VAALIPÄIVÄ 14.4. ENNAKKOÄÄNESTYS 3.–9.4. E D U S KU N TAVA A L IT 2019 TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 3/2019 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 16 Yritykset vastuuseen 28 Harjoilla maailma puhtaaksi 42 Nuoret vaativat muutosta 50 Vi avgör valet 56 Pilkkijän uudet kujeet 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten RATKAISEMME VAALIPÄIVÄ 14.4. ENNAKKOÄÄNESTYS 3.–9.4. 2019 Tekijä_2019_03_kansiarkki.indd 1 5.3.2019 8.55
LÄHDE KEVÄTKOKOUKSEEN! l Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan kevätkokous on pidettävä maalis–huhtikuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. l Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus (toimintakertomus), luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. l Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelukokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. DELTA I VÅRMÖTET! l Det börjar bli dags för fackavdelningarnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. l Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhetsberättelsen för föregående kalenderår. Där uppläses också revisorernas / verksamhetsgranskarnas granskningsberättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvarsfrihet för de redovisningsskyldiga. l Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidatnomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. LIITTO TIEDOTTAA KEVÄTKOKOUKSET 1.3.–30.4. VÅRMÖTEN 1.3–30.4 Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www .teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Tekijä_2019_03_kansiarkki.indd 2 5.3.2019 8.55
KANNEN KUVA: PATRIK LINDSTRÖM 3/2019 Tekijä 3 6 ANNA ÄÄNESI KUULUA! KANSI Viime eduskuntavaaleissa melkein kolmannes kansalaisista jätti äänestämättä, ja vaalikauden kyyti on ollut kylmää. Ensi kuun vaaleissa meillä on uusi mahdollisuus valita edustajamme. 50 GÖR DIN RÖST HÖRD! PÄRM I senaste riksdagsval stannade nästan en tredjedel av väljarna hemma och under valperioden har det blåsit kallt. I riksdagsvalet i april har vi en ny chans att välja våra representanter. 20 AKTIIVINEN LEIKKURI Työttömyysturvan aktiivimalli on ollut voimassa reilun vuoden. Nyt voidaan jo nähdä, että siitä tuli työttömyysturvan leikkuri. 28 HARJOILLA MERET PUHTAAMMAKSI Porvoolaisen C.E. Lindgrenin öljyn keräysharjat puhdistavat meriä ympäri maailman. Millaisella osaamisella erilaiset harjat syntyvät? ? Asentaja Timo Karlsson esittelee ilmanvaihtokanavan puhdistusharjoja. SISÄLTÖ E D U S KU N TAVA A L IT 2019 VAALIPÄIVÄ 14.4. ENNAKKOÄÄNESTYS 3.–9.4. Tekija?_2019_03_sivut_3-15_VIRPI.indd 3 6.3.2019 13.39
4 Tekijä 3/2019 ? TYÖYMPÄRISTÖ Vuoden toiminut Teollisuusliiton työympäristöjaosto muun muassa ajaa selkeämpiä ohjeita kuumassa ja kylmässä työskentelyyn ja kirjoittaa työsuojeluvaltuutetun ohjeistusta. ? NUORET Joensuulaiset Jaana Ratinen, Karoliina Kuivalainen ja Janika Pietilä kampanjoivat Vapaiden valtakunnan puolesta helmikuussa Himoksella Kaakkois-Suomi–Savo-Karjalan Teollisuusmeetingissä. ? HARRASTAJA CNC-koneistaja Teemu Tuiskula on myös innokas pilkkijä. Mikä on hänen kalansaaliinsa salaisuus? AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 16 NÄKIJÄ Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala 19 VIERAILIJA Tutkimusinsinööri Jyrki Tenhunen 24 VÄITTÄJÄT Jaana Villikka-Storm vs. Kari Hyytiä 26 KEKSINTÖ Moottoripurje vauhdittaa ruotsinlaivaakin 27 Lyhyet TYÖSSÄ 36 Alholman sahalla automaatio lisääntyy, mutta käsityötäkin tarvitaan 38 TYÖYMPÄRISTÖ Työympäristöjaosto päässyt hyvään vauhtiin 27 Lyhyet LIITOSSA 42 Nuoret laskettelivat ja vaativat muutosta Himoksella 45 TOIMIJA Pääluottamusmies Jukka Sammalniemi 47 OIVALTAJA Työsuojeluvaltuutettu Teemu Huhti 48 MAAILMA Yhdysvalloissa maatalouden kausityöläiset vailla lainsuojaa 49 Lyhyet 54 Brief in English 54 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 56 HARRASTAJA Pilkkikalastaja Teemu Tuiskula 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 17.4. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 220 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. ? Mistä tietää, onko palkka oikeudenmukaisella tasolla? Tekija?_2019_03_sivut_3-15_VIRPI.indd 4 6.3.2019 14.26
BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi 3/2019 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 13.3.2019 Yhteistyö ja luottamus työmarkkinoiden peruskiveksi K ulunut vaalikausi on osoitus siitä, mitä seuraa, kun työelämän asioita valmistellaan kapealla pohjalla, ja työmarkkinoita ruvetaan sanellen ohjailemaan maan hallituksen toimesta. Siitä seuraa ristiriitoja, asioiden jälkikäteen puintia konflikteille alttiissa asetelmassa, jossa yhteisen näkemyksen ja ratkaisun etsiminen on vaikeutunut. Vielä vakavampi seuraus on ollut luottamuksen heikentyminen ja kohonnut riski sen pysyvämmästä rapautumisesta. Tulevaisuutta ajatellen hedelmällisempi vaihtoehto on valmistella työmarkkinaasioita riittävän laajalla pohjalla ja perusteellisesti alkaen yhteisen tilannekuvan muodostamisesta osapuolten kesken. Valmistelutyölle on myös annettava riittävästi aikaa. Kiire on kehno konsultti etenkin yhteiskunnallisia uudistuksia tehtäessä. Aikataulutai muilta uudistusprosesseihin liittyviltä paineilta tai prosessien polveilevalta etenemiseltä voidaan tuskin koskaan välttyä. On kuitenkin parempi kokea eri osapuolten intressit huomioon ottavaan huolelliseen valmisteluun ja neuvotteluun liittyvä vaiva kuin katkaista kuuntelu, keskustelu ja vuorovaikutus, ja ottaa riski ongelmien eskaloitumisesta ajamalla asioita, osapuolia ja kehityskulkuja hakauksiin ja pakkoasetelmiin tai liian ahtaisiin aikaikkunoihin. Kysymys on siis menettelytavasta ennen yleisiä päämääriä tai määrällisiä ja laadullisia tavoitteita. Kun jokainen osapuoli pitää huolen siitä, että yhteinen väline asioiden hoitamiseksi pysyy kunnossa, pohjustaa se jatkuvuuden sekä mahdollisuuden uudistuksille ja ratkaisujen löytämiselle tulevaisuudessa vastaan tuleviin ongelmiin. Työmarkkinoita ajatellen monissa kovissa paikoissa koeteltu ja tuloksia tuottanut toimintamalli on kolmikantainen valmistelu ja sopiminen. Mitkään merkit eivät tähän mennessä ole osoittaneet sen käyneen tarpeettomaksi tai kelvottomaksi. Päinvastoin kolmikanta tarjoaa edelleen vankan perustan työmarkkinoiden ja työelämän kehittämiselle. Sen rinnalla nykyinen yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuva työehdoista sopimisen järjestelmä on tarpeellinen toimintamalli ja perusteltu lähtökohta työsuhteiden ehtojen sääntelyä ajatellen. Voidaanko luottamuksen ja kolmikantaisen sopimustoiminnan tielle jälleen siirtyä, riippuu olennaisesti siitä, minkälainen hallitus Suomea seuraavan vaalikauden johtaa. Minkä arvon se antaa työmarkkinoiden kehittämiselle? Arveleeko se ratkaisevansa kaiken yksinään vai ryhtyykö se tekemään yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa? Nykyisen hallituksen näytöt painottuvat ylhäältä ohjailuun ja erityisesti työntekijöitä edustavien tahojen asiantuntemuksen, näkemyksen ja rakentavien ehdotusten sivuuttamiseen. Muutos yhteistyön ja luottamuksen rakentamisen suuntaan on tervetullut ja tarvittu ratkaisu. Työmarkkinat ansaitsevat uuden kevään. Niiden toimivuus on avain työllisyysasteen kohottamiseen ja työttömyyden ongelman ratkaisemiseen sekä merkittävä tekijä ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa ja Suomen tulevassa pärjäämisessä. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 220 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. ”Meidän on luotava työnhakijan asiointiin aito yhden asiointiluukun periaate ja käytäntö. Digitalisaatio on hyödynnettävä ja järjestelmät on rakennettava niin, että ne palvelevat työtöntä.” IRENE NISKANEN Teollisuuden työttömyyskassan johtaja ”Ammattikoulutus pitäisi palauttaa takaisin kaksivuotiseksi, ja sillä tavalla työssä käynnin kaltaiseksi, että koulussa ollaan kahdeksan tuntia päivässä. Tämä loisi enemmän valmiuksia työelämää varten kuin epämääräiset pätkäkoulupäivät.” JUHA SUTINEN Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija Tekija?_2019_03_sivut_3-15_VIRPI.indd 5 6.3.2019 13.40
6 Tekijä 3/2019 Tekija?_2019_03_sivut_3-15_VIRPI.indd 6 6.3.2019 13.40
Ääni kuuluviin Edellisissä eduskuntavaaleissa melkein joka kolmas jätti äänestämättä. Ensi kuussa meillä on uusi mahdollisuus valita sellaiset vallanpitäjät kuin me haluamme. Tekijä kertoo, mitä maan nykyinen hallitus on tehnyt, mistä asioista seuraava eduskunta pääsee päättämään ja mitä Teollisuusliitto tavoittelee. Avaamme puolueiden vaaliohjelmista tärkeimmät kohdat. Vapaiden valtakunta -kampanjan aktiivit kertovat, miksi he ovat mukana. Julkaisemme listan Teollisuusliiton jäsenistä, jotka ovat ehdolla eduskuntavaaleissa. Anna äänesi kuulua, jotta ei tarvitse taas lähteä toreille työtätekevien oikeuksia puolustamaan. Sinä voit vaikuttaa, kuka hallitsee valtakuntaa seuraavat neljä vuotta. TYÖRYHMÄ SUVI SAJANIEMI, PETTERI RAITO, ASKO-MATTI KOSKELAINEN JA JARI ISOKORPI ? 1 2 3 4 3/2019 Tekijä 7 AJASSA E D U S KU NTAVA A L IT 2019 VAALIPÄIVÄ 14.4. ENNAKKOÄÄNESTYS 3.–9.4. HERÄÄ PEREHDY OSALLISTU ÄÄNESTÄ Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava keräsivät 18.9.2015 kymmeniä tuhansia ihmisiä #STOP-jättimielenosoitukseen Helsinkiin vastustamaan maan hallituksen esittämiä pakkolakeja. PA TR IK LI N D ST RÖ M Tekija?_2019_03_sivut_3-15_VIRPI.indd 7 6.3.2019 13.40
NÄIHIN UUDEN EDUSKUNNAN ON KÄYTÄVÄ KIINNI 8 Tekijä 3/2019 ILMASTOPOLITIIKKA on aihepiiri, jonka kanssa seuraava eduskunta tulee varmasti työskentelemään. Esimerkiksi päästöjen vähentämisen voi olettaa nousevan esiin hallituspohjasta riippumatta. Se puolestaan on kytköksissä energiankäyttöön ja päästökauppaan, metsiin ja maatalouteen, liikenteeseen ja asumiseen. Silloin puhutaan ilmastolain päivittämisestä, mutta myös siitä, millä tavalla ilmastoasiat kytkeytyvät muihin kokonaisuuksiin kuten energiapolitiikkaan ja työllisyyteen sekä yksittäisiin hankkeisiin kuten ydinvoiman rakentamiseen. SOTU eli sosiaaliturvan uudistaminen käynnistyy seuraavan eduskunnan aikana. Soten eli sosiaalija terveydenhuollon palveluiden uudistamisen tavoin sotu on järkälemäisen iso kokonaisuus. Kysymyksessä on laajan virkavalmistelun edellyttävä todennäköisesti koko vaalikauden mittaiseksi venyvä työrupeama. Tavoitteena on sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttäminen. TEM:IN KASVUPALVELUJEN ORGANISOIMINEN liittyy Soteen ja maakuntahallinnon uudistukseen. Tärkeä kysymys on ratkaista, mille taholle työvoimapalvelujen järjestä minen kuuluu. Se on esimerkki yksittäisestä konkreetti sesta järjestelystä. Sen rinnalla eduskunta tulee ratkomaan lukuisia isoja ihmisten arkeen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä, kuten millä tavoin työttömien uudelleen työllistymistä tuetaan, miten vanhus palvelut ja päivähoito järjestetään ja miten maahanmuuttoa ja kotouttamista ruvetaan hoitamaan. TYÖELÄMÄN SÄÄNTELY on kokonaisuus, jonka linjaan ja hoitamisen tapaan tuleva hallituspohja olennaisesti vaikuttaa. Kysymys on yleisesti ottaen siitä, haetaanko ratkaisuja sopimalla vai ei. Yksittäisiä asioita ajatellen esimerkkinä toimivat nollatuntisopimukset, jotka voivat hallituspohjasta riippuen nousta uudelleen arvioitavaksi tai jäädä nykyiseen tilaansa. KEPPIÄ JA KIKYÄ EDELLISELTÄ HALLITUKSELTA l Sipilän hallitus muodostetaan. Hallitusohjelmaa arvostellaan yhteiskunnan heikompiosaisia syrjiväksi ja perustuslain vastaiseksi. Monet hallitusohjelmaan kirjatuista säästöistä osuvat palkansaajaan. l Leikkauslista julkistetaan. Lista sisältää mm. subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen, ansiosidonnaisen leikkaamisen ja lisäleikkaukset työttömyysturvaan. l Hallitus esittää työmarkkinajärjestöille yhteiskuntasopimusta, jolla nostaa työllisyyttä ja kilpailukykyä. l Yhteiskuntasopimukselle esitetään vaihtoehtona ns. pakkolakipakettia, joka uhkaa heikentää työehtoja ja leikata palkansaajien toimeentuloa. l Yhteiskuntasopimusneuvottelut kariutuvat. l Vuorotteluvapaan ehdot kiristyvät. Vanhempainvapaan päivärahoja leikataan. Sairausajan vuosilomasta leikataan palauttamalla siihen omavastuupäivät. Vuosilomalain muutos vähentää vuosiloman kertymistä äitiys-, isyysja vanhempainvapaan ajalta. Paikallista sopimista esitetään lisättäväksi lainsäädännöllä, joka ohittaisi työehtosopimukset. Perhevapailta karttuva vuosilomaoikeus heikkenee. Työnäytepalvelun käyttöönottoa esitetään. l Kilpailukykysopimus (kiky) syntyy vaihtoehtona pakkolaeille. l 200 miljoonan euron leikkaukset työttömyysturvaan tulevat voimaan. Ansioturvan pituus lyhenee, korotusosia heikennetään ja omavastuupäiviä tulee lisää. l Työsopimuslain muutokset heikentävät palkansaajan työsuhdeturvaa. Koulutuksesta leikataan valtavasti. Työttömyysturvan leikkauksilla kuritetaan työttömiä. Lähes kaikkia Kelan etuuksia leikataan. Palkkatukeen, starttirahaan ja työttömien kulukorvauksiin tulee huononnuksia. l Eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen aktiivimallista, joka leikkaa työttömyysturvaa, jos niin sanottu aktiivisuusehto ei täyty. l Työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli tulee voimaan 1.1.2018. Kelan ja Finanssivalvonnan mukaan aktiivimallin vuoksi alennettua työttömyysetuutta sai huhti–kesäkuussa noin 150 000 henkilöä. l Lakiesitys alle 30-vuotiaiden työntekijöiden perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden sallimisesta. Esitys kaatuu heinäkuussa, kun sitä ei lähetetä lausuntokierrokselle. l Lakiesitys irtisanomissuojan heikentämisestä alle 20 hengen yrityksissä. l Omatoimisen työnhaun mallin eli niin sanotun aktiivimalli kakkosen valmistelu jatkuu. l Työnantajan takaisinottovelvollisuus ja lisätyön tarjoamisvelvollisuus eivät enää koske tilanteita, joissa työpaikalle tulee oppisopimusopiskelijoita. Muutoksella on negatiivisia vaikutuksia työntekijöiden toimeentuloon, tasa-arvoon ja henkilöstökoulutukseen. l Aktiivimalli kakkosta valmistellut kolmikantainen työryhmä ei pääse yksimielisyyteen helmikuun loppuun mennessä, joten esitystä mallista ei synny. LÄHDE: SAK 2015 KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 2016 KEVÄT KESÄ 2017 KEVÄT TALVI 2018 KEVÄT KESÄ 2019 TALVI 1 HERÄÄ Tekija?_2019_03_sivut_3-15_VIRPI.indd 8 6.3.2019 13.40
NÄIHIN UUDEN EDUSKUNNAN ON KÄYTÄVÄ KIINNI 3/2019 Tekijä 9 ? AJASSA KEPPIÄ JA KIKYÄ EDELLISELTÄ HALLITUKSELTA TEOLLISUUSLIITTO TYÖLLISYYDEN JA TEOLLISUUDEN ASIALLA l Suomea rakennettava yhteistyöllä ja luottamuksella työmarkkinaosapuolten osaamista hyödyntäen l Teollisuuden toimintaedellytyksiä parannettava l Suomeen perustettava poikkihallinnollinen viennin ja teollisuuden kasvuohjelma l EU-puheenjohtajuuden kärkiteemaksi nostettava valmistavan teollisuuden ja kiertotalouden kasvuohjelman luominen Eurooppaan l Kotimaisen teollisuuden käyttöön riittävästi edullista, päästötöntä tai vähäpäästöistä sähköä l Suomen toimivaa vientitakuujärjestelmää jatkettava l Ei säädetä lakeja, jotka lisäävät teollisuuden kustannuksia kilpailijamaihin nähden l Päästöoikeuden hinnannousun aiheuttama energialasku korvattava teollisuudelle myös vuoden 2020 jälkeen täysimääräisesti l Suomen kaivosklusteria ja sen arvoketjua laajennettava l Aktiivisella metsänkäytöllä ja -hoidolla kasvatettava hiilinieluja, metsien virkistysja talouskäyttö sovitettava yhteen l Valtion pidettävä omistajaohjauksessa aktiivinen ote l Työllisyysaste nostettava yli 75 prosenttiin l Työvoiman liikkuvuutta lisättävä rohkaisemalla ihmisiä muuttamaan työn perässä ja tukemalla sitä esimerkiksi verotuksen työasuntovähennyksen määrää nostamalla l Nuorten työllistymistä edistettävä ja syrjäytyminen ehkäistävä l Yritysten noudatettava työehtoja ja niiden noudattamista valvottava, EU-maiden ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinta säilytettävä. l Koulutusjärjestelmän vastattava elinkeinorakenteen muutoksiin ja tarjottava ihmisille ehyitä ammatillisia opintopolkuja l Harmaan talouden torjumiseen valmisteltava eri toimialat laajasti huomioiva kunnianhimoinen ja kattava toimenpideohjelma l Veronumerokäytäntö laajennettava ravintoloihin, siivousalalle ja teollisuustoimialoille l Tilaajavastuulain perusteella sovellettavien sanktioiden kaltaiset laiminlyöntimaksut otettava käyttöön myös työsuojelurikkomuksissa HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA on oletettavasti aihe, josta myös maan seuraava hallitus laatii ohjelman. Se puolestaan kytkeytyy monin tavoin työelämään ja työmarkkinoihin. Silloin keskusteluun nousevat esimerkiksi tilaajavastuulaki ja sen tiukentaminen, ammattiliittojen kanneoikeus ja alipalkkauksen sanktiointi. VEROLAIT päätetään lähes vuosittain. Keskeinen linjakysymys on verotuksen kokonaistason säätäminen suhteessa hyvinvointivaltion rahoittamiseen. Silloin kyse on paitsi verotuksen tasosta myös veropohjan määrittämisestä ja sen mahdollisesta tiivistämisestä. MENOPUOLELLA mittavia asioita ovat esimerkiksi puolustusvoimien tulevat hankinnat. Ilmavoimien uusien hävittäjien lisäksi edessä ovat merivoimien hankinnat. Liikennesektorilla puhutaan puolestaan siitä, kuinka väylien peruskorjausvelkaa saataisiin pienennettyä ja kuinka uudet ratahankkeet kuten pääradan kapasiteettilisäys rahoitetaan. Toisaalta myös yritystuet voivat nousta eduskunnan asialistalle. ”Jos haluaa lisää kikyjä, lomarahaleikkauksia, aktiivimalleja ja irtisanomissuojan heikennyksiä, on maan hallitus näyttönsä antanut. Jos sitä vastoin haluaa, että eduskunnassa kuuluu työntekijöiden ääni, pitää asiaa miettiä, kun eduskuntavaaliehdokkaan numero raapustetaan äänestyslippuun.” VESA AALLOSVIRTA TEOLLISUUSLIITON JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ www.tekijälehti/blogi Tekija?_2019_03_sivut_3-15_VIRPI.indd 9 6.3.2019 14.32
2 PEREHDY NÄIN EDUSKUNTAPUOLEET VAALIOHJELMISSAAN Puolueiden kannat työelämään ja tärkeisiin liiton jäsenen elämään vaikuttaviin kysymyksiin 10 Tekijä 3/2019 VASEMMISTOLIITTO SOSIALIDEMOKRAATIT VIHREÄT SINISET PERUSSUOMALAISET KESKUSTA KRISTILLISET KOKOOMUS RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE Mitä puolueet sanovat aktiivimallista? l Aktiivimalli peruttava ja työvoimapoliittisista karensseista luovuttava l Työttömyysetuuden sijalle palkkatukea l Työttömälle henkilö kohtainen palvelun arviointi, jonka pohjalta aktivointisuunnitelma l Yksilöllinen palvelu suunnitelma l Ei nöyryytystä aktiivisuusehdoilla l Ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille. Ei mainintaa aktiivimallista Ei mainintaa aktiivimallista Ei mainintaa aktiivimallista Ei mainintaa aktiivimallista Ei mainintaa aktiivimallista Ei mainintaa aktiivimallista Työelämän uudistuksista? l Ayliikkeelle kanne oikeus l Alipalkkaus rangaistavaksi l Tasaarvoerät palkan koro tuksiin l Ulkomaa laisten työn tekijöiden työlupa prosessit nopeammiksi yhdessä työolojen valvonnan vahvistamisen kanssa l Vanhempainvapaisiin 6+6+6 malli ja subjek tiivisen päivähoito oikeuden palautus l Ayliikkeelle kanne oikeus l Alipalkkaus rangais tavaksi l Paikal lis ten sopimusten tulkintaoikeus työn tekijöille l Saatavuusharkintaa kehitettävä yhdessä valvontaresurssien lisäyksen kanssa l Subjektiivisen varhais kasvatusoikeuden palautus l Saatavuusharkinnasta luopuminen l Vanhempainvapaisiin 6+6malli l Saatavuusharkinta säilytettävä l Perhevapaissa päätös perheillä l Kotihoidontukea korotettava l Lisää joustoja yleissitovien työehto sopimusten kautta. l Maahanmuuton kontrollia tiukennettava. l Sääntelyn purkua jatkettava l Paikallista sopimista laajennettava l Saatavuusharkinnasta luovuttava asteittain l Kaikille samat työehdot l Kotihoidon tuen puolustaminen l Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisättävä l Saatavuusharkintaa asteittain purettava l Perhepolitiikalla kannustus perheiden omille valinnoille l Rakenteellisin uudistuksin vähintään 75 %:n työllisyys l Sosiaaliturvan uudistus lisäämään työnteon palkit sevuutta l Osatyö kykyisten töihin pääsyn edistäminen l Jatkuva oppiminen kaikille l Työuriin keskeytyksiä tuovien rakenteiden poisto l Norminpurkutyön jatko l Kilpailuesteitä pois yritysten väliltä l Työelämän osapuolet edistämään työrauhaa l Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisättävä l Saatavuusharkinta poistettava l Yksityistä työnvälitystä lisättävä l Vanhempainvapaisiin 6+6+6malli l Subjektiivisen päivähoitooikeuden palautus Veropolitiikasta ja perustulosta? l Tuloverotuksen progressiota lisättävä l Estettävä agressiivista verosuunnittelua ja välttelyä l Harmaata taloutta torjuttava mm. vero numeron käyttöä laajentamalla l Veromuutoksilla rahoi tettu, vähintään 800 euron perustulo, joka hyvä tuloisilta verotettava pois l Verotuksen progressio säilytettävä ja veropohjaa tiivistettävä l Vakuutuskuorten kaltaisten sijoitus tuotteiden käyttö agressiiviseen vero suunnitteluun ja veronkiertoon estettävä l Yleisturvamalli, jossa työnteko kannattaa aina l 600 euron perustulo kaikille täysiikäisille. l Yrittäjän sosiaaliturva yhtäläiseksi palkan saajien kanssa l Tulojen verotus vasta voittoa nostettaessa l Viron verotusmalli käyttöön l Työn verotusta kevennettävä l Valtion menoja leikattava l Kotitalouksien verotusta laskettava l Vero ja maksupolitiikalla varmistettava, että työssäkäyvä suomalainen tulee palkallaan toimeen. l Yritysten verotukseen ei kiristyksiä l Ansiotulojen kevennykset pieni ja keskituloisille l Pitkän aikavälin tavoitteena työntekoon kannustava perustulo, joka pienenee ja poistuu tulojen kasvaessa l Yrittäjien sosiaali turvaan parannuksia l Työn vastaanottoon kannustava perusturva l Verouudistus, joka suosii työntekoa ja yrittäjyyttä, vähentää ympäristön kuormitusta ja torjuu ilmastonmuutosta l Kannustinloukkuja purkava sosiaaliturvan uudistus l Erilaiset perheet huomioiva perhevapaauudistus l Parannuksia pienituloisim pien eläkeläisten asemaan mm. takuueläkkeellä l Työn verotusta kevennettävä l Yhteisövero pidettävä kilpailukykyisellä tasolla l Perintö ja lahjaverot pois yritysten ja maatilojen sukupolven vaihdossa l Torjuttava harmaata taloutta ja agressiivista verosuunnittelua l Sosiaaliturvan oltava kannustava Ilmastonmuutokseen liittyvästä? l Panostus joukko liikenteeseen l Verotus suosimaan vähäpäästöisiä autoja l Pienituloisille tukea kaasu tai etanoli autoihin siirtymiseen l Metsänomistajille kan nustin hakkuiden lykkää mi seen eli hiili nielujen kasvattamiseen l Puurakentamisen edistäminen l Tuetaan uusiutuvaa energiaa l Päästökaupan kompensoinnista eroon l Päästövähennyksiä nopeutetaan l Suunnitelma fossiilisista polttoaineista ja turpeen energiakäytöstä luopumiseen l Metsänomistajille kannustin pidentää metsien kiertoaikaa ja suosia jatkuvaa kasvatusta l Kaikki tuotanto, kulutus ja liikkuminen kestävämmäksi l Puurakentamisen edistäminen l Turpeen ja fossiilisten polttoaineiden tilalle tuuli, aurinko, kestävä bioenergia, maalämpö, hukkalämpö, energiatehokkuus, älyverkot ja energian varastointi l Ympäristölle kaikista haitallisimmat yritystuet poistettava l Juna ja raitioteitä lisättävä l Pyöräilyä ja kävelyä suosittava l Metsänomistajille palkinto metsän hiilinielun kasvattamiseksi l Yksityisautoilu kansalaisoikeus l Uudet autot halvemmiksi l Kotimaista puhdasta energiaa lisää l Teollisuudelle ei lisäkustannuksia l Päästövähennyksiä ei nopeammin kuin yhdessä EU:ssa l Sähköveroa laskettava l Kaikkien polttoaineiden, myös polttomoottori autojen, verotusta kevennettävä. l Tulevaisuudessa saatava ajaa autolla ja matkustaa l Fossiilitaloudesta siirryttävä bio ja kiertotalouteen l Puun jalostusastetta nostettava l Muovitiekartta toteutettava l Päästövähennyksissä vältettävä hiilivuoto l Biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä joudutettava l Turpeen käyttöön siirtymäaika l Julkisessa rakentamisessa painotettava hiilensidontaa ja puun käyttöä l Yksityisautoille parkkipaikkoja ja sähkölatauspisteitä l Fossiilisen energian merkittävästä käytöstä eroon 2030luvulla l EU:n päästövähennys tavoite 55 %:iin nykyisestä 40 %:sta vuoteen 2030 mennessä l Edistetään päästöttömiä energiatuotantomuotoja kuten uusiutuvat energialähteet ja ydinvoima l Kannustetaan koti talouksia ja yrityksiä ottamaan käyttöön älykkäitä energiaratkaisuja l Kivihiilestä luovuttava, l Osallistuminen EU:n energiatavoitteiden muovaamiseen l Toimiva julkinen liikenne l Vähäpäästöisten autojen lisääminen l Puurakentamisen lisääminen l Alueellisia lentokenttiä ja riittävästi lentoja niille Liiton sopimusaloihin liittyvästä? l Malminetsinnän lopet taminen luonnonsuojelu alueilla, kunnille oikeus kieltää kaivostoiminta, kaivosyrityksille vero louhitusta malmista ja korvausvelvollisuus ympäristö haitoista l Metsien hakkumäärät säilyttämään moni muotoisuutta mm. Metsähallituksen tuloutus tavoitteita laskemalla l Kasvisruoan ja luomu tuotannon suosiminen l Kaivannaisten arvoon perustuva kaivosrojaltivero käyttöön l Luomutuotannon ja kasvisruokailun lisääminen l Kielto luonnon monimuotoisuutta uhkaaville kasvi ja hyönteismyrkyille l Muoviveroselvityksen ohella muiden vastaavien ohjauskeinojen tutkiminen l Malminetsinnän kielto luonnonsuojelualueilla l Louhintavero käyttöön l Aavohakkuiden kielto valtion mailla l Kielto turkistarhaukselle ja tuki tarhaajien siirtymiseen muille aloille l Tukea kasvisravintoon l Tukea suomalaiselle lähiruoalle l Metsien monimuotoisuutta turvattava Ei mainintoja l Metsää istutettava entisille turvesoille ja pelloille l Ensiharvennukset metsissä hoidettava l Julkisissa ruokahankinnoissa paino laadulle ja vastuullisuudelle l Kausityöntekijöiden lupabyrokratiaa helpotettava l Metsätaloudessa huomioitava hakkuumäärien ohella metsien elinkaari, ikärakenne ja istutukset l Eikierrätettävien muovien käyttöä vähen netään, ja ne tarvittaessa kielletään ja korvataan uusiutuvilla materiaaleilla l Päivitetään kaivoslaki vastaamaan nykyajan vaatimuksia huomioden yhteiskunnan kokonaisetu l Huolehditaan pääväylien ulkopuolisen tieverkon kunnosta ajatellen mm. metsätalouden toimivuutta l Muovin kierrätystä tehostettava l Metsien hiilinielut laskettava kansalliset erityispiirteet huomioiden l Turkistarhauksen ja kasvihuoneviljelyksen jatkaminen ja maataloustukien turvaaminen Tekija?_2019_03_sivut_3-15_VIRPI.indd 10 6.3.2019 13.40
