AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA Kaapeli Reka Kaapeli valmistaa kaapelit vihreällä energialla, eikä toimita tuotteitaan uusiin fossiilivoimaloihin. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 8 Sopimuksiin vauhtia lakolla 22 Miten yleissitovuuden käy? 38 Startti luottamustoimeen 48 Genom strejk mot avtal 53 Vote in Parliamentary Elections 54 Seuraa ja pussitusta Karim Laamrani työskentelee Reka Kaapelin Riihimäen tehtaalla. NRO 2/2023 vihertää Äänestä! Liittokokousvaalit 10.–31.3. Eduskuntavaalit 2.4. . Tekija?_2023_2 kansiarkki.indd 1 Tekija?_2023_2 kansiarkki.indd 1 31.1.2023 13.28 31.1.2023 13.28
Liitto tiedottaa: Osallistu kevätkokoukseen! ? Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokoukset lähestyvät. Ammatti osastojen sääntöjen mukaan kevät kokous on pidettävä maalis–huhti kuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus, luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. ? Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelu kokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojentoiminta Delta i vårmötet! ? Det börjar bli dags för fackavdelning arnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. ? Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhets berättelsen för föregående kalenderår. Där upp läses också revisorernas/verksamhets granskarnas gransknings berättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvars frihet för de redovisningsskyldiga. ? Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidat nomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Kevätkokoukset 1.3.–30.4. Vårmöten 1.3–30.4 Tekija?_2023_2 kansiarkki.indd 2 Tekija?_2023_2 kansiarkki.indd 2 31.1.2023 12.44 31.1.2023 12.44
2/2023 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 2 / 23 PÄÄJUTTU Eduskuntavaaleissa äänestetään maan tulevaisuudesta. Työntekijät eivät saa joutua taas maksajiksi. Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 8.2.2023 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI HARRASTAJA Jaakko Lamminaho Kaikki haluavat rikastua, mutta kukaan ei halua myöntää olevansa rikas. ANU KANTOLA Professori 20 28 TYÖPAIKALLA Reka Kaapeli PE KK A EL O M A A A N N IK A RA U H A LA TE O LL IS U U SL IIT TO 12 54 KANNESSA Tekija_2023_2_sisus.indd 3 Tekija_2023_2_sisus.indd 3 1.2.2023 17.01 1.2.2023 17.01
4 Tekijä 2/2023 Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : A N N IK A RA U H A LA 28 TYÖPAIKALLA Reka Kaapeli Oy, Riihimäki 36 TYÖYMPÄRISTÖ Teollisuuskemikaalit hormonihäiriköinä 38 TAPAHTUMA Päivän startti luottamusmieheksi 40 EDUNVALVONTA Teollisuusliiton eduskuntavaalitavoitteet 45 MAAILMA Lahjuskohu osuu ay-liikkeeseenkin 46 LYHYET 54 HARRASTAJA Biljardinpelaaja Jaakko Lamminaho 57 HISTORIA Vuonna 1933 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 15 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 16 HETKESSÄ Kansalaistori, Helsinki 18 TYÖTAISTELU Lakoilla painetta sopimusten syntymiselle 10 AVAAJA Kampanja kannustaa äänestämään 12 PÄÄJUTTU Eduskuntavaaleissa ratkaistaan Suomen suunta 20 NÄKIJÄ Professori Anu Kantola 22 KATSAUS Yleissitovuus uhattuna? 26 KEKSINTÖ Viherseinästä terveyttä 48 STRIDSÅTGÄRD I strejk för att trygga köpkraften 50 INDUSTRIETABLERING Industriarbetarna välkomnar ett stålverk i Ingå 53 PARLIAMENT Crucial elections AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA Seuraava numero ilmestyy 8.3. TU O M A S IK O N EN JO H A N N ES TE RV O TYÖTAISTELU STRIDSÅTGÄRD Tekija_2023_2_sisus.indd 4 Tekija_2023_2_sisus.indd 4 1.2.2023 17.01 1.2.2023 17.01
2/2023 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Kehitysloikka ulkomaisen työvoiman palveluissa T yöntekijän ei pidä maksaa kenellekään työskentelystä Suomesta. Tämä on ensimmäinen pelisääntö, jonka maaja metsätalouden työntekijöille ja työnantajille suunnattu Hermeskännykkäsovellus suomalaisesta työelämästä tarjoaa. Kolme muuta sovelluksen esittelysivulla esitettyä pelisääntöä ovat aivan yhtä olennaisia kuin ensimmäinenkin. Jokaisella alalla on työehtosopimus, jota pitää noudattaa kaikilla työpaikolla. Palkka pitää maksaa työehtosopimuksen mukaisesti. Suomessa työelämän oikeudet ja velvollisuudet ovat jokaiselle samat. Edellä kuvatut pelisäännöt auttavat ulkomailta Suomeen töihin tulevia tai täällä jo työskenteleviä valvomaan työehtojaan ja puolustamaan etujaan. Hermes tarjoaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja ukrainaksi myös runsaasti muuta tärkeää tietoa työelämästä, työmarkkinoista ja elämisestä Suomessa. Sovellus auttaa käyttäjiään etsimään tietoa ja mahdollistaa palautteen antamisen. Työnantajia sovellus tukee oikealla ja ajantasaisella tiedolla esimerkiksi kausityövoiman hankinnassa. Kausityövoiman saatavuus on erityisesti maaja metsätalousalojen yrityksille toiminnan ehto. Pelisääntöjen on silloin tarpeen olla tiedossa. Teollisuusliitolla on ollut keskeinen rooli Hermeksen kehittämisestä osana TYÖ2030 -ohjelman työelämän innovaatiohanketta. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet Maaseudun työnantajaliitto, Yksityismetsätalouden työnantajat ry, Metsähallitus ja Siirtolaisuusinstituutti. Sovelluskaupoista maksutta ladattavissa oleva Hermes on koettu tuoreeltaan työntekijöiden ja työnantajien keskuudessa hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Tarjonta on luonut uutta kysyntää ja ehdotuksia palvelun kehittämisestä. Tulevaisuudessa sovellus aiotaan laajentaa myös muille aloille ja sen kielivalikoimaa lisätään. On toivottavaa, että sana Hermeksestä leviää kaikkia mahdollisia kanavia pitkin. Kasvokkainen vuorovaikutus on tässäkin tapauksessa yksi tehokkaimmista tavoista viedä viestiä eteenpäin tarvittaessa vaikka kädestä pitäen opastamalla. Hermes ei ole ainoa tietolähde tai palveluiden tarjoaja ulkomaisen työvoiman kysymyksissä. Esimerkiksi SAK on laajentanut ja vahvistanut työelämän pelisäännöistä tiedottamista ja neuvontaa. Kokemus on sama kuin Teollisuusliitossakin. Tarve palveluille on suuri. Niiden tarjoaminen on yksi edellytys reilun, sopimusten mukaisen ja yhdenvertaisen työelämän rakentamiselle ja ylläpitämiselle Suomessa. ? "Hermes on koettu työntekijöiden ja työnantajien keskuudessa hyödylliseksi ja tarpeelliseksi." PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Lataa Hermes-sovellus: www.hermesapp.fi Tekija_2023_2_sisus.indd 5 Tekija_2023_2_sisus.indd 5 1.2.2023 17.01 1.2.2023 17.01
6 Tekijä 2/2023 HETKESSÄ Kuva Kiti Haila Tekija_2023_2_sisus.indd 6 Tekija_2023_2_sisus.indd 6 1.2.2023 17.02 1.2.2023 17.02
2/2023 Tekijä 7 AJASSA 8.1.2023 kello 18.36 Lux Helsinki -tapahtuman Maxim Vel?ovskýn installaatio Ukrainassa sodan aikana palaneista autoista. Kansalaistori, Helsinki Tekija_2023_2_sisus.indd 7 Tekija_2023_2_sisus.indd 7 1.2.2023 17.02 1.2.2023 17.02
8 Tekijä 2/2023 Teollisuusliitto vauhditti työehtosopimusten syntymistä työpaikkakohtaisilla lakoilla 1.–3. helmikuuta. Työnseisaukset jatkuvat ja laajentuvat, jos sopua ei synny. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN, SUVI SAJANIEMI JA JOHANNES WARIS Kemianteollisuus ry:lle. Tekijän mennessä painoon laajenevia lakkoja oli ilmoitettu 8.–10.2. ja 15.–17.2. Toimialoilla on voimassa myös ylityökielto ainakin 17.2. asti. – Palkkojen on noustava, koska hinnat ovat nousseet. Palkansaajille on luotava näkymä menetetyn ansiotason korjaamisesta. Suomen vahva kilpailukyky mahdollistaa palkkojen korottamisen työpaikkoja vaarantamatta, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Teknologiateollisuuden sopimusalat siirtyivät sopimuksettomaan tilaan joulukuun 2022 alusta. Kemianteollisuudessa sopimukseton tila alkoi vuoden 2023 alusta. ”YKSI AALTO EI TAIDA RIITTÄÄ” – Ei ole tarvinnut selitellä jäsenille miksi me menemme lakkoon, sanoo vaasalaisen ABB Smart Powerin pääluottamusmies Jan Lindeblad. Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron ja ylempien T eollisuusliiton toimipaikkakohtaiset työnseisaukset 50 työpaikalla toteutuivat 1.–3. 2.2023. Työnseisaukset koskivat teknologiateollisuuden, kemian perusteollisuuden sekä muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden valikoituja toimipaikkoja. Tammikuun lopussa Teollisuusliitto jätti jo kolmannen lakkovaroituksen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle sekä Lakoilla painetta sopimusten syntyyn + SEURAA SOPIMUSNEUVOTTELUJEN ETENEMISTÄ www.teollisuusliitto.fi Vaasan ABB Smart Powerin lakkovahteina pääluottamusmies Jan Lindeblad, Reijo Niemistö, Rufail Khalifa ja Terhi Tikka. JO H A N N ES TE RV O TYÖTAISTELU Tekija_2023_2_sisus.indd 8 Tekija_2023_2_sisus.indd 8 1.2.2023 19.58 1.2.2023 19.58
2/2023 Tekijä 9 toimihenkilöiden YTN:n yhteinen lakkovahti oli noin kolmekymmenhenkisenä aamukuudelta asemissa kolmella pisteellä ABB:n Vaasan tehdasalueella. – Lakko on pitänyt. Ainakaan minun edustamistani työntekijöistä ei kukaan ole yrittänyt tulla töihin, Lindblad sanoo. Hän edustaa noin 130 tuotannon työntekijää kytkintuotteita valmistavalla tehtaalla. Yhteensä lakossa on noin 800 tuotannon työntekijää ABB:n Vaasan yksiköissä. Pääluottamusmies kertoo, ettei lakkovahdeista ole ollut pulaa. – Jopa sellaiset, joiden en uskonut olevan kiinnostuneita, ovat sanoneet, että haluavat mukaan. Lindeblad ei usko ensimmäisen teknologiaja kemianteollisuuden lakon 1–3.2. purevan siinä määrin, että tuloksena on sopimus, minkä kanssa jäsenet voivat elää. – Yksi aalto ei taida riittää. Nyt on aika ottaa kova linja. ”EI HUONOA SOPIMUSTA” – Sen verran uskallan sanoa, että aiempien vuosien palkkaratkaisut eivät tässä enää riitä. Ihmiset aina ihmettelevät, miksi neuvottelut kestävät, mutta huonoa sopimusta me emme voi tehdä, Orion Oyj:n Kuopion tehtaan pääluottamusmies Terhi Konttinen sanoo. Pääluottamusmies on seurannut viime aikojen uutisointia yritysten isoista voitoista ja jopa historiallisen suurista osingoista. Hänestä nyt on ”reilun” palkkaratkaisun aika, sillä yrityksillä on siihen varaa. – Minulla on sellainen käsitys, että Orionilla menee hyvin. Ja voitot ovat olleet nousujohteisia vuosi vuodelta, Konttinen toteaa omasta työnantajastaan. Kuopion Orionilla on tuotannon työntekijöitä runsaat 40, ja pääluottamusmies kuvaa heitä ”tiiviiksi porukaksi”. 90 prosenttia on järjestäytynyt Teollisuusliittoon. – Kyllä minä uskon, että lakko pitää. Ja lakkovahtien saaminen kävi todella helposti, ketään ei tarvinnut vängätä mukaan, Kontinen kertoo. ”PALKANKOROTUKSILLE ON TODELLAKIN TARVE” Ensimmäinen lakkoaamu valkeni rauhallisissa merkeissä Fermion Oy:n Hangon tehtaalla. Pääluottamusmies Joni Pulkkinen ja työsuojeluvaltuutettu Ronnie Gustafsson olivat lakkovahteina tehtaan portilla. – Lakko on pitänyt suunnitellusti. Ketään ei ole pyrkinyt töihin, Pulkkinen kertoo. Lakkovahdit muistelevat, että ainakaan 16 vuoteen Fermionilla ei ole ollut lakkoa. Työmarkkinakierroksen etenemistä on seurattu suurella mielenkiinnolla. – Neuvotteluja on seurattu tosi tiiviisti. Paljon on odotuksissa, Pulkkinen kertoo. Kuluttajahintojen nopea kallistuminen on keskusteluttanut työpaikalla. – Onhan se yleinen puheenaihe. Varsinkin sähkön ja ruoan hinta koskettavat jokaista, Pulkkinen sanoo. Kemian perusteollisuuden työehtosopimusta noudattava Fermion on Orion Oyj:n tytäryhtiö. Tehtaalla on työntekijöitä kaikkiaan 107 ja Teollisuusliiton jäseniä heistä on 96 prosenttia. – Taistelutahto on korkealla, se on ollut selvää alusta asti. Olemme täysillä mukana ja seisomme liiton takana, Pulkkinen kertoo. ? AJASSA + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidorna 48–49 Hyvät on fiilikset, kukaan ei edes yrittänyt mennä ohitsemme portista sisään, iloitsee pääluottamusmies Terhi Konttinen. Lakkoa vahti myös Tommi Penttinen. PE N TT I VÄ N SK Ä JO H A N N ES TE RV O PA TR IK LI N D ST RÖ M Ensimmäisen lakkopäivän aamuna Fermion Oy:n Hangon tehtaan portilla lakkovahteina olivat pääluottamusmies Joni Pulkkinen ja työsuojeluvaltuutettu Ronnie Gustafsson. Tekija_2023_2_sisus.indd 9 Tekija_2023_2_sisus.indd 9 1.2.2023 19.58 1.2.2023 19.58
10 Tekijä 2/2023 Käsi pois mun taskusta! ”T eollisuusliiton jäsenet pystyvät säätämään liiton ja Suomen suuntaa, sanoo Teollisuusliiton järjestämisvastaava Mika Häkkinen. Äänestäminen siis kannattaa sekä liittokokousvaaleissa että eduskuntavaaleissa. Tämä viesti on Teollisuusliiton Käsi pois mun taskusta -äänestysaktivointikampanjan ytimessä. Kampanja alkaa 11. helmikuuta ja tulee näkymään ja kuulumaan kaikissa Teollisuusliiton kanavissa sekä muun muassa lehdissä, radiossa, televisiossa ja sosiaalisessa mediassa. Äänestysaktivointikampanjan on määrä tavoittaa kaikki Teollisuusliiton jäsenet ja työväestö laajemminkin. – Tavoitteena on saada mahdollisimman moni tietoiseksi, miksi kannattaa äänestää ja ketä, Häkkinen sanoo. Liittokokousvaali järjestetään 10.–31. maaliskuuta. Vaalissa valitaan 442 edustajaa liittokokoukseen, joka päättää Teollisuusliiton toiminnan linjat seuraaville viidelle vuodelle. Liittokokousvaalissa äänestäminen ja korkea äänestysprosentti tarkoittavat, että Teollisuusliitolla on vahva oikeutus ajaa jäsenten etuja jatkossakin. Eduskuntavaalien vaalipäivä on 2. huhtikuuta ja ennakkoäänestys on mahdollista 22.–28. maaliskuuta. Eduskuntavaaleissa duunari ajaa parhaiten omaa asiaansa äänestämällä työntekijämyönteisiä ehdokkaita ja puolueita, jotta toimeentuloa heikentävä käsi pysyy poissa duunarin taskusta. KAHDET VAALIT, YKSI KAMPANJA Liittokokousvaalit ja eduskuntavaalit ovat samaan aikaan, joten myös Teollisuusliiton äänestysaktivointikampanja koskee molempia vaaleja. Kampanjan teemat perustuvat tutkittuun tietoon. – Olemme tehneet mielipidetutkimuksia työväestössä ja jäsenkunnassa. On kysytty, mitkä asiat vaivaavat mieltä ja mihin halutaan ratkaisua, Häkkinen kertoo. Mielipidetutkimusten perusteella on selvää, että taloudellinen epävarmuus on päällimmäinen huoli. Kampanjan teemat antavat työkaluja oman taloudellisen turvan puolustamiseen. Sipilän hallituksen läpi runnoma kilpailukykysopimus on vielä hyvin muistissa. – Tuskin kukaan haluaa uutta kikyä. Se tulee vastauksissa äärimmäisen vahvasti läpi edelleen, Häkkinen kertoo. Työelämän reilujen pelisääntöjen puolustaminen on kampanjan ydintä. Työttömyysturvan tason, yleissitovien työehtosopimusten ja lakko-oikeuden puolustaminen on taloudellisen turvan luomista. Osa puolueista ajaa heikennyksiä työelämään. Esimerkiksi kokoomus on kertonut tavoittelevansa ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämistä 400 päivästä 200 päivään. Suomessa ei ole lakiin perustuvaa minimipalkkaa, joten palkkojen vähimmäistasot on Teollisuusliiton kampanja kertoo, että äänestämällä voi vaikuttaa omaan taloudelliseen toimeentuloon ja koko Suomen suuntaan. Edellisen porvarihallituksen läpi runnoma kilpailukykysopimus näytti, etteivät työelämän reilut pelisäännöt ole kiveen hakattuja. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS TEOLLISUUSLIITTO AVAAJA Tekija_2023_2_sisus.indd 10 Tekija_2023_2_sisus.indd 10 1.2.2023 17.03 1.2.2023 17.03
