”Jos on vähääkään vajaakuntoinen, ei pidä tulla töihin.” Pääluottamusmies Jari Mensonen Savopak Oy, Varkaus TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 4/2020 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI PANDEMIA HAITTAA TYÖTÄ SIVU 6 KRIISISTÄ SELVIYDYTÄÄN YHDESSÄ SIVU 14 20 Sopiminen vaatii luottamusta 28 Kalsareita Kangasalta 38 Ikkunatehtaan sopeutujat 48 Coronakrisen påverkar jobben 56 Lintuja etsimessä 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten KORONA Tekija?_2020_04_kansiarkki.indd 1 Tekija?_2020_04_kansiarkki.indd 1 3.4.2020 16.16 3.4.2020 16.16
MUUTOKSIA LIITON TOIMINTAAN ?? Teollisuusliitto pidättäytyy tilaisuuksien järjestämisestä 30.6. asti koronaviruksen leviämisen estämiseksi. ? ?? Liiton aluetoimistot palvelevat toistaiseksi VAIN PUHELIMITSE JA SÄHKÖPOSTITSE www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot MUUTOKSIA AMMATTIOSASTOJEN TOIMINTAAN Teollisuusliitto kehottaa ?? siirtämään kevätkokousten pitämisen ajanjaksolle 1.5.–30.6. ?? siirtämään kaikki jäsentilaisuudet, koulutukset ja tapaamiset 30.4. jälkeiseen aikaan tai sitä myöhäisempään ajankohtaan, mikäli viranomaispäätökset sitä edellyttävät. Katso ammattiosastosi ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta MUUTOKSIA KOULUTUSTOIMINTAAN ?? Liiton koulutukset on peruttu ja Murikka-opisto suljettu 30.6. asti. ?? Voit opiskella maksutta verkossa liiton urapalvelussa: www.urapalvelut.fi/teollisuusliitto MUUTOKSIA LIITON LOMAPAIKKOIHIN ?? Teollisuusliitto on sulkenut 31.5. asti kaikki lomakohteensa, joissa ei ole ammattimaista siivousta: Ängesholm, Punkaharjun tuvat, Ruka-Ihtinki, Kalajoen Puusärkkä, Metalliranta ja Metallikero. ?? Varaukset tältä ajalta perutaan ja maksut palautetaan, ota yhteyttä: yrityspalvelu@holidayclub.fi SEURAA Teollisuusliiton verkkosivuja www.teollisuusliitto.fi, Teollisuuden työttömyyskassan verkkosivuja www.teollisuuskassa.fi, Tekijän verkkolehteä www.tekijälehti.fi sekä Teollisuusliiton sosiaalisen median kanavia Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. TEOLLISUUSLIITTO TORJUU KORONAVIRUSTA LIITTO TIEDOTTAA PÄIVYSTYS TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 MA–PE KLO 8.30–15 PÄIVYSTYS JÄSENPALVELU 020 690 446 MA–TI, PE KLO 8.30–15 KE 8.30–18 PÄIVYSTYS 2 Tekijä 4/2020 Tekija?_2020_04_kansiarkki.indd 2 Tekija?_2020_04_kansiarkki.indd 2 3.4.2020 16.16 3.4.2020 16.16
KORONA KANNEN KUVA: PENTTI VÄNSKÄ 4/2020 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 KORONOITU TYÖ KANSI Koronavirus kurittaa ihmisiä, yrityksiä ja valtioita. Talouden pysähdys on raju, mutta elpymisestä toivotaan nopeaa. Pääluottamusmiehet sekä liiton ekonomisti, sektorijohtajat ja puheenjohtaja kertovat, miltä kriisin vaikutukset näyttävät. 49 RIKU AALTO: TILLSAMMANS KLARAR VI KRISEN 28 KOTIMAISUUS TULEE IHOLLE Alusvaateostoksilla voi edelleen tukea myös suomalaista työtä. Kangasalla toimiva Tam-Silk on tunnettu naisten alusvaatteista, mutta viime vuonna yritys julkaisi myös miehille alushousumalliston, joka on jo ehtinyt kohahduttaa markkinoinnillaan. 20 SOPIMISEN POHJANA LUOTTAMUS Paikallinen sopiminen on sitä, että yhdessä katsotaan miten työpaikan asioita voisi tehdä järkevämmin. Tekija?_2020_04_sisus.indd 3 Tekija?_2020_04_sisus.indd 3 6.4.2020 14.57 6.4.2020 14.57
4 Tekijä 4/2020 Seuraava numero ilmestyy 13.5. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta, Medialogistiikka ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 16 NÄKIJÄ Taloustieteilijä Sixten Korkman 19 VIERAILIJA Ergonomiaasiantuntija Teemu Suokko 24 Ilmastonmuutosta torjuttava reilusti 26 KEKSINTÖ Todellisuus laajentuu älylaseilla 50 Sixten Korkman: Coronakrisen en påminnelse om hur sårbar världsekonomin är TYÖSSÄ 36 TYÖYMPÄRISTÖ Työpaikat pysyvästi turvallisiksi 38 SOPEUTUJAT Loimaan ikkunatehdas syntyi uudelleen LIITOSSA 40 Brasilian ay-liike etsii uutta nousua 43 TOIMIJA Luottamusmies Tatu Reinikka 45 OIVALTAJA Taimitarhatyöntekijä Mari Nykänen 48 MAAILMA Saksassa sata vuotta yritysneuvostoja 47 Lyhyet 52 Työttömyyskassa / A-kassan 55 Brief in English VAPAALLA 56 HARRASTAJA Lintuharrastaja Sami Laukkanen 58 Pulmat 59 Sarjakuva ? ? SOPEUTUJAT Tekijän Sopeutujat-palsta palaa työpaikan merkittävään tapahtumaan ja kysyy, mitä työntekijöille kuuluu nyt. Ensimmäiseksi kerromme, miten Loimaan ikkunatehdas nousi Domuksen konkurssin jälkeen uudestaan toimintaan Fenestrana. HARRASTAJA Akaalainen postinjakaja Sami Laukkanen on kulkenut luonnossa kiikarin ja kameran kanssa kohta 30 vuotta tallentaen esimerkiksi joutsenten elämää. Tekija?_2020_04_sisus.indd 4 Tekija?_2020_04_sisus.indd 4 6.4.2020 14.57 6.4.2020 14.57
4/2020 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 15.4.2020 Koronasta kohti tulevaa K oronaepidemian aiheuttama kriisi päättyy aikanaan. Siihen on luottaminen, vaikka täsmällistä päättymisen ajankohtaa ei tiedetä. Viisaus piilee siinä, että kriisi osataan hoitaa aiheuttamatta uusia ongelmia. Työmarkkinajärjestöjen nopealla aikataululla solmima työmarkkinoiden kriisipaketti on osoitus siitä, että kyky ongelmien ratkaisemiseen on olemassa. Asiat osattiin laittaa tärkeysjärjestykseen. Yhteisymmärrys löytyi, vaikka päätökset olivat vaikeita. Samalla vahvistettiin luottamusta osapuolten välillä ja työmarkkinajärjestelmän roolia tärkeänä osana suomalaista yhteiskuntaa. Nämä kaikki ovat elementtejä, jotka on syytä ottaa matkaan mukaan kriisistä kohti tulevaisuutta edettäessä. Yhteiskunnan toimintakyky ja resurssit ongelmien hoitamiseen alkoivat heti kriisin puhjettua näkyä uudessa valossa. Puheet julkisen sektorin pienentämisestä tai liian anteliaasta sosiaaliturvajärjestelmästä vaimenivat. Sen sijaan esiin nousivat puheenvuorot yhteiskunnan varoista saatavan tuen tarpeesta ja vaatimukset tappioiden kompensoimisesta. Vaatimuksia ovat aktiivisesti ja sujuvasti esittäneet myös ne tahot, jotka aikaisemmin ovat ajaneet julkisen sektorin pienentämistä ja esittäneet vakaana kantanaan sen, että yhteiskunnan ei pidä puuttua talouden ja yritysten rattaiden pyörimiseen. Toivoa sopii, että kriisi opettaa eri osapuolia ja intressiryhmiä havaitsemaan keskinäisen riippuvuuden. Se on pysyvä ilmiö, jonka merkitys on tarpeen tunnustaa myös hyvinä aikoina. Jos niin ei tapahdu, on kriisin keskellä yhteiskunnan suuntaan kurottamisessa ja sen aikana käytössä olevien erityisjärjestelyjen hyödyntämisessä kysymys oman nahan pelastamisesta. Se olisi isku vasten luottamusta, yhteisymmärrystä ja yhteisölli syyttä, joiden uudelle rakentumiselle on nyt olemassa mahdollisuus. Kriisistä ulos pääsemisen rinnalla on huomio kiinnitettävä myös sen jälkihoitoon. Vallitsevassa tilanteessa perustellut julkista velanottoa edellyttävät taloudelliset tukipaketit tulevat aikanaan maksuun. Taakka pitää jakaa. Toteuttamisessa tarvitaan laajaa keinojen valikoimaa, ettei vastuu lankea liiaksi kansalaisten harteille. Tehokas keino on työllisyydestä huolehtiminen. Avainasemassa ovat yritykset, jotka nyt vaikeuksia kohdattuaan ovat tavallista enemmän korostaneet rooliansa työllistäjinä ja ansiotyön tarjoajina. Kriisistä selviydytään yhdessä. Selviytymisen aikajänne on erityisesti oikeudenmukaisuuden toteutumisen näkökulmasta pitkä. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta, Medialogistiikka ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekija?_2020_04_sisus.indd 5 Tekija?_2020_04_sisus.indd 5 6.4.2020 13.12 6.4.2020 13.12
”Meillä vienti vielä vetää ja kiirettä on, mutta olemme varautuneet myös siihen, että kysyntä hiljenee”, kertoo varkautelaisen Savopakin pääluottamusmies Jari Mensonen. Lue lisää sivulta 12. 6 Tekijä 4/2020 KORON A MUIST A PESTÄ KÄDET PIDÄ TURVA VÄLI MUIHI N Tekija?_2020_04_sisus.indd 6 Tekija?_2020_04_sisus.indd 6 6.4.2020 14.58 6.4.2020 14.58
? Virus iski työhönkin Koronakriisi yllätti valtiot, yritykset ja kansalaiset. Töiden määrän pudotus työpaikoilla on raju, mutta nopean palautumisen toivo elää. TYÖRYHMÄ TEKIJÄ-LEHDEN TOIMITUS 4/2020 Tekijä 7 AJASSA KORON A MITEN KÄY TYÖLLISYYDEN? MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? MITEN TILANNE VAIKUTTAA TYÖPAIKOILLA? 1 2 3 Tekija?_2020_04_sisus.indd 7 Tekija?_2020_04_sisus.indd 7 6.4.2020 13.13 6.4.2020 13.13
”Työllisyys ei laske niin pahasti kuin teollisuustuotanto tulee laskemaan koronavirusepidemian seurauksena”, kertoo liiton tutkimusyksikön talousennusteesta erikoistutkija Timo Eklund. Valtion kriisitukien jakoon pitää Eklundin mukaan saada sellaiset sopimukset, etteivät rahat valu yritysten osinkoihin. – Kriisissä teollisuus joutuu yleensä kärsimään enemmän kuin talous kokonaisuudessaan. Esimerkiksi Pellervon taloustutkimuksen ja Etlan varsin johdonmukaisilta vaikuttavien analyysien mukaan Suomen brutto kansantuote supistuisi tänä vuonna viitisen prosenttia. – Tutkimusyksiköllämme on kolme erilaista näkymää vuodelle 2020. Vuositasolla optimistisimman arvion mukaan teollisuustuotanto supistuisi 11 ja synkimmän ennusteen mukaan 24 prosenttia. Mutta työllisyys ei laske yhtä paljon. Tutkimusyksikkö ennakoi, että vuosien 2008–2009 talouskriisiin verrattuna tuotannon ja työllisyyden notkahdus on vielä rajumpi – mutta niin on nousukin. Jo kesällä 2020 kaikki näyttää valoisammalta. Optimistisimman ennusteen mukaan Suomessa tuotanto on vanhoilla urillaan jo tämän vuoden lokakuussa. Tutkimusyksikön synkimmässä ennusteessa tuotanto on vuoden 2021 maaliskuussa 10 prosenttia matalammalla tasolla kuin mitä se olisi ilman koronavirus epidemiaa. – Etupäässä kaikki riippuu siitä, miten epidemia saadaan hoidettua Suomessa ja muualla. Miten nopeasti saadaan lääkkeitä ja miten saadaan hoitohenkilökuntaa – niin, ylipäänsä lääketieteestä. TUOTANNOSTA TULLUT HÄIRIÖHERKKÄÄ Koko 2000-luvun ajan yritykset ovat rakentaneet liiketoimintansa vahvasti kansainvälisten tuotantoketjujen varaan. – Samaan aikaan varastot on pyritty pitämään pieninä. Näin tuotannosta on tullut häiriöherkkää, ja tämä herkkyys on nyt koronaepidemiassa kostautunut, Eklund kuvailee. – Ensin epidemia aiheutti häiriöitä Kiinassa, sitten Euroopassa. Ei saada osia koneiden ja laitteiden valmistamiseen. – Meillä on se hyvä tilanne, että tuotantomme on korkean jalostusasteen tuotantoa. Mutta tämän seurauksena melkein kaikki osat ovat kriittisiä komponentteja, joita ei voi korvata toisilla osilla. Tällaisia komponentteja käyttävät laitokset pysähtyvät nopeasti. Tunnetut isot konepajat – Sandvik, Metso, Ponsse, Outotec, Valtra – kaikki ovat ilmoittaneet lomautuksista, ja tuotanto ja työllisyys tulevat leikkautumaan rajusti. – Kysyntääkään ei välttämättä ole, vaikka tuotantoa saataisiinkin pyöritettyä. Myöskään logistiikkaketjut eivät toimi normaaliin tapaan, kontteja ei ole. Tutkimusyksikkö on pystynyt keskit ty mään lähinnä teollisuustuotannon arvioin tiin koronakriisin keskellä. Mutta myös muihin Teollisuusliiton aloihin epidemian vaikutukset ulottuvat ”rajusti”. – Voihan jollain kemian tehtaallakin yksi tärkeä sidosaine puuttua, eikä tuotanto voi jatkua. Maatalousaloilla ei ainakaan vielä keväällä saada ulkomaista työvoimaa. – Vähän yllättäen myös esimerkiksi autokauppa sekä autojen huolto ja korjaus ovat nekin pysähdyksissä, vaikka syiden ja seurausten suhde on eri kuin teollisuudessa. Pesuloissakin tullaan näkemään lomautuksia. 8 Tekijä 4/2020 1 Teollisuustuotanto saattaa supistua jopa neljänneksen. Työttömyyskassa on varautunut hakemusmäärän nousuun. Talouden elpyminen riippuu kriisin hoidosta Tekija?_2020_04_sisus.indd 8 Tekija?_2020_04_sisus.indd 8 6.4.2020 13.13 6.4.2020 13.13
YT-NEUVOTTELUISSA KYMMENIÄ TUHANSIA Teollisuusliiton keräämien tietojen mukaan liiton toimialoilla oli huhtikuun alussa: ? Lähes 300 yt-neuvottelua, jotka koskivat yhteensä yli 35 000 työntekijää. Määrät vaihtelivat yrityksen koon mukaan muutamasta henkilöstä useisiin tuhansiin. ? Lomautusaika muutamasta viikosta 90 päivään. ? Suurimmat lomautukset tai niiden uhat: ACGO Power, BRP Finland, Grano, Kaleva 365, Kemppi, Meyer Turku, Pilkington Automotive, Ponsse, Punamusta, Sandvik, Sievi, SSAB Europe, Transtech, Valmet Automotive, Valtra, Veljekset Laakkonen, Volvo Finland TUKIRAHOILLE ASETETTAVA EHTOJA – On hyvä, että hallitus ja eduskunta ovat aktiivisesti antaneet sen viestin, että yrityksistä pidetään huolta tässä kriisissä. Mutta ”Piikki on auki” -ratkaisut eivät ole kaikkein tehokkaimpia. Eklund näkisi järkevänä, että nyt jo kriisin aikana tukien jakaminen selkeytetään ja tehdään sopimus, joka estää kriisituen valumisen osinkojen maksamiseen. ”Selkeyttä tukirahojen jakoon yrityksille” – Tämä on välttämätöntä jo yleisen oikeuden mukaisuuden kannalta. – Julkisella taloudella on tiukat budjettiraamit. Rahaa ei välttämättä enää löydy, jos Suomessa muiden maiden tavoin julkinen velka nousee koronakriisin takia aivan uudelle tasolle. On vaikea ajatella, että pelkästään kulutusta tai tavallisia palkansaajia verottamalla selviy dyt täisiin, kun koronalaskua ruvetaan maksamaan. – Kun laskua maksetaan, pitää elinkeinoelämän, yritysten ja varakkaampien kansalaisten olla mukana. Eklundin mukaan yksi hyvä keino syntyvän velkataakan jakamiseen olisi valtiolle suunnattu osakeanti. Pankkikriisistä on otettava nyt opiksi. – Pankkikriisin aikana ei harrastettu pankkien osakkeiden ostamista valtiolle. Jos osakkeita olisi ollut, niitä olisi voinut sitten myydä tilanteen parannuttua. Veronmaksajille olisi jäänyt pienempi siivu hoidettavaksi pankkikriisin jälkimaksuista. Myöskään sosiaalisia tukia, vanhemmuuteen liittyviä tukia tai työttömyyskorvauksia ei pitäisi kriisissä pienentää. – Yleinen näkemys on, että sellaisia rahoja, jotka menevät suoraan kulutukseen, ei pidä kriisissä pienentää. On tärkeää, että tällaiset suhdannevaihteluja tasaavat, niin sanotut automaattiset vakauttajat, pitävät talouden rattaat pyörimässä. 4/2020 Tekijä 9 ? AJASSA BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”Kuka olisi etukäteen voinut ennustaa, että virus voisi aiheuttaa yhteiskunnan toimintojen ja ihmisten liikkuvuuden erittäin laaja mittaisen rajoittamisen? Ei kukaan. Kassamme talous on onneksi hyvässä kunnossa mahdollisen suurtyöttömyyden varalta. Tasoitusrahastomme kestää etuus menojen suuremmankin lisäyksen. Etuusmaksuihin saamme ennakkomaksuja nopeasti. Viime aikoina olemme saaneet myös käsittelyajan pidettyä hyvänä. Mutta jos jäsentemme työpaikat yksi toisensa perään joutuvat tässä hankalassa tilanteessa sulkemaan ovensa ja lomauttamaan työntekijät jopa erittäin lyhyellä aikavälillä, se tuo väistämättä haasteita käsittelyajan hyvänä pysymiseen. Olemme varautuneet hoitamaan suuretkin hakemusmäärät muun muassa tekemällä erilaisia työjärjestelyjä ja palkkaamalla työn tekijöitä. Lisäksi maan hallitus on luvannut tukea yrityksiä ja turvata työttömyysetuuden maksatuksen. Kaikkien tahojen tavoitteena onkin turvata kansalaisten terveyden lisäksi ostovoima ja yritysten toimintakyky. Siitä miten hyvin toimet riittävät, ei vielä ole tietoa. On varauduttava huonoimpaankin mahdolliseen ennusteeseen.” IRENE NISKANEN Teollisuuden työttömyyskassan johtaja 23.3.2020 Talouden elpyminen riippuu kriisin hoidosta SIVU 52 Koronaepidemian aiheuttamat muutokset työsuhteisiin: ? Väliaikaiset työttömyysturvan muutokset ? Lomautukset KI TI H A IL A Tekija?_2020_04_sisus.indd 9 Tekija?_2020_04_sisus.indd 9 6.4.2020 13.13 6.4.2020 13.13
”JÄRJESTELMÄ JOUSTAA YRITYSTEN HYVÄKSI” – Meidän lomautusjärjestelmämme on hyvä esimerkki siitä, miten paljon työmarkkinat joustavat, teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen huomauttaa. Töiden loppuessa voivat lomautukset alkaa, ja silloin loppuu yritykseltä myös palkkojen maksu. Työnantajapuolen väitteistä huolimatta järjestelmämme ei ole jäykkä. Koronaviruksen aiheuttama kriisi on iskenyt Virtasen mukaan yhtä lailla niin pieniin kuin suuriin, niin kotimaan kuin ulkomaankin markkinoilla toimiviin yrityksiin. Korona vaikuttaa kaikkiin valmistusaloihin, samoin läpi eri toimitusketjujen. – Koronaepidemian aiheuttama tilanne koskee kaikkia osapuolia. Meidän pääluottamusmiehemme ymmärtävät asian vakavuuden. He ovat toimineet sen mukaan ja tehneet vaikeitakin päätöksiä. Meillä on oltava toimintakelpoisia ja -kykyisiä yrityksiä vielä kriisin jälkeenkin, mutta myös työntekijöille on taattava riittävä toimeentulo tämän vakavan tilanteen aikana. Teknologiasektorilta on kuitenkin tullut tietoon niitäkin yrityksiä, jotka yrittävät käyttää kriisiä hyväkseen. Tavoitellaan taloudellista etua ja työehtojen heikennystä. – Nyt käydään ”puhdistus-yt-neuvottelut” koronan varjolla. Mutta nämä yritykset tulevat varmasti saamaan imagoonsa tahran, ja silloin toivottavasti myös heidän asiakkaansa reagoivat tähän. Virtanen toteaa, että sääntöjä rikkovien yritysten toimia tullaan selvittelemään kriisin jälkeen. – Toivon mukaan yritykset harkitsevat nyt toimensa tarkkaan. Onko nyt aika jakaa osinkoa, vai sijoitetaanko rahat yrityksen tulevan toiminnan turvaamiseen? ”PÄÄ KYLMÄNÄ JA SYDÄN LÄMPIMÄNÄ” Kemian sektorin johtajan Toni Laihon mukaan osa kemianteollisuuden yrityksistä pärjää kohtuullisesti, mutta osa on kohdannut suuria vaikeuksia koronaepidemian takia. – Yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin lukeutuvat yritykset, kuten vesikemikaalien valmistajat ja energiayhtiöt, pärjäävät jotenkuten, mutta niidenkin tilanne on heikompi kuin ennen koronaepidemiaa. – Tuotanto jatkuu myös lääketehtaissa ja pakkausteollisuudessa, joiden tuotteita tarvitaan koko ajan. Osa yrityksistä on muuttanut tuotantoohjelmiaan ja ryhtynyt valmistamaan esimerkiksi käsidesiä. – Toisaalta on yrityksiä, kuten kulutustavaratuotteiden valmistajat, joiden tilanne on kaamea, Laiho tiivistää. Yritysten heikentynyt tilanne on johtanut yt-neuvottelujen nopeaan lisääntymiseen. – On hyvä, että yritykset ovat ajoissa liikkeellä, mutta välillä on tuntunut siltä, että yt-prosesseissa hyökkäillään vähän yli ja rakennellaan varmistuksen varmistuksia. Tässä on hyvä nähdä, että sopimusaloillemme neuvotellut työmarkkinoiden kriisi pakettiin pohjautuvat määräaikaiset erillissopimukset antavat mahdollisuuden nopeaan reagointiin vaihtelevissa tuotantotilanteissa. – Toivon, että pää kylmänä ja sydän lämpimänä mennään eteenpäin, epävarmuudesta huolimatta. Teollisuusliitto ja työnantajia edustavat liitot, kuten Kemianteollisuus ry, ovat pitäneet tiivistä yhteyttä kriisin aikana. – Katsomme työnantajien kanssa päivittäin, kuinka alat voivat ja mietimme, mitä voimme tehdä yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi. Me olemme täällä auttamassa niiltä osin kuin osaamme ja pystymme, Laiho sanoo. ”TÄMÄNKIN JÄLKEEN TULEE UUSI NOUSU” Monet puutuotesektorin yritykset käynnistivät maaliskuussa yt-neuvottelut liittyen korona kriisiin, kertoo puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen. Huhtikuun alussa puutuotesektorin sopimusaloilla oli noin 5 000 työn tekijää lomautusuhan alla, ja määrä oli kasvamassa. Yt-neuvottelu ilmoitusten etulinjassa ovat mekaaninen metsäteollisuus ja puusepänteollisuus. – Jo viime syksynä yrityksillä oli lomautuksia tuotannollisista ja taloudellisista syistä, ja sitten oli vielä työtaistelutoimet joulu–helmikuussa, jotka osaltaan vaikuttavat myös. NÄKYMÄT SYNKKENEVÄT Teknologiateollisuus ry:n kyselyn mukaan huhtikuun alussa: ? 70 prosenttia yrityksistä oli lomauttamassa henkilöstöään kolmen kuukauden kuluessa. ? Valtaosa yrityksistä piti tilannettaan normaalina tai jopa hyvänä, mutta tilanteen arvioitiin vaikeutuvan nopeasti. ? Puolet yrityksistä arvioi tilanteen olevan kuukauden kuluttua huono tai erittäin huono. ? 63 prosenttia arvioi tilanteen olevan kolmen kuukauden kuluttua huono tai erittäin huono. 10 Tekijä 4/2020 Teollisuusliiton sektorijohtajat kertovat, miten koronakriisin vaikutukset näkyvät heidän sopimusaloillaan. Jyrki Virtanen TEKNOLOGIA Toni Laiho KEMIA Jyrki Alapartanen PUUTUOTE Tekija?_2020_04_sisus.indd 10 Tekija?_2020_04_sisus.indd 10 6.4.2020 13.13 6.4.2020 13.13
