TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 3/2018 TEKIJÄLEHTI.FI Nano Laboratoriossa suojaudutaan. Entä työpaikalla? 18 Nollatuntisopimukset 30 Kuvareportaasi: Huiskulan puutarha 42 Sopimustoiminta uudistuu 50 Nytänk på gammal fabrik 56 Elämän jälkien kuvaaja 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEKI1803_kannet.indd 1 6.3.2018 7:19:48
Ammattiosastojen kevätkokoukset pidettävä 1.3. ja 15.4. välisenä aikana l Ammattiosastojen kevätkokousten aika on meneillään. Sääntöjen mukaan kevätkokous tulee pitää maalis–huhtikuussa ja se on kutsuttava koolle viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kevätkokouksessa käsitellään tilinpäätös ja toimintakertomus. Kaikki ammattiosaston jäsenet ovat tervetulleita mukaan kokouksiin vaikuttamaan oman osaston asioihin. l Osastojen puheenjohtajille on lähetetty postitse kirje, jossa kerrotaan muun muassa kevätkokousasioista. Lisäksi kokoukseen liittyvät materiaalit ovat luottamushenkilöextranetissä. HUOM! Kokouksista ilmoitetaan liiton verkkosivuilla ammattiosastojen tapahtumakalenterissa. Huomaathan, että ilmoituksia voi selata alueittain. Samalla sivulla voi myös jättää osastoilmoituksen. teollisuusliitto.fi/osallistu/ammattiosastojen-toiminta LIITTO TIEDOTTAA TEKI1803_kannet.indd 2 6.3.2018 7:20:01
KANNEN KUVA: HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN 3/2018 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 NANO – HIUKKASEN KOKOINEN VAARA KANSI Laboratorioissa nanohiukkasten tutkijat suojataan päästä varpaisiin. Minkälainen riski nanoaineet ovat teollisuustuotannossa? 18 TAISTELUN ON JATKUTTAVA Tavoite nollatuntisopimusten kieltämiseksi koki takaiskun, kun hallitus laati lain, jolla nollatuntisopimukset vakiinnutetaan. 30 KUVAREPORTAASI Pääsiäisen lähestyessä Suomen suurimpiin kuuluva kukka puutarha, Turun Huiskula, kasvattaa miljoonia tulppaaneita ja ruukkunarsisseja. Ammattiosastojen kevätkokoukset pidettävä 1.3. ja 15.4. välisenä aikana Maarit Savolainen Emmi Kolhi TEKI1803_3-58.indd 3 7.3.2018 8:33:03
4 Tekijä 3/2018 Seuraava numero ilmestyy 18.4. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 SIHTEERI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 Helsinki 00531 teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. ? HARRASTAJA Offset-painaja Kimmo Virta valokuvaa Helsingin bändien keikoilla, kaduilla ja baareissa. ? VÄITTÄJÄT Onnistuuko amiskoulutuksen uudistus, väittelevät SAKKI ry:n varapuheenjohtaja Otto Arola ja Opetushallituksen yliinsinööri Inga Sihvo AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 KOKIJA Kokemäkeläinen Ismo Kallioinen 17 VIERAILIJA Ylilääkäri Jukka Kärkkäinen 22 VÄITTÄJÄT Otto Arola vs. Inga Sihvo 24 Työväenliike 100 vuotta sitten 26 ILMIÖ Työllinen vai työtön? 29 Lyhyet TYÖSSÄ 38 TYÖYMPÄRISTÖ Lapsen isällä on oikeutensa. 50 IT-kunskap krävs på bilverkstaden 41 Lyhyet LIITOSSA 42 Riku Aalto: Teollisuusliitto uudistaa sopimustoimintansa 44 Sektorijohtokunnat aloittivat 45 TOIMIJA Työsuojeluvaltuutettu Janne Maikola 47 OIVALTAJA Varastomies Heikki Immonen 48 MAAILMA 28 tunnin työviikko 49 Lyhyet 54 Brief in english 55 Työttömyyskassa VAPAALLA 56 HARRASTAJA Valokuvaaja Kimmo Virta 58 Pulmat 59 Sarjakuva Saimi ja Hanna Sorvali. ? TEKI1803_3-58.indd 4 7.3.2018 8:33:15
3/2018 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 14.3.2018 Muutos, rutiini ja turvallisuus PETTERI RAITO Päätoimittaja Turvallisen ja terveellisen työympäristön kaksi keskeistä haastetta ovat muutos ja rutiini. Aina kun työpaikoilla otetaan käyttöön uutta laitteistoa, uusia raakaaineita tai tuotantomalleja, on tarkasteltava, mitä riskejä työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle siitä mahdollisesti aiheutuu. Arvio ja mahdolliset toimenpiteet on tarpeen toteuttaa riippumatta siitä, toimitaanko yrityksessä esimerkiksi kiireen tai taloudellisen paineen alla. Jos tapaturmia tai työperäisiä altistumisia pääsee tapahtumaan, eivät mitkään selitykset palauta todellisuutta niitä edeltävään aikaan. Muutos on melko helppo tunnistaa mahdolliseksi riskiksi, mutta toisin voi olla, kun toiminta jatkuu totutuissa uomissa. Se luo vaikutelman tavallisuudesta ja voi luoda harhakuvan turvallisuudesta. Kuitenkin ajatus siitä, että kaikki on kunnossa, kun mitään vakavampaa ei ole tapahtunut, on työsuojelun arkkivihollinen. Ongelmaksi muodostuu riskien tunnistamisen ja vakavasti ottamisen heikentyminen. Kestävä lähestymistapa on se, että ei ole olemassa poikkeuksia, jolloin työsuojelu, turvallisuusohjeiden antaminen ja niiden noudattaminen olisivat vähemmän tärkeitä tehtäviä. Vastuu on ennen muuta yrityksillä, mutta myös työntekijöillä. Turvallisuus syntyy yhteistoiminnalla. Turvallisen ja terveellisen työympäristön rakentamisessa on nähtävissä toinenkin jaottelu kahteen keskeiseen haasteeseen. Ensimmäinen on olemassa olevan tietotaidon ottaminen työpaikoilla käyttöön, ja toinen on kaikki se, mistä emme vielä tiedä riittävästi. Esimerkki ensimmäisestä on puupöly ja jälkimmäisestä nanoteknologia. Kun puupölyä tutkittiin, havaittiin, että suuremmat partikkelit jäävät hengitettäessä nenään ja nieluun, mutta pienet hiukkaset kulkeutuvat keuhkoihin ja verenkiertoon asti. Puupölyn todettiin aiheuttavan paitsi riskin astmaan sairastumisesta myös syöpäriskin. Kun tietämys lisääntyi, pystyttiin puupölylle asettamaan raja-arvot. Siitä alkoi pitkä marssi työpaikkojen ohjaamiseksi raja-arvojen sisälle. Tilanne on vuosikymmenten saatossa kohentunut, mutta parannettavaa riittää edelleen. Työterveyslaitoksen mukaan suurin osa nanomateriaaleista on nyky tietämyksen mukaan turvallisia työpaikoilla esiintyvissä pitoisuuksissa. Samalla kuitenkin elämme puutteellisen tiedon varassa. Tarve uudelle, luotettavalle ja riippumattomalle tutkimustiedolle on suuri, jotta työn tekijöitä suojelevat rajaarvot voidaan määritellä ja viedä osaksi työpaikkojen käytäntöjä. Ennen sitä on työturvallisuudessa noudatettava erityistä varovaisuutta. Oleellista on pölyn vähentäminen. Esiintyy se missä muodossa tahansa, on se aina haitallista viimeistään silloin, kun se pääsee kulkeutumaan verenkiertoon asti. Uudet teknologiat sisältävät mahdollisuuksia valmistaa tuotteita aikaisempaa puhtaammin menetelmin ja vähemmän ympäristöä kuormittavin lopputuloksin. Se on tavoittelemisen arvoinen kehityssuunta, kunhan työntekijöiden tai kuluttajien terveydestä ja turvallisuudesta ei tingitä. l Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi KOTEJA TEKIJÖILLE l Autoteollisuuden piristyminen Uudessakaupungissa on aiheuttanut kaupunkiin asuntopulan. Teollisuusliitto on mukana rakennuttamassa sinne asuntoja. Y-Säätiö on solminut urakkasopimuksen vuokra-asuntojen rakentamisesta. Uudenkaupungin vuokra-asuntokohde on samalla ensimmäinen tulos Y-Säätiön ja ammattiliittojen yhteistyöstä. Aiesopimus rakennuttamishankkeista solmittiin viime keväänä. Tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää kasvukeskuksissa. Uudenkaupungin vuokra-asuntojen rakentaminen käynnistyy kesäkuussa. Asunnot valmistuvat alustavan arvion mukaan kesällä 2019. Asuntoihin voi hakea M2-Kotien kautta. TEKI1803_3-58.indd 5 7.3.2018 8:33:19
Ilmassa leijuva vaara NANO – MITÄ JA MISSÄ? NANOTEKNOLOGIALLA tarkoitetaan nanohiukkasia hyödyntäviä materiaaleja, rakenteita ja prosesseja. NANOHIUKKASET ovat teollisesti tuotettuja hiukkasia. Vähintäänkin niiden yksi ulottuvuus on alle 100 nm. Nanometri on metrin miljardisosa eli millimetrin miljoonasosa. Nanohiukkasen ja pingispallon halkaisijoiden suhde vastaa pingispallon suhdetta maapalloon. Hiukkasten pinta-ala on valtaisan suuri verrattuna niiden painoon. Nanohiukkaset käyttäytyvät eri lailla kuin emoaineensa. Esimerkiksi nanohopea käyttäytyy eri lailla kuin hopea. Niillä on uusia fysiologisia, kemiallisia ja biologisia ominaisuuksia. Ne johtavat ja varastoivat sähköä eri lailla. Nanohiukkaset reagoivat muihin aineisiin ja muiden aineiden kanssa uudella tavalla. Nanoja käytetään jo valtaisassa määrässä tuotteita. 6 Tekijä 3/2018 TEKI1803_3-58.indd 6 7.3.2018 8:33:23
Ilmassa leijuva vaara ? Nanohiukkasten tutkijat suojataan täydellisesti laboratorioidensa puhdastiloissa. Nanokokoisten aineiden kanssa tehtaissa työskentevien suojaus voi olla jotain aivan muuta. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN 3/2018 Tekijä 7 AJASSA TEKI1803_3-58.indd 7 7.3.2018 8:33:26
Laboratoriokuvat on otettu Itä-Suomen yliopiston FunktioMat -laboratoriossa Kuopiossa. Yliopistossa työskentelevä atemiatutkija Anna Lähde toivoo lisää panostusta nanoteknologian turvallisen käytön tutkimiseen. Niin julkisissa laitoksissa kuin yksityisissä yrityksissä nanomateriaalien tutkimiseen ja tuotteiden nopeaan markkinointiin laitetaan miljardeja euroja. Työntekijöiden tai ympäristön turvaamiseen tähtääviin hankkeisiin laitetaan näistä rahoista nanokokoluokkaa oleva osa. ? ? 8 Tekijä 3/2018 T ässä artikkelissa ei ole yritysesimerkkiä. Tekijän toimitus yritti päästä vierailulle useisiin yrityksiin, joissa Teollisuusliiton työympäristöyksikön tietojen mukaan käytetään nanomateriaaleja osana tuotantoa. Syystä tai toisesta missään kyseisistä yrityksistä ei ollut valmiutta osallistua jutuntekoon nanoista. Suomessa ei ole rekisteriä siitä, missä kaikkialla nanopartikkeleita tuotetaan, käytetään tai mihin tuotteisiin tai ruokiin niitä laitetaan. Akatemiatutkija Anna Lähde Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampukselta näkee yhden taustasyyn asiaintilaan tässä: – Nano oli kymmenen vuotta sitten hirveä hype , mutta nyt esimerkiksi hiilinanoputkista ei enää pidetä niin kauheaa melua. Vasta jälkikäteen ryhdyttiin miettimään hiilinanoputkien terveysvaikutuksia. Nanotekniikasta ei välttämättä haluta mainita ulospäin. Nyt huomion kohteena on esimerkiksi grafeeni, mutta hiilinanoputkia löytyy myös nykyään myynnissä olevista tuotteista. Lähde viittaa näin sellaisiin hiilinanoputkiin, jotka käyttäytyvät samalla tavalla kuin asbestikuidut ihmisen elimistössä. – Nanotekniikkaa käyttävien yritysten määrää Suomessa on todella vaikea arvioida. Yritykset tietävät, mutta mitä siellä käytetään, se jää yrityksen tietoon. Tai sitten työntekijöitä sitoo salassapitovelvollisuus. Suomi noudattaa EU:n määräyksiä ja REACHnimellä tunnettua kemikaalilainsäädäntöä. Jonkin tuotteen tai kemikaalin ainesosat pitää lain mukaan kertoa, mutta ei sitä, ovatko ne nanokokoluokkaa. Yrityksen ei välttämättä tarvitse edes rekisteröidä valmistamaansa ainetta, jos se tuottaa sitä alle tonnin vuodessa. Eikä yrityksen tarvitse tehdä kemikaaliturvallisuusarviointia, jos yritys tuottaa sitä alle 10 tonnia vuodessa. Nanoluokan tuotteet ovat niin kevyitä, ettei niistä useinkaan tarvitse ilmoittaa mihinkään eikä niitä tarvitse tutkia. Suomen Työterveyslaitoksen tiedotteessa todetaankin näin: ”Nanomateriaaleja on tuhansia, yleisemmin käytössä olevia satoja, mutta tietoa mahdollisista terveydelle haitallisista vaikutuksista löytyy vain pienestä osasta näistä. (…) Suuri osa kirjallisuudesta löytyvästä, teollisesti tuotettuja nanomateriaaleja koskevat toksikologisesta (myrkyllisyyttä tutkivasta) tiedosta perustuu tällä hetkellä eri toksisuusmekanismien tutkimiseen. Kokeet on usein tehty solumalleilla tai altistamalla koe-eläimiä suurille annoksille.” (Teollisesti tuotettujen nanomateriaalien tavoitetaso-perustelumuistio. Työterveyslaitos 19.11.2013 ) Kyse on rottakokeista. Niitä tehdään tähän tapaan: ”Akuuttia myrkyllisyyttä tutkittiin kokeessa, joka noudatti OECD:n TG 423 (MKE, 2010) koeprotokollaa. Sitraatilla päällystettyjä nanohopeapartikkeleita (cAgNP:t, ABC Nanotech Co, Ltd, Etelä-Korea) syötettiin 300:n tai 2 000:en milligramman annoksissa painokiloa kohden 7 viikkoa vanhoille Sprague-Dawley-rottakannan rotille. (…) Mitään poikkeuksellista tai ennenaikaisia kuolemia ei havaittu aineen maksimaalisen pitkään kestäneen eli 14 päivän nauttimisen aikana.” (OECD, Series on Safety of Manufactured Nanomaterials, No. 83, Silver nanoparticles: Summary of the Dossier ) Rotat eivät ole ainoita eläimiä, jotka uhrautuvat puolestamme – tosin eivät vapaaehtoisesti – nanohiukkasten riskejä selvittelevissä laboratoriokokeissa. Jos kahlaa läpi EU:n tai OECD:n rahoittamia tutkimuksia, tapaa rottien ohella esimerkiksi kaneja, lehmiä ja sikoja. Usein niissä todetaan myös, että kokeessa eläimet tapetaan tietyn ikäisinä, jotta ruumiinavauksissa päästään selvittämään aineiden vaikutuksia elimistöön tai TEKI1803_3-58.indd 8 7.3.2018 8:33:33
3/2018 Tekijä 9 AJASSA perimään. Tutkimustietoa siitä, mitä vuosikausia jatkuva altistus nanohiukkasille voisi ihmiselle aiheuttaa, ei ole käytännössä lainkaan. Mitä todistaa eläinten joukkotuho laboratorioissa? ”Vaikka todisteita ei olisi, ei tämä tarkoita, ettei niitä voisi olla olemassa.” Anglosaksisessa maailmassa tällä lauseella kuvataan tieteellisten tutkimusten ja niiden tulosten epävarmuuksia, kun puhutaan erilaisten teollisesti tuotettujen aineiden vaikutuksista ihmiseen ja luontoon. ”Uusia nanohiukkasia kehitetään jatkuvasti, mutta niiden vaarallisten ominaisuuksien ennustaminen on edelleen rajallista.” Tätä mieltä on Euroopan ammattiyhdistysliikkeen koulutusja tutkimuskeskuksen ETUI:n perusteellinen nanoraportti.(Nanomaterial and workplace health & safety. What are the issues for workers? 2013) OECD on rikkaiden teollisuusmaiden järjestö. Järjestön pitkä raportti nanoriskien arvioinnista työturvallisuutta suunniteltaessa nostaa puolestaan esiin sen, että nanohiukkasia tutkitaan tavallaan väärillä tavoilla eli kemikaalien perin teisillä koeasetelmilla. Nanohiukkaset eivät kuitenkaan välttämättä sovi tutkittaviksi näin: ”Merkittävä kompastuskivi on se, että REACH:issä riskinarvioinnin ydintiedot saadaan standarditesteillä. Näiden testien vähimmäisvaatimukset on kehitelty vesiliukoisille aineille, eivätkä ne sovi liukenemattomille aineille, joita monet nanomateriaalit ovat. Tämän takia nämä standardien mukaiset testit eivät sovellu yleisesti käytettyjen nanomateriaalien vaarallisuudesta kertovan datan keräämiseen, ja näin lopullinen vaaran arviointi on mahdotonta. On tärkeää huomata, että nanohiukkaset käyttäytyvät eri lailla kuin isommat hiukkaset. Fysikaalisten/ kemiallisten ominaisuuksiensa johdosta hiukkasten imeytyminen ja kulkeutuminen kehossa on erilaista ja näin voi syntyä lisää (tai vielä tuntemattomia) pahoja vaikutuksia.” (Condensed risk assessment report on issues relevant to effective risk governance. Nanodiode/ Developing Innovative Outreach and Dialogue on responsible nanotechnologies in EU civil society. May 2016) Samainen OECD:n raportti luonnehtii myös eri toimijoiden, niin sanotun kolmikannan, näkemyksiä tutkimusten luonteen muuttamiseen. Yritysten mielestä kemikaalilainsäädännön määräyksillä pärjätään hyvin. Kansalaisjärjestöt, myös ammattil iitot, vaativat uusia, nanomateriaaleille soveltuvien riskinarvioinnin menetelmien kehittämistä. Hallitukset puolestaan vaativat tieteellisesti todistettuja syitä siihen, että riskinarviointia muutettaisiin. Hallitusten mielestä uudet menetelmät eivät saisi myöskään maksaa liikaa. ? KI TI H A IL A TEKI1803_3-58.indd 9 7.3.2018 8:33:38
Arviolta jo tuhansissa yleisesti saatavilla olevissa tuotteissa on nanohiukkasia, mutta kukaan ei tiedä käytön laajuutta eikä niistä ole kattavaa luetteloa. Nanoja on teollisuusja rakennustuotteissa mutta myös kosmetiikassa, ruoassa ja pakkauksissa. 10 Tekijä 3/2018 Mitä nanoja, mitä riskejä? Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi viime vuoden lopulla oman ohjeistuksensa työntekijöiden suojelemiseksi nanojen mahdollisilta riskeiltä. Ohjeistuksessa (“WHO guideline on protecting workers from potential risks of manufactured nanomaterials” ) on luettelo teollisuuden eniten käyttämistä nanoaineista: 1. Hiilimusta 2. Synteettinen amorfinen piidioksidi 3. Alumiinioksidi 4. Bariumtitanaatti 5. Titaanidioksidi 6. Ceriumoksidi 7. Sinkkioksidi 8. Hiilinanoputket ja hiilinanokuidut 9. Nanohopeahiukkaset Kaikki tämän artikkelin takia luetut raportit ja tätä varten tehdyt haastattelut kehottavat tähän periaatteeseen: Tietojen vähäisyyden takia on ensisijaisesti estettävä työntekijöiden altistuminen millekään nanohiukkasmateriaalille. Akatemiatutkija Anna Lähde luokittelee puolestaan mahdollisia riskejä monellakin eri tavalla. – Kaikki ne aineet, jotka ovat bulkkitavaranakin luokiteltu haitallisiksi, voivat olla vielä vaarallisempia nanomuodossa. Lähde ottaa esimerkiksi raskasmetalli koboltin. Hän muistuttaa myös sen merkityksestä, leijaileeko nanohiukkanen vapaasti ilmassa vai onko se sidottuna johonkin aineeseen. Lähteen mukaan kokeet ovat osoittaneet, että esimerkiksi nanohiiliputkia on todella vaikea saada enää irti, kun ne ovat sidottuina johonkin matriisiin. – Minä en usko, että kuluttajien riski altistua nanohiukkasille olisi suuri juuri siksi, että hiukkaset ovat valmiissa (kuluttaja)tuotteissa sitoutuneita. Mutta jokuhan ne hiukkaset sinne tuotteisiin laittaa, Lähde mietiskelee viitaten nimenomaan tehtaiden olosuhteisiin. Tutkija toteaa, että Kuopion laboratoriosta heiltä löytyy laitteita, joilla voidaan määrittää hiukkasen kokoa, lukumäärää, pinta-alaa, massaa ja myös kemiallista koostumusta suoraan aerosolina eli esimerkiksi työpaikan ilmasta. Laitteet ovat tosin kovin kalliita. – Aina jos nanohiukkaset pääsevät jauhemaisena pölisemään ilmaan, on riski, että ne pääsevät keuhkoihin. Keuhkoista hiukkaset voivat päästä edelleen suoraan verenkiertoon. Hiukkaset voivat kulkeutua soluseinän läpi solujen sisään ja kerääntyä esimerkiksi maksaan tai munuaisiin. Sieltä ne voivat myös poistua virtsan mukana, mutta on myös tutkimuksia, joiden mukaan nano hiukkasia on kerääntynyt aivoihin. Lähde muistuttaa siitä, että nanohiukkasten muoto ja se, onko ne päällystetty jollain toisella aineella, vaikuttaa myöskin riskeihin. – Esimerkiksi rauta on magneettinen, ja meillä on veressä rautaa. Mutta rauta ei voi koskaan esiintyä yksinään, nanorautahiukkaset on aina päällystetty. Mutta sitä ei ole tutkittu, miten päällystäminen vaikuttaa vasteisiin (aineen vaikutuksiin elimistössä). Päällystäminen voi lisätä, tai sitten se voi ehkä myös vähentää vasteita. – Kyllä, hopea tappaa bakteereita ja soluja. Ei siis ihme, että hopea on haitallista vesieliöstölle. Enkä minä nyt hopeaa menisi hengittelemään, toteaa Lähde, kun häneltä kysyy nanohopeahiukkasista. Nanohiukkasia on kaikkialla KÄNNYKÄT PINNOITTEET SUODATTIMET SAIRAALASÄNGYT KANKAAT URHEILUVÄLINEET PÖYTÄLEVYT SUIHKUVERHOT MAALIT ERISTEET IKKUNALASIT HAAVASITEET VAATTEET ANTIMIKROBISET TEKSTIILIT LATTIAPINNOITTEET AUTONPESUAINEET LAKAT TYÖKALUT KAAPIT AURINKORASVAT AUTONRENKAAT SÄILYTYSASTIAT LIIMAT HIOMALAIKAT VAHAT KONEET OVET IHONHOITOTUOTTEET ELINTARVIKKEET AUTOVAHAT DEODORANTIT KORUPINNOITTEET TEKI1803_3-58.indd 10 7.3.2018 8:33:41
Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella avattiin vajaa vuosi sitten FunktioMat-laboratorio. Se tähtää toiminnallisten nanomateriaalien tuottamiseen. 3/2018 Tekijä 11 AJASSA ? – Meillä tutkitaan laboratoriossa myös puun polton hiukkaspäästöjä. Puuta polttaessahan vapautuu sinkkioksidia, joka aiheuttaa solu kuolemia. Sinkkioksidista tiedetään siis, että se on haitallista. Nanomuotoinen titaanidioksidi, onko se haitallista vai ei? Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Tiina Santonen istuu EU:n riskinarviointi komiteassa eli RAC:ssä. Hän kertoo sähköposti viestissään titaanidioksidista seuraavaa: – RAC luokitteli titaanidioksidin mahdollisesti syöpävaaralliseksi hengitettynä. Kantaa ei otettu erikseen nanokokoluokan titaanidioksidipartikke leihin, ja syöpävaarallisuus liittyi nimenomaan hienojakoisiin partikkeleihin, jotka pääsevät kertymään keuhkoihin. Muita altistumisreittejä (kuten suun kautta) altistuttaessa ei ole näyttöä titaanidioksidin syöpävaarallisuudesta. – Luokittelu ei ota myöskään kantaa riskiin. Rottakokeissa, joissa syöpävaikutuksia on nähty, altistuminen on ollut niin suurta, että se on johta nut titaanidioksidin keuhkopoistuman heikkene miseen, joka rotilla herkästi johtaa keuhkosyöpiin. – Työpaikoilla relevantit (merkitykselliset) altistumiset ovat kertaluokkia näiden tasojen alla. Noita luokittelun perusteena olevia vaikutuksia ei pidetä matalilla tasoilla enää kovin relevantteina. Työterveyslaitoksella tiedetään, että Suomessa esimerkiksi Tikkurilan väritehdas käyttää eri kokoisia titaanidioksidijauheita valkoisten maa lien pigmenttinä. Määristä ei Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kai Savolaisen mukaan ole tietoja. Näin Savolainen arvioi sähköpostivies tissään nanoluokan titaanidioksidin riskejä: – Titaanidioksidihiukkaset eivät läpäise ihoa, näin ollen kuluttajien riski on minimaalinen millekään titaanidioksidin haitoille. Mielestäni riskit liittyvät työympäristöön, missä työntekijät voivat altistua näille hiukkasille. Näiden mahdol linen syöpävaarallisuus on alhainen, ja mitatut altistumispitoisuudet ovat alhaisia, joten onneksi työntekijöiden riski esimerkiksi Suomessa on vähäinen. Entä kuormitus luonnolle? Päätyykö nanoluokan titaanidioksidia jätteisiin? – Titaanidioksidia päätyy jätteisiin, esimerkiksi aurinkovoiteiden tai elintarvikkeiden materiaa lista valtaosa tai suurin osa. Mikä tämä määrä on, siitä ei ole tutkimuksia eikä siten myöskään tietoa, Savolainen kertoo. TEKI1803_3-58.indd 11 7.3.2018 8:35:38
12 Tekijä 3/2018 Miten suojautua käytännössä? – Varovaisuusperiaatteen mukaisesti suositus on, että kaikilta nanohiukkasilta on suojauduttava. Mutta nanomateriaaleja ei voi missään nimessä käsitellä yhtenä altisteryhmänä. Materiaaleja on niin erilaisia. Nanohiukkasen koko ja kemia, muoto, pintakemia, päällyste – kaikki vaikuttavat, toteaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Anna-Kaisa Viitanen. – Olomuoto vaikuttaa myös. Lähtökohtaisesti voi sanoa, että jos nanohiukkaset ovat nestemäisenä tai kiinni jossain matriisissa, ne eivät ole niin vaarallisia kuin jauhemaisena. – Mutta jos nanomateriaalia sisältävää nestettä ruiskutetaan, niin silloin on mahdollisuus altistua. Olomuoto, käyttötapa ja aineen terveydelle vaa ralliset ominaisuudet siis ratkaisevat, vanhempi asiantuntija Arto Säämänen samalta laitokselta huomauttaa. Riskinarvioinnin kaikkia tavanomaisia periaatteita pitäisi noudattaa myös nanohiukkasten tapauksessa. Pitäisi siis selvittää, onko nanohiukkasille altistu minen ylipäänsä mahdollista työpaikalla ja jos on, mille hiukkasille, missä määrin ja miten. Raakaaineista ei tarvitse lain mukaan paljastaa, ovatko ne nanokoossa. Suomessa toisin kuin joissain muissa EUmaissa ei kuitenkaan ole julkisia rekistereitä nanomateriaaleista. Säämänen ei osaa neuvoa, mistä esimerkiksi yksittäinen työsuojelu valtuutettu voisi varmuudella löytää tiedot tehtaalla käytetyistä nanoaineista, jos työnantaja ei ole asi asta tietoinen tai ei jaa tietojansa. Ongelmallista on myös se, että nanohiukkasten mittaaminen vaatii vielä nykyisin kalliit ja vaikeasti liikuteltavat laitteet. Säämäsen arvion mukaan työpaikan nanohiukkasten esiintymisen mittauttaminen maksaa 5 000–10 000 euron välillä. – Nanokokoluokan hiukkaset löydetään suhteellisen helposti, mutta laitteet eivät kerro, mitä hiukkasia ne ovat, Viitanen toteaa. – Näytteet kerätään yleensä hiilisuodattimiin, jolloin hiilipohjaisten nanohiukkasten tunnis ta minen on vaikeaa. Pitää käyttää täydentäviä keinoja eli tutkia näytteet elektronimikroskoopilla. Jokaisen näytteen tutkiminen vie tunteja, ja mikroskoopin käyttäjän pitää olla vielä hyvin ammattitaitoinen, Säämänen kertoo työn vaikeuskertoimista. Kumpikin tutkija toteaa, että nanoilta suojau tumisessa tulisi käyttää tavanomaista työsuojelu toimenpiteiden hierarkiaa: Voiko aineen korvata jollain muulla? Voisiko saman aineen korvata jollain vähemmä n riskialttiilla, eli siirtyä esimerkiksi nanohiukkas jauheesta rakeisiin, pastoihin, nesteisiin jne? Voiko prosessin eristää ihmisistä? Jos tämä ei käy, voiko ihmisen eristää prosessista? Voiko käyttää vetokaappeja tai muita ilmanvaihdon ratkaisuja? Vasta kaikkien näiden teknisten ratkaisujen jälkeen pitäisi turvautua henkilökohtaisiin suojaimiin. SUOJAUTUMISKEINOT TYÖPAIKALLA 1. KORVAAMINEN JA PÄÄSTÖN VÄHENTÄMINEN l käytetään vähiten haitallista materiaalia l käytetään nanomateriaalia kuivan aineen sijaan liuoksena, pastana tai vaahtona 2. LEVIÄMISEN ESTÄMINEN l suljetut laitteistot l työtilojen alipaineistus l vetokaappityöskentely l kohdepoiston käyttö l kauko-ohjaukset ja automaatio l tehokas poistoilmansuodatus 3. TYÖN TEKEMISEEN JA TYÖNTEKIJÄÄN KOHDISTUVAT KEINOT l vähennetään altistavassa prosessissa työskentelevien henkilöiden määrää ja/tai työaikaa l noudatetaan hyvää siisteyttä ja järjestystä työpaikalla l koulutetaan työntekijöitä, opastetaan hyvät työtavat l käytetään henkilökohtaisia suojaimia l pyyhitään pinnat kostealla paperilla tai liinalla, ei sallita kuivaharjausta 4. HENKILÖNSUOJAIMET l hengityksensuojaimet; suodattava hengityksensuojain, tehokkuusluokka P3 tai moottoroitu hengityksensuojain, tehokkuusluokka TH3 tai TM3 l suojavaatteet; haitallisia materiaaleja käsiteltäessä tulee käyttää kemikaaleilta suojaavaa suojavaatetusta ja suojakäsineitä, joissa on jompi kumpi alla olevista merkinnöistä. Huomioi myös suojakäsineiden mekaaninen kestävyys, kertakäyttökäsineitä aina kaksi päällekkäin! LÄHDE: Tietokortti 32, Työterveyslaitos TEKI1803_3-58.indd 12 7.3.2018 8:35:38
3/2018 Tekijä 13 AJASSA Mutta ne ilmanvaihdon suodattimetkin pitää jonkun joskus vaihtaa, rikki menneet koneet korjata ja tehdas tilat siivota. Miten käy näistä tehtävistä huolehtivien työntekijöiden? – Tämä on erittäin hyvä pointti. Kunnossa pitäjien suojaaminen pitää ottaa huomioon, vaikka useinkaan ei jää paljon muita vaihtoehtoja kuin henkilökohtaisten suojainten käyttö, Viitanen sanoo. Tutkijat muistuttavat, että töiden kierrätys vähentää mahdollista altistumisaikaa, märkä pyyhintä pitää valita harjaamisen sijasta ja imurointi paineilma puhdistuksen sijaan. Töiden suunnittelulla ja työ tavoilla on siis myös tärkeä sijansa riskien torjunnassa. Työntekijät tai suuri yleisö eivät välttämättä saa tietää, missä kaikkialla nanoja on. Kaikilleko oikeus nanotietoihin? – Kyllä, vastaa Anna Lähde. – Miksei meilläkin voisi olla nanorekisteri? Ranska on ollut tässä hyvin tiukka, Lähde toteaa. – Lähtökohtaisesti myös kuluttajalla pitäisi olla kaikki tieto aivan kuten geenimuuntelussa. Tämä on mielestäni hyvä. Ei siksi, että pelkäisin geeni muunneltujen tuotteiden aiheuttavan minulle vaaraa vaan siksi, että kuluttajalla on oltava oikeus valita. Kuopiossa vaikuttavalle tutkijalle, joka on ollut äskettäin Fulbrightstipendiaattina Berkeleyssä Kaliforniassa, on tuttua myös Yhdysvaltain tiukka linja työturvallisuuteen. – Siellä yritys on todella vastuussa työntekijänsä turvallisuudesta ja jos sen laiminlyö, yritys voi joutua maksamaan valtaisia korvauksia. Yhdysvalloissa on luotu ohjearvot muutamille nano hiukkasille työpaikan ilmassa. Lähde kannattaa ehdot tomasti sitä, että sitovia ohje arvoja luotaisiin myös meille. Hän on toki tietoinen siitä, että nano hiukkaset keveydessään uhmaavat tavanomaisia mittaustapoja. – Pitäisikö mitata massaa? Vai lukumäärää? Hiukkasten lukumäärä ei kuitenkaan vielä paljasta nanomateriaalin haitallisuutta tai haitattomuutta. – Pidän nyt erittäin tärkeänä sitä, että tähän tutkimuksen puoleen panostetaan, jotta raja arvot saadaan määriteltyä ja että niitä pystytään työ paikoilla myös mittaamaan. l TOIMITTAJALTA Miksi? Miksi emme enää osaa pestä sukkapyykkiä? Miksi emme enää osaa pyyhkiä likaista jääkaappia? Miksi emme enää osaa maistaa happamaksi käynyttä maitoa? Uusia teknologioita perustellaan usein huikeilla visioilla, miten kolmannen maailman rajut ympäristötai muut ongelmat ratkaistaan. Todellisuudessa uusia teknologioita käytetään ensimmäisen maailman hyvin toimeentulevien asukkaiden ”ongelmien” ratkaisuun. Meillä on rahaa, ei köyhien maiden köyhillä. Meillä pitäisi olla nanohopea sukat. Hopea tappaisi sukkabakteerimme eivätkä sukat haisisi. (Ei haisisi muutaman pesukerran verran.) Myös jääkaappi pitäisi pinnoittaa nanohopealla, kun emme viitsi pyyhkiä jääkaappia esimerkiksi etikkaan kostutetulla liinalla, mistä jää kaappiin raikas tuoksu. Ja kaikkein tyhmintä on, että meidän pitäisi ostaa älykkäitä elintarvike pakkauksia. Maitopurkin pitäisi olla rakennettu niin hurjista määristä nanohiukkasia, että ne välähtelevät kosmista varoitusvaloa, jos maito on hapanta. Asbesti oli aivan loistelias eriste. Lyijy oli mitä tehokkain bensiinin lisäaine. DDT oli suuresti suositeltu hyönteismyrkky. Miksi teemme tämän kaiken uudestaan? Jokainen näistä loisteliaista aineista on osoittautunut kiroukseksi ihmisille, eläimille ja luonnolle. Ja asbesti on sentään kuitu, jonka poistaminen, kerääminen ja käsittely erikoisjätteenä on vielä jotenkin kuviteltavissa ja teoreti soitavissa. Toista ovat nanomittaluokan hiukkaset. Kukaan ei kai tosissaan väitä, että ikävän myrkyllisiksi jälkikäteen havaitut nanoluokan partikkelit pystyttäisiin edes teoriassa poistamaan luonnon kiertokulusta? Toivoisin sydämestäni, että perusteltu pelkoni – luin artikkelia varten 600 sivua englanninkielisiä tutkimuksia ja ohjeistuksia – nanohiukkasten haittavaikutuksista osoittautuisi aivan aiheettomaksi. Mutta saattaa se osoittautua aiheelliseksikin. Minua tietäväisemmätkin ovat huolissaan. Näin todetaan Juho Rajalan Helsingin yliopistoon viime vuonna tekemän tohtorinväitöskirjan tiedotteessa: ”Happamat olosuhteet (…) liuottivat hopeananohiukkasia ja niistä vapautui eliöille hyvin myrkyllistä liukoista hopeaa. Kaikissa Rajalan suorittamissa kokeissa liukoinen hopea oli hopeananohiukkasia myrkyllisempää (…) hopeananohiukkaset rikastuvat ravintoketjussa, eli pitoisuus esimerkiksi harvasukasmatoja syövissä kaloissa kasvaa (…) ennen kaikkea tulokset avaavat useita uusia tutkimuskysymyksiä, joihin tulisi vastata ennen hopeananohiukkasten päätymistä ympäristöön suuremmissa määrissä.” SUVI SAJANIEMI TEKI1803_3-58.indd 13 7.3.2018 8:35:41
14 Tekijä 3/2018 KOKIJA Elämän pysähdyttyä ”T ein töitä valtuutettuna asbestinpurkajana. Kaksi vuotta sitten minulla oli sydän pysähdys. Olin 10 minuuttia kuolleena. Porissa paineluelvyttivät minut. – Olin työkyvyttömyyseläkkeellä, lääkärin mää räyksestä. Lääkärin mielestä olisin eläkkeelle saanut jäädäkin. Mutta vuoden kuluttua alkoi se kotona olo riittää. Lähdin [eläkevakuutusyhtiö] Varman kautta hakemaan uudelleenkoulutusta. Näin kertoo kokemäkeläinen Ismo Kallioinen noista muutaman vuoden takaisista dramaattisista tapahtu mista – ja omasta elämänhalustaan. Vastoin lääkärin nuivaa reseptiä eli sairauseläkettä, Kallioinen kuntoutti itsensä. Nyt 44vuotias Kallioinen, entinen metalli, nykyinen teollisuusliittolainen, ei kuitenkaan jaksanut tehdä vanhaa raskasta työtänsä asbestipurkajana. Mutta löytyi kurssi ja harjoittelupaikka, jossa vanhaa ammattitaitoa saattoi hyödyntää. – Olin puoli vuotta harjoittelemassa asbestikartoit tajan töitä Porin Asbesti Oy:ssä. Oli molemmin puolinen sopimus, että jäisin harjoittelun jälkeen sinne. Mutta talvea vastenhan kaikki rakennustyö hiljenee, ja yritys joutui lomauttamaan vanhojakin työntekijöitään. Näin jäin työttömäksi marraskuun viimeisenä päivänä. Ilmoittauduin työttömäksi 1. joulukuuta 2017 Harja vallan työvoimatoimistoon. Ja tästä se byrokraattinen painajainen alkoi, vaikka Kallioinen teki kaiken kuten häntä neuvottiin. LISÄSELVITYKSIÄ EI KYSELTY – Me tehtiin työttömäksi ilmoittautuminen puhelimessa, yhdessä sen työvoimatoimiston virkailijan kanssa. Ne lomakkeet netissä ovat vaikeita yksin täyttää. Virkailija lupasi, että hän kirjoittaa työvoimapoliittisen lausunnon, ja se oli luonnollisesti myönteinen. Lausunto lähti. Kallioinen kertoi, että häneltä ei missään vaiheessa kysytty lisätodistuksia tai muita papereita. Koska hänelle oli selvää, että peruspäiväraha Kelasta heltiäisi, uskalsi hän ottaa lainaa toista autoa varten, jotta kulku muuallekin kuin vain kotipaikkakunnalle työn perässä olisi mahdollinen. Mies selviytyi sydänpysähdyksestä ja hiljaisista minuuteista ihmisen viimeisessä pimeydessä. Mutta selviytyisikö hän ylös Kelan syövereistä? Ismo Kallioinen kertoo. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA JUHA SINISALO TEKI1803_3-58.indd 14 7.3.2018 8:35:42
3/2018 Tekijä 15 ”Jokaisen, joka näitä työttömiä koskevia lakeja laatii, pitäisi elää itse päivä työttömän elämää.” Kelasta tai TEtoimistosta ei missään vaiheessa kerrottu, että päivärahan saannissa olisi ongelmia. Eiväthän nämä valtion laitokset missään vaiheessa edes pyytäneet lisäpapereita tai esimerkiksi sitä työtodistusta, jossa Porin Asbesti Oy selkeästi kertoo työsuhteen loppuneen 30. marraskuuta. Kallioinen kertoo viimeksi soittaneensa Kelaan 9.1. – Rahat alkoivat olla lopussa, siksi soittelin. Seuraavana päivänä tuli sitten pommi, ei postissa, vaan sähköpostissa. Kela epäsi päivärahan Kallioiselta. – Neljän kuukauden karenssi räpsähti, Kelan mukaan siksi, että minä en ollut hakenut kuntoutta vaan työtoimintaan. – Miten tämä oli mahdollista? Kukaan ei missään vaiheessa kehottanut minua hakeutumaan kuntout tavaan työtoimintaan. Miksei minulle kerrottu tästä mahdollisuudesta? – Soitin TEtoimistoon ja kysyin: ”Mitä te siellä oikein teette, kun teidän [työvoimapoliittinen] lausuntonne ei vaikuta Kelaan?” Virkailija vastasi: ”En tiedä.” Kallioinen sanoo ryhtyneensä ”perkaamaan” asiaa juurta jaksain. Hänen mukaansa työvoimatoimiston rivivirkailija on myöntänyt virheensä ja pahoitellut kovasti sitä, että Kallioista ei ohjattu kuntouttavaan työtoimintaan. Päällikkötason henkilö on sen sijaan ilmoittanut Kallioiselle, että työttömän on itsensä selvitettävä kaikki etuuksien saamisen edellytykset. – Tämä on minusta aika paksua. Miten työtön voi tietää kaikki lain kiemurat? Miksei puhelimessa kerrota tai laiteta edes siihen päätökseen vaikka lisälehdelle, miten karenssin voi purkaa? Kallioista kehotettiin tekemään valitus Kelaan. Todettiin tosin, että valituksen läpimeno on erittäin epävarmaa. Kallioinen on nyt päässyt uudelleen töihin. Sitä ennen hän oli myös muutaman päivän kuntouttavassa työtoiminnassa 9 euron kulukorvauksella. Kallioinen sanoo jämptillä äänellä, että hän tulee ottamaan ”omansa pois” eli hakemaan ne karenssin takia saamatta jääneet rahansa vielä jostakin. – Minä en ole itse tehnyt mitään väärää. Työllisyys suunnitelma tehtiin puhelimessa, koska pyysin siihen apua. Minulla on todistus siitä, että harjoitteluni loppui marraskuun lopussa Porin Asbestissa. Todis tusta ei minulta missään vaiheessa kysytty. Tässä kaksi valtion laitosta, TEtoimisto ja Kela, syyttelevät toisiaan ja yrittävät laittaa minut maksumieheksi. NÄINKÖ KANNUSTETAAN? – Ehkä minä olen sitten spesiaalitapaus niin kuin ne sanoivat, Kallioinen naurahtaa kitkerästi. – En halunnut maata sängyssä, vaan elättää itseni ja perheeni. Minä kuntoutin itseni takaisin työelämään. [Presidentti] Niinistö puhuu aktiivisuudesta. Tämäkö on sitä kannustusta työttömälle? Kallioinen ihmettelee. Kallioiselle karenssiin eli työttömyyspäivärahan epäämiseen oli syynä myös se, että hänellä ei ollut viranomaisten mielestä ammatillista tai korkeakou lusta saatua tutkintoa. – Laki asbestipurusta muuttui noin vuosi sitten. Minä uudistin lupani, sillä yritys, joka ei käytä valtuu tettuja asbestinpurkajia, voi menettää toimilupansa ja saada sakot. – Onko Kela lain yläpuolella? AVI katsoo asbesti purkuluvat. Kun nyt valtuutettua asbestipurkajaa ei katsota ammattimieheksi, saako nyt kuka tahansa lähteä asbestipurkuja tekemään? Kallioisen tietojen mukaan esimerkiksi timanttipora rin ammattitutkintoa ei sellaisenaan opeteta Suomessa. – Se on opittava käytännön työssä. Eikö timantti porari ole ammattimies? Kallioinen kertoo, että hänelle itselleen on käynyt ”jumalattoman hyvä munkki”. Hän on nyt päässyt töihin raumalaiseen yritykseen, jonne hän kulkee juurikin sillä lainarahalla ostetulla, nyt tuiki tärkeäksi osoittautuneella ajopelillä. Yritteliäs ja sinnikäs mies ajaa nyt myös kuormaautokorttia, jotta työllisyys olisi myös tulevaisuudessa turvatumpi. MILLÄ TYÖTÖN LIIKKUISI? – Jokainen tekisi töitä, jos siihen olisi vain mahdolli suus. Suomalainen on sellainen, että hän haluaa elät tää itsensä. Jokaisen, joka näitä työttömiä koskevia lakeja laatii, pitäisi elää itse päivä työttömän elämää, mitä se pahimmillaan on. Kansanedustajan työsuhde on tavallaan määräaikainen. He saavat sopeutus eläkkeen, Kallioinen toteaa viitaten siihen, että työttömän todellisuus on jotain aivan muuta. Kallioinen ottaa esimerkiksi julkisten liikenne yhteyksien tilan. – Esimerkiksi Kokemäellä ja Harjavallassa on todella huonot liikenneyhteydet. Ja aina maksaa. Eikä kaikilla ole tietokoneita tai nettiyhteyksiä, Kallioinen alleviivaa. Työtöntä voidaan kyllä kehottaa lähtemään kirjastoon nettiä käyttämään. – Mutta milläs menet, kun liikenneyhteyksiä ei ole. Ja antaako Kela kuukausikortin, Kallioinen kuvaa työttömän arkista taistelua. Aktiivimalli kakkosesta kuuluneiden huhujen mukaan työttömän pitäisi ruveta tehtailemaan myöskin työhakemuksia. – Olen puhunut monen yksityisyrittäjän kanssa. Eiväthän he ehdi edes lukemaan kaikkia hakemuksia vastaamisesta puhumattakaan. Miten työtön todistaa edes sen, että on hakenut työtä? Työttömät eivät tarvitse mollaamista ja nöyryyt tämista. Lainlaatijoiden pitäisi aktivoida aivotoimin tansa ja ajatella asiat loppuun asti. – Nyt pitäisi ottaa järki käteen. Eivät työttömät tarvitse lisää kiristämistä. – Ja kuulemma parin vuoden päästä TEtoimistot lakkautetaan kokonaan. Minä toivon, että olen itse silloin edelleen töissä. Mutta entäs ne, jotka eivät ole? l AJASSA TEKI1803_3-58.indd 15 7.3.2018 8:35:43
