Edes ja takaisin Voisiko kulkemisesta tehdä mielekkäämpää ja terveellisempää? Suomalaiset tekevät miljoonia työmatkoja joka päivä. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 3/2020 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI TES-NEUVOTTELUT: MELKEIN VALMISTA Tekija?_2020_3_kansiarkki_ok.indd 1 Tekija?_2020_3_kansiarkki_ok.indd 1 3.3.2020 8.43 3.3.2020 8.43
LÄHDE KEVÄTKOKOUKSEEN! ? Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan kevätkokous on pidettävä maalis–huhtikuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus (toimintakertomus), luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. ? Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelukokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. DELTA I VÅRMÖTET! ? Det börjar bli dags för fackavdelningarnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. ? Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhetsberättelsen för föregående kalenderår. Där uppläses också revisorernas / verksamhetsgranskarnas granskningsberättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvarsfrihet för de redovisningsskyldiga. ? Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidatnomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. LIITTO TIEDOTTAA KEVÄTKOKOUKSET 1.3.–30.4. VÅRMÖTEN 1.3–30.4 Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www .teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Tekija?_2020_3_kansiarkki_ok.indd 2 Tekija?_2020_3_kansiarkki_ok.indd 2 3.3.2020 8.43 3.3.2020 8.43
KANNEN KUVAT: PEKKA ELOMAA TIMO LINDHOLM JYRKI LUUKKONEN PETRI PUROMIES SISÄLTÖ 6 TÖIHIN ON MENTÄVÄ, MUTTA MITEN? KANSI Työmatkan pituus, julkisen liikenteen puuttuminen, vuorotyö, turvallisen reitin puuttuminen, julkisen liikenteen kalleus… Siinä muutamia teollisuusliittolaisten syitä valita työmatkavälineeksi auto, vaikka terveys ja ilmastonmuutos patistaisivat julkiseen liikenteeseen, pyöräilyyn tai kävelyyn. Miten työmatkaliikennettä voisi parantaa? 28 KUN TILAUS ON LÄHES LIIAN HYVÄ Omanista viime keväänä tullut kahden jättihallin tilaus oli melkein liian suuri suupala kälviäläiselle hallivalmistajalle Best-Hallille. Positiivisesta ongelmasta on kuitenkin selvitty palkkaamalla työntekijöitä ja järjestelemällä työtä. MELKEIN VALMISTA Suurimmalle osalle Teollisuusliiton sopimusaloista on jo saatu uusi työehtosopimus. Useimmat niistä syntyivät neuvottelemalla. NÄSTAN KLART De flesta av Industrifackets avtalsbranscher har fått ett nytt kollektivavtal. Vägen till de flesta av dem gick via förhandlingsbordet. 50 6 3/2020 Tekijä 3 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 3 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 3 4.3.2020 10.48 4.3.2020 10.48
4 Tekijä 3/2020 ? Ensimmäinen kehittämiskoulutus keräsi Oulun ja Lapin ammattiosastojen aktiivit Murikkaan. Muutkin alueet pääsevät koulutukseen tämän vuoden aikana. ? KOKIJA ”Kerro muille! Apua saa, kun pyytää.” Kai Hyrynkangas ei ole antanut lukivaikeuden lannistaa. Pääluottamusmiehen, Teollisuusliiton valtuuston jäsenen ja valmentajan tehtävät hoituvat, kun hän on löytänyt omat tapansa oppia. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 16 KOKIJA Pääluottamusmies Kai Hyrynkangas 19 VIERAILIJA Tutkimusprofessori Timo Partonen 20 Miten yritys kantaa yhteiskuntavastuunsa? 24 ILMIÖ Elvytys antaa taloudelle vauhtia 27 Lyhyet TYÖSSÄ 36 TYÖYMPÄRISTÖ Kuka suojelee vuokratyöntekijää? 38 KÄYTÄNTÖ Sastamalan Vexvellä panostetaan työhyvinvointiin, ja se näkyy 40 Media-ala keskittyy Sanoma-Alma -kaupassa 41 Lyhyet LIITOSSA 42 Kehittämiskoulutus tuo potkua osastoon 44 Nuorelle liiton stipendi palkinnoksi aktiivisuudesta 45 TOIMIJA Ammattiosaston taloudenhoitaja Ville Sonninen 47 OIVALTAJA Ammattiosaston jäsenhuoltaja ja sihteeri Jessica Raita 48 MAAILMA Määrittelisikö EU vähimmäispalkan? 49 Lyhyet 54 Brief in English 55 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 56 HARRASTAJA Kuorolaulaja Eissen Reponen 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 15.4. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta, Medialogistiikka ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. SUOJAUDU FLUNSSALTA! Lue ohjeet: sivut 37 ja 41 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 4 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 4 4.3.2020 10.48 4.3.2020 10.48
3/2020 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 11.3.2020 Kiire ruokkii työuupumusta T yöuupumuksen aiheuttajaksi on nostettu lukuisia yksilöön ja työympäristöön liittyviä riskitekijöitä. Niiden on myös havaittu olevan yhteydessä ja vuoro vaikutuksessa toistensa kanssa. Tutkitun tiedon määrä on parin viime vuosikymmenen aikana lisääntynyt runsaasti. Samalla tutkimus on edennyt kohti yksityiskohtia ja pilkkou tunut erillisiksi raporteiksi. Niiden seuraaminen ja sisällöllinen hallinta on tutkimuksen ammattilaisillekin työläs tehtävä. Työuupumusta aiheuttavien tekijöiden tutkiminen on tärkeää, sillä tieto on hallitun muutoksen edellytys. Käytännön työelämän kannalta on kuitenkin voinut käydä niin, että työuupumuksen torjuminen on helpottumisen sijaan hankaloitunut tiedon nopean lisääntymisen ja pilkkoutumisen takia. Epätietoisuutta on voinut olla esimerkiksi siitä, mihin työ paikalla ja työyhteisössä vaikut taviin tekijöihin työhyvinvoinnin edistämiseen käytettävissä olevat resurssit pitäisi kohdentaa. Epävarmuuden tyypillinen seuraus on toimenpiteiden kanssa empiminen tai niistä pidät täytyminen epävarmuuteen vedoten, vaikka ongelmat olisivatkin selvästi havaittavissa. Edellä kuvatun takia Työterveyslaitoksen tuore 30 Euroopan maata ja 28 000 Euroopan työolotutkimukseen vastannutta ihmistä käsittävä tutkimus on lupaava askel kohti tiedon kiteytymistä niin, että se voi helpottaa käytännön toimen piteiden organisoimista työpaikoilla. Tutkimuksen mukaan työuupumuksen merkittävimmät riskitekijät työsuhteen laadusta riippumatta ovat kiire ja aikapaine. Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat tutkimuksen mukaan samanlaisia vakinaisissa, määräaikaisissa ja vuokra työsuhteissa toimiville ihmisille. Suurin vaikutus työn imuun, eli työhön liittyvään myönteiseen tunne ja motivaatiotilaan, on työn tulosten näkemisellä, työn merkitykselliseksi kokemi sella, työyhteisön sosiaalisella ilmapiirillä sekä esimiehen tuella ja palautteella. Näiden taustalla olennainen asia on liiallisen työkuorman ehkäiseminen. Jos edellä olevat työhyvinvointiin ja työuupumukseen vaikuttavat tekijät ajatellaan työpaikkakohtaisiksi tehtäviksi, jotka halutaan hoitaa hyvin, ei lista näyttäisi olevan mahdot toman pitkä. Toinen uupumuksen torjuntaa ja hyvinvoinnin parantamista tukeva seikka on, että käytetyt käsitteet ovat helposti ymmärrettävissä. Niiden perusteella on oletettavasti mahdollista rakentaa toimintamalleja ja kohdentaa toimenpiteitä työpaikkakohtaisesti soveltaen. Tukea työpaikkojen toiminnan kehittämiseen voi kysyä Teollisuusliitosta. PETTERI RAITO Päätoimittaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta, Medialogistiikka ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”Kiistojen ratkaisemista sopimisen kautta voisi kehittää myös yhdistetty valtakunnansovittelijan ja yt-asiamiehen virkakoneisto. Valmista mallia ei tietysti ole, mutta tälle olisi varmasti tilausta.” ARTO HELENIUS Teollisuusliiton kansainvälisen edunvalvonnan erityisasiantuntija Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 5 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 5 4.3.2020 10.48 4.3.2020 10.48
SO PI M U S Sopimuskierros lähestyy maalia ? Viime elokuussa alkanut työehtosopimusten (tes) neuvottelukierros alkaa pöllyytellä jo kalkki viivoja. Teknologiasektorin kaikki tessit ovat valmiina. Kemiansektorilla auki oli Tekijän painoon mennessä viisi sopimusta. Puutuote ja erityis alojen sektorilla auki oli yksi sopimus kummassakin. Sopimusten piirissä oli suurin osa liiton jäsenistä. Kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaiset 24 palkatonta talkootuntia poistuivat kaikista sopimuksista riippumatta siitä, oliko niistä sovittu erillisellä allekirjoituspöytäkirjalla tai työehto sopimuksessa. Palkankorotukset toteutuivat yleisen linjan mukaisesti jäsenten ostovoiman turvaten. Teksteissä saatiin edistysaskelia. Joissain asioissa jouduttiin antamaan myös periksi. ? Suurin osa sopimuksista saatiin aikaan neuvottele malla. Tiukin vääntö käytiin mekaani sessa metsä teollisuudessa, jossa sopimus syntyi vasta neljän viikon lakon jälkeen. Suurin ongelma oli työnantajia edustavan Metsäteollisuus ry:n työn tekijöiden edunvalvonnan ja aseman heikentämiseen tähtäävä kova linja sekä neuvotteluhaluttomuus. TEOLLISUUSLIITON SOPIMUSALAT JÄSENISTÄ Malmikaivokset Pelti ja teollisuuseristysala Teknologiateollisuus Autoalan kauppa ja korjaamotoiminta Kemian perusteollisuus Muovituote ja kemian tuoteteollisuus Öljy ja maakaasu ja petrokemianteollisuus Mekaaninen metsäteollisuus Puusepänteollisuus Jakelu Maaseutuelinkeinot Media ja painoalan työntekijät Metsäkoneala Puutarhaala Suorajakelu Taimitarhaala Tekninen huolto ja kunnossapito Turkistuotantoala Turvetuotantoala Viher ja ympäristörakentamisala Viestintäalan toimihenkilöt Puolustusministeriön työpaikat Fiskars Finland Oy Ab:n työntekijät Kumiteollisuus Lasikeraaminen teollisuus Lasitus, rakennuslasitus ja lasinjalostusala Jalometalliala Tekstiilihuoltoala Tekstiili ja muotiala Autonrengasala Harja ja sivellinala Kenkä ja nahkateollisuus Veneenrakennusteollisuus Bioteollisuus Metsäala SO PI M U S SO LM IT TU 92 % +6 % Neuvottelu tulos syntynyt, sopimusta ei ollut hyväksytty ennen Tekijän painoonmenoa NEUVOTTELUTILANNE 4.3. Suurimmalle osalle Teollisuusliiton sopimusaloista oli saatu Tekijän painoon mennessä uusi työehtosopimus. Suurin osa niistä syntyi neuvottelemalla. ? UPM Plywoodin Savonlinnan vaneri tehtaan pääluotta musmies Kimmo Natunen löytää valtakunnansovittelijan tekemän sovitteluehdotuksen kautta syntyneestä työehtosopimuksesta hyvää ja huonoa. ”Kustannuskompensaationa toteutettu leikkaus palvelusvuosilisään kohtelee työn tekijöitä epätasa puolisesti. Toisaalta oma hintansa on silläkin, että työnantaja sai uusia mahdollisuuksia työaikajoustoihin. Miten niitä otetaan tai ei oteta käyttöön, nähdään kuitenkin vasta tulevaisuudessa. Kokonaisuutena tilanteeseen nähden ratkaisu on vielä sellainen, että tämän kanssa pystyy elämään. Pitää muistaa, että sopimus korottaa työntekijöiden ansioita yleisen linjan mukaan, ja että työajan lyhennysprosenttien korotuksen myötä palkaton talkootyö poistuu. Se ihmetyttää, että minkälaisen signaalin Metsäteollisuus ry halusi jäsenyritystensä työntekijöille neuvotteluhaluttomuudellaan lähettää. Kun mekaaniseen metsäteollisuuteen tarvitaan koko ajan uusia työntekijöitä, niin ei se houkuttelevuuden kannalta ainakaan hyvä viesti ole.” TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT PEKKA ELOMAA VAIKEUKSIEN KAUTTA SOPIMUKSEEN Mekaanisen metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden luottamusmiehet olivat 27. helmikuuta koolla Helsingissä kuulemassa, mitä uudet työehtosopimukset pitävät sisällään sekä miten ja miksi niihin oli päädytty. ? Stora Enson Honkalahden sahan pääluottamusmies Juha Konttinen pohti tilaisuuden jälkeen. ”Kun taustat kuunteli, niin tuli sellainen tunne, että työnantajilta tuli niin kovat painostustoimet, että meillä ei ehkä välttämättä oltu siihen varauduttu. Jouduttiin tekemään ratkaisu, mikä pystyttiin tekemään. Eihän tämä voitto ole. Sanoisin, että taistelun jälkeen saatiin korkeintaan tasapeli.” ? Lahdessa sijaitsevan Askon sohva tehtaan Insofan pääluottamusmies Mikko Heino arvioi, että työntekijöiden kannalta hankalimmat sopimuskohdat ovat palvelusvuosi lisien leikkaaminen ja työnantajan saama mahdollisuus vuosiloman jakamiseen. ”Ne ovat suurimmat harmin aiheet, mitä olen työn tekijöiltä kuullut. Toisaalta meillä kiky toteutettiin viemällä pekkasista kolme päivää pois. Tämän sopimuksen myötä saimme nuo päivät takaisin .” ? Pietarsaaressa sijaitsevan UPM:n Alholman sahan pääluottamusmies Vuokko Piippolainen toteaa suoraan, että sopi muksesta on vaikea löytää mitään hyvää. Työehtosopimusinfoon hän oli tyytyväinen. ”Se on oikein, että asiat kerrotaan sellaisina kuin ne ovat. Nyt pitää ottaa opiksi. Meillä pitää olla seuraavalla sopimuskierroksella työkalut valmiina, käyttäytyy Metsäteollisuus ry miten tahansa.” Ty öe ht on eu vo tt el ut 6 Tekijä 3/2020 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 6 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 6 4.3.2020 10.48 4.3.2020 10.48
? 3/2020 Tekijä 7 LIITOSSA Sopimuskierros lähestyy maalia 92 % ANU LUHTANEN Kemian sektorijohtokunnan jäsen, autokunnostaja, Käyttöauto Oy, Seinäjoki EI PAIKALLISTA ERÄÄ, HYVÄ ”Olin hyväksymässä autoalan kaupan ja korjaamo toiminnan työehtosopimusta. Kaikki palkankoro tukset tulevat kaikille. Meillä ei ole paikallista erää. Se on hyvä. Palkankorotukset noudattavat yleistä linjaa eli prosentti on 3,3. Automyyjille saatiin yksi työaikaa lyhentävä arkipyhä lisää. Olen todella tyytyväinen sopimukseen. Autoalan neuvottelutulos saatiin melko kivutto malla prosessilla verrattuna esimerkiksi teknologia teollisuuteen. Osaltaan tämä saattaa johtua siitä, että vastapuolena oli neuvotteluissa eri työnantaja liitto kuin monella muulla Teollisuusliiton alalla. Pidän huonona sitä, että tällä kierroksella näyttää esteitä tessovuille nostaneen myös työnantajien yksittäisten henkilöiden asenne ja toiminta. Egojen ei pitäisi mennä asioiden edelle.” KARI GULLSTEN Taimitarhaalan neuvottelukunnan jäsen, varaluottamusmies, Fin Forelia Oy, Rovaniemi MUKAVASTI MENI ”Taimitarhaala solmi sopimuksen Teollisuusliiton erityisalojen sektorin toimialoista ensimmäisenä. Me annoimme toimistoille valtuudet, että he saavat tehdä esisopimuksen. He pääsivät ripeästi sopimukseen, eikä muuta tarvinnut kuin allekirjoittaa. Vastapuolen neuvottelijoilla oli sellainen asenne, että tulos pitää saada. He suhtautuivat myötämielisesti asioihin, mitä esitimme. Ei tietenkään kaikki läpi mennyt. Mutta neuvotteluhenki oli hyvä. Kiky oli aiheuttanut paljon mutinaa meidän työpaikalla. Sen pois saaminen oli suuri asia. Palkoista sovittiin teknologiateollisuuden viitoittaman linjan mukaisesti. Korotukset olivat ihan kohtuutasolla. Yllättävän hyvin meni siihen nähden, että ounastelin, että siinä voi tulla vaikeitakin neuvotteluita.” MIKAEL KAARTOAHO Media ja painoalan neuvottelukunnan jäsen, pääluottamusmies, Hansaprint Oy, Turku HYVÄSSÄ HENGESSÄ SOPUUN ”Kiky ei aiheuttanut ongelmia, koska olimme jo edellisessä sopimuksessa sopineet, että kikyt lähtevät pikkuhiljaa pois, tosin mielestäni kovaan hintaan. Teknologiaalan sopimusta mukailtiin. Kun rajat tiedettiin, ei siitä tullut kauhean suurta vääntöä. Meillä oli selkeä kanta, ettei voitu tehdä halvempaa sopimusta kuin tekno, ja työnantajapuolelle oli selvää, että enempää emme voi saada. Se ero meillä on teknon sopimukseen, että sillä on 0,6 prosentin järjestelyerä ja meillä on 0,8 prosenttia niin sanotulla puoliperälaudalla. Jos ei päästä sopuun, vain 0,4 jaetaan työnantajan määräyksellä. Tähän kohtaan se oli tyydyttävä ratkaisu, vaikka olisi toivonut, että olisimme saaneet järjestelyerän pienemmäksi. Eniten olen tyytyväinen tapaan, millä neuvottelijat toimivat. Neuvottelujemme vetäjä oli ajan tasalla ja porukkamme hyvin valmisteltu.” Tilanne lehden mennessä painoon 4.3. Seuraa liiton verkkosivuja www .teollisuusliitto.fi sekä verkkolehteä www.tekijälehti.fi. Seuraa myös Teollisuusliiton Facebook ja Twitteruutisia. HAASTATTELUT JARI ISOKORPI JA SUVI SAJANIEMI KUVAT KITI HAILA Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 7 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 7 4.3.2020 10.48 4.3.2020 10.48
Jalkaudutaan – vai pyöräilläänkö? 8 Tekijä 3/2020 Töihin on mentävä, tavalla tai toisella. Suurin osa Teollisuusliiton jäsenistä kulkee töihin omalla autolla, mutta voisiko muukin olla mahdollista? Työmatkaajille on tarjottava aito mahdollisuus käyttää julkisia kulkuvälineitä, jalankulkua tai pyöräilyä. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JARNO ARTIKA, PEKKA ELOMAA JA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 8 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 8 4.3.2020 10.49 4.3.2020 10.49
Jyväskylän Moventaksella tarkastajana työskentelevä Arto Pasanen juoksee tai pyöräilee 12 kilometrin työmatkansa ympäri vuoden. Matkaan menee 35 minuutista reiluun tuntiin riippuen kulkutavasta ja kelistä. 3/2020 Tekijä 9 AJASSA ? Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 9 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 9 4.3.2020 10.49 4.3.2020 10.49
KÄVELLEN 10 Tekijä 3/2020 Teollisuusliiton jäsenpaneelin kyselyyn viime vuoden lopulla vastasi 2 500 jäsentä. Heistä 1 500 kertoi avoimissa vastauksissa kokemuksiaan työmatkaliikkumisesta. Jäsenpaneeliin kuuluu noin 3 700 vapaaehtoista teollisuusliittolaista. Paneelia uusitaan ja täydennetään vuosittain. Seuraavan kerran jäsenpaneeliin voi ilmoittautua syksyllä. ESTEITÄ KÄVELLÄ, PYÖRÄILLÄ TAI KÄYTTÄÄ JULKISTA LIIKENNETTÄ MITEN KULJET TÖIHIN? MITEN PITKÄ ON YHDENSUUNTAINEN TYÖMATKASI? OMALLA AUTOLLA 81 % 10 20 9 7 22 5 19 3 ALLE 5 KM 22 % 1 PYÖRÄILLEN YLI 50 KM BUSSILLA 10–19 KM 28 20–49 KM MOPOLLA TAI MOOTTORIPYÖRÄLLÄ KIMPPAKYYDILLÄ 5–9 KM JUNALLA Vastaaja saattoi valita useamman kuin yhden vaihtoehdon Avoimmissa vastauksissa usein annettuja syitä OLISIKO SINUN MAHDOLLISTA KULKEA TÖIHIN? JULKISILLA 31 % 21 10 9 PYÖRÄILLEN KÄVELLEN KIMPPAKYYDILLÄ Vastaajina työmatkansa omalla autolla, moottoripyörällä tai mopolla kulkevat MIESTEN JA NAISTEN VASTAUKSET OMALLA AUTOLLA 84 % / 72 % KÄVELLEN 7 % / 14 % BUSSILLA 5 % / 11 % JOKA SEITSEMÄS MYÖS PYÖRÄILEE TÖIHIN. PUOLET KÄYTTÄÄ POLKUPYÖRÄÄ, KOLMANNES KULKEE JALAN. LÄHDE Teollisuusliiton tutkimusyksikkö 2019 TYÖMATKA KYSELY ? Työmatkan pituus ? Työn raskaus ? Laiskuus ? Pyörä varastettu tai pyörä rikki ? Sähköpyörään siirtymisen kalleus ? Turvallisen kevyen liikenteen väylän puuttuminen tai sen huono kunto ja talvikunnossapito ? Julkisen liikenteen puuttuminen tai sen sopimattomuus vuorotyöhön ? Julkisen liikenteen kalleus ? Lasten vieminen tai hakeminen työmatkalla päiväkodista, koulusta tai harrastuksista ? Kiirehtiminen harrastuksiin, luottamustehtäviin tai muita velvollisuuksia hoitamaan ? Kaupassa käyminen tai? KYLLÄ Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 10 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 10 4.3.2020 10.49 4.3.2020 10.49
3/2020 Tekijä 11 ? AJASSA K ävelyn ja pyöräilyn hyödyistä on paljon tutkimustietoa. Kävely kohottaa kansanterveyttä ja -taloutta yhtä edukkaasti kuin pyöräily, vaikka kävely ei ehkä nykyisin saakaan samanlaista huomiota kuin pyöräily. Kävelyyn on kuitenkin yhdistetty entistä useammin paitsi ruumiin, myös sielun tasapaino. Kymmeniä tuhansia ihmisiä käsittävien tutkimusten mukaan jalankulku ennalta ehkäisee masennusta. Tämä saattaa liittyä myös saastepäästöjen vähentymiseen kävelyn suosion myötä. Tutkijat varoittavat näet nykyisin siitä, että masennussairaudet ovat sitä todennäköisempiä, mitä saastuneempaa ilmaa hengitämme. Ihmiskunnan suuret ajattelijat ovat kautta aikain ylistäneet kävelemistä. Heistä käveleminen on helpotus – elleipä peräti oleellinen edellytys – ongelmien ratkaisulle. Kirjailija-filosofi Friedrich Nietzsche on jopa todennut, että vain kävellessä syntyneet ajatukset ovat minkään arvoisia. Kävelyyn ei tarvita laitteita tai varusteita. Ja kun kävely nopeutetaan polkuvoimaksi, pyöräili jöidenkin tiedetään vähentävän yhteiskunnalle sälytettäviä kustannuksia. He pysyvät muita terveempinä leikaten tuntuvasti myös työnantajan kuluja vähäisemmillä sairauspäivillään. Pyöräily vähentää saasteita ja melua nopeuttaen myös ajoneuvoliikennettä pienentämällä ruuhkia. Pyöräily lisää paikallisten liikkeiden elinvoimaa ja vähentää yhteiskunnan kustannuksia. 10 pyörää mahtuu yhden auton pysäköinti paikkaan, ja pyöräily on halvempaa verrattuna autoiluun. PYÖRÄILY TUO RAHAA, AUTOILU VIE Jalankulun ja pyöräilyn väylien rakentaminen ei vaadi luonnon peittämistä asfalttiin niin laajoilta aloilta kuin autotiet. Viheralueiden säilyttämisellä on ratkaiseva rooli asukkaiden terveydelle ja mielen tasapainolle. Viheralueiden saavutettavuus on tasa-arvokysymys. Köyhimmät ja eritoten heidän lapsensa hyötyvät eniten lähiluonnosta. Vihervyöhykkeet lisäävät kevyen liikenteen suosiota. Kilometrin pyörämatka tuntuu tutkimusten mukaan paljon lyhyemmältä viherväylällä kuin keskellä brutaalia betoniarkki tehtuuria. Työmatkaa ei edes taiteta kevyin konstein, jos se tuo vain kokemuksen ahdistavasta rumuudesta ja kulun jarruuntumisesta esteisiin. Kansainvälisten suunnittelustandardien mukaan laskien pyöräilyn kehittäminen tuo aina rahaa kaupungille, autoiluun investointi vie aina rahaa kaupungilta. Helsingin kaupunki suunnitteluvirasto on esimerkiksi laskenut, että 20 miljoonan investointi pyöräilyyn toisi yli 800 miljoonaa euroa rahaa terveysja muina hyötyinä vuoteen 2025 mennessä. Saman rahan laittaminen autoiluun köyhdyttäisi kaupunkia. TILAISUUS ON TARJOTTAVA Liikenteen suuren muutoksen vastuuttaminen yksittäisille ihmisille on kohtuutonta ja vaikutuksiltaan tehotonta. Teollisuusliiton kyselyn mukaan jäsenet tietävät tämän hyvin, sillä heillä ei useinkaan ole mahdollisuuksia käyttää julkista liikennettä, tai sitten matka töihin on liian pitkä kävelyyn tai pyöräilyyn. Kyselyn mukaan liiton jäsenet ovat samaan aikaan tietoisia niistä keinoista, joilla tilaisuus kestävään matkantekoon tarjotaan. Jutun lopussa työmatkakyselyn avoimissa vastauksissa käy ilmi samat asiat, mistä liikenteen ja liikkumisen asiantuntijatkin puhuvat. HYÖTYLIIKUNNALLA MITTAVAT TERVEYSVAIKUTUKSET On tervettä muistaa, että suuria ja valtaisia varoja vieviä kansatautejamme voitaisiin kurittaa yksinkertaisesti kävelemällä ja pyöräilemällä. Näihin olisi koko Suomessa hyvät mahdollisuudet, sillä joka neljäs pääsisi pyörällä töihin enintään 10 minuutissa. Auto on kätevä, mutta terveyden ja ympäristön takia kannattaa miettiä, voisiko auton välillä vaihtaa pyöräilyyn tai kävelyyn – ja päätöstä on tehtävä helpommaksi. TERHO LAURIKAINEN työskentelee kiteeläisellä Kidexillä puuseppänä. Hän kulkee 25 kilometrin työmatkan käytettynä ostetulla vuosimallin 2002 citymaasturilla. Maasturia tarvitaan varsinkin talvella, kun varhain työmatkalle lähdettäessä aura-auto ei ole vielä kylänraitille ehtinyt. ”Oma auto on täällä ihan välttämätön, jotta pääsee kulkemaan. On huolestuttava kuunnella uutisia polttoaineen hinnankorotuksista.” Lue lisää Laurikaisen ajatuksista: www.tekijälehti.fi JA RN O A RT IK A Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 11 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 11 4.3.2020 10.49 4.3.2020 10.49