– Toki voi olla yksittäisiä yrityksiä, jotka käyttävät nyt hyväksi koronatilannetta ja muuttuneita määräyksiä, mutta en pidä sitä suurena ilmiönä. Luottamusmiehille on kuitenkin sanottu, että irtisanomisten kohdalla täytyy perustelujen vaatimisessa olla selvästi tarkempi kuin lomautusten perusteluissa. Yritysten pitäisi nyt pidättäytyä irtisanomista, koska tämänkin kriisin jälkeen tulee taas uusi nousu. Menneestä lakkotalvesta huolimatta koronakriisin vaatimat neuvottelut puutuotesektorin työnantajaliittojen kanssa sujuivat Alapartasen mukaan asiallisesti, ja keskusjärjestöjen suosittelemat työehtosopimusten poikkeusmääräykset saatiin sovittua yhteis työssä. Alan yrityksiltä Alapartanen toivoo nyt vastuullisuutta. – Osalta sektorin yrityksistä onkin tullut viestiä, että osingon jakoa siirretään, mutta osa on ilmoittanut sen jatkuvan normaalisti. Maan hallituksen lailla toivomme, että osingonjako tukisi pelkästään yritysten omavaraisuusastetta, jotta turhat lomautukset ja irtisanomiset voitaisiin välttää. – Kun kesä kääntyy syksyyn, tilanne on toivottavasti jo selvästi parempi. Silloin ne yritykset, jotka ovat elinvoimaisia, jatkavat taas vauhdilla. ”KAIKKI EIVÄT PIITTAA TALKOISTA” – Kelvoton tilanne, että tuommoiset osingot jaetaan, kommentoi Teollisuusliiton erityis alojen sektorin johtaja Marko Rosqvist joidenkin yritysten osingonjakointoa koronakriisin keskellä. Rosqvist pitää yrityksiltä huonosti harkittuna ilmoitusta mittavasta osinkojen jaosta heti sen jälkeen, kun työntekijä ja työnantajajärjestöt ovat sopineet lomautusten helpottamisesta yritysten talouden suojelemiseksi. – Lomautusten helpottaminen tehtiin ajatuksella, että hoidetaan hommaa yhdessä. Oli ajatus, että bonukset ja osingot pannaan pikkusen boikottiin ja kaikki ovat talkoossa mukana. Useissa yrityksissä ei siitä ole välitetty vähääkään. Tämä ahdistaa, koska olemme aika ison kriisin äärellä. Kaikkien pitäisi osallistua talkoisiin, sanoo Rosqvist. Erityisaloilla esiintyy Rosqvistin mukaan lomautuksia ja muita hankaluuksia, hieman erilaisia 16:lla eri sopimusalalla. Iso ratkaisua vaativa ongelma on maatalousaloilla. – Esimerkiksi marjatilat toimivat ulkomaisen työvoiman varassa. Kun ihmisiä ei päästetä maahan, herää huoli, että marjat jäävät poimimatta. Tässä asiassa Teollisuusliitto yhdessä MTK:n kanssa on toivonut valtiovallalta toimenpiteitä. Muun muassa työttömyys turvan kautta pitäisi saada joitain helpotuksia, että ulkomaista työvoimaa saataisiin korvattua kotimaisella. Rosqvistin mukaan sama kausityövoimaan liittyvä huoli on taimitarhaalalla. – Siellä mietitään, miten saadaan ne taimet, jotka ovat olleet pakkasessa, istutettua. Olisi ikävä, jos ne joudutaan hautaamaan, koska taimien istutus on merkittävä ilmastoteko. 4/2020 Tekijä 11 TYÖLAINSÄÄDÄNTÖÖN VÄLIAIKAISIA MUUTOKSIA KORONAKRIISIN VUOKSI Koronavirusepidemian seurauksena yritysten toimintaedellytykset ovat heikentyneet rajusti ja yrityksille on tullut äkillinen tarve sopeuttaa toimintaansa. Työmarkkinakeskusjärjestöt tekivät 18.3.2020 hallitukselle esityksen toimenpiteistä yritystoiminnan, työllisyyden ja toimeentulon turvaamiseksi koronavirusepidemiasta johtuvassa talouskriisissä. Työlainsäädäntöön tehdään tämän pohjalta seuraavia väliaikaisia muutoksia (ns. kriisilait). ? Lomautusta koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden kestoaikaa lyhennetään nykyisestä kuudesta viikosta tai 14 päivästä viiteen päivään. Muilta osin neuvottelut on käytävä yhteistoimintalain 8 luvun mukaisesti. Myös ennen lain voimaan tuloa alkaneiden ytneuvottelujen osalta neuvotteluvelvoite katsotaan täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty viiden päivän ajanjakson ajan. Vastaavasti ennen lain voimassaolon päättymistä aloitettujen, mutta lain voimassaolon jälkeen jatkuvien neuvottelujen osalta neuvotteluvelvoite katsotaan täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty viiden päivän ajan. Työehtosopimuksissa on laista poikkeavia määräyksiä esimerkiksi ytneuvotteluajan laskemisesta. ? Lomautusilmoitusaikaa lyhennetään 14 päivästä viiteen päivään. Työnantajan on siis ilmoitettava lomaut tamisesta työntekijälle viimeistään viisi päivää ennen lomautuksen alkamista. Myös ennen lain voimaan tuloa ilmoitettuun lomautukseen saadaan soveltaa lyhennettyä lomautusilmoitusaikaa. Työnantajan on kuitenkin ilmoitettava tästä viimeistään lomautuksen alkamista edeltävänä päivänä. Vastaavasti ennen lain voimassaolon päättymistä ilmoitettu lomautus voi alkaa viiden päivän kuluttua ilmoituksen antamisesta. Lakimuutos ei vaikuta työehtosopimuksilla sovittuihin laista poikkeaviin lomautusilmoitusaikoihin. ? Työnantajalla on kriisilainsäädännön voimassa ollessa oikeus lomauttaa myös määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassaoleva työsopimus. Tätä sovelletaan myös määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaan oppisopimukseen. ? Koeaikaa koskevaa säännöstä muutetaan siten, että työsopimus voidaan kriisilainsäädännön voimassa ollessa purkaa koeaikana myös taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Myös näissä tilanteissa arvioidaan työsopimuslain 7 luvun 3 pykälän mukaista irtisanomis kynnystä eli sitä, onko työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. ? Työntekijän takaisinottovelvollisuutta pidennetään yhdeksään kuukauteen, jos työntekijä on irtisanottu kriisi lainsäädännön voimassaoloaikana. Säännöstä sovelletaan, kun työsopimus on irtisanottu tuotannollisin ja taloudellisin perustein kriisilain voimassa ollessa, vaikka työsuhde päättyisikin vasta lain voimassaolon lakattua. Lakimuutos ei vaikuta työehtosopimuksilla sovittuihin takaisinottovelvoiteaikoihin. Kriisilait tulivat voimaan 1.4.2020 ja ovat voimassa 30.6.2020 asti. Myös moniin Teollisuusliiton solmimiin työehtosopimuksiin on tehty tilapäisiä muutoksia, jotta työehtosopimukset eivät muodostaisi estettä kriisilainsäädännön soveltamiselle. ANNA TAPIO Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö AJASSA Marko Rosqvist ERITYISALAT Tekija?_2020_04_sisus.indd 11 Tekija?_2020_04_sisus.indd 11 6.4.2020 13.13 6.4.2020 13.13
12 Tekijä 4/2020 Miten koronakriisi vaikuttaa työpaikoilla? PUUSEPÄNTEOLLISUUS JARI MENSONEN Savopak Oy, Varkaus PE N TT I VÄ N SK Ä ”HILJENEMISEEN ON VARAUDUTTU” – Meillä vienti vetää ja kiirettä on. Väkeä on palkattu lisää. Mutta olemme varautuneet myös siihen, että kysyntä hiljenee, pakkaus välinetehtaan pääluottamusmies Jari Mensonen kertoo. Mensosen mukaan koronan torjunta on muuttanut toimintatapoja. – Sairausloma vuorovastaavan luvalla oli ennen kolme, nykyisin viisi päivää. Meillä on tehty myös linjaus, että liikkuminen kolmen tehtaan välillä on kielletty. Joka tehtaalla on oma porukka, eivätkä he voi mennä toistensa halleille. Sairaustapauksissa ohjeistus on selkeä. – Jos on vähääkään vajaakuntoinen, ei pidä tulla töihin. Tartunnan torjuntaa edesauttaa Mensosen mukaan se, että Savopakilla on iso halli, jossa porukka on ripoteltuna väljästi eri puolille. Taukotuvassa kokoontuu kerralla alle kymmenen henkilöä. Mensonen on huolissaan lähinnä asiakkaiden heikkenevistä näkymistä. Raakaaineen saatavuudesta on tullut toinen haaste. – Puutavaraa on saatu, mutta vanerien tulo hidastuu, kun rajoja on suljettu. Kuljetus on haasteellista. Kotimaasta vaneria tulee hyvin, mutta myös Venäjä on merkittävä vanerin toimittaja. Mensosen mukaan osaa työntekijöistä on alkanut ärsyttää se, että korona on esillä koko ajan. – Se on saanut aika isot mittasuhteet. Kouluja suljetaan, kotiin laitetaan alle kymmenvuotiaita, ja se panee ihmiset miettimään, mistä silloin saadaan elanto. – Jos vanhemmat joutuvat jäämään kotiin, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan. Kelankaan ei tarvitse korvata. Koska kyseessä ei ole tartunta, tartuntapäivärahaa ei voi saada. ”KAIKKEMME TEEMME” JO H A N N A KO KK O LA MUOVITUOTETEOLLISUUS JA KEMIAN TUOTETEOLLISUUS MARKO KEMPPAINEN Exel Composites Oy, Joensuu ”HUOLI KOKO SUOMESTA” – Nyt ei katsota vain omaa toimeentuloa. Nyt huolehditaan siitä, miten koko Suomi tästä selviää ja mitkä ovat pidemmän ajan vaikutukset. Muuten otetaan rauhallisesti, toteaa komposiittitehtaan pääluottamusmies Marko Kemppainen. Toistaiseksi tuotanto pyörii Joensuussa normaalisti. – Vielä ei ole näkynyt, että mikään tuotannossa sakkaisi. Materiaaleja saadaan ihan normaalisti. Kemppainen kertoo, että suurin osa tuotannosta lähtee vientiin. Sekin vetää edelleen. Pääluottamusmies tiedostaa, että tilanteet voivat muuttua aivan päivä päivältä. Hän kuitenkin uskoo, että lomautuksilla selvittäisiin, jos tuotantoa jouduttaisiin koronan takia ajamaan alas. – Tietysti pelko on olemassa yt-neuvotteluista. Odotetaan ja katsotaan, laittavatko asiakkaat jotkut tuotteet niin sanotusti telakalle tai mikä on sitten viime kädessä raaka-aineiden saatavuus. Sen verran tuotannossa on tehty muutoksia, että vuoronvaihdot pitää hoitaa ilman ”porukointia”, Kemppainen kertoo. Tavallisesti vuorosta lähtevät ja vuoroon tulevat vaihtavat tietoja ”isommalla lössillä”. Kemppainen toteaa, että nyt pitää vain katsoa seinällä olevalta listalta, kuka on menossa millekin linjalle. Keskustelut pitää hoitaa kahden kesken. Teollisuusliiton tiedotusta koronakriisin aikana Kemppainen kehaisee. – Voisin kiitellä. Ohjeistuksia on tullut hyvin ja runsaasti. Toivottavasti tulee eksaktia informaatiota säännöllisesti myös jatkossa. 2 Tekija?_2020_04_sisus.indd 12 Tekija?_2020_04_sisus.indd 12 6.4.2020 13.14 6.4.2020 13.14
– Meillä ei ole paniikkitunnelmaa. Ihmiset käyttäytyvät aika rauhallisesti ja ottavat aika viileästi, kertoo telakan pääluottamusmies Juha Jormanainen. Telakallakin alkoivat maaliskuun loppupuolella koronakriisin aiheuttamat yt-neuvottelut. Työpaikalla, jossa on yli tuhat omaa työntekijää ja laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto, korona vaikuttaa Jormanaisen mukaan ihan kaikkeen. – Kaikilla aloilla, joissa on paljon työvoimaa, ja erilaisia materiaaleja, jotka tulevat ympäri maailmaa, se aiheuttaa kaikenlaisia vaikeuksia. Eniten poikkeustila näkyy Jormanaisen mukaan siinä, että yhteistyökumppaneita on paikalla vähemmän kuin normaalisti. – Kun rajoja on laitettu kiinni, veikkaan, että ihmiset ovat joutuneet tekemään ratkaisun, ovatko perheidensä luona kotimaissaan vai töissä ulkomailla. Koronakriisin keskellä pääluottamusmiehen työ on Jormanaisen mukaan asioihin reagoimista. – Se on sitä, että pitää itsensä rauhallisena ja valmistautuu vastaamaan kysymyksiin, joihin ei ole vastausta. Yrittää pysyä itse rauhallisena ja tekee parhaansa, koska muuta ei voi. Työpaikan kulttuurissa on Jormanaisen mukaan tapahtunut isoja muutoksia. – Käsidesiä on kaikki paikat täynnä. Lähitapaamisia ei pidetä eikä kokoonnuta isoissa laumoissa. Meillä on lähestymiskielto, pitää välttää lähikontakteja. – Meillä on ohjeistamalla pyritty siihen, ettei olisi niitä työnsankareita, jotka tulevat Buranan voimalla flunssaoireisina töihin. Kyllä me kaikkemme teemme. Tulevaisuus näyttää, onko se ollut riittävää. 4/2020 Tekijä 13 ? AJASSA Miten koronakriisi vaikuttaa työpaikoilla? LE H TI KU VA / VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ TEKNOLOGIATEOLLISUUS MIIA KELSEY Valmet Automotive Oy Uusikaupunki ”TOIVOTTAVASTI LOMAUTUKSET RIITTÄVÄT” – Daimler ilmoitti sulkevansa kaikki tehtaansa Saksassa ainakin kahdeksi viikoksi. Tämä vaikuttaa meihin vääjäämättä. Emme saa enää kriittisiä osia, autotehtaan pääluottamusmies Miia Kelsey kertoo. Koronakriisin aiheuttamien yt-neuvottelujen seurauksena 90 prosenttia tehtaan tuotannon työntekijöistä, toimihenkilöistä ja ylemmistä toimihenkilöistä on lomautettu neljäksi viikoksi. Kymmenesosa on siis töissä tai osittain lomautettuna. Tehtaan kaikkien ammattiryhmien vahvuus on nyt noin 3 250 henkeä. – Yt-neuvottelut rullaavat edelleen, mutta toivon mukaan tuo neljä viikkoa riittää, Kelsey toteaa. Lomautukset ovat alkaneet viime viikolla. Osa väestä on ensin tosin käyttänyt sisään tehtyjä päiviään, pekkasiaan tai muita vapaitaan. – Tuotannosta ei tehtaalla ole juuri ketään. Luottamusmiehistäkin yksi joutuu kokonaan lomautetuksi ja kaksi joutuu puolittain lomautetuksi. Kunnossapidosta, huollosta ja logistiikasta vastaavia käy osan aikaa töissä noin 60. Pääluottamusmies vannoo pysyvänsä optimistina kaikesta huolimatta. – Minä uskon, että ne lomautukset riittävät. Eihän voida kouluja tai koko maailmaa pitää kiinni loppumattomiin. Ajatukset rientävätkin jo koronakriisin jälkeisiin aikoihin. Miten houkutella lomautetut työntekijät varmuudella takaisin, jos kriisi hellittääkin ennusteltua nopeammin? – Juridisesti työntekijää ei voida velvoittaa tulemaan takaisin töihin kesken määräaikaisen lomautuksen. Jos lomautuslapussa lukee 90 päivää, ennen ei tarvitse tulla. Tähän asiaan meidän on löydettävä ratkaisu yhdessä työnantajan kanssa. Työtyytyväisyyttä pitää ehdottomasti parantaa, jotta ihmiset haluaisivat tulla meille takaisin töihin. TEKNOLOGIATEOLLISUUS JUHA JORMANAINEN Meyer Turku Oy ”KAIKKEMME TEEMME” MUOVITUOTETEOLLISUUS JA KEMIAN TUOTETEOLLISUUS MARKO KEMPPAINEN Exel Composites Oy, Joensuu Pääluottamusmiehet eri sopimusaloilta kertovat Lue juttujen pidemmät versiot: www.tekijälehti.fi Tekija?_2020_04_sisus.indd 13 Tekija?_2020_04_sisus.indd 13 6.4.2020 13.14 6.4.2020 13.14
14 Tekijä 4/2020 KI TI H A IL A Koronakriisistä selviydytään yhdessä ”Koronakriisin kielteiset vaikutukset tulevat olemaan mittavat. Siitä ei päästä mihinkään, mutta ei tämä totaalinen stoppi ole. Me selviydymme tästä yhdessä”, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. Puheenjohtaja Riku Aalto pitää työmarkkina järjestöjen koronaepidemian takia 18. maalis kuuta solmimaa työmarkkinoiden kriisipakettia erinomaisena suorituksena. Etenkin sitä taustaa vasten, että vasta vähän aikaa sitten osapuolet olivat työehtosopimusneuvotteluissa konfliktiasetelmassa. – Kriisipaketin nopea valmistuminen kertoo siitä, että yhteiskunnallisesti vastuullisessa asemassa olevat ihmiset kantavat vastuunsa silloin, kun tarve on. Ongelmatilannetta lähes tytään käytännönläheisesti muut asiat syrjään sysäten ja katsotaan, mitä on syytä tehdä. Aallon mukaan kriisipaketin nopea valmis tuminen rakensi työmarkkinajärjestelmään vakautta ja uskottavuutta. – Vakaudelle on aina olemassa tarve, mutta vallitsevassa tilanteessa se on tavallistakin tärkeämpää. Emme tiedä, miten nyt tehdyt yritysten asemaa tukevat ja kansalaisten työt tömyys ja sosiaaliturvaa parantavat toimenpi teet vaikuttavat. On hyvä varautua siihen, että työmarkkinaosapuolten toimenpiteitä tarvitaan vielä lisää. Mitä ne sitten ovat tai koska ne ovat esillä? Sitä ei vielä pysty sanomaan. TIEDON JA TUEN TARVE Teollisuusliitto on työmarkkinoiden kriisipakettiin nojaten tehnyt sopimusaloilleen lukuisan joukon määräaikaisia soveltavia erillissopimuksia. Niiden tarkoitus on tukea ja selventää toimintaa työpaikoilla poikkeuksellisessa tilanteessa. – Samalla on hyvä pitää mielessä, että kaikkiin asioihin ei ole vielä vastauksia, ja jotkin kysymykset saattavat olla sellaisia, että niihin haetaan aikanaan oikeuden kautta ratkaisut. Kriisin kenties hankalin piirre on sen aiheuttama epävarmuus. Siihen meidän on nyt tottuminen. Koronakriisi on asettanut Teollisuusliiton ja ennen muuta Teollisuuden työttömyyskassan kovan paineen alle. Palvelujen kysyntä on noussut nopeasti ja voimakkaasti. – Liiton puolella tämä on näkynyt luottamus henkilöiden ja jäsenten tiedon tarpeen kasvuna. Toisaalta olemme peruuttaneet kaikki omat tapahtumat ja Murikkaopiston koulutukset kesä kuun loppuun asti. Myös ammattiosastot siirtävät kokouksiaan ja ovat peruneet tilaisuuksiaan. – Työttömyyskassan palvelutilanne on erittäin vaativa. Siksi on tärkeää, että työttömyysturva järjestelmä saadaan nyt toimimaan joustavasti niin, että maksatukset saadaan nopeasti ihmisten tileille. Työttömyyskassan talous on hyvässä kunnossa ja työttömyyskassajärjestelmän rahoitus on kestävällä pohjalla. Sen suhteen ei ole huolta. Aallon mukaan niin kutsuttujen Emupusku reiden käyttäminen on vallitsevassa tilanteessa järkevää. – Emupuskurit perustettiin ja niihin ryhdyt tiin kokoamaan varoja ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksesta. Se oli aikanaan viisas päätös, jonka seurauksena meillä on Työllisyysrahaston ja eläkejärjestelmän sisällä taloudelliset puskurit olemassa. Niiden varojen käyttämisen aika on nyt. ETEENPÄIN YHDESSÄ TOIMIMALLA Koronakriisin vaikutuksia on Aallon mukaan mahdotonta vielä arvioida. Pelkästään yritysten tuotanto ja hankintaketjut ovat vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. 3 ”Epidemian jälkeenkin tehdään töitä, ihmisille maksetaan palkkaa ja uusia yrityksiä syntyy.” Tekija?_2020_04_sisus.indd 14 Tekija?_2020_04_sisus.indd 14 6.4.2020 13.14 6.4.2020 13.14
4/2020 Tekijä 15 AJASSA ”Koronakriisin keskellä on tarpeen havaita myös myönteiset asiat. Vain osassa yrityksiä puhutaan lomautuksista. Toisaalta esimerkiksi terveyden hoidon ja siivoustyön arvo on löydetty uudestaan”, Riku Aalto arvioi. KI TI H A IL A ? Koronakriisistä selviydytään yhdessä ”Koronakriisin kielteiset vaikutukset tulevat olemaan mittavat. Siitä ei päästä mihinkään, mutta ei tämä totaalinen stoppi ole. Me selviydymme tästä yhdessä”, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. KORONA-OHJEITA VERKOSSA Koottuna ? olennaiset kysymykset ja vastaukset palkanmaksusta, korvauksista sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista koronavirusepidemiaan liittyen. ? alakohtaiset pöytäkirjat koronaviruksen vaikutusten lieventämiseksi työehto sopimukseen tehdyistä väliaikaisista muutoksista. – Se kuitenkin on jo ollut nähtävissä, että tilanne kuva ei ole yhteneväinen. Useilla isoilla työpaikoilla on neuvoteltu tai neuvotellaan lomautuksista. Sitten on niitä yrityksiä, jotka vielä viikko sitten ilmoittivat, että tilaukset ovat nousseet. Hankaluus on siinä, että kukaan ei voi sanoa mitään varmaa. Jos tilauskirja on tänään täynnä, voi se huomenna olla tyhjä, tai sitten ei. – Tilanne on ennen kokematon ja todella vaikea, mutta tämän epidemian jälkeenkin tehdään töitä, ihmisille maksetaan palkkaa ja uusia yrityksiä syntyy. – Suomalainen yhteiskunta pystyy selviytymään tästä yhdessä tekemällä ja yhdessä huolehtimalla. Se on avain meille jokaiselle omaan jaksamiseen. Se on nyt tärkein asia, Aalto sanoo. PETTERI RAITO www.teollisuusliitto.fi/ korona TUTUSTU MYÖS Työterveyslaitos: hyvatyo.ttl.fi/koronavirusohjeistus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: www.thl.fi AMMATTIOSASTOT Teollisuusliitto kehottaa ? siirtämään kevätkokousten pitämisen ajanjaksolle 1.5.–30.6. ? siirtämään kaikki jäsentilaisuudet, koulutukset ja tapaamiset 30.4. jälkeiseen aikaan tai sitäkin myöhäisempään ajankohtaan, mikäli viranomaispäätökset sitä edellyttävät. Ammattiosastot voivat järjestää etäkokouksia ja hoitaa toimintaansa sähköisten viestintävälineiden avulla. HARKINTAA SUOJAINTEN ARKIKÄYTTÖÖN ? Uutisissa on näkynyt paljon kuvia ihmisistä kasvot suojattuina. Suu ja nenäsuojuksen käyttämisestä koronaviruksen torjunnassa voi olla kuitenkin omassa arjessa enemmän haittaa kuin hyötyä käyttäjälle itselleen. Suojainten käyttö lisää ainakin turhaa kasvojen koskettelua. Silmien, nenän ja suun koskettelua ohjeistetaan nyt välttämään, ellei käsiä ole juuri pesty huolellisesti vedellä ja saippualla. Erilaisilla kasvoja hengityssuojaimilla pyritään suojautumaan koronavirustartunnalta, ja erityisesti kasvosuojaimia näkyy paljon käytössä. Löysähköt suun ja nenän peittävät kasvosuojaimet ovat käytännössä tarkoitettu yksisuuntaiseen suojaukseen, eli estämään suojaimen käyttäjää levittämästä omia eritteitään. Näillä voi lähinnä yrittää välttää muiden ihmisten altistamisen omalta sairaudelta. Hengityssuojaimet taas ovat tiukasti omiin kasvoihin istuvia ja myös suodattavat sisään hengitettyä ilmaa. Hengityssuojaimetkin tarjoavat silti helposti väärää turvallisuuden tunnetta viruksilta suojautumiseen. Meillä Suomessakin kuluttajat ostivat yleisesti saatavilla olleet suojaimet maaliskuussa monesta kaupasta ja apteekista lähes loppuun. Koronavirusta kantavat pienet hiukkaset kulkeutuvat kuitenkin monien hengityssuojaintenkin läpi, vain vähintään N95-tason suojaimista voi olla hyötyä. Ne suodattavat pois noin 95 prosenttia ilmassa olevista pienistä hiukkasista, jotka voivat sisältää viruksia. Esimerkiksi terveydenhuollon työntekijät käyttävät niitä suojatakseen itseään, mutta nämäkin suojaimet toimivat vain oikein ja huolellisesti käytettyinä. Sama pätee tietysti kaikkeen muuhunkin suojautumiseen. Vain oikein valittu suojain oikein käytettynä voi suojata. JUHA VASARA Murikkaopiston työsuojeluaineiden opettaja TUPAKOINNIN LOPETUS VÄHENTÄÄ RISKIÄ ? Tupakointi kohottaa riskiä sairastua koronaviruksen aiheuttamiin vakaviin keuhkooireisiin. Tupakoitsijan nopein tapa suojata itseään on lopettaa tupakointi, myös sähkötupakointi. – Tupakoiva saa muita helpommin vakavia keuhkooireita taudista, kun keuhkojen toiminta on valmiiksi heikentynyt, professori Jaakko Kaprio Helsingin yliopistosta on todennut. Tekija?_2020_04_sisus.indd 15 Tekija?_2020_04_sisus.indd 15 6.4.2020 14.58 6.4.2020 14.58
