonaa kerros talo asuntoa, ja niistä 600 000 on tehty 1960, 70 ja 80lukujen alkupuolella. Ne edustavat betoni lähiökerrostaloja, jotka aikanaan suunniteltiin kestämään 40 vuotta. Meillä on valtavan suuri korjausrakentamisen velka. EI VARSINAISTA RAKETTITIEDETTÄ Suomesta ei puukerrostaloja viedä maailmalle, mutta tuontia esiintyy meille päin. – Virolaiset vievät Norjaan, ja ovat tulossa Suomen markkinoille. Samoin Suomeen on tullut Ruotsin suurin puukerrostalorakentaja. Virolaisten tuloa selittää Karjalaisen mukaan maan halvat työvoimakustannukset, jotka tarjoavat kilpailuetua. Karjalaisen mielestä suomalaisten esteet menestyä kotimaan markkinoilla ovat lähinnä henkisiä. – Meille on iskostunut, että puu on kilpailu kykyinen ja luonteva rakennusmateriaali pieni mittakaavaisissa rakennuksissa. Olen vitsaillut, että mihin yhtäkkiä katoaa kilpailukyky, kun rakennetaan kolmas tai neljäs kerros. Totta kai vaatimukset ovat haastavampia. Mutta ei se mitään rakettitiedettä ole, jos Amerikassa on puolitoista vuosisataa tehty puukerrostaloja. Jotta puurakentaminen nousee varteen otettavaksi vaihtoehdoksi betonin rinnalla, Karjalaisen mukaan tarvitaan koko ajan uusia kohteita. – On laskettu, että kun markkinaosuus on 10–15 prosenttia, niin rakentamisesta tulee markkina ehtoista. Paljon on puhetta, mutta kohteita toivoisi enemmän. l Tekijä_2020_02_sisus.indd 17 5.2.2020 13.00
18 Tekijä 2/2020 NÄKIJÄ ”Ruotsi on taantunut Pohjolan eriarvoisimmaksi maaksi” E riarvoisuuden lisääntyminen käy ilmi Ruotsin keskusammattijärjestö LO:n viime syyskuussa julkaiseman tasa-arvotutkimusprojektin loppuraportista. Raportin mukaan Ruotsissa omaisuuserot ovat kasvaneet 1980-luvun lopun jälkeen vielä tuloerojakin nopeammin. Kahden viime vuosikymmen aikana eniten ansaitse vaan sadasosaan kuuluvien kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat viisinkertaistuneet. Ruotsissa miljardöörejä on asukaslukuun nähden enemmän kuin missään muussa maassa. Sveitsiläisen suurpankin Credit Suissen arvion mukaan Ruotsissa omaisuuserot ovat vähän suuremmat kuin USA:ssa ja vain hitusen pienemmät kuin Venäjällä. – Ruotsi oli maailman tasa-arvoisin maa 1980luvulla. Meidän tavoitteenamme on, että olemme sitä taas viimeistään vuonna 2030, LO:n puheenjohtaja Karl-Petter Thorwaldsson linjaa. Hänen mukaansa Ruotsissa yhteiskunnan eri arvoistuminen ei kuitenkaan johdu palkkaerojen kasvusta, kuten monessa muussa maassa vaan siitä, että verotusta on alennettu julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan kustannuksella. – Meillä ennen kaikkea kiinteistöjen ja pääoman verotus on liian matala. Perinnöistä ja lahjoista ei tarvitse enää maksaa veroa lainkaan. Rikkaiden verotusta pitäisi kiristää reippaasti, jotta julkisten palvelujen puutteiden ja repeytyneiden sosiaalisten turvaverkkojen korjaaminen olisi mahdollista. Thorwaldssonin mukaan kolmen viime vuosikymmenen aikana tehtyjen eriarvoisuutta kasvattaneiden poliittisten päätösten keskellä Ruotsin ammattiyhdistysliike on pystynyt vahvan neuvotteluvoimansa ansiosta turvaamaan palkansaajille hyvän reaaliansioiden kehityksen ja estämään matalapalkkasektorin työpaikkojen yleistymisen. TYÖLINJA PUHALSI TUULTA ÄÄRIOIKEISTON PURJEISIIN Ruotsidemokraattien (SD) kannatus kääntyi hurjaan kasvuun vuonna 2006 valtaan nousseen porvariallianssin uudistuspolitiikan alettua. Sitä ennen SD oli vielä kannatukseltaan mitätön muukalaisvihaa kylvävä kansankodin häirikkö. Neljä vuotta myöhemmin puolue sai 20 edustajaa valtiopäiville ja vuoden 2014 valtiopäivävaaleissa se keräsi 17, 6 prosentin äänisaaliin. – Yhteiskuntatutkijoiden keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että oikeistopopulistien vaali menestys niin Yhdysvalloissa kuin Ruotsissa ja Suomessa sekä useissa EU-maissa johtuu yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvusta, Thorwaldsson pohtii. Hänen mukaansa markkinaliberalistisen politiikan kasvattaman eriarvoisuuden aiheuttama tyytymättömyys ja pettymys vallassa olleisiin puolueisiin loivat suotuisan kasvualustan perinteisiä puolueita räväkästi arvostelevien populistipuolueiden suosion kasvulle. Thorwaldsson painottaa, että ruotsidemokraattien räjähdysmäistä suosion kasvua siivittivät porvariallianssin toimeenpanemat, työttömyysja sairausvakuutuksen leikkauksilla rahoitetut jättiläismäiset ansiotuloverojen alennukset. Hänen mukaansa ruotsidemokraattien kannatus on tutkitusti suurinta työlinjan taloudellisiin häviäjiin kuuluvien ryhmien joukossa. Ruotsissa tuloerot ovat kasvaneet nopeammin kuin missään muussa kehittyneessä länsimaassa. Tasa-arvon mallimaasta on tullut rikkaiden veroparatiisi, sanoo Karl-Petter Thorwaldsson. TEKSTI MARKKU VUORIO KUVAT LEHTIKUVA / TT /JESSICA GOW ”Ruotsi ei pärjäisi ilman maahanmuuttajien työpanosta.” Tekijä_2020_02_sisus.indd 18 5.2.2020 13.00
2/2020 Tekijä 19 AJASSA FASISMIN UHKA – Toisen maailmansodan varjossa 1960-luvulla syntyneenä en olisi voinut uskoa, että fasismin vastainen taistelu pitäisi aloittaa Euroopassa uudelleen, Thorwaldsson sanoi viime kevään EU-vaalikampanjan alussa. Samalla hän nimesi SD:n sosiaalidemokraattien päävastustajaksi. Thorwaldssonin mukaan ruotsidemokraateilla ei ole tarjota ainuttakaan toimivaa ratkaisuehdotusta yhteiskunnan ongelmiin, vaan puolue pyrkii valtaan kylvämällä vihaa ja eripuraa maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. – Ruotsidemokraatit yllyttävät työntekijöitä toisiaan vastaan väittämällä, että ruotsalaisilla palkansaajilla on enemmän yhteistä yritysten johtajien kuin heidän muista maista tulleiden työtovereittensa kanssa. Thorwaldsson muistuttaa, että konfliktilinja taloudellisten hedelmien jakamisessa ei kuitenkaan kulje maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä, vaan palkansaajien ja tuotantovälineiden omistajien välillä. Hänen mukaansa se, että maahanmuuttajat olisivat muodostuneet taakaksi julkiselle taloudelle, kuten ruotsidemokraatit uskottelevat, ei pidä paikkaansa. – Maahanmuutto on ollut taloudellisesti kannattavaa. Ruotsi ei pärjäisi ilman maahanmuuttajien työpanosta. Lähes kolmasosa LO:n jäsenistöstä on ulkomaalaistaustaisia, ja esimerkiksi puolet Tukholman vanhuspalvelujen työntekijöistä on syntynyt ulkomailla. PUNAVIHREÄ HALLITUS AHTAASSA RAOSSA Sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue hallitsevat Ruotsia keskustan ja liberaalien tuella. Hallituksen ohjelma on rakennettu pienten porvaripuolueiden kanssa solmitun 73 kohdan yhteistyösopimuksen pohjalle. Tukipuolueiden vaatimuksesta sopimukseen kirjattiin, että hallitus alentaa vaalikauden aikana hyvätuloisimpien verotusta, heikentää irtisanomissuojaa, yksityistää työnvälityksen ja siirtää työmarkkinakoulutuksen voittoa tavoittelevien yritysten armoille. Sopimuksen linjausten pohjalta laadittu hallituksen budjetti vuodelle 2020 sai LO:n ekonomisteilta täystyrmäyksen. Heidän mielestään Ruotsin talouspolitiikan suuntaan tarvitaan täyskäännös. – Hallituksen budjetti alentaa rikkaiden verotusta ja maksattaa sen tavallisilla ihmisillä. Sellaista politiikkaa Ruotsi tarvitsee nyt kaikkein vähiten, Thorwaldsson sanoo. Hänen mielestään sovituista verojen alenuksista tulisi luopua mitä pikimmin ja käyttää rahat kuntien vastuulla olevien palvelujen rahoitusvajeen paikkaamiseen. Tammikuun sopimuksen tarkoituksena oli estää ruotsidemokraattien tukeen nojaavan hallituksen muodostaminen. Suunnitelma onnistui, mutta demarit ovat maksaneet kovan hinnan siitä, että puolue joutui vallassa pysyäkseen sitoutumaan vaalilupaustensa vastaisen politiikan harjoittamiseen. Hallituksen politiikan aiheuttama pettymys äänestäjien keskuudessa on romahduttanut demarien kannatuksen. Samaan aikaan ruotsi demokraattien kannatuskäyrä on sojottanut koko ajan ylöspäin. Thorwaldsson pitää mahdollisena, että Ruotsi saa vuoden 2022 valtiopäivävaalien jälkeen ruotsidemokraattien, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien muodostaman maahanmuuttovastaisen hallituksen, joka lupaa panna maan kuntoon julkisia menoja leikkaamalla ja palkkaamalla lisää poliiseja. Hänen mukaansa patamustan oikeiston valtaantulo on mahdollista estää, mutta hallituksen nykyisillä eväillä se ei onnistu. HYVINVOINTIIN PANOSTAMINEN SYÖ HAPEN POPULISMILTA Thorwaldsson arvioi, että demarit voisivat voittaa takaisin SD:hen karanneet entiset äänestäjät, jos hallitus ja sen tukipuolueet uskaltaisivat panostaa tasa-arvoa ja kasvua vahvistaviin uudistuksiin. Hänen mielestään se riittäisi jo pitkälle, jos ne pystyivät sopimaan neljästä kansalaisten elinolosuhteita parantavasta ja kasvua tukevasta uudistuksesta: THORWALDSSONIN LISTA 1. Pitäkää huoli siitä, että kunnat saavat vaalikauden aikana 100 miljardia kruunua lisää rahaa 2. Investoikaa enemmän infrastruktuuriin 3. Lisätkää työmarkkinakoulutusta reippaasti 4. Vauhdittakaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa ”Oikeistopopulistien menestys johtuu eriarvoisuuden kasvusta.” ”Rikkaiden verotusta pitäisi kiristää reippaasti.” KARL-PETTER THORWALDSSON on Ruotsin ammattiliittojen keskus järjestö LO:n puheenjohtaja. Aloitti työuransa Hammestedtin konepajassa Växsjössä, mukaan ay-toimintaan 18-vuotiaana. Sosialidemokraattien nuorisoliiton SSU:n puheenjohtaja 1990–1995, sen jälkeen mm. IF Metallin toimitsijana. LO:n puheenjohtajaksi vuonna 2012, ei ole ehdolla jatkamaan kesäkuun 2020 liittokokouksessa. LO on Ruotsin suurin ammattiliittojen keskusjärjestö. Sillä on noin 1,4 miljoonaa jäsentä. Tekijä_2020_02_sisus.indd 19 5.2.2020 13.00
20 Tekijä 2/2020 Tekijä_2020_02_sisus.indd 20 5.2.2020 13.00
2/2020 Tekijä 21 ? AJASSA ”O n vaikea kuvitella, että työnantaja ihan hyvää hyvyyttään korjaisi räikeät epäoikeudenmukaisuudet tai tekisi turvattomasta työstä turvallista. Kyllä jonkun niitä on vaadittava. Ihmisten on järjestäydyttävä ammattiliittoihin ja puolustettava porukalla oikeuksiaan. Näin kiteyttää ammattiliittojen olemassaolon oikeutuksen ja tehtävän kansainvälisen toiminnan suunnittelija Tarja Valtonen SASKista. SASK on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus. Kaikki Teollisuusliiton edeltäjät olivat aikoinaan keskusta perustamassa, ja Teollisuusliitto tukee sitä edelleen. SASK on ”työelämän ihmisoikeusjärjestö”, jolla on meneillään 35 eri hanketta kahdeksassa eri maassa. Miksi Teollisuusliitto on myös viimeisimmässä liittokokouksessaan päättänyt laittaa yhden prosentin jäsenmaksutuloistaan köyhemmissä maissa taistelevien liittojen tukemiseen? Vastaukset on Valtosen mielestä helppo antaa. – Ensinnäkin se on reilua. Ihmisoikeudet, kuten järjestäytymisoikeus, lakko-oikeus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus, kuuluvat aivan kaikille. Toiseksi, työelämän huonoilla käytännöillä on tapana levitä maasta toiseen nopeammin kuin hyvillä. Kolmanneksi, jos työntekijöillä olisi kaikkialla kohtuulliset työolot, ei yrityksillä olisi niin suurta houkutusta siirtää tehtaitaan halvan työvoiman perässä pois Suomesta. Ei olisi enää niin paljon turvasatamia kaikkein törkeimmin käyttäytyville firmoille, Valtonen alleviivaa. Ay-liike toimii vahtikoirana myös niille suomalaisille yrityksille, jotka yrittävät polkea työntekijöiden oikeuksia muualla. OIKEUDETTOMIEN TODELLISUUS – Kävin Malawissa tekstiilitehtaassa etelä-afrikkalaisen liittotoverin kanssa. Kemiallisten värjäysaineiden käry oli niin valtava, että pystyin olemaan siellä vain 15 minuuttia. Silmät vuotivat ja yskitti. Lähdimme sitten yhdessä etelä-afrikkalaisen kaverini kanssa etsimään ulko-ovea, jotta pääsisimme pois. Ei muuten ollut helppo tehtävä. – Ja ihmiset tekivät työtään lähinnä paljain käsin. Mietin, mitä tämä kaikki vaikuttaa terveyteen. – Jos työntekijöillä ei ole perusoikeuksia eikä oikeutta neuvotella yhdessä työehdoistaan, jokainen ymmärtää, mitä siitä seuraa. Ylipitkiä päiviä, sairauksia, vammautumisia, kuolemantapauksia. Valtonen ei usko niitäkään väitteitä, joiden mukaan Bangladeshin hikipajat toimivat naisten tasa-arvon uranuurtajina. – Tasa-arvon yhtenä mittarina käytetty naisten osallistuminen työelämään ei kerro mitään siitä, miten hyvin tai huonosti ihminen työllään elää. Bangladeshin köyhältä maaseudulta kaupunkiin lähtenyt nuori nainen tekee pitkiä päiviä raskaassa työssä ja lähettää rahaa kotikylään. Olot voivat olla turvattomat. Tuskin siinä jää paljoa aikaa lähteä iltakouluun tai uuden ammatin opiskeluun, Valtonen huomauttaa. ”HE” NÄYTTÄVÄT MALLIA ”MEILLE” – Potkut uhkaavat koko ajan. Pomo ilkeilee. Olosuhteet ovat sata kertaa vaikeammat kuin meillä. Silti nämä ihmiset uskaltavat toimia ja saavat asioita aikaiseksi, Valtonen kuvailee köyhempien maiden ammattiliittoaktiivien saavutuksia. Valtonen kertoo, että moni SASKin toiminnassa mukana ollut suomalainen kiteyttää ammattiliittotovereilta oppimansa näin: – Pitäisikö meidänkin alkaa aktiivisemmin puuttua asioihin, nostaa peffamme penkistä? Jos ammattiliittoja ei olisi… Järjestäytyminen ammattiliittoihin on ihmisoikeus. Suomessa ei kannattaisi kokeilla työelämän ihmisoikeuksien polkemista. Maailmalta on jo riittävästi havaintoja siitä, mitä sellaisesta seuraa. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekijä_2020_02_sisus.indd 21 5.2.2020 13.00
