AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 2/2025 ALUEJA KUNTAVAALIT 13.4.2025 Alueja kuntavaaleissa valitaan päättäjät linjaamaan arjen palvelujen tulevaisuus. 8 Palkat nousevat 8 prosenttia 26 Genelecillä hyvinvointi takaa laadun 36 Nuoret mäessä 48 Första avtalen i mål 52 Vote in county and municipal elections 54 Vauhtia ja vaaraa jäällä ÄÄNESTÄ! Tekija_2025_2_kansiarkki.indd 1 Tekija_2025_2_kansiarkki.indd 1 25.2.2025 12.56 25.2.2025 12.56
Liitto tiedottaa: Osallistu kevätkokoukseen! ? On Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokousten aika. Ammatti osastojen sääntöjen mukaan kevät kokous on pidettävä maalis–huhti kuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus, luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. ? Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelu kokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojentoiminta Delta i vårmötet! ? Det är dags för fackavdelningarnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. ? Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhets berättelsen för föregående kalenderår. Där upp läses också revisorernas/verksamhets granskarnas gransknings berättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvars frihet för de redovisningsskyldiga. ? Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidat nomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Kevätkokoukset 1.3.–30.4. Vårmöten 1.3–30.4 Tekija_2025_2_kansiarkki.indd 2 Tekija_2025_2_kansiarkki.indd 2 25.2.2025 12.23 25.2.2025 12.23
2/2025 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA HARRASTAJA Jääspeedway tarjoaa Riku Lauruselle vaaraa ja vauhtia. Hyvinvointivaltio on palkkatyöyhteiskunnan lapsi. HEIKKI HIILAMO Sosiaalipolitiikan professori sivu 20 PÄÄJUTTU Alueja kuntavaaleissa linjataan palvelujen tulevaisuutta. M AT IA S H O N KA M A A EM IL IE U G G LA EE M EL I KI U KK O N EN 54 2 / 25 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – INDUSTRIFACKETS MEDLEMSTIDNING – INDUSTRIAL UNION MEMBER MAGAZINE WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 5.3.2025 KANNESSA 12 26 TAIDONNÄYTE Genelec valmistaa laadusta tunnettuja kaiuttimia Iisalmessa. Elektroniikkatyöntekijä Janne Hakala viimeistelee 8361A-lippulaivamallia. Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 3 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 3 26.2.2025 14.22 26.2.2025 14.22
4 Tekijä 2/2025 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : EM IL IE U G G LA 26 TAIDONNÄYTE Genelecillä hyvinvoivat työntekijät ovat laadun tae 34 TYÖYMPÄRISTÖ Ilmapiiri kuormittaa luottamushenkilöitä 36 TAPAHTUMA Teollisuusmiitti kokosi nuoret Ellivuoreen 38 EDUNVALVONTA Työntekijöille korvauksia käräjiltä 40 STIPENDI Aktiivisuus toi Janina Kääriä-Janatuiselle 500 euroa 42 YHTEISTYÖ Painija Tino Ojala tähtää huipulle 45 MAAILMA Työehtosopimus vai vähimmäispalkka? 46 LYHYET 54 HARRASTAJA Jääspeedway-ajaja Riku Laurunen 57 HISTORIA Vuonna 1980 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ Murikka-opiston ranta, Tampere 08 TYÖEHTOSOPIMUKSET Sopimusratkaisu nostaa palkkoja 8 prosenttia 12 PÄÄJUTTU Alueja kuntavaaleissa on kyse arjen asioista 20 KATSAUS Hyvinvointivaltion tarina 24 KÄSITE Suomessa vaalitapa on suhteellinen 48 KOLLEKTIVAVTAL Teknologioch kemiavtalen lyckades stävja regeringens försämringar 50 VALEN 2025 Vårens val viktiga för Industrifackets medlemmar 52 MUNICIPAL ADMINISTRATION What do municipalities do? AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA EM M I KA LL IO TU O M A S IK O N EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (8 NROA/2025) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta ÄÄNESTÄ 13.4.2025 Seuraava numero ilmestyy 23.4. Sara Mäkelä ja Ville Haakanen Teollisuusmiitissä. Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 4 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 4 26.2.2025 14.56 26.2.2025 14.56
2/2025 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Poikkeuksellinen päänavaus T eknologiateollisuuteen neuvoteltu uusi kolmivuotinen työehtosopimus on laadultaan poikkeuksellinen työmarkkinakierroksen päänavaus. Neuvottelut käynnistyivät virallisesti 12.9.2024 ja päättyivät 20.2.2025. Yli viiden kuukauden ajanjaksoon sisältyi yli 20 valtakunnansovittelijan johdolla pidettyä istuntoa. Sen lisäksi tulevat lukuisat osapuolten kesken käydyt neuvottelut sekä valmisteleva, tunnusteleva ja muu yhteydenpito. Osapuolet pääsivät tekstikysymyksistä yhteiseen käsitykseen jo prosessin alkuvaiheessa, mutta ratkaisu palkankorotuksista saavutettiin vasta edellä mainittuna helmikuisena iltana. Näin pitkäksi venynyt neuvotteluajanjakso ei ole kenenkään etu. Pitkän keston yksi taustatekijä on neuvottelujen poikkeuksellinen asetelma. Teknologiateollisuuden palkkaratkaisun piirissä on noin 90 000 työntekijää, mutta sillä on merkittävä ohjausvaikutus kaikkien noin 2,5 miljoonan suomalaisen palkansaajan tuleviin palkankorotuksiin. Asetelman taustalla on maan hallituksen epäonnistunut puuttuminen työmarkkinoiden toimintaan. Ensinnäkin se suunnitteli, on toteuttanut ja edelleen kaavailee uusia työntekijöiden asemaa heikentäviä lakeja, jotka keikauttivat työmarkkinoiden neuvotteluasetelman työnantajia suosivaksi. Toiseksi se asetti palkankorotuksille lainsäädäntöön sovittelujärjestelmän kautta kytkeytyvän katon. Näin ollen päänavaussopimuksen sorvaajat eli teknologiateollisuuden neuvotteluosapuolet olivat omissa rooleissaan ja omilla valtakirjoillaan paljon enemmän vartijoina kuin mihin voivat todellisuudessa suoranaisesti vaikuttaa. Työmarkkinoiden sisään rakennettu epäsuhtaisuus ei ole järkevä tapa toimia. SAK:laiset ammattiliitot avasivat neuvottelukierroksen tavanomaisesta poiketen yhteisellä julkilausutulla palkankorotustavoitteella. Sitä seurasi toiminnallinen koordinaatio. Teollisuusliiton työtaistelujen rinnalla nähtiin muiden liittojen järjestämiä tukityötaisteluja ja omia työtaisteluja. Ostovoimakuopan täyttävä päänavaussopimus ei olisi syntynyt ilman painetta. Toisaalta kilpailukyky ei tällä sopimuksella vaarantunut. Mielenkiintoinen piirre teknologiateollisuuden neuvotteluissa oli myös se, että etukäteen vaikeiksi arvioidut tekstikysymykset eivät sellaisiksi muodostuneet. Merkittävä osa maan hallituksen työntekijöihin kohdistamista heikennyksistä on työehtosopimuksen määräyksillä torjuttu. Se on tulos, jolla on rahallinen ja työelämän laatuun sisältyvä arvonsa. Työmarkkinoiden neuvottelukierros on edelleen kesken. Lopputulosta ei voida vielä arvioida. Selvää kuitenkin on, että sopimista tarvitaan myös tulevaisuudessa. Sen sujuva toteutuminen edellyttää neuvottelujärjestelmän uudistamista. ? ”Päänavaussopimus ei olisi syntynyt ilman painetta.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (8 NROA/2025) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 5 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 5 26.2.2025 14.22 26.2.2025 14.22
6 Tekijä 2/2025 HETKESSÄ Kuva Jyrki Luukkonen Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 6 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 6 26.2.2025 14.22 26.2.2025 14.22
2/2025 Tekijä 7 AJASSA 2.12.2024 kello 15.20 Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Liiton ylläpitämä Murikka-opisto kehittää, tuottaa ja markkinoi aikuiskoulutusta teollisuuden työelämän, työntekijöiden edunvalvonnan ja työyhteisöjen tarpeeseen. Murikka sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Näsijärven kupeessa. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/murikka Murikka-opiston ranta, Tampere Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 7 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 7 26.2.2025 14.22 26.2.2025 14.22
8 Tekijä 2/2025 Sopimusratkaisu täyttää palkkakuopan T eollisuusliiton hallitus on hyväksynyt työnantajia edustavan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa syntyneen neuvottelutuloksen työntekijöiden uudeksi työehtosopimukseksi. Hallitus hyväksyi myös kolme kemian teollisuuden sopimusalalle syntynyttä neuvottelutulosta sekä malmikaivoksille syntyneen neuvottelutuloksen. Kaikki syntyneet sopimukset ovat kestoltaan kolmen vuoden mittaisia. Palkankorotukset ovat yhteensä 7,8 prosenttia kolmen vuoden sopimuskauden aikana. Näiden korotusten kokonaisvaikutus palkkoihin on 8 prosenttia sopimuskaudella. Vuonna 2025 palkat nousevat 2,1 prosenttia yleiskorotuksella sekä 0,4 prosenttia työnantajan Teollisuusliiton hallituksen hyväksymä palkkaratkaisu teknologiaja kemianteollisuuteen nostaa palkkoja 8 prosenttia kolmessa vuodessa. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon mukaan sopimus täyttää päätavoitteet. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVA ANTTI HYVÄRINEN TYÖEHTOSOPIMUKSET Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja varapuheenjohtaja Turja Lehtonen kertoivat neuvotteluratkaisun sisällöstä 22.2.2025 Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. + LUE LISÄÄ Näin ostovoimakuoppa täyttyy sopimusratkaisulla – Teollisuusliiton erikoistutkija muistuttaa, että inflaation kehitystä on vaikea ennustaa. www.tekijalehti.fi/uutiset Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 8 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 8 26.2.2025 14.22 26.2.2025 14.22
2/2025 Tekijä 9 jakamana eränä. Sopimuksen kustannusvaikutus vuodelle 2025 on siten 2,5 prosenttia. Vuonna 2026 palkat nousevat 2,3 prosenttia yleiskorotuksella sekä 0,6 prosenttia työnantajan jakamana eränä. Sopimuksen kustannusvaikutus vuodelle 2026 on siten 2,9 prosenttia. Vuonna 2027 palkat nousevat 2 prosenttia yleiskorotuksella, sekä 0,4 prosenttia työnantajan jakamana eränä. Sopimuksen kustannusvaikutus vuodelle 2027 on siten 2,4 prosenttia. Helsingissä 22. helmikuuta pidetyssä tiedotustilaisuudessa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi, että saavutettu palkkaratkaisu täytti sille asetetut tavoitteet. – Meidän päätavoitteemme oli ostovoimakuopan täyttäminen ja näillä numeroilla kuoppa täyttyy. Arvaan toki, että isompiakin toiveita oli, mutta nyt päädyttiin tähän, Aalto sanoi. Teollisuusliitto yhdessä muiden SAK:laisten liittojen kanssa julkisti viime marraskuussa yhteisen palkankorotustavoitteen. Liitot tavoittelivat yhteensä 10 prosentin palkankorotusta, josta ensimmäisen vuoden tavoite on 6 prosenttia, vähintään 150 euroa kuukausipalkkaan. Toiselle vuodelle tavoitteena on 4 prosentin korotus, vähintään 100 euroa kuukausipalkkaan. Aallon mukaan aikaisempaan verrattuna oli uutta, että palkankorotustavoitteet julkistettiin. Mutta saavutetussa ratkaisussa numerot ovat kuitenkin sellaisia, joita aikaisemminkin on ollut. – Aina jää toki jossittelun paikkoja, mutta sitten aina vain tulee se hetki, jolloin sopimus pitää tehdä. Itse olin sitä mieltä, että tämä on se hetki. TEKSTIOSILLA TUKITTIIN HALLITUKSEN ESITYKSIÄ Aalto muistuttaa, että teknologiateollisuuden sopimuksessa on useita seikkoja, jotka puolsivat sopimuksen hyväksymistä. Erittäin tärkeää oli saada sopimuksen tekstiosiin seikkoja, jotka eivät heikennä työntekijöiden asemaa, kuten maan hallitus on esittänyt. – Saimme estettyä maan hallituksen lainsäädännöstä tulevia asioita. Ne eivät läheskään kaikilta osin kosketa työehtosopimuksessa olevia työntekijöitä. Aalto listaa useita hallituksen tekemiä työelämäheikennyksiä, jotka nyt eivät syntyneen sopimuksen perusteella työntekijöitä kosketa. – Esimerkiksi muutosturva säilyy, muutosneuvotteluajat säilyvät ja painava syy säilyy irtisanomisen perusteena. Olemme myös saaneet paikallisen sopimisen osalta parannuksia työehtosopimukseen niin, että luottamusvaltuutetuilla ei ole asiaa neuvotella paikallisia sopimuksia. Myös työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöoikeus tehtävänsä hoitamiseen ja siitä saatavat korvaukset nousivat samalle tasolle pääluottamusmiesten kanssa. ”ILMAN TUKEA EMME OLISI PÄÄSSEET NÄIN PITKÄLLE” Sopimuksen hyväksymisestä seurasi, että Teollisuusliiton ilmoittamat lakot kemianja teknologiateollisuudessa päättyivät. Lakkoja oli ollut yhtäjaksoisesti tammikuun lopulta saakka. Puheenjohtaja Aalto kiittää jäsenistöä ja luottamushenkilöitä jaksamisesta. Työehtosopimusneuvotteluita käytiin jo viime syksystä lähtien. – Reissu on ollut pitkä. Haluan kiittää kaikki jäseniä, luottamushenkilöitä ja myös meidän veljesliittojamme siitä tuesta ja avusta, jota olemme saaneet, Aalto kiittelee. – Ilman jäsenistömme ja luottamushenkilöidemme vahvaa panosta emme olisi koskaan päässeet näin pitkälle. Tämä on äärimmäisen tärkeää meille. Kolme vuotta kestävä sopimus tarkoittaa myös sitä, että työrauhan lisäksi aikaa on laittaa työmarkkinajärjestelmä kuntoon. Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen esitti toiveen tiedotustilaisuudessa, että työmarkkinoilla löydettäisiin tulevaisuudessa ratkaisut ilman työtaisteluita. – Toivon, että me kaikki aidot työmarkkinaosapuolet käyttäisimme tämän tulevan kolmen vuoden jakson hyödyksemme. Työmarkkinajärjestelmämme on ollut rikki. Olemme menneet kaikki sopimuskierrokset työtaistelusta työtaisteluun. Tämä ei ole suomalainen työmarkkinamalli, vaan mielestäni meidän pitää pystyä hakemaan ratkaisut sopimuspöydässä, Lehtonen sanoo. – Toivon, että Etelärannan puolelta löytyy aikaa ja mahdollisuuksia aidosti keskustella, jotta voimme pistää työmarkkinakoneemme siihen kuntoon kuin se vielä oli vuonna 2016 ja hiukan sitä ennenkin. ? Esimerkiksi muutosturva säilyy, muutosneuvotteluajat säilyvät ja painava syy säilyy irtisanomisen perusteena. RIKU AALTO Teollisuusliiton puheenjohtaja AJASSA Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 9 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 9 26.2.2025 14.22 26.2.2025 14.22
TYÖEHTOSOPIMUKSET ME TEIMME SEN Kiitos kaikille sopimusneuvotteluiden vauhdittamiseksi järjestettyjen työtaistelutoimien osallistujille ja niitä tukeneille! TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISUN PÄÄKOHDAT: ? Työehtosopimus on voimassa 30.11.2027 saakka ja jatkuu sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu. ? Osapuolet tarkastelevat vuoden 2026 elokuun aikana sopimuksen tavoitteiden toteutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä teknologiateollisuudessa. Arvioinnin perusteella kummallakin osapuolella on mahdollisuus irtisanoa työehtosopimussopimus päättymään 30.11.2026. ? Palkkaratkaisu: Vuonna 2025 yleiskorotus 2,1 %, paikallinen erä 0,4 %, vuonna 2026 yleiskorotus 2,3 prosenttia, paikallinen erä 0,6 %, vuonna 2027 yleiskorotus 2 %, paikallinen erä 0,4 %. ? Lisät, korvaukset ja taulukot korottuvat kokonaiskorotuksen verran. Jos tehdään paikallinen palkkaratkaisu, taulukoita korotetaan samaan aikaan paikallisen palkkaratkaisun toteutuksen yhteydessä. ? Muissa kuin työehtosopimuksessa sovituissa tai liittojen yhteisiin ohjeisiin perustuvissa järjestelmissä paikallisesti sovitun palkkausjärjestelmän mukaan määräytyvän palkan tulee olla vähintään töiden vaativuusryhmittelyn TVR 4:n työkohtaisen palkan suuruinen lisättynä 5 prosentilla. ? Paikallisen sopimisen osapuolina ovat, ellei asianomaisesta työehtosopimusmääräyksestä johdu muuta: työntekijä ja esimies, luottamusmies ja työnantaja, pääluottamusmies ja työnantaja, paikallisen sopimisen työryhmä. ? Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo työpaikan työntekijöitä, joihin sovelletaan tätä työehtosopimusta. ? Työpaikan paikallisten sopimusten laatimista, kehittämistä ja seurantaa varten työpaikalla on työpaikan olosuhteisiin perehtynyt paikallisen sopimisen työryhmä. Työntekijöillä on oikeus valita työryhmään kaksi edustajaa, joista toinen on pääluottamusmies, jos sellainen on valittu. 10 Tekijä 2/2025 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 10 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 10 26.2.2025 14.22 26.2.2025 14.22
Työpaikan työntekijöiden sekä vuokratyöntekijöiden lukumäärä Säännöllisen vapautuksen määrä tunteina / 4 viikkoa 10–19 20–49 50–99 100–149 150–199 200–249 250–399 400– 5 17 36 60 84 100 148 Kokonaan vapautettu AJASSA Työryhmän kokoonpano toimii pariteettiperiaatteella. ? Muutosneuvotteluiden vähimmäisajat säilyvät ennallaan, palkanmaksu jatkuu kaksinkertaisen ajan verrattuna lakiin kaavailtuun minimiin. ? Irtisanominen jatkossakin vain asiallisesta ja painavasta syystä. ? Työsuojeluvaltuutetun työstä vapauttamisen järjestämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita: A) Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö on tarkoituksenmukaista sopia työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun välillä. B) Jos työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ei ole edellä mainitusti sovittu, annetaan vapautusta viereisen taulukon mukaisesti: + SEURAA Teollisuusliiton sopimusalojen työehtosopimusten neuvottelutilannetta: www.teollisuusliitto.fi tyoehtosopimusneuvottelut SEURAA muiden SAK:laisten ammattiliittojen työehtosopimusneuvottelujen etenemistä: www.sak.fi/ tyoehtoneuvottelujen-seuranta MUOVITUOTETEOLLISUUDEN JA KEMIAN TUOTETEOLLISUUDEN, ÖLJY-, MAAKAASU-, JA PETROKEMIAN TEOLLISUUDEN, SEKÄ KEMIAN PERUSTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISUN PÄÄKOHDAT: ? Työehtosopimus on voimassa 31.12.2027 saakka. Sopimuksessa on kolmannen vuoden osalta mahdollisuus yksipuoliseen irtisanomiseen, mikäli nyt sovitun ratkaisun osalta alan näkymien, työllisyyden ja kustannuskilpailukyvyn valossa tehdyn kokonaisarvioinnin perusteella jompikumpi osapuoli toteaa, että ratkaisu ei ole siinä tilanteessa sopiva. ? Uutena näille aloille tuotiin malli, jossa yrityksessä käytävillä neuvotteluilla haetaan ensin paikallista palkkaratkaisua. Ratkaisusta neuvoteltaessa voidaan ottaa huomioon yrityksen tilanne ja hakea yhteistä näkemystä siitä millainen palkkaratkaisu tukisi työpaikan palkkarakennetta, työhyvinvointia ja edistäisi kannustavuutta. ? Siinä tapauksessa, että paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan seuraavasti: 1.5.2025: yleiskorotus 2,1 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % 1.4.2026: yleiskorotus 2,3 % ja yrityskohtainen erä 0,6 % 1.4.2027: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % ? Lisät ja taulukot korottuvat kokonaiskorotuksen verran, joka tarkoittaa sitä, että taulukkopalkalla työskentelevälle korotus tulee kokonaisuudessaan. Myös yrityskohtaisesti sovittuja lisiä ja taulukoita korotetaan edellä mainittuina päivinä ja prosenteilla, mikäli muuta ei ole sovittu. ? Päätavoitteena neuvotteluissa oli suojata työntekijöitä heikennyksiltä, jotka olisivat entisestään heikentäneet turvaa työpaikan ja oman arjen muutostilanteissa ja tässä onnistuttiin kohtalaisen hyvin. Tärkeää oli säilyttää muun muassa kirjaus, jonka mukaan irtisanomiseen vaaditaan jatkossakin painava syy. ? Työn tarjoamisvelvoite tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi irtisanottujen osalta on muuttumassa lainsäädännössä yli 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin, mutta kemian aloilla rajana on nyt ja jatkossa 30 työntekijää työllistävät yritykset. ? 50ja 60-vuotispäivä on aiemmin ollut palkallinen päivä osuessaan työpäivälle, mutta 1.1.2026 alkaen, myös vapaapäivälle osuvasta merkkipäivästä maksetaan työntekijälle korvaus, joka vastaa säännöllisen työajan palkkaa. ? Paikallisen sopimisen lainsäädännön tuoman muutoksen hallittavuutta edistettiin ratkaisussa paikallisen sopimisen työryhmä -kirjauksella, jonka mukaan toissijaisena sopijana työpaikalla toimii paikallisen sopimisen työryhmä muun muassa niissä tilanteissa, joissa pääluottamusmiestä ei ole valittu. 2/2025 Tekijä 11 + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidorna 48–49. Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 11 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 11 26.2.2025 14.22 26.2.2025 14.22