NÄIN EDUSKUNTAPUOLEET VAALIOHJELMISSAAN Puolueiden kannat työelämään ja tärkeisiin liiton jäsenen elämään vaikuttaviin kysymyksiin 3/2019 Tekijä 11 AJASSA VASEMMISTOLIITTO SOSIALIDEMOKRAATIT VIHREÄT SINISET PERUSSUOMALAISET KESKUSTA KRISTILLISET KOKOOMUS RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE Mitä puolueet sanovat aktiivimallista? l Aktiivimalli peruttava ja työvoimapoliittisista karensseista luovuttava l Työttömyysetuuden sijalle palkkatukea l Työttömälle henkilö kohtainen palvelun arviointi, jonka pohjalta aktivointisuunnitelma l Yksilöllinen palvelu suunnitelma l Ei nöyryytystä aktiivisuusehdoilla l Ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille. Ei mainintaa aktiivimallista Ei mainintaa aktiivimallista Ei mainintaa aktiivimallista Ei mainintaa aktiivimallista Ei mainintaa aktiivimallista Ei mainintaa aktiivimallista Työelämän uudistuksista? l Ayliikkeelle kanne oikeus l Alipalkkaus rangaistavaksi l Tasaarvoerät palkan koro tuksiin l Ulkomaa laisten työn tekijöiden työlupa prosessit nopeammiksi yhdessä työolojen valvonnan vahvistamisen kanssa l Vanhempainvapaisiin 6+6+6 malli ja subjek tiivisen päivähoito oikeuden palautus l Ayliikkeelle kanne oikeus l Alipalkkaus rangais tavaksi l Paikal lis ten sopimusten tulkintaoikeus työn tekijöille l Saatavuusharkintaa kehitettävä yhdessä valvontaresurssien lisäyksen kanssa l Subjektiivisen varhais kasvatusoikeuden palautus l Saatavuusharkinnasta luopuminen l Vanhempainvapaisiin 6+6malli l Saatavuusharkinta säilytettävä l Perhevapaissa päätös perheillä l Kotihoidontukea korotettava l Lisää joustoja yleissitovien työehto sopimusten kautta. l Maahanmuuton kontrollia tiukennettava. l Sääntelyn purkua jatkettava l Paikallista sopimista laajennettava l Saatavuusharkinnasta luovuttava asteittain l Kaikille samat työehdot l Kotihoidon tuen puolustaminen l Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisättävä l Saatavuusharkintaa asteittain purettava l Perhepolitiikalla kannustus perheiden omille valinnoille l Rakenteellisin uudistuksin vähintään 75 %:n työllisyys l Sosiaaliturvan uudistus lisäämään työnteon palkit sevuutta l Osatyö kykyisten töihin pääsyn edistäminen l Jatkuva oppiminen kaikille l Työuriin keskeytyksiä tuovien rakenteiden poisto l Norminpurkutyön jatko l Kilpailuesteitä pois yritysten väliltä l Työelämän osapuolet edistämään työrauhaa l Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisättävä l Saatavuusharkinta poistettava l Yksityistä työnvälitystä lisättävä l Vanhempainvapaisiin 6+6+6malli l Subjektiivisen päivähoitooikeuden palautus Veropolitiikasta ja perustulosta? l Tuloverotuksen progressiota lisättävä l Estettävä agressiivista verosuunnittelua ja välttelyä l Harmaata taloutta torjuttava mm. vero numeron käyttöä laajentamalla l Veromuutoksilla rahoi tettu, vähintään 800 euron perustulo, joka hyvä tuloisilta verotettava pois l Verotuksen progressio säilytettävä ja veropohjaa tiivistettävä l Vakuutuskuorten kaltaisten sijoitus tuotteiden käyttö agressiiviseen vero suunnitteluun ja veronkiertoon estettävä l Yleisturvamalli, jossa työnteko kannattaa aina l 600 euron perustulo kaikille täysiikäisille. l Yrittäjän sosiaaliturva yhtäläiseksi palkan saajien kanssa l Tulojen verotus vasta voittoa nostettaessa l Viron verotusmalli käyttöön l Työn verotusta kevennettävä l Valtion menoja leikattava l Kotitalouksien verotusta laskettava l Vero ja maksupolitiikalla varmistettava, että työssäkäyvä suomalainen tulee palkallaan toimeen. l Yritysten verotukseen ei kiristyksiä l Ansiotulojen kevennykset pieni ja keskituloisille l Pitkän aikavälin tavoitteena työntekoon kannustava perustulo, joka pienenee ja poistuu tulojen kasvaessa l Yrittäjien sosiaali turvaan parannuksia l Työn vastaanottoon kannustava perusturva l Verouudistus, joka suosii työntekoa ja yrittäjyyttä, vähentää ympäristön kuormitusta ja torjuu ilmastonmuutosta l Kannustinloukkuja purkava sosiaaliturvan uudistus l Erilaiset perheet huomioiva perhevapaauudistus l Parannuksia pienituloisim pien eläkeläisten asemaan mm. takuueläkkeellä l Työn verotusta kevennettävä l Yhteisövero pidettävä kilpailukykyisellä tasolla l Perintö ja lahjaverot pois yritysten ja maatilojen sukupolven vaihdossa l Torjuttava harmaata taloutta ja agressiivista verosuunnittelua l Sosiaaliturvan oltava kannustava Ilmastonmuutokseen liittyvästä? l Panostus joukko liikenteeseen l Verotus suosimaan vähäpäästöisiä autoja l Pienituloisille tukea kaasu tai etanoli autoihin siirtymiseen l Metsänomistajille kan nustin hakkuiden lykkää mi seen eli hiili nielujen kasvattamiseen l Puurakentamisen edistäminen l Tuetaan uusiutuvaa energiaa l Päästökaupan kompensoinnista eroon l Päästövähennyksiä nopeutetaan l Suunnitelma fossiilisista polttoaineista ja turpeen energiakäytöstä luopumiseen l Metsänomistajille kannustin pidentää metsien kiertoaikaa ja suosia jatkuvaa kasvatusta l Kaikki tuotanto, kulutus ja liikkuminen kestävämmäksi l Puurakentamisen edistäminen l Turpeen ja fossiilisten polttoaineiden tilalle tuuli, aurinko, kestävä bioenergia, maalämpö, hukkalämpö, energiatehokkuus, älyverkot ja energian varastointi l Ympäristölle kaikista haitallisimmat yritystuet poistettava l Juna ja raitioteitä lisättävä l Pyöräilyä ja kävelyä suosittava l Metsänomistajille palkinto metsän hiilinielun kasvattamiseksi l Yksityisautoilu kansalaisoikeus l Uudet autot halvemmiksi l Kotimaista puhdasta energiaa lisää l Teollisuudelle ei lisäkustannuksia l Päästövähennyksiä ei nopeammin kuin yhdessä EU:ssa l Sähköveroa laskettava l Kaikkien polttoaineiden, myös polttomoottori autojen, verotusta kevennettävä. l Tulevaisuudessa saatava ajaa autolla ja matkustaa l Fossiilitaloudesta siirryttävä bio ja kiertotalouteen l Puun jalostusastetta nostettava l Muovitiekartta toteutettava l Päästövähennyksissä vältettävä hiilivuoto l Biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä joudutettava l Turpeen käyttöön siirtymäaika l Julkisessa rakentamisessa painotettava hiilensidontaa ja puun käyttöä l Yksityisautoille parkkipaikkoja ja sähkölatauspisteitä l Fossiilisen energian merkittävästä käytöstä eroon 2030luvulla l EU:n päästövähennys tavoite 55 %:iin nykyisestä 40 %:sta vuoteen 2030 mennessä l Edistetään päästöttömiä energiatuotantomuotoja kuten uusiutuvat energialähteet ja ydinvoima l Kannustetaan koti talouksia ja yrityksiä ottamaan käyttöön älykkäitä energiaratkaisuja l Kivihiilestä luovuttava l Osallistuminen EU:n energiatavoitteiden muovaamiseen l Toimiva julkinen liikenne l Vähäpäästöisten autojen lisääminen l Puurakentamisen lisääminen l Alueellisia lentokenttiä ja riittävästi lentoja niille Liiton sopimusaloihin liittyvästä? l Malminetsinnän lopet taminen luonnonsuojelu alueilla, kunnille oikeus kieltää kaivostoiminta, kaivosyrityksille vero louhitusta malmista ja korvausvelvollisuus ympäristö haitoista l Metsien hakkumäärät säilyttämään moni muotoisuutta mm. Metsähallituksen tuloutus tavoitteita laskemalla l Kasvisruoan ja luomu tuotannon suosiminen l Kaivannaisten arvoon perustuva kaivosrojaltivero käyttöön l Luomutuotannon ja kasvisruokailun lisääminen l Kielto luonnon monimuotoisuutta uhkaaville kasvi ja hyönteismyrkyille l Muoviveroselvityksen ohella muiden vastaavien ohjauskeinojen tutkiminen l Malminetsinnän kielto luonnonsuojelualueilla l Louhintavero käyttöön l Aavohakkuiden kielto valtion mailla l Kielto turkistarhaukselle ja tuki tarhaajien siirtymiseen muille aloille l Tukea kasvisravintoon l Tukea suomalaiselle lähiruoalle l Metsien monimuotoisuutta turvattava Ei mainintoja l Metsää istutettava entisille turvesoille ja pelloille l Ensiharvennukset metsissä hoidettava l Julkisissa ruokahankinnoissa paino laadulle ja vastuullisuudelle l Kausityöntekijöiden lupabyrokratiaa helpotettava l Metsätaloudessa huomioitava hakkuumäärien ohella metsien elinkaari, ikärakenne ja istutukset l Eikierrätettävien muovien käyttöä vähen netään, ja ne tarvittaessa kielletään ja korvataan uusiutuvilla materiaaleilla l Päivitetään kaivoslaki vastaamaan nykyajan vaatimuksia huomioden yhteiskunnan kokonaisetu l Huolehditaan pääväylien ulkopuolisen tieverkon kunnosta ajatellen mm. metsätalouden toimivuutta l Muovin kierrätystä tehostettava l Metsien hiilinielut laskettava kansalliset erityispiirteet huomioiden l Turkistarhauksen ja kasvihuoneviljelyksen jatkaminen ja maataloustukien turvaaminen 3/2019 Tekijä 11 Tekija?_2019_03_sivut_3-15_VIRPI.indd 11 6.3.2019 14.37
12 Tekijä 3/2019 ”DUUNARI, SINULLA ON VALTAA” ANTTI MAIJALA Levyseppä-hitsaaja, pääluottamusmies, Kumera Machinery Oy, Akaa, Etelä-Pirkanmaan teollisuustyöväen ao. 169:n puheenjohtaja ja ja liittovaltuuston jäsen. – Duunareilla on valta muuttaa politiikan suunta, ja sitä valtaa on käytettävä. Hallituspohja on laitettava näillä vaaleilla uuteen uskoon. Vapaiden valtakunnan teemoista tärkeimpiin kuuluu Antti Maijalan mielestä se, että sanelupolitiikasta on palattava sopimiseen. Tämä koskee niin työpaikkoja kuin niin sanottua kolmikantaa, missä asioita valmistellaan valtakunnan tasolla työntekijöiden, työnantajien ja valtiovallan edustajien kanssa yhteistyössä. Samaten Maijala nostaa esiin sen, että työntekijöillä on oltava vapaus järjestäytyä ammattiliittoon ja oikeus osoittaa mieltään. – Meidät pitää nähdä voimavarana. Minusta SAK:n äskettäinen kannanotto siitä, että luottamusmiesten pitäisi päästä mukaan valmisteluun ja päätöksentekoon, oli erittäin hyvä. Kun työssä sovitaan asioista, ei sanella, henkilöstö on tyytyväisempää. Maijala kertoo, että hänellä on ”hyvinkin vahva fiilis” siitä, että Sipilän hallituksen sanelupolitiikka on jalkautunut myös työpaikoille. – Työpaikoilta kuulee koko ajan juttuja siitä, miten työnantaja on koventanut otteitaan. Tosin on vaikeaa sanoa, kuinka paljon työnantajia painostetaan tähän ylhäältä päin. Maijalan osaston työpaikoilla kerätään kampanjan tukijoiden allekirjoituksia. – Koskaan ei ole täystyrmäystä tullut. Toiset sanovat hyvä juttu ja allekirjoittavat heti. Toiset sanovat kyllä äänestävänsä, mutta nimen antaminen on eri juttu. Maijala ei halua missään nimessä painostaa ketään vaaliasioissa, mutta kunhan kampanjalle saadaan enemmän julkisuutta, kasvattaa se painetta poliitikkojen suuntaan. "Tukijalistoilla me saamme näytettyä, että äänestäjät haluavat muutosta! Joukkovoimalla me saamme muutoksen aikaan. Nyt on aika miettiä tarkkaan, ketä äänestää. " 12 Tekijä 3/2019 JY RK I LU U KK O N EN VAPAIDEN VALTAKUNTA -kampanja rakentuu vapaaehtoisten ja tukijoiden innostukselle muuttaa Suomen politiikan suuntaa. Kampanjan käynnistivät nuoret palkansaajat syyskuussa 2018. Vapaaehtoiset aktiivit käyvät ennen vaaleja kymmeniä tuhansia keskusteluita työpaikoilla, kaduilla, kotiovilla ja puhelimessa. MINKÄ PUOLESTA SINÄ OLET VALMIS ÄÄNESTÄMÄÄN? Liity Vapaiden valtakunta -kampanjan tukijaksi ja äänestä ehdokasta, joka: ? Ei painosta työntekijöitä kikyratkaisuihin (talkoopäivät ja lomarahaleikkurit) ? Puolustaa työntekijän irtisanomissuojaa ? Puolustaa mielipiteenvapautta, kuten lakko-oikeutta ? Ajaa aktiivimallin työttömyysturvaleikkurista luopumista ? Ajaa resurssien lisäämistä koulutukseen ? Vaatii nollatuntisopimusten kieltämistä ? Kannattaa mahdollisuutta tulla toimeen yhdellä työllä ? Puolustaa vapautta järjestäytyä ja solmia työehtosopimuksia 3 RYHDY TUKIJAKSI... ...JA AKTIIVIKSI! OSALLISTU Tekija?_2019_03_sivut_3-15_VIRPI.indd 12 6.3.2019 13.40
”TEHDÄÄN PAREMPI YHTEISKUNTA” "Minusta äänestäminen on tärkeää. Mitään ei saa aikaiseksi, jollei äänestä. Kun me olemme tässä kaikki mukana, samoilla arvoilla, voimme tehdä paremman yhteiskunnan." JENNI MATIKAINEN Sahatyöntekijä ja oppisopimusopiskelija, UPM:n Kaukaan tehdas, Lappeenranta, Lappeenrannan Puualan ao. 724 nuorisovastaava, alueellisen ja valtakunnallisen nuorisojaoston jäsen. Jenni Matikaiselle on tärkeää koulutuksen tosiasiallinen tasa-arvo. – Kouluttautumisen pitäisi olla vapaata kaikille niille, jotka haluavat. Asema, sukupuoli, ikä tai mikään muukaan ei saa olla esteenä. Kouluttautumisen taloustaakan Matikainen on kokenut myös ihan henkilökohtaisesti. – Ilman vanhempien apua lukion käyminen olisi ollut minulle paljon hankalampaa. Esimerkiksi lukiokirjat maksavat niin paljon. Mutta kaikkien vanhemmat eivät pysty auttamaan. Matikaisen mielestä Sipilän hallituksen nurja suhtautuminen koulutukseen paljastui, kun kansalaisaloite toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta torpattiin ”tuosta noin vain”. Maksullisuus ja koulutusleikkaukset tulevat vaikuttamaan pitkälle tulevaisuuteen. – Ammattikoulutuksesta on leikattu kaikkein eniten, parisataa miljoonaa, minkä seurauksena koulupäiviä on vähennetty. Kaikille aloille ei pääse opiskelemaan, ja tämä tulee vaikuttamaan työllistymismahdollisuuksiin. Vapaiden valtakunnan arvoista Matikainen nostaa esiin myös sopimisen tärkeyden pakottamisen sijasta. Kiky pomppaa esiin Lappeenrannassakin. – Minä saan palkan kiky-tunneista, mistä olen kiitollinen. Mutta muut joutuvat menemään ilmaiseksi töihin. Tämä ei ole oikeudenmukaista meille työtätekeville. 3/2019 Tekijä 13 ? AJASSA ”EROON KEPISTÄ JA KIKYSTÄ” JUKKA OLLILAINEN Hitsaaja, pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, Peikko Finland Oy, Lahti, Päijät-Hämeen Teollisuusliiton ao. 23:n hallituksen jäsen "Viimeiset neljä vuotta ovat olleet pelkkää keppiä ja kikyä. Sipilä on hallitusten kaikkien aikojen pohjanoteeraus, se on ollut vain leikkuria opiskelijoille, nuorille, työttömille ja eläkeläisille." – Jos ei äänestä, ei voi vaikuttaa. Niin yksinkertainen on eduskuntavaalien yhtälö hitsaaja Jukka Ollilaisen mielestä. Hän on nähnyt omalla työpaikallaan, mitä esimerkiksi ammattikoulutuksen leikkaukset ovat käytännössä tuoneet tullessaan. – Nuorten koulutuksessa mennään aivan takapuoli edellä puuhun, kun opettajia on vähennetty. Ei ainakaan meidän työpaikalla työssä oppiminen ole parhaalla mahdollisella tasolla. Ollilainen toteaa, että kiky-tunnit närästävät hänen työpaikallaan työntekijöitä kaikkein eniten. – Työntekijän kannalta niissä ei ole mitään järkeä. Miten kiky voisi parantaa työllisyyttä, kun jo töissä olevia rasitetaan entistä enemmän? – Työnantaja on tehnyt hyvää tulosta jo ennen kikyä. Palkankorotuksetkin ovat olleet todella maltillisia. Minä en näe mitään tarvetta ilmaisille, ylimääräisille työtunneille, Ollilainen puuskahtaa. Pääluottamusmies kertoo kysyneensä heiltä, joiden mielestä äänestämällä ei voi vaikuttaa: ”Haluatko tehdä kiky-tunteja?” Yleensä vastaus on ollut kielteinen. Ollilainen toteaa, että sellainen päätelmä ei kanna, että eihän nyt yksi ääni mitään vaikuta. – Jos kaikki ajattelisivat noin, se olisi aika huono yhtälö. Jokainen ääni merkitsee. LA U RI RO TK O A RI N A KA RI VAPAIDEN VALTAKUNTA -kampanja rakentuu vapaaehtoisten ja tukijoiden innostukselle muuttaa Suomen politiikan suuntaa. Kampanjan käynnistivät nuoret palkansaajat syyskuussa 2018. Vapaaehtoiset aktiivit käyvät ennen vaaleja kymmeniä tuhansia keskusteluita työpaikoilla, kaduilla, kotiovilla ja puhelimessa. Liittyminen käy myös Ääni vapaudelle -mobiilisovelluksella (Google Play, App Store). Voit seurata kännykällä tukijamäärän kasvua sekä kampanjakuulumisia. Sovellus toimii myös apuna, kun haluat kutsua uusia tukijoita mukaan: voit esimerkiksi avata keskustelun työelämäteemoista sovelluksesta löytyvän kyselyn avulla. Seuraa verkossa myös Facebookia ja Twitteriä: Vapaiden valtakunta. KOLME VIIKKOA ENNAKKOÄÄNESTYKSEEN! Kampanjointi tiivistyy. Tukijaksi voit ilmoittautua kampanjasivustolla www.vapaidenvaltakunta.fi. Samalla voit ryhtyä myös aktiiviksi ja pyytää muitakin mukaan tukijoiksi, toimia verkkoaktiivina, osallistua kampanjan tapahtumiin tai ottaa isomman roolin ja järjestää itse toimintaa. AKTIIVEINA MUKANA Tekijä_2019_03_sivut_3-15_VIRPI.indd 13 7.3.2019 8.32
14 Tekijä 3/2019 Yli 50 Teollisuusliiton jäsentä on ehdolla eduskuntavaaleissa. Tällä sivulla on kaikki Tekijän painoon mennessä 6.3. ehdokkuutensa ilmoittaneet liiton jäsenet. Teollisuusliiton verkkosivuilla on myös ehdokkaiden valokuvat sekä linkit verkkoja Facebook-sivuille: www.teollisuusliitto.fi/ eduskuntavaalit ENNAKKOON 3.–9.4. TAI VAALIPÄIVÄNÄ 14.4. HELSINGIN VAALIPIIRI ILPO HAAJA, pääluottamusmies, Helsinki, Vasemmistoliitto UUDENMAAN VAALIPIIRI DANIEL HANNUS, pääluottamusmies, Loviisa, SDP VILLE KARI, aluetoimitsija, Helsinki, Vasemmistoliitto EMMI MÄKINEN, viestintäyksikön assistentti, Järvenpää, SDP MATTI PUTKONEN, Nurmijärvi, Perussuomalaiset SAMI RYYNÄNEN, pääluottamusmies, Porvoo, SDP KALEVI WAHRMAN, teleasentaja, härasdomare, Porvoo, SKP (sit.) VARSINAIS-SUOMEN VAALIPIIRI JANNE LAULUMAA, elektroniikkatyöntekijä, Raisio, SDP MATTI RAJALA, veneenrakentaja, Pöytyä, Vasemmistoliitto TIMO TAMMINEN, sahatyöntekijä, Loimaa, SDP JOHANNES YRTTIAHO, tiedottaja, Turku, Vasemmistoliitto SATAKUNNAN VAALIPIIRI MARKO ILTANEN, pääluottamusmies, Eurajoki, SDP JYRKI LEVONEN, pääluottamusmies, Pori, SDP JARI MYLLYKOSKI, kansanedustaja, Nakkila, Vasemmistoliitto MIIKA RANTANEN, putkiasentaja, Rauma, Vasemmistoliitto ERNO VÄLIMÄKI, aluetoimitsija, Pori, Vasemmistoliitto HÄMEEN VAALIPIIRI HANNA-KAISA ROKKANEN, CNC-koneistaja, Hämeenlinna, Vasemmistoliitto TIMO VIITANEN, pääluottamusmies/sulattaja, Hämeenlinna, SDP JUHA ULMANEN, koneistaja, Lahti, Vasemmistoliitto PIRKANMAAN VAALIPIIRI JUKKA GUSTAFSSON, kansanedustaja, Tampere, SDP ESA JÄRVENPÄÄ, autokorimekaanikko, Hämeenkyrö, SDP HANNU JÄRVINEN, trukinkuljettaja/pääluottamusmies, Akaa, SDP MARIE KUUSINEN, automaatioja koneenasentaja, Tampere, SDP VIRVA-MARI RASK, koneenasentaja, Tampere, Vasemmistoliitto JARI ROSLÖF, pääluottamusmies, Nokia, SDP ANTTI SALONEN, pääluottamusmies, Tampere, Vasemmistoliitto SEPPO TAMMINEN, asentaja, Mänttä-Vilppula, Perussuomalaiset KAAKKOIS-SUOMEN VAALIPIIRI ATTE KILPINEN, luottamusmies, Mikkeli, Vasemmistoliitto LEO LINDSTRÖM, merkonomi, Kouvola, Perussuomalaiset MINJA LÄÄPERI, puutarhuri, mehiläishoitaja, Kolkontaipale, Vasemmistoliitto (sit.) NIINA MALM, pääluottamusmies, Imatra, SDP SAVO-KARJALAN VAALIPIIRI SAKARI LAITINEN, prosessinhoitaja, Kuopio, Vasemmistoliitto TIMO SUHONEN, aluetoimitsija, Varkaus, SDP VEIJO TIRKKONEN, pääluottamusmies, Kuopio, SDP VAASAN VAALIPIIRI JUHA-MATTI KIVILUOMA, opiskelija, Teuva, Vasemmistoliitto VIKTOR KOCK, medlemsansvarig, Pedersöre, SDP VILLE KORPINEN, logistiikkavastaava, Kurikka, SDP MARKO KULPAKKO, koneistaja, Kaustinen, Perussuomalaiset PETRI PARTANEN, pääluottamusmies, Kokkola, SDP PEKKA PÖRSTI, muuntajakalustaja, Vaasa, Vasemmistoliitto KESKI-SUOMEN VAALIPIIRI JARNO KEMILÄINEN, vanerityöntekijä, pääluottamusmies, Jyväskylä, SDP JANNE RUMMAKKO, tarkastaja/yrittäjä, Jyväskylä, Liike Nyt (sit.) SAMI TUOMINEN, robotinkäyttäjä/pääluottamusmies, Saarijärvi, SDP OULUN VAALIPIIRI ASKO ALASALMI, aluetoimitsija, Siikalatva, SDP JANNE HALUNEN, asuntomyyjä, Kempele, Perussuomalaiset JOUNI JUSSINNIEMI, pääluottamusmies/työsuojeluvaltuutettu, Pyhäjärvi, Vasemmistoliitto JARI MÄNNIKKÖ, pääluottamusmies, Oulainen, SDP VESA RIEKKI, metsuri, Pudasjärvi, Keskusta LAPIN VAALIPIIRI REIJO KONTINEN, metsuri, Kolari, Vasemmistoliitto JARI PALDAN, asentaja, Rovaniemi, SDP OLAVI STOOR, eläkeläinen, Tornio, Vasemmistoliitto 4 ÄÄNESTÄ Tekijä_2019_03_sivut_14-15.indd 14 6.3.2019 14.24
3/2019 Tekijä 15 Metallikeron varaukset hoitaa Hotelli Pyhätunturi puh. (08) 860 0400, myynti@pyha.fi Lomaile Metallikerossa Pyhän kupeessa www.metallikero.fi Kesäloma mielessä? Haku Metallirannan lomaviikoille 27.5.–31.8. alkaa 18.3. ja päättyy 7.4. Lue lisää: www.teollisuusliitto.?/metalliranta Metalliranta on Loviisan Valkossa Tavistholmenin saaressa sijaitseva vapaa-ajanalue. Lisätietoja hakuaikana: Satu Tahvanainen, puh. 020 774 1305, satu.tahvanainen@teollisuusliitto.? Ari Kolehmainen, puh. 020 774 1303, ari.kolehmainen@teollisuusliitto.? www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775 1/19 NYT LEHTIPISTEISSÄ Päijänteeltä saadaan TAIMENIA Letkeänlaiska pehmoviehe HOUKUTTELEE ISOA HAUKEA H Säkylän Pyhäjärvi kasvattaa ahvenet isoksi H Jättiläistonnikalat palasivat Tanskan vesille H Kainuun Lentua on kuin pikku-Inari H Uisteluveneen varustelu kalaoppaalle H Markku rakensi tukevan uistelulautan H Esittelyssä kalavesille sopivia veneitä H Väylän lohi tykkäsi, kun vaapun kylki vilkkui H Ensimmäiset virikekasvatetut järvilohet vesiin H Kemijolle kalaan oppaan kyydissä H Pieliseltä uistellaan nyt kuhaa lohen sijasta H Uistelemaan Pohjois-Ruotsin Jämtlantiin H Malediiveille kalaan pienemmällä rahalla. Tekijä_2019_03_sivut_14-15.indd 15 6.3.2019 14.24