22 Tekijä 2/2020 Työnantajat lobbauspuuhissa – Kuka nyt ihmisoikeuksia kehtaisi julkisesti vastustaa? Mutta me tiedämme, että yritysvastuulakia vastaan lobataan kabineteissa ja käytävillä, osa yritysten etujärjestöistä lobbaa, Sonja Finér toteaa. Finér on Finnwatch-järjestön toiminnanjohtaja. Järjestö tutkii yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia. Viime eduskuntavaalien alla järjestö veti kampanjaa yritysvastuulain saamiseksi Suomeen, kumppaninaan muiden muassa Teollisuusliitto. Laki perustuisi YK:n määritelmiin yritysten niin sanotusta huolellisuusvelvoitteesta. Lain avulla olisi tietyissä tilanteissa mahdollista saattaa Suomessa toimivat yritykset oikeudelliseen vastuuseen arvoketjujensa ihmisoikeusrikkomuksista. – Poliittisille päättäjille on nyt saatava painetta, jotta laki saadaan säädetyksi ja jotta siitä saadaan kunnianhimoinen. LAKI LEIMOJA PAREMPI – On helppo kirjoittaa sinne Code of Conductiin (eettisiin toimintaohjeisiin), että yritys kunnioittaa työntekijöiden vapaata järjestäytymisoikeutta ja vapaata neuvotteluoikeutta. Mutta harvalla yrityksellä on osaamista tai mahdollisuuksia edistää niitä, esimerkkinä Malesian öljypalmu plantaasit. – Tutkimallamme tilalla oli RSPO-vastuullisuussertifikaatti, joka edellytti työntekijöille oikeutta järjestäytyä ja neuvotella. Mutta käytännössä ammattiliiton pääsy plantaasille estettiin milloin milläkin tekosyyllä tai oikeusteitse niin, että työnantajan ei tarvinnut tunnustaa ammattiliittoa neuvottelukumppanikseen. – Plantaasilla oli siirtotyöläisiä Nepalista ja Myanmarista. Kun auditoijat (tarkastajat) kävivät tiloilla, työntekijät eivät pystyneet raportoimaan väärinkäytöksistä, koska heillä ei ollut edes tietoa mitä ammattiliitto mahtaa tarkoittaa. Finér toteaa, että Neste on ollut nyt mukana korjaamassa kyseisen öljypalmutilan oloja Finnwatchin tutkimusten seurauksena. Toiminnanjohtaja pitää sertifikaatteja kyllä tarpeellisina työkaluina yrityksille, mutta laki olisi parempi. – Yritysten intressissä on saada leima tuotteeseensa. Tämän seurauksena sertifiointeja kilpailutetaan eli etsitään se, joka tekee halvimmalla. Valvonnan laatu heikkenee, kriteerejä lievennetään, syntyy porsaanreikiä. IDEOLOGIA VÄRITTÄÄ KESKUSTELUN Suomen ajankohtaisessa keskustelussa ammattiyhdistysliikettä mustamaalataan ideologisista syistä. – Tämähän se aika hassua onkin. Täällä Suomessa ay-liikettä yritetään ajaa aggressiivisesti ja aktiivisesti heikommaksi. Mutta ne suomalaisyritykset, jotka käyttävät alihankkijoita ihmisoikeuksien riskimaista, suhtautuvat ammattiyhdistysliikkeeseen myönteisesti. Ne huomaavat nopeasti, että niissä maissa, joissa ay-liike on heikko, on räikeitä epäkohtia. Ne huomaavat, että olisi paljon helpompaa, jos ay-liike valvoisi oloja suomalaisyritysten puolesta. – Voisi avartaa maailmankuvaa, jos työnantajat kävisivät katsomassa, millaista meininki on esimerkiksi Intiassa tai Malesiassa. Siellä ei ole vahvaa ay-liikettä. ”JÄRJESTÄKÄÄ, PITÄKÄÄ KONEISTO KUNNOSSA” – Espanja on karmaiseva esimerkki siitä, mitä tapahtuu, jos ay-liike on liian heikko puolustamaan työntekijöiden oikeuksia ja jäädään poliittisten suhdanteiden armoille. Nykyinen työelämäkonsultti, teollisuustyöntekijöiden maailmanliiton IndustriAll:in entinen pääsihteeri Jyrki Raina toteaa, että Espanjassa porvarihallitus halusi murskata tes-järjestelmät. Työnantajat saivat runnottua läpi paikallisten sopimusten ensisijaisuuden valtakunnallisiin työehtosopimuksiin nähden. – Jäljelle ei jäänyt oikeastaan muita rajoja kuin vähimmäispalkan minimi ja työajan maksimi. Taustasyy on sangen alhainen järjestäytymisaste. Työpaikoilla ammattiliiton edus tajien on ollut pakko suostua työehtojen heikennyksiin. Raina tuntee erittäin hyvin eurooppalaisten työehtosopimusten neuvottelujärjestelmät. Työnantajapuolen missiona on Rainasta aina ollut ammattiyhdistysliikkeen heikentäminen. Mutta nyt globaali yritysmaailma on nähnyt, miten kätevää olisi pyörittää bisnestä ilman kiusallista ay-liikettä. – Yleiseurooppalainen trendi on nyt siirtää sopimista paikalliselle tasolle, kansalliselle tasolle pitäisi jättää niin vähän kuin mahdollista. Työnantajat puhuvat tietenkin keskenään, he haluavat levittää ”hyviä käytäntöjä”, joita he ovat nähneet Kiinassa ja muissa epädemokraattisissa maissa. Tekijä_2020_02_sisus.indd 22 5.2.2020 13.00
2/2020 Tekijä 23 AJASSA Raina yllyttääkin Teollisuusliittoa jatkamaan järjestämistoimintaa eli suunnitelmallista jäsenhankintaa yhdistettynä aktiivisten ja työntekijöiden luottamusta nauttivien luottamusmiesten verkoston levittämiseen. ”Pitäkää koneisto kunnossa”, Raina tiivistää. Suomen työmarkkinoiden nykyisessä neuvotteluilmapiirissä Rainaa huolettaa monikin seikka. – En näe Suomessa sellaista luottamuksen ilmapiiriä, joka vallitsee Ruotsissa tai Tanskassa. Sanoisin, että yrittäjäpuolelta puuttuu ammatti taitoa, varsinkin pienissä yrityksissä. Suur yritysten johdossa voi taas olla talousja teknokoneita, jotka eivät ymmärrä henkisestä puolesta ja ihmisten johtamisesta mitään. Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen tulisi Rainan mielestä osoittaa, että ne puolustavat pieni palkkaisimpienkin etuja, ja tasa-arvosta puhuvien liittojen tulisi määrätietoisesti itse nostaa nuoria ja naisia johtopaikoille. – Tekojen on vastattava sanoja. Muuten ammattiyhdistysliike menettää uskottavuutensa. ”PETTYMYKSEN PURKAMISTA” – Onhan tämä aika kamalaa, kun työnantajapuolen on toivottava talouden alamäkeä. Näin ironisoi maan nykyistä työmarkkinailmapiiriä Tapio Bergholm, Itä-Suomen yliopiston dosentti ja ay-liikkeen moneen kertaan luodannut tutkija. – Työnantajajärjestöt menivät uskomaan omia asiantuntijoitaan, joilla olikin väärä käsitys talouden nopeasta hyytymisestä. EK:n näkökulmasta maassa on vielä vääränlainen hallitus. Työnantajien on nyt kiukuteltava. Niiden mielestä kiky ei ollutkaan tarpeeksi raju, Bergholm kuvailee. Julkisuus on pääsääntöisesti hyvin toimeentulevien puolella, eli Björn ”Nalle” Wahlroos on miljonäärinä aina viisas. Mutta miten Wahlroosin väite Suomen joutumisesta ”Uruguayn tielle” voidaan ottaa tosissaan? – Vuonna 1991 Suomi oli Argentiinan tiellä, joten siinä mielessä tämä ei ole mikään suuri innovaatio. Mutta miten suomalaisesta eläketurvasta ja eläkkeistä voidaan löytää syy etelä-amerikkalaisten lihantuottajavaltioiden talous ongelmiin, sitä en ymmärrä. Ja kun demonisoidaan ennen kello seitsemää töihin lähteviä ihmisiä, on ammattiyhdistysliikkeen tehtävänä puolustaa heitä. Ay-liikkeen parhain puoli on se, että se pystyy kokoamaan nämä ihmiset yhteen. Pienillä panoksilla saadaan puheenvuoro suomalaisessa yhteiskunnassa. Julkisuustaistelussa pitää ay-liikkeen muistaa oma mandaattinsa. – Ammattiliittojen toimitsijoilla pitää olla kohtuullisen hyvä ymmärrys ajankohtaisen keskustelun teemoista. Pitää olla vähän kuin palokunta, olla niin hyvin valmistautunut, että pystytään nopeasti vastaamaan väitteisiin julkisuudessa. – Ammattiliiton työntekijöiden pitää tietää, millä palkoilla heidän liittonsa jäsenet tekevät työtä. Pitää tietää, miten sosiaaliturvan muutokset tai veroratkaisut vaikuttavat jäseniin. l Tekijä_2020_02_sisus.indd 23 5.2.2020 13.01
HENKIVAKUUTUS KERTOO ROHKEUDESTA Jari kuoli kesällä. Mä yritin olla rohkea, kun kerroin lapsille, mutta romahdin. Hautajaisten jälkeen meidän yksitoistavuotias sanoi, että isi oli ollut rohkea, kun se uskalsi ajatella kuolemaa, että sen perhe voi jäädä yksin ja otti henkivakuutuksen. En tiedä mistä se oli sen kuullut, mutta se oli oikeassa siinä, että Jarin rohkeus turvaa meidän perhettä edelleen. if.fi/henkivakuutus Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheisten toimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. KEKSINTÖ 24 Tekijä 2/2020 Ilmasta ruokaa ekologisesti TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP KUVA SOLAR FOODS l Koko idea kuulostaa tieteiskirjallisuudelta: valmistaa ihmisille syötäväksi kelpaavaa proteiinia ilman avulla. Espoossa tällainen prosessi on kuitenkin käynnissä, ja tuotteelle ollaan hakemassa elintarvikelupaa Euroopan unionista. Kaiken ytimessä on mikro-organismi eli lyhyemmin mikrobi. Mikrobeja ovat esimerkiksi homeet, bakteerit, sienet ja hiivat. Jo 1950-luvulla löydettiin mikrobeja, jotka käyttävät ravintonaan vetyä. 1960luvulla avaruusjärjestö NASAn tutkijat selvittivät, että näitä mikrobeja voi syödä. VTT:n tutkijat lähtivät 2010-luvun alussa suunnittelemaan taloudellisesti kannattavaa ja ennen kaikkea ekologisesti kestävää prosessia tällaisen mikrobin kasvattamiseksi. Tutkijat keräsivät ympäri Suomea maaperästä näytteitä ja eristivät niistä yksittäisiä mikrobeja, jotka toimisivat heidän suunnittelemassaan prosessissa. Mikrobien tarvitsema vety saadaan ilmasta. Prosessi alkaa hiilidioksidin talteenottamisesta. Siinä pumpataan ilmaa hartsilla täytettyyn koteloon. Hartsiin tarttuu hiilidioksidia ja vettä. Seuraavaksi vedestä valmistetaan vetyä ja happea sähkön avulla. Mikrobien kasvattamisessa on kaksi päävaihetta. Ensin mikrobeja kasvatetaan petrimaljassa. Sitten viljelyistä otetaan yksittäinen mikrobi ja laitetaan se bioreaktoriin. Bioreaktorissa on vettä, johon aletaan pumpata vetyä, happea ja hiilidioksidia. Nestettä sekoitetaan koko ajan. Mikrobi tarvitsee kasvaakseen myös mineraaleja. Nesteeseen pumpataan siksi erilaisia kalsium-, kalium-, natriumja magnesiumsuoloja. Mikrobi jatkaa elämää eli monistaa itseään. Kun 20-litraisen bioreaktorin neste on muuttunut hieman keltaiseksi eli sinne on syntynyt mikrobikasvustoa, se siirretään isompaan 200 litran bioreaktoriin. Siellä prosessin on tarkoitus pyöriä koko ajan, eli sinne lisätään ja sieltä otetaan pois mikrobikasvustoa. Kun kasvustoa on riittävästi, nestettä otetaan talteen ja siitä poistetaan vesi linkoamalla. Lopputuloksena on hyvin proteiinipitoista keltaista jauhetta, jossa on varsin neutraali tuoksu. Jauhe on lähes mauton. Maku muistuttaa etäisesti maustamattomia maissinaksuja. VÄHÄPÄÄSTÖINEN PROTEIINI VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijat perustivat tutkimustensa pohjalle Solar Foods -yhtiön vuonna 2017. Kaiken lähtökohtana on ollut vähäpäästöisyys. Solein -proteiiniksi nimetyn tuotteen valmistamiseen ei tarvita viljely kelpoista maata, ja yhden kilon tuottamisen tarvitaan vain 10 litraa vettä. Esimerkiksi kiloon naudanlihaa tarvitaan 15 500 litraa vettä ja soijakiloon 2 500 litraa vettä. Täysin vastaavia maankäytöstä riippumattomia tuotteita ei ole yhtiön mukaan markkinoilla tai kehitteillä. Kaupoista löytyvä Quorn-sieni on tuotettu myös bioreaktorissa, mutta tätä sientä ruokitaan valmistusvaiheessa sokerilla. Siihen tarvitaan viljelysmaata ja vettä. FAZER-TUOTTEISIIN KOLMESSA VUODESSA Kauppoihin Solein -proteiinilla valmistettuja tuotteita alkaa ilmestyä reilun parin vuoden kuluttua, koska uuselintarvikeluvan saamiseen EU:lta ja siihen vaadittaviin testeihin menee aikaa. Solar Foods on tehnyt Fazerin kanssa kumppanuussopimuksen, jonka mukaan yhtiö kehittelee proteiinille sopivia valmiita tuotteita. Fazer on myös sijoittanut yhtiöön. Vielä ei ole tiedossa, millaisia tuotteita on luvassa. Jauhomaista Solein -proteiinia voidaan lisätä monenlaisiin puolivalmiisiin tai valmiisiin elintarvikkeisiin rahkoista kasvis pihveihin. Tarkoituksena on lanseerata tuotteet maailmanlaajuisesti. RUUANTUOTANNON VALLANKUMOUS Solar Foods aikoo mullistaa ruuantuotannon. Sähkö voidaan tuottaa auringon avulla, ja suurin osa raakaaineista saadaan ilmasta. Solar Foodsin keksintö voi pelastaa sekä ilmastoa että ihmisiä nälänhädältä. Erityisen aurinkoisilla alueilla ei ole viljelyskelpoista maata, mutta siellä sähkö voidaan tuottaa aurinkopaneeleilla erittäin halvalla. Seuraavaksi Solar Foods rakentaa demonstraatiolaitoksen, joka on 100 kertaa nykyistä isompi. Parin vuoden päästä pitäisi olla valmiina tätäkin 100 kertaa isompi tehdas. Vuonna 2023 yhtiö aikoo valmistaa vuodessa kaksi miljardia annosta jauhetta ja tehdä liikevaihtoa miljardi euroa. Tekijä_2020_02_sisus.indd 24 5.2.2020 13.01
HENKIVAKUUTUS KERTOO ROHKEUDESTA Jari kuoli kesällä. Mä yritin olla rohkea, kun kerroin lapsille, mutta romahdin. Hautajaisten jälkeen meidän yksitoistavuotias sanoi, että isi oli ollut rohkea, kun se uskalsi ajatella kuolemaa, että sen perhe voi jäädä yksin ja otti henkivakuutuksen. En tiedä mistä se oli sen kuullut, mutta se oli oikeassa siinä, että Jarin rohkeus turvaa meidän perhettä edelleen. if.fi/henkivakuutus Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheisten toimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tekijä_2020_02_sisus.indd 25 5.2.2020 13.01
26 Tekijä 2/2020 Sievi AirRacer yhdistää maailman kehittyneimmän FlexEnergykantavaimennuksen sekä Sievin patentoiman edistyksellisen SieviAir®-pohjaratkaisun. Sievin FlexEnergy -joustoelementti on jalkineen koko kantaosan kattava joustopala, jonka avulla jalkineeseen saadaan erinomainen iskunvaimennus. Elementti sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseen. SieviAir®-pohjaratkaisu poistaa jalkojen lämpenemisestä syntyvän kosteuden kengästä pohjan sivussa olevien virtauskanavien kautta, minkä ansiosta jalkine hengittää jokaisen askeleen myötä. Air Tekijä_2020_02_sisus.indd 26 5.2.2020 13.01