PÄÄJUTTU 93% äänestää yleensä vaaleissa* 12 Tekijä 2/2025 * Teollisuusliiton jäsenpaneeli, Alueja kuntavaalikysely 2025 PE KK A EL O M A A 72% aikoo äänestää aluevaaleissa* Huoli palveluista ajaa äänestämään Teollisuusliiton jäsenpaneelin vastaajat ovat lähdössä innokkaasti äänestämään alueja kuntavaaleissa. Vastaajat pitävät sekä hyvinvointialueiden että kuntien keskeisiä tehtäviä hyvin tärkeinä, mutta tyytymättömyyttä on etenkin sote-palveluihin. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVAT EMILIE UGGLA, PEKKA ELOMAA, ANTTI HYVÄRINEN, ANNIKA RAUHALA, JARNO ARTIKA, MERJA OJALA, JYRKI LUUKKONEN JA TUUKKA RANTALA GRAFIIKKA EMILIE UGGLA Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 12 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 12 26.2.2025 15.02 26.2.2025 15.02
KUNTIEN MERKITT ÄVIMMÄ T TEHTÄVÄ KOKONA ISUUDET OVAT: ? koulutus ja varhaisk asvatus ? kulttuur i-, nuoriso, kirjastoja liikuntap alvelut ? maankä yttö ja kaavoitu s ? vesija jätehuol to, katujen rakentam inen ja ylläpito ? rakennu svalvont a ? liikenne ja joukkolii kenne ? ympäris töpalvel ut ? turvallis uus ja varautu minen ? elinkeino politiikk a, kotoutta minen ? työllisyy spalvelu t (1.1.2025 alkaen) ? vaalien järjestäm inen ja asukkaid en osallistu mismah dollisuu ksien edistäm inen HYVINVO INTIALUE IDEN TEHTÄVÄ T: ? sosiaalija terveysp alvelujen järjestäm inen ? pelastus toimen tehtävie n järjestäm inen 6% on itse ehdokkaana kuntavaaleissa* 2% on itse ehdokkaana aluevaaleissa* 2/2025 Tekijä 13 T eollisuusliiton jäsenpaneelilta kysyttiin helmikuun aikana äänestämisestä alueja kuntavaaleissa, kuntien ja hyvinvointialueiden palveluista sekä tyytyväisyydestä ja huolista palveluihin. Vastauksia saatiin yhteensä 2 324 jäseneltä. Paneelissa on yhteensä 4 478 jäsentä. Vastausprosentti oli näin 52. + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidorna 50–51. + ALSO IN ENGLISH English summary on page 52. >> 81% aikoo äänestää kuntavaaleissa* ETSI EHDOKKAASI KUNTAVAALIGALLERIASTA SAK:n kuntavaaligallerian ehdokkaat ovat SAK:laisten ammattiliittojen jäseniä tai töissä ay-liikkeessä. Nämä ehdokkaat tekevät arvojensa mukaisia päätöksiä. Kuntavaalija aluevaaligallerioihin voi osallistua ja niitä voi selata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ehdokkaiden ilmoittautuminen päättyy 7.3. Galleria avautui yleisölle 4.3. ja on auki vaalipäivään saakka. Katso ehdokkaat: www.kuntavaaligalleria.fi Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 13 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 13 26.2.2025 14.22 26.2.2025 14.22
Suomalaisten into lähteä äänestämään aluetai kuntavaaleissa on jäänyt usein matalaksi. Kyselyn perusteella tämä ei päde jäsenpanelisteihin, sillä kyselyyn vastanneista 81 prosenttia kertoi äänestävänsä kuntavaaleissa. Aluevaaleissa äänensä aikoi antaa 72 prosenttia vastanneista. Kuntien lukuisat tehtävät vaikuttavat läheisesti suomalaisten arkeen ja siksi panelistit haluavat vaikuttaa vaaleissa. Kuntien tehtäväkentässä on tapahtunut suuria muutoksia sitten viime kuntavaalien vuonna 2021. Sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut siirtyivät kunnilta vuonna 2023 toimintansa aloittaneille hyvinvointialueille Helsinkiä lukuun ottamatta. Kunnat puolestaan saivat hoitaakseen työllisyyspalvelut vuoden 2025 alusta. Tehtävämuutoksista on seurannut, että teollisuusliittolaisten mielestä kuntien tärkeimpien tehtävien pääpaino on siirtynyt sosiaalija terveyspalveluiden tuottamisesta peruselämisen kannalta keskeisen kunnallistekniikan ylläpitämiseen. 66 prosenttia vastanneista pitää tärkeänä tehtävänä vedenja energiantuotantoa. Yli 50 prosenttia vastanneista piti tärkeänä koulutusta ja päivähoitoa, ikääntyneiden palveluita ja työllisyyspalveluita. Sen sijaan vain hieman enemmän kuin joka viides vastannut katsoi tärkeäksi vapaan sivistystyön palveluita, kuten työväenja kansanopistoja. Tärkeysjärjestykseen toki vaikuttaa se, millaisia palveluita vastaajan kotikunta tuottaa. Esimerkiksi pienissä, alle 6 000 asukkaan kunnissa asuvista vastaajista vain 13 prosenttia piti joukkoliikennettä kunnan tärkeänä tehtävänä. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa asuvista vastaajista joukkoliikenne oli tärkeä 46 prosentin mielestä. Jäsenpaneelin vastausten perusteella kunnat ovat selvinneet perustehtäviensä hoitamisesta hyvin. Kaikkein tyytyväisimpiä panelistit olivat jätehuollon palveluihin (69 % oli tyytyväisiä). Tyytyväisyyteen ei juurikaan vaikuttanut se, minkä kokoisessa kunnassa vastaaja asuu. Yli puolet panelisteista oli tyytyväinen vedenja energiatuotannon palveluihin. 40 prosenttia kiitteli kulttuuri-, nuoriso-, liikuntapalveluita ja kirjastoja. Kaikkein eniten tyytymättömyyttä vastaajissa herättävät ikääntyneiden palvelut, joukkoliikenteen palvelut sekä työllisyyspalvelut. A N N IK A RA U H A LA 14 Tekijä 2/2025 >> Tekijä kysyi Teollisuusliiton jäseniltä, millaiset asiat kiinnostavat heitä eniten alueellisessa ja kunnallisessa päätöksenteossa. Lue jäsenistä laajemmat jutut verkkolehdestä: www.tekijalehti.fi/ajassa LAURA BERGDAHL Helsinki Jälkikäsittelijä Nordic Label Oy, Helsinki PÄÄJUTTU ”Nuorten pitäisi päästä työelämään kiinni” Nuorten työnsaannin vaikeus huolettaa Laura Bergdahlia, joka toivoo Helsingin kaupungin näyttävän yrityksille esimerkkiä työllistäjänä. Pääkaupunki tarvitsisi myös lisää teollisuutta. Toisin kuin muualla Suomessa, Helsingissä äänestetään vain kuntavaaleissa. Kaupungin Bergdahl haluaisi tekevän sitä, mihin yrityksillä on korkea kynnys: ottavan kokemattomia nuoria töihin. – Itse pääsin 16-vuotiaana töihin suoraan peruskoulusta. Myöhemmin opiskelin oppisopimuskoulutuksella graafiseksi kuvaajaksi, ja olen ollut samassa yrityksessä vuodesta 1988. Nykynuoret ansaitsisivat samanlaiset mahdollisuudet. Kaikille ei koulunkäynti onnistu ongelmitta, ja yhä on monia työtehtäviä, jotka eivät vaadi pitkää koulutusta. Esimerkkinä Bergdahl käyttää omaa työtään, johon kuuluu lääkeja elintarviketeollisuudessa käytettävien etikettien leikkaamista ja pakkaamista. – Voisin työni ohessa opettaa jotain nuorta, eikä oppimisessa kestäisi kauempaa kuin pari viikkoa. Kaupungin töistä nuorille voisivat soveltua vaikkapa viheralueiden hoito sekä tietyt kunnossapidon ja huollon tehtävät. Niissäkin kokeneempi tekijä voisi opastaa nuorempaa, joka oppisi tekemällä. Toinen toive päättäjille on, etteivät nämä kaavoituspolitiikassa unohda teollisuutta. Myllypurossa asuva Bergdahl on nähnyt duunarityöpaikkojen vähentyvän vuosien varrella. – Täällä Itä-Helsingissä on esimerkiksi Roihupellon teollisuusalue ja Herttoniemessä on teollisuusyrityksiä, mutta tuntuu että nekin pikkuhiljaa jyrätään asuntojen tieltä. TEKSTI MIKKO NIKULA Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 14 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 14 26.2.2025 14.23 26.2.2025 14.23
ÄÄNESTÄ 13.4.2025 A N TT I H YV Ä RI N EN 2/2025 Tekijä 15 Alueja kuntavaalit 13.4.2025 ÄÄNIOIKEUS ? ALUEVAALEISSA äänioikeutettuja ovat hyvinvointialueella asuvat Suomen, muiden EU-jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 13.4.2025. Myös hyvinvointialueella asuvat 18 vuotta täyttäneet muut ulkomaalaiset, jos he ovat asuneet Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Äänioikeutettuja myös ovat tietyin ehdoin asuvat EU:n ja kansainvälisten järjestöjen palveluksessa olevat henkilöt ja heidän perheenjäsenensä. ? KUNTAVAALEISSA äänioikeutettuja ovat kunnassa asuvat Suomen, muiden EU-jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 13.4.2025. Myös kunnassa asuvat 18 vuotta täyttäneet muut ulkomaalaiset, jos he ovat asuneet Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Äänioikeutettuja myös ovat tietyin ehdoin asuvat EU:n ja kansainvälisten järjestöjen palveluksessa olevat henkilöt ja heidän perheenjäsenensä. ÄÄNESTÄMINEN Voit äänestää molemmissa vaaleissa samalla kertaa. Voit kuitenkin halutessasi äänestää eri vaaleissa myös eri kerroilla tai käyttää äänioikeuttasi vain toisessa vaalissa. Äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Ennakkoäänestys ulkomailla on 2.–5.4.2025 ja Suomessa 2.–8.4.2025 Ennakkoäänestys järjestetään myös laitoksissa, kuten sairaaloissa, vanhainkodeissa ja vankiloissa sekä varuskunnissa. Näissä voi äänestää vain hoidettavana olevat henkilöt tai niihin otetut henkilöt. Varsinainen vaalipäivä on 13.4.2025 EHDOKKUUS Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi aluevaaleissa on henkilö, 1. joka on kyseisen hyvinvointialueen asukas (jonka kotikunta kuuluu kyseiseen hyvinvointialueeseen), 2. jolla on jollakin hyvinvointialueella äänioikeus aluevaaleissa ja 3. jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi. Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi kuntavaaleissa on henkilö, 1. jonka kotikunta kyseinen kunta on, 2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa ja 3. jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi. Lue lisää: www.vaalit.fi ANTTI MATTILA Sodankylä Työsuojeluvaltuutettu Boliden Kevitsa Mining Oy, Sodankylä "Ennaltaehkäisyä, ettei tulisi ongelmia" Antti Mattila toivoo kuntapäättäjien keskittyvän jatkossa nuorten ja vanhusten palveluiden parantamiseen. Sodankylän Kevitsan kaivoksella työsuojeluvaltuutettuna toimiva Mattila toimii Kevitsan lisäksi eri puolilla Lappia luottamustehtävässä, jossa joutuu käsittelemään nuorten ongelmia. Mattila kertoo törmänneensä nuorten pahoinvointiin eri puolilla Lappia. – Myös pienillä kouluilla pitäisi saada keskusteluapua matalalla kynnyksellä. Ennaltaehkäisevyys olisi tärkeää, että ei ehtisi tulla kovin pahoja ongelmia, Mattila sanoo. Pienissä kylissä asuvien nuorten harrastusmahdollisuudet voivat olla hyvin rajalliset. Kiusaamiseen pitäisi Mattilan mukaan pystyä puuttumaan matalalla kynnyksellä. – Voisiko kunta avustaa, että vanhemmat pystyvät tukemaan lapsia ja nuoria harrastamisessa, Mattila kysyy. Kirkonkylällä harrastuspaikat ja nuorisotilat ovat Mattilan mukaan kovassa käytössä. Sodankylässä moni ikäihminen asuu maaseudulla. Mattilan mielestä vanhusten asumista kotona olisi syytä tukea. – Usein kotona asuminen on laadukkaampaa kuin palvelulaitoksessa, Mattila sanoo. Yksi Mattilan tuttu ikäihminen joutui muuttamaan kotoaan, kun auraaminen ja lämmittäminen kallistuivat energiakriisin takia niin paljon. – Piti lähteä kylälle vuokra-asuntoon, kun hän oli siinä kunnossa, ettei puilla enää jaksanut lämmittää, Mattila sanoo. Antti Mattilan kuntavaaliehdokas on jo tiedossa. Keskusteluyhteys on hyvä. – Hän asuu syrjemmässä ja ymmärtää samoja huolia ja murheita kuin mie, Mattila sanoo. AJASSA TEKSTI OTTO PONTO Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 15 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 15 26.2.2025 14.23 26.2.2025 14.23
JUSSI KARPPANEN Rääkkylä Kokoonpanija John Deere Forestry Oy, Joensuu JA RN O A RT IK A PÄÄJUTTU ”Tarvitaan vahvempaa elinkeinoja teollisuuspolitiikkaa” 16 Tekijä 2/2025 Pohjois-Karjalan Rääkkylässä asuvan Jussi Karppasen mietteet kuntaja aluevaalien edellä ovat kaksijakoiset: asiat ovat hyvin ja kuitenkin perin huonosti. Karppasen koti on rivitalokaksio Rääkkylän keskustassa. Kesämökille Oravisaloon hurauttaa kymmenessä minuutissa. Työmatkaa John Deeren metsäkonetehtaalle Joensuuhun kertyy noin 60 kilometriä. Siellä Karppanen kokoonpanee nyt H-sarjan motoja. – Rääkkylä on tavattoman kaunis paikka, upea luonto ja vesistöt. Kunta oli Suomessa ensimmäinen, jonne vedettiin kattava valokuituverkko, etätyötä tekevillekin iso etu. Asunnon pystyy ostamaan ykköskymppitonneilla. Rääkkylän tulevaisuuden yllä on kuitenkin tummia pilviä. Ilman tulomuuttoa kunnan väkiluvun ennustetaan puolittuvan nykyisestä noin 1 900 asukkaasta seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2023 Rääkkylään syntyi kolme vauvaa, viime vuonna yksi. Alueja kuntavaalien voittajina Karppanen soisi näkevänsä ihmisiä, jotka pystyvät tekemään päätöksiä tiedon ja osaamisen perusteella. – Suhmuroinnin sijasta Rääkkylään kaivataan vahvempaa elinkeinoja teollisuuspolitiikkaa. Kulttuuri on hieno asia, mutta ei sillä ruoka pöytään tule. Yksi teollinen työpaikka toisi mukanaan 2–3 muuta työpaikkaa. Kohtalokkaat päätökset tehdään Karppasen mukaan ”isolla kirkolla” Helsingissä. Itä-Suomen tulevaisuutta pohtineen työryhmän ehdotus itäisestä erityistalousalueesta saa mieheltä kannatusta. Esimerkiksi erityistalousalueen verohuojennukset saattaisivat kääntää muuttoauton keulan loistavilla etäyhteyksillä katettuun Rääkkylään. – Voisi Rääkkyläkin olla osa Suomen Monacoa. Vaan saattaa puhe erityistalousalueesta olla ihan vaan sanahelinää. TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN LIITTO TUKEE JÄSENIÄ Teollisuusliitto tukee aluevaaleissa 2025 ehdokkaina olevia liiton jäseniä 300 eurolla ja kuntavaaleissa 2025 ehdolla olevia liiton jäseniä 200 eurolla. Vaalitukea maksetaan toteutuneista kuluista kuitteja vastaan. Kaikki kulut haetaan yhdellä kertaa lomakkeella, jonka voit palauttaa omaan aluekeskukseesi. Tositteiden viimeinen toimituspäivä 31.5.2025. Lue lisää ja lataa hakemuslomakkeet: www.teollisuusliitto.fi/liiton-taloudellinen-tuki Työllisyyspalvelut ovat kunnan tehtäväkentässä uusin tulokas ja niiden palveluiden sujumisessa kunnilla on iso näytön paikka kuntalaisille. Vastaajista vain 16 prosenttia sanoi olevansa tyytyväinen työllisyyspalveluihin. Uuden tehtävän hoitaminen herättää panelisteissa huolta. Suurin huoli kohdistuu työpaikkojen tarjonnan mahdolliseen heikkenemiseen sekä pakkotyöllistämiseen aktiivimallin tapaan. HOITOTAKUUSEEN OLLAAN PETTYNEITÄ Sosiaalija terveyspalveluita sekä pelastustoimen palveluita hoitavat hyvinvointialueiden tehtäväkentät koetaan jäsenpanelistien mielestä erityisen tärkeiksi. Vastaajien mielestä kaikki hyvinvointialueiden keskeisistä palveluista ovat tärkeitä. Kyselyssä vähiten tärkeysmainintoja sai kotisairaanhoidon järjestämisen palvelut, mutta niitäkin piti tärkeänä puolet vastaajista. Tärkeimmäksi panelistit nostivat perusterveydenhuollon palvelut, joita piti tärkeänä 87 prosenttia vastaajista. Vaikka hyvinvointialueiden palvelut koetaan hyvin tärkeiksi, tyytyväisyys palveluja kohtaan on vähäisempää kuin esimerkiksi kuntien tuottamia palveluja kohtaan. Tyytyväisimpiä vastaajat olivat paloja pelastustoimen palveluihin. Niihin tyytyväisiä oli noin puolet vastaajista. Sen sijaan 36 prosenttia vastaajista sanoi olevansa tyytymätön hoitotakuuta kohtaan ja vain 14 prosenttia vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen palveluun. Hoitotakuu tarkoittaa potilaan oikeutta päästä terveydenhoitoon tietyn ajan sisällä kiireettömissä asioissa. Perusterveydenhuollon ja hammashoidon palveluihin sanoi olevansa tyytymätön useampi kuin joka neljäs vastaaja. Tyytymättömyyttä esiintyy runsaasti erityisesti niillä hyvinvointialueilla, joilla palveluverkosto on supistunut. Sote-palveluiden tulevaisuudessa vastaajia huolettaa eniten palveluihin pääsyn vaikeutuminen. Palveluverkon supistuminen sekä avunsaannin hidastuminen huolestuttavat myös vastaajia suuresti. ? Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 16 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 16 26.2.2025 14.23 26.2.2025 14.23