2/2023 Tekijä 11 määritelty alakohtaisesti yleissitovissa työehtosopimuksissa. Metsäteollisuudessa työnantajapuoli on tehnyt irtioton valtakunnallisista työehtosopimuksista. Pitkällä tähtäimellä yleissitovien työehtosopimusten poistuminen tarkoittaisi työehtojen heikentymistä. – Jos tessejä ei olisi, vaikuttaisi se suoraan palkkapussiin, Häkkinen sanoo. Vastaavista syistä myös lakko-oikeus on puolustamisen arvoinen perusoikeus. – Ilman lakko-oikeutta ei ole mahdollista neuvotella tasavertaisesti, Häkkinen sanoo. Kampanja ajaa myös työmarkkinarikollisuuden kitkemistä. Alipalkkaus pitäisi säätää rangaistavaksi, jotta työelämä olisi reilua kaikille. – Palkkavarkaus on rikos, Häkkinen sanoo. KESKUSTELUISTA ÄÄNESTYSLUPAUKSIA Äänestysaktivointikampanjan ytimessä ovat kahdenkeskiset keskustelut, joita käydään puhelimitse sekä työpaikoilla kasvotusten. – Äänestyslupauksen pyytäminen on kampanjan keskiössä. Kysytään, lupaatko äänestää, Häkkinen kertoo. Keskusteluja käyvät liiton aktiivit ja työntekijät. Suunnitelmana on tavoittaa varsinkin luottamushenkilöt, jotka vievät viestiä eteenpäin työpaikoillaan. Liitto toimittaa materiaalit keskustelujen tueksi. – Liiton koko arsenaali on käytössä. Tulemme käymään kymmeniä tuhansia keskusteluja, Häkkinen sanoo. Käsi pois mun taskusta -slogan näkyy kampanjan aikana laajasti julkisuudessa ja katukuvassa. – Haluamme julkista keskustelua merkittävistä poliittisista linjanvedoista, Häkkinen sanoo. AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Liiton koko arsenaali on käytössä. Tulemme käymään kymmeniä tuhansia keskusteluja. AJASSA Kampanja alkaa samaan aikaan SAK:laisten liittojen yhteisen vaalikampanjan kanssa. Yhteisessä kampanjassa kansanedustajaehdokkailta kysytään vaalilupauksia työelämän eri teemoihin. Lupausten perusteella syntyy verkossa julkaistu lista työntekijöiden asiaa ajavista ehdokkaista. Teollisuusliiton jäsenten äänillä on suuri merkitys siihen, minkä värinen hallitus Suomeen kootaan seuraavaksi vaalikaudeksi. – Jos kaksisataatuhatta jäsentä äänestää, sillä pystytään ratkaisemaan vaaleja, Häkkinen sanoo. ? Teollisuusliiton Käsi pois mun taskusta -äänestysaktivointikampanjan tavoitteena on saada mahdollisimman moni tietoiseksi, miksi kannattaa äänestää ja ketä. Tekija_2023_2_sisus.indd 11 Tekija_2023_2_sisus.indd 11 1.2.2023 17.03 1.2.2023 17.03
12 Tekijä 2/2023 PÄÄJUTTU Uskotko lupauksia Sinä päätät. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT TEOLLISUUSLIITTO, JYRKI LUUKKONEN, JOHANNA KOKKOLA JA MATIAS HONKAMAA GRAFIIKKA EMILIE UGGLA T ekijä otti asiantuntijoiden kanssa selvää siitä, mitä puolueiden vaaliaikeet todellisuudessa tarkoittavat. Kaikkien tuloverotuksen kevennys kuulostaa oikein kivalta, mutta se repäisee rikkaiden ja köyhien välistä kuilua entistä leveämmäksi. Kaikkein tärkeintä on käyttää äänioikeuttaan ja valita itselle mieluisin ehdokas, kehottavat äänestysaktivointikampanjassa toimivat liiton jäsenet. Vaalipäivä 2.4. Ennakkoäänestys 22.–28.3. 2023 EDUSKUNTAVAALIT Tekija_2023_2_sisus.indd 12 Tekija_2023_2_sisus.indd 12 1.2.2023 17.04 1.2.2023 17.04
2/2023 Tekijä 13 AJASSA >> Tekija_2023_2_sisus.indd 13 Tekija_2023_2_sisus.indd 13 1.2.2023 17.04 1.2.2023 17.04
14 Tekijä 2/2023 MAARET ROSNELL Elekroniikkatyöntekijä Teleste Oyj Naantali Kannattaako äänestää? Teollisuusliiton Käsi pois mun taskusta -kampanja kehottaa aivan jokaista liiton jäsentä äänestämään sekä eduskuntavaaleissa että liittokokousvaaleissa. ”Ei muiden, vaan oman sydämen mukaan” ”Ei pidä myötäillä sitä, mitä muut sanovat. Ehdokas on valittava oman ideologian ja oman ajatusmaailman mukaan”, kehottaa Maaret Rosnell. – Jokaisella on varmasti näkemyksensä siitä, miten maailman pitäisi tästä edetä ja mitä pitäisi parantaa. Kun olen nyt kuunnellut eduskunnan kyselytunteja ja puolueiden puheenjohtajien tapaamisia, niin minä en halua lähteä ihmisten kurjistamisen tielle, Maaret Rosnell alleviivaa. – Liputan kyllä kummankin kärkiteeman puolesta, Rosnell sanoo Teollisuusliiton kahdesta tärkeimmästä vaalivaatimuksesta, jotka ovat kiky-maksujen siirto takaisin työnantajille ja työttömyysturvan takaaminen. Rosnell sanoo ymmärtävänsä maailmantilanteen, eikä mikään ole hänelle ”mustavalkoista”. Mutta ”normityöläiseksi” itsensä tituleeraava Rosnell painottaa, että vanhusten hoivan tai lapsiperheiden palvelujen kaltaisten julkisten toimintojen heikentäminen ei hänelle käy. Millaista ehdokasta äänestämällä saisi sellaisen hallituspohjan ja sellaisia päätöksiä, että ne toisivat parhaimman lopputuloksen oman elämän kannalta? – Kannattaa miettiä, onko tämä hallitus saanut sinulle jotain hyvää aikaan, laittaa ylös ihan plussia ja miinuksia. Vai toivooko jotain ihan muuta? Rosnell tähdentää, että on todella tärkeää äänestää sekä Teollisuusliiton omissa liittokokousvaaleissa että eduskuntavaaleissa. Hän muistuttaa myös, että vain ihan oikeasti ja konkreettisesti annettu ääni vaikuttaa. Sitä ei tee vielä lupaus, että seisoo jonkin tietyn ehdokkaan takana. Liittokokousvaaleissa oman ehdokkaan läpi meneminen takaa sen, että ammattiosaston kautta kokouksen pohdittaviksi lähteneet aloitteet, myös ne huolet ja murheet, tulevat kuulluiksi. Liittokokousvaaleissa hän yllyttää etenkin naisia olemaan aktiivisia äänestäjiä. – Minä ajan naisia liiton päättäjiksi, onhan se nykyisin aika miehinen ympäristö. PÄÄJUTTU Tekija_2023_2_sisus.indd 14 Tekija_2023_2_sisus.indd 14 1.2.2023 19.18 1.2.2023 19.18
2/2023 Tekijä 15 AJASSA >> JANI HYYTIÄINEN Opiskelija Etelä-Savon ammattiopisto Outokumpu Mitä puolueet vastasivat? Tekijä lähetti kuudelle suurimmalle eduskuntapuolueelle kysymykset neljästä Teollisuusliiton jäsenille tärkeästä asiasta. Tekijä on tiivistänyt vastaukset keskittyen konkreettisiin ja olennaisiin asioihin. SDP Työmatkavähennysten korottaminen. Tuntuvat palkankorotukset. Sähkön hinnan kohtuullistaminen ja hintakatto. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen. VIHREÄT Pienija keskituloisten verotuksen alentaminen valtiontalouden sellaisen mahdollistaessa. Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmalla ja palkka-avoimuuden lisäämisellä. KESKUSTA Ei kiristyksiä työnteon, yritysten ja yrittäjien verotukseen. Kuluttajien tukeminen energiakriisissä. KOKOOMUS Työn verotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa.Kotitalousvähennyksen korottaminen. Keinot sähkön hinnan nousun hillitsemiseksi. Eläkeläisten työelämään osallistumisen helpottaminen. PERUSSUOMALAISET Elinkustannusten alentaminen. Sähkö-, bensa-, dieselja lämmityspolttoaineiden veron alennus ja jakeluvelvoitteen poistaminen. VASEMMISTOLIITTO Tarpeeksi isot palkankorotukset. Mahdollisesti kertaluontoiset korvaukset hintapiikeistä, esimerkiksi Windfall-verojen tuotoilla. MILLÄ KEINOILLA PUOLUEENNE TAKAISI PALKANSAAJIEN OSTOVOIMAN NÄINÄ INFLAATION AIKOINA? 1 Puolueiden vastaukset esitetty vuoden 2022 valtiopäivien istumajärjestyksen mukaisessa järjestyksessä. ”Valitaan heitä, jotka kuuntelevat meitä” – Tärkeintä on äänestää siksi, että saamme päättäjät, jotka ovat meidän puolellamme. Ja jotka kuuntelevat ja vastaavat kysymyksiimme myös valintansa jälkeen, painottaa Jani Hyytiäinen. Hyytiäinen kehottaa äänestäjää muistamaan nykyistä hallitusta edeltäneen hallituksen toimet. – Muistatko ne linjaukset ja leikkaukset ja sen, miten työntekijää kurmuutettiin? Haluatko kannattaa rikkaiden rikastumista vai sitä, että duunari saa palkan, millä pystyy elämään? – Kannattaa ottaa yhteyttä ehdokkaaseen ihan ruohonjuuritason keinoilla eikä katsoa vain paikallislehden mainosta. Helpointa on lähteä vaalikojulle, mutta ehdokkaalle voi lähettää sähköpostia tai ottaa ainakin yhteyttä hänen vaalipäällikköönsä, joiden numerot kyllä löytyvät, Hyytiäinen kehottaa ja kertoo, että yleensä kyselijälle vastataan varsin mielellään. – Teollisuusliiton liittokokousvaalit liittyvät aika rajusti yhteen eduskuntavaalien kanssa. Ne voivat olla jopa tärkeämmät. – Jos eduskuntavaaleissa tulee rumaa jälkeä ja sieltä tipahtaa oikeistohallitus, liitossa on oltava päättäjät, jotka pystyvät vastaamaan siihen, mitä Arkadianmäellä seuraavat neljä vuotta päätetään. Hyytiäinen sanoo. Äänestämisen tärkeydestä käymistään keskusteluista Hyytiäinen sanoo löytäneensä ”ihan koko skaalan”. Osa ottaa keskustelualoitteen lämpimästi vastaan, siellä toisessa ääripäässä on sitten Ei voisi vähempää kiinnostaa -asenne, jolla on seurauksensa. – Ainakaan ei ole oikeutta kommentoida jälkeenpäin. Sitten voipi pitää mölyt mahassa seuraavat neljä vuotta, jos ei ole halunnut vaikuttaa ja äänestää. Tekija_2023_2_sisus.indd 15 Tekija_2023_2_sisus.indd 15 1.2.2023 19.20 1.2.2023 19.20
16 Tekijä 2/2023 Suomi, huonoudestaan huomautettu Suomi on saanut monta kertaa Euroopan neuvostolta huomautuksia sosiaaliturvan riittämättömyydestä säälliseen elämään, kertoo Sosten Vertti Kiukas. – Olemme huolestuneina seuranneet, millaisessa asennossa vaaleihin ollaan menossa, sanoo Vertti Kiukas tämän hetken poliittisesta keskustelusta. Kiukas on Soste ry:n, eli sosiaalija terveysalan järjestöjen valtakunnallisen kattojärjestön, pääsihteeri. Hän toteaa, että sosiaalitukiin turvautumista määrittelee kaikkein eniten työllisyystilanne. – Työllisyyden kasvu on ihan ytimessä silloin, kun katsotaan asumistuen ja toimeentulotuen jakamista Kelan vinkkelistä, Kiukas alleviivaa. Pääsihteeri muistuttaa vielä siitä, että ehdoton valtaosa työttömistä työllistyy ensimmäisen kolmen työttömyyskuukauden aikana. Usein he ovat Kiukkaan mukaan keskiluokkaisia ihmisiä, jotka saavat kelvollisen suuruista ansiosidonnaista päivärahaa. Tätä näyttöä vasten olisikin loogista vaatia työttömyysturvan porrastamista lopusta, ei alusta päin. Eli alussa pitäisi antaa vähemmän tukea ja nostaa sitä työttömyyden pitkittyessä, sillä esimerkiksi osatyökykyisten tai muiden Suomessa vaikeasti työllistyvien työttömyysjaksot tahtovat pitkittyä. – Ei rahan pois ottaminen työttömiltä tee heistä yhtään sen työkykyisempiä, huomauttaa Kiukas. – Ja tällä hetkellä Suomessa on työvoimapula ja kohtaanto-ongelma. Ei meillä ole valtavaa määrää työhaluttomia, ammattitaitoisia hitsareita, Kiukas naurahtaa. HYVINVOINTI ON INVESTOINTI Pääsihteeri haluaisi tuoda vaalien alla keskusteluun näkemyksen siitä, että hyvinvoinnin turvaaminen on investointi, ei kuluerä. – Pohjoismainen hyvinvointivaltio ennaltaehkäisee ongelmia ja tukee taloutta. Myös Kiukas ottaa esimerkiksi Kreikan, kun hän kuvaa laskuja, joita joudutaan myöhemmin maksamaan palveluiden leikkaamisesta ja säästämisestä. – Kreikka laitettiin hirveälle matokuurille ja siellä toteutettiin massiiviset hyvinvointipalveluiden leikkaukset. Siellä ajettiin alas ennalta ehkäiseviä palveluita, millä synnytettiin muiden muassa aids-epidemia – ja se se vasta maksaakin. SOTESTA TERVEYDEN TASA-ARVOA? Suomessa on tunnetusti eurooppalaisittain erittäin suuret terveyserot köyhien ja rikkaiden välillä. Tiedetään myös, että ihminen on laumaeläin: köyhyydestä johtuva eristyminen ja muut kerrannaisvaikutukset sairastuttavat ihmistä. Kiukas myötäilee sitä näkemystä, että köyhyyden poistaminen olisi jo itsessään terveystyötä. Entä sote-uudistus? – Saavuttaako uudistus tavoitteensa, eli lisääntyykö terveyden tasa-arvo ja siirretäänkö resursseja enemmän perusterveydenhoitoon? Se jää nähtäväksi, mutta mahdollisuudet siihen ovat kyllä olemassa, Kiukas arvioi. Ei rahan pois ottaminen työttömiltä tee heistä yhtään sen työkykyisempiä. Työterveyshuollon piirissä ovat työttömiä terveemmät työssäkäyvät. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö puolestaan pitää huolta korkeakouluopiskelijoista, jotka ovat yli 20-vuotiaina keskimäärin terveempiä kuin ammattikoulusta tehtaaseen töihin lähteneet nuoret. – On totta, että tervein väestönosa on parhaiden, maksuttomien palveluiden piirissä. Kiukas kuitenkin jatkaa, että uudistus saatiin sentään monien, monien hallituskausien jälkeen toteutettua, kun näihin eurooppalaisittain ainutlaatuisiin järjestelmiin ei tässä vaiheessa koskettu. PÄÄJUTTU Tekija_2023_2_sisus.indd 16 Tekija_2023_2_sisus.indd 16 1.2.2023 17.06 1.2.2023 17.06
2/2023 Tekijä 17 AJASSA >> VASEMMISTOLIITTO Pitkäaikaistyöttömien työtakuu, eli palkkatuettu työ julkisella sektorilla, kaikille yli 12 kuukautta työttömänä olleille. Omavastuupäivien poisto. Tukien muuttumattomuus työmarkkinatuella tai ansiosidonnaisella opiskellessa. Köyhyyttä syventävien karenssien poistaminen. SDP Ansiosidonnainen työttömyysturva työttömyyskassojen kautta. Työttömyysturvan piiriin pääsyn helpottaminen. Yhdenvertaisuuden ongelmien ratkaisu ilman tukien heikennystä. Työttömyysturvalla opiskelun helpottaminen. Työttömyysturvan tasoa, kestoa ja ehtoja ei saa heikentää. Työssäoloehdon kertyminen kaikesta ansiotyöstä. VIHREÄT Työttömyysturvan yhdistäminen muihin perusturvaetuuksiin askeleena kohti perustuloa. Perusturvan korottaminen 50 eurolla. Ansiosidonnaista työssäoloehdon täyttyessä. KESKUSTA Uudistaminen kannustamaan työn vastaanottoa. Ansiosidonnaisuus kaikille. Porrastus työssäolon pituuden mukaan. Euroistaminen eli palkkatuloihin perustuva työssäoloehdon kertyminen. KOKOOMUS Kesto lyhennettävä 200 päivään. Tuki alussa korkeampi. Työttömyyden jatkuessa alennus tai porrastus. Palvelujen parantaminen. Työllistyvälle pitkäaikaistyöttömälle korotus työtulovähennykseen. PERUSSUOMALAISET Porrastaminen mahdollista. Ansiosidonnaisen ja Kelan tukien välisen eron pienentäminen. 2 MILLAISEN TYÖTTÖMYYSTURVAN PUOLUEENNE TAKAISI TYÖTTÖMILLE? ”Kikyn maistuttava, jollei kiinnosta” PEKKA KOKKONEN Tuotespesialisti LLP Farm Machinery Group Oy Iisalmi – Jos äänestäminen ei kiinnosta, silloin on kikyn maistuttava, kiteyttää Pekka Kokkonen eduskuntavaaleissa äänestämisen tärkeyden. – Äänestämällä voi saada valituiksi sellaisia ehdokkaita, joilla on samat arvot ja näkemykset kuin itsellä on, Kokkonen tähdentää. Viimeksi kun duunarit eivät äänestäneet tarpeeksi aktiivisesti, tuli hallitus, joka sai aikaan huononnuksia tavallisten työtätekevien asemaan, Kokkonen arvioi viitaten nykyistä edeltäneeseen hallitukseen. Tunnetusti se sipilöi kikyllä, eli kilpailukykysopimuksella, sosiaaliturvamaksujen siirron työnantajilta työntekijöille, ja työttömien asema kävi kehnommaksi. – Nyt olisi hyvä ottaa asioita takaisin, jotta saisimme riittävän määrän päättäjiä, jotka ovat sitoutuneet meidän arvoihimme. Kokkoselle itselleen tärkeitä arvoja on se, että työllä voi tulla toimeen ilman ”Kelan luukulle lähtemistä” ja että julkiset palvelut turvataan. Viisivuotiaan pojanvesselin isänä Kokkonen ottaa näistä esimerkeiksi päivähoidon ja kirjaston kaltaisten palveluiden suuren tärkeyden. Kokkonen kannustaa katsastamaan oman alueensa ehdokkaat. Pieni lisävaiva kantaa hedelmää. – Olen itse monesti soittanut ehdokkaalle ja kokenut, että se kannattaa. Tavan ihmisiä ne ehdokkaatkin ovat ja vastaavat mielellään kysymyksiin. + LUE LIITON EDUSKUNTAVAALITAVOITTEISTA sivulta 40 Tekija_2023_2_sisus.indd 17 Tekija_2023_2_sisus.indd 17 1.2.2023 20.21 1.2.2023 20.21