2/2020 Tekijä 27 LYHYET AJASSA Sievi AirRacer yhdistää maailman kehittyneimmän FlexEnergykantavaimennuksen sekä Sievin patentoiman edistyksellisen SieviAir®-pohjaratkaisun. Sievin FlexEnergy -joustoelementti on jalkineen koko kantaosan kattava joustopala, jonka avulla jalkineeseen saadaan erinomainen iskunvaimennus. Elementti sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseen. SieviAir®-pohjaratkaisu poistaa jalkojen lämpenemisestä syntyvän kosteuden kengästä pohjan sivussa olevien virtauskanavien kautta, minkä ansiosta jalkine hengittää jokaisen askeleen myötä. Air H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN KI TI H A IL A KASVU JATKUI TYÖLLISIÄ OLI 2019 KESKIMÄÄRIN 2 566 000 EDELLISVUODESTA KASVUA OLI NOIN PROSENTTI LÄ H D E Ti la st ok es ku s LUETUIMMAT TAMMIKUU www.tekijälehti.fi ? LAKOSSA Jyväskylän UPM Plywoodilla: ”Isä, miksei työnantaja suostu maksamaan riittävästi palkkaa?” ? LAKOSSA Punkaharjun Metsä Woodilla: ”Metsäteollisuus ry toimii periaatteen, ei talouden takia” ? LAKOSSA Vierumäen Versowoodilla: ”Tämä viedään loppuun asti!” ? Teknossa sopimus syntyi ja kiky-tunneista päästiin eroon ? YLITYÖKIELTO Kemian ja mekaanisen metsäteollisuuden ylityökielto pitää TARVITAAN YHTEISTEN SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMISTA SOPIMUSNEUVOTTELUT 3.2. kokoontunut SAK:n hallitus oli huolissaan, että alkamassa olevat lakot vaikuttavat poikkeuk sellisen voimakkaasti yhteiskunnan toimintaan. SAK muistuttaa, että vastuu tilanteesta on työantajapuolella. Asetelmasta tekee erikoisen, että teknologiateollisuuden sopimusratkaisu saatiin aikaiseksi jo alkuvuodesta. Ennen neuvotteluja varsinkin työn antajapuoli korosti vientiteollisuuden avauksen merkitystä ja muiden sopimusalojen sitoutumista vientialojen ratkaisuun. ”SAK:n jäsenliitot ovat tuoneet neuvottelupöytiin ehdotuksia sopimusten syntymiseksi. Alasta riippumatta työnantajapuoli on torjunut työntekijäpuolen esitykset jyrkällä ja joustamattomalla asennoitumisella esittämättä kuitenkaan omia ratkaisuehdotuksiaan. Nyt kun teknologiateollisuuden sopimus on syntynyt, työnantaja ei haluakaan sitoutua koordinaatioon, jossa aloilla pyritään teollisuuden päänavausta vastaavaan ratkaisuun eli yleisen linjan mukaisiin palkankorotuksiin ja palkattomien kiky-tuntien poistamiseen.” JARKKO ELORANTA SAK:n puheenjohtaja OSATYÖKYKYISILLEKIN TÖITÄ TYÖLLISYYS SAK kehittäisi osatyökykyisille suunnattuja palveluja ja tukimuotoja sekä monistaisi hyväksi havaitut käytännöt koko maahan. Osatyökykyisyys voi olla väliaikainen tai pysyvä, ja se voi johtua esimerkiksi vammasta, sairaudesta tai pitkään jatkuneesta työttömyydestä. Noin 600 000 työikäistä suomalaista kokee, että jokin edellä mainituista seikoista vaikuttaa heidän työhönsä ja työllistymismahdollisuuksiinsa. Työikäisistä osatyökykyisistä arviolta vain noin 40–60 prosenttia on töissä. Osuus on vuosien mittaan kasvanut, mutta hitaasti. SAK:n työvoimapoliittisen asiantuntijan Alli Tiensuun mukaan olisi tärkeää löytää jokaiselle oma polku työmarkkinoille. SAK vahvistaisi työkykyä tukevia palveluja, kuten kuntoutusta, ja lisäisi työllistämistä edistävää koulutusta. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta suorittaa ammatillisen tutkinnon osia tai jopa tätä lyhyempiä koulutuksia. www.sak.fi VARHAINEN ÄKILLINEN HYÖTY MASENNUS Jopa joka neljäs masennuspotilas voi hyötyä jo ensimmäisten psykologisten hoitotapaamisten aikana merkittävän paljon, kertoo Katariina Keinosen tuore psykologian väitöstutkimus. Hyvin aikaisessa vaiheessa hoitoa tapahtuvaa voinnin paranemista kutsutaan varhaiseksi äkilliseksi hyötymiseksi. Myös opiskelijoiden toteuttamat lyhytinterventiohoidot toimivat. ”Tulokset viittaavat siihen, että suurelle joukolle masennuksesta kärsiviä apu voisi olla vain muutaman tapaamisen päässä. Käyttämäämme hoitomallia voitaisiin verrattain kevyellä koulutuksella hyödyntää laajemminkin. Se voisi olla yksi osa porrastettua hoitomallia, jossa hoitotapaamisia annosteltaisiin tarpeen mukaan. Nykymallissa hoitojen aloittamista saatetaan siirtää kulujen välttämisen toivossa.” KATARIINA KEINONEN Psykologian maisteri www.jyu.fi > hae: Katariina Keinonen + masennus LÄMMIN TALVI VAIKUTTAA PUIHIN ILMASTO Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennustaa lämpenemisen lisäävän huomat tavasti puiden kasvua ja tuotosta, mutta samalla lumen vähyys heikentää havupuun taimien selviytymistä talven aikana. Luken tutkimuksen mukaan lumipeite on tärkeä pienille puuntaimille kylmää ja kevään kuivattavaa ilmaa vastaan. Selviä viitteitä on myös siitä, että ohut tai puuttuva lumipeite vaikuttaa eri tavalla havu ja lehtipuihin, mikä puolestaan vaikuttaa näiden väliseen kilpailuun. Männyistä normaaliin kasvuun lähtivät vain kokonaan lumen peittämät taimet, mutta hieskoivulla tätä ilmiötä ei havaittu. www.luke.fi LÄMPÖPUMPUT YLEISTYVÄT HUIMAA VAUHTIA ENERGIA Jo 15 prosenttia asuntojen ja palvelurakennusten lämmöstä tuotetaan lämpöpumppujen avulla. Viime vuonna saavutettiin miljoonan asennetun lämpöpumpun raja: 98 000 uutta lämpö pumppua, joista ilmalämpöpumppuja 79 000, maalämpöpumppuja 9 000, ilmavesilämpöpumppuja 6 000 ja poistoilmalämpöpumppuja 4 000. Myynnin arvo oli 600 miljoonaa euroa ja edellisvuodesta kasvua 30 prosenttia. Pientalojen uudisrakentajista 70–80 prosenttia päätyy lämpöpumppuun. Pumppuja hyödynnetään myös tehdashalleissa ja palvelurakennuksissa ja yhä useampi taloyhtiö on siirtynyt kauko lämmöstä lämpöpumppupohjaiseen ratkaisuun. www.sulpu.fi MAAILMA ILMAN TALOUSKASVUA? YHTEISKUNTA Työväen Sivistysliiton yhteiskunnallinen verkkojulkaisu Aikamerkki pohtii talouskasvua. Syksyllä 2018 yli 200 tutkijaa vetosi EUpäättäjiin viestillä ”Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus” . Maailmanlaajuinen Degrowth liike haluaa purkaa talouden kasvupakon ja kannattaa poliittisten tavoitteiden siirtämistä ympäristön kestävyy teen ja inhimilliseen hyvinvointiin. Liikkeen mukaan yhteiskuntaa tulisi alkaa järjestelmällisesti muuttaa suuntaan, jossa elämän hyvyyttä ei mitata tavaroilla tai palveluilla. Tekijä_2020_02_sisus.indd 27 5.2.2020 13.01
Kuva: Tallink Silja Ohjelmassa myös • Karaokea koko illan • Sunnuntain tapahtumatori • Hyvää ruokaa • Parasta seuraa Kootkaa ammattiosastostanne porukka ja tehkää kimppavaraus! Myynti alkaa 25.3. kello 10. Kaikki varaukset hoitaa Matkapojat. Hinnat alkaen 48 euroa / henkilö. Hintaan sisältyy koko ohjelma, hyttipaikka valitussa luokassa, buffet-ruokailu ja aamiainen. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/jasenristeily Karaoke Erin DJ Matti Airaksinen Silja Europalla Helsingistä Tallinnaan Teollisuusliiton jäsenristeily 5.–6.9. Syyskuussa laiva on lastattu iloisilla teollisuusliittolaisilla! HAE TEOLLISUUSLIITON JÄSENHINTAISIA KESÄ JA SYYSLOMIA Teollisuusliiton omistamat viikko-osakkeet viikoille 23–53/2020 ovat jäsenten haettavissa 10.2.20 alkaen. Liitolla on tasokkaita viikko-osakkeita Hannunkivessä, Himoksella, Kalajoella, Katinkullassa, Kuusamossa, Levillä, Loviisassa, Naantalissa, Punkaharjulla, Pyhäniemessä, Rukalla, Saimaalla, Sallassa, Tampereella, Ylläksellä, Vierumäellä ja Ängesholmissa. Lähetä hakemuksesi viimeistään 9.3.20 (haettavat viikot löytyvät painikkeen ”ARVONTA” alta). Lomaviikot arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 12.3.20. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan heti arvonnan jälkeen. Arvontojen jälkeen varaamatta jääneet loma-ajankohdat tulevat sivustoille varattaviksi 19.3.20 klo 10. Lisätietoja haettavista kohteista, hinnoista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi /yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: teollisuusliitto ja salasanalla: teollisuusloma Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15), yrityspalvelu@holidayclub.fi K e m in M a tk a ilu O y Linnan kutsut Oulun ja Lapin alueen jäsenille perheineen 7.3. Kemin Lumilinnassa Hinta: aikuiset 15 euroa, 4–17-vuotiaat lapset 5 euroa. Lue lisää ja ilmoittaudu 25.2. mennessä www.teollisuusliitto.?/linnan-kutsut 28 Tekijä 2/2020 Tekijä_2020_02_sisus.indd 28 5.2.2020 13.01
Kuva: Tallink Silja Ohjelmassa myös • Karaokea koko illan • Sunnuntain tapahtumatori • Hyvää ruokaa • Parasta seuraa Kootkaa ammattiosastostanne porukka ja tehkää kimppavaraus! Myynti alkaa 25.3. kello 10. Kaikki varaukset hoitaa Matkapojat. Hinnat alkaen 48 euroa / henkilö. Hintaan sisältyy koko ohjelma, hyttipaikka valitussa luokassa, buffet-ruokailu ja aamiainen. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/jasenristeily Karaoke Erin DJ Matti Airaksinen Silja Europalla Helsingistä Tallinnaan Teollisuusliiton jäsenristeily 5.–6.9. Syyskuussa laiva on lastattu iloisilla teollisuusliittolaisilla! Tekijä_2020_02_sisus.indd 29 5.2.2020 13.01
KUVAT PAULA MYÖHÄNEN Juuso Leskinen asettaa neulosta koneeseen Kuomiokosken tehtaalla. 30 Tekijä 2/2020 30 Tekijä 2/2020 Kuomaseni, mistä tulet? Tekijä_2020_02_sisus.indd 30 5.2.2020 13.01
2/2020 Tekijä 31 TYÖSSÄ 2/2020 Tekijä 31 ? Kuomiokoskella on valmistettu putkivarsisaappaita 30 vuotta. Tutun Kuoma-jalkineen valmistuksessa tarvitaan jopa 75 työvaihetta. Tekijä_2020_02_sisus.indd 31 5.2.2020 13.01
Kenkien pohjitus eli kenkien pohjien valu. Pinkopohjan ompelua. Jalkinetyöntekijä, malliompelija Tuija Leskinen ompelee Kuoman Alicea, johon tulee neulosreunus. ”Olen taustaltani vaateompelija ja minulla on Kuomalla yhdestoista vuosi menossa. Parasta työssä on vaihtelu. Työ sisältää ompelua, korjausta ja liimausta. Päivät ovat erilaisia.” 32 Tekijä 2/2020 32 Tekijä 2/2020 Reima Hämäläinen Tekijä_2020_02_sisus.indd 32 5.2.2020 13.02
2/2020 Tekijä 33 TYÖSSÄ 2/2020 Tekijä 33 Tuija Leskinen Tekijä_2020_02_sisus.indd 33 5.2.2020 13.02
Meistaus eli pohjallisten leikkuu palkkimeistillä. KUOMAN VALMISTUKSEN VAIHEITA SUUNNITTELU Suunnittelijat tekevät kengälle kaavat ja mallit ja valitsevat sopivan kuosin ja värimaailman. Kenkien päällismateriaalit teetetään suomalaisilla alihankkijoilla. OMPELU Kengän osat yhdistetään. Kengän päälliseen ommellaan pinkopohja, johon pohjamassa kiinnittyy. Osassa kenkiä kantapään tukikappale lämmitetään ja muotoillaan. POHJITUS Kenkään asetetaan lesti tuomaan sille oikean muodon. Kenkä lesteineen kiinnitetään polyuretaani-suoravalukoneeseen, jossa kenkä saa pohjansa. VIIMEISTELY Kengän laitaan jääneet ylimääräiset massat leikataan, kenkä imuroidaan, laatu tarkistetaan, pohjalliset laitetaan kenkään ja tuotelaput kiinnitetään. PAKKAUS Kenkä pakataan laatikkoon ja kuljetetaan Kuomiokoskelta Mäntyharjun logistiikkakeskukseen, josta se lähetetään jälleenmyyjälle. 34 Tekijä 2/2020 34 Tekijä 2/2020 Jallu Partanen Tekijä_2020_02_sisus.indd 34 5.2.2020 13.02
2/2020 Tekijä 35 TYÖSSÄ ? 2/2020 Tekijä 35 Sergei Livandovski, Tero Ollikainen ja Jouni Heikkinen Tekijä_2020_02_sisus.indd 35 5.2.2020 13.02
”Tulin Kuomalle töihin vuonna 2000. Työ on siitä muuttunut aika paljon. Silloin viimeistelyssä oli 5–6 naista ja muutama purseen leikkaaja. Siitä on tilauskanta noussut ja väkeä on tullut lisää. Eteenpäin on menty. Mallit ovat nykyisin aikaisempaa monimutkaisempia. Syntymämaastani Latviasta tultuani työskentelin lyhyen aikaa Mäntyharjulla ennen Kuomalle tuloa. Olen viihtynyt Kuomalla hyvin. Sitä toivon, että saisin lähteä täältä eläkkeelle”, kertoo Ineta Ahtiainen. Katja Kalliokunnas ja Anne Koivuniemi KUOMAN VUOSIKYMMENET 1920 Juho Puttonen hankkii vuonna 1928 myllytilan Kuomiokoskelta. Alkaa kenkien osien valmistus. 1930 Toiminta kasvaa. Tuotteisiin mukaan esimerkiksi kevyitä tohveleita ja pohjallisia. 1940 Kysyntä hiipuu sodan vuoksi. Sodan päätyttyä tuotanto käynnistetään uudelleen. 1950 Sisaryritys Mäntyharjun Kenkätehdas Oy perustetaan vuonna 1954. 1960 Kenkien osien tuotanto laajenee niin Mäntyharjun kenkätehtaan kuin muiden Suomen kenkätehtaiden tarpeisiin. Parhaimmillaan Kuomiokoskella töissä jopa 200 henkilöä. Juho Puttonen väistyy johdosta vuonna 1969, toimitusjohtajaksi Juhon poika Erkki Puttonen. 1970–80 Erkin veli Antti Puttonen johtoon vuonna 1975. Bisnes pyörii ja tekemistä riittää. Kenkien osia viedään kenkätehtaille ympäri Suomen. 1990 Putkivarsisaapas (julkaistiin 1989) nousee laman keskellä Kuoman pelastajaksi ja tärkeimmäksi tuotteeksi. Mäntyharjun kenkätehdas joudutaan kuitenkin sulkemaan. 1990-luvun puolivälissä kenkien vienti ulkomaille alkaa jälleen, kun talvisaappaiden kysyntä lisääntyy. Mallisto laajenee. 2000 Kenkävarasto ja lähettämö siirretään Mäntyharjulle vuonna 2008. 2010 Tuotevalikoima laajenee lasten ulkoiluvaatteisiin 2019. 36 Tekijä 2/2020 36 Tekijä 2/2020 KUOMIOKOSKI OY TOIMIPAIKKA Kuomiokoski, Mikkeli PERUSTETTU 1928 OMISTAJAT Puttosten suku TUOTANTO Kengät ja lasten vaatteet HENKILÖSTÖ Noin 110, tuotannossa noin 90. LIIKEVAIHTO 17,4 milj. euroa (2019) Tekijä_2020_02_sisus.indd 36 5.2.2020 13.03
Ineta Ahtiainen KUOMAN VUOSIKYMMENET 1920 Juho Puttonen hankkii vuonna 1928 myllytilan Kuomiokoskelta. Alkaa kenkien osien valmistus. 1930 Toiminta kasvaa. Tuotteisiin mukaan esimerkiksi kevyitä tohveleita ja pohjallisia. 1940 Kysyntä hiipuu sodan vuoksi. Sodan päätyttyä tuotanto käynnistetään uudelleen. 1950 Sisaryritys Mäntyharjun Kenkätehdas Oy perustetaan vuonna 1954. 1960 Kenkien osien tuotanto laajenee niin Mäntyharjun kenkätehtaan kuin muiden Suomen kenkätehtaiden tarpeisiin. Parhaimmillaan Kuomiokoskella töissä jopa 200 henkilöä. Juho Puttonen väistyy johdosta vuonna 1969, toimitusjohtajaksi Juhon poika Erkki Puttonen. 1970–80 Erkin veli Antti Puttonen johtoon vuonna 1975. Bisnes pyörii ja tekemistä riittää. Kenkien osia viedään kenkätehtaille ympäri Suomen. 1990 Putkivarsisaapas (julkaistiin 1989) nousee laman keskellä Kuoman pelastajaksi ja tärkeimmäksi tuotteeksi. Mäntyharjun kenkätehdas joudutaan kuitenkin sulkemaan. 1990-luvun puolivälissä kenkien vienti ulkomaille alkaa jälleen, kun talvisaappaiden kysyntä lisääntyy. Mallisto laajenee. 2000 Kenkävarasto ja lähettämö siirretään Mäntyharjulle vuonna 2008. 2010 Tuotevalikoima laajenee lasten ulkoiluvaatteisiin 2019. 2/2020 Tekijä 37 TYÖSSÄ Tekijä_2020_02_sisus.indd 37 5.2.2020 13.03