12 Tekijä 3/2020 Vastoin ennakkoluuloja, pääkaupunkiseudulla on keskimäärin maan pisimmät työmatkat. Tälläkin seudulla pyörällä pääsisi kuitenkin töihin puolet asukkaista hilkun alle puolessa tunnissa. Koko maassa keskimääräinen työmatka olisi pyörällä muutaman minuutin lyhyempi eli selvästi alle puolen tunnin. Helsingin seudulla asuu yli 30 prosenttia kaikista maan työssä käyvistä. – Nykysuositusten mukaan reipasta liikkumista tulisi harjoittaa 2,5 tuntia viikossa tai raskasta 1,5 tuntia. Säännöllinen liikkuminen kohottaa kestävyyskuntoa vaikuttaen suotuisasti painoon ja kehonkoostumukseen. Tämä pienentää riskiä sairastua sydänja verisuonitauteihin ja kakkostyypin diabetekseen, luettelee säännöllisen arki liikkumisen vaikutuksia terveyskasvatuksen projektitutkija Iina Raudasoja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. – Ja liikuntaa voi kerryttää pitkin viikkoa, pieninä pätkinä, innostaa saman laitoksen tutkijatohtori Elina Hasanen. Hasanen painottaa maankäytön ja kaavoituksen ratkaisevaa osuutta siinä, miten mahdollisuudet luodaan. Asunnot, työpaikat, palvelut, koulut ja päiväkodit on sijoitettava niin, että jalan ja pyörällä kulkeminen on mahdollista. Töihin tullessa tuntuu jo hienolta… ”Aamuvuoroviikolla pitää olla menossa ulos ovesta klo 4.40. Ensimmäinen kilometri juosten voi olla vähän vaikea. Toinen tuntuu jo paremmalta. Ja aina tuntuu hienolta, kun on päässyt töihin!” ? Arto Pasasella on teräskunto, eikä siinä suinkaan vielä kaikki: ”Murheet jäävät lenkkipolun varrelle”. Nassikkana Pasanen oli hiihtänyt paljon, aikuisena pelannut sulkapalloa. Mutta nykyisen kestoliikuntansa Pasanen aloitti ryhtyessään ”juoksen telemaan” perheenjäsentensä kanssa neljä–viisitoista vuotta sitten. Vähitellen juoksulenkit pitenivät jo 15–20 kilometriin. Kaveripiirikin laajentui, kun vanhimman siskonsa kautta Pasanen tutustui muihin juokse misen harrastajiin ja mies liittyi myös Hippoksen Maratonkerhoon. Ja ne työmatkat Moventakselle, ne taittuvat siis nyt juosten tai pyöräillen, ympäri vuoden. MATKA-AIKA RIIPPUU KELISTÄ… – Pyörällä menee kesällä semmoiset 35 minuuttia, tännepäin on aika mäkistä maastoa. Talvella menee 45 minuuttia tai jopa tunti, kelistä riippuen. Juoksemalla menee vähän toista tuntia. Toisinaan juoksumatka kotiinpäin menee myös inter valliharjoittelussa, ja silloin aikakin kutistuu. Hyötyliikkuja harmittelee sitä, että talvipyryillä pyöräteitä ei aina aurata kunnolla. – On käynyt niinkin, että olen tullut töihin nopeammin juosten kuin mitä olisin tullut pyörällä. Pyöräillen Pasanen tulee töihin ehkä yhtenä tai kahtena päivänä viikossa, enimmäkseen siis taival taittuu juosten. Kesäisinä aamuina hän juoksee satunnaisesti jopa 20:n tai 30 kilometrin ylimääräisen lenkin työmatkansa lisäksi. Hyötyliikunta käy Pasasella, juoksutapahtumien ja puolimaratonien harrastajalla, myös harjoittelusta. Hän kertoo välillä juurikin ”keventävänsä” työmatkakilometrien määrää, jos tulossa on lähitulevaisuudessa jokin varsinainen urheilusuoritus. Pasasella on hybridipolkupyörä. Talveksi siihen löytyy nastarenkaat. Vaatetuksessa on talvikeleille monenlaista sateenja tuulen pitävää varustetta, ja jalkoihin löytyy niin piikkikenkiä kuin karkeilla maastokuvioilla varustettuja lenkkareita. VIRTAA TÖIHIN, JA TOISIINKIN TÖIHIN Tuuliturbiinien vaihteistoja valmistavassa Moventaksessa Pasanen tekee vaihteiston osien tarkastusta koordinaattimitta koneella. ”Tonneja halotaan”, Pasanen huomauttaa. Hänen tiiminsä näet var mistaa, että tuotteet on tehty piirustusten mukaisiksi jopa tuhan nesosamillin tarkkuudella. Työ on monipuolista, vaatien välillä myös tietokoneiden ohjelmointia tai vanhojen ohjelmien päivitystä. – Työkaverit ovat mukavia! Se vaikuttaa paljon viihtymiseen ja jaksamiseen, Pasanen vielä alleviivaa. Mutta tärkeän osansa jaksamiseen tuo hyötyliikunta. – Tämä antaa virtaa. Tämä antaa voimaa selviytyä päivän askareista. Kun Moventaksella on ollut omat aallonpohjansa ja työntekijöitä on irtisanottukin, on Pasanen kouluttautunut toiseenkin ammattiin. Hän on ammattitutkinnon suorittanut hieroja, ja hän tekee jatkuvasti päätyönsä ohella myös hierontatyötä. Hän ei uskoisi jaksavansa kahta työtä, jolleivat työmatkat taittuisi hyötyliikunnalla. Työmatkaliikunta saa kuntopuolella ”ihmeitä” aikaan. – Mitä sä teet? Niin Pasanen kertoo elämänsä ensimmäisen kehonkoostumusta mittaavan testaajan ihmetelleen, kun testissä paljastuivat ”ihanteelliset” arvot ihan kaikessa. JAKSAMISTA ELÄMÄÄN – Minä juoksin Puijon laaksossa, kun tyttären leikkaus Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa alkoi. Juostessa pystyy käsittelemään vaikeitakin asioita. Pasasen vanhin tytär oli kokenut 19-vuotiaana täysin odottamatta neliraajahalvauksen. Isä purki huoltaan ja tuskaansa juoksemalla. Tytär istuu tällä haavaa pyörätuolissa, mutta lannistu misesta ei ole puhettakaan. Sairaalakäynnit ja kuntoutuskin jatkuvat edelleen. – Tyttäreni on taistelija ja tavattoman positiivinen ihminen, Pasanen kertoo ja näyttää tyttärestään Sinistä videon, joka todistaa asiaa. Pasanen uskoo, että kuntoilu voi auttaa elämän vaikeiden hetkien kohdatessa. – Jokaisella on elämässä murheita. Ne jäävät sinne lenkkipolun varteen. Kuntoilu antaa voimaa selviytyä. Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 12 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 12 4.3.2020 10.49 4.3.2020 10.49
3/2020 Tekijä 13 ? AJASSA – Arjesta on tehtävä helppoa. Ja on tärkeää kiinnittää huomiota kaupunkiluonnon määrään, se lisää viihtyisyyttä ja halukkuutta pyöräilyyn, tutkija alleviivaa. Yliopistonlehtori Mikko Simula painottaa hänkin koko yhdyskunnan infrastruktuurin tärkeyttä. Hän kehuu Oulua, jossa viimeiselle asuntomessualueelle tehtiin ensimmäiseksi kävelyn ja pyöräilyn infra työt ennen kuin ensimmäistäkään taloa ryhdyttiin suunnittelemaan. Jyväskylästä löytyy sen sijaan sekä huonoa että hyvää esimerkkiä. Pyöräilyä on helpotettu, mutta kaupungin ulkopuolelle on myös tontitettu ja rakennutettu valtaisa Sepän automarkettikeskit tymä, jonne ei helpolla pääse kuin henkilöautolla ja joka kovertaa keskustaa tyhjäksi kaupallisista palveluista. – Ja nyt sitten on tehty Jyväskylän keskustan elävöittämissuunnitelma, Hasanen huokaa. Simula toteaa, että verotus voi olla yksi hyvä instrumentti ilmastonmuutoksen hillintään. – Vihreän veropolitiikan on otettava kuitenkin maksukyky huomioon. Se ei saisi rangaista kaukana asuvia pienipalkkaisia, jotka saattavat asua kaukana juurikin siksi, että he ovat pienipalkkaisia. Jotain toivoa toisi paluu progressiiviseen verotukseen. ARTO PASANEN työskentelee Jyväskylän Moventakselta tarkastajana. Hän juoksee tai pyöräilee 12 kilometrin työmatkansa ympäri vuoden. "Suunnittelua tämä vaatii", Pasanen toteaa. Hän alkaa jo loppuviikosta suunnitella seuraavan viikon ohjelmaa, milloin on vietävä mitäkin varusteita, millä pelillä ja mihin suuntaan. ”TÄMÄ ON MINUN SIIRTONI” Jos maapallo halutaan pitää asuttavassa kunnossa myös lapsille ja lapsenlapsillemme, on hiilijalanjälkeä pienennettävä, myös liikenteessä. – Tämä on minun siirtoni. Teen työmatkat hyötyliikunnalla. Eipä pyöräilystä tai juokse misesta paljon saasteita tule. Pasanen kertoo miettineensä liikkumis muotonsa valinnassa vireytensä, terveytensä ja kuntonsa ohella ilmaston muutosta. Hänelle on myös tavattoman mieluista olla työssä nimen omaan tuuli myllyjen osia valmistavassa tehtaassa. – Parempi täällä on olla töissä kuin hiilivoi malan osiksi meneviä tuotteita valmistavassa tehtaassa. Jotta kevyen liikenteen suosio saataisiin nousemaan, Pasasella on ensinnäkin hyvin armollinen ehdotus itse työmatkalaisille. – Jokainen saa aloittaa siltä tasolta, mitä oma kunto on. Jos lähtee vaikka kolmen kilometrin lenkille, voi ensin aina kävellä yhden pylväänvälin, sitten taas juosta seuraavan pylväänvälin, sitten taas kävellä… – Eikä kaikille juokseminen edes sovi, toiset tykkää hiihtää, toiset pyöräillä, Pasanen kuvailee. – Työnantajien panoksesta tulee ensimmäi seksi mieleen se, että voisi olla työsuhdepyöriä. Työnantajien pitää joka tapauksessa varmistaa se, että kuntoilija pääsee työmatkansa jälkeen suihkuun, ja että varusteille on hyvät kuivatustilat. Pasanen on joutunut itse hankki maan oskarinoksamaisen kuivaustelineen, jotta kamppeet ennättäisivät kuivua kotimatkaa varten. Pasanen toivoo, että kaupungit ja kunnat kääntäisivät tiehuollossa etusijajärjestyksen toisin päin. – Siitä pidetään huolta, että autoilijoiden käyttämät tiet aurataan ensin. Ja pahimmassa tapauksessa ne lumet sitten viskataan puoli metriseksi kinokseksi pyörätielle. Enpä usko, että tämä kovasti innostaisi aloittelevaa pyöräilijää tai juoksijaa, Pasanen uumoilee. H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 13 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 13 4.3.2020 11.32 4.3.2020 11.32
14 Tekijä 3/2020 Liikuntaa nimenomaan yhteiskunnalliselta kannalta tarkkaileva Simula pitää tärkeänä sitä, että Suomessa kansalaisjärjestöt painostaisivat päättäjiä. Jyväskylän Pyöräilyseura on Simulasta toiminut kaupungissa esimerkillisesti, jotta kuntapäättäjät taipuisivat suosimaan pyöräilyä. – Ei ole toimia ilman kansalaisjärjestöjen painetta. Ja nopeimmin muutokset saadaan aikaan, kun kansalaisjärjestöt, julkishallinto ja liike-elämä verkostoituvat keskenään. Pyöräily voi Simulan mukaan avata uusia ansaintamahdollisuuksia, kuten vaikka lastipyörien myynnissä. VALTIO JA KUNNAT YHTEISTYÖHÖN – MAL-sopimukset eli maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset ovat ainoa toimiva sopimusmenettely kuntien ja valtion välillä, kun edistetään isojen joukkoliikenneja asuntoinvestointien toteuttamista. Tampereen ratikka ja Länsimetro ovat esimerkkejä näistä. Toivottavasti MAL-sopimukset toteutuvat myös Jyväskylässä, Lahdessa ja Kuopiossa. Tarvetta olisi myös kevyemmille sopimustyypeille, joiden avulla muissakin kaupungeissa saataisiin eteenpäin kunnan ja valtion yhteistyötä edellyttäviä kaupunkikehittämishankkeita, sanoo Kuntaliiton liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna. Kevyen liikenteen suosiminen on asiantuntijasta ”ratkaisevan tärkeää” liikenteen päästöjen leikkaa misessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suosimiseen kuuluu myös sangen tärkeänä elementtinä nopeusrajoitusten laskeminen taajamissa, esimerkiksi Rovaniemen keskustassa nyt 30 kilometriin tunnissa. Vilkunakin allekirjoittaa tämän toteaman: sen kaistan liikenne lisääntyy, jolle annetaan tilaa. – Uudistuvaan tieliikennelakiin tulee pyöräkatu. Pyöräkadulla ajoneuvoliikenne hoidetaan pyöräilyn ehdoilla, ei toisin päin. Liikenteen sähköistäminen on Vilkunasta yksi ratkaisu. Henkilöautokannan sähköistyminen on tärkeää, mutta päästöt eivät vähene, jos ajetut kilometrit ja autojen koko kasvavat. Akku materiaalien tuotannon eettisyydessä on ongelmia, kuten harvinaisia maametalleja henkensä kaupalla kaivavat kongolaislapset todistavat. Vilkuna hyödyntäisi mahdollisimman paljon biokaasua. Työmatkojen verohelpotuksissa pitäisi hänestä päästä kulkuneuvoneutraaliin ratkaisuun, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta unohtamatta. KUNNOSSAPITO KUNTOON Helsingin Polkupyöräilijöiden eli HePon toiminnanjohtaja Henni Ahvenlampi toteaa, että kaikki tarvitsevat autoa joskus. Mutta arkipyöräily on tehtävä houkuttelevaksi ja helpoksi. Erityisesti pitää satsata jalankulun ja pyöräilyn erotteluun, sillä niissä kuljetaan hyvin eri nopeuksilla, samoin talviseen kunnossapitoon. – Liukkauden torjumiseksi meidän ilmastoomme soveltuu harjaus ja nestemäinen suolaus. Sepeli rikkoo kumeja. Jalankulun väylillä kulkevat myös lastenrattaat, rollaattorit ja pyörätuolit, joiden käyttäjät liikkuvat aivan eri nopeuksilla kuin polkupyöräilijät. Mutta kaikki nämä ryhmät ovat heikommassa asemassa liikenteessä kuin moottoriajoneuvojen kuljettajat. Väylien laadukkuus toisi heille turvaa moottoriliikenteen vaaroilta. HePon liikennepoliittisessa ohjelmassa vaaditaan ratkaisua myös siihen, että valtaisten rakennus työmaiden liepeillä eivät väliaikaiset pyörätiet yhtäkkiä loppuisi, usein ilman opastusta kiertoreiteistä. – Ja kaupunkien ja kuntien on kilpailutettava jalankulun ja pyöräilyn väylien rakentaminen yhtä laadukkaasti kuin ajoteiden. Nyt kehnosti suunnitellut ja toteutetut kaadot keräävät hulevedet väärin, asfaltti ei kestä kunnossapitokoneiden painoa ja pahimmassa tapauksessa korjaukset ovat olleet vielä huonompia kuin alkuperäisen urakan reklamoidut työt. LÄHTEITÄ Tilastokeskus, Sitra, Helsingin kaupunki suunnitteluvirasto, KeskiSuomen pyöräilyohjelma, WHO, Suomen ilmastopaneeli, European Cyclists´ Federation ja aivotutkija, professori Shane O´Maran teos In Praise of Walking (Lontoo 2019). AXU SAHA on varastotyöntekijä Espoon Orionilla, koti sijaitsee Helsingissä. Töihin meno taittuu julkisilla eli metrolla, mutta aamuvuoroviikolla Saha juoksee takaisin kolme–neljä kertaa viikossa, 14 kilometriä. Työpaikallaan hän on nähnyt pyöräilyn suosion kasvun: ”Kun annetaan mahdollisuus, työmatkaliikunta lisääntyy.” Orionilla pyöräkatokset, suihkut ja vaatteiden kuivauskaapit ovat viimeisen päälle. Lue lisää Axu Sahan ajatuksista: www.tekijälehti.fi PE KK A EL O M A A Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 14 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 14 4.3.2020 12.22 4.3.2020 12.22
”Kuljetuskalusto sellaiseksi, että saa polkupyörän mukaan.” MIES, 37 ”Työpaikat maksaisivat osan esimerkiksi bussikortista… ilmastoteko.” MIES, 45 ”Työmatkakuljetukset, joilla pääsisi töihin.” MIES, 45 ”Lämmin pyöräparkki työpaikalle.” MIES, 35 ”Autoilijoille yritys tarjoaa vapaan pysäköintipaikan (ja sähkön). Vastaavasti työn antaja voisi tukea julkisen liikenteen käyttäjiä, työsuhdematkalippu.” MIES, 63 ”Työnantajan pitäisi antaa esimerkiksi kypärä ja talvirenkaat pyöriin jo turvallisuuden vuoksi ja työmatkatapaturmien ehkäisemiseksi.” MIES, 63 3/2020 Tekijä 15 AJASSA TEOLLISUUSLIITON JÄSENPANEELIN VAATIMUKSIA JA KEINOJA TYÖMATKALIIKENTEEN KEHITTÄMISEKSI ”Pyöräily voisi olla mahdollista kesäisin, vaatisi kuitenkin suihkutilan töissä.” MIES, 58 ”Lisää nopeaa raideliikennettä. Pitäisi kaavoituksella suosia suht´ tiivistä asumista eikä rakentaa omakoti taloja korpeen, mikä vaatii talouteen kaksi autoa. Sujuvia ja turvallisia pyöräilyreittejä lisää.” NAINEN, 52 ”Nykyinen reitti kulkee valtatien reunaa, kevyen liikenteen väylän rakentaminen.” MIES, 48 ”Pyöräteiden kuntoa pitäisi kohentaa roimasti ja leventää, lisäksi ne pitäisi suunnitella turvallisemmiksi.” MIES, 28 ”Pyörätiet parempaan kuntoon, kuopat ja kynnykset pois, lumet aurataan ja tiet suolataan.” NAINEN, 52 ”Pyöräteitä lisää, talvikunnossapidon lisääminen.” MIES, 51 ”Julkista liikennettä enemmän maaseudulle, että kävisi myös vuorotyöläisille.” MIES, 46 ”Lähtisin markkinoimaan ajatusta hyötyliikunnan ja ajankäytön tehostamisen muodossa, päivittäisen liikunnan tai ainakin osan siitä voisi hyvin suorittaa työmatkan yhteydessä.” MIES ”Yksi keino voisi olla verotuksellinen, eli jos kulkee jalan tai pyörällä, niin saisi vähän verohelpotuksia.” MIES, 53 ”Autoilu voisi maksaa enemmän lyhyillä matkoilla. Linja-autovuorot sopiviksi vuorotyöläisille.” NAINEN, 57 ”Mielelläni käyttäisin bussia, jos olisi edes bussipysäkit omalla asuinalueella. Julkinen liikenne on toimiessaan loistava vaihtoehto.” NAINEN, 51 ”Saavutettavuus. Ei ole mielekästä odottaa [busseja], vaihtaa ja odottaa taas… Hinnan pitäisi myös olla kohtuullinen.” NAINEN, 40 ”Poikittainen liikenne runsaasti paremmaksi.” MIES, 45 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 15 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 15 4.3.2020 10.49 4.3.2020 10.49
16 Tekijä 3/2020 KOKIJA Tarinan opetus – kerro! ”Ei tästä nyt tarvitse ilmoitustaululle tiedotetta laittaa, mutta kerro lukivaikeuksista muille! Apua saa, kun apua pyytää.” Pääluottamusmies, puuseppä Kai Hyrynkangas kehottaa lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksista kärsiviä olemaan avoimia ongelmastaan. Hän on ollut. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JUSSI PARTANEN ”L ukeminen ei maittanut, kirjoittaminen ei maittanut, läksyjen teko ei maittanut, kokeisiin lukeminen ei maittanut. Mutta siihen aikaan asia kuitattiin: Noh, pojat on poikia… Kokemäen Kuurolan kylän alakoululainen Kai Hyrynkangas ei silloin 1970-luvun alkupuolella saanut tukea tai ymmärrystä lukemisen ja kirjoittamisen ongelmiinsa. Päinvastoin, pienen kyläkoulun opettajalla oli aika erikoisia kasvatusmetodeja eikä hän tiennyt, että lukivaikeudet kulkevat suvussa. Opettaja oli luotsannut jo äitiä samassa koulussa ja töksäytti pojalle: ”Et sinäkään opi lukemaan, kun ei äitiskään oppinut”. – Yläasteella englannin opettaja sanoi, että saat aineestani vitosen, kun pidät suusi kiinni. Kyllähän minä tosin puhun enemmän kuin laki sallii, mutta nämä tunnit pysyin hiljaa, Hyrynkangas jatkaa kivikkoisen koulutiensä kuvailua. Lapset olivat opettajia viisaampia. – Kaverit ymmärsivät. Minua ei koskaan tyrkytetty mihinkään sihteerin hommiin, kun piti jossain pelissä pitää kirjaa. Tai jos piti, laitoin vain etukirjaimet. Ainoa koulun kirjastosta lainattu kirja, Tarzanin seikkailut, on sekin Hyrynkankaan mielikuvan mukaan edelleen palauttamatta. – Mutta on se lukemattakin. En ole elämäni aikana lukenut ainuttakaan kirjaa. Todistuksissa oli kaikissa lukuaineissa tasaista vitosta ja kutosta, Hyrynkangas toteaa. Sen sijaan käsitöistä, kotitaloudesta ja liikunnasta tuli kiitettäviäkin arvosanoja. Niin, liikunta on näytellyt tärkeää osaa aivan lapsuudesta lähtien. – Urheilu täytti sen kolon, mikä läksyiltä jäi. – Nuorempana yleisurheilin ja hiihdin paljon. Olen vuonna 1974 perustetun Teljän Nousun 216. jäsen, Hyrynkangas kertoo ylpeyttä äänessään. Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 16 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 16 4.3.2020 10.50 4.3.2020 10.50
3/2020 Tekijä 17 ? METALLIMIEHESTÄ TULI PUUSEPPÄ – Teollisuudessa meitä on paljon, Hyrynkangas toteaa lukivaikeuksien yleisyydestä Teollisuusliitonkin jäsenistön keskuudessa. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet ohjaavat ikään kuin luonnostaan niille aloille, joilla tarvitaan kädentaitoja. Hyrynkangas kertaa nykyiseltä kansanedustajalta Jari Myllykoskelta kuulemansa tarinan. – Kaverilla oli huono koulutodistus, eikä työnantaja millään tahtonut ottaa häntä töihin. Myllykoski sanoi, että anna pojalle moottori kasattavaksi. Poika kasasi moottorin ennen kuin edes ohjeita ehdittiin antaa. Ja poika sai työpaikan. Ammattitaitoa on, mutta lukeminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Ammattikoulu tuntui itsestään selvältä valinnalta peruskoulun päättyessä myös Hyrynkankaalle. – Siihen aikaan oli metalliala muotia. Kaikki menivät metallipuolelle, ja minä perässä. Mutta päivääkään en ole metallihommia tehnyt, Hyrynkangas toteaa. Isä oli jo Puustellilla töissä – ja jonkin aikaa myös pääluottamusmies. Hyrynkankaallekin urkeni elinikäinen työura samaan firmaan. – Olen ollut Puustellilla yli 35 vuotta töissä. Hyrynkangas kertoo, että hän on päättänyt olla täysin avoin omista lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksistaan. Samaan hän kehottaa muitakin. – Ei tästä nyt tarvitse ilmoitustaululle tiedotetta laittaa, mutta kerro ainakin työnantajalle, lähimmille työkavereille ja muille luottamusmiehille. Apua saa kun on avoin ja pyytää apua, Hyrynkangas vakuuttaa. ”TIEDOTTEENI OVAT SELKOSUOMEA” Hyrynkangas on ollut pääluottamusmies Puustellilla vuodesta 2013. Luottamustehtävät tulivat vähän kuin verenperintöä isän jalanjäljissä. Hyrynkangas oli noin 20 vuotta osaston luottamusmiehenä, mutta ensin hän empi ehdokkuuttaan pääluottamusmieheksi. Syihin kuului se, että luottamustehtävässä joutuu tekemään työpaikkatiedotteita. – Mutta kaveri kehotti, sinne vaan luottamusmieheksi! Hän lupasi olla apuna tiedotteiden laatimisessa. Ja apuja on tullutkin. Tiedotteet kirjoitetaan erään laisena ryhmätyönä. Hyrynkangas laatii pohjat eli tiivistää itse sanottavan asian ja sen ytimen. Kirjoittamisessa etevämpi työkaveri sitten korjaa sanaja pilkku virheet. Järjestely toimii enemmän kuin hyvin. – Olen saanut kehuja tiedotteistani. Kun itsekin tuskailen liian pitkien tai monimutkaisten tekstien kanssa, niin osaan sanoa tärkeimmät asiat. Minun tiedotteissani ei ole turhaa lakitekstiä tai mitään diipadaapaa. Hyrynkangas pitää nykyajan tekstinkäsittelyohjelmia erinomaisena apuna lukuja kirjoitusvaikeuksista kärsiville. Ennakoiva tekstaaminen ja automaattinen punakynä avittavat tekstin oikeinkirjoitusta. – Aiemmin otin kynän ja laitoin pari sanaa paperille ja sitten tuli perään suttua. Nyt kirjoitan tietokoneella ja ohjelma alleviivaa punaisella, jos sana on väärin. Ohjelma tarjoaa minulle oikeita sanoja. NIMET, NETTI JA ENGLANTI KOMPASTUTTAVAT – En osaa ruotsia tai englantia. En osaa sivistyssanoja. Minun pitää aina kiertää sana selittämällä se muilla sanoilla, Hyrynkangas toteaa. – En muista nimiä, Hyrynkangas jatkaa lukivaikeuksista kärsiville hyvinkin tuttua ongelmalistaa. Nimissäkin auttaa avoimuus. – Olen ollut yli 25 vuotta lasten urheilukoulun vetäjänä. Sanon aina lapsille, että kun Kaitsu ei muista nimiä, niin Kaitsu kutsuu esimerkiksi pipon tai paidan tai silmälasien mukaan tai hiusten värillä eikä siitä tarvitse välittää. Aina nousee innokkaita käsiä, jos urheilukoulussa tarvitaan kirjoittamisapua ja jos apuohjaajana toimiva lukioikäinen ei kaikkea kirjaamistyötä ennätä tehdä. Avoimuus toimii siis lastenkin kanssa, Hyrynkangas painottaa. Hyrynkangas viivytteli pitkään Facebookiin liittymistä nimenomaan lukivaikeuksien takia. Hän pitää hyvin arveluttavana sitä kehityssuuntaa, että kaikki viranomaisten palvelut yritetään digitalisoida ja siirtää nettiin. Netissä seikkailu ei näet helpolla onnistu lukivaikeuksista kärsiville, eli seurauksena on vain lisää syrjintää. – Ihan hirvittävä ajatus! Näin tiivistää Hyrynkangas puolestaan tiedot siitä, että yhä useammassa konsernissa yritetään vääntää konsernin kieli englanniksi vähät välittämättä siitä, osaavatko työntekijät sitä ollenkaan tai jos osaavat, millä tasolla, tai kuinka paljon on lukivaikeuksista kärsiviä työntekijöitä. ”KYSYMÄLLÄ TIETO LÖYTYY” – Ei tämä etu ole, hankalammaksi tämä lukivaikeus elämän tekee. Joudun tekemään enemmän töitä kuin muut, Hyrynkangas toteaa. – Työnantaja ei pakota minua niihin tehtäviin, joissa pitäisi ohjelmoida tietokonetta. Tieto koneelta ajetut työmääräykset ja muut rutiinihommat pysyvät kyllä hanskassa. – Kuuntelen, selvitän, kyselen. Siinä Hyrynkangas tiivistää omat selviytymiskeinonsa puolestaan pääluottamusmiehen tehtävän vaatimien, monimutkaistenkin asioiden haltuun ottoon. Hyrynkangas kertoo, että hän voi aina soittaa aluetoimistoon tai liittoon ja esittää kysymyksiä. On myös erittäin hyvä, että yleensä kaikki liiton koulutus materiaali tulee jälkeenpäin osallistujille sähköpostissa. Hän ei pysty tekemään koulutuksen aikana tarkkoja muistiinpanoja, joten tietopaketit ovat tärkeitä. Liitolta Puustellin pääluottamusmies toivoisi lisää tukea lukivaikeuksista kärsiville. ”Netissä seikkailu ei helpolla onnistu lukivaikeuksista kärsiville. Kaikkien viranomaispalvelujen digitalisointi lisää syrjintää.” AJASSA Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 17 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 17 4.3.2020 10.50 4.3.2020 10.50