On olemassa parempikin ratkaisu. Cederrothin neutraloiva silmänhuuhteluneste lisää mahdollisuuksia pelastaa silmät. Sen lisäksi, että se laimentaa ja huuhtelee, se on myös todistetusti tehokkaampi emäsja happoroiskeissa 1 . Siksi Cederroth Eye Wash on silmälääkäreiden suosittelema 2 . Lue lisää www.cederroth.com 1) Vaikutus on yleensä tehokkaampi emäksiin kuin happoihin. 2) Rihawi et al. Graefe’s Arch Clin Exp Ophthalmol (2006) 244: 845-854 Vaihda keittosuolaliuos tehokkaampaan ennen kuin vahinko tapahtuu. NEUTRALOI – ei pelkästään huuhtele! On olemassa parempikin ratkaisu. Sen lisäksi, että se laimentaa ja huuhtelee, se on myös todistetusti tehokkaampi emäsei pelkästään huuhtele! TEKI1803_3-58.indd 16 7.3.2018 8:35:44
N oin 1,8 miljoonaa suomalaista kuuluu työterveyshuollon piiriin. Heistä 80 prosentilla on lakisääteisen ehkäisevän terveydenhuollon lisäksi oikeus käyttää sairaanhoidon pal veluja. Työnantajat maksavat vuodessa noin 400 miljoonaa euroa työntekijöiden sairaanhoidosta. Sosiaali ja terveydenhuollon rakenneuudistus (sote) voi muuttaa sairaanhoidon asemaa työterveyshuollon osana. Tulevaisuudessa työterveyshuoltoa voidaan painottaa nykyistä enemmän lakisääteiseen ehkäisevään työhön ja työhön liittyvien sairauksien hoitoon muun sairaanhoidon siirtyessä julkisen järjestelmän piiriin. Työterveyshuollon painopisteen muutosta voidaan tukea myös poliittisin päätöksin kohdentamalla työterveyshuollon rahoituksesta nykyistä suurempi osuus ehkäisyyn, kuten työperäisten sairauksien torjuntaan. Tämän seurauksena työnantajat voivat kustannussyistä karsia sairaanhoitopalveluja. Osa työnantajista todennäköisesti kuitenkin edelleen jatkaa sairaanhoitopalvelujen järjestämistä, koska työntekijöiden sairauksien nopea hoito on yrityksen tuloksen kannalta etu. Lisäksi hyvä työterveyshuolto on työpaikan mainetekijä rekry toitaessa uusia työntekijöitä. Sairaanhoidon lisääntyminen työterveyshuollossa on ollut ennen muuta seurausta julkisen terveydenhuollon kyvyttömyydestä vastata riittävän joustavasti ja nopeasti työntekijöiden hoidon tar peeseen. Jos soteuudistuksessa onnistutaan lyhen tämään julkisen terveydenhuollon jonotusaikoja, voivat työterveys huollon käyntimäärät alkaa vähentyä. Voidaan toki kyseenalaistaa työntekijöiden sairaan hoidon ja ehkäisevän terveydenhoidon erottaminen toi sistaan. Työkykyä uhkaavien tekijöiden tunnistamista ja niihin puuttumista todennäköisesti edistää, kun työntekijät tunnetaan mahdollisimman hyvin työterveyshuollossa. Tämä taas puoltaa ainakin yleislääkäritasoisen sairaanhoidon säilyttämistä osana työterveyshuoltoa. Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on kansalaisia eriarvoistava. Työterveyslääkärille pääsee yleensä jonottamatta, tarvittaessa nopeasti tutkimuksiin ja erikoislääkärikonsultaatioon. Työelämän ulkopuolella olevat, kuten eläkeläiset, työttömät, työkyvyttömät, kotiisät ja äidit, lapset ja suuri osa opiskelijoista, jonottavat terveyskeskukseen, elleivät maksa hoitoaan itse tai yksityisellä vakuutuksella. Julkiselle erikois lääkärille jonotetaan yleensä vähintään muutamia viikkoja. Soteuudistuksen keskeinen tavoite on edistää yhdenvertaisia palveluja koko väestölle. Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen alasajo ei ole kuitenkaan ratkaisu tähän. Terveydenhuollon jonot vain kasvaisivat työväen siirtyessä aikaisempaa enemmän julkisten palvelujen piiriin, eikä kukaan hyötyisi muutoksesta. Ensisijaisesti tulee vahvistaa julkista terveydenhuoltoa ja erityisesti terveyskeskuksiin on lisättävä resursseja. Näin voidaan vaikuttavasti vähentää kansalaisten eriarvoisuutta terveydenhuollossa. l 3/2018 Tekijä 17 AJASSA VIERAILIJA Miten sote vaikuttaa työterveyshuoltoon? JUKKA KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on lääketieteen tohtori, oikeustieteen kandidaatti, psykiatrian erikoislääkäri ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri. On olemassa parempikin ratkaisu. Cederrothin neutraloiva silmänhuuhteluneste lisää mahdollisuuksia pelastaa silmät. Sen lisäksi, että se laimentaa ja huuhtelee, se on myös todistetusti tehokkaampi emäsja happoroiskeissa 1 . Siksi Cederroth Eye Wash on silmälääkäreiden suosittelema 2 . Lue lisää www.cederroth.com 1) Vaikutus on yleensä tehokkaampi emäksiin kuin happoihin. 2) Rihawi et al. Graefe’s Arch Clin Exp Ophthalmol (2006) 244: 845-854 Vaihda keittosuolaliuos tehokkaampaan ennen kuin vahinko tapahtuu. NEUTRALOI – ei pelkästään huuhtele! On olemassa parempikin ratkaisu. Sen lisäksi, että se laimentaa ja huuhtelee, se on myös todistetusti tehokkaampi emäsei pelkästään huuhtele! ”Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen alasajo ei ole ratkaisu.” TEKI1803_3-58.indd 17 7.3.2018 8:35:45
18 Tekijä 3/2018 TEKI1803_3-58.indd 18 7.3.2018 8:35:49
3/2018 Tekijä 19 AJASSA ? H allituksen esityksessä (Hallituksen esitys eduskunnalle vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi ) ehdotetaan muutettaviksi työsopimus lakia, työaikalakia, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia sekä työttömyysturvalakia. Lait on tarkoitettu astumaan voimaan jo kesäkuussa. Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että ”ehdotetuilla laeilla pyritään parantamaan vaihtelevaa työaikaa noudattavien työn tekijöiden asemaa ja varmistamaan työsuhde turvaa koskevien säännösten tehokas toteutuminen heidän osaltaan”. Vaihtelevaa työaikaa koskevalla ehdolla lakiesityksessä tarkoitetaan ”työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee työnantajan tarjoaman työn perusteella työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä taikka työaikajärjestelyä, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa”. Työelämässä tällaisia sopimuksia kutsutaan usein nollatuntisopimuksiksi ja työntekijöitä tarvittaessa työhön kutsuttaviksi työntekijöiksi. TYÖNANTAJALLE LISÄVELVOITTEITA Lakiesityksessä vaihtelevan työajan sopimusten käyttöalaa rajoitetaan vain tilanteisiin, joissa työnantajalla on vaihteleva työvoimatarve. Lisäksi työnantajan olisi vaihtelevan työajan sopimuksia käyttäessään annettava työnteki jälle selvitys siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta. Työntekijän oikeus sairausajan palkkaan ja irtisanomisajan palkkaan varmistettaisiin siten, ettei työnantaja pystyisi yksipuolisin työnjohto toimin vaikuttamaan niiden määrään. Vaihtelevaa työaikaa noudattavalle työn tekijälle tulisi työvuoroluetteloa laadittaessa varata tilaisuus ilmoittaa, missä määrin ja millä edellytyksillä hän voi ottaa työtä vastaan, jos työnantaja haluaisi tarjota hänelle työtä vähimmäistyöajan ylittävän määrän. Lisäksi vaihtelevaa työaikaa noudattava työntekijä ei voisi jatkossa antaa kestoltaan rajoittamatonta lisätyösuostumusta. Työttömyysturvalain työstä eroamista ja työstä kieltäytymistä koskevissa säännöksissä otettaisiin tietyin edellytyksin huomioon tilan teet, joissa työtä ei ole ollut tarjolla tai joissa työstä maksettava palkka jää pieneksi. 83 000 PALKANSAAJAA Lakiesityksen perusteluissa huomautetaan, että nollatuntisopimukset ja muut vaihtelevan työajan järjestelyt eivät itse asiassa ole uusi ilmiö. Esityksen mukaan erilaisia työnantajan työvoimatarpeeseen liittyviä sopimuksia on ollut ennenkin. Näissä sopimuksissa on saatettu sopia esimerkiksi urakkapalkkauksesta. Lakiesityksessä kuitenkin myönnetään, että vaihtelevan työajan sopimuksia esiintyy nykyisin myös sellaisessa työssä, jossa aiemmin käytettiin kiinteän työajan sopimuksia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 83 000 palkansaajalla oli vuonna 2014 nollatuntisopimus. Tämä vastaa neljää prosenttia kaikista palkansaajista. Taistelu jatkuu Tavoite niin sanottujen nollatuntisopimusten kieltämiseksi otti takapakkia, kun hallitus päätti laatia lain, jolla nollatuntisopimukset vakiinnutetaan osaksi suomalaista työlainsäädäntöä. TEKSTI ALEKSI VIENONEN KUVITUS TUOMAS IKONEN Nollatuntisopimus on työsopimus, jossa työajaksi on määritelty 0–40 tuntia. Samanlaisia ovat myös kaikki sen kaltaiset sopimukset, joissa työntekijä on ”tarvittaessa töihin kutsuttava”. Nollatuntisopimukset ovat johtaneet työntekijöiden oikeuksien laajaan polkemiseen. TEKI1803_3-58.indd 19 7.3.2018 10:15:44
20 Tekijä 3/2018 Hallituksen esitys vaikuttaa laajasti työlainsäädäntöön – En tiedä, miksi nollatuntisopimukset poistuivat EUtason esityksistä. Olisihan se ollut mullistavaa, jos työaika ei voisi olla työsopimuksessa nolla tuntia. KOLMIKANNALLA PYYHITTIIN PÖYTÄÄ Nollatuntisopimuksia koskeva lainsäädäntö kuvastaa Lehdon mukaan hyvin nykyhalli tuksen toimintatapaa. Asiat valmistellaan kolmikannassa eli yhteistyössä minis teriöiden sekä työnantaja ja työntekijäjärjestöjen kanssa. Lopputuloksen sanelee hallitus. Kaava on toistunut useassa työelämää koskevassa lainsäädäntöhankkeessa tällä hallituskaudella. – Työministeriö tätä valmisteli. Meillä oli kolmikantainen työryhmä valmistelemassa esitystä, mutta työmarkkinajärjestöjä ei kuultu. Kaikki osapuolet jättivät työryhmän mietintöön eriävän mielipiteensä. Työnantajajärjestötkin olivat eri mieltä, tosin eri syistä kuin palkan saajajärjestöt. Mikään muu kuin ministeriö ei tästä esityksestä pitänyt, Lehto kertoo. Jo aiemmin pöytää oli pyyhitty kansalais aloitteella. Eduskunta kaatoi nollatunti sopimusten kieltämiseen pyrkineen kansalais aloitteen viime vuoden maaliskuussa. Aloite kaatui äänin 114–42. ”TYÖMME EI VALUNUT HUKKAAN” Kaatumisesta huolimatta kansalaisaloitteen ansiona pidettiin sitä, että eduskunta tunnusti nollatuntisopimusten ongelmat. Käsittelyn yhteydessä hallitus kertoi, että se aikoo luoda nollatuntisopimuksille pelisäännöt, ja aloitti nyt eduskuntakäsittelyssä olevan lain valmistelun. Kansalaisaloitteen perustaneen Operaatio Vakiduuni kampanjan (OVD) takana oli alkujaan Metalliliiton nuoret, mutta sen taakse ryhmittyi suuri joukko muitakin ammatti liittoja. Liitot ja kampanjan aktiivit jalkautuivat eri tapahtumiin ja kaduille keräämään nimi kirjoituksia aloitteeseen. Aloite tehtiin iisalmelaisen ayaktiivin Mika Kolehmaisen nimissä. – Keräsimme kansalaisaloitteeseen yli 60 000 nimeä. Kun olin kansalaisaloitteen laatijana tapaamassa työministeri Jari Lindströmiä, hän lupasi tehdä nollatuntisopimusasiaan paran nuksen. Nyt tuli sitten lailla vahvistus, että nämä sallitaan jatkossakin, Kolehmainen sanoo. Eduskunta on heti kevätistuntokautensa alkajaisiksi aloittanut uuden lain käsittelyn, joka laillistaa nollatuntisopimukset. SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto on pettynyt tilanteeseen. – On todella tylsää, että tämä etenee näin. Hallituksen tarkoituksena oli tehdä pelisäännöt nollatuntisopimuksille, Lehto sanoo. Kyynisesti voi tosin sanoa, että nollatunti sopimusten hyväksyminen lainsäädännössä on pelisääntö sekin. – Eihän tässä mitään pelisääntöjä sen kum memmin ole luotu, ellei pelisäännöiksi lasketa sitä, että lainsäätäjä tuo lainsäädäntöön nollatuntisopimukset, Lehto toteaa. Eduskuntakäsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä nollatuntisopimuksia kutsutaan vaihtelevan työajan sopimuksiksi. – Aikaisemmin meillä ei ollut mitään tällaista laissa, mutta nyt esityksessä nimen omaan sanotaan, että voidaan tehdä tällaisia vaihtelevan työajan sopimuksia eli nollatuntisopimuksia. Työministeri Jari Lindström (sin.) joutui vastaamaan samaan kritiikkiin eduskunnassa, kun lakiuudistus oli lähetekeskustelussa helmikuun alussa. – Tämä ei ole täydellinen, mutta ensimmäistä kertaa tänne on luotu pelisäännöt, Lindström vastasi opposition vastalauseisiin. Oppositio luonnehti uudistusta ”hipsinnäksi”. – En pitäisi tätä minään hipsintänä, vaan kyllä tämä on aimo harppaus, Lindström puolustautui. SAADAANKO EU:STA APUA? Nollatuntisopimusten kielto on ollut myös Euroopan komission agendalla. Mikäli asiasta säädettäisiin EUtason lailla, se velvoittaisi Suomenkin lainsäätäjiä. Myös EUtasolla taistelu nollatunti sopimuksia vastaan on törmännyt seinään. – Komissiolla oli alun perin ajatus, että nämä nollatuntisopimukset kielletään. Tämä ajatus on poistunut nyt kokonaan sen esityk sistä. Eli siitä on EUtasolla luovuttu, eikä sieltä ole tulossa mitään parannusta tähän tilanteeseen, AnuTuija Lehto toteaa. TEKI1803_3-58.indd 20 7.3.2018 8:35:51
3/2018 Tekijä 21 AJASSA Kansalaisaloite ei Kolehmaisen mielestä ollut turha, vaikka hallitus löi märän rätin aloitteen laatijan naamaan. – Ei työmme hukkaan ole mennyt. Epäkohta on tullut hyvin yleiseen tietoon, Kolehmainen pohtii. TÄHTÄIN SEURAAVIIN VAALEIHIN Teollisuusliiton järjestämisvastaava ja OVD kampanjan tiedotusvastaava Aslak Haarahiltunen näkee eduskuntakäsittelyssä olevassa lakiuudistuksessa jotain hyvääkin. Se tuo äänestäjille selvästi esille, kuinka iso merkitys hallituspohjalla on työelämälainsäädännölle ja palkansaajaa lähellä olevien asioiden käsittelylle. – Nyt kun kolmikanta on laitettu romu koppaan, niin näyttää siltä, että poliittiset suhdanteet vaikuttavat entistä enemmän työelämäasioihin, Haarahiltunen toteaa. Tähtäin on Haarahiltusen mukaan asetettava seuraaviin eduskuntavaaleihin. – Kyllä tätä asiaa täytyy pitää esillä ja ”liekki päällä”. Tulevissa eduskuntavaaleissa täytyy haastaa kaikki tulevat kansanedustajat tämän ympärillä. UUDET RAAMIT KESKUSTELULLE Haarahiltunen muistuttaa, että nollatunti sopimuksista ei julkisuudessa tai politiikassa keskusteltu ennen niiden kieltämiseksi tehtyä kansalaisaloitetta. – Asiahan ei ollut tapetilla ennen tätä kampanjaa. Kaikkiahan yllätti tämän ongelman laajuus. Hänen mielestään voi olla hyväkin asia, että lainsäädännössä määritellään uusi työn teet tämisen kategoria eli nollatuntisopimukset sen sijaan, että ne ovat vain yleinen maan tapa. – En pidä haitallisena sitä, että ilmiö tunnus tetaan lainsäädännössä. Ilmiö saa nyt raamit, vaikka taustalla näkyy tämän hallituksen ideologia. Haarahiltusen mielestä lakiesityksessä näkyy selvästi myös nykyhallituksen toimintatavat. – Kyllähän tämä kokonaisuus osoittaa jälleen kerran nykyhallituksen suhtautumisen palkan saajaväkeen. Työelämälait säädetään sen mukaisesti, miten ne palvelevat elinkeino elämää. Niitä ei enää ajatella työntekijää suojaavina. l TEKI1803_3-58.indd 21 7.3.2018 8:35:53
22 Tekijä 3/2018 M AT TI LU H TA LA . KA N SA N A RK IS TO Suomi pelinappulana Punainen veri valui valkoiselle hangelle, kun suomalaiset tappelivat keskenään. Samaan aikaan kaukana Suomesta Brest-Litovskissa venäläiset ja saksalaiset neuvottelivat, vetelivät karttaan viivoja ja sopivat rauhasta. Samalla päätettiin myös Suomen kohtalosta. TEKSTI KIMMO KESTINEN R intamalinjat olivat vakiintuneet punaisen ja valkoisen Suomen välille maaliskuun alkuun mennessä. Molemmin puolin oli helmikuun kuluessa vastapuolelle kuuluneita tukialueita puhdistettu: punaiset oli lyöty muun muassa Oulussa ja Varkaudessa; valkoiset oli karkotettu Uudestakaupungista ja Länsija Itä-Uudenmaan valkoiset joukot lyöty hajalle. Rintamalinjoista tosin ei voinut oikeastaan puhua kuin asutus keskusten liepeillä ja rautatielinjoilla. Valtaosa rintamasta oli harvassa olleiden etuvartioasemien varassa. ALOITE PUNAISILTA VALKOISILLE Valkoiset olivat olleet alakynnessä, mutta jääkärien ja saksalaisen aseavun tultua maahan helmikuun loppupuolella voimasuhteet alkoivat tasaantua. Valkoiset olivat ottaneet käyttöön myös yleisen asevelvollisuuden. Upseereja valkoinen armeija sai ruotsalaisista vapaa ehtoisista ja Venäjän armeijassa palvelleista suomalaissyntyisistä upseereista. Jääkäreistä saatiin aliupseerit ja kouluttajat. Punaisilla oli käytettävissään joukkojen johtajiksi lähinnä vain ”luonnonlahjakkuuksia” tai lakkautetun Suomen kaartin veteraaneja. Joitain venäläisiä ammatti sotilaita tarjoutui myös palvelukseen, mutta kielivaikeudet ja joukkojen epäluuloisuus vähensivät heidän käyttö kelpoisuuttaan. Valkoisen Suomen propagandassa taistelua käytiin ”punaryssiä” ja heidän liittolaisiaan vastaan. Venäläisiä oli kuitenkin rintamalla ehkä parhaimmillaankin vain joitakin tuhansia ja heidän määränsä väheni, mitä kauemmin sota jatkui. Punakaartilaiset olivat työväenjärjestöihin kuuluneita vapaaehtoisia, jotka olivat astuneet riviin aluksi aatteellisista syistä, mutta myös siksi, että kaartin palveluksessa sai palkkaa ja ruokaa. Molemmista oli pula, kun työt tehtaissa loppuivat joksikin aikaa kokonaan sodan alkaessa. Monissa ammattiosastoissa tehtiin myös päätös, että kaikkien jäsenten oli liityttävä kaartiin, halusi tai ei. Tällaisten kaartien käyttö hyökkäysvoimana oli heikkoa, sillä monet kaartilaiset halusivat vain puolustaa omaa kotiseutuaan. Kokonaisten kaartien omavaltaiset rintamalta pois siirtymiset olivat yleisiä. Pakollista yleistä asevelvollisuutta ei punaisten hallitsemalla alueella ollut, mutta sen sijaan määrättiin kuitenkin yleisestä työvelvollisuudesta. Varsinaisia riviin pakottamisiakin tapahtui sodan loppuvaiheissa. Maaliskuun puolivälissä rintamalla oli noin 33 000 punaista ja noin 24 000 valkoista sotilasta. VALKOISET YLLÄTTÄVÄT Merkittävimmät taistelut käytiin rautateiden hallinnasta. Punaiset hyökkäsivät juuri ennen sotaa valmistuneen Haapamäki–Pieksämäki-rautatielinjan katkaisemiseksi Vilppulan suunnalla, Kouvolan ja Mikkelin välisellä rautatiellä Mäntyharjun kohdalla ja Venäjän rautatieyhteyden varmistamiseksi Viipurin koillispuolella Viipuri–Sortavalaradalla. Päähyökkäys alkoi 10.3.1918 Pohjois-Hämeessä, mutta jo muutaman päivän kuluttua aloite siirtyi valkoisille, jotka olivat yllättäen hyökänneet Länkipohjan kautta ja onnis tuivat lähes saartamaan punaisten hyökkäysjoukot Oriveden kohdalla. Panssarijunan avulla punaiset kuitenkin onnistuivat evakuoimaan joukkonsa Tampereelle saakka. Vaikka suomalaiset luulivat käyvänsä omaa sotaansa, sisällissota oli kuitenkin vain yksi juonne ensimmäisen maailmansodan itärintaman tapahtumissa. Saksan ja Venäjän sota ratkesi Brest-Litovskin rauhansopimukseen 3.3.1918. Saksalle jäi vapaat kädet järjestellä asioita mielensä mukaan. Rauhansopimuksen vuoksi punaiset eivät enää saaneet Neuvosto-Venäjältä merkittävää apua. Saksa ryhtyi valmistelemaan maihinnousua Suomeen, eikä sen tarvinnut pelätä venäläisen laivaston ja rannikkotykistön puut tu mista asiaan. Ensimmäiset saksalaiset ilmestyivät Ahvenanmaalle 5. maaliskuuta, Kysymys oli nyt enää siitä, olisiko Mannerheim Tampereella nopeammin kuin saksalaiset Hangossa. TYÖVÄENLIIKE 100 VUOTTA SITTEN TEKI1803_3-58.indd 22 7.3.2018 8:37:01