>> Kuntapäättäjät ovat ammattimaistuneet S uomen päätöksentekojärjestelmä perustuu demokraattiseen oikeusvaltioon, jossa vallan kolmijako-oppi jakaa vallan lainsäädäntöön, toimeenpanoon ja tuomiovaltaan. Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka säätää lait, päättää valtion talousarviosta ja valvoo hallituksen toimintaa. Toimeenpanovalta on hallituksella ja presidentillä. Riippumattomat tuomioistuimet puolestaan käyttävät tuomiovaltaa. Hyvinvointialueet ja kunnat käyttävät alueellista valtaa. Sekä hyvinvointialueilla että kunnilla on itsehallinto. Kuntia Suomessa on 308, joista Manner-Suomessa on 292 ja Ahvenanmaalla 16. (Ahvenanmaa ei ole hyvinvointialue, eikä kuluva vuosi ole siellä kuntavaalivuosi.) Perustuslaki takaa kunnille sekä itsehallinnon että verotusoikeuden. Ylintä päätäntävaltaa kunnissa käyttävät valtuustot, joihin nyt huhtikuussa järjestettävillä vaaleilla valitaan valtuutetut. Kuntavaalit järjestetään aina neljän vuoden välein. Valtuusto vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta. Se muun muassa valitsee jäsenet kunnanhallitukseen ja lautakuntiin. Kunnat järjestävät kuntalaisille tietyt peruspalvelut, joista on säädetty laeilla. Peruspalvelut rahoitetaan pääsääntöisesti kunnallisella verotuksella, valtionosuuksilla sekä tietyistä palveluista perittävillä maksuilla. Kuntien järjestämiä palveluita ovat esimerkiksi koulutus, varhaiskasvatus, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut ja infrastruktuurin ylläpito. Vuoden 2025 alusta kunnat saivat järjestettäväkseen myös työja elinkeinopalvelut. Kunnallisalan kehittämissäätiön toimitusjohtaja Jenni Airaksinen sanoo, että viime vuosina kunnallisessa päätöksentekojärjestelmässä on tapahtunut isoja muutoksia. Toisaalta viranhaltijoiden osaaminen on monipuolistunut. Monissa kunnissa viranhaltijoilla on hyvin korkeatasoista osaamista. Myös politiikan puolella on tapahtunut muutoksia. – Politiikan puolella muutoksen kärkenä on ollut pormestarimallin tarkastelu. Se on yleistynyt todella hitaasti. Tämä kertoo siitä, että meillä on vahva usko riippumattomaan virkavalmisteluun eli että poliittisesti neutraaliin näkemykseen pyrkivä viranhaltija esittelee asiat ja sitten kunnanhallitus ja loppukädessä valtuusto päättävät asioista, Airaksinen toteaa. – Lisäksi meillä on tapahtunut luottamushenkilöiden ammattimaistumista. Yhä enemmän ja enemmän on osaja kokoaikaisia hallituksenpuheenjohtajia siis poliitikkoja, jotka saavat työstään palkkaa ja käyttävät tehtävään myös valtavasti aikaa. Ilmiö on näkynyt jopa lautakuntien puheenjohtajissa. Kehitys ei välttämättä ole ollut hyväksi. Luottamushenkilöiden ammattimaistuminen on saattanut aiheuttaa sen, että kunnan ykkösviranhaltijan ja -luottamushenkilön tehtäväkenttiin on tullut päällekkäisyyttä. Tämä on voinut johtaa henkilöiden välisiin ristiriitoihin ja toisaalta siihen, että tehtäviä on jäänyt hoitamatta. – Siksi olisi tärkeää, että kun valtuusto on vaihtunut, aina käytäisiin keskustelu toimijoiden roolista ja tehtävistä. Jotta tila ei kapene toisaalta politiikalta ja toisaalta viranhaltijalta. HYVINVOINTIALUEILLA RAJATTU TEHTÄVÄKENTTÄ Hyvinvointialueita on yhteensä 21. Hyvinvointialueen tehtäviksi on laissa säädetty sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen alueella. Helsingin kaupunki vastaa sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaa HUS-yhtymä. Hyvinvointialueilla on itsehallinto, jossa ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu aluevaltuusto. Se päättää muun muassa hyvinvointialuestrategiasta, hyvinvointialueen talousarviosta ja hallintosäännöstä. Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen, hyvinvointialueen muut toimielimet ja valitsee hyvinvointialueen johtajan. Toisin kuin kunnissa, Airaksisen mielestä hyvinvointialueiden päätöksentekojärjestelmät ovat vielä aivan kesken. Vaikka hyvinvointialueet ovat aivan erilaisia kokonaisuuksia kuntiin verrattuna, hyvinvointialueiden rakenteet on määritelty kuntia vastaavaksi. Airaksisen mielestä hyvinvointialueiden kannalta hankalaa on se, että niiden todellinen itsehallinnollisuus on näennäistä. Valtio ohjaa niiden toimintaa hyvin paljon. – Hyvinvointialueella ei ole mahdollisuutta kasvattaa tulojaan eikä sillä ole oikeastaan mahdollisuutta kasvattaa menojaankaan. Herää kysymys, missä piilee hyvinvointialueen itsehallinto. Tämä on järjestelmätason pulma, Airaksinen miettii. – Kun painetta tulee usealta suunnalta, voi se pidemmällä aikavälillä alkaa näkyä hyvinvointialueiden johtajien eroina ja vaikeutena saada rekrytoitua osaavaa johtohenkilöstöä. AJASSA 2/2025 Tekijä 17 M ER JA O JA LA Jenni Airaksinen Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 17 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 17 26.2.2025 14.23 26.2.2025 14.23
18 Tekijä 2/2025 JY RK I LU U KK O N EN TUOMAS ANTILA Tampere Tuotantoteknikko Coherent, Inc. Finland, Tampere "Äänestäminen on meidän etuoikeutemme" PÄÄJUTTU VALTUUTETTUJEN MÄÄRÄ KUNNISSA JA HYVINVOITIALUEILLA Lähde: vaalit.? ? Vuoden 2025 alussa Manner-Suomessa 296 kuntaa, ? Ahvenanmaan maakunnassa 16 kuntaa. ? Vuoden 2025 alussa Manner-Suomessa oli 21 hyvinvointialuetta. ? Kunnassa valittavien valtuutettujen lukumäärästä päättää valtuusto. Asukasluku kunnassa enintään 5 000 5 001 – 20 000 20 001 – 50 000 50 001 – 100 000 100 001 – 250 000 250 001 – 500 000 yli 500 000 13 27 43 51 59 67 79 Valtuutettuja vähintään Hyvinvointialueen asukasluku enintään 200 000 200 001 – 400 000 400 001 – 600 000 yli 600 000 59 69 79 89 Valtuutettuja vähintään Ensimmäisissä aluevaaleissa vuonna 2022 valittiin: Vuoden 2025 aluevaaleissa valitaan: ? 79 valtuutettua Länsi-Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla ? 69 valtuutettua Keski-Uudenmaan, Vantaa-Keravan, Satakunnan, Päijät-Hämeen, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla ? 59 valtuutettua muilla hyvinvointialueilla MILLAISEKSI AJATTELET KOTIKUNTASI KEHITTYVÄN LÄHIVUOSINA? Lähde: Teollisuusliitto, kunta ja aluevaalikysely 2025 N = 2 324, tiedon keruu 2.2.–13.2.2025 Selvästi paremmaksi Hieman paremmaksi Pysyvät ennallaan Hieman huonomaksi Selvästi huonommaksi En osaa sanoa 10 20 30 % 2 14 25 33 21 5 Tuomas Antila kolaa puuterilunta kotipihallaan Tampereen Viialassa. Kuopus Unna Antila, 5 häärää isän apuna lumitöissä. Antilat asuvat Suomen vetovoimaisimmassa kaupungissa. – Tampere on hyvä paikka asua. Kaupunki kehittyy elinja asuinympäristönä koko ajan. Täällä on paljon kulttuuritarjontaa ja liikuntamahdollisuuksia, Tuomas Antila sanoo. Kaupungin kehityksestä kertoo hänen mukaansa muun muassa raitiotien rakentaminen. Tampereen väkiluku kasvoi viime vuonna noin 5 300:lla. Nyt asukkaita on jo yli 260 300. – Tampereella on hyvät opiskelumahdollisuudet. Muutin tänne Kankaanpäästä 20 vuotta sitten opiskelemaan. Suurin osa kavereistanikin tuli silloin Tampereelle, Antila kertoo. Alueja kuntavaaleissa Antila äänestää puoluetta, joka ajaa työntekijöiden etuja. – Äänestäminen on yksi etuoikeuksistamme, jolla voimme vaikuttaa asioihin. Tässä maassa pitäisi arvostaa myös työntekijöiden työpanosta. Sitä tarvitaan, jotta hommat täällä toimivat. Työkseen kahden lapsen isä Tuomas Antila kokoonpanee hitsauslasereita Coherentilla Hervannan Ruskossa. Alueja kuntavaaleissa häntä kiinnostavat erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointi sekä vanhustenhoito. – Minulle on tärkeää, että hoitotakuu toteutuu eli että hoitoon pääsee tarvittaessa nopeasti. Siinä Pirkanmaan hyvinvointialueella on parantamisen varaa. Esimerkiksi kiireetöntä hammaslääkäriaikaa sai Tampereella helmikuussa odottaa noin vuoden, vaikka lain mukaan 23 vuotta täyttäneiden pitäisi päästä hammaslääkäriin puolessa vuodessa. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 18 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 18 26.2.2025 15.48 26.2.2025 15.48
2/2025 Tekijä 19 AJASSA ”Alueja kuntavaaleissa mitataan myös hallituksen kannatus ” T eollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kehottaa jokaista teollisuusliittolaista käyttämään äänensä huhtikuun alueja kuntavaaleissa. Aallon mukaan alueja kuntavaaleilla on kahdenlainen merkitys: toisaalta niissä valitaan päättäjät kuntien ja hyvinvointialueiden päättäviin elimiin mutta myös lähetetään viesti maan hallitukselle. – Äänestämällä varmistat sen, että sinun äänesi tulee otetuksi huomioon päätöksenteossa koskevatpa päätökset sitten kunnan tai hyvinvointialueen palveluita. On myös äärimmäisen tärkeää ottaa kantaa siihen, hyväksytkö sinä nykyisen maan hallituksen toimet vai oletko tyytymätön. – Jos olet tyytymätön maan hallituksen toimintaan, näissä vaaleissa on mahdollisuus vaikuttaa politiikan sisältöön siten, että hallituspuolueiden on pakko ottaa huomioon kansalaisten mielipide. Sen takia on tärkeää, että äänestät ja näytät, mitä mieltä sinä olet maan hallituksen toiminnasta, Aalto sanoo. Aallon mielestä huhtikuun alueja kuntavaalit ovat ensimmäinen kerta sitten viime eduskuntavaalien, jolloin todella mitataan, mitä mieltä suomalaiset ovat hallituksessa harjoitetusta politiikasta. Hyvä tulos vaaleissa antaa hallituspuolueille mandaatin jatkaa politiikkaansa. Huonon tuloksen hallitus todennäköisesti ohittaa olan kohautuksella. – Mutta selvää on, että kun eduskuntavaaleihin on aikaa kaksi vuotta, tulos kertoo, mikä kansalaisten mielipide on hallituspuolueiden harjoittamasta politiikasta. TEOLLISUUSLIITTOLAISIA MUKAAN PÄÄTTÄJIEN JOUKKOON Aalto näkee myös tärkeänä, että teollisuusliittolaisia on mukana alueja kuntavaaleissa ehdokkaina. – Jäsenemme käyttävät kuntien ja hyvinvointialueiden palveluita merkittävästi. Siinä mielessä on tärkeää, että jäsenkunnastamme olisi iso joukko päättämässä sekä kuntaan että hyvinvointialueeseen liittyvistä asioista, Aalto huomauttaa. Esimerkiksi Tilastokeskuksen tausta-analyysien mukaan niin kuntien kuin hyvinvointialueiden päätöksentekoon osallistuu paljon korkeakoulutettuja, yrittäjiä sekä julkisen sektorin päättäjiä ja työntekijöitä. Sen sijaan yksityisen sektorin työntekijöitä kuntien tai hyvinvointialueiden päättävissä elimissä on suhteessa vähemmän kuin äänioikeutetuissa. – Ihmisten palveluiden näkökulmasta on tärkeää, että päättäjinä on henkilöitä, jotka eivät ole palveluiden tuottajilla töissä, Aalto toteaa. – Näkökulma päätöksenteossa on erilainen, kun päättäjinä on sekä palveluita käyttäviä henkilöitä että palveluiden tuottamiseen osallistuvia henkilöitä. On tärkeää, että päättäjissä olisi edustettuna sekä yksityisen sektorin että julkisen sektorin työntekijöitä. Teollisuusliiton ja teollisuusliittolaisten näkökulmasta ei ole yhdentekevää, millaisia päätöksiä kunnissa ja hyvinvointialueilla tehdään. – Meidän näkökulmastamme on tärkeää, että jäsenemme saavat hyvät terveyspalvelut. Tämä toki koskee kaikkia kansalaisia, millä tavalla sosiaalija terveysalan palvelut saadaan tuotettua mahdollisimman tehokkaasti niin, että ihmiset pääsevät mahdollisimman nopeasti hoitoon ja saavat tarvitsemansa avun. Kuntasektori puolestaan on keskeisessä roolissa yritysten toimintaedellytysten mahdollistajana. – Jotta yritykset pärjäävät ja pystyvät työllistämään sekä tarjoamaan hyviä työtehtäviä ja palkkoja, toimintaedellytysten on oltava mahdollisimman hyvät. Yksityisen sektorin näkökulmasta on keskeistä, miten kunta pystyy palvelemaan yrityksiä ja tuottamaan niille palveluita, kuten kaavoitustai lupapalveluita. Tällä on merkitystä, kuinka yritykset pystyvät toimimaan ja tarjoamaan työtä meidän jäsenillemme. Meidän etumme on se, että yritykset pärjäävät hyvin ja niillä on hyvät toimintaedellytykset ja mahdollisuudet investointeihin. ? TU U KK A RA N TA LA "Äänestämällä varmistat sen, että sinun äänesi tulee otetuksi huomioon päätöksenteossa", Riku Aalto sanoo. Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 19 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 19 26.2.2025 14.23 26.2.2025 14.23
2/2025 Tekijä 21 AJASSA >> H yvinvointivaltio turvaa kansalaisille laajoja tasaveroisia oikeuksia, jotka liittyvät toimeentuloon, terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Tarina suomalaisen hyvinvoinnin rakentamisesta menee usein näin: sotien jälkeen köyhä kansa rakensi yhdessä hyvinvointivaltion ja nousi menestyvien kansakuntien joukkoon. Kaukaa katsottuna juoni on selkeä, mutta samalla moni yksityiskohta jää näkemättä. Ajallinen etäisyys kultaa ja multaa muistoja. – Läpi historian hyvinvointivaltion rakentaminen on ollut monenlaisten poliittisten kiistojen aihe, sanoo historiantutkija ja yliopistonlehtori Eemeli Hakoköngäs Helsingin yliopistolta. Esimerkiksi maksuton koulutus ei ollut läheskään kaikkien mielestä hyvä uudistus, mutta jälkikäteen katsoen harva olisi purkamassa 1970luvulla rakennettua peruskoulujärjestelmää. ÄÄNIOIKEUS VALOI POHJAN Suomalaisen hyvinvointivaltion aktiivinen rakentaminen alkoi toisen maailmansodan jälkeen 1950luvulla. Hyvinvointivaltion rakentamisen kultakaudeksi usein määritellään 1960–1980-luvut. Suomessa lähdettiin 1900-luvun alussa liikkeelle kaukaisilla tavoitteilla tasa-arvosta ja turvallisemmasta elämästä. Maailmansotien jälkeen ammattiyhdistysliike oli keskeisessä roolissa, kun hyvinvointivaltiota rakennettiin. 1990-luvulta lähtien hyvinvointivaltiota on vuoroin purettu ja säilytetty. Tulevaisuudessakin kyse on siitä, millaisen yhteiskunnan haluamme. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS TUOMAS IKONEN Parempaa elämää rakentamassa Rakentaminen ei kuitenkaan alkanut tyhjästä sotien jälkeen. Jo 1900-luvun alussa työväenliike oli esittänyt vaatimuksia paremmasta elämästä. Vuonna 1903 SDP:n Forssan ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi muun muassa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, sukupuolten tasa-arvo, julkinen terveydenhuolto ja maksuton oppivelvollisuus. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus saatiin voimaan vuoden 1907 eduskuntavaaleihin. Joitain terveydelliseen, taloudelliseen ja oikeudelliseen asemaan liittyviä rajoituksia vielä oli, mutta lähtökohtaisesti kaikilla yli 24-vuotiailla oli äänioikeus. – Ei voitaisi ajatella hyvinvointiyhteiskuntaa, joka olisi harvojen käsissä, eikä olisi demokraattista päätöksentekoa tai naisten äänioikeutta, Hakoköngäs sanoo. 1900-luvun alussa monet tavoitteet olivat omaan aikaansa radikaaleja, mutta valoivat pohjaa tuleville muutoksille. SYNTYI TARVE NEUVOTELLA 1910–1930-luvuilla perustetiin senaatin sosiaalitoimikunta ja säädettiin ensimmäiset lait oppivelvollisuudesta ja eläkkeistä. Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 21 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 21 26.2.2025 14.23 26.2.2025 14.23
22 Tekijä 2/2025 22 Tekijä 2/2025 – Maailmansotien jälkeen työväenpuolueet saivat enemmän valtaa kuin ennen sotia. Se mahdollisti sosiaalisten tavoitteiden edistämisen, Hakoköngäs sanoo. Suomen Työnantajain Keskusliitto tunnusti 23.1.1940 ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinakysymyksissä. Tätä kutsutaan tammikuun kihlaukseksi. – Suomessa ammattiyhdistysliikkeen vallan kasvuun sisältyi työnantajapuolen halu ja tarve neuvotella. Haluttiin ylläpitää yhteiskuntarauhaa ja työrauhaa, Hakoköngäs sanoo. Työehtosopimuslaki säädettiin vuonna 1946. SUOMALAINEN KOLMIKANTA Suomalaiseksi malliksi muotoutui sopia monista työmarkkinoiden kysymyksistä ja hyvinvointivaltion peruspilareista kolmikantaisesti, eli samassa pöydässä olivat työntekijöiden ja työnantajien edustajat sekä maan hallitus. Tällä korporatistisella tavalla saavutettiin paljon. – Suomalaisen korporatismin historia sotien jälkeisenä aikana on olennainen osa Suomen historiaa ja se on vaikuttanut hyvinvointivaltion keskeisien elementtien toteutumiseen, Hakoköngäs sanoo. Kolmikantaisissa tulopoliittisissa (tupo) neuvotteluissa lyötiin lukkoon montaa päätöstä, jotka ovat säilyneet. Laajan sopimisen hyvä puoli on vakaus. Päätöksiä ei purettu hallitusten vaihtuessa. – 1960–1980-lukujen tupoissa sovittiin keskeisistä hyvinvointivaltion askelista. Hyvinvointivaltion rakentaminen korporatismin kautta toi jatkuvuutta. Tehtiin isoja päätöksiä, jotka hyödyttivät laajasti monia suomalaisia, Hakoköngäs sanoo. Esimerkiksi vuonna 1964 säädettiin koko kansan sairausvakuutuksesta, mikä oli merkittävä yhteiskunnallinen uudistus. UUSIA SUUNTIA 1990-LUVULLA 1990-luvulla käännyttiin myös hyvinvointivaltion tarinassa suuntaan, jossa alettiin puhua enemmän hyvinvointiyhteiskunnasta. Laman aikana valtion toimia karsittaessa yhä enemmän siirtyi yksilön, perheiden, yritysten ja järjestöjen hoidettavaksi. Vuosituhannen vaihteen jälkeen kolmikantainen sopiminen on tullut monilta osin päätökseensä. Työnantajapuoli on vetäytynyt keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista ja pääosin muustakin kolmikantaisesta sopimisesta. Eläkejärjestelmän uudistukset ovat olleet sitkein kolmikantaisen sopimisen muoto. Viimeksi tammikuussa 2025 työmarkkinaosapuolet kertoivat päässeensä sopuun eläkeuudistuksesta, joka tehtiin maan hallituksen tehtävänannosta. – Eläkeasiassa tuntuu toimivan isomman kuvan katsominen. Eläkkeitä on pakko ajatella vuosikymmeniä eteenpäin, Hakoköngäs sanoo. PALKKATYÖYHTEISKUNNAN LAPSI Hyvinvointivaltion tarina on myös palkkatyöyhteiskunnan tarina. Turvaverkoille syntyi tarve, kun yhä useampi suomalainen sai elantonsa palkkatyöstä. Suomi oli vielä maailmansotien jälkeen maatalousvaltainen maa, mutta teollistuminen oli nopeaa sotia seuranneina vuosikymmeninä. Palkkatyön yleistyminen loi myös sosiaalisia riskejä, jotka liittyivät muun muassa työttömyyteen, työkyvyttömyyteen, lapsen saamiseen ja korkeaan ikään. – Hyvinvointivaltio on palkkatyöyhteiskunnan lapsi, sanoo sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Riskejä vastaan tarvittiin turvaverkkoja, joista hyvinvointivaltio koostuu. Kun yhä useampi suomalainen teki palkkatyötä ja kuului ammattiliittoihin, syntyi muutosvoima. – Palkkatyöyhteiskunta loi tarpeen ja poliittisen voiman tarpeen taakse. Tässä ammattiyhdistysliike on ollut hyvin keskeinen, Hiilamo sanoo. YHDENMUKAISUUS VAIHTELEE Suomi on monella tavalla pohjoismainen hyvinvointivaltio, mutta myös poikkeavia piirteitä löytyy. Eläkejärjestelmä edustaa pohjoismaista perinnettä. – Eläkejärjestelmä on poikkeuksellisen yhdenmukainen. Periaatteessa kaikilla on samat etuudet, ja yksityisten vakuutusten rooli on erittäin pieni, Hiilamo sanoo. Toisessa ääripäässä on perusterveydenhuolto, jota ei voi pitää yhdenmukaisena. – Työnantajan kautta ja omalla rahalla hankitut vakuutukset kattavat huomattavan osan perusterveydenhuollosta. Tässä muistutamme ehkä enemmän Yhdysvaltoja kuin Pohjoismaita, Hiilamo sanoo. VÄESTÖKEHITYS RATKAISEE Sosiaalija terveyspalveluissa uudistaminen on ollut hankalaa. Pitkään uskottiin ja varsinkin toivottiin, että talouskasvu kuittaa laskut, vaikka väestö ikääntyy. – Ikääntymisen takia verotulot eivät riitä palveluihin ja otetaan lisää velkaa. Jossain vaiheessa tilanne taas muuttuu, kun suuret ikäluokat väistyvät, Hiilamo sanoo. Seuraavina vuosina palvelujen säilyttäminen on pitkälti kiinni siitä, miten työikäisen väestön määrä kehittyy. – Meillä väestön ja osin myös talouden kasvu ovat maahanmuuton varassa. Jos se tyrehtyy, olemme lirissä. Pitäisin sitä valtiolle isompana uhkana kuin etuja palvelutasoja, Hiilamo sanoo. Orpon hallitus on leikannut sosiaaliturvaa ja vaikeuttanut maahanmuuttoa. Paljon on KATSAUS Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 22 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 22 26.2.2025 14.23 26.2.2025 14.23