18 Tekijä 3/2020 – Murikassa voisi olla selkokielinen peruskurssi tietokoneen käytöstä. Alettaisiin, ei nyt ihan töpselin seinään laitosta, mutta melkein, Hyrynkangas naurahtaa. Ja kaikista liiton tiedotteista voisi olla sellainen de luxe -versio, jossa oleellisimmat tiedot olisi tiivistetty muutamiin isoilla kirjaimilla painettuihin otsikoihin. Tämä voisi tulla vaikka luottamusmiesten uutiskirjeen mukana. ARJEN APUA LUKIVAIKEUTEEN Jo lapsuusiässä aloitettu kuntoutus vähentää ja korjaa lukivaikeuksia kaikkein parhaiten. Aikuisella kuntoutus on hitaampaa ja vaatii paljon motivaatiota, työtä ja aikaa, mutta aikuinenkin voi helpottaa arkeaan monin tavoin. ? Opettele käyttämään tietokoneen oikolukuohjelmaa. Se etsii ja korjaa kirjoitusvirheet puolestasi. ? Tietokoneiden ja älypuhelinten helppokäyttösovellukset tuovat apua muistiinpanojen tekemiseen, tekstin kuuntele miseen ja lukemiseen, kirjoittamiseen ja reittien löytämiseen, vaikka ne eivät vielä ole kovin tunnettuja. Esimerkiksi puhelin voi muuttaa tekstin puheeksi ja puheesi tekstiksi. ? Löydä Word ja PowerPointohjelmien lukutoiminto. Se lukee asiakirjan tekstin sinulle ääneen. Lisää sovelluksia voi ostaa, usein varsin edullisesti. Apuvälineiden valinnassa ja käytössä auttaa esimerkiksi Erilaisten Oppijoiden Liiton apuvälinekeskus. ? Nauti kirjallisuudesta kuuntelemalla äänikirjoja. Myös opiskelulukemista löytyy jo runsaasti puhuttuna. Celiapalvelu on keskittynyt saavutettavaan kirjallisuuteen. – Minusta ei olisi myöskään huono idea, että lukivaikeuk sista kärsiville luottamusmiehille järjestettäisiin oma tapaaminen. Saisi vertaistukea ja ideoita. Kuulisi, miten toiset hoitavat asioita. Hyrynkangas on myös Teollisuusliiton valtuuston jäsen. Hän ei pysty yksiselitteisesti arvioimaan, onko lukivaikeus vaikuttanut tämän luottamus tehtävän hoitoon. Omassa valtuustoryhmässä on kuitenkin helpompi puhua kuin suuressa salissa, kun porukka on tuttu ja ryhmä on pienempi. ? ? Hyödynnä saavutettavuusdirektiiviä. Se määrää, että monien laitosten, virastojen ja organisaatioiden informaation tulee olla myös selkoversiona. Selkokieli on helppoa suomen kieltä. On arvioitu, että noin 20 prosenttia suomalaisista hyötyy selkokielestä. Esimerkiksi vero.fi palvelu löytyy selkokielellä. ? Älä salaa tai peittele lukivaikeuttasi. Se vie vain kohtuuttomasti energiaa. Kerro mieluummin muille, miksi jotkut asiat tuottavat sinulle vaikeuksia. Lukivaikeus ei ole sen ihmeellisempi asia kuin vaikkapa kuulon alenema tai heikentynyt näkö. ? Osallistu rohkeasti koulutuksiin ja kursseille. Kerro kouluttajalle vaikeudestasi. Opettajan tehtävänä on löytää keinot oppimisesi tueksi. Esimerkiksi Murikasta saat apua ja tukea oppimisen vaikeuksiin. ? Jos tunnistat oppimisvaikeuksia lapsillasi, vaadi heille tukea. Tutkimuksen mukaan vaikeuden kanssa pärjää paremmin myös aikuisena, jos tukea tähän aivoperäiseen ongelmaan on saatu jo varhain. MARJO NURMI Murikkaopiston opettaja Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 18 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 18 4.3.2020 10.50 4.3.2020 10.50
3/2020 Tekijä 19 VIERAILIJA Miten sopeuttaa unija työrytmi kellojen kääntelyyn? TIMO PARTONEN Kirjoittaja on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimusprofessori. AJASSA E uroopan unioni miettii luopuako kesäajan käytöstä ja valitako pysyvästi kesäaika vai talviaika. Aihe on altis lobbaukselle kuten ”Kesäaika on kuin matkustaisi viereiselle aikavyö hykkeelle”, ”Se on vain yksi tunti” ja ”Kesäaikaan siirtymisen kielteiset vaikutukset keväällä kumoutuvat syksyllä”. Näitä viljellään paitsi suuren yleisön kesken, myös tarkoitushakuisesti jopa tieteen harjoittajien väitteissä. Se, millaiseen päättelyyn nämä virheelliset väitteet nojaavat, on kuitenkin läpivalaistu ja kumottu. Kesäaika on talviaikaa haitallisempaa. Paitsi vuorotyö, epäsäännöllinen työaika ja aikaerolennot, myös univelka ja kesäaika kellonsiirtoineen häiritsevät elimistön sisäisen kellon toimintaa. Aihetta on syytä tarkastella yhteiskunnan ja terveyden näkökulmasta, sillä niihin liittyvillä päätöksillä on myös kansan terveydellisiä seurauksia. Sisäisen kellon toimintahäiriöt altistavat univaikeuksille ja kaamos oireilulle sekä niiden välityksellä edelleen lihomiselle, tyypin 2 dia be tekselle sekä sydän ja verenkiertoelimistön sairauksille. Myös tietyt syöpätaudit näyttävät ilmaantuvan etenkin yötyön tai aikavyö hykeylityksiä sisältävän työn seurauksena, ja WHO on luokitellut tällaiset työtehtävät todennäköisesti syöpää aiheuttaviksi. Päivärytmin myöhentymisen ja iltavirkkuuden yleistymisen takia univaikeuksista johtuvat niin välittömät kuin pitkäaikaiset haitat ovat lisääntymässä. Iltavirkut nukkuvat huonommin, liikkuvat vähemmän ja syövät epäterveellisemmin kuin muut. Ilmaston muu toksen takia puolestaan talvet muuttuvat valottomammiksi, mikä lisää kaamosoireita. Nämä muutokset näkyvät jo suomalaisissa. Yhä useampi on univelkainen, ja työelämässä mukana olevilla unetto muudesta kärsivien osuus on jatkanut kasvuaan. Työikäisillä naisilla on yleistynyt myös runsas kaamosoireilu. Vyötärölihavuus on yleistynyt työikäisillä miehillä ja naisilla sekä eläkeikäisillä naisilla. Päivärytmin myöhentyminen ja iltavirkkuuden voimistuminen näkyvät jo myös elinajassa. Suomalaisten entisten huippuurheilijoiden joukosta iltavirkut kuolivat muita nuorempina, ja tämä tuli ilmi 56 ikävuoden jälkeen. Suomi ei tässä ole poikkeus. Viesti maailmalta on selkeä: mitä ilta virkumpi henkilö on, sitä runsaammin hänelle kertyy terveysvaaroja. Yhtään poikkeusta tästä ei toistaiseksi ole. Britannian biopankkitutki muksen mukaan 63 ikävuoden jälkeen iltavirkut kuolivat muita nuorem pana. Seurantatutkimus yli 40vuotiaista briteistä osoitti iltavirkkujen sairastavan useammin verenpainetautia ja kuolevan nuorempina. Herää kysymys: suojaisiko päivärytmin aikaistaminen näiltä vaaroilta? Päivärytmiään voi kolmessa viikossa aikaistaa 2–3 tunnilla hakeu tu malla aamuvaloon ja välttämällä iltavaloa, syömällä aamiaisen pian heräämisen jälkeen, lounaan säännöllisesti ja päivällisen ennen kello 19:ää, välttämällä kofeiinia kello 15:n jälkeen, välttämällä päiväunia kello 16:n jälkeen, ja jos liikunta on osa päivärutiinia, niin ajoittamalla liikunta aamuun. Näillä keinoin uni paranee ja stressi helpottaa. ”Sisäisen kellon toimintahäiriöt altistavat univaikeuksille.” Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 19 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 19 4.3.2020 10.50 4.3.2020 10.50
3/2020 Tekijä 21 ? AJASSA K evään mittaan yritykset ovat esittä neet tilinpäätöksiään. Usein niissä on mukana yrityksen vastuullisuus raportti, joka parhaassa tapauksessa on tehty kansainvälisten standardien ja suosi tusten mukaisesti. Aaltoyliopiston professorin Minna Halmeen mukaan yritykset valehtelevat harvoin, mutta joi takin asioita voidaan jättää kertomatta tai pai nottaa niitä ympäristö ja yhteiskuntavastuun alueita, joissa on menestytty. Hän kertoo monien suomalaisten yritysten pelkäävän syytöksiä ”viherpesusta” ja jättävän kertomatta ympäristötavoitteistaan ja niiden toteutumisesta. – Tämä ei ole viisasta, koska sidosryhmät eivät saa tietoa yrityksen vastuutoimista, ja markki noilla kuvitellaan viestinnän puuttuessa, ettei tekoja ole. Kansainvälisessä kilpailussa suomalaiset läh tevät tämän takia vähän takamatkalta. Yhdys valtalaiset, saksalaiset, ruotsalaiset ja jopa kiinalaiset ja korealaiset yritykset viestivät ympä ristö ja yhteiskuntavastuistaan ilman pelkoa. Yritysten vertailu on yleensä vaikeaa. Halmeen mukaan helpointa on seurata yksittäisten yri tysten ympäristö ja yhteiskuntavastuullisuuden kehitystä. – Kun yritys on itse asettanut vastuullisuus tavoitteensa ja raportoi samojen tekijöiden toteu tumisesta useana vuonna, sidosryhmät voivat ottaa kantaa raporttiin ja vaikuttaa yritys vastuuseen, Halme sanoo. MUUTKIN ”SANELEVAT” Yritys itse ei voi itse määrittää, mikä on vastuul li suuden kenttä. – Siihen osallistuvat myös yhteiskunnan muut tahot, kuten valtiot, kansalaisjärjestöt ja media. Yhteiskunta ja ympäristövastuista raportointi on jo muuttanut Halmeen mukaan toimialoja. – Mutta raportoinnilla ei vielä muuteta viallista systeemiä loistavaksi. Se on yksi työkaluista. Yritysvastuuraporttien vaikutukset ovat Teolli suusliiton tutkimusyksikön mukaan rajallisia. Teollisuusliiton mukaan yritysvastuun tulisi kattaa paitsi tuotantoketju, myös maahantuojien tuontiketjut. Globalisaatiossa vaikeinta on seurata, kilpail laanko alipalkoilla tai muutoin työehtoja rikko malla. Lisäksi jo emoyrityksen tytäryhtiössä voi olla verovälttelyä, työehtojen polkemista tai ympäristörikkomuksia, Teollisuusliiton tutkimus yksiköstä todetaan. Yritysvastuilla on kuitenkin saatu parannuksia esimerkiksi kansainväliseen elektroniikka ja vaateteollisuuteen. PIENETKIN YRITYKSET MUKAAN Eurooppalaiset ammattiliitot ja monet oikeus oppineet tähdentävät, että yritysten pitää nou dattaa ihmisoikeuksia ja tunnustaa ayoikeudet koko tuotantoketjussaan. Helmikuun lopussa Euroopan komissio julkaisi selvityksen Euroopan laajuisesta yhteiskunta vastuusta. 300 yritystä ja 300 etu ja kansalais järjestöä vastasi kyselyyn. Selvityksen mukaan yritysten yhteiskuntavastuun tai lyhyemmin yri tysvastuun tulisi koskea kaikenkokoisia yrityksiä toimialasta riippumatta. Kaikki eivät kannatta neet näin laajaa vastuuta. Komissio on valmistelemassa lakia yritys vastuusta, mutta se koskisi vain Eurooppaa. Kansalaisjärjestöt arvioivat, että tämä kuitenkin lisäisi eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen niiden toimitusketjussa. Vastuullisesti – ei miten tahansa Yritykset ovat vastuussa omistajilleen, kuluttajille ja koko yhteisölle. Yhteiskuntavastuuseen herätään usein vasta pakon edessä. TEKSTI TIINA TENKANEN JA BIRGITTA SUORSA / UP KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 21 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 21 4.3.2020 10.50 4.3.2020 10.50
22 Tekijä 3/2020 Vastuu koko tuotantoketjusta Yritysten toimintaa ohjataan lainsäädännöllä, kansainvälisillä sopimuksilla ja suosituksilla. Ammattiyhdistysliikkeen ja yritysten väliset sopimukset ovat osa vastuullista toimintaa. Yhteiskuntavastuullisen yrityksen toiminnan tulisi olla pitkäjänteistä ja kestävää. ALIHANKINTA SEURANNASSA Vastuullisuusperiaatteet ulottuvat yrityksen oman toiminnan lisäksi myös alihankintaketjuihin ja yhteistyökumppaneihin. Finnwatch kertoo, että Valio ja sen thaimaalaiset alihankkijat parantavat viimein siirtotyöntekijöiden asemaa ananasmehua ja ruokakerman sakeuttaja-ainetta valmistavissa tehtaissa. Siirtotyöntekijät eivät olleet saaneet kaikkia palkkojaan eivätkä ylityökorvauksia. Myös Teollisuusliitto tukee Finnwatchin toi min taa paremman yritysvastuun puolesta. Kohteina ovat olleet Wärtsilän voimalaraken nus hanke Mosambikissa ja yhtiön tehtaat Intiassa. Kansainvälisesti ihmisoikeuksien ja ayoikeuksien toteutumista valvoo Kansainvälinen työjärjestö ILO, joka voi antaa jollekin maalle huomautuksen rikkomisesta tai valvonnan laiminlyönnistä. Eurooppalaisittain tehokkaampi tekijä on OECD. Sen toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille mainitaan muun muassa työn tekijöiden tiedonsaantimahdollisuus, ihmisoikeuksien noudattaminen, ympäristönsuojelu ja verojen maksu. Suomessa ohjeiden noudattamista seuraa työja elinkeinoministeriö. Se on antanut lausunnot esimerkiksi Pöyry Oy:n patohankkeesta Laosissa. LAKI AVUKSI? Kansalaiset ovat heränneet monissa maissa vaatimaan monikansallisilta yrityksistä yhteiskuntavastuuta. #Ykkösketjuun-kampanjalla on vedottu jo muutaman vuoden ajan Suomen hallitukseen yritysten yhteiskuntavastuulain säätämiseksi. Viime eduskuntavaalien alla #ykkösketjuunkampanjaan osallistui yli 140 ammattiliittoa, kansalaisjärjestöjä ja yritystä. Painetta on tullut myös Euroopan unionista. Komissio on puhunut yritysten yhteiskuntavastuusta, mutta toistaiseksi lakiesitystä ei ole annettu. Jäsenvaltiot ovat edenneet omaan tahtiinsa. Belgiassa ja Espanjassa yritysten yhteiskuntavastuulakia on valmisteltu pitkään, ja Ranskassa kansainvälisten yritysten yhteiskuntavastuuta on ohjattu lailla vuodesta 2017. Taustalla on vuonna 2013 tapahtunut yli tuhannen ihmisen kuoleman vaatinut Rana Plaza -tehdasrakennuksen romahdus Bangladeshissa. Tehtaassa valmistettiin vaatteita muun muassa ranskalaisille tuotemerkeille. Suomessa on käyty oikeutta kaivosyritys Talvivaaran tekemistä ympäristörikoksista. Öljy jätti Shell on syytettynä Nigeriassa tapahtuneista vakavista ihmisoikeusrikkomuksista. Molemmissa tapauksissa perätään yritysten yhteiskuntavastuuta. Yhteiskuntavastuu kattaa lähes kaiken yrityksen toiminnan. Kyse on siitä, että yritysten pitää toimia säännösten, velvoitteiden ja yleisten moraalikäsitysten mukaan. Kun yritykset kertovat noudattavansa erilaisia sertifiointeja, kyse on myös yhteiskuntavastuusta. Kuluttajalle on kyselyiden perusteella merkitystä, tuotetaanko vaatteet puhtaasti, onko painotuotteen paperi FSC-sertifioidusta metsästä ja kuinka elektroniikkajäte kierrätetään. Yritykset saavat vastuullisesta toiminnasta kilpailuetua. Vastuulliseen yritystoimintaan kuuluvat ihmis oikeuksien noudattaminen, ympäristövaikutusten arviointi, yrityksen toiminnan avoimuus ja valvonta sekä toiminnasta raportointi. Kriitikkojen mukaan yhteiskuntavastuu jää liian usein tyhjäksi lupaukseksi. Toisinaan kyse on yrityksen ”valkopesusta” tai ”viherpesusta”. Ongelmat lakaistaan piiloon, ja paperilla kaikki näyttää hyvältä. KAUNIITA SANOJA Kuluttajaliiton mukaan yritysten yhteiskuntavastuu hyödyttää parhaimmillaan kaikkia osapuolia, mutta pahimmillaan se saattaa tarkoittaa pelkkiä kauniita sanoja yrityksen vuosikerto muksessa. YK on nimennyt metsäyhtiö UMP:n yhdeksi 36 yrityksestä, jotka ovat sitoutuneet maailmanluokan yritysvastuuseen. Kuitenkin Uruguayissa ympäristöaktiivit ja monet poliitikot sanovat, että yhtiö saa tuntuvia infratukia valtiolta, välttelee tullija veromaksuja ja saastuttaa maaperää ja vesistöä. Yhtiön vastuullisuusraporttien mukaan kaikki on kunnossa. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti vastuulliset yritykset hyötyvät toimistaan itsekin. Niillä varmistetaan yhteiskuntarauha, ihmisten tyytyväisyys, verojen maksu ja sitä myöten hyvinvointipalvelut. – Yritysten yhteiskuntavastuullisuus on edennyt 15 vuodessa. Yksikään yritys ei voi jättää huomiotta jotakin yhteiskuntavastuun pilareista: sosiaalista, taloudellista tai ekologista pilaria, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér toteaa. Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 22 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 22 4.3.2020 10.50 4.3.2020 10.50
3/2020 Tekijä 23 AJASSA Ranskan parlamentti päätti, että yli 5 000 työntekijän yritysten pitää selvittää mahdolliset ympäristöja ihmisoikeusrikkomukset koko tuotantoketjussaan. Käytännössä yrityksiltä vaaditaan vastuullisuussuunnitelma rikkomusten estämiseksi ja niiden korjaamiseksi. Lakia on arvosteltu siitä, että se koskee vain 200 suurinta yritystä. Lisäksi lakivalmistelun loppu metreillä poistettiin yritysten johdolle määrättävät sanktiot rikkomuksista. Suomessa työja elinkeinoministeriö selvittää yritysvastuulain oikeudellisia perusteita. Selvityksen odotetaan olevan valmis toukokuun loppuun mennessä. Kotimaiset kansainvälisesti toimivat yritykset ovat olleet osin puoltamassa yritysvastuulakia. Stora Enso kertoo jo noudattavansa sen periaatteita ja haluaa kaikille yrityksille yhteiset pelisäännöt. SUITSET VEROVÄLTTELYLLE Verovälttelyn suitsiminen on osa yritysvastuuta. Teollisuusliitto on mukana marraskuussa aloitetussa 430 miljoonaa mahdollisuutta -kampanjassa yli 30 muun järjestön kanssa. Kampanjalla vaaditaan päättäjiltä ripeitä toimia verovälttelyn lopettamiseksi. Suomalaiset yritykset voivat siirtää voittojaan edullisemman verotuksen maahan tai välttää verovelvollisuuden kokonaan. Valtiovarainministeriön mukaan Suomi menettää vuosittain 430 miljoonaa euroa verotuottoja yritysten verovälttelyn takia. Euroopan unionin maissa verovälttely maksaa jäsenvaltioille yhteensä miljardeja euroja. Monet kansainväliset yritykset siirtävät pääkonttorinsa maihin, joissa verotus on muita kevyempää. Irlanti on saanut moitteet liian alhaisesta yhteisöverotuksesta. Verovälttelyä veroparatiisien kautta ei ole saatu rajoitettua, vaikka jotkin paljastuksista ovat ajaneet yrityksiä muuttamaan toimintaansa läpinäkyvämmäksi. Suomessa toimivien kansainvälisten kaivosyritysten pitäisi kansalaisaloitteen mukaan maksaa yhteisöveroa Suomeen. ? Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 23 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 23 4.3.2020 10.50 4.3.2020 10.50
24 Tekijä 3/2020 ILMIÖ Elvytys antaa talouden rattaille vauhtia TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP Kun sydän pysähtyy, pitää käynnistää ELVYTYS. Talouden elvytyksessä ei ole kyse yhtä vakavasta tilanteesta, mutta periaate on samankaltainen. Talouden elvytyksellä pyritään pumppaamaan LISÄÄ RAHAA TALOUTEEN, jotta talouskasvu piristyisi. Talouteen kuuluvat nousuja laskukaudet. Laskukausi käynnistyy tyypillisesti, kun maailmassa lisääntyvät epävarmuudet. Epävarmuuden takia yritysjohtajat lykkäävät tai peruvat investointeja ja ihmiset isompia hankintoja. Elvytyksen ideana on LIEVENTÄÄ LASKUKAUSIEN VAIKUTUSTA ja niiden syvyyttä. Toisin sanoen kannustaa, kun menee huonosti. Talouskielellä puhutaankin VASTASYKLISESTÄ TOIMINNASTA. Yleensä pyritään toimimaan jo ennen pahinta laskua, sillä jos tilanne kehittyy lamaksi asti, elvytyskeinoja on vaikeampi käyttää ja niiden teho on huonompi. On kahdentyyppistä elvytystä. RAHAPOLIITTINEN ELVYTYS on keskuspankkien harjoittamaa, eli rahaa tarjotaan aiempaa enemmän. VALTIOT APUUN EKP:n korkoelvytyksen keinot ovat hyvin rajalliset, koska ohjauskorko on ollut jo pitkään nollassa. Jos äkillinen talouskriisi koittaa, keskuspankeilla on vain vähän mahdollisuuksia piristää taloutta. Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarde varoitti tästä puhuessaan helmikuussa Euroopan parlamentissa. Siksi elvytykseen kykenevien euromaiden pitäisi kantaa vastuunsa yhteisestä talousalueesta ja elvyttää. Myös EKP:n entinen pääekonomisti Peter Praet on ihmetellyt, että sijoittajat odottavat keskuspankin toimivan aina kriisitilanteessa. Hän muistutti keskuspankkien voivan piristää taloutta vain tiettyyn rajaan asti. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n viimekeväisen arvion mukaan monilla mailla olisi mahdollisuutta elvytykseen. Rahasto suositti myös politiikkamuutoksia, joilla talouskasvua jaetaan tasaisemmin ja verojen välttely laitetaan kuriin. SAKSA ALOITTI ELVYTYKSEN Saksan talous yskii muuta Eurooppaa selvästi pahemmin. Vaikein tilanne on ollut autoteollisuudessa. Tilausten väheneminen on näkynyt muussakin teollisuudessa. Yhä useampi eurooppalainen talousasiantuntija on kehottanut Saksan valtiota elvyttämään. Varaa olisi. Pelkästään viime vuonna Saksan valtiolle kertyi 13,5 miljardia euroa ylijäämää. Vasta tammikuussa kelkka kääntyi ja tilanne muuttui hallituspuolueiden väliseksi kiistaksi elvytyskeinoista. Erimielisyyttä on, turvaudutaanko veronkevennyksiin vai investointeihin – ja millä aikajänteellä. Moni haluaisi investointien kohdistuvan pidemmälle tulevaan, esimerkiksi digitalisaatioon ja koulutukseen. 1 2 3 4 5 -10 -8 -6 -4 -2 6 4 2 LÄ H TE ET : M aa ilm an pa nk ki , Su om en Pa nk ki 2006 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 EU:n ohjauskorko, % Bkt:n volyymin muutos, % Euroalue Suomi Finanssikriisin jälkeen keskuspankit ovat myös ostaneet yritysten JOUKKOVELKALAINAKIRJOJA markkinoilta. Myös tällä keinolla on laskettu yritysten lainakustannuksia, koska yritykset ovat saaneet varmemmin lainoilleen sijoittajia. Toinen elvytystyyppi on FINANSSIPOLIITTINEN ELVYTYS. Sillä tarkoitetaan valtioiden INVESTOINTIEN KASVATTAMISTA TAI VEROJEN ALENTAMISTA. Molemmilla pyritään kannustamaan kuluttamista. Investoinnit ovat suorempi keino, sillä niillä luodaan lisää työtä. Tämä lisää kokonais tuotantoa eli bruttokansantuotetta (bkt). Investoinnit myös lisäävät valtion verotuloja, koska yrityksellä on urakoita ja ihmisillä töitä. Tyypillisiä valtion elvytysinvestointeja ovat isot tietai raidehankkeet. Monet talousasiantuntijat pitävät keskuspankkien harjoittamaa rahapoliittista elvytystä puolueettomampana keinona kuin valtion toimia. Keskuspankit eivät elvyttäessään valitse investointikohteita, vaan antavat yritysten ja kotitalouksien miettiä niiden järkevyyttä. Toisaalta erityisesti ilmastonmuutos on herättänyt Euroopan keskuspankin johtajat pohtimaan, pitäisikö keskuspankkien pyrkiä investoimaan jollakin tavalla vihreään teknologiaan. Keskeisimpänä keinona on LASKEA OHJAUSKORKOA, joka määrittää pankkien tarjoamien lainojen korkotasoa. Näin lasketaan yritysten ja kotitalouksien lainojen korkoja sekä kannustetaan lainanottoon eli kulutukseen. eje nd als .co m Lisätietoja, skannaa QR-koodi. Uusi JALAS ® EXALTER on nyt täällä – parempana kuin koskaan. Neljä uutta mallia, jotka takaavat turvallisen työpäivän. Osta uudet JALAS ® EXALTER -turvajalkineet jälleenmyyjältäsi. JALAS EXALTER: TURVAA PELI HUIPULLA. Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 24 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 24 4.3.2020 10.50 4.3.2020 10.50