38 Tekijä 2/2020 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Palkkatasa-arvo ratkaistaan rahalla Naisten ja miesten välistä palkkaeroa on yritetty kuroa umpeen jo vuosikymmenten ajan. Tutkija pitää samapalkkapolitiikan tuloksia surkeina. Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus 21,8 Moottoriajoneuvojen kauppa 11,7 Pesu-, puhdistusja kiillotusaineiden, hajuvesien ja hygieniatuotteiden valm. 11,7 Moottoripyörien sekä niiden osien ja varusteiden myynti, huolto ja korjaus 11,6 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut 11,5 Kumija muovituotteiden valmistus 10,4 Maisemanhoitopalvelut 10,3 Lasin ja lasituotteiden valmistus 9,2 Peruskemikaalien, lannoitteiden ja typpiyhdisteiden, muoviaineiden ja synteettisen kumiraaka-aineen valm. 8,9 Posliinin ja keramiikan valmistus 8,7 Metallituotteiden, teollisuuden koneiden ja laitteiden korjaus ja huolto 8,2 Sähkölaitteiden valmistus 8,1 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 7,9 Kulkuneuvojen valmistus 7,9 Tasolasin muotoilu ja muokkaus 7,9 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 7,8 Metallituotteiden valmistus 7,8 Metallien jalostus 5,7 Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden kauppa 5,4 Tekstiilien valmistus 5,4 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus 5,1 Pesulapalvelut 5,1 Huonekalujen valmistus 5,0 Maalien, lakan, painovärien valmistus 4,9 Kirjojen ja lehtien kustantaminen ja muu kustannustoiminta 4,8 Muiden koneiden ja laitteiden valm. 4,8 Sahatavaran sekä puutuotteiden valm. 4,2 Teollisuuden koneja laiteasennus 2,9 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus 1,9 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 1,6 Metallimalmien louhinta 0,7 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus 1,6 Vaatteiden valmistus 7,8 N aisten kokonaisansiot jäävät jälkeen 16 prosenttia miesten vastaavista, vaikka naisten koulutustaso on viime vuosikymmeninä noussut ja he tekevät entistä vaativampia tehtäviä. Naiset jäävät pidemmäksi ajaksi vanhempainvapaille ja tekevät miehiä useammin osa-aikatöitä. Jakauminen naisten ja miesten ammatteihin on myös yhä vahvaa. Tämän vähentämiseksi on ehdotettu, että naiset hakeutuisivat nykyistä enemmän miehisiin ammatteihin, kuten vaikkapa insinööreiksi, talonrakentajiksi tai kuorma-auton kuljettajiksi. Yhteiskuntatieteiden tohtori, tutkija Hanna Ylöstalo Turun yliopistosta on eri mieltä. – Kysymys ei ole niinkään siitä, mihin ammatteihin naisten pitäisi siirtyä. Miesten tulisi osallistua nykyistä enemmän hoivatyöhön niin työ elämässä kuin kotonakin, Ylöstalo toteaa. Koska naiset osallistuvat jo nyt aktii visesti työelämään, huomiota tulisi kiinnit tää Ylöstalon mukaan työn ja ammattien taloudelliseen arvottamiseen eli palkan määrään. – Naiset eivät tee vääriä asioita. Heille pitäisi yksinkertaisesti maksaa lisää palkkaa. ERIARVOISUUS VOI JYRKENTYÄ Erityisesti naiset tekevät paljon kotitöitä ja auttavat omaisiaan ilman palkkaa. Suomalainen hyvinvointivaltio on edistänyt naisten taloudellista tasa-arvoa muun muassa tarjoamalla palkka työtä julkiselta sektorilta esimerkiksi koulutusja hoiva-aloilta. Monissa maissa hoivatyöstä ei makseta mitään, vaan naiset tekevät sitä ilmaiseksi. Ylöstalon mukaan Suomessakin PALKKAERO MIESTEN HYVÄKSI LIITON TOIMIALOILLA 2018 % % LÄ H D E: TE O LL IS U U SL IIT O N TU TK IM U SY KS IK KÖ l Lukuihin tulee suhtautua osin varauksella. Useilla aloilla kyse on siitä, että naiset tekevät vähemmän vaativia töitä. Palkka eroihin kätkeytyy muitakin selittäviä tekijöitä kuten automaation lisääntyminen, erot koulutuksessa ja provisiopalkkaus. Tietyillä aloilla eläköitymiset saattavat näkyä palkkaeron kaventumisena. naisten palkattoman työn kuorma kasvaa entisestään, kun hoivaa tarvitsevia ikääntyneitä siirretään yhä enemmän hoidettaviksi kotona. – Tämä haurastuttaa hyvinvointivaltiota. Eriarvoisuus saattaa jopa jyrkentyä. Ylöstalo ei kuitenkaan pidä naisvaltaisia aloja sinällään taloudellisen eriarvoisuuden syynä. Työmarkkinoiden rakenteet sekä tottumus nykyiseen tilaan ovat syitä naisten ja miesten taloudelliseen epä tasa-arvoon. Edellisellä, Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella julkisten palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkaukset kohdistuivat tutkijan mukaan erityisesti naisiin. Julkinen sektori on merkittävä naisten työllistäjä, ja siksi julkisen sektorin leikkaukset nitistivät naisten palkkoja. NAISET SIJOITTAVAT PERHEESEEN Taloudellinen epätasa-arvo leimaa naisten koko elämänkaarta. Vaikka opinnot kestäisivät yhtä kauan kuin miehillä, sijoittuminen matalapalkka-alalle kerryttää myös matalampaa eläkettä. – Eläkeindeksin jäädyttäminen vaikuttaa sekin eläkkeellä olevien naisten käytettävissä olevaan rahaan, sillä naiset elävät pidempään kuin miehet. Taloudellisten päätösten tasa-arvovaikutukset voivat ilmetä yllättäviäkin reittejä. Ylöstalon mukaan esimerkiksi yksityisautoilun veronkevennykset lisäävät sukupuolten välistä taloudellista epätasaarvoa. Miehet omistavat enemmän yksityisautoja kuin naiset ja useimmiten myös maksavat autoon liittyvät kulut. Kuitenkin autovero helpotus kerryttää miesten tuloja. TIINA TENKANEN/UP PE N TT I O TS A M O PALKKAERO NAISTEN HYVÄKSI Tekijä_2020_02_sisus.indd 38 5.2.2020 13.03
Viimeistään nyt on hyvä suunnitella ja aikatauluttaa vuoden 2020 kuluessa hoidettavat työsuojelun toimet. Järjestelmällisyys auttaa muistamaan kaiken. Suunnitelmat on päivitettävä aidosti työpaikan oloja kehittämään, ei uudestaan pölyä keräämään. Työsuojelutoimikunnan kokousten laitto kalenteriin jo hyvissä ajoin on keskeistä aikataulun laadinnassa. Kun kokousten aiheetkin sovitaan, tulevat kaikki asiakirjat käydyiksi läpi silloin tällöin, ja sen hetkinen tilanne saadaan pohdinnan alle. Työsuojeluvaltuutettujen valinnan jälkeen pitää valitut henkilöt ilmoittaa Teollisuusliiton aluetoimistoon ja Työturvallisuuskeskuksen rekisteriin. Kahden kuukauden kuluessa on työnantajan kanssa sovittava, kuinka koulutus hoidetaan. Työpaikan sisäisen yhteistoiminnan samoin kuin työterveys huollon kanssa tehtävän yhteistyön vaikuttavuutta, toimivuutta ja ajantasaisuutta kannattaa tarkistella aika ajoin. Ovatko työterveyshuollon sopimus ja toimintasuunnitelma ajan tasalla? Painottuvatko työpaikkaselvitykset oikein? Toimivatko varhaisen tuen malli ja päihdeohjelma hyvin? Kalenteriin kannattaa varata ajat tapaturma ja läheltä piti ilmoitusten seurantaan ja niihin liittyen menettelytapojen pohdintaan, samoin ajat johdon turvallisuuskävelyille ja työhyvinvointikyselyille. Työsuojelun omaan kalenterivuoteen pitää aikatauluttaa myös ensiapuvälineiden, henkilösuojainten, koneiden ja laitteiden määräaikaistarkastukset ja huollot sekä erilaisten ohjeiden yleinen tarkastelu. Nyt on hyvin ajankohtainen esimerkiksi ASArekisteri (työssään syöpävaarallisille aineille ja menetelmille altistuvien rekisteri). Rekisteröinnit on hoidettava maaliskuussa. Viestintä näyttää usein olevan työturvallisuuden ja hyvinvoinnin kunnollisen hoitamisen pahimpia kompastuskiviä. Viestintäkin hoituu säännöllisimmin ja vaivattomimmin etukäteen suunnittelemalla. JENNI ULJAS Vuosittain päivitettävät : ? Työsuojelun toimintaohjelma ? Työn vaarat ja riskien arvioinnit (myös psykososiaaliset ja kemialliset) sekä hallita toimenpiteet aikataulutettuna ? Henkilöstö ja koulutus suunnitelma ? Tasaarvosuunnitelma ? Yhdenvertaisuussuunnitelma ? Meluntorjuntaohjelma ja tärinän torjuntaohjelma ? Kemikaaliluettelo ? ASArekisteriilmoitukset ? Pelastussuunnitelma, suojelu ja pelastautumisohjeet 2/2020 Tekijä 39 TYÖSSÄ TYÖSSÄ AIKATAULUT, JÄRJESTÄ! KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 Minut valittiin työsuojeluvaltuutetuksi. Haluaisin liiton järjestämälle kurssille Murikkaan, mutta työnantaja ehdottaa muun järjestäjän yhden päivän perus kursseja. Mihin koulutuksiin minun kuuluu päästä? Valvontalain mukaan työnantajan pitää huolehtia siitä, että työsuojeluvaltuute tulla ja varavaltuutetulla on mahdolli suus saada yhteistoimintatehtäviensä hoitamiseksi asianmukaista koulutusta ottaen huomioon heidän kokemuksensa ja aikaisemmin saamansa koulutus työsuojeluasioissa. Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun sekä varavaltuutetun on käsiteltävä koulutus tarvetta ja järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta. Pääsääntöisesti koulutuksen on tapahduttava työajalla, eikä siitä saa aiheutua kustannuksia tai ansion menetystä työ suojeluvaltuutetulle eikä varavaltuutetulle. Työehtosopimuksissa on tarkempia määräyksiä kunkin alan koulutuksista. Pääsään töisesti niissä tarkoitetaan Murikan kursseja. Koulutusoikeudet kannattaa tarkastaa sivuiltamme www.teollisuusliitto.fi/koulutussopimukset ? Työssä tai omassa hyvinvoinnissasi tapahtuvat muutokset vaikut tavat työssä jaksamiseesi. Kiila-kuntoutuksessa löydät uusia näkö kulmia työhösi. Keskiössä ovat omaa työhyvinvointiasi koskevat ratkaisut, joihin saat myös esimiehesi tuen. Teollisuusliiton teknologia-alan työntekijöiden Kiila-kuntoutuskurssi, 78525. Verve Tampere. Teollisuusliiton luottamushenkilöiden Kiila-kuntoutuskurssi, 78628. Verve Oulu. Teollisuusliiton erityisalojen Kiila-kuntoutuskurssi, 78499. Verve Turku. Teollisuusliiton kemian alan Kiilakuntoutuskurssi, 78455. Verve Lappeenranta. Teollisuusliiton luottamushenkilöidenkuntoutuskurssi, 78449. Verve Helsinki. HALUATKO TIETÄÄ LISÄÄ? OTA YHTEYTTÄ! Marjut Lumijärvi, 040 555 0231 tai marjut.lumijarvi@teollisuusliitto.fi Juha Sutinen, 040 775 4144 tai juha.sutinen@teollisuusliitto.fi Voisitko jaksaa paremmin? PE N TT I O TS A M O Tekijä_2020_02_sisus.indd 39 5.2.2020 13.03
Työsuojelun ABC ”T yöturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu lain mukaan työnantajalle. Mutta työsuojeluosaaminen on osa teidän ammattitaitoanne, ja jos työsuojelua hoidetaan hyvällä yhteistyöllä, muukin vuorovaikutus työpaikalla paranee, sanoo kurssia vetävä työympäristöasiantuntija Jenni Uljas. Seuraavaksi osanottajat kerääntyvät pienryhmiin ja miettivät, mitkä ovat heidän työpaikoillaan kolme keskeistä työsuojeluongelmaa. MAALITEHTAALLA PERUSASIAT KUNNOSSA Lucas Lindeqvist aloitti Sherwin Williamsin maali tehtaalla vuonna 2016 pakkaajana, sittemmin hän työskenteli myös patapesijänä ja valmistajana. Nykyään ammattina on trukinkuljettaja, ja lisäksi hän hoitaa työsuojeluvaltuutetun pestiä. – Ajattelin syksyllä, että olisi mielekästä, jos tuotannon tehtävien lisäksi työhöni kuuluisi jotain muutakin. Työsuojeluvaaleja ei tällä kertaa pidetty, olin ainoa ehdokas, sanoo Lindeqvist. Starttikurssille hän päätti lähteä löydettyään sitä koskevan tiedon Teollisuusliiton sivuilta. – Halusin nimenomaan liiton järjestämään koulu tukseen, en ollut näissä aikaisemmin käynyt. Tämä oli hyvä ja informatiivinen paketti. Todennäköisesti osallistun seuraavaksi peruskurssille, hän miettii. Sherwin Williams on maailman suurin maalifirma ja amerikkalais omistuksessa. Vantaalla työn tekijöitä on runsaat sata. Kemikaalien käyttö on tietenkin maal itehtaassa työnteon ytimessä, mutta työsuojelu on järjestetty sen verran hyvin, että mitään kriisejä Lindeqvist ei ole joutunut kohtaamaan. – Tilanne on hallussa, ja tästä on mukava jatkaa eteen päin. Työsuojeluvaltuutettuna aion ylläpitää ja kehittää sitä hyvää kulttuuria, joka meillä jo on olemassa. OMA KIINNOSTUS ANTAA MOTIVAATIOTA – Olen aina ollut työsuojeluasioista kiinnostunut. Ja työ kaverit tulevat helposti puhumaan minulle. Siksi oli luontevaa lähteä ehdolle työsuojelu vaaleihin, kertoo varaosamyyjä Mariia Heinonen. Työkaverit Herttoniemen KCaarassa Helsingissä luottivatkin Heinoseen ja äänestivät hänet ensim mäiseksi varatyösuojeluvaltuutetuksi. Starttikurssia hän piti hyvänä kokonaisuutena. – Kurssilla sai neuvoja siihen, mistä löytyy lisätietoa, kuten hyödyllisiä nettiosoitteita ja linkkejä. Heinosen luontainen kiinnostus työhyvinvointiin näkyy muun muassa siinä, että hän katselee MIKÄ STARTTIKURSSI? l Yhden päivän kursseja eri puolilla Suomea l Kohderyhmänä vuodenvaihteessa valitut uudet työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet l Kurssin sisältöä muun muassa: Mitä työsuojelu on Työsuojelun perusteet, työsuojeluyhteistyö, valtuutetun ja varavaltuutetun tehtävät Työpaikan ja liiton työsuojeluorganisaatio, koulutusmahdollisuudet Tutustutaan oman alueen muihin työsuojelutoimijoihin Uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssi Vantaalla keräsi osallistujia eri puolilta Uuttamaata. Viime vuoden lopulla työsuojeluvaaleissa valitut uudet työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet aloittivat luottamustehtävässään vuodenvaihteessa. Heillä on nyt tarve opiskella ja saada tietoa. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT ANNIKA RAUHALA Työympäristöasiantuntija Jenni Uljas kertoi kurssilaisille käytännön esimerkkejä työpaikoilta. 40 Tekijä 2/2020 UUSIEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN STARTTIKURSSI 25.1. VANTAA Tekijä_2020_02_sisus.indd 40 5.2.2020 13.03