2/2025 Tekijä 23 2/2025 Tekijä 23 AJASSA muuttunut päätöksenteossa verrattuna hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan. – Nythän työttömyysturvaan tehtiin todella radikaaleja leikkauksia, joita ei olisi voinut kuvitella silloin, kun työttömyysturvasta sovittiin kolmikannassa, Hiilamo antaa esimerkin. Haasteet ovat suuret, mutta uutiset hyvinvointivaltion kuolemasta ovat ennenaikaisia. Hiilamo arvioi perusrakennuspalikoiden olevan edelleen paikallaan, vaikka rahoituksessa on ongelmia. – Julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen piirissä on valtavan iso osa äänestäjistä. En olisi huolissani siitä, että hyvinvointivaltion poliittinen kannatus olisi vaarassa, Hiilamo sanoo. HYVINVOINTIA KAIKILLE Historiantutkija ja Itä-Suomen yliopiston dosentti Tapio Bergholm kertoo, että ammattiyhdistysliike on saanut ajettua monia tavoitteitaan kahta kautta. – Suomessa ay-liike on suhtautunut epäillen työnantajiin, joten monet asiat ovat laissa ja työehtosopimuksissa, Bergholm sanoo. Ammattiyhdistysliike on luonut hyvinvointivaltion rakenteita, mutta myös hyvinvointia, joka perustuu riittävään palkkaan ja säällisiin työoloihin. – Ay-liike voi ottaa piikkiinsä, että ihmiset pysyvät työkykyisinä ja työurat voivat pidentyä, Bergholm sanoo. Ay-liikettä usein moititaan väittäen, että se ajaa vain jäsenten asiaa, ei yleistä hyvää. – Argumentti on mielenkiintoinen, mutta harhainen. Jos katsotaan vahvan ay-liikkeen maita, köyhätkin pärjäävät niissä paremmin, kuin heikkojen liittojen maissa, Bergholm sanoo. KAMPPAILU JATKUU Se on varmaa, että myös hyvinvointivaltion tulevaisuudessa on monta käännettä ja päätöstä. – Joka kerta on tehty lopullinen ratkaisu, mutta aina tulee uusi, Bergholm sanoo. Hän muistuttaa, ettei mikään hyvinvointivaltioon liittyvä asia ole kiveen hakattu. – Yhteiskuntaelämä on koko ajan menossa parempaan tai huonompaan tai molempiin suuntiin. Se on kamppailukysymys. Yksi parhaimmista vaikuttamisen tavoista on ammatillinen järjestäytyminen, Bergholm sanoo. ? Työnantajapuoli on vetäytynyt kolmikantaisesta sopimisesta. Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 23 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 23 26.2.2025 14.23 26.2.2025 14.23
24 Tekijä 2/2025 24 Tekijä 2/2025 KÄSITE Kansan ääni esiin SUHTEELLINEN VAALITAPA Vuonna 1907 pidetyt Suomen eduskuntavaalit olivat maailman ensimmäiset parlamenttivaalit, joissa kansalaisilla katsotaan olleen yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Sieltä asti Suomessa on ollut käytössä belgialaisen matemaatikon Victor d’Hondtin menetelmä, joka palvelee kansanvaltaa jälleen kerran huhtikuun alueja kuntavaaleissa. Se pyrkii toteuttamaan suhteellista vaalitapaa, jonka ydinajatus on, että kunkin puolueen paikkamäärän tulisi vastata mahdollisimman hyvin sen äänimäärää. Näin kansan vaaleissa ilmaisema tahto toteutuisi optimaalisesti. Yksittäiset ehdokkaat pannaan d’Hondtin menetelmässä järjestykseen vertausluvun mukaan. Vertausluku riippuu sen ehdokaslistan kannatuksesta, jolle ehdokas kuuluu. Ehdokaslista on Suomessa useimmiten yksittäisen puolueen asettama, mutta listan voi asettaa myös kahden tai useamman puolueen vaaliliitto tai puolueiden ulkopuolinen valitsijayhdistys. Esimerkkinä toimikoon pieni kunta, jonka valtuustossa on yhdeksän paikkaa. Vaaleihin osallistuu kolme puoluetta: A, B ja C. Ääniä annetaan tuhat, ja A saa niistä 500, B 401 ja C 99. Puolueelle tai ehdokaslistalle annettu ääni on aina myös jollekulle ehdokkaalle annettu henkilökohtainen ääni. Puolue A:n eniten henkilökohtaisia ääniä saaneen ehdokkaan vertausluvuksi tulee puolueen kokonaisäänimäärää vastaava 500. Toiseksi suosituimman ehdokkaan vertausluku on 500 jaettuna kahdella eli 250. Kolmannella se on 500/3 eli 166,67. Samoin menetellään puolueissa B ja C. Yhdeksän suurimman vertausluvun saanutta ehdokasta pääsee kunnanvaltuustoon. Puolue A saa 5 paikkaa, B saa 4 ja C jää paikatta. Viimeisen eli yhdeksännen paikan saa A:n listan viidenneksi suosituin ehdokas, jonka vertausluku on 100. Ensimmäisenä valtuustosta ulos jää C:n suosituin ehdokas, jolla on kymmenenneksi suurin vertausluku, 99. Tulosta voi pitää oikeudenmukaisena ja suhteellisen vaalitavan päämäärää noudattavana, joskin lievästi suuria puolueita suosivana. A saa valtuustoon enemmistön ja 55,5 prosenttia paikoista, vaikka sai tasan 50 prosenttia äänistä (myös alle puolet äänistä riittää joissain tilanteissa enemmistöön). Sen sijaan C:n ääniosuus 9,9 prosenttia ei pyöristy ylöspäin, eli se ei saa yhtä valtuutettua, mikä olisi 11,1 prosenttia paikoista. Suhteellinen vaalitapa tavoittelee tasapuolista kohtelua puolueiden tai ehdokaslistojen välille. Kokonaan oma kysymyksensä on kuitenkin se, millainen merkitys vaalijärjestelmässä annetaan yksittäisille ehdokkaille. Suomessa ehdokkaiden painoarvo on melko suuri, mutta ”puhtaassa” listavaalissa äänestäjä voi äänestää pelkästään puoluetta, ja puolue päättää, mikä on ehdokkaiden järjestys listalla. Listavaali on käytössä muun muassa Ruotsissa, mutta sitä on tällä vuosituhannella viety Suomen vaalitavan suuntaan: ruotsalaisäänestäjä valitsee, antaako hän äänensä pelkästään puolueelle vai sekä puolueelle että ehdokkaalle. Jos joku ehdokas saa paljon henkilökohtaisia ääniä, hän voi nousta listalla ohi puolueen valitsemien kärkiehdokkaiden ja tulla valituksi näiden sijasta. Suhteellisuuden maksimointi voi haitata järjestelmän toimivuutta TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA EMILIE UGGLA Eduskuntavaaleissakin käytetään d’Hondtin menetelmää, mutta suuret puolueet saavat paikoista selvästi isomman osuuden kuin äänistä. Syy on vaalipiirijako. Pienimmissä vaalipiireissä puolue tarvitsee yli 10 prosenttia äänistä saadakseen edustajan; ilmiön nimi on piilevä äänikynnys. Pienet puolueet saavat ehdokkaitaan läpi vain isoista vaalipiireistä. Toisaalta jotkut valtio-opin teoreetikot katsovat demokratian toteutuvan parhaiten, kun parlamentissa ei ole monia pikkupuolueita, jolloin enemmistöhallituksia on helpompi luoda. Tätä ideaa tukee joissain maissa valtakunnallinen äänikynnys . Ruotsissa puolueen on saatava 4 prosenttia äänistä päästäkseen parlamenttiin, Saksassa 5 prosenttia, Turkissa jopa 10 prosenttia. Vielä pitemmälle vahvojen hallitusten suosiminen on viety Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Britannian parlamenttivaaleissa koko maa on jaettu yhden edustajan vaalipiireihin, ja paikan saa vaalipiirin suurin puolue. ”Voittaja vie kaiken” -henkinen enemmistövaali johtaa käytännössä usein kaksipuoluejärjestelmään. Tilaa soittamalla: 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus KAV5021 Tilaa netistä: koneviesti.fi/tekija tai oheisella QR-koodilla Muista hyödyntää ammattilaisen verovähennysoikeus! Koneviesti Lehti + Digi Kestotilauksen 1. jakso (Norm. 119,40 €) 90 € /6kk Koneviesti Lehti + Digi Määräaikainen tilaus (Norm. 68,70 €) 55 € /3kk 500 EURO 500 VOITA 500€! ARVONTA JOKA KUUKAUSI Kyllä kiitos! Tilaan Koneviestin tutustumishintaan: Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti KAV5021 VIESTIMEDIA OY Tunnus 5002596 Info: K1 00003 VASTAUSLÄHETYS Koneviesti maksaa tilauksen postimaksun. TILAUSKORTTI Tilaajana osallistun samalla 500,00 euron arvontaan joka kuukausi. Arvonnan säännöt: koneviesti.fi/arvonta Tarjous on voimassa 30.4.2025 asti. Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Kestotilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 €/lasku. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (asiakaspalvelu@viestimedia.fi tai 020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta mpm/pvm). Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja sähköpostilasku (0 €) Valittu laskutustapa paperilasku (4,90 €) Lehti + Digi, kestotilauksen 1. jakso 6 kk vain 90 € (norm. 119,40 €) . + Koneklassikot 2 -kirja, arvo 35,00 € Lehti + Digi, määräaikaisena 3 kk vain 55 € (norm. 68,70 €) . (K6) (M3) Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 24 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 24 26.2.2025 14.23 26.2.2025 14.23
Tilaa soittamalla: 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus KAV5021 Tilaa netistä: koneviesti.fi/tekija tai oheisella QR-koodilla Muista hyödyntää ammattilaisen verovähennysoikeus! Koneviesti Lehti + Digi Kestotilauksen 1. jakso (Norm. 119,40 €) 90 € /6kk Koneviesti Lehti + Digi Määräaikainen tilaus (Norm. 68,70 €) 55 € /3kk 500 EURO 500 VOITA 500€! ARVONTA JOKA KUUKAUSI Kyllä kiitos! Tilaan Koneviestin tutustumishintaan: Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti KAV5021 VIESTIMEDIA OY Tunnus 5002596 Info: K1 00003 VASTAUSLÄHETYS Koneviesti maksaa tilauksen postimaksun. TILAUSKORTTI Tilaajana osallistun samalla 500,00 euron arvontaan joka kuukausi. Arvonnan säännöt: koneviesti.fi/arvonta Tarjous on voimassa 30.4.2025 asti. Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Kestotilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 €/lasku. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (asiakaspalvelu@viestimedia.fi tai 020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta mpm/pvm). Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja sähköpostilasku (0 €) Valittu laskutustapa paperilasku (4,90 €) Lehti + Digi, kestotilauksen 1. jakso 6 kk vain 90 € (norm. 119,40 €) . + Koneklassikot 2 -kirja, arvo 35,00 € Lehti + Digi, määräaikaisena 3 kk vain 55 € (norm. 68,70 €) . (K6) (M3) Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 25 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 25 26.2.2025 14.23 26.2.2025 14.23
Pitkäjänteisyys, jatkuva kehittäminen ja hyvinvoivat työntekijät ovat Genelecin kaiuttimien laadun takana. Äänentoiston edelläkävijän kaikki tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Iisalmen tehtaalla. S elkeä tavoite ja pitkäjänteisyys luovat perustan laadukkaalle toiminnalle. Iisalmessa kaiutinvalmistaja Genelecillä tavoite on ollut kirkas yrityksen perustamisesta vuodesta 1978. – Haluamme tehdä maailman parhaita äänentoistoratkaisuja ammattilaisille. Tämä on se ydin, miksi yritys on olemassa, sanoo toimitusjohtaja Siamäk Naghian. Yrityksen tarina alkoi vuonna 1976, kun akustiikan jatko-opiskelijat Ilpo Martikainen ja Topi Partanen saivat opiskelukaveriltaan tiedon, että uutta radiotaloa rakentanut Yle tarvitsi aktiivikaiuttimia äänenlaadun tarkkailuun. Muutamaa viikkoa myöhemmin kaiuttimen prototyyppi oli valmis kuunneltavaksi ja Yle kiinnostui. Aktiivikaiuttimen periaate on, että jokaisella taajuusalueella on oma vahvistin ja kaikki elektroniikka on rakennettu kaiuttimen sisään. Genelecin kaiuttimien tavoitteena on toistaa ääni mahdollisimman totuudenmukaisesti mitään lisäämättä ja mitään poisottamatta. Yrityksen ensimmäinen aktiivikaiutinmalli S30 esiteltiin vuonna 1978. – Genelec on alusta asti tehnyt tuotteita, jotka kestävät. Kestävän kehityksen kannalta on parasta, että 46 vuotta sitten tehty kaiutin on edelleen käytössä ja sitä voidaan huoltaa, Naghian sanoo. Äänen ytimessä TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT EEMELI KIUKKONEN TAIDONNÄYTE 26 Tekijä 2/2025 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 26 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 26 26.2.2025 14.23 26.2.2025 14.23
TYÖSSÄ NÄIN SYNTYY Genelec 8361A -kaiutin The Ones -sarjan suurin studiomonitori Valettu ja pulverimaalattu alumiinikotelo VAHVISTIMEN TEHO 700 W basso, 150 W keskiääni, 150 W diskantti TAAJUUSVASTE 30 Hz – 43 kHz MAKSIMIÄÄNENPAINE 118 desibeliä MITAT 593 x 357 x 347 mm PAINO 31,9 kg HINTA noin 5 000 euroa GENELEC 8361A KATSO VIDEO Tällaista on työskennellä Genelecillä www.tekijalehti.fi/tyossa + 2/2025 Tekijä 27 >> Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 27 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 27 26.2.2025 14.23 26.2.2025 14.23
28 Tekijä 2/2025 1 NÄ IN SE N TE IM ME ELEKTRONIIKKATYÖNTEKIJÄ ARTO LÄMSÄ valvoo piirikorttivalmistuksessa, kun kone latoo piirilevylle muun muassa piirejä, keloja, vastuksia ja kondensaattoreita. Kone tunnistaa, jos komponentti menee vinoon tai väärin päin, joissa tapauksissa ladonta korjataan käsin. Ladonnan jälkeen piirilevyt menevät uuniin, jossa komponentit juotetaan paikalleen. Piirikorttivalmistuksessa sisälämpötila on vakaasti 22 astetta ja kosteusprosentti on 40, jotta juotokset onnistuvat halutulla tavalla. 2 TUOTANTOASIANTUNTIJA MIRVA HOLOPAINEN latoo käsin komponentteja piirilevylle. Läpiladottavat komponentit juottuvat aaltojuotoskoneessa kiinni levyn alapuolelta. Kaikki valmiit piirikortit tarkastetaan visuaalisesti ja niiden toimivuus testataan ennen kokoonpanovaihetta. Ylpeydellä näitä tehdään. Tavallaan se luo pientä painettakin, kun tuotteiden laatu pitää olla viimeisen päälle. JANNE HAKALA Elektroniikkatyöntekijä Vuodesta 2021 Mirva Holopainen on työskennellyt tuotantoasiantuntijana. Nykyiseen työnkuvaan kuuluu piirikorttivalmistuksen lisäksi työntutkimusta ja uusien työntekijöiden perehdytystä. Työntutkimus sisältää erilaisia aikaja havainnointitutkimuksia sekä menetelmäkehitystä. Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 28 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 28 26.2.2025 14.23 26.2.2025 14.23
Tämä on todella hyvä työpaikka. Työ on monipuolista, kun valmistetaan monenlaisia malleja. TIIA KOMULAINEN Elektroniikkatyöntekijä MERKITYKSELLISTÄ TYÖTÄ Laatu syntyy monen tekijän summana ja muodostaa yritykseen toimintakulttuurin. Tarvitaan hyvää johtamista, osaavia tekijöitä sekä jatkuvaa järjestelmällistä kehittämistä ja ohjausta. – Työntekijän osaaminen ja hyvinvointi ovat laadun perusedellytyksiä. Silloin ollaan hyvällä mallilla, jos ihminen kokee, että tekee itselle merkityksellistä työtä ja samalla hänellä on mahdollisuus kehittyä ja mennä eteenpäin, Naghian sanoo. Ensimmäinen vuosikymmen oli Genelecille kamppailua olemassaolosta. Käänteen teki vuonna 1989 Lontoossa esitelty 1035A-kaiutin, josta tuli suunnannäyttäjä tarkkailukaiuttimille. Mallia kuvailtiin markkinoiden suuriäänisimmäksi ja pienisäröisimmäksi. 2/2025 Tekijä 29 >> Laadun takaamiseksi Genelec valmistaa piirikortit itse. ELEKTRONIIKKATYÖNTEKIJÄ TIIA KOMULAINEN valmistaa kaiutinelementtejä, jotka testataan ennen kaiuttimen kokoonpanoa. 3 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 29 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 29 26.2.2025 14.23 26.2.2025 14.23
30 Tekijä 2/2025 NÄ IN SE N TE IM ME Vuosien mittaan Genelec on esitellyt kaiuttimia, joiden tekniset ominaisuudet, muotoilu ja valmistusmateriaalit ovat luoneet alalle uutta. Pyöreät muodot, painevaletut alumiinikotelot ja automaattisesti akustiseen ympäristöön sopeutuvat tekniikat ovat esimerkkejä tuotekehityksestä. Tänäkin päivänä kaikki Genelecin kaiuttimet kehitetään ja valmistetaan Ylä-Savossa Iisalmessa Poroveden rannalla sijaitsevassa tehtaassa. – Katsomme, että tuotanto ja tuotekehitys ovat yhtä. Siksi ei ole tullut edes mieleen, että tekisimme tuotteet jossain muualla, Naghian kertoo. KAIKKI TUOTTEET TESTATAAN Genelec valmistaa kaiuttimien piirikortit ja keskeisimmät kaiutinelementit itse, jotta laatu vastaa vaatimuksia. – Elektroniikan valmistus on meille tärkeää. Jokaisessa kaiuttimessa on vähintään yksi piirikortti, kertoo operatiivinen johtaja Piia-Riitta Bergman. Kannustamme rohkeasti tuomaan esiin ideoita. PIIA-RIITTA BERGMAN Operatiivinen johtaja GENELEC OY PERUSTETTU 1978 KOTIPAIKKA Iisalmi TUOTANTO Äänentoistojärjestelmät audioalan ammattilaisille, asennuksiin ja kotikuuntelijoille HENKILÖSTÖ Noin 210 (konserni 270), josta tuotannossa noin 100 OMISTUS Juho, Maria ja Mikko Martikainen sekä Topi Partanen ja Ritva Leinonen. LIIKEVAIHTO 38,4 miljoonaa euroa, konserni noin 50 miljoonaa euroa (2023) LOGISTIIKKATYÖNTEKIJÄ VEIJO TOSSAVAINEN keräilee varastossa osat, jotka toimitetaan kärryllä kokoonpanoon. Kärryyn tulee vain tilauksen mukaiset osat, jotta virheen mahdollisuus minimoidaan. Tossavainen on työskennellyt Genelecillä 24 vuotta. 4 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 30 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 30 26.2.2025 14.23 26.2.2025 14.23
2/2025 Tekijä 31 TYÖSSÄ >> ELEKTRONIIKKATYÖNTEKIJÄ JANNE HAKALA nostaa kaiuttimen painevaletut ja pulverimaalatut alumiinikotelon puolikkaat muoviseen kehikkoon, jossa kokoaminen tapahtuu. Piirikortit, kaiutinelementit ja muut osat ruuvataan paikoilleen. Kaiuttimeen tulostetaan viivakoodillinen tarra ja kaiuttimen komponenttien viivakoodit luetaan, jotta osat ja valmistusprosessi voidaan jäljittää myöhemmin. Lopuksi Hakala ruuvaa kaiutinkotelon puolikkaat yhteen ja testaa kotelon tiiveyden vuototestauslaitteella. Tällaisen kaiuttimen kokoamisen hoitaa alusta loppuun yksi ihminen. 5 – Äänentoisto ja kaiuttimet ovat aina kiinnostaneet. Se on oikein hyvä, kun saa harrastusjuttuja puuhailla työkseenkin, Janne Hakala sanoo. Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 31 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 31 26.2.2025 14.24 26.2.2025 14.24
32 Tekijä 2/2025 NÄ IN SE N TE IM ME Valmis kaiutin kuljetetaan kärryllä lopputestaukseen kammioon, jonka akustiikka on suunniteltu testausta varten. Testauksen hoitaa sama työntekijä, joka on myös koonnut kaiuttimen. Testaukseen kuuluu aluksi sähköturvallisuuden varmistaminen. Seuraavaksi ohjelmisto kalibroi kaiuttimen ja varmistaa, että mitta-arvot ovat halutun mukaiset. Testaaja varmistaa kuuntelemalla ja käsin tunnustelemalla, ettei kotelo vuoda saumoistaan ilmaa. Lopuksi kaiuttimesta toistetaan koko taajuusalueen kattava äänipyyhkäisy, josta testaaja kuuntelee korvakuulolla, ettei äänessä ole mitään ylimääräistä. Kaikki itse valmistetut komponentit ja valmiit kaiuttimet testataan. – Kaiutinmallista riippumatta perusprosessi on sama. Jokainen tuote testataan yksilöllisesti ennen asiakkaalle lähettämistä, Bergman kertoo. Genelecin mallivalikoima on laaja, tuotteiden menekki vaihtelee ja uusia malleja tulee säännöllisesti valmistukseen. Jatkuva oppiminen ja moniosaaminen ovat siis toiminnan ytimessä. 6 Työntekijän osaaminen ja hyvinvointi ovat laadun perusedellytyksiä. SIAMÄK NAGHIAN Toimitusjohtaja ”Tärkeintä on säilyttää identiteetti ja toimintafilosofia”, sanoo toimitusjohtaja Siamäk Naghian. Kaikki testaajat käyvät läpi koulutuksen, jossa perehdytään erilaisiin virheääniin. – Koulutuksessa kuunnellaan huonoja kaiuttimia ja tunnistetaan, mikä on vikana, Janne Hakala kertoo. + LUE LISÄÄ Tekijän verkkolehdestä: www.tekijalehti.fi/tyossa Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 32 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 32 26.2.2025 14.24 26.2.2025 14.24