16 Tekijä 3/2019 NÄKIJÄ Ykkösketju vaatii vastuunkantoa A mmattiliitot, mukana Teollisuusliitto, keskusjärjestöt, yritykset, kansalaisjärjestöt ja tavalliset kansalaiset ovat liittyneet yhteen ja muodostaneet ison koalition. Se vaatii lain säätämistä Suomeen yritysten ihmisoikeusvastuusta. – Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei saa enää olla vapaaehtoista, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala perustelee #ykkösketjuun -kampanjan vaatimusta. Koalitiossa on erilaisia yhteisöjä jo 130, puolueista mukana ovat RKP, SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät, yksittäisiä kansalaisia on yli 8 000. Kansanedustajaehdokkaista 320 on sitoutunut ajamaan lain säätämistä. Lain pitää perustua YK:ssa hyväksyttyyn periaatteeseen yritysten huolellisuusvelvoitteesta, joka koskee ihmisoikeuksien kunnioittamista. Ohjeistuksen mukaan yritysten on vältettävä loukkaamasta ihmisoikeuksia, samoin yritysten on suunnitelmallisesti puututtava ja ehkäistävä toimintansa aiheuttamia mahdollisia ihmisoikeusrikkomuksia. Ykkösketjun vaatimusten mukaisesti laki tulee panna myös toimeen parhaita kansainvälisiä käytäntöjä seuraten. YRITYSTEN VÄLINEN KAUPPA RISKIALTISTA Valtaisia ylityötunteja, olematon työsuojelu, lapsityövoima, orjuuteen vertautuvat olot, elämiseen riittämätön palkka, ei vapaata ammattiyhdistysliikettä… Siinä esimerkkejä ihmisoikeusrikkomuksista, joita riskimaiden työntekijät joutuvat arjessaan kokemaan. Vartiala toteaa, että ihmisoikeuksien riskimaiden tunnistamisessa voi käyttää karkeana apuna esimerkiksi Maailmanpankin maiden hallinnon tilaa kuvaavaa indeksiä. Vartiala ei nimeä yksittäisiä teollisuuden alan suomalaisyrityksiä, joiden toiminta yli rajojen voi olla ihmisoikeuksien kannalta riski. Mutta hän toteaa, että suurempi ihmisoikeusriski koskee nyt yritysten välistä b-to-b-kauppaa, ja erityisesti tiettyjä alueita. Suoraan kuluttajille tuotteita myyvät yritykset pelkäävät maineensa puolesta. Vartialan mukaan niillä on iso intressi saattaa yritystoimintansa oikealla tolalle, sillä media kohuilla on suuri vaikutus tällaisten yritysten liiketoimintaan. – Ihmisoikeuksien loukkaamisen riski koskee kaikkia suomalaisia yrityksiä, jotka toimivat esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa. Maiden riskitaso voi myös vaihdella. Esimerkiksi Brasiliassa riskit kasvavat, ”Laki yritysten ihmisoikeusvastuusta tekisi maailmankaupasta nopeammin reilumpaa kuin kauppaneuvottelut. Samalla suomalaisen työn kilpailukyky paranisi”, Sonja Vartiala Finnwatchista toteaa. Suomea vaaditaan nyt lailliseen #ykkösketjuun. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT PEKKA ELOMAA ”Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei saa enää olla vapaaehtoista.” Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 16 6.3.2019 13.04
3/2019 Tekijä 17 AJASSA kun siellä on nyt valta vaihtunut ja politiikka muuttunut ihmisoikeuksille vihamielisemmäksi. Suomalaisilla yrityksillä ei välttämättä ole aina näissä maissa tytäryhtiöitä, mutta ne ostavat niistä tuotteita ja raaka-aineita, Vartiala huomauttaa. Kansaneläkelaitoksen eli Kelan tuottama suomalainen äitiyspakkaus on noussut maailmanmaineeseen. Mutta pakkauksen tuotteita tehdään hikipajoissa, minkä Finnwatchin selvitys on hiljattain paljastanut. Vartialan mukaan tämä Kelan kilpailuttama pakkaus on tyyppiesimerkki kaupasta, jota käydään ”businessto-business ”, eli sitä ei myydä suoraan kuluttajille. Suurin osa vuoden 2018 äitiyspakkauksen tuotteista valmistettiin ihmisoikeuksien riskimaissa. Yrityksillä ei ollut omaa tuotantoa noissa maissa, vaan tuotteet ostettiin alihankkijoilta. – Kela oli edellyttänyt yrityksiltä vakuutusta, ja yritykset olivat ruksanneet esimerkiksi vähimmäispalkan vaatimusta ja lapsityövoiman kieltoa koskevat ruudut. Mutta vakuutukset eivät pitäneet paikkaansa. Yritykset tiesivät, että Kela ei valvo asiaa mitenkään. Yritykset tiesivät, että rikkomuksista ei jää kiinni. – Meille Kelan hankintakriteerien puutteet eivät olleet yllätys. Suomen julkisten hankintojen vastuullisuus on aika retuperällä. Hankinnoissa ei juurikaan käytetä sosiaalisen vastuun kriteereitä. Kun mennään hinta edellä, vastuullisimmat yritykset eivät voita kilpailutuksia. Näin valtio ja kunnat kannustavat yrityksiä polkemaan hintaa keinolla millä hyvänsä, Vartiala kuvaa. Ykkösketjuun -kampanjan keulahahmo toteaa, että yritykset ovat lähteneet mukaan koalitioon nimenomaan siksi, että ne haluavat reiluja pelisääntöjä. Tuotteiden eettisyyden ja ihmisoikeusrikkomusten estäminen vaatii yrityksiltä resursseja ja nostaa näin tuotteiden hintaa. Yritykset haluavat, että myös oikein ja eettisesti toimivat yritykset voivat menestyä suomalaisessa bisnesmaailmassa. Vartiala muistuttaa siitäkin, että vähittäiskauppa saisi eettisyystaakkaansa jaettua nykyistä reilummin, jos brändiyritykset joutuisivat uuden lain myötä kantamaan yritysvastuun tuotteistaan. Nythän vähittäiskaupan asiakas odottaa, että vähittäiskauppa itse vahtii tuhansien myymiensä tuotteiden eettisyyttä. AY-LIIKETTÄ TARVITAAN Vartiala toivoo, että suomalainen ay-liike edelleen voimistaisi solidaarisuustyötään muiden maiden ammattiliittojen tukemiseksi. Vartiala kertoo, että esimerkiksi suomalaiset sairaanhoitopiirit ostavat nyt paljon Malesiassa tuotettuja tarvikkeita. Tätä haastattelua tehtäessä siellä oli menossa valtaisia siirtotyöläisten mellakoita. – Malesiassa ei ole vahvoja ammattiliittoja, jotka pystyisivät järjestämään näitä mieltään osoittavia työntekijöitä ja ajamaan heidän asiaansa, Vartiala toteaa. Solidaarisuus Suomea huonommin järjestäytyneiden maiden työntekijöitä kohtaan ei ole Vartialasta vain toimintaa ihmisoikeuksien puolesta. Lopulta se hyödyttää hyvin konkreettisella tavalla myös tavallista suomalaista työntekijää. Ihmisoikeuksia polkevat, siis halvalla muualta tuotteita tai palveluita ostavat yritykset eivät enää olisi etulyönti asemassa niihin suomalaisiin yrityksiin verrattuina, jotka jo nyt huolehtivat eettisistä velvollisuuksistaan. – Suomalaisen työn kilpailukyky paranisi, Vartiala vääntää rautalankaa. Ranskassa säädettiin yritysten huolellisuusvelvoitteesta laki rangaistus pykälineen jo vuonna 2017, ja Sveitsissä ja Hollannissa vastaavaa laaditaan parhaillaan. – Globaalin kaupan ongelmat vaativat globaalit ratkaisut. Nyt on monissa maissa menossa Ykkösketjuun -kampanjaa vastaavia hankkeita. Meidät on myös kutsuttu Ruotsiin kertomaan Ykkösketjusta . Meidän on varmistettava, että laki yritysten ihmisoikeusvastuusta saadaan EU:n laajuiseksi, ja lopulta tietysti globaaliksi. l ”Globaalin kaupan ongelmat vaativat globaalit ratkaisut.” ”Suomen julkisten hankintojen vastuullisuus on aika retuperällä.” SONJA VARTIALA on Finnwatchin toiminnanjohtaja. Hän johtaa järjestön hallintoa ja viestintää vastaten työelämän oikeuksiin liittyvästä tutkimuksesta ja vaikuttamistyöstä. Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö, jonka taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ayja ympäristöjärjestöjä. Teollisuusliitto tukee Finnwatchin toimintaa. Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 17 6.3.2019 12.31
18 Tekijä 3/2019 Ilmoittaudu omaan ammattiosastoosi tai työpaikkasi yhteyshenkilölle viimeistään 30.4. Aikuiset ja 3 vuotta täyttäneet: Särkänniemi-ranneke 20 euroa / henkilö. Lue lisää: www.teollisuusliitto.?/hame-pirkanmaa-kesapaiva Häme–Pirkanmaa-alueen Koko perheen kesäpäivä 8.6. Särkänniemessä S ä rk ä n n ie m i P o w e rP a rk Ilmoittaudu viimeistään 24.5. www.teollisuusliitto.?/perhepaiva-powerparkissa Vaasa–Keski-Suomi Perhepäivä PowerParkissa 8.6. Vasa–Mellersta Finland Familjedag i PowerPark 8.6 Anmäl dig senast 24.5 www.teollisuusliitto.?/familjedag-i-powerpark Tule mukaan! Kom med! Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 18 6.3.2019 12.31
3/2019 Tekijä 19 VIERAILIJA Matkalla tuntemattomaan ”Olemme matkalla tuntemattomaan, seikkailu on alussa, kaikki ovat mukana, tahtoen tai tahtomattaan…”, riimitteli Pelle Miljoona joskus 1980-luvun alussa. Ilmastonmuutos on syksyllä julkaistun IPCC:n raportin jälkeen jysähtänyt viimeistään ikävällä tavalla tajuntaamme, eikä odotettavissa oleva seikkailu näytä kovin lupaavalta. Valtavan suunnanmuutoksen on tapahduttava ja nopealla aikataululla. Vuonna 2008 Suomen ympäristökeskukseen otti yhteyttä yritysjohdon konsultti. Hän oli pohdiskellut muutamien suomalaisten yritysjohtajien kanssa, mitä he voisivat tehdä ilmastonmuutoksen hillitse miseksi yritysten yhteiskuntavastuun nimissä. Tästä yhteydenotosta sai alkunsa Kohti hiilineutraalia kuntaa eli Hinku -hanke. Mukaan saatiin aluksi houkuteltua viisi kuntaa: Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki. Osa kunnista oli yritysjohtajien kesämökkikuntia. Tämä sattumanvarainen kunta valinta viitoitti hankkeelle suunnan. Hinkusta tuli ilmastotyön väline ja verkosto pienille ja keskisuurille kunnille. Tavoitteeksi asetettiin tuolloin utopistinen 80 prosentin päästövähennys kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöistä vuoteen 2030 mennessä. Vertailuvuodeksi valittiin 2007. Tällä hetkellä Hinku verkostossa on mukana 46 kuntaa, jotka ovat sitoutuneet tavoitteeseen. Asukkaita Hinku -kunnissa on tällä hetkellä noin 830 000. Uusia kuntia liittyy mukaan tasaiseen tahtiin. Hinkun 80 prosentin tavoite ei ole enää utopiaa. Se alkaa olla vähimmäisvaatimus. Hinku kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energiaja ilmastoalan asiantuntijat. Hinku jakaa tietoa ilmastonmuutoksen hillinnän parhaista käytännöistä, tukee kuntien ilmastotyötä sekä luo kysyntää ilmastoystävällisille tuotteille ja palveluille. Verkostosta on kasvanut merkittävä viestinviejä ja kokeiluja monistusalusta suomalaiselle ilmastotyölle. Hinku -kunnat vähentävät oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä ja vaikuttavat alueensa muihin toimijoihin: asukkaisiin, yrityksiin, maaja metsätalousyrittäjiin sekä vapaa-ajan asukkaisiin. Päästövähennystoimenpiteet kohdistuvat enimmäkseen energiatehokkuuden parantamiseen ja energian säästämiseen, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiatuotantoon ja materiaalitehokkuuden parantamiseen. Vuodesta 2007 Hinku -kunnat ovat vähentäneet kasvihuonekaasupäästöjään noin 26 prosenttia. Jos päästöt vähenevät tätä vauhtia, päästään 80 prosentin päästövähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä. Päästöjen vähentäminen tosin vaikeutuu vuosi vuodelta. Helpoimmin toteutettavat toimet alkavat olla jo tehty. Nyt pitäisi siirtyä rakenteellisiin ja isomman mittakaavan ratkaisuihin. Verrattuna muihin Suomen kuntiin Hinku -kuntien päästöt ovat vähentyneen vain hieman nopeampaa tahtia. Onko Hinkusta siis ollut hyötyä? Kunnissa on toteutettu paljon konkreettisia toimenpiteitä, mutta merkittävintä lienee Hinkun vaikutus asenteisiin ja ilmapiiriin. Ilmastotyö on lähtenyt liikkeelle laajemmalla rintamalla osittain Hinkun esimerkin viitoittamana. Tulevaisuus on epäilemättä haastava seikkailu, joka voidaan vielä kääntää voitoksi, jos kaikki ovat mukana tekemässä muutosta. JYRKI TENHUNEN Kirjoittaja on tutkimus insinööri ja Suomen ympäristökeskus SYKE:n Hinku tiimin vetäjä AJASSA ”Ilmastotyö on lähtenyt liikkeelle laajemmalla rintamalla osittain Hinkun esimerkin viitoittamana.” Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 19 6.3.2019 12.31
20 Tekijä 3/2019 Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 20 6.3.2019 12.31
3/2019 Tekijä 21 ? AJASSA O n aika katsoa, mitä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus oikein tällä muutoksella haki ja sai aikaan. Laki työttömyysturvan muuttamisesta astui voimaan 1.1. 2018. Sitä oli kuitenkin valmisteltu aktiivisesti jo vuodesta 2016 lähtien. Ammattiliitot kaikista keskusjärjestöistä olivat ilmaisseet vastustuksensa, toiset jyrkästikin. Esimerkiksi Teollisuusliitto väläytti jopa poliittista lakkoa. Laki hyväksyttiin joulukuun 19. päivänä 2017 hallituspuolueiden äänin 103–90. Kuvaavaa on, että lain ensimmäisen käsittelyn aikana 8.12. vastuuministeri Pirkko Mattila (sin.) istui savusaunassa ja jopa twiittaili sieltä näin: @pirkkomattila ”Kahdella naisella oli samanlainen puku linnanjuhlilla, uutisten mukaan. Hmmmmm. Monellako miehellä oli sitten samanlainen? Eläköön erilaisuus ja samanlaisuus. Hyvää viikonloppua kaikille, se oottaa muuten savusauna #voimaantuuihanväkisinkin” Ensimmäiset löylyt vuoden 2018 lakkoliikehdinnälle oli näin lyöty. Laajat työtaistelut saivat aikaan sen, että aktiivimallia on pohdittu kahdessakin eri työryhmässä. Aivan aluksi edes työvoimaviranomaiset eivät tienneet, miten tuli toimia. Vaikeaa on työttömän nytkin tietää, mitä häneltä edellytetään, jottei turvaa leikata. Eikä auta, vaikka tietäisikin. Töitä ei ole, eikä usein palvelujakaan. Aktiivimallista on tullut monelle automaattileikkuri, jota ei voi välttää, vaikka haluaisikin. Hallituksen perusteluihin tuli kuitenkin arvio, että aktiivimallilla haetaan joko työllisyyden kohenemista tai työttömyysturvan kulujen säästöä. AKTIIVIMALLI – MIKÄ JA MIKSI? Idea aktiivimallista tuli – ironista kyllä – STTK:sta. Keskusjärjestön pääekonomi Ralf Sund esitti Martti Hetemäen työllisyystyöryhmässä mallia, jonka mukaan työtön voisi omalla toiminnallaan pyrkiä estämään työttömyyspäivärahansa leikkauksen. Sitä ennen asiasta oli keskusteltu lähinnä erilaisista kaavamaisista portaittaisista leikkauksista. Pohjoismaista tällainen malli on ollut käytössä pitkään muun muassa Tanskassa. Nykyään myös Tanskassa aktivoidaan ja Suomen mallia sanotaan huonoksi kopioksi Tanskasta. Suomeen tuli siis käyttöön Tanskasta kopioitu köyhän miehen malli. Aktiivimalli perustuu ajatukseen, jossa työttömiä pitää tuuppia töihin. Ihmiskuva, johon ajattelu perustuu, on nykyään harhainen. Vallankäyttäjät näkevät, että ihmiset ovat hallintoalamaisia, joiden tärkein tehtävä on totella. Kenenkään mieleen ei tunnu juolahtavan, että voisi sitä käyttää porkkanaakin. TANSKA KÄYTTÄÄ PORKKANAA TEHOKKAASTI Tanskaa voisi nimittää työllisyyspolitiikan mallimaaksi. Siellä on onnistuneesti sovellettu tehokasta työllisyyspolitiikkaa vuosikymmenien ajan. Tanskan työllisyyspolitiikka perustuu kolmeen pääkohtaan: joustaviin työmarkkinoihin, varsin korkeisiin, mutta lyhyisiin työttömyystukiin, sekä laajaan henkilökohtaiseen aktivointiin. Tanskassa tavoitteena on, että työtön löytäisi töitä kolmessa kuukaudessa. Nykyisin noin neljä viidestä työttömästä työllistyy Tanskassa kolmen kuukauden sisällä, kun Suomessa työttömyyden keskimääräinen kesto on viime vuosina kohonnut lähelle 60 viikkoa. Aktiivimallista tuli työttömyysturvan leikkuri Työttömyysturvan aktiivimalli on nyt ollut voimassa reilun vuoden. Neljä työttömän aktiivisuusseurannan täyttä jaksoa on täynnä. Viidettä jaksoa lapioidaan umpeen tämän jutun ilmestyessä. TEKSTI JUHANI ARO KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 21 6.3.2019 12.31
22 Tekijä 3/2019 Viranomaisia pelätään – Kerran pääsin jopa käymään työpaikalla. Siellä oli työhönotossa nuori sälli, joka oli vähän pihalla asioista itsekin. Yhtäkkiä hän kysyi minulta, pääsenkö kyykkyyn. Olin vähän hämil läni, että miten tämä nyt liittyy työpaikkahaas tatteluun. Oli aika outo veto häneltä. – Olen urheillut koko ikäni, että vähän se hämmästytti, Matti kuvailee. ”OLET LIIAN VANHA” Työttömyytensä alkuaikoina Matti ei uskonut, etteikö töitä löytyisi. Miehen optimistisuutta kuvaa, että lukemattomien hakemusten lisäksi hän kiersi ovelta ovelle töitä kysymässä. – Sain vastauksia useammastakin paikasta joko toimitusjohtajalta tai tehdaspäälliköltä, että olitpa mimmonen ammattimies tahansa, töitä et saa. Olet liian vanha. – Totesin, että onhan se hyvä, että joku uskaltaa sanoa sen suoraankin. Yleensä kukaan ei sano ääneen, vaan puhuu jostain muusta. Mutta entä aktiivimallin 18 tuntia? Varmaan löytyy helposti pätkiä? – Kertaakaan en ole saanut tehtyä töitä aktiivi mallin mukaisesti. Hakemuksia olen kyllä lait tanut, Matti sanoo. Kursseillekaan Matti ei ole mennyt. Ei ole oikeata kurssia. – Tuntuu tyhmältä lähteä täyttämään jotain cv:tä, kun on niitä monta vuotta tehnyt jo. Se on ihan kuin hakkaisi päätään seinään. Tekijä lehti haki tähän juttuun Teollisuusliiton aluetoimistojen avustuksella aktiivimallin leik kuriin joutuneita työttömiä haastateltavaksi. Mahdollisuus joutua haastatteluun herätti jopa kauhunsekaisia tunteita. Kukaan ei halunnut esiintyä nimellään. Jäi vahva vaikutelma, että Teollisuusliitonkin työttömät pelkäävät joutu vansa viranomaisten vielä ankarampien toimien kohteeksi, jos puhuvat asioistaan julkisesti. Se sanottiin myös suoraan. KYSYMYS TYÖNHAKIJALLE: PÄÄSETKÖ KYYKKYYN? Kojekokooja ”Matti”, 59, joutui työttömäksi, kun firma pilkottiin pienempiin osiin ja Matin työt muuttivat muualle. – Pari vuotta olen ollut työttömänä, sitten putoan viimeiselle rahalle, Matti kertoo. – Onhan tässä vielä se kunnan työllistämis velvoite, että löytyykö sieltä jotain, vai löytyykö mitään. – Aktiivimalliin olen yrittänyt perehtyä, mutta kun ikää on lähempänä kuuttakymmentä, niin on aivan sama perehtyykö vai ei. Töitä ei löydy, Matti kertoo. Samanlaisia kokemuksia on muillakin ikään tyvillä. Matti on kuitenkin kahden vuoden työt tömyysaikana päässyt pariin työhaastatteluun. Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 22 6.3.2019 12.31
3/2019 Tekijä 23 AJASSA ”MULLA ON IHAN SAIRAAN HYVÄT PAPERIT” ”Jorma”, 53, on raskaskoneasentaja. Mies korjaa koneet lumikelkasta kaivinkoneeseen. On huippu ammattilainen. Työttömäksi hän joutui kesken sairausloman. Olkapää leikattiin, ja määräaikaista työsuhdetta ei uusittu. Silti hänelle napsahti kuukauden karenssi, vaikkei hän sairauslomansa aikana ollut varsinaisesti työtön. – Paskaduuneja on ollut. Ihmeellisen huonoja firmoja. Kerran illalla kymmenen aikaan tulin työkeikalta. Hallilla istunut johtaja sanoi, että sanon sut irti, unohdin sanoa aiemmin, Jorma kertailee uransa vaiheita. – Alani töitä kyllä olisi, mutta minua ei huolita, koska olen liian vanha. Mutta ei Jorma ole luovuttanut. – 67 paikkaan on hakemukset ja luulen, että saan vielä töitä. Ja jos en, mulla on pakettiauto, niin pistän oman firman pystyyn. Jormakin on yrittänyt toteuttaa aktiivimallia. – Olen yrittänyt aktiivisuutta repiä kasaan, mutta en minä niille kursseille lähde. Ei niistä ole mitään hyötyä. – CV:n täyttökursseille! Kuka perkele sinne menee, kun mulla erittäin hyvä CV jo nyt ja sairaan hyvät paperit, Jorma puhisee. – Ketään työnantajaa ei kiinnosta ottaa ketään töihin 18 tunniksi. – Se on todella tyhmää tuollainen. Olisikin todellisia kursseja, joissa oppisi omalta alalta jotain uutta. Uuteen tekniikkaan haluaisin perehtyä paremmin, Jorma sanoo. TOIMI NÄIN, ET MENETÄ RAHAA Työttömyysetuuden maksajat eli Kela tai oma työttömyyskassasi seuraavat työmarkkinatukea tai perus/ansiopäivärahaa koskevassa hakemuk sessa antamiesi tietojen perusteella sitä, täytty vätkö aktiivimallin ehdot kohdallasi. Säilyttääksesi työttömyysetuuden ennallaan työttömän työnhakijan on 65 päivän tarkastelu jakson aikana tehtävä 18 tuntia palkkatyötä ja saatava siitä työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos olet yrittäjä, on sinun ansaittava yritys toiminnassa yhteensä vähintään 241 euroa. Jos pätkähommia ei löydy, on oltava viisi päivää TEtoimiston työllistymistä edistävässä palvelussa tai sitten opiskeltava viisi päivää TEtoimiston kanssa erikseen sovittuja opintoja. Myös sivutoimiset ja lyhytkestoiset opinnot kelpaavat. Kaikki nuo mallit ovat joko tai. Jokainen on tehtävä 65 päivän aikana, eikä niitä voi sekoittaa keskenään. Huhtikuun alusta lukien myös kuntien, ammattiliittojen ja tiettyjen yhdistysten järjes tämät työllistymistä edistävät palvelut kerryt tävät aktiivisuutta. YHÄ USEAMMAN ETUUS ALENEE Tuoreimmat luvut Kelasta ja Finanssivalvon nasta paljastavat, että yhä useampi työtön saa työttömyysetuuttaan alennettuna. Kun aktiivi mallin vuoksi alennettua työttömyysetuutta sai huhti–kesäkuussa yhteensä noin 151 000 henkilöä, heinä–syyskuun tarkastelujaksolla alennettua etuutta sai yhteensä noin 158 000 työtöntä. Tämä tarkoittaa, että alennettua etuutta saa nyt liki 40 prosenttia työttömyysetuuden saajista verrattuna huhtikesäkuun 36 prosenttiin. Aktiivimalli on alentanut erityisesti iäkkäiden työttömien etuuksien tasoa. Alennetun etuuden saaminen on sitä yleisempää, mitä vanhemmasta ikäluokasta on kyse. MIKÄ AKTIIVIMALLI? Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömän on 65 työttömyysetuuden maksupäivän tarkastelu jakson aikana täytettävä niin sanottu aktiivi suusedellytys, jotta etuutta maksetaan täysi määräisenä myös tarkastelujaksoa seuraavat 65 maksupäivää (noin kolme kuukautta). Mikäli aktiivisuusedellytys ei täyty, työttö myys etuus pienenee seuraavan tarkastelujakson ajaksi 4,65 prosenttia. Leikkaus vastaa yhtä omavastuupäivää kuukaudessa. Aktiivimalli koskee suurinta osaa työnhaki joista, myös nk. eläkeputkessa olevia. Aktiivi malli ei koske työnhakijaa, joka saa työkyvyt tömyyden tai vamman perusteella myönnettyä etuutta, työskentelee omais tai perhehoita jana tai on hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja odottaa päätöstä. Lähde: TEM Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 23 6.3.2019 13.04