Työsuojelun ABC työpaikkaansa ”työsuojelulasien” läpi ja miettii aina mahdollisia parannuskohteita. – Jos on rikkinäisiä työkaluja, niin laitetaan ne kuntoon heti. Tai jos ovessa on saranan ruuvit löysällä, niin kiristän ne. Aiemmin hän työskenteli K-Caarassa sähkömekaanikkona, mutta alkoi kärsiä astmasta. Työtehtävien vaihto kuitenkin helpotti. – Nyt kun en ole enää hallin puolella, ei ole ollut oireita. Kuten ammattitautiepäilyissä usein, työn ja oireiden yhteyttä ei voinut aukottomasti todistaa, vaikka todisteet siihen suuntaan vahvasti viittasivat. Joka tapauksessa omakohtainen kokemus lisäsi Heinosen mielenkiintoa työsuojeluun entisestään. Hän aikookin mennä Murikka-opistoon autoalan työsuojelukurssille. – Siellä keskitytään juuri autoalalle tyypillisiin asioihin, eli käydään läpi esimerkiksi näitä kemiallisia haittatekijöitä ja niiden vaikutuksia. TYÖSUOJELUASIAMIEHELLE SOPIVA MENTALITEETTI Tuore työsuojeluasiamies Petri Huoponen huomasi yrityksensä intranetistä, että Teollisuusliitto järjestää työsuojeluvaltuutettujen starttikurssin. – Meidän työsuojelupäällikkö oli laittanut tiedon sinne, kun hän oli bongannut jostain, että liitolla on tällainen. Ilmoittauduin mukaan, kertoo Huoponen. Hän työskentelee operaattorina piikiekkoja ja antureita valmistavassa Murata Electronicsissa Vantaalla. Iso yritys ottaa työsuojeluasiat vakavasti. – Meillä on eri tuotantoalueilla kullakin oma työsuojeluvaltuutettunsa. Kiekkopuolella, toimihenkilöillä, chippien valmistuksessa ja komponenttisekä elementti puolella. Arkija viikonloppuvuorossa on myös erikseen työsuojeluvaltuutetut, Huoponen luettelee. Elektroniikkafirman suurimmat työsuojelun haasteet liittyvät ergonomiaan. – Seisaaltaan tehdään aika paljon töitä. Esimerkiksi rasitusvammoja ja haavaumia voi tulla. Meluakin meillä on jonkin verran. Työsuojeluasiamieheksi Huoponen päätyi työkaverinsa ehdotuksesta. – Ilmeisesti minä tulen ihmisten kanssa aika hyvin toimeen ja olen mentaliteetiltani auttavainen, ja siksi kollega katsoi, että voisin soveltua hommaan. Starttikurssi oli Huoposen mielestä opettavainen ja teki selväksi, että työsuojelun tehtäväkenttä on valtavan laaja. – Se on minulla vielä vähän haussa, mitä kaikkea työsuojeluasiamiehen rooliin kuuluu suhteessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviin. Mutta lisäkoulutusta tarvitaan vielä, se Murikan peruskurssi varmaan olisi hyvä, hän suunnittelee. l MIKÄ STARTTIKURSSI? l Yhden päivän kursseja eri puolilla Suomea l Kohderyhmänä vuodenvaihteessa valitut uudet työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet l Kurssin sisältöä muun muassa: Mitä työsuojelu on Työsuojelun perusteet, työsuojeluyhteistyö, valtuutetun ja varavaltuutetun tehtävät Työpaikan ja liiton työsuojeluorganisaatio, koulutusmahdollisuudet Tutustutaan oman alueen muihin työsuojelutoimijoihin Seuraavat askeleet starttikurssilaiselle ovat Työsuojelun perusja jatkokurssit Murikka-opistossa Tampereella. 2/2020 Tekijä 41 Hissiasennusalalla työskentelevä Pauli Pirttinen halusi lisätietoa siitä, miten kolmikantaiset työkykyneuvottelut kuuluu työpaikalla järjestää. TYÖSSÄ TYÖSSÄ Tekijä_2020_02_sisus.indd 41 5.2.2020 15.14
Tekijä_2020_02_sisus.indd 42 5.2.2020 13.03
Näin työaikalaki muuttui Uusi työaikalaki (872/2019) tuli voimaan 1.1.2020. Lain sisältö, käsitteet ja rakenne säilyvät pääosin ennallaan, mutta siihen tuli myös merkittäviä muutoksia. TYÖJA LEPOAIKA Rajausta on täsmennetty. Työajan käsitteestä on sää detty pakottavasti, eikä siitä voi poiketa edes valtakunnalli sella työehtosopimuksella. Uuden työaikalain mukaan kodin ja työpaikan väliset matkat eivät ole työaikaa. Matka-aika kotoa ensimmäiseen työkohteeseen voi kuitenkin olla työaikaa, jos työn anta jalla ei ole kiinteää toimipaikkaa tai muuta pysyvää työkohdetta ja työnteko alkaa esi merkiksi ensimmäisen asiakkaan luona. Tul kinta perustuu EU:n tuomio istuimen ennakko ratkaisuun. VARALLAOLOAIKA Sääntelyä on täsmennetty. Varallaoloaika ei lain mukaan ole työaikaa. Uuden lain mukaan kyse ei ole varallaoloajasta, vaan työajasta, jos työntekijä on päivystäessään velvollinen olemaan työnantajan käytettävissä työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Paikkasidonnaisuus voidaan toteuttaa myös sellaisten ehtojen kautta, joiden perusteella työntekijän on työkutsun saatuaan saavuttava työntekopaikalle tai ryhdyttävä työhön määrätyssä lyhyessä ajassa. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA Sääntely on säilynyt pääosin ennallaan. Jakso ja yötyön käyttöalaa on jonkin verran laajennettu suhteessa aikaisempaan. Yötyötä voidaan teettää tilapäisesti myös muissa kuin työaika laissa erikseen mainituissa tilanteissa, jos työnantajalle syntyy satunnainen tarve yö työn teettämiseen. Työnantajan säännöl listä toimintaa ei voi järjestää yö aikana, elleivät yötyön teettä misen edellytykset täyty. Peräkkäisten yö työ vuorojen teettämistä on uudessa laissa rajoitettu aikaisempaan nähden. LIUKUVA TYÖAIKA Sääntelyä on jousta voitettu. Liukuma voi nyt olla enintään neljä tuntia vuorokaudessa, kun se aikaisemmin oli enintään kolme. Liukuma voidaan sijoittaa myös keskelle työpäivää. Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla liukuvassa työ ajassa keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden seurantajakson aikana. Sen päättyessä ylitystä saa olla enintään 60 tuntia ja alitusta enintään 20 tuntia. Enimmäisker tymä oli aiemmin 40 tuntia. Seurantajakson aikana liukumaa voi olla myös yli 60 tuntia, mutta seurantajakson lopussa tunnit on tee tettävä työntekijän suos tumuksella ylityönä, jos tarvetta ylittävien tuntien tekemiselle on. Laki mahdollistaa enimmäiskertymän siir tä misen seuranta jakson päättyessä työaika pankkiin työnteki jän suostumuksella. Työnantaja ja työn tekijä voivat sopia, että liukumasaldoa vähenne tään työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla. Työntekijän pyytäessä vapaa on pyrittävä antamaan kokonaisina päivinä. JOUSTOTYÖAIKA Uusi työaikamuoto soveltuu ensisijaisesti asiantuntijatyöhön, jossa työnantaja määrittelee tehtävät ja tavoitteet, mutta työntekopaikka ja ajankohta ovat työntekijän päätettävissä. Joustotyöaikaa voidaan käyttää vain työssä, jossa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. TYÖAIKAPANKKI Kaikilla työpaikoilla on mahdollista ottaa käyttöön lakisääteinen työaikapankki, joka on vaihtoehto työehtosopimuksen mukaiselle työaikapankille. Sen käyttöönotosta on sovittava työpaikalla kol lek tiivisesti ja ensisijaisesti luottamusmiehen kanssa. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Erien siirtäminen työaika pankkiin edellyttää aina myös työntekijän suostumusta. Työaikapankin enimmäiskertymä ei saa kasvaa yli 180 tunnilla kalenterivuodessa, eikä se saa ylittää kuuden kuukauden työaikaa vastaavaa määrää. Pankkivapaan antamisen periaatteista tulee ensisijaisesti sopia työpaikalla. Jos näin ei ole tehty, työntekijän oikeus pankkivapaan pitämiseen määräytyy työaikalain mukaan. Mikäli työnantaja määrää vapaan ajankohdan, työntekijällä on oikeus vaatia korvauksen suorittamista rahassa. YLITYÖ Yksi merkittävimmistä muutoksista on ylityön enimmäismääriä koskevan sääntelyn poistuminen ja korvaaminen uudella työajan absoluuttista enimmäismäärää kos kevalla sääntelyllä. Vanhan työaikalain mukaan ylityötä sai teettää työntekijällä enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enin tään 250 tuntia kalenterivuodessa. Sen lisäksi oli mahdollisuus henkilöstön edustajan suostumuksella teettää enintään 80 tuntia lisä ylityötä. Työehtosopimuksella oli mah dol l ista sopia ylityön enimmäismäärien tarkastelujakson pidentämisestä enintään 12 kuukauteen. Uudessa työaikalaissa ei ole säännöstä yli työn enimmäismääristä. Laissa on sen sijaan säädetty työajan absoluuttisesta enimmäismäärästä, joka on keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Myös tästä tarkastelu jaksosta voidaan sopia toisin valta kunnallisessa työehto sopimuksessa. Enimmäis määrään luetaan kaikki tehty työaika eli säännöllinen työaika, lisäja ylityö, aloittamisja lopettamistyö sekä hätätyö. Muutos laajentaa ylityön teettämisen mahdollisuuksia, mutta ei mahdollista lisäja ylitöiden teettämistä vastoin työntekijän suostumusta. Työntekijän säännöllisen työ ajan enimmäismäärä määräytyy työn tekijän työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen mukaan, ja tämän säännöllisen työajan ylittävän lisäja ylityön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. LEPOAIKA Keskeisin muutos on, että viikkolevon toteutumista seurataan seitsemän päivän jaksoissa aikaisemman viikoittaisen tarkastelun sijasta. Tästäkin voidaan sopia toisin työehto sopimuksessa. SUNNUNTAITYÖAIKA Uuden lain mukaan myös sunnuntai työhön perustuva korotus osa voidaan vaihtaa vapaaksi. TYÖVUOROLUETTELO Sääntelyä muutettiin hiukan työntekijän eduksi. Työvuoroluettelo pitää edelleen laatia työajan tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi. Jos tämä ei ole mahdollista, työvuoroluettelo on laa dittava niin pitkälle ajalle kuin mahdollista. Uuden lain mukaan kuitenkin vähintään viikoksi. ANNA TAPIO l Lakia uudistettaessa otettiin huomioon työelämässä ja työn teettämisen tavoissa tapahtuneita muutoksia. Osa muutoksista on seurausta EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisuista. Laki valmisteltiin kolmikantaisesti ja lopputulosta voidaan luonnehtia tyydyttäväksi kompromissiksi työnantajien ja työntekijöiden tavoitteiden välillä. Lakimuutoksilla on joustavoitettu etenkin säännöllisen työajan teettämisen mahdollisuuksia, mutta myös tehostettu työntekijän työaikasuojelua. l Valtaosasta työaikalain säännöksiä voidaan poiketa valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. Tästä syystä lakimuutosten vaikutukset eri työehtosopimusaloilla vaihtelevat riippuen työehtosopimusten sisällöstä. Alakohtaisissa kysymyksissä on suositeltavaa kääntyä työehtosopimuksesta vastaavan sopimusasiantuntijan puoleen. 2/2020 Tekijä 43 TYÖSSÄ Tekijä_2020_02_sisus.indd 43 5.2.2020 13.03
44 Tekijä 2/2020 Arki-ilta ammattiosastossa Teollisuusliitto toimii jäsentensä pyörittämien satojen ammattiosastojen kautta. Yhden illan aikana Riihimäen seudun Teollisuustyöntekijät ry:n hallitus käsitteli jäsenten palkintomatkaa Berliiniin, naapuriosaston sulautumista omaan osastoon, uuden vapaa-ajan paikan hankintaa ja monta muuta tähdellistä asiaa. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT HARRI NURMINEN R iihimäen seudun Teollisuustyöntekijät ry ao. 103 on Riihimäen, Lopen ja Hausjärven alueella toimiva yli tuhannen jäsenen ammattiosasto. Jäsenmäärää on kasvattanut seudun hyvä työllisyys ja aika ajoin pienempien osastojen sulau tuminen isompaan. Marraskuun 13. päivän iltana kello 18 alkaneessa kokouksessa 15 osanottajaa istui pöydän ääressä pienessä toimistossa osittain kahdessa rivissä. Pöytään oli katettu viinereitä ja kahvia. Asioita valmistelleet alustivat, ja läsnä olleet käyttivät ytimekkäitä puheenvuoroja. Myös huumori kukoisti: – Kovin saatiin selkään joka pelissä, mutta muuten oli kivaa. Hiki tuli, raportoi mukana ollut ammattiosaston osallistumista salibänditurnaukseen. ELÄMYKSIEN BERLIINISSÄ Ammattiosasto oli keksinyt keinon motivoida jäseniään opiskeluun. Kokouksessa katseltiin valokuvia osaston syksyn Berliinin-matkasta. Se oli palkintomatka niille jäsenille, jotka keväällä osallistuivat osaston kolmiosaiseen ay-koulutukseen. Berliinissä tutustuttiin viikonlopun aikana suurkaupungin nähtävyyksiin. Eräs muisteli osallistuneensa siellä elämänsä ensimmäisen kerran mielenosoitukseen. Osanottajia matkalla oli 18 ja sitä kehuttiin ”kaikin puolin onnistuneeksi”. – Upea matka. Pidetään nyt kuitenkin välivuosi, sillä joka vuosi ei taida talous riittää järjestää samanlaista, eräs Berliinin-kävijä tuumi. LASIN JA MUOVIN TEKIJÄT MUKAAN Ehkä lasikaupunki Riihimäellä historian siipi vähän värähti, kun kokouksessa käsiteltiin Riihimäen Lasija Muovityöntekijäin ammattiosasto n sulautumista Riihimäen seudun Teollisuustyöntekijöihin . Yksi ammattiosasto 486:n purkukokous oli jo pidetty ja edessä oli vielä toinen. Hallituksen marraskuun kokouksessa ammattiosasto 103 hyväksyi sulautumisen. Jere Poutiainen ja Ari Ruottinen Tarja Saarholm Jukka Vuorela Timo Perälä RIIHIMÄEN SEUDUN TEOLLISUUSTYÖNTEKIJÄT RY 103:N HALLITUKSEN KOKOUS 13.11. Tekijä_2020_02_sisus.indd 44 5.2.2020 14.06
2/2020 Tekijä 45 LIITOSSA – Jokaisen jäsenen erikseen tulee hakea jäseneksi. Potentiaalia on yli sataan uuteen jäseneen, mainitsi ammattiosaston puheenjohtaja Ari Ruottinen. Kokouksessa tarkentui ammattiosasto 103:n jäsen määräksi ennen sulautumista 1 046 henkilöä. Kymmenen uutta jäsentä oli liittynyt osastoon, eikä yksikään ollut lähtenyt pois. UUSI VAPAA-AJAN PAIKKA Kokouksessa käsiteltiin taloudellisesti isohkoa hanketta, uuden vapaa-ajan paikan hankintaa. – Vähikkälässä oli Rauharanta, mutta se myytiin pois. Oli liian vähän käyttöä. Siihen meni paljon enemmän rahaa kuin sieltä saatiin. Tarkoitus ei ole tehdä rahaa, mutta ei isolla tappiolla kannata pyörittää. Nyt tilalle haetaan uutta, kertoi taloudenhoitaja Jyri Vainio. Esillä oli kaksi vaihtoehtoista paikkaa. Pohdittiin myös sitä, kannattaisiko paikka ostaa vai vuokrata. Joku totesi, että kauppa on nykyisin niin hiljaista, että tinkimisvaraakin voisi olla. Selvittelyä päätettiin jatkaa. OSASTO VALMIINA PUOLUSTAMAAN ETUJA Sitten käsiteltiin marraskuun työmarkkinatilannetta. Tekno logiasektorin johtokunnan jäsen, Kumeran pääluottamus mies Jukka Vuorela kertoi neuvottelujen olevan jäissä. – Työnantaja haluaa katsoa, keneltä niska ensimmäisenä katkeaa. Toivottavasti päästäisiin eteenpäin, koska lakko ei ole kenenkään etu. Mutta silloin sitä on käytettävä, kun on pakko. Kokouksessa käytiin läpi jäsenten työllisyystilanteet. Alan työpaikkoja on Riihimäen seudulla paljon: Alteams, Kumera, HTM-yhtiöt, Millog, Kone, Saco, Sacotec, Suomen Putkilaser, Prolaser, Normiopaste… Tilanteet vaihtelivat suuresti. Osalla meni loistavasti, osalla oli lomautuksia ja irtisanomisia, mutta yleisilme oli suhteellisen vakaa. Kokouksessa käsiteltiin monen tyyppisiä asioita pikkujoulujen tarjoilusta Nenäpäivään osallistumiseen, sekä raportoitiin jaostojen suunnitelmista, jotka koskivat tapahtumia ja matkoja. NUORTEN JÄRJESTÄYTYMINEN HAASTEENA Puheenjohtaja Ari Ruottisen mukaan seudun teollinen toiminta on se verran vireää, että ammattiosaston tulevaisuus on valoisa. – Jatkuvuuttakin näyttäisi olevan. Haasteena meillä on nuorten jäsenten taipumus olla järjestäytymättä. Itse olen Sakolla pääluottamusmiehenä. Nuorille joutuu perustelemaan tavallista tarkempaan asioita, jotka ovat vanhemmille ihmisille täysin selviä. – Jos saadaan nuoret mukaan, näyttää hyvältä ja jos ei saada, meillä on enemmän haasteita. Veikkaan, että tämä koskee koko Suomea, ei vain meidän osastoa. l Osaston hallitus kokoontuu kesätaukoa lukuun ottamatta kerran kuukaudessa Riihimäen keskustassa Majakan talossa sijaitsevassa toimistossa. Kokouksissa läsnäoloja puheoikeus on hallituksen jäsenten ja varajäsenten lisäksi ammattiosastoon kuuluvilla pääluottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetuilla. Jyri Vainio Tekijä_2020_02_sisus.indd 45 5.2.2020 13.04
Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Keväällä mielenkiintoisia kursseja LIITTO KOULUTTAA 1.–5.6. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun peruskurssi Järjestötoimijan perusteet Hyvä juttu julkisuuteen 8.–12.6. Luottamusmiesten jatkokurssi, 1. vko Kurssin 2. vko 17.–21.8. (ei muksukurssi) Työsuojelun jatkokurssi, 1. vko Kurssin 2. vko 17.–21.8. (ei muksukurssi) Paikallinen sopiminen Tietotekniikan peruskurssi Murikassa on kevään aikana paljon mielenkiintoisia kursseja. Hyödynnä yksi parhaista jäseneduistasi ja nauti täysihoidosta loistavissa puitteissa. Majoitus on pääsääntöisesti yhden hengen huoneissa ja saat iloita Murikan keittiön herkullisista antimista. Lisäksi opistolla on paljon erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Luottamushenkilöille on neuvoteltu tietyt kurssit työnantajan tuen piiriin, mutta opintovapaalaki tarjoaa kaikille mahdollisuuden saada työstä vapaata ja osallistua koulutukseen. Tietoa kursseista ja kurssihakemus löytyvät liiton verkkosivuilta: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu. Lisätietoa myös koulutusyksiköstä, puh. 020 77 4001 (vaihde). 46 Tekijä 2/2020 Kesällä myös muksut mukaan Murikkaan! Kesäkuun kursseille Murikkaan voit ottaa mukaan myös 3–13-vuotiaat lapsesi. Lapsille järjestetään ikäryhmittäin ohjelmaa opetustuntien ajaksi. Ohjelmasta ja lasten turvallisuudesta vastaavat kokeneet lastenohjaajat. Lapsille osallistuminen on maksutonta. Vain lasten matkat tulee hoitaa ja maksaa itse. Mainitse lapsen nimi ja syntymäaika kurssihakemuksessa. PAULIINA KOPONEN Työsuojeluvaltuutettu Varapääluottamusmies Asentaja Rotator Oy Pirkkala Valitse kiinnostava kurssi, täytä kurssihakemus, sovi työnantajasi kanssa opintovapaasta ja suuntaa kohti Murikkaa! #koulutuskoukuttaa Yksi parhaista jäseneduistasi! Tekijä_2020_02_sisus.indd 46 5.2.2020 13.04
”En menisi hyvää pakettia sotkemaan” TEKSTI PETTERI RAITO KUVA EMMI KALLIO – Iso lauma eri ikäisiä lapsia vanhempiensa kanssa Murikassa ja kaikki toimii tosi hienosti, Pauliina Koponen tiivistää muksukurssien syvimmän olemuksen. Koponen on käynyt poikansa Väinö Lehtelän kanssa Murikassa muksukursseilla kahdesti. Ensimmäisellä kerralla Koposen varsinaisena oppisisältönä oli työsuojelun peruskurssi ja toisella jatkokurssi. – Alun alkaen osallistumisen motivaation antoi se, että lapsen hoitoa ei tarvinnut erikseen miettiä, kun se on muksukursseilla automaattisesti järjestettynä. Toiselle kurssille lähdimme Väinön kanssa siksi, että meillä molemmilla oli ensimmäisellä kerralla kivaa. Kun Koposelta kysyy, miten muksukursseja voisi kehittää, suosittelee hän pidättäytymään muutoksista. – Kurssit ovat olleet ihan loistavia kokemuksia. Se on luksusta, että saa mennä valmiiseen pöytään, lapsella on mielekästä tekemistä ammattitaitoisten ohjaajien ja uusien kavereiden kanssa ja itse pääsee opiskelemaan ja vaihtamaan kokemuksia hyvien tyyppien joukossa. – Päiväohjelma on vielä niin ihanasti jaettu, että muksun saa mukaan päiväkahville ja ruokailuun. Yhteinen ja kurssikavereiden kanssa vietettävä aika on aikuisten ja lasten kannalta tasapainossa. Muutenkin kaikki on hollilla. Tekemistä riittää. Voi ulkoilla, mennä hallille, salille tai biljardia pelaamaan tai saunomaan tai olla vaan. – Se on tosi hienosti organisoitu kurssi. En menisi hyvää pakettia sotkemaan millään. Koponen jakaa työsuojelukurssien annin kahteen osaan, sosiaaliseen ja tiedolliseen. – Keskeinen anti on siinä, että kuulee, miten muilla työpaikoilla on hoidettu asioita. Niitä voi sitten vertailla omaan työpaikkaansa. Se on aika oleellista, että saa vastauksia ja sovellettavissa olevia toimintamalleja niihin kysymyksiin, joita on itsekseen miettinyt, että mitähän näiden kanssa voisi tehdä. – Toisaalta kurssit tarjoavat uutta faktatietoa, esimerkiksi työnantajan ja työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista. Se auttaa, kun pystyy perustelemaan ajatuksensa ja esityksensä, ja tarvittaessa myös vaatimaan työnantajaa hoitamaan velvollisuutensa. Koponen on laittanut yhteistyössä työnantajan kanssa esimerkiksi perehdyttämisen kuntoon. – Se tarkoittaa omien työntekijöiden lisäksi alihankkijoita, joita meillä käy tosi paljon. Olemme saaneet yhteiset pelisäännöt paperille ja kansioihin. Seuraava tavoite on turvallisuusilmoitusten ja eräiden muidenkin työsuojeludokumenttien päivittäminen. – Työn alla on uuden lomakkeen tekeminen niin, että se kokoaa läheltä piti -ilmoitukset ja turvallisuushavainnot. Niiden pohjalta voimme lisätä työturvallisuutta käytännön tekemisessä. Myös käyttöturvatiedotteet pitää saada kuntoon. Se on tämän vuoden missio, Koponen sanoo. MUKSUT MUKAAN -KURSSIT Väinö Lehtelän ja Pauliina Koposen mukaan muksukursseilla on kivaa. Heidän kanssaan poseeraavat Mirkku ja Mauri. 2/2020 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA Keväällä mielenkiintoisia kursseja LIITTO KOULUTTAA PAULIINA KOPONEN Työsuojeluvaltuutettu Varapääluottamusmies Asentaja Rotator Oy Pirkkala Tekijä_2020_02_sisus.indd 47 5.2.2020 13.04
LE H TI KU VA / RE U TE RS TY RO N E SI U MAAILMA Ammattiliittojen rohkeus tuo tuhansia uusia jäseniä HONGKONG Demokratiaa puolustavien ammattiliittojen johdonmukainen toiminta on tuonut niille lyhyessä ajassa tuhansia uusia jäseniä. Samalla uusia ammattiliittoja on perustettu kymmeniä. Mittavat mielenosoitukset Kiinaan kuuluvalla 7,4 miljoonan asukkaan Hongkongin erityishallintoalueella ovat jatkuneet yli puoli vuotta. Mielenosoittajat vaativat täysiä poliittisia toimintaoikeuksia ja oikeusvaltiota. Monet ammattiliitot ovat mukana demo kratialiikkeessä, sillä niidenkin toiminta mahdollisuudet ovat vahvasti rajoitettuja. Alueen laki ei takaa ammattiliitoille oikeutta solmia työehtosopimuksia. Siksi työnantajat kieltäytyvät kautta linjan edes neuvottelemasta niistä. Maailman ammattiliittojen keskusjärjestö ITUC arvioi vuonna 2018, että työehto sopimukset kattoivat yhden prosentin Hongkongin työntekijöistä. Nekään eivät juridisesti sido osapuolia, vaan sovitut asiat on kirjattava työsopimuksiin tai työntekijöiden käsikirjaan. Ammattiliittojen perustaminen, rekiste röinti, toimintaala sekä jäsenpohja ovat tarkkaan säädeltyjä. Jäsenyys on mahdol linen vain työsopimuksella työskenteleville, muut jäävät ulkopuolelle. ITUC:n vuosittaisessa raportissa ay oikeuksien toteutumisesta Hongkong kuuluu viidenteen eli alimpaan luokkaan, jossa oikeuksien toteutumisesta ei ole takeita. LAITAOIKEISTOLLA OMA TEOLLISUUSLIITTO SAKSA Daimlerin saksalaisten tehtaiden yritysneuvostojen vaalissa 2018 valittiin 755 edus tajan joukkoon joitakin radikaali oikeistolaisilla tunnuksilla esiin tyvän, itseään ammattiliitoksi kutsuvan Zentrum Automobilin ehdokkaita. Sen opin sisältö noudattaa tuttua kaavaa: uhriksi tekeyty mistä, ilmastonmuutoksen kieltämistä, rasismia sekä väite, että suurpääoma ja IG Metall liitto ovat yhteisessä salaliitossa. Parlamenttivaaleissa edennyt nationalistispopulistinen Afd puolue satsaa nyt teollisuuden työpaikoille. Zentrum tuottaa ammattilaistason videoita ja aineistoa, mutta ei sivuillaan selvitä, mistä rahoitus tulee. Järjestö saa kannattajansa voimaantumaan. Daimlerin Untertürkheimin tehtaalla erotettiin kaksi oikeistoaktiivia heidän pommitettuaan kuukausia turkkilaisyntyistä IG Metallin luottamusmiestä sekä liiton aktiiveja rasistisilla ja natseja ihannoivilla viesteillä. Baden Württembergin työoikeus totesi joulukuussa erottamiset laillisiksi. KAIVOSMIEHET SAIVAT PALKKANSA UKRAINA Valtion omistamien kaivosten työntekijät saivat loppu vuodesta 2019 monen kuukauden maksamattomat palkkansa Ukrainassa. Se vaati työntekijöiltä ja ammattiliitoilta useita mielen osoituksia sekä lakkoja. Lopulta maan parlamentti sääti erillisen budjettilain, jolla palkat saatiin maksuun. Tammikuussa Ukrainassa astui voimaan uusi työlaki, joka heikentää työntekijöiden suojaa monella tavoin. Liitot ovat tyrmis tyneitä laista, josta ei konsultoitu liittoja lainkaan. Alueen toiseksi suurin keskusjärjestö on ITUC:n jäsen Hong Kong Confederation of Trade Unions (HKCTU), mutta alueen hallitus ei hyväksy sitä mukaan työelämän alan elimiinsä. Jäsenmäärältään suurempi keskusjärjestö Hong Kong Federation of Trade Unions (HKFTU) seuraa Kiinan hallituksen linjaa. Ero näkyy jo niiden kotisivuilla. Kriittisen HKCTU:n sivut täyttyvät mielenosoituksista ja poliittisten sekä työelämän oikeuksien vaatimuksista, hallitusta tukevan HKFTU:n uutissivuilla niistä ei ole merkkiäkään. Ammattiliittojen rohkeus tuo runsaasti uusia jäseniä. Uudenvuoden päivän marssilla HKCTU pystytti reitille esittely pisteitään ja puheenjohtaja Carol Ng:n mukaan yli tuhat ihmistä liittyi liittoihin. Kaikkiaan vuoden ensimmäisellä viikolla uusia jäseniä kertyi parituhatta ja loppu vuodesta 2019 useita tuhansia. Kokonaan uusiakin liittoja syntyy. Vuonna 2018 rekisteröitiin 13 liittoa, protestien alettua reilu puoli vuotta sitten uusia liittoja on rekisteröity 18. Kaikkiaan uusia liittoja on käynnistynyt viime kuukausina noin 40 ja tusinoittain lisää on perusteilla, HKCTU sanoo. HEIKKI JOKINEN ? Mielenosoittajat jonottavat rakennustyöväenliitto HKCEU:n pisteellä hakeakseen liiton jäsenyyttä hallituksenvastaisten mielenosoitusten aikana uudenvuodenpäivänä 1. tammikuuta. Mielenosoittajat vaativat Hong Kongiin parempaa hallintoa ja demokraattisia uudistuksia. 48 Tekijä 2/2020 Tekijä_2020_02_sisus.indd 48 5.2.2020 15.16
KIINNOSTAVATKO LUOTTAMUSTEHTÄVÄT? VERKKOKURSSIT Liitto tarjoaa luottamustehtävistä kiinnostuneille tai luottamustehtäviin juuri valituille jäsenille uudenlaisen mahdollisuuden kerryttää osaamistaan. Urapalveluista löytyvän uuden Johdatus luottamustehtäviin -kurssikokonaisuuden avulla voit opiskella luottamustehtävien perusasioita silloin, kun sinulle parhaiten sopii. Verkkokurssikokonaisuuksia on tarjolla kaksi: l L uottamusmiehen tehtävät l Työsuojeluvaltuutetun tehtävät Kursseilta saat käsityksen luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun perustehtävistä, tehtäviin liittyvistä käsitteistä sekä saat tietoa eri koulutusmahdollisuuksista ja järjestäytymisestä. Perusasioiden lisäksi tutustut kursseilla myös aluetoimitsijoihin ja liiton henkilöstöön. www.urapalvelut.fi/teollisuusliitto TULOREKISTERIN KÄYTTÖ ETENEE TYÖTTÖMYYSKASSA Tulorekisterin ja työttömyyskassan rajapintaa on testattu alkuvuoden aikana. Jatkossa tulorekisteristä haetut tiedot näkyvät myös kassan eAsioinnissa , jossa niitä pääsee tarkastelemaan ja täydentämään. Seuraa käyttöönottoa kotisivuillamme ja Tekijässä . www.teollisuuskassa.fi 12 000 PUHELUA VUODESSA TOP 3: Työaika l Palkkaus l Irtisanomiset ja lomautukset NUMEROINA: 3 asiantuntijapäivystäjää päivässä, kiireaikoina 4– 5 l 70–80 puhelua päivässä l Odotusaika keskimääräinen 48 sekuntia l Kesto 6 minuuttia 19 sekuntia TYÖSUHDENEUVONTA Lähes 30 liiton sopimusasiantuntijaa eri sektoreilta auttaa liiton jäseniä työsuhdetta koskevissa kysymyksissä ja pulmatilanteissa. Työsuhdeneuvonta palvelee jäseniä joka arkipäivä puhelimitse ja sähköpostitse. www.teollisuusliitto.fi/tyosuhdeneuvonta ”Työsuhdeneuvonta on yksi tärkeimpiä palveluitamme jäsenten suuntaan. Monesti kysymykset ja niiden jatkokysymykset ovat todella laajoja. Emme pelkää myöntää sitä, että emme välttämättä tiedä vastausta heti, mutta lupaamme aina selvittää asian. Jäsenillekin on parempi, että etsimme ajantasaisen tiedon. Soittamista ei pidä pelätä, ja tyhmää kysymystä ei ole.” KAUNO KOSKELA Teollisuusliiton sopimusvastaava OPINTO-OPAS 2020 JULKAISTU KOULUTUS Painettu opas postitetaan pääluottamus miehille, työsuojeluvaltuutetuille ja ammattiosastojen puheenjohtajille, sihteereille ja opintosihteereille. l Lataa tiedostona: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu l Tilaa painettuna: www.teollisuusliitto.fi/materiaalitilaukset 2/2020 Tekijä 49 LYHYET LIITOSSA JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA LIITON PÄIVYSTYSKANAVAT KESKUSTOIMISTO 020 774 001 (vaihde) Teollisuusliitto PL 107, 00531 Helsinki etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi MA–PE KLO 8.30–15 MA–KE, PE KLO 8.30–15 NIMITYKSIÄ Mari Koskinen on aloittanut 4.2. työympäristöjuristina työympäristöyksikössä. Koskinen on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri. Ilona Pilli on aloittanut 20.1. toimistosihteerinä Kaakkois-Suomen aluetoimistolla Kotkassa. Hänellä on tapahtumaja kokous matkailualan restonomin koulutus sekä julkaisugrafiikan audiovisuaalinen ammattitutkinto. Teollisuusliiton stipendi A R V O 500 euroa Jaetaan 2 kertaa vuodessa Stipendin myöntää Kenelle stipendi myönnetään? Ammattiin valmistuva tai opintojaan jatkava opiskelija Kevään hakukierros 2.3.