3/2020 Tekijä 25 eje nd als .co m Lisätietoja, skannaa QR-koodi. Uusi JALAS ® EXALTER on nyt täällä – parempana kuin koskaan. Neljä uutta mallia, jotka takaavat turvallisen työpäivän. Osta uudet JALAS ® EXALTER -turvajalkineet jälleenmyyjältäsi. JALAS EXALTER: TURVAA PELI HUIPULLA. Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 25 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 25 4.3.2020 10.50 4.3.2020 10.50
Aidosti asiantuntevaa palvelua! Meillä hinnat sis. alv 24% DESPINA K Naisten malli! • väri: fl.keltainen/musta • koot: XS-2XL PAT542N-XS/2XL 89,TRITON • värit: fl.keltainen/musta, fl.oranssi/musta ja fl.punainen/musta • koot: S-5XL, D88-D116 P K O PAT542K/O/PS-5XL/D88-D116 89,Stretch housut RT • 80% polyesteri, 20% puuvilla 290 g/m² • Cordura-vahvikkeet polvissa • polvisuojataskut • lahkeita mahdollisuus pidentää 6 cm • EN ISO 20471:2013 luokka 1 GRANIITTI Takki • materiaali polyesteri ja puuvilla, 290 g/m² • takana pidennetty helma • EN ISO 20471 luokka 2 • väri: fl.punainen/harmaa, fl. keltainen/harmaa ja fl. oranssi/harmaa • koot: XS-5XL PAT538/K/O-XS/5XL 79,K O P Työvaatteet PAINATUSPALVELUT MEILTÄ OSTETTUIHIN VAATTEISIIN! Kysy yrityksellesi edustavia työvaatteita omalla logollasi! Turvajalkine SieviAir R3 Roller S3 • alumiinivarvassuoja ja teräksinen naulaanastumissuoja • BOA-kiristys • öljyn ja useiden kemikaalien kesto (pohja) • SieviAir®-pohjaratkaisu • koot: 35-48 SK52375-35/48 169,Tarjoukset voimassa 30.4.2020 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Työkäsineet Nahka • 40 % nahka, 60 % polyesteri • EN 388, CE CAT 2 • koot: 8-12 SH03608T-12T 4 90 Viiltosuoja • 40% polyuretaanipinnoite, 40% viiltosuojalanka, 12% nylon, 8% lycra • neulottu saumaton käsine • PU-pinnoite kämmenosassa ja sormenpäissä • CE-kategoria 2 • EN 420, luokka 4, EN 388 • koot: 6-12 SH33406T-12T 8 90 IKH_Tekija?_210x297_110320.indd 1 26.2.2020 8.43 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 26 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 26 4.3.2020 10.50 4.3.2020 10.50
3/2020 Tekijä 27 LYHYET AJASSA LUETUIMMAT HELMIKUU www.tekijälehti.fi ? LAKOSSA Metsä Fibren Vilppulan sahalla: ”Metsäteollisuus voisi miettiä alan imagoa” ? LAKOSSA Pelloksen UPM:llä: ”Metsäjätit eivät mieron tiellä” ? Mitä jos ammattiliittoja ei olisi? Ei kannata kokeilla ? UPM Seikun sahalla Porissa: ”Samat ehdot kuin muillekin aloille” ? LAKOSSA Metsä Woodin Lohjan kertotehtaalla ”Heikennyksille ei lämmetä” KESTÄVÄ HAKKUUKERTYMÄ PIENENI METSÄT Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut uusimmat arviot metsien tuotantoja käyttömahdollisuuksista maakunnittain (MELA Tulospalvelu). Suurin ylläpidettävissä oleva ainesja energiapuun hakkuukertymä on arvion mukaan 80,5 milj.m 3 runkopuuta vuodessa lähimmälle kymmenvuotiskaudelle. Se on koko maan tasolla 3,5 milj.m 3 pienempi kuin vuosi sitten julkistettu laskelma. ”Arvio on alentunut muun muassa siksi, että laskentaan on päivitetty puutavaralajien laskentamallit valtakunnan metsien inventoinnin (VMI12) mittausaineiston perusteella. Mallien päivitys on osa laskennan kehittämistyötä ja tällaiset muutokset pyritään ajoittamaan VMI-mittauskierroksen valmistumiseen. Laskentamallien päivityksen seurauksena hukkapuun määrä lisääntyi, mikä vähentää ainespuukertymää.” HANNU HIRVELÄ Luken vastaava tutkija www.luke.fi OLKILUOTO 3:SSA UUSIA ONGELMIA YDINVOIMA Yksitoista vuotta myöhässä olevassa Olkiluoto 3:ssa on uusia teknisiä pulmia. STUK eli Säteilyturvakeskus tiedotti viimeisimmässä osavuosiraportissaan, että Olkiluodossa selvitellään samaa lämpökäsittelypoikkeamaa kuin Ranskan ydinvoima laitoksilla. Poikkeama on havaittu laitosyksikön primääripiiriin kuuluvien höyrystimien ja paineistimen valmistuksen aikaisessa paikallisessa lämpökäsittelymenettelyssä. Asian selvittely Olkiluoto 3:ssa on kesken. STUK tarkastaa ennen ydinpolttoaineen lataamista reaktoriin, että poikkeamahavainto on selvitetty Olkiluodossa asianmukaisesti. www.stuk.fi DIGIAIKA VAARANTAA DEMOKRATIAN TUTKIMUS Puolet eri alojen asiantuntijoista uskoo kyselytutkimuksessa, että internet ja digitaaliset palvelut ovat vaaraksi demokratialle. Netin kautta levitetään valheellista informaatiota ja rapautetaan laatujournalismia. Netin kautta harjoitetaan myös kansalaisten laajamittaista urkintaa ja valvontaa. Kyselytutkimuksen teki tunnettu yhdysvaltalainen tutkimuslaitos Pew Research Center ja siihen vastasi 979 teknisten alojen kehittäjää ja keksijää, liiketalouden ja politiikan johtajia, tutkijoita ja kansalaisaktivisteja. www.pewresearch.org MUISTOJA FINLAYSONILTA -näyttely tuo aktiivisten naisten kautta esille tunnettuja ja tuntemattomampia puolia tehdasalueen 200 vuoden mittaisesta historiasta. Näyttely on avoinna Työväenmuseo Werstaalla Finlaysonin alueella 6.1.2021 asti. Vapaa pääsy. www.tyovaenmuseo.fi Finlaysonin työntekijöitä 1930-luvulla. KUVA AARNE PIETINEN / MUSEOVIRASTO Aidosti asiantuntevaa palvelua! Meillä hinnat sis. alv 24% DESPINA K Naisten malli! • väri: fl.keltainen/musta • koot: XS-2XL PAT542N-XS/2XL 89,TRITON • värit: fl.keltainen/musta, fl.oranssi/musta ja fl.punainen/musta • koot: S-5XL, D88-D116 P K O PAT542K/O/PS-5XL/D88-D116 89,Stretch housut RT • 80% polyesteri, 20% puuvilla 290 g/m² • Cordura-vahvikkeet polvissa • polvisuojataskut • lahkeita mahdollisuus pidentää 6 cm • EN ISO 20471:2013 luokka 1 GRANIITTI Takki • materiaali polyesteri ja puuvilla, 290 g/m² • takana pidennetty helma • EN ISO 20471 luokka 2 • väri: fl.punainen/harmaa, fl. keltainen/harmaa ja fl. oranssi/harmaa • koot: XS-5XL PAT538/K/O-XS/5XL 79,K O P Työvaatteet PAINATUSPALVELUT MEILTÄ OSTETTUIHIN VAATTEISIIN! Kysy yrityksellesi edustavia työvaatteita omalla logollasi! Turvajalkine SieviAir R3 Roller S3 • alumiinivarvassuoja ja teräksinen naulaanastumissuoja • BOA-kiristys • öljyn ja useiden kemikaalien kesto (pohja) • SieviAir®-pohjaratkaisu • koot: 35-48 SK52375-35/48 169,Tarjoukset voimassa 30.4.2020 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Työkäsineet Nahka • 40 % nahka, 60 % polyesteri • EN 388, CE CAT 2 • koot: 8-12 SH03608T-12T 4 90 Viiltosuoja • 40% polyuretaanipinnoite, 40% viiltosuojalanka, 12% nylon, 8% lycra • neulottu saumaton käsine • PU-pinnoite kämmenosassa ja sormenpäissä • CE-kategoria 2 • EN 420, luokka 4, EN 388 • koot: 6-12 SH33406T-12T 8 90 IKH_Tekija?_210x297_110320.indd 1 26.2.2020 8.43 JY RK I LU U KK O N EN KIVIHIILEN KULUTUS ROMAHTI SUOMESSA VUONNA 2019 KYMMENESSÄ VUODESSA KÄYTTÖ ON PUOLITTUNUT www.stat.fi/til/kivih -2 5 % Tuloja varallisuuserojen repeäminen näkyy Suomessa muun muassa koulutuksen epätasa-arvon kasvuna. Lapsen koulumenestykseen vaikuttaa yhä vahvemmin hänen vanhempiensa koulutustaso. BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”Työpaikoilla tapahtuva koulutus on suunniteltava huolella ja toteutettava hyvin koko työyhteisön laajuisena. Monelle opiskelijalle toimiminen työpaikalla on uutta, mutta samalla on muistettava, että hänestä voi tulla uusi työkaveri. Työyhteisö voi yhdessä synnyttää oppimismyönteisen kulttuurin, jossa ammattitaitoa siirretään ylpeydellä tuleville sukupolville.” KARI HYYTIÄ Teollisuusliiton ammatillisen koulutuksen asiantuntija Ero kouluarvosanoissa koulutettujen ja vähemmän koulutettujen vanhempien lasten välillä keskimäärin 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Oppilaan syntymävuosi 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 27 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 27 4.3.2020 10.51 4.3.2020 10.51
3/2020 Tekijä 29 TYÖSSÄ ? Aavikkotuuli heiluttaa hallivalmistajaa Kälviäläinen hallivalmistaja Best-Hall Oy teki historiansa suurimman kaupan viime keväänä. Omaniin tilattiin kaksi kookasta varastoja prosessihallia. Kaupan vuoksi taloon on rekrytoitu uutta väkeä, turvauduttu vuokratyöntekijöihin ja siirretty työntekijöitä kahteen vuoroon. TEKSTI MARKKU TASALA KUVAT JOHANNES TERVO ? Elementtihitsaaja ja varaluottamusmies Riku Honkaharju pitää haasteellisesta työstään, joka vaatii myös piirustusten lukutaitoa. Hän opiskelee parhaillaan tuotantoinsinööriksi. SA TA M A VA RA ST O , BE LG IA /B ES TH A LL Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 29 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 29 4.3.2020 10.51 4.3.2020 10.51
30 Tekijä 3/2020 O manin rannikolle nousevaan satamaan Etu-Aasiassa rakennetaan öljynjalostamoa. Siellä urakoiva italialainen monikansallinen konserni Saipem tilasi viime keväänä suomalaiselta Best-Hall Oy:ltä kaksi jalostamon yhteyteen tulevaa hallia. Varastointiin ja prosessointiin tarkoitetut hallit ovat yhteiseltä pinta-alaltaan 42 000 neliötä. Keinotekoiseen niemeen nousevat rakennukset nielevät terästä 3 000 tonnia. Kattojen suojaksi levitetään PVC-kangasta 75 000 neliötä. – Luvut kuulostavat suurilta, mutta hallimme vievät kokonaisuudesta vain postimerkin kokoisen tilan. Sataman rantaviivakin on viiden kilometrin pituinen, Best-Hallin toimitusjohtaja Leif Fagernäs naurahtaa. BEST-HALL OY PERUSTETTU 1975 KOTIPAIKKA Kälviä OMISTAJA Anders Wiklöf (Wiklöf Holding Ab) TUOTANTO PVC-kangaskatehallit ja teräshallit HENKILÖSTÖ 130, joista työntekijöitä 95 ja toimihenkilöitä 35 LIIKEVAIHTO 46 milj. euroa (2018) Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 30 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 30 4.3.2020 10.51 4.3.2020 10.51
3/2020 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? Hän on oppinut ymmärtämään kalastajaa, joka saa verkkoonsa liian ison kalan. Saalis herättää ensin riemua. Sitten tuleekin huoli siitä, miten pyynti välineet kestävät. Vajaan 10 miljoonan euron kauppa oli kokonsa lisäksi muullakin tavalla ainutlaatuinen. – Se söi merkittävän osan resursseistamme, mikä esti meitä tekemästä niin paljon muita kauppoja kuin yritykselle olisi tulevaisuutta ajatellen ollut tarpeen. Aikataulut ja pilkuntarkka laadunvalvonta ovat vieneet suorituskykymme äärirajoille. – Vaativat olosuhteet Omanissa luovat myös valmistamiselle poikkeuksellisia haasteita. Olemme kuitenkin selviytyneet hienosti ja saaneet tästä paljon oppia, Fagernäs kiittelee työntekijöitä heidän osoittamastaan venymiskyvystä. PVC-hitsaaja Janne Ruokoja liittää yhteen katteena käytettäviä muovikangaspaloja. Best-Hallia työllistävän Omanin-tilauksen hallien katoiksi levitetään PVC-kangasta yhteensä 75 000 neliötä. Työn vaatimuksia nostavat Arabian niemimaan korventava aurinko ja hiekkamyrskyt. Arabian niemimaalla aurinko korventaa PVC-muovikangasta. Tuuli voi rannikolla yltyä pahimmillaan hiekkamyrskyksi, mistä hallivalmistajalla ei ole aiempaa kokemusta. Valtavien tuulikuormien ja ”kangasta tappavan” auringon takia onkin jouduttu käyttämään erikoisratkaisuja. Omanin tilaus porottaa työntekijöiden selässä ja saa hiekan narskumaan heidän hampaissaan. Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 31 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 31 4.3.2020 10.51 4.3.2020 10.51
32 Tekijä 3/2020 32 Tekijä 3/2020 ? Jauhemaalari Marjo Niemi kertoo työnsä muuttuneen keveämmäksi jauhemaalaukseen siirtymisen jälkeen. "Ei läträtä enää märkämaalien kanssa." – Työmäärä ei ole älyttö män suuri, mutta laatuvaatimukset hidastavat työskentelyä. Jos homma ei olisi näin tarkkaa, olisimme tehneet sen valmiiksi kauan sitten, pääluottamusmies ja trukinkuljettaja Tomi Junkkila arvelee. MAALAAMO SIIRTYI KAHTEEN VUOROON Best-Hall teki yhteistyötä italialaisen Saipemin kanssa jo vuosina 2006–2008, kun konsernille rakennettiin halleja Kaspianmerelle. Italialaiset olivat tuttuja, mutta Omanin kaupasta neuvoteltiinkin intialaisen tytäryhtiön kanssa. Intialainen kulttuuri ja byrokraattinen tapa toimia yllättivät suomalaiset. – Auditoimme laatua itsekin, mutta kahden viikon välein meillä käyvät vielä sekä tilaajamme että rakennuttajan valvojat. Kaikki dokumen toidaan tarkasti, Fagernäs selittää. Best-Hallin toimittamat hallit Omanissa tulevat olemaan täynnä prosessointitekniikkaa. Toisessa hallissa raakaöljyä puhdistetaan poistamalla siitä muun muassa rikkiä. Raakaöljyn erottelun osatuotteena valmistuu myös koksia. Se varastoidaan toiseen halliin. Rikki ja koksi ovat erittäin paloherkkiä aineita. Kipinöinnin estämiseksi kaikki tekniikka halleissa koostuu tällaisiin paikkoihin tarkoitetuista ATEXsuojatuista laitteista. Hallia kostutetaan kaiken ? Tomi Junkkila tuli taloon hitsariksi, mutta työskentelee nykyään maalaamon trukinkuljettajana. Keskiviikkoisin hän hoitaa pääluottamusmiehen tehtäviä. Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 32 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 32 4.3.2020 10.51 4.3.2020 10.51
3/2020 Tekijä 33 ? TYÖSSÄ aikaa suihkuttamalla tilaan vesihöyryä. Julkisivuun on sijoitettu varotoimenpiteenä useampia vesitykkejä. Kun tähän lisätään suolaisen meriveden läheisyys, voidaan puhua ”aggressiivisesta ympäristöstä”. Se altistaa hallien teräsrungot korroosiolle ja asettaa tiukkoja vaatimuksia pintakäsittelylle. Kälviällä siirryttiin vuonna 2012 märkämaalauk sesta jauhemaalaukseen. Se paransi työntekijöiden työskentelyolosuhteita. Henkilökunta ei enää joutunut epoksimaalin käyttämisen vuoksi altistumaan tervey delle haitallisille liuotinhöyrypäästöille. Tekniikka on myös tehokkaampaa. Suljetussa automaattisessa prosessissa ei synny ohiruiskutuksesta johtuvaa hukkaa. Omanin olosuhteet ovat pakottaneet tuotteiden tuplamaalaukseen. Näin kyetään saavuttamaan vaadittava korkein ympäristövaatimusluokka. Esineet ajetaan maalauslinjan läpi kahdesti. Pinnoituksen jälkeen kuljetin vie ne uuniin, jolloin maalijauhe niiden pinnalla sulaa. Ennen pakkausta esineet vielä jäähdytetään. Käsittelyajan lisääntymisen vuoksi maalausosaston oli siirryttävä kahteen vuoroon. Jauhemaalari Marjo Niemen mukaan oma porukka ei siihen riittänyt, joten turvauduttiin vuokratyöntekijöihin. – Meitä työskentelee vuorossa yhdeksän työntekijää. Kaksi maalaria, elementtien panostaja ja sinkomies. Loput ovat pakkareita, Niemi kertoo. HENKILÖSTÖKYSELY LÖYSI ONGELMIA ESIMIESKOULUTUS Omanin kauppaan liittyvät haasteet nostivat esiin vaikeudet esimiestyössä. Työnjohdon kuormitus ja paineet paljastuivat työtyytyväisyyskyselystä. – Työntekijöiltä saamamme palautteen pohjalta ymmärsimme esimiesten kuormituksen vaikuttavan suoraan työntekijöiden työ kykyyn. Työntekijä kokee raskaaksi sen, jos esimies ei kuuntele, Best-Hallin talouspäällikkö Mats Holm kuvaa. Työkaluja haasteiden helpottamiseen päätettiin hakea Lapin yliopistossa kehitetystä tekoälyavusteisesta Tuottava esimies johtamispelistä. Se simuloi erilaisia työyhteisön ongelmia, joita esimies voi opetella käsittelemään pelimaailmassa. – Valitessasi tietyn aikaikkunan sisällä tarjolla olevista vaihtoehdoista korjaavia toimenpiteitä peli kertoo onnis tumisestasi. Se laskee toimenpiteiden vaikutuksen henki löstön tyytyväisyyteen, yrityksen tulokseen ja liikevaihtoon, Holm selittää. Lapin yliopiston tutkimusjohtajan Marko Kestin mukaan henkilöstön työmotivaatioon ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Henkilöstökyselyjä tehdään harvoin ja väärällä tavalla. – Perinteiset esimiesvalmennukset eivät muuta käyttäy tymistä, sillä toimintaan vaikuttavat monet inhimilliset ajatusvääristymät, Kesti painottaa. Simulaation avulla esimies voi oppia pois vääristyneistä ja haitallisista ajatuksista. Se mallintaa luotettavasti esimiestyön vaikutuksia myös sairauspoissaoloihin. Mukaan on kytketty vahvistetun oppimisen mukaiset tekoälyalgoritmit. Tekoäly seuraa esimiehen oppimista ja antaa neuvoja tarvittaessa. Lähes kaikki Best-Hallin esimiehet suorittivat Tuottava esimies -koulu tuksen. Toimitusjohtaja Leif Fagernäs on tyytyväinen johtamispelin antiin. Sen pohjalta laaditun henkilöstökyselyn nojalla pystyttiin tarttumaan yksittäisen esimiehen ongelmiin ja ajatuslukkoihin, joita avaamaan kutsuttiin ulkopuolinen ”sparraaja”. Työntekijät ovat olleet tyytyväisiä märkämaalaamisesta luopumiseen. Liuotinaineiden käyttö pakotti kaikki maalaamon tiloissa liikkuvat suojautumaan raitisilmamaskeilla. Maalareiden oli pukeuduttava niiden lisäksi vielä suojahaalareihin. Nyt vain maalarit käyttävät maskeja. HITSAAMOON OSUU SUURIN TYÖKUORMA Omanin toimitusten kanssa alettiin työskennellä viime vuoden toukokuussa. Ensimmäiset merikontit lastattiin laivaan Vuosaaren satamassa heinäkuussa. Viimeiset laivaukset tapahtuvat ennen juhannusta. Teräsrunkojen asennuksesta asiakas huolehtii itse. Kangasasennukset tulevat suomalaisten hoidettaviksi. Pian valmistuksen käynnistymisen jälkeen kävi ilmi tuotantokapasiteetin riittämättömyys. Best-Hall on palkannut vuoden sisällä neljä uutta, vakituista hitsaajaa. Hitsaamossa siirryttiin väliaikaisesti kahden solun osalta kahteen vuoroon helmikuussa. Kapasiteettia on kasvatettu myös vuokratyöntekijöillä hitsaamossa, maalaamossa ja PVC-osastolla. Heitä oli talossa parhaimmillaan noin 40, mutta vuodenvaihteen jälkeen tilanne on tasaantunut, ja heidän lukumääränsä on supistunut reiluun parikymmeneen henkilöön. JAUHEMAALAUS Maalauslinjalla esineet ripustetaan kuljettimelle. Maalausruisku muodostaa esineen pintaan jauhemaalipeiton. Jauhemaalarit suihkuttavat käsin vaikeimmin peittyvät osat. Pinnoituksen jälkeen esineet kulkevat uuniin. Pudonnut jauhe kierrätetään uudelleen ruiskutukseen. Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 33 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 33 4.3.2020 10.52 4.3.2020 10.52