18 Tekijä 2/2023 PÄÄJUTTU VASEMMISTOLIITTO Minimipalkkalaki. Alipalkkauksen kriminalisointi. Kanneoikeus ammattiliitoille. Väylä ilmoittaa nimettömänä väärinkäytöksistä viranomaisille. SDP Alipalkkauksen kriminalisointi. Tulkinnanvaraisuuden poisto työsyrjintärikoksista, kiskonnasta ja petoksista. Työrikosten vanhentumisaikojen pidennys. Selvitys ammattiliittojen ryhmäkanneoikeudesta. VIHREÄT Tulevaisuuden keinoina ryhmäkanneoikeus ja alipalkkauksen kriminalisointi. KESKUSTA Poliisien resurssien ja työsuojeluviranomaisten valvonnan ja resurssien lisäys. Tarkoituksellisesti alle työehtosopimusten palkkaa maksavalle työnantajalle seuraamusmaksu. Harkinta rikoslain uudistamisesta. KOKOOMUS Riittävät sanktiot. PERUSSUOMALAISET Alipalkkaus kriminalisoitava palkkarikoksena. 3 MILLÄ KEINOILLA PUOLUEENNE ESTÄISI ALIPALKKAUKSEN (PALKKAVARKAUDEN) HARJOITTAMISEN? Kummalliset kannustimet KANNATATTEKO SITÄ, ETTÄ KIKY-SOPIMUKSELLA TOTEUTETTU SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUJEN 2 PROSENTIN SIIRTO TYÖNTEKIJÖILLE PERUTAAN JA ETTÄ MAKSUT SIIRRETÄÄN TAKAISIN TYÖNANTAJILLE, KYLLÄ VAI EI? ”Kannustimet ovat yleensä sitä, että annetaan lisää rahaa hyvinvoiville tai otetaan rahaa pois köyhiltä, jotta näitä kannustettaisiin näyttämään vähemmän köyhiltä.” Laboren Ohto Kanninen arvioi, että eduskuntavaalien alla käyty talouskeskustelu ei pureudu olennaiseen. – Tämä on päivänselvää. Kun vähennetään tuloveron progressiota ja lisätään välillisiä veroja, silloin lisätään eriarvoisuutta, Labore-tutkimuslaitoksen johtava tutkija Ohto Kanninen toteaa. Progressio tarkoittaa sitä, että paljon tienaava maksaa porrastetusti enemmän veroja mitä enemmän hän tienaa. Välilliset verot ovat puolestaan regressiivisiä. Regressiolla tarkoitetaan sitä, että paljon tienaava maksaa suhteellisesti sitä vähemmän veroja, mitä enemmän hän tienaa. Tämä tasa-arvon kannalta nurinkurinen yhtälö perustuu siihen, että köyhä maksaa esimerkiksi ruoasta kannettua, välillistä arvonlisäveroa tuloihinsa nähden suhteellisesti enemmän kuin paljon tienaava. Ansiotuloverotuksen niin sanottu ”keventäminen” kaikissa tuloluokissa ja siitä johtuvien budjettilovien paikkaaminen välillisillä veroilla merkitsee siis tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille. Monilla eri kokoonpanoilla valtaa pitäneet hallitukset ovat jo pitkään vähentäneet tuloverotuksen painoarvoa, mikä kokonaisuudessaan alentaa progressiota, Kanninen muistuttaa. Tulonsiirtoa rikkaille merkitsee myös se, jos noiden mukavilta kuulostavien kevennysten aikaan kajotaan Kela-indeksiin. – Kuka kärsi Kela-indeksin jäädytyksestä edeltävän hallituksen aikana? No köyhät, Kanninen vastaa yksiselitteisesti omaan kysymykseensä. Tutkija viittaa tässä Sipilän hallituksen jäätävään toimeen, jolla estettiin sosiaalietuuksien korottaminen elinkustannusindeksin mukaan. VARALLISUUS VAANII TASA-ARVOA Varallisuuden kasaantuminen luo eriarvoisuutta kiihtyvällä vauhdilla. Sosiaalija terveysministeriön viime vuoden raportin mukaan Suomessa oli 838 000 köyhyystai syrjäytymisvaarassa olevaa henkilöä. – Varallisuus kasaantuu Suomessakin koko ajan. 1990-luvun alussa rikkain kymmenesosa kansasta omisti 35 prosenttia varallisuudesta, nyt KYLLÄ: EI: Kokoomus ja Perussuomalaiset eivät suostuneet vastaamaan Kyllä vai Ei -muotoiseen kysymykseen. Tekija_2023_2_sisus.indd 18 Tekija_2023_2_sisus.indd 18 1.2.2023 17.07 1.2.2023 17.07
2/2023 Tekijä 19 AJASSA VASEMMISTOLIITTO Yleissitovuus varmistettava. Paikallinen sopiminen järjestäytyneen työnantajan kanssa. Itsensätyöllistäjille oikeus sopia kollektiivisesti. Luottamusmiesten aseman vahvistaminen. SDP Yleissitovuuden puolustaminen. Luottamusmiesten aseman vahvistaminen esimerkiksi turvaamalla se lainsäädännössä. VIHREÄT Yleissitovuuden turvaaminen. Paikallisen sopimisen lisääminen mikäli työntekijöillä tulkintaetuoikeus. Luottamusmiehen valintaoikeuden täsmennys ja henkilöstön edustajien irtisanomissuojan ja tiedonsaantioikeuden parannus. KESKUSTA Lainsäädännön ajantasaistaminen. Järjestäytymättömien, tessiä noudattavien, alle 30 hengen yritysten paikallisen sopimisen esteiden poisto. Kaikilla työntekijöillä oikeus vaikuttaa henkilöstön edustajan valintaan. Työntekijöiden edustus oli 100 henkilön yritysten hallinnossa. KOKOOMUS Enemmän paikallista sopimista. Henkilöstöllä kattava edustus työnantajan suuntaan. PERUSSUOMALAISET Tes-järjestelmä ja yleissitovuus elintärkeitä. 4 MITEN PUOLUEENNE SUHTAUTUU TYÖEHTOSOPIMUSTEN YLEISSITOVUUTEEN JA LUOTTAMUSMIESTEN ASEMAAN? se on noussut vajaaseen 50 prosenttiin. Tästä en näe keskustelua. Kannisen mielestä tasa-arvon edistämisen keinot ovat kyllä käytettävissä, jos Suomesta löytyisi poliitikkoja, jotka sitä haluaisivat. – Ainahan ne samat mainitaan. Listaamattomien yritysten veroista jää satoja miljoonia verottamatta, ja on muitakin verolajeja, jotka vahvistaisivat julkista taloutta ja oikeudenmukaisuutta, Kanninen toteaa. Siis jos verottaisimme varallisuutta ja pääomia nykyistä enemmän, se vahvistaisi tasa-arvoa? – Kyllä, Kanninen vastaa. Taloustieteessä väitellään siitä, voiko tasa-arvo jopa kiihdyttää talouskasvua, jos kasvua pidettäisiin tavoiteltavana arvona sinänsä. – Sen voin sanoa, että ei ole vakuuttavaa evidenssiä (todistusaineistoa), että tasa-arvo kohtuullisissa mittasuhteissa hidastaisi talouskasvua, Kanninen toteaa tutkijoiden tieteellisen kärhämöinnin lopputulemasta. MITTAREISTA EI OLE TAVOITTEIKSI Kanninen muistuttaa vanhasta opinkappaleesta: ”Kun mittarista tulee tavoite, lakkaa se olemasta hyvä mittari.” Kannisen mielestä työllisyyden nostaminen hintaan mihin hyvänsä on tästä karu todiste. Yli 60-vuotiaiden korotettu työtulovähennys hyödyttää eniten hyvätuloisia – eiväthän köyhät ja sairaat pysty enää käymään tuossa iässä töissä. On arvioitu, että vähennyksen kaivama kuoppa valtion budjettiin on 80 miljoonaa euroa, millä luotiin Kannisen tietojen mukaan vaivaiset 1 000 työpaikkaa. Työpaikkaa kohden lasku oli 80 000 euroa. – Mittarista tehtiin tavoite ja kaikki heitti häränpyllyä: työllisyyden nostaminen ei vahvistanutkaan julkista taloutta vaan heikensi sitä, Kanninen toteaa. ? Lä hd e: La bo re , Po lic y Br ie f 1/ 20 19 MIHIN INDEKSI VAIKUTTAA? –0,2 –0,4 –0,6 –0,8 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Työtön, tuet: 1 150 € Eläkeläinen, eläke+tuet: 1 240 € Kotitalouden tulokymmenys % KEL-indeksin* leikkaus Plus työllisyysvaikutus * Elinkustannuksia seuraavan KEL-indeksin leikkaus tai korotus määrittelee sosiaalietuuksien tason . Sosiaalietuuksien leikkaukset koskevat kipeimmin vähävaraisiin, kun kansaa katsotaan tulonsaajakymmenyksinä. + LUE LISÄÄ Puolueiden vastaukset kokonaisuudessaan: www.tekijalehti.fi/ ajassa + BRIEF IN ENGLISH on page 53 Tekija_2023_2_sisus.indd 19 Tekija_2023_2_sisus.indd 19 1.2.2023 17.07 1.2.2023 17.07
20 Tekijä 2/2023 Verot osallisuutta vahvistamaan E lämme vapaiden markkinoiden ja tylyn globalisaation aikaa niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. – Markkinat luovat voittajia ja häviäjiä, professori Anu Kantola summaa. Voittajia ovat Suomessakin rikkaat, joista Kantola on tutkinut yhtä promillea eli vaurainta prosentin kymmenesosaa koko kansasta. – Olin ajatellut, että varakkaat elävät omaa elämäänsä irrallaan politiikasta ja yhteiskunnasta. Mutta heillä onkin paljon näkemyksiä yhteiskunnasta. Heillä on myös keinoja vaikuttaa yhteiskuntaan. Promillekerhoon kuuluu perijöitä, yrittäjiä ja suuryritysten toimitusjohtajia. He ovat hyvin aktiivisia erilaisissa etujärjestöissä ja ajatuspajoissa. He verkostoituvat tiiviisti keskenään ja heillä on suorat yhteydet päättäjiin eduskunnassa ja ministeriöissä. Virkamiehiin ovat yhteyksissä helpoimmin ja useimmin varakkaimmat intressiryhmät. Kantola kertoo, että 12 keskeisen etujärjestön hallituksen jäsenistä lähes puolet on huipputuloisia. Näitä etujärjestöjä ovat esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusjärjestö, Keskuskauppakamari ja Teknologiateollisuus ry. – Kun pääomat alkoivat 1980-luvulla kasaantua, suomalaiset vanhat suvut halusivat NÄKIJÄ perustaa järjestön ajamaan omaa, strategista agendaansa. Järjestö brändättiin kivankuuloisesti Perheyritysten liitoksi. Se ajaa esimerkiksi perintöveron pitämistä mahdollisimman alhaisena. RIKKAAT VAIKUTTAVAT SALASSA – Kaikki haluavat rikastua, mutta kukaan ei halua myöntää olevansa rikas. Tätä paradoksia eli ristiriitaisuutta edustaa Kantolasta se, että hyvätuloiset kääntävät lainsäädäntöä ja julkista keskustelua omaksi edukseen nimenomaan järjestöjen lausuntojen ja lobbaamisen kautta. He kaihtavat henkilökohtaisia esiintymisiä julkisuudessa. Kantolan mukaan yhteiskunnallinen tutkimus on herännyt näkemään, miten varakkailla ryhmillä on länsimaisissa demokratioissa sanansijaa. Heidän etunsa, ei koko yhteiskunnan etu, myös toteutuu. – Suomessa tämä näkyy esimerkiksi siinä, että pääomatuloja verotetaan kevyemmin kuin ansiotuloja. ERIARVO REPII YHTEISKUNTIA Vaikka Kantola ei sano haikailevansa mihinkään keskusjohtoiseen suunnitelmatalouteen, tasaarvo ja verotuksen oikaiseminen hänelle kyllä kelpaisivat. – Kapitalismi tuottaa ongelmia juuri eriarvoisuuden kautta ja siksi se voi olla yhteiskunnallisesti repivä järjestelmä. – Me Suomessa olemme huolissamme tasa-arvosta, koska se on meille tärkeä asia. Minä olen sillä lailla vanhanaikainen, että uskon enemmän verotukseen kuin amerikkalaistyyliseen rikkaiden hyväntekeväisyyteen. Pidän pohjoismaisesta tai yleiseurooppalaisesta mallista, jossa verotuksen kautta varoja ohjataan koko yhteiskunnan kehittämiseen, Kantola alleviivaa. Kantola pitää yhteiskunnallisena ongelmana ja vaarallisena nykyistä tilannetta: ylpeän ja aktiivisen teollisuustyöväestön sijasta enemmistö suorittavan Huipputuloisten rahat keräävät lumipalloina lisää rahaa mukaansa mitään tekemättä, mutta raskaita palvelutöitä paiskivat uudet duunarit putoavat köyhyyteen. Eriarvoisuus kasvaa. Professori Anu Kantolan mielestä takaisin hyvien asioiden kierteeseen noustaisiin luottamalla kaikkien osallisuuteen. Ja verotukseen. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA PEKKA ELOMAA Kaikki haluavat rikastua, mutta kukaan ei halua myöntää olevansa rikas. Tekija_2023_2_sisus.indd 20 Tekija_2023_2_sisus.indd 20 1.2.2023 17.07 1.2.2023 17.07
AJASSA 2/2023 Tekijä 21 työn tekijöistä raataa usein pienipalkkaisissa palveluammateissa. Nämä työntekijät eivät aina edes miellä itseään duunareiksi. – Tippuuko viidesosa väestä ulkopuolelle? Tämä on iso ongelma. Heillä ei ole tarttumapintaa politiikkaan. Osallisuus yhteiskuntaan murenee. Hyvätuloisista vaaleissa äänestää yli 80 prosenttia, pienituloisista vain puolet, tutkija huolehtii. Puolueiden pitäisi Kantolasta keksiä keinot houkutella ja motivoida uudet joukot mukaan toimintaan, jotta talouden rakennemuutoksen kurittamat äänestäjät eivät haikailisi populistisia ratkaisuja. – Monien puolueiden alkuperäinen ajatus on vanhentunut. Myös porvareissa homma heiluu, mistä parhaimpana esimerkkinä on Keskustapuolue. KUNNIOITETAAN YHTEISTYÖTÄ JA PERUSDUUNEJA Tutkija haaveilee siitä, että yhteiskunnan polarisoitumisen sijasta 2020-luku tunnettaisiin kompromissien aikana. Hän kehottaa kaikkia organisoitumaan ja osallistumaan esimerkiksi eduskuntavaalityöhön eli demokratian toteuttamiseen. – Minä uskon ihmisen mahdollisuuksiin. Yhteiskunta ei ole vääjäämätön taistelutanner. Käydään keskustelua. Tehdään kompromisseja. Turvataan verotulot. Osallisuutta pitää Kantolasta vaalia myös vaalikampanjoinnin välillä. Teoreettisen, korkeimman koulutuksen tärkeyden jatkuva alleviivaus on tutkijasta kääntynyt jo itseään vastaan. Työvoimapula kietoutuu Kantolasta duunareiden ammattitaidon arvostamisen hapertumiseen. Todellisuudessa yhteiskunta tarvitsee kipeästi ammattiinsa kouluttautuneita, käsistään käteviä duunareita. Kantola muistuttaa vielä, että verovaroilla kustannetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa juuri niissä maissa, joissa luottamus muihin ihmisiin on korkea eikä korruptio ryövää yhteiseen kassaan kannettuja varoja. Media saisi Kantolasta tehdä työtään perusteellisemmin esimerkiksi lobbaamisen esiin tuomiseksi, mikä lisäisi läpinäkyvyyttä. – Verotuksen avulla ihmiset pitää vapauttaa tekemään sitä, mitä he haluavat. Samalla yhteiskunnan pitää olla niin reilu ja läpinäkyvä, että ihmiset tietävät mihin verovaroja käytetään ja että heillä säilyy motivaatio verojen maksamiseen. ? Minä uskon ihmisen mahdollisuuksiin. Käydään keskustelua. Tehdään kompromisseja. ANU KANTOLA Helsingin yliopiston viestinnän professori, joka on tutkinut politiikkaa, valtaa, mediaa, journalismia ja globalisaatiota osallistuen aktiivisesti julkiseen keskusteluun näistä aiheista. Kantola on ollut sekä voittamassa että ehdokkaana TietoFinlandia-palkinnossa. Uraauurtavaa tutkimusta hän teki haastatellessaan Suomen rikkainta promillea. Tutkimus julkaistiin Huipputuloiset -kirjana. Tekija_2023_2_sisus.indd 21 Tekija_2023_2_sisus.indd 21 1.2.2023 17.07 1.2.2023 17.07
2/2023 Tekijä 23 AJASSA Y leissitovalla työehtosopimuksella tarkoitetaan sellaista valtakunnallista työehtosopimusta, jota jokaisen alan työnantajan on noudatettava. Työnantaja ei siis saa mennä esimerkiksi palkassa sopimuksen alle yhdessäkään solmimassaan työsuhteessa. Suomessa työehtosopimukset ovat joko yleissitovia tai normaalisitovia. Yleissitova sopimus koskee kaikkia alan yrityksiä ja työntekijöitä. Normaalisitova työehtosopimus koskee vain työnantajajärjestöön kuuluvia työnantajia. Työmarkkinapuheessa yleissitovuutta on usein luonnehdittu suomalaisen työelämän kivijalaksi. Työsopimuslain mukaan työehtosopimus on yleissitova, jos siinä on määritelty sopimuksen soveltamisala, se on valtakunnallinen ja se on edustava. Sopimuksen katsotaan olevan edustava, jos alan työntekijöistä noin 50 prosenttia kuuluu työehtosopimuksen piiriin. Jos nämä kolme ehtoa täyttyvät, sosiaalija terveysministeriön yhteydessä toimiva yleissitovuuden vahvistamislautakunta toteaa sopimuksen yleissitovaksi. Suomessa iso osa työelämän minimiehdoista tulee yleissitovista työehtosopimuksista, ei lainsäädännöstä. Meillä ei esimerkiksi ole lakisääteistä minimipalkkaa, vaan se riippuu kunkin alan työehtosopimuksesta. Ennen kuin työehtosopimus voi olla yleissitova, se on ensin normaalisitova. Normaalisitova Työntekijäpuolen pelkona on jo vuosia ollut, että yleissitovuuden tiimalasista loppuu hiekka. Tiimalasi on toistaiseksi aina ehditty kääntämään ympäri, ja yleissitovuutta kohdanneet uhat on torjuttu. TEKSTI ALEKSI VIENONEN KUVITUS TUOMAS IKONEN Kuinka työelämän kivijalan käy? työehtosopimus sitoo vain työnantajia, jotka kuuluvat työehtosopimuksen solmineeseen työnantajajärjestöön, kun yleissitova koskee kaikkia alalla toimivia yrityksiä. Osa yrityksistä kokee yleissitovuuden ongelmalliseksi, koska palkkataso määräytyy usein alan suuryritysten palkanmaksukyvyn ja kannattavuuden mukaan. – On totta, että osa työnantajista voi kokea yleissitovuuden taloudellisesti eriarvoistavaksi, koska kaikkien yritysten kannattavuus ei ole samalla tolalla, työmarkkinakysymyksiin perehtynyt Tampereen yliopiston emeritusprofessori Harri Melin sanoo. Melin huomauttaa, että järjestelmän tavoite on suojella yhtälön heikointa osapuolta, eli järjestäytymättömässä yrityksessä työskentelevää tavallista palkansaajaa, sopimusehtojen heikentämiseltä. Suomessa on voimassa noin 160 yleissitovaa työehtosopimusta. Jos työnantaja tai työntekijä haluaa selvittää, mitä yleissitovaa työehtosopimusta työpaikalla pitää noudattaa, vastaus riippuu yleensä yrityksen toimialasta. Kun työsuojeluviranomaiset selvittävät asiaa, työnantajayrityksen toimialaa verrataan yleissitovan työehtosopimuksen soveltamisalamääräykseen. Työsuojeluviranomaiset voivat auttaa työntekijöitä ja työnantajia selvittämään oikean työehtosopimuksen. >> Tekija_2023_2_sisus.indd 23 Tekija_2023_2_sisus.indd 23 1.2.2023 17.08 1.2.2023 17.08