2/2025 Tekijä 33 Keskustelut käydään hyvässä hengessä. VESA PELKONEN Pääluottamusmies 7 – On todella hienoa, että meillä on paljon henkilöitä, jotka osaavat monipuolisesti tuotannollisia tehtäviä, Bergman sanoo. Yrityksessä on tapana, että kaikilla on mahdollisuus osallistua oppimiseen ja kehittämiseen. Hyviä ideoita pyydetään ja niitä myös toteutetaan. – Haemme parannusehdotuksia tiimeiltä ja tekijöiltä. Kannustamme rohkeasti tuomaan esiin ideoita, joita työstämme yhdessä eteenpäin, Bergman kertoo. VASTUUTA JA MOTIVAATIOTA Tuotannon työntekijöiden pääluottamusmies Vesa Pelkonen kertoo, että Genelecillä työntekijät otetaan aidosti mukaan suunnitteluun ja kehittämiseen. – Lähes kaikki esitykset ovat menneet läpi, kun on vähänkään perusteluja. Työnantajan kanssa ei ole ollut ongelmia. Keskustelut käydään hyvässä hengessä, Pelkonen kertoo. Pitkät työsuhteet ovat yksi Genelecin laadun tae. Kokemus auttaa, kun tarkkuutta vaaditaan. Tarkkuus näkyy myös rahapussissa. – Toimituslaatu vaikuttaa meidän palkkioomme. Sekin motivoi panostamaan laatuun, Pelkonen kertoo. Genelecillä varsinkin isojen kaiuttimien kokoonpano on yhden tekijän näpeissä aina pakkaukseen saakka. – Teen kaiuttimen alusta loppuun ja olen viimeinen, joka tarkastaa sen. Se on minun vastuullani, kokoonpanossa työskentelevä Pelkonen kertoo. ? Tehtaalle on rakennettu täysin varusteltu auditorio, jota myös työntekijät voivat varata esimerkiksi elokuvien tai urheilutapahtumien katsomiseen. Kaiuttimia ei tarvitse kuljettaa ilman suojaavaa pakkausta, kun kokoonpanija myös pakkaa tuotteen. Kaiuttimen koonnut ja testannut työntekijä myös pakkaa tuotteen. Nostolaitteen imukupit tarttuvat yli 30 kiloa painavan kaiuttimen kylkeen ja valmis tuote sujahtaa pahvilaatikkoon ohjekirjan kera. Lopuksi pakkaus niitataan kiinni. Kun tilaus on kokonaisuudessaan valmis, logistiikkatyöntekijä noutaa tuotteet ja lähettää ne asiakkaalle. Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 33 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 33 26.2.2025 14.24 26.2.2025 14.24
34 Tekijä 2/2025 Työpaikan ilmapiiri kuormittaa luottamushenkilöitä eniten T eollisuusliiton luottamushenkilöilleen teettämän kyselyn mukaan 96 prosenttia vastanneista kokee tehtävänsä merkitykselliseksi vähintäänkin joskus. 93 prosenttia sanoo olevansa vähintään joskus innostunut tehtävästään. Luottamustehtävien hoito on kuitenkin kuormittavaa. Yli puolet kyselyyn vastanneista kokee vähintäänkin ajoittaista kiirettä tehtäviensä hoidossa. Puolet totesi, että he ovat ainakin joskus henkisesti uupuneita. Eniten kuormitusta luottamushenkilöiden mukaan aiheuttaa työpaikan yleinen ilmapiiri (55 % vastanneista). Teollisuusliiton työympäristöyksikön työympäristöasiantuntijan Sami Metsälän mukaan syitä ilmapiirin heikennykseen on useita. Metsälän mielestä merkittävä tekijä on epävarmuuden kasvu. – Esimerkiksi muutosneuvottelut tulevat eteen tänä päivänä huomattavasti nopeammin kuin aiemmin. Tämä vaikuttaa epävarmuuteen ja työpaikan ilmapiiriin, Metsälä sanoo. Työpaikan ilmapiirin heikennyksen on huomannut myös Helmacabin varapääluottamusmies ja varatyösuojeluvaltuutettu Katri Puisto. Hänen työpaikallaan epävarmuutta ovat lisänneet yritysjärjestelyt. – Nyt kukaan ei oikein tiedä, missä mennään. Meillä on seitsemän vuoden vuokrasopimus meidät ostaneen yrityksen kanssa, mikä lisää epävarmuutta töiden jatkosta tulevaisuudessa, Puisto kertoo. Luottamushenkilöiden mielestä myös yleinen poliittinen paine, Koonnut Tiia Kyynäräinen muutosneuvottelut sekä suhde työnantajaan olivat merkittäviä kuormituksen aiheuttajia. ENEMMISTÖ JAKSAA MUTTA OSA UUPUU Teollisuusliittolaisilla luottamushenkilöillä on pitkä kokemus toimestaan. 64 prosentilla kyselyyn vastanneista palvelusvuosia on 3–15 vuotta. Pitkistä luottamustehtäväurista huolimatta valtaosa (87 %) sanoo jaksavansa tehtävässään vähintäänkin muutaman vuoden. Uupuneitakin löytyy. Seitsemän prosenttia vastanneista voisi lopettaa tehtävässään heti ja kuusi prosenttia sanoo kestävänsä enää vuoden. Erityisesti osastojen luottamusmiehet ovat kuormittuneita. Heistä 12 prosenttia sanoi, että olisivat valmiit lopettamaan tehtävässään heti. – Työelämä on muuttunut yhä hektisemmäksi ja tuntuu, että työntekijöiden selkänahasta viedään kaikki. Luottamustehtävät usein kasautuvat samoille henkilöille ja niiden hoito vie aikaa työpäivän jälkeen, Puisto sanoo. – Oma hyvinvointi saattaa kaiken paineen keskellä unohtua. Mutta siitä pitäisi muistaa pitää kiinni. Myös tuki luottamushenkilöille työpaikalla on tärkeää, jotta he eivät koe taistelevansa yksin vaan yhteisten asioiden puolesta. Helposti turhautuu, jos ei saa tukea. Teollisuusliitto kysyi viime vuoden syyskuussa yli 6 600 luottamushenkilöltään heidän jaksamisestaan. Vastausaktiivisuus oli 19 prosenttia. Kyselyn toteutti työympäristöyksikkö ja tutkimusyksikkö. Suunnittelussa oli mukana Työympäristöja tasa-arvojaoston työryhmä, johon kuuluivat Jari Jormalainen Abloyltä, Katri Puisto Helmacabilta, Mirka Paaso Nesteeltä ja Niina Isomäki Posti Palveluista. ? Selvä enemmistö teollisuusliittolaisista luottamushenkilöistä kokee tehtävänsä merkitykselliseksi, mutta tehtävät myös kuormittavat. TYÖYMPÄRISTÖ Minulla ei ole riittävästi aikaa palautua Koen, että minulla on koko ajan kiire Tunnen itseni henkisesti uupuneeksi Koen onnistumisen kokemuksia Olen innostunut luottamustehtävistäni Koen työni merkitykselliseksi Aina (n=1 244) Usein Joskus KUINKA USEIN KOET NÄITÄ TUNTEMUKSIA HOITAESSASI LUOTTAMUSTEHTÄVIÄSI? 20 % 40 60 80 100 Harvoin En koskaan En osaa sanoa Lähde: Teollisuusliitto 14 30 35 16 2 2 14 36 36 11 32 54 10 10 39 14 35 3 3 18 50 25 5 2 26 43 24 6 2 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 34 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 34 26.2.2025 15.48 26.2.2025 15.48
2/2025 Tekijä 35 Otsikko light 16 pt pikkujuttuihin TYÖSSÄ Työkaverini puhuu minulle ja ehkä muillekin työkavereille epäasiallisesti. Olen sanonut hänelle siitä, mutta tilanne on oikeastaan vain pahentunut, onko mitään mitä voin tehdä? Työpaikalla on niin monta persoona ja vuorovaikutustyyliä kuin on työntekijöitäkin. Persoonallisia eroavaisuuksia tulee ymmärtää ja hyväksyä, jotta työpaikalla työskentely on kaikille psyykkisesti turvallista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö työkaverille tule puhua asiallisesti ja asiallisista asioista. Kertomasi ongelma on koko teidän tiimiänne koskettava ongelma, vaikkei se suoraan vaikuttaisi kuin sinuun ja yksittäisiin työkavereihisi, mutta välillisesti tällaisilla tilanteilla on vaikutusta koko tiimiinne. Sinun kannattaa ottaa asia puheeksi esihenkilösi ja epäasiallisesti puhuvan työkaverin esihenkilön kanssa ja kysyä, mihin toimiin he esihenkilöasemassa ja -vastuulla alkavat. Jos tilanne ei korjaannu näillä alkuvaiheen toimilla, ole yhteydessä työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon tehtävä on pitää sinun ja koko työpaikkasi terveellisyydestä ja turvallisuudesta huolta ja tukea työpaikkaa terveyttä vaarantavien tilanteiden hallintaan ja korjaamiseen. PÄIVYSTÄJÄ Työympäristöseminaari 27.—28.5. Murikka-opisto Työympäristöseminaarissa pureudutaan työelämää ja sen turvallisuutta koskeviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Lisäksi luvassa on rentoa yhdessä oloa rantasaunalla ja illallisella. Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti työpaikkojen työsuojeluvaltuutetuille, työsuojeluasiamiehille ja kaikille työsuojeluorganisaation jäsenille. Lue lisää ja ilmoittaudu viimeistään 8.5. www.teollisuusliitto.fi/tyoymparistoseminaari KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖSUHDENEUVONNAN PUHELINPALVELU 020 690 447 Keskusteluista tukea luottamushenkilöille VOIMAVARAKAHVILAT Teollisuusliitto järjestää kevään 2025 aikana voimavarakahviloita, jotka ovat suunnattu työpaikallaan luottamustehtävässä toimiville Teollisuusliiton jäsenille. Voimavarakahviloissa jaetaan ajatuksia ja kokemuksia, saadaan ja annetaan tukea sekä keskustellaan erilaisista tilanteista työpaikoilla. Tavoitteena on edistää luottamushenkilöiden jaksamista. Tilaisuudet ovat valtakunnallisia ja ne järjestetään Teamsilla. Jotta mahdollisimman moni pääsisi mukaan, tilaisuuksia järjestetään sekä aamuisin että iltaisin. Tervetuloa linjoille! Lue lisää ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/voimavarakahvilat Tuotantolaitosten ilmanvaihdossa parannettavaa SISÄILMA Työterveyslaitos tutki TUTOVA-hankkeessaan seitsemän metsäja metalliteollisuuslaitoksen toimistojen ja valvomoiden sisäympäristöä. Sisäilman laatu ja olosuhteet olivat tutkimuksen mukaan pääosin hyviä, mutta ilmanvaihdon ja ylläpidon sekä toimintatapojen parantamiseen on tarvetta. Tutkimuksessa tehtyjen haastattelujen perusteella toimintatavat sisäympäristöasioiden hoitamisessa vaihtelivat eri tuotantolaitoksissa. Monet toimintatavat todettiin hyviksi, mutta viestinnässä havaittiin puutteita. Valvomoissa havaittiin enemmän haittatekijöitä kuin toimistoissa. Hajuhaittoja, melua, tärinää, vetoisuutta, pölyä ja likaa oli enemmän kuin toimistoissa. Valvomotyöntekijöillä oli myös haitoista aiheutuvia oireita enemmän kuin toimistotyöntekijöillä. Lue lisää: www.ttl.fi > hae: ”TUTOVA” Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 35 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 35 26.2.2025 14.24 26.2.2025 14.24
>> >> 36 Tekijä 2/2025 Ay-asiaa ja aktiviteetteja Teollisuusmiitti kokosi runsaat 70 liiton nuorta jäsentä Sastamalan Ellivuoreen. Ay-asioiden ja vaalipaneelin lisäksi viikonloppu tarjosi aktiviteetteja ja rentoa yhdessäoloa. T eknologiateollisuuden työehtosopimusneuvottelut puhuttivat Teollisuusliiton nuoria jäseniä Sastamalan Ellivuoressa helmikuun toisena viikonloppuna. – Olen luottamusmies ja siksi olen koittanut seurata työehtosopimusneuvotteluita. Yleiskorotus vaikuttaa meidänkin sopimukseen, sanoo salolainen autonasentaja Ville Haakanen Traktoautosta. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT EMMI KALLIO Teollisuusliiton alueellinen nuorten tapahtuma, Teollisuusmiitti, toi Ellivuoreen runsaat 70 liiton alle 36-vuotiasta jäsentä Lounais-Suomesta, Pohjanmaalta ja Sisä-Suomesta. – Liittoon täytyisi saada lisää aktiivista nuorta porukkaa, Haakanen sanoo. Hän kuuluu Salon Seudun Autoalan ammattiosaston hallitukseen. Ammattiosastoon on liittynyt viime aikoina useita nuoria. – Olen kertonut heille liiton tapahtumista ja eduista ja saanut heidät hiffaamaan, että liiton jäsenyys ei ole kallis, jos käyttää hyödyksi niitä etuja, joita liitto tarjoaa. OSTOVOIMA HUOLETTAA Lauantaina Teollisuusmiitin osanottajat kuulivat ensin liitosta ja sen nuorisotoiminnasta. Lounaan jälkeen vuorossa olivat terveiset alueilta sekä työehtosopimusneuvotteluista. + KATSO VIDEO Haastateltavat kertovat mikä Teollisuusmiitissä on parasta: www.tekijalehti.fi/liitossa TAPAHTUMA Lounais-Suomen, Pohjanmaan ja SisäSuomen alueellinen nuorten tapahtuma Teollisuusmiitti järjestettiin Sastamalan Ellivuoressa 8.–9.2.2025. Koneistaja Sara Mäkelä (vas.) ja autonasentaja Ville Haakanen olivat mielissään päästessään lauantai-iltana rinteeseen Ellivuoressa. Huipulta on hienot näkymät, Mäkelä kertoi. Työnhaun sijaan Joona Kärkkäinen keskittyy seuraavat kolme kuukautta Murikka-opiston Muutoksen eväät -kurssiin. Se alkaa sopivasti helmikuun viimeisellä viikolla. Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 36 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 36 26.2.2025 14.24 26.2.2025 14.24
2/2025 Tekijä 37 LIITOSSA – Oli hyvä kuulla, missä tes-neuvotteluissa mennään. Eniten minua huolettaa ostovoima, sanoo koneistaja, varaluottamusmies ja varatyösuojeluvaltuutettu Sara Mäkelä Huittisista. Teollisuusliitto vauhditti jumiutuneita työehtosopimusneuvotteluita viisija kuusipäiväisillä lakoilla tammikuun lopusta alkaen. – Lakot ovat ihan hyvä työtaistelutoimi, vaikka tietysti se vähän harmittaa, että jouduttiin ryhtymään näin radikaaleihin toimiin, Mäkelä sanoo. Virallisen osuuden jälkeen hän suuntasi illaksi Ellivuoren rinteisiin. Teollisuusliitto kustansi kaikille halukkaille hissilipun. ”EI MENNYT KUIN STRÖMSÖSSÄ” Sara Mäkelän viilettäessä rinteessä uusikaupunkilainen Joona Kärkkäinen käynnistää hotellilla golfsimulaattorin. – Miksi tehdä töitä, jos palkalla ei pysty elättämään itseään tai perhettään, hän kysyy. Kärkkäinen kertoo seuranneensa teknologiateollisuuden tes-neuvotteluita tarkkaan. Siihen hänellä on nyt ollut aikaa, sillä hänet irtisanottiin joulukuussa Ioncorin Uudenkaupungin akkutehtaalta. – Hetken näytti siltä, että akkutuotanto ja sähköautot ovat tulevaisuutta, mutta ei se mennytkään niin kuin Strömsössä. Se huuma oli hyvin äkkiä ohitse. Ioncor kertoi 10. helmikuuta aloittaneensa toistamiseen koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut. Edelliset päättyivät tammikuun puolivälissä. – Siellä ei ole kohta koko tehdasta. Työnäkymät Uudessakaupungissa ovat todella huonot, sillä sekä akkuteollisuus että autoteollisuus ovat nyt heikoilla, sanoo Kärkkäinen. OPISKELIJAT VÄHISSÄ Jyväskyläläiselle opiskelijalle Tanja Pashkovalle kaksipäiväinen Teollisuusmiitti oli ensikosketus liiton nuorisotoimintaan. – Tapahtuma vaikuttaa mielenkiintoiselta. Odotan innolla ihan kaikkea. Toivottavasti ohjelmassa on jäänmurtajia, jotta voimme tutustua toisiimme. Pashkova opiskelee toista vuotta Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiassa. Hän suorittaa media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoa. – Liityin Teollisuusliittoon ensimmäisen opiskeluvuonna syksyllä 2023, koska liiton jäsenenä voin vaikuttaa ja puolustaa tulevaisuudessa omia oikeuksiani työelämässä. Pashkova luonnehtii itseään aktiiviseksi ihmiseksi, joka tykkää keskustella. Hänelle ovat tärkeitä etenkin opiskelijoiden asemaan liittyvät kysymykset. – Täällä on yllättävän vähän opiskelijoita. Mistä se johtuu ja miten heitä saisi lisää mukaan Teollisuusliiton toimintaan, Pashkova pohtii. ? Ääni palveluiden saatavuuden puolesta Jyväskylästä Sastamalaan matkanneella opiskelija Tanja Pashkovalla oli ollut aikainen herätys. ”Nousin jo viideltä. Tästä tulee pitkä päivä”, hän sanoi. Varastotyöntekijä Joona Kärkkäinen äänestää huhtikuun alueja kuntavaaleissa, koska hän on huolissaan sosiaalija terveyspalveluiden saatavuudesta kotikaupungissaan. – Meillä Uudessakaupungissa ei kohta ole lainkaan terveydenhuoltoa. Pidän tosi tärkeänä sitä, että hoitoon pääsee tarvittaessa. Kyllä kaupungissa pitäisi olla kaupungin palvelut. Koneistaja Sara Mäkelän sydäntä lähellä ovat puolestaan lasten, nuorten ja perheiden asiat. – Elän päiväkotiarkea ja minulle on tärkeää, että päiväkoteja on tarpeeksi ja että niissä on riittävästi hoitajia, Mäkelä sanoo. Teollisuusmiitti huipentui sunnuntaina alueja kuntavaalipaneeliin, jossa panelisteina olivat kansanedustaja, Tampereen kaupunginvaltuutettu ja Pirkanmaan sosialidemokraattinen aluevaltuutettu Lauri Lyly ja vasemmistoliiton keskisen alueen toiminnanjohtaja Aapo Niemi. – Äänestän alueja kuntavaaleissa, koska äänestämällä voin vaikuttaa siihen, mitä ympärilläni tapahtuu. Jokaisen ääni on tärkeä, muistuttaa opiskelija Tanja Pashkova. Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 37 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 37 26.2.2025 14.24 26.2.2025 14.24
38 Tekijä 2/2025 EDUNVALVONTA Koonnut Asko-Matti Koskelainen Työnantaja joutui maksamaan irtisanomisajan palkan TAPAUS Kahden Teollisuusliiton jäsenen toimipiste lakkautettiin ja jäsenet lomautettiin. Heidän työnantajansa tarjosi lomautetuille uutta työtä toisen kaupungin toimipisteessä. Jäsenet eivät ottaneet tarjottua työtä vastaan, joten heidän työnantajansa käsitteli heidän työsuhteitaan purkautuneina. Näin työnantaja välttyi maksamasta jäsenille kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan. Jäsenet olivat työskennelleet samassa työpaikassa ja samoissa tehtävissä 15–20 vuotta. Työnantajan tarjoama työ olisi ollut olennaisilta osiltaan erilainen työ kuin mitä työntekijät olivat tehneet. Lisäksi he olivat työllistyneet lomautusaikana ja senkään vuoksi he eivät voineet ottaa tarjottua työtä vastaan. RATKAISU Käräjäoikeus katsoi, että jäsenille tarjotut työtehtävät toisen kaupungin toimipisteessä eivät pääosin vastanneet niitä työtehtäviä, joita he olivat ennen lomautuksen alkamista tehneet. Ottaen huomioon molempien pitkät työsuhteet, työtehtävät ja työntekopaikan, olivat nämä vakiintuneet heidän työsuhteidensa ehdoiksi. Käräjäoikeus korosti sitä, että oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että työsuhteen ehtojen yksipuolinen muuttaminen voi tapahtua vain irtisanomisaikaa noudattaen ja sillä edellytyksellä, että muuttamiselle on esitettävissä irtisanomisperusteen veroinen peruste. Käräjäoikeus katsoi, että työnantajan tarjoamat uudet työtehtävät toisella paikkakunnalla olisivat olennaisesti poikenneet kantajien aikaisemmista työtehtävistä. Tämän vuoksi työnantaja ei ole voinut pelkästään työnjohto-oikeutensa nojalla yksipuolisesti määrätä kantajia uuteen työhön toiselle paikkakunnalle. Käräjäoikeus totesi, että työstä kieltäytymistä on arvioitava siihen johtaneet olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen. Olosuhteissa, joissa Työnantajan tarjoama työ olisi ollut olennaisilta osiltaan erilainen työ kuin mitä työntekijät olivat tehneet. § Oikeustapaus Kaksi Teollisuusliiton jäsentä eivät ottaneet vastaan työnantajan tarjoamaa uutta työtä ja heidän työsuhteitaan käsiteltiin purkautuneina. Käräjäoikeus näki asian toisin. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVITUS ISTOCK JA EMILIE UGGLA Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 38 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 38 26.2.2025 14.24 26.2.2025 14.24