34 Tekijä 3/2020 Yritys joutui kääntymään myös ulkomaisen vuokrafirman puoleen, kun tarvittavaa määrää suomalaisia hitsaajia ei löytynyt. Liettualaisia hitsaajia tuli Pohjanmaalle parikymmentä. Hitsauksen osalta talossa on noudatettu yleistä tapaa säännöllisin väliajoin toteutettavista pätevyys kokeista. Niinpä jokainen taloon tullut hitsaaja on joutunut käymään sellaisen läpi. Parin liettualaisen osalta havaittiin, ettei osaaminen ollut riittävän korkealla tasolla, minkä vuoksi heitä ei palkattu. – Työnantaja oli huolissaan suhtautumisestamme liettualaisiin, mutta kyllähän me tajusimme tilanteen. Kaikilla oli kädet täynnä työtä, elementtihitsaaja ja varaluottamusmies Riku Honkaharju toteaa. – Kielimuuri on vähän vaikeuttanut toistemme ymmärtämistä. Vain muutama heistä osaa englantia. Meillä on itsellämmekin ollut halu tessamme mahdollisuus tehdä ylitöitä, sahuri Arto Kykyri muistuttaa. Liettualaiset ovat tehneet pitkää päivää kolmen viikon jaksoissa, minkä jälkeen he ovat olleet pidempään poissa. Tammikuussa talossa työskenteli enää kuusi liettualaista. – Sahaamossa on ollut isommat sahat kahdessa vuorossa, jotta on voitu ajaa koko ajan tavaraa sinne hitsaamoon, Kykyri huomauttaa. Suurin työkuorma tehtaalla osuu hitsaajille, jotka tekevät työtä urakkapalkalla. Korkeimmassa palkkaluokassa olevia elementtihitsaajia on 20, pienosia hitsaa enintään 8 työntekijää ja putkia 6 työntekijää. Hitsaajat, jotka eivät terveyden tilastaan tai muista syistä johtuen kykene urakka työhön, tekevät tuntityötä. Viimeisin tuotantotilojen saneeraus valmistui kolme vuotta sitten. Hitsaamoon saatiin lisää tilaa 2 500 neliötä. Samalla laajenivat sosiaalitilat, konttori ja ruokala. Tomi Junkkila pitää konepajassa toteutettua remonttia onnistuneena. – Hitsaamossa on hyvät olosuhteet. On valoisaa ja ilmanvaihto toimii. Kovilla pakkasilla saattaa olla ilmanpoiston kanssa vähäisiä ongelmia. TYÖTURVALLISUUTEEN ON PANOSTETTU BestHallin tuotantotiloissa on silmiinpistävin piirre työskentelyn tehokkuus. Toimintamalleja ovat ohjanneet työssä tai tilauskannassa tapahtuneet muutokset. Merkittävä muutos on ollut hallien ja työstettävien kappaleiden kokojen kasvaminen. Kymmenkunta vuotta sitten teräsristikkoraken teisten hallien keskikoko oli 750 neliötä, kun tällä hetkellä se on noin 2 000 neliötä. Nosturien maksimi paino on aikoinaan mitoitettu 1 000 kilolle, mutta nyt kantokyvyn tarve on vähintään kaksinkertainen. – Olemme pyrkineet kehittämään fyysistä rasitusta vähentäviä työmenetelmiä, jotta työn tekijät voivat joskus jäädä terveinä eläkkeelle, Leif Fagernäs sanoo. Osastoilla työskennellään kahden työntekijän soluissa, mikä helpottaa nostamista. Maalauslinjan kuljettimen kapasiteetti ei riitä kantamaan paina vimpia elementtejä. Siksi ne lähetetään alihankki jalle maalattaviksi. – Joskus saadaan painoa alemmaksi käyttämällä kappaleissa useampia liitoksia. Sillä tavalla ne myös mahtuvat paremmin kontteihin, Kykyri selittää. Tehtaalla valmistettiin viime vuonna 140 hallia. Parhaimmillaan niitä voi olla samanaikaisesti työn alla jopa parikymmentä. Isommat hallit jaetaan etappiosioihin, jolloin voidaan edetä asennusjärjes tyksen mukaisesti ja lähettää osioita työmaalle sitä mukaa, kun niitä valmistuu. BestHall on panostanut merkittävästi työ tur val lisuuteen. Talossa on onnistuttu puolittamaan työtapaturmien määrä. Sairauspoissaolotkin ovat vähentyneet kolmanneksella. Työntekijät ovat tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa. Kanavia on tarjolla aloitepalkkioista ennakoiviin turvallisuushavaintoihin. Käytössä ovat myös työpisteiden tarkastuskierrokset ja työvaiheiden riskiarvioinnit. – Haasteita on aiheuttanut se, että meille on tullut kahden vuoden aikana taloon kolme uutta työnjohtajaa, Junkkila pohtii. BestHallin tehtaalta on toimitettu vuodesta 1975 lähtien yli 5 000 hallia sekä Suomeen että ulkomaille. Aluksi asiakkaille toimitettiin vain kangaskatteisia halleja, mutta vuonna 2010 osaa mista laajennettiin perinteisiin teräshalleihin. Niistä muodostuikin kotimaan myynnin kivijalka. Kotimaan markkinajohtajan perusbisnestä ovat kangaskattohallit, joiden myynnistä viennin osuus on ollut keskimäärin reilusti yli puolet. Suurin vientimaa on ollut Itävalta. Viime vuosina on tärkeään rooliin noussut urheiluhallirakenta minen. Näitä halleja viedään eniten Englantiin ja Norjaan. ? ? ”Sahaamossa on ollut isommat sahat kahdessa vuorossa, jotta on voitu ajaa koko ajan tavaraa hitsaamoon”, Arto Kykyri kertoo suurtilauksesta. Taustalla Riku Honkaharju. Henkivakuutus kertoo rohkeudesta Jari kuoli kesällä. Mä yritin olla rohkea, kun kerroin lapsille, mutta romahdin. Hautajaisten jälkeen meidän yksitoistavuotias sanoi, että isi oli ollut rohkea, kun se uskalsi ajatella kuolemaa, että sen perhe voi jäädä yksin ja otti henkivakuutuksen. En tiedä mistä se oli sen kuullut, mutta se oli oikeassa siinä, että Jarin rohkeus turvaa meidän perhettä edelleen. if.fi/henkivakuutus Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheisten toimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 34 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 34 4.3.2020 10.52 4.3.2020 10.52
TYÖSSÄ Henkivakuutus kertoo rohkeudesta Jari kuoli kesällä. Mä yritin olla rohkea, kun kerroin lapsille, mutta romahdin. Hautajaisten jälkeen meidän yksitoistavuotias sanoi, että isi oli ollut rohkea, kun se uskalsi ajatella kuolemaa, että sen perhe voi jäädä yksin ja otti henkivakuutuksen. En tiedä mistä se oli sen kuullut, mutta se oli oikeassa siinä, että Jarin rohkeus turvaa meidän perhettä edelleen. if.fi/henkivakuutus Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheisten toimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 35 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 35 4.3.2020 10.52 4.3.2020 10.52
36 Tekijä 3/2020 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Kuka suojelee vuokratyöntekijää? Vastuut vuokratyöntekijän terveydestä ja turvallisuudesta jakaantuvat väistämättä käyttäjäyrityksen ja vuokratyöyrityksen välille. Mutta aina työntekijää on suojeltava. Työturvallisuuden perustyökaluja ovat riskienarviointiin perustuvat riskien hallintatoimet, työ terveyshuollon osaaminen ja ohjaus sekä työstä että terveydestä, työntekijöiden koulutus, opastus ja perehdytys sekä työkyvyn seuranta ja ylläpito. ? Vastuu siitä, että työntekijä ei joudu vaaraan tai menetä terveyttään työssään on aina työnantajalla. Tilanne on kuitenkin vähän sekavampi, kun työ tehdään vuokratyösuhteessa, jolloin vastuut väistämättä jakaantuvat käyttäjäyrityksen ja vuokratyöyrityksen välille. Vuokratyöyritys on palkanmaksaja ja työnantaja, mutta työ tehdään käyttäjä yrityksen työnjohdon, ohjauksen ja valvonnan alla. Jos yhteydenpito ei pelaa ja vastuissa on epäselvyyttä, voi melkoinen soppa olla valmis. TIETOJEN KULJETTAVA Vuokratyöntekijä on töissä vuokratyöyrityksessä, jonka tehtävänä on järjestää työterveyshuolto. Työterveyshuollon pitäisi tuntea kunkin asiakkaansa työolot, jotta se voi hoitaa lakisääteisen tehtävänsä. Jos työntekijän työskentelypaikka ja työolot vaihtuvat usein, voi työterveyshuollolla olla vaikeaa pysyä selvillä kunkin käyttäjä yrityksen altisteista. Käyttäjäyrityksen työterveyshuollolle pitää kertoa vuokratyöntekijöistä. Käyttäjäyrityksen työterveyshuollon on tehtävä työntekopaikalla työpaikkaselvitys, jossa arvioidaan vaarat. Vuokratyöntekijän työterveyshuollon pitäisi saada tieto näistä, jotta se pystyy hoitamaan tarpeelliset terveystarkastukset ja osansa opastuksesta ja perehdytyksestä. Moni käyttäjäyritys onkin kuulemma ottanut vuokratyön tekijät oman työterveyshuoltonsa piiriin ja laskuttaa vuokratyöyritystä. KÄYTTÄJÄYRITYKSEN ARKI KUNTOON Käyttäjäyrityksen vastuulla on huolehtia työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä ja päivittäisestä työskentelystä. Käyttäjäyrityksellä pitää olla työterveyshuollon työpaikkaselvityksen lisäksi riskien arvioinnit ja hallintatoimet hoidettuina. Haittaja vaaratekijöistä ja niiltä suojautumisesta on kerrottava riittävästi. Työn turvallisen sujumisen varmistamiseksi käyttäjäyrityksen täytyy myös kertoa vuokratyöyritykselle työn vaatima ammattitaito ja työn erityispiirteet. Työnantajan pitää olla varma työntekijänsä ammattitaidosta ja soveltuvuudesta. Käyttäjäyrityksen on huolehdittava työntekijän perehdytyksestä. Työsuojeluvaltuutettu edustaa kunkin työnantajan työntekijöitä, joten vuokratyöntekijöitä edustaa vuokratyöyrityksen työsuojeluvaltuutettu. Käyttäjäyrityksen työsuojeluvaltuutetun kanssa on myös käytävä läpi yhteisellä työpaikalla olevat, työturvallisuuteen liittyvät tekijät. Toki myös käyttäjäyrityksen työsuojeluvaltuutetulle on hyvä kertoa työturvallisuuteen liittyvät asiat. Käyttäjäyrityksen pitää kertoa myös työsuojeluvaltuutetulleen vuokratyön aloittamisesta. Joissain työehtosopimuksissa vuokratyöntekijät otetaan huomioon käyttäjäyrityksen työsuojeluvaltuutetun vapautusaikaa laskettaessa. JENNI ULJAS TAPATURMIEN MÄÄRÄ NOUSSUT VUOKRATÖISSÄ ? Alkuvuodesta valmistuneissa vuoden 2018 työtapaturmatilastoissa näkyy vuokra työntekijöiden kohdalla ikävä poikkeama yleisestä linjasta. Työtapaturmien määrä ja taajuus olivat yleisesti samalla tasolla kuin vuonna 2017, mutta vuokratyössä tapahtuneiden korvattavien tapaturmien määrä kasvoi selvästi. Tapaturmavakuutuskeskuksen tiedotteen mukaan noin puolet vuokratyöntekijöiden työtapaturmista sattui alle 30-vuotiaille. Oletettavaa on, että perehdytykseen pitää kiinnittää enemmän huomiota. Perehdytyksen täytyy kattaa työ, työolot, työympäristön vaaratekijät ja turvalliset työtavat. Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 36 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 36 4.3.2020 10.52 4.3.2020 10.52
Voidaanko työpaikalla itse rakentaa teräsleikkuri tuotantoon? Kun rakennetaan kone omaan käyttöön, työnantajan on huomioitava, että uuden koneen on täytettävä valtioneuvoston päätöksessä koneiden turvallisuudesta (1314/1994) määrätyt terveysja turvalli suusvaatimukset. Koneeseen pitää tehdä suomenja ruotsinkieliset ohjeet sekä vaatimustenmukaisuusvakuutus, jossa valmistaja vakuuttaa kyseisen koneen täyttävän lainsäädännön vaatimukset. Mikäli kone otetaan käyttöön vain yksi kielisellä alueella, ohjeet voivat kuitenkin olla alueen kuntien virallisen kielen mukaisesti yksikieliset. Lisäksi koneessa tulee olla CE-merkintä. Ennen käyttöönottoa työnantajan on varmistettava, että kone on vaatimusten mukainen ja turvallinen siinä käyttöympäris tössä ja sellaisessa käytössä, mihin se on tarkoitettu sekä tehtävä riskien ja vaarojen arviointi. Työnantajan on jatkuvasti seurattava ja valvottava koneen kuntoa ja pidettävä se koko käyttöikänsä kunnossa. Kone on huollettava säännöllisesti. Työnantajan pitää antaa työntekijälle riittävä opetus ja ohjaus koneen käytöstä. Tarvittaessa ohjeiden pitää olla kirjalliset. Työntekijän on noudatettava ohjeita sekä asianmukaista huolellisuutta ja varovaisuutta. 3/2020 Tekijä 37 TYÖSSÄ KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Työssä tai omassa hyvinvoinnissasi tapahtuvat muutokset vaikut tavat työssä jaksamiseesi. Kiila-kuntoutuksessa löydät uusia näkö kulmia työhösi. Keskiössä ovat omaa työhyvinvointiasi koskevat ratkaisut, joihin saat myös esimiehesi tuen. Teollisuusliiton teknologia-alan työntekijöiden Kiila-kuntoutuskurssi, 78525. Verve Tampere. Teollisuusliiton luottamushenkilöiden Kiila-kuntoutuskurssi, 78628. Verve Oulu. Teollisuusliiton erityisalojen Kiila-kuntoutuskurssi, 78499. Verve Turku. Teollisuusliiton kemian alan Kiilakuntoutuskurssi, 78455. Verve Lappeenranta. Teollisuusliiton luottamushenkilöidenkuntoutuskurssi, 78449. Verve Helsinki. HALUATKO TIETÄÄ LISÄÄ? OTA YHTEYTTÄ! Marjut Lumijärvi, 040 555 0231 tai marjut.lumijarvi@teollisuusliitto.fi Juha Sutinen, 040 775 4144 tai juha.sutinen@teollisuusliitto.fi Voisitko jaksaa paremmin? SUOJAUDU FLUNSSALTA Tavanomainen flunssa sekä influenssan, RS-viruksen ja hinkuyskän kaltaiset taudit tarttuvat yskiessä ja aivastaessa ja käsien välityksellä. Käsien peseminen on parasta flunssan torjuntaa. Käsihygienia on tärkein keino ehkäistä myös koronavirustartuntaa, vatsatauteja ja matkaripulia. PESE KÄTESI AINA ? kun tulet ulkoa sisälle ? ennen ruoan laittoa ja ruokailua ? wc-käynnin tai vaipan vaihdon jälkeen ? kun olet niistänyt, yskinyt tai aivastanut ? kun olet koskenut samoja pintoja kuin flunssainen henkilö. ÄLÄ KOSKETTELE silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi. LÄHDE: THL AKRYLAATTIEN TERVEYSHAITAT TUTKINTAAN AMMATTITAUDIT Paljon käytössä olevat liimat aiheuttavat vakaviakin terveyshaittoja, jotka voivat pakottaa vaihtamaan ammattia. Akrylaattiliimoja käytetään paljon kotitalouksissa ja teollisuudessa. Niiden riskejä ei ole useinkaan tunnistettu, ja käytön yleisyys luo hämäävän käsityksen turvallisuudesta. Akrylaattiyhdisteet aiheuttavat allergisen ihottuman lisäksi jonkin verran työperäistä astmaa ja nuhaa. Merkittävä akrylaatti-ihottumaa aiheuttava tuoteryhmä on kokoonpanotyössä käytettävät anaerobiset liimat. – On vaikea ennustaa, kenelle akrylaattiallergia kehittyy. Sen takia on järkevää välttää huolellisesti akrylaattiyhdisteiden pääsy iholle ja hengitysilmaan. Se on mahdollista hyvillä työtavoilla, teknisillä torjuntatoimilla ja oikeanlaisella suojau tumisella, vanhempi asiantuntija Katri Suuronen Työterveyslaitokselta kertoo. Henkilön, jolle on jo kehittynyt allergia, täytyy yleensä lopettaa akrylaattituotteiden käyttö kokonaan. Akrylaattien aiheuttamien sairauksien ehkäisyä tutkitaan vuosina 2019–2022. Teollisuusliitto on mukana yhteistyössä. Tuloksena syntyy ilmainen koulutusja tiedotusmateriaali kauneudenhoitoja kokoonpanoaloille. LISÄTIETOJA: www.ttl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen KI TI H A IL A Työssä tai omassa hyvinvoinnissasi tapahtuvat muutokset vaikut tavat työssä jaksamiseesi. Kiila-kuntoutuksessa löydät uusia näkö kulmia työhösi. Keskiössä ovat omaa työhyvinvointiasi koskevat ratkaisut, joihin saat myös esimiehesi tuen. Teollisuusliiton teknologia-alan työntekijöiden Kiila-kuntoutuskurssi, 78525. Verve Tampere. Teollisuusliiton luottamushenkilöiden Kiila-kuntoutuskurssi, 78628. Verve Oulu. Teollisuusliiton erityisalojen Kiila-kuntoutuskurssi, 78499. Verve Turku. Teollisuusliiton kemian alan Kiilakuntoutuskurssi, 78455. Verve Lappeenranta. Teollisuusliiton luottamushenkilöidenkuntoutuskurssi, 78449. Verve Helsinki. HALUATKO TIETÄÄ LISÄÄ? OTA YHTEYTTÄ! Marjut Lumijärvi, 040 555 0231 tai marjut.lumijarvi@teollisuusliitto.fi Juha Sutinen, 040 775 4144 tai juha.sutinen@teollisuusliitto.fi Voisitko jaksaa paremmin? ILMOITUS Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 37 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 37 4.3.2020 10.52 4.3.2020 10.52
Työntekijöistä huolehtiminen kannattaa Pitkäjänteiset toimet työhyvinvoinnin edistämiseksi kantavat hedelmää. Venttiilivalmistaja Vexve on innostava työpaikka, jossa työntekijät viihtyvät. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN – Teemme yhdessä paljon muutakin kuin venttiilejä, ja siksi meille on hitsautunut hyvä tiimihenki. Jos töissä tulee joku ongelma, niin täällä et jää sen kanssa yksin, Virta kiittelee. Vexve käyttää henkilöstön hyvinvointiin kuusinumeroisen summan vuodessa, kertoo henkilöstöpäällikkö Mirka Hautamäki. – Henkilöstö tekee tuloksen, ja siksi omistaja haluaa huolehtia henkilöstön työkykyisyydestä. On ollut kiva huomata, että henkilöstö myös käyttää työsuhde-etuja, Hautamäki sanoo. Yksi Vexven merkittävimmistä satsauksista työhyvinvointiin on laaja terveys turvavakuutus. Se korvaa kattavasti erikoissairaanhoitoa ja kattaa myös vapaa-ajan tapaturmat. – Minulta on avattu molemmat rannekanavat. Sen jälkeen lakkasivat kädet puu tu masta ja työkalut rupesivat taas pysymään käsissä, Mäkipää kertoo. Mäkipää kiittelee palvelun nopeutta. Kun työterveyslääkäri kirjoitti hänelle lähetteen, oli Mäkipää jo seuraavana päivänä valitsemallaan yksityisellä lääkäriasemalla leikattavana. – Kustannuksiin minun ei tarvinnut osallistua millään tavalla. Bussilipun Tampereelle taisin joutua itse maksamaan. Virta puolestaan kävi puoli vuotta haavahoidossa laajan terveysturvavakuutuksen turvin. – Ilman vakuutusta se olisi ollut kallista lystiä. Avohaavan umpeen kasvattaminen oli pitkä ja hidas prosessi. Siitä oli kyllä suuri apu, että pystyin hoitamaan kaiken vakuutuksen piirissä. Laajan terveysturvavakuutuksen turvin työntekijä pääsee nopeasti hoitoon ja toipumaan eikä hänen tarvitse miettiä kustannuksia, sanoo Vexven henkilöstöpäällikkö Mirka Hautamäki. T yöviikko lähtee käyntiin sämpylöillä ja kahvilla Vexven tehtaalla Sastamalassa. Ne ovat yksi työnantajan tar joamista monista henkilöstö eduista. – Täällä saa heti kahvia, kun tulee aamulla töihin. Se on tärkeää. Meillä on kahviautomaatit, ja kahvia saa juoda niin paljon kuin napa kestää, nauraa tuore työsuojeluvaltuutettu Vili Virta. – Ja maanantaisin kahdeksan kahvilla talo tarjoaa sämpylät, lisää pääluottamusmies Jarkko Mäkipää. Venttiilejä Laitilassa ja Sastamalassa valmistava Vexve Oy tukee työntekijöidensä hyvinvointia tavanomaista laajemmin. Se tarkoittaa muun muassa kattavaa työterveyspalvelua ja erilaisia virkistystapahtumia. KÄYTÄNTÖ 38 Tekijä 3/2020 TERVEYSTURVAVAKUUTUKSEN AVULLA NOPEASTI HOITOON Illanistujaisissa toimii stand up, sanovat Vexven pääluottamusmies Jarkko Mäkipää (vas.) ja työsuojeluvaltuutettu Vili Virta. Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 38 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 38 4.3.2020 10.52 4.3.2020 10.52
Lisäksi Vexve tukee työntekijöitään esimerkiksi tupakoinnin lopettamisessa tarjoamalla heille nikotiinikorvaushoitoa. Myös vuosittainen influenssarokotus on vexveläisille maksuton. Lähes kaikki Vexven työntekijät hyödyntävät liikuntaja kulttuurietua, Hautamäki kertoo. Vexve tarjoaa sitä vuodessa 400 euron edestä työntekijää kohden ilman omavastuuosuutta. – Kyllä se niposesta naposeen menee, sanoo Mäkipää, joka käyttää edun kuntosalilla, teatterissa ja Sastamalan opiston kursseilla. Liikuntaja kulttuurietu ladataan Vexvellä erilliselle maksukortille. Virta maksaa sillä elokuvissa ja laskettelureissuilla. – Se on hyvä, että kortti käy niin monessa paikassa. Ennen paperisia seteleitä saattoi jäädä käyttämättä, mutta nyt saan sähköpostiin muistutuksen hyvissä ajoin etukäteen ennen kuin kortin saldo vanhenee. Halutessaan Vexven työntekijät voivat käyttää puolet liikuntaja kulttuuriedun arvosta eli 200 euroa hierontoihin. Erityi sesti tuotan nossa monen työ on varsin fyysistä. – Onhan se mukavaa, että työnantaja ajattelee työntekijää ja antaa käydä esimerkiksi hierojalla. Joka työpaikalla ei sellaista etua ole, sanoo koeponnistaja Sami Ruusela. Hierojakäynneistä on haluttu tehdä helppoja. Hieroja voi esimerkiksi laskuttaa työnantajaa 200 euroon asti. Vexveläiset rentoutuvat myös yhdessä. Siitä pitää huolen säännöllisesti kokoontuva virkistystoimikunta, joka järjestää työntekijöille erilaisia virkistystapahtumia. – Kerran viikossa pelaamme sählyä Vinkin vapaa-aikakeskuksessa. Siellä käy kiitettävästi porukkaa. Sählyvuoro yhdistää hyvin konttorin ja tehtaiden väkeä, Virta kertoo. Omat treenit löytyvät myös juoksusta ja jalkapallosta kiinnostuneille. Kerran vuodessa virkistystoimikunta järjestää jonkin ison tapahtuman, kuten risteilyn tai pikkujoulut. – Teimme kaksi vuotta sitten henkilöstölle kyselyn siitä, minkälaisia virkistystapahtumia he toivovat. Tänä vuonna kysely on tarkoitus tehdä uudestaan, Hautamäki kertoo. Mäkipää, Virta ja Hautamäki kuuluvat virkistystoimikuntaan, jossa on jäseniä Vexven kaikilta tehtailta. – Teatteriretket voisi olla yksi, ja kylpylähotelli Eden aukeaa uudestaan maaliskuussa. Sinne voisi tehdä pistokeikan, Mäkipää ideoi. Erityisen pidettyjä ovat olleet jääkiekkoon liittyvät tapahtumat. Esimerkiksi keväällä 2018 Vexven väki kokoontui Vammalan teatteriin katsomaan valkokankaalta MM-kiekkoa. – Suomi kohtasi avausottelussaan Etelä-Korean. Ensimmäisen erän jälkeen projektorista meni lamppu. Innokkaimmat katsoivat ottelun loppuun läppäriltä, Mäkipää muistelee. Projektorin rikkoontuminen ei Mäkipään mukaan haitannut tahtia, ja illanvietto sisälsi onneksi muutakin ohjelmaa. Tamperelaispanimo Brewcats maistatteli käsityöläisoluita, ja tarjolla oli myös lätkäiltaan sopivaa ruokaa, kuten hodareita. – Yksinkertaista, mutta toimivaa, Virta toteaa. Helmikuussa vexveläiset matkustivat Helsinkiin seuraamaan KHL-ottelua. Jokereiden vastustajaksi asettui Metallurg Magnitogorsk. Mukaan lähti myös Sami Ruusela. – Toivoisin lisää isoja, koko firman tapahtumia, koska niissä tapaa muidenkin tehtaiden väkeä. Teatteriretkellekin lähden, jos sellainen järjestetään. Ei se pahitteeksi ole, Ruusela tuumaa. Kevättalvella Vexve vie perinteisesti työntekijänsä laskettelemaan Ellivuoreen. Mukaan voi ottaa myös perheen, sillä jokainen työntekijä saa neljä hissitai välinelippua koko päiväksi. Viime vuonna Vexve osallistui toistamiseen Eezy Spiritin henkilöstötutkimukseen, ja nousi keskisuurten yritysten sarjassa Suomen innostavimpien työpaikkojen joukkoon. – Työantajan toimet vaikuttavat paljon. Tänne on mukava tulla töihin, raha ei ole kaikki kaikessa, ja työkavereiden kanssa voi puhua vähän muustakin kuin työasioista, Virta sanoo. Hautamäki uskoo, että hyvä työnantajakuva auttaa myös rekrytoinneissa ja pidentää työuria. Tuotannon puolella vaihtuvuus on Virran mukaan vähäistä. – Kyllä täällä porukka viihtyy. Meillä on paljon pitkän uran omaavia ihmisiä. Itse olen ollut täällä yhdeksän vuotta eikä minulla ole mitään tarkoitusta lähteä minnekään, Virta sanoo. Kiitosta saa myös työnantajan joustavuus. – Työaikoja ja lomia pystyy sopimaan tosi hyvin, ja ylitöitäkin on riittävästi, jos niitä haluaa tehdä. Merkittävää työhyvinvoinnin kannalta oli sekin, että me emme lähteneet mukaan kiky-pelleilyyn, Mäkipää toteaa. TYÖSSÄ VEXVE OY PERUSTETTU 1960 KOTIPAIKKA Sastamala TUOTANTO Venttiilejä ja säätimiä lämmitykseen ja jäähdytykseen. HENKILÖSTÖ 190 työntekijää, joista 112 tuotannossa. LIIKEVAIHTO 48,8 milj. euroa (2018) 3/2020 Tekijä 39 TYÖNTEKIJÄT ARVOSTAVAT JOUSTAVUUTTA VIRKISTYSTOIMIKUNTA JÄRJESTÄÄ YHTEISIÄ TAPAHTUMIA LIIKUNTAJA KULTTUURIETUA 400 EUROLLA VUODESSA Koeponnistaja Sami Ruusela on työskennellyt Vexven läppätehtaalla Sastamalassa runsaat kaksi vuotta ja on viihtynyt hyvin. Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 39 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 39 4.3.2020 10.52 4.3.2020 10.52