3/2018 Tekijä 23 AJASSA TY Ö VÄ EN M U SE O W ER ST A S M AT TI LU H TA LA . KA N SA N A RK IS TO NAISIA JA LAPSIA SOTATEHTÄVISSÄ Valkoisen Suomen asevelvollisuuslaki koski 21–40 -vuotiaita asekuntoisia miehiä. Nuorempia ja vanhempia otettiin riviin vapaaehtoisina. Lapsisotilaita oli jonkin verran, tunnetuimpana Onni Kokko, joka haavoittui kuolettavasti Messukylässä 14 -vuotiaana. Naisia ei valkoisen armeijan asejoukkoihin otettu, mutta heitä oli runsaasti erilaisissa huoltotehtävissä muun muassa muonittajina. Punaisellakin puolella taisteli kivääriään lyhyempiä poikasia. Esimerkiksi tyrvääläinen punakaartilainen, 14-vuotias Arvo Koivisto, teloitettiin Lahdessa 7.6.1918. Varsinaiset asekaartilaisetkin olivat nuoria. Valtiorikosoikeudessa tuomituista lähes 30 prosenttia oli alle 21 -vuotiaita. Punakaartin erikoisuus olivat naiskaartit, joissa keski määräinen ikä oli vielä nuorempi. Naisia toimi huoltotehtävien lisäksi myös punakaartien punaisen ristin osastoissa, minkä vuoksi sairaanhoitajina toimineita naisia voitiin sodan jälkeen tuomita osallistumisesta toimintaan punakaartissa. Ruovedellä käytiin monia taisteluja helmi-maaliskuussa 1918. Kuvassa Punakaartin Ruoveden komppania Siltalan talon pihassa, edessä komppanian päällikkö Emil Koski. Sodan aikana kuolleet on merkitty kuvaan myöhemmin ristillä. Saimi ja Hanna Sorvali sekä tuntematon naispunakaartilainen Viipurista. Saimi keskellä ja Hanna oikeassa reunassa. ? TEKI1803_3-58.indd 23 7.3.2018 8:37:07
24 Tekijä 3/2018 VÄITTÄJÄT Onnistuuko amiskoulutuksen uudistus? TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT TOMI SALAKARI SUOMEN MIKSI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUDISTUS TARVITAAN? INGA SIHVO: Koulutus vastaa työelämän muutoksiin, jotta osaaminen on jatkossakin vahvuutemme. Uudessa laissa korostetaan asiakaslähtöisyyttä. Opiskelijan kannalta se tarkoittaa henkilökohtaista opintopolkua, joka toteutetaan opetuksen, ohjauksen ja työpaikkaoppimisen yhdistelmänä. Työelämälle asiakaslähtöisyys tarkoittaa, että koulutus tuottaa yrityksille sellaista osaamista, mitä ne tarvitsevat. OTTO AROLA: Toimintaympäristö on muuttunut, ja on aika päivittää vanhaa systeemiä. Yksilöllisen polun ansiosta opiskelija voi tehokkaasti hyödyntää järjestelmää ja päästä työuralle aiempaa helpommin. Hyvää on aiemman osaamisen tunnustaminen, koska monella voi olla jo kokemusta työelämästä. MITEN RESURSSIT OPPILAITOKSISSA RIITTÄVÄT HENKILÖKOHTAISEEN OHJAUKSEEN? AROLA: Koulutuksen ja työelämän lähentyminen näyttää paperilla kauniilta. Mutta riittävätkö resurssit siihen? Kun alla on koulutuksen säästöjä, tuleeko haluja nipistää henkilökunnasta? Panostetaanko vain lahjakkaisiin opiskelijoihin, koska rahoitus on suoritusperusteista? Jääkö meille pudokkaita, jotka vaatisivat henkilökohtaisempaa ohjausta? SIHVO: Minä näen, että ne, jotka etenevät omalla polullaan nopeammin, eivät tarvitse niin paljon ohjausta. Silloin resursseja voidaan kohdistaa juuri niihin, jotka tarvitsevat. Sitä myös tuetaan sillä, että opettajilla on digitaalisia työkaluja, jotka helpottavat yhteydenpitoa opiskelijaan: erilaisia oppimisympäristöjä, oppimispäiväkirjoja, Skypen käyttöä… AROLA: Digitalisaatio on kehittävä voima ja hyvä yhtenä työkaluna, mutta se ei yksin riitä. SIHVO: Tarvitaan myös uusia toimintamalleja, joiden kehittämisessä kaikkien on oltava rohkeita. MITEN HELPPOA UUSIA TOIMINTAMALLEJA ON LUODA PERINTEISISSÄ OPPILAITOKSISSA? AROLA: Uskon, että monessa oppilaitoksessa muutos tulee onnistumaan ja uudet tavat muotoutumaan. Jotkut oppilaitokset ovat todella innoissaan, jotkut hankaavat enemmän vastaan. Oppilaitokset ovat uudistuksessa jopa joustavampi osapuoli, ja työelämä on kankeampi, koska sen prioriteetit ovat muualla. SIHVO: Uudistusta tuetaan 60 miljoonan euron ohjelmalla, jotta jokaisella oppilaitoksella on eväät toimia. Koulutuksen järjestäjillä on jo hyviä käytäntöjä ja niitä kehitetään edelleen. Koulutuksen järjestäjät ovat kertoneet, miten yhteistyötä työelämän kanssa on syvennetty. MITEN IHMISIÄ RIITTÄÄ TYÖPAIKOILLA YHÄ HENKILÖKOHTAISEMPAAN OPASTUKSEEN? SIHVO: Isompien yritysten on helpompi resursoida, mutta pienemmistäkin on mallikkaita esimerkkejä. Uudistuksen pitää palvella sekä koulutuksen järjestäjää että yrityskumppania, ja se ei saa viedä liikaa resursseja työn tekemisestä. AROLA: Eroja varmasti on. Yritykset, joissa on enemmän voimavaroja, voivat muokata toimintaansa ja käyttää tähän enemmän henkilöstöä. Tärkeää on, että pienet yritykset eivät rasitu liikaa, koska ne ovat kuitenkin yrityksiä, eivät koulutusjärjestäjiä. OTTO AROLA Varapuheenjohtaja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry TEKI1803_3-58.indd 24 7.3.2018 8:37:12
3/2018 Tekijä 25 AJASSA SIHVO: Pitää muistaa se asiakaslähtöisyys. On erilaisia tarpeita, ja samoja toimintatapoja ei voi soveltaa pieniin ja isoihin yrityksiin. Tykkään win–win–win -ajattelusta: opiskelija hankkii osaamista, työelämä saa osaajia ja koulutuksen järjestäjällä on omat tarpeet. Kaikki haluavat uusia osaajia, siksi kaikki joutuvat myös panostamaan, että niitä saadaan. AROLA: On rikkaus, että opiskelija pääsee kokeilemaan erilaisia työyhteisöjä ennen valmistumista. Työpaikan on oltava oppimisympäristö, mutta se ei saa silti rasittaa liikaa yrityksiä. AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA NIPISTETTIIN JUURI 190 MILJOONAA. ONKO RAHA ONGELMA? AROLA: Se on haaste. Itse pelkään kouluterveydenhuollon ja opiskelijoiden hyvinvointipalveluiden puolesta. Toinen riski on se, miten opettajien pedagoginen pätevyys säilyy. Raha ratkaisee ja vaikuttaa, ja tietyissä paikoissa säästöjen hakeminen näkyy nytkin. SIHVO: Kaikki joutuvat miettimään omissa rooleissaan, miten rahoituksen pieneneminen vaikuttaa ja miten asiat hoidetaan, että uusi laki kuitenkin toteutuu. Myös Opetushallituksen toiminta uudistuu. OPPIMINEN TYÖPAIKOILLA LISÄÄNTYY, OVATKO OPISKELIJOIDEN TYÖELÄMÄTAIDOT HALLUSSA? AROLA: Siinä on paljon vaihtelua, koska kenttä on laaja. Iso osa opiskelijoista tulee peruskoulusta, heillä ei ole aiempaa kontaktia työelämään, ja toisaalta on varttuneempia alanvaihtajia. Vaaditaan tietysti perehdyttämistä siihen, miten työelämässä toimitaan, mutta ei se ole suuri ongelma. SIHVO: Teollisuudesta on tullut palautteena sekä plussaa että miinusta, niin kuin missä tahansa asiassa. Uusissa tutkintoperusteissa on mukana elinikäinen oppiminen ja siihen sisältyy myös työelämän pelisääntöjen noudattaminen. Toimijoiden tiiviimpi yhteistyö vahvistaa perustaa entisestään. AROLA: Kaikki ovat kuitenkin yksilöitä. Nuoret ovat aina nuoria, eivätkä nyt sen huonompia kuin ennenkään. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUDISTUKSEN PITÄISI NOPEUTTAA VALMISTUMISTA JA TUOTTAA OSAAVAMPIA AMMATTILAISIA. TOTEUTUUKO SE? SIHVO: Jos kaikki toimijat ottavat haasteen vastaan ja uskaltavat muuttaa toimintatapojaan, tavoitteet ovat saavutettavissa. Opetushallituksen yhtenä roolina on tukea oppilaitoksia, työpaikkoja ja niiden henkilöstöä työssään. AROLA: Oppilaitoksissa ja työpaikoilla on paljon epätietoisuutta, ja opiskelijat eivät osaa vielä kaikkea uutta pelätäkään. Uskon, että ajan kanssa tämä tulee toimimaan, mutta murrosvaiheessa voi olla kasvukipuja. Meillä on hyvät raamit, siihen pitää tehdä nyt sisältö. Kaikkien pitää ajaa yhteistä asiaa. INGA SIHVO Yli-insinööri Opetushallitus Koordinoinut teollisuusalojen ammatillisten tutkintojen perusteiden uudistusta VUOSISADAN KOULUTUSUUDISTUS Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa laitetaan uusiksi niin koulutuksen rahoitus, prosessit kuin tutkintojärjestelmä. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja lisätään. Opiskelijalle uudistus tarkoittaa lisää joustavuutta ja etenemistä henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) myötä. Oppilaitoksille uudistus tuo lisää valtaa ja vastuuta koulutuksen järjestämisessä. Uudistuksen myötä yrityselämä saa ammattitaitoista työvoimaa, jonka osaaminen on myös helpommin päivitettävissä. Lue lisää: minedu.fi/amisreformi Katso Tekijän verkkolehdestä video, kuinka amis reformia purettiin pala palalta: tekijälehti.fi VIDEO TEKI1803_3-58.indd 25 7.3.2018 8:37:21
TEOLLISUUDEN SUURTAPAHTUMA 2 3 . –2 4 . 5 . 2 1 8 , O U L U Järjestäjä: Pääyhteistyökumppani Kuljetusja logistiikka -alueen kumppani: TEOLLISUUDEN TEKIJÖIDEN AMMATTIMESTARUUSKILPAILUUN KERÄÄ JOUKKUE JA OSALLISTU TEKNOLOGIAA TUOTANTOA TOIMINTAA INVESTOINNI T ISÄNTÄNÄ MATO VALTONEN TAPAHTUMA TÄYNNÄ AMMATTILAISIA KOKEILE KÄYTÄNNÖSSÄ VIIHDETTÄ, VIRVOKKEITA JA STREET FOODIA NÄE KONEET JA LAITTEET Yhteistyössä: Kunnossapitoyhdistys Promaint ry | Vuorimiesyhdistys Bergsmannaföreningen BusinessOulu | Oulun Kauppakamari | Business Sweden | Turvapuisto Pohjois-Suomi Kaivosvastuu | SMSY PIPO ry | Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry LATAA ILMAINEN PÄÄSYLIPPU: POTE.FI TEKI1803_3-58.indd 26 7.3.2018 8:37:23
TEOLLISUUDEN SUURTAPAHTUMA 2 3 . –2 4 . 5 . 2 1 8 , O U L U Järjestäjä: Pääyhteistyökumppani Kuljetusja logistiikka -alueen kumppani: TEOLLISUUDEN TEKIJÖIDEN AMMATTIMESTARUUSKILPAILUUN KERÄÄ JOUKKUE JA OSALLISTU TEKNOLOGIAA TUOTANTOA TOIMINTAA INVESTOINNI T ISÄNTÄNÄ MATO VALTONEN TAPAHTUMA TÄYNNÄ AMMATTILAISIA KOKEILE KÄYTÄNNÖSSÄ VIIHDETTÄ, VIRVOKKEITA JA STREET FOODIA NÄE KONEET JA LAITTEET Yhteistyössä: Kunnossapitoyhdistys Promaint ry | Vuorimiesyhdistys Bergsmannaföreningen BusinessOulu | Oulun Kauppakamari | Business Sweden | Turvapuisto Pohjois-Suomi Kaivosvastuu | SMSY PIPO ry | Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry LATAA ILMAINEN PÄÄSYLIPPU: POTE.FI 3/2018 Tekijä 27 ILMIÖ Työtön ei ole aina tilastoissa työtön TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP Arkijärjellä työttömän ja työllisen ero on selvä. Jos joku maksaa palkkaa tekemästäsi työstä, olet työllinen. Jos et saa mistään palkkaa, olet työtön. Tilastokeskuksen tilastoasiantuntijat käyttävät työllisistä ja työttömistä huomattavasti yksityiskohtaisempia määritelmiä. Kaiken pohjana on työvoimatutkimus, joka toteutetaan kaikissa EUmaissa samalla tavalla. Joka kuukausi Tilastokeskus kysyy 12 000:lta 15–74-vuotiaalta suomalaiselta vakiokysymykset. Jos haastateltava on tehnyt tutkimusviikolla ansiotyötä vähintään tunnin tai on ollut vain väliaikaisesti pois töistä, on hän TYÖLLINEN. TYÖTÖN puolestaan on henkilö, joka ei ole tutkimusviikolla tehnyt töitä, on etsinyt töitä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat TYÖVOIMAN. Kaikki eivät mahdu Tilastokeskuksen luokituksiin, vaan esimerkiksi opiskelijat, eläkeläiset, varusmiehet, kotivanhemmat ja lomautetut jäävät ulkopuolelle. Kyselyn perusteella lasketaan TYÖLLISYYSASTE. Se kertoo, kuinka iso osa väestöstä on työllisiä. Tilastokeskus laskee väestön työllisyysasteen sen perusteella, kuinka paljon 15–64-vuotiaita on väestössä ja kuinka moni heistä on työllinen. TYÖTTÖMYYSASTEEN laskeminen on periaatteessa yhtä suoraviivaista, mutta vertailukohtana ei käytetä koko väestöä, eikä edes samaa ikähaarukkaa. Työttö myysaste kertoo työttömien osuuden työvoimasta. Tilastokeskus laskee koko väestön työttömyysasteen sen perusteella, kuinka moni 15–74-vuotiaasta työvoimasta on työttömänä. Tilastokeskuksen työttömyystilastojen rinnalla julkaistaan myös työja elinkeinoministeriön TEM:n tilastot. Ne kertovat TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN eli toisin sanoen työttömyysturvan piirissä olevien henkilöiden määrän. TEM:n tilastoissa työttömän ei ole tarvinnut aktiivisesti hakea töitä. Luvuissa ovat mukana myös PIILOTYÖTTÖMÄT, eli henkilöt, jotka eivät ole neljän viikon aikana hakeneet aktiivisesti töitä. Tästä syystä TEM:n lukemissa työttömiä on enemmän. Esimerkiksi tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli peräti 286 000, kun Tilastokeskuksen määritelmän mukaan työttömiä oli 238 000. Vaikka TEM:n tilasto kuvaa totuudenmukaisemmin työttömien määrää, seuraavat ekonomistit tarkemmin Tilastokeskuksen lukemia. Ne kertovat, kuinka paljon markkinoilla on vapaita resursseja eli työmarkkinoiden tapauksessa ihmisiä. Meitä tuotannontekijöitä. l 72 PROSENTIN TAVOITE TÄYTTYMÄSSÄ Maan hallitus asetti tavoitteeksi vuonna 2015, että työllisyysaste nousee tällä hallituskaudella 72 prosenttiin. Koska eri vuodenaikoina tarvitaan työpaikoilla eri määrä työntekijöitä, kunkin kuukauden työllisyystietoja ei kannata vertailla edelliseen kuukauteen. Siksi puhutaan niin sanotusta kausitasoitetusta työllisyysasteesta, jossa nämä kuukausien erot on otettu huomioon. Tämä vuosi lähti vauhdikkaasti liikkeelle. Joulukuun kausi tasoitetun työllisyysasteen trendi nousi 70,7 prosenttiin. Samalla ekonomistit innostuivat, että hallitus saattaa sittenkin päästä tavoitteeseen, jota he olivat aiemmin pitäneet mahdottomana. Tammikuun trendi nousi jo 70,9 prosenttiin. On vaikea sanoa, missä määrin hallituksen toimet ovat edistäneet työllisyysasteen nousua. Tavoite näyttää joka tapauksessa nyt mahdolliselta. KUN SEKÄ TYÖLLISTEN ETTÄ TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ KASVOI Joulukuun työvoimatilastoista paljastui erikoinen tilanne. Tilastokeskus kertoi, että työllisten määrä kasvoi, mutta niin kasvoi yllättäen myös työttömien määrä. Tämä selittyy sillä, että moni kotivanhempi, opiskelija, pitkäaikaissairas tai pitkäaikaistyötön aktivoitui ja alkoi taas hakea töitä. Jos nämä työvoiman ulkopuolelta tulleet saivat töitä, kasvoi työllisyys. Jos he eivät saaneet töitä, kasvoi työttömyys, sillä heitä ei aiemmin laskettu Tilastokeskuksen määrittelyssä työttömiksi. Ilmiö on tyypillistä nousukaudelle. Moni huomaa, että omille taidoille voisikin olla käyttöä ja haluaa palata työelämään. Todennäköistä onkin, että työllisyysaste kasvaa nopeammin kuin työttömyysaste heikkenee. 300000 400000 200000 100000 65 67 69 71 Työttömät TILASTOKESKUS TEM Kausitasoitettu työllisyysaste, % 2007 08 09 10 11 12 13 14 15 17 16 AJASSA TEKI1803_3-58.indd 27 7.3.2018 8:37:24
Ny äsene na 100 EUROA OMAVASTUURAHAA! Teollisuusliiton ja Ifin yhteistyö on alkanut ja sen kunniaksi haluamme palkita jäsenet tervetuloedulla. Jätä yhteystietosi sivuillamme 31.3. mennessä, niin olemme yhteydessä ja aktivoimme 100 euroa ylimääräistä omavastuurahaa If-tilillesi – saat sen myös nykyisenä asiakkaana. Samalla tarkistamme, että vakuutuksesi ovat kunnossa, ja olet tietoinen kaikista sinulle kuuluvista eduista. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään. Lue lisää omavastuurahasta ja hyödynnä etusi osoitteessa if.? /teollisuusliitto HYÖDYNNÄ erve l e s ! TEKI1803_3-58.indd 28 7.3.2018 8:37:28