2/2025 Tekijä 39 todellisuudesta, Kaukoranta ihmettelee. Yksipuolisesti rikkaita suosiva veropolitiikka on tulonjaon kannalta aina ongelmallista. Erityisesti se on sitä nyt, kun hallitus on kovalla kädellä leikannut pienituloisten sosiaaliturvasta ja hyvinvointivaltion ytimessä olevista palveluista. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi > hae: ”veronkevennykset” LIITOSSA Tuntuu, että aiemmat puheet velkaantumisen lopettamisesta ja yhteisistä talkoista ovat unohtuneet täysin. jäsenille tarjottu työ oli pääosin muuta kuin heidän työsuhteiden ehdoiksi vakiintuneet työtehtävät, työntekopaikka olisi muuttunut toiselle paikkakunnalle, ja kun yhtiön henkilöstöpäällikön ilmoituksen mukaan työtä olisi ollut varmuudella tarjolla vain (mahdollisen) irtisanomisajan, jäsenten työnantajalle ilmoittamia syitä voitiin näissä olosuhteissa pitää hyväksyttävinä. Kun jäsenillä näin ollen oli oikeus kieltäytyä uusista työtehtävistä, työnantajalla ei ollut oikeutta käsitellä työsopimuksia purkautuneina työstä pois jäämisen takia. Lisäksi käräjäoikeus vielä katsoi, että työnantaja ei vedonnut laissa säädetyssä ajassa perusteeseen purkaa työsopimus. Työnantaja velvoitettiin korvaamaan molemmille kanteessa vaaditut summat eli työsopimuslain mukaisena minimikorvauksena kolmen kuukauden palkka ja täysi irtisanomisajan palkka kuudelta kuukaudelta. Lisäksi oikeudenkäyntikulut tuomittiin maksettaviksi täysimääräisinä. Käräjäoikeuden tuomio jäi lainvoimaiseksi. ? + LUE LISÄÄ Esimerkkejä Teollisuusliiton ajamista oikeustapauksista: www.teollisuusliitto.fi > hae: ”oikeustapauksista” Talouskasvun resepti = reaalipalkkojen kasvu + työttömyyden lasku SUHDANTEET Teollisuuden tuotantomäärät ovat kasvaneet hitaasti keväästä 2024 alkaen. Kasvu on kuitenkin jäänyt odotettua hitaammaksi. – Nyt ilmassa on selviä merkkejä siitä, että tänä vuonna vientiteollisuus porhaltaa voimakkaasti eteenpäin, kiteytti Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund Talouden ja työllisyyden näkymät -diasarjan tammi–helmikuun osuuden julkaisun yhteydessä. Teollisuuden taloussuhdanteen paranemisesta tuli hyviä uutisia loppuvuonna: marraskuussa yritykset saivat reippaasti lisää uusia tilauksia ja vienti kasvoi. Valtiovarainministeriö (VM) nosti näkemyksiään vuosien 2024 ja 2025 teollisuustuotannon määrästä. VM:n mukaan tänä vuonna teollisuustuotannon kasvu yltää 3 prosenttiin. Koneja laiteinvestoineihin VM ennakoi suurta 15 prosentin kasvuloikkaa. Epävarmuutta vientiteollisuudelle luo Donald Trumpin politiikka, joka on ollut pelättyäkin räväkämpää. Eklundin mukaan myös työtaistelut jarruttavat teollisuuden kasvua alkuvuonna. Vaikka teollisuuden näkymät kirkastuvat, kotitalouksien luottamus ja yksityinen kulutus pysyvät alamaissa. Tilanne paranee vain, jos reaalipalkat kasvavat ja työttömyys laskee. Tällöin talouskasvu voi yllättää positiivisesti vuosina 2025–2026. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ tutkimustoiminta Veronkevennykset suosisivat rikkaita JULKINEN TALOUS SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta tyrmää ehdotetut veronkevennykset, jotka syventäisivät Suomen julkisen talouden ahdinkoa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi helmikuun alussa listan toimia, joita se perustelee talouskasvun vauhdittamisella. Käytännössä ehdotetut verohuojennukset keventäisivät erityisesti yritysten ja omistajien verotusta tilanteessa, jossa valtiontalous on jo ennestään historiallisen huonossa jamassa. – Miljardiluokan veronkevennykset ovat tässä tilanteessa absurdi ajatus. Tuntuu, että aiemmat puheet velkaantumisen lopettamisesta ja yhteisistä talkoista ovat unohtuneet täysin. Elinkeinoelämän lobbareiden puheet ovat irrallaan Suomen tämänhetkistä talouspoliittisesta Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 39 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 39 26.2.2025 14.24 26.2.2025 14.24
40 Tekijä 2/2025 STIPENDI Prosessinhoitajaksi puolessatoista vuodessa Teollisuusliitto palkitsi Janina KääriäJanatuisen aktiivisuudestaan 500 eurolla. Liiton opiskeleville jäsenille tarkoitettu stipendihaku on avoinna netissä huhtikuun loppuun asti. T amperelainen opiskelija Janina KääriäJanatuinen ihmetteli joulukuussa, miksi hänen tilillään on niin paljon rahaa. Syy selvisi pian. Hän oli saanut Teollisuusliiton stipendin. – Minulle oli tullut Teollisuusliitosta sähköposti, jossa minua onniteltiin stipendistä, mutta se oli mennyt roskapostiin ja siksi en tiennyt stipendistä, KääriäJanatuinen kertoo. Teollisuusliitto myöntää stipendejä aktiivisille opiskelijajäsenilleen kaksi kertaa vuodessa. Viime syksynä jaossa oli yhteensä 70 stipendiä, joista kymmenen tarjosi vakuutusyhtiö Turva. – Sain kopin stipendistä, kun koululla kävi oppilaitostiedottaja, joka mainitsi siitä. Kääriä-Janatuinen täytti stipendihakemuksen liiton nettisivuilla ja yllättyi iloisesti, kun Teollisuusliiton stipenditoimikunta päätti palkita hänet. – Viisisataa euroa on todella iso raha. Käytän stipendin muuttokuluihin. Aloitan maaliskuussa viimeisen opintoihini kuuluvan harjoittelun Yaran typpihappotehtaassa Uudessakaupungissa. Kääriä-Janatuinen valmistuu toukokuussa kemianteollisuuden prosessinhoitajaksi Valkeakosken ammattiopistosta. Opinnot hän saa valmiiksi puolessatoista vuodessa. MONIPUOLINEN ALA Valmistuttuaan Janina Kääriä-Janatuinen aikoo hakea töitä ympäri Suomen. Pääasia on, että löydän mielenkiintoisen työn, hän sanoo. – Halusin opiskella prosessiteollisuutta, koska se on monipuolinen ala. Voin työllistyä esimerkiksi kemianteollisuuteen, paperiteollisuuteen, jatkojalostukseen tai elintarviketeollisuuteen. Aktiivisuuttaan Kääriä-Janatuinen on osoittanut kertomalla prosessialasta ja Teollisuusliitosta sosiaalisessa mediassa. Hän on osallistunut myös liiton nuorten tapahtumiin. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVA EMMI KALLIO Ensimmäiseltä koulutukseltaan Kääriä-Janatuinen on rakennusmaalari. Ammattiliittoon hän liittyi vuonna 2011 aloittaessaan opinnot Porvoon ammattiopistossa. Liiton jäsenyys merkitsee Kääriä-Janatuiselle paljon muutakin kuin ansiosidonnaista työttömyysturvaa. – Mitä enemmän meitä on, sitä enemmän saamme aikaiseksi. Pidämme monia saavutettuja etuja helposti itsestäänselvyytenä. Jos emme taistele niiden puolesta, saatamme menettää ne. Kevään stipendihaku on käynnissä huhtikuun loppuun saakka. Stipendiä voivat hakea kaikki Teollisuusliiton opiskelevat jäsenet. – Suosittelen hakemaan stipendiä. Aktiivisuus voi olla pieniäkin tekoja, kuten puhumista liitosta omille ystäville. ? TEOLLISUUSLIITON STIPENDI Teollisuusliitto myöntää vuosittain 500 euron stipendin jopa 120 opiskelijajäsenelleen. Stipendejä jaetaan kahdesti vuodessa. Tämän kevään hakukierros päättyy 30.4. Lue lisää ja tee hakemus: www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonstipendi Opiskelija Janina Kääriä-Janatuinen arvostaa ammattiliiton jäsenyydessä erityisesti sitä, että hänellä on takanaan liiton tuki, jos työnantajan kanssa tulee ongelmia. Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 40 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 40 26.2.2025 14.24 26.2.2025 14.24
2/2025 Tekijä 41 Hae Teollisuusliiton jäsenhintaisia talvija kevätlomia Holiday Club Yrityspalvelu • puh. 0300 870 903 arkisin kello 9–15 (0,60 €/min korkeintaan 3 € + pvm/mpm, myös jonotus on maksullista), • yrityspalvelu@holidayclub.fi JÄSENETU Teollisuusliiton omistamat viikko-osakkeet viikoille 23–52/2025 ovat jäsenten haettavissa 10.2.2025 alkaen. Liitolla on tasokkaita viikko-osakkeita Hannunkivessä, Himoksella, Kalajoella, Katinkullassa, Kuusamossa, Levillä, Naantalissa, Punkaharjulla, Pyhäniemessä, Rukalla, Saariselällä, Saimaalla, Sallassa, Tampereella, Ylläksellä, Vierumäellä ja Ängesholmissa. Hae lomaa viimeistään 16.3.2025. Jäsenhintaiset lomat arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 20.3.2025. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan heti arvonnan jälkeen (ensisijaisesti sähköpostitse). Arvontojen jälkeen varaamatta jääneet loma-ajankohdat tulevat sivustoille varattaviksi 27.3.2025 klo 10. Lisätietoja haettavista kohteista, hinnoista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu ensin sivulle yhteisellä käyttäjätunnuksella teollisuusliitto ja salasanalla teollisuusloma. Hakemusta varten tulee lisäksi rekisteröityä tai kirjautua omalla jäsennumerollasi. Lisätietoja löydät sivuilta. LIITOSSA Teollisuusliiton jäsenristeily 2025 13.–14.9., Victoria I, Helsinki–Tallinna Ryhmävaraukset 23.4. kello 9 alkaen Yksittäisvaraukset 25.4. kello 9 alkaen Lue lisää ja tule mukaan! www.teollisuusliitto.fi/jasenristeily Neon 2 Mikko Alatalo Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 41 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 41 26.2.2025 14.24 26.2.2025 14.24
42 Tekijä 2/2025 YHTEISTYÖ Painija Tino Ojalan tähtäin on Los Angelesin olympialaisissa. Unelman saavuttaminen vaatii väsymätöntä harjoittelua ja kilpailua. Teollisuusliitto tukee nuorta urheilijaa matkalla huipulle. ”O lympialaiset ovat suurin näyttämö, jossa kaikki urheilijat haluavat menestyä, sanoo painija Tino Ojala. Hänen tähtäimessään ovat vuoden 2028 olympialaiset Los Angelesissa Yhdysvalloissa. Sitä ennen on kuitenkin ohjelmassa lukuisia kilpailuja ja lukemattomia harjoituskertoja. – Kilpailut motivoivat. Aina seuraava kilpailu on se tärkein kilpailu, Ojala sanoo. Helsinkiläinen Ojala on 23-vuotiaana ehtinyt painia yli 15 vuotta. Painia harrastaneen isoveljen perässä myös Ojalan tie vei painisalille 7-vuotiaana. – Paini on sellainen laji, että kun menet treeneihin, pääset nopeasti kisoihin. Se motivoi, kun alusta asti tuli kilpailuvoittoja. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA VESA KIPPOLA/IMAGOKUVA KOVA KAMPPAILULAJI Ojala on lapsesta saakka ollut kilpailuhenkinen, joten kreikkalais-roomalainen paini osoittautui nopeasti omaksi lajiksi. – Painissa viehättää, että se on todella kova kamppailulaji ilman satuttamistarkoitusta. Miehestä otetaan mittaa täysillä ja kroppa on todella kovilla. Painijana Ojalan vahvuuksia ovat terävyys, sähäkkyys ja nopeat jalat. Kehityskohteeksi hän mainitsee peruskunnon, jotta terävyys säilyy ottelujen loppuun saakka. – Jokaista osa-aluetta pitää treenata, jos meinaa pärjätä. Suomen mestaruuksia Ojalalla on lukuisia nuorissa ja aikuisissa. Urheilu-uran tähän asti suurin saavutus on vuodelta 2023, jolloin hän voitti alle 23-vuotiaiden Euroopan mestaruuden Romanian Bukarestissa. – Uskoin, että mitaliin on mahdollisuus, mutta voitto pääsi yllättämään. Samana vuonna hänet valittiin myös Vuoden nuoreksi helsinkiläiseksi urheilijaksi. – Oli suuri kunnia saada tunnustus. Oli aika upea ja uskomatonkin fiilis. ARVOKISAT LÄHESTYVÄT Seuraavat arvokisat ovat jo lähellä. Huhtikuussa 2025 käydään painin EM-kisat Bratislavassa Slovakiassa ja syyskuussa painitaan maailmanmestaruuksista Zagrebissa Kroatiassa. Ojala painii alle 63-kiloisten sarjassa. Kisoihin valmistautuminen tarkoittaa kovaa treeniä, jota höllätään kisojen lähestyessä ja lopussa paino pitää saada oman sarjan rajoihin. – Kyllähän painonpudotus vie miehestä energiaa, mutta se on aina kuulunut lajiin. Kansainvälistä tasonmittausta haetaan myös kilpailujen ulkopuolelta. Tätä varten järjestetään leirejä, joille eri maiden painijat kokoontuvat. – Mennään viikoksi painimaan ihan täysiä, jotta saadaan kisatuntumaa. Teollisuusliitto on solminut Ojalan kanssa yhteistyösopimukset vuosille 2025–2028. Tavoitteena on tukea lahjakasta nuorta matkalla urheilun huipulle. – Yhteistyö on aivan mahtava juttu, joka buustaa ja auttaa minua treenaamaan ammattimaisemmin. Pääsen helpommin kansainvälisille leireille, joita tarvitsee pärjätäkseen, Ojala sanoo. ? ”Miehestä otetaan mittaa täysillä ” Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 42 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 42 26.2.2025 14.24 26.2.2025 14.24
44 Tekijä 2/2025 Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Tervetuloa saamaan tehtävänmukaista, laadukasta koulutusta! Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.? Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.?/kouluttaudu Liitto kouluttaa 5.–6.4. We the Union, Turku This course covers workplace organizing and development. The course also provides basics of trade union movement. Participants get to discuss possibilities for active membership and gain tools and ideas for new member recruitment. Työtehtävänä työhyvinvointi -kurssit alueilla keväällä Kurssilla paneudutaan työhyvinvointiin ja hyödynnetään kurssipaikan parhaita puolia: viikonlopun aikana liikutaan kurssipaikan ympäristössä. Ilmoittaudu oman alueesi kurssille. Kurssit on tarkoitettu kaikille työmarkkinoiden käytettävissä oleville jäsenille. Murikan kevään kursseja 26.—28.3. Nuorisotoiminta tutuksi 31.3—4.4. Työsuojelun peruskurssi 31.3—4.4. Työoikeus 7—11.4 Grundkurs för förtroendemän 7.—9.4. Virtaa jäsenhankintaan 14.—16.4. Räpsystä kunnon kuvaksi 14.—16.4. Osallistu – vaikuttamista ja medialukutaitoa 14.—17.4. Teknologiateollisuuden palkkaja työsuhdekurssi 14.—16.4. Riskien arviointi – työsuojelun täydennyskurssi 5.—9.5. Yhdistystaidot 4 – ammattiosaston osaaja 12.—16.5. Luottamusmiesten peruskurssi 12.—14.5. EWC-peruskurssi 14.—16.5. Jäsenhuollon kurssi 19.—21.5. Kaivosalan täydennyskurssi 19.—21.5. Autoalan täydennyskurssi – palkkaustekniikka 19—23.5. Luottamusmiesten peruskurssi 21.—23.5. The rules of working life 26.—27.5. Työturvallisuuskorttikoulutus ”Kaikille suomalaisesta työelämästä kiinnostuneille” SVITLANA BROVARSKA Työntekijä, Econia Oy ”Valitsin We the Union -kurssin, koska halusin olla aktiivinen Suomessa ja olen myös kiinnostunut työelämän pelisäännöistä täällä. Minulle Suomi on uusi maa, uusi kulttuuri ja myös työkulttuuri on erilainen kuin meillä Ukrainassa. Minua kiinnosti tietää, millaiset oikeudet ja velvollisuudet minulla on työelämässä Suomessa. Opin kurssilla todella paljon ja se myös auttoi minua opastamaan kollegoitani työpaikallani. Nyt pystyn kertomaan esimerkiksi ukrainalaisille kollegoilleni suomalaisen työelämän pelisäännöistä omalla kielelläni. He myös pystyvät kysymään minulta työelämätietoja ja minä puolestani pystyn auttamaan heitä heidän omalla äidinkielellään. Mielestäni kurssi oli tärkeä myös siksi, että tapasin kurssilla muitakin teollisuusliittolaisia, ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä ja pystyimme jakamaan kokemuksiamme. Voin ehdottomasti suositella kurssia muillekin ulkomaalaistaustaisille työntekijöille ja olen näin tehnytkin. Olen kertonut kurssista ja myös Teollisuusliitosta ystävilleni ja kollegoilleni.” Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 44 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 44 26.2.2025 14.24 26.2.2025 14.24
2/2025 Tekijä 45 MAAILMA SI PA U SA / LE H TI KU VA Työehtosopimus vai vähimmäispalkka? VÄHIMMÄISPALKKA Monissa maissa on lakisääteinen vähimmäispalkka, Suomessa ei. Miksi ei? Kasvavan teollisuuden palkat johtivat kurjuuteen, joka 1800-luvun lopulla huomattiin jo laajemminkin. Amsterdamin kaupunki tilasi vuodesta 1894 työtä vain yrityksiltä, joissa maksettiin vähimmäispalkkaa. UusiSeelanti sääti vähimmäispalkasta 1896 ja Victorian osavaltio Australiassa 1899. Nykyään valtaosassa maailman maita säädellään ainakin joltakin osin vähimmäispalkkaa. Kansainvälinen työjärjestö ILO kirjasi vuoden 2025 alussa, että vain neljässä Afrikan 54 maasta ei ole vähimmäispalkkamääräyksiä. ILO:n mukaan 90 prosentissa sen jäsenmaista määrättiin vähimmäispalkasta. Säädökset ja niiden kattavuus tosin ovat kirjavia. Yleinen pulma on vähimmäispalkan taso. Yhdysvalloissa se on vaatimaton 6,95 euroa tunnilta. Moni alue määrää sen isommaksi, aina pääkaupunki Washington DC:n 16,77 euroon tunnilta. Vähimmäispalkan arvo seuraa politiikan suhdanteita. Meksikon vasemmistopresidentti Andrés Manuel López Obrador sai nostetuksi sitä 135 prosenttia toimikautenaan. Hänen seuraajansa, puoluetoveri Claudia Sheinbaum hankki heti 12 prosentin korotuksen ja lupaa saman korotuksen joka vuosi. Suomessa ei lakisääteistä vähimmäispalkkaa ole. Syy on työehtojärjestelmän hyvä kattavuus. Sitä tukevat yleissitovat työehtosopimukset. Euroopan unioni hyväksyi 2022 vähimmäispalkkadirektiivin. Se edellyttää jäsenmaalta joko vähimmäispalkan tai kattavat työehtosopimukset. 27 EU-maasta 22 soveltaa vähimmäispalkkaa. Se yltää Bulgarian 551 eurosta Luxembourgin 2 638 euroon kuukaudessa. Ruotsi ja Tanska valittivat direktiivistä EU-tuomioistuimelle. Päätöstä valmisteleva julkisasiamies esitti, että direktiivi on EU-oikeuden vastainen. Tanskan metalliliitto kehuu asiamiehen esitystä, Euroopan ammattiliittojen kattojärjestö ETUC pitää sitä katastrofina. ETUC muistuttaa, että direktiivi on jo nyt nostanut miljoonien matalapalkkaisten tuloja. Oikeuden päätös asiasta tulee myöhemmin. Jos direktiivi kaatuu, sen mukana katoaa direktiiviin kuuluva tavoite nostaa työehtosopimusten kattavuutta 80 prosenttiin. ? Koonnut Heikki Jokinen Vuonna 2024 Turkki kärsi rajusta 44 prosentin inflaatiosta. Kuvassa Izmirin julkisen alan työntekijät protestoivat tammikuussa jälkeenjääneitä palkkojaan. Tämän vuoden alusta maan vähimmäispalkka nousi 30 prosenttia 589 euroon. Audi sulkee Brysselissä BELGIA Audin 2 910 työntekijän autotehdas Brysselissä suljettiin helmikuun lopussa. Volkswagen-konsernin tehdas valmisti täyssähköisiä Audi Q8 e-tron -katumaastureita. Vuonna 2023 niitä valmistui 53 555, mutta viime vuonna vain 15 193. Tuotanto pysähtyi vaikeuksien vuoksi marraskuussa. Kiinalaistehtaat ovat kovia kilpailijoita autolle, joka maksaa Suomessa 80 000–100 000 euroa. Muutoinkin vaikeuksissa oleva Volkswagen päätti lopettaa koko tehtaan, ja viimeinenkin kiinnostunut luopui sen ostoaikeista alkuvuodesta. Yhtiö ja ammattiliitto ovat neuvotelleet sosiaalisopimuksesta jo kuukausia. Tällä paketilla tuetaan irtisanottavia rahalla ja neuvonnalla. Tammikuun lopussa sopua ei ollut ja tehdas seisoi. Kyse on kymmenien miljoonien summasta. Automobilwoche -lehden tietojen mukaan Volkswagen siirtää mallin tuotannon Meksikoon. Sillä on maassa jo kaksi tehdasta. Tekstiilityöntekijät vaatii 6,5 prosenttia SAKSA IG Metall -liitto määritti tammikuun lopussa vaatimuksensa tekstiilija vaatetusteollisuuden työehtosopimusneuvotteluun. Liitto haluaa 6,5 prosentin korotuksen yhden vuoden sopimuksella. Jokaisen on saatava kuitenkin vähintään 200 euron korotus palkkaansa. Lisäksi liitto hakee parannusta järjestelyyn, jolla 57 ikävuoden jälkeen voi vähentää työaikaansa tuetulla palkalla. Ammattiliiton jäsenille vaaditaan oma bonus. Vastaava kohta on mukana useissa työehtosopimuksissa. Edellisellä kahden vuoden sopimuksella ala sai 8,1 prosentin palkankorotukset sekä 1 500 euron inflaatiokorvaukset. LIITOSSA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Tervetuloa saamaan tehtävänmukaista, laadukasta koulutusta! Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.? Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.?/kouluttaudu Liitto kouluttaa 5.–6.4. We the Union, Turku This course covers workplace organizing and development. The course also provides basics of trade union movement. Participants get to discuss possibilities for active membership and gain tools and ideas for new member recruitment. Työtehtävänä työhyvinvointi -kurssit alueilla keväällä Kurssilla paneudutaan työhyvinvointiin ja hyödynnetään kurssipaikan parhaita puolia: viikonlopun aikana liikutaan kurssipaikan ympäristössä. Ilmoittaudu oman alueesi kurssille. Kurssit on tarkoitettu kaikille työmarkkinoiden käytettävissä oleville jäsenille. Murikan kevään kursseja 26.—28.3. Nuorisotoiminta tutuksi 31.3—4.4. Työsuojelun peruskurssi 31.3—4.4. Työoikeus 7—11.4 Grundkurs för förtroendemän 7.—9.4. Virtaa jäsenhankintaan 14.—16.4. Räpsystä kunnon kuvaksi 14.—16.4. Osallistu – vaikuttamista ja medialukutaitoa 14.—17.4. Teknologiateollisuuden palkkaja työsuhdekurssi 14.—16.4. Riskien arviointi – työsuojelun täydennyskurssi 5.—9.5. Yhdistystaidot 4 – ammattiosaston osaaja 12.—16.5. Luottamusmiesten peruskurssi 12.—14.5. EWC-peruskurssi 14.—16.5. Jäsenhuollon kurssi 19.—21.5. Kaivosalan täydennyskurssi 19.—21.5. Autoalan täydennyskurssi – palkkaustekniikka 19—23.5. Luottamusmiesten peruskurssi 21.—23.5. The rules of working life 26.—27.5. Työturvallisuuskorttikoulutus ”Kaikille suomalaisesta työelämästä kiinnostuneille” SVITLANA BROVARSKA Työntekijä, Econia Oy ”Valitsin We the Union -kurssin, koska halusin olla aktiivinen Suomessa ja olen myös kiinnostunut työelämän pelisäännöistä täällä. Minulle Suomi on uusi maa, uusi kulttuuri ja myös työkulttuuri on erilainen kuin meillä Ukrainassa. Minua kiinnosti tietää, millaiset oikeudet ja velvollisuudet minulla on työelämässä Suomessa. Opin kurssilla todella paljon ja se myös auttoi minua opastamaan kollegoitani työpaikallani. Nyt pystyn kertomaan esimerkiksi ukrainalaisille kollegoilleni suomalaisen työelämän pelisäännöistä omalla kielelläni. He myös pystyvät kysymään minulta työelämätietoja ja minä puolestani pystyn auttamaan heitä heidän omalla äidinkielellään. Mielestäni kurssi oli tärkeä myös siksi, että tapasin kurssilla muitakin teollisuusliittolaisia, ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä ja pystyimme jakamaan kokemuksiamme. Voin ehdottomasti suositella kurssia muillekin ulkomaalaistaustaisille työntekijöille ja olen näin tehnytkin. Olen kertonut kurssista ja myös Teollisuusliitosta ystävilleni ja kollegoilleni.” Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 45 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 45 26.2.2025 14.24 26.2.2025 14.24
46 Tekijä 2/2025 LYHYET SA K LUETUIMMAT TAMMI–HELMIKUUSSA www.tekijälehti.fi ? Lakossa Kokkolan suurteollisuusalueella: ”Kaikki eivät ymmärrä, mitä sen palkankorotuksen eteen pitää tehdä” ? Teollisuusliiton hallitus hylkäsi sovintoehdotuksen: ”Edessä voi olla vaikea ja pitkä matka” ? Lakossa Hirvaskankaan Meconetilla: ”Emme enää pärjää nykypalkalla” ? Lakossa Pulkkilan SSAB:llä: "Mitä turhempi lakkovahtina on, sitä parempi" ? Pakkassää ei hyydyttänyt taistelutahtoa lakkoviikolla: ”Vain pieni korotusprosentti olisi pettymys” BLOGI www.tekijalehti.fi/blogi JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA ? Tarkista eAsioinnissa yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi, katso jäsenmaksutietojasi, merkitse jäsenmaksuvapautus tai tilaa mobiilijäsenkortin latauslinkki puhelimeesi. Varmista, että jäsenmaksusi on kunnossa tai jäsenmaksuvapautus ajan tasalla mahdollisen lakkomaksatuksen, lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. ? Jos työnantaja ei peri jäsenmaksuasi, vaan maksat sen itse, teet sen helposti eAsioinnissa Jäsenmaksutiedotsivulla. Vaihtoehtoina on verkkopankkimaksut ja MobilePay. Valitse jäsenmaksulaskurissa jäsenmaksun ajanjakso, lisää bruttotulosi ja paina ”Maksa Paytraililla”. Käytä laskurin antamaa viitettä. Jos valitset MobilePayn, lisää puhelinnumerosi, niin maksupyyntö ilmestyy puhelimellesi nimellä Teollisuusliitto ry. ? Kun jäät eläkkeelle, lähetä kopio eläkepäätöksestä Jäsenpalveluun. ? Jäsenpalvelun puhelinpalvelu ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. Sähköpostiosoite on jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi Nuorten työelämässä sekä haasteita että mahdollisuuksia TYÖELÄMÄ SAK:n työolobarometri vertailee nuorten ja vanhempien duunaritöissä olevien työntekijöiden työelämäkokemuksia. Tutkimuksen mukaan 37 prosenttia alle 30vuotiaista haluaisi vaihtaa työpaikkaa, jos se olisi mahdollista. Työpaikan vaihtohalukkuus vähenee selvästi iän myötä. – Yksi selitys tähän voi olla, että noin joka neljäs (24 %) alle 35-vuotias kokee työtehtävänsä usein yksitoikkoisiksi, kun taas vanhemmissa ikäryhmissä vastaava osuus on 10–16 prosenttia, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen kertoo. Näätänen peräänkuuluttaa vastuun antamista myös nuorille työntekijöille. Jos työnantaja sitoutuu työntekijään, niin työntekijä todennäköisemmin myös haluaa sitoutua työhönsä pitkäjänteisesti. Tutkimuksesta nousee esille myös monia nuorten työelämään liittyviä myönteisiä puolia. Alle 30-vuotiaille työntekijöille on tyypillistä halu lisätä työmääräänsä ja ansaita sen mukaisesti enemmän. Nuoret kokevat terveydentilansa keskimäärin paremmaksi kuin vanhemmat työntekijät ja he kokevat saavansa työnantajiltaan 60 30 90 10 70 40 100 PROSENTTIA 20 80 50 tävien kertyminen nuorille saattaa selittää tulosta työssä viihtymisen sekä työpaikanvaihtoajatusten osalta. 1.1.4 Verrattuna pidempään työelämässä olleisiin, nuoret ovat useammin poissa töistä oman sairauden takia SAK:n työolobarometrin vastaajilta kysyttiin seuraavaa: oletko ollut viimeisten 12 kuukauden aikana poissa töistä oman sairauden takia? Vastaajista alle 30-vuotiaista sekä 31–35-vuotiaista 59 prosenttia kertoi olleensa useamman kerran sairauslomalla viimeisen vuoden aikana. Alle 30-vuotiaista vastaajista 18 prosenttia sanoi, että ei ollut kertaakaan pois sairauden takia, ja vastaava luku 31–35-vuotiailla on 11 prosenttia. Lisäksi 36–40-vuotiaista useamman kerran sairauden takia työstä poissaolleita oli 57 prosenttia vastaajista. Näyttää siltä, että alle 40-vuotiaat ovat vanhempia useammin enemmän kuin kerran poissa töistä sairauden takia. Esimerkiksi 41–45-vuotiaista 45 prosenttia kertoo olleensa useamman kerran poissa töistä viimeisen vuoden aikana, ja 46–50-vuotiailla vastaava luku on 40 prosenttia. Useamman kerran sairauden vuoksi poissaolo työpaikalta on samalla tasolla myös 51–55-vuotiailla ja 56–60-vuotiailla. Sen sijaan 56–60-vuotiaista 23 prosenttia kertoi, ettei ole ollut lainkaan poissa töistä oman sairauden takia viimeisen vuoden aikana. Yhden kerran poissa sairauden takia kertoi olleensa 37 prosenttia yli 61-vuotiaista työntekijöistä. Heistä useamman kuin yhden kerran sairaana poissa oli ollut 31 prosenttia vastaajista. Kuvion mukaan sairauden vuoksi työstä poissaolo vaihtelee ikäryhmittäin. Nuoremmissa ikäryhmissä (alle 30-vuotiaat) on eniten työntekijöitä, jotka ovat olleet poissa useamman kerran (59 %). Ikäryhmissä 41–45 ja 46–50 useamman kerran poissaolot olivat harvempia (45 % ja 40 %). Yhteensä 48 prosenttia työntekijöistä on ollut poissa töistä useamman kerran oman sairauden vuoksi, mikä viittaa siihen, että sairauspoissaolo on melko yleistä. Vain 20 prosenttia kaikista työntekijöistä ei ole ollut lainkaan poissa sairauden vuoksi, mikä kertoo sairauden vaikutuksesta työelämään. 9 SAK:N TYÖOLOBAROMETRI 2024 Kuva 4. Vaihtaisitko vapaaehtoisesti työpaikkaa, jos työpaikan vaihto olisi sinulle mahdollista?* Ei viihdy hyvin ja haluaisin vaihtaa työpaikkaa Neutraali Viihtyy erittäin hyvin ja ei vaihtaisi En osaa sanoa 61+ 56–60 51–55 46–50 41–45 36–40 31–35 Alle 30 Yhteensä 26 44 29 12 37 48 24 42 31 20 44 35 28 48 23 22 48 31 29 41 30 23 55 21 1 3 1 3 1 1 37 42 21 * Iän yhteys työpaikanvaihtohaluun säilyy, kun monimuuttuja-analyysissä on huomioitu iän lisäksi sukupuoli, toimiala ja työn osa-aikaisuus (Taulukko 3). TY Ö EL Ä M Ä TU TK IM U ST A Työolob arometr i Teemana nuorten työeläm ä enemmän tukea oppimiseen. Tutkimuksen perusteella ei näytä, että työelämän tehokkuusvaatimukset ylittäisivät nuorten voimavarat keskimääräistä enemmän. – Julkisessa keskustelussa nuorten työssä jaksaminen työelämässä nousee usein esiin haasteena. Tutkimus osoittaa, että työ tarjoaa myös hyvinvointia tukevia tekijöitä. Lue lisää: www.sak.fi/tutkimukset "Työttömät saisivat kaikki etuuksiin liittyvät palvelut yhdestä paikasta ilman, että heidän tarvitsee selvittää, kuuluuko heidän tukensa Kelalle vai kassalle." SAMI AAPRO Avoimen työttömyyskassan kassanjohtaja Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 46 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 46 26.2.2025 14.24 26.2.2025 14.24
2/2025 Tekijä 47 Kuka on Puurtaja? AJASSA / TYÖSSÄ / LIITOSSA / VAPAALLA Naisten seminaari 5.–6.4. Murikka-opistolla Naisten seminaarissa puhutaan asiantuntijan johdolla rahasta ja pohditaan miten saada sentit riittämään. Lisäksi kuullaan Teollisuusliiton ajankohtaista asiaa ja keskustellaan myös kierrätyksestä. Tilaisuus on suunnattu työmarkkinoiden käytettävissä oleville Teollisuusliiton naisjäsenille. Lue lisää ja ilmoittaudu viimeistään 20.3. www.teollisuusliitto.fi/naisten-seminaari Tietoa työttömyysturvastasi, A-kassa.fi A-kassa.fi | puh.020 690 455 Somessa @AvoinKassa Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan Voit arvioida päivärahasi määrän » A-kassa.fi/laskuri 1. Ilmoittaudu Työmarkkinatorilla (tyomarkkinatori.fi) työnhakijaksi 2. Tee päivärahahakemus eAsioinnissa A-kassa.fi/eAsiointi ja lähetä hakemus 3. Seuraa hakemuksesi käsittelyä eAsioinnissa tekijälehti.f i VERKKOLEHTI ON AINA MUKANASI! DIPLOMI Ammattiosaston hallitus voi esittää vuosittain yhdelle jäsenelleen Puurtaja-diplomia. Puurtaja voi olla ammattiosaston puheenjohtaja, sihteeri tai taloudenhoitaja tai pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, joka on toiminut yhtäjaksoisesti yhdessä tai useammassa edellä mainitussa tehtävässä kymmenen vuoden ajan ja hoitaa tehtävää edelleen. Puurtaja on henkilö, joka on omalla toiminnallaan kehittänyt ammattiosaston tai työpaikan toimintaa ja innostanut uusia jäseniä mukaan toimintaan. Puurtaja palkitaan kunniakirjalla ja 90 euron arvoisella lahjakortilla liiton verkkokauppaan Soppiin. Diplomiesitykset tehdään sähköisesti. Hakuaika on vuosittain aina 15.3.–15.5. Vuoden Puurtajien nimet julkistetaan liiton viestintäkanavissa. Lue lisää ja jätä esitys: www.teollisuusliitto.fi/puurtaja Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 47 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 47 26.2.2025 14.24 26.2.2025 14.24
48 Tekijä 2/2025 Genombrottet I ndustrifackets ordförande Riku Aalto anser att avtalen fyller de viktigaste målen som förbundet lade fram inför förhandlingarna. – Vårt mål var att fylla ”köpkraftsgropen” och de här siffrorna innebär att gropen fylls. Jag gissar att det fanns förhoppningar om större siffror, nu landade vi ändå här, sa Aalto. Det som var nytt för den här avtalsrörelsen är att förbunden tillsammans gick ut med sina mål när det kommer till lönepåslag. I de överenskommelser man nu gått in för påminner siffrorna ändå om tidigare avtalsuppgörelser. – Man kan alltid säga ”om” och ”men”, men under förhandlingarna kommer det alltid den där stunden då man helt enkelt måste göra ett avtal. Jag själv är av den åsikten att det här var rätt stund och vi gjorde upp ett avtal vi klarar oss med. Aalto anser att flera skrivelser i avtalsuppgörelsen som talade för att det lönade sig för facket att visa tummen upp. Speciellt viktiga är de ändringar i avtalstexterna som innebär att de anställdas ställning inte blir sämre. – Vi fick avtalsvägen hindrat flera saker som regeringen lagstiftat om. Nu gäller de inte fullt ut för de arbetstagare som omfattas av avtalen. Ett avtal på tre år innebär förutom att arbetsfred råder också att det nu finns tid för att få ordning på arbetsmarknaden, anser förbundsledningen. Industrifackets styrelse godkände avtalsuppgörelserna i teknologiindustrin och kemiindustrin i februari. Lönerna höjs med 8 procent på tre år. TEXT TIIA KYNÄRÄINEN OCH JOHANNES WARIS FOTO ANTTI HYVÄRINEN AVTALSRÖRELSEN Industrifackets ordförande Riku Aalto och vice ordförande Turja Lehtonen på presskonferensen efter att det stod klart att förbundet godkänt avtalsuppgörelsen i teknologiindustrin 22.2. Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 48 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 48 26.2.2025 14.24 26.2.2025 14.24
2/2025 Tekijä 49 PÅ SVENSKA MEDLEMSTJÄNSTER INFORMERAR ? Kontrollera i eTjänsten dina kontaktuppgifter, din arbetsplats och ditt kontonummer. Se dina medlemsavgiftsuppgifter, registrera medlemsavgiftsbefrielse eller beställ länk för att ladda ner det mobila medlemskortet till din telefon. Säkerställ att dina medlemsavgifter är i ordning eller att medlemsavgiftsbefrielsen är uppdaterad. ? Om arbetsgivaren inte drar av din medlemsavgift, utan du betalar den själv, kan du enkelt göra det i eTjänsten under sidan Medlemsavgiftsuppgifter. Du kan välja mellan betalning via nätbank eller MobilePay. Välj tidsperiod för medlemsavgiften i medlemsavgiftskalkylatorn, ange din bruttolön och klicka på ”Betala via Paytrail”. Använd referensen som kalkylatorn ger. Om du väljer MobilePay, ange ditt telefonnummer så dyker betalningsförfrågan upp i din telefon under namnet Industrifacket rf. ? När du går i pension, skicka en kopia av pensionsbeslutet till Medlemstjänsten. ? Medlemstjänstens e-postadressen är jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi. Industrifackets vice ordförande Turja Lehtonen önskar att man i fortsättningen skulle nå överenskommelser utan stridsåtgärder. – Jag hoppas att vi alla riktiga parter på arbetsmarknaden skulle dra nytta av den kommande treårsperioden. Vårt arbetsmarknadssystem har varit sönder. Varje avtalsrörelse har inneburit konflikter. Det här är inte den finländska modellen. Jag anser att man ska klara av att hitta lösningar vid förhandlingsbordet, sa Lehtonen. – Jag hoppas att arbetsgivarna har tid och möjlighet för genuina samtal så att vi tillsammans kan få vår arbetsmarknad i det skick som den var 2016 och innan det. ? KOLLEKTIVAVTALET FÖR TEKNOLOGIINDUSTRIN 2025 Avtalet gäller fram till 30.11.2027. Parterna kan säga upp avtalet från 30.11.2026. Löneuppgörelse: År 2025 allmän förhöjning 2,1 %, lokalt 0,4 %, år 2026 allmän förhöjning 2,3 procent, lokalt 0,6 %, år 2027 allmänt 2 %, lokalt 0,4 %. Tillägg och ersättningar höjs enligt de allmänna lönehöjningarna. En arbetsgrupp för lokala avtal förutsätter två representanter för de anställda. Den ena ska vara huvudförtroendemannen om en sådan blivit vald på arbetsplatsen. Minimitiden för omställningsförhandlingar hålls kvar på samma nivå som tidigare trots regeringen Orpos planerade lagändring. Det betyder att lön betalas ut dubbelt längre än vad som skulle krävas enligt lag. Vägande skäl krävs fortsättningsvis vid uppsägning. Arbetarskyddsfullmäktige har i fortsättningen rätt till samma befrielse från arbetet som huvudförtroendemannen för att sköta sitt förtroendeuppdrag. Vi fick avtalsvägen hindrat flera saker som regeringen lagstiftat om. KOLLEKTIVAVTAL FÖR KEMIINDUSTRIN 2025 Kemisk basindustri, plastoch kemisk produktindustri, olje-, naturgas och petrokemisk industri Kollektivavtalen gäller fram till 31.12.2027. Parterna kan säga upp avtalet efter två år. Nytt för branscherna är en modell där man i första hand går in för att förhandla i företagen om en löneuppgörelse. På så sätt kan man på ett bättre sätt i företaget jobba med lönestrukturen, välmående i arbetet och sporrande ”morötter” när det kommer till lönen. Om inget lokalt avtal om löner höjs lönerna lika mycket som i avtalet för teknologiindustrin. Det gäller även för tillägg och lön enligt tabell om man inte avtalat på annat sätt. Vägande skäl krävs fortsättningsvis vid uppsägning. Arbetsgivarens skyldighet att återanställa efter uppsägningar ändras i lagen till att gälla företag med över 50 anställda men inom kemibranscherna går gränsen fortsättningsvis vid 30 anställda. Födelsedagar 50och 60-årsdagen har varit en avlönad ledig dag om den råkat infalla på en arbetsdag men från och med 2026 får den anställda en dagslön för dagen även om den infaller på en ledig dag. Mer information om innehållet i de nya kollektivavtalen hittar du på www.teollisuusliitto.fi/sv Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 49 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 49 26.2.2025 14.24 26.2.2025 14.24
50 Tekijä 2/2025 ”I valet mäter man stödet för regeringen ” ”G enom att rösta i valet försäkrar du dig om att din röst hörs när man organiserar servicen för människor i kommunerna och i välfärdsområdena. Det är också ytterst viktigt att ta ställning till regeringens politik, säger Industrifackets ordförande Riku Aalto. – Om du är besviken på regeringens politik så kan du påverka innehållet i politiken genom att rösta så att regeringen är tvungen att ta medborgarnas åsikt på allvar, fortsätter han. Aalto anser att kommunaloch välfärdsområdesvalet i april i praktiken är första gången som man kommer att mäta stödet för den nuvarande regeringen. Ett gott resultat ger regeringen mandat att fortsätta på den valda vägen. Aalto tror ändå också att regeringen rycker på axlarna och går vidare om valresultatet visar det motsatta. Industrifackets ordförande Riku Aalto uppmanar varje medlem att gå till urnorna och rösta i vårens val – av två orsaker. TEXT TIIA KYYNÄRÄINEN ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS FOTO EMILIE UGGLA OCH TUUKKA RANTALA VALEN 2025 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 50 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 50 26.2.2025 14.24 26.2.2025 14.24