24 Tekijä 3/2019 VÄITTÄJÄT Sisältääkö ammatillinen koulutus tarpeeksi työelämätietoa? TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO SANOTAAN, ETTÄ NUORET TUNTEVAT HUONOSTI TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ, JA TÖIHIN TULLAAN MITEN SATTUU. PITÄÄKÖ OLLA HUOLISSAAN? KARI HYYTIÄ: Oppilaitosten ja yhteistyökumppanien palaut teesta päätellen petraamista on. Kaikilla ei välttämättä ole tietoa, milloin töihin tullaan, miten pidetään tauot tai mitä työturvallisuus tarkoittaa. Voi myös miettiä, onko opettajilla riittävästi aikaa opettaa näitä. JAANA VILLIKKA-STORM: Opetusministeriön mielikuva tutkimuksen mukaan ammatillinen koulutus antaa hyvät perusvalmiudet, mutta työelämätaidot nostettiin kehittämis alueeksi. Valmiudet opiskelijoilla vaihtelevat, kirjo on iso ja riippuu siitä, miten paljon on kokemusta työelämästä. Suurimmalla osalla on kokemusta, mutta esimerkiksi prosessi teollisuudessa on työpaikkoja, jonne otetaan vain jo 18 vuotta täyttäneitä. HYYTIÄ: Ikäkysymys on myös työturvallisuuskysymys. Tietenkin sekin vaikuttaa, jos kotona on työttömyyttä tai vieraantumista työelämästä ja työn mallia ei ole saatu. ONKO KOULUTUKSEN OPPISISÄLLÖISSÄ TARPEEKSI TYÖELÄMÄTIETOA? VILLIKKA-STORM: Perustutkintoihin on sisällytetty työelämä osaamista ja taitoja, jotka arvioidaan näytöissä aidoissa työelämän tehtävissä. Myös yhteiset tutkinnon osat sisältävät työelämäosaamista. Opiskelijan on tunnettava työelämää ja alan osaamistarpeita, hänen pitää ymmärtää mikä on esimerkiksi työsopimus ja hän saa valmiuksia toimia työelämän pelisääntöjen mukaan. Näiden lisäksi voi opiskella myös yrittäjyyttä. HYYTIÄ: Yrittäjäjärjestöt lobbaavat hyvin asiaansa, ja on hienoa, että yrittäjyydellä työllistetään ihmisiä. Mutta myös ammattiliitoilla on valmiuksia ja halua tulla kertomaan työelämän asioista. KUULLAANKO AMMATTILIITTOJA OPINTOSISÄLTÖJEN SUUNNITTELUSSA? HYYTIÄ: Kyllä meiltä pyydetään perusteluja ja lausuntoja. VILLIKKA-STORM: Työelämä on vahvasti mukana tutkinnon perusteiden laadinnassa niin työelämätoimikuntien kuin järjestöjen kautta. Perusteisiin voi ottaa kantaa jo valmistelun aikana. OPISKELIJALLE LAADITAAN HENKILÖKOHTAINEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (HOKS). VOIDAANKO HENKILÖKOHTAISET TARPEET HUOMIOIDA RIITTÄVÄN HYVIN? VILLIKKA-STORM: Opintopisteet kertovat vaaditun osaamisen tasosta, mutta oppilaitokset tekevät suunnitelmat, miten asiat opetetaan. Jos opiskelijalla on valmiuksia hankkia osaamista työpaikalla, siellä oppiminen voi olla hyvinkin isossa osassa. HYYTIÄ: Työelämätaitojenkin konkreettinen harjoittelu painottuu enemmän työpaikoille, mutta muuten se voi olla aika minimaalista. Puutteita näissä asioissa voi olla myös yrittäjien, esimiesten tai opintoohjaajien taholla. VILLIKKA-STORM: On tärkeää, että kouluissa noudatetaan tiettyjä pelisääntöjä, se että tunnille tullaan ja osallistutaan työpajoihin. Siellä nuori jo oppii, että töihinkin tullaan ajoissa. Kyse on pitkälle asenteesta. JAANA VILLIKKA-STORM YLI-INSINÖÖRI OPETUSHALLITUS Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 24 6.3.2019 12.31
3/2019 Tekijä 25 HYYTIÄ: Järjestelmä tukee nyt oma-aloitteisia ja rohkeita nuoria, jotka uskaltavat kysyä. Ne jotka tarvitsevat apua, eivät kehity niin hyvin. Kyllä tämä nykyinen pelimaailma asettaa osalle opiskelijoista oman haasteensa, kun yöt pelataan ja aamulla pitäisi lähteä töihin. OSAAVATKO OPETTAJAT OPETTAA TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ, MILLAINEN KOSKETUS HEILLÄ ON TYÖPAIKKOJEN TYÖELÄMÄÄN? VILLIKKA-STORM: Hajontaa varmasti on. Toisilla työelämän tuntemus saattaa olla 20 vuoden takaa, mutta on myös opettajia, joilla on oma yritys ja jotka samalla tekevät opetustöitä. Yleisesti opettajilla on hyvät yhteydet työelämään. HYYTIÄ: Hyvällä opettajalla on erittäin suuri rooli, ja hänen tehtävänsä on tehdä oppilaista yhteiskuntakelpoisia. Hänen työja elinkeinoelämän tuntemuksellaan on merkitystä. On paljon niitä, jotka ovat tulleet ammattikoulutuksen ja työelämän kautta opettajan työhön – heillä työelämän kokemus on vahvaa. Näitä osaajia siirtyy paljon eläkkeelle, eikä uusia tule nopeasti. AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUI. MITEN UUSI JÄRJESTELMÄ ON LÄHTENYT KÄYNTIIN? VILLIKKA-STORM: Uusi lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2018 alussa, ja ensimmäiset yhteishaun kautta tulleet opiskelijat aloittivat vasta syksyllä. Ollaan siis vielä aika alkuvaiheessa, ja järjestäjäkohtaisesti ollaan hyvin eri tilanteissa. HYYTIÄ: Oppilaitoksissa on ollut yt-neuvotteluja, siellä on tilahaasteita, ja koko rahoitus on muuttunut tulospohjaiseksi. Samoin on tekemistä siinä, miten työpaikoilla hoidetaan riittävä perehdytys ja ohjaus. Samalla kun tutkintojen rakenne muuttuu, yhtälö on iso, eikä kaikki ole vielä kunnossa. MILLAISIA AMMATTILAISIA OPPILAITOKSET NYT TUOTTAVAT? HYYTIÄ: Laatukriteereissä pitää olla tarkkana nyt ja jatkossa. Me tarvitsemme kovan tason osaajia, ja siksi tutkinnoista ei saa päästä liian helposti läpi. Nämä järjestelmät tietyllä lailla takaavat, että näin tapahtuu. VILLIKKA-STORM: Uusi ammatillinen koulutus, jossa näytöt tapahtuvat työelämässä ja arvioijina on myös työelämän edustajia, takaa paremmin sen, että meille valmistuu ammattilaisia, jotka täyttävät työelämän vaatimukset. KARI HYYTIÄ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN ASIANTUNTIJA TEOLLISUUSLIITTO TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Toisen asteen ammatilliset perustutkinnot sisältävät yhteiset tutkinnon osat, joihin on sisällytetty yhteiskuntaja työelämäosaamista. Alueina ovat mm. työelämässä toimiminen ja yrittäjyyteen liittyviä osin valinnaisia osia. Perustutkintoihin sisältyy työelämäosaamista myös kunkin toimialan tarpeen mukaan. Ammatilliset perustutkinnot ovat osaamisperusteisia. Osaaminen määritellään osaamispisteillä, ei opintoviikoilla. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista tehdään joko koulutussopimuksella (palkatta) tai oppisopimuksella (palkallinen). Katso Tekijän verkkolehdestä video, kuinka ammatillisen koulutuksen sisältöjen rakennelma kestää: www.tekijälehti.fi AJASSA VIDEO Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 25 6.3.2019 12.31
26 Tekijä 3/2019 KEKSINTÖ Tuulta moottoripurjeisiin TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP KUVA NORSEPOWER l Taitava jalkapalloilija saa kulmapotkusta maalin, koska pallon kierre tehostuu Magnus-ilmiön takia. Moottoritai roottoripurje on pysty sylinteri, joka pyörii alkusysäyksen jälkeen saman ilmiön takia ja tuottaa liike-energiaa. Saksalainen kemisti ja fyysikko Gustav Magnus määritti ilmiön 1850-luvulla. Kappaleen pieni pyörivä liike saa ilmavirran kääntymään samaan suuntaan ja vahvistamaan liikettä edelleen, koska toiselle puolen kappaletta syntyy alipaine. Ensimmäiset roottoripurjealukset jäivät 1920-luvulla kokeiluiksi, koska perinteiset potkurit olivat tehokkaampia eikä matkan taittuminen riippunut niin paljon tuulen suunnasta. Vasta viime aikoina on tultu toisiin aatoksiin. Meriliikenteen polttoaineiden rikkipitoisuuksia on pitänyt vähentää ympäristösyistä, mikä on tiennyt ja tietää varustamoille lisämenoja. Niinpä kiinnostus vaihtoehtoisiin energialähteisiin ja apuvoimaan on kasvanut vauhdilla. Vuonna 2020 sallittu rikkipitoisuus on seitsemäs osa nykyisestä. Apuvoimaa saa roottoripurjeista, mutta kokeiluissa ei ole ollut juuri onnea. Saksalainen turbiininvalmistaja Enercon GmbH rakensi vuonna 2010 neliroottorisen konttilaivan E-Ship 1 :n. Roottorit säästivät vain 10 prosenttia aluksen diesel-sähkömoottorin kulutuksesta. Alus vedettiin pois liikenteestä, mutta otettiin uudelleen käyttöön tehokkaampien moottoreiden myötä. Viime vuonna Turun ja Tukholman väliselle reitille uudistuneena palanneen Viking Gracen roottoripurjeen läpimitta on 4 metriä ja korkeus 24 metriä, 33 metriä E-Ship 1 :n roottoreita lyhyempi. Roottorin avulla yhtiö kertoo voivansa vähentää nesteytetyn maakaasun käyttöä 300 tonnia vuodessa. Suomalaisen Norsepowerin valmistama roottoripurje on tiettävästi ensimmäinen matkustaja-alukseen asennettu. Lähtökohtana on suomalaisen Sigurd Savoniuksen 1920-luvulla kehittämä tuuliturbiini, johon keksijä sai idean saksalaiselta Anton Flettneriltä. Aikanaan Flettnerin roottoreita kokeiltiin myös lentokoneessa. Kone syöksyi ensimmäisellä lennollaan alas. VANHA KEKSINTÖ Roottoripurjeet ovat olleet käytössä jo pitkään. Saksalainen lentokone insinööri ja keksijä Anton Flettner keksi mm. Albert Einsteinin avustuksella, kuinka Magnusilmiötä voisi hyödyntää merenkulussa. Ensimmäinen roottoripurjealus valmistui vuonna 1924. Yhden roottorin halkaisija oli 2,7 metriä ja korkeus 15 metriä. Aluksessa oli kaksi roottori purjetta ja kaksi 45 hevosvoiman sähkömoottoria. Atlantin ylitys Saksasta Hampurista EteläAmerikan kautta Yhdysvaltoihin New Yorkiin kesti reilun kuukauden. NOPEA VIRTAUS = ALIPAINE HIDAS VIRTAUS = YLIPAINE TUULI TYÖNTÖVOIMA ETÄOHJATTAVIA LAIVOJA Rolls Royce on satsannut suunnitte lussa sekä purjelaivojen uusiin versioihin että roottoripurjeisiin. Tuorein keksintö on etäohjattava alus. Kahta sen prototyypeistä kokeillaan paraikaa Suomessa. Toinen on saaristolautta, jonka auto ja matkustajalasti on saatu etäohjauksella maihin kovassakin tuulessa. Ideana on kuljettaa merirahti tulevaisuudessa umpinaisilla miehittä mättömillä aluksilla satamasta toiseen. Aluksiin ei rakenneta lainkaan miehistö tiloja eikä LVItekniikkaa. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO ei ole vielä antanut lupaa miehittä mättömiin aluksiin kansainvälisillä vesillä. JÄTTILEIJASTA LISÄVOIMAA Saksalaiset ovat kokeilleet rahtialusten apuna kankaista jättipurjetta tai leijaa. M/S Beluga SkySails teki neitsytmat kansa Saksan Bremenistä Venezuelaan tammikuussa 2008. Sittemmin alus on seilannut Yhdysvaltain ja Euroopan välillä. Moottorikäyttöisen konttialuksen leijalla on kokoa 160 neliömetriä, ja sitä ohjataan tietokoneella. Leijan voi avata kokonaan, jolloin sen pintaala on 320 neliömetriä. Leijan tavoin toimivasta jätti purjeesta on hyötyä vain myötä ja sivutuulella, mutta ei enää tuulen nopeuden noustessa 17–20 metriin sekunnissa. Säästä riippuen polttoainetta säästyy 15–50 prosenttia. Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 26 6.3.2019 12.31
TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 2/2018 TEKIJÄLEHTI.FI Harmaa talous pesiytyi metsään 20 Talouspolitiikalla väliä 30 Leluntekijät leikittävät Suomea 40 Lakolta vältyttiin sahoilla 50 Vi gör era barns leksaker 56 Kahvakuulan maailmanmestari 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Metsäalan työehtojen tilannetta käsiteltiin laajasti numerossa 2/2018. 3/2019 Tekijä 27 LYHYET AJASSA TAVARAVIENNIN ARVON KASVU VIIME VUONNA 7 % Kehitys perustui enemmän vientituotteiden hintojen (4,4 %) kuin viennin määrän (2,4 %) nousuun. Viennin arvo oli viime vuonna 64 mrd euroa ja suurin vientimaa Saksa. l Tuonnin arvo nousi 6 %:a. www.tulli.fi/tilastot + AKTIIVIMALLI 2 JÄI SYNTYMÄTTÄ Omatoimisen työnhaun mallia valmistellut kolmikantainen työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen helmikuun loppuun mennessä, joten esitystä mallista ei tehnyt. Aktiivimalli ja viime vuonna hallituksen valmistelema Aktiivimalli 2 olisivat olleet kaksi erilaista aktiivisuuden mittaria. Tällaisesta järjestelmästä olisi muodostunut työttömälle entistä monimutkaisempi ja vaikeammin hahmotettava. ”Me haluamme yksinkertaistaa ja selkeyttää työttömyysturvaa, emme monimutkaistaa. Työttömät tarvitsevat omat norminpurkutalkoot. Aktiivimalli on jo osoittanut, että esimerkiksi ikääntyvillä ja osatyökykyisillä työttömillä on suuria vaikeuksia täyttää aktiivimallin ehtoja. Siksi tarvitaan yksilöllinen työllistymissuunnitelma.” ALLI TIENSUU SAK, työvoimapoliittinen asiantuntija www.sak.fi TARVITAAN TYÖPERÄISEN MAAHANMUUTON OHJELMA SAK:n mielestä tulevan hallituksen on tehtävä seikkaperäinen työperäisen maahanmuuton ohjelma. Suomi, kuten muutkin Euroopan maat tarvitsee lisää työvoimaa – muutakin kuin niin sanottua huippuosaamista. Osaavien työntekijöiden puute koetaan yrityksissä yhdeksi kasvun esteeksi. Keskustelua vaikeuttaa se, että maahanmuutosta puhutaan helposti yhtenä kokonaisuutena. Humanitaarinen maahanmuutto, kuten turvapaikanhakijat, on vain pieni osa maahanmuuttoa. ”Työperäinen maahanmuutto ja turvapaikkapolitiikka on lähtökohtaisesti pidettävä erillään toisistaan, koska niillä on täysin eri lähtökohdat ja tavoitteet. Tärkeää on, ettei työehtojen ennakkovalvonnasta luovuta ja että ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta pidetään kiinni.” EVE KYNTÄJÄ SAK, maahanmuuttopolitiikan asiantuntija www.sak.fi HARMAA TALOUS AISOIHIN METSÄALALLA KANNANOTTO Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto vaatii uusia toimia harmaan talouden vastaiseen taisteluun. Metsäalalla töiden siirto alihankintaverkostoon vaikeuttaa työehtojen valvontaa. ”Meillä on jatkuva huoli siitä, ettei alan alihankintaketjussa kaikki kestä päivänvaloa. Työehtosopimusten noudattamista ei riittävästi valvota. Haluamme korjata tilanteen.” Metsäyhtiöiden onkin Teollisuusliiton mielestä kannettava nykyistä paremmin oma yhteiskunta vastuunsa metsänhoidon käytännön järjestämisessä. Metsäalan töitä ulkoistettaessa olisikin syytä huolehtia valvonnan toimimisesta alihankintaverkostossa. ”Haluamme olla aktiivisesti mukana tukemassa paikallisella tasolla kehitystä, jossa terve kilpailu alalla vahvistuu ja harmaa talous vähenee eikä kasva.” Teollisuusliitto edustaa metsäalan ja metsäkonealan työntekijöitä. ARKTISISSA KAIVOKSISSA RISKEJÄ TUTKIMUS Luonnonvarakeskus (Luke), Lapin yliopisto ja Geologian tutkimuskeskus ovat selvittäneet arktisen alueen kaivostoiminnan seurauksia. Toiminnan vaikutukset näkyvät vuosikymmeniä maaja meriekosysteemeissä. Kyse on pääasiassa raskasmetalleista, jotka kertyvät kasveihin ja eläimiin ja voivat aiheuttaa muutoksia lajien lisääntymismenestyksessä ja tätä kautta heikentää monimuotoisuutta. Kaivos toiminnan ja sitä edeltävän malminetsinnän aikaiset positiiviset talousvaikutukset heijastuvat muihin elinkeinoihin kuten palveluihin. Harvaan asutuilla seuduilla taloudelliset kytkökset ovat kuitenkin heikot, ja tilapäinen työvoima tulee usein alueen ulkopuolelta. Näin paikalliset palvelut eivät kehity ja taloudelliset hyödyt kulkeutuvat pääosin muualle. www.sciencedirect.com > hae ”mining in the arctic” LUETUIMMAT HELMIKUU www.tekijälehti.fi ? Kun reiluus katosi työstä – pakkoyrittäjyys hiipi varhaisjakeluun ? KUVAREPORTAASI Novitalla kehrätään elämyksiä ? Kaakkois-Suomi–Savo-Karjalan Teollisuusmeeting ? Voisivatko köyhät voittaa eduskuntavaalit ? UPM ulkoistaa taas metsureita ESITÄ UUDISTUKSIA TYÖEHTOSOPIMUKSIIN ALOITE Ammattiosastoilta ja työhuonekunnilta pyydetään aloitteita työehtosopimusten uudistamiseksi. Aloitteet on tehtävä kirjallisesti ja niissä tulee olla ammattiosaston tai työhuonekunnan kahden nimenkirjoittajan allekirjoitukset. Aloitteita voi tehdä useita, mutta jokainen aloite tehdään eri lomakkeelle. Lomakkeeseen pyydetään kirjoittamaan työehtosopimus, jota aloite koskee. Aloitteet on lähetettävä liittoon 20.3.2019 mennessä joko sähköpostilla osoitteeseen tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi tai postitse: Teollisuusliitto ry, Edunvalvonta, PL 107, 00531 Helsinki. Aloitelomake: www.teollisuusliitto.fi/ esitykset-tyoehtosopimusten-uudistamiseksi Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 27 6.3.2019 12.31
28 Tekijä 3/2019 28 Tekijä 3/2019 Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 28 6.3.2019 12.31
3/2019 Tekijä 29 ? Maailma puhdistuu harjaamalla Missä päin tahansa maailman meriä tapahtuu öljyonnettomuus, siellä vesistöä puhdistetaan C.E. Lindgrenin öljynkeräysharjoilla. Ne ovat esimerkki pienen porvoolaisen tehtaan erityisosaamisesta. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT JUHA METSO TYÖSSÄ LUOTTAMUSMIEHEN VARTTI Pääluottamusmies Juha Salonen ja tuotantopäällikkö Anna Lind pitävät ideariihen työpaikan haasteista joka keskiviikkoaamu. Ks. sivu 34 Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 29 6.3.2019 12.31
30 Tekijä 3/2019 T uotantopäällikkö Anna Lind mainitsee, ettei hän osannut kuvitella, miten paljon erilaisia harjoja maailmassa on olemassa, ennen kuin hän puolitoista vuotta sitten tuli töihin Lindgrenille. Tehtaalla yllättävän pieni, 27-henkinen tuotannon porukka valmistaa uskomattoman ison määrän erilaisia harjoja ja muita erikoisia tuotteita. Lindgrenin öljynkeräysharjat leviävät ympäri maailmaa. Pääluottamusmies Juha Salonen kertoo, että Meksikonlahden öljyonnettomuus vuonna 2010 aiheutti valtavan harjojen kysynnän, kun kaikki maailmalta saatavissa olevat öljynkeräysharjat koottiin yhteen paikkaan. – Meille oli suuri rypistys, että sinne saatiin tarpeeksi tavaraa. Öljyharjoja valmistetaan erilaisia. Vedenpinnasta poistetaan öljyä koneiden pyörittämillä isoilla C.E. LINDGREN OY KOTIPAIKKA Porvoo PERUSTETTU 1881 Helsinkiin Sivellin ja Harja -tehtaana, perustaja Carl Edvard Lindgren OMISTAJA Brunowien suku TOIMIALA Maalaustyövälineet, muut rakennustyövälineet, erikoisharjat ja muovimäkituotteet HENKILÖSTÖ 41, joista tuotannossa 27 LIIKEVAIHTO 8,4 miljoonaa euroa (2017) Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 30 6.3.2019 12.31
3/2019 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? harjoilla ja rantakiviä puhdistetaan käsiharjoilla. Öljynkeräysharja on tehtäväänsä suunniteltu. – Kun öljyä poistetaan vedestä, harjaksen pitää olla sen muotoinen ja paksuinen, että se kerää öljyn harjaksiin, josta öljy voidaan siirtää keräimelle. MISSÄ TOIMITAAN, SIELLÄ HARJATAAN Salosen mukaan Lindgren valmistaa erikoishar joja erityisesti teollisuudelle, ja erät voivat olla pieniä, yhdestä 50 harjaan. Harjoja tehdään myös varastoon. Lindin mukaan Lindgrenin vahvuus on se, että siellä osataan tehdä monenlaista: erilaisia mittoja ja pieniä sarjoja. – Tämä ei ole missään nimessä sarjatuotanto tehdas. Me olemme hyviä tekemään erikoiskokoja ja erikoismalleja. Jokaiselle asiakkaalle tehdään omat harjat. Lindgrenin harjoihin voi törmätä mitä erilaisem missa käyttötarkoituksissa ja eri alojen tuotanto laitoksissa. Niitä käytetään muun muassa puu , betoni, autonrengas ja elintarviketeollisuudessa. Harja voi olla automatisoidussa tuotannossa kuljet timen osa. Harja puhdistaa betonilaatan pintaa ja muokkaa puupintaa. Sillä puhdistetaan veneen pohjaa tai poistetaan minkinnahasta rasvaa. Kalanperkauksessa harja on tarpeen. Harjoja käytetään nuohouksessa ja ilmastointikanavien putsauksessa. Omanlaisella harjalla puhdistetaan golfkengät. ? Porukasta löytyy monenlaista kansallisuutta ja kielitaustaa. Työkieli on kuitenkin suomi. Vasemmalta Dasuda Sanogo, Saenglar Häkälä, Fredrik Johansson, Heikki Miilumäki, pääluottamusmies Juha Salonen, Max Forström, Tero Aaltonen ja Jaana Leinonen Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 31 6.3.2019 12.31
32 Tekijä 3/2019 32 Tekijä 3/2019 Viemärisaneerauksessa sukan asennuksessa tarvitaan harjaa. Siitä on Salosen mukaan tullut merkittävä tuote. Lindgrenin tuotteista lumiharjoilla on Salosen mukaan kysyntää ympäri vuoden. Vuonna 1881 perustettu tehdas tunnettiin ennen siveltimistään. Nykyisin Lindgrenin siveltimet valmistetaan alihankintana Ruotsissa. Kuuluisia tehtaan muita tuotteita on hyppyrimäkien ja pulkkamäkien muovitus. Siinä Lindgren on markkinajohtaja. Pari vuotta sitten Lindgrenin tekemän yritysoston myötä uutena tuotelinjana yritykselle tuli muuraustyökalujen valmistus. HARJANTEKO MONIPUOLISTA TYÖTÄ Salonen kuvaa työskentelyä harjatehtaalla monipuoliseksi. – Pienessä yrityksessä täytyy kyetä aika moneen hommaan. Pitää opetella useampaa eri työtä. Minun päätehtäväni on asentaa koneita. Mutta ei asennusta jatkuvasti ole. Välillä esimerkiksi sorvaan harjarunkoja tai tasaan valmiita harjoja. Työtehtävät voivat vaihdella paljonkin. Sellaiseen pitää täällä oppia. Uskoisin, että se on pienissä yrityksissä ihan normaalia. Hänen mukaansa porukka on erittäin kokenutta. – Olen kohta kuusi vuotta ollut, ja minun jälkeeni ei ole monta uutta tullut. Täällä on aika pitkiä työuria. – Tietysti on sellaisia, jotka tulevat kokeilemaan ja toteavat puolen vuoden päästä, että tämä ei ole minun hommani. Tuotannossa on jonkin verran vaihtuvuutta, konttoripuolella vähemmän. Siellä on ollut vielä pitempiä työuria. – Jos meillä on jotain parannettavaa, niin olemme vähän kahden kerroksen väkeä sillä tavalla, että me olemme tuotanto ja konttori on omana porukkanaan. Se homma ei ole hitsautunut yhteen. – Oikeastaan meillä on kaksi yhteistä juttua vuoden sisällä: pikkujoulu ja virkistyspäivä. Niissä me olemme yhtenä porukkana. Etenkin virkistyspäivä on ollut antoisa. Siellä tutustumme paremmin toisiimme. TARVITTAVA TIETO OMASSA PÄÄSSÄ Varaluottamusmies Tero Aaltonen on 21 vuoden työurallaan tehnyt kaikkea mahdollista siveltimien teosta muovimäkien valmistukseen. – Aloitin sivellinpuolella, ja kun se lähti pois, tulin harjapuolelle. Kun mäkilinja tuli tänne, menin sinne tekemään. Sitten olin muutaman vuoden varastossa ja lähettämön puolella. Toimistotöitä lukuun ottamatta kaikkea olen Lindgrenillä tehnyt. Työn vaihtuvuus on ollut kiitettävää. Mielenkiinto säilyy, kun tekee vähän erilaisia hommia välillä. Aaltoselle uusien töiden omaksuminen ei ole ollut vaikeaa. – Jos niitä ei 20 vuodessa olisi oppinut, niin sitten kannattaisi peilin edessä miettiä. Aika lyhyellä perehdytyksellä pystyy itse työt oppimaan. Mielenkiinnon lisäämiseksi sitä miettii enemmän, mitä pystyisi tekemään lisäksi. Mäkipuoli on sellainen, että olen opiskellut suunnilleen kaiken, mitä siihen liittyy: tiedän miten koneet toimivat. Jos ongelmatilanteita tulee, pystyn ne korjaamaan. Ei tarvitse huoltomiestä pyytää paikalle. – Ainoa, missä tarvitaan ulkopuolista, on se tilanne, kun tulee sähköteknisiä asioita. Pitää olla sähkömiehen paperit, että saa mennä johtoja liittämään yhteen. MUOVIMÄESSÄ YKKÖSENÄ Hyppyrimäkien muovituksia Lindgren on tehnyt 1990-luvulta lähtien. Mäkiä valmistettiin aluksi Keski-Suomessa Länkipohjan tehtaalla, kunnes kymmenisen vuotta sitten tuotanto siirrettiin Porvooseen, koska sieltä oli helpompi ja nopeampi saada tavara maailmalle. Muovimäkiä tekevän Aaltosen mukaan Lindgren on alalla maailman markkinajohtaja. – Muita valmistajia löytyy muun muassa Suomesta ja Italiasta. Vaikka on kilpailua, ovat projektit tulleet meille aika hyvin. Muovimäkien teko on projektiluontoista. Kun tulee tilaus, kone käynnistetään. Pientä varastoakin pidetään. – Suuri osa työstä on prosessin valvontaa ja laadun seurantaa. Aamulla pannaan kone käyntiin ja illalla se sammutetaan. Väliaika pakataan valmista tavaraa ja seurataan, että laatu pysyy tasaisena. Oman laadunvalvonnan lisäksi valvontaa suorittaa Kansainvälinen hiihtoliitto FIS. – Se pitää huolen, että tavara täyttää kansainväliset vaatimukset. Meillä on se etu, että meidän Lingreenillä valmistetaan harjoja moneen lähtöön. Tässä on syntymässä nuohousharja. ? Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 32 6.3.2019 12.31