24 Tekijä 2/2023 YLEISSITOVUUS JOUTUI TULILINJALLE Kirjailija Mark Twain lausui aikanaan, että ”huhut kuolemastani ovat vahvasti liioiteltuja”. Viime vuosien aikana myös yleissitovuuden on muutamaan kertaan huhuttu olevan kuolemassa. Suomalainen yleissitovuusjärjestelmä muistuttaa kimalaista. Sanotaan, että kimalaisen ei pitäisi fysiikan ja aerodynamiikan lakien mukaan lentää, mutta se lentää kuitenkin. Yleissitovuuden kriitikot ovat yrittäneet ampua yleissitovuuden siivet säpäleiksi jo monta kertaa. Yleissitovuutta on muun muassa yritetty romuttaa hakemalla vauhtia Brysselistä. Suomen Yrittäjät kanteli yleissitovuudesta Euroopan komissiolle vuonna 2006. Tällöin se vetosi niin sanottuun ”negatiiviseen järjestäytymisvapauteen”. Tällä tarkoitetaan yrityksen oikeutta olla kuulumatta työnantajatai muuhunkaan järjestöön. Komissio totesi tuolloin yleissitovuuden päteväksi. Vuonna 2018 Ajatuspaja Libera yritti kantelua komissiolle. Liberan lobbarit pitivät yleissitovuutta EU:n sisämarkkinasopimuksen vastaisena. Kantelu ei tuottanut tulosta. Libera on muutenkin ollut aktiivinen yleissitovuuden kriitikko julkisuudessa. Tulitukea on tullut toki myös Suomen Yrittäjistä sekä liberaalioikeistolaisten poliitikkojen riveistä. työehtosopimuksista siirtyi Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle. Toisin kuin metsäteollisuudessa, jossa työnantajien toiminta tarkoitti työehtosopimusten yleissitovuuden raukeamista, teknologiateollisuudessa operaatio ei kuitenkaan lopulta johtanut yleissitovuuden päättymiseen, vaan alan työehtosopimukset tulkittiin lopulta yleissitoviksi. UUSI HYÖKKÄYS TULI PUUN TAKAA Suomalainen yleissitovuus joutui uudenlaisen hyökkäyksen kohteeksi lokakuussa 2020. Metsäalan työnantajia edustava Metsäteollisuus ry ilmoitti, että se luopuu työehtosopimustoiminnasta ja siirtää neuvottelut työehdoista yrityskohtaisiksi neuvotteluiksi. Tämä tarkoitti, että metsäteollisuuden sopimusten yleissitovuus raukesi. Uutta yleissitovaa työehtosopimusta ei syntynyt, vaan joukko valtakunnallisia yrityskohtaisia työehtosopimuksia. Metsäteollisuus ry:n perässä työnantajajärjestö Teknologiateollisuus ry ilmoitti maaliskuussa 2021 luopuvansa valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta ja jakaantuvansa kahteen eri yhdistykseen. Vastuu valtakunnallisista Keskustelu yleissitovuuden määrittelyn muuttamisesta on ollut vaisua. Mikään puolue ei ole suoraan uhannut romuttaa yleissitovuutta. KATSAUS MÄÄRITELMÄÄ MUUTETTAVA? Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n manööverit vuosina 2020 ja 2021 osoittivat haavoittuvuuden yleissitovuusjärjestelmässä. Teollisuusliiton työmarkkinajohtajan Jyrki Virtasen mielestä tapahtumat vaativat yleissitovuuden määritelmän muuttamista. – Tällä hetkellä työnantajajärjestöt voivat omilla päätöksillään ja sopimustoimintansa lakkauttamalla ajaa alas työehtosopimuksen yleissitovuuden. Työntekijöiden järjestäytymisasteella ei siinä tapauksessa ole mitään vaikutusta, Virtanen sanoo. – Lakia pitäisi pystyä muuttamaan niin, että työntekijöiden järjestäytyminen otettaisiin huomioon ja työntekijöillä olisi tässä myös sanansa sanottavana. Yleissitovuus on tällä hetkellä täysin työnantajan käsissä, hän jatkaa. Ay-liike on esittänyt ratkaisuksi, että alan kattavin työehtosopimus olisi yleissitova. – Jos raja muutettaisiin kiinteästä prosentuaalisesta rajasta siihen, että yleissitovaksi voitaisiin julistaa alalla edustavin työehtosopimus, sen toivottu seuraus olisi se, että yhä useampi pääsisi yleissitovien työehtosopimusten piiriin. Työehtojen piiriin pääsisi erityisesti heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia työntekijöitä, kuten nuoria ja ulkomaalaisia työntekijöitä sekä matalapalkka-aloilla työskenteleviä, SAK:n johtaja Heli Puura linjaa. Toistaiseksi keskustelu yleissitovuuden määrittelyn muuttamisesta on ollut vaisua. – Eihän tämä mitään suurta keskustelua ole herättänyt. Työnantajat eivät tässä vaiheessa ole olleet kovin innokkaita yleissitovuuden perusteista keskustelemaan, Virtanen kertoo. Tekija_2023_2_sisus.indd 24 Tekija_2023_2_sisus.indd 24 1.2.2023 17.08 1.2.2023 17.08
2/2023 Tekijä 25 AJASSA EDUSKUNTAVAALIT SANELEVAT JATKON Mikäli seuraava hallitus rakentuu kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan, luvassa voi olla kylmää kyytiä yleissitovuudelle. – Kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan rakentuva vähemmistöhallitus voisi tällaista yleissitovuuden heikentämistä yrittää, mutta kokonaan toinen kysymys on, että saisivatko he eduskunnassa riittävää enemmistöä, jotta voisivat lähteä työsopimuslakia muuttamaan, emeritusprofessori Harri Melin pohtii. SAK:n Puura huomauttaa, että eduskuntapuolueet ovat suhtautuneet yleissitovuuteen neutraalisti. – Mikään puolue ei ole suoraan uhannut romuttaa yleissitovuutta, mutta jotkut puolueet suhtautuvat siihen kriittisemmin ja haluavat kaventaa sen merkitystä. Kahdesta edellisestä hallituksesta saa osviittaa siitä, millaisilla hallituskoalitioilla on halua heikentää työntekijän asemaa ja millaisilla taas puolestaan on halua suojella sitä, Puura toteaa. Melin huomauttaa, että perustuslain mukaan työmarkkinajärjestöillä ei ole roolia lainsäädäntöprosessissa. Toisaalta Suomi on YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksissa sitoutunut kolmikantaiseen lainvalmisteluun työelämäasioissa. Kolmikantaisuus tarkoittaa, että hallitus ottaa työntekijöiden ja työnantajien edustajat mukaan työelämää koskevien lakien valmisteluun. – Työmarkkinajärjestöillä ei perustuslain vinkkelistä ole osuutta lainsäädännössä. Sen mukaan hallitus valmistelee lakimuutokset ja eduskunta päättää. Suomalaiseen hallintotapaan kuitenkin kuuluu, että järjestöjä kuullaan. Olisi vallan poikkeuksellista, jos hallitus lähtisi valmistelemaan sellaista lainsäädäntöä, jossa se ei kuulisi työmarkkinajärjestöjä lainkaan, Melin sanoo. Mutta voisiko yleissitovuus poistua kokonaan? – Se on aika villi skenaario, enkä siihen usko. Sitten tulisi työmarkkinoille paljon rauhattomuutta ja erilaiset työmarkkinahäiriöt lisääntyisivät. Kyllä se aiheuttaisi työmarkkinoille ennustettavuuden heikentymistä ja siten suuria kustannuksia työnantajille, Melin summaa. ? Yleissitovuus on tällä hetkellä täysin työnantajan käsissä. Tekija_2023_2_sisus.indd 25 Tekija_2023_2_sisus.indd 25 1.2.2023 17.08 1.2.2023 17.08
26 Tekijä 2/2023 KEKSINTÖ Viherseinillä myönteinen vaikutus immuniteettiin Vehreän ympäristön tiedetään edistävän ihmisten terveyttä, ja tuoreen tutkimuksen mukaan terveyttä voidaan edistää myös sisätiloissa tuomalla työtiloihin viherseiniä. Viime vuoden lopulla julkaistussa väitöstutkimuksessaan tutkija Laura Soininen totesi, että säännöllinen altistuminen viherkasveille sisätiloissa parantaa ihmisen immuunisäätelyä. Soinisen Helsingin yliopiston Lahden yksikössä tehty väitös oli osa Luonnonvarakeskuksen johtamaa laajempaa tutkimusta, jossa selvitettiin, voisivatko luonnosta löytyvät mikrobit edistää ihmisten terveyttä kaupunkiympäristöissä. – Monet tutkimukset tukevat sitä näkemystä, että luonnon monimuotoisuuden väheneminen lisää immuunivälitteisiä sairauksia, kuten allergioita ja autoimmuunisairauksia, koska altistuminen immuunipuolustusta stimuloiville luonnon mikrobeille vähenee, Soininen sanoo. – Tutkimusryhmämme on tehnyt tästä näkökulmasta tutkimuksia, joissa arvioidaan luonnon monimuotoisuuden lisäämisen vaikutusta ihmiseen. Aiemmat tutkimuksemme ovat enimmäkseen olleet ulkotiloihin liittyviä, ja tällä kertaa haluttiin tutkia sisätiloja, sillä kaupunkilaiset viettävät niissä suuren osan ajastaan. Markkinoilla on monenlaisia viherseiniä, jotka toimivat eri tavoin. Soinisen tutkimuksessa viherseinien kasvualustassa ei ollut lainkaan multaa, vaan vettä, koska vaikutuksissa haluttiin keskittyä itse kasveihin. Näissä viherseinissä oli lisäksi ilmakierto. Tutkittavassa ryhmässä oli mukana kolmekymmentä toimistotyöntekijää. Kasvien vaikutusta tutkittaviin seurattiin ottamalla heistä ihonäytteitä ja verikokeita kaksi viikkoa kestäneen seurannan aikana. – Parin viikon altistus antoi viitteitä siitä, että sisäkasvillisuuden terveysvaikutuksia kannattaa tutkia lisää, jotta voimme laajemmin määrittää, miten sisäkasvit meihin vaikuttavat ja millaisia suosituksia niiden suhteen voisi tehdä, Soininen pohtii. – Toivon, että lisääntyvä tietoisuus luonnon monimuotoisuuden merkityksestä terveydellemme lisäisi panostusta kaupunkiympäristöjen parantamiseen sekä luonnon vaalimiseen. Viherseinäpäivä 15. helmikuuta Kansainvälistä viherseinäpäivää vietetään helmikuun 15. päivä. Se oli viherseinän kehittäjän, visionäärisen maisema-arkkitehdin Stanley Hart Whiten syntymäpäivä vuonna 1891. Hart White patentoi keksintönsä Yhdysvalloissa vuonna 1938. Vihreät seinät alkoivat yleistyä kuitenkin vasta vuosituhannen vaihteessa. Niitä on nykyään eri puolella maailmaa, niin sisällä kuin ulkona, kotona ja julkisissa tiloissa sekä pilvenpiirtäjissä että autoteiden reunoilla. Viherseinäpäivän viettämisellä halutaan muistuttaa ihmisiä elävien seinien, vertikaalisten puutarhojen sekä metsien myönteisistä ympäristövaikutuksista. Euroopan suurin viherseinä Espanjassa Euroopan suurin rakennuksen sisällä oleva viherseinä sijaitsee Santanderissa Espanjassa. Lähes kuusisataa neliötä käsittävä viherseinä valmistui vanhan, kunnostetun Tabacaleran rakennuksen yhteyteen vuonna 2020, ja se käsittää 22 000 yksittäistä kasvia, jotka edustavat yli kolmeakymmentä eri kasvilajia. Paikka, joka on nykyään osa Castilla-Hermidan monitoimitaloa, on ollut avoin yleisölle keväästä 2021 lähtien. Eri kasvilajit valittiin seinään sen mukaan, kuinka valo osuu seinän eri kohtiin vuorokauden ja vuodenkierron aikana. Optimaalista valon määrää säädellään lisäksi tunnistimien avulla. Älykäs viherseinä puhdistaa sisäilmaa Viherseinät ovat kasvien peittämiä, pystysuoria rakenteita. Niiden pinnalla tai niitä vasten kasvavat kasvit voivat olla istutettu esimerkiksi multaan, kiviperäiseen ainekseen tai veteen. Elävissä viherseinissä kasvien tueksi rakennetaan yleensä kastelujärjestelmiä. Älyviherseinissä teknologia ja muotoiluratkaisut mahdollistavat seinän toimintojen automatisoinnin ja valvonnan. Suomalainen Naava Group Oy valmistaa automatisoituja viherseiniä, jotka puhdistavat sisäilmaa haitallisista kemikaaleista hyödyntämällä kasvien juuristossa ja kasvualustassa eläviä mikrobeja. Naavan käyttämä järjestelmä on patentoitu. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA NAAVA GROUP Tekija_2023_2_sisus.indd 26 Tekija_2023_2_sisus.indd 26 1.2.2023 17.09 1.2.2023 17.09
2/2023 Tekijä 27 AJASSA KATSO LISÄÄ UUTISIA, BLOGEJA, VIDEOITA JA VALOKUVIA SELAA SISÄLTÖJÄ JUTTUSARJOITTAIN JA AIHEPIIREITTÄIN JAA JUTUT HELPOSTI KAVEREILLE SOSIAALISEEN MEDIAAN LUE PAPERILEHTIEN SÄHKÖISET NÄKÖISVERSIOT t ekijälehti.f i KATSO LISÄÄ UUTISIA, BLOGEJA, VIDEOITA JA VALOKUVIA! Tekija_2023_2_sisus.indd 27 Tekija_2023_2_sisus.indd 27 1.2.2023 19.23 1.2.2023 19.23
2/2023 Tekijä 29 >> TYÖSSÄ Vihreän kaapelin kelaajat Reka Kaapeli valmistaa kaapeleita vihreitä arvoja vaalien. Riihimäen tehtaan kaapeleilla voidaan viedä sähkö kokonaiseen kaupunkiin. Laatu rakentuu työntekijöiden osaamisesta, hyvistä materiaaleista ja tarkasta laadunvalvonnasta. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT ANNIKA RAUHALA Kaapelityöntekijä Timo Karhunen nostaa kaapelien eristyslinjan puristinpäätä nosturilla. >> Tekija_2023_2_sisus.indd 29 Tekija_2023_2_sisus.indd 29 1.2.2023 17.10 1.2.2023 17.10
30 Tekijä 2/2023 R eka Kaapeli Oy:n Riihimäen kaapelitehtaalla käy tasainen humina, kun linjastot pyörivät. Työntekijät kuljettavat kaapelikeloja seuraaviin tuotantovaiheisiin ja valvovat prosessin toimintaa. Riihimäen ja Hyvinkään tehtaiden pääluottamusmies Riku-Petteri Soininen kertoo, että vihreät arvot ohjaavat Rekan toimintaa. – Vihreä siirtymä on megatrendi, jossa olemme vahvasti mukana, Soininen sanoo. Käytännössä vihreys tarkoittaa sitä, että yrityksen tehtailla käytetään vain vihreää energiaa. Esimerkiksi Riihimäen tehtaan seinillä on pitkät rivit aurinkopaneeleja. Kaapeleita valmistetaan muun muassa vihreän energiantuotannon käyttöön esimerkiksi aurinkoja tuulivoimaloihin. Reka Kaapeli myös katsoo, että käyttökohteet ovat vihreitä. Yritys ei myy kaapeleita uusiin fossiilisen polttoaineen voimalaitosprojekteihin. – Emme toimita kaapelia kivihiilivoimaloihin, Soininen antaa esimerkin. Yrityksen kilpailuvaltti on perinteisesti ollut laatu. Kaapelin koko valmistusprosessi on omissa käsissä, joten laadukkaan tuotteen tekemiseen on hyvät edellytykset. – Laatu tulee osaamisesta, materiaaleista ja laadunvalvonnasta. Pidetään kiinni standardeista, Soininen kertoo. TYÖTÄ RIITTÄNYT TASAISESTI Sähköverkkojen maakaapelointi on yleistynyt, ja vihreä energiantuotanto on lisääntynyt, joten Rekalla on riittänyt töitä. Pääluottamusmies RikuPetteri Soininen on työskennellyt Reka Kaapelilla 16 vuotta. >> TYÖPAIKALLA Tämä on niin harvinainen ala, ettei löydy valmista tekijää. RIKU-PETTERI SOININEN Pääluottamusmies Tekija_2023_2_sisus.indd 30 Tekija_2023_2_sisus.indd 30 1.2.2023 17.10 1.2.2023 17.10
2/2023 Tekijä 31 TYÖSSÄ PERUSTETTU Kaapelinvalmistus alkoi 1961. Yhtiö on osa Reka Industrial -konsernia. KOTIPAIKKA Hyvinkää TUOTANTOLAITOIKSET Riihimäellä, Hyvinkäällä ja Keuruulla. TUOTANTO Kaapelit muun muassa uusiutuvaan energiantuotantoon, verkonrakennukseen, teollisuuteen sekä asuinja toimistorakentamiseen. HENKILÖSTÖ Noin 270, josta tuotannossa noin 210. LIIKEVAIHTO 133,6 miljoonaa euroa (2021) REKA KAAPELI OY Kaapelikelat odottavat asiakkaille lähettämistä Riihimäen tehtaalla. >> KAAPELEITA JOKA LÄHTÖÖN Reka Industrial -konserniin kuuluva Reka Kaapeli Oy aloitti toimintansa vuonna 1961, kun kaapelien valmistus alkoi Hyvinkäällä. Kaapelivalmistus laajeni vuonna 1973, kun Keuruun tehdas avattiin. Keuruulla valmistetaan nykyään muun muassa asennusja ohjauskaapeleita. Vuonna 1999 Reka aloitti keskija suurjännitekaapelien valmistamisen, kun ensimmäinen Riihimäen keskijännitekaapelien eristyslinja asennettiin entiseen lasivillatehtaaseen. Vuonna 2006 aloitettujen investointien tuloksena Riihimäen tehtaaseen asennettiin toinen eristyslinja ja tehtaan tiloja laajennettiin. Rekan keskija suurjännitekaapeleilla voidaan sähköistää tehtaita, asuinalueita ja kokonaisia kaupunkeja. Asuinja toimistorakennuksissa käytetään yrityksen valmistamia asennuskaapeleita. Palvelinkeskuksissa puolestaan käytetään halogeenittomia kaapeleita. Teollisuudessa kaapeleita tarvitaan laitteiden ohjauksessa ja sähkönsyötössä. Sähköautoilija kohtaa Rekan kaapeleita latausasemilla, joissa käytetään pienja keskijännitemaakaapeleita. Reka Kaapelin päämarkkina-alueet ovat Pohjoismaat ja Baltia. – Markkinatilanne on ollut erittäin hyvä. Töitä on ollut useita vuosia tasaisesti, Soininen kertoo. Työvoiman saatavuudessa on ollut haasteita. Pitkät työsuhteet ovat Reka Kaapelilla yleisiä, mutta vaihtuvuuttakin on. – Tämä on niin harvinainen ala, ettei löydy valmista tekijää, Soininen sanoo. Uusien työntekijöiden kouluttaminen on pitkä prosessi. Työnkuvat ovat laajoja ja vaativat paljon osaamista, joten opetusaika voi olla jopa vuoden mittainen. – Koko prosessi pitää osata, jos tulee vika, Soininen kertoo. RAAKA-AINEESTA KAAPELIKSI Kaapelien alumiiniraaka-aine tulee tehtaalle valssilankana. Aluksi valssilangasta vedetään Tekija_2023_2_sisus.indd 31 Tekija_2023_2_sisus.indd 31 1.2.2023 17.11 1.2.2023 17.11
32 Tekijä 2/2023 ohuita lankoja. Seuraavassa vaiheessa korikertauskoneella kerrataan langoista johdinköysiä. Kertauskoneesta tuleva johdin jatkaa eristelinjalle. Vanha linja on 558 metriä pitkä ja uudempi 736-metrinen. Linjalla johtimen päälle puristetaan kolme muovikerrosta, joista keskimmäinen on eriste. Eristyksen jälkeen kaapelin seuraavia työstövaiheita ovat vaippaus, nollaus ja kertaus. Vaippauksessa kaapelin päälle puristetaan mekaanista suojaa antava muovi. Nollaukseen meneviin kaapeleihin lisätään eristeen ulkopuolelle maadoittavaa metallilankaa. Kertauksessa kaapelivaiheet kerrataan valmiiksi kaapeliksi. Valmiit kaapelit viedään keloilla koestukseen, jossa varmistetaan laatu. Tämän jälkeen kaapelit ovat valmiita toimitettavaksi asiakkaalle. ILMAPIIRI MIELLYTTÄÄ Kaapelityöntekijä Karim Laamrani ajaa vierelle trukilla ja pysähtyy jututettavaksi. – Vahdin, että koneet toimivat ja vaihdan alumiininippuja, Laamrani kertoo työnkuvastaan. Hän on työskennellyt kaksi vuotta Riihimäen tehtaalla ja sitä ennen puoli vuotta Hyvinkään tehtaalla. – Tykkään työstä. Ilmapiiri on hyvä, Laamrani kertoo. Aiemmin puuteollisuudessa työskennellyt Laamrani vertailee, että nykytehtävissä pääsee pienemmällä fyysisellä rasituksella. – Työpäivän jälkeen ei ole rikki, Laamrani sanoo. Tehdas pyörii kellon ympäri, joten työ on viisivuorotyötä. Vuorokierrossa on kaksi aamua, kaksi iltaa, kaksi yötä ja neljä vapaata. – Neljässä päivässä ehtii palautua, Laamrani toteaa. TYÖSUOJELU KEHITTYY Työsuojeluvaltuutettu Timo Koskelin on työskennellyt Reka Kaapelilla 21 vuotta. Työsuojelutehtävissä hän on ollut noin kymmenen vuotta. Työtapaturmista yleisin on viiltohaava, jollaisia on tullut kaapeleita kuorittaessa. Viiltosuojahanskat ja muut helposti tarjolla olevat suojavälineet sekä kehittyneet työtavat ovat parantaneet työturvallisuutta. – Todella paljon on menty eteenpäin työsuojelussa, Koskelin pohtii. Tehdastyön pitkäaikaisten haitallisten vaikutusten vähentäminen on tärkeää. – Olisi kiva, että jokainen olisi kunnossa, kun joskus jää eläkkeelle, Koskelin sanoo. KOLMAS POLVI REKALLA Koskelin sai aikanaan tiedon Reka Kaapelin töistä yrityksessä työskennelleen isänsä Työsuojeluvaltuutettu Timo Koskelin on siirtymässä tuotannosta kunnossapidon töihin. >> Todella paljon on menty eteenpäin työsuojelussa. TIMO KOSKELIN Työsuojeluvaltuutettu TYÖPAIKALLA TYÖPAIKALLA Tekija_2023_2_sisus.indd 32 Tekija_2023_2_sisus.indd 32 1.2.2023 17.11 1.2.2023 17.11