16 Tekijä 4/2020 NÄKIJÄ ”Tämä kriisi on aivan omaa kokoluokkaansa” E nsin asia, jonka soisi olevan itsestäänselvyys poikkeusoloissa. – Ensimmäinen tehtävä on huolehtia terveydenhuollon resursseista ja toimivuudesta. Se on vaativa tehtävä. Tarvitaan merkittävästi lisärahoitusta sairaaloille, ja on löydettävä riittävästi hoitohenkilökuntaa sitä mukaa kun potilaiden määrä alkaa todella kasvaa. Korkmanin mielestä talouden kannalta ensi askel on etenkin pienten ja keskisuurten yritysten maksukyvyn turvaaminen. Tältä osin hallitus on jo tehnyt päätöksiä. Iso ongelma saattaa kuitenkin syntyä siitä, että yritykset ajautuvat melko nopeasti konkurssiin, vaikka niille myönnettäisiinkin tilapäistä laina rahoitusta. – Kun tuotanto on markkinoiden puuttuessa romahtanut ja tappiot kasvavat koko ajan, ei laina rahasta ole juuri apua. Siksi yrityksille, etenkin pk-yri tyksille, on nyt myönnettävä laajasti suoraa tukea riihikuivan rahan muodossa ilman takaisinmaksuvelvoitteita. Tämä vaatii ennennäkemättömiä päätöksiä, Korkman sanoo. – Vaihtoehtoisesti voidaan yrityksiä vahvistaa valtion tekemillä osakesijoituksilla. On myös syytä toivoa ja uskoa, että monet vuokrakiinteistöjen omistajat ovat valmiita vuokratason alentamiseen. Näiden lisäksi Korkman haluaa nähdä merkittävän paketin, ”useita miljardeja euroja”, kunnille talouden paikkaamiseksi ja kotitalouksien kysynnän yllä pitämiseen. – Nyt on paikka isolle tukija elvytyspaketille, jonka mittaluokan on oltava sellainen, että päättäjiä ja meitä kaikkia heikottaa. Hätä ei lue lakia. Velat kasvavat joka tapauksessa talouden romahtamisen myötä. On ryhdyttävä laskukierrettä rajoittaviin toimiin, vaikka nuo toimet osaltaan myös jonkin verran lisäävät julkista velkaa, Korkman sanoo. Hän painottaa, että Suomi ei suinkaan ole yksin. – Samankaltaisiin toimiin ryhdytään kaikissa maissa, mikä on hyvä. Euroopan keskuspankki ja muut keskuspankit tekevät kaikkensa finanssimarkkinoiden toimivuuden turvaamiseksi. Muiden ongelmien lisäksi ei kaivata eskaloivaa finanssikriisiä Euroopassa tai laajemmin. Aineksia siihen on, sillä riskipitoista velkaa on ympäri maailmaa tuhansia miljardeja. Oma murheensa on Italian valtion velka, joka on nopeassa kasvussa jo valmiiksi korkealta tasoltaan. Italia on tällä hetkellä käytännössä seisahtanut koronaepidemian takia. Korkman ennustaa, että EU ja etenkin euroalueen toimintakyky joutuvat tänä vuonna ehkä kovemmalle koetukselle kuin koskaan aiemmin. Se onkin edellisen Koronavirus muuttui muutamassa viikossa ulkomaan pikku-uutisesta suureksi uutiseksi liikkumisen rajoittamisesta ja lomautuksista Suomessa. ”Nyt on ison tukija elvytyspaketin paikka, jonka mittaluokan on oltava sellainen, että päättäjiä ja meitä kaikkia heikottaa”, sanoo taloustieteilijä Sixten Korkman. TEKSTI JOHANNES WARIS KUVAT PATRIK LINDSTRÖM ”Ei pidä olla liian riippuvainen yhdestä toimittajasta, oli tämä sitten Kiinassa tai muualla." Tekija?_2020_04_sisus.indd 16 Tekija?_2020_04_sisus.indd 16 6.4.2020 13.14 6.4.2020 13.14
4/2020 Tekijä 17 AJASSA vuosikymmenen tapahtumien valossa aikamoinen koettelemus. PALUU KONSENSUKSEEN? Korkman kiittelee työmarkkinakeskusjärjestöjen valmiutta nopealla aikataululla sopia kriisipaketista, jonka on tarkoitus pelastaa yritystoiminnan edellytykset, työllisyys ja viime kädessä ihmisten toimeentulo. – Päätökset lomautusilmoitusajan lyhentämiseksi ja työeläkemaksujen lykkäämiseksi olivat hyödyllisiä. Nekin ovat vain pieni osa tarvittavista toimista, mutta muistuttavat siitä, että Suomessa on tehty paluuta konsensukseen. Melko tuoreessa muistissa on vuoden 2008 pörssi romahdus ja finanssikriisi seurauksineen. Seuraako koronaviruksen laukaisemasta lamasta vielä kovempaa kyytiä? – Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että tämä kriisi on aivan omaa kokoluokkaansa. Se kertoo modernin talouden haavoittuvuudesta. Kriisin syvyyden vuoksi nyt tarvitaan paljon mittavampi talouden tuki ja elvytyspaketti kuin koskaan aiemmin. Nyt pitää sallia raju julkisen velkaantumisen kasvu. – Hyvä asia on, että velkaa saa nyt markkinoilta erittäin matalalla korolla. Siksi velkarasitus jää kohtuul liseksi. Suomen valtion luottokelpoisuuden uskon säilyvän hyvänä nopeasta velkaantumisesta huolimatta – jo senkin takia, että on niin monta muuta maata, jotka ovat tältä osin Suomea selvästi heikommassa asemassa. Korkman kuitenkin uskoo, että tämän jälkeen on tehtävä sarja toimenpiteitä koskien julkisen talouden kestävyyttä. Toimenpiteitä, jotka ”tulevat olemaan vaikea paikka myös ayliikkeelle”. Näiden aika ei tosin ole nyt. – Meillähän oli jo ennen kriisiä ongelmana väestön ikääntymisen aiheuttama julkisen talouden kestävyys ongelma, joka nyt vaikeutuu, kun valtion velka kasvaa uudelle tasolle. On pystyttävä käyttämään uutta tekno logiaa paremmin hyväksi julkisen palvelutuotannon tehostamiseksi. On priorisoitava ja leikattava niitä menoja, jotka ovat vähemmän olennaisia. Poliitikoille tämä ei ole helppoa. Mitä nämä menot sitten ovat, sen saa aika näyttää. Korkman mainitsee yritystuet, jotka eivät ohjaudu tutkimukseen ja tuotekehittelyyn sekä korkeakoulu opiskelijoiden tuet. Merkittäviä summia, mutta tuskin sentään ratkaisevassa asemassa? – Ehkä enemmänkin on kyse siitä, ettei hyvinvointi v altiota tulisi nykyisestä merkittävästi kasvattaa. On löydettävä toimia työllisyysasteen nostamiseksi, mikä vaatii työperäisen maahanmuuton hyväksymistä, työ välitykseen panostamista ja myös työnteon kannus teiden vahvistamista. SUOMI TULEE SELVIYTYMÄÄN Koronavirus inhimillisenä tragediana on samalla muistutus modernin talouden haavoittuvuudesta, mutta myös siitä, kuinka tärkeää on, että julkinen valta täyttää tehtävänsä. – Suomi tulee selviytymään tästäkin kriisistä siedettävästi, näin uskon, koska meillä julkinen valta toimii tehokkaasti. Se turvaa terveydenhuollon toiminnan. Hyvinvointivaltio turvaa ihmisten toimeen tulon. Hallituksen talouspolitiikka auttaa lamakierteen katkaisemisessa. – Elinkeinoelämän edustajat puhuvat joskus siihen sävyyn, että poliitikoista ja julkisesta vallasta on vain haittaa. Eivät puhu sellaisia nyt, sillä koko yhteiskunta on nyt riippuvainen poliittisten päättäjien ja julkisten instituu tioiden kyvystä vastata haasteisiin. Korkman uskoo, että alihankintaket jujen haavoittuvuus johtaa siihen, että yritykset jatkossa tuovat joitain toimintoja lähemmäksi kotimaata tai ainakin hakevat suurempaa hajautusta alihankinnoissa. – Ei pidä olla liian riippuvainen yhdestä toimit tajasta, oli tämä sitten Kiinassa tai muualla. GLOBALISAATION LOPPU? Koronakriisin puhjettua on myös esitetty ajatuksia, että virus ja sen seuraukset kääntäisivät globalisaatio kehityksen kulun. Korkman on täysin eri linjoilla. – On harhakuvitelma, että globalisaatio olisi tulossa tiensä päähän. Tarvitaan päinvastoin vahvempaa yhteistyötä maailman terveysjärjestön WHO:n puitteissa epidemioiden nopeammaksi tunnistamiseksi, niiden leviämisen rajoittamiseksi ja rokotteiden kehittämiseksi. – Maapallo on kutistunut ja keskinäinen riippuvuu temme voimistunut, halusimme tai emme. Maailman suuria ongelmia voidaan lieventää tai torjua vain paremman kansainvälisen yhteistyön avulla, oli sitten kyse pandemioista, ilmaston lämpenemisestä, talouden vakaudesta tai veronkierrosta ja rahanpesusta. ? ”Lapsiperheiden tukeminen on fiksua sekä inhimilliseltä kantilta katsottuna että taloudellisesti.” ”Maapallo on kutistunut ja keskinäinen riippuvuutemme voimistunut, halusimme tai emme.” SIXTEN KORKMAN Valtiotieteen tohtori. Toiminut mm. valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkönä, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajana ja työelämäprofessorina Aalto yliopistossa. Julkaissut viisi kirjaa, viimeisimpänä Globalisaatio koetuksella vuonna 2017. Tekija?_2020_04_sisus.indd 17 Tekija?_2020_04_sisus.indd 17 6.4.2020 13.14 6.4.2020 13.14
eje nd als .co m Lisätietoja, skannaa QR-koodi. MALLIT 9985 JA 9965 (S3) YLEISKÄYTTÖÖN MALLIT 9945 JA 9925 (S1P) OVAT HENGITTÄVIÄ Uusi JALAS ® EXALTER on nyt täällä – parempana kuin koskaan. Neljä uutta mallia, jotka takaavat turvallisen työpäivän. Osta uudet JALAS ® EXALTER -turvajalkineet jälleenmyyjältäsi. HUIPPUTASON JALAS EXALTER TURVAJALKINEET. Tekija?_2020_04_sisus.indd 18 Tekija?_2020_04_sisus.indd 18 6.4.2020 13.15 6.4.2020 13.15
4/2020 Tekijä 19 VIERAILIJA Ergonomia – työn ja terveyden jatkuvuuden johtaminen TEEMU SUOKKO Kirjoittaja on Suomen Ergonomiayhdistyksen varapuheenjohtaja. AJASSA T yöelämän korkean laadun varmistamisen lähtökohtana lienee luoda yritysten toimintajärjestelmään olosuhteet, jotka tukevat yrityksen menestymistä ja pitävät yllä henkilöstön terveyttä ja turvallisuutta. Globaali kilpailuasetelma tuo yrityksille vaatimuksen jatkuvalle muutokselle ja tarpeen tehdä työtä entistä tehokkaammin laadusta, terveydestä ja turvallisuudesta tinkimättä. Tämä asetelma luo välttämättömyyden kehittää työtä ihmisen näkökulmasta. Ergonomia pyrkii kehittämään yritysten toimintajärjestelmää vastaamaan ihmisten ominaisuuksia ja tarpeita. Tavoitteena on yrityksen suorituksen edistäminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin parantuminen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää työn tuntemista ja kehittämistä fyysisestä, kognitiivisesta ja organisatorisesta näkökulmasta. Työn ja terveyden jatkuvuudesta kiinnostuneet yritykset ja niissä toimiva henkilöstö pitävät muutosta mahdollisuutena. Menestyvät yritykset luovat lisäarvoa henkilöstön tiiviillä ja toimivalla yhteistyöllä panostaessaan uuteen teknologiaan ja työn tekemisen tapoihin. Eräässä metallialan yrityksessä panostukset teknologiaan, työympäristöön ja työjärjestelmän kehittämiseen kohottivat työn tuottavuutta työalueella 48,6 prosenttia. Tästä kertyi yritykselle vuositasolla 117 227 euroa tuottoa. Työntekijät ja toimihenkilöt ja kokivat, että työn kehittäminen oli välttämätöntä ja jatkuvaa toimintaa. Työn kehittäminen toimivassa yhteistyössä osallistavan ergonomian avulla lisäsi luottamusta yhteisiin sopimuksiin työn tekemisen tavoitteista ja vaatimuksista. Panostus ergonomiaan tarkoitti henkilöstölle työkyvyn säilymisen ennusteen parantumista, yksilöllisen työhyvinvoinnin edistymistä ja yritykselle mahdollisuutta kilpailla tehtävästä työstä myös tulevaisuudessa. Työn tehostaminen haastaa johtavassa asemassa olevia henkilöitä syventämään yhteistyötä teknisen ja sosiaalisen järjestelmän välillä. Yksinkertaistettuna työympäristössä ilmenevä teknologinen ongelma on usein myös sosiaalinen ongelma, ja sama toisinpäin. Sosioteknisen järjestelmän vuorovaikutuksen tarkastelu on ergonomian keskiössä. Ihanteellisessa tilanteessa tekninen järjestelmä on suunniteltu siten, että se tuottaa valmiiksi sosiaaliselle järjestelmälle käyttöön ratkaisuja, jotka tukevat terveyden, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kasvua positiivisesti. Haasteiden ja kehitystarpeiden tunnistaminen ja ratkaiseminen yhteistyössä mahdollistaa sosiaalisen järjestelmän sisäisen luottamuksen lisääntymisen. Tässä lienee myös työkyvyn johtamisen ydin. Teollisuudessa uuden teknologian hyödyntäminen yritysten tuottavuuden kasvattamiseksi tulee nähdä mahdollisuutena. Ergonomian edistämisessä ja sosioteknisen järjestelmän kehittämisessä piilevät mahdollisuudet on tunnistettava teollisuuden ja yhteiskunnan kilpailukyvyn varmistamiseksi. Tehokas, sujuva ja häiriötön toimintajärjestelmä mahdollistaa kilpailun tehtävästä työstä globaalisti ja parantaa ennustetta työn ja terveyden jatkumiselle. Työ on kuitenkin terveyden edistämisen viitekehyksessä parempi vaihtoehto kuin työttömyys. Kysymys kuuluu: minne investoisit, jos tehtävänä on pitää huolta yrityksen työn ja terveyden jatkuvuudesta? eje nd als .co m Lisätietoja, skannaa QR-koodi. MALLIT 9985 JA 9965 (S3) YLEISKÄYTTÖÖN MALLIT 9945 JA 9925 (S1P) OVAT HENGITTÄVIÄ Uusi JALAS ® EXALTER on nyt täällä – parempana kuin koskaan. Neljä uutta mallia, jotka takaavat turvallisen työpäivän. Osta uudet JALAS ® EXALTER -turvajalkineet jälleenmyyjältäsi. HUIPPUTASON JALAS EXALTER TURVAJALKINEET. ”Työtä on kehitettävä ihmisen näkökulmasta.” Tekija?_2020_04_sisus.indd 19 Tekija?_2020_04_sisus.indd 19 6.4.2020 15.43 6.4.2020 15.43
4/2020 Tekijä 21 ? AJASSA ”T yöpaikoilla, joilla ei ole totuttu työyhteisön sisäisiin säännönmukaisiin neuvotteluihin ja keskustelutilaisuuksiin, sitä kulttuuria kannattaa ruveta rakentamaan. Työnantajaja työntekijäpuolen välillä vaatii pitkän kanssakäymisen, että opitaan luottamaan siihen mitä toinen sanoo ja kerrotaan rehellisesti omista tarpeista, sanoo Teollisuusliiton teknologiateollisuuden sopimusvastaava Kauno Koskela. Paikallinen sopiminen merkitsee Koskelan mukaan sitä, että istutaan yhdessä alas, ja katsotaan kokonaisuutena, miten työyhteisön asioita voisi tehdä järkevämmin. – Sopimisen ei välttämättä mitenkään tarvitse liittyä työehtosopimukseen. Teollisuusliiton työehtosopimukset tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen, mainitsee Koskela. – Esimerkiksi teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on varmasti 50–60 eri kohtaa, missä mainitaan, että asian voi sopia paikallisesti toisin. Enemmän se on kiinni siitä, miten paljon sopimusten tekoon löytyy yhteistä tahtoa. Paikallinen sopiminen ei ole Koskelan mukaan itsetarkoitus, vaan se lähtee työpaikan aidoista tarpeista. – Kun ne yhteisesti tunnustetaan ja keskustellaan, niin päästään sopimukseen. Työajat ja palkkaus ovat asioita, joista Koskelan mukaan eniten tehdään paikallisia ratkaisuja. – Kun palkitsemisjärjestelmä on kannustava ja oikeudenmukainen, niin se tukee työn tekemistä. Samoin tukee sellainen työaika, joka on yhdessä suunniteltu ja räätälöity niin henkilöstön kuin työnantajan tarpeita vastaavaksi. LIITTO KOMMENTOI JA ANTAA TUKEA Kun työpaikalla neuvotellaan sopimuksia, tiedon kulku on avainasemassa. – Kun luottamusmies alkaa neuvotella paikallista sopimusta, tiedottaminen porukalle on tärkeää jo alkuvaiheessa. Suurin virhe on se, että aidosti neuvotellaan hyvässä hengessä ja sitten valmis sopimus pätkästään ilmoitustaululle. Silloin työntekijät voivat olla ihmeissään, milloin ja miksi tämmöinen sopimus tehtiin, Koskela sanoo. – Avoimesti tiedottamalla luottamusmies saa neuvottelulleen hyväksynnän. Parasta on, jos tiedotus pystytään tekemään yhdessä työnantajan kanssa. Teollisuusliitto tukee paikallista sopimista koulutuksen ja neuvonnan avulla. – Luottamusmiehen rooli ei saisi olla enää sellainen, että hän valvoo vain, noudatetaanko työehtosopimusta, vaan hän pystyy rakentavasti keskustelemaan henkilöstöön liittyvistä työyhteisö asioista. Murikan koulutusta kehitetään siihen suuntaan, että luottamusmiehillä on tähän valmiuksia. Kun opitaan avoimesti keskustelemaan, niin sopimuksia syntyy paremmin. – Silloin on hyvä tilanne, kun saadaan luottamusmies Murikka-opistolle. Siellä viedään eteenpäin viestikapulaa paikallisen sopimisen hyvistä menettelytavoista ja mahdollisuuksista. Myös ammattiosastot kouluttavat jäseniään. Liiton aluetoimistojen ja keskustoimiston asiantuntemusta kannattaa Koskelan mukaan käyttää neuvotteluprosessin aikana hyväksi. – Me emme ole allekirjoittamassa sopimusta, mutta olisi hyvä, että työpaikat lähettäisivät ennen allekirjoitusta entistä enemmän sopimusluonnoksia meille kommentoitavaksi. On tärkeää, että työpaikat oppivat, että me olemme käytettävissä. Sopiminen vaatii yhteistä tahtoa Paikalliseen sopimiseen tarvitaan työnantajan ja työntekijöiden välinen luottamus. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_2020_04_sisus.indd 21 Tekija?_2020_04_sisus.indd 21 6.4.2020 13.15 6.4.2020 13.15
22 Tekijä 4/2020 ”Maksetaan lisätyöstä korvaus” Kortesmaa pitää jatkuvan neuvottelun periaatetta hyvänä. – Jos joku asia rupeaa painamaan mieltä, voidaan kutsua neuvottelu kokoon, katsoa asia, ja sitä parannella. – Meillä sopimuksia on tehty hyvässä hengessä. Siinä on katsottu molempia osapuolia. Sanelupolitiikkaa ei ole ollut, vaan on todella neuvoteltu ja sovittu asioista. Se pitää Kortesmaan mukaan ilmapiirin työmaalla hyvänä, kun työssä tapahtuviin asioihin reagoidaan. – Jos työ lisääntyy, niin annetaan siitä työntekijälle korvaus, ettei se mene niin, että lisätään työmäärää, mutta samalla rahalla pitää tehdä kaikki. ”PITÄÄ USKALTAA PANNA VASTAAN” Epäonnistuneeseen paikalliseen sopimukseen on mahdollista vaikuttaa, kun työntekijät puhaltavat yhteen hiileen. Hyvinkään Konecranesin pääluottamusmies Pekka Parkkonen kertoo esimerkin joustavaa työaikaa koskevasta puutteellisesta paikallisesta sopimuksesta, joka oli allekirjoitettu siitäkin huolimatta, että työhuonekunnan enemmistö oli kuulemisessa ilmaissut sitä vastustavan kannan. Sopimus oli ongelmallinen, koska se pahimmassa tapauksessa olisi vienyt mahdollisuuden ylitöiden tekemiseen. Työaikapankista ei sopimuksen mukaan ollut mahdollista kieltäytyä, vaan työntekijät oli pakotettu sen käyttöön. Tultuaan valituksi pääluottamusmieheksi Parkkonen kertoo ottaneensa sopimuksen työhuonekunnassa esille. – Kysyin jäseniltä, mitä tehdään. Päätettiin, että tarjotaan keskustelun kautta muutosta vanhaan sopimukseen. Rupesimme esittämään työnantajalle sellaista ratkaisua, että otetaan joustosopimuksesta se pakottaminen pois. Neuvotteluprosessi oli Parkkosen mukaan hankala, eikä aluksi ottanut tulta. – Se ei keskustelun kautta lähtenyt ollenkaan liikkeelle. Työnantajan kanta oli, että nimi on paperissa eikä asia aiheuta toimenpiteitä. Hyvinkään Konecranesilla on 160 Teollisuusliiton ja noin 80 Sähköliiton jäsentä, joten valtakunnallisena esimerkkinäkin työpaikan ratkaisuilla on merkitystä. – Vastapuoli ehkä uskoi, että me annetaan periksi, mutta me ei annettu. Mahdollisuus ylityön tekoon olisi vaarantunut, jos sopimus olisi jäänyt voimaan. Vapon pellettitehtaille on solmittu sopimuksia, jotka ovat parantaneet työntekijöiden ansioita. Vapon palveluksessa 41 vuotta työskennellyt pellettipuolen pääluottamusmies Jukka Kortes maa on kokenut paikallisten sopimusten neuvottelija. – Ennen vuotta 2010 meillä neuvoteltiin jo palkkioista, muun muassa säkityslisästä. Vuonna 2010 meidät siirrettiin Maintpartnerin nimiin. Kun Vapo otti meidät uudelleen hoiviinsa vuonna 2012, meiltä poistettiin kaikki paikalliset sopimukset. Viime vuosina niitä on taas ruvettu tekemään uusia, Kortesmaa taustoittaa. Sopimuksia on hänen mukaansa solmittu jatkuvan neuvottelun periaatteella pikkuhiljaa. – Yksi on vuoronvaihtolisä. Se syntyi jatkuvan kolmivuorotyön tarpeeseen. Prosessissa tulee aina muutoksia. Niitä piti monesti selitellä vuoroon tulijalle 10–15 minuuttia vuoronvaihdon jälkeen. Se piti tehdä tavallaan ylityönä. Todettiin, että se on hieman väärin, joten eikö työnantajan kanssa voisi päästä asiasta sopimukseen. – Sovittiin, että vuoroon tullaan kymmenen minuuttia aikaisemmin töihin, ja työnantaja maksaa siitä korvauksen. Tehtiin kymmenen minuutin vuoronvaihtolisä. Ratkaisu oli todella onnistunut. Asiat ehtii selittää kymmenessä minuutissa. Kaikki saivat siitä korvauksen ja porukka pääsi lähtemään ajoissa kotiin. Kortesmaan mukaan sopimus koskee kaikkia Vapon pellettitehtaita, joissa vuorotyötä tehdään. Paikallisia sopimuksia on tarpeen ilmetessä solmittu myös yksittäisille pellettitehtaille. – Vapon Vilppulan pellettitehtaalla tuli käyttöön lämmön talteenotto pesurin kautta. Se lisäsi työntekijöiden työpanosta. Sovittiin, että lisääntyneestä työstä maksetaan korvausta. Ilomantsin tehtaalle Vapolla paikallinen sopimus on tehty tulevaa ennakoiden. – Tehtaalle tulee hiililaitos, ja työt lisääntyvät. Pyörät lähtevät pyörimään ensi syksynä. Siihen varautuen tehtiin valmiiksi paikallinen sopimus siitä, miten palkat muutoksen jälkeen korottuvat. Ilomantsiin palkataan työntekijöitä lisää. Vapolla on eri puolilla Suomea kuusi pellettitehdasta, joissa on yhteensä 30 työntekijää. Pellettitehtailla on kaksi pääluottamusmiestä, joista Jukka Kortesmaa työskentelee Etelä-Pohjanmaalla Haukinevalla ja Ismo Rokkonen Pirkanmaan Vilppulassa. He neuvottelevat työparina. Neuvotteluissa vastapuolina ovat usein Vapon henkilöstöpäällikkö ja pellettipuolen johtajia. Tekija?_2020_04_sisus.indd 22 Tekija?_2020_04_sisus.indd 22 6.4.2020 13.15 6.4.2020 13.15