TULOEROT KASVAVAT TOIMEENTULO Perusturvaetuuksien ostovoima on jäänyt ja tulee jäämään jälkeen tulevina vuosina. Perusturva etuuksien varassa elävien toimeentuloa on vaikeuttanut myös etuuksien verotuksen kiristys. SOSTEn selvityksen mukaan leikkaukset ovat osuneet etenkin työttömiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin. Selvityksessä tarkasteltiin keskeisiä sosiaaliturva etuuksia ja verotusta vuodesta 2012 vuoteen 2019. Vuosina 2012–2015 sosiaalietuuksiin tehdyt muutokset olivat pieni tuloisia suosivia, vuoden 2015 jälkeen tehdyt taas heikensivät pienituloisten asemaa. Keskimääräistä enemmän heikentyi pieni tuloisten lapsiperheiden toimeentulo. Leikkaukset ovat osuneet myös työttömiin. Ilman indeksijäädytyksiä työttömän peruspäiväraha olisi vuonna 2019 noin 725 euroa/kk, mutta jäädytysten vuoksi se jää alle 700 euroon. Toimeentuloon vaikuttaa myös se, että ankarimmin verotetaan työttömyys turvaa ja muita vastaavia sosiaalietuuksia. Samanaikaisesti myös asumistuen osuus vuokrasta on pienentynyt. Tämä ja muu perusturvan heikentyminen yhdessä lisäävät toimeentulotuen käyttöä ja toimeentulotukiriippuvuutta. www.soste.fi LUETUIMMAT HELMIKUU tekijälehti.fi ? Ääni työttömälle ? Harmaa talous rapauttaa metsäalaa ? Teknologiasektorin johtokunta uutta aloittamassa ? Kokija: Kimmo Kosonen ? Sarjakuva: Tapio Tomsten SEURAA TYÖELÄKETTÄSI HARMAA TALOUS Työeläkkeiden valvonta on Eläketurvakeskuksen mukaan merkittävä harmaan talouden torjuja. Viime vuonna paljastui 2 300 työnantajan virheet. Ne koskivat 18 600 työntekijää. Jos huomaat jääneesi kokonaan vakuuttamatta, ota yhteys suoraan Eläketurvakeskuksen asiakaspalveluun. Työeläkeote löytyy netin kautta. Paperisen otteen saa vuosittain vuonna 1958 tai ennen syntyneet, muut vain joka kolmas vuosi. TARKISTA TYÖELÄKEOTTEESI työeläke.fi ETK:N ASIAKASPALVELU 029 411 2801, 029 411 2820 (ruotsi) ja 029 411 2821 (engl.) PERUSTIEDOT TYÖELÄKKEESTÄ etk.fi/julkaisu/tyoelake-myos-sinulle Varkautelainen Jarkko Koponen kiisi toisena vuotena peräkkäin Finland Ice Marathonin voittoon. Koponen käytti 200 kilometriin parinkymmenen asteen pakkasessa 7 tuntia 34 minuuttia ja 5 sekuntia. Kovimmat vastustajat, ammattimaisesti harjoittelevat hollantilaiset jättivät kisan kesken kylmyyden takia. ”He onnittelivat reilusti kisan jälkeen, että kovan suorituksen teit noihin olosuhteisiin. Viime vuonna jätin hollantilaiset vasta kirikamppailussa, tänä vuonna luistelin viimeiset 50 kilometriä yksinäni”. Jarkko Koponen työskentelee Stora Enson Varkauden sahalla. SUOJATULLEISTA PITKÄN KANTAMAN SEURAUKSIA MAAILMANKAUPPA Yhdysvaltain ilmoittamasta teräksen tuontitullista syntyisi isot vaikutukset Suomeen vasta silloin, jos suojatullit yleistyvät ja niitä käytetään vääriin tarkoituksiin, arvioi Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut, että teräkselle laitetaan 25 prosentin ja alumiinille 10 prosentin tuontitullit omien tehtaiden suojaamiseksi. – SSAB:llä ja Outokummulla on omat tehtaat Yhdysvalloissa. Tuontitulleilla ei ole isoa merkitystä Suomen terästeollisuudelle, Se, että ylipäänsä ryhdyttäisiin suojelemaan omia markkinoita, että kaikista ulkovalloista tuotaville tuotteille laitettaisiin suojatulleja, sillä olisi iso ja negatiivinen muutos maailmankauppaan, Eklund toteaa. ? ”Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho ehdotti viime viikolla blogissaan yleistä ansioturvaa työttömille niin, että kaikki työssäoloehdon täyttävät saisivat ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Tänään saman puolueen ministeri Pirkko Mattila asetti selvityshenkilön pohtimaan asiaa. Sinisten ehdotus lähtee ajatuksesta, että kenenkään turvaa ei leikattaisi ja työttömyyskassojen jäsenmaksuista luovuttaisiin. (…) Ehdotus avaisi koko ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituskokonaisuuden, ja varovaisestikin arvioiden se maksaisi kaksi kertaa enemmän kuin siniset ovat arvioineet.” Saana Siekkinen, SAK:n työttömyysturvan kehittämishankkeen hankepäällikkö, sak.fi blogi 5.3. Ny äsene na 100 EUROA OMAVASTUURAHAA! Teollisuusliiton ja Ifin yhteistyö on alkanut ja sen kunniaksi haluamme palkita jäsenet tervetuloedulla. Jätä yhteystietosi sivuillamme 31.3. mennessä, niin olemme yhteydessä ja aktivoimme 100 euroa ylimääräistä omavastuurahaa If-tilillesi – saat sen myös nykyisenä asiakkaana. Samalla tarkistamme, että vakuutuksesi ovat kunnossa, ja olet tietoinen kaikista sinulle kuuluvista eduista. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään. Lue lisää omavastuurahasta ja hyödynnä etusi osoitteessa if.? /teollisuusliitto HYÖDYNNÄ erve l e s ! 3/2018 Tekijä 29 LYHYET AJASSA W IL LE M A RK KA N EN TAIDEMAALARIN SISÄLLISSOTA Heikki Marilan maalauksia sodasta, joka johti kymmenien tuhansien kuolemaan – mutta myös itsenäisen Suomen syntyyn. Teosten avain on voimakas tunnetila, joka kirvoitti taiteilijassa yhtäjaksoisen kiihkeän luomiskauden. Marila käsittee ihmiskohtaloita ja tapahtumia koskettavasti. Vaasan taidehalli, 1.4. saakka. www.pohjanmaanmuseo.fi H EI KK I M A RI LA : TO PI , 20 16 . KU VA A N G EL G IL KUOPIO 21.–24. 2. TEKI1803_3-58.indd 29 7.3.2018 10:16:23
KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ 30 Tekijä 3/2018 Miljoona, miljoona kukkaa TEKI1803_3-58.indd 30 7.3.2018 8:37:32
Valeria Reponen 3/2018 Tekijä 31 ? Miljoona, miljoona kukkaa TYÖSSÄ Narsissit ja tulppaanit kasvatetaan hyvissä ajoin ennen pääsiäistä Suomen suurimpiin kuuluvalla kukkapuutarhalla. TEKI1803_3-58.indd 31 7.3.2018 8:37:34
32 Tekijä 3/2018 Ikko Viktor ja Bernatskyi Mykola TEKI1803_3-58.indd 32 7.3.2018 8:37:36
Marjut Westerlund 3/2018 Tekijä 33 ? Turussa Huiskulan puutarhalla kiireisin aika on talvi. Henkilöstöä alettiin lisätä jo lokakuun lopussa. Maaliskuussa sen määrä on huipussaan. Talveen ja kevääseen osuvat leikkokukkien ja ruukkukasvien kysyntähuiput: joulu, ystävänpäivä, naistenpäivä, pääsiäinen, äitienpäivä ja koulujen valmistujaiset. Kevättalvella istutetaan myös kesän kukkia ja ympäri vuoden kysyttyjä liljoja. TEKI1803_3-58.indd 33 7.3.2018 8:37:37
34 Tekijä 3/2018 Anne-Mari Nordberg Vilve Mäesoo Kateryna Bernatska Automaatio puutarhalla etenee, mutta työ on silti käsityötä. Työpisteiden lämpötilat vaihtelevat rajusti. Osassa huoneista on lämmintä ja kosteaa. Osassa lämpöä on vain muutama aste, ja töitä on tehtävä toppatakki päällä. TEKI1803_3-58.indd 34 7.3.2018 8:38:33
3/2018 Tekijä 35 ? Saga Suni ja Riitta Ojansivu TEKI1803_3-58.indd 35 7.3.2018 8:38:35
36 Tekijä 3/2018 HUISKULAN PUUTARHA OY PERUSTETTU 1934 KOTIPAIKKA Turku TUOTANTO Leikkokukkia ja ruukkukasveja, yksin tulppaaneita tuotetaan 16 miljoonaa LIIKEVAIHTO Koko konsernissa noin 36 miljoonaa euroa, josta oman tuotannon osuus noin 8 miljoonaa euroa PUUTARHAPINTA-ALA 5 hehtaaria HENKILÖSTÖ Yhteensä noin 150, vakituisia 50, kolmannes työntekijöistä suomalaisia, kausityöntekijöistä valtaosa Virosta ja Ukrainasta Minnie Ketola Pelargonioita kasvatetaan kesää varten. Taimet pistetään multaan, ja kun ne ovat juurtuneet kunnolla, ne istutetaan. Taimien kastelu toimii automaattisesti ajastettuna viidentoista minuutin välein. Ergonomia on työssä pääosin hyvä, joskin hieman työntekijän pituudesta riippuva, koska pöydät ovat vakiokorkeudella. Työtä tehdään seisoma-asennossa. TEKI1803_3-58.indd 36 7.3.2018 8:38:39
3/2018 Tekijä 37 Sirkku Miettinen (edessä) ja Minnie Ketola TEKI1803_3-58.indd 37 7.3.2018 8:38:41
3 VUOTTA 1. LK KOULULAINEN 2. LK 17 VUOTTA 38 Tekijä 3/2018 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Lapsen isällä on oikeutensa I sä voi olla samaan aikaan äidin kanssa kotona lasta hoitamassa kolme viikkoa. Isä voi halutessaan jakaa äidin kanssa pidettävän vapaan neljään osaan. Lopun yhdeksän viikon isyysvapaasta voi pitää kahdessa osassa. Vapaata saa pitää lapsen syntymästä tämän kaksivuotissyntymäpäivään asti. Vapaan ehtona on asuminen äidin kanssa saman katon alla. Työskentely toisessa kaupungissa tekee poikkeuksen. ? Asentaja Jukka Heinonen kertoi Metalliliiton Ahjo -lehdessä 14/2015 pitäneensä kaikki mahdolliset isyysvapaat ja olleensa osittaisella hoito vapaalla. Haastattelun aikaan Pietari oli 1-vuotias ja Pieto 5-vuotias. Heinonen suositteli kaikille isille, että he olisivat lastensa kanssa mahdollisimman paljon kotona. PERHEETUUDET ENSIMMÄINEN LAPSI Adoptiolapsen isällä on samat oikeudet isyysvapaaseen kuin lapsen biologisella isällä. Työnantaja maksaa isyysvapaasta työehtosopimuksien mukaisesti palk kaa kuudelta arkipäivältä. Kela maksaa lopuista päivistä isälle isyysrahaa. Rahan suuruus on noin 70 prosenttia palkasta. Tarkan summan saa laskettua Kelan laskurilla: www.kela.fi/laskurit. ? Pienen lapsen isä, tiesitkö, että sinulla on oikeus olla hoitamassa lastasi kotona yhdeksän viikkoa? OSITT. HOITORAHA Lä hd e: Ke la JY RK I LU U KK O N EN ÄITIYSRAHA ISYYSRAHA* MAHDOLLINEN AIKA PITÄÄ ISYYSRAHAPÄIVIÄ * VOIDAAN PITÄÄ OSISSA LAPSI SYNTYY 3 KK 9 KK 1 VUOTTA 2 VUOTTA ISYYSRAHA* LAPSILISÄ VANHEMPAINRAHA KOTIHOIDONTUKI/JOUST. HOITORAHA YKSITYISEN HOIDON TUKI TEKI1803_3-58.indd 38 7.3.2018 8:38:44
TASA-ARVO Häiritsijät kuittaavat tekonsa tyypillisesti huumoriksi ja pyrkivät leimaamaan häirinnän kohteen huumorintajuttomaksi ihmiseksi. Näin häpeä tapahtuneesta siirretään häiritsijältä häiritylle. Suurin osa häirinnästä saa tapahtua ilman, että siihen puututaan mitenkään. Seksuaalista häirintää näkyväksi tehnyt #metoo-ilmiö pyyhkäisi viime syksynä myös Suomen yli. Sosiaalisesta mediasta liikkeelle lähtenyt keskustelu saavutti lopulta vallankin kammarit, kun ministerit Jari Lindström, Annika Saarikko ja Pirkko Mattila kutsuivat muun muassa työmarkkinajärjestöt pohti maan keinoja vähentää häirintää työelämässä. Tammikuussa työnantajapuolen EK eli Elinkeinoelämän keskusliitto teetti asiasta kyselyn. Tulokset kertovat, että #metoo :lle on työelämässä tarvetta. Lähes 40 prosenttia naisista ja noin 10 prosenttia miehistä ilmoittaa kokeneensa seksuaalista häirintää työelämässä. Kaikkein eniten häirintää kohtaavat nuoret naiset. Vielä häirinnän laajuuttakin merkittävämpi havainto on se, että suurin osa häirinnästä saa tapahtua ilman, että siihen puututaan mitenkään. Alle 20 prosenttia häirintää kokeneista sanoo huomauttaneensa asiasta häiritsijälleen. Hieman yli 20 prosenttia on ilmoittanut asiasta esimiehelleen. Ilmoituskynnys on korkea. Useimmat häirintää kokeneet pelkäävät, ettei heidän asiaansa oteta vakavasti. Kaikki epäasiallinen käytös ei ole luonteeltaan seksuaalista, eikä kiellettyä ole vain fyysinen häirintä ja ahdistelu. Häirintää on kaikki loukkaava, vihjaileva ja ilkeä puhe ja käytös. Lait kieltävät myös lievemmät teot. Yleisesti puhutaan kiusaamisesta, kun tarkoitetaan niitä lukuisia epäasiallisen kohtelun muotoja, joita työelämässä esiintyy ja jotka ovat yhtä lailla kiellettyjä kuin seksuaalinenkin häirintä. Työpaikalla saatetaan sulkea joku ulos porukasta, kyseenalaistaa tämän osaaminen, vaikeuttaa työntekoa, tehdä naurunalaiseksi, väheksyä ja solvata monin eri tavoin. Työnantajalla on lain mukainen vastuu häirinnän ennaltaehkäisemisestä ja poistamisesta. Keinot ovat lopulta yksinkertaiset. Työnantajan on linjattava ja säännöllisesti muistutettava, että työpaikalla vallitsee nollatoleranssi häirintään. Häirintää ei hyväksytä ja siihen puututaan. Yhteistoiminnassa on sovittava selkeät toimintatavat. Työntekijöiden on tiedettävä, kenelle häirinnästä voi ilmoittaa ja heidän on voitava luottaa siihen, että asia otetaan vakavasti. Etenemisreitin on oltava selvä myös siinä tapauksessa, ettei lähiesimies puutu häirintään tai hän itse on häiritsijä. Työnantajan on koulutettava esimiehet. SAILA RUUTH EK tilasi tutkimuksen Taloustutkimus Oy:ltä. Kyselyyn vastasi 2 128 työikäistä, virhemarginaali on +/2 prosenttiyksikköä. MIKÄ ON HÄIRINTÄÄ? TASA-ARVOLAKI kieltää seksuaalisen häirinnän: Sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä. YHDENVERTAISUUSLAKI kieltää häirinnän muun syyn kuten iän, alkuperän, uskonnon, ammattiyhdistystoiminnan, vammaisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella: Loukkaava käyttäytyminen, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti luodaan halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. TYÖTURVALLISUUSLAKI kieltää häirinnän ja epäasiasiallisen kohtelun, joka aiheuttaa työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa. RIKOSLAKI määrittelee seksuaalisen ahdistelun, joka on aina fyysistä, ja kunnianloukkauksen, jossa valheellisia tietoja tai vihjauksia levittämällä tai muutoin aiheutetaan vahinkoa toiselle tai halvennetaan toista. LEHDENJAKO Astui betonilaatan päälle, joka kallistui ja nilkka vääntyi. Lehdenjakajaa vaanii lukematon määrä yllättäviä ja odottamattomia tilanteita, jotka voivat johtaa työtapaturmaan. Työturvallisuuskeskus on julkaissut käytännön esimerkein höystetyn, hyvin arkeen sopivan oppaan lehdenjakajille. Oppaan sanoma on selvä: omalla toiminnallaan voi ratkaisevasti vähentää riskejä. Valmistautumisen pääsääntöisesti pimeällä ja öiseen aikaan tehtävään työhön voi aloittaa jo kotona. Tarkista päivällä tai viimeistään ennen töihin lähtöä, että työvälineesi kulku neuvo, ajovalot, renkaat, taskulamppu, otsalamppu, vaatetus, kengät, hanskat, laitteiden lataus jne. ovat kunnossa. Lataa opas ilmaiseksi: ttk.fi > Hae sivustolta Jakajan työturvallisuus KEMIANTEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus esittelee Paremman työn oppaassaan käytännönläheisin esimerkein ja harjoitustehtävien avulla hyviksi havaittuja keinoja parantaa henkilöstön työtyytyväisyyttä ja sisäistä motivaatiota. Kemianteollisuuden työehtosopimuksessa on sovittu Hyvää huomista -ohjelmasta, jossa etsitään uusia tapoja edistää henkilöstön hyvinvointia. Keväällä 2015 joukko kemianteollisuuden yrityksiä käynnisti kehittämishankkeen, jonka kokemuksista opas kertoo. Esimerkkifirmat ovat Borealis Polymers Oy, Exel Composites Oyj, JM Huber Finland Oy, Oy Innoagas Ab, Pipelife Finland Oy ja Premix Oy. Lataa opas ilmaiseksi: ttk.fi > Hae sivustolta Paremman työn opas KIINNOSTAISIKO PÄÄSTÄ NOLLILLE? NETTIKOULUTUS Nolla tapaturmaa ei ole pelkkä päämäärä vaan yhteinen matka. Mitä tarvitaan evääksi turvallisuuden kehityspolulle? Miten nolla näkyy johtamisessa ja arjen työssä? Työterveyslaitos järjestää ilmaisen webinaarin Nolla – tavoite ja visio 13.4. klo 9–10. Aiheeseen johdattelee tutkija Riikka Ruotsala Työterveyslaitoksesta. Ohjelmassa on myös esimerkkejä työpaikoilta. ? ? ? Ilmoittautuminen: ttl.fi > Koulutukset ja tapahtumat OIVIA OPPAITA 3/2018 Tekijä 39 TYÖSSÄ TYÖSSÄ HÄIRINTÄ EI OLE HUUMORIA OTA YHTEYTTÄ! Kysy työturvallisuudesta, sosiaaliturvasta ja tasa-arvosta. Työympäristöyksikön palveleva puhelin 020 690 449, klo 8.30–15 Jakajan työturvallisuus VASTUU ON TYÖNANTAJALLA Lä hd e: Ke la TEKI1803_3-58.indd 39 7.3.2018 8:38:45
40 Tekijä 3/2018 Lähde lomalle! Metalliranta on Loviisan Valkossa Tavistholmenin saaressa sijaitseva vapaa-ajan alue. Lomaviikot Metallirannassa ovat haettavissa ajalle 28.5.–1.9. KATSO LISÄÄ JA HAE viimeistään 20.4. osoitteessa teollisuusliitto.fi/metalliranta. LISÄTIETOJA: Satu Tahvanainen puh. 020 774 1305 satu.tahvanainen@teollisuusliitto.fi Ari Kolehmainen puh. 020 774 1303 ari.kolehmainen@teollisuusliitto.fi TYÖPAJOJA TYÖHYVINVOINTIA TYÖSUOJELUA JA PALJON MUUTA UUTTA PUHTIA TYÖYMPÄRISTÖTYÖHÖN 8.–9.5. seminaari Murikka-opistolla teollisuusliitto.fi/tyoymparistoseminaari Maksuton teollisuusliittolaisille. Ilmoittautumiset 20.4. mennessä Teollisuusliitto / Mari Kostamo mari.kostamo@teollisuusliitto.fi tai puh. 020 77 41131 TEKI1803_3-58.indd 40 7.3.2018 8:38:46
3/2018 Tekijä 41 TYÖSSÄ LYHYET LUMIKUORMAT SYYNIIN! TURVALLISUUS ”Olen kuullut, että joitakin hallien kattoja on jo romahtanut, vaikka lumi on vielä kevyttä”, kertoo Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija Pentti Hartikainen. Hartikaisen mukaan eniten lunta on nyt Itä-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Samaten paljon lunta löytyy Pohjois-Suomen itäreunalta. Hartikainen arvioi, että kireä pakkanen vain lisää riskejä. Riskialttiimpia rakennuksia ovat isot hallit ja varastot, joiden katoissa on pitkät jännevälit. Näitä voi olla oikeastaan millä Teollisuusliiton toimialalla tahansa. – Rakenteet, olivat ne rautaa tai lautaa, kuormittuvat pakkasesta. Jos ollaan kantavuusrajalla, silloin voi rapsahtaa. Hartikainen kehottaa tarkkailemaan ihan silmämääräisesti kattojen lumikuormia jo nyt, ennen kuin lumi alkaa kostua ja muuttua samalla paljon painavammaksi. Myös katon alapuolisia merkkejä on hyvä tutkia. Jos näkyy taipumia, on ehkä syytä reagoida hyvinkin nopeasti. Kaikki ylimääräiset ja epänormaalit äänet on myös otettava vakavasti, vaikka pakkasella rakennukset luonnostaankin ”paukkuvat ja ryskäävät”. Työnantajalla on vastuu turvallisista työoloista. Viimeisenä keinona on työsuojeluvaltuutetun oikeus, että hän keskeyttää työt, jos olosuhteet käyvät vaarallisiksi liiallisen lumikuorman takia. RISKIT HALLUSSA ENTISTÄ PAREMMIN TEOLLISUUSLAITOKSET Vastuuttomasti toimivien laitosten määrä on pieni, selviää Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes) valvonta tilastoista. Tahallisesti aiheutetut onnettomuudet ovat uusi turvallisuusuhka. Tukes teki viime vuonna noin 350 valvontakäyntiä kemikaaliteollisuuteen, kaivoksiin, maakaasuvarastoihin ja maakaasun käyttökohteisiin ja painelaitekohteisiin. Laitosten riskienhallinta on kehittynyt myönteisesti. 65 prosentissa laitoksista riskienhallinta on hyvällä tasolla. Toimintatavoiltaan huonoja laitoksia on vain noin 2 prosenttia. VARSINAIS-SUOMI PORSKUTTAA AUTOTEOLLISUUS Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas ilmoitti palkkaa vansa 1 000 uutta työntekijää. Vuoden loppuun mennessä tehtaan henkilöstömäärä nousee yhteensä noin 4 500:een. Rekrytointikampanja alkaa kevään aikana. Viime vuonna Uudenkaupungin tehtaalle palkattiin yli 2 000 autonrakentajaa. Tehdas valmistaa tällä hetkellä Mercedes-Benzin GLCkatumaasturia, ja saman merkin A-sarjan uuden mallin valmistus alkaa myöhemmin tänä vuonna. TELAKKATEOLLISUUS Meyerin Turun telakka sai helmikuussa ison risteilijätilauksen Saksasta. TUI Cruises -varustamo kertoi tilaavansa telakalta uuden Mein Schiff -luokan risteilijän. Tilaus on arvioltaan noin 500 miljoonaa euroa. Alukseen mahtuu noin 2 900 matkustajaa. Sen on sovittu valmistuvan vuonna 2023. Meyerin mukaan sopimuksen rahoituksesta neuvotellaan pankkien ja valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveran kanssa. 65 % OSAAVIA KONEENKULJETTAJIA TARVITAAN KOULUTUS Kun puunkäyttö ja hakkuumäärät kasvavat, tarvitaan myös lisää osaavia ja ammattitaitoisia koneenkuljettajia. Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Jari Sirviön mukaan tulevaisuudessa metsäkoneenkuljettajien ammattitaitovaatimukset todennäköisesti lisääntyvät entisestään, kertoo Taloussanomat . – Mikä esimerkiksi on urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä vastuu korjuun suunnittelun toteutuksessa, kun puhutaan esimerkiksi metsän monimuotoisuuden huomioon ottamisesta. Tämä on varmasti yksi isompi asia, johon olisi nyt jo koulutuksessa hyvä varautua, hän sanoo. Sirviö kertoo, että alaan liittyy olennaisena osana myös erilaisten maanmuokkauskoneiden kuljetus. – Maanmuokkausja tienrakennuspuolella tulee pulaa osaajista. Heidän koulutuksensa Suomessa on tällä hetkellä puutteellista. is.fi/taloussanomat LE H TI KU VA /M A RT TI KA IN U LA IN EN TUNNISTATKO ALTISTUMISRISKIT? AAMUPÄIVÄSEMINAARI Aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualueet järjestävät yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen kanssa Kansainvälisen työturvallisuus päivän johdosta alueellisia seminaareja 27.4. Kaikissa seminaareissa on sama teema, Tunnista altistumisriskit . Tilaisuuksissa käsitellään asiantuntijoiden ja työpaikkaesimerkkien avulla sitä, miten erilaisten altistumien riskiä työssä voidaan vähentää hyödyntämällä työterveyshuollon asiantuntemusta. ESPOO KUOPIO RAUMA ROVANIEMI VAASA Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.tyosuojelu.fi/-/tunnistatko-altistumisriskit? ? TEKI1803_3-58.indd 41 7.3.2018 10:16:52