2/2023 Tekijä 33 TYÖSSÄ >> kautta. Nykyään hänen veljensä työskentelee yrityksessä projektipäällikkönä ja poika on töissä tuotannossa. – Kolme sukupolvea on ollut Rekalla töissä, Koskelin sanoo. Pitkä rupeama tuotannon töissä sai Koskelinin haluamaan vaihtelua. Nyt hän opiskelee sähköalan tutkintoa. – Onhan siinä palauttelemista, kun en ole opiskellut 20 vuoteen, mutta virkistävää on ollut palata kouluun. Firma maksaa palkan koulupäiviltä, Koskelin kertoo. Myös työtehtävät ovat muutoksessa, sillä Koskelin harjoittelee tehtaalla kunnossapidon töihin, jotka vaihtelevat päivittäin. – Työvuoron aluksi katsotaan järjestelmästä, onko vikailmoituksia ja reagoidaan niihin, Koskelin kertoo. AINA TULEE JOTAIN UUTTA Kaapelityöntekijä Joonas Hiltunen seuraa vaippauksessa edellisen kaapelin jäljiltä pois valuvaa sulaa muovia. – Menossa on kaapelin laadunvaihto, Hiltunen kertoo. Kaapelityöntekijät Timo Karhunen ja Joonas Hiltunen valvovat vaippauslinjan toimintaa. >> En ole kokenut työtä kuormittavaksi, mutta hyvä, että on tullut apuvälineitä. TIMO KARHUNEN Kaapelityöntekijä Tekija_2023_2_sisus.indd 33 Tekija_2023_2_sisus.indd 33 1.2.2023 17.11 1.2.2023 17.11
34 Tekijä 2/2023 Edellinen kaapeli pinnoitettiin mustalla muovilla ja seuraavaksi vuorossa on punainen. Muovia valutetaan pois, kunnes kaikki musta väri on hävinnyt. Hiltunen on työskennellyt Reka Kaapelilla kahdeksan vuotta. Kaapelilaatuja tehdään paljon, joten työhön liittyy jatkuvaa oppimista. – Perusasiat oppii nopeasti, mutta aina tulee jotain uutta, Hiltunen sanoo Riihimäen tehtaalla alusta asti työskennellyt Timo Karhunen kertoo, että reilun 20 vuoden aikana toiminta on laajentunut monin tavoin. – Alun perin Riihimäellä oli kymmenen työntekijää, Karhunen kertoo. Nykyään Riihimäellä on tuotannossa 86 työntekijää. – Tahti on tiukempi. Tuotanto on lisääntynyt huomattavasti, Karhunen kertoo. Myös työtavat ja -välineet ovat kehittyneet vuosien aikana. – En ole kokenut työtä kuormittavaksi, mutta hyvä, että on tullut apuvälineitä, Karhunen sanoo. KAIKKI TESTATAAN Koestaja Marko Sahala kuskaa trukilla kaapelikelan ulos koestushuoneesta, jonka seinät ja katto ovat kiiltävää metallia. Huone on eristetty, jotta testien tulokset ovat luotettavia. – Kaikki kaapelit koestetaan ennen asiakkaalle lähettämistä, Sahala kertoo. Koestuksessa kaapelin molemmat päät kuoritaan ja liitetään testauslaitteeseen, joka syöttää kaapeliin virran. Testitulokset kertovat, onko kaapeli vaatimusten mukainen. Kolmivuorotyötä tekevä Sahala kertoo, että koestuksessa on tavallisesti töissä kolme henkeä. Seitsemän työvuoden aikana suurin muutos on ollut, että kaapelityyppien kirjo on kasvanut. – Olen ollut alusta alkaen koestaja. Tämä on ollut hyvä työpaikka, Sahala sanoo. ? ISOJA MUUTOKSIA TULOSSA Reka Kaapeli Oy:n omistaja vaihtuu lähiaikoina, jos kilpailuviranomaiset näyttävät vihreää valoa. Maailmanlaajuisesti toimiva kaapelija valokuitualan yritys Nexans ilmoitti marraskuussa 2022 tehneensä Reka Kaapelin osakkeiden ostosopimuksen Reka Industrial -konsernin kanssa. Nexans ostaa Reka Kaapelin 53 miljoonan euron hinnalla. Kaupan odotetaan saavan viranomaisten hyväksynnän vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. – Odotukset ovat positiiviset. Jatkossa on leveämmät hartiat toimia, pääluottamusmies Riku-Petteri Soininen pohtii omistajanvaihdosta työntekijöiden näkökulmasta. Reka Kaapelin liikevaihdon odotetaan olevan vuonna 2022 noin 160 miljoonaa euroa. Nexans toimii 42 maassa ja sen liikevaihto oli vuonna 2021 yli 6 miljardia euroa. Toinen muutos liittyy Reka Kaapelin toimipaikkoihin. Alkuperäisen Hyvinkään tehtaan toiminnot ovat siirtymässä Riihimäen tehtaalle. Näillä näkymin muutto valmistuu kesällä 2024. – Se on tosi iso rypistys, Soininen sanoo. Tehtaiden välillä on noin 20 kilometriä. Tällä hetkellä on selvityksessä, miten Riihimäen tehtaan julkisen liikenteen yhteyksiä saataisiin parannettua, kun toimipaikan työntekijämäärä kasvaa. TYÖPAIKALLA Vaippauksessa kaapelin päälle puristetaan mekaanista suojaa antava muovi. Kaapelilaadun vaihdossa valutetaan edellisen laadun loput muovit pois. >> Tekija_2023_2_sisus.indd 34 Tekija_2023_2_sisus.indd 34 1.2.2023 17.12 1.2.2023 17.12
2/2023 Tekijä 35 TYÖSSÄ ”Kaikki kaapelit koestetaan ennen asiakkaalle lähettämistä.” MARKO SAHALA Koestaja Tekija_2023_2_sisus.indd 35 Tekija_2023_2_sisus.indd 35 1.2.2023 17.12 1.2.2023 17.12
36 Tekijä 2/2023 Teollisuus häiriköi hormonejamme K ymmenillä tuhansilla teollisuuden käyttämillä kemikaaleilla muoviteollisuuden ftalaateista rikkaruohomyrkky glyfosaattiin on seurauksensa syöpinä, lapsettomuutena ja uusimpana löydöksenä ehkä myös seuraavan sukupolven oppimisja käytösongelmina. – Kemikaalien aiheuttamat ongelmat on dokumentoitu tieteellisessä kirjallisuudessa hyvin ja ne ovat yleisesti tiedossa, kertoo Tony Musu, TUI:n eli eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen tutkimuslaitoksen johtava tutkija ja kemikaaliasiantuntija. KEMIKAALIT – LUOKKAKYSYMYS – Suorittavan työn tekijöillä on ammatin aiheuttamia syöpiä paljon enemmän kuin toimistotyöntekijöillä. Ammattiyhdistysliikkeen pitää Musun mielestä valistaa työntekijöitä kemikaalien haittavaikutuksista, jotta työpaikoilla osattaisiin vaatia myrkyllisten aineiden käytön korvaamista vaarattomammilla. Vastassa ovat kuitenkin valtaisat, kaupalliset lobbausvoimat. – Jättimäisen suurten kemikaaliyritysten liikevaihto voi ylittää jonkin EU-maan koko bruttokansantuotteen. Yrityksillä on valtaisasti rahaa käytössään, kun ne yrittävät pitää haitalliset tuotteensa markkinoilla. Musua lainaten: ”Jotkut kemianteollisuuden yhtiöt pettävät ja valehtelevat.” Ala hyödyntää kaikkia pahamaineisen tupakkateollisuuden käyttämiä keinoja. – Yksi tehokkaimmista on epäilyksen kylväminen riippumattomasta, tieteellisestä tutkimuksesta. Esimerkiksi Monsanto on käyttänyt haamukirjoittajia. Yrityksen omat tutkijat tekevät tutkimuksen, mutta rahalla siihen saadaan allekirjoittajaksi joku maineikas ja arvostettu tiedemies. TURVALLISUUS YKKÖSEKSI! – Ammattiyhdistysliike tekee toisinaan vääriä valintoja, kun se puhuu ykkösasiana työpaikoista ja unohtaa terveyden ja turvallisuuden, jonka pitäisi kuitenkin aina olla ykkösasia. Koonnut Suvi Sajaniemi Ay-liikkeen oli aikoinaan vaikea hyväksyä loisteliaan monikäyttöisen asbestin myrkyllisyys ja käyttökielto, Musu kertoo esimerkkinä. Nykyisin maatalous ja puutarhat kuuluvat kaikkein eniten myrkkyjä käyttäviin toimialoihin. Kemianteollisuuden lobbauksen takia maatalousmyrkyistä puhutaan EU:ssa tosin virallisesti ”kasvinsuojeluaineina”. – Näiden aineiden todellisena tavoitteena on kuitenkin aina tappaa jotain elollista, Musu huomauttaa. Maataloustyöntekijöidenkin etuja ajava EFFAT vaatii nyt maailman käytetyimmän kasvimyrkyn eli glyfosaatin täyttä käyttökieltoa. Keskustelua kiellosta jatketaan EU:ssa tänä vuonna. EU-koneisto ei pidä glyfosaattia syöpävaarallisena aiheena, vaikka Yhdysvalloissa Monsanto-Bayer on joutunut maksamaan glyfosaattinsa aiheuttamista, työperäisistä syövistä miljardien dollarien korvaukset syövän uhreille. EFFAT vaatii, että uusien EU-arviointien glyfosaatista on perustuttava riippumattomien tutkijoiden tutkimustuloksiin. Aiemmin EU on käyttänyt pääasiallisesti kemianteollisuuden rahoittamia, julkisuudelta ja vertaisarvioinnilta piilotettuja tutkimuksia. ? Hormonihäiriköihin lukeutuvat teollisuuskemikaalit voivat aiheuttaa lapsettomuutta ja syöpää. Työ ja sitten ympäristö altistavat työntekijät kahteen kertaan muihin verrattuina. Eurooppalainen ay-liike vaatii muutosta. TYÖYMPÄRISTÖ EM IL IE U G G LA Teollisuuskemikaalit voivat vaurioittaa siittiöitä ja johtaa lapsettomuuteen. Tekija_2023_2_sisus.indd 36 Tekija_2023_2_sisus.indd 36 1.2.2023 17.12 1.2.2023 17.12
2/2023 Tekijä 37 Sähkökatkon turvariskeihin pitää varautua Tutki uudistukset Hae kemianteollisuuden turvallisuuspalkintoa! Täytän 60 vuotta kesällä. Työt ovat alkaneet tuntua kovin raskailta. Onko minulla mahdollisuutta lyhentää työaikaani? Työsopimuslain tämän vuoden alusta uusitun §15 mukaan työnantajan pitää ensisijaisesti järjestää työt niin, että osa-aikatyön tekeminen on mahdollista, jos osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja, osittaista varhennettua vanhuuseläkettä nostava tai 55 vuotta täyttänyt työntekijä haluaa lyhentää työaikaansa. Työnantajan on perusteltava kieltäytyminen, jos se ei suostu työajan lyhentämiseen. Valitettavasti oikeus ei ole subjektiivinen, eikä 55 vuotta täyttäneen oikeuteen lyhentää työaikaansa liity mitään korvausta. Osittain varhennetun vanhuuseläkkeen turvin voi siis myös lyhentää työaikaa. Tämä on kuitenkin mahdollista vasta 61 vuotta täyttäneelle. Ensi vuonna ikäraja on 62 vuotta, ja jatkossa mahdollisuus ottaa osittainen vanhuuseläke on aikaisintaan kolme vuotta ennen omaa alinta vanhuuseläkeikää. Osittain varhennetussa vanhuuseläkkeessä ei ole mitään työaikatai ansiorajaa, eli työajan lyhentäminen voidaan toteuttaa hyvinkin joustavasti. Jos työntekijällä on sellainen vaiva tai sairaus, joka heikentää työkykyä, voidaan työaikaa lyhentää myös osasairauspäivärahalla (150 päivää). Kannattaa myös keskustella työterveyden kanssa, löytyisikö Kelan kuntoutuksista jokin omaa työkykyä ja jaksamista tukeva kuntoutus. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 TYÖSSÄ TYÖNTEKIJÄN ASEMA Tammikuun alussa tuli useita muutoksia työntekijöiden työehtoihin, sosiaaliturvaan ja verotukseen. SAK on koonnut niistä sivuilleen kattavan listauksen. Esimerkiksi palkkaturvalakiin tuli uudistus, joka parantaa hyväksikäytön uhrin asemaa. Työttömien sivutoiminen opiskelu helpottuu. Työttömyysturvan Lue lisää: www.tyosuojelu.fi/-/ tyopaikan-sahkokatkonaiheuttamat-turvallisuusriskit-arvioitava-hyvissa-ajoin ENERGIAKRIISI Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että työnantajan on arvioitava sähkökatkon työturvallisuusriskit etukäteen. Erityisen tärkeätä on arvioida poikkeustilanteen aikana mahdollisesti sattuvat hätätilanteet, myös yhteisellä työpaikalla. Ensiapuja pelastushenkilöt on nimettävä, välineiden riittävyys ja kunto on varmistettava ja henkilöstölle on annettava riittävät ohjeet. On arvioitava valaistus ja sen riittävyys samoin kuin ilmanvaihdon toiminta ja muut rakennuksiin liittyvät asiat. Oleellinen asia on myös ovien, porttien ja hissien toiminta. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Kemianteollisuuden turvallisuuspalkintoa 2023 voi hakea maaliskuun alkuun asti. Palkinto kannustaa tavoitteelliseen turvallisuustyöhön ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. Palkintoa voivat hakea oppilaitokset sekä toiselta asteelta että korkea-asteelta. Yrityssarja on puolestaan tarkoitettu kemianteollisuuden Responsible Care -ohjelmassa mukana oleville yrityksille. Kilpailun järjestävät yhteistyössä Teollisuusliitto ry, Ammattiliitto Pro ry, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ja Kemianteollisuus ry. Voittajat julkaistaan myöhemmin keväällä. Lisätietoja ja hakuohjeet: www.kemianteollisuus.fi > hae: ”turvallisuuspalkinto” PÄIVYSTÄJÄ lisäpäivät poistuvat asteittain, ja tilalle tulee 55 vuotta täyttäneiden uudenlainen muutosturva. Tutustu kaikkiin muutoksiin: www.sak.fi > hae ”vuodenvaihteen muutoksia 2023” Tekija_2023_2_sisus.indd 37 Tekija_2023_2_sisus.indd 37 1.2.2023 17.12 1.2.2023 17.12
38 Tekijä 2/2023 Starttikurssi: Hyvin uhrattu lauantai Vuodenvaihteessa luottamusmiehenä aloittaneet saivat ensioppinsa yhden päivän starttikurssilla. ”T ämä oli hyvin uhrattu lauantai, sanoo Susanna Virmelä. – Paljon enemmän sai täällä irti kuin siitä, että itse lukee asiat netistä. Kurssilla voi kysyä tarkennusta asioihin ja pääsi keskustelemaan. Kuuli toistenkin mielipiteitä ja juttuja eri työpaikoilta. Ja vetäjäkin oli hyvä, analysoi Juha Pasanen. Hotelli Vantaan tiloissa tammikuun puolivälissä pidetyllä kurssilla käytiin läpi luottamusmiehen oikeuksia ja velvollisuuksia sekä perehdyttiin TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT ANNIKA RAUHALA neuvottelujärjestelmään ja työpaikan neuvottelutilanteisiin. Kouluttajana oli sopimusasiantuntija Eero Juhonen Teollisuusliitosta. UUSI PÄÄLUOTTO SOPI HETI TYÖAIKAPANKISTA Pakkaaja Raili Kaasik oli pari viikkoa pääluottamusmiehenä oltuaan jo ehtinyt tehdä yhden paikallisen sopimuksenkin. – Työaikapankista sovittiin työnantajan kanssa. Hänen työpaikkansa on Delipap Oy, joka valmistaa muun muassa Vuokkoset-siteitä ja Muumi-vaippoja. Työntekijöitä Veikkolan tuotannossa on vajaat 20, ja voimassa muotija tekstiilialan työehtosopimus. Kaasikista tuli pääluottamusmies vaalien jälkeen. – Seinällä oli lappu, ja laitoin nimeni siihen. Ajattelin, että tässä voi oppia jotain uutta. Tehtävä ehkä sopii minulle siinä mielessä, että tykkään yleensäkin etsiä kompromisseja. Pauliina Niskanen vinkkasi luottamusmiesten starttikurssista Jarno Hämäläiselle. TAPAHTUMA Uusi luottamusmies, kouluttaudu! Katso kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/ kouluttaudu Tekija_2023_2_sisus.indd 38 Tekija_2023_2_sisus.indd 38 1.2.2023 17.13 1.2.2023 17.13
2/2023 Tekijä 39 LIITOSSA Kun Kaasik oli valittu pääluottamusmieheksi, edeltäjä neuvoi häntä lähtemään starttikurssille saman tien. Asentaja, pääluottamusmies Jarno Hämäläinen edustaa 130:tä työntekijää Inex Partnersilla Sipoossa, S-ryhmän keskusvarastolla. – Se on Suomen suurin rakennus, 300 000 neliömetriä lattiapinta-alaa, hän kertoo. Starttikurssista hän kuuli Pauliina Niskaselta, joka on samassa ammattiosastossa ja kävi itsekin kurssin. – Pauliina vinkkasi kaksi päivää ennen kurssia, että tällainen on. Mahduin onneksi vielä mukaan. Pääluottamusmiehenä Hämäläinen oli jo edellisessä työpaikassaan, joten perusasiat hänellä olivat tiedossa, mutta starttikurssi auttoi verestämään vanhoja muistikuvia. Inex Partnersilla hänen tarkoituksensa on tehdä työyhteisöstä viihtyisämpi. – Haluaisin, että meillä olisi työpaikka, johon olisi mukavampi ja helpompi tulla töihin. Keskeisiä asioita ovat esimerkiksi palkkataso ja henkilökunnan pysyvyys. JÄRJESTÄYTYMISASTEEN NOSTO TAVOITTEENA – Me tehdään kaikkea raejuustokattiloista ja ateriankuljettimista teräksisiin uima-altaisiin, kuvaa Susanna Virmelä. High Metal sijaitsee Vantaalla, ja sen tuotannossa on noin 30 työntekijää. Yritys oli jonkin aikaa vailla pääluottamusmiestä, kunnes levyseppä-hitsaaja Virmelä tarttui toimeen. – Tahtoisin saada takaisin hyvän yhteishengen, Hakis-hengen. Me oltiin aikaisemmin Hakaniemen Metalli, perheyritys. Yksi ongelma High Metalissa on, että järjestäytymisaste on vain 50 prosentin luokkaa. Tähänkin asiaan uusi pääluottamusmies tavoittelee parannusta. – Yleinen kommentti on, että kun liittoon kuuluminen maksaa. Jäsenyyden hyötyä ei nähdä, Virmelä harmittelee. Samankaltainen tilanne on Juha Pasasen työpaikalla Bavaria Finlandissa, eli entisessä Laakkonen Oy:ssä: Teollisuusliittoon kuuluu työntekijöistä noin puolet. Mekaanikkona työskentelevä Pasanen on autoalan työehtosopimusta noudattavassa yrityksessä tuore varapääluottamusmies. – Täytyy olla aktiivinen, että jäseniä saataisiin lisää, varsinkin nuoria. Niin kuin täällä starttikurssilla puhuttiinkin, luottamusmiehillä on sitä paremmat neuvotteluasemat, mitä enemmän jäseniä työpaikalla on. Espoon toimipisteessä työntekijöitä on runsaat 50. Pasasesta tuli varaluotto nimi listaan -menetelmällä. – Liiton toiminta on kiinnostanut jo pitempään. Olen myös ammattiosaston hallituksessa, ja sielläkin on päätetty jalkautua enemmän työpaikoille. PERUSKURSSI MURIKASSA SEURAAVA ASKEL Kaasik, Hämäläinen, Virmelä ja Pasanen aikovat kaikki hakeutua seuraavaksi viisipäiväiselle luottamusmiesten peruskurssille Tampereella sijaitsevaan Murikka-opistoon. Sen jälkeen he mahdollisesti vielä käyvät jatkokurssin. – Olen käynyt sen ennenkin, mutta edellisestä on 11 vuotta, niin nyt on päivityksen aika, kertoo Hämäläinen. – Minä ilmoittauduin joulukuussa. Tämä yhden päivän kurssi oli ihan hyvä pintaraapaisu, mutta peruskurssilla pääsee syvemmälle, arvioi Pasanen. – En mahtunut sille kurssille, jolle ensin hain. Mutta menen heti, kun tilaa on ja töiden puolesta sopii. Siellä pääsee varmasti myös verkostoitumaan ja saa henkistä tukea, ettei tarvitse tehdä tätä hommaa yksin, sanoo Virmelä. ? Jarno Hämäläinen, Raili Kaasik, Susanna Virmelä ja Juha Pasanen aikovat starttikurssin jälkeen luottamusmiesten peruskurssille Murikka-opistoon. Teollisuusliiton Pohjois-Suomen aluetoimitsija Asko Alasalmi lähetti kurssilaisille terveiset pohjoisesta ja selosti niin sanotun vihreän kirjan, eli teknologiateollisuuden työehtosopimuksen, sisältöä ja käyttöalaa. Tekija_2023_2_sisus.indd 39 Tekija_2023_2_sisus.indd 39 1.2.2023 17.13 1.2.2023 17.13