4/2020 Tekijä 23 AJASSA – Siinä aikamme keskusteltiin työnantajan kanssa. Mutta kun se ei mennyt eteenpäin, päätimme, että me irtisanomme sopimuksen. Siinä oli kolmen kuukauden irtisanomisaika. Viime vuoden keväällä tehty sopimuksen irtisanominen merkitsi, että ilman uutta sopimusta kesälomien jälkeen tehtaalla olisi palattu normaaleihin työaikoihin ilman joustoja ja liukumia. Kesäloman kieppeillä työpaikan keskusteluissa tapahtui työntekijöiden näkökulmasta myönteinen käänne. – Neuvottelu lähti taas uudestaan käyntiin. Vastapuolen neuvottelija vaihtui toiseen. Työnantaja ilmaisi halunsa sopimuksen tekemiseen. – Me teimme uuden sopimuksen, ja se allekirjoitettiin lokakuussa viime vuonna. Se ei sisällä pakottamista työaikapankkiin. Se toimii jokaisen henkilökohtaisen päätöksen mukaan. Siitä ei seuraa mitään sanktioita, jos ei pysty osallistumaan työaikapankin edellyttämän työtuntijärjestelmän tekemiseen. LUOTTAMUSMIEHEN MUISTETTAVA KETÄ EDUSTAA Parkkonen muistuttaa, että ihmiset ovat erilaisia eikä työnantajan vaatima jousto sovi jokaiselle. – Meillä on lapsia ja muita menoja, eikä keretä aina olemaan töissä silloin kun työnantaja käskee. Hänen mielestään joustava työaika on nykyaikaa, ja erittäin kannatettava. – Meillä se on ollut tosi hyvä. Ei meistä kukaan halunnut joustavasta työajasta pois. Mutta koska tuo ratkaisu oli pakottamassa meidät työaikapankkiin, meidän oli pakko irtisanoa se sopimus. Paikallisen sopimuksen irtisanomisessa oli Hyvinkään Konecranesissa se vaara, että joustava työaika menetetään. – Mutta näin ei onneksi käynyt. Lopputulos oli hyvä. Se oli sen ansiota, että me olimme kaikki samaa mieltä. Pakottaminen poistui, mutta joustava työaika säilyi. Parkkosen mielestä neuvottelukulttuuri on muuttunut parempaan suuntaan, kun ”vähän pannaan vastaan”. Sopimuksia on syntynyt ja uusista neuvotellaan. Hänen mukaansa pääluottamusmiehen on neuvottelussa koko ajan hyvä muistaa, keitä hän edustaa. – Työhuonekuntaa minä edustan, ja kerron työnantajalle, mitä mieltä he siellä ovat asioista enkä päinvastoin ajattele, että työnantaja kertoo minulle mitä pitää tehdä, Parkkonen määrittelee asemansa. ? Tekija?_2020_04_sisus.indd 23 Tekija?_2020_04_sisus.indd 23 6.4.2020 13.16 6.4.2020 13.16
24 Tekijä 4/2020 Reiluutta ilmastonmuutoksen torjuntaan ”Hiilestä luopuminen on tehtävä oikeudenmukaisen siirtymän kautta. Muuten Euroopan kaduilla nähdään lisää keltaliivejä ja syrjäytettyjä ihmisiä, jotka eivät tule palkallaan toimeen”, ennustaa Euroopan teollisuusliittojen pääsihteeri Luc Triangle. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA KITI HAILA B elgialainen Luc Triangle on IndustriAll Europen eli Teollisuusliiton ja meidän veljesliittojemme eurooppalaisen kattojärjestön pääsihteeri. Järjestö edustaa kaikkiaan 6,5 miljoonaa työntekijää Euroopan eri puolilta, ei vain EU:n jäsenmaista. Parinsadan liiton kattojärjestön viimeisimpiin tulokkaisiin kuuluu turkkilaisten metallityöläisten liitto. Trianglesta on jo aivan edesvastuutonta edes keskustella siitä, onko ilmastonmuutos totta. – Tuhlaamme vain aikaa ja voimavaroja tällaiseen hyödyttömään väittelyyn. Sen sijaan meidän on puhuttava niistä keinoista, joilla pidämme maapallon elinkelpoisina lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Samaan hengenvetoon pääsihteeri painottaa, että muutos hiilivapaisiin yhteiskuntiin on tehtävä oikeudenmukaisen siirtymän kautta. – Muuten edessämme on sosiaalinen katastrofi. Euroopan kaduilla nähdään lisää keltaliivejä ja syrjäytettyjä ihmisiä, jotka eivät tule palkallaan toimeen, Triangle ennustaa. PAKOLAISET TULEVAT IDÄSTÄ, EIVÄT ETELÄSTÄ – Vuonna 1991, kun Bulgaria aloitti siirtymisensä kommunismista kapitalismiin, maassa oli 9,4 miljoonaa asukasta. Nyt Bulgariassa asuu 7 miljoonaa ihmistä. Euroopan syrjäkylät ovat toden totta tyhjentyneet. Triangle muistuttaa, että siirtolaisten todellinen suurvirta, 20 miljoonaa ihmistä, on käynyt LänsiEuroopan rikkaisiin maihin idästä, ei etelästä. Irak tai Syyria eivät suinkaan ole maahanmuuttajien suurimpia lähettäjämaita. Nimenomaan Itä-Euroopasta on tullut jatkuvasti työikäistä väestöä Länsi-Eurooppaan. – Eriarvoisuus kasvaa sekä Euroopan maiden sisällä että Euroopan maiden välillä. Olen siitä tavattoman huolissani, sillä EU kuuntelee kuitenkin lähinnä isoja, rikkaita maita. EU ei yritä etsiä ratkaisuja köyhtyvien ja väestökadosta kärsivien alueiden ongelmiin. – Eri maiden välillä on isot erot siinä, miten niillä on varaa investoida ilmastonmuutoksen vaatimiin toimiin, Triangle muistuttaa. EU-maa Bulgariassa palkat voivat olla alle 300 euron kuussa. Miten paljon tämä valtio voisi investoida veronkannolla kerrytettäviä julkisia varoja ilmastonmuutoksen torjuntaan? EU-maa Saksassa palkkataso on aivan jotain muuta, ja maa on ilmoittanutkin investoivansa 40 miljardia euroa vuoteen 2038 mennessä päästäkseen eroon hiilestä ja helpottaakseen muutoksen aiheuttamaa työttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Koulutus on Trianglelle kaiken avain hyvin sujuvaan muutokseen. Vain ja ainoastaan kouluttamalla työvoima uusiin ammatteihin tai päivittämällä heidän tietotaitonsa voidaan estää taantuvien alueiden taantuminen entisestään. Esimerkiksi Pohjois-Espanjan hiilikaivosalueiden työttömiksi jääneille ihmisille ja samojen seutujen nuorille on löydettävä töitä. – Digitalisaatio tulee jatkumaan ja minulle se on vain jatkoa tuotannon automatisoinnille, mikä on ollut käynnissä viimeiset 50 vuotta. Työntekijät on koulutettava tulevaisuuden ammatteihin. On panos tettava teknologiaan, innovointeihin ja tutkimuksiin, Triangle vaatii. EU:n pitäisi Trianglesta panostaa myös teiden ja rautateiden kaltaiseen infrastruktuuriin ja harkita esimerkiksi verohelpotuksia tai muita tukia yrityksille, jotta niitä houkuteltaisiin taantuville alueille. ARVOKETJUJEN PYSYTTÄVÄ EUROOPASSA Eurooppalaisten yritysten on pysyttävä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisinä, vaikka samaan aikaan tuotannon on muututtava hiilijalanjäljeltään aina vain vähäisemmäksi. Triangle vaatii, että tuotannon arvoketjujen on pysyttävä Euroopassa. Triangle ilmoittautuu hiilitullien kannattajaksi, joilla suojataan tuotantoa Euroopan Unionin maissa. ”Koulutus on avain hyvin sujuvaan muutokseen.” ”Vastuutonta edes keskustella siitä, onko ilmastonmuutos totta.” Tekija?_2020_04_sisus.indd 24 Tekija?_2020_04_sisus.indd 24 6.4.2020 13.16 6.4.2020 13.16
LEHTIKUVA /UNIVERSAL IMAGES GROUP /MARK CONLIN 4/2020 Tekijä 25 AJASSA AJASSA AJASSA Hiilitulleja on väläyttänyt yhtenä mahdollisuutena myös Ursula von der Leyenin johtama komissio Green Deal -suunnitelmassaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. – Olisihan peräti kummallista, jos vaatisimme tiettyjä standardeja eurooppalaiselta tuotannolta ja sitten sallisimme tuonnin, jolta ei ole vaadittu samoja standardeja, Triangle kuvailee. Tässä puhutaan niin sanotusta hiilivuodosta. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa korkeampien ympäristövaatimusten Euroopasta siirtyy esimerkiksi paljon energiaa vievä teräksen tuotanto alhaisempien vaatimusten maihin. Suomi on itse kertonut mielellään, että nimenomaan teräksentuotannon kaltaiset energia syöpöt teollisuudenalamme aiheuttavat maamme suuren hiili jalanjäljen asukasta kohden laskien. Teollisuusliitonkin tukema Finnwatch on kuitenkin todennut, että laskelmissa ei huomioida Suomeen muualta tuotujen tavaroiden ja palvelujen aiheuttamia päästöjä. Kun näin tehdään, ja kotimaassa tuotetusta tuotemäärästä vähennetään vienti ja siihen lisätään tuonti, Suomen päästöt ovat peräti 33 prosenttia suuremmat kuin viralliset tilastot. Aitoja tekoja hiilijalanjäljen vähentämiseksi Triangle vaatii muiden muassa Saksalta. Trianglen mielestä on osoitus kaksinaismoraalista, että Saksa luopuu ydin voimasta, mutta samaan aikaan maa tuo muualta ydinvoimalla tai hiilellä tuotettua sähköä. Triangle liputtaa itse ydinvoiman puolesta. Häntä ei hätkäytä tieto Olkiluoto 3:n tähän mennessä yli 11 vuotta myöhässä olevasta valmistumis ajasta tai kansainvälisen ydinvoima järjestö IAEA:n johtajan huomio vuodelta 2017. Tämä totesi, että maa ilmassa pitäisi vuoteen 2030 mennessä valmistua joka vuosi 10–20 ydinvoimalaa, jotta lämpeneminen pysyisi alle kahdessa asteessa. Länsimaissa ei ole valmistunut uutta voimalaa vuosikymmeniin. – EU itse suunnittelee, että vielä vuonna 2050 ydinvoimalla tuotetaan 15 prosenttia kaikesta energiasta, Triangle huomauttaa. YRITYSVASTUUSEEN MYÖS HIILIJALANJÄLKI? Teollisuusliittokin oli eduskuntavaalien alla mukana eri järjestöjen yhteiskampanjassa, joka vaati Suomeen uutta yritysvastuulakia. Lain laatimisen selvitystyö onkin aloitettu. Laki laittaisi Suomessa toimivat yhtiöt oikeudelli seen vastuuseen muualla maailmassa toimivien hankintaketjujensa sosiaalista ja ihmisoikeuksista, joihin kuuluu myös vapaa ammattiyhdistysliike. – Ranskassa on jo voimassa vastaava laki, Triangle toteaa. Yritysvastuuseen voisi pääsihteerin mielestä tulevaisuudessa kuulua hyvinkin myös vastuu hankintaketjun hiilijalanjäljestä. Triangle ei suinkaan halua sulkea EU:n rajoja muualta tulevalta tuotannolta. Mutta hän toteaa, että ammattiliitot voivat omissa hankinnoissaan etsiä vastuullisesti tuotettuja tavaroita ja yllyttää omia jäseniä toimimaan samoin. Julkiset hankinnat vaikuttavat nekin merkittävästi sekä vastuulliseen tuotantoon että hiilijalanjälkeen, samalla kun ne saattavat nostaa työllisyyttä. – Jos esimerkiksi armeija päättää hankkia uusia univormuja, voi armeija vaatia Clean Clothes eli Puhtaat vaatteet -kampanjan vaatimusten mukaisia tuotteita. Tämä potkaisee kilpailusta ulos todennäköisesti jo roiman joukon yrityksiä ja tuo valmistuksen todennäköisesti lähemmäksi kotia. ? ”Kummallista jos sallisimme tuonnin, jolta ei vaadittaisi samoja standardeja.” ”Liitot voivat hankinnoissaan osoittaa vastuullisuutta.” Pääsihteeri Luc Triangle vieraili Suomessa viime vuoden lopulla, kun IndustriAll Europen hallitus piti kokoustaan EU:n kiertävää puheenjohtajuutta hoitaneessa Suomessa. Tekija?_2020_04_sisus.indd 25 Tekija?_2020_04_sisus.indd 25 6.4.2020 13.16 6.4.2020 13.16
26 Tekijä 4/2020 KEKSINTÖ Älylasien yleistyminen laajentaa todellisuutta TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP KUVA LEHTIKUVA / DPA / SEBASTIAN GABRIE L ? Älylaseilla pystyy näkemään kohteesta lisätietoa, kuulemaan reaaliaikaisia ohjeita ja ohjaamaan katseella esimerkiksi laseissa olevaa suurennuselementtiä. Laseihin voidaan liittää myös hälytyselementtejä esimerkiksi liian kuumista alueista tai säteilyvuodoista. Osa näistä sovelluksista on jo käytössä, osa vasta kehitteillä. Laajennetun todellisuuden (augmented reality , AR) tekniikan käyttö on tuttua erilaisissa havainnekuvissa. AR-teknii kalla pystyy näkemään maastossa esimerkiksi siihen suunnitellun rakennuksen tai maisemaan liittyvät historialliset rakennukset tai tapahtumat siten, että laseilla näkyvät kuvat ovat osa olemassa olevaa, senhetkistä maisemaa. Monet rakennus yritykset ja museot ovat löytäneet AR:n mah dolli suudet. Tekniikka on siirretty jo läpikatseltaviin silmälaseihin ja kohtapuolin piilolinsseihin. Näkökenttään voi tuottaa erilaisia elementtejä kuten kuvia, tekstejä, paikannustietoja, ääntä ja videota. Kaikki nämä näkyvät todelliseen ympäristöön ”liitettynä”. Ideana on, että todelliset ja virtuaaliset kohteet kohdistuvat katsojan liikkeestä huolimatta toisiinsa oikein. Aluksi laajennettua todellisuutta käytettiin viihdeja peliteollisuudessa, jossa se on jatkanut voittokulkuaan. Tunnetuimpia näistä mobiilipeleistä on Pokemon Go. AR otettiin nopeasti käyttöön myös avaruusteknologiassa ja muussa huipputeknologiassa. Yhdysvalloissa AR:n käyttöönotto on pitkällä muun muassa aseteollisuudessa ja huippulaboratorioissa. Suomen ei tarvitse mitenkään hävetä sijoitustaan laajennetun todellisuuden kokeiluissa ja sovelluksissa. Varsinaisia tuotteita on vasta pieni määrä. Tampereen yliopiston professori Roope Raisamo kertoo, että Suomi on AR-kokeiluissa kärkirintamassa. Teollisuus kokeilee laajasti AR:n sovelluksia, mutta niistä ei juuri hiiskuta liike salaisuuksien takia. Tampereen yliopiston TAUCHItutkimuskeskuksessa tutkitaan muun muassa AR-tekniikan eleja ilmeohjausta, katseen käyttöä, tuntopalautetta sekä ihmisen psykofyysistä mittaa mista. Esimerkiksi katseohjautuvaa ARteknologiaa on jo olemassa, mutta sen käyttöä ei ole vielä saatu sujuvaksi. Yksikkö työllistää 50 tutkijaa, ja se on alan suurin keskittymä Suomessa. Toistaiseksi AR-teknologian yleistymistä on estänyt sen hinta. Mitä pienempään alaan lisätään uusia ominaisuuksia, sitä kalliimpaa teknologia on. Silti muutama yhdysvaltalainen yritys väittää, että kymmenen vuoden kuluttua tavallinenkaan kansalainen ei lähde ulos ilman älylaseja. HUOLTOTAIDOT AJAN TASALLE Laajennetun todellisuuden edut on jo huomattu, esimerkiksi Valmet Automation soveltaa sitä koneiden ylläpidossa. Kun kone sijaitsee toisella puolella maapalloa, myös osaamisen pitää löytyä sieltä. Niinpä korjaus henkilöstö koulutetaan uusien laitteiden huoltoon ARlasien avulla. Maailmalla älylaseja käytetään myös reaaliaikaiseen huoltoon. Pääpaikalla sijaitseva ”mestari” ohjaa korjaustyön aikana toisella puolella maailmaa sijaitsevaa ”työntekijää” ARlasien avulla. Myös alihankkijat pystytään opas tamaan toimeksiannon oikeaan toteutukseen laajennetun todellisuuden avulla. OSAKSI VIENTIÄ JA MARKKINOINTIA ARtekniikan mahdollisuuksia markki noinnissa ja viennissä ei ole hyödyn netty paljoakaan. Joitain yrityksiä on kuitenkin tehty. Bella Veneet Oy markkinoi yhtä venemalliaan myös ARtekniikalla. Asiakas tarvitsee vain mobiilin tai tabletin ja vaadittavan sovelluksen, niin paperisessa esitteessä olevaa kuvaa klikkaamalla saadaan esille 3Dmallin nos hologrammina. Virtuaalista, kolmiulotteista venettä voi pyörittää mielensä mukaan. Näpäyttämällä mallinnokseen merkittyjä kohtia saadaan esille kuvat veneen sisätiloista. Etuna on, että asiakas saa paremman käsityksen myytävästä tuotteesta kuin vain papereiden perusteella. SEURAAVAKSI INTERAKTIIVISUUS TAUCHIssa tutkitaan paraikaa, kuinka laajennetun todellisuuden (AR) ”esineitä” voisi tuntea. Jo nyt pystytään luomaan kolmi ulotteinen virtuaaliesine, joka muis tuttaa esimerkiksi elävää eläintä. Siihen tarttuminen ja sen tunteminen vaativat uusia teknisiä ratkaisuja ja tutkimusta niiden toiminnasta ihmisten apuna. Tuntoaistimuksen mukaan tuomista on tutkittu Tampereella jo parikymmentä vuotta eri käyttökohteissa. Ratkaisuina voivat olla esimerkiksi laitteet, jotka aiheuttavat voiman tunnetta. Yksikössä tutkitaan myös yhdistetyn todellisuuden (MR) ja virtuaalitodelli suuden (VR) vuorovaikutusmenetelmiä. T-paita • 100 % polyesteri • EN ISO 20471 luokka 2/2 • värit fl. keltainen ja fl. oranssi • koot XS-5XL Stretch housut RT • 290 g/m² polyesteri-puuvilla • polvisuojataskut, monipuolisesti muitakin taskuja • lahkeita saa pidennettyä 6 cm • EN ISO 20471:2013 luo • värit: fl.keltainen/musta, fl.oranssi/musta ja fl.punainen/musta • koot: S-5XL, D88-D116 Työkäsineet • 40 % polyuretaanipinnoite, 30 % nailon, 30 % polyesteri • PU-pinnoite antaa hyvän suojan rasvoja ja öljyjä vastaan • EN 388, CE CAT 2 • koot 7-11 Suojalasit, kirkas • materiaali muovia, linssi polykarbonaattia • naarmuuntumisen ja huurtumisen estävä pinnoite linsseissä • EN 166 luokka 1F • suodattaa 99,9 % UV-säteilystä PAINATUSPALVELUT MEILTÄ OSTETTUIHIN VAATTEISIIN! Kysy yrityksellesi edustavia työvaatteita omalla logollasi! PAT518/19-XS/5XL 24 90 BOORI Myös naisten mallit keltaisena, koossa XS-2XL! Työvaatteet PAT542K/O/PS-5XL/D88-D116 89,TRITON K O P K O SK52375-35/48 169,SieviAir R3 Roller S3 Turvajalkine • alumiinivarvassuoja ja teräksinen naulaanastumissuoja • öljyn ja useiden kemikaalien kesto (pohja) • SieviAir®-pohjaratkaisu • koot: 35-48 1,50 / pari SH05407T-11T 14 90 12 paria SH103 6 90 PAT519 PAT518 PAT542 Tarjoukset voimassa 31.5.2020 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Aidosti asiantuntevaa palvelua! Meillä hinnat sis. alv 24% Verkkokauppamme on aina auki! IKH_Tekija?_210x297_150420.indd 1 1.4.2020 9.47 Tekija?_2020_04_sisus.indd 26 Tekija?_2020_04_sisus.indd 26 6.4.2020 13.16 6.4.2020 13.16
4/2020 Tekijä 27 T-paita • 100 % polyesteri • EN ISO 20471 luokka 2/2 • värit fl. keltainen ja fl. oranssi • koot XS-5XL Stretch housut RT • 290 g/m² polyesteri-puuvilla • polvisuojataskut, monipuolisesti muitakin taskuja • lahkeita saa pidennettyä 6 cm • EN ISO 20471:2013 luo • värit: fl.keltainen/musta, fl.oranssi/musta ja fl.punainen/musta • koot: S-5XL, D88-D116 Työkäsineet • 40 % polyuretaanipinnoite, 30 % nailon, 30 % polyesteri • PU-pinnoite antaa hyvän suojan rasvoja ja öljyjä vastaan • EN 388, CE CAT 2 • koot 7-11 Suojalasit, kirkas • materiaali muovia, linssi polykarbonaattia • naarmuuntumisen ja huurtumisen estävä pinnoite linsseissä • EN 166 luokka 1F • suodattaa 99,9 % UV-säteilystä PAINATUSPALVELUT MEILTÄ OSTETTUIHIN VAATTEISIIN! Kysy yrityksellesi edustavia työvaatteita omalla logollasi! PAT518/19-XS/5XL 24 90 BOORI Myös naisten mallit keltaisena, koossa XS-2XL! Työvaatteet PAT542K/O/PS-5XL/D88-D116 89,TRITON K O P K O SK52375-35/48 169,SieviAir R3 Roller S3 Turvajalkine • alumiinivarvassuoja ja teräksinen naulaanastumissuoja • öljyn ja useiden kemikaalien kesto (pohja) • SieviAir®-pohjaratkaisu • koot: 35-48 1,50 / pari SH05407T-11T 14 90 12 paria SH103 6 90 PAT519 PAT518 PAT542 Tarjoukset voimassa 31.5.2020 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Aidosti asiantuntevaa palvelua! Meillä hinnat sis. alv 24% Verkkokauppamme on aina auki! IKH_Tekija?_210x297_150420.indd 1 1.4.2020 9.47 Tekija?_2020_04_sisus.indd 27 Tekija?_2020_04_sisus.indd 27 6.4.2020 13.17 6.4.2020 13.17
28 Tekijä 4/2020 Perinteisessä pyöröneulekoneessa on 10–12 lankarullaa, kertoo Johanna Porvali. Tekija?_2020_04_sisus.indd 28 Tekija?_2020_04_sisus.indd 28 6.4.2020 13.17 6.4.2020 13.17