40 Tekijä 3/2020 Sanoman Alma-kauppa keskittää media-alaa Sanoma Oyj:n ja Alma Median suuri lehtija painokauppa selittyy mediamainonnan dramaattisilla muutoksilla. Lehtien siivu mainoskakusta on romahtanut ja verkon kasvanut. Suomen mediamaailman ykköstoimija Sanoma Oyj osti helmikuussa Alma Medialta kaksi alueellista ykköslehteä (Aamulehti ja Satakunnan Kansa ) ja 13 pienempää lehteä sekä Tampereella sijaitsevan modernin painotalon. Suurkaupan taustalla on molempien yritysten pyrkimys päästä kiinni kasvavaan verkkomainontaan. Kaupan myötä Alma supistaa rooliaan perinteisenä kustantajana ja luopuu lehtien painamisesta. Yhtiön suunta on verkko: digitaaliset palvelut, mainosja markkinointiratkaisut sekä maksulliset digisisällöt. Vain Iltalehti , Kauppalehti ja Talouselämä jäävät muistuttamaan menneisyydestä. Myös Sanoman intressit liittyvät verkkomaailmaan. Yhtiö kuvaa kauppaa ”merkittäväksi investoinniksi Sanoman uutis medioiden digitaalisen tilaajamäärän kasvattamiseen ja kotimaisen, riippumattoman journalismin digitaaliseen tulevaisuuteen”. Vaikka yritysten välinen kilpailu on kovaa, hieman kärjistäen voi sanoa, että Suomen mediayritysten suurimmat haasteet ovat Facebook ja Google – eivät muut suomalaiset mediayritykset. Mediataiston häviäjiä ovat olleet sanomaja aikakauslehdet, joiden osuus mainosrahasta on supistunut dramaattisesti. Painetun sanan ahdinkoa pahentaa se, että myös tilaustuotot ovat pienentyneet, kun kuluttajat yhä enemmän hankkivat tietonsa somesta ja digi lehdistä. Lehtitaloissa onkin viimeisten vuosikymmenten aikana käyty satoja yt-neuvotteluja, jotka ovat johtaneet erityisesti kirjatyöntekijöiden vähentämisiin. PÄÄLUOTTAMUSMIEHET RAUHALLISIA, AINAKIN TOISTAISEKSI Lue laajempi versio jutusta: www.tekijälehti.fi Sanoman ja Alman edustajat painottivat, että kauppa itsessään ei aiheuta isoja uudelleenjärjestelyjä. Lehtiä ja toimituksia ei yhdistetä, mutta niiden yhteistyötä lisätään. Mutta miten käy lehtien painajille ja muille kirjatyöntekijöille, viestintäalan toimihenkilöille ja jakajille? Heistä ei sanottu sanaakaan. ? Pitkään Alma Manun jakajien pääluottamusmiehenä toiminut, nykyään Posti palvelut Oy:n palveluksessa oleva varaluottamusmies Eveliina Koivisto valottaa tilannetta. – Postipalvelut Oy osti Alman jakelutoiminnan viime kesäkuussa. Liikkeenluovutus oli nyt vuodenvaihteessa. Selkeästi näin jälkikäteen ajatellen Sanoma ei halunnut jakelua riesakseen, joten se myytiin ensin pois. Aika nopeasti alkoi spekulaatiot myös painotoiminnan myymisestä. Ostaja vain yllätti, kun se ei ole tunnettu printin ylläpidosta. Sanoman lähes monopoliasema on hieman huolestuttava näkymä. ? Alman Tampereella sijaitsevan painolaitoksen eli Alma Manun kirjatyöntekijöiden pääluottamusmies Hannu Korhonen ei myöskään ole yllättynyt. – Kun on vuosia ollut mukana yhtiön erilaisissa palavereissa, on huomannut ne asiat, jotka kiinnostavat ja myös ne asiat, jotka eivät kiinnosta. Painopuoli ei ole kuulunut suurimpiin kiinnostuksen kohteisiin, Korhonen toteaa. Hän sanoo miettineensä kauppahintaa. Alma myi 13 lehteä ja painon Sanomalle 115 miljoonalla eurolla. Se ei kuulosta järin isolta summalta. – Meidän paino on Pohjoismaiden modernein. Kone on painamisen ja postituksen osalta äärimmäisen tehokas. Siihen investoitiin vuonna 2013 suunnilleen 70 miljoonaa euroa. Ostaja sai nyt hyvän painon lisäksi valmiit tuotteet. Sanoma-konsernissa on yritysjärjestelyn jälkeen kolme sanomalehtipainoa. Tampereen lisäksi on Sanomala Vantaalla ja Savon Paino Varkaudessa. Pääosa Helsingin Sanomista ja Ilta-Sanomista painetaan Vantaalla. ? Sanomalan painon pääluottamusmies Heikki Heikkilä arvioi, että yritysjärjestelyllä ei ole lyhyellä tähtäimellä erityisiä vaikutuksia painoihin tai painajiin. – Me painojen pääluottamusmiehet emme näe tässä vaiheessa erityisiä huolenaiheita. Ei ole järkeviä, logistisia tai aikataulullisia syitä siirtää töitä esimerkiksi Vantaalta Tampereelle tai toisinpäin, Heikkilä sanoo. Heikkilä näkee suuressa mediajärjestelyssä hyvääkin. – Painettujen lehtien tulevaisuuden osalta on ratkaisevan tärkeää, että tuote on korkeatasoinen. Sellainen, että lukijat sen mielellään tilaavat. Minusta nyt on edellytykset parantaa lehtien laatua, kun on selvästi ilmoitettu, että toimitukset voivat käyttää toistensa juttuja. ? Myös Sanoma Media Finlandin toimihenkilöiden eli grafinetlaisten pääluottamusmies Tuija Pircklén suhtautuu kauppaan varsin kiihkottomasti: – Tämän hetken tietojen perusteella en ole huolestunut. Näyttäisi siltä, että esimerkiksi myynnin osalta ei ole päällekkäisyyksiä, ja osaamista puolin ja toisin voidaan kehittää. Pircklén näkee kaupassa myös mahdollisuuksia. Suuntaaminen digitaalisiin sisältöihin nimittäin vaatii isoja investointeja. Nyt digiin on laajemmat hartiat ja vuosien mittaan saatuja kokemuksia voi hyödyntää puolin ja toisin. Tämä voisi lisätä mainostajien silmissä myös painettujen lehtien houkuttelevuutta. TUOMO LILJA Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 40 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 40 4.3.2020 11.55 4.3.2020 11.55
3/2020 Tekijä 41 TYÖSSÄ LYHYET GRAAFISELLE YHDET PELISÄÄNNÖT TYÖEHDOT Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Teollisuusliitto haluavat kehittää graafista alaa yhtenäisillä pelisäännöillä. PAM ei enää jatkossa neuvottele tulostusalan työehtosopimuksesta. Graafisella alalla on nyt kaksi työehtosopimusta, joista Teollisuusliitto ja Medialiitto ovat neuvotelleet mediaja painoalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen ja PAM sekä Palvelualojen työnantajat Palta ovat neuvotelleet tulostusalan työehtosopi muksen. Media ja painoalalla sopimuksen piirissä on työntekijöitä noin 7 200 ja tulostusalan sopimuksen piirissä noin 1 200. ”Painoja tulostusalojen väliset erot ovat käytännössä hävinneet. Sen takia ei ole järkevää, että toimialalla on kaksi sisällöltään toisistaan poikkeavaa työehtosopimusta. Meidän mielestämme alan työntekijöiden työehdot on jatkossa määriteltävä kattavamman mediaja painoalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen perusteella.” ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN PAMin puheenjohtaja ”On hienoa, että ammattiliitot pystyvät yhdessä toimimaan niin, että työntekijöiden etuja pystytään kehittämään entistä paremmiksi. Toivotan kaikki työntekijät, joihin on sovellettu kyseistä PAMin sopimusta tervetulleeksi Teollisuusliiton jäseniksi. Yhdessä toimimalla varmistamme hyvän edunvalvonnan myös jatkossa.” RIKU AALTO Teollisuusliiton puheenjohtaja PALKKOIHIN JÄI VAHDITTAVAA TASA-ARVO Päävastuu samapalkkaisuudesta jäi nyt työpaikoille, kun kolmikantainen valmistelu palkkatasa-arvon edistämisestä ajautui karille. ”Henkilöstön edustajien pitää voida olla mukana tasa-arvosuunnittelun kaikissa vaiheissa. Kannattaa varmistaa, että oman työpaikan tasa-arvo suunnitelma on ajan tasalla, laadukas ja riittävän kattava. Suunnitelmaa ja palkkakartoitusta pitää myös käsitellä henkilöstön kanssa keskustellen, jotta asiat sisäistyvät kaikille. Tarpeen tullen pitää esittää lakikirja kourassa, että suunnitelma on tehtävä. Jos työnantaja kieltäytyy, voi ottaa yhteyttä tasa-arvovaltuutetun toimistoon.” ANNE MIRONEN SAK:n työympäristöja tasa-arvoasioiden asiantuntija KORONAVIRUS JA TYÖSUHDE Koronavirusepidemialla voi olla vaikutuksia myös töiden tekemiseen. Katso Teknologiateollisuuden ohjeistus: www.teollisuusliitto.fi/teknologiasektorin-ajankohtaista KONEKUSKEJA VUOTAA MUILLE ALOILLE TUTKIMUS Vain 52 prosenttia viime vuosikymmenellä metsäkoneenkuljettajiksi valmistuneista työskentelee opintojaan vastaavassa työssä. Runsas neljännes hakeutuu muille aloille. TTS Työtehoseura, Koneyrittäjät ry sekä Teollisuusliitto ovat Metsämiesten Säätiön rahoituksella selvittäneet muille aloille hakeutumisen syitä. ? Kaksi kolmasosaa muille aloille siirtyneistä ei ole koskaan työskennellyt metsäkonealalla. Myöhemmin muualle siirtyneen kolmanneksen työsuhteista 40 prosenttia päättyi koeajalla työn tuottamattomuuden takia. Ilmiön taustalla ovat tutkimuksen mukaan alalle soveltumattomuus sekä liian vähäinen koneaika opintojen yhteydessä. ? ? Oppilaitosten mukaan 10–50 prosenttia opiskelijoista vuodesta ja oppilaitoksesta riippuen ei sovellu metsäkoneenkuljettajan ammattiin, jonka takia heidät kannattaisi ohjata muiden alojen opintoihin. Työn alhainen tuottavuus työsuhteiden alussa on oppilaitosten arvion mukaan seurausta vähäisestä opiskelijakohtaisesta kone ajasta opintojen aikana, mikä johtuu koulujen puutteellisista resursseista. DIGITAITOJA TYÖNTEKIJÖILLE KOULUTUS FutureFit -ohjelma kouluttaa työntekijöille tulevaisuuden digitaalisia taitoja. Koulutussisältöinä ovat älylaitteet ja sovellukset, pilvipalvelut, viestintä työpaikalla, tietoturva ja yksityisyys, koneoppiminen ja tekoäly sekä jatkuva oppiminen. Koulutuksen aikana tutkitaan, mitkä digitaaliset taidot ovat merkittävimpiä ja kuinka niitä voi kouluttaa oppimisen ja motivoinnin näkökulmasta. ? Ohjelman rahoittajana on Google.org. Suomessa yhteistyössä ovat mukana ammattiliittokumppaneina SAK, Teollisuusliitto, PAM ja AKT, koulutuskumppanina TSL ja tutkimuskumppanina Demos Helsinki. ? Koulutus tapahtuu 8–12 henkilön pienryhmissä ja järjestetään 2–4 peräkkäisenä päivänä, 3–7 tuntia kerrallaan. Kokonaiskesto on 14 tuntia. ? Luottamusmies ja työnantaja sopivat neuvotellen osallistuvat. Koulutukset tapahtuvat työajalla ja työnantajalle ei korvata erikseen menetettyä työpanosta. ? Koulutus on työntekijöille ilmaista mukaan lukien mahdolliset matkakustannukset. LISÄTIETOJA Hankepäällikkö Kim Katainen, puh. 045 250 7080, kim.katainen@tsl.fi ja hankepäällikkö Janne Laulumaa, puh. 040 590 6878, janne.laulumaa@tsl.fi. www.tsl.fi TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI TULEE TAAS 19.–20.5. Murikka-opisto, Tampere SEMINAARI Kärkiteemana on tänä vuonna ergonomiatiedon hyödyntäminen työympäristössä ja töiden suunnittelussa. Työn muutos digitalisaation ja robotiikan myötä on työpaikoilla jo läsnä ja vielä vahvemmin työn arjessa tulevina vuosina. Miten ja millä tavoin työtehtävät ja työympäristö suunnitellaan meille ihmisille sopiviksi? Kuinka huomioidaan henkinen jaksaminen lisääntyvässä aivotyössä? ? Seminaarissa läpikäydään myös ajankohtaisia kysymyksiä työoikeuden, työsuojelun viranomaisvalvonnan sekä kemiallisten tekijöiden osalta. ? Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti työpaikkojen työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojeluasiamiehille sekä kaikille työsuojeluorganisaation jäsenille. Teollisuusliiton jäsenille seminaari on maksuton. Ellei työnantaja jostakin syystä maksa ansionmenetystä ja matkakustannuksia, maksaa liitto jäsenilleen kurssistipendin ja -päivärahan sekä matkat yleisen kulkuneuvotaksan mukaan. www.teollisuusliitto.fi/tyoymparistoseminaari OIKAISU Tekijä 2/2020:n puurakentamisesta kertovassa jutussa mainitun kuhmolaisen Crosslamin työntekijämäärä on 16, ei 166. PÄÄLUOTTAMUSMIEHET RAUHALLISIA, AINAKIN TOISTAISEKSI H A RR I N U RM IN EN Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 41 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 41 4.3.2020 10.53 4.3.2020 10.53
Uutta vauhtia toimintaan Kuutisenkymmentä aktiivista jäsentä Oulusta ja Lapista kokoontui kehittämään ammattiosastojen toimintaa. Tilaisuutta leimasi virkeä ja innostunut tunnelma. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT JYRKI LUUKKONEN T eollisuusliiton kaikkien aikojen ensimmäinen ammattiosastojen kehittämiskoulutus järjestettiin 7.–8. helmikuuta Murikassa. Alueellisen koulutussarjan onnistuneesta käynnistämisestä vastasivat Oulun ja Lapin aktiiviset jäsenet. – Sain ammattiosaston puheenjohtajana sähköpostia, että Murikassa järjestetään ammattiosastojen kehittämiskoulutus. Otin asian hallituksessa esille, että lähdetään isolla porukalla, Juha Eskola kertoo. – Ajatus otti kipinää saman tien, Päivi Eskola jatkaa. – Kaikki löivät nimen paperiin. Saimme kymmenen osallistujaa matkaan mukaan, Riikka Inkeröinen täydentää. VILKASKIN KAIPAA UUSIA IDEOITA Rovaniemen metallityöväen ammattiosasto järjestää kokousten lisäksi jäsenilleen runsaasti muuta toimintaa, kuten koulutusta ja vapaa-ajan tapahtumia, joihin myös puolisot voivat osallistua. Päivi Eskolan vetämällä naisjaostolla on järjestelyissä keskeinen rooli, samoin Riikka Inkeröisellä esimerkiksi nuorten tapahtumien järjestämisessä. – Tosi paljon on tullut toimintaa lisää verrattuna kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen, Päivi Eskola vertailee. – Aktiivisuuden nostamista on edistänyt se, että hallituksen jokaisella 14 jäsenellä on oma määritelty tehtävänsä osaston toiminnassa, Juha Eskola arvioi. Osastolla on vähintäänkin perusasiat kunnossa, mutta kehitettävääkin riittää. – Jäsenhankinta on ensimmäinen asia, missä tarvitaan aktivoitumista, Päivi Eskola toteaa. – Ja toimintaan kaivataan muutenkin ideoita. Nyt kun on nähnyt ja kuullut, miten muut toimivat, on voinut havaita, että jotakuinkin samanlaiset haasteet meillä kaikilla näyttää olevan edessämme. Niitä on hyvä miettiä isommalla porukalla, Juha Eskola pohtii. AMMATTIOSASTOJEN KEHITTÄMISKOULUTUS 7. –8.2. MURIKKA-OPISTO 42 Tekijä 3/2020 Päivi Eskola, Juha Eskola ja Riikka Inkeröinen Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 42 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 42 4.3.2020 10.53 4.3.2020 10.53
Vuoden 2020 aikana ammattiosastot kutsutaan alueittain kehittämisviikon loppuihin. Osaston hallituksesta toivotaan vahvaa osallistumista. Koulutus järjestetään Murikka-opistossa. Viikonlopusta ei tule osastolle kuluja. 3/2020 Tekijä 43 LIITOSSA Eskolat työskentelevät Rovaniemellä BRP Finlandin kelkkatehtaalla, Inkeröinen puolestaan Marttiinin puukkotehtaalla. Motivaatio toimia ammattiosastossa on korkealla. – Haluan tietää asioista enemmän. En jaksa opiskella lukemalla, vaan opin kokemusten kautta ihmisten kanssa olemalla, Päivi Eskola kertoo. – Kun tapaa samankaltaista väkeä, tulee siitä myös yhteenkuuluvuuden tunne, Juha Eskola kuvailee. – Osallistumalla ja toimimalla pystyy vaikuttamaan asioihin, Inkeröinen tiivistää. VUOROVAIKUTUS ESTÄÄ HIIPUMISEN Puheenjohtaja Antti Hautajoki ja taloudenhoitaja Mervi Pyy Kajaanin metallityöväen ammattiosastosta tulivat kurssille hakemaan inspiraatiota. – Kun yksinään touhutaan osaston kesken, niin aika helposti leipääntyy siihen hommaan, Pyy miettii. – Sitä hiipuu tietämättään, jos vaan touhuaa omalla tontillaan, Hautajoki vahvistaa. – Kurssilta saa uusia ideoita sekä vertaistukea. Lisäksi kun tapaa ihmisiä, jotka tekevät samaa työtä, niin se innostaa jatkamaan, Pyy kuvailee. – Tämä on hyvä buusti. Pääsee keskustelemaan ja miettimään asioita perusteellisesti, Hautajoki toteaa. Kajaanin osaston hallitus pitää kokouksen kerran kuukaudessa. Lisäksi osasto järjestää koulutusta, tilaisuuksia ja tapahtumia, ja tarjoaa jäsenilleen esimerkiksi alennuksia uimaja keilahalliin. – Jäsenhankinnan vahvista misen rinnalla ammattosastojen yhteistyötä pitäisi alueella parantaa, Kainuun Pintakäsittelyssä hitsaajana työskentelevä Hautajoki linjaa. – Näin se on, mutta helppoja tavoitteita ne eivät ole. Kun ihmiset käyvät töissä, aika tahtoo olla kortilla, Terrafame Oy:ssa oppi sopimuksella prosessiteollisuuden ammattitutkintoa suorittava Pyy toteaa. HALU AJAA YHTEISTÄ ETUA Pyyn ja Hautajoen toiminnallinen motivaatio nousee vaikuttamisen halusta. – Haluan tasapuolista kohtelua kaikille ja ajaa yhteistä etua, Pyy sanoo. – Omat aikaisemmat, vähän karvaatkin kokemukset saivat aikanaan havaitsemaan edunvalvonnan tärkeyden ja ryhtymään toimintaan yhdessä muiden aktiivisten ihmisten kanssa, Hautajoki kertoo. Ammattiosastojen kehittämiskoulutus yllätti Pyyn ja Hautajoen myönteisesti. – Ei paatosta tai pelkkää auditoriossa istumista, vaan virkeää, innostavaa ja ajatuksia herättävää yhdessä tekemistä. ? 10 LUPAUSTA Tavoitamme työntekijät rohkeasti ja järjestelmällisesti Seuraamme jäsenmäärää systemaattisesti ja reagoimme muutoksiin nopeasti Nimeämme kaikille työpaikoille yhteyshenkilön Tavoitamme opiskelijat, tiedotamme ja jaamme stipendejä Järjestämme jäsenhankintakampanjan Hankimme ulkomaalaiset vuokratyöntekijät jäseniksi Lisäämme medianäkyvyyttä Järjestämme some-koulutuksen ja käytämme osaamista aktiivisesti Pistämme hallituksen tiedottamisen kuntoon Toteutamme tiedottamisen aiempaa henkilökohtaisempana Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 43 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 43 4.3.2020 10.53 4.3.2020 10.53
44 Tekijä 3/2020 Aktiivisuus toi stipendin TEOLLISUUSLIITON STIPENDI Teollisuusliitto palkitsi opiskelija Fanni Miinalaisen joulukuussa 500 euron stipendillä. Vajaassa puolessa vuodessa hän on hankkinut liittoon noin sata uutta jäsentä. Tamperelaisella Fanni Miinalaisella, 20, on monta rautaa tulessa. Hän viimeistelee opintojaan Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa ja käy töissä. – Valmistun toukokuussa painotuotannon assistentiksi. Teen myös henkilökohtaisen avustajan töitä pari kertaa viikossa, kertoo Loimaalta kotoisin oleva Miinalainen. Miinalaiselta liikenee aikaa myös ay-toimintaan. Hän on muun muassa oman ammattiosastonsa eli Tampereen kirjatyöntekijöiden nuorisovastaava. – Ammattiosastollamme ei ole ollut juurikaan nuorisotoimintaa. Yritän saada aktivoitua nuoria jäseniä, jotta he tietäisivät, mitä liitto tarkoittaa ja mitä etuja jäsenyys heille tuo. Lisäksi Miinalainen toimii Häme-Pirkanmaan alueellisen nuorisojaoston sihteerinä. Helmikuussa hänet valittiin myös Teollisuusliiton valtakunnalliseen nuorisojaostoon. – Teen vielä oppilaitostiedottamista, joten hommaa kyllä riittää. Viikonloppuni täyttyvät ay-toiminnasta aika mukavasti, Miinalainen nauraa. OPPILAITOSTIEDOTUS SITOUTTAA Oppilaitostiedottajaksi Miinalainen ryhtyi viime syksynä käytyään ensin Murikka-opistolla Oppilaitostiedottajakurssin. – Jo kurssilla sovimme ensimmäiset tiedotukset. Esiintyminen jännittää minua aina, mutta en ole sen suhteen enää niin arka kuin alussa, hän sanoo. Miinalainen käy mielellään oppilaitoksissa kertomassa Teollisuusliitosta. – Luokassa saan opiskelijoihin paljon paremman kontaktin kuin vaikka messuilla. Tiedotuksen lopuksi jaan jäsen kaavakkeet. Kun porukka täyttää ne heti, saan heidät sitoutettua liittoon. Vajaassa puolessa vuodessa Miinalainen on kertonut Teollisuusliitosta yhdelletoista ryhmälle lähinnä Tredussa. Uusia jäseniä hän on hankkinut noin sata. – Meidän on hyvä tietää jo ammattikoulusta lähtien, kuinka suuri vaikutus ammatillisella järjestäytymisellä on meidän tulevaisuuteemme työelämässä, Miinalainen perustelee aktiivisuuttaan. Asia on Miinalaiselle myös varsin omakohtainen. Hän liittyi itsekin Teollisuusliittoon juuri oppilaitostiedotuksen kautta syksyllä 2017. – Sitä ennen en tiennyt liitosta juuri mitään, Miinalainen sanoo. JOPA 120 STIPENDIÄ OPISKELIJOILLE Miinalainen sai stipendin tunnustuksena aktiivisuudesta nuorisotoiminnassa ja oppilaitostiedottamisessa. On siistiä, että Teollisuusliitto tukee opiskelijajäseniä tällä tavoin, Miinalainen iloitsee. –Et menetä mitään, jos haet stipendiä, Miinalainen kannustaa. Oman stipendinsä Miinalainen käytti lähinnä elämiseen. Osa rahasta tosin meni tatuointiin, joka löytyy hänen oikeasta nilkastaan. Jalassa komeilee nyt Teollisuusliiton logo. – Jotkut kavereistani epäilivät, että tatuointini ei ole aito, mutta kyllä se on. Minulle se tuo mieleen mukavia muistoja, Miinalainen hymyilee. MEERI YLÄ-TUUHONEN ”Siistiä, että liitto tukee”, iloitsee Fanni Miinalainen. JY RK I LU U KK O N EN Teollisuusliiton stipendi A R VO 500 euroa Jaetaan 2 kertaa vuodessa Stipendin myöntää Kenelle stipendi myönnetään? Ammattiin valmistuva tai opintojaan jatkava opiskelija Kevään hakukierros 2.3.–1.4.2020 www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonstipendi II ? Teollisuusliitto myöntää stipendin vuosittain jopa 120 opiskelija jäsenelleen. ? Stipendiä voi hakea opiskelija jäsen itse. Sitä voi myös esittää toiselle opiskelijajäsenelle. ? Lisäksi esityksiä voivat tehdä liiton luottamushenkilöt, ammattiosastot, liiton työn tekijät ja opettajat. Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 44 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 44 4.3.2020 12.21 4.3.2020 12.21
”Saman tien tehtävä, kun eteen tulee” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA PENTTI VÄNSKÄ VILLE SONNINEN ”Ei tässä taloudenhoitajan tehtävässä minusta mitään niin vaikeaa ole. Jos on vuoden varrella syöttänyt tiedot ohjelmaan saman tien, kirjanpito-ohjelma osaa itse laskea tilinpäätöksen. Tietysti on tarkisteltava, että kaikki on kohdallaan tilinpäätöstä ajatellen, jokin aika siihen menee. Mutta tavallisena viikkona, ei kai tähän tuntia enempää kulu. Syksyllä menee muutama ilta budjetin valmisteluun. Olen ollut vuodesta 2015 ammattiosasto 559:n, Siilinjärven Kemiantyöntekijät ry:n taloudenhoitaja. Pitkäaikainen taloudenhoitaja jäi eläkkeelle. En kai minäkään niin halukas ollut, mutta jonkunhan tähän pitää ruveta, ja otin homman vastaan kun tarjottiin. Eläkevirka tämä taitaa minullakin olla… Paljon sain neuvoja edelliseltä taloudenhoitajalta, Huuskasen Pentiltä, eikä ole kielletty soittaa hänelle vieläkään. Kävin Kiljavalla silloin heti taloudenhoitajan peruskurssin, elettiin vielä TEAMin aikaa. Hyvin ja kattavasti selvisivät sillä kurssilla nämä hommat. Viime vuosina osaston budjetti on ollut noin 20 000 euroa. Meillä on noin 400 jäsentä, joista työssäkäyviä 210. Tuloina meillä on vain liitolta tulevat jäsenmaksupalautukset. Menopuolella oli TEAMin aikaan kesäja talvipäivät, nyt on sitten jäsenristeily. Vähintään kerran vuodessa osasto tarjoaa liput Kalpan jääkiekkopeliin. Sitten on pilkkikilpailujen kaltaisia perinteisiä virkistystoiminnan menoja. On koetettu, että opintokulujakin tulisi, mutta viime syksyllä koulutus veti niin huonosti väkeä, ettei siitä paljon kulujakaan syntynyt. Mutta täytyy yrittää aina jotain uuttakin keksiä. Kesällä yritetään saada heräteltyä urheilutoimintaa, mietitään olympialaisia urheilukentälle. Toiminnan on palveltava mahdollisimman montaa jäsentä, mutta pieni lakkovarakin pitää olla. Vuonna 2018 työmaakokous päätti pistää savut alas päiväksi, kun ei tullut liiton julistamasta ylityökiellosta selvää työnantajan kanssa. Lakkosakko tuli maksuun viime vuoden puolella, mutta ei se osaston taloutta kaatanut. Uudelle taloudenhoitajalle minä sanon, että ei kysyvä tieltä eksy! Edelliseltä talouden hoita jalta kannattaa kysellä. Liiton koulu tukseen pitää mennä mahdollisimman nopeasti, ja liiton päästäkin löytyy auttamista, kun vaan on siinä alussa itse aktiivinen.” VILLE SONNINEN Prosessinhoitaja Osaston luottamusmies ja varapääluottamusmies Yara Suomi Oy, Siilinjärvi Taloudenhoitaja, ao. 559 3/2020 Tekijä 45 LIITOSSA TOIMIJA Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 45 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 45 4.3.2020 10.54 4.3.2020 10.54