40 Tekijä 2/2023 O stovoiman heikentyminen uhkaa vakavasti kotimaista kysyntää, myönteistä työllisyyskehitystä ja voi pitkittää mahdollista taantumaa. Kiky-maksujen peruminen vahvistaisi Teollisuusliiton mukaan palkansaajien ostovoimaa noin kahdella prosentilla kaikissa tulonsaajaryhmissä julkiselle taloudelle neutraalilla tavalla. Suurimman puolueen asemaa pitävä kokoomus on esittänyt esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolittamista. Työttömyysturvan leikkausten sijaan Teollisuusliitto panostaisi edelleen pohjoismaisen työvoimapalvelumallin vahvistamiseen ja työnhakijoille suunnattujen henkilökohtaisesti räätälöityjen palveluiden kehittämiseen. HYVÄKSIKÄYTTÖÖN PUUTUTTAVA, TULKINTAOIKEUS MUUTETTAVA Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyviä ongelmia esiintyy laajasti työmarkkinakentällä. Usein hyväksikäyttö täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön, mutta uhrien heikosta asemasta johtuen tapauksia ei viedä viranomaisille eteenpäin. Teollisuusliiton linjauksen mukaan työmarkkinarikollisuus ja hyväksikäyttö on ensin kitkettävä. Vasta tämän jälkeen on järkevää edistää laajemmin työperäistä maahanmuuttoa. Työmarkkinoiden lainsäädäntöön Teollisuusliitto vaatii muutoksia, muiden muassa tulkintaetuoikeuden kääntämistä työnantajilta työntekijöille paikallisissa sopimuksissa. Tämä kannustaisi työntekijöitä solmimaan näitä sopimuksia ja lisäisi työnantajan halukkuutta löytää ratkaisu erimielisyyksiin neuvottelemalla. LAAJA PAKETTI PUNNITTUA PUHETTA Teollisuusliiton eduskuntavaaliohjelma käsittelee laajasti teollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa rautateistä energiahuoltoon. Samaten mukana on kaikkien työntekijöiden asemaa koskevia vaatimuksia harmaan talouden torjunnasta ja työsuojelun vahvistamisesta. Ohjelma nostaa esiin myös joitain tiettyjä aloja koskevia epäkohtia. Teollisuusliitto esimerkiksi vaatii, että kaivostyöntekijöiden suojaamista asbestilta on parannettava. ? Kiky-sopimuksen sosiaalivakuutusmaksut on siirrettävä takaisin työnantajien maksettaviksi palkansaajien ostovoiman korjaamiseksi. Työttömyysturvaa ei saa heikentää. Nämä ovat Teollisuusliiton kärkitavoitteet eduskunnan vaalikaudelle 2023–2027. KI TI H A IL A EDUNVALVONTA Koonnut Asko-Matti Koskelainen + LUE LISÄÄ Koko ohjelma osoitteesta: www.teollisuusliitto.fi/ teollisuusliiton-eduskuntavaalitavoitteet Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta ja ulkoisen viestinnän päällikkö Eetu Kinnunen esittelivät 16.1. mediatilaisuudessa Teollisuusliiton tavoitteet vaalikaudelle 2023-2027. Kärkinä ostovoima ja työttömyysturva Tekija_2023_2_sisus.indd 40 Tekija_2023_2_sisus.indd 40 1.2.2023 17.14 1.2.2023 17.14
2/2023 Tekijä 41 LIITOSSA Vaalistajan viikkokatsaus tarjoaa sinulle työntekijän näkökulman eduskuntavaaleihin. Vaadimme puolestasi ehdokkailta selkeitä kantoja, katsomme vaalilupausten taakse ja kerromme myös sen, mitä ei sanottu ääneen. Tilaa viikon tärkeimmät puheenaiheet koottuna sähköpostiisi vaalistaja.fi/tilaa Tästä on syytä puhua #Vaalistaja on SAK:n ja sen ammattiliittojen yhteinen äänestysaktivointikampanja. Sivusto vaalistaja.fi aukeaa 10.2.2023. Kiky-kello raksuttaa edelleen KILPAILUKYKYSOPIMUS Kikysopimus oli kyselytutkimusten perusteella monille työntekijöille suorastaan traumaattinen kokemus. Useimmat meistä ovat kuitenkin painaneet kikyn jo taka-alalle muistissaan, kun palkattomat työajan pidennykset ja lomarahaleikkaukset ovat pääosin päättyneet tai niistä on neuvottelemalla päästy eroon. Kiky on kuitenkin jättänyt yhden salakavalan hännän, joka nakertaa työntekijöiden ostovoimaa edelleen. Kyseessä on työntekijöille siirretty 2,05 prosentin osuus työnantajamaksuista. Kiky-kellon raksutus maksaa jokaiselle työntekijälle vuosien mittaan kymmeniätuhansia euroja. Koko työuransa kikyn jälkeisellä aikakaudella tekeville tämä tarkoittaa enemmän kuin yhden kokonaisen työvuoden palkkaa, ellei tilannetta muuteta. Suomalainen palkansaaja on siis todellakin osallistunut kilpailukykytalkoisiin. Kustannuskilpailukyky on myös parantunut. Suomessa työvoimakustannukset ovat selvästi alhaisemmat kuin keskeisissä kilpailijamaissa, joissa viime vuonna tehtiin vielä pääosin yli viiden prosentin palkkaratkaisuja. Samaan aikaan inflaatio laukkaa ja palkansaajien osalta voidaan puhua jo ostovoiman kriisiytymisestä. Nyt on korkea aika tehdä korjausliike ja palauttaa kiky-maksut työnantajille, jotka voivat nyt tehdä vastapalveluksen kilpailukyvystä vastuuta kantaneille duunareille. SAK:n liitot ovat ottaneet kiky-kellon pysäyttämisen yhdeksi keskeisistä tavoitteistaan huhtikuun eduskuntavaaleissa, ja myös työntekijöiden kannattaa äänestää aktiivisesti. EETU KINNUNEN Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö Oikeudenmukainen siirtymä – nyt! YMPÄRISTÖ Ekologisen siirtymän kiihtyessä osa toimialoista ja palkansaajista kuuluu siinä voittajiin ja osa häviäjiin. Ongelmallisilta aloilta työpaikkoja häviää, ja toisaalta uusia syntyy siirtymän voittaja-aloille. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämisestä hyötyvät pitkällä tähtäyksellä kaikki. Samalla ekologiseen siirtymään liittyvät ongelmat voivat herättää huolta. Esimerkiksi energian ja ruoan hintojen noususta kärsivät eniten kaikkein pienituloisimmat. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK lähtivät yli kuudenkymmenen muun järjestön kanssa mukaan Finnwatchin koordinoimaan kampanjaan, joka vaatii oikeudenmukaista ekologista siirtymää. Myös Teollisuusliitto on mukana kampanjassa. Kampanjalla halutaan vaikuttaa eduskuntavaalikeskusteluun ja tulevaan hallitusohjelmaan. Eduskuntavaaliehdokkaita kannustetaan sitoutumaan oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän periaatteisiin. Sitoumuksen antaneiden ehdokkaiden nimet julkaistaan kampanjan verkkosivuilla. Lue lisää: www.oikeudenmukainensiirtyma.fi Tekija_2023_2_sisus.indd 41 Tekija_2023_2_sisus.indd 41 1.2.2023 17.14 1.2.2023 17.14
12:44 Mitäs sinne? 09:20 Mukavaa pilkkireissua rakas! 09:22 16:15 Hei missä meet kun et vastaa? Hirvee pyry. Onko kaikki ok? 09:12 Perillä. Nyt kaira olalle ja naskalit kaulaan. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Elämä voi pysähtyä yhtäkkiä, mutta arki jatkuu Läheistesi muuttunutta arkea helpottaa henkivakuutus. Turvassa-henkivakuutus on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen henkivakuutus. Hankit sen helposti osoitteessa: turva.fi/henkivakuutus -52 % Henkivakuut uksen liittoetu vuonna 2023 Teollisuusliit on jäsenelle Tekija_2023_2_sisus.indd 42 Tekija_2023_2_sisus.indd 42 1.2.2023 20.09 1.2.2023 20.09
2/2023 Tekijä 43 LIITOSSA 2022 10.12. mennessä liit tyneet jäsenet ovat ääni oikeutettuja 23.1. mennessä on toimitettava liittokokous esitykset kirjallisesti liiton hallitukselle 31.1. valitsija yhdistysten perustaminen päättyy ja tarkastaminen alkaa 15.2. keskusvaali lautakunta vahvistaa vaaliliitot ja ehdokkaat sekä arpoo ehdokas numerot 10.–31.3. sähköinen vaali ja posti äänestys 5.4. vaalin tulos vahvistetaan 21.5. vaaliliittojen kokoukset 22.–24.5. liittokokous Tampere talossa #Teollisuusliitto2023 #Industrifacket2023 #IndustrialUnion2023 Sähköinen vaali ja postiäänestys Äänestäminen tapahtuu käyttäen joko sähköistä äänes tämistä tai postiäänestystä. Äänioikeutettu saa käyttää vain yhtä äänestystapaa. Mikäli äänioikeutettu on epä huomiossa käyttänyt sekä sähköistä että postiäänestystä, katsotaan sähköinen ääni ensisijaiseksi. Sähköinen äänestys Äänioikeutetulla on mahdollisuus äänestää sähköisen äänestyksen kautta 10.3.2023 klo 9.00 – 31.3.2023 klo 12.00. Postiäänestys Äänioikeutetulla on mahdollisuus äänestää postiäänestyk sen kautta 10.3.–31.3.2023. Äänestyslipun palautuskuoren on oltava liiton keskusvaalilautakunnan osoittamassa osoitteessa äänestyksen päättymispäivänä viimeistään kello 12.00. Tämän jälkeen tulleet palautuskuoret hylätään. Ammattiosastojen äänestystilaisuudet Ammattiosaston hallitus päättää, järjestääkö ammatti osasto äänestysaktiivisuustilaisuuksia, joissa on mahdol lisuus sähköiseen äänestykseen. Lue tarkemmat ohjeet äänestystilaisuuksien järjestämiseen liiton verkkosivujen liittokokoussivulta. 2023 Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/liittokokous Läs om förbundskongressen 2023 på svenska: www.teollisuusliitto.fi/sv/forbundskongressen Read about the Union Congress 2023 In English: www.teollisuusliitto.fi/en/theunioncongress LIITTOKOKOUS z Teollisuusliiton korkein päättävä elin z Varsinainen liittokokous järjestetään kerran viidessä vuodessa z Edustajat valitaan suhteellisella vaalilla vaalipiireittäin z Päättää liiton suunnan liittokokouskaudeksi z Valitsee liiton valtuuston ja hallituksen Seuraava liittokokous pidetään 22.–24.5.2023 Tampereella. Liittokokouk seen valitaan 442 liittokokousedustajaa vaaleilla 10.–31.3.2023. Tekija_2023_2_sisus.indd 43 Tekija_2023_2_sisus.indd 43 1.2.2023 17.14 1.2.2023 17.14
Liitto kouluttaa: Irti kuormituksen kahleista – työhyvinvointikurssi alueilla kaikille jäsenille 11.–12.3. Uusimaa (Helsinki) 18.–19.3. Lounais-Suomi (Turku) 18.–19.3. Itä-Suomi (Siilinjärvi) 22.–23.4. Etelä-Suomi (Lappeenranta) 22.–23.4. Sisä-Suomi (Tampere) 6.–7.5. Pohjanmaa (Kuortane) 6.–7.5. Pohjois-Suomi (Rokua) Luottamushenkilö, koulutuksista saat tietotaitoa työhösi sekä avaimia jaksamiseen. Muista myös luottamushenkilön ”korkeanpaikanleiri” eli Muutoksen eväät – kolmen kuukauden kurssi. Murikan kursseja maaliskuussa 6.–8.3. Kassavirtaa ja kannattavuutta – yritystaloutta pelaten 6.–10.3. Koulutustoiminnan kurssi 6.3.–2.6. Muutoksen eväät – kolmen kuukauden kurssi 6.–10.3. Työsuojelun peruskurssi 8.–10.3. Kirjanpito-ohjelmakurssi 13–17.3 Grundkurs för förtroendemän 13.–17.3. Tietotekniikan jatkokurssi 13.–15.3. Toimiva kokous 13.–17.3. Työsuojelun peruskurssi 15.–17.3. Ergonomia tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä 20.–24.3. Työsuojelun jatkokurssi Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tarjolla työhyvinvointikoulutusta kaikille jäsenille! ”Asiat ratkeavat keskustelemalla” JANNE VELIN Konepuuseppä, työsuojeluvaltuutettu / Korvenranta Oy, Kärkölän Puutyöntekijät ao. 885 ”Työyhteisön DNA -työyhteisökurssi Imatran Valtionhotellilla oli mielenkiintoinen kokemus. Yksi mielenkiintoinen käsitelty aihe, jota en itse ollut ajatellut, on kateus työpaikalla ja mitä vaikutuksia sillä voi olla. Kateutta voivat aiheuttaa esimerkiksi palkat, työtehtävät tai ylityöt. Kateus voi aiheuttaa ahdistusta ja myrkyttää ilmapiiriä. Oma työpaikkani on niin pieni ja avoin, että asiat ratkeavat keskustelulla. Jollain isommalla työpaikalla se voi olla vaikeasti käsiteltävä aihe, varsinkin kun suomalaiset ovat tällaisia tuppisuita. Työnantajan pitää kuitenkin huolehtia, ettei työpaikalla eriarvoisuutta tapahdu. Kurssilla oli hyvä, että osallistujia oli eri aloilta. He kertoivat mitä heidän työyhteisöissään on tapahtunut ja jakoivat kokemuksia, miten asioita on ratkottu. Parasta oli avoin keskustelu eri näkökulmista. Seuraavaksi työsuojelussa haluaisin oppia lisää konfliktitilanteiden ratkaisemisesta ja negatiivisten tilanteiden purkamisesta. Teollisuusliitolle pisteet, että tällaisia koulutuksia järjestetään!” Tekija_2023_2_sisus.indd 44 Tekija_2023_2_sisus.indd 44 1.2.2023 17.14 1.2.2023 17.14
2/2023 Tekijä 45 LIITOSSA MAAILMA A N N IK A H A A S / EU 20 17 EE (C C BY 2. 0) Lahjusvyyhti Euroopan parlamentissa EUROOPAN PARLAMENTTI Viime joulukuussa Belgian poliisi pidätti useita EU:n parlamenttiin linkittyviä ihmisiä epäillen heidän saaneen ja jakaneen Qatarista ja Marokosta peräisin olevia lahjuksia. Näkyvin pidätetyistä on parlamentin kreikkalainen varapuheenjohtaja Eva Kaili, jonka isä pidätettiin Brysselin Sofitel-hotellista laukku täynnä käteistä. Yksi pidätetyistä oli maailman ay-liikkeen kattojärjestö ITUC:n tuore pääsihteeri, italialainen Luca Visentini. Keskeisinä toimijoina jutussa ovat entinen europarlamentaarikko, italialainen Pier Antonio Panzeri ja hänen johtamansa Stop Impunity -järjestö. Belgian poliisi alkoi epäillä Panzerin toimia jo viime kesänä ja asensi hänen kotiinsa videokameran. Belgialaislehti Le Soirin mukaan videolla näkyy, kuinka Visentini ottaa lokakuussa Panzerilta tämän olohuoneessa kolme joulupukin kuvalla koristeltua kuorta täynnä rahaa. Summa oli ilmeisesti 46 000 euroa. – Tuntuu aivan kuin olisimme ne kaverit Ocean's Elevenissa , Panzeri sanoo videolla viitaten tunnettuun rikoselokuvaan. Vain 48 tunnin jälkeen vapautettu Visentini korostaa syyttömyyttään. Hän sanoo luovuttaneensa rahat ITUC:n solidaarisuusrahastoon ja ottaneensa ne, koska lahjoittaja oli hyvämaineinen järjestö. Osalla rahasta Visentini kuitenkin maksoi ITUC:n marraskuussa pidetyn pääsihteerin vaalin kampanjakulujaan. Hän voitti vaalin ja siirtyi tehtävään Euroopan ammatillisen yhteisjärjestö ETUC:n pääsihteerin työstä. ETUC kattoi Visentinin kampanjakuluja, jotka hän lupasi palauttaa. Der Spiegelin mukaan työtoverit ihmettelivät, kun hän maksoi 13 000 euroa takaisin käteisellä. Belgian laki kieltää yli 3 000 euron käteismaksut. ITUC toteaa selkeästi, että se tuomitsee tiukasti korruption. Sen hallitus päätti tammikuussa, että Visentinin vapautus tehtävistään jatkuu seuraavaan kokoukseen 11. maaliskuuta. Järjestö teettää ulkopuolisilla tilintarkastajilla täyden selvityksen taloudestaan. Se perustaa lisäksi työryhmän selvittämään kaikki Visentiniin liittyvät syytökset sekä oman hallintonsa säännöt ja käytännöt. ? Koonnut Heikki Jokinen Maalit tukevat siirtotyöläisiä JALKAPALLO Tanskan jalkapalloliitto DBU lahjoitti kymmenen kruunua jokaista marraskuussa maan kaikissa jalkapallosarjoissa tehtyä maalia kohti Qatarin siirtotyöläisten aseman parantamiseksi. Maaleja kertyi 55 911 ja lahjoitus on 75 000 euroa. Rahat annettiin maailman rakennusja puutyöläisiä 127 maasta edustavalle maailmanliitto BWI:lle. Se on toiminut jo vuosia sinnikkäästi ja johdonmukaisesti Qatarin rakennustyöläisten surkean aseman parantamiseksi. DBU lahjoitti jo vuonna 2021 pelipaitojensa myynnin tuoton Qatariin siirtotyöläisten neuvontakeskukselle, jonka BWI pyrki avaamaan. Maan hallitus ei kuitenkaan sallinut keskuksen avaamista. BWI:llä on 351 jäsenliittoa, Teollisuusliitto on niistä yksi. Nelipäiväisen kokeilu Espanjassa ESPANJA Valtio tukee tänä vuonna nelipäiväistä työviikkoa kokeilevia pieniä ja keskisuuria yrityksiä enintään 150 000 euron summalla. Palkat eivät laske. Tunneissa nelipäiväinen työviikko on 32 työtuntia. Kahden vuoden kokeilun aikana yritykset sitoutuvat vähentämään työaikaa vähintään kymmenellä prosentilla. Lisäksi yritykset nostavat työtehoa koulutuksella. Työtehon muutoksia seurataan mittaamalla. Käytössä on 10 miljoonaa euroa, mikä sallii kokeilun 60–70 yrityksessä. Kokeilu perustuu Más País -vasemmistopuolueen tukeen vähemmistöhallituksen budjetille. Euroopan parlamentin lahjuskohu koskettaa myös ay-liikettä. Yksi lahjusten vastaanottamisesta epäilty on maailmanjärjestö ITUC:n pääsihteeri Luca Visentini. Tekija_2023_2_sisus.indd 45 Tekija_2023_2_sisus.indd 45 1.2.2023 17.15 1.2.2023 17.15