3/2019 Tekijä 33 ? TYÖSSÄ tuotteemme täyttää standardit valmiiksi. Kun mäki laitetaan, niin tiedetään, että siinä voi järjestää kisoja. Mäen pitkästä iästä on Aaltosen mukaan tullut tekijälle ongelma, koska muovimäkiä uusitaan harvoin. – Mäelle annetaan kymmenen vuoden takuu siitä, että aurinko ei polta muovia. Takuun antaminen ei ole ongelma, vaan se, että mäki kestää melkein toisenkin kymmenen vuotta. Pieniä uusintakorjauksia Aaltosen mukaan tehdään. – Mäestä pystytään ottamaan neliömetrin alue siitä kohtaa, mihin alastulo yleensä tapahtuu. Siihen laitetaan uusi muovi tilalle. Muovimäkeä pystytään ylläpitämään pienillä korjauksilla. TYÖAJAN JOUSTAMINEN MIELLYTTÄÄ Jaana Leinonen on työskennellyt Lindgrenillä 21 vuotta. Hänen uransa alkoi siveltimien teosta. Vuosien varrella hänelle on kehittynyt monitaitoisuus harjanteon eri tekniikkoihin. Leino on tyytyväinen siihen, että työaika Lindgrenillä joustaa. – Hienoa on se, että työtunteja saa tehdä sisään. Joskus voi sitten pitää pitemmän viikonlopun. Kun tulee töihin tunti aikaisemmin aamulla, se ei tunnu missään. Jos tulee joka aamu kuuteen ja tekee yhdeksän tunnin päivän, niin silloin voi pitää melkein joka toisen perjantain vapaata, jos haluaa. – Huono puoli työssä on se, että harjanteossa irtoaa metallitikkuja, joita kulkeutuu mukana kotiin. Niitä löytyy illalla suusta ja joka paikasta. Työssä melu on aika kova. – Käytän kuulosuojaimia. Se on mukavaa, että kuulokkeilla voi kuunnella koko päivän radiota. Sillä tavoin aika menee paremmin. Iltaisin Leinonen harrastaa. – Käydään jumpassa ja vesijuoksuun lähdetään töiden jälkeen kavereitten kanssa, että saa vähän vastapainoa työlle. Työnantajan tarjoamat virikesetelit ovat hyviä. Ne käyvät elokuviin ja kaikkeen muuhunkin, muun muassa kansalais opiston ryhmiin. Kun loma koittaa, hän palaa syntymäseudulleen Kainuuseen. – Meillä on edelleen mökki Kainuussa. Kesäisin palaan aina sinne kalastamaan ja tekemään sellaista, mitä Etelä-Suomessa ei tule tehtyä. Työpaikalla some on hänen mukaansa kaventanut keskinäistä yhteydenpitoa ja siihen hän kaipaa vastaliikettä. – Meillä on vähän sillä lailla, että pojat istuvat omassa nurkassa tai kahvikopissa ja kännykällä katsotaan, mitä maailmalla on tapahtunut. Jokainen viettää kahvipaussilla somehetken. Vähän enemmän saisi muutakin juttua työpaikalla olla kuin se, mitä kuuluu someen. ? Robert Mäki tasaa lamelliharjoja. ? Saenglar Häkälä valmistaa vetämällä näkkileipäharjaa. Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 33 6.3.2019 12.31
34 Tekijä 3/2019 ? Anna Lind esittelee tasausta odottavia elementtiharjoja. KÄYTÄNTÖ PÄÄLUOTTAMUSMIEHEN VARTTI Pääluottamusmies Juha Salosta ja tuotanto päällikkö Anna Lindiä yhdistää joukkueurheilu tausta. Lind on Suomen naisten jääkiekko maajoukkueen expuolustaja ja Salonen taka vuosien amerikkalaisen jalkapallon linjamies porvoo lai sesta Butchersseurasta. Jo ennen Lindgrenille tuloa molemmilla oli kokemusta siitä, miten tiimeissä toimitaan. Kun he selittävät, mitä Lindgrenillä tarkoittaa luottamusmiehen vartti, vuoropuhelun lyhyet repliikit täydentävät toisiaan: SALONEN: ”Annan kanssa on istuttu viikoittain.” LIND: ”Se on minun mielestäni ollut hyvä käytäntö.” SALONEN: ”On se ollut. Vaikka käytäntö on vielä uusi, olemme jo hieman oppineet tuntemaan toisiamme.” LIND: ”Meillä keskiviikkoaamu on se hetki viikossa, joka on merkitty kalenteriin. Se on pääluottamus miesvartti. Mutta vartti ei yleensä riitä.” SALONEN: ”Pikemminkin se on tunti ja vartti.” Työpaikan henki on Salosen mukaan Lindgrenillä hyvä. – Mutta aina tulee ristiriitoja. Lindin mielestä nekin ovat tarpeen, jotta asiat kehittyvät. – Se tarkoittaa sitä, että olemme aidosti mukana. Jos se menee siihen, että minä aina sanon joo ja sinä aina sanot joo, niin asiat eivät kehity. Silloin joku on jo vähän niin kuin luovuttanut.Tarvitaan vuorovaikutusta. Salosen mielestä työntekijät voisivat olla nykyistä enemmän työpaikan suunnittelussa mukana, niin kulttuuria voitaisiin vielä parantaa. – Asiaa on viety eteenpäin, mutta kehittä misen varaa on. Lindin mielestä vuorovaikutusta voi tarkastella myös oppimisen näkökulmasta. – En mitenkään ajattele, että olen valmis työhön, vaan haluan oppia koko ajan. Mitä enemmän voidaan vaihtaa osaamista, sitä paremmin mennään eteenpäin. Uskon siihen, että työyhteisö on joukkue. Kimpassa tehdään asioita. Yhdessä ne tehdään paremmin. Tavoitteeni täällä on se, että vähän oltaisiin niin kuin perhe. l Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 34 6.3.2019 12.31
JÄSENILLE UUSIA HUIPPULOMAVIIKKOJA l Teollisuusliitto on vaihtanut viimeiset vuodet vähälle käytölle jääneet Holiday Club -lomaosakeviikot huippusesonkiviikkoihin (19 kpl). Uudet vastavalmistuneet lomahuoneistot ovat Vuokatin Katinkullan Golfpuistossa viikot 8–14, 26–30 ja 52 sekä Kuusamossa Petäjälampi 6 Lodgessa viikot 10–15. VARAA UUSIA SEKÄ JÄLJELLE JÄÄNEITÄ VIIKKOJA 21.3. klo 10 alkaen pääset varaamaan Holiday Club -lomasivustolla kesäja syyslomien arvonnassa vapaaksi jääneitä viikkoja sekä liiton uusia vasta vaihdettuja viikkoja. ÄKKILÄHTÖJÄ JOKA PERJANTAIAAMU l Teollisuusliiton Holiday Club -lomasivustolle päivittyy uudet äkkilähtöviikot perjantaisin. VANHAT TUTUT LOMAPAIKAT Holiday Club Yrityspalvelu hoitaa myös liiton omien lomapaikkojen varaukset (lukuunottamatta Metallirantaa ja Metallikeroa, ks. sivu 15): l Ängesholm, mökkikylä Tammisaaressa l Ruka-Ihtinki, lomahuoneistot Rukalla l Pankkotuvat ja Tuunaantuvat Punkaharjulla l Kalajoki Puusärkkä, lomahuoneisto Kalajoella Lomapaikkojen hintoja on tarkistettu. Uudet entistä edullisemmat jäsenhinnat on päivitetty lomasivustolle. Uudet hinnat ovat voimassa viikosta 23 /2019 alkaen. Lue lisää ja varaa: www.holidayclub.fi/yrityspalvelut Käyttäjätunnus: teollisuusliitto@holidayclub.shop, salasana: holidaylomat Varata voit myös puhelimella Holiday Club Yrityspalvelu 0300 870 903, arkisin klo 9–15 tai sähköpostilla yrityspalvelu@holidayclub.fi LIITTO TIEDOTTAA Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 35 6.3.2019 12.31
36 Tekijä 3/2019 Saha sen kun surisee Röntgensäteitä, lasereita ja useita videokameroita pitkin satojen metrien pituista sahalinjaa. Niitä kaikkia tarvitaan yrityksessä, joka tuottaa 280 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa. UPM:n Alholman sahalla Pietarsaaressa yhä suuremman osan työstä tekevät koneet. Silti työntekijälle on eduksi, jos ranteesta löytyy ruista. TEKSTI JOHANNES WARIS KUVAT JOHANNES TERVO ”T äällä pihalla on vähemmän porukkaa, kun ei oikein enää ole päivämiehiä”, sanoo pääluottamusmies Vuokko Piippolainen tervehdittyään. Pihalla onkin rauhallista eikä ristin sielua näy. Hallissa sen sijaan kuuluu jytke ja pauke, kun kuoritut männynrungot liikkuvat teriä kohti. Firman nimi on vaihtunut muutamaan otteeseen, sen reilun kolmen vuosikymmenen aikana, jotka Piippolainen on täällä työskennellyt. Perinteissä löytyy. Sahan perusti pietarsaarelainen liikemies ja sikuritehtailija Wilhelm Schauman, jonka nimi mahtuu monelle sivulle alueen teollisuushistoriaa käsittelevässä kirjassa. Alholman sahalla valmistetaan sahatavaraa lähinnä männystä ja kuusesta. Valvomossa istuva varapääluottamusmies Glenn Södergård pitää silmällä satojen metrien pituista sahalinjaa, katse kiinteästi melkein parissa kymmenessä ruudussa. Monitoreille piirtyy hyvin kuva siitä, miten automatisoitua sahan toiminta nykyisin on. – Talvisin linjaa ajetaan hitaammin, kun tukit saattavat olla jäässä ja siksi kovempia, Södergård sanoo. Södergård on työskennellyt lähes kolmekymmentä vuotta Alholman sahalla, joista viimeiset neljätoista sahurina. –Työskentelemme pareittain niin, että istumme tässä tuolissa tunnin ja sitten kaverin kanssa vaihto. Parivaljakosta se, joka ei istu puikoissa, saattaa singahtaa ja puuttua peliin, jos linjalla ilmenee ongelmia. – Esimerkiksi poikki menneitä teriä pitää vaihtaa. Niitä menee varsinkin talviaikaan, Södermark sanoo. TYÖSTAISTELU Alholman sahalle saapuu päivittäin kymmeniä junavaunuja ja rekkalasteja tukkeja. Ensimmäinen etappi on tukkien lajittelu, jota seuraa kuorinta, sahaus, pintakäsittely, pakkaus ja varastointi. Syksyllä sahan työntekijät osallistuivat työtaisteluun irtisanomissuojan puolesta menemällä lakkoon muiden Glenn Södergård Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 36 6.3.2019 12.31
3/2019 Tekijä 37 TYÖSSÄ mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöiden kanssa Sipilän hallituksen kaavailemia heikennyksiä vastaan. – Työnantaja hyväksyi… tai ehkä ei suoranaisesti hyväksynyt, mutta ainakin ymmärsi, ettei muita vaihtoehtoja siinä tilanteessa ollut. Yleisesti ottaen välit työnantajaan on hyvällä mallilla, Södergård sanoo. Keskustelu kääntyy ensi syksyn työehtosopimusneuvotteluihin. – Lähtökohtana on oltava, että kikyn mukana tullut työajanpidennys pitää saada pois, Södergård linjaa. – Olimme syksyllä toimialapäivillä ja tehtaanomistajat kyllä muistuttelivat lakostamme, mutta ei sieltä kuulunut kiitoksen sanaa niistä 24 tunnista, jotka työntekijät tällä hetkellä tekevät ilmaiseksi, Piippolainen sanoo. Tilaa paikalliselle sopimiselle on vähän, ”tehtaanjohtajien käsien ollessa aika sidotut konserninjohdon puolelta”, luottamusmiehet kertovat. – Siltä osin, kun jotain on sovittu, niin se on tessin yli, Piippolainen sanoo. Alholman sahan työntekijöiden määrä pienentynyt vuosien mittaan. Tällä hetkellä tuotannossa työskentelee 52 henkilöä, pääluottamusmies Piippolaisen tullessa sahalle 1980-luvun lopussa yli 300. Kuljetuksia ja varastohenkilökuntaa on ulkoistettu, ja lisäksi automaatio on laskenut käsiparien tarvetta tietyissä tehtävissä. – Suurin osa on mennyt eläköitymisien kautta, joten kenenkään työpaikka ei ole vaarassa. UUSIA INVESTOINTEJA – JA LAUANTAITYÖTÄ Viitisen vuotta sitten sahalla uusittiin rimoituskone ja paketointilinja. Automaattinen kanavakuivaamo taas valmistui syksyllä, mikä kasvatti tuotantoa noin viidenneksellä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jokaisesta vuorosta yksi työntekijä on vapailla alkuviikosta tehdäkseen aamuvuoron lauantaina. Luottamusmieskaksikko näkee järjestelyssä tiettyjä ongelmia, varsinkin perhe-elämän vaikeutuessa. – Jos toinen vanhemmista on vuorotyössä ja toinen päivätyössä, niin ei siinä ehkä edes ehdi nähdä toista, Södergård sanoo. – Ja teettää lisää säätöä esimerkiksi perheissä, joissa molemmat vanhemmat ovat vuorotyössä, Piipponen lisää. ”KAIKKI OTETAAN TALTEEN” Lounastauko on ohi ja Jarmo Ketola palaa työpisteelleen . Hän työskentelee tasaamossa ja valvoo laatulajittelua. – Helpoltahan tämä näyttää, kun on tätä 40 vuotta tehnyt. Kun on näin monta kilometriä mittarissa, ei sitä oikein jaksa valittaakaan, Ketola sanoo ja naurahtaa. Tony Alströmillä on kilometrejä mittarissa huomattavasti vähemmän. – Olen ollut täällä vuoden töissä ja viihdyn hyvin. Meillä on hyvä porukka, Alström sanoo. Alholman sahalta lähtee vuosittain asiakkaille 280 000 kuutiometriä valmista tavaraa. Tähän määrään tarvitaan kuitenkin noin 2,5 kertainen määrä puuta. Tämä tarkoittaa sitä, että sivutuotetta syntyy reippaanlaisesti. Täällä kuitenkin sivutuotteista saadaan hyötyä. Puunrunkojen kuoret menevät naapuriin Alholmens Kraftin kattilaan, jonka avulla siitä tuotetaan sähköä. Sahanpurua ja haketta taas menee UPM:n sellutehtaalle, joka sekin löytyy samalta tehdasalueelta. – Kaikki otetaan talteen, mitään ei jätetä, Piippolainen sanoo. Lenita Wärn-Broman työskentelee tasaamossa linjan loppuosassa, jossa muun muassa paketoidaan lopputuotteet. Täällä niin sanotulla kuivapuolella työskennellään kiertäen työpisteissä 20 minuutin vuoroissa kerrallaan. – Se sopii minulle hyvin, koska kaikki saavat tehdä kaikkea ja työpäivä menee nopeammin, Wärn-Broman sanoo. Vaikka kaikki eivät alkuun olleet innoissaan kierrosta, muuttui ääni kellossa, kun huomattiin, että työstä tulikin monipuolisempaa. Wärn-Broman on työskennellyt sahalla vuosituhannen vaihteesta ja hänkin on ehtinyt kokea muutoksia työssä. – Olin pitkään töissä tukkilajittelussa, mutta siellä työ oli pitkälti istumista ja halusin vaihtaa hommaan, jossa voi jaloitella ja liikkua. Yleisesti ottaen työstä on kuitenkin tullut helpompaa vuosien mittaan. Se ei ehkä ole tullut ulkomaailmassa vielä oikein selväksi. – Kun kerron, että olen sahalla töissä, porukka kysyy vieläkin, teenkö minä siellä rimoja käsin, Wärn-Broman sanoo. Automatisaatio etenee saha-alalla. UPM:n Seikun sahalla Porissa on otettu uusi pakkauskone pilottikäyttöön. Jos kokeilu onnistuu, tulee kone todennäköisesti käyttöön myös Pietarsaaressa. Käytännössä se tarkoittaa, että pakkaamiseen, joka tällä hetkellä vaatii kaksi työntekijää, tarvittaisiinkin tulevaisuudessa vain yksi työntekijä. – Sekin hoituu eläköitymisten kautta, joten kenenkään työ ei ole vaarassa, pääluottamusmies Piippolainen tarkentaa. – Pakkaaminen kuuluu sitä paitsi tällä hetkellä raskaimpiin hommiin, Wärn-Broman sanoo. Vaikka automatisaatio on tehnyt työstä helpompaa, kannattaa sahalla työtä tekevällä kuitenkin yhä olla hieman ruista ranteessa. – Tässä saattaa joutua nostamaan painavia lankkuja, pitää löytyä lihaksia. Se sopii minulle. Se on vähän kuin treeniä työssä, Wärn-Broman sanoo. l Kun aloitin työt, täällä oli yli 300 ihmistä töissä, nyt tuotannossa on 52, Alholman sahalla 32 vuotta työskennellyt pääluottamusmies Vuokko Piippolainen sanoo. ? UPM ALHOLMAN SAHA KOTIPAIKKA Pietarsaari PERUSTETTU 1896, nykyisellä nimellä vuodesta 2007. TUOTANTO 280 000 kuutiota sahatavaraa lähinnä männystä ja kuusesta HENKILÖSTÖ Tuotannossa 52, yhteensä noin 60. Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 37 6.3.2019 12.31
38 Tekijä 3/2019 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI ”T ämä jaosto on porukkansa näköinen. Mitä asioita jaosto päättää, niitä se myös itse tekee. Me työympäristö yksikön asiantuntijat sitten autamme ja tuemme.” Näin kuvailee työympäristöpäällikkö Juha Pesola liiton työympäristöja tasa-arvojaoston osallistavaa toimintatapaa. Jaostossa on 14 jäsentä liiton eri sopimusalojen työpaikoilta, ja nimenomaan heidän nostamiaan pulmia pistetään pohdinnan alle. Liiton puolelta vastaavana toimitsijana jaostossa on myös työympäristöasiantuntija Pentti Hartikainen. Viime kesän hellejaksot nostivat esiin ongelmat äärilämpötiloissa työskentelystä. – Kuumassa työskentelystä ei ole lakitasoisia määräyksiä, vaan sosiaalija terveysministeriön ohjeet, joita viranomaiset valvovat. Samalla tavalla pitäisi saada ohjeet kylmässä työskentelyyn. Työturvallisuuskeskuksen sisäilmaa ja lämpöoloja käsittelevä työryhmä onkin luvannut ottaa asian työn alle, Pesola kertoo. Elpymistauot ja virvokkeiden nauttiminen voisivat olla sellaisia asioita, joita pitäisi määritellä nykyistä tarkemmin. VALTUUTETULLE OMAT OHJEET – Työpaikoille pitää saada myös työsuojeluvaltuutetun omaehtoista tekemistä, ei vain yrityksen johdon tai esimiesten suunnittelemia turvallisuuskävelyjä tai muita vastaavia. Pesola kertoo, että jaoston jäsenet kirjoittavat parhaillaan työsuojeluvaltuutetulle malliohjeita. Niiden avulla valtuutettu voi edistää työpaikallaan työturvallisuusasioiden julkituloa samoin kuin lisätä keskustelua ja vuoropuhelua niistä. Jaosto valmistelee myös parannusehdotuksia työehtosopimuksiin sosiaalija työympäristöasioista. Niille jää tilaa sopimuksiin, kun entistä useammat asiat siirtyvät paikallisesti sovittaviksi. Koko liitonkin, ei vain jaoston, vaikuttamistyön aiheisiin Pesola haluaa liittää sellaisten keinojen luomisen, että ne aidosti ja nopeasti korjaavat yritysten laitonta toimintaa. Esimerkiksi alipalkkauksesta pitää voida langettaa rangaistus heti. Viranomaisten pitäisi valvoa yrityksiä jo nyt, mutta käytännössä kaikki menee oikeusteitse ja asioiden käsittely kestää vuosikausia. – Olisi tärkeää saada seuraavaan hallitusohjelmaan määräykset siitä, että selvissä työsuojelu rikkomuksissa ja laiminlyöntitapauksissa rangaistus tulee heti. Rehellisille yrittäjille tämä ei muuttaisi mitään, sillä hehän noudattavat jo nyt lakeja. Mutta yrittäjäjärjestöt yhdessä poliittisen oikeiston kanssa haluavat epäkohtiin puuttumatta jättämisellä näköjään turvata epärehellisten yrittäjien yritystoiminnan jatkumisen, Pesola toteaa. SUVI SAJANIEMI ? Teollisuusliiton työ ympäristöjaosto vieraili Wärtsilän Vaasan tehtailla. Työsuojeluvaltuutettu Ari Rintala (oik.) toimi ryhmän oppaana tehdaskierroksella. Työympäristöjaosto kävi kuuman-kylmän kimppuun Teollisuusliiton työympäristöjaosto on toiminut vuoden ja käynyt heti tositoimiin. Jaosto ajaa selkeämpiä ohjeita kuumassa ja kylmässä työskentelyyn ja kirjoittaa työsuojeluvaltuutetun omaa ohjeistusta. MARKKU KYRÖLÄINEN Helsinki–Uusimaa REIJA METTOVAARA Helsinki–Uusimaa VIRVE PITKÄNEN VarsinaisSuomi–Satakunta LEELO RAAMAT VarsinaisSuomi–Satakunta ARI RAITA VarsinaisSuomi–Satakunta TARVO TALJA, puheenjohtaja Häme–Pirkanmaa JUHA PAKARINEN KaakkoisSuomi–SavoKarjala SIMO SIEKKELI KaakkoisSuomi–SavoKarjala TEPPO SUIKKARI KaakkoisSuomi–SavoKarjala TOMMY KAUPPILA Vaasa–KeskiSuomi TERO MÄKINEN Vaasa–KeskiSuomi ARI RINTALA Vaasa–KeskiSuomi AIJA KEMILÄ-TUOMINEN Oulu–Lappi ARI-PEKKA KURIKKA Oulu–Lappi JO H A N N ES TE RV O Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 38 6.3.2019 12.31
3/2019 Tekijä 39 TYÖSSÄ TYÖSSÄ KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 Jäin työttömäksi ja kaveri ehdotti, että hakisin Uudenkaupungin autotehtaalle töihin. Saako työtön yhteiskunnalta tukea työn perässä muuttamiseen? Kyllä saa. Jos työttömyysetuuden saajana otat vastaan vähintään kaksi kuukautta kestävän kokoaikatyön, jossa edestakainen työmatka on yli kolme tuntia, tai osa-aikatyön, jossa edestakainen työmatka on yli kaksi tuntia, sinulla voi olla oikeus liikkuvuusavustukseen. Avustusta maksetaan työmatkasta aiheu tuviin matkakuluihin tai työn perässä muuttamisesta syntyviin kuluihin. Avustuksen voi saada myös jos osallistuu työn vastaanotta misen edellyttämään koulutukseen. Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan suu ruinen eli 32,40 euroa päivässä ja se maksetaan viideltä päivältä viikossa. Osa-aikatyössä liikkuvuusavustusta maksetaan tehdyiltä työpäiviltä. Avustuksen kesto riippuu työsuhteen pituudesta, mutta on aina enintään 60 päivää. Avustukseen voi saada myös lapsikorotuksen. Liikkuvuusavustus on haettava kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen tai koulutuksen alkamisesta. Lue lisää ja varmista mahdollisuutesi liikkuvuusavustukseen Teollisuuden työttömyyskassan verkkosivuilta: www.teollisuuskassa.fi ? TIEDÄTKÖ SINÄ PALKKASI PERUSTEET? TASA-ARVO Suomalaisten tietämys omalla työ paikallaan käytettävästä palkkausjärjes telmästä ja oman palkan muodostumisen perusteista on heikko. Miten silloin voi tietää, onko oma palkka oikeudenmukaisella tasolla? Viime vuoden lopulla tasaarvovaltuutettu Jukka Maarianvaara julkaisi selvityksensä palkkaavoimuudesta ja selvitysmies Leo Suomaa kokonaisarvion kol mi kantaisen samapalkkai suus ohjel man toteutumisesta. Tasaarvovaltuutetun selvityksen viesti oli selkeä: Ilman tietoa työpaikan palk kaus järjestelmästä ja pal koista työntekijät eivät pysty havait semaan palkka syrjintää. Nykyinen laki ei myöskään tarjoa riittävän tehokkaita välineitä syrjintään puuttumiseen. Myös Suomaa suosittaa arvioin nissaan nykyistä konkreettisempien tavoit teiden, mittareiden ja työ kalujen kehittämistä palkkatasaarvon edistämiseksi. Molemmat julkaisut korostavat samanarvoisen työn arvioi misen ja määrittelemisen tarpeellisuutta. Tärkeimpiä nykylainsäädännön keinoja palkkasyrjinnän poistamiseen on tasaarvo suunnitelman ja palkkakartoituksen tekeminen. Työnantajien pitäisi näin huomata mahdolliset palkkauksen vinoutumat omassa yrityksessään. Tasaarvolaki velvoittaa työnantajaa myös tiedottamaan tasaarvosuunnitelmasta, jolloin hyvin tehty palkkakartoitus parantaa työn tekijöiden palkkatietämystä. Lain mukaan alle 30 työntekijän yrityksissä ei tarvitse tehdä tasaarvosuunnitelmaa, joten huomattava osa työntekijöistä jää suunnittelu velvoitteen ulottumattomiin. Kartoituksessa tarkastellaan vielä vain palkkojen keskiarvoja. Yksittäisten työntekijöiden palkan vaihtelut ja jopa palkkasyrjintä jäävät näin helposti piiloon. Kartoitusten laatuvaatimusten puuttuessa kartoituksista ei ole ollut toiveiden mukaista apua palkkasyrjinnän paikantamisessa. Jopa laajalti hyväksytty periaate, ”sama palkka samasta työstä”, jää sanahelinäksi ilman keinoja sen toteuttamiseksi. Siksi etenkin SAK ja STTK ovat kannattaneet tasaarvovaltuutetun tavoin palkkavoimuuden lisäämistä työpaikoilla. Lakiin kirjattu avoimuus auttaisi etenkin työn tekijöitä, joiden työ paikalla ei ole luottamus miestä ja hyvää yhteis toimintakulttuuria. Käytännön toteutuksen kannalta vielä vaativampi on periaate ”sama palkka samanarvoisesta työstä”, jolloin avain rooliin nousee palkkojen perusteena oleva töiden vaativuuden arviointi. Palkkausjärjestelmät ja töiden vaati vuuden arviointi eivät aina seuraa työ tehtävissä tapahtuvia muutoksia. Tietyllä työpisteellä työt on ehkä vuosikymmeniä luokiteltu kevyiksi ja muita vähemmän vaativiksi. Näkemys ei välttämättä muutu, vaikka työpiste koneellistettaisiin ja työ muuttuisi pakkotahtiseksi ja samalla niin fyysisesti kuin henkisestikin vaativammaksi. Palkkatasaarvo edistyy nopeimmin poliittisilla päätöksillä ja toimilla työmarkkinoilla. Jokainen työntekijä voi kuitenkin myös itse tukea samapalkkaisuutta. Ensimmäinen askel on perehtyminen oman työpaikan palkkaus järjestelmään ja oman palkan perusteisiin. Avoin puhe palkoista on myös oivallinen keino viedä työnantajalta mahdollisuus palkkasyrjintään. SAILA RUUTH ASBESTIN KANSSA TARKKANA PESULASSA! ALTISTEET Asbestikuidut voivat takertua esimerkiksi palomiesten tai kaivoksissa työskentelevien työvaatteisiin, tutkimus kertoo. Kuiduista likaantuneet työ vaatteet peseytyivät hyvin normaalissa vesipesussa, mutta asbesti kuituja sisältävä pyykki on merkattava näkyvästi ja pyykki eroteltava jo pesulan vastaan otossa. Pesulatyöntekijöiden ja varustehuoltajien on syytä käyttää suojaimia asbestikuituja sisältävää pyykkiä käsitellessään. Pesu koneiden ja kuivausrumpujen poistoilmat on johdettava suoraan ulos suodattamisen jälkeen. Työterveyslaitos ja Pelastus opisto tutkivat asbetikuituja yhteisessä tutkimushankkeessaan. MUISTA OPPAAT RENGASSESONKIIN Kaksi opasta löydät Työturvallisuuskeskuksen sivuilta. ttk.fi > koulutus ja kehittäminen > julkaisut > ladattavat julkaisut Hae listalta: l Käsiin kohdistuva tärinä – Neuvoja käsityökaluja käyttäville autokorjaamossa l Autoalan työsuojeluopas MARKKU KYRÖLÄINEN Helsinki–Uusimaa REIJA METTOVAARA Helsinki–Uusimaa VIRVE PITKÄNEN Varsinais-Suomi–Satakunta LEELO RAAMAT Varsinais-Suomi–Satakunta ARI RAITA Varsinais-Suomi–Satakunta TARVO TALJA, puheenjohtaja Häme–Pirkanmaa JUHA PAKARINEN Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala SIMO SIEKKELI Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala TEPPO SUIKKARI Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala TOMMY KAUPPILA Vaasa–Keski-Suomi TERO MÄKINEN Vaasa–Keski-Suomi ARI RINTALA Vaasa–Keski-Suomi AIJA KEMILÄ-TUOMINEN Oulu–Lappi ARI-PEKKA KURIKKA Oulu–Lappi PENTTI OTSAMO Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 39 6.3.2019 12.31
40 Tekijä 3/2019 010 19 19 19 if.fi/omatsivut Pääset matkavakuutuksellasi LÄÄKÄRIIN ILMAN OMAA RAHAA Voit lomailla huolettomin mielin, sillä järjestöjäsenenä sinulla on käytössäsi Ifin matkavakuutus. Jos tarvitset lääkäriä matkalla, voit käyttää Ifin sopimuslääkäreitä, ja pääset lääkärille ilman omaa rahaa. Mutkaton ja kattava matkavakuutus on turvanasi myös, jos matkasi peruuntuu. Lisää matkavakuutuksestasi Tutustu JÄSENETUUSI! Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 40 6.3.2019 12.32