4/2020 Tekijä 29 TYÖSSÄ ? Pieni, ketterä ja kotimainen Moni luulee alusvaatteiden valmistuksen jo Suomesta loppuneen. Tam-Silk Kangasalla on kuitenkin luottanut suomalaiseen työhön yli sata vuotta. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT JYRKI LUUKKONEN NAISVALTAINEN TAMPERE LOI ASIAKASKUNNAN ? Tam-Silkin historia alkoi Tampereella vuonna 1909, jolloin Ossian Hongen perusti Hämeenpuistoon yrityksen nimeltä Kotiteollisuustrikootehdas. Vuonna 1925 nimeksi tuli Tampereen Silkkikutomo. 1960-luvun alussa tehdas joutui väistymään Tampereen keskustasta asuinrakentamisen tieltä ja muutti Kangasalle. Tuolloin yrityksen nimi lyhennettiin nykyiseen muotoonsa. Tampere oli työläiskaupunki, jossa oli paljon teollisuutta. Myös tekstiiliteollisuutta, jonka työntekijät olivat käytännössä kaikki naisia. Niinpä naistenvaatteille oli tarvetta, ja niistä tuli yhä merkittävämpi osa Tam-Silkin tuotantoa. Kangasalle muutettuaan yritys alkoi keskittyä varsinkin naisten alusvaatteitten valmistukseen. Enimmillään 1970-luvulla yritys työllisti lähes sata työntekijää. Sitten määrä alkoi kutistua vuosien saatossa ilman irtisanomisia, luonnollisen poistuman kautta. Yritys alkoi menettää asemiaan markkinoilla muille vaatevalmistajille, ja joidenkin vanhojen menestystuotteiden, kuten laamapaitojen, kysyntä hiipui. 1990-luvun lamalla oli oma vaikutuksensa. Väki tuotannossa väheni 2010-luvulla jo alle 20:een, mutta viime vuosina yritys on taas palkannut lisää väkeä. Vuonna 2017 Tam-Silk osti konkurssiin menneen Nokian Neulomon ja jatkoi sen tuotemerkin käyttöä. Pyrkimyksestä toiminnan laajentamiseen ja uusiin aluevaltauksiin kertoo myös vuonna 2019 lanseerattu uusi miesten alusvaatemerkki Kalsarit . M U IS TO JA FI N LA YS O N IL TA -N Ä Y TT EL Y, TY Ö VÄ EN M U SE O W ER ST A S Tekija?_2020_04_sisus.indd 29 Tekija?_2020_04_sisus.indd 29 6.4.2020 13.17 6.4.2020 13.17
30 Tekijä 4/2020 ”N uo koneet olivat täällä jo silloin, kun minä tulin taloon. Kai ne kuusikymmentäluvulta ovat, arve lee laitosmies Antti Lehtinen. Saksalaiset pyöröneulokoneet herättävät olemuksellaan kunnioi tusta. Harvassa teollisuusyrityksessä on koneita, jotka ovat palvelleet seitsemällä vuosikymmenellä. Mutta lyhyt ei ole Lehtisenkään työhistoria, sillä hän aloitti TamSilkillä kesäkuussa 1974. – Varastotöitä, talonmiehen hommia, koneitten huoltamista, verkkokauppatavaran viemistä postiin… Kaikkea mahdollista olen tehnyt, mitä vastaan tulee. Kesken tehdaskierroksen Lehtisen luokse kävelee myymälässä ja toimistossa työskentelevä Piia Hatunen, jolla on kysyttävää. TAM-SILK OY KOTIPAIKKA Kangasala PERUSTETTU 1909 nimellä Kotiteollisuustrikootehdas OMISTAJAT 60 % Tuomo Saarni ja puoliso Sonja Ahtiainen, lisäksi neljä muuta omistajaa. TUOTANTO Valmistaa alusvaatteita, tärkein asiakasryhmä naiset. Klassikkotuotteita mm. laamapaidat ja punttihousut. Tuotteet valmistetaan alusta loppuun Kangasalan tehtaalla, samassa rakennuksessa myös tehtaanmyymälä. Viennin osuus alle prosentti, vientimaita mm. Japani ja Ranska. HENKILÖSTÖ 24, joista työntekijöitä 22 LIIKEVAIHTO 1,1 milj. euroa (2018) Tekija?_2020_04_sisus.indd 30 Tekija?_2020_04_sisus.indd 30 6.4.2020 13.17 6.4.2020 13.17
4/2020 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? – Pihalla on auto ja siellä on meille joku öljypönikkä. Tiedätkö sinä, mikä se on? – On tilattu öljyä juu. Tulee tuohon, vastaa Lehtinen ja osoittaa Mayer & Cil -pyöröneulekonetta. Öljynjanoinen kone on uudempaa sukupolvea, vuodelta 2003, ja sillä tehdään neuloksia päällysvaatteisiin. Vanhimpia koneita taas käytetään alusvaatekankaan valmistamiseen. ”MUSEOKONE” TEKEE PUNTTIPÖKSYKANGASTA Huoltomieheltä vaaditaan Tam-Silkillä luovuutta, sillä monia varaosia ei vanhoihin pyöröneulekoneisiin enää ole saatavissa. – Antti on hyvä käyttämään mielikuvitusta, jos koneesta menee jotain rikki, kutoja Johanna Porvali kehaisee Lehtistä. Porvali on hänkin Tam-Silkin konkareita, tullut töihin vuonna 1982. Hän opastaa koneiden käyttöön nyt neuloja Outi Nevalaista, joka aloitti Kangasalla vasta pari viikkoa sitten. Tekstiiliala on Nevalaiselle kyllä tuttu; hänen edellinen työpaikkansa oli Orneule Orivedellä, ja sitä ennen hän työskenteli trikootuotteita ja sukkahousuja valmistavassa Nansossa. – Ovathan nämä tämmöisiä museokoneita, en ole ennen näillä tehnyt. Mutta toimintaperiaate on kuitenkin sama kuin uudemmissa koneissa, sanoo Nevalainen. Porvali kertoo, kuinka menetellään, jos pyöröneulekoneesta katkeaa lanka. – Pitää nostaa kangas neuloille, tarkistaa silmäpaot ja vaihtaa vialliset neulat, jos niitä on. Tuotanto Tam-Silkillä on edelleen hyvin käsityövaltaista. Yläkerrassa tuotteet leikataan, ommellaan ja pakataan. ? Tekija?_2020_04_sisus.indd 31 Tekija?_2020_04_sisus.indd 31 6.4.2020 13.18 6.4.2020 13.18
32 Tekijä 4/2020 32 Tekijä 4/2020 Katkeilu on kyllä harvinaisempaa kuin takavuosikymmeninä, nykyään langat ovat parempilaatuisia. Yksi kone tekee parhaillaan kangasta lahjehousuihin, toinen laamapaitaan. Lahjehousut eli puntti pöksyt ovat Tam-Silkin klassikkotuote. Sellaisiin myös Johanna Porvali puettiin pikkutyttönä. Tosin Aamulehteen asiasta päätyi hieman erilainen versio, joka on Tam-Silkissä huvittanut työkavereita. – Täällä oli toimittaja käymässä, ja niistä housuista tuli puhetta. Lehdessä luki sitten, että minä kulkisin samoissa 1960-luvun punttipöksyissä vieläkin, Porvali naureskelee. KETAPPI TUTUKSI ENSIMMÄISENÄ TYÖPÄIVÄNÄ Kun pyöröneulekoneet ovat saaneet kankaan kudottua, pakka viedään yläkertaan. Siellä kangas leikataan perinteiseen tyyliin, pahvimalleja apuna käyttäen. Seuraava vaihe on kankaan saumaus. Ompelukoneitten takana istuu salissa noin tusina työntekijöitä, kaikki naisia. Vierekkäisillä koneilla ovat trikoosaumaajat Sirkka Kuivaniemi ja Tatubanu ”SIIRTÄKÄÄ TEKIN TUOTANTO SUOMEEN” KOHAHDUS 1 Tam-Silk sai viime kesänä maanlaajuista julkisuutta, kun se kiilasi Finlaysonin ja Ikean mainostaistelun väliin. Finlayson oli aloittanut julkaisemalla Helsingin Sanomien etusivulla mainoksen, jossa korostettiin Finlaysonin käyttävän vastuullisesti tuotettua puuvillaa. Niin käytämme mekin, ilmoitti Ikea pian vastamainoksessaan somessa. Kesken jättifirmojen nokittelun Tam-Silk julkaisi oman mainoksensa, paikallisuutta korostaen Kangasalan Sanomien etusivulla: ”Ikea ja Finlayson, siirtäkää tuotanto Suomeen, niin jatketaan keskusteluja” . Mainos huomattiin laajasti, ja tuloksena oli suuri määrä myönteistä julkisuutta Tam-Silkille. Myyntiluvut lähtivät hurjaan nousuun. – Vaimon kanssa istuttiin iltaa ja siinä se ajatus syntyi, että voitaisiin tehdä mainos ja vähän promovoida suomalaista kotiteollisuutta, kertoo Tuomo Saarni, Tam-Silkin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. – Ja haluttiin myös muistuttaa suomalaista kuluttajaa, että on paljon yrityksiä, jotka pysyvät hengissä kotimaisella kysynnällä. Tam-Silkillä kotimaista on kaikki paitsi langat, sillä puuvilla ei Suomessa kasva. Langoilla on Ökötexja GOTS-sertifikaatit, ja ne kehrätään Saksassa ja Italiassa. Lankojen raaka-aineet tulevat eri puolilta maailmaa, kuten Australiasta ja Etelä-Amerikasta. Entä ne puheet, joiden mukaan teollisuus ei kannata Suomessa? – Olen tuosta väitteestä aika lailla eri mieltä. Suomessa pystyy valmistamaan, kun valmistaa riittävän tehokkaasti. Brändin täytyy olla sellainen, että asiakas kokee saavansa rahalleen vastinetta, vastaa Saarni. Saarni tuli hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 2018. Hän tunnustaa, että ei sitä ennen edes tiennyt Suomessa edelleen tehtävän vaatteita, ainakaan alusvaatteita. Aktiivisen markkinoinnin avulla Tam-Silk pyrkiikin nyt oikaisemaan tätä monen suomalaisen harhaluuloa. – Tilanne on nyt menossa hiukan parempaan päin, kun kotimaisuudesta on ollut paljon puhetta. Se, että työllistämme Suomessa ja pidämme henkilökunnasta huolta, on meille myös käyntikortti asiakkaiden suuntaan, sanoo Saarni. Outi Nevalaisella on vankka tekstiilialan kokemus, mutta näin vanhat koneet ovat hänelle uusi tuttavuus. Johanna Porvali neuvoo vieressä. Puhakka. Kuivaniemi on työskennellyt Tam-Silkillä reilut 30 vuotta, Puhakka noin kolme tuntia. – Tulin tänään kahdeksaksi, kun on ensimmäinen päivä, sanottiin että voit tulla vähän myöhemmin. Normaalisti täällä aloitetaan kuudelta, selvittää bambupaidan olka saumausta tekevä Puhakka. Hän on tehnyt tekstiilija vaatetusalan perustutkinnon, minkä jälkeen oli lapsen kanssa kotona. Tam-Silkille Puhakka – jonka etunimi on kazakin kieltä – tuli oman aktiivisuutensa seurauksena. – Laitoin viestiä, kun tämä paikka oli ollut minulla mielessä jo jonkin aikaa, ja sain sitten kutsun työkokeeseen. Tiesin Tam-Silkistä jo sitä kautta, että olin käynyt yrityskurssin, ja siellä käytiin läpi tekstiilialan suomalaisia yrityksiä. ? Tekija?_2020_04_sisus.indd 32 Tekija?_2020_04_sisus.indd 32 6.4.2020 13.18 6.4.2020 13.18
4/2020 Tekijä 33 ? TYÖSSÄ ”SIIRTÄKÄÄ TEKIN TUOTANTO SUOMEEN” Ensimmäistä päivää töissä oleva Tatubanu Puhakka kiinnitti viime vuonna huomiota Tam-Silkin mainosten saamaan julkisuuteen. Puhakka kertoo myös, että hänen myönteistä mielikuvaansa Tam-Silkistä kotimaisena työllistäjänä vahvisti viime kesän mainoskohu. Jossain kohtaa tulevaisuudessa hänen suunnitelmiinsa saattaa kuulua oman yrityksen perustaminen, mutta tässä vaiheessa hän haluaa kerätä lisä kokemusta tekstiilialalta. Ja ensimmäisten kolmen tunnin aikana hän oli jo oppinut yhden uuden asian: ketapin käytön. – Kone imaisee langan sisälle ja katkaisee sen, sitä ketappi tarkoittaa. Tätä ominaisuutta ei ole ollut niissä koneissa, joilla ennen olen ommellut, kertoo Puhakka. ? Tekija?_2020_04_sisus.indd 33 Tekija?_2020_04_sisus.indd 33 6.4.2020 13.18 6.4.2020 13.18
34 Tekijä 4/2020 Roosa Saarela on 19-vuotiaana nuorin työntekijä Tam-Silkin kirjoissa. ALIMPIIN PALKKALUOKKIIN KOROTUS Sirkka Kuivaniemellä on saumattavana villa silkkinen naistenpaita. Hänellä on eläkkeelle matkaa enää yhdeksän kuukautta, mutta työ on ollut mieluisaa. – Varmaan olen tykännyt, kun olen näin kauan pysynyt. Ihan mukavaa on ollut, arvioi Kuivaniemi kolmea vuosikymmentään. Hän oli ennen vuosituhannen vaihdetta myös Tam-Silkin pääluottamusmiehenä, mutta hänen lopetettuaan tehtävään ei löytynyt ketään jatkajaa. – Aika hyvin on kuitenkin pärjätty ilmankin. Tosin Loimaan kassaan taitaa meillä kuulua aika moni, olisiko ehkä 30 prosenttia. Yrityksen hallituksen päätöksellä pienimmätkin palkat Tam-Silkissä on nostettu yli 10 euron. Alin palkkaluokka Tam-Silkin noudattamassa tekstiilija muotiteollisuuden työehtosopimuksessa on ollut vain 9,15 euroa tunnissa. Korotuksen tarkoituksena oli ehkäistä alanvaihtoa, sillä osaavat työntekijät ovat usein lähteneet tekstiilialalta muualle parempien ansioiden perässä. Entisen pääluottamusmiehen tavoin myös Antti Lehtinen on sitä mieltä, että ongelmia työnantajan suuntaan ei ole. Hän toimii moninaisten töittensä lisäksi työsuojeluvaltuutettuna, ja työoloihin tehtiin hiljattain iso investointi, kun tehtaalla uusittiin ilmastointi ja valaistus. – Minun aikanani ei ole ollut yhtään vakavaa tapaturmaa. Laastareilla on selvitty, kun neuloista tulee aina joskus haavoja. Pölyä on jonkin verran, ja jos useampi kone on päällä, niin se tuottaa melua. Ei kuitenkaan niin paljon, että olisi pakko kuulosuojaimia käyttää. Positiivisen puolelle laskettavana asiana Lehtinen mainitsee senkin, että välillä alle 20:n laskenut työn tekijämäärä on nyt lähtenyt kasvuun. MYYMÄLÄSSÄ TUNNETAAN ASIAKKAIDEN TOIVEET Langasta kankaaksi, kankaasta leikkauksen ja ompelun kautta pakattavaksi. Yläkerrassa sijaitsevalla pakkauspöydällä tuotantotyöntekijä Roosa Saarela laittaa pussiin miesten mustia alushousuja. Sisustusartesaaniksi opiskellut, 19-vuotias Saarela on talon nuorin työntekijä, mutta sai saman tien vakituisen työsopimuksen. – Aloitin täällä tammikuussa. Olen tosi hyvin viihtynyt. Työkaverit on varmaan se yksittäinen paras puoli, mutta yleisviihtyvyyskin on täällä hyvä, hän sanoo. Pakkaamisen jälkeen tuotteet tuodaan takaisin alakertaan. Osa jatkaa matkaa postimyyntiin, mutta osa tuodaan tehtaanmyymälään. Siellä asiakkaita palvelevat Piia Hatunen ja Sanna Helenius-Vilkkilä. – Näin talvella myydään eniten villasilkkiä, kesällä sitten menee bambuvaatteita, he kertovat. Tyypillisin Tam-Silkin asiakas on yhä yli 50-vuotias tai eläkeikäinen nainen. Viime vuosina nuoriakin on tosin alkanut käydä myymälässä enemmän. – Ne nuoremmat ovat usein tiedostavia asiakkaita, jotka kysyvät meiltä tuotantosertifikaateista. Heillä eettisyys ja ekologisuus vaikuttavat ostovalintoihin. ? ”JÄTÄ LATTIALLE LOJUMAAN” KOHAHDUS 2 Tam-Silk lanseerasi viime vuonna miehille uuden Kalsarit -alusvaatemerkin, jonka räväkkä markkinointi on saanut julkisuutta. Viime vuoden syksyllä some-kohua aiheutti kalsareitten pesuohje. Ne eivät yleensä herätä suuria intohimoja, mutta Kalsarit -alushousujen pesulapussa luki: ”Pesuohje: Jätä lattialle lojumaan.” Sosiaalisessa mediassa jotkut tulkitsivat lappua niin, että naisen odotettiin pesevän miehen lattialle jättämät kalsarit. Yritys kiisti tämän tulkinnan, ja kertoi suurimman osan palautteesta olleen positiivista; humoristinen pesuohje oli ollut tietoinen riski. Kalsarikeskustelu poiki otsikoita myös perinteiseen mediaan. Tekija?_2020_04_sisus.indd 34 Tekija?_2020_04_sisus.indd 34 6.4.2020 13.18 6.4.2020 13.18
4/2020 Tekijä 35 ”Varmaan olen tykännyt, kun olen näin kauan pysynyt. Ihan mukavaa on ollut.” SIRKKA KUIVANIEMI Trikoosaumaaja TYÖSSÄ Tekija?_2020_04_sisus.indd 35 Tekija?_2020_04_sisus.indd 35 6.4.2020 13.18 6.4.2020 13.18
36 Tekijä 4/2020 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Paniikin tilalle asennemuutos Turvallisuus on nyt ykkösasia, kun virusepidemia johtaa joukkolomautuksiin, koulujen sulkemisiin ja koko tavanomaisen arjen mullistumiseen. Mutta turvallisuus voi myös jatkossa olla ykkösasia, kun työpaikan tekemiseen juurrutetaan asenteiden pysyvä muutos. ? Jokainen säätää nyt toimintatapojaan koronaviruksen vallatessa mielemme ja kielemme. Avaamme oven käsipyyhe ovenkahvalla tai kyynärvarrella painaen, pesemme useammin käsiä, ja aina kun sormet eksyvät kasvoille, muistuu virus mieleen. Mutta pesemmekö vaikkapa ensi elokuun helteillä tai vuoden päästä kädet yhtä usein ja huolellisesti kuin nyt? Vaaran poistumisen jälkeen ihminen palaa toimimaan vanhojen tottumusten mukaan, ja tämä koskee työpaikkojakin. Jos työyhteisöämme kohtaa vakava onnet to muus, olemme kaikki yhdessä laatimassa ja hyväksymässä tiukempia ohjeistuksia työturvalli suuden takaamiseksi. Kun onnettomuudesta on kulunut riittävästi aikaa, tuppaavat tekemisemme vaarat ja riskit unohtua, ja alamme laistaa itse hyväksymistämme säännöistä. Avainkysymys on asenteiden ja totuttujen tapojen pysyvä muutos turvallisempaan suuntaan. ETSIVÄ LÖYTÄÄ OHJEENSA Työkaluja turvallisuuden johtamiseen on erittäin paljon. Nykypäivän laadukkainta turvallisuustyötä on se, että sen kehittäminen liitetään osaksi johtamisjärjestelmiä. Tästä voisi esimerkiksi nostaa OHOSAS 18001 -standardin korvaamisen 45001-standardilla vuoden 2021 alusta. Tässä uudistuk sessa yksi keskeinen asia on turvallisuuden vastuuttaminen selkeämmin koko organisaatiolle. Samaan tähtää Lean Safety -järjestelmä. Sen ydinajatuksena on, kovasti yksinkertaistaen, turvallisuusohjeiden liittäminen johtamisjärjestelmään. Suomessa on jo yrityksiä, joissa ohjeita on yhdistelty. Päällekkäinen työ on vähentynyt ja toiminta selkeytynyt. Kaikki jo tehdyt toimet työn, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi pysyvät edelleen järjestelmissä mukana. Uudet asiat eivät korvaa tai kumoa mitään. Näin esimerkiksi turval lisuuskierrokset, turvallisuusvartit tai työohje Mieti viisi kertaa ennen kuin aloitat ovat tuiki tarpeen työpaikoilla. Mutta myös asenteet on muutettava pysyvästi myönteisiksi turvallisuudelle. VASTUU ON KAIKILLA Turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu aivan kaikille. Vastuu turvallisuudesta ja terveydestä ei ”kuulu” vain työsuojelun ja työterveyshuollon organisaatioille. Uudistukset tuovat myös haasteita. Miten linjaorganisaatio koulutetaan turvallisuusasioihin? Kuka päättää koulutusoikeudesta? Miten määritellään työnantajan velvollisuus kouluttaa niitä, jotka eivät ole varsinaisissa työturvallisuustehtävissä? Asenteiden muokkaaminen on syytä aloittaa jo koulunpenkiltä! Peruskoulussa olisi syytä käydä läpi ydinasiat turvallisesta käyttäytymisestä ja antaa ohjeet tavanomaisimmista arkisista toimista, vaikkapa lampun turvallisesta vaihtamisesta. Tietoa kodin vaaroista voi vahvistaa sillä esimerkkitilastolla, että vuonna 2017 suomalaiskodeissa loukkaantui 396 000 henkilöä. Ammattioppilaitosten opetusta työturvallisuusja terveysasioista olisi merkittävästi lisättävä. Olisi opetettava työturvallisuussäädökset ja työterveyshuollon rooli. Tämän ohella työntekijän vastuut ja velvollisuudet pitäisi käydä läpi useassa eri opetusvaiheessa. Opistoissa ja korkeakouluissa pitäisi tulevaisuuden insinöörit kouluttaa ymmärtämään, että turvallisuus on osa koneita, laitteita ja prosesseja. Turvallisuus ei ole mikään irrallinen tai erillinen kokonaisuus koneen, laitteen tai tuotantoprosessin ympärillä. Turvallisuuden liittämisessä johtamisjärjestelmiin ja ohjeisiin on varottava sen omia sudenkuoppia. On mietittävä, tuleeko ohjeista niin pitkiä, ettei niitä jakseta lukea. On huomioita ohjeistuksen aiheuttama psyykkinen kuormitus. On myös muistettava tasa-arvo. JUHA SUTINEN TEKNINEN TURVALLISUUS Sisältää kaiken lainsäädännön, asetukset, standardit ja työja turvalli suus ohjeet. Työtilat ja laitteet ovat myös osa teknistä turvallisuutta. PSYYKKINEN TURVALLISUUS Sisältää muun muassa yksilön osaamisen ja käyt täytymisen työyhteisössä. Kuormituksen mittaaminen on hyvin yksilöllistä, ja tekniikat kehittyvät koko ajan. Nyky ajan haasteet liittyvät työmäärään, viesti miin ja kieleen. Ohjeita voidaan antaa esimerkiksi englanniksi. YHTEISÖLLINEN TURVALLISUUS Sosiaalinen pääoma on ryhmäytymistämme, tapaa toimia muiden kanssa ja halua ja kykyä huolehtia työkaverista työpaikalla. Yhteisöllisyydestä löydämme tulevaisuudessa suuria voimavaroja työelämään ja sen haasteisiin. 3 NÄKÖ KULM AA TEOLLISUUSLIITON TYÖYMPÄRISTÖYKSIKKÖ on jäsenten tukena työturvallisuusasioissa. Yksikön asiantuntijat lähtevät mielellään mukaan kehittämään myös yksittäistä työyhteisöä. Tällä hetkelle meneillään olevia kehittämishankkeita ovat muun muassa teknologiateollisuuden Työkaari kantaa ja kemianteollisuuden Hyvää huomista . Työkaari -hankkeesta antaa lisätietoja Mika Poikolainen, puh. 040 544 0674, ja Hyvää huomista -hankkeesta Jenni Uljas, puh. 044 568 2658. VASTUU EI KUULU VAIN TYÖSUOJELUN JA TYÖTERVEYS HUOLLON ORGANI SAATIOILLE Tekija?_2020_04_sisus.indd 36 Tekija?_2020_04_sisus.indd 36 6.4.2020 13.18 6.4.2020 13.18