46 Tekijä 2/2023 LYHYET A N TT I H YV Ä RI N EN KI TI H A IL A LENTOPALLO Lentopallon Mestaruusliigan tammikuun Kuukauden Tekijöiksi on valittu LP Viestin Saana Lindgren ja VaLePa Sastamala Tampereen Jacob Ekman. Teollisuusliitto palkitsee kuukausittain lentopallon Mestaruusliigassa miesten ja naisten SM-sarjoissa Kuukauden Tekijän. Kauden aikana palkitaan seitsemän miesja naispelaajaa. Mobiilijäsenkortistasi löydät vapaalipun yhteen Mestaruusliigan otteluun, lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ mestaruusliiga Lindgren sekä Ekman Kuukauden Tekijöiksi Seuraa, tykkää, jaa! @Teollisuusliitto Twitter: @finindustrial AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto liittojen yhteisessä tiedotustilaisuudessa SAK:n toimistolla 9. tammikuuta. Yhteiset tavoitteet ja keinot TYÖMARKKINAT SAK:hon kuuluvat ammattiliitot tekevät menossa olevalla työmarkkinakierroksella entistä tiiviimpää yhteistyötä. SAK:n hallitus päätti joulukuussa yksimielisesti, että liitot koordinoivat yhdessä palkankorotustavoitteita ja työtaistelutoimia. Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan työehtosopimusneuvottelut ovat edenneet nihkeästi. – Isoin ja tärkein syy on, että Venäjän hyökkäyssodan alettua on tullut lähes 10 prosentin inflaatio, joka heikentää palkansaajien ostovoimaa. Työnantajapuolella ei ole halukkuutta ottaa huomioon inflaatiota, Aalto kertoi. Työnantajapuolen koordinaatio on tullut selvästi esiin neuvottelupöydissä. Esimerkiksi Kaupan liitto ilmoitti, ettei se neuvottele toisen sopimusvuoden palkankorotuksista, vaan neuvottelut käydään kokonaan uudesta sopimuksesta vientialojen neuvottelujen ratkaisujen jälkeen. – Tämä teki työnantajapuolen koordinaation erittäin konkreettiseksi, sanoi PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen. Teollisuusliiton työehtosopimus teknologiateollisuudessa päättyi marraskuun lopussa ja kemian teollisuudessa vuodenvaihteessa. PAMin ja AKT:n sopimuksista monet päättyivät tammikuun lopussa. – Neuvotteluissa on ollut kuvaavaa, että entistä avoimemmin viitataan siihen, että ei saada tehtyä ratkaisua ennen vientiteollisuuden ratkaisua, kertoi AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko. Lue lisää: www.tekijalehti.fi/uutiset LUETUIMMAT TAMMIKUUSSA www.tekijälehti.fi ? Yhteiset tavoitteet ja yhteiset keinot tavoitteisiin pääsemiseksi ? Jäsenet päättävät toiminnan linjat seuraaville viidelle vuodelle ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? BLOGI Jari Nilosaari: Kilpailukykysopimus rasittaa edelleen työntekijöiden kukkaroa ? Ihmeellistä, luottamusmies estää ulkomaalaisten hyväksikäytön LIITTOKOKOUSVAALIT Teollisuusliiton liittokokousvaalien valitsijayhdistysten perustaminen eli ehdokasasettelu päättyi tammikuun lopussa. Vaaliasiakirjojen vastaanottotilaisuudessa Helsingissä 31.1. metsäalan Mauno Kuivalainen Teollisuusliiton Ilomantsin ao. 852:sta sai todistuksen asiakirjojen jättämisestä. Tekija_2023_2_sisus.indd 46 Tekija_2023_2_sisus.indd 46 1.2.2023 17.57 1.2.2023 17.57
2/2023 Tekijä 47 LIITOSSA www.tekijälehti.fi Yulia Bielokrynytska moved to Seinäjoki from Ukraine with a desire to experience new things. Now, she is the chief shop steward at her workplace, relied on by dozens of fellow employees from foreign backgrounds. Read more: www.tekijalehti.fi/in-english ???? ????????????? ????????? ?? ????????? ? ??????? ? ??????? ?????? ???????. ????? ???? ? ???????? ????????????? ????????????? ?? ?????? ????? ??????, ? ?? ??? ???????????? ??????? ??????????? ?????????? ??????????. ??????????: www.tekijalehti.fi/ajassa JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA ? HUOM! Jäsenpalveluiden puhelinpalvelu 31.3.2023 asti ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. ? Vuonna 2023 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. ? Vuonna 2022 maksetuista jäsenmaksuista on lähtenyt tieto verottajalle 27.1.2023. Ensimmäinen korjausajo ajetaan 13.3.2023 ja tiedot ehtivät vielä esitäytetyille veroilmoituksille. Viimeinen korjausajo ajetaan 26.4.2023. Tähän korjausajoon tulevat korjaukset ehtivät vielä jäsenten verotuspäätökseen. Tämän jälkeen tulevat muutokset on itse ilmoitettava suoraan verottajalle. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi eläkepäätöksestä tai työeläkekortista kopio, jossa ilmoitat myös eläkkeen alkamispäivämäärän. Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi Voimavarakahvilat jatkuvat jälleen JAKSAMINEN Luottamustehtävässä toimiminen voi olla yksinäistä ja kuormittavaa. Teollisuusliitto järjestää kevään aikana voimavarakahviloita, joihin kutsutaan kaikki pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut sähköpostilla. Tilaisuudessa on tarkoitus jakaa ajatuksia ja kokemuksia sekä saada ja antaa tukea vaikeisiin tilanteisiin. Voit hyödyntää luottamusmiesaikaasi osallistuaksesi. Tilaisuudet ovat valtakunnallisia ja osallistujamäärä on rajattu. Siksi paikka on varattava, ja mikäli tulee este, peruttava. Linkki tilaisuuteen lähetetään ilmoittautuneille pari päivää ennen tilaisuutta. Lisätietoja: Vesa Kotaviita, vesa.kotaviita@teollisuusliitto.fi , p. 0400 460 669 Tanja Mettovaara, tanja.mettovaara@teollisuusliitto.fi , p. 050 303 9280 Ti 14.3., ke 19.4. ja ti 6.6. klo 10–11.30 ja 17–18.30. IS TO CK Stipendihaku maalis–huhtikuussa STIPENDI Teollisuusliiton stipendin kevään 2023 hakuaika on 1.3.–30.4. Stipendillä tuetaan Teollisuusliiton sopimusalojen aktiivisia perustutkinto-opiskelijoita. Liitto myöntää vuosittain 500 euron stipendin jopa 120 opiskelijajäsenelleen. Stipendejä jaetaan kahdesti vuodessa. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ teollisuusliitonstipendi JO H A N N ES TE RV O Tekija_2023_2_sisus.indd 47 Tekija_2023_2_sisus.indd 47 1.2.2023 17.15 1.2.2023 17.15
48 Tekijä 2/2023 Strejken ökar trycket på avtal D e stridsåtgärder som Industrifacket varslat om genomfördes enligt planerna på 50 arbetsplatser 1–3.2.2023. Arbetet lades ner på utvalda arbetsplatser inom teknologiindustrin, kemiska basindustrin samt plastproduktindustrin och kemiska produktindustrin. I slutet av januari utfärdade Industrifacket ett tredje strejkvarsel till Teknologiindustrins arbetsgivare och Kemiindustrin rf. Stridsåtgärderna fortsätter och utvidgas om arbetsgivarna vägrar beakta de höjda konsumentpriserna i löneuppgörelsen. Då Tekijä gick i tryck hade Industrifacket varslat om strejker 8–10.2. och 15–17.2. Övertidsförbudet i branscherna gäller fram till 17.2. – Lönerna måste stiga eftersom priserna har stigit. Finlands starka konkurrenskraft gör det möjligt att höja lönerna utan att äventyra arbetstillfällen, säger Industrifackets ordförande Riku Aalto. Teknologiindustrins kollektivavtal löpte ut i början av december 2022. Kemiindustrin gick in i ett avtalslöst läge från början av 2023. ”DET RÄCKER NOG INTE MED EN VÅG” – Man har inte precis behövt förklara på fabriksgolvet varför vi ska gå ut i strejk, säger Jan Lindeblad, huvudförtroendeman på ABB Smart Power i Vasa. Industrifackets, tjänstemannafacket Pros och de högre tjänstemännens YTN:s gemensamma strejkvakt på runt 30 medlemmar var samlad klockan sex på onsdagsmorgonen på ABB:s fabriksområde. – Strejken har hållit. I alla fall har ingen av de anställda som jag företräder försökt komma på jobb, säger Lindeblad. Industrifacket satte fart på avtalsförhandlingarna genom en strejk på utvalda arbetsplatser 1–3 februari. Stridsåtgärderna fortsätter och utvidgas om inte en överenskommelse uppnås. ARBETSGRUPP ANTTI HYVÄRINEN, SUVI SAJANIEMI OCH JOHANNES WARIS JO H A N N ES TE RV O JAN LINDEBLAD Huvudförtroendeman ABB Smart Power Vasa + FÖLJ MED AVTALSLÄGET PÅ www.teollisuusliitto.fi/sv STRIDSÅTGÄRDER Tekija_2023_2_sisus.indd 48 Tekija_2023_2_sisus.indd 48 1.2.2023 20.14 1.2.2023 20.14
2/2023 Tekijä 49 PÅ SVENSKA Han representerar runt 130 anställda inom produktionen. Tillsammans är det runt 800 produktionsanställda som lägger ner arbetet på ABB:s enheter i Vasa. Intresset för att stå strejkvakt har varit till och med överraskande stort. – Till och med sådana som man inte trodde att skulle komma har meddelat att de vill komma med. Orsaken till det att så många på jobbet den här gången verkligen förstått hur allvarligt läget är stavas inflation. – El, maten, bränslet, alla priser har stigit. Man hör på jobbet folk säga att det nu börjar på allvar bli svårt att betala räkningar och fundera var man egentligen kan spara. Lindeblad tror ändå inte att den första strejken i teknologioch kemiindustrin 1–3.2 kommer att bita och leda till ett avtal som medlemmarna kan leva med. – Det räcker nog inte med en våg, tror jag. Det är dags att köra på en hård linje, vi har gått så länge på högst två procent per år. Folk här tycker om att det den här gången verkar som om facket har kört på hård linje. ”LÖNEFÖRHÖJNINGARNA BEHÖVS VERKLIGEN” Den första strejkmorgonen var lugn på Fermion Oy:s fabrik i Hangö. Huvudförtroendeman Joni Pulkkinen och arbetarskyddsfullmäktige Ronnie Gustafsson stod strejkvakt vid fabriksporten. – Strejken har hållit helt enligt planerna. Ingen har försökt komma på jobb, berättar Pulkkinen. Strejkvakterna minns att det inte varit strejk på Fermion på åtminstone 16 år. – Vi har noggrant följt med förhandlingarna. Vi har stora förväntningar, berättar Pulkkinen. På Fermion tillämpar man kollektivavtalet för den kemiska basindustrin. Företaget är dotterbolag till läkemedelsföretaget Orion Oyj. Det tillverkas runt 200 ton läkemedel årligen på fabriken. Sammanlagt jobbar 107 anställda i produktion på fabriken och organiseringsgraden i Industrifacket ligger på 96 procent. – Kampviljan är på topp. Det har varit klart från början, säger Pulkkinen. Konsumentpriserna har stigit snabbt och det har gett upphov till flera diskussioner på jobbet. – Visst är det ett vanligt samtalsämne. Speciellt priset på mat och el berör ju oss alla. Flera industribolag har uppvisat goda resultat samtidigt som det blivit dyrare att leva. Löntagarna har också rätt till sin andel. – Det börjar vara knappt om ställen där man skulle kunna spara där hemma. Löneförhöjningarna behövs verkligen, säger Pulkkinen. ? Stämningen är bra då ingen försökt komma förbi oss här vid porten, säger huvudförtroendeman Terhi Konttinen på Orions fabrik i Kuopio. Hon hade sällskap av Tommi Penttinen ja Petri Hyvönen. Läs mer på www.tekijälehti.fi ! Rösta! Industrifackets kongressval 10–31.3.2023 Riksdagsvalet 2.4.2023, förhandsröstning 22–28.3.2023 . Industrifackets högsta beslutsfattande organ, kongressen, samlas i Tammerfors 22–24.5.2023. Medlemmarna väljer sammanlagt 442 kongressombud som tillsammans lägger målet för följande femårsperiod. Nu har du chansen att påverka genom att rösta! Mer information om kongressvalet på www.teollisuusliitto.fi/sv Glöm inte att påverka i riksdagsvalet! Hur vill de olika politiska partierna ändra på arbetslivet, arbetsmarknaden och arbetstagarnas trygghet och rättigheter i Finland? PE N TT I VÄ N SK Ä JO H A N N ES TE RV O PA TR IK LI N D ST RÖ M Huvudförtroendeman Joni Pulkkinen och arbetarskyddsfullmäktige Ronnie Gustafsson var strejkvakter på Fermion i Hangö. Tekija_2023_2_sisus.indd 49 Tekija_2023_2_sisus.indd 49 1.2.2023 19.59 1.2.2023 19.59
50 Tekijä 2/2023 Grönt stål i Ingå väcker frågor En historisk industrietablering i Ingå välkomnas, men västnylänningarna vill inte ta ut segern i förväg. TEXT JOHANNES WARIS FOTO LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI OCH PATRIK LINDSTRÖM ”J ag trodde att det var ett skämt, när jag hörde det, säger Päivi Hallberg, som jobbar på Fiskars i Raseborg med att tillverka bland annat saxar och yxor. – Nu skulle jag vara intresserad av industrijobb igen. Men det tar ju nog ett tag före den står klar, säger Richard Nyman. Nyman är för tillfället arbetslös efter 17 år på SBA Interior, som tillverkar bland annat fartygsinredningar, och en kortare vända inom handeln. Noll euro i säkrad finansiering, ett nygrundat företag i startup-anda, en minst sagt ambitiös tidtabell, inledningsvis inga krav på ekonomiskt stöd från kommuner och finska staten. Planerna på ett stålverk i Ingå väcker en del frågor hos flera av medlemmarna i Industrifackets avdelning 21, Raseborgs industriarbetare, vars styrelse samlats till möte i Karis. – Efter år av industrinedläggningar i Västnyland skulle det vara en fin signal. Det är fint att det finns ett intresse för Finland, ett land som lever av export. Det kanske noteras i förhandlingsborden nu när det pratas om att ingen någonsin vill investera i det här landet, säger Jarmo Partanen, huvudförtroendeman på Fiskars i Raseborg. Det skulle vara frågan om den första nya stålfabriken i Finland på 50 år och den största utländska industriinvesteringen i Finland någonsin. Om tillståndsprocessen går enligt det norskägda företaget Blastr Green Steels uttalade planer blir det byggstart år 2025 och produktionsstart i slutet av år 2026. Marko Tasanko jobbar på smedjan på Fiskars fabrik i Billnäs i Raseborg. Han känner stålindustrin väl då han jobbade på stålverket i Koverhar fram till FN-Steels konkurs 2012 som slog hårt mot hela regionen. – Flera av mina gamla jobbkompisar från Koverhar har sagt att de tänker söka jobb där genast då de kan. För mig kan det bli lite sent när pensionsåldern kommer emot, men visst skulle det vara tufft att gå i pension som ”stålkarl”, säger Tasanko med ett leende. Sedan bli minen allvarligare. – Tidtabellen känns alldeles för stram med tanke på allt det ska ha in på tomten, både kalloch varmvalsverk och allt, fortsätter han. De aktiva i avdelning 21 har is i magen och vill inte ropa hej före man är ens en liten bit över ån. – Jag kommer ihåg när de holländska ägarna drog sig ur då 75 procent av investeringen stod klar, minns Tasanko händelserna från 2012 då FN-Steel gick i konkurs och runt 500 personer förlorade jobbet. En sak är säker. Projektet kan inte genomföras utan en omfattande inflyttning. Då stålverket i Koverhar kom i gång innebar det mycket inflyttning från norra Finland och Kajanaland. Här ska den största utländska industrietableringen i finsk historia stå i Ingå. I bakgrunden den flytande LNG-terminalen Exemplar. Tekija_2023_2_sisus.indd 50 Tekija_2023_2_sisus.indd 50 1.2.2023 17.16 1.2.2023 17.16