PALKANLASKENTAA KEMIANTEOLLISUUTEEN Muovituoteteollisuuden ja kemian tuote teollisuuden sekä kemian perus teollisuuden työntekijöiden palkkojen laskenta on saanut uudistetun oppaan. Vuoden 2014 päivityksen jälkeen oppaaseen on tuotu vuoden 2018 muutokset. Erilliset kolmivuorotyön lisät on poistettu, ja tilalle on tullut työaikamuotokohtainen palkka. Oppaaseen on myös lisätty paikalliseen sopimiseen liittyvää tekstiä ja jätetty pois työehtosopimuksista poistettuja tekstejä. Julkaisu on tarkoitettu palkkahallinnolle sekä työnantajan että työntekijöiden edustajille. Lataa: www.teollisuusliitto.fi/ kemianteollisuuden-uusi TYÖPAIKAT KOULUTTAMAAN KOULUTUSPÄIVÄT Työväen Sivistysliitto TSL ja Teollisuusliitto järjestävät osana Ammattitaitoa yhdessä -hanketta luottamusmiehille ja työpaikkaohjaajille koulutus päiviä, joiden aikana käsitellään edun valvontaa ja työyhteisön tukemista. Saat tietoa amma tillisen koulutuksen uudistuksen vaikutuksista työpaikalla ja pääset käsittelemään työyhteisösi kysymyksiä yhdessä muiden kanssa. Koulutus on maksuton. TEEMAT l Uudistuksen toteuttamisen edellytykset työpaikalla l Oppisopimuksen ja koulutussopimuksen lainmukainen toteutus l Luottamusmiehen tuki opiskelijalle l Hyvät käytännöt, joista työyhteisön tulisi sopia l Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat työelämässä l Työsuojelu TILAISUUDET klo 9–15: 20.3. Helsinki, 17.4. Kouvola, 28.5. Hämeenlinna ja 14.6. Jyväskylä ILMOITTAUDU www.teollisuusliitto.fi/miten-ammatillisen NEUVOTTELUVINKKEJÄ LUOTTAMUSMIEHILLE Teollisuusliitto on yhdessä muiden liittojen kanssa julkaissut viestintäalalle Yhdessä enemmän oppaan, joka antaa tukea neuvotte luihin, sopimiseen ja kehittä miseen työpaikalla. Suuri osa sen sisällöstä soveltuu myös muiden alojen luottamus miehille. Opasta tarvittiin, koska viestintä alalla henkilöstö osallistuu yhä enemmän työpaikan kehittä miseen, ja paikallinen sopiminen on lisääntynyt. Opas on siinä määrin yleispätevä, että siinä on paljon hyödyllistä tietoa myös Teollisuusliiton muiden sopimusalojen luottamusmiehille. Lataa: www.teollisuusliitto.fi/ neuvotteluopas OPPAITA VALMETIN AKKUTUOTANTOA SALOON AUTONVALMISTUS Uudenkaupungin autotehtaan autovalmistaja Valmet Automotive suunnittelee akkutuotannon aloittamista Salossa vanhoissa Nokian matkapuhelintehtaan tuotantotiloissa. Kaavailujen mukaan tuotanto alkaisi vielä tänä vuonna. Salon akkutehdas työllistäisi suunnitelmien mukaan jopa 300 henkilöä. Oman akkutehtaan perustaminen on osa Valmet Automotiven suunnitelmia ”laajentaa tarjontaansa sähköisen liikenteen palveluissa”. ”Se on tosi hieno juttu, että akkutehdas on tulossa Suomeen. Tämä on selvästi kehu meille, koska meillä Suomessa on kyky nostaa tuotanto käyntiin nopeasti.” MIIA KELSEY Valmet Automotiven pääluottamusmies 3/2019 Tekijä 41 TYÖSSÄ LYHYET KERRYTÄ AKTIIVISUUTTA DIGITAITOKURSSILLA AKTIIVIMALLI Työväen Sivistysliitto TSL järjestää koulutusta, joka täyttää aktiivisuusedellytystä. Työttömän on ennen kurssille hakeutumista tarkastettava TE-toimistosta, voiko opiskelun ajalta saada työttömyysetuutta. Työttömyyskassa päättää aktiivisuuden kertymisen. TSL järjestää Opetushallituksen tuella työttömille maksutonta koulutusta, jonka tarkoitus on kohentaa työnhakijan digitaitoja. Lisäksi TSL ja Tatsi järjestävät yhteistyössä työttömille jäsenille suunnattuja jaksamiseen ja media koulutukseen liittyviä kursseja. www.tsl.fi, www.tatsi.org PALKAT JULKISIKSI TYÖPAIKOILLA LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Palkka-avoimuudella on laaja kannatus SAK:laisten luottamushenkilöiden keskuudessa: yli 67 % heistä kannattaa palkkojen avaamista julkisiksi työpaikoilla. SAK:n luottamus henkilöpaneelin mukaan palkka-avoimuuden kannattajista lähes kolmannes (31,5 %) julkistaisi kaikki palkanosat. Pelkän tehtävä kohtaisen palkan julkistamisen kannalla on 22,8 % myönteisen vastauksen antajista. Luottamushenkilöistä 30,5 % kertoo, että heidän työpaikallaan on todettu perusteet tomia palkkaeroja. ”Sukupuolten välisen palkkaeron kurominen umpeen on edennyt Suomessa liian hitaasti. Palkka-avoimuus edistäisi tätä tavoitetta ja tervehdyttäisi muutenkin palkkausta ja sen perusteita.” ANNE MIRONEN SAK:n työympäristö ja tasaarvoasioiden asiantuntija www.sak.fi KATSO VASTAAVAT AKTIIVISUUTTA KERRYTTÄVÄT KURSSIT, MURIKKA-OPISTO SIVU 44 010 19 19 19 if.fi/omatsivut Pääset matkavakuutuksellasi LÄÄKÄRIIN ILMAN OMAA RAHAA Voit lomailla huolettomin mielin, sillä järjestöjäsenenä sinulla on käytössäsi Ifin matkavakuutus. Jos tarvitset lääkäriä matkalla, voit käyttää Ifin sopimuslääkäreitä, ja pääset lääkärille ilman omaa rahaa. Mutkaton ja kattava matkavakuutus on turvanasi myös, jos matkasi peruuntuu. Lisää matkavakuutuksestasi Tutustu JÄSENETUUSI! PERUSTEITA PAIKALLISEEN ”Oikealla taloustiedolla, sen tulkinnalla ja toteutuksella voi paikallinen sopiminen lisätä varmuutta päätöksenteossa.” Tämä ohjenuoranaan KTM Arto Suninen ja OTT Kalevi Hölttä lähtivät kirjoittamaan opaskirjaa heille, jotka solmivat työntekijä puolelta paikallisia sopimuksia. Kirjassa selvitetään talouteen ja tuotantoon liittyviä peruskäsitteitä ja esitellään taloudellisia näkökulmia sovittaviin asioihin. Kirjassa on paljon yritysesimerkkejä ja talouden toimintaa valaisevia tarinallisia tekstejä. Arto Suninen & Kalevi Hölttä: Talousja lakitietoa paikallisille sopijoille , Into Kustannus Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 41 6.3.2019 12.32
Muutosta ilmassa Y li 50 Kaakkois-Suomi–Savo-Karjalan nuorta jäsentä kerääntyi viikonlopuksi Himokselle miettimään vakavia, mutta myös laskettelemaan ja pitämään hauskaa. Säätäjä Iida Piirainen on työpaikkansa 2. varatyösuojeluvaltuutettu, osastonsa varaluottamusmies ja alueellisen nuorisojaoston jäsen. Himokselle hänet veti ay-toiminnan ydinviesti: – Liitossa ihmiset ovat yhtä, me ollaan samaa porukkaa. Minulle on tärkeää näiden tapahtuminen sosiaalinen puoli, tapaa tuttuja ja tutustuu uusiin ihmisiin, Piirainen toteaa. Ennen laskettelemaan lähtöä pohdittiin päivän teemaa. Teollisuusliiton nuorisotoimitsija Petteri Männistö muistutti syistä, joiden takia tavallisten palkansaajien on viisasta äänestää eduskuntavaaleissa muutos maan politiikkaan. – Mitä luulette, oppiiko sorvaamisen kotona? Männistö kysyi elävöittäen Sipilän hallituksen koulutusleikkausten käytännön seurauksia. Ammattikoulutuksen määrärahoista on leikattu viidennes nykyhallituksen aikana. Viikon viidestä ”Tehdään näistä työvaalit. Niitä, jotka tekevät työt, ei saa enää kyykyttää”, vaatii Iida Piirainen Ovakon terästehtaalta Imatralta. Teollisuusmeeting keräsi Himokselle porukan, jolle kelpaa vain muutos maan nykypolitiikkaan. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN opiskelupäivästä ammattikoululainen ilmeisesti siis ”opiskelee” sorvaamista yhden päivän kotona. Eikä nykyhallituksen syntilistasta pidä unohtaa kiky-sopimusta, aktiivimallia tai nollatuntisopimusten virallistamista. Julkisen sektorin palveluista on viety resursseja, jotta ne saadaan näivetettyä niin, että palvelut on helppo yksityistää. Piiraiselle ovat erityisen läheisiä lapsiperheiden asiat. – Päivähoitomaksut ovat ihan järkyttävän isoja palkkatasoon nähden. Oma lapseni menee nyt kouluun, mutta sitten tulevat harrastusmaksut. OTSIKOIDEN SIJALLE KOKONAISKUVA – Eduskuntavaaleista on tehty jo ilmastovaalit, vanhustenhoitovaalit ja maahanmuuttovaalit. Päivän otsikoiden sijasta pitäisi katsoa kokonaiskuvaa, Juho Siitonen sanoo. Siitonen on lasityöntekijä ja kouvolalaisen Lumon Oy:n pääluottamusmies, ammattiosastonsa puheenjohtaja ja alueellisen nuorisojaoston puheenjohtaja. Siitoselle kokonaiskuvaan kuuluvat ennen kaikkea vapaus kuulua 42 Tekijä 3/2019 XXXX XX.–XX.XX. V KAAKKOIS-SUOMI–SAVO-KARJALA TEOLLISUUSMEETING, HIMOS 9.–10.2. Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 42 6.3.2019 12.32
Valimomies toteaa, että hänkin on joutunut kokemaan Sipilän hallituksen kuritustoimet. – Pyörähdin autotehtaalla töissä Uudessakaupungissa ja siellä tehtiin aika hurjia kiky-tunteja. Jyväskylän työpaikassani jouduin sorvaamaan paikallista kiky-sopimusta. Ei pakottaminen palkattomaan taksvärkkiin tuottavuutta nosta. Tuotannon kehittäminen ja henkilöstöohjelmat vaikuttaisivat tuottavuuteen paljon enemmän. SANOISTA TEKOIHIN Vapaiden valtakunta on aktiivisten palkansaajien liikkeelle laittama kampanja, jolla yritetään nostaa eduskuntavaalien äänestysvilkkautta erityisesti työn tekijöiden keskuudessa. Teollisuusnuorten iskulause on ”Sanoista tekoihin”. Näinpä nuorisoporukka otti Vapaiden valtakunnan työelämäkyselyn lomakkeet mukaan ja lähti katsomaan, mitä Himoksen muut laskettelijat tuumaavat. – Vapaiden valtakunnan teemat eivät olleet minulle kauhean tuttuja entuudestaan. Kyllä äänestäminen on minusta tärkeää, mutta tällainen nimien keruu ei minulle henkilökohtaisesti sovi, Jaana Ratinen toteaa. Abloy Oy:n pakkaaja Ratinen on ammattiosastonsa hallituksen jäsen ja nuorisovastaava. Hän yllyttää kaikkia lähtemään mukaan tapahtumiin. – Ehdottomasti mukaan vaan. Näissä on hauskaa, ja porukkaan pääsee hyvin mukaan. Yksinkin voi ihan hyvin lähteä. l ammattiliittoon ja yleissitovat työehtosopimukset. Nämä oikeudet ovat vaarassa, jos eduskuntavaalien jälkeenkin vallassa olisivat nykyhallituksen kaltaiset päättäjät. Miten saada työtätekevät nuoret kiinnostumaan ay-toiminnasta ja omien oikeuksiensa puolustamisesta? Piirainen ja Siitonen antavat saman vastauksen, mistä nuorten houkutteleminen on aloitettava: – Jo oppilaitoksista! Siitonen toteaa, että Kaakkois-Suomi–Savo-Karjalan nuorisojaostolle onkin suunniteltu kurssia siitä, miten ammattikouluissa käydään kertomassa ay-liikkeestä ja värvätään opiskelijajäseniä. USEIN SELITTÄMINEN RIITTÄÄ – Ei nuorilla voimakasta liittovastaisuutta ole. Monelle riittää, kun selittää, mihin liittoa tarvitaan. Somella ja massatiedottamisella on tehtävänsä, mutta minusta face-to-face -järjestäminen on tehokkaampaa, Teemu Parantainen Iisalmesta tuumaa. Suomivalimo Oy:n valimotyöntekijä on ollut aiemmassa työpaikassaan luottamusmiehenä, mutta Himokselle hänet veti valinta ammattiosaston nuorisojaoston vetäjäksi. Himoksen viikonlopun tapaiset asiaohjelman ja hauskanpidon yhdistelmät ovat Parantaiselle tärkeitä ”teollisuusliittolaisuuden” synnyttämisessä. – Vieläkin saan itseni kiinni siitä, että ajattelen itseäni metalliliittolaisena. Kun tarpeeksi toimitaan yhdessä, niin sulaudutaan teollisuusliittolaisiksi, Parantainen ennustaa. Himoksella perehdyttiin Vapaiden valtakunta -kampanjaan, haettiin porukkahengessä kampanjalle lisää tukijoita – ja tietenkin lasketeltiin. 3/2019 Tekijä 43 LIITOSSA Katso lisää kuvia www.tekijälehti.fi/liitossa Tulossa valta kunnalliset Nuorisovastaavapäivät 6.–7. huhtikuuta www.teollisuusliitto.fi/ nuorisovastaavapaivat www.facebook.com/ teollisuusliitonnuoret Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 43 6.3.2019 12.32
44 Tekijä 3/2019 LIITTO KOULUTTAA Työtön, kerrytä aktiivisuutta Murikassa! Huhtikuun alusta julkisesti valvotussa oppilaitoksessa kuten Murikka-opistossa opiskelu voi täyttää aktiivisuuden ehdot. Ammattiliiton järjestämä työllistymistä tukeva toiminta voidaan ottaa huomioon aktiivimallin aktiivisuusehdossa. Harrastustoiminta (esim. liikunta, käsityöt) tai yleisiä kansalaisvalmiuksia antava toiminta (esim. autokoulu, ensiapukurssi) eivät kerrytä aktiivisuutta. Työttömän työnhakijan tulee tarkistaa TE-toimistosta, miten opiskelu vaikuttaa työttömyysetuuden saamiseen. TE-toimisto antaa opiskelua koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Työttömyyskassa päättää aktiivisuuden kertymisen. Ennen koulutuksiin ilmoittautumista ilmoita hyvissä ajoin koulutuksesta TE-toimistoon ja työttömyyskassaan. NÄMÄ KURSSIT TÄYTTÄVÄT AKTIIVISUUSEHTOA Ajatukset tekstiksi – kirjoittamisen peruskurssi 5 pv Hankalat vuorovaikutustilanteet edunvalvontatyössä 3 pv Hyvä lehtijuttu 5 pv Ihmissuhteet työpaikalla 5 pv Järjestötoimijan perusteet 5 pv Kansantalouden kurssi 3 pv Kokoustoiminta 5 pv Naiset toimijoina 3 pv Nostoapuvälinekurssi 2 pv Oppilaitostiedotuskurssi 2 pv Puheviestinnän perusteet 5 pv Some-kurssi 2 pv Tietotekniikan peruskurssi 5 pv Tietotekniikan jatkokurssi 5 pv Tietotekniikan täydennyskurssi 5 pv Työelämän englantia 5 pv Yhteiskuntavaikuttaminen 3 pv Lisätietoja osallistumisesta ja kurssisisällöistä antavat Murikka-opiston rehtori VESA HOLAPPA 050 379 0093 Teollisuusliiton koulutusasiantuntija SARI HELMINEN 040 521 0970 Lisätietoja opiskelun vaikutuksesta työttömyysetuuden maksamiseen antaa TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSAN PUHELINPALVELU 020 690 45 5 Aktiivisuus on riittävää, jos opiskelua on 65 maksupäivän tarkastelujaksolla vähintään 5 päivää. Kurssien ajankohdat löydät osoitteesta: www.teollisuusliitto.fi/ aktiivisuusedellytys Opiskelusi Murikassa on maksutonta, myös matkat korvataan. Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 44 6.3.2019 12.32
”Kunnon rengas on halpa henkivakuutus” JUKKA SAMMALNIEMI ”Lapin Kumin Rovaniemen toimipisteessä on ympäri vuoden töissä 14 työntekijää. Kevätja syyssesonkien aikana asentajien määrä tuplaantuu. On parempi viedä kiirejakso läpi ottamalla lisää ihmisiä töihin kuin teettää kaikki asennukset pienellä porukalla. Jaksetaan itse kukin paremmin, kun ei tehdä älyttömän pitkiä päiviä. Sesongit toistuvat joka vuosi. Ne kestävät tyypillisesti neljästä viiteen viikkoa. Viime kesä tosin oli yllättävän vilkas. Tuntui, että sesonki vain jatkui ja jatkui. Sama toistui syksyllä. Renkaita ostettiin runsain määrin. Se kertoo paljosta liikkumisesta. Toimipisteemme perusasiakaskunta on rengashotellin pitämisen myötä kivunnut liki 2 700:aan. Sen rinnalla esimerkiksi autotehtaiden testiajot, erilaiset tapahtumat, kuten Tunturiralli, ja matkailu tuovat meille töitä. Meille pysähdytään usein ohiajomatkallakin vaihtamaan pohjoisiin oloihin sopivat renkaat henkilöja matkailuautoihin, raskaaseen kalustoon ja moottoripyöriin. On hienoa, että töitä riittää läpi vuoden. Olen työurani aikana ollut vain kerran kolmen viikon pakkolomalla. Luottamusmiehenä minun ei ole tarvinnut puuttua asioihin työpaikalla. Neuvottelut käydään aina kun uusista asioista pitää sopia. Suhteellisen hyvin nämä kuviot ovat meillä hoituneet. Tulin taloon vuonna 1997. Luottamusmiehenä olen toiminut kymmenen vuotta. Tehtävä ojennettiin minulle. Työkaverit sanoivat, että siinä on sellainen mies, että kyllä se tuon homman hoitaa. Koulutuksissa en ole käynyt, mutta pitäisi varmaan käydä. Ehkä sitä kuvittelee olevansa niin tärkeä työmies, että ei voi jäädä töistä pois. Lomillakin soittelevat ja kyselevät neuvoja. Lapin Kumilla on Rovaniemen pääpaikan lisäksi useita toimipisteitä eri puolilla Suomea. Henkilökuntaa on kaikkiaan noin sata. Turvallisuus on asentajille ja koko henkilökunnalle tärkeä asia. Kunnon rengas on halpa henkivakuutus.” TEKSTI PETTERI RAITO KUVA TIMO LINDHOLM 3/2019 Tekijä 45 LIITOSSA JUKKA SAMMALNIEMI Raskaan kaluston rengasasentaja Pääluottamusmies Lapin Kumi Oy, Rovaniemi Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 45 6.3.2019 12.32
PAIKALLINEN SOPIMINEN Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Murikan muksukurssit Kevään kursseilla vielä tilaa LIITTO KOULUTTAA 3.–7.6. Työelämän englantia Luottamusmiesten peruskurssi Paikallinen sopiminen Työsuojelun peruskurssi 1.–5.4. Ihmissuhteet työpaikalla (H) Tietotekniikan jatkokurssi 12.–14.4. Uuden toimijan ABC 13.–14.4. Kotisivukurssi Lapsilla omaa ohjelmaa! Kesäkuun kursseille Murikkaan voit ottaa maksutta mukaan myös 3–13-vuotiaat lapsesi. Lapsille järjestetään ikäryhmittäin ohjelmaa opetustuntien ajaksi. Ohjelmasta ja lasten turvallisuudesta vastaavat kokeneet lastenohjaajat. Mainitse lapsen nimi ja syntymäaika kurssihakemuksessa. Ennen muksukursseja Murikassa on tarjolla useita hyviä maksuttomia ja kaikille jäsenille suunnattuja kursseja. Opintovapaalaki tarjoaa kaikille mahdollisuuden saada työstä vapaata ja osallistua koulutukseen. Valitse kiinnostava kurssi, täytä kurssihakemus ja sovi työnantajasi kanssa opintovapaan myöntämisestä. Liitto korvaa mahdollista ansionmenetystä verottomalla päivärahalla ja kurssistipendillä (75,98 e/pvä). Kurssit ovat Murikka-opistossa tai Helsingin Hakaniemessä (H). 46 Tekijä 3/2019 LISÄTIETOA KURSSEISTA JA TULOSTETTAVA KURSSIHAKEMUS löytyvät liiton verkkosivuilta: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu. Lisätietoa myös liiton koulutusyksiköstä, puh. 020 77 4001 (vaihde). 10.–14.6. Järjestötoimijan perusteet Puheviestinnän perusteet Luottamusmiesten jatkokurssi, 1. osa* Työsuojelun jatkokurssi, 1. osa* 24.–26.4. Kansantalouden kurssi 27.–28.4. Some-kurssi 6.–8.5. Nuorisotoiminta tutuksi 20.–24.5. Tietotekniikan täydennyskurssi *kurssin 2. osa 19.-23.8. (ei muksukurssi) Koulutus koukuttaa – lähde mukaan! TEEMU HUHTI Työsuojeluvaltuutettu Finnfeeds Finland Oy Nousiainen Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 46 6.3.2019 12.32
”Muksukurssi jakoi vastuuta perheestä” TEKSTI JARI ISOKORPI KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ Teemu Huhti ja hänen kaksi tytärtään viettivät viime kesänä yhdessä viikon Teollisuusliiton kursseilla Murikassa. Isä opiskeli paikallista sopimista, ja tyttäret tutustuivat ikätovereihin muksukurssilla. – Positiivinen fiilis jäi hommasta. Myös tyttäret olivat innoissaan, Huhti kertoo. Omaa paikallisen sopimisen kurssiaan Huhti luonnehtii varsin kattavaksi. – Joka puolella halutaan sopia paikallisesti yhä enemmän. Kurssi antoi eväät siihen, miten neuvotteluihin valmistaudutaan. Kurssilla tehtiin myös harjoitustöitä. – Oma työni koski työaikapankkia. Työpaikalla asia eteni sille asteelle, että luottamusmiehen kanssa jätimme pankista työnantajalle ehdotuksen. Työntekijöiden esitys ei vielä johtanut konkreettiseen tulokseen. Huhdin mielestä henkilöstön kannattaa kuitenkin olla aloitteellinen työpaikan kehittämisessä. – Työaikapankille on jatkoneuvotteluja varten pohja olemassa ja pallo työnantajalla. Voimme jatkaa milloin vain keskustelua, jos työnantaja kokee sen aiheelliseksi. Huhdin mukaan liiton kurssilla on helppo verkostoitua saman alan ihmisten kanssa. – Meillä on toistemme yhteystiedot. Voin tarpeen tullen kääntyä heidän puoleensa ja kysyä, onko heillä kokemusta jostain asiasta, jota voisi hyödyntää omassa työelämässä. Huhdin mielestä Murikka on vireä paikka. – Samaan aikaan oli paljon muitakin kursseja. Tauoilla ja iltaisin näkee laajan skaalan porukkaa. Kun kaikki ovat liiton koulutuksessa, niin siinä tulee hyvin äkkiä juttuun. Eri näkökulmia moneen asiaan on helppo saada. Samaan aikaan tyttäret Kerttu, 8, ja Hertta, 4, viihtyivät Murikassa muksukurssillaan. – He saivat viikon kestävän leirin aikana ystäviä. Kertulle on jäänyt sieltä kaveri, jonka kanssa he kirjoittelevat toisilleen. He ovat olleet sen jälkeen yhteydessä useasti. – Lapset tykkäsivät siitä, että siellä oli paljon ohjaajia ja aktiviteettia. En tiedä kaikkea mitä he tekivät, mutta ohjelma oli hyvin monipuolinen, askartelusta ulkoliikuntaan. Illaksi oli lapsille järjestetty erilaista ohjelmaa, muun muassa jäätelö baari ja disco. Perheen äiti oli pienimmän lapsen kanssa kotona. – Se oli hänellekin rentouttavaa, koska muuten lapsia olisi ollut kolme. – Minä tykkäsin, että sain lapset mukaan. Ei ole samanlaista, jos on kolmen lapsen isänä perheestä erossa viikon jossain kurssilla. Sinä kuitenkin pohdit kotijuttuja siinä samalla. Nyt vastuu jakaantui tasapainoisesti molemmille vanhemmille, ja minä sain olla täysipainoisesti kurssilla. l PAIKALLINEN SOPIMINEN 3/2019 Tekijä 47 Murikan muksukurssit Kevään kursseilla vielä tilaa LIITTO KOULUTTAA LIITOSSA OIVALTAJA Kun Hertta ja Kerttu olivat Teemu Huhtin kanssa kurssilla, sai myös perheen äiti hieman hengähtää arkikiireistä. ? TEEMU HUHTI Työsuojeluvaltuutettu Finnfeeds Finland Oy Nousiainen Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 47 6.3.2019 12.33
LE H TI KU VA / G ET TY IM A G ES / A FP /M A RU IO TO M A 48 Tekijä 3/2019 MAAILMA Lainsuojaton maatyöläinen YHDYSVALLAT Laki ylityöstä on Yhdysvalloissa erikoinen: iso osa maataloustyöstä jää sen ulkopuolelle. Lain poikkeukset poistavat velvoitteen maksaa ylityökorvausta ja vähimmäispalkkaa muun muassa maa talouden kausiluonteisesta työstä, vuokratyöstä, pienillä maatiloilla ja eräille alle 16-vuotiaille. Laki säädettiin vuonna 1938, jolloin maataloustyöntekijät olivat valtaosaltaan mustia. Lailla taattiin se tuolloinen itsestäänselvyys, että mustille ei makseta samaa palkkaa kuin valkoisille. Laki on silti edelleen osin voimassa, mutta nyt maa taloustyöntekijät ovat latinosiirtolaisia. Maatyöntekijöiden United Farm Workers -liitto kamppailee tiukasti rasistista lakia vastaan. Vuonna 2016 se onnistui saamaan Kaliforniaan osavaltion lain, joka takaa maatyöläisillekin oikeuden ylityökorvaukseen. Se tuli voimaan tämän vuoden alusta. Kalifornia on ensimmäinen osavaltio, jossa säädettiin maatyöläisille oikeus ylityökorvaukseen. Osavaltion maatalous työllistää 400 000 ihmistä. Los Angeles Timesin mukaan heistä 90 prosenttia on latinoja ja 80 prosenttia siirtolaisia. Helmikuussa Kalifornian senaattori, maan presidenttikisaankin ilmoittautunut Kamala D. Harris esitti senaatissa muutosta liittovaltion lakiin. Elämiseen riittävän palkan kokoamiseksi työpäivät venyvät, ja tämä johtaa uupumiseen, sairauksiin sekä loukkaantumisiin kuumissa oloissa, Harris sanoo. KAIVOKSISSA PARHAAT PALKAT RUOTSI Kaivostyö on parhaiten palkattu työläisammatti ja heti perässä seuraavat rakennus työläiset, kertoo Ruotsin aykeskus järjestö LO:n palkka raportti. Kaivostyöläisten keskipalkka toissa vuonna oli 3 080 euroa kuussa ja rakennus työläisten 3 000 euroa. Seuraaviksi sijoittuivat energia ja ympäristöala 2 880 euroa, tukkukauppa 2 730 euroa ja tehdasteollisuus 2 680 euroa. Matalimmat sektorikohtaiset palkat löytyvät naisvaltaisilta aloilta. Vähiten maksetaan lastenhoidon työntekijöille, 2 200 euroa kuussa. Naisten ja miesten palkkaero näkyy samoissakin töissä, mutta on hiukan kutistunut viime vuosina. Toimihenkilöiden palkat ovat joka sektorilla työntekijöiden palkkoja korkeammat. Tämä ero on kasvanut viime vuosina. Toimihenkilöiden keskipalkka koko maassa on 3 750 euroa ja työläisammateissa 2 530 euroa. LO selvitti lisäksi 50 keskeisen yritysjohtajan tuloja. Vuonna 1980 he ansaitsivat yhdeksän teollisuus työläisen palkan verran. Nyt ero on revennyt 59,2 kertaa teollisuus työläisen palkkaa ja 83 kertaa apuhoitajan palkkaa suuremmaksi. LIITOT ONNISTUIVAT NIGERIA Ammattiliittojen sitkeä kamppailu sai parlamentin nostamaan vähimmäispalkkaa 67 prosenttia enemmän kuin maan hallitus esitti. Liitot uhkasivat laajalla lakolla, ellei korotus ole riittävä. Tässä kamppailussa kaikki ovat voittajia, häviäjiä ei ole, sanoo maan aykeskusjärjestön puheenjohtaja Ayuba Wabba. Köyhimmille saatu korotus piristää paikallista taloutta ja siten koko maan taloutta. Nigeria on Afrikan isoin maa, jossa on yli 190 miljoonaa asukasta. Kongressissa vastaavan lakiesityksen tehnyt Raúl M. Grijalva sanoo, että lain muutos korjaisi vuosikymmenien mittaiseen rasismiin perustuvaa epätasa-arvoa. Vastaavaa kamppailua käydään New Jerseyn osavaltiossa. Siellä hyväksyttiin tammikuussa 15 dollarin vähimmäistuntipalkka – josta maatyöntekijät jätettiin pois. Laki nostaisi heidän vähimmäispalkkansa 12,5 dollariin tunnilta vuonna 2024. Se on vähemmän kuin maatyöntekijöiden nykyinen keskimääräinen tuntipalkka 13,15 dollaria. Kuinka laki voi säätää vähimmäispalkan tätä pienemmäksi viiden vuoden päästä, kysyy United Farm Workersin puheenjohtaja Teresa Romero. UFW on pieni, mutta aktiivinen ja sitkeä liitto. Sen perustaja Cesar Chavezia (1927–93) kunnioitetaan laajasti. Hänen syntymäpäivänsä on virallinen pyhäpäivä seitsemässä osavaltiossa, kuten Kaliforniassa, Utahissa ja Michiganissa. Ay-johtajalle harvinainen kunnianosoitus on se, että kalifornialainen pappi on esittänyt katoliselle kirkolle Chavezin julistamista pyhimykseksi. Toistaiseksi Vatikaani ei ole sitä tehnyt. HEIKKI JOKINEN ? Auringonpaahteelta suojautuneet meksikolaiset maahanmuuttajat nostivat bataatteja maa tilalla Yhdysvaltain Kaliforniassa viime vuoden lokakuussa. Monet ulkomaalaiset kausityön tekijät jäävät Yhdysvalloissa vähimmäispalkan ja ylityökorvausten lainsäädännön ulkopuolelle. Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 48 6.3.2019 12.33