4/2020 Tekijä 37 TYÖSSÄ TYÖSSÄ Paniikin tilalle asennemuutos Turvallisuus on nyt ykkösasia, kun virusepidemia johtaa joukkolomautuksiin, koulujen sulkemisiin ja koko tavanomaisen arjen mullistumiseen. Mutta turvallisuus voi myös jatkossa olla ykkösasia, kun työpaikan tekemiseen juurrutetaan asenteiden pysyvä muutos. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 Puolisoni menehtyi. Onko liitolla hautaus avusta tai muuta vastaavaa tukimuotoa? Liitolla ei ole hautausavustusta, mutta puolisonne ammattiosastosta asiaa kannattaa vielä tiedustella. Ammattiosaston numero löytyy hänen jäsenkortistaan. Otathan myös selvää ryhmähenkivakuutuksesta, jonka ottamisesta työntekijöille keskeiset työ markkinajärjestöt ovat sopineet. Työntekijä kuuluu vakuutuksen piiriin, kun työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja ansio tältä kuukaudelta on 251 euroa tai viimeisen työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden ajalta vähintään 754 euroa. Ryhmähenkivakuutus päättyy, kun on kulunut kolme vuotta siitä, kun työntekijän työtai virkasuhde päättyy, tai työntekijä siirtyy vanhuuseläkkeelle, tai hän täyttää 68 vuotta, taikka hänellä ei ole edellä mainittuja työansioita. Perhevapaallakin työntekijä on vakuutettu. Edunsaajat ovat vakuutetun puoliso ja vakuutetun alle 22-vuotiaat lapset tietyin edellytyksin. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa, rekisteröidyn parisuhteen osapuolta sekä henkilöä, jonka kanssa vakuutettu eli ennen kuolemaansa avioliitonomaisissa olosuhteissa, ja yhteistaloutta samassa osoitteessa oli vähintään viisi vuotta. Tarkennetut vakuutusehdot, korvaussummat ja hakeminen löytyvät sivulta www.trhv.fi. ? 3 NÄKÖ KULM AA TYÖELÄMÄTIETO VOI ESTÄÄ TYÖKYVYTTÖMYYDEN? KUORMITUS Työterveyslaitoksen vuoden verran toiminut Työelämätietopalvelu voi laitoksen mukaan olla estämässä työkyvyttö myys eläkkeelle joutumista. Tietojen perusteella voidaan arvioida, kuinka paljon eri kuormitustekijät vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen valitussa ammattiryhmässä. – Analyysi on työkalu esimerkiksi työpaikoille ja työterveyshuolloille, kertoo erikoistutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta. Leinosen mukaan palvelu auttaa ennustamaan, millaisia vaikutuksia voidaan pitkällä aikajänteellä saada työtä muokkaamalla. Työelämätietopalvelun ensimmäisessä versiossa keskitytään polven ja lonkan nivelrikon vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrään. Palvelussa voidaan tunnistaa ammattiryhmiä, joissa nivel rikosta johtuvaa korkeaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiä voitaisiin pienentää työn muokkauksella tai ammatinvaihdolla. – Tulevissa päivityksissä työkyvyttömyyseläkkeiden syitä tullaan lisäämään. Seuraavaksi saamme tietoa olkapään sairauksista, Leinonen toteaa. Työelämätietopalvelun mukaan miehillä suurin riski joutua lonkan nivelrikon takia työkyvyttömyyseläkkeelle on kaivoksissa, louhoksilla ja rakennuksilla. Siellä ilmaantuvuus on 56 ja vastaavasti asiantuntijatehtävissä 12 (Eläkkeet/ 100 000 henkilövuotta, mikä vastaa 100 000 henkilön seuraamista vuoden ajan). ? Hyvistä oppimateriaaleista ja opetusvideoista voitte myös laittaa toisillenne vinkkejä ja linkkejä liiton Facebookryhmiin! w w w .n ap of ilm .n et /f i TI M O LI N D H O LM KURSSIT PERUTTU, MUTTA NETTI JEESAA OPISKELU Kevään koulutukset on peruttu, mutta onneksi tietoa ja erilaisia koulutus materiaaleja löytyy verkosta. ? Paljon luettavaa esimerkiksi työsuojeluviranomaisen (www.tyosuojelu.fi) , Työterveyslaitoksen (www.ttl.fi) ja Työturvallisuuskeskuksen (www.ttk.fi) sivuilta. ? Mainioita videoita esimerkiksi Tapaturmavakuutuskeskuksen sivuilta (www.tvk.fi) ja Työturvallisuuskeskuksen YouTube kanavalta hakusanalla työturvallisuuskeskus . Tekija?_2020_04_sisus.indd 37 Tekija?_2020_04_sisus.indd 37 6.4.2020 15.00 6.4.2020 15.00
38 Tekijä 4/2020 SOPEUTUJAT Konkurssista uuteen alkuun Joulu 2018 jäi Loimaalla ikkunatehtaan työntekijöiden mieleen. Konkurssi toi heille kaikille lopputilin. Nyt työt jatkuvat, mutta tekijöiden joukko on kutistunut. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ K ahvitauolle kerääntynyt Fenestran porukka muistelee vuoden 2018 joulukuuta ja sen 19. päivää. – Konkurssipesän selvittäjä tuli ja luki meille lopputilin. Keräsi työntekijät ja toimihenkilöt kaikki ruokalaan. Äijällä oli puku päällä, osasi kyllä hommansa. Puhui selkeästi ja kuuluvalla äänellä. Että näin ja näin tämä menee, ei jäänyt mitään arpomista. Oli selvästi tehnyt sitä ennenkin. Työntekijöiden työvelvoite oli kaksi viikkoa. Tammikuun toisena päivänä hallista sammutettiin valot. – Eipä ollut mieluisa kokemus. Mutta meillä oli uskoa siihen, että toiminta jatkuu. Viimeisinä viikkoina huollettiin koneita, ja työntekijöiden taka-ajatuksena oli, että ne toimisivat seisokin jälkeen mahdollisimman hyvin, jos ne vielä samassa hallissa käynnistetään. KONKURSSI JA IRTISANOMINEN RAHOITUSVAIKEUDET ULKOMAALAISOMISTUS KASSAN TYHJENTYMINEN ULKOMAALAISOMISTUS Tekija?_2020_04_sisus.indd 38 Tekija?_2020_04_sisus.indd 38 6.4.2020 13.19 6.4.2020 13.19
4/2020 Tekijä 39 TYÖSSÄ TYÖSSÄ ? TÄYDET TILAUSKIRJAT EIVÄT PELASTANEET Konkurssin taustalla oli erikoinen kuvio: rahoitusvaikeuksista kärsinyt Domus oli myyty itävaltalaiselle liikemiehelle, mutta uusi omistaja ei pääomittanut yritystä eikä ylipäätään vaikuttanut kiinnostuneelta sen kohtalosta. – Meitä johdettiin silloin Bahamalta ja lakimiesten välityksellä, kuvaa pääluottamusmies Hannu Lammela. Tilauksia yrityksellä kyllä oli runsaastikin, mutta kassa pysyi lähes tyhjänä. Turhauttavaa oli, että kaikkia tilattuja töitä ei voinut tehdä valmiiksi, koska raaka-aineet yksinkertaisesti loppuivat. – Ei ollut laseja, alumiinia, tiivisteitä, maalia. Puutavara ja jopa saranat olivat lopussa, muistelee Lammela. – Eikä lisää saanut, kun meillä alkoi olla tavarantoimittajille niin pitkät piikit, että he eivät enää uskoneet meidän maksukykyyn. Puolivalmiita ikkunoita ja ovia jäikin konkurssipäivän koittaessa suuret määrät lojumaan halliin. PIENEMPI PORUKKA, PIENEMMÄT ANSIOT Konkurssi ei ollutkaan lopullinen loppu, ja koneet käynnistettiin jälleen pääsiäisenä 2019. Yrityksen nimenä oli nyt Fenestra. Työntekijämäärä oli tosin alle puolet entisestä ja kahdesta vuorosta siirryttiin yhteen, mutta Fenestran ”uusi” joukko koostuu kokonaan vanhoista domuslaisista. Niillekin työntekijöille, jotka pääsivät jatkamaan, konkurssi kävi kalliiksi, vaikka työtehtävät ja puusepänteollisuuden työehtosopimuksen mukaiset palkkaluokat pysyivät pääosin samoina. – Yksi kunnossapitoa ja huoltoa tehnyt henkilö otettiin vanhana työntekijänä liikkeenluovutuksen kautta. Muut tulivat uusina. Eli ikälisät ja bonukset menivät, meidän ei tarvitse kinkkurahoista enää haaveilla, hymähtää pääluottamusmies Lammela. Ne Domuksen työntekijät, jotka eivät jatkaneet Fenestralla, ovat Lammelan tietojen mukaan työllistyneet melko hyvin, enimmäkseen Loimaan seudun muihin teollisuusyrityksiin. – Vilakone, Pemamek, Lännen Engineering, Dinolift… Näihin ainakin on menty. Ei siitä joukosta kai kauhean moni enää ole työttömänä. TALLINNASTA JOHDETAAN Virolaisomistuksessa oleva teollisuusyritys on Suomessa pieni harvinaisuus. Mitä se merkitsee työntekijöille? – Paperit ja päätökset kiertävät Tallinnan kautta, ja onhan työskentelytavoissa ja suomalaisessa työlainsäädännössä ollut omistajille paljon uutta, kertoo Lammela. – Vaikka että mikä on lomautus ja kuinka se tehdään. Ei Virossa ketään lomauteta. Sanotaan vain, että nyt ei töitä ole, mene kotiin ja tule keväällä kysymään, jos silloin olisi. Virossa on Fenestran toinen tehdas. Työnjakona on, että siellä tehdään ikkunoita laajemmille Euroopan markkinoille, kun Loimaan tehdas puolestaan panostaa kotimaahan ja Ruotsiin, missä konkurssiin menneellä Domuksella oli vahva asema. Tehtaan käytävillä omistajan kotimaa näkyy työntekijöiden t-paidoissa, joiden selässä lukee: Esmaklassilised akknad ja teenindus eli ”Ensiluokkaiset ikkunat ja palvelu”. IKKUNOITA 40 VUOTTA JA TOISESSA POLVESSA Yksi työntekijöistä, joka uskoi tehtaan uuteen alkuun, oli Asseri Saikkonen. Hän tuli taloon ensi kertaa vuonna 2012. – En löytänyt uusia töitä konkurssin jälkeen, mutta luotin, että vielä tämä tästä lähtee. Ja maaliskuussa puhelin soi, että tulisinko takaisin. Ihan samoja töitä teen nyt kuin ennenkin, Saikkonen kertoo. Luottoa oli myös Jari Lehdolla, jolla on takanaan 40 vuoden ura ikkunoiden tekemistä. Hän toteaa joittenkin asioitten pysyneen työssä samana, mutta toiset tietotekniikka on mullistanut. – Ennen minäkin saranoitin karmeja mekaanisella koneella, nykyään tuotantolinjan alkupäätä ohjaa täysin tietokone. Lehdolle tehtaan elpyminen oli kolminkertaisesti hyvä uutinen. – Minulla on molemmat lapset täällä töissä, tytär ja poika. Hekin ehtivät olla Domuksen aikana ja kokea konkurssin. ? ”Palkkaturvan kautta saatiin sentään ulos omat saatavat”, kertaavat ikkunantekijät konkurssin jälkiselvittelyjä kahvitauolla. Vasemmalta Hannu Lammela, Jari Lehto, Juha Jokinen, Hannu Riikonen ja edessä Juha Vuolle. 70 VUOTTA IKKUNOITA JA OVIA ? Ikkunoita ja ovia valmistaneen Domus Yhtiöt Oy:n konkurssi joulukuussa 2018 sulki Loimaan ja Korian tehtaat. Korialla tuotanto päättyi pysyvästi mutta jatkui Loimaalla jo huhtikuussa 2019. Nyt yrityksen nimi on Fenestra Suomi, ja se on virolaisomistuksessa. Tuotantotyöntekijöitä Loimaalla on enää noin 40, ennen konkurssia määrä oli noin 95. Domus oli ollut oman pääoman niukkuuden takia vaikeuksissa jo jonkin aikaa, kun sen osti maaliskuussa 2018 itävaltalainen yksityissijoittaja. Uusi omistaja ei kuitenkaan tehnyt investointeja eikä ollut valmis sijoittamaan uutta pääomaa yrityksen pelastamiseksi. Mutta vain parissa kuukaudessa konkurssipesälle löydettiin Virosta ostajat, joilla oli halu jatkaa toimintaa. Puuikkunoiden valmistuksella on Loimaalla pitkät perinteet. Toiminnan aloitti Metsämaan Puutyötehdas vuonna 1948, ja 1957 tuotantolaitos siirrettiin rautatien varteen, koska yritys teki paljon idänkauppaa. Tuotannon huippuvuosina 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun tehtaalla oli jopa 300 työntekijää. Tekija?_2020_04_sisus.indd 39 Tekija?_2020_04_sisus.indd 39 6.4.2020 13.19 6.4.2020 13.19
C UTin päämajan seiniä São Paulon alakaupungissa koristavat kuvat menneistä taisteluista ja saavutuksista, joiden voimalla Brasilian ammattiyhdistysliike nousi maanosansa vahvimmaksi. Kolmen vuoden ajan noita saavutuksia on nyt purettu, ja ay-liike on ollut lähinnä iskuja vastaanottava osapuoli. CUTin kansainvälisten asioiden päällikkö Antonio Lisboa käyttää lähihistoriaa kerratessaan usein sanoja golpe parlamentario , parlamentaarinen vallankaappaus. Se viittaa kiisteltyyn tapaan, jolla työväenpuolue PT:tä edustanut presidentti Dilma Rousseff pantiin kongressin päätöksellä viraltaan ja tilalle nostettiin hänen keskustaoikeistolainen varapresidenttinsä Michel Temer. Siitä alkoi ”modernisoinnin” nimissä toteutettu radikaalien työreformien sarja, jota Bolsonaron hallinto jatkaa – ja ahdistaa samalla ammattiyhdistysliikettä kehän nurkkaan. VALITSE TYÖPAIKKA TAI IHMISOIKEUDET Bolsonaron työmarkkina-ajattelua kuvaa Lisboan mielestä hyvin linjaus, jonka tämä esitti sekä vaalikampanjassaan että pian valituksi tultuaan. – Hän ilmoitti, että brasilialaisten työntekijöiden täytyy tehdä valinta: haluavatko he, että heillä on oikeuksia, vai että heillä on työpaikka – molempia ei brasilialaisilla yrityksillä ole mahdollista tarjota. Ensi töikseen Bolsonaron hallinto lakkautti koko työministeriön ja siirsi työelämäasiat talousministerin vastuulle. Kolmikantayhteistyö käytännössä loppui, 40 Tekijä 4/2020 Brasilian talousreformi ajaa ay-liikettä nurkkaan keskusjärjestöt ja valtakunnalliset ammattiliitot eli konfederaatiot menettivät viralliset vaikutuskanavansa. – Siinä rikottiin jo kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksia, jotka Brasilia on allekirjoittanut, Lisboa huomauttaa. Ammattiliitoille palleaisku oli jo Temerin hallituksen toteuttama lakisääteisen ay-veron lakkautus. Verolla valtio keräsi ay-jäsenmaksut suoraan yrityksiltä ja tilitti ne edelleen paikallisille liitoille ja kansallisille järjestöille. Lakkautus niisti ay-liikkeen tuloista kerralla arviolta 80 prosenttia. Lukuisien liittojen toiminta lamaantui käytännössä kokonaan. Iskulta säästyivät vain eräät São Paulon alueen metalliliitot ja pankkialan järjestöt, jotka olivat jo aiemmin hankkiutuneet riippumattomiksi valtiovetoisesta jäsenmaksuperinnästä. Moni myöntää joko julkisesti tai epävirallisesti, että Brasilian ay-liike ottaa nyt kanveesissa lukua. Lisboa vakuuttaa, että seuraavaan erään jo valmistaudutaan, vaikka voimat eivät kenties riitä aiempien vuosien tapaisiin mielenilmauksiin. Vetoavuksi loppuvuoden kunnallisvaalikampanjaan on kutsuttu myös vankilasta vapautunut entinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva, jota ay-liike oli tukemassa tämän kahdelle presidenttikaudelle. LISÄÄ ERIARVOISUUTTA TYÖMARKKINOIDEN UUSJAOLLA Miljoonakaupungin liikenneruuhkassa uusi ja innovatiivinen alustatalous syöksähtelee kuolemaa halveksien paketit moottoripyörien tavaratelineillä. Palkansaajien tutkimuslaitoksen DIEESEn päämajassa tiedetään, että motolähetit ja muut alustatalouden uurastajat ovat nyt Brasilian talouden nopeimmin kasvava alue. Heitä on ehkä neljä miljoonaa, ehkä enemmän. Arviointi on vaikeaa, koska alustatalous kattaa jo lukemattomia ammatteja rakennustyöläisistä juristeihin ja partureihin. Monet eivät näy missään rekistereissä ja ovat kaiken työaikaja työsuojeluvalvonnan ulkopuolella, tutkimuskoordinaattori Fausto Augusto Junior huomauttaa. Brasilian sadasta miljoonasta työvoimaan kuuluvasta jo yli 40 prosenttia on epä virallisen talouden palveluksessa. Virallisesti työttöminä on 12 miljoonaa, mutta työssä käyvistäkin peräti 39 miljoonaa on vajaatyöllistettyjä, pätkätöissä tai osa-aikaisia. Hallitus perustelee rajuja liberalisointitoimiaan tarpeella helpottaa uusien työpaikkojen luomista. DIEESEn tietokoneissa raksuttavat tilastot kertovat, että pääosa jättivaltion kansantaloudesta rämpii edelleen vuosia jatkuneen nollakasvun tuntumassa. Teollisuuden puolella sellutehtaat höyryävät täysillä, Kolmikantayhteistyö loppui, keskusjärjestöt ja ammattiliitot menettivät viralliset vaikutuskanavansa. ”Työehtojen sopimisessa Brasilia on palautettu viime vuosisadan alkuun”, Antonio Lisboa puuskahtaa. Maan suurimman keskusammattijärjestön CUTin päämajassa ei säästellä sanoja, kun arvioitavana on presidentti Jair Bolsonaron ensimmäisen virkavuoden saldo. Kymmenien sääntelyä purkavien lakiehdotusten lisäksi hallitus on viestittänyt, että palkatkin pitäisi voida sopia suoraan työntekijän ja työnantajan kesken ilman ammattiliittoa. TEKSTI JA KUVAT JUKKA PÄÄKKÖNEN MAAILMA Tekija?_2020_04_sisus.indd 40 Tekija?_2020_04_sisus.indd 40 6.4.2020 13.19 6.4.2020 13.19
4/2020 Tekijä 41 LIITOSSA mutta esimerkiksi moottoripyörien, autojen varaosien ja komponenttien sekä kenkien vienti on romahtanut naapurimaa Argentiinan talouskriisin seurauksena. Augusto Junior ei usko hallituksen talouslääkkeisiin. – Arviolta 80 prosenttia uusista työpaikoista syntyy nyt epävirallisen talouden alueelle, joka on jo nyt talouden suurin sektori, hän huomauttaa. – Vaikka talous vähän kasvaisikin, se ei kasva tavalla joka helpottaisi työttömien, alipalkattujen työntekijöiden ja köyhimpien ihmisryhmien elämää. Noin kahdeksan miljoonaa brasilialaista sinnittelee nyt tuloilla, joista riittää päivää kohti korkeintaan yksi euro. – Brasiliassa on käynnissä mittava tulojen keskittyminen, DIEESEn tutkija sanoo. – Epätasa-arvo kasvaa edelleen, rikkaimmat rikastuvat ja köyhyys lisääntyy, ja tämä kehitys on nopeutunut viimeisen viiden vuoden aikana. MILJOONAT JÄÄVÄT VAILLE TURVAVERKKOA Köyhimpien kannalta kenties kovin leikkaus on iskenyt perheiden tukihankkeeseen, joka kantaa nimeä Bolsa Familia . Se on Lulan hallinnon maineikas sosiaaliturvahanke, joka nosti kymmenessä vuodessa 30 miljoonaa brasilialaista ylös köyhyydestä. Bolsa Familia maksaa pieniä kuukausiavustuksia köyhille perheille sillä ehdolla, että nämä pitävät lapsensa koulun penkillä ja huolehtivat säännöllisistä terveystarkastuksista. Bolsonaron hallitus leikkasi ensimmäisessä budjetissaan hankkeen rahoitusta rajusti niin, että jo miljoona perhettä on jäänyt ilman tukea. Lisää pudokkaita on odotettavissa. Augusto Juniorin mukaan leikkaus on vain yksi monista toimista, joilla populistihallitus on perunut vasemmistopresidenttien alulle panemia sosiaaliturvahankkeita. Vastaavalla tavalla eriarvoisuutta kasvattavat hänen mielestään myös hallituksen työmarkkinareformit. – Brasiliassa sosiaaliturva on vahvasti sidoksissa työsuhteeseen, hän muistuttaa. Kun uusia työ tilaisuuksia syntyy lähinnä epäviralliseen talouteen ja määräaikaisiin, huonosti palkattuihin tehtäviin, jää yhä suurempi osa työntekijöistä käytännössä sosiaalisten turvaverkkojen ulkopuolelle. ? UUSLIBERALISMIN LABORATORIO? Brasiliassa on runsaan kolmen vuoden aikana toteutettu tai pantu vireille muun muassa seuraavat työelämäuudistukset: MICHEL TEMERIN VÄLIAIKAISHALLITUS (2016–2018) ? Ammattiliittojen jäsenmaksuperinnän lakkauttaminen. ? Nollatuntisopimusten salliminen. ? Ulkoistamista koskevien rajoitusten höllentäminen. ? Ammattiliittojen neuvotteluoikeuksien rajoittaminen. JAIR BOLSONARON HALLITUS (2019–) ? Työministeriön lakkauttaminen. ? Kolmikantaisen lakivalmistelun lopettaminen. ? Ay-jäsenmaksuperinnän kieltäminen lailla (kongressi torjunut). ? Työnantajamaksujen alentaminen nuoria palkkaavilta työnantajilta. Rahoitetaan verottamalla työttömyyskorvauksia. ? Palkkaukset enintään 2 vuodeksi, palkkataso enintään noin 300 euroa/kk (kesken kongressissa). ? Lakisääteisen työaikaseurannan lopettaminen alle 20 hengen yrityksissä. ? Aiheettomasta irtisanomisesta tuomittavan rangaistuksen poisto tai lievennys. ? Työsuojelutarkastuksen määrärahaleikkaus 70 %. Brasilian ay-liike on vaikeuksissa, mutta yrittää kerätä voimiaan. Vetoavuksi on saatu myös vankilasta vapautunut entinen työväenpuoluetta edustanut presidentti Luiz Inácio Lula da Silva, jota ay-liike oli tukemassa tämän kahdelle presidenttikaudelle 2003–2011. 4/2020 Tekijä 41 Tekija?_2020_04_sisus.indd 41 Tekija?_2020_04_sisus.indd 41 6.4.2020 13.19 6.4.2020 13.19
Luota siihen, että huominen kantaa. Kaleva pitää huolta suomalaisista. Huolenpito alkoi 145 vuotta sitten ja se jatkuu edelleen. KALEVAVAKUUTUS.FI Tekija?_2020_04_sisus.indd 42 Tekija?_2020_04_sisus.indd 42 6.4.2020 13.20 6.4.2020 13.20
”Kun pystyy auttamaan toisia, itselle tulee hyvä fiilis” TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA PEKKA ELOMAA TATU REINIKKA ”Osaston luottamusmiehenä vastailen työkavereiden kysymyksiin ja yritän auttaa niin hyvin kuin osaan. Yleisimpiä kysy myksen aiheita on ollut kilpailukykysopimus. Esimerkiksi nyt kun tuli uusi työehtosopimus ja kikytunnit poistuivat, minulta kyseltiin, maksetaanko niitä takaisin. Ja poistuvatko ne nyt sitten ihan oikeasti, ja onko se varmaa. Sairauspoissaoloista kysytään myös usein ja halutaan tietää, missä tapauksissa työnantaja voi vaatia todistuksia. Kaikkea pientä työpaikalla aina tulee, mutta ei hirveästi ole riitatilanteita ollut kuitenkaan. Pääluottamusmiehen kanssa käyn yhdessä läpi asioita, jos on tarve. Henkilöstöä meillä on yhteensä 700, josta tehdastyöntekijöitä taitaa olla noin 400. Onhan tämä iso talo. Tämä on kokoonpanotyötä, teemme laitteita prosessi teollisuuteen. Neste on meille suurin asiakas, mutta venttiiliyhdistelmiä viedään ympäri maailmaa. Minulla on menossa nyt toinen luottamus mieskausi, aloitin 2018. Huomasin, että paikka olisi auki, ja se kiinnosti. Sitten vielä pääluotta musmies kysyi, olisinko halukas siihen tehtä vään. Muita ehdokkaita ei ollut, joten vaaleja ei tarvinnut pitää. Kun pystyy auttamaan jotakuta toista, siitä tulee itsellekin hyvä fiilis. Se oli tärkein syy siihen, että minä näihin hommiin lähdin. On mukavaa, kun voin jakaa omaa tietoani eteenpäin muille. Aloitin myös ammattiosaston nuorisovastaa vana vuodenvaihteessa. Edeltäjä jäi opinto vapaalle, ja minua kysyttiin jatkajaksi. Vielä en ole ehtinyt järjestämään toimintaa, olen pyrkinyt opettelemaan asioita. Ja sitten tuli tämä korona. Mutta ammattiosastolla on nuoriso, nais ja opetusjaosto, niiden kesken tehdään yhteis työtä ja järjestetään koulutuksia ja tapahtumia. Syksyllä on tarkoitus järjestää koulutus, jonka aiheena on, mitä kaikkea liitto tekee ja mitä liiton toimintaan kuuluu. Osaston luottamusmiehen tehtävää varten olen hankkinut koulutusta Murikasta eli käynyt luottamusmiesten perus ja jatkokurssit. Nuorisokursseilla tai liiton nuorisotapahtumissa en ole käynyt. Jos on kursseja, joista on nuoriso vastaavana hyötyä, varmasti menen sellaisillekin jossain vaiheessa. Jos minä johonkin tehtävään ryhdyn, yritän lähtökohtaisesti hoitaa sen mahdollisimman hyvin.” ? TATU REINIKKA Toimilaitekokoonpanija ja osaston luottamusmies, Neles Finland Oy Nuorisovastaava, Teollisuustyöväen Hakkilan ao. 12 Vantaa 4/2020 Tekijä 43 LIITOSSA Luota siihen, että huominen kantaa. Kaleva pitää huolta suomalaisista. Huolenpito alkoi 145 vuotta sitten ja se jatkuu edelleen. KALEVAVAKUUTUS.FI TOIMIJA Tekija?_2020_04_sisus.indd 43 Tekija?_2020_04_sisus.indd 43 6.4.2020 13.20 6.4.2020 13.20