AY-KOULU: TEOLLISUUSLIITON URAPALVELUT Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Urapalvelut – tukea ja ohjausta työelämän eri tilanteisiin LIITTO KOULUTTAA Hyödynnä merkittävä jäsenetu. Ammattiosastot voivat tilata urapalveluista käytännön koulutusta. Palvelua ajasta ja paikasta riippumatta. Teollisuusliitto on hankkinut kattavat urapalvelut jäsenten käyttöön. Palvelun tuottaa yhteistyökumppani UP Partners. Kyseessä on verkkopalvelu, johon kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilitunnisteella. Palvelu tarjoaa maksutonta tukea ja ohjausta työelämän eri tarpeisiin ja tilanteisiin niin työssä käyvälle, työnhakijalle kuin opiskelijallekin. Kirjaudu palveluun ja valitse sinulle sopivia vaihtoehtoja: 46 Tekijä 3/2020 OMAVALMENTAJA Auttaa sinua henkilökohtaisesti. Varaa aika! (palvelun kielet: suomi, ruotsi, englanti, viro ja venäjä) VIDEOKIRJASTO Työelämän ”Netflix”, videovalmennusta ja vinkkejä elämän eri tilanteisiin. Tutustu tarjontaan ja löydä omasi! WEBINAARIT 2020 Verkkoseminaari keskiviikkoisin. Ilmoittaudu mukaan ja merkitse aika kalenteriisi! Voit myös katsoa webinaarit jälkikäteen tallenteista. VERKKOKURSSIT Muun muassa perehdytyskurssi luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille tai tehtäviin aikoville sekä työnhakuun liittyvä Taitava työnhakija -kurssi. CHAT-VALMENNUS Nopea tapa saada vastauksia. Lähetä viesti chatin kautta, sinulle vastataan joko chatissa tai tarvittaessa soitetaan. FB-VALMENNUS Teollisuusliiton jäsenillä on oma suljettu Facebook-ryhmä, jossa valmentajan video-alustus työelämänaiheista maanantaisin klo 11.30. Tämän jälkeen valmentaja on linjoilla noin tunnin ajan keskustellen ja kommentoiden. Hänelle voi lähettää myös yksityisviestejä. www.urapalvelut.fi/teollisuusliitto JESSICA RAITA Edita Prima Oy Painopinnan valmistaja Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys ao. 408 Jäsenhuoltaja ja sihteeri Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 46 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 46 4.3.2020 10.54 4.3.2020 10.54
”Urapalveluiden monipuolinen valikoima yllätti” TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA JUHA TANHUA Liiton urapalveluiden tarjontaa esittelevä ay-koulu oli lyhyt mutta tehokas kurssi, yhden illan koulutus liiton tiloissa Helsingin Hakaniemessä. Yksi noin 20 osallistujasta oli Jessica Raita. – Oli hyvin avaava kurssi, hän kehuu. – Olin nähnyt liiton sivuilta, Facebookista ja uutiskirjeestä, että tällainen urapalvelu liitolla on. Ajattelin nimen perusteella, että kurssi varmaan keskittyy työnhakuun. Todellisuudessa tarjonta oli huomattavasti monipuolisempi. Kurssin osallistujat kirjautuivat pankkitunnuksillaan urapalveluihin, ja aiheita löytyi laidasta laitaan. Raitaa kiinnostivat erityisesti webinaarit, joita palvelussa oli kymmenittäin. – Niissä oli työhyvinvointiin liittyviä aiheita, oman osaamisen kehittämistä ja yleisiä elämäntaitoja. Lisäksi sivuilta löytyi muun muassa puhelinnumeroita, joista saa tietoa ja voi myös varata ajan henkilökohtaiseen neuvontaan. UP Partners -yrityksen tarjoamat palvelut ovat muuten maksullisia, mutta Teollisuusliiton jäsenille maksuttomia. – Täytyy vielä tutustua enemmän eri vaihtoehtoihin, että voin kertoa urapalveluista myös työpaikalla, jos tarvitaan. Raita alkoi kurssin jälkeen pohtia, voisiko hänen ammattiosastonsa eli Helsingin Kirjapainotyöntekijäin Yhdistys HKY järjestää urapalveluita esittelevän kurssin. – Voisin viedä tämän idean hallituksen seuraavaan kokoukseen. Meillä on järjestetty tällaisia kursseja aikaisemminkin, mutta nyt on ollut parin vuoden tauko. Kurssi olisi avoin kaikille jäsenille, mutta ensisijaisena kohderyhmänä olisivat työttömät ja lomautetut. Ja luottamushenkilöt voisivat viedä viestiä kurssista omille työpaikoilleen. Työelämävalmiuksien lisäksi urapalveluiden esittelyssä tuli vastaan myös muihin elämäntaitoihin liittyviä kokonaisuuksia. Henkilökohtaisesti Raita arvosti kurssilla etenkin webinaaria, jossa rintasyöpään sairastunut kertoo tarinansa. – Pidin sitä hyödyllisenä, sillä läheiselläni on syöpä. Webinaarissa käsitellään sitä, miten kohdata iso kriisi ja millä tavalla voit tukea vakavasti sairastunutta. Myös Instagram haltuun -niminen webinaari kiinnostaa Raitaa, joka pitää yllä ammattiosastonsa Instagram-sivuja. Samoin Vaihtaisinko alaa ja videokirjastosta löytyvä Visuaalinen CV . – Ikinä ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Suosittelen kaikille urapalveluihin tutustumista, oli elämäntilanne sitten mikä tahansa, hän sanoo. – Webinaarit kestävät noin tunnin, saman kuin minun työmatkani. Voisinkin kuunnella niitä ajaessani, suunnittelee Lahdessa asuva, mutta Helsingissä töissä käyvä Raita. Hyödynnä liiton urapalveluita: www.teollisuusliitto.fi/urapalvelut AY-KOULU: TEOLLISUUSLIITON URAPALVELUT 3/2020 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA LIITTO KOULUTTAA JESSICA RAITA Edita Prima Oy Painopinnan valmistaja Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys ao. 408 Jäsenhuoltaja ja sihteeri ”Ikinä ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Suosittelen kaikille urapalveluihin tutustumista, oli elämäntilanne sitten mikä tahansa”, Jessica Raita sanoo. Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 47 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 47 4.3.2020 10.54 4.3.2020 10.54
48 Tekijä 3/2020 LE H TI KU VA / CT K /D AV ID TA N EC EK MAAILMA Tarvitseeko EU lakisääteistä vähimmäispalkkaa? VÄHIMMÄISPALKKA Euroopan komissio käynnisti tammikuussa lupaamansa keskustelun eurooppalaisesta lakisääteisestä vähimmäispalkasta. Sellainen on käytössä 22:ssa EU-maassa. Ilman pärjäävät Suomi, Ruotsi, Tanska, Itävalta, Italia ja Kypros sekä kolme Efta-maata Islanti, Norja ja Sveitsi. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC laskee vähimmäispalkan tarkoittavan tuloa, jolla saa elämiseen riittävän palkan. Tämän katsotaan yleensä olevan 60 prosenttia kansallisesta mediaanipalkasta, siis siitä jonka alle ja päälle jää puolet palkansaajista. Ymmärrys asiasta kuitenkin vaihtelee: OECD laski, että yhdessäkään vähimmäispalkasta säätäneessä EU-maassa se ei nouse tuohon 60 prosentin tasoon. Sen sijaan 17 EU-maassa vähimmäispalkka painuu alle 50 prosenttiin mediaanipalkasta. Tämä tarkoittaa riskiä pudota köyhyyteen, ETUC sanoo. Suhteessa tulotasoon heikoimmat vähimmäispalkat maksetaan Espanjassa, Tsekin tasavallassa ja Virossa. Euroissa pienimmät ovat Bulgariassa, 286 euroa kuukaudessa viime heinäkuun tilastoissa, Latviassa 430 euroa sekä Romaniassa 446 euroa. Pohjoismaissa ehdotuksesta ei pidetä, vaan luotetaan työehtosopimuksiin. Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa samalla kannalla ovat tiukasti sekä työntekijöiden että työnantajien järjestöt. Ne eivät halua poliitikkoja sekaantumaan palkoista sopimiseen ja sanovat toimivan KONEOPPIMINEN LUO ALUSTATALOUTTA AUTOTEOLLISUUS Itseohjau tuvien autojen kehittäminen on luonut satojatuhansia työ mahdollisuuksia Venezuelaan. Koneoppimisen algoritmeja varten tehtaat tarvitsevat valtavan määrän analysoitua tietoa, ja sitä luomaan tarvitaan ihmisiä. Saksan ayliikettä lähellä oleva tutkimus laitos Hans Böckler Stiftung selvitti, miten autoteollisuus luo ja käyttää tällaista haamutyötä. Verkkoliikennetilastojen perus teella sadat tuhannet köyhtyneet venezuelalaiset merkitsevät kuviin näkyykö niissä jalankulkija vai liikennemerkki. Näitä töitä välittäviä alusta talouden sivustoja on useita ja niiden käyttö kasvoi suuresti vuoden 2017 jälkeen kun itse ohjautuvia autoja alettiin kehittää. Raportin mukaan venezuela lainen työn suorittaja saa pari senttiä tehtävältä eli 1,40–1,85 euroa tunnissa. Verkkoliikenne tehtäviä jakaville sivuille oli vilkasta myös Filippiineiltä, Intiasta ja Nepalista. Keinoälyn ja koneoppimisen erikoisuus on, että on halvempaa antaa ihmisten tehdä se kuin vain tietokoneiden. LIITTO AUTTAA NUORIMPIAKIN BELGIA Metalli ja tekstiili teollisuuden liitto ACVCSC METEA onnistui poistamaan nuorten erityismatalat palkat kymmenessä sektorikohtaisessa työehtosopimuksessaan. Maan hallitus leikkasi alle 21vuotiaiden palkkoja jopa 18 prosentilla vuonna 2016 talous kriisin varjolla. Päätös uudistettiin viime vuonna. Liitto satsasi asiaan ja paransi nuorimpien työntekijöiden asemaa. Työehtosopimuksilla korjattiin se, minkä poliitikot rikkoivat. työehtosopimusjärjestelmän takaavan paremman tuloksen. Näin onkin, tehokkaan tes-sopimisen maissa tulot ovat yleensä suhteessa korkeammat. Samalla sovitaan palkkaan kuuluvasta sosiaalija sairausturvasta sekä eläkkeestä – näitä ei vähimmäispalkka käytännössä paranna. Itävallassa työehtosopimusten kattavuus on 98 prosenttia ja maa suhtautuu epäillen EU-vähimmäispalkkaan. Yllättävä vastustaja on Portugali, jossa ei haluta unionia sotkeutumaan maan palkkoihin. Muistissa on, kuinka EU:n neuvosto vuonna 2013 kehotti Sloveniaa leikkaamaan vähimmäispalkkaansa, joka oli jo alle virallisen köyhyysrajan. Suomessa korostetaan, että toimivan neuvottelujärjestelmän tulee aina olla ensisijainen. Niin työnantajat kuin ammatti liitotkin pelkäävät hallituksen puuttumista työmarkkina-asioihin. EU vakuuttaa, että se ei aio haitata kansallisten tes-järjestelmien toimivuutta. Eräät oikeistopoliitikot tukevat aloitetta, koska uskovat ammattiliittojen sekä työehto sopimusten menettävän merkitystään, mikäli laki määrää alimmat palkat. Näissä haaveissa palkatkin laskisivat ja yleissitovuus heikentyisi. HEIKKI JOKINEN ? Tsekin tasavallassa on käytössä vähimmäispalkka, mutta suhteessa tulotasoon se on Euroopan heikoimpia. Viime joulukuussa työntekijä viimeisteli lasikoristeita Vanocni Ozdobyn tehtaalla Kralove nad Labemissa. Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 48 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 48 4.3.2020 10.54 4.3.2020 10.54
3/2020 Tekijä 49 LYHYET LIITOSSA MUISTA JÄSENEDUT Uudistunut, helppokäyttöisempi liiton jäsenetusivu! teollisuusliitto.fi/jasenedut SAK:n edut liittojen jäsenille sak.fi/ammattiliitot/ jasenedut JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA ? Vuonna 2020 jäsenmaksu on 1,35 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. ? Vuonna 2019 maksetuista jäsenmaksuista lähtee tiedot suoraan verottajalle 29.1. ja niistä ei jäsenten tarvitse tehdä ilmoitusta. Viimeinen korjausajo tehdään 29.4., tähän ajoon tulevat tiedot ehtivät vielä jäsenten verotuspäätöksiin. ? Kannatusjäsenten jäsenmaksu muuttuu %-perusteiseksi ja on 1 % sopimusaloilla tehdystä työstä saadusta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Kannatusjäsenet ovat liiton jäseniä, eikä heillä ole työttömyyskassan jäsenyyttä. ? eAsioinnissa , www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkata jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. ? Kalenteritilaus vuodelle 2020 on eAsioinnissa suljettu. Jos haluat kalenterin tee tilaus sähköpostilla: jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi tai soita palvelunumeroon: 020 690 446. ? Työnantajaperinnässä olevien rästitys alkaa ajalta 1.7–31.12.2019. Viikolla 14 listat lähetetään ammattiosastoihin. KANNANOTTO TEKIJÄN LAKKOJUTTUUN MIELIPIDE Tekijän numero 2/2020 lakkojutuissa Mikko Satokangas otti kantaa tilanteeseen Stora Enson Veitsiluodon sahalla. Pitkään asioita seuranneena eläkeläisenä olen pahoillani kolmikannan loppumisesta. Nyt työnantajan tarkoitus on kaikin keinoin yrittää kyykyttää ammattiyhdistysliikettä ja työntekijöitä, alentaa ostovoimaa ja kaikkinaisia saavutettuja etuja. Nykytahdilla nuoretkin palavat loppuun, uupuvat ja työturvallisuus heikkenee. PEKKA ONKALO VIELÄ EHDIT VASTATA! JÄSENKYSELY Teollisuusliiton ensimmäisen jäsentutkimus käynnistyi helmikuun lopussa ja päättyy 19.3. Jäsenille, joiden sähköpostiosoite on liiton tiedossa, on lähetetty henkilö kohtainen kyselylinkki. Vastaaminen vie 15–30 minuuttia. Vastata voi tietokoneella, tabletilla tai kännykällä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Vastanneiden kesken arvotaan 2 älypuhelinta, 5 risteilylahjakorttia ja 10 elokuvasarjalippua. MUISTA ILMOITTAA VALINNAT LIITTOON TYÖSUOJELUVAALIT Marras–joulukuussa käytiin työsuojeluvaalit Teollisuusliiton aloilla. Riippumatta siitä, valittiinko vaaleissa työsuojelutehtäviin uusia henkilöitä vai jatkavatko aiemmin tehtävissä olleet, on valinnoista ilmoitettava liittoon. Palauta täytetty lomake oman alueesi aluetoimistoon postitse. Voit toimittaa sen myös suojatulla sähköpostiyhteydellä aluetoimistosi toimistosihteerille. Lataa ilmoituslomake: www.teollisuusliitto.fi/tyosuojeluvaalit NUORI TYÖTÖN, KOE LAPIN TAIKA ? Teollisuusliitto ja Tatsi ry tarjoavat alle 36-vuotiaille työttömille tai lomautetuille Teollisuusliiton jäsenille mahdollisuuden rentoutua Lapin rauhassa 23.–29.4. Utkujärven Majoilla Muoniossa. ? Ohjelmassa yhdessäoloa ja Lapin luonnosta nauttimista, tutustuminen vetokoiratarhaan ja mahdollisuus lasketella, lumilautailla tai hiihtää, sekä Teflon Brothersin keikka Hullu Poro -areenalla. Viikko täysihoidolla on osallistujille maksuton ja matkakulut korvataan. Myös yhteiskuljetus on mahdollinen. Ilmoittaudu 30.3. mennessä: jouni.gustafsson@tatsi.org www.tatsi.org NUORISOTOIMINTA TUTUKSI! 6.–8.5. Murikka-opisto, Tampere Oletko kiinnostunut oman ammattiosastosi tai nuorisojaostosi toiminnasta? Mitä voisi olla nuorten oma edunvalvonta? Mikä Teollisuusliitto oikein on ja miten sinä saisit äänesi kuulumaan sen riveissä? Kurssi antaa avaimet aktiiviseen toimintaan ammattiosastossa tai sen nuorisojaostossa. Ohjelmassa käytännön harjoituksia esiintymistaidoista tapahtumien järjestämiseen. Kurssi on kaikille alle 36-vuotiaille jäsenille. Hae kurssille: www.teollisuusliitto.fi/nuorisotoiminta-tutuksi ELÄKELÄISTOIMINNAN KURSSI 17.–21.8. Murikka-opisto, Tampere Kurssi on eläkkeellä oleville vapaajäsenille, jotka ovat toimineet erilaisissa järjestöja luottamustehtävissä ammattiosastossa tai liitossa. Ohjelmassa liiton ajankohtaisia asioita, eläkeläisten edunvalvontaa, vierailu Työväenmuseo Verstaalle , liikuntaa ja mukavaa yhdessäoloa. Osastosi hallitus täyttää eläkeläistoiminnan kurssihakemuksen ja esittää jäsentä kurssille. Haku 31.5. mennessä. Hyväksytyt saavat kesäkuussa henkilökohtainen kutsun. Mukaan voi ottaa puolison: kurssille valitulle viikko on maksuton, puolison omavastuu 190 euroa. Lisätietoja: Järjestötoimitsija Arja Salo, puh. 040 515 2072, www.teollisuusliitto.fi/elaketoiminnan-kurssi VERKOSSA KATSO VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat KATSO JA ILMOITA AMMATTIOSASTOJEN TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄKORVAUKSET Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia pääsiäisenä, vappuna, helatorstaina ja juhannusaattona? www.teollisuusliitto.fi/ arkipyhat TULEVATKO LIITON VIESTIT PERILLE? SÄHKÖPOSTI Luottamustehtävissä olevat jäsenet saavat kahden viikon välein uutiskirjeen. Tänä vuonna uutiskirje lähte parillisilla viikoilla. Lisäksi koko jäsenistölle lähetetään tietoa muun muassa liiton järjestämistä koulutuksista. Myös alue toimistot lähettävät viestejä jäsenten sähköposteihin. Jos et ole saanut haluamaasi uutiskirjettä, tarkista ? sähköpostin roskapostilaatikko ja ? eAsioinnista että omissa yhteys tiedossa on oikea ja toimiva sähköpostiosoite. Ongelmia on tuottanut esimerkiksi se, että alkuvuodesta 2020 suomi24.fi -päätteiset sähköpostiosoitteet lakkasivat toimimasta, ellei niitä rekisteröinyt uuteen järjestelmään. Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 49 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 49 4.3.2020 10.54 4.3.2020 10.54
ARBETSGRUPP PETTERI RAITO, JOHANNES WARIS, JARI ISOKORPI OCH SUVI SAJANIEMI A vt al sf ör ha nd lin ga rn a 50 Tekijä 3/2020 50 Tekijä Avtalsrörelsen inne på slutrakan De flesta av Industrifackets avtalsbranscher har fått nya kollektivavtal. Vägen till de flesta av dem gick enbart via förhandlingsbordet. ? Förhandlingsomgången som inleddes i augusti ifjol börjar snart vara framme vid mållinjen. Samtliga kollektiv avtal inom teknologisektorn står klara, medan finns ett öppet avtal i både trävarusektorn och speci albranschernas sektor. Då tidningen gick i tryck pågick förhandlingarna för fem avtalsbranscher inom kemi sektorn. Det innebär att merparten av Industrifackets medlemmar nu har ett kollektivavtal. ? De 24 oavlönade talkotimmar som infördes som en del av konkurrenskraftsavtalet (kiky) har slopats oberoende om timmarna figurerade i själva avtalstexten eller i ett eget protokoll. Löneförhöjningarna genomförs i enlighet med den allmänna linjen och köpkraften hos medlemmarna tryggas. Även gällande flera skrivelser i avtalen fick man igenom några framsteg. Samtidigt var man tvungen att ge efter på andra punkter. De flesta avtalen blev till vid förhandlingsbordet. Tyngst var det i förhandlingarna om ett avtal för den mekaniska skogsindustrin. Där rodde man hem ett avtal först efter fyra veckor i strejk. Den största orsaken bakom att förhandlingarna gick trögt var arbetsmark nadens soloåkare Skogsindustrin rf. vars förhandlingslinje präglades av en hård linje med avsikt att gå åt arbets villkoren samt ovilja att förhandla på riktigt. Förtroendemännen inom den mekaniska skogsindustrin och snickeribranschen samlades den 27 februari i Helsingfors till ett infotillfälle för att i detalj gå igenom förhandlingarna och vad de nya avtalen verkligen innehåller. KIMMO NATUNEN Huvudfötroendeman UPM Plywood Nyslott ”Det finns både goda och dåliga element i avtalet. Nedskärningen av tjänste årstillägget behandlar arbetstagare ojämlikt. Samtidigt betalar vi ett pris för att arbetsgivaren fick möjligheten att införa nya arrangemang Slut på kikytalkot även i flera kemibranscher I början av februari nådde Industrifacket en överenskommelse med arbetsgivarna om kollektivavtal för flera branscher inom kemiindustrin och strejkerna kunde undvikas. ”Förtroendemännen måste få en bra,” ingående och klar text om vad skrivelserna om färlängning av arbetstiden betyder i praktiken, anser styrelsemedlem Ronny Norrgård (t.v). Mikael Kaartoaho och Peter Sjökvist (t.h) deltog också i Industrifackets styrelsemöte i Helsingfors 6.2. KI TI H A IL A 98 % AV INDUSTRIFACKETS MEDLEMMAR HAR ETT NYTT KOLLEKTIVAVTAL Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 50 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 50 4.3.2020 10.54 4.3.2020 10.54
för arbetstiden. Det återstår att se om och hur man tar i bruk dem på arbetsplatserna. Med tanke på omständigheterna är helheten sådan att man leva med avtalet. Vi måste komma ihåg att löne förhöjningarna följer den allmänna linjen och det oavlönade talko arbetet försvinner. Det som förundrar mig är den signal som Skogsindustrin rf. verkar vilja förmedla till de anställda i förbundets medlemsföretag. Då det hela tiden finns ett behov av arbetskraft i mekaniska skogsindustrin, så kan man säga att det inte är en speciellt lockande signal.” MIKKO HEINO Huvud förtroedneman Insofa Lahtis ”De svåraste avtalspunk terna från arbetstagarnas synvinkel är ned skärningen i tjänsteårs tilläggen samt det att arbetsgivaren får rätten att spjälka upp arbetstagarnas semester. Hos oss genomfördes ”kiky” så att tre ”pekkasdagar” föll bort. Genom det här avtalet fick vi dem tillbaka.” VUOKKO PIIPPOLAINEN Huvudförtroendeman UPM Alholmens såg Jakobstad ” Det är svårt att hitta något gott i det nya avtalet. Hon är ändå nöjd över att förbundet Det är bra att sakerna sägs som de verkligen är. Nu ska vi ta lärdom av det. Inför följande avtalsförhandlingar måste vi ha verktygen i skick, oberoende hur Skogsindustrin rf uppför sig.” JUHA KONTINEN Huvudförtroendeman Stora Enso Honkalahti ”Jag fick känslan av att arbetsgivarnas pressade på hårt och vi var kanske inte riktigt förberedda på det. Inte är det här en seger. Jag skulle säga att vi fick till stånd ett oavgjort resultat efter en hård kamp.” TEXT PETTERI RAITO, FOTO PEKKA ELOMAA ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS 3/2020 Tekijä 51 LIITOSSA ? ? De nya kollektivavtalen gäller för två år, avtalsperioden är 5.2.2020–31.12.2021. ? ? Arbetstidsförlängningen eller de s.k. kikytimmarna finns inte i de nya avtalen. ? ? Lönerna stiger med 3,3 procent under två år. ? ? Arbetstidsbestämmelserna ändras så att de motsvarar den nya arbetstidslagen Det rör sig om avtalen för olje-, naturgasoch petrokemisk industri, plastproduktindustri och kemisk basindustri och kemisk produktindustri. Avtalet innebär att de tidigare utlysta strejkerna i de här branscherna ställdes in liksom också övertidsförbudet. Stridsåtgärderna ställdes in även i gummiindustrin och glaskeramiska industrin, där förhandlingarna fortfarande pågår. – Jag var glad och lättad, trots att febertermometern visade 39 grader, säger Ronny Norrgård, styrelsemedlem i Industrifacket och huvudförtroendeman på slipmaterials tillverkaren Mirka om att Industrifackets kemisektor lyckats nå avtal. – Det viktigaste är att vi blev av med kiky timmarna, och sen kan man ju vara glad över att vi fick en löne förhöjning, summerar Norrgård. Norrgård säger att förhandlingarna som pågått i fyra månader varit av det svårare slaget. – Jag förstod att förhandlingarna stampade på stället och man såg inget ljus i ändan av tunneln, före helt mot slutet. Löneförhöjningarna landade till slut på 3,3 procent enligt modell från teknologiindustrin. Förutom allmänna löneförhöjningar innehåller avtalet också en löneförhöjning på 0,8 procent som delas företagsvis ut 1.3.2021. Den lokala lönepotten avtalas det lokalt skriftligen om med förtroendemannen. ARBETSTIDEN KAN BLI ETT FRÅGETECKEN Det som väckt mest diskussion gällande avtalen är att arbetsgivaren i fortsättningen i en oförutsägbar situation, som påverkar produktionen, kräva att arbetstagaren tillfälligt förlänger sin regelbundna arbetstid. Arbets givaren måste meddela om förfarande tre dagar innan det träder i kraft. Arbetstagaren har däremot rätten att neka till av vägande personliga skäl. Norrgård vill poängtera att det nu är ytterst viktigt att förtroendemännen hålls informerade av förbundet om innehållet i det nya kollektivavtalet – och i synnerhet skrivelserna som berör arbetstiden. I fall att arbetstiden förlängs ska arbetsgivaren och arbetstagaren komma överens om när arbetstagaren tar ut den lediga tiden. – Arbetsgivaren måste vara förberedd på att arbets tagaren verkligen tar ut ledigheten också. Det är klart att det kan leda till olika tolkningar och en del arbets givare kan vela dra nytta av det. Norggård påminner också om att vikten i att allt ska bokföras. Det får inte uppstå situationer där arbets givaren ensidigt bestämmer att ”det här är ett undantagsfall, nu jobbar ni tio timmar”. Han tror att arrangemanget kan bli en utmaning speciellt på arbetsplatser där det inte finns en förtroendeman. På Norrgårds arbetsplats på Mirka i Jeppo har man tagit emot nyheterna om ett avtal med lättnad. – Kiky är nu borta, det är vi vara glada över. JOHANNES WARIS Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 51 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 51 4.3.2020 10.54 4.3.2020 10.54