2/2025 Tekijä 51 PÅ SVENSKA ”I valet mäter man stödet för regeringen ” FACKET STÖDER MEDLEMMAR SOM STÄLLER UPP I VAL Industrifacket stöder medlemmar som ställer upp i välfärdsområdesvalet med en summa på 300 euro och med 200 euro för kandidater som ställer upp i kommunalvalet. Stödet beviljas mot kostnader som kan bevisas. Ersättningen ska sökas på en och samma gång med en blankett som du skickar tillbaka till ditt regioncenter. Blanketten och kvitton för utgifterna ska levereras till regionchefen i ditt område. Kvitton ska lämnas in senast 31.5.2025. Läs mer: www.teollisuusliitto.fi/sv/ facket-stoder-medlemmar HITTA DIN KANDIDAT FRÅN ETT FFC-FÖRBUND I FFC:s kandidatgalleri hittar du kandidater som är medlemmar i ett FFC-förbund eller jobbar för ett FFC-fackförbund. Kandidatgalleriet finns tillgängligt på svenska, finska och engelska. Om du ställer upp som kandidat kan du anmäla dig till galleriet senast 7.3. Galleriet öppnade 4.3 och ligger framme till valdagen 13.4. www.kuntavaaligalleria.fi/sv Våra medlemmar använder sig av kommunernas och välfärdsområdens tjänster. Därför är det viktigt många av våra medlemmar också får vara med och bestämma. RIKU AALTO Industrifackets ordförande – Då det bara är två år kvar till riksdagsvalet så berättar resultatet i lokalvalen något om vad folket anser om regeringspartiernas politik. DET BEHÖVS INDUSTRIARBETARE BLAND BESLUTSFATTARNA Aalto anser att det är ytterst viktigt att det finns Industrifackets medlemmar bland kandidaterna i bägge av vårens val. – Våra medlemmar använder sig av kommunernas och välfärdsområdens tjänster. Därför är det viktigt många av våra medlemmar också får vara med och bestämma, säger Aalto. Aalto påpekar att det inte direkt råder någon brist på högutbildade, företagare och offentligt anställda i de beslutsfattande organen i kommunerna och i välfärdsområdena. Industriarbetarna och andra anställda i den privata sektorn finns det däremot färre av. – Om vi ser på de offentliga tjänster som människorna behöver, så är det viktigt att det inte enbart är personer som jobbar med att producera de här tjänsterna som hörs, säger Aalto. Från Industrifackets och medlemmarnas synvinkel är frågan om hurdana beslut som fattas i välfärdsområden och kommuner en viktig fråga. – Det är viktigt att våra medlemmar har tillgång till en bra och välfungerande vård. Det här gäller naturligtvis alla medborgare. Kommunen spelar också en viktig roll när det kommer till förutsättningarna för företag och således också jobb i kommunen. – För att företagen ska klara sig och kunna erbjuda bra jobb och löner för våra medlemmar så måste naturligtvis förutsättningarna vara i skick. Från den privata industrisektorns synvinkel handlar det om servicen för företag i kommunerna och t. ex planläggning och tillstånd. Det gynnar oss om företagen har möjlighet att göra investeringar. ? "Genom att rösta i valet försäkrar du dig om att din röst hörs när beslut fattas", säger Riku Aalto. RÖSTA 13.4.2025 TU U KK A RA N TA LA Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 51 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 51 26.2.2025 14.24 26.2.2025 14.24
52 Tekijä 2/2025 What do municipalities do? MUNICIPAL ADMINISTRATION The decision-making process in Finland is based on a democratic state underpinned by the rule of law. According to the principle of separation of powers, law-making, execution of decisions, and juridical power are separated. Parliament stipulates the laws, decides on the state budget, and oversees the Government's work. Executive power lies with the Government and in matters regarding foreign policy to some extent with the President of the Republic. Independent courts represent the judiciary. All of Finland's 21 wellbeing services counties (hyvinvointialue) and 308 municipalities are under regional control. Each enjoys autonomy. 108 municipalities call themselves cities (kaupunki), 200 municipalities (kunta). The Finnish constitution guarantees both autonomy and the right to collect taxes to the municipalities. The highest decision-makers in the municipalities are the municipal councils. Members of these are elected in local elections every fourth year. The next municipal elections will be held on 13 April 2025. The municipal council is in charge of the local government economy and function. It also appoints elected officials of the municipal executive and the local authority committees. Several services, like education, early childhood education and care, building control services, environmental services, and taking care of infrastructure, are run by the municipalities. From the beginning of 2025, they organise the employment services, too. Some municipalities have a mayor. He or she is an elected official, a member of the municipal council, and holds power for the same term as the council. Another, much more common way is to have a chief executive, who is a civil Compiled by Heikki Jokinen New regional counties servant. Both are working as the heads of the municipal administration, financial management, and other local activities. In recent years, there have been some major changes in the Finnish local government system. But one thing stays the same: your vote matters. Municipal councils have a lot to say on many important issues affecting our daily lives. REGIONAL COUNTIES Since 2023, there are 21 wellbeing services counties in Finland. They cover several municipalities, except for Helsinki. They provide health, social, and rescue services. All of these wellbeing services counties are self-governing. Their highest decision-making power lies with the county councils, whose councillors are elected in county elections. They decide, among other things, on the regional strategy, budget, and rules of administration. The county council elects the executive board, other administrative bodies, and the county CEO. The next county elections will be held on 13 April 2025, at the same time as municipal elections. Jenni Airaksinen, CEO of the Foundation for Municipal Development, says that the decision-making systems in the counties are still unfinished. Their structures follow municipal ones, though they are different. Also, according to Jenni Airaksinen, the real self-governing of the wellbeing services counties is somewhat illusory. The state very much guides their activities. – The counties do not have the ability to grow their income, and actually have no possibility to grow their expenses either. One may ask where is the autonomy. + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/in-english VOTE on 13 April EM IL IE U G G LA Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 52 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 52 26.2.2025 14.25 26.2.2025 14.25
2/2025 Tekijä 53 IN ENGLISH MEMBERSHIP SERVICES INFORMS ? In the eService, check your contact details, workplace, and bank account number. View your membership fee information, register for a membership fee exemption, or order a link to download the mobile membership card to your phone. ? Ensure that your membership fees are up to date or that the membership fee exemption is current up to the start of any strike benefits, layoff, or unemployment – this will speed up the payment of benefits. ? If your employer does not deduct your membership fee and you pay it yourself, you can easily do so in the eService under the Membership Fee Information page. Select the membership fee period in the membership fee calculator, enter your gross income, and click “Pay with Paytrail.” Use the reference provided by the calculator. ? If you retire, send a copy of the official pension decision to the Member Service by email ? Member Services’ email address is jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi. www.teollisuusliitto.fi > eService Protect your future – join Industrial Union! www.teollisuusliitto.fi/ejoin/ Up-to-date information on working and living in Finland Download the Industrial Union app for employees and employers Teollisuusliiton Hermes App! DO W N LO A D TH E TE OLLISUUSLIITO N H ER M ES AP P! tekijalehti.f i/in-english Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 53 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 53 26.2.2025 14.25 26.2.2025 14.25
RIKU LAURUNEN Pirkkala HARRASTAJA HARRASTAJA 54 Tekijä 2/2025 Riku Laurunen toimi ensin vuosia jääspeedwaytä ajaneen lapsuudenkaverinsa mekaanikkona, kunnes alkoi itse ajaa yhdeksän vuotta sitten. Jääspeedwayssä häntä kiehtoo vaara ja vauhti. Selväjärkisille rämäpäille TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT MATIAS HONKAMAA Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 54 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 54 26.2.2025 14.25 26.2.2025 14.25
P iikkirenkaat pureutuvat tiukasti jäähän, kun Riku Laurunen treenaa 500-kuutioisella, metanolilla käyvällä jääspeedwaypyörällään Varkauden speedwaystadionilla. – Startit ovat heikoin lenkkini. Jos saan huonon startin, joudun ajamaan muita kiinni, ja aikaa siihen on vain neljä kierrosta. Yksi erä kestää alle minuutin, Laurunen sanoo. Jääspeedway on speedwayn jäällä ajettava versio. Siinä kuljettajat ajavat ovaalinmuotoisella jääradalla. Suorilla nopeudet nousevat sataan kilometriin tunnissa ja ylikin, Laurunen kertoo. – Jääspeedwayssä pyörä lyödään kurveissa kallelleen vasemmalle kyljelle, kun speedwayssä mennään takapyörä sladissa, hän avaa kesällä ja talvella ajettavan speedwayn eroja. Laurusta lajissa kiehtoo vaara ja vauhti. Kisoissa kuljettajat ajavat parhaimmillaan vain senttien päässä toisistaan. Jääspeedway vaatii selväjärkistä rämäpäisyyttä, Laurunen sanoo. – Radalle ei voi lähteä koheltamaan. Siellä täytyy keskittyä 120-prosenttisesti ajamiseen. Kun vedän kypärän päähäni, unohdan kaiken muun. MEKAANIKOSTA AJAJAKSI Riku Laurunen teki tuttavuutta speedwayhyn jo lapsena. Hän oli kolmivuotias käydessään ensimmäisen kerran speedwaykisoissa Tampereen Eteläpuistossa. – Sanoin 6-vuotiaana vanhemmilleni, että ajan joskus speedwaytä. Nuorena olin kuitenkin sen verran tapaturma-altis, etten saanut ostaa edes mopoa tai kevaria. Laurunen innostui jääspeedwaystä tosissaan 2000-luvun alussa, kun hän meni seuraamaan kisoja Tampereen Pyynikille ja tapasi siellä sattumalta lapsuudenkaverinsa, Tomi Kirilovin. – Ohjelmaluettelossa oli tuttu nimi. Katsoin, millä numerolla hän ajaa, rupesin seuraamaan ja menin morjestamaan. Vuonna 2002 aloin hänen mekaanikokseen. Mekaanikkona Laurunen kiersi jääspeedwaykisoja ulkomaita myöten. Hän kävi Hollannissa, Norjassa, Ruotsissa ja kerran Venäjälläkin, joka on lajin suurmaa. Vuodesta 2015 Laurunen on ajanut itse. – Ekan kisani ajoin jääspeedwayleirillä vuonna 2016 ja seuraavana vuonna olin SM-karsintakisoissa viides. Sillä sijoituksella pääsin SM-finaalikisoihin. YKSI LUOKKA Jääspeedway sopii kaikille, jotka tykkäävät moottoriurheilusta, Laurunen sanoo. Kisoissa ei ole erikseen sarjoja nuorille tai naisille, vaan kaikki ajavat sama luokkaa. – Kisaamaan pääsee 16-vuotiaana, ja vanhimmat kuljettajat ovat yli 60-vuotiaita. Jos laji kiinnostaa, kannattaa ottaa yhteyttä johonkin lähiseudun moottoriseuraan, Laurunen vinkkaa. Hän itse kuuluu Pirkan Moottorimiehiin. – Aina pääsee varmasti kokeilemaan jonkun pyörää. Yksin ei tarvitse uuden harrastuksen kanssa olla, vaan uusi tulokas saa varmasti apuja. Jääspeedwaytä pystyy Laurusen mukaan harrastamaan melko pienellä budjetilla. Käytetyn pyörän saa noin 3 000 eurolla. Renkaat piikkeineen ja vanteinen maksavat tonnin. Kuljettaja tarvitsee myös ajovarusteet sekä suojia, kuten turvatakin, polvija kyynärsuojat sekä jalkasuojan, joka suojaa vasenta jalkaterää, säärtä ja polvea. – Lajin pystyy aloittamaan motocross -kamppeilla. Heti ei tarvitse ostaa Kevlar-haalaria tai nahkapukua. Varusteita löytyy hyvin myös käytettyinä. YLEISÖYSTÄVÄLLINEN LAJI Jääspeedwayharrastus on Pirkanmaalla vireää, mutta harjoittelupaikat ovat kiven alla, sillä kaikki eivät tykkää pyörien pärinästä, Laurunen kertoo. – Tänä talvena olemme käyneet ajamassa Vammalassa sijaitsevalla lammella. Porukalla on parempi treenata. Vauhti ja ajosilmä eivät kasva yksin ajaessa, vaan ne tulevat porukassa. Jääspeedwayssä radalla on kerrallaan neljä kuljettajaa, ja jokainen heistä ajaa viisi erää. Kuljettajien lopullinen paremmuus ratkeaa kaksivaiheisessa finaalissa. – Jääspeedway on yleisöystävällinen stadionlaji, joka sopii koko perheelle. Laurunen on ajanut kahdesti PM-kisoissa. Hänen piti olla varamiehenä Varkauden PM:ssä helmikuussa, mutta toisin kävi, kun hän kolaroi treeneissä kaksi viikkoa ennen kilpailua. – Se oli ensimmäinen loukkaantumiseni ja toivottavasti myös viimeinen. Pahemminkin olisi voinut käydä. Nyt nahka ja luut säilyivät ehjinä. Speedwayharrastus kulkee usein suvussa – niin myös Laurusilla. Perheen vanhin poika toimii isänsä mekaanikkona, ja tytär osti viime kesänä oman jääspeedwaypyörän. ? 2/2025 Tekijä 55 VAPAALLA Jääspeedway-pyörän renkaiden piikit ovat 28 millimetriä pitkiä ja ne on teroitettu teräviksi kartioiksi. Piikkejä on etuja takapyörässä yhteensä noin 300. Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 55 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 55 26.2.2025 14.25 26.2.2025 14.25
Olemme valmiit tekemään rakkaiden ihmisten eteen paljon – ja kaikkemme. Arjen pieniä ja elämän suuria tekoja. Entä pysähdytkö koskaan miettimään, kuinka läheisesi pärjäävät, kun et enää ole täällä? Juuri nyt pysähdyit. Henkivakuutus on rakkaudenosoitus läheisillesi. Sen ei tarvitse olla kallis, vaan voit valita Turvassa-henkivakuutuksen, joka on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen. Sen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. -52 % Henkivakuut uksen liittoetu vuonna 2025 Teollisuusliit on jäsenelle Laske oma hintasi! turva.fi/henkivakuutus Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 56 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 56 26.2.2025 14.25 26.2.2025 14.25
2/2025 Tekijä 57 VUONNA 1980 HISTORIA Kuva Työväen Arkisto Teksti Marita Viinamäki / Työväenmuseo Werstas VAPAALLA Suomalaiset ovat tunnetusti hiihtokansaa, mikä näkyi vuosikymmenien ajan tehtaiden ja ammattiyhdistysten järjestämässä virkistystoiminnassa kevättalvisin. Hiihtokilpailuja järjestettiin niin aikuisille kuin lapsillekin tehtaiden takapihoilla ja vapaa-ajanviettopaikoissa. Kuvassa alle 6-vuotiaiden sarjan osallistuja Porvoon Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen hiihtokisoissa Porvoon Skarpensissa. Olemme valmiit tekemään rakkaiden ihmisten eteen paljon – ja kaikkemme. Arjen pieniä ja elämän suuria tekoja. Entä pysähdytkö koskaan miettimään, kuinka läheisesi pärjäävät, kun et enää ole täällä? Juuri nyt pysähdyit. Henkivakuutus on rakkaudenosoitus läheisillesi. Sen ei tarvitse olla kallis, vaan voit valita Turvassa-henkivakuutuksen, joka on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen. Sen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. -52 % Henkivakuut uksen liittoetu vuonna 2025 Teollisuusliit on jäsenelle Laske oma hintasi! turva.fi/henkivakuutus Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 57 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 57 26.2.2025 14.25 26.2.2025 14.25
58 Tekijä 2/2025 PULMAT Taukovisa KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA ISTOCK 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Oik eat vas tau kse t: A C C D D B D C A C 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU 10 Sunnuntaityöstä maksettava tuplapalkka perustuu A) työaikalakiin B) yleissitoviin työehtosopimuksiin C) paikallisiin sopimuksiin D) työsopimukseen Vuodenvaihteen uudistuksen jälkeen työllisyyspalveluista vastaa/vastaavat A) valtio B) ely-keskukset C) kunnat D) yksityiset yritykset Suomessa ei kuollut yhtään henkeä vuonna 2024 A) veneilyssä B) ilmailussa C) tasoristeysonnettomuuksissa D) moottoripyöräonnettomuuksissa Mitä aluetta Donald Trump ei tiettävästi ole aikonut ottaa Yhdysvaltojen haltuun? A) Grönlanti B) Gaza C) Panaman kanava D) Etelämanner Mikä on maailman syvin ihmisen poraama reikä? A) 850 metriä B) 2,8 km C) 7,5 km D) 12,3 km Maapallon läpimitta on A) 1 275 km B) 12 756 km C) 127 560 km D) 1 275 600 km Mauritiuksen saarella elänyt, 1600-luvulla sukupuuttoon kuollut lintu oli A) bobo B) hobo C) dada D) dodo Naisten jääkiekkoliiga tunnetaan nimellä A) F-liiga B) Helmiliiga C) Auroraliiga D) Kansallinen liiga Erika Wikman pääsi Suomen euroviisuedustajaksi kappaleella A) Ich komme B) Du kommst C) Sie kommt D) Wir kommen Kuvan lintu on esikuva Maantiekiitäjä-sarjakuvahahmolle, eli Kelju K. Kojootin arkkiviholliselle. Mikä laji on kyseessä? A) kreetanhyppykirvinen B) kanadanlaukkapyy C) kalifornianjuoksukäki D) kongonkävelyrastas Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 58 Tekija_2025_2_sisus_ok.indd 58 26.2.2025 15.18 26.2.2025 15.18
2/2025 Tekijä 59 Liitto tiedottaa: Osallistu kevätkokoukseen! ? On Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokousten aika. Ammatti osastojen sääntöjen mukaan kevät kokous on pidettävä maalis–huhti kuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus, luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. ? Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelu kokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojentoiminta Delta i vårmötet! ? Det är dags för fackavdelningarnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. ? Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhets berättelsen för föregående kalenderår. Där upp läses också revisorernas/verksamhets granskarnas gransknings berättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvars frihet för de redovisningsskyldiga. ? Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidat nomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Kevätkokoukset 1.3.–30.4. Vårmöten 1.3–30.4 WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tekija_2025_2_kansiarkki.indd 59 Tekija_2025_2_kansiarkki.indd 59 25.2.2025 12.23 25.2.2025 12.23
VARMANA PIDETYT TURVALLISET JA MUKAVAT JALKINEET OVAT HYVÄN TYÖPÄIVÄN PERUSTA. SIEVIN INNOVATIIVISUUS SEKÄ LAADUKKAAT JA VASTUULLISET MATERIAALIT TAKAAVAT KORKEATASOISEN TURVALLISUUDEN JA MUKAVUUDEN TUNTEEN LÄPI TYÖPÄIVÄN. KUN PUET JALKAASI SIEVIN TURVAKENGÄT, VOIT OLLA VARMA SIITÄ, ETTÄ NE HOITAVAT TEHTÄVÄNSÄ YHTÄ HYVIN KUIN SINÄKIN. Tekija_2025_2_kansiarkki.indd 60 Tekija_2025_2_kansiarkki.indd 60 25.2.2025 12.23 25.2.2025 12.23