Teollisuusliitto uudistaa sopimustoimintansa T eollisuusliitto neuvottelee 34 työehto sopimusta 18 eri työnantajaliiton kanssa. Sopimukset ovat vastikään käydyn neuvottelukierroksen jälkeen kaikki paketissa. Seuraava iso koitos on edessä parin vuoden kuluttua. – Valmistautuminen on jo aloitettu. Sektori johtokunnat ovat käynnistäneet toimintansa (ks. seuraava aukeama). Niistä tullut palaute on kannustavaa. Uuden neuvottelutavan ja prosessin suunnitteluun on käyty innokkaasti kiinni, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. – Odotusarvot ovat olemassa niin, että pys tymme luomaan uusia tapoja, joilla pääsemme parempiin lopputuloksiin. Tämä on juuri se lupaus, minkä annoimme, kun Teollisuusliiton perustimme. YHTEISET JA ERITYISET TARPEET Teollisuusliiton työehtosopimukset pitävät sisällään laajan kirjon tuotannonaloja yhteisine ja erityisine piirteineen. – Iso sopimusrypäs ja sen sisältämä variaatio tarkoittavat sitä, että meidän on mietittävä yleinen tavoitteiden asettelu kaikkia sopimusaloja ajatellen ja pohdittava alakohtaiset tarpeet erikseen. Esimerkiksi yleisistä tavoitteista Aalto nostaa kilpailukykysopimukseen liittyvät Nyt on se hetki Teollisuusliiton rakentamisessa, että pääsemme miettimään omat prosessit, neuvottelujen kulut ja tavoitteiden asettelut uudella tavalla, puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. Katse on jo seuraavalla neuvottelukierroksella. työaika kirjaukset. Toisin sanoen sen, miten työajan 24 tunnin pidentämisestä on sovittu entisen Metalliliiton, Teollisuusalojen ammatti liitto TEAMin ja Puuliiton puolelta Teollisuus liiton hoteisiin tulleissa työehtosopimuksissa. – Osassa sopimuksia asia on määritelty erillisillä irtisanottavissa olevilla allekirjoitus pöytäkirjoilla ja osassa määritykset on kirjattu työehtosopimusten sisälle. Joudumme miettimään todella tarkasti, miten tämä kokonaisuus saadaan hoidettua ja vietyä eteenpäin. – Alojen erityispiirteitä ajatellen on puolestaan hyvä havaita, että osassa sopimuksia on merkit täviä työntekijöiden asemaa parantavia kirjauksia ja osassa niitä ei ole. Pitää miettiä kuinka sisällöltään ohuempia sopimuksia pystyttäisiin ohjaamaan kohti niitä parempia kirjauksia, ja millä aikataululla se voisi tapahtua. Sopimusten sisälle katsomisen rinnalla pitää Aallon mukaan nähdä myös toimintaympäristö. – Sopimusalojen ja yritysten tilanteet vaihte levat. Toisaalta työmaailma muuttuu. Puhutaan alustataloudesta, nollatuntilaisista, vuokra työntekijöistä ja muista työsuhteiden muodoista. Mikään ala ei välty tältä kehitykseltä. – Siksi yksi iso kysymys on, miten pystymme sisällyttämään näitä asioita työehtosopimuksiimme niin, että työntekijöillä on edellytykset saada riittävästi työtunteja ja tulla palkalla toimeen. 42 Tekijä 3/2018 TEKI1803_3-58.indd 42 7.3.2018 8:38:57
– Teollisuusliiton sektorijohtokunnat, työehto sopimusneuvottelukunnat, sektorijohtajat ja työn tekijät ovat tulevassa työssä avain asemassa. Tämä on uuden opettelemista, mutta nyt voimme ihan eri tavalla miettiä sopimusten sisältöjä ja kehittämistä kuin se aikaisemmin kolmessa eri liitossa tapahtui. KOORDINAATIO VAHVEMMAKSI Juuri käydyn neuvottelukierroksen leimallinen piirre oli työn antajaleirin vahva sisäinen koordinaatio. Aallon mukaan työnantajat sopivat EK:n piirissä koordinaatiosta jo niin kutsutun Suomen mallin valmistelun aikana. He myös pitivät rivinsä suorina siitä huolimatta, että mallin valmistelu päättyi Metsäteollisuus ry:n jättäydyttyä sen ulkopuolelle. – Moni on sanonut, että työnantajien koordinaa tio oli tiukempaa kuin keskitetyissä työmarkkina ratkaisuissa. Minusta heiltä meni peruste siihen, että liittokierroksella saadaan aikaiseksi alakohtai sia tuloksia. – Eihän tämä nyt siltä näytä, vaan siltä, että koordinoitu työmarkkinaratkaisu käy työnantajille samalla tavalla kuin keskitetytkin ratkaisut ovat periaatteessa käyneet. He eivät vaan ole pitäneet siitä, että neuvottelijana on toiminut EK. He halu avat neuvotella itse, mutta kuitenkin sillä tavalla, että sidotaan koko työmarkkina kiinni. – Tämä on asia, josta meidän pitää palkansaa japuolella päättää, että miten me siihen suhtau dumme ja reagoimme. – Yksi oppi tässä ainakin ja oikeastaan meille kaikille palkan saajajärjestöille on se, että keskinäisen koordinaation pitää olla vahvempaa. Se on helppo sanoa, mutta SAK:n piirissä olen havainnut, että toteuttaminen on vaikeampaa. Kaikki ovat kiinnos tuneita siitä, mitä me olemme tai emme ole saaneet aikaiseksi, mutta sitä omaa tekemistä on ollut kovin vaikeaa jakaa meidän suuntaan. – Tähän on kyllä tullut parannusta. Hyvä niin, mutta vahvistamisen tarve on edelleen olemassa. Nyt on se hetki Teollisuusliiton rakentamisessa, että pääsemme miettimään omat prosessit, neuvottelujen kulut ja tavoitteiden asettelut uudella tavalla, puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. Katse on jo seuraavalla neuvottelukierroksella. SOPIMUSJÄRJESTELMÄN JATKUVUUS ON TURVATTAVA – Jos emme olisi tehneet kilpailukykysopimusta (kiky), olisimme jättäneet pelikentän sillä tavalla auki, että mandaattimme keskustella ja neuvotella asioista olisi heikentynyt oleellisesti aikana, jolloin tässä maassa on runsaasti tahoja ja ihmisiä, jotka haluavat rikkoa nykyisen järjestelmän, Riku Aalto sanoo. – Vaikka kiky ei ollut hyvä sopimus, olen yhä sitä mieltä, että sillä me turvasimme sen, että meillä on edelleen olemassa yleissitova työehtosopimusjärjestelmä. Tämän pystyn sanomaan, mutta en ole ollenkaan varma, miten olisin kertonut jäsenillemme sen, jos yleissitovia työehtosopimuksia ei enää olisi. Kysymys sopimusjärjestelmän tulevaisuudesta on Aallon mukaan edelleen ajankohtainen. – Maan hallitus ei kuuntele, vaan tekee omia päätöksiään. Toisaalta esimerkiksi Suomen Yrittäjillä on paikalliselle sopimiselle aivan eri sisältö ja tavoitteet kuin meillä. Heille se tarkoittaa työnantajien yksipuolista määräysvaltaa työpaikoilla, työehtosopimusten ja työntekijöiden järjestäytymisen ohittamista. – Meidän linjamme on edelleen se, että työehtosopimukset tuovat turvan ja vähimmäisehdot työpaikoille. Niihin nojaten voidaan tehdä paikallisia sopimuksia edellyttäen, että luottamusmies on valittu henkilöstön edustajaksi ja että kumpikin osapuoli kokee sopimukset tarpeellisiksi. Paikallinen sopiminen on mahdollista ja sitä käytetään paljon, mutta pakkoa siihen ei ole, kummallakaan osapuolella. – Tämä yleinen tausta ja asetelma on hyvä pitää mielessä, kun arvioidaan sopimuksia ja sopimustoimintaa. Meidän tehtävämme on neuvotella jäsentemme etujen mukaisia sopimuksia, mutta samalla joudumme aika tuulisessa toimintaympäristössä pitämään huolta siitä, että sopimuksista voidaan neuvotella myös tulevaisuudessa. PETTERI RAITO 3/2018 Tekijä 43 LIITOSSA KI TI H A IL A ? TEKI1803_3-58.indd 43 7.3.2018 8:39:02
44 Tekijä 3/2018 Sektorijohtokunnat aloittivat TEKNOLOGIASEKTORI – Tällä porukalla meidän pitää linjata, mitä me lähdemme hakemaan seuraavissa neuvotteluissa. Puheenjohtajana ajattelen, että meidän pitää haastaa vastapuoli ja tehdä jopa vähän uusiakin aloitteita, sanoo Teollisuusliiton teknologiasektorin johtokunnan puheenjohtaja Matti Latvakoski. Vaasan Wärtsilän pääluottamusmies Latvakoski kuvaa olevansa sektorijohtokunnan nuijankopauttajana juuri oikealla paikallaan. – Minä olen hakenut juuri jotakin tällaista. Olen ollut liittokokouksen tesvalio kunnassa mukana. Olen tehnyt paikallista sopimista tuolla Wärtsilän päässä. Tämä on minun maailmani. Nyt käymme läpi sitä, mikä tämän uuden ryhmän rooli on. Olen varma, että tältä porukalta tulee uusia hyviä avauksia, Latvakoski vakuuttaa. KEMIANSEKTORI – Tämä on mielenkiintoinen haaste, ja on jännä nähdä, minkälaiseksi tämän sektorijohtokunnan rooli kehittyy. Tietysti toivon, että meillä olisi aidosti vaikutusvaltaa, kun olemme neuvottelupöydässä ja että näkemystämme ja päätöksentekokykyämme kunnioitetaan eikä kävellä yli, kun tulee tiukka paikka, sanoo kemiansektorin johto kunnan puheenjohtaja Kalle Forsman. Forsman haluaa luoda rakentavan ja vaikutusvaltaisen toimielimen. – Asioita jumpataan niin kauan, että olemme asioista oikeasti yhtä mieltä. Kun sitten viedään täältä jotain liiton hallitukselle yhteisenä näkemyksenä, niin silloin asialla on paljon parempi mahdollisuus mennä myös läpi, Forsman miettii. PUUTUOTESEKTORI – Meillä on kasassa hyvä porukka, ja kaikki ovat innostuneen oloisia. Me haluamme olla tosissaan kehittämässä sopimuksia, jos meille sellainen rooli uudessa organisaatiossa vain lohkeaa, puutuote sektorin johtokunnan puheenjohtajan Kimmo Natunen sanoo. – Toivoisin, että Metsäteollisuus ry lähtisi työehtosopimustoimin taan kehittämismielessä, ei vain ajamaan massiivisia heikennyksiä, sillä nykytyylillä sopimukset eivät kehity kumpaakaan osapuolta tyydyttävään suuntaan. Natunen on UPM:n Savonlinnan vaneritehtaan pääluottamusmies. Alan suurten yritysten parhaimpien käytäntöjen soisi muuttuvan sopimustekstiksi. – Esimerkiksi [lyhyitten] sairauspoissaolojen omailmoitus pitäisi saada nostettua työehtosopimuksiin, Natunen toteaa. ERITYISALOJEN SEKTORI – Työehtosopimuksia voidaan kehittää monella tavalla. Ryhdymme toimeen avoimin mielin, erityisalojen sektorijohtokunnan puheen johtaja Anne Gärding linjaa. – Sektorimme pitää sisällään 15 sopimusalaa. Meidän on rakennettava toimintatapamme sellaiseksi, että ehdimme järkevästi käsitellä jokaisen sopimusalan tärkeät asiat. Lähtökohdat ovat kunnossa. Vaikka tulemme eri suunnista, on työehtosopimusten kanssa toimiminen kaikille tuttua, Oulussa Kaleva 365:ssä graafisena suunnittelijana työskentelevä Gärding arvioi. – Jokaisella sopimusalalla on erityiset kysymyksensä. Niitä voidaan katsoa uusin silmin. Toisaalta tehoa voi syntyä siitä, että kenties havaitsemme samojen ongelmien vaivaavan useita tai kaikkia sopimusaloja. Muilla voi jo olla sellaisia keinoja ja ratkaisuja tarjolla, joita ei itse ole tullut miettineeksi, Gärding pohtii. TEKSTI PETTERI RAITO, SUVI SAJANIEMI JA JOHAN LUND TEKNOLOGIASEKTORIN JOHTOKUNTA KEMIANSEKTORIN JOHTOKUNTA PUUTUOTESEKTORIN JOHTOKUNTA ERITYISALOJEN SEKTORIN JOHTOKUNTA TEKNOLOGIATEOLL. Matti Latvakoski (PJ) , Juha Pöllänen (VPJ.) , Jari Ahokas , Jari Männikkö , Paavo Niskanen , Jorma Rand , Marko Taipale , Janne Vainio, Jukka Vuorela , Mikko Vuoto KAIVOSALA Jari Leski senoja , Jukka Taskinen PELTIJA TEOLLISUUSERISTYSALA Arto Kannisto KUMITEOLL . Kalle Forsman (PJ.) MUOVITUOTETEOLL . JA KEMIAN TUOTETEOLL . Marko Torppala (VPJ.) , Eeva Kasanen , Tanja Vidberg AUTOJA KONEALA Anu Luhtanen , Janne Nieminen , Kari Oikola , Arto Tolonen AUTONRENGASALA Jouni Jokinen KEMIAN PERUSTEOLL. Jouni Tissari KENKÄJA NAHKATEOLL . Ismo Viirimaa LASIKERAAM. TEOLL. Eino Ojansuu ÖLJY-, MAAKAASUJA PETROKEMIANTEOLL. Tero Välimäki KEMIAN PERUSTEOLL. Janne Leinonen VENEENRAKENNUS Stefan Sjölund HARJAJA SIVELLINALAT Tero Aaltonen JALOMETALLIALA Minna Polvela MEKAANINEN METSÄTEOLLISUUS Kimmo Natunen (PJ) , Teijo Paananen , Vuokko Piippolainen , Lauri Sallila PUUSEPÄNTEOLL. Seppo Päivärinta (VPJ) , Arto Eskelinen , Mika Vanhatalo METSÄTEOLLISUUDEN KORJAAMOT Risto Marttinen BIOTEOLL . Ismo Rokkonen MEDIAJA PAINOALAN TYÖNTEKIJÄT Anne Gärding (PJ.), Juha Krankkala , Petri Nurmi TEKSTIILIHUOLTO Tanja Levaniemi (VPJ.) LASITUS-, RAKENNUSLASITUSJA LASINJALOSTUS Rauno Kamula TEKSTIILIJA MUOTIALA Harri Saarenmaa , Tuomas Weckström VIESTINTÄALAN TOIMIHENKILÖT GRAFINET Tuija Pircklen JAKAJAT Eveliina Koivisto PUUTARHA-ALA Anne-Mari Nordberg METSÄKONEALA Esa Sorila MAASEUTUELINKEINOT Pekka Jurmu TAIMITARHA-ALA Kari Gullsten TURKISTARHAUS Tapio Myllykoski METSÄALA Markku Haataja VIHERALA Jussi Nyman TURVE TUOTANTO Marko Mikkonen HUOLTOJA KUNNOSSAPITO Lari Haikonen Teollisuusliiton valtuusto valitsee kullekin sektorille omat johtokunnat. Ne vastaavat sektorinsa työehtosopimustavoitteista ja neuvotteluista. Sopimustavoitteet asetetaan ammattiosastojen tekemien aloitteiden pohjalta. Jos sektorijohtokunta sopimusalan työehtoneuvottelukunnan esityksestä toteaa neuvottelutuloksen syntyneeksi, liiton hallitus päättää hyväksytäänkö neuvottelutulos uudeksi työehtosopimukseksi. Hallitus voi myös siirtää asian käsittelyn valtuustolle tai järjestää neuvottelutuloksesta neuvoa-antavan liittoäänestyksen. Johtokuntien vastuulla on myös toimia asiantuntijoina ja kehittäjinä omien alojensa elinkeinopolitiikkaa ja koulutusta koskevissa asioissa. TEKI1803_3-58.indd 44 7.3.2018 8:39:07
3/2018 Tekijä 45 TOIMIJA LIITOSSA ”Pitsailta hitsaa yhteen” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ JANNE MAIKOLA ”Työilmapiiri on ykkönen. Siihen on vaikea vaikuttaa, mutta työnantaja voisi tuoda takaisin tiimien pitsaillat. Kun minä tulin tehtaalle ensimmäistä kertaa vuonna 2002, työnantaja maksoi keväällä ja syksyllä tiimille ja sen esimiehelle pitsaillan. Esimies lähti pois ruokailun jälkeen. Tiimejä hitsattiin yhteen: luotiin rento, yhteinen hetki vapaa-ajalla, jolloin ehti juttelemaan asioista ilman työnteon paineita. Tehdas yrittää nyt saada tuhannet uudet työntekijät viihtymään autotehtaalla. Mersuja tehdään yötä päivää eli neljässä vuorossa pakkotahtisilla linjastoilla. Nyt pelkästään tuotannon työntekijöitä on 3 000 edustaen 40:ää eri kansallisuutta, ja vaihtuvuus on iso. Nyt painetaan tuotantoa, ja sitten lähdetään kotiin. Kun tehdashenkilöstö on moninkertaistunut ja kun kulttuureja on niin monta, tulee helposti ristiriitoja. Minä nostan hattua heille, jotka työskentelevät asennuslinjalla, missä olen ollut itsekin. Harjoittelun aikana opetellaan kaikki liikkeet ja askeleet, sitten työ alkaa tulla selkäytimestä. Ihmisellä täytyy olla hyvä kunto ja koordinaatio, että pysyy tahdissa mukana. Tahtiajat on laskettu tiukille jo nyt, ja asennustyötä kellotetaan koko ajan. Toivon, että työnantaja jatkaisi satsauksiaan yhteisiin harrastusvuoroihin, salibandyja lentopallokerhoihin. Ne voisivat luoda ystävyyssuhteita. Uusikaupunki saisi myös kaupunkina panostaa tulokkaisiin. Miten ulkopaikkakuntalainen voi päästä sisään tähän kaupunkiin, jos asuntokin on noin 10 neliön parakkihuone eikä asuinalueella ole vapaa-ajanvieton mahdollisuuksia? Henkistä jaksamista avittaisi kunnon palkka politiikka ja bonukset. Porschea tehtäessä bonukset olivat aivan eri luokkaa kuin nyt. Tsempattiin yhdessä ettei tulisi virheitä, ja poissaoloja oli vähän. Olen juurtunut tehtaalle. Telakoilla komennusmiehenä vietetyt nuoruusvuodet opettivat arvostamaan siistiä sisätyötä ja ajallaan tulevaa palkkaa. Ennen täyspäivätoimisen valtuutetun pestiä olin tiiminvetäjänä hitsaamon kunnossapidossa. Olen innostunut valtuutetun työstä ja lupaan olla mahdollisimman paljon ”kentällä”, jotta tehdashenkilöstö tietäisi, että luottamushenkilöt tekevät koko ajan työtä henkilökunnan hyvinvoinnin eteen. Yhteistyö työnantajien edustajien kanssa toimii erittäin hyvin. Työntekijöitä kuunnellaan. Kolhulippiksissä on nyt esimerkiksi löydetty mallit, jotka eivät hikoiluta ja jotka pysyvät päässä, myös töitä tehdessä. Mutta vielä on työnantajan suuntaan toiveita. Työnantajan tulisi muistaa se tutkimuksissa ja tilastoissa todettu asia, että yksi työhyvinvointiin uhrattu euro tuo aina 6 euroa takaisin. Ei ehkä heti, mutta vaikka vuoden kuluttua. Ja säännölliset hetket, jolloin liukuhihnat ja tuotanto pysähtyvät tiimien yhteisten asioiden pohtimiseksi, voivat maksaa itsensä takaisin. Muutaman auton menetys voi tuoda monta autoa takaisin.” JANNE MAIKOLA Työsuojeluvaltuutettu Valmet Automotive Oy Uusikaupunki Henkilöstöä noin 4 000, joista tehdastyöntekijöitä noin 3 000 Teollisuusliiton valtuusto valitsee kullekin sektorille omat johtokunnat. Ne vastaavat sektorinsa työehtosopimustavoitteista ja neuvotteluista. Sopimustavoitteet asetetaan ammattiosastojen tekemien aloitteiden pohjalta. Jos sektorijohtokunta sopimusalan työehtoneuvottelukunnan esityksestä toteaa neuvottelutuloksen syntyneeksi, liiton hallitus päättää hyväksytäänkö neuvottelutulos uudeksi työehtosopimukseksi. Hallitus voi myös siirtää asian käsittelyn valtuustolle tai järjestää neuvottelutuloksesta neuvoa-antavan liittoäänestyksen. Johtokuntien vastuulla on myös toimia asiantuntijoina ja kehittäjinä omien alojensa elinkeinopolitiikkaa ja koulutusta koskevissa asioissa. TEKI1803_3-58.indd 45 7.3.2018 8:40:19
Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Tervetuloa Murikka-opistoon LIITTO KOULUTTAA Järjestötoimijan perusteet Kehittyvä ammattiosasto Kokoustoiminta Ammattiosaston johtaminen Sihteerikurssi Kuntavaikuttajan ABC Jäsenhuollonkurssi Jäsenrekisteriohjelmakurssi Taseri kirjanpidon kurssi Taloudenhoito Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu Opintosihteerikurssi Ammattiosaston KV toiminta Ay-liikkeen historia KAIKILLE AVOIMET KURSSIT! Jokaisella jäsenellä on oikeus osallistua Murikan kursseille opintovapaalain nojalla, työajalla tai työttömänä. Alla olevat kurssit ovat avoimia kaikille Teollisuusliiton jäsenille. 46 Tekijä 3/2018 Kurssiajat ja -sisällöt löydät Opinto-oppaasta www.teollisuusliitto.fi/osallistu/kouluttaudu/ Liitto korvaa valitsemisensa opiskelijoiden kurssikustannukset, ateriat, majoituksen ja matkat. Kurssiajalta korvataan ansionmenetystä verottomalla kurssistipendillä 35,43 €/päivä ja päivärahalla 39,35 €/päivä. KURSSIHAKEMUKSEN voit pyytää työpaikkasi luottamushenkilöltä tai liiton kotisivuilta kohdasta www.teollisuusliitto.fi/osallistu/kouluttaudu/nain-haet-kurssille/ Täytä hakemus ja sovi työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Toimita hakemus työpaikkasi luottamushenkilölle työnantajan allekirjoituksin tai liittoon osoitteella Teollisuusliitto/ Koulutus/ PL 107, 00531 Helsinki TAI voit skannata allekirjoitetun hakemuksen ja lähettää sen sähköpostilla koulutus@teollisuusliitto.fi Kurssikutsu tulee sähköpostiisi, jonka jälkeen voit tilata julkisilla kulkiessasi matkaliput liiton matkapalvelusta matkapalvelut@teollisuusliitto.fi tai soittamalla: Mari Kivi 020 77 41022 ja Heli Tikkanen 020 77 41028. Sinun tulee sitä ennen selvittää, millä kuljet ja milloin. Mikäli heräsi jotain kysyttävää, soita Teollisuusliiton koulutusyksikköön, palvelemme kaikissa koulutusasioissa 020 77 41500 (vaihde). Tule ja tutustu omaan opistoomme! Vaikeat asiat ja hankalat kohtaamistilanteet – Edunvalvonta Työntekijän sosiaaliturva Kansantalouden kurssi Naiset toimijoina Mukana ay-liikkeessä – nuorten kurssi Nuorisotoiminta tutuksi Kirjoitan – siis ajattelen Puheviestinnän perusteet Ihmissuhteet työpaikalla First step – työturvallisuuteen ja terveyteen Hyvä lehtijuttu Some-kurssi Työelämän englanti Katso kurssisisällöt: www.murikka-opisto.fi/etusivu HEIKKI IMMONEN Varastomies Jormet Oy Varkauden Teollisuusliiton ao. 24 TEKI1803_3-58.indd 46 7.3.2018 8:40:19