52 Tekijä 3/2020 Vad innebär den nya arbetstidslagen egentligen? GRÄNSEN MELLAN ARBETSOCH VILOTIDER Gränsen mellan arbetstid och vilotid har preciserats. Begreppet arbetstid har fastställts och det är inte möjligt att avvika från det ens genom kollektivavtal. Resan mellan hemmet och arbetsplatsen är heller inte arbetstid enligt den nya lagen. Restiden från hemmet till det första arbetsstället kan dock vara arbetstid om arbetsgivaren inte har ett fast driftställe eller annat arbetsställe av permanent karaktär. Det kan handla om att jobbet börjar hemma hos den första kunden för dagen. Regleringen av beredskapstid har preciserats. Beredskapstid är inte arbetstid enligt lagen. Enligt den nya arbetstidslagen är det emellertid inte beredskapstid utan arbetstid, om arbetstagaren är skyldig under jouren att vara tillgänglig för arbetsgivaren på arbetsplatsen eller i omedelbar närhet av den. Regleringen av regelbunden arbetstid är i huvudsak oförändrad. Reglerna för periodoch nattarbete har utvidgats något jämfört med tidigare. I fortsättningen kan nattarbete tillfälligt utföras i andra situationer, om det för arbetsgivaren uppkommer ett sporadiskt behov att låta utföra arbete under nattetid. Arbetsgivarens regelbundna verksamhet kan dock inte förläggas till nattetid om inte villkoren för nattarbete uppfylls. Regleringen av flextid har blivit mer flexibel. Flextiden kan nu vara upp till fyra timmar om dagen (tidigare högst tre timmar) och den kan också placeras i mitten av arbetsdagen. Vid flextid får den veckovisa ordinarie arbetstiden inte överstiga 40 timmar i genomsnitt under en uppföljningsperiod på fyra månader. I slutet av perioden får arbetstiden inte överskrida 60 timmar och underskrida 20 timmar (tidigare maximum 40 timmar). Under uppföljningsperioden kan flextiden också överskrida 60 timmar, men i slutet av uppföljningsperioden ska arbetsgivaren i praktiken låta arbetstagaren utföra timmarna som övertidsarbete med arbetstagarens samtycke om det finns behov av att utföra de överskridande timmarna. Lagen gör det möjligt att i slutet av uppföljningsperioden överföra maximum till arbetstidsbanken med arbetstagarens samtycke. Arbetsgivaren och arbetstagaren kan avtala om att flex tids saldot minskas genom ledighet som arbetstagaren tar ut. UTÖKAD FLEXTID – EN NY FORM AV ARBETSTID I arbetstidslagen stadgas också om en ny arbetstidsform, utökad flextid. Utökad flextid är dock i första hand lämplig för sakkunnigarbete, där arbetsgivaren definierar uppgifterna och deras mål, men arbetstagaren kan bestämma var och när han eller hon jobbar. Utökad flextid kan endast användas i arbete där arbetstagaren kan självständigt besluta om placering och arbetsplats för minst hälften av arbetstiden. Den nya arbetstidslagen gör det möjligt att ta en arbetstidsbank i bruk på alla arbetsplatser. En lagstadgad arbetstidsbank är ett alternativ till en arbetstidsbank enligt kollektivavtal. Ibruktagandet av en lagstadgad arbetstidsbank måste avtalas på arbetsplatsen kollektivt och i första hand med en förtroendeman. Den maximala arbetstid som sparats i arbetstidsbanken får inte öka med mer än 180 timmar under ett kalenderår och den får inte överstiga en arbetstidsmängd som motsvarar sex månaders arbetstid. HUR BLIR DET MED ÖVERTIDEN? En av de viktigaste förändringarna är avskaffandet av regleringen i den gamla arbetstidslagen om maximalt övertidsarbete. I stället ersätts den med att etablera den absoluta maximala arbetstiden. Enligt den gamla arbetstidslagen fick övertidsarbetet uppgå till högst 138 timmar under en fyramånadersperiod, dock högst 250 timmar per kalenderår och det kunde ökas med 80 timmar om de anställda under förtroendemannens ledning var med på noterna. I den nya arbetstidslagen finns ingen reglering av maximalt övertidsarbete. I stället har lagen fastställt en absolut maximal arbetstid som är i genomsnitt 48 timmar i veckan under en fyramånadersperiod. Den maximala arbetstiden innehåller all utförd arbetstid, d.v.s. ordinarie arbetstid, mertidsoch övertidsarbete, inledande och avslutande arbete samt nödarbete. Ändringen utökar möjligheterna för övertidsarbete, men tillåter inte övertidsarbete utan arbetstagarens samtycke. Därför bestäms arbetstagarens maximala ordinarie arbetstid alltså också i fortsättningen av kollektivavtalet. ANDRA ÄNDRINGAR Vissa ändringar har även gjorts i regleringen av viloperioderna. Den viktigaste är att veckovilan kommer i fortsättningen att följas upp i sjudagarsperioder i stället för veckovis granskning som tidigare. Enligt den nya arbetstidslagen kan söndagstillägget bytas ut mot ledighet. Reglering av arbetsskiftsförteckningen har ändrats något till förmån för arbetstagaren. Arbetsskiftsförteckningen ska upprättas för samma tidsperiod som utjämningsschemat för arbetstiden även i fortsättningen. Om detta inte är möjligt skall arbetsskiftsförteckningen upprättas för en så lång tidsperiod som möjligt – dock för minst en vecka enligt den nya lagen. JOHANNES WARIS Den nya arbetstidslagen (872/2019) har nu varit i kraft i några månader. Genom lagreformen har man försökt ta hänsyn till förändringarna i arbetslivet. ? ? Lagen utarbetades av en trepartsarbetsgrupp och resultatet är väl rätt så långt en kompromiss mellan arbetstagarnas och arbetsgivarnas mål. Förändringarna i lagen har gjort arbetstiden mer flexibel, särskilt möjligheterna till regelbunden arbetstid, men de har samtidigt förbättrat arbets tagarens arbets tidsskydd. ? ? Kollektivavtalet är i stort sett ändå det som styr. Därför kan det finnas stora skillnader i hur arbetstidslagen tillämpas i olika branscher. Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 52 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 52 4.3.2020 10.54 4.3.2020 10.54
500 EURO TILL EN UNG AKTIV MEDLEM STIPENDIUM Industrifacket belönade yrkesstuderade Fanni Miinalainen från Tammerfors med ett stipendium på 500 euro. På ett knappt halvt år hade hon skaffat 100 nya medlemmar. Miinalainen , 20, har många järn i elden. Hon jobbar samtidigt som hon håller på med att slutföra sina studier vid Tammerforsnejdens yrkesinstitut Tredu. – I maj får jag min examen, jag blir assistent inom grafisk produktion. Jag jobbar också som personlig assistent några gånger i veckan. Det blivande tryckeri proffset har ändå tid över också för fackliga uppdrag. Hon är förutom ungdomsansvarig i sin fackavdelning också medlem i Industrifackets ungdomsfullmäktige. Miinalainen slå ett slag för facklig information på läroanstal terna runtom i landet. Hon har själv berättat om Industrifacket för 11 studerandegrupper i hemstaden. – Det är bra att lära sig redan i yrkesskolan hur stor inverkan det har på arbetslivet i framtiden om vi är organiserade, berättar Miinalainen om orsakerna varför hon aktiverat sig. Hon gick själv med i Industrifacket efter ett infotillfälle i skolan för tre år sedan. MEERI YLÄ-TUUHONEN 3/2020 Tekijä 53 FACKET ETT SAMMANSVETSAT GÄNG INSAMLING Den teknologiska utvecklingen, förändringar i arbetssätt och nya redskap har förändrat arbetslivet mycket under de senaste 50 åren. De som utför arbetet vet vad förändringarna har inneburit i praktiken. För att samla information och minnen från arbetarnas yrkesliv, ordnar Industrifacket och Työväen muistitietotoimikunta i år en insamling av minneskunskap. Projektet går vid namn Ett sammansvetsat gäng och riktar sig till Industrifackets och dess föregångarförbunds erfarnare medlemmar vars arbetskarriärer inleddes på 1960 och 70talen. ? Du kan delta i insamlingen genom att skriva en själv biografisk text om ditt arbete på svenska eller finska. Samtidigt deltar du också i en tävling. De tre bästa texterna belönas. ? I pris 800 euro, II pris 400 euro och III pris 300 euro. Läs mer på: www.tehdasperinne.fi INDUSTRIFACKET STÅR TILL DIN TJÄNST VÄXELN 020 774 001 Industrifacket Pb 107, 00531 Helsingfors fornamn.efternamn@teollisuusliitto.fi ANSTÄLLNINGSFRÅGOR 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi ARBETSMILJÖOCH SOCIALA FRÅGOR 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi MEDLEMSTJÄNSTEN 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi MÅN–FRE KL 8.30–15 MÅN–ONS OCH FRE KL 8.30–15 ? Industrifacket beviljar stipendium till 120 studerandemedlemmar ? Studerande kan själv ansöka om stipendiet. Förslag kan också läggas fram av förbundets förtroendevalda och anställda, fackavdelningar och lärare. LÄS MERA! Aktuella nyheter på svenska om arbetslivet och facket hittar du... ? på Industrifackets webbplats www.teollisuusliitto.fi ? i webbtidningen Tekijä www.tekijälehti.fi PÅ SVENSKA I VÅR 6–8.4 Kompletteringskurs, Murikka OBS! anmälan 19.3 20–24.4 Grundkurs i arbetarskydd, Helsingfors 4–8.5 Grundkurs för förtroendemän, Helsingfors 22–23.8 Våga fråga!, Hangö Mer information och anmälningar: www.teollisuusliitto.fi/sv Kom med på Industrifackets medlemskryssning! I september kommer ett skepp lastat med industriarbetare då Industrifackets årliga medlemskryssning går av stapeln på Silja Europa. På kryssningen från Helsingfors till Tallinn utlovas toppartister, trevliga aktiviteter tillsammans, god mat och ett supergäng. Fartyget avgår från Västra terminalen i Helsingfors lördagen den 5 september kl. 18.30 och är tillbaka i Helsingfors följande dag kl. 16. I priset för kryssningen ingår hela programmet, hytt, buffémåltid och frukost. Priser från 48 euro per person. Försäljningen börjar onsdagen den 25 mars kl. 10. www.teollisuusliitto.fi/jasenristeily KOM PÅ KURS! Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 53 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 53 4.3.2020 10.55 4.3.2020 10.55
54 Tekijä 3/2020 The agreement round is coming to a close New collective agreements have already been drawn up for most of the agreement sectors of the Finnish Industrial Union. The collective agreement negotiation round of the Industrial Union that started last August is almost done. All collective agreements in the technology sector are ready. When this magazine was going to press, five agreements were open in the chemical sector. The wood product and special branches sectors had one open agreement each. Most of the members of the Industrial Union are already covered by the agreements. The unpaid 24-hour extension to annual working time in accordance with the Competitiveness Pact was removed from all agreements. Pay rises were implemented in accordance with the general policy of a pay increase of 3.3% over a period of two years. Steps forward were taken in the agreements, even if compromises had to be made in some issues. Most of the agreements were reached through negotiations. The hardest battle was fought in the mechanical forestry industry, where a collective agreement was only reached after a four-week strike. The biggest problems in the negotiations in the mechanical forestry industry were due to the employer association’s proposals to the weaken the terms and unwillingness to negotiate. The Industrial Union thanks everyone who participated in the collective agreement negotiations and industrial actions! BRIEF IN ENGLISH 54 Tekijä 3/2020 Häme–Pirkanmaan, Vaasa–Keski-Suomen ja Varsinais-Suomi–Satakunnan alueiden jäsenille. Lue lisää ja ilmoittaudu 30.4. mennessä www.teollisuusliitto.?/kesapaiva Kesäpäivä Särkänniemessä 6.6. Sommardag på Särkänniemi 6.6 För medlemmar från Tavastland–Birkaland, Vasa–Mellersta Finland och Egentliga Finland–Satakunta. Läs mer och anmäl dig senast 30.4 www.teollisuusliitto.?/sommardag Sä rk ä nn ie m i www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775 1/2020 LEHTIPISTEISSÄ Yllättäviä saaliita löytää PIKKUVESILTÄ H Vaelluslohi hyödyntää merivirtoja H Kalaan silloin kun vesi nousee H Uistelemaan Ruotsin isoille järville H Näsijärvessä on hyvin kuhaa H Riittääkö veneessä virta H Uistelijan turvallisuus H Uistelu on parhaimmillaan ruuan hankintaa H Tornionjoella ui ”zombilohia” H Bornholmissa pitää löytää lohet H Kap Verdellä uistellaan ennätyksiä H 3D-tulostimella voi tehdä vaikka raksihuppuja ym. Tehoa syvältä uisteluun: LED-VALO Veneen sähkökenttä HOUKUTTAA KALOJA Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 54 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 54 4.3.2020 12.59 4.3.2020 12.59
3/2020 Tekijä 55 BRIEF IN ENGLISH TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT www.teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–ke ja pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i E-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhett. WEBBPLATS www.teollisuuskassa.fi /sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–ons och fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA 3/2020 Tekijä 55 eAsiointi on avoinna aina silloin kun haluat E-tjänsten är öppen när du vill Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 55 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 55 4.3.2020 10.55 4.3.2020 10.55
56 Tekijä 3/2020 Kuorossa kaiken ikää Eissen Reponen liittyi Nokian Työväen Mieskuoroon heti armeijan käytyään. Hän on laulanut kuorossa jo lähes 50 vuotta. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN 56 Tekijä 3/2020 Kuoro harjoittelee tiistai-iltaisin 2–3 tuntia taiteellisen johtajansa Kia Laitakarin johdolla. Mieskuorojen yhteiskonsertti Kevään kohinaa la 21.3. klo 16 ja Lauantain toivotut konsertti la 25.4. klo 16. Nokian Kerhola, Souranderintie 13. HARRASTAJA Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 56 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 56 4.3.2020 11.51 4.3.2020 11.51
3/2020 Tekijä 57 VAPAALLA R unsaat kaksikymmentä miestä venyttelee kylkiä ja pyörittelee olkapäitä Pitkäniemen sairaalan juhlasalissa Nokialla. Alkamassa ovat Nokian Työväen Mieskuoron harjoitukset. Eissen Reponen istuu omalle paikalleen eturiviin. Hän on yksi kuoron pitkäaikaisimmista jäsenistä. – Tulin tänne Linnavuoreen Valmetille töihin vuonna 1969. Siellä oli silloin paljon kuorolaisia. Liityin kuoroon armeijan jälkeen syksyllä 1971. Olin silloin 20-vuotias, hän muistelee. Reponen on ollut kiinnostunut musiikista lapsesta asti. – Kansakoulunopettaja piti meille musiikkitunteja, ja koska hän veti Keikyällä myös seurakunnan poika orkesteria, otti hän musiikillisesti lahjakkaita oppilaita orkesteriin. Seurakunnan puhallinorkesterissa Reposen soittimeksi valikoitui kornetti. Nokialle muuttaessaan hänellä oli jo saksofoni, huilu, klarinetti ja vanha ”trumpetin rutku”. – Siellä minä kerrostalossa vetelin iltaisin. Soitto varmaan kaikui kivitalossa aika hyvin, Reponen nauraa. Kun työkaverit saivat vihiä, että Reponen on musiikki miehiä, he pyysivät häntä kuoroon. Reponen päätti empimättä kokeilla, onko hänestä laulajaksi. – Musiikin tekeminen oli se tärkein pointti. Olin kuullut mieskuoroa vain radiosta. Tuskin olisin porvari kuoroihin lähtenytkään, mutta täällä olikin työkaverit vetämässä mukaan. VIIHDEMUSIIKKI VALTAA ALAA Pompin, pompin, pompin, pom, miehet leikittelevät äänen avauksessa. Eissen Reponen laulaa Nokian Työväen Mieskuorossa matalinta ääntä eli kakkosbassoa. – Kun aloitin kuorossa, esitimme 80-prosenttisesti klassista mieskuoromusiikkia, kuten Sibeliuksen, Merikannon ja muiden suomalaisten säveltäjien teoksia, Reponen kertoo. Erityisesti Sibeliuksen Finlandia on Reposen mieleen. – Sehän on mieskuorolaulu, jos mikä. Siinä saa laulaa kovaa ja soinnukkaasti. Kuoroa johti vuosikymmeniä Rainer Lehtinen. Hän käytti suhteitaan ja tilasi kuoron vuosi konsertteihin teoksia Kaj Chydeniukselta ja Asko Viléniltä, Reponen kertoo. Chydenius sävelsi 1980-luvulla nokialaiskuoroa varten muun muassa Työmies -sarjan. Se on sävellys mies kuorolle, solistille ja pianolle Arvo Turtiaisen runoihin. – Chydeniuksella on tosi hyviä sävellyksiä. Varsinkin nämä pidemmät sarjat. Niissä on ideaa, kun on solistiosuutta ja muuta. Niitä oli kiva laulaa, Reponen sanoo. Kuoron ohjelmisto koostuu yhä klassisesta kotimaisesta mieskuoromusiikista, mutta viihdemusiikin osuus on Reposen mukaan kasvanut viime vuosina huomattavasti. – Nyt harjoittelemme mieskuorojen yhteiskonserttia varten, ja huhtikuussa on oma Lauantain toivotut -konsertti. Molemmissa konserteissa esitämme vain kevyttä musiikkia. KUOROLAULU VAATII SITKEYTTÄ Helmikuun toiset kuoroharjoitukset alkavat Toivo Kärjen sävelin ja Reino Helismaan sanoin. Sinä muista minua silloin , Nokian Työväen Mieskuoro laulaa neliäänisesti. Kuorossa laulaminen vaatii erityisesti sitkeyttä, Reponen sanoo. – Putoat kelkasta, jos et käy harjoituksissa. Tänne on vaan lähdettävä. Juhlakonserttien alla meillä on vielä viikonloppuleirejä, jos ohjelmisto vaatii harjoittelua – ja yleensä se vaatii. Sitkeyttä Reposelta on löytynyt, sillä hän on laulanut Nokian Työväen Mieskuoron riveissä pian 50 vuotta. – Muutamaan otteeseen olen ollut puoli vuotta pois työkeikkojen takia. Silloin ei ollut mitään tehtävissä, Reponen sanoo. Laulamisen ohella Reposen on pitänyt kuorossa kaverit, esiintymiset ja toiminta kuoron johtokunnassa sekä Suomen Työväen Musiikkiliiton Länsi-Suomen piirissä. Nyt hän huolehtii kuoron taloudesta. – Mainostoimistoista tulee joskus kirjeitä talouspäällikkö Reposelle, hän nauraa. RIVIT HARVENEVAT Kun Reponen aloitti kuorolaulun, oli Nokian Työväen Mieskuorossa viitisen kymmentä laulajaa. Nyt vahvuus on alle 30, ja valtaosa laulajista on jo eläke vaareja. – Kovasti olemme koittaneet saada nuorempaa väkeä mukaan, mutta kyllä se hankalaa tuntuu olevan, hän huokaa. Pula nuorista laulajista koettelee muitakin mies kuoroja. Esimerkiksi Harjavallan Työväen Mieskuoron rivit kävivät viime vuonna jo niin harvoiksi, että se lopetti toimintansa esiintyvänä kuorona. – Jos tykkää laulaa, kuoro on parasta. Täällä on kaverit aina apuna, jos tuntuu, ettei itse osaa. Ja solistiksikin pääsee. Heitä tarvitaan aina, Reponen kannustaa uusia laulajia. Haastettakin kuorolaulussa riittää, sillä hyvätkään laulajat eivät välttämättä hallitse stemmalaulua. Se vaatii opettelua, Reponen sanoo. – Eniten nautin kuorolaulussa siitä, kun neljä säveltä pistetään soimaan ja kuulen, kuinka kauniisti kuoro soi. Reponen on päässyt kuoron kanssa esiintymään Suomessa ja maailmalla. Kirsikkana kakun päällä on pronssi mitali kuoro-olympialaisista Saksan Bremenistä vuodelta 2004. Ensi vuonna Nokian Työväen Mieskuoro täyttää 75 vuotta. Eissen Reponen tovereineen suunnittelee historiikkia. – Soittelin jo Helsinkiin Työväen arkistoon ja kyselin, missä muodossa siellä on kuvia kuorosta. Toveria ei jätetä kuorossakaan. – Käyn täällä niin kauan kuin jalka nousee ja ääni kulkee, Reponen sanoo. ? Eissen Reponen on saanut useita palkintoja kvartettija pienryhmälaulukilpailuissa. ”Pienryhmissä pääsee soinnuttelemaan ja oppii asettamaan äänen oikealle korkeudelle”, hän sanoo. Kuoro ei ole kallis harrastus. Nokian Työväen Mieskuoron jäsenmaksu on 70 euroa vuodessa. EISSEN REPONEN Asentaja, eläkkeellä Nokia Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 57 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 57 4.3.2020 10.55 4.3.2020 10.55
58 Tekijä 3/2020 PULMAT Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www .tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. Kuinka suuri osa suomalaisista on eläkeläisiä? 2. Kenen kirjoittama on Sota ja rauha ? 3. Mitä elintärkeää vitamiinia ei saa kasvisruokavaliosta? 4. Kuinka kauan rotusyrjintä on Suomessa ollut rangaistava teko? 5. Mikä on maailman korkein vuoristo? 6. Minkä linnun tulosta Suomeen on kansan perinteen mukaan kesään aikaa enää kuukausi? 7. Miten tapahtuu panorointi elokuvakameralla? 8. Kuka on seiväshypyn Suomen ennätysnainen? 9. Millaiset puut poistetaan metsästä harsimalla? 10. Milloin laulun kisällien mielestä elämää voisi verrata Eedeniin? VA ST A U KS ET : 1. 28 pr os en tt ia el i re ilu ne ljä nn es . 2. Le o To ls to in . 3. B 12 -v it am iin ia . 4. 50 vu ot ta (la ki hy vä ks yt ti in 8. 5. 19 70 ). 5. H im al aj a. 6. Ki ur un el i le iv os en . 7. Kä än tä m äl lä ka m er aa si vu su un ta an . 8. W ilm a M ur to . 9. Is oi m m at . 10 . Jo s ka ik ki Su om en jä rv et m uu tt ui si va t vi in ak si . 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 58 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 58 4.3.2020 10.55 4.3.2020 10.55
3/2020 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_2020_3_kansiarkki_ok.indd 59 Tekija?_2020_3_kansiarkki_ok.indd 59 3.3.2020 8.43 3.3.2020 8.43
Kuva: Tallink Silja Ohjelmassa myös • Karaokea koko illan • Sunnuntain tapahtumatori • Hyvää ruokaa • Parasta seuraa Kootkaa ammattiosastostanne porukka ja tehkää kimppavaraus! Myynti alkaa 25.3. kello 10. Kaikki varaukset hoitaa Matkapojat. Hinnat alkaen 48 euroa / henkilö. Hintaan sisältyy koko ohjelma, hyttipaikka valitussa luokassa, buffet-ruokailu ja aamiainen. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/jasenristeily Silja Europalla Helsingistä Tallinnaan Teollisuusliiton jäsenristeily 5.–6.9. Myynti alkaa keskiviikkona 25.3. kello 10! Karaoke DJ Matti Airaksinen Erin Tekija?_2020_3_kansiarkki_ok.indd 60 Tekija?_2020_3_kansiarkki_ok.indd 60 3.3.2020 8.43 3.3.2020 8.43