–1.4.2020 www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonstipendi II Teollisuusliiton stipendi A R V O 500 euroa Jaetaan 2 kertaa vuodessa Stipendin myöntää Kenelle stipendi myönnetään? Ammattiin valmistuva tai opintojaan jatkava opiskelija Kevään hakukierros 2.3.–1.4.2020 www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonstipendi II Teollisuusliiton stipendi A R VO 500 euroa Jaetaan 2 kertaa vuodessa Stipendin myöntää Kenelle stipendi myönnetään? Ammattiin valmistuva tai opintojaan jatkava opiskelija Kevään hakukierros 2.3.–1.4.2020 www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonstipendi II JÄSENMAKSU l Vuonna 2020 jäsenmaksu on 1,35 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. l Vuonna 2019 maksetuista jäsenmaksuista lähtee tiedot suoraan verottajalle 29.1. ja niistä ei jäsenten tarvitse tehdä ilmoitusta. Viimeinen korjausajo tehdään 29.4., tähän ajoon tulevat tiedot ehtivät vielä jäsenten verotuspäätöksiin. l Kannatusjäsenten jäsenmaksu muuttuu %-perusteiseksi ja on 1 % sopimusaloilla tehdystä työstä saadusta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Kannatusjäsenet ovat liiton jäseniä, eikä heillä ole työttömyyskassan jäsenyyttä. l eAsioinnissa , www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkata jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. l Kalenteritilaus vuodelle 2020 on eAsioinnissa suljettu. Jos haluat kalenterin tee tilaus sähköpostilla: jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi tai soita palvelunumeroon: 020 690 446. 27.-28.5. Teollisuusliiton opiskelijajäsen, lähde mukaan! SAKKIristeily KATSO LISÄTIEDOT ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 9.4. osoitteessa: www.lyyti.in/sakkiristeily2020 K-18 20€ hinta Katso lisätietoja ja ilmoittaudu viimeistään 9.4. www.lyyti.in/sakkiristeily2020 Tekijä_2020_02_sisus.indd 49 5.2.2020 13.04
50 Tekijä 2/2020 50 Tekijä 2/2020 Två steg fram, ett tillbaka Industrifacket inledde den pågående kollektivavtalsomgången i augusti och då var det teknologiindustrin som öppnade spelet. Processen har framskridit långsamt. Teknologiindustrin och flera andra branscher har kämpat fram nya avtal, men speciellt inom mekaniska skogsindustrin är förhandlingarna fortfarande svåra. ARBETSGRUPP PETTERI RAITO, JOHANNES WARIS, JARI ISOKORPI OCH SUVI SAJANIEMI INDUTRIFACKETS AVTALSBRANSCHER MEDLEMMAR Malmgruvorna Plåtoch industriisolering Teknologiindustrin Biloch maskinbranschen Direktdistribution Plantskolebranschen Teknisk service och underhåll Grönoch miljöbyggnadsbranschen Landsbygdsnäringarna Pälsbranschen Skogsmaskinbranschen Torvproduktionsindustri Trädgårdsbranschen Kemisk basindustri Plastproduktsindustri och kemisk produktindustri Olje-, naturgasoch petrokemisk industri Arbetstagare inom medieoch tryckeribranschen Tjänstemän inom kommunikationsbranschen Utdelning Försvarsministeriets arbetsplatser Bildäcksbranschen Borstoch penselbranscher Båtbyggnadsindustrin Fiskars Finland Oy Ab:s arbetstagare Glaskeramisk industri Gummiindustri Skooch läderindustri Ädelmetallbranschen Bioindustri Mekanisk skogsindustri Snickeriindustri Glasnings-, byggnadsinglasningoch glasförädlingsbranschen Skogsbranschen Textiloch modebranschen AV TA LE N G O D KÄ N D A 66 % +14 % l ? Det krävdes en tre dagar lång strejk i december för att uppnå ett acceptabelt kollektivavtal för teknologiindustrin. Förutom Industrifackets teknologisektor deltog också kemioch trävarusektorn i strejken. De 24 oavlönade talkotimmarna som infördes i samband med konkurrenskraftsavtalet (kiky) försvann ur teknologi industrin, löneförhöjningarna garanterar medlemmarnas köpkraft, facket fick igenom några förbättringar i de s.k. texterna och arbetsgivarnas krav på försämringar stoppades. l ? Flera av Industrifackets avtalsbranscher har fått nya kollektivavtal. Arbetstidsförlängningen slopades i samtliga avtal, löne förhöjningarna följer teknologiindustrins exempel, systemet med uppbärandet av medlemsavgifterna fortsätter som tidigare och inga egentliga försämringar av arbetsvillkoren infördes. De flesta av Industrifackets medlemmar jobbar i branscher där det nu finns ett nytt kollektivavtal. I tabellen hittar du de nya kollektivavtalen, förhandlingsresultaten och de fortfarande pågående förhandlingarna. MEKANISKA SKOGSINDUSTRIN Då Tekijä gick i tryck pågick den andra strejkveckan. Arbetsgivaorganisationen Skogsindustrin rf höll hårt fast vid de oavlönade extratimmarna som infördes i samband med konkurrenskraftsavtalet och listan över flera andra försämringar i arbetsvillkoren. Därför valde Industrifacket att förlänga strejken fram till 23 februari. Förhandlingarna har förts under ledning av riksförlikningsmannen. KEMIINDUSTRIN Industrifacket utlyste en strejk samtidigt med mekaniska skogsindustrin. Rksförlikningsmannen flyttade fram strejken på arbetsgivarnas förslag. Då skulle strejken inledas 10.2 och avslutas 23.2. Strax innan Tekijä gick i tryck kom budet om att förhandlarna nått ett förhandlingsresultat hos förlikningsmannen. Det slutliga beslutet har tagits av Industrifackets beslutande organ före tidningen kommer ut. Följ med läget på Industrifackets webbsidor. STÖDSTREJK på arbetsplatser inom den mekaniska skogsindustrin. Stödstrejken gäller arbeten som berörs av kollektivavtalen för teknologiindustrin och teknisk service och tekniskt underhåll. ÖVERTIDSFÖRBUD var avsedd att gälla inom gummi industrin, olje-,naturgas-, och petrokemiska industrin, kemisk basindustri, glaskeramisk industri, plastproduktindustri, kemisk produktindustri samt mekanisk skogs industri fram till 23 februari. FÖRHANDLIGNSLÄGET 5.2 Förhandlingsresultatet står klart men avtalet var inte godkänt då Tekijä gick i tryck. St rid så tg är de r Mer information om strejken får du av din förtroendeman eller Industrifackets webbplats. Frågor kan skickas in per e-post till lakkopaivystys@ teollisuusliitto.fi . eller ringa in till strejkjouren på tel. 020 774 1039. Där svarar man på frågor under må–fre kl 8.30–19 På fackets webbsida finns en Frågor och svar -sida där de vanligaste frågorna om strejken besvaras. www . teollisuusliitto.fi Tekijä_2020_02_sisus.indd 50 5.2.2020 15.49
”Vi går i väntans tider” Strejken håller fortfarande, precis som under tredagarsstrejken i december har ingen ens försökt komma på jobb, säger vice huvudförtroendeman Glenn Södergård på UPM:s såg i Jakobstad. Det har inte varit svårt att få folk att inse varför vi strejkar, anser vicehuvudförtroendeman Glenn Södergård och huvudförtroendeman Vuokko Piippolainen. De oavlönade talkotimmarna grämer mest, men Södergård anser också att arbetsgivarens övriga försämringsförslag är ”en precis lika stor katastrof som kiky”. Det gäller bland annat kraven på att tjänsteårstillägget avskaffas, färre söckenhelger med ersättning och kanske framför allt det att arbetsgivarna vill gå åt sjuklönen och den avlönade sjukfrånvaron. – Alla här har förstått varför vi är i strejk. Hoppas det reder ut sig så snabbt som möjligt. Arbetsgivarna har nog en märklig syn på den här frågan, men vi måste köra det här racet nu till slut, säger Södergård. Han påminner om att arbetsgivaren inte hade några problem med att ta till lockoutvapnet i december. – Lockout tyder ju på att arbetsgivarna tänker att ju mindre vi sågar desto bättre. Lagren tömdes lite och det pressade upp priset en aning. Nog går det ju att sälja men till vilket pris, det ligger ju nu ganska lågt. Under strejkveckorna har fackavdelningen ordnat bland annat ett infotillfälle om förhandlingsläget och fredagen 7.2 vankades det ”strejksoppa” i Jakobstad. – Man kan säga att vi går i väntans tider. Får se hur det går i de andra förhandlingsborden, pappers och kemi industrin. Jag hoppas att man skulle kunna återvända till jobbet nästa vecka. JANNE NAUKKARINEN Huvudförtroendeman, Metsä Wood, Punkaharju SKOGSINDUSTRIN RF HANDLAR IDEOLOGISKT – Då Björn Wahlroos hotar med att fabrikerna nu flyttar utomlands, så känns det som att man inte längre orkar höra på det s**tsnacket. Besluten om stora investeringar som hela fabriker har gjorts flera år tidigare. Inte hänger de på några kikytimmar, säger Naukkarinen. Arbetsgivarnas ovilja att förhandla väcker förundran. Naukkarinen vill påpeka att personalkostnaderna på fabriken ligger på runt 25–27 procent per kubik av de kostnader som går åt till produktion. På sågverken gäller det 10–12 procent. På Metsä Groups stora cellulosafabrik i Äänekoski ligger personalkostnaderna per kubik på 1,5 procent, enligt Naukkarinen. De låga personalkostnaderna tyder på att det gällande kikytimmarna för arbetsgivarens del snarare handlar om ideologi. I fabrikerna rullar produktionen på oavbrutet redan som det är. Konkurrenskraftsavtalet för inte med sig några extra dagar i kalendern, hur än arbetsgivaren räknar. Produktiviteten förbättras genom samarbete och förhandlingar. Arbetstagarsidan är färdig att avtala. 2/2020 Tekijä 51 I FACKET JO H A N N ES TE RV O I STREJK PÅ UPM ALHOLMEN M A RK KU TI SS A RI N EN 64 % Det här var läget 5.2. då Tekijä gick i tryck. Förhandlingarna för mekaniska skogsindustrin pågick fortfarande. Följ med läget på Industrifackets webbsida www.teollisuusliitto.fi/sv och webbtidning www.tekijälehti.fi Tekijä_2020_02_sisus.indd 51 5.2.2020 14.11
52 Tekijä 2/2020 Sverige – Nordens minst jämlika land D en svenska fackcentralen LO publicerade i september slutrapporten för forsknings projekt där man fokuserade på jämställdhet. Resultaten i undersökningen visar att skillnaderna i egendom har ökat snabbare än inkomst skillnaderna efter slutet av 1980talet. Under de senaste 20 åren har inkomsterna för den procent som tjänar bäst, femfaldigats. I Sverige finns det idag fler miljardärer per capita än i något annat land. Den schweiziska storbanken Credit Suisse uppskattar att förmögenhetsklyftorna i Sverige är aningen större än i USA och bara litet mindre än i Ryssland. – Sverige var världens mest jämställda land på 1980talet. Vår målsättning är att Sverige ska vara det igen senast år 2030, säger svenska LO:s ordförande Karl-Petter Thorwaldsson Han anser att utvecklingen inte beror så mycket på löneskillnaderna, som är fallet i flera länder, utan på att man gått in för att sänka beskattningen på bekostnad av de offentliga tjänsterna och social skyddet. – Framför allt kapitalskatten är allt för låg. Arv och gåvor betalar man ingen skatt på längre. De rikaste måste betala mer i skatt, för att vi ska kunna åtgärda bristerna i den försämrade offentliga service och lappa det sociala skyddsnät som rivits sönder. Enligt Thorwaldsson har facket, trots de tre senaste årtiondens politiska beslut som ökat ojämlikheten, tack vare sin starka förhandlingsstyrka lyckats med att se till att löntagarnas realinkomster utvecklats i en god riktning. Han anser också att man lyckats med att stävja utvecklingen med låglönejobb. ARBETSLINJEN GYNNADE EXTREMHÖGERN Stödet för de högerpopulistiska Sverigedemokraterna började växa snabbt efter att Reinfeldts borgerliga regering började sätta sitt program i verkan efter riksdagsvalet 2006. Innan det hade Sverigedemokraterna varit en liten invandrarfientlig rörelse med rötter i 1980talet rasistscen i landet. Fyra år senare fick partiet 20 ledamöter i riksdagen och valet 2014 samlade partiet 17, 6 procent av rösterna i folkhemmet. I vårt västra grannland har inkomstklyftorna ökat snabbare än i något annat utvecklat land i västvärlden. Det lysande exemplet på jämlikhet har blivit ett skatteparadis för de rika. TEXT MARKKU VUORIO ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS FOTO LEHTIKUVA / TT /JESSICA GOW ”Högerpopulisternas framfart beror på den växande ojämlikheten.” Tekijä_2020_02_sisus.indd 52 5.2.2020 13.05