2/2023 Tekijä 51 PÅ SVENSKA På Fiskars får både lokalhistoria och framtidsvisioner ge vika då det finns mer aktuella frågor att ta itu med. I januari kom uppgifterna om att Fiskars inleder omställningsförhandlingar på fabrikerna i Finland. I Raseborg jobbar runt 210 anställda. Koncernen har meddelat att det kan röra sig om 100 uppsägningar totalt. I Raseborg inleds permitteringar på 90 dagar under årets lopp. HOPPET DÖR SIST Det finns inte en ledig stol i hela salen på caféet Wilhelmsdal då Ingåborna samlats för att höra vad Blastrs vd, norrmannen Hans Fredrik Wittusen har att säga. Den familjelediga försvarsministerns namne Antti Kaikkonen har blivit anställd som landchef för projektet och dagen har varit inneburit ett elddop för mannen. Det är frågor som buller, ökad trafik längs vägar och till havs, arbetskraften, kommunikation med lokalsamhället som intresserar deltagarna. Wittusen & co svarar tålmodigt på engelska på de mestadels svenskspråkiga frågorna. Bland annat utlovas ett särskilt kontor i nejden som ska hålla kontakt med lokalsamhället och informera om hur planerna fortskrider. Matias Sundström har kommit på plats för att höra mer om projektet. Han jobbar som stuvare i Ingå ? 13 – 17.3 Grundkurs för förtroendemän, Murikka. Anmäl dig via kursanmälningssystemet Telmo KURSER PÅ SVENSKA ? 11 – 12.3 FFC:s Tvärfacklig kurs i Österbotten, Vasa ? 25 – 26.3 FFC:s Tvärfacklig kurs i södra Finland, Åbo Anmälningslänken hittar du på www.sak.fi/sv/aktuellt/evenemang Blastr Green Steels planer i Ingå ? Norskt bolag grundat 2021 ? Ägt av norska Vanir Green Industries som äger Freyr Batteries som är kopplat till planerna på batterifabrik i Vasa. ? Fossilfritt stål tillverkas genom att utvinna järnpellets ur järnmalm med hjälp av väte. Hjärnpelletsen från en kommande anläggning i Norge förädlas vidare till reducerat järn, som tillsammans med återvunnet metallskrot blir till stål. ? Marken är ägd av Fortum. ? Industrianläggningen ska enligt planerna direkt sysselsätta 1 200 personer. ? Blastr räknar med att göra miljökonsekvensbedömning och planläggning i år. Nästa år ansöker företaget om tillstånd och finansiering. År 2025 avser företaget fatta ett investeringsbeslut. ? Byggstart hösten 2025 och produktionen ska inledas i slutet av 2026. ? Full produktionskapacitet på 2,5 miljoner ton stål per år 2031. ? Europa den huvudsakliga marknaden. hamn. Han ser gärna att planerna blir verklighet vilket skulle innebära ett ytterligare uppsving för hamnen. Trebarnspappan tänker också långsiktigt. – Mina barn är 13, 11 och 9 år gamla. Kanske någon av dem skulle kunna jobba där, funderar Sundström. Efter tillfället verkar en försiktig optimism ligga över mötesdeltagarna. Fullt hus men det blev kaffe och bullar över. Kommer ett stålverk att stå klart i Ingå om fyra år? – Hoppet dör ju alltid sist, säger Sundström. Senast 2025 vet vi mera. ? Det skulle vara tufft att gå i pension som stålkarl. Ingåbon Matias Sundström önskar stålverket välkommet. Tekija_2023_2_sisus.indd 51 Tekija_2023_2_sisus.indd 51 1.2.2023 17.17 1.2.2023 17.17
52 Tekijä 2/2023 Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Tekija_2023_2_sisus.indd 52 Tekija_2023_2_sisus.indd 52 1.2.2023 17.17 1.2.2023 17.17
2/2023 Tekijä 53 IN ENGLISH Crucial elections The parliamentary elections on 2 April this year are extremely important to all of us. The results will determine the composition of the new government. And as we know, the conditions of wage and salary earners very much depend on what kind of policy the Government and Parliament choose to promote. In January, the Industrial Union published a comprehensive document concerning its goals for the next parliamentary mandate period 2023–2027. The main problem is wage and salary earners' sinking purchasing power, due to the high inflation rate and energy crisis. Weakening purchasing power is seriously threatening domestic demand and a positive employment development and can make the economic recession longer. In 2016, the right-wing government forced the unions to accept a transfer of a part of the employees' social insurance contributions from employers to employees. Rescinding this measure would bring rapid and balanced benefits, the union says. Another key issue in the elections will be unemployment security. The right-wing parties advocate cuts: the National Coalition Party wants to halve the earnings-related unemployment benefits. Should this become law, the Industrial Union estimates that up to 10,000 skilled industrial workers in the union sectors would be forced to accept only basic social security. In respect of foreign labour and immigrants in working life, the union has often witnessed exploitation. Underpayment, too long working days, denying holidays and lack of breaks are never the employees’ fault, but always the employers’ fault, the union stresses. With regard to all employment in Finland, Finnish law and collective agreements must be followed, the union demands. To reach this, better legislation against discrimination is needed, together with effective law enforcement. The role of unions is extremely important in defending foreign workers, who are often in a vulnerable position. The Industrial Union is ready to do its part in this work. But, first we need a Parliament that supports workers' issues. And this rests in the hands of the electorate. When and where to vote? + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english Compiled by Heikki Jokinen First we need a Parliament that supports workers' issues. On Sunday 2 April, Finland will elect a new Parliament with 200 members. Every Finnish citizen who has reached the age of 18 not later than on the day of the election has the right to vote. Many things in our daily life depend on the results of these elections. Parliament adopts laws, decides the state budget and the government must enjoy the confidence of Parliament. The actual election day is Sunday 2 April when the polling stations are open from 09.00 until 20.00. There are a total of 1,808 polling stations around the country. On the election day, you may only vote at your own local polling station. This is indicated in the voting card you will receive in the post. When voting, an official photo ID is necessary. Voting is made by writing only the number for the candidate – against each candidate’s name is a number – of your choice on the ballot paper, and nothing else. Another possibility is to vote in advance from 22 to 28 March. Again, an official photo ID is necessary. There are 958 places to vote in advance, usually in city halls, libraries or shopping centres. You can vote in any of these, but remember to check the right number of your constituency candidate, as there are 13 constituencies in Finland. See detailed information on elections on the web page vaalit.fi/en. IS TO CK Tekija_2023_2_sisus.indd 53 Tekija_2023_2_sisus.indd 53 1.2.2023 17.17 1.2.2023 17.17
Pallot pussiin JAAKKO LAMMINAHO Nurmijärvi Kokoonpanija Varapääluottamusmies Suomen Vaimennin Oy, Järvenpää 54 Tekijä 2/2023 HARRASTAJA HARRASTAJA Biljardiharrastuksessa parasta on kavereiden näkeminen ja uusien ystävien löytäminen, kertoo Jaakko Lamminaho. Myös hyvin pelatut kisat jättävät lämpimiä muistoja. Tekija_2023_2_sisus.indd 54 Tekija_2023_2_sisus.indd 54 1.2.2023 17.17 1.2.2023 17.17
TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT PEKKA ELOMAA ”V iikonloppuisin pelatessa voi mennä kymmenen tuntia. Ei tee tiukkaakaan, sanoo Jaakko Lamminaho hymyillen. Biljardia harrastavalla Lamminaholla riittää kisoja ja muita peli-iltoja useimmille viikonpäiville. – Parasta on seura. Olen löytänyt uusia ystäviä, kun olen alkanut pelata, Lamminaho kertoo. Ensimmäiset biljardikokemukset ovat lapsuudesta. Lamminahon ollessa noin 12-vuotias kodin olohuoneeseen asennettiin täysikokoinen biljardipöytä. Lystiä riitti kuitenkin vain noin puolen vuoden ajan, sillä olohuonetta hallinnut pöytä sai väistyä. – Äiskä ei tykännyt, mutta jonkin verran ehti saada tuntumaa peliin, Lamminaho kertoo. Biljardi oli hänelle pitkään satunnainen ajanviettotapa. Viitisen vuotta sitten harrastus aktivoitui, kun työpaikalta koottiin firmaliigan joukkue. – Huomasi, että ei pärjännyt, joten piti alkaa treenata. Sen jälkeen on tullut pelattua aktiivisesti. ERILAISET PÖYDÄT, PALLOT JA KEPIT Biljardilajeista Lamminaho harrastaa eri pool-lajeja, kaisaa ja snookeria. Baareissa ja keilahalleissa on yleisimmin pool-pöytiä, joilla pelataan 8-palloa, 9-palloa, 10-palloa ja streight poolia. – Pool on nopeaa. Lyödään paljon palloja pussiin, Lamminaho kertoo. Kaisabiljardia pelataan lähinnä Suomessa. Kotimainen laji on melkoinen haaste pelaajalle. – Kaisa on vaikein laji. Siinä on isoimmat pallot ja pienimmät pussit, Lamminaho kertoo. Snooker on erityisesti brittien suosima laji, joka on televisiosta tuttu monelle penkkiurheilijalle. Huomattavan suuri pöytä tekee lajista vaikean, sillä valkean lyöntipallon ja kohdepallon välillä voi olla matkaa yli kolme metriä. – Snooker on hieno laji, mutta sen kisoihin en ole mennyt, Lamminaho kertoo. Myös lyöntikeppi, eli köö, eroaa lajeittain. Snookeria pelataan pienikärkisellä ja kevyellä kepillä ja kaisaa pitkällä painavalla kepillä. Yleensä kööt ovat puuta, mutta pool-biljardissa on otettu käyttöön myös hiilikuituisia keppejä. Pool-lajeissa ja kaisassa Lamminaho on kilpaillut. Suosikkilaji vaihtelee, mutta viime aikoina hän on panostanut kaisabiljardiin. – Ei minusta enää ammattilaista tule, mutta hyvä harrastaja. RATKAISUT PÄÄN SISÄLLÄ Lähtö kisamaailmaan oli lentävä, sillä ensimmäisessä haastajasarjan 9-pallon kisapelissä Lamminaho teki avauspartin, eli löi kaikki pallot pöydältä päästämättä vastustajaa kokeilemaan. Sittemmin mukaan on tarttunut myös karvaampia muistoja. Eräässä Vaasassa pelatussa pool-ottelussa Lamminaho johti suurta ennakkosuosikkia vastaan jo erin 5–0. – Pelasin elämäni parasta poolia siihen asti, Lamminaho sanoo naurahtaen. Ennakkosuosikki kokosi tuossa vaiheessa itsensä ja voitti lopulta erin 6–5. – Päänsisäiset asiat ovat oleellisia lajissa. Joka lyöntiin pitäisi pystyä keskittymään. Hyvät kisat jäävät mukaviksi muistoiksi ja tappiot kannustavat harjoittelemaan. Koskaan ei voi sanoa, että olisi valmis biljardinpelaaja. – Kukaan ei ole täydellinen. Jos luulet olevasi hyvä, seuraava peli menee penkin alle. PERUSTANA AKTIIVISET SEURAT Lamminaho pelaa Hyvinkään Biljardiseuran kotisalilla sekä Nurmijärven biljardiosuuskunnan salilla. Osuuskunnan sali sijaitsee kerholla Rajamäen entisen alkoholitehtaan tiloissa. Salissa on neljä pool-pöytää ja yksi snooker-pöytä. Kolme ja puoli vuotta sitten perustetussa osuuskunnassa on 26 osakasta. – Keilahalli loppui, niin paikallisille tuli kiire saada paikka tilalle, Lamminaho kertoo osuuskunnan perustamisen taustaa. Hyvinkään Biljardiseuraa edustava Lamminaho on aktiivisesti mukana myös kisojen järjestämisessä. Hän toimii välillä esimerkiksi kilpailunjohtajana. Biljardista kiinnostuneita Lamminaho ohjaa lähimmälle biljardisalille, ja sieltä todennäköisesti löytyy myös seura, josta on mahdollista saada tukea uuden harrastuksen alkuun. Suomessa on nykyisin paljon lahjakkaita ja lupaavia nuoria pelaajia. – Taso on laaja, mutta terävä kärki puuttuu tällä hetkellä, Lamminaho arvioi. ? 2/2023 Tekijä 55 VAPAALLA Biljardilajeja pelataan eri kokoisilla palloilla. Kuvassa pienin on snooker-pallo, keskimmäinen on pool-pallo ja suurin on kaisabiljardissa käytetty pallo. + KATSO VIDEO Jaakko Lamminaho näyttää, miten pallot lyödään pussiin. www.tekijalehti.fi/vapaalla Lisää biljardilajeista, -seuroista ja -kisoista voi lukea Suomen Biljardiliiton verkkosivulta www.sbil.fi. Tekija_2023_2_sisus.indd 55 Tekija_2023_2_sisus.indd 55 1.2.2023 17.18 1.2.2023 17.18
56 Tekijä 2/2023 56 Tekijä 2/2023 Teollisuusliiton omistamat viikko-osakkeet viikoille 23–52/2023 ovat jäsenten haettavissa 9.2.2023 alkaen. Liitolla on tasokkaita viikko-osakkeita Hannunkivessä, Himoksella, Kalajoella, Katinkullassa, Kuusamossa, Levillä, Naantalissa, Punkaharjulla, Pyhäniemessä, Rukalla, Saariselällä, Saimaalla, Sallassa, Tampereella, Ylläksellä, Vierumäellä ja Ängesholmissa. Hae lomaa viimeistään 7.3.2023. Jäsenhintaiset lomat arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 10.3.2023. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan heti arvonnan jälkeen (ensisijaisesti sähköpostitse). Arvontojen jälkeen varaamatta jääneet loma-ajankohdat tulevat sivustoille varattaviksi 17.3.2023 kello 10. Lisätietoja haettavista kohteista, hinnoista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu ensin sivulle yhteisellä käyttäjätunnuksella teollisuusliitto ja salasanalla teollisuusloma. Hakemusta varten tulee lisäksi rekisteröityä/kirjautua omalla jäsennumerollasi, lisätietoja löydät sivuilta. Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 arkisin kello 9–15 yrityspalvelu@holidayclub.fi Hae Teollisuusliiton jäsenhintaisia kesäja syyslomia Jäsenetu Sopivat tuotteet Sopista! Olethan huomannut, että Teollisuusliittolaisen ikiomassa Sopissa tuotevalikoima vaihtuu kauden mukaisesti? Sopista voitkin ostaa aina juuri tarpeisiisi sopivan tuotteen. Voit myös ehdottaa tuotteita valikoimaan. Sopivat tuotteet Sopista! • Arjen iloksi • Lahjaksi ja muistamisiin • Liikuntaan ja retkeilyyn • Turvalliseen ulkoiluun • Kotiin ja puutarhaan • Työvaatteeksi luottamustehtäviin • Ammattiosastojen näkyvyyteen Mihin kaikkeen Sopin valikoima taipuu: Vaikuta valikoimaan Voit vaikuttaa Sopin valikoimaan lähettämällä ehdotuksia ja palautetta osoitteessa: teollisuusliitto.fi/liitto/yhteystiedot/palaute/ Kun uudistamme tuotevalikoimaa, käymme aina läpi teiltä jäseniltä tulleet toiveet. Käy kurkkaamassa talven tarjonta saman tien! Löydät Sopin Teollisuusliiton verkkosivujen kautta osoitteesta: go.innoflame.fi/goshop/ teollisuusliittosoppi/ Ammattiosastojen oma ostospaikka on osoitteessa: go.innoflame.fi/gokeep/ teollisuusliittosoppi/ Tekija_2023_2_sisus.indd 56 Tekija_2023_2_sisus.indd 56 1.2.2023 17.18 1.2.2023 17.18
2/2023 Tekijä 57 Perinteisesti housut olivat miesten vaate, jollaisia naisten ei sopinut vetää jalkoihinsa. Arvot alkoivat sotienvälisenä aikana kuitenkin muuttua, kun naisten urheilusta tuli aikansa muoti-ilmiö. Suomessa hiihtäjien vartaloa myötäilevät ulkoiluhousut järkyttivät vanhoillisia. Kuvan hiihtoasu on Osuustukkukaupan talven 1932–1933 mallistosta, jota ommeltiin OTK:n omissa tehtaissa. VUONNA 1933 HISTORIA Kuva Työväenmuseo Werstas Teksti Kalle Kallio/Työväenmuseo Werstas VAPAALLA Tekija_2023_2_sisus.indd 57 Tekija_2023_2_sisus.indd 57 1.2.2023 17.18 1.2.2023 17.18
58 Tekijä 2/2023 PULMAT Taukovisa Montako edustajaa valitaan Teollisuusliiton liittokokoukseen? A) 242 B) 342 C) 442 D) 542 Millä tavoin vaaleissa voi äänestää? A) vain postitse B) vain sähköisesti C) sähköisesti ja postitse D) sähköisesti, postitse ja uurnavaalissa Kenen asiaa ajava järjestö on TATSI? A) Tamperelaisten B) Työttömien C) Tatuoijien D) Tataarien Manner-Suomen vähäväkisin kunta on noin 700 asukkaan A) Luhanka B) Lestijärvi C) Savukoski D) Halsua Tammikuussa kuollut ranskalainen Lucile Randon oli maailman vanhin, iältään A) 118 v B) 122 v C) 125 v D) 130 v Hän oli ammatiltaan A) nunna B) ompelija C) maatilan emäntä D) kokki Mikä on Antti Hyyrysen yhtye? A) Maj Karma B) Mokoma C) Amorphis D) Stam1na Mitä seuraavista Jupiter ei ole? A) roomalainen jumala B) mopomerkki C) planeetta D) Viking Linen laiva Käpyrauhanen sijaitsee A) vatsalaukussa B) aivoissa C) maksassa D) sydämessä Minkä maan lippu liehuu kuvassa? A) Alankomaiden B) Slovakian C) Italian D) Ranskan 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Oik eat vas tau kse t: C C B A A A D D B A 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la 10 KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA ISTOCK Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU Tekija_2023_2_sisus.indd 58 Tekija_2023_2_sisus.indd 58 1.2.2023 17.19 1.2.2023 17.19
2/2023 Tekijä 59 WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tekija?_2023_2 kansiarkki.indd 59 Tekija?_2023_2 kansiarkki.indd 59 31.1.2023 12.44 31.1.2023 12.44
Äänestä nyt! parempaatyöelämää.fi Teollisuusliiton liittokokousvaalit 10.–31.3.2023 Eduskuntavaalit 2.4.2023 (ennakkoäänestys 22.–28.3.) Tee kevään fiksuin päätös. Äänestä toimeentulosi ja oikeuksiesi puolesta. Parempaatyöelämää.fi -kampanjasivusto avautuu 11.2.2023. Tekija?_2023_2 kansiarkki.indd 60 Tekija?_2023_2 kansiarkki.indd 60 31.1.2023 12.44 31.1.2023 12.44