FIRST STEP – TYÖTURVALLISUUTEEN JA TERVEYTEEN -KURSSI Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Onko Murikka jo tuttu? Hae First Step -kursseilta vauhtia opiskeluun LIITTO KOULUTTAA 24.–28.8. First Step – työelämän pelisäännöt ja liikunnan ilo Kurssilla mietitään, miten työpaikan arki sujuu ja mitä on hyvä tietää työsuhdeasioista. 24.–28.8. First Step – työturvallisuuteen ja terveyteen Kurssilla pohditaan työturvallisuutta työpaikkojen arjessa ja käsitellään työyhteisötaitoja. 24.–28.8. First Step – yhdessä toimiminen ja liikunnan ilo Kurssilla pohditaan jäsenten, työpaikkojen ja ammattiosastojen yhteistä toimintaa sekä nautitaan päivittäin ohjatusta liikuntatuokiosta. Kurssit ovat jäsenille maksuttomia, myös matkakulut korvataan ja mahdollista ansionmenetystä korvataan verottomalla kurssipäivärahalla (41,05 euroa) ja kurssistipendillä (36,98 euroa) yhteensä 78,03 euroa/päivä. www.teollisuusliitto.fi/osallistu/tapahtumat MUUTOKSIA KOULUTUSTOIMINTAAN Liiton koulutukset on peruttu ja Murikka-opisto suljettu 30.6. asti. Voit opiskella maksutta verkossa liiton urapalvelussa: www.urapalvelut.fi/teollisuusliitto Oppia ja liikunnan iloa! Etkö ole vielä ehtinyt tutustumaan Teollisuusliiton Murikka-opistoon? Elokuussa järjestetään kursseja ensisijaisesti jäsenille, jotka eivät ole vielä aiemmin osallistuneet Murikan kursseille. Näillä First Step -kursseilla pääset tutustumaan opiston tiloihin ja toimintaan sekä muihin jäseniin liikunnan ja hyvinvoinnin siivittämänä. Kurssit on tarkoitettu kaikille liiton jäsenille eivätkä vaadi luottamustehtävää. 44 Tekijä 4/2020 Kurssit ovat liikuntapainotteisia. Päivittäin tutustutaan johonkin liikuntatai kuntoilulajiin. Lisäksi perehdytään ruokavalion ja palautumisen merkitykseen. Tekija?_2020_04_sisus.indd 44 Tekija?_2020_04_sisus.indd 44 6.4.2020 13.20 6.4.2020 13.20
”Oli helppo mennä uutena joukkoon, vaikkei tuntenut ketään” TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN – Se oli hyppy tuntemattomaan. En ollut ikinä käynyt missään liiton koulutuksissa. Enkä tiennyt, että tällainen mahdollisuus on ja että kurssia varten saa vapaata töistä, kertoo Mari Nykänen. Hän haki First Step – Työturvallisuuteen ja terveyteen -kurssille omien sanojensa mukaan ”hetken mielijohteesta” nähtyään Tekijässä Teollisuusliiton jäseniä kouluttavan Murikka-opiston mainoksen. Töistä järjestyi vapaata, ja hän pääsi osallistumaan kurssille Tampereelle. Nykäsen ennakko-odotuksissa oli liikuntaa, ruokaa ja sikeitä yöunia. Nämä toiveet toteutuivat, ja lisäksi hän nautti hyvästä seurasta. – Siellä oli lämmin ilmapiiri, me-henki. Oli helppo mennä uutena joukkoon, vaikkei ketään tuntenut etukäteen. Opettajatkin olivat mukavia ja kannustavia. Ruoka oli hirvittävän hyvää ja sitä oli tarjolla riittävästi. Välillä tuntui, että vähän liikaakin, hän naurahtaa. First Stepistä noin puolet oli teoriaa, puolet käytäntöä eli liikuntaharjoitteita. Illat olivat vapaata. Kun sääkin oli lämmin ja kaunis, Nykänen tutustui Näsijärven rannalla sijaitsevan Murikan maastoihin. – Olin ulkona kaikki illat. Pururatahan on siellä hyvä. Kallioilla oli kiva kiipeillä ja istua tuijottamassa vettä. Kävin rantasaunassa ja uimassa. Kurssin seurauksena hän sai uutta kipinää juoksuharrastukseensa. – Tuli taas intoa ja halu treenata. Nyt olisi tarkoitus mennä lokakuussa Lissaboniin juoksemaan, jos maailman tilanne silloin sallii, hän suunnittelee. Treenausinnon lisäksi kurssi tuotti epäsuorasti toisenkin muutoksen elämään. Murikasta palattuaan Nykänen otti yhteyttä omaan ammattiosastoonsa kysyäkseen, tukeeko se kurssilla käyviä jäseniään. Häntä pyydettiin käymään ammattiosaston toimistolla ja kertomaan asiasta kasvokkain. – Sille tielle minä sitten jäin. Nykästä alkoi kiinnostaa ammattiosaston toiminta, ja kuluvan vuoden alusta hänestä tuli hallituksen jäsen. Hän myös lähti Murikkaan uudestaan ja kävi joulukuussa Järjestötoimijan perusteet -kurssin. – Kokouskäytäntöjen harjoittelu oli hyödyllistä, kun en ollut niin paljon kokouksissa istunut. Opintosihteerien seminaariinkin hän oli menossa, mutta se peruuntui koronaviruksen takia. Loppuvuodesta suunnitelmissa olisi vielä ammatti osaston toimintaan ja kirjoittamiseen liittyvät kurssit. Murikkaan opiskelemaan kannattaa Nykäsen mielestä mennä useammasta syystä. – Siellä saa uusia kokemuksia ja tapaa uusia ihmisiä. Murikassa on luontoa ja rauhaa. Se on hyvä irtiotto, unohtaa kotiarjen. Ja se ilmapiiri – tulee tunne, että me ollaan me. FIRST STEP – TYÖTURVALLISUUTEEN JA TERVEYTEEN -KURSSI 4/2020 Tekijä 45 LIITOSSA OIVALTAJA LIITTO KOULUTTAA MARI NYKÄNEN Taimitarhatyöntekijä UPM Kymmene Oy, Joroisten taimitarha Varkauden Teollisuusliiton ao. 24 hallituksen jäsen Mari Nykänen ihastui Murikkaopiston me-henkeen ja innostui taas juoksemisesta. Tekija?_2020_04_sisus.indd 45 Tekija?_2020_04_sisus.indd 45 6.4.2020 13.20 6.4.2020 13.20
46 Tekijä 4/2020 LE H TI KU VA / IN TE RF O TO /F RI ED RI CH MAAILMA Sata vuotta yritysneuvostoja SAKSA Helmikuussa 1920 Saksassa astui voimaan laki myötämääräämisoikeudesta yrityksissä. Satavuotias laki oli hyllyllä natsien valtakauden, mutta sen perus periaatteet pitävät yhä. On työntekijöiden, yritysten ja yhteiskunnan etu, että työn tekijät voivat vaikuttaa työpaikallaan. Laki ei syntynyt kivuttomasti. Osa ammattiliitoista ja vasemmistosta vaati laajempia oikeuksia työntekijöille. Yli sata tuhatta työläistä kokoontui tammikuussa 1920 valtiopäivätalolle mielenosoitukseen tukemaan ehdotusta. Tilanne johti siihen, että poliisi alkoi ampua mielenosoittajia. Kuolleiden määräksi arvioidaan 42 ja haavoittuneiden 105. Lakia on muutettu monta kertaa. Nyt yritysneuvosto voidaan perustaa yli viiden työntekijän yrityksiin. Saksassa niitä onkin yli satatuhatta. Neuvostot ovat eräänlaisia kollektiivisia pääluottamusmiehiä, mutta laajemmin oikeuksin. Niiden joka neljäs vuosi vaaleilla valituilla jäsenillä on irtisanomissuoja toimikautensa ja vuosi sen jälkeen. Tehtäviin saa käyttää työaikaa. Kaikista irtisanomisista ja uusista työn tekijöistä on keskusteltava yritysneuvoston kanssa. Ilman tätä irtisanominen on laiton. Jos neuvosto vastustaa irtisanomista, asia siirtyy työtuomioistuimelle. Neuvostolla on lakisääteinen oikeus saada työnantajalta se tieto, jota se toiminnassaan tarvitsee, kuten työvoimaa koskevista suunnitelmista sekä palkoista. KAIVOSYHTIÖ TILILLE IHMISOIKEUSRIKKOMUKSISTA KANADA Vancouverilainen kaivos yhtiö Nevsun Resources voidaan haastaa oikeuteen Kanadassa sen mahdollisista ihmisoikeus rikkomuksista Eritreassa, vahvisti Brittiläisen Kolumbian korkein oikeus helmikuussa. Kolme eritrealaista kaivos työläistä haastoi yhtiön vuonna 2014. Heidät ja yli tuhat muuta oli määrätty pakkotyöhön yhtiön Bishan kaivoksille asevelvollisina, työläiset sanovat. Kaivoksella tehtiin heidän mukaansa työtä 12 tuntia kuutena päivänä viikossa. Kohtelu oli julmaa ja työsuojelu olematonta. Päätös voi olla merkittävä ennakkotapaus kanadalaisille yhtiöille. Aiemmin yhtiöt joutuivat vastaamaan rikkomuksista niissä maissa, joissa ne tapahtuivat. Nyt oikeus piti kansainvälisiä ihmisoikeussäädöksiä niin tärkeinä, että niitä voidaan soveltaa yhtiön kotimaassakin. AUTOTYÖLÄISTEN LIITTO VAARASSA YHDYSVALLOISSA YHDYSVALLAT Autotyöläisten vahvan UAWliiton entistä puheenjohtajaa syytetään kaval luksesta. Syyte kertoo hänen käyttäneen lähipiireineen liiton varoja loisteliaaseen elämään. Nykyinen puheenjohtaja Rory Gamble tuomitsee jyrkästi jäsenmaksuvarojen väärinkäytön. Liitto vaatii kaikkia syyllisiä tilille teoistaan, ilman poikkeuksia. Se kertoo tarkistavansa kaikki toimintansa, jotta tällaista ei enää pääse tapahtumaan. Liittovaltion syyttäjä harkitsee liiton ottamista valtion valvontaan mafiaa vastaan suunnatun järjes täytyneen rikollisuuden torjunnan lain perusteella. Ammattiliittoja vastustavat tahot rahoittavat jo kampanjoita UAW:n pulmista. Ne ovat esimer kiksi vuokranneet sanomalleen ulkomainostauluja autotehtaiden lähettyviltä. Työnantajan on kerrottava neuvostolle isoista muutoksista kuten osastojen lakkautuksista ja siirroista tai organisaatio muutoksista ja uusista työmenetelmistä. Tällöin yritysneuvosto ja työnantaja laativat sosiaalisuunnitelman tukemaan muutoksista kärsiviä tai irtisanottuja. Tuki voi olla esimerkiksi selvää rahaa, koulutustukea tai muuttoavustusta. Se on yleensä arvoltaan tuhansia euroja. Monesta käytännön asiasta työnantaja voi päättää vain neuvoston suostumuksella. Näitä ovat esimerkiksi työtuntien sijoittelu, työsuojelu, palkan maksuajankohta, henkilö kohtaiset palkanlisät ja bonukset sekä lomajärjestelyt. Jos nämä laissa listatut asiat on jo sovittu työehtosopimuksella, noudatetaan sitä. Satavuotisjuhlan kunniaksi DGBkeskus järjestön liitot vaativat lain päivittämistä. Neuvostoille tulee antaa lisää valtaa henkilöstösuunnitelmien laatimisessa ja jatkokoulutuksessa. – Vain myötämääräämisen avulla voimme toteuttaa digitalisen ja rakenteel lisen muutoksen menestyksellä ja sosiaali sesti, sanoo IG Metallin varapuheenjohtaja Christiane Benner. HEIKKI JOKINEN ? Työpaikan työntekijöitä edustavat yritysneuvostot tulivat mahdolliseksi Saksassa sata vuotta sitten vuonna 1920. Kuvassa työntekijät kokosivat BMW:n ensimmäistä moottoripyörämallia R 32:a 1920-luvulla Münchenin Oberwiesenfeldin tehtaalla. Tekija?_2020_04_sisus.indd 46 Tekija?_2020_04_sisus.indd 46 6.4.2020 13.20 6.4.2020 13.20
4/2020 Tekijä 47 LYHYET LIITOSSA JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA ? Vuonna 2020 jäsenmaksu on 1,35 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. ? Vuonna 2019 maksetuista jäsenmaksuista lähti tiedot suoraan verottajalle 29.1. ja niistä ei jäsenten tarvitse tehdä ilmoitusta. Viimeinen korjausajo tehdään 29.4., tähän ajoon tulevat tiedot ehtivät vielä jäsenten verotuspäätöksiin. ? Kannatusjäsenten jäsenmaksu muuttui %-perusteiseksi ja on 1 % sopimusaloilla tehdystä työstä saadusta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Kannatusjäsenet ovat liiton jäseniä, eikä heillä ole työttömyyskassan jäsenyyttä. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkata jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. ? Työnantajaperinnässä olevien rästitys alkaa ajalta 1.7.–31.12.2019. Viikolla 15 listat lähettiin ammattiosastoihin. ? Huolehdi että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – se nopeuttaa etuuksien maksatuksia! KAIKKI LAKKOAVUSTUKSET KÄSITELTY TYÖTAISTELU Teollisuusliiton julistamien syksyn 2019 ja kevään 2020 työtaisteluiden johdosta haetut lakkoavustukset sekä Metsäteollisuuden asettaman työsulun johdosta haetut työsulkuavustukset on käsitelty liiton jäsenyysyksikössä kokonaisuudessaan valmiiksi. Avustukset saapuivat niitä hakeneiden jäsenten tileille huhtikuun toisella viikolla. YLI 13 500 VASTASI JÄSENKYSELY Teollisuusliiton maaliskuussa päättyneeseen ensimmäiseen jäsenkyselyyn osallistuttiin innokkaasti: kaikkiaan 13 500 jäsentä vastasi. Jäsentutkimuksen tuloksista kerrotaan kevään aikana. Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kaksi älypuhelinta, viisi risteilylahjakorttia ja kymmenen kappaletta elokuvasarjalippuja. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. MUISTITIETO TALTEEN KIRJOITUSKILPAILU Teollisuusliiton ja Työväen Arkiston Yhteen hitsattu porukka -muistitietokeruu on edelleen käynnissä. Kirjoituskilpailuun voi osallistua 15.6. saakka. Kirjoita omista muistoistasi ja kokemuksistasi työurasi varrelta: Millaisia työelämän muutoksia olet kokenut? Miten työ muuttui? Miten teknologia kehittyi ja vaikutti työtehtäviisi? Koronavirusepidemian vuoksi haastatteluja ei keväällä ja kesällä järjestetä kasvokkain, vaan puhelinhaastatteluina. Lue lisää: www.tehdasperinne.fi RAUMALLE TEKOÄLYKÄS SAHA INVESTOINNIT Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on päättänyt suursahan rakentamisesta Raumalle. Investoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa, ja yritys kuvailee sahaa tiedotteessaan ”edelläkävijäksi” maailmassa. Siellä hyödynnetään esimerkiksi konenäköä ja tekoälyä. Sahalinjan toimittaa mäntyharjulainen Veisto Oy. Rakennustyöt aloitetaan keväällä 2020. Tuotannon pitäisi käynnistyä syksyllä 2022, mutta koronavirusepidemia saattaa vaikuttaa aikatauluihin. Uuden yksikön vuosituotanto on noin 750 000 kuutiota mäntysahatavaraa. Valmistuttuaan saha työllistää Metsä Fibren mukaan Raumalla 100 henkilöä. www.metsafibre.fi TULEVATKO LIITON VIESTIT PERILLE? SÄHKÖPOSTI Luottamustehtävissä olevat jäsenet saavat kahden viikon välein uutiskirjeen. Tänä vuonna uutiskirje lähtee parillisilla viikoilla. Lisäksi koko jäsenistölle lähetetään tietoa muun muassa liiton järjestämistä koulutuksista. Myös alue toimistot lähettävät viestejä jäsenten sähköposteihin. Jos et ole saanut haluamaasi uutiskirjettä, tarkista ? sähköpostin roskapostilaatikko ja ? eAsioinnista että omissa yhteys tiedossa on oikea ja toimiva sähköpostiosoite. Ongelmia on tuottanut esimerkiksi se, että alkuvuodesta 2020 suomi24.fi -päätteiset sähköpostiosoitteet lakkasivat toimimasta, ellei niitä rekisteröinyt uuteen järjestelmään. Voi liittyä liittoon ja kassaan ? jos työsuhde on voimassa ja on palkkatyössä (ei lomautettuna) ? jos on saanut esim. lomautusilmoituksen ja lomautus ei ole vielä alkanut ? jos lomautus on alkanut ja työnantaja maksaa esim. lomapalkan, pekkasen tai arkipyhäkorvauksen, voi palkallisena päivänä liittyä ? jos lomautus toteutuu lyhennettynä työviikkona tai lyhennettynä työpäivänä, voi liittyä työpäivänä Ei voi liittyä ? jos on kokonaan lomautettuna tai työttömänä ? jos on päätoiminen yrittäjä MUISTA JÄSENEDUT Käy jäsenetusivuilla! teollisuusliitto.fi/jasenedut SAK:n edut liittojen jäsenille sak.fi/ammattiliitot/ jasenedut KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄKORVAUKSET Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia vappuna, helatorstaina ja juhannusaattona? www.teollisuusliitto.fi/ arkipyhat VE SA -M A RT TI VÄ Ä RÄ LUETUIMMAT MAALISKUU www.tekijälehti.fi ? KORONAKRIISI Valmet Automotivella: ”Emme kohta enää saa kriittisiä osia” ? KORONAKRIISI Exelin Joensuun tehtaalla: ”Huoli nyt Suomesta” ? KORONAKRIISI Meyerin Turun telakalla: ”Suomalaiset ovat näissä asioissa hyviä” ? BLOGI Turja Lehtonen: Teollisuusliiton sopimuskierros pian paketissa ? Riku Aalto: Koronakriisistä selviydytään yhdessä Tekija?_2020_04_sisus.indd 47 Tekija?_2020_04_sisus.indd 47 6.4.2020 13.20 6.4.2020 13.20
Vardagen och de dagliga rutinerna har också förändrats en hel del på Elho efter att coronaepidemin nått Finland. På Elho strävar man för tillfället efter att kämpa mot spridningen av smittan bland annat genom att minimera trafiken mellan de tre produktionshallarna på fabriksområdet. – Man får endast vistas i den hall man arbetar i. Om man har något ärende till en annan hall kan man sköta det i telefonen eller på annat sätt. Dessutom råder det besöksförbud för utomstående i fabriken och naturligtvis ska anställda som vistats utomlands vara i karantän i hemmet efter att man kommit hem. Matpauserna har man också gjort om så att de anställda äter i skilda turer och med ett tillräckligt avstånd till varandra. Virkama anser att informationsgången på Elho i det här exceptionella läget fungerat bra. – Jag har kört samma väg till jobbet i 25 år och för första gången är det nästan ingen trafik på vägen. Viruset slår mot Elho ”Det blir omfattande permitteringar och det är bara på grund av coronan”, säger huvudförtroendeman Kim Virkama på jordbruksmaskintillverkaren Elho i Bennäs. Coronaviruspandemin märks av även på Elho där samarbetsförhandlingar resulterat i beslut om permitteringar i sommar. – Heltidspermitteringarna kommer att drabba alla avdelningar från och med 8 juni, vecka 24. Det blir fem–sex veckor för allihop plus semester. Dessutom blir en del permitterade tills vidare, säger Kim Virkama. Han är huvudförtroendeman för de anställda inom produktionen. Företaget har vuxit snabbt under de senaste åren och i nuläget jobbar 150 personer på företaget och av dem 115 i produktionen. – Alla hyresanställningar avslutas och samarbetet med bemanningsföretag läggs på is. Sommar jobben har vi också varit tvungna att dra tillbaka, säger Virkama. – Tyvärr finns det en del, speciellt bland de yngre, som inte betalat några avgifter till arbetslöshetskassan för att de kanske tänkt att det alltid kommer att finnas jobb. För dem kan det bli svårt. Bedömningen är att de komponenter som kommer från leverantören i det coronahärjade, och långt nedstängda norra Italien räcker fram till juni. Problemen för exportföretaget finns också i att efterfrågan minskar. – Folk brukar hålla sig från att göra stora investeringar i svåra situationer. Virkama tror ändå på framtiden trots att det just nu verkar aningen dystert. – På sikt ser vi ljust på framtiden. Jordbrukets ställning kommer att förstärkas i och med den här krisen, det har vi sett ren nu, säger Virkama. TEXT JOHA NNES WARI S OCH PETTE RI RAITO JO H A N N ES TE RV O 48 Tekijä 4/2020 ”Vi lever i ovisshet” "Vi satte alla bromsar i direkt", säger huvudförtroendeman Eric Häger på vattenlåstillverkaren Prevex. Produktionen är nerdragen och flera anställda permitterade. – För tillfället är det mellan 30 och 80 procent, lite beroende på avdelning, säger Häger. Det är i och för sig ett rätt så speciellt läge då företaget som har 65 år på nacken för första gången någonsin varslat hela personalen om permitteringar. Det rör sig om 175 anställda i Nykarleby, av vilka 130 jobbar i produktionen. Mellan 80 och 90 procent av produktionen går på export, av det en stor del till de övriga nordiska länderna och ut i Europa. – Förra våren sålde vi väldigt bra och därför jobbade vi hela hösten på att bygga upp vårt lagersaldo. Nu plötsligt har en stor del av våra kunder stängt butikerna och här sitter vi med lagren fulla och ingen som köper. Häger anser att samarbetsförhandlingarna som ramlade i famnen på Nykarlebyföretaget ändå genomfördes i god anda. – Folk har förståelse för situationen. Vi har inte gjort något fel och vi kan inte påverka krisen ute i världen. Vi lever nu i ovisshet och vet inte hur länge det här varar, säger Häger. Det som kanske bygger framtidstro är ändå vetskapen om att företaget gick väldigt bra innan coronapandemin ställde till det. Det finns också ljusglimtar i det förhoppningsvis tillfälliga mörkret. Tillsammans med Oravaisföretaget Orapac har Prevex nu tillfälligt gått över till att tillverka skalmar till skyddsvisir som används inom vården. Det förutsatte inte några extra kostnader då formsprutningsutrustningen fanns på Prevex. – Första ordern gick på 50 000 skalmar men följande ligger på 200 000. Därför har vi kallat in folk som varit permitterade till jobbet. En del av dem har hunnit vara permitterade bara i en dag. Allt material finns, vi behöver inte köpa in något för att tillverka skalmarna, säger Häger som inte ser det som en omöjlighet att inhoppet i hälsovårdsindustrin fortsätter även i framtiden. CORO NA Tekija?_2020_04_sisus.indd 48 Tekija?_2020_04_sisus.indd 48 6.4.2020 13.20 6.4.2020 13.20