2/2020 Tekijä 53 I TIDEN KURSER PÅ SVENSKA 14–15.3 Fart på verksamheten, Murikka 28–29.3 FFC:s Tvärfackliga kurs, Vasa 6–8.4 Kompletteringskurs, Murikka 20–24.4 Grundkurs i arbetarskydd, Helsingfors Mer information och anmälningar: www.teollisuusliitto.fi/svenska-kurser Sverige – Nordens minst jämlika land – Bland samhällsvetarna råder det långt koncensus kring att högerpopulismens frammarsch i såväl USA som Sverige och Finland samt flera andra EU-länder, beror på att ojämlikheten i samhället ökar, säger Thorwaldsson. Enligt honom är det missnöjet som gror ur den ojämlikhet som den marknadsliberala politiken leder till. Det leder till känslan av att man blivit sviken av makthavarna. Thorwaldsson betonar att den explosionsartade ökningen av stödet för Sverigedemokraterna började efter att den borgerliga alliansen betalade för inkomstskattelättnaderna med nedskärningar i arbetslöshetsskyddet och sjukförsäkringen. Thorwaldsson påpekar att det stödet för sverigedemokraterna är störst bland dem som förlorar på ”arbetslinjen”. Enligt Thorwaldsson har sverigedemokraterna inte kommit med ett enda fungerande alternativ för att lösa problemen i samhället, utan de strävar främst efter att nå makten genom att blåsa upp konflikter mellan människogrupper. – Sverigedemokraterna uppviglar arbetare mot varandra genom att hävda att svenska arbetare har mer gemensamt med svenska företagsledare än arbetskamrater som kommit från ett annat land. REGERINGEN I TRÄNGT LÄGE I nuläget är det socialdemokraterna och miljö partiet som styr med stöd av centern och liberalerna efter den så kallade Januariöverenkommelsen. Regeringsprogrammet bygger på ett samarbetsavtal med de borgerliga partierna, bestående av 73 punkter. Stödpartiernas krav på att sänka skatten för höginkomsttagare, luckra upp uppsägningsskyddet, privatisera arbetsförmedlingen och flytta över arbetskraftsutbildningen på vinstdrivande företag. Budgeten för 2020, som bygger på innehållet i överenskommelsen, väcker inte precis jubel hos ekonomerna vid fackcentralen LO. De anser att det nu i stället behövs en tvärvändning i finanspolitiken i Sverige. – Budgeten sänker skatten för de rika medan vanliga människor ska betala för det. Den typ av politik behöver vi verkligen inte i Sverige just nu, säger Thorwaldsson. Han anser skattesänkningarna ska slopas omedelbart och pengarna i stället riktas till service i kommunerna som nu är under en väldigt hård ekonomisk press. Januariöverenskommelsen lyckades med målet att förhindra att regeringen tvingas stöda sig på sverigedemokraterna i vågmästarroll. I stället har regeringspartierna fått betala ett dyrt pris för att de tvingat tumma på vallöftena. Det leder i sin tur till att besvikna väljare strömmar till högerpopulistiska rörelser. Thorwaldsson anser att den nuvarande svenska regeringens politik inte klarar av att stävja högerkrafternas frammarsch. Det som däremot biter, enligt honom, är om regeringen modigt vågade satsa på program och reformer som stöder tillväxten. Thorwaldsson anser att det skulle långt räcka till med att införa fyra reformer som innebär både ökad tillväxt och välfärd för medborgarna: THORWALDSSONS LISTA 1. Öka finansieringen av kommunerna med minst 100 miljarder kronor under den här valperioden. 2. Investeringar i infrastrukturen 3. Betydligt mer arbetskraftsutbildning än i nuläget 4. Bygg fler förmånliga hyresbostäder ”Regeringen sänker skatten för de rika medan vanligt folk betalar räkningen.” ”De rika måste betala mer i skatt.” KARL-PETTER THORWALDSSON är ordförande för svenska fackcentralen LO. Han inledde sin arbetskarriär i bröderna Hammestedts maskinverkstad i Växjö och arbetade i åtta år som underleverantör för Volvos fabriker. Han gick med i facket som 18-åring. I egenskap av LO:s ordförande har Thorwaldsson varit en tung opinionsbildare i Sverige. Förutom det fackliga arbetet har han han suttit på flera tunga poster inom den svenska socialdemokratin. Han gav ut boken Ingen ska lämnas ensam år 2014. I boken berättar han om födelseorten Kosta, hur den lilla ortens gemenskap och solidaritet har format honom som människa. LO är Sveriges största fackliga centralorganisation med sammanlagt ca. 1,5 miljoner medlemmar. Vårens ansökningsomgång lyyti.in/ teollisuusliitonstipendi Tekijä_2020_02_sisus.indd 53 5.2.2020 13.05
Turvallisuutta Turvallisuutta Turvallisuutta Teille, Teollisuudelle, Työmaille Tee Turvallisuusteko. Tunne Turvallisuus ELPAC OY VANTAA -AIRPORT 010 2190 700 HAMINA 010 2190 710 OULU 010 2190 711 www.elpac.fi 54 Tekijä 2/2020 What if there were no trade unions? BRIEF IN ENGLISH Unionisation into trade unions is a human right. “It’s difficult to imagine that an employer would fix glaring injustices or make unsafe work safe just for the sake of it. Someone must demand these things for them to become a reality. People must unionise themselves into trade unions and defend their rights collectively,” says Tarja Valtonen. Valtonen works as an International Operations Officer at the Trade Union Solidarity Centre of Finland (SASK). SASK is supported by the Industrial Union. SASK is a “human rights organisation of the working life” with 35 ongoing projects in eight countries. In the latest union assembly, the Industrial Union decided to reserve one per cent of its membership fees to support unions fighting in poorer countries. Why? This is an easy question for Valtonen to answer. “First of all, it’s fair. Human rights, such as the right of association, the right to strike and the right to bargain collectively, belong to everyone.” “Secondly, bad practices in the working life tend to spread from one country to another faster than good ones.” “Thirdly, if workers had decent working conditions everywhere, companies would not be so tempted to move their factories out of Finland in search of cheaper labour. There would no longer exist so many safe havens for the companies who behave the worst,” Valtonen highlights. The trade union movement also serves as a watchdog for the Finnish companies who try to trample on workers’ rights elsewhere. “If workers do not have fundamental rights or the right to negotiate their terms of employment together, anyone can see what that leads to. Prolonged days, illnesses, injuries and, at worst, deaths,” Valtonen says. www.sask.fi TU O M A S IK O N EN Tekijä_2020_02_sisus.indd 54 5.2.2020 13.05
2/2020 Tekijä 55 What if there were no trade unions? TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT www.teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–ke ja pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i E-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS www.teollisuuskassa.fi /sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–ons och fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA 2/2020 Tekijä 55 eAsiointi on avoinna aina silloin kun haluat E-tjänsten är öppen när du vill Tekijä_2020_02_sisus.indd 55 5.2.2020 13.05
56 Tekijä 2/2020 Sumoa suomalaisittain Pikkupojasta saakka painia harrastanut vaasalainen Oskari Riihioja löysi perinteisen painin rinnalle lajin eksoottisemmasta päästä, sumopainista. Menestystä on tullut mukavasti aina MM-mitaleita myöten. TEKSTI JARI HAKALA KUVAT JOHANNES TERVO 56 Tekijä 2/2020 HARRASTAJA OSKARI RIIHIOJA Tuotantomestari Vapo Oy Vaasa Tekijä_2020_02_sisus.indd 56 5.2.2020 13.05
2/2020 Tekijä 57 VAPAALLA L aihian monitoimihallin painisalissa touhuaa joukko isokokoisia miehiä. Rahtusen muitakin paikalla olijoita pitempi Oskari Riihioja pukee treenikaverinsa päälle pitkää paloletkua muistuttavaa sumovyötä. Hetkinen... Sumovyötä? Eikös nyt olla sentään lähellä suomalaispainin sydänmaita, EteläPohjanmaata, jossa kreikkalais-roomalainen ja vapaapaini ovat aina olleet kurssissa? Niin ne ovat edelleen myös Riihiojan ajatuksissa ja vapaa-ajan tekemisissä, jotka ovat kuitenkin hakeneet uusia ulottuvuuksia Japanissa syntyneestä sumopainista. Monta SM-kultaa, hopeaa ja pronssia perinteisen painin puolella voittanut Riihioja on menestynyt myös tuoreimmassa lajivalinnassaan, sillä sumon ei-ammattilaisten MM-kisoista tuli kotiinviemisinä pronssiset mitalit niin vuonna 2018 kuin 2019 alle 100 kiloisten sarjassa. Myös hopeinen mitali sumon puolelta löytyy. Se tuli varhaisemmilta harrastusvuosilta EMkisoista. Pronssisia vastaavia on taas peräti kuusi. Tuorein niistä lohkesi viime kevään EM-kisoista Tallinnasta alle 115 kilon sarjasta. Vuoden 2019 MM-kisat käytiin Japanin Osakassa. Ensimmäiset sumon arvokisat Riihioja kävi läpi vuonna 2007, jolloin mies lähti ”kylmiltään” SM-kisoihin, ja tuliaisina oli heti kättelyssä pronssimitali. – Kisat taitavat olla viimeiset järjestetyt SM-kisat lajissa, Riihioja muistelee. Kului vuosia ja tultiin vuoteen 2012, jolloin Riihioja voitti kreikkalais-roomalaisen painin SM-kisoissa kultaa sarjassa 120 kiloa. – Pääsin mukaan myös kevään olympiakarsintaturnaukseen. Entinen painija ja sumopainija Sami Ylä-Kero otti yhteyttä ja kysyi, olisiko kiinnostusta lähteä Hong Kongiin sumon MM-kisoihin. Myös painija Pekka Rintamäki lähti mukaan. Kisoissa olin sarjassa alle 115 kiloa, ja oltiin myös joukkueena kisaamassa. Kisoista tuli muutama päänahka ja tuli myös turpaan. Itselle jäi hinku päästä vielä kisaamaan, Riihioja kertoo. HARRASTUS KULKEE SYKLEITTÄIN Japanissa sumon ympärille on syntynyt omanlaisensa kulttuuri lajiin kuuluvine rituaaleineen. – Japanissa sumopainijoita kunnioitetaan ja fanitetaan. Yritykset maksavat painijoille, että nämä tulevat joihinkin juhliin käymään. Suomen leveysasteilla sumo on luonnollisesti paljon oudompi ilmestys, ja mahdollisuudet sen harrastamiselle rajallisemmat. Yksi virallinen lajiseura tosin löytyy Helsingistä, mutta sekin on kaukana Riihiojan kotikaupungista Vaasasta. – Pohjanmaalla minä ja kanssani kisoja kierrellyt seinäjokinen Hannu Kulmala ollaan järjestetty treenejä akselilla Laihia–Seinäjoki–Peräseinäjoki. Noilta paikkakunnilta olemme saaneet harjoitusvastustajia, ja monesti olemme treenanneet kahdestaan. Kulmalaa ja Riihiojaa yhdistää paitsi harrastus, myös työ, sillä kumpainenkin työskentelee Vapo Oy:n leivissä puupellettien valmistuksessa, Riihioja yrityksen Ylistaron, Kulmala puolestaan Peräseinäjoen Haukinevan tehtaalla. Kun sumokisat ovat tiedossa, treenaa Riihioja tiiviisti, ja kun kisat on käyty, viskataan sumovyö hetkeksi kaappiin ja ruvetaan taas sovittelemaan jalkoihin perinteisiä painitossuja. HETI MENNÄÄN TÄYSILLÄ Sumossa – sen koommin kuin tavallisessakaan painissa – ei välineillä koreilla. Siitä yksinkertaisesta syystä, että sel laisia ei ole. – Vyö. Sehän on mukava kampe. Nykyään saa olla alla myös pienet uikkarit tai pyöräilyshortsit. Yksinkertaisuus pätee myös sumon sääntöihin. Matsin voittaa, jos vastustajan saa kammettua ulos halkaisijaltaan nelimetrisestä kehäympyrästä, tai onnistuu kaatamaan vastustajan siten, että mikä tahansa raajoista osuu lattiaan. Lajin erikoisuuksiin kuuluu, että vaikka likaiset otteet ja epäpuhtaudet eivät olekaan sallittuja, saa vastustajaa lyödä avokämmenellä, kunhan lyönti lähtee olkalinjan etupuolelta. – Onhan se hurjaa, kun isot äijät lyö toisiaan. Kerran matsissa vähän horjahdin, ja minulta lähti kunnon heijari, ja matsi lyötiin sitten heti poikki. Kerrasta poikki kuuluu sumossa ikään kuin pelin henkeen, ja normaalipainin tapaan siinä ei juurikaan pääse taktikoimaan. – Pitää mennä heti nollasta sataan. Tavallisessa painissa pystyy taktikoimaan, ja heiluttamaan kaveria, mutta sumossa kehä on niin pieni, että heti pitää mennä täysiä. Joskus vähän harmittaa, että kaikki on kerrasta poikki. Ammattilaisten sumoturnaukset kes tävät pitkään, jopa 15 päivää. Amatööri turnaukset, kuten Riihiojankin tapauksessa, ovat nopeampitempoisia. Kevään EM-kisoissa Riihioja otti peräti viisi matsia puolen tunnin sisään. – Sumossa on yleensä niin, että maitohapot iskevät päälle, kun matsi on ohi, ja kävelee kehästä ulos. EM-kisoissa hävisin muutaman matsin jälkeen, mutta pääsin sitten keräilyeriin, jotka tulivat tosi nopeasti perään. Vielä sitten pronssiottelu. Happea joutui ottamaan koko ajan, ja taas mentiin. Japanista Riihiojan mieleen jäi hauska muisto. – Kun japanilaisille sanoo, että on Suomesta, he puhuvat heti muumeista. Niistä meidät siellä tunnetaan. l Oikea sumovyö eli mawashi on silkkiä. Harjoitusvyöksi kelpaa karkeampikin. Sumovyön pukeminen ei suju ihan hetkessä. Harjoitusvastustaja Jani AlaLuhtala virittää vyötä Oskari Riihiojalle. Tekijä_2020_02_sisus.indd 57 5.2.2020 13.05
58 Tekijä 2/2020 PULMAT Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www .tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. Kuka julkaisi 1899 Suomessa sortokauden käynnistäneen helmikuun manifestin? 2. Mitä linnut tekivät, kun hauki lauloi puussa? 3. Minkä päälle Tampereen uusi jäähalli Kansiareena rakennetaan? 4. Mitä venäläinen kärsii, kun hänellä on holotna ? 5. Missä pyy on silloin, kun se on pivossa? 6. Mitä Henry Heintz keksi? 7. Mikä on rakennuksessa paneeli? 8. Missä sarjakuvassa esiintyy kahvilaemäntä Rivo Riitta? 9. Paljonko juomaa mahtuu fingerporilliseen? 10 Mitä iskelmän mukaan on piilossa vanhassa linnanpuistossa? VA ST A U KS ET : 1. N ik ol ai II. 2. A ar o H el la ak os ke n H au en la ul un m uk aa n ne va ik en iv at . 3. Ju na ra da n pä äl le . 4. Vi lu a. 5. Kä de ss ä ta i sy lis sä . 6. To m aa tt ik et su pi n. 7. Si sä se in än pu uv uo ra us . 8. Fi ng er po ri ss a. 9. Yk si so rm us ti m el lin en . 10 . M us ta ru us u. 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Tekijä_2020_02_sisus.indd 58 5.2.2020 13.05
2/2020 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekijä_2020_02_kansiarkki.indd 59 4.2.2020 11.42
nordicweldingexpo.fi konepajamessut.fi 3dnewmaterials.fi UUTTA! 18. –19.3.2020 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys The Welding Society of Finland ONKO SULLA KAIKKI KONEET PAJASSA? ? 17.–19.3.2020 Tampereen messuja Urheilukeskus ti 17.3. 9–17 • ke 18.3. 9–17 • to 19.3. 9–16 nordicweldingexpo.fi/rekisteroidy KERÄÄ KOKO SARJA MESSUILLA Mielenkiintoisimmat mitat saat vierailemalla konetoimittajan osastolla. NÄE NÄMÄ JA MUUT KEHITTYNEIMMÄT KONEET KERRALLA Protech Lahti D221 Stratasys F170 Ammattitason FDM 3D-tulostin liukenevalla tukimateriaalilla ja lämmitetyllä kammiolla. Lempinimi Paino Leveys Pituus Korkeus Pysty-Stara 227 kg 86 cm 71 cm 163 cm Nakamura-T ome NTY3-100 2-karainen cnc-sorvi. 3 x työkalurevo lveri, 3 x pyörivät työkalut, 3 x Y-akseli. Lempinimi Paino Leveys Pituus Korkeus Super-Nakk e 9500 kg 226 cm 343 cm 193 cm Insinööritoi misto Ismo Lindberg Oy E323 MasterTig 235ACDC Ergonomisella MasterTig ACDC:llä voi hitsata kaikkia hitsattavissa olevia materiaaleja. A101 Paino Leveys Pituus Korkeus 19 kg 21 cm 54 cm 44 cm Kemppi Oy Tekijä_2020_02_kansiarkki.indd 60 4.2.2020 11.42