Vanhat seinätiilet alkoivat olla turvallisuusriski. Liiton keskustoimisto Helsingissä käy läpi julkisivuremontin, joka etenee Siltasaarenkadulta kesän loppuun mennessä Hakaniemen torin puolelle. Syksyn aikana remontoidaan rannan puoli ja vimeiseksi sisäpihan seinät. NUORISOTOIMINTAA TOUKOKUUSSA... Nuorisotoiminta tutuksi -kurssi 6.–8.5. Murikka-opisto, Tampere Oletko kiinnostunut oman ammattiosastosi tai nuorisojaostosi toiminnasta? Mitä voisi olla nuorten oma edunvalvonta? Mikä Teollisuusliitto oikein on, ja miten sinä saisit äänesi kuulumaan sen riveissä? Kurssi antaa avaimet aktiiviseen toimintaan ammattiosastossa tai sen nuorisojaostossa. Se sisältää käytännön harjoituksia esiintymistaidoista tapahtumien järjestämiseen. Kurssi on kaikille alle 36-vuotiaille jäsenille. Hae: www.teollisuusliitto.fi/nuorisotoiminta-tutuksi ... ELÄKELÄISTOIMINTAA ELOKUUSSA Eläkeläistoiminnan kurssi 12.–16.8. Murikka-opisto, Tampere Kurssi on eläkkeellä oleville vapaajäsenille, jotka ovat toimineet erilaisissa järjestöja luottamustehtävissä ammattiosastossa tai liitossa. Ohjelmassa on mm. Teollisuusliiton ajankohtaisia asioita, eläkeläisten edunvalvontaa, vierailu Työväenmuseo Werstaalle, liikuntaa ja mukavaa yhdessäoloa. Haku: ? Ao:n hallitus täyttää eläkeläistoiminnan kurssihakemuksen ja esittää osaston eläkkeellä olevaa vapaajäsentä kurssille. Hakemuksesta käy ilmi kyseiset järjestöja luottamustehtävät. ? Hakemus toimitetaan 31.5. mennessä osoitteella: Teollisuusliitto, Pia Toivanen/ eläkeläistoiminnan kurssi, PL 107, 00531 Helsinki. ? Hyväksytyille lähetetään kesäkuussa kutsu, josta käy ilmi käytännön asiat. Viikko on maksuton. Mukaan voi ottaa puolison, jolle kurssin hinta on 190 euroa. Lataa hakemus: www.teollisuusliitto.fi/elakelaistoiminnan-kurssi OSASTON OMA KURSSI MURIKASSA? Ammattiosastojen viikonloppu 14.–15.9. Murikka-opisto, Tampere Ammattiosastot voivat järjestää opistolla omia kurssejaan. Tänä vuonna osastoille on tarjolla vielä viikonloppu 14.–15.9. alennettuun hintaan 109 euroa/hlö. Hinta sisältää majoituksen kahden hengen huoneessa, tulokahvin tulopäivänä, lounaan, päiväkahvin ja päivällisen sekä lähtöpäivän aamiaisen, lounaan ja päiväkahvin. Lauantai-iltana on vapaa pääsy spahan. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastot-jarjestakaa ”Tuotannon järjestelyt ja niiden kuntoon laittaminen työpaikoilla johtavat tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantumiseen, jolloin ne myös tukevat työllisyyden myönteistä kehitystä.” MIRJAMI SUIKKI Teollisuusliiton sopimusasiantuntija ”Mitäpä jos jo kouluissa puhuttaisiin yrittäjyyden lisäksi myös johtajuudesta, hyvästä ilmapiiristä, yhteistyön tekemisestä ja jokaisen työntekijän kunnioittamisesta. Siitä, että meillä kaikilla on oikeus reiluun työelämään.” MIRJA SUHONEN Teollisuusliiton sopimusasiantuntija B LO G I w w w .t ek ijä le ht i.f i/ bl og i NAISET ESILLÄ SOMESSA Kansainvälinen naistenpäivä 8.3. aloitti liiton somekanavissa tasa-arvoteeman. Teema huipentuu 19.3., jolloin muistellaan 175 vuotta sitten syntynyttä Minna Canthia ja juhlitaan tasa-arvoa. www.facebook.com/teollisuusliitto 3/2019 Tekijä 49 LYHYET LIITOSSA VERKOSSA KATSO VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat KATSO JA ILMOITA AMMATTIOSASTOJEN TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta JÄSENMAKSU l Vuonna 2019 jäsenmaksu on 1,45 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. l Vuonna 2018 maksetuista jäsenmaksuista lähti tiedot suoraan verottajalle 20.2. Korjausajot tehdään toukoja elokuussa. l Itsemaksavilla jäsenillä on mahdollisuus maksaa jäsenmaksunsa e-laskuna. Jäsen voi tilata sen menemällä omaan verkkopankkiinsa ja valitsemalla laskuttajaksi Teollisuusliitto RY . l Muista ilmoittaa jäsenmaksusta vapaat ajat jäsenpalveluun tai käy tallentamassa ne itse sähköisessä eAsioinnissa. Jäsenmaksuvapauteen oikeuttavat syyt löydät osoitteesta: www.teollisuusliitto.fi/jasenmaksuvapautus l eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkata jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. l TULOSSA: Jäsenhuoltajien ajankohtaispäivät, Murikka 18.–19.5. Kutsupostia lähetetään ammattiosastoihin viikolla 12. JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄKORVAUKSET Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia pääsiäisenä, vappuna, helatorstaina ja juhannusaattona? www.teollisuusliitto.fi/ arkipyhat PITÄKÄÄ KIIRETTÄ! Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 49 6.3.2019 12.33
50 Tekijä 3/2019 R I K S D A G S V A L E T 2019 VALDAGEN 14.4 FÖRHANDSRÖSTNING 3–9.4 Gör din röst hörd En tredjedel av de röstberättigade finländarna tog sig inte till valurnorna i det senaste riksdagsvalet 2015. I april har vi vanliga arbetare en ny chans att välja en grupp av beslutsfattare som vi vill ha. Tekijä berättar om vad Juha Sipiläs regering åstadkommit, vad Industrifacket önskar att den nya riksdagen tar i tu med och vad riksdagspartierna lovat inför valet. På Industrifackets webbplats hittar du en lista över de medlemmar som ställer upp i valet. ARBETSGRUPPEN SUVI SAJANIEMI, PETTERI RAITO, ASKO-MATTI KOSKELAINEN, Du har rätten att välja vem som styr riket de följande fyra åren – och lägger sin prägel långt in i framtiden. JARI ISOKORPI OCH JOHANNES WARIS 1 VAKNA! PISKAN VINER OCH KIKY SVIDER l Regeringen bildas. Direkt börjar kritiken mot regeringsprogrammet hagla: Flera av sparsatsningarna i regeringsprogrammet slår mot löntagarna. l Listan över nedskärningar tas fram. Där finns bland annat begränsningar av den subjektiva rätten till dagvård, nedskärningar i den inkomstrelaterade arbetslöshetsersättningen och ytterligare nedskärningar i arbetslöshetsskyddet. l Regeringen presenterar idén om ett ”samhällsavtal” för arbetsmarknadsparterna. Målet är att förbättra det finländska arbetets och de finländska företagens konkurrenskraft, öka den ekonomiska tillväxten, skapa nya arbetstillfällen. l Regeringen presenterar sitt alternativ för samhällsavtalet – de så kallade tvångslagarna, ett lagpaket som försämrar arbetsvillkoren och innebär en avsevärd nedskärning i löntagarnas inkomster. Det gäller bland annat en halvering av tilläggen för övertid. l Förhandlingarna om samhällsavtalet kör fast. l Villkoren för alterneringsledighet stramas åt. Dagpenningen för föräldraledigheten minskar. Regeringen vill utöka lokala avtal genom lagstiftning som kör om kollektivavtalen. Självriskdagarna återinförs vid sjukskrivning under semester. Regeringen föreslår ett så kallat arbetsprov som riskerar att leda i en riktning mot gratis arbete. l Konkurrenskraftavtalet (kiky) blir till som ett alternativ till tvångslagspaketet, som regeringen tidigare presenterat. l Regeringens nedskärningar på 200 miljoner i arbetslöshetsskyddet träder i kraft. Längden på den inkomstrelaterade arbetslöshetspenningen minskas med 100 dagar. l Inkomsttryggheten försämras och antalet självriskdagar ökar. Anslagen för utbildning skärs ner. Kniven går åt så gott som samtliga FPA-förmåner. l Regeringens presenterar modellen för självständig jobbsökning det vill säga aktiveringsmodell nummer 2 och skickar den på remiss. l Riksdagen godkänner den så kallade aktiveringsmodellen som i praktiken innebär en nedskärning i arbetslöshetsskyddet på nästan 5 procent om inte vissa aktivitetskriterier uppfylls. l Aktiveringsmodellen träder i kraft 1.1 2018. Enligt uppgifter från FPA och Finansinspektionen får hela 150 000 personer sänkt arbetslöshetsersättning i april-juni l Regeringen tar fram en plan på att tillåta att under 30-åringar kan anställas på visstidskontrakt utan särskilda skäl. Lagförslaget faller i juli och det går inte vidare på remiss. l Regeringen tar fram ett lagförslag om att försämra uppsägningsskyddet i företag med färre än 20 anställda. Regeringen går vidare med beredningen av den så kallade andra aktiveringsmodellen. l Arbetsgivarens skyldighet att återanställa förlängs och gäller inte för situationer där studerande på läroavtal kommer till arbetsplatsen. Beslutet har en negativ inverkan jämlikheten, arbetstagarnas inkomster och personalutbildning. l Den trepartsarbetsgrupp som förberett s.k. Aktiveringsmodell 2 kom inte fram till en överenskommelse fram till slutet av februari, så arbetsgruppen gjorde inget lagförslag om modellen. Källa: FFC 2015 VÅREN SOMMAREN HÖSTEN VINTERN 2016 VÅREN SOMMAREN 2017 VÅREN SOMMAREN VINTERN 2018 VÅREN SOMMAREN 2019 VINTERN Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 50 6.3.2019 12.33
3/2019 Tekijä 51 I TIDEN INDUSTRIFACKETS MÅL FÖR VALPERIODEN l Vi bygger Finland genom samarbete och tillit med hjälp av den sakkunnighet arbetsmarknadsorganisationerna har l Förutsättningarna för industrin måste förbättras l Ett program för tillväxt inom exportindustrin l Ett program för produktionsindustri och cirkulär ekonomi placeras i förgrunden då Finland tar över ordförandeklubban i EU år 2019 l Finland och den inhemska industrin måste få tillräcklig tillgång till förmånlig el som är utsläppsfri eller i alla fall låg nivå av utsläpp l Det fungerande systemet med exportgarantin ska gå vidare l Inga fler lagar som ökar kostnaderna för industrin i jämförelse med våra främsta konkurrentländer. l Prishöjningen för utsläppsrätterna måste kompenseras för industrin fullt ut även efter 2020 l Finlands gruvkluster och dess värdekedja måste utökas l En aktiv skogsanvändning och skogsvård utökar kolsänkorna l Staten måste hålla ett fast grepp om ägarstyrningen i statsägda bolag l Sysselsättningsgraden ska höjas till över 75 procent l Mer rörlighet för arbetskraften. Människor kan uppmuntras att flytta efter jobb till exempel genom skattelättnader för arbetsbostäder l De ungas sysselsättning måste öka och vi måste stoppa utslagningen av unga l Tillgångsprövningen för arbetskraft utanför EU-området behövs även i fortsättningen l Företagen ska följa arbetsvillkor och det ska finnas en tillräcklig övervakning för att se till att så sker l Utbildningssystemet måste kunna svara på de förändringar som förekommer i samhället och erbjuda människor goda förutsättningar till utbildning i olika skeden av livet l Vi behöver ett omfattande, ambitiöst och branschöverskridande program i kampen mot grå ekonomi. l Byggnadsbranschen har visat vägen med införandet av obligatoriska skattenummer Samma praxis ska tas i bruk inom industrin, städbranschen och restaurangbranschen l Sanktioner som de försummelseavgifter som gör avstamp i lagen om beställaransvar måste införas även för förseelser mot arbetarskyddet Gör din röst hörd ? FÖR VAD VILL DU LÄGGA DIN RÖST? Om följande teman påverkar ditt röstningsbeslut ska du delta i kampanjen Landet för de fria och rösta för en kandidat som: ? Tvingar inte arbetare till konkurrenskraftavtal (talkodagar och sänkt semesterpeng) ? Försvarar uppsägningsskyddet ? Försvarar åsiktsfriheten som till exempel den demokratiska strejkrätten ? Vill skrota aktiveringsmodellen som är en nedskärning i arbetslöshetsskyddet ? Vill ha mer resurser till utbildning ? Vill få bukt med problemen med nollavatal ? Vill att man också i fortsättningen ska kunna leva på ett jobb ? Friheten att organisera sig och ingå kollektivavtal 3 DELTA 2 UTFORSKA ? LANDET FÖR DE FRIA -kampanjen bygger på de frivilligas vilja att få till stånd en förändring i den finska politiken. Kampanjen sparkades igång av unga löntagare i september 2018. www.vapaidenvaltakunta.fi PISKAN VINER OCH KIKY SVIDER l Regeringen bildas. Direkt börjar kritiken mot regeringsprogrammet hagla: Flera av sparsatsningarna i regeringsprogrammet slår mot löntagarna. l Listan över nedskärningar tas fram. Där finns bland annat begränsningar av den subjektiva rätten till dagvård, nedskärningar i den inkomstrelaterade arbetslöshetsersättningen och ytterligare nedskärningar i arbetslöshetsskyddet. l Regeringen presenterar idén om ett ”samhällsavtal” för arbetsmarknadsparterna. Målet är att förbättra det finländska arbetets och de finländska företagens konkurrenskraft, öka den ekonomiska tillväxten, skapa nya arbetstillfällen. l Regeringen presenterar sitt alternativ för samhällsavtalet – de så kallade tvångslagarna, ett lagpaket som försämrar arbetsvillkoren och innebär en avsevärd nedskärning i löntagarnas inkomster. Det gäller bland annat en halvering av tilläggen för övertid. l Förhandlingarna om samhällsavtalet kör fast. l Villkoren för alterneringsledighet stramas åt. Dagpenningen för föräldraledigheten minskar. Regeringen vill utöka lokala avtal genom lagstiftning som kör om kollektivavtalen. Självriskdagarna återinförs vid sjukskrivning under semester. Regeringen föreslår ett så kallat arbetsprov som riskerar att leda i en riktning mot gratis arbete. l Konkurrenskraftavtalet (kiky) blir till som ett alternativ till tvångslagspaketet, som regeringen tidigare presenterat. l Regeringens nedskärningar på 200 miljoner i arbetslöshetsskyddet träder i kraft. Längden på den inkomstrelaterade arbetslöshetspenningen minskas med 100 dagar. l Inkomsttryggheten försämras och antalet självriskdagar ökar. Anslagen för utbildning skärs ner. Kniven går åt så gott som samtliga FPA-förmåner. l Regeringens presenterar modellen för självständig jobbsökning det vill säga aktiveringsmodell nummer 2 och skickar den på remiss. l Riksdagen godkänner den så kallade aktiveringsmodellen som i praktiken innebär en nedskärning i arbetslöshetsskyddet på nästan 5 procent om inte vissa aktivitetskriterier uppfylls. l Aktiveringsmodellen träder i kraft 1.1 2018. Enligt uppgifter från FPA och Finansinspektionen får hela 150 000 personer sänkt arbetslöshetsersättning i april-juni l Regeringen tar fram en plan på att tillåta att under 30-åringar kan anställas på visstidskontrakt utan särskilda skäl. Lagförslaget faller i juli och det går inte vidare på remiss. l Regeringen tar fram ett lagförslag om att försämra uppsägningsskyddet i företag med färre än 20 anställda. Regeringen går vidare med beredningen av den så kallade andra aktiveringsmodellen. l Arbetsgivarens skyldighet att återanställa förlängs och gäller inte för situationer där studerande på läroavtal kommer till arbetsplatsen. Beslutet har en negativ inverkan jämlikheten, arbetstagarnas inkomster och personalutbildning. l Den trepartsarbetsgrupp som förberett s.k. Aktiveringsmodell 2 kom inte fram till en överenskommelse fram till slutet av februari, så arbetsgruppen gjorde inget lagförslag om modellen. Källa: FFC Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 51 6.3.2019 12.33
RIKSDAGSPARTIERNAS VALPROGRAM Partiernas åsikter om arbetslivet och andra viktiga frågor i medlemmarnas vardag 52 Tekijä 3/2019 VÄNSTERFÖRBUNDET SOCIALDEMOKRATERNA DE GRÖNA BLÅ FRAMTID SANNFINLÄNDARNA CENTERN KRISTDEMOKRATERNA SAMLINGSPARTIET SVENSKA FOLKPARTIET Vad säger partierna om aktiveringsmodellen? l Aktiveringsmodellen och de arbetskraftspolitiska karenserna ska slopas l Den nuvarande aktiveringsmodellen ska dras tillbaka och lönesubvention i stället för arbetslöshetsförmån l Arbetslösa ska få en personlig plan för stöd att hitta jobb l Personlig serviceplan för arbetslösa l Slopa aktiveringskraven l Inkomstrelaterad arbetslöshetstrygghet för alla Aktiveringsmodellen nämns ej Aktiveringsmodellen nämns ej Aktiveringsmodellen nämns ej Aktiveringsmodellen nämns ej Aktiveringsmodellen nämns ej Aktiveringsmodellen nämns ej Arbetslivet? l Facket ska få rätten att väcka grupptalan l Straffbart att betala för låga löner l En särskild jämställdhetsandel för löneförhöjningar l Processen för att få arbetstillstånd för utländska arbetstagare ska försnabbas samtidigt som övervakningen av arbetsvillkor förbättras l Familje ledigheterna ska ändras enligt modellen 6+6+6 l Återinförande av den subjektiva rätten till dagvård l Facket ska få rätten att väcka grupptalan l Det ska bli straffbart att betala för låga löner l Tolkningsföreträdet i lokala avtal ska ligga hos arbetstagarna l Återinförande av den subjektiva rätten till dagvård l Utveckling av behovsprövningen tillsammans med ökade resurser för övervakning l Slopande av behovsprövning för arbetskraft utanför EU l Reform av föräldraledigheten enligt modellen 6+6+6 l Behåll behovsprövningen av arbetskraft utanför EU l En höjning av hemvårdsstödet l Familjerna ska själv få bestämma om familjeledigheten l Mer flexibilitet genom allmänbindande kollektivavtal l Strängare kontroll av invandring l Mer lokala avtal l Stegvis slopande av behovsprövningen av arbetskraft l Hemvårdsstödet ska inte röras l Lika arbetsvillkor för alla l Lätta på reglering och inför mer lokalt avtalande på arbetsplatserna l Förutsättningarna för att ingå lokala avtal ska förbättras l Behovsprövningens ska skopas stegvis l Fokus på familjernas rätt att välja själv kring föräldraledigheter l Grundläggande strukturella förändringar i arbetslivet som ska leda till en sysselsättningsgrad på 75 % l Göra det lättare för personer med partiell arbetsförmåga att återvända till arbete l Arbetsmarknadsparterna ska agera på ett sätt som bidrar till lugn på arbetsmarknaden l Kontinuerlig utbildning för alla l Fortsatt ”normtalko” l Ta bort hinder för konkurrens mellan företag l Mer privata aktörer i arbetsförmedlingen l Mer lokala avtal på arbetsplatserna l Slopa behovsprövningen av arbetskraft l Återinför subjektiva rätten till dagvård l Föräldraledigheten ska göras om enligt modellen 6+6+6 Skattepolitik och basinkomst? l Ökad progression av inkomstbeskattningen l Åtgärder mot skatte smitning l Grå ekonomi ska bekämpas bl.a genom att införa krav på skattenummer enligt modell från byggnadsbranschen l Skärp progressiviteten för inkomstskatten l Inför en basinkomst på 800 euro l Progressiv beskattning och förstärkande av skattebasen l Åtgärder mot skattesmitning och aggressiv skatte planering t.ex försäkringsskal l Steg mot en reform av den sociala tryggheten i riktning mot SDP:s modell för allmäntrygghet (där det alltid lönar sig att jobba) l En basinkomst på 600 euro för alla över 18 år l Likställ företagarnas beskattning med löntagarnas l Beskattning av inkomst först då man tar ut vinster l Arbete ska beskattas mindre l Inför skattemodell som bygger på exempel från Estland l Nedskärningar i statens utgifter l Skattelättnader för hushållen l Skattepolitiken ska se till att en arbetande finländare klarar sig l Inga fler skärpningar i beskattning av företag l Lätta på inkomstskatten för lågoch medelinkomsttagare l På lång sikt en basinkomst som minskar och försvinner i takt med att personens inkomster stiger l Förbättra socialskyddet för företagare l En grundtrygghet som sporrar till at ta emot jobb l En skattereform som gynnar arbete och företagsamhet samt förebygger klimatförändringen l En reform av familjeledigheten, som garanterar familjernas valfrihet l En reform av socialskyddet som ska motarbeta flitfällor l Förbättra situationen för pensionärer med de allra minsta pensionerna l Lätta på beskattningen av arbete l Håll bolagsskatten på en konkurrenskraftig nivå l Slopa av arvsskatten och gåvoskatten i samband med generationsväxling l Insatser för bekämpning av grå ekonomi och aggressiv skatteplanering l Socialskyddet ska vara sporrande Klimatet? l Investeringar i kollektivtrafik l Beskattningen ska göra det mer lockande att byta till bilar med låga utsläpp l Låginkomsttagare ska stödas i övergången till gaseller etanoldrivna bilar l Sporra skogsägare att skjuta upp skogsavverkning och öka kolsänkorna i Finland l Befrämja användningen av trä som byggmaterial l Energistöden ska riktas om till att gynna förnybar energi l Slopa kompensationerna inom utsläppshandeln l En vägkarta för avskaffningen av fossila bränslen och torv som energi l Finland ska snabba på minskningen av utsläppen l Sporra skogsägare att förlänga cykeln med kontinuerlig växt i skogen l Hållbarare lösningar inom all produktion, konsumtion och trafik l Befrämja användningen av trä som byggmaterial l Torv och fossila bränslen ska ersättas med vind-, sol-, och hållbar bioenergi, jordvärme, energieffektivitet, smarta nät och energilagring. l De mest miljöskadliga företagsstöden slopas l En allt större andel av trafiken ska gå på räls l Skogsägarna ska premieras för åtgärder som ökar kolsänkorna l Satsning på inhemsk energi l Privatbilism är en medborgerlig rättighet l Nya bilar ska bli billigare l Mer inhemsk utsläppsfri energi l Inga fler tilläggskostnader för industrin l Utsläppen ska inte minskas snabbare än övriga EU l Sänkt el-skatt l Sänkt bränsleoch bilskatt, även för förbränningsmotorer l Man ska få resa och köra bil även i framtiden l Förädlingsgraden på träprodukter måste öka i Finland l Steg från fossilekonomi mot biooch cirkulärekonomi l En vägkarta för plast ska verkstälas l Ökning av biobränslen i trafiken l En övergångstid för utslussningen av torv som energiform l Fokus på bindande av kol och användning av trä som byggmaterial l Fler laddningsstationer för el-bilar l Slopande av fossila bränslen under 2030-talet l EU:s klimatmål ska skärpas från en nedskärning på nuvarande 40 % till 55 % av utsläppen fram till 2030 l Satsning på utsläppsfri energiproduktion som förnybara energikällor och kärnkraft l Uppmuntra privatpersoner till klimatsmarta lösningar l Avskaffa stenkolen l Försöka påverka EU:s energimålsättningar l Fungerande kollektivtrafik l Regionala flygplatser l Befrämja användningen av trä som byggmaterial Industrifackets branscher? l Kommuner ska ha rätten att förbujda gruvverksamhet i kommunen l Förbud av malmbrytning på naturskyddsområden l Införande av gruvskatt på malmen som bryts och införa ersättningsskyldighet för miljöskador l Stöd för ekologisk produktion och vegetarisk kost l Införande av en sk. royaltyskatt för gruvdrift som baserar sig på värdet på den utvunna råvaran. l Ett förbud mot de insektgifter som hotar mångfalden av arter i naturen l Utreda en plastskatt och andra styrande åtgärder l Öka vegetarisk och ekologisk kost l Förbud mot malmbrytning på narturskyddsområden l Förbud mot kalhyggen på statsägd mark l Förbud mot pälsnäringen och stöd för personerna inom pälsindustrin för att hitta jobb inom andra branscher l Stöd för produktion av vegetarisk kost l Stöd för produktion av inhemsk närmat l Mångfalden i våra skogar ska bevaras Nämns ej l Plantera skog på tidigare torvkärr och åkrar l I offentliga matköp ska tyngpunkten ligga på kvalitet och ansvar l Lätta på byråkratin kring säsongsarbete l Förutom mängden avverkning ska skogarnas livscykel, åldersstruktur och nyplantering beaktas inom skogsindustrin l Minskning av användningen av plast som inte går att återvinna l Uppdatera gruvlagen till att motsvara dagens standard och hela samhällets välmående l Satsningar på trafikförbindelserna med tanke på t. ex skogsindustrins verksamhetsmöjligheter l Effektivera återvinningen av plast l Nationella särdrag ska tas i betraktan i samband en beräkning av kolsänkor l Säkra en framtid pälsnäring och växthusodling l Jordbruksstöden ska säkras VALDAGEN 14.4 FÖRHANDSRÖSTNING 3–9.4 KANDIDATER FRÅN INDUSTRIFACKET: www.teollisuusliitto.fi/riksdagsval/ Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 52 6.3.2019 12.33