”Myönteinen yllätys 29 vuoden tauon jälkeen” TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA PAULA MYÖHÄNEN – Kyllä se vähän jännitti lähteä, ja mielessä pyöri, että millaistahan siellä on. Kun ei ole ollut koulun penkillä 29 vuoteen. Sen ajan minä olin työelämässä ollut, armeijan jälkeen olin tehnyt koko ajan töitä, muistelee Heikki Immonen lähtöään Murikkaopistoon Tampereelle. Immonen työskentelee varastossa ja lähettämössä JorMet Oy:ssä Joroisilla. Hänen ensimmäinen kurssinsa oli työsuojelun peruskurssi talvella 2014. Sinne hän lähti, koska tuli vuoden alussa valituksi työsuojeluvaltuutetun tehtävään. – Pääluottamusmies sitä kurssia jo minulle ehdotti. Ja kun vein ammattiosastolle paperin, että minut on valittu tähän hommaan, niin sieltä tuli sähköpostiin tietoa, että milloin on kurssi ja kannustettiin lähtemään, muistelee Immonen. Työnantajan kanssa asiat hoituivat: kurssille lähteminen onnistui vaivatta ja Immosen toivoman ajankohdan mukaisesti. – Laskivat heti menemään. Sekin tietysti helpotti, kun silloin ei ollut mikään kiireaika eikä tilauskirjat täynnä. Immonen lähti ajelemaan kurssille Varkaudesta maanantaiaamuna ja saapui Näsijärven rannalla sijaitsevaan Murikkaan hieman yhdeksän jälkeen. – Sain vastaanotosta huoneen avaimen. Oli oma huone. Silloin oli vielä talviaikaan vähän kylmät huoneet, mutta nythän ne ovat niin kuin hotellikämppiä, Immonen sanoo ja viittaa siihen, että Murikassa on tehty iso remontti. Opiskelu osoittautui mukavaksi eikä liian koulumaiseksi. – Ei ollut mitenkään väkinäistä. Aamulla usein aloitettiin pienellä huumorilla, katsottiin jokin videonpätkä, että saatiin porukka nauramaan. Työsuojelun perusja jatkokurssin jälkeen Immonen on käynyt myös kurssin Järjestötoimijan perusteet, joka antoi hyvät eväät muun muassa yhdistyksen arkirutiinien pyörittämiseen. Seuraavaksi hän aikoo mennä nostoapuvälinekurssille. – Puhetaidon kurssikin esimerkiksi voisi olla hyvä. Ja riskien arvioinnin kurssi tukisi työsuojelua, Immonen suunnittelee. Hänen mielestään kaikkien Teollisuusliiton jäsenten kannattaisi käydä katsastamassa Murikan tarjonta. – Suosittelen, että menkää sinne. Se on mielenterveydellekin mukava paikka. Otetaan rennosti hommat, mutta opiskellaan niin kuin kuuluu. ? Heikki Immonen kannustaa kaikkia Teollisuusliiton jäseniä lähtemään Murikan kursseille. ”Suosittelen, että menkää sinne. Se on mielentervey dellekin mukava paikka. Otetaan rennosti hommat, mutta opiskellaan niin kuin kuuluu.” 3/2018 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA Tervetuloa Murikka-opistoon LIITTO KOULUTTAA Kurssiajat ja -sisällöt löydät Opinto-oppaasta www.teollisuusliitto.fi/osallistu/kouluttaudu/ Liitto korvaa valitsemisensa opiskelijoiden kurssikustannukset, ateriat, majoituksen ja matkat. Kurssiajalta korvataan ansionmenetystä verottomalla kurssistipendillä 35,43 €/päivä ja päivärahalla 39,35 €/päivä. KURSSIHAKEMUKSEN voit pyytää työpaikkasi luottamushenkilöltä tai liiton kotisivuilta kohdasta www.teollisuusliitto.fi/osallistu/kouluttaudu/nain-haet-kurssille/ Täytä hakemus ja sovi työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Toimita hakemus työpaikkasi luottamushenkilölle työnantajan allekirjoituksin tai liittoon osoitteella Teollisuusliitto/ Koulutus/ PL 107, 00531 Helsinki TAI voit skannata allekirjoitetun hakemuksen ja lähettää sen sähköpostilla koulutus@teollisuusliitto.fi Kurssikutsu tulee sähköpostiisi, jonka jälkeen voit tilata julkisilla kulkiessasi matkaliput liiton matkapalvelusta matkapalvelut@teollisuusliitto.fi tai soittamalla: Mari Kivi 020 77 41022 ja Heli Tikkanen 020 77 41028. Sinun tulee sitä ennen selvittää, millä kuljet ja milloin. Mikäli heräsi jotain kysyttävää, soita Teollisuusliiton koulutusyksikköön, palvelemme kaikissa koulutusasioissa 020 77 41500 (vaihde). Tule ja tutustu omaan opistoomme! HEIKKI IMMONEN Varastomies Jormet Oy Varkauden Teollisuusliiton ao. 24 TEKI1803_3-58.indd 47 7.3.2018 8:40:22
MAAILMA LIITOSSA Onko aika rahaa vai elämää? SAKSA Joustot eivät ole enää työnan tajan etuoikeus, sanoo Saksan metalliliitto IG Metallin puheenjohtaja Jörg Hofmann. Liiton tuore metallija elektroniikkateollisuuden työehtosopimus antaa työntekijöille mahdollisuuden uudenlaisiin työajan lyhennyksiin. Ja lisää palkkaa. IG Metall on jo pitkään tavoitellut työn ja muun elämän parempaa yhteensovittamista. Lauantait se sai vapaiksi vuonna 1967 ja kamppailu 35 tunnin työviikosta alkoi vuonna 1982. Tämä onnistui vuonna 1995. Itäisissä osavaltioissa terästeollisuuden työaika on vuodesta 2003 ollut 35 tuntia viikossa, mutta muuhun alan teollisuuteen jäi 38 tunnin viikkotyöaika neljän viikon lakosta huolimatta. Nyt liitto nosti työajan TES-neuvottelujen päätavoitteisiin. Se kysyi alan työntekijöiltä heidän toiveistaan. Kaikkiaan 680 000 ihmistä vastasi, ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työaikaan nousi toiveiden kärkeen. Tämä toteutui helmikuussa solmitussa metallija elektroniikkateollisuuden 27 kuukauden mittaisessa työehtosopimuksessa. Se takaa työntekijälle oikeuden lyhentää halutessaan työaikaansa. Hän voi tehdä 6–24 kuukauden ajan 28 tunnin työviikkoa. Työantaja voi evätä lyhennyksen vain painavin perustein. Palkka vähenee vastaavasti. Uutena osana sopimukseen sisältyy ensi vuonna lisä, joka on 27,5 prosenttia kuukausipalkasta. Mikäli työntekijä on vuorotyössä tai hänellä on huollettavia METSIEN KAUTTA TÖIHIN RUOTSI Hallitus satsaa 91 miljoonaa euroa metsäja viher alueiden huoltotyön tarjoamiseen 5 000:lle pitkä aikaistyöttömälle sekä hiljan maahan muuttaneille. Työt ovat esimerkiksi metsän raivausta, vaellusreittien kunnostusta, ulkoilualueiden huoltoa tai rantojen ja ratapihojen siivousta. Ajatus on, että työllistettävä hankkisi vuodessa riittävän pätevyyden saadakseen työtä yrityksistä. Alan työntekijöitä edustavan GS-liiton puheenjohtaja PerOlof Sjöö pitää hanketta hyvänä, mikäli se johtaa työllistymiseen. Sjöö muistuttaa, että metsätöihin tuodaan nykyään työntekijöitä Kamerunista ja Kambodžasta. Olisi parempi, että työn tekisivät ensi sijassa ne, jotka jo ovat Ruotsissa. Metsähallituksen edellinen vastaava hanke toi työn 20 prosentille siihen osallistuneista. TYTTÖJEN KOVA KOHTALO INTIA 13-vuotias Dharshini Balasubramani teki helmi kuussa itsemurhan Intian Tamil Nadun osavaltiossa sijaitsevan tekstiilitehtaan asuntolassa. Hän oli edellisenä päivänä tehnyt 16 tunnin työpäivän aina puoleen yöhön asti, ja häntä odotettiin seuraavaan aamu vuoroon kahdeksalta. Palkka: 3,25 euroa päivässä. Tamil Nadun tekstiilityöläisten liitto kertoo, että alan tehtaissa on tapahtunut viime aikoina useita lapsityöntekijöiden kuolemantapauksia. Viime vuonna työntekijöitä puolustanut 24-vuotias asentaja Sebastin Inbaraj ajautui itsemurhaan työnantajan syytettyä häntä varkaudesta. Tämä johti alueen 188:n tehtaan työläisten istumalakkoon. Tamil Nadussa on 1 600 tekstiilitehdasta, joissa työsken telee 400 000 ihmistä. Heistä moni on köyhä, lukutaidoton tyttö maa seudulta, joka ei kykene pitämään puoliaan riistoa ja ahdistelua vastaan. lapsia tai omaisia, lisän voi vaihtaa kahdeksaan vapaapäivään vuodessa. Niistä kaksi kustantaa työnantaja. Vaikka IG Metall jousti hiukan palkankorotustavoitteissaan työajan lyhen nysten hyväksi, sopimus nostaa palkkoja 4,3 prosentilla huhtikuun alusta. Tammimaaliskuulta maksetaan sadan euron kertakorvaus kuukaudelta. Ensi vuonna kaikki saavat lisäksi 400 euron kertakorvauksen. Työaikalyhennysten vastapainoksi työnantajat saivat oikeuden tarjota halukkaille hiukan laajemmin 40 tunnin työviikkoa. Työehtosopimus sallii kuitenkin yhä enintään 18 prosentin työntekijöistä tekevän 40 tunnin työviikkoa. – Sopimus on nykyaikainen, suuntautuu tulevaisuuteen ja on juuri sitä, mitä työn tekijät tahtovat, puheenjohtaja Hofmann sanoo. Reaalipalkat nousevat ja työntekijöiden itsemääräämisoikeus työaikaansa kasvaa. Työehtosopimukset tehdään Saksassa osavaltioittain. Tähän asti tehdyt sopimukset ovat sisällöltään samanlaisia. Lopulta sopimus kattaa 3,9 miljoonaa työntekijää. Sen syntymistä vauhdittivat 1,5 miljoonan työntekijän varoituslakot. HEIKKI JOKINEN ? IG Metallin puheenjohtaja Jörg Hofmann, vara puheenjohtaja Christiane Benner sekä talous johtaja Juergen Kerner liiton tammikuisessa lehdistötilaisuudessa. LE H TI KU VA / D A N IE L RO LA N D 48 Tekijä 3/2018 TEKI1803_3-58.indd 48 7.3.2018 8:40:27
LYHYET LIITOSSA Liiton aluetoimistot ja jäsenpalvelu SULJETTU 14.–16.3. Palvelut toimivat taas maanantaina 19.3. TEOLLISUUSLIITON PALVELUNUMEROT ma–pe klo 8.30–15 (ellei toisin mainita) Työsuhdeneuvonta: 020 690 447 Työympäristö ja sosiaaliturva: 020 690 449 Jäsenpalvelu (ma–ke ja pe): 020 690 446 Työttömyyskassa: 020 690 455 3/2018 Tekijä 49 MIITINKI VETI YHTEEN NUORET Teollisuus Meeting keräsi 17.–18.2. Ouluun 34 Teollisuusliiton alle 36-vuotiasta jäsentä. – Tilaisuuden alussa näytetty Teollisuusliiton esittelyvideo, jossa kuvattiin ammattiyhdistysliikkeen saavutuksia, oli todella hyvä. Historia kytkeytyy nykyhetkeen. Elämme jälleen aikoja, jolloin työnantajapuoli yrittää viedä meiltä etuja ja oikeuksia pois, Tiia Pyhtilä Pyhännältä arvioi. – Tapaaminen on positiivinen kokemus. Henki on hyvä, kun asioihin käydään kiinni ilman pönöttämistä. Ryhmätöissä pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin. Meidän pitää ajaa yhdessä työntekijöiden asioita ja saada myös aikaiseksi, rovaniemeläinen Joonas Juotasniemi kommentoi. – Teollisuusliitosta on tullut mukavasti uutta tietoa. Ohjelmaan sisältyvä lätkämatsi Kärpät–SaiPa oli yksi syy osallistua. Asiaa ja kevyempää ohjelmaa sopivassa suhteessa, raahelainen Janne Palosaari pohtii. Teollisuus Meetingejä järjestettiin helmikuun aikana viidellä paikkakunnalla. Yhteensä niihin osallistui noin 170 alle 36vuotiasta jäsentä. OPINTOSIHTEERIEN TEEMASEMINAARI 28.–29.4. Murikkaopisto, Tampere. Tilaisuus alkaa la klo 10 ja päättyy su klo 14. Seminaarissa käsitellään Teollisuusliiton koulutukseen tulleita muutoksia ja uusia toimintatapoja, Teollisuusliiton järjestämistä ja tulevaa toimintaa. Ilmoittaudu 12.4. mennessä: lyyti.in/teemaseminaari PELTIJA TEOLLISUUSERISTYSALAN OPINTOPÄIVÄT 5.–6.5. Sokos Hotelli Lakeus, Seinäjoki. Tilaisuus alkaa la klo 11 ja päättyy su klo 13. Päivien aiheena työttömyysturva/aktiivimalli, peltija teollisuuseristysalan uusi työehtosopimus ja matkamääräykset sekä muita ajankohtaisia asioita. Ilmoittautumiset oman ammattiosaston kautta. Lisätietoja: Kari Lähteenmäki, puh. 050356 1614 tai Magnus Salmela, puh. 040 740 2485. VERKOSSA KATSO LIITON VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAPAHTUMAT: teollisuusliitto.fi/osallistu/tapahtumat KATSO JA ILMOITA AMMATTIOSASTOJEN ILMOITUKSET: teollisuusliitto.fi/osallistu/ ammattiosastojen-toiminta Tiia Pyhtilä, Joonas Juotasniemi ja Janne Palosaari PÄIJÄT-HÄMEESSÄ VIRITELLÄÄN YHTEISTYÖTÄ AMMATTIOSASTOT Päijät-Hämeen Teollisuusliiton ao. 23 vietti helmikuussa uuden toimitilansa avajaisia Lahden Askonalueella. – Olisi hienoa, jos syttyisi ajatuksia siitä, että muut osastot voisivat yhdistyä osastoomme. 4 000 jäsentä, oma työntekijä ja uudet monikäyttöiset tilat antavat vankan lähtökohdan, puheen johtaja Marko Schroderus arvioi. – Muutimme osaston nimen niin, että emme enää ole lahtelaisia vaan päijäthämäläisiä, ja toisaalta emme enää ole metallivaan teollisuus liittolaisia. Pidämme ovet auki yhteistyön syventämiselle, osaston hallituksen jäsen Jarkko Jokinen jatkaa. – Jäsenet haluavat usein jutella asioistaan kasvokkain liittyvät ne sitten työelämään tai työttömyysturvaan. Osaston työntekijä voi tarjota tukea myös niille työpaikoille, joilla ei ole luottamusmiestä, hallituksen varajäsen Mirka Utunen sanoo. – Perjantaisin järjestetyt lyhyet koulutukset ajankohtaisista asioista ovat vetäneet luottamusmiehiä mukavasti paikalle, osaston hallituksen jäsen ja taloudenhoitaja Tommi Vanhala kertoo. Jarkko Jokinen, Mirka Utunen, Marko Schroderus ja Tommi Vanhala. Hiiohoi – jäsenristeily kutsuu! Tule mukaan tutustumaan uusiin liittokavereihin ja tapaamaan vanhoja tuttuja! Silja Europa risteilee Tallinnaan 26.–27.5. Varaa matkasi ja tsekkaa lisätiedot: teollisuusliitto.fi/jasenristeily Hiiohoi , kimppalähtijät , vielä on hyttejä jäljellä. Tsekatkaa lisätiedot: teollisuusliitto.fi/ jasenristeily 26.–27.5. TILAA SAK:N UUTISKIRJE! Pysyttele kärryillä mitä työelämässä ja työmarkkinoilla tapahtuu sak.fi/uutiskirje PE TT ER I RA IT O PE TT ER I RA IT O TEKI1803_3-58.indd 49 7.3.2018 8:40:34
50 Tekijä 3/2018 Till och med vindrutan är kopplad till datorn Elektronik i moderna bilar innebär mycket mera än eldrivna fönster och sätesvärmare. Det mesta är kopplat till färddatorn och den gör också mycket mer än att visa den genomsnittliga förbrukningen och temperaturen. Till och med vindrutan innehåller elektronik. Det ställer krav på montörerna. TEXT JOHAN LUND FOTO PATRIK LINDSTRÖM V indrutan har spruckit, backspegeln är trasig och plåten runt det högra framhjulet är borttagen. Den här personbilen har varit med om en hjortkrock och ska repareras på BN Bilservice i Ekenäs. Skadorna ser omfattande ut, men krockmontören och vice förtroendemannen Mikael Flink intygar att det här är frågan om en liten djurkrock och att reparationerna går att göra på en arbetsdag. – Det blir ny vindruta och backspegel och den ena framdörren ska riktas. Kofångaren och lampan var helt i skick. Det här är sex-sju timmars arbete, uppskattar han. Mikael träder en metalltråd in under vindrutan och fäster två vinscher med stora sugkoppor på insidan av rutan. Efter att han trätt in tråden i vinscharna börjar han spänna tråden som nätt efter hand skär bort limmet längs rutans kanter. Sedan är det bara att lyfta ut den trasiga vindrutan. Enligt Flink är det lätt att byta vindrutan, men den nya vindrutan kan nuförtiden vara mycket värdefull. – Det blir mycket vindrutebyten, vilka har TEKI1803_3-58.indd 50 7.3.2018 8:40:37
3/2018 Tekijä 51 ARBETSLIVET blivit försäkringsfall eftersom de har blivit så dyra på nya bilar. De är en del av den bärande konstruktionen och innehåller mycket teknik som sensorer och värmare, förklarar han. Mikael Flink jobbar ensam i plåtverkstaden som ligger på andra sidan gårdsplanen från den egentliga verkstaden. Här reparerar han krockskadade bilar och till det dagliga arbetet hör att rikta ramar, framoch bakändor, ytor och att byta ut söndriga delar. Men alltid är det inte lönsamt att reparera en bil som varit med i kollision. – Är det frågan om större skador på en lite äldre bil så tar jag löst alla söndriga delar och gör en kostnadskalkyl för reparationerna. Sen kommer en granskare från försäkringsbolaget och godkänner den eller löser in bilen om reparationen blir för dyr med tanke på bilens värde. Enligt Mikael Flink kan man inte direkt säga att vintern och halkan skulle föra med sig speciellt mycket fler krockskador än under övriga året. Jobbmängden varierar ändå kraftigt från vecka till vecka. Och vissa mönster finns det. – På hösten när älgarna och hjortarna rör på sig blir krockarna kanske något fler, funderar han. DATORN MINST LIKA VIKTIG SOM SKIFTNYCKELN Inne i den stora verkstadshallen där resten av de totalt åtta montörerna jobbar står personbilar och skåpbilar på rad. En del är upplyfta medan andra står på golvet. I den främre ändan av hallen står diagnostiseraren Kristian Dahlström framför datorn som är kopplad till en Volkswagen Passat. – Jag har kört felsökningar med testmaskinen som ger olika förslag och ritar upp kurvor av olika slag åt mig här på skärmen. Jag börjar helt enkelt med att försöka lokalisera felet. Problemen är inte alls alltid mekaniska utan något kan också gå snett i programmet och då räcker det med att göra en uppdatering, förklarar Kristian som har jobbat med felsökningar och annat elektrisk på verkstaden i 21 år. Själva processen börjar ofta med att någon varningslampa tänder i bilens instrumentbräda eller att ägaren märker att bilen beter sig konstigt. – Ibland kan det ändå vara så att bilen faktiskt gör helt som den ska, renar ett filter eller likande, men när den gör det så knycker bilen till eller går lite ojämnt. Då kan kunden lätt tro att det är något som är på tok, förklarar han. Kristian Dahlström lokaliserar problemet snabbt och den här gången är det faktiskt en mekanisk del som gett efter och måste bytas ut. Men inte heller det kan göras utan datorn. Ett styrdon har gått sönder och datorn får inte kontakt till airbagen. – Delen som jag byter ska programmeras på datorn och testköras. Man måste lära datorn så att den känner igen den nya komponenten och förstår när ratten är rak och så vidare. Bilen bredvid är upplyft och bilmontören Mårten Fast granskar underredet och fjädringen med 40 års erfarenhet i branschen. Han medger att det kan vara svårt att hänga med i utvecklingen, men han ser datorerna som ett bra hjälpmedel. – Inte kan man kunna allt. Det är omöjligt. Man får bara försöka och så finns ju datorn att ta till. Det är en stor hjälp. Och så kan man alltid fråga arbetskompisarna, så det löser sig alltid. ? Kristian Dahlström kör felsökning med datorn. Det visar sig att ett mekaniskt fel har lett till att datorn inte får kontakt med airbagen. Mårten Fast har reparerat Volks wagenbilar i 40 år och har jobbat på BN Bilservice sedan verkstaden blev färdig 1996. ? En liten hjort har träffat högra framsidan av bilen och slängts upp mot vind rutan. Ett vindrutebyte är lätt att göra men kan bli dyrt eftersom också vindrutorna idag kan innehålla mycket teknik, berättar krock montören Mikael Flink. ? TEKI1803_3-58.indd 51 7.3.2018 8:40:51