RIKSDAGSPARTIERNAS VALPROGRAM Partiernas åsikter om arbetslivet och andra viktiga frågor i medlemmarnas vardag 3/2019 Tekijä 53 I TIDEN VÄNSTERFÖRBUNDET SOCIALDEMOKRATERNA DE GRÖNA BLÅ FRAMTID SANNFINLÄNDARNA CENTERN KRISTDEMOKRATERNA SAMLINGSPARTIET SVENSKA FOLKPARTIET Vad säger partierna om aktiveringsmodellen? l Aktiveringsmodellen och de arbetskraftspolitiska karenserna ska slopas l Den nuvarande aktiveringsmodellen ska dras tillbaka och lönesubvention i stället för arbetslöshetsförmån l Arbetslösa ska få en personlig plan för stöd att hitta jobb l Personlig serviceplan för arbetslösa l Slopa aktiveringskraven l Inkomstrelaterad arbetslöshetstrygghet för alla Aktiveringsmodellen nämns ej Aktiveringsmodellen nämns ej Aktiveringsmodellen nämns ej Aktiveringsmodellen nämns ej Aktiveringsmodellen nämns ej Aktiveringsmodellen nämns ej Arbetslivet? l Facket ska få rätten att väcka grupptalan l Straffbart att betala för låga löner l En särskild jämställdhetsandel för löneförhöjningar l Processen för att få arbetstillstånd för utländska arbetstagare ska försnabbas samtidigt som övervakningen av arbetsvillkor förbättras l Familje ledigheterna ska ändras enligt modellen 6+6+6 l Återinförande av den subjektiva rätten till dagvård l Facket ska få rätten att väcka grupptalan l Det ska bli straffbart att betala för låga löner l Tolkningsföreträdet i lokala avtal ska ligga hos arbetstagarna l Återinförande av den subjektiva rätten till dagvård l Utveckling av behovsprövningen tillsammans med ökade resurser för övervakning l Slopande av behovsprövning för arbetskraft utanför EU l Reform av föräldraledigheten enligt modellen 6+6+6 l Behåll behovsprövningen av arbetskraft utanför EU l En höjning av hemvårdsstödet l Familjerna ska själv få bestämma om familjeledigheten l Mer flexibilitet genom allmänbindande kollektivavtal l Strängare kontroll av invandring l Mer lokala avtal l Stegvis slopande av behovsprövningen av arbetskraft l Hemvårdsstödet ska inte röras l Lika arbetsvillkor för alla l Lätta på reglering och inför mer lokalt avtalande på arbetsplatserna l Förutsättningarna för att ingå lokala avtal ska förbättras l Behovsprövningens ska skopas stegvis l Fokus på familjernas rätt att välja själv kring föräldraledigheter l Grundläggande strukturella förändringar i arbetslivet som ska leda till en sysselsättningsgrad på 75 % l Göra det lättare för personer med partiell arbetsförmåga att återvända till arbete l Arbetsmarknadsparterna ska agera på ett sätt som bidrar till lugn på arbetsmarknaden l Kontinuerlig utbildning för alla l Fortsatt ”normtalko” l Ta bort hinder för konkurrens mellan företag l Mer privata aktörer i arbetsförmedlingen l Mer lokala avtal på arbetsplatserna l Slopa behovsprövningen av arbetskraft l Återinför subjektiva rätten till dagvård l Föräldraledigheten ska göras om enligt modellen 6+6+6 Skattepolitik och basinkomst? l Ökad progression av inkomstbeskattningen l Åtgärder mot skatte smitning l Grå ekonomi ska bekämpas bl.a genom att införa krav på skattenummer enligt modell från byggnadsbranschen l Skärp progressiviteten för inkomstskatten l Inför en basinkomst på 800 euro l Progressiv beskattning och förstärkande av skattebasen l Åtgärder mot skattesmitning och aggressiv skatte planering t.ex försäkringsskal l Steg mot en reform av den sociala tryggheten i riktning mot SDP:s modell för allmäntrygghet (där det alltid lönar sig att jobba) l En basinkomst på 600 euro för alla över 18 år l Likställ företagarnas beskattning med löntagarnas l Beskattning av inkomst först då man tar ut vinster l Arbete ska beskattas mindre l Inför skattemodell som bygger på exempel från Estland l Nedskärningar i statens utgifter l Skattelättnader för hushållen l Skattepolitiken ska se till att en arbetande finländare klarar sig l Inga fler skärpningar i beskattning av företag l Lätta på inkomstskatten för lågoch medelinkomsttagare l På lång sikt en basinkomst som minskar och försvinner i takt med att personens inkomster stiger l Förbättra socialskyddet för företagare l En grundtrygghet som sporrar till at ta emot jobb l En skattereform som gynnar arbete och företagsamhet samt förebygger klimatförändringen l En reform av familjeledigheten, som garanterar familjernas valfrihet l En reform av socialskyddet som ska motarbeta flitfällor l Förbättra situationen för pensionärer med de allra minsta pensionerna l Lätta på beskattningen av arbete l Håll bolagsskatten på en konkurrenskraftig nivå l Slopa av arvsskatten och gåvoskatten i samband med generationsväxling l Insatser för bekämpning av grå ekonomi och aggressiv skatteplanering l Socialskyddet ska vara sporrande Klimatet? l Investeringar i kollektivtrafik l Beskattningen ska göra det mer lockande att byta till bilar med låga utsläpp l Låginkomsttagare ska stödas i övergången till gaseller etanoldrivna bilar l Sporra skogsägare att skjuta upp skogsavverkning och öka kolsänkorna i Finland l Befrämja användningen av trä som byggmaterial l Energistöden ska riktas om till att gynna förnybar energi l Slopa kompensationerna inom utsläppshandeln l En vägkarta för avskaffningen av fossila bränslen och torv som energi l Finland ska snabba på minskningen av utsläppen l Sporra skogsägare att förlänga cykeln med kontinuerlig växt i skogen l Hållbarare lösningar inom all produktion, konsumtion och trafik l Befrämja användningen av trä som byggmaterial l Torv och fossila bränslen ska ersättas med vind-, sol-, och hållbar bioenergi, jordvärme, energieffektivitet, smarta nät och energilagring. l De mest miljöskadliga företagsstöden slopas l En allt större andel av trafiken ska gå på räls l Skogsägarna ska premieras för åtgärder som ökar kolsänkorna l Satsning på inhemsk energi l Privatbilism är en medborgerlig rättighet l Nya bilar ska bli billigare l Mer inhemsk utsläppsfri energi l Inga fler tilläggskostnader för industrin l Utsläppen ska inte minskas snabbare än övriga EU l Sänkt el-skatt l Sänkt bränsleoch bilskatt, även för förbränningsmotorer l Man ska få resa och köra bil även i framtiden l Förädlingsgraden på träprodukter måste öka i Finland l Steg från fossilekonomi mot biooch cirkulärekonomi l En vägkarta för plast ska verkstälas l Ökning av biobränslen i trafiken l En övergångstid för utslussningen av torv som energiform l Fokus på bindande av kol och användning av trä som byggmaterial l Fler laddningsstationer för el-bilar l Slopande av fossila bränslen under 2030-talet l EU:s klimatmål ska skärpas från en nedskärning på nuvarande 40 % till 55 % av utsläppen fram till 2030 l Satsning på utsläppsfri energiproduktion som förnybara energikällor och kärnkraft l Uppmuntra privatpersoner till klimatsmarta lösningar l Avskaffa stenkolen l Försöka påverka EU:s energimålsättningar l Fungerande kollektivtrafik l Regionala flygplatser l Befrämja användningen av trä som byggmaterial Industrifackets branscher? l Kommuner ska ha rätten att förbujda gruvverksamhet i kommunen l Förbud av malmbrytning på naturskyddsområden l Införande av gruvskatt på malmen som bryts och införa ersättningsskyldighet för miljöskador l Stöd för ekologisk produktion och vegetarisk kost l Införande av en sk. royaltyskatt för gruvdrift som baserar sig på värdet på den utvunna råvaran. l Ett förbud mot de insektgifter som hotar mångfalden av arter i naturen l Utreda en plastskatt och andra styrande åtgärder l Öka vegetarisk och ekologisk kost l Förbud mot malmbrytning på narturskyddsområden l Förbud mot kalhyggen på statsägd mark l Förbud mot pälsnäringen och stöd för personerna inom pälsindustrin för att hitta jobb inom andra branscher l Stöd för produktion av vegetarisk kost l Stöd för produktion av inhemsk närmat l Mångfalden i våra skogar ska bevaras Nämns ej l Plantera skog på tidigare torvkärr och åkrar l I offentliga matköp ska tyngpunkten ligga på kvalitet och ansvar l Lätta på byråkratin kring säsongsarbete l Förutom mängden avverkning ska skogarnas livscykel, åldersstruktur och nyplantering beaktas inom skogsindustrin l Minskning av användningen av plast som inte går att återvinna l Uppdatera gruvlagen till att motsvara dagens standard och hela samhällets välmående l Satsningar på trafikförbindelserna med tanke på t. ex skogsindustrins verksamhetsmöjligheter l Effektivera återvinningen av plast l Nationella särdrag ska tas i betraktan i samband en beräkning av kolsänkor l Säkra en framtid pälsnäring och växthusodling l Jordbruksstöden ska säkras 4 RÖSTA VALDAGEN 14.4 FÖRHANDSRÖSTNING 3–9.4 KANDIDATER FRÅN INDUSTRIFACKET: www.teollisuusliitto.fi/riksdagsval/ 3/2019 Tekijä 53 Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 53 6.3.2019 12.33
n? Huhtikuussa voimaan tulevan lakimuutoksen myötä työttömyysaikana tehty osa-aikainen tai lyhytkestoinen työ ja siitä saatu palkkatulo vaikuttaa ansiopäivärahaan silloin, kun palkka tosiasiallisesti maksetaan päivärahan hakijalle. Tätä kutsutaan soviteltavan päivärahan maksuperusteisuudeksi. Tällä hetkellä työttömyysaikana tehty työ ja siitä saatu palkkatulo vaikuttavat ansiopäivärahan määrään ansaintaperusteisesti, eli sinä hakujaksona, jonka aikana palkka on ansaittu. n? Tähän mennessä soviteltavan päivärahan kannalta ongelmallista on ollut työntekoajankohtaan nähden myöhäinen palkanmaksuajankohta. Kassa tarvitsee palkkatiedot käsitelläkseen hakemuksen, mutta päivärahan hakija ei ole välttämättä voinut toimittaa palkkatietoja, jos hän ei ole niitä vielä saanut. Pahimmassa tapauksessa hakija on joutunut odottamaan päivärahan ja palkan maksamista useita viikkoja. Jatkossa katkokset päivärahan maksamisessa vähenevät, koska kassaan toimitetaan palkkatiedot sen hakemuksen yhteydessä, johon palkkapäivä kohdistuu. Osa-aikatyön alkaessa ensimmäiseltä hakujaksolta maksetaan täyttä etuutta, jos palkka maksetaan vasta seuraavan hakemuksen aikana. n? Päivärahan hakijan kannalta muutos sujuvoittaa osa-aikaisen tai lyhytkestoisen työn vastaanottamista, koska maksuperusteisuuden myötä taloudellisen tilanteen ennakointi on helpompaa. Päivärahahakemuksen käsittelyä ei viivästytä palkkatietojen valmistuminen, sekä pienempää päivärahaa kompensoi samaan aikaan työstä saatu palkka. n? Muilta osin muutos ei vaikuta soviteltua päivärahaa koskevan määrän laskentaan. Lisäksi työssäoloehtoa ja aktiivisuusedellytystä seurataan edelleen sen perusteella, milloin työ on tehty. 54 Tekijä 3/2019 Get Out the Vote! Parliamentary Elections on 14 April 2019 Every Finnish citizen who has reached the age of 18 not later than on the day of the election is entitled to vote in parliamentary elections. According to the Finnish Constitution sovereign power in Finland belongs to the people, represented by Parliament convened in session. The Finnish Parliament, “Eduskunta” , is unicameral and comprises 200 representatives. Members of Parliament are elected every fourth year. The Parliament of Finland enacts laws, decides the State budget, supervises the activities of authorities subordinated to the Government, and adopts international agreements. Parliament chooses Prime Minister who is officially appointed by the President of Republic. The Prime Minister chooses the other members of the Cabinet who are appointed by the President of Republic. The Cabinet shall enjoy the confidence of the parliament. The election day is Sunday 14 april. The advance voting between 3 and 9 April, abroad between 3 and 6 April. www.vaalit.fi/en BRIEF IN ENGLISH 54 Tekijä 3/2019 THESE ARE THE INDUSTRIAL UNION’S GOALS l Finland must be built with cooperation and trust and by utilising the know-how of the parties in the labour market. l The industrial operating conditions must be improved. l An inter-administrative export and industrial growth programme must be established in Finland. l The Finnish mining cluster and its value chain must be expanded. l The employment rate must be raised to over 75%. l Labour mobility is increased by encouraging people to move where there is work. l Youth employment must be promoted and exclusion prevented. l The labour availability consideration for workers from outside the EU is maintained. l A comprehensive action programme must be prepared to combat the grey economy. l The tax number policy needs to be extended to industrial industries. MORE THAN 50 INDUSTRIAL UNION MEMBERS ARE RUNNING FOR THE FINNISH PARLIAMENT. CHOOSE YOUR CANDIDATE AND VOTE! www.teollisuusliitto.fi/eduskuntavaalit TYÖTTÖMYYSTURVAN JA TYÖSKENTELYN YHTEENSOVITTAMINEN HELPOTTUU KOM PÅ KURS! ”Medlemsforum” 27 – 28.4 Murikkainstitutet l På medlemsforum blickar vi framåt mot EU, Europa och världen. Finland är ett litet land i EU, men en stabil del av det nordiska samarbetet. I EU-valet i maj skriver vi Europas nya historieblad. l Facket arbetar globalt, vad gör Industrifacket ute i världen? l De kommande avtalsförhand lingarna hösten 2019 startar i ett spänt läge. l Lär dig hitta facklig information på svenska. Grundkurs för förtroendemän 13 – 17.5. Helsingfors Kursen ger grundläggande kunskap om förtroendemannens verksamhet, olika begrepp, förhandlingsteknik och kartering av den egna arbetsplatsen. Kurserna är avgiftsfria. Mer information och anmälningar: www.teollisuusliitto.fi/svenska-kurser INGEN AKTIVERINGSMODELL 2 Trepartsarbetsgruppen som förberett modellen nådde inte en överenskommelse före slutet av februari, så arbetsgruppen tog inte fram ett förslag. Aktiveringsmodellen och modellen för eget jobbsökande, eller Aktiveringsmodell 2 , skulle ha utgjort två olika mått på hur den arbetslösa ska ”visa aktivitet”. Ett sådant dubbelsystem skulle ha gjort situationen mer komplicerad och svåröverskådlig för den arbetslösa. Lue lisää muutoksista soviteltuun päivärahaan www.teollisuuskassa.fi Läs mer om förändringar i jämkad dagpenning www.teollisuuskassa.fi /sv Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 54 6.3.2019 12.33
3/2019 Tekijä 55 BRIEF IN ENGLISH TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i e-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS teollisuuskassa.fi /sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA 3/2019 Tekijä 55 TYÖTTÖMYYSTURVAN JA TYÖSKENTELYN YHTEENSOVITTAMINEN HELPOTTUU eAsiointi on avoinna aina silloin kun haluat E-tjänsten är öppen när du vill Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 55 6.3.2019 12.33
56 Tekijä 3/2019 ”Mää menin ja vahingossa voitin” Teemu Tuiskula paljastaa nykypäivän pilkkimestarien salaisuuden. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT PATRIK LINDSTRÖM T eemu Tuiskula sai ensiopit pilkkimiseen isältään. Pilkkiharrastuksen hän aloitti kaverien innostamana. Tosimielistä kisailusta tuli sen jälkeen, kun hän omaksui uuden pilkkimistyylin. – Olen kolmisen vuotta onkinut värikoukkupilkeillä, ilman syöttiä. Se perustuu koukun järven olosuhteisiin sopivaan väriin, johon ahven ottaa kiinni. Värikoukkupilkintä on Tuiskulan mukaan liikkuvampaa kuin syötteihin perustuva. – Siinä porataan reikiä pirusti ja etsitään kalaa. Perinteisestä paikkapilkinnästä se eroaa siinä, että tehdään paljon aktiivisemmin reikiä. Se on kova työ, kun etsii kaloja, jos niitä ei löydy. – Koukun värin valintaan vaikuttaa se, onko keli kirkas vai hämärä. Kirkkauteen tai himmeyteen vaikuttaa lumen määrä jään päällä. Myös vesistön väri vaikuttaa. Vesi tummenee, jos on laskevia jokia, joista tulee humuspitoista vettä. Samoilla järvilläkin voi olla erilaisia profiileita. Jossain paikoin voi olla tummaa vettä ja jossain paikoin kirkasta. Tuiskula osallistui Karkkilassa liiton kalakerhon pilkkimestaruuskilpailuun lauantaina 23. helmikuuta. Retken saalis oli hyvä, 2,375 kiloa, joukossa runsaasti fileekelpoisia parinsadan gramman ahvenia. – Menin ja vahingossa voitin sen kilpailun, naurahti Tuiskula kalakerhon tuoreena yleisen sarjan pilkkimestarina kisaviikonlopun jälkeen. TUTULLA JÄRVELLÄ Kisapäivää ennen oli ollut pari päivää kova pakkanen, joka kisa-aamuun mennessä laski nollan tienoille. Yöllä oli satanut hieman lunta. Taivas oli pilvessä. Jäätä tummensi ja sen valonläpäisykykyä heikensi järven pintaan muodostunut sentin paksuinen jäähyhmäkerros. – Kalan tuloa haittaa, jos edellisenä päivänä on lumisade. Runsaan kalaonnen tiellä oli toinenkin este. – Aamulla siellä paukkuivat jäät tosi TEEMU TUISKULA CNC-koneistaja Moventas Gears Oy Karkkila pahasti. Niin tapahtuu, kun kova pakkanen muuttuu nollakeliksi. Se rikkoo kalaparvia. Tuiskulalla oli aavistus, missä ahven voisi liikkua. – Se on tuttu järvi. Minulla oli selkeä kotikenttäetu. Sitä kuulee vähän väliä tutuilta pojilta, mistä sieltä he ovat löytäneet kaloja. Tiedossa oli myös veden tummanpuhuva laatu. – Pyhäjärvessä vesi on humuspitoinen. Se on usein pikkusen sameanoloinen. Siksi kilpailussa käytin perusvaaleanpunaista koukkua. SYÖNTIPYRÄHDYS Tuiskula valitsi pilkkimispaikan runsaan viidensadan metrin päästä lähtöalueelta. Kisan alku oli hikistä kairausta. – Kymmenen ensimmäistä reikää ja ei ollut nykiäkään. Se aiheutti vähän painetta. – Pari minuuttia odotetaan reiällä suurin piirtein. Jos ei siinä kalaa ole, niin pitää porata lisää. Värikoukkupilkkiminen on sellaista hommaa, että etsitään sitä kalaa, ja aika nopealla tempolla liikutaan eteenpäin. Siinä vaiheessa, kun kalaa löytyy, pilkitään tarkemmin alue. Kisa alkoi aamulla kymmeneltä, ja hieman ennen yhtätoista luonto auttoi. – Aurinko yritti käydä pilvien välistä näyttäytymässä. Se ei koko päivänä selkeästi paistanut. Mutta välillä oli pikkusen valoisampaa ja syöntipyrähdys osui siihen. Sitten syönti heikkeni. Iltapäivää kohti Tuiskulan reppuun tuli vain hajanaisia kaloja. VÄRIKOUKKU KASVAVA TRENDI Puolen sadan kisaajan joukossa oli Tuiskulan lisäksi muitakin värikoukkupilkkijöitä. – Omassa seurassani Karkkilan porukassakin on muutama. Osa vannoo edelleen syötti koukun nimiin, mutta trendi on ollut, että Etelä-Suomen alueella aika pitkälti värikoukkupilkkijät käyvät palkintoja pokkaamassa. Ruotsissa värikoukkujen käyttö on paljon pitemmällä. Mutta meilläkin huomaa, että se on kasvava trendi. Teollisuusliiton HelsinkiUusimaa-alueen kalakerhon pilkkimestaruuskilpailu Karkkilan Pyhäjärvellä 23. helmikuuta. HARRASTAJA Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 56 6.3.2019 12.33
3/2019 Tekijä 57 VAPAALLA – Ensimmäiset vuodet käytin itsekin syötti onkea. Kolmisen vuotta sitten päätiin, että pitää ruveta pilkkimään värikoukuilla ja jätin kaikki muut pois. Sillä tavalla sain luottamuksen siihen, että kalaa tulee. Alussa olin vähän epäluuloinen. – Jo silloin, kun kahdeksan vuotta sitten rupesin käymään kisoissa, porukalla oli värikoukkupilkkejä. Niitä on ollut pilkkijöillä varmaan 10–15 vuotta. Täysin Tuiskula ei ole luopunut syöttikou kusta. Heikolla syönnillä se on osoittautunut tehokkaammaksi. Kisassa hänellä oli mukana iso mormuska ja toukkia. Niille tuli käyttöä. – Yhden ahvenen sain mormuskalla. Jos on huono kalansyönti ja jokusen kalan saa reiästä värikoukulla, niin vaihtamalla mormuskaan sieltä usein vielä saa yhden tai kaksi. KUNTOA KEHOLLE JA MIELELLE Kilpapilkkijälle laji on mitä fyysisintä urheilua. – Viiden tunnin kilpailussa ei ole harvi naista, että tulee seitsemän kilometriä PILKKIJÄN UNELMAKALA Mikä on ollut Tuiskulan mieleen jäävin hetki pilkillä? Miehen ei tarvitse kauaa miettiä. ”Paras pilkkisaavutus oli viime vuoden tammikuussa, kun sain ensimmäisen kilon painon ylittävän ahvenen lähijärveltä. Kilon ylitykset ovat melko harvinaisia Etelä-Suomen sisäjärvillä. Niitä ei harrastusuran aikana välttämättä kovin montaa tule.” juoksenneltua jäällä. Kisa muuttuu raskaam maksi, jos sattuu olemaan 20 senttiä lunta. Silloin pilkki on kova laji, kun mennään umpihankeen. Värikoukkujen myötä liikunnan merkitys korostuu. – Kairaus on lisääntynyt. Kilpailun jälkeen huomaa, että kädet ovat kipeät. Tuntee nahoissaan, että on jokusen reiän vääntänyt. Varmaan 40–50 reikää tein tässäkin kisassa. Tuiskula ei talvella harrasta ylimääräisiä kävelylenkkejä. Kunto kasvaa pilkkimällä. Tärkein lajin anti on henkinen. – Viehätys on, että voi rauhoittua kaikesta muusta kiireestä. Itse tykkään sen takia käydä jäällä paljon, että siellä voi keskittyä tasan yhteen asiaan. Usein laitan kännykän sammuksiin. Siellä saa olla ihan rauhassa. Itselle se on semmoinen patterien lataus hommeli. Saa rauhassa istuskella ja mietiskellä asioita. l Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 57 6.3.2019 12.33
58 Tekijä 3/2019 PULMAT HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www .tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN 1. Mikä on juntu? 2. Missä sijaitsee Suomen syvin reikä? 3. Mistä raaka-aineista valmistetaan caffè latte ? 4. Minkä lajin Suomen ennätys on Janne Happosella? 5. Missä harrastuksessa käytetään mormuskaa? 6. Millä taiteilijanimellä Antti Hammarberg tunnettiin? 7. Mikä on taitelija Litku Klemetin ristimänimi? 8. Minkä maakunnan laulu alkaa sanoilla: ”Mä oksalla ylimmällä”? 9. Mille vuosikymmenelle ajoittui Suomen talouselämää piristänyt Korean suhdanne ? 10. Mitä maata hallitsee Suuri johtaja ja Ikuinen presidentti? VA ST A U KS ET : 1. M et sä po lk u Et el äPo hj an m aa n m ur te es sa . 2. Es po on O ta ni em es sä . 3. M ai do st a ja es pr es so ka hv is ta . 4. M äk ih yp yn (2 40 m et ri ä) . 5. Pi lk ki m is es sä . 6. Ir w in G oo dm an . 7. Sa nn a. 8. Pi rk an m aa n. 9. 19 50 -l uv ul le . 10 . Po hj oi sKo re aa . Tekija?_2019_03_sivut 16-VIRPI.indd 58 6.3.2019 12.33
3/2019 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekijä_2019_03_kansiarkki.indd 59 5.3.2019 8.55
Teollisuusliiton jäsenristeily 7.–8.9. Nyt on aika varata paikat jäsenristeilylle! Ressu Redford Club for Five Gebardi DJ Matti Airaksinen Lähde Tallinnaan hyvässä porukassa! Ohjelmassa myös • Karaoken mestaruuskisa • Puoti-show • Nuorten etkot • Painavaa asiaa tapahtumatorilla Kerro osallistu misestas i Faceboo k-eventis sä! Kootkaa porukka ammattiosastostanne, ja tehkää kimppavaraus! Risteilypaikkojen myynti alkaa keskiviikkona 20.3. kello 10 Matkapoikien kautta. Katso lisää: www.teollisuusliitto.? /jasenristeily Hinnat alkaen 48 euroa / henkilö. Hinnat sisältävät ohjelman, hyttipaikan valitussa luokassa, ruokailun seisovasta pöydästä ja aamiaisen. Tekijä_2019_03_kansiarkki.indd 60 5.3.2019 8.55