Mera nyheter och material på svenska hittar du på tekijälehti.fi . Där kan du bland annat läsa om Industrifackets ordförande Riku Aaltos tankar om hur förbundets kollektivavtalsverksamhet förnyas. 52 Tekijä 3/2018 ELEKTRONIKEN SYSSELSÄTTER MONTÖREN Längre bak i hallen jobbar skåpbilsmontören och arbetsplatsens huvudförtroendeman Jimmy Karjalainen med en läckande växellåda på en skåpbil. Han har jobbat på verkstaden sedan byggnaden stod klar 1996. Han vet hur montörsjobbet och kraven har förändrats på 20 år. – Oj! Det är ett helt annat jobb. Elektroniken har fört med sig stora förändringar och både föroch nackdelar. Bilarna har ju blivit säkrarare och bättre på många sätt. Men ur en montörs synvinkel så har det blivit mycket svårare för i synnerhet äldre personer att hänga med, säger han och lyfter fram dragkroken som ett konkret exempel. – Förut var det bara att plocka dit den, man kunde till och med göra det hemma. Men nu kopplas ju allt in i bilens eget datorsystem och kodas. I och med den tekniska utvecklingen har bilarna faktiskt blivit bättre och säkrare och serviceintervallen längre. Moderna bilar behöver oljebyten med 20 000 eller till och med 40 000 kilometers mellanrum och serviceintervallen är allt mellan ett och två år. Enligt Jimmy Karjalai nen räcker jobbet ändå till på bilverkstäderna. Att man skulle behöva reparera sådant som kunderna själv skulle ha ställt till med hör nuförtiden däremot till ovanligheterna. – Det har minskat och är otroligt sällsynt. Det är numera få som skruvar själv på sina bilar. Folk är ganska medvetna om all elektronik som finns i moderna bilar. Det är väldigt svårt att själv meka utrustad med bara bondförnuft. Det börjar vara så trångt under motorhuven att till och med lampbyten kan bli så besvärliga att man lätt gör mera skada än nytta. Men det är klart att det alltid finns Youtube-montörer, säger Jimmy och skrattar. Karjalainen medger ändå att internet faktiskt kan vara en bra informationskälla också för yrkesmontörer. Och både hjälp och informationskällor behövs. BN Bilservice är som verkstad auktoriserad för märkesservice på Volkswagen, ? Marcus Mannström reder ut varför bilen inte startar. Det visar sig att eftermarknadsradion har aktiverat bilens stöldskydd och satt stopp på bilen. KOM PÅ KURS! 21–22.4. Industrifackets svenska medlemsforum på Murikka-institutet Veckoslutskursen samlar svenskspråkiga medlemmar inom hela Industrifacket till gemensam samvaro och utbildning i förbundets nyrenoverade utbildningsinstitut Murikka nära Tammerfors. Vi bekantar oss med varandra och allt det som Industrifacket kan erbjuda medlemmarna på svenska. Aktuella frågor och hälsningar från arbetsplatserna är också viktiga inslag på kursen. Har du tankar och idéer om innehållet, tveka inte utan ta kontakt med organisationsombudsman Nina Wessberg, nina.wessberg@teollisuusliitto.fi, 040 674 3891. Anmäl dig på förbundets webbplats via den svenska kurskalendern: teollisuusliitto.fi/sv/delta/handelsekalender ? ”Ur en montörs synvinkel så har det blivit mycket svårare för i synnerhet äldre personer att hänga med.” JIMMY KARJALAINEN, förtroendeman TEKI1803_3-58.indd 52 7.3.2018 10:17:22
3/2018 Tekijä 53 ARBETSLIVET Seat, Saab och sedan hösten också Skoda. Det ställer krav på utrustning och kunskap. Men verkstaden tar också emot alla andra bilmärken som råkar rulla in på gården. Och alltid kan man inte själv ha koll på alla märken och deras särpräglar. – Vi har ett bra samarbete med verkstäderna i närheten. Vi ger råd åt varandra när det behövs och vi har också lånat verktyg åt dem. Man måste ha ett sådant samarbete och inte bara stirra blint på eurona och fundera på att man förlorar kunder. En vacker dag är man i samma situation själv och behöver hjälp. UTBILDNING ETT MÅSTE FÖR ATT HÄNGA MED Startproblem är inget ovanligt på vintern och problemet är ofta löst med stödladdning eller byte av bilbatteriet. Men lösningarna är långt ifrån alltid så enkla. Det vet Marcus Mannström som undersöker en Volkswagen Bora som vägrar starta. Ibland måste man prova sig fram och lita på tidigare erfarenheter när inte heller datorn får kontakt. – Radion hade slagit på startspärren och bilen startar inte om stöldskyddet är aktivt. Jag vet inte riktigt orsaken till det men när jag kopplade loss radion, som inte var original, så startade motorn. Nu måste jag ta reda på vilken av radions ledningar som måste kopplas bort så att den inte stör resten av systemet. – Det här är ett bra exempel på hur olika saker kan påverka varandra. Originalradion byggs in på ett visst sätt och så här kan det ibland krocka när en eftermarknadsradio eller annan komponent senare installeras i bilen, fortsätter Marcus Mannström som jobbar med allt från IT-baserad felsökning till motorreparationer. Mannström har lätt att skriva under påståendet att felsökningen blir svårare ju nyare bil det är frågan om. Han poängterar att det egna engagemanget är helt avgörande för att man ska utvecklas och lära sig nytt. – Man behöver bred kunskap för att kunna komma fram till slutsatser på basis av det man har att gå på i felsökningen. Det är mycket upp till och tack vare det egna intresset att jag är där jag är idag. Skulle jag inte vara så intresserad av att självmant söka information på internet och luska i det som andra håller på med så skulle jag vara på en helt annan nivå än vad jag nu är. Intresset har bidragit till att jag kommit in på djupet i hur de här systemen är uppbyggda, vad man kan ändra på och hur det påverkat andra system, förklarar han. Att verkstaden är auktoriserad för specifika bilmärken ställer också krav på att montörerna regelbundet utbildas. Samtidigt som det är ett krav, är det minst lika mycket en fördel och möjlighet att utveckla sig eget kunnande, anser arbetstagarna på verkstaden. – Utbildningen är jätteviktig och det är givande att få diskutera med andra montörer på kurserna, säger Marcus Mannström. – Varje år är vi flera gånger på kurser så att man hela tiden hänger med det nyaste som kommer. Vi måste helt enkelt utbilda oss, annars är det betydligt svårare att jobba här, fortsätter Kristian Dahlström. Hur ofta kurser och annan utbildning ordnas varierar enligt behov. – Varje gång det kommer en ny bil av något av våra märken ut på marknaden går vi på en tvådagarskurs och om man går noggrannare in på motorer och annan teknik kan det vara fyradagarskurser per gång. Om det riktigt vill sig så kan det bli kurser flera gånger om året. Det kommer så mycket nytt och tekniken går hela tiden framåt med så hård fart, säger Dahlström. l KOM PÅ KURS! 21–22.4. Industrifackets svenska medlemsforum på Murikkainstitutet Veckoslutskursen samlar svenskspråkiga medlemmar inom hela Industrifacket till gemensam samvaro och utbildning i förbundets nyrenoverade utbildningsinstitut Murikka nära Tammerfors. Vi bekantar oss med varandra och allt det som Industrifacket kan erbjuda medlemmarna på svenska. Aktuella frågor och hälsningar från arbetsplatserna är också viktiga inslag på kursen. Har du tankar och idéer om innehållet, tveka inte utan ta kontakt med organisationsombudsman Nina Wessberg, nina.wessberg@teollisuusliitto.fi, 040 674 3891. Anmäl dig på förbundets webbplats via den svenska kurskalendern: teollisuusliitto.fi/sv/delta/handelsekalender FÖRBUNDET INFORMERAR l Fackavdelningarnas vårmöten är på kommande och mötena är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. Det lönar sig att delta i den egna avdelningens möte. Vid vårmötet behandlas bland annat avdelningens bokslut och verksamhetsberättelse för föregående år och andra viktiga ärenden. l Enligt stadgarna ska vårmötet hållas inom mars-april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. Fackavdelningens ordförande kommer att få ett brev med mer information angående vårmöten. Mötesmaterial kommer dessutom att finnas också i e-tjänsten för förtroendevalda ”Luottamushenkilöextra” FACKAVDELNINGARNAS VÅRMÖTEN NÄRMAR SIG OBS! Numera meddelar fackavdelningarna om sina möten i fackavdelningarnas händelsekalender på förbundets webbplats. TEKI1803_3-58.indd 53 7.3.2018 8:41:06
54 Tekijä 3/2018 Your local branch is there for you When you join the Industrial union, you become a member of one of its 715 local branches. The members of a local branch can consist of employees from a single or several work places. The branches offer their members training and recreational activities, and more. The local branch also handles membership matters. The local branch is represented at the workplace by a shop steward. The members can influence the matters of their local branch in many ways, for example by electing the Board that manages the branch at the annual autumn assembly. The autumn assembly also adopts the action plan and budget for the coming year. It is soon time for the local branches to hold their spring assemblies. According to the rules and regulations, the spring assembly must take place in March or April. The spring assembly reviews the accounts and the annual report. All local branch members are invited to attend the assemblies where they can influence the matters of their local branch. Information about the assemblies is posted on the website of the Industrial union, under the local branch Events Calendar. BRIEF IN ENGLISH Welcome to the spring assembly! ÅK PÅ SEMESTER! Metallstranden är ett rekreations-område för Industrifackets medlemmar och deras familjer på ön Tavistholmen i Valkom i Lovisa. Nu kan du ansöka om Metallstrandens semesterveckor 28.5–1.9. Lägg in din ansökan senast 20.4! Läs mera och lägg in din ansökan på förbundets webbplats under medlemsförmåner. STIG OMBORD OCH KOM PÅ MEDLEMSKRYSSNING! Industrifacket ordnar en medlemskryssning 26–27.5. ombord M/S Silja Europa till Tallinn. Biljetterna har haft bra åtgång så var snabb om du ännu vill rymmas med. Mer information om kryssningen hittar du på förbundets webbplats i samband med händelsekalendern: teollisuusliitto.fi/ sv/delta/handelsekalender/medlemskryssning2018 PE KK A EL O M A A Kasko, joka ei jätä tien päälle *NYT Liittokasko, Turvakasko tai Peruskasko 50 % Me olemme turvasi tien päällä – joka ikisellä kilometrillä. Liikennevakuutuksen lisäksi löydät meiltä kattavimmat kaskot autollesi. Ammattiliittojen jäsenille räätälöity Liittokasko ei jätä sinua pulaan: sen laaja sijaisautoetu takaa vara-auton käyttöösi parhaimmillaan jopa tunnissa, jos oma ajopelisi saa kohtalokkaan kolhun tai simahtaa teknisen vian takia kesken matkan. Kurvaa osoitteeseen turva.fi ja päivitä kaskovakuutus ajan tasalle. * Etu on voimassa verkkokaupassa ja koskee yksityisasiakkaan henkilötai pakettiauton uutta Liittokasko-, Turvakaskotai Peruskaskovakuutusta, jonka alkamispäivä on 5.1.-31.3.2018. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. 2,75 X X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,25 X Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 TEKI1803_3-58.indd 54 7.3.2018 10:17:45
3/2018 Tekijä 55 BRIEF IN ENGLISH TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. n Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT teollisuuskassa.fi ; sähköinen asiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. n Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? Beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet WEBBPLATS teollisuuskassa.f i; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 må–fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA TEKI1803_3-58.indd 55 7.3.2018 8:41:14
56 Tekijä 3/2018 MELROSE VIRGIN 2016 MELROSE VIRGIN 2016 ? Katso lisää Kimmo Virran valokuvia: www.instagram.com/kimmovirta/ Kuvia voi käydä katsomassa myös Majava Baarissa, Porthaninkatu 9, Helsinki. Näyttely avautuu todennäköisesti 23.3. HARRASTAJA BRIGHTON 2017 STS TAVASTIA 2016 TEKI1803_3-58.indd 56 7.3.2018 8:41:20
IS A BE L D E LA CO RT E 3/2018 Tekijä 57 VAPAALLA Elämän jäljet ihmisissä ja kaupungissa ”R upesin kiertämään Kallion baareja kavereiden kanssa iltaisin. Kuvasin mielenkiintoisia hahmoja, lähinnä laitapuolen tyyppejä noin kahden vuoden ajan. Otin tuhansia kuvia. Hyviä syntyi joitakin kymmeniä. Virta kutsuu itseään katuvalokuvaajaksi. – Elämä jättää jälkensä ihmisiin ja ihminen ympäristöönsä. Se on ehtymätön ja muuntuva aihepiiri, jota lähestyn pelkistetysti vain lähtemällä kameran kanssa liikkeelle. Kun kuljen kaupungilla ja katselen ympärilleni, näen tilanteet, miksi ne pitää kuvata heti, mistä kulmasta ja missä taustassa ne pitää toteuttaa. – Vähän räjähtänyt tai poikkeava on kiinnostava lähtökohta. Henkilöissä huomio kiinnittyy vaatetukseen ja olemukseen. Mitään ei kuitenkaan synny, jos tausta tai tilanne ei ole kunnossa. Yleensä se on minulla tiiliseinä, jotain teollista tai esimerkiksi rappuset. – En suunnittele etukäteen, vaan se kaikki tapahtuu siinä hetkessä. Taltioin ihmisiä, tapahtumia, elämää ja ympäristöjä ilman pyrkimystä ohjata asioita tai kytkeä tilanteisiin muita viestejä kuin näen niiden itsessään sisältävän. ÄÄRETÖN MUODONMUUTOS Kallion kaduilta ja baareista Virta on laajentanut repertuaariaan bändien kuvaamiseen. – Tilanteet ennen keikkaa ovat hauskasti aivan erilaisia kuin lavalla. Siellä ne tyypit syövät takahuoneessa ruispaloja Edam-juustolla, ryystävät haaleaa kahvia muovimukeista ja jännittävät lähes poikkeuksetta aivan saatanasti. Sitten ne vääntävät sen katkaisijan, että ollaan rokkareita. Unohtavat kaiken muun ja painuvat lavalle. Niitä ei tunnista enää samoiksi ihmisiksi, mikä on minusta hienoa. Se metamorfoosi (muodonmuutos) on ihan ääretön. Bändien kanssa toimiessaan Virta tekee itsestään osallistumalla huomaamattoman. – Menen keikkapaikoille useita tunteja ennen tilaisuuksien alkua. Pyörin siellä kameran kanssa, otan kuvia, juttelen soittajien kanssa ja rakennan luottamusta. Sitten ne eivät enää noteeraa minua, kun ovat jo tottuneet siihen touhuamiseen. Kuvista tulee hyviä, kun niitä voi ottaa rauhassa kenenkään huomaamatta. KAUNIS MUSTAVALKOINEN Virta on kehittänyt tunnistettavan mustavalkoisen tyylinsä. – Mustavalkoinen on kaunista. Se on ajatonta. Jyrkkyys ja harmaan sävyt ovat viehättäviä. Kuvani eivät kuitenkaan ole aivan mustavalkoisia. Sitä ei silmällä ehkä huomaa. Niissä on pieni sävy mukana, joka vähän taittaa niitä juttuja siellä. Toisaalta vaikka mustavalkoinen hallitsee tuotantoani, teen jonkin verran myös värikuvia. Virran työjuhta on Canon EOS 5D Mark II -järjestelmäkamera, jonka kanssa hän käyttää useimmiten 50 millimetrin kiinteää objektiivia tai 17–40 millimetrin laajakulmaa. Kimmo Virta on ollut pienestä pitäen kiinnostunut kuvallisesta kerronnasta. Vuosien mittaan hänestä varttui mies, joka havainnoi ympäristöään jatkuvalla mielenkiinnolla. Vuoden 2007 tienoilla ilmaisun välineeksi vakiintui kamera. Kuvansa hän käsittelee ilmaisohjelmilla. – Kun olen valinnut julkaistavaksi kelpaavan kuvan, rajaan sen, säädän saturaation ja terävyyden. Jos tuntuu siltä, käytän jotain filtteriä, mutta ikinä en lisää kuviin tai poista niistä mitään. KIRJOIHIN JA KANSIIN Virta on tähän mennessä järjestänyt kymmenkunta valokuvanäyttelyä. Yhden Kuopiossa ja loput Kalliossa, yhden yhdessä Nanna Suden kanssa ja muut omaan lukuun. Virran ottamia kuvia on esimerkiksi päätynyt levyn kansiin, Helsingin kaupunginmuseon digitoituun arkistoon, ja niitä on käytetty Sanoma Media Finlandin kampanjassa sekä Toimittajat ilman rajoja, Suomi ry:n julkaisemassa teoksessa Muutos. Sata kuvaa sananvapauden puolesta . – Näyttelyjen kanssa olen itse ollut aktiivinen ja vienyt asioita eteenpäin, mutta muualla julkaistuista otoksista on ensin otettu minuun yhteyttä, että saimme vihjeen kuvistasi, voisiko niitä käyttää? – Ne ovat mukavia viestejä, kun havaitsee tulleensa huomatuksi, mutta tuo Sata kuvaa sananvapauden puolesta olikin sitten jo hämmentävä tapaus. Sata kuvaajaa ja sata kuvaa. Ottamani kuva on siellä esimerkiksi Meeri Koutaniemen, Hannes Heikuran, Caj Bremerin ja Signe Branderin töiden kanssa samoissa kansissa. Tunsi jääneensä historiaan. Virran seuraava valokuvanäyttely pidetään Helsingin Kalliossa Porthaninkadulla sijaitsevassa Majava Baarissa. Bändikuvista koostuva näyttely avautuu maaliskuun puoli välissä. Kuvat Virta oli juttua tehtäessä jo valinnut, mutta näyttelyvedosten valmistaminen oli vielä edessä. – Kuvaaminen on henkireikä. Asia ja kokonaisuus, johon voin uppoutua. Toisaalta on se uppoutuminen joskus kovin kokonais valtaistakin. Jos kännykkä on jäänyt päälle ja joku soittaa juuri kuvaussaumaan, saatan närkästyä, että miksi mulle soittelet, haloo, palataan myöhemmin asiaan. PETTERI RAITO MELROSE VIRGIN 2016 KIMMO VIRTA Helsinki Edita Prima Oy Offset-painaja Pääluottamusmies Kimmo Virta TEKI1803_3-58.indd 57 7.3.2018 8:41:22
58 Tekijä 3/2018 PULMAT HELPPO l HAASTAVAMPI l VISAINEN Ristikon ja sudokujen vastaukset: tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE HELPPO l HAASTAVAMPI l VISAINEN 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ WWW.SANARIS.FI 1. Mikä on kerttu? 2. Missä sijaitsee ihmisen alasin? 3. Mikä jääkiekkotemppu on ruotsiksi zorro flint ? 4. Kuka kirjoitti Ollin oppivuodet ? 5. Kenen teos on Poikakirja , jossa Olli seikkailee? 6. Mitä viinakortin aikaan tarkoitti täysi lasti ? 7. Paljonko on kesäntuloon aikaa leivosen saapumisesta? 8. Mihin Irwinin mukaan työmies päätyy saunottuaan? 9. Mikä kauppala paloi Suomen sisällissodassa 1918? 10. Onko laillista tehdä kiljua? VA ST A U KS ET : 1. Va rp us lin tu 2. Ko rv as sa 3. Ilm av ei vi 4. A nn i Sw an 5. O lli Ja lo se n 6. Ka ks i lit ra a vä ke vi ä 7. ”K uu ki ur us ta ke sä än ” 8. Pu tk aa n 9. Va m m al a 10 . O n TEKI1803_3-58.indd 58 7.3.2018 8:41:23
3/2018 Tekijä 59 Ammattiosastojen kevätkokoukset pidettävä 1.3. ja 15.4. välisenä aikana VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO TEKI1803_kannet.indd 59 6.3.2018 7:20:13
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 info@sievi.com • sievi.com Työmukavuuden uusi aika. Sievi Racer 1 S2 GT Racer S3 Racer Roller S3 Racer on rento ja sporttinen. Se on kevyt ja täydellisesti jalkaan sopiva. Sen materiaalit hengittävät ja pitävät jalkasi kuivana koko päivän. Kengässä on uskomaton pito ActionPro -kaksikerrospohjan ansiosta. Ja mikä parasta – sen sisäpohjassa on uusi Sievi FlexEnergy* -joustoelementti, jonka tuomaa mukavuutta ei ole turvajalkineissa ennen nähty! * Sievi FlexEnergy -joustoelementti on valmistettu Infinergy ® stä, joka on BASF’n rekisteröimä tavaramerkki. Saat sen Racer Roller S3 ja Sievi Racer 1 S2 -turvajalkineisiin. Kaikki Racerit on tehty Suomessa S ie vi Fl ex En erg y -joustoelem en tti po hja n sis ällä SUOMI_RACER_TEKIJA_210x265+5_TAKAKANSI_120218.indd 1 12.2.2018 13.00 TEKI1803_kannet.indd 60 6.3.2018 7:20:28