4/2020 Tekijä 49 FACKET Tillsammans klarar vi krisen ”Coronakrisens negativa följder kommer att vara omfattande. Det kommer vi inte runt, men det här är heller inte ett totalstopp. Vi kommer tillsammans att klara av det här”, säger Industrifackets ordförande Riku Aalto. Aalto anser att det coronakrispaket, som central organisationerna på arbetsmarknaden i snabb takt kom överens om, var en utmärkt insats. Speciellt med tanke på att parterna alldeles nyss var inne i tröga och konflikttyngda avtalsförhandlingar. – Det berättar om att människor på ansvarsfulla poster i samhället också bär sitt ansvar då det är dags att göra det. Man närmar sig pragmatiskt problemet och lägger allt annat åt sidan, säger Aalto. Aalto tror också att det att krispaketet svarvades fram i en så snabb takt, ökar trovärdigheten och stabiliteten på arbetsmarknaden. – Det finns alltid ett behov av stabilitet, men i det läge som råder nu är det viktigare än vanligt. Vi vet ännu inte hur de åtgärder som ska stöda företagens sits och medborgarnas arbetslöshetsskydd och sociala trygghet kommer att verka. Det lönar sig att förbereda sig på att det kommer att behövas fler insatser av arbetsmarknadsorganisationerna. Hur och när, det kan vi ännu inte säga. MÄNNISKOR BEHÖVER INFORMATION OCH STÖD Industrifacket har utgående från krispaketet gjort flera tillfälliga avtal i sina avtalsbranscher. Målet är stöda verksamheten på arbetsplatserna som nu hamnat i en exceptionell situation. – Samtidigt är det bra att komma ihåg att vi inte har svar på alla frågor och att en del av frågorna kan vara sådana att vi är tvungna att söka lösningarna i rätten, sen när det är dags för det. Det möjligtvis svåraste med den här krisen är osäkerheten. Den måste vi nu lära oss att leva med. Coronakrisen har försatt Industrifacket och framför allt Industriarbetarnas arbetslöshetskassa under hård press. Efterfrågan på tjänsterna har vuxit snabbt. –På förbundet syns det på det sättet att behovet av information hos de förtroendevalda och medlem marna ökar. Samtidigt har vi varit tvungna att ställa in alla evenemang och Murikkainstitutets kurser fram till slutet av juni. Fackavdelningarna flyttar fram sina vårmöten och ställer in sina evenemang. – För arbetslöshetskassans del handlar det om en krävande utmaning. Därför är det viktigt arbets löshetsskyddet funkar snabbt och flexibelt så att betalningarna snabbt kommer in på människornas bankkonton. Arbetslöshetskassans ekonomi är i gott skick och akassasystemets finansiering vilar på en stabil grund. Aalto anser att det i nuvarande läget är klokt att använda sig av den så kallade bufferten. – Det var facket som i tiden krävde att man skulle börja samla pengar i en så kallad emubuf fert. Det var ett klokt beslut och därför har vi nu spelrum inom Sysselsättningsfonden och pensions systemet. Nu är det dags att ta till de pengarna. FRAMÅT TILLSAMMANS Aalto vill inte spekulera i hurdana följder corona krisen kommer att få. Bara en sådan sak som företagens produktions och underleverantörs kedjor är helheter som kan vara svåra att greppa. –Det vi redan nu har sett är att läget inte är likadant överallt. På flera stora arbetsplatser samarbetsförhandlar och permitterar man nu. Samtidigt finns det företag som får in fler beställ ningar. Det svåra är att ingen vet något med säkerhet. Om orderstocken är full idag, så kan de stå tomma imorgon, eller så inte. – Vi befinner oss i en svår situation, men det jobbas, betalas ut löner och föds nya företag även efter den här krisen. – Genom att gemensamt ta ansvar för varandra och arbeta för samma mål kommer det finländska samhället att klara av det här. Gemensamt ansvar är även nyckeln till att vi var och en av oss orkar. Och det är nu det viktigaste. ? ”Mitt i den pågående coronakrisen kan vi också fokusera på det positiva. Bara i en del av företagen talas de om permitteringar. Samtidigt verkar man igen ha hittat värdet i vårdarbete och det jobb till exempel städare gör”, säger ordförande Riku Aalto. KI TI H A IL A ? ALLA PUBLIKEVENEMANG STÄLLS IN FRAM TILL SLUTET AV JUNI Industrifacket har beslutat att inte anordna några sammankomster och publikevenemang fram till 30.6. Det här gäller även för utbildningstillfällen vid förbundets utbildningsenhet Murikkainstitutet. Detta görs för att motarbeta spridningen av coronaviruset. Våga fråga! Regatta Spa Hotel, Hangö: Kursen stärker din beredskap att ingripa i missförhållanden på arbetsplatsen. Under kursveckoslutet funderar vi tillsammans över vad allt som ingår i begreppet arbetarskydd. Mer information och anmälningar: www.lyyti.in/vagafraga ”Vi lever i ovisshet” "Vi satte alla bromsar i direkt", säger huvudförtroendeman Eric Häger på vattenlåstillverkaren Prevex. Produktionen är nerdragen och flera anställda permitterade. 22–23.8 Tekija?_2020_04_sisus.indd 49 Tekija?_2020_04_sisus.indd 49 6.4.2020 13.21 6.4.2020 13.21
50 Tekijä 4/2020 ”Den här krisen är i en helt egen kategori” F örst det som ska vara en självklarhet i det exceptionella läget som förorsakats av att coronaviruset spridit sig. – Det viktigaste nu är att se till att hälsovården fungerar och att den får tillräckligt med resurser. Det är frågan om ett väldigt krävande uppdrag. Det behövs tilläggsfinansiering till sjukvårdssektorn och man måste se till att det finns tillräckligt med vårdpersonal då antalet patienter börjar öka på allvar, säger Korkman. För ekonomins del är det nu väsentligt att se till speciellt små och medelstora företagens betalningsförmåga, anser Korkman. Regeringen har redan tagit beslut som gäller detta. Det som kan skapa problem framöver är att företag går i konkurs i snabb takt, trots att det skulle få tillfälligt lån. – Då produktionen rasat på grund av att det inte finns en marknad och förlusterna ökar hela tiden, har man inte så mycket glädje av lån. Därför måste speciellt små och medelstora företag få konkret stöd i form av pengar i handen utan krav på återbetalning. Det förutsätter beslut vi inte sett tidigare, säger Korkman. – Alternativet är att staten stöder företagen genom direkta aktieköp. Det finns också skäl att tro och hoppas att fastighetsägarna är beredda på att sänka hyrorna. Förutom de här åtgärderna efterlyser han också ett särskilt kommunpaket ”på flera miljarder euro” till kommunerna för att lappa ekonomin och upprätthålla köpkraften i privathushållen. – Nu är det dags för ett så stort stödoch stimulanspaket att beslutsfattarna och alla vi andra blir knäsvaga. Nöden har ingen lag. Skulden ökar oberoende, på grund av att ekonomin rasar. Vi måste ta till åtgärder som begränsar skadorna och stannar upp den rasande trenden trots att statsskulden växer lite på grund av det, säger Korkman. Han vill understryka att Finland inte är ensam i den situationen. – Liknande åtgärder genomförs i alla länder, vilket är bra. Europeiska centralbanken och centralbankerna gör sitt yttersta för att garantera att finansmarknaden fungerar. Vi vill inte ha en kraftigt eskalerande finanskris på alla de problem som vi redan har. Ingredienserna till en kris finns redan på grund av högriskskulder som det finns av för flera tusen miljarder globalt sett. Ett kapitel för sig är Italien där den redan tidigare skyhöga statsskulden växer snabbt. Italien som samtidigt i praktiken står stilla på grund av coronaepidemin. Korkman tror att EU och speciellt eurozonen står inför större utmaningar än någonsin tidigare. Det mycket sagt i ljuset av alla de motgångar Coronaviruset gick på bara några veckor från att vara en liten utrikesnotis till historiska begränsningar av rörelsefriheten och rekordantal permitteringar i Finland. ”Nu är det dags för ett så stort stödoch stimulanspaket att beslutsfattarna blir knäsvaga”, säger nationalekonomen Sixten Korkman. TEXT JOHANNES WARIS FOTO PATRIK LINDSTRÖM ”Jorden har krympt och vi är allt mer beroende av varandra vare sig vi vill det eller ej.” ”Man ska inte vara beroende av bara en leverantör, i Kina eller var som helst.” Tekija?_2020_04_sisus.indd 50 Tekija?_2020_04_sisus.indd 50 6.4.2020 13.21 6.4.2020 13.21
4/2020 Tekijä 51 I TIDEN eurosamarbetet stod inför under på 2010-talet efter finanskrisen. KONCENSUS GÖR COMEBACK? Korkman tackar arbetsmarknadsorganisationerna för viljan att snabbt komma överens om ett krispaket med målet att rädda förutsättningarna för företagande, jobben och i sista hand människors utkomst. – Besluten om att förkorta tidsfristen för att meddela om permittering och skjuta fram arbetspensionsavgifterna är nödvändiga. De utgör bara en del av de åtgärder som nu behövs, men de fungerar som en påminnelse om att man i Finland delvis har återgått till koncensustanken. Det finns en överhängande risk för att den recession som förorsakats av coronavirusets spridning får finanskrisen 2008 att se ut som småpotatis. – I det här skedet verkar det som om den här krisen är helt i en klass för sig. Det talar sitt tydliga språk om hur sårbar den moderna ekonomin är. På grund av omfattningen av krisen behöver vi nu ett större stödoch stimulanspaket än någonsin tidigare. Nu finns det goda skäl att låta statsskulden växa. – Det som är bra är att man för tillfället får lån med väldigt låg ränta och därför blir lånet inte så dyrt. De internationella kreditvärderarna ska heller inte se snett på Finland, om än kanske bara för att så många andra länder befinner sig i ett ännu sämre läge. Korkman tror ändå att det som följer krisen är en rad av åtgärder som berör hållbarheten i den offentliga ekonomin – och det paketet kommer också att innehålla åtgärder ”som kommer att bli svåra för facket”. – Långt innan den här krisen hade vi ett problem med det så kallade hållbarhetsgapet på grund av att befolkningen i Finland blir äldre. Det problemet blir svårare då statsskulden växer till en ny nivå. I Korkmans verktygsback finns bland annat att teknologi i större utsträckning ska användas för att effektivera produktionen av offentliga tjänster. – Det krävs prioriteringar och nedskärningar i de mindre väsentliga utgifter och det kommer inte att vara lätt för politikerna. Men vilka är då dessa mindre väsentliga utgifter? Var ska gränserna för välfärdssamhället dras? Korkman nämner de företagsstöd som inte är specifikt riktade till forskning och produktutveckling och stöden för högskolestuderande. Säkerligen rör det sig om ansenliga summor, men knappast är det frågan om det som allt står och faller på. – Kanske handlar det mest om att välfärdsstaten inte märkbart får växa i nuläget, säger Korkman och tar fram ämnen som garanterat kommer att finnas på bordet: arbetskraftinvandring och satsningar på arbetsförmedling men också större incentiv till att ta emot jobb. FINLAND KOMMER ATT KLARA DET HÄR Coronavirusepidemin är samtidigt en påminnelse om hur viktigt det är att den offentliga makten fungerar och fullföljer sitt uppdrag. – Finland kommer att klara av den här krisen, det tror jag, eftersom det offentliga fungerar effektivt i Finland. Den tryggar hälsovården, medan välfärdsstaten tryggar människornas utkomst och regeringens finanspolitik biter på recessionen, säger Korkman. – Näringslivets representanter talar ibland om att politiker och det offentliga bara står i vägen. Nu talar de inte så eftersom samhället står och faller på de politiska beslutsfattarnas och offentliga institutionernas förmåga att svara på utmaningen. Korkman är övertygad om att sårbarheten i underleverantörskedjan leder till att företag i framtiden tar eller i alla fall sprider ut på dem så att alla ägg inte är i samma korg, så att säga. – Man ska inte vara beroende av bara en leverantör, i Kina eller var som helst. GLOBALISERINGSTRENDEN VÄNDER? Efter coronautbrottet har en del av politiska aktörerna ropat högt om att viruset och dess följder skulle vända på globaliseringsprocessen. Korkman är inte inne på den linjen. – Det är en fullständig felbedömning att globaliseringsprocessen skulle ha nått sitt slut. Tvärtom, nu behöver vi mer samarbete inom ramen för världshälsoorganisationen WHO för att snabbare upptäcka pandemier, begränsa spridningen och utveckla vaccin. – Världen har krympt och vi är idag mer beroende av varandra, vare sig vi ville det eller inte. De stora problemen vi står inför kan endast lösas eller bekämpas genom mer internationellt samarbete. Det gäller pandemier, klimatförändringen, skattesmitning, penningtvätt, ja allt. ? ”Den här krisen åskådliggör sårbarheten i den moderna ekonomin.” SIXTEN KORKMAN Doktor i statsvetenskap. Nationalekonom, författare och samhällsdebattör, tidigare bland annat chef för finansministeriets nationalekonomiska avdelning, direktör för näringslivets forskningsinstitut Etla och näringslivets delegation EVA samt arbetslivsprofessor vid Aalto-universitet. Givit ut fem böcker, senast Globalisaatio koetuksella år 2017. ”Jorden har krympt och vi är allt mer beroende av varandra vare sig vi vill det eller ej.” Tekija?_2020_04_sisus.indd 51 Tekija?_2020_04_sisus.indd 51 6.4.2020 13.21 6.4.2020 13.21
4/2020 Tekijä 52 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT www.teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–ke ja pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Suljettu SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i E-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhett. WEBBPLATS www.teollisuuskassa.fi /sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–ons och fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors PERSONLIG KUNDSERVICE Stängt INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA eAsiointi on avoinna aina silloin kun haluat E-tjänsten är öppen när du vill 52 Tekijä 4/2020 Tekija?_2020_04_kassan sivut_lopulliseet.indd 52 Tekija?_2020_04_kassan sivut_lopulliseet.indd 52 6.4.2020 13.54 6.4.2020 13.54
4/2020 Tekijä 53 KORONAEPIDEMIAN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET TYÖSUHTEISIIN Työssäoloja jäsenyysehto 13 viikkoa Lomautusaikana ei tutkita lainkaan yritystoimintaa ja opiskelijuutta Lomautusilmoitusaika lyhenee 5 päivään (tai TES:n mukaan) Omavastuuaikaa ei oteta Enimmäisaika ei kulu lomautuksen aikana Määräaikaisesta työsuhteesta lomauttaminen mahdollista LOMAUTUS n Työnantaja voi lomauttaa työntekijät yt-neuvottelujen perusteella myös koronaepidemian vuoksi, ja kassan jäsenelle voidaan maksaa lomautuksen ajalta ansiopäivärahaa. Helpoiten asioit TE-toimistossa ja työttömyyskassassa sähköisesti. KARANTEENI JA TARTUNTATAUTIPÄIVÄRAHA n Koronavirusaltistuksen vuoksi karanteeniin määrätyille voidaan maksaa tartuntatautipäivärahaa Kelasta. Jos teet osa-aikatyötä, jonka perusteella tartuntatautipäivärahaa maksetaan, ansiopäiväraha voidaan maksaa tartuntatautipäivärahalla vähennettynä. MUUTOKSIA TYÖTTÖMYYSTURVAAN n Työttömyysturvaa muutettiin väliaikaisesti koronaepidemian aiheuttaman tilanteen helpottamiseksi. Muutokset ovat väliaikaisia ja alkavat 16.3. Päättymisajankohta ei ollut lehden painoon mennessä vielä tiedossa. 1 Lomautus alkaa n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä TE-toimiston verkkopalvelussa n TE-toimisto antaa lausunnon lomautuksesta kassalle 2 Kahden ensimmäisen lomautusviikon jälkeen n Hae päivärahaa työttömyyskassan eAsioinnissa n Liitä mukaan palkkatiedot ja lomautusilmoitus. 3 Päätöstä ja maksua odottaessa n Löydät tietoa käsittelyajasta kotisivuiltamme n Lähettämäsi liitteet ja hakemasi jakso näkyvät eAsioinnissa 4 Neljä kalenteri viikkoa ensimmäisestä hakemuksesta n Voit lähettää jatkohakemuksen, jos lomautus jatkuu EASIOINNISSA VOIT n hakea työttömyyspäivärahaa n ottaa yhteyttä kassaan nopeasti eViestillä n tarkastaa omat hakemustietosi ja jäsenyytesi KOTISIVUILTAMME www.teollisuuskassa.fi löydät n ajankohtaiset tiedot palveluistamme ja n hakemusten käsittelytilanteesta 53-54_Tekija?_2020_04_kassa_SU_SV.indd 53 53-54_Tekija?_2020_04_kassa_SU_SV.indd 53 7.4.2020 12.14 7.4.2020 12.14
CORONAEPIDEMINS INVERKAN PÅ ANSTÄLLNINGAR Arbetsoch medlemsskapsvillkor 13 veckor Under permitteringstiden utreds inte företagsverksamhet och studier Anmälningstid för permittering förkortas till 5 dagar (eller enligt kollektivavtalet) Självrisktid tas ej Maximibetalningstiden ackumuleras inte under permitteringstiden Det är nu möjligt att permittera visstidsanställda PERMITTERING n Arbetsgivaren kan permittera anställda efter samarbetsförhandlingar också på grund av coronaepidemin, och under permitteringstiden kan inkomstrelaterad dagpenning betalas till en medlem i arbetslöshetskassan. Enklast sköter du dina ärenden med TE-byrån och arbetslöshetskassan elektroniskt. KARANTÄN OCH DAGPENNING VID SMITTSAM SJUKDOM n FPA kan betala ut dagpenning vid smittsam sjukdom om en arbetstagare har förordnats att utebli från arbetet för att förhindra spridningen av coronaviruset. Om du arbetar deltid och får dagpenning vid smittsam sjukdom på grund av detta arbete, minskas dagpenning vid smittsam sjukdom från inkomstrelaterad dagpenning. TILLFÄLLIGA FÖRÄNDRINGAR I UTKOMSTSKYDD FÖR ARBETSLÖSA n Förändringarna är tillfälliga och i kraft fr.o.m. 16.3.2020, medan slutdatumet för de tillfälliga förändringarna var ännu okänt då tidningen gick i tryck. 1 Permitteringen börjar n Anmäl dig som arbetslös arbetssökande senast den första dagen du är arbetslös eller permitterad via TE-byråns E-tjänst . n TE-byrån ger utlåtandet om permitteringen till kassan 2 Efter två första permitteringsveckor n Ansök om dagpenning via arbetslöshetskassas E-tjänst n Bifoga med löneintyg och permitteringsanmälan. 3 När du väntar på beslutet och betalning n Du hittar information om behandlingssituation från vår websida n Du ser via E-tjänsten bilagorna och perioden som du har skickat till kassan 4 Fyra kalenderveckor efter första ansökan n Du kan skicka följande ansökan om permitteringen fortsätter VIA KASSANS E-TJÄNST KAN DU n ansöka inkomstrelaterad dagpenning n ta snabbt kontakt till kassan med meddelandet (via E-tjänsten ) n kolla uppgifter om din ansökan och ditt medlemskap PÅ VÅR WEBBSIDA www.teollisuuskassa.fi hittar du n aktuell information om våra tjänster och n behandlingssituation av ansökningar 54 Tekijä 4/2020 53-54_Tekija?_2020_04_kassa_SU_SV.indd 54 53-54_Tekija?_2020_04_kassa_SU_SV.indd 54 7.4.2020 12.15 7.4.2020 12.15
CORONA 4/2020 Tekijä 55 BRIEF IN ENGLISH On 16 March 2020, the Finnish Government declared a state of emergency for the first time since the Second World War. The coronavirus pandemic demands extraordinary measures to protect people and keep the country functioning. The measures have an effect on working places of the Industrial Union members, too. Everyone who can is encouraged to work from home in order to diminish the risk of infection, but with industrial jobs this is often not possible. If agreed with the employer working from home, then pay should remain the same as it is normally. A fear of becoming ill or sick is not reason enough to stay home from work. This is only possible if agreed with the employer. In normal cases staying at home through personal choice is not paid. If the employer forbids an employee to come to work, a normal wage or salary must be paid. Even in times of a pandemic employers can not uni laterally reduce, move or withdraw approved annual leave. All changes need the acceptance of the employee. WHAT IS QUARANTINE? Infected people might be required to go into quarantine. This means isolation from other people, usually at home, for a certain time. The decision is made by a doctor who is responsible for infectious disease control. Kela, the Social Insurance Institution of Finland can pay sickness allowance for those employees in quarantine. To receive this, isolation is required and going to work is not allowed. A doctor’s order is necessary for such a quarantine. The allowance is as much as the loss of earnings. Quarantine is not the same thing as the recommendation of the Government to stay at home for two weeks after returning to Finland from abroad. TEMPORARILY LAY-OFFS AND REDUNDANCY A big number of temporary lay-offs is to be expected, and there is even the possibility of redundancies (losing one’s job permanently). On 18 March, the labour market organisations agreed that in these exceptional circumstances the normally required two weeks negotiation time for temporary lay-offs should be cut to five days in the private sector. The law has now been amended accordingly and the Industrial Union has made similar changes in its collective agreements. These changes will last until the temporary changes in the labour legislation remain in effect, which is until the end of June this year. If an employer hires new staff, they have an obligation to offer jobs first to those former employees made redundant from similar jobs. Now, in the amended law and Industrial Union collective agreements, this time has been extended temporarily to nine months from the previous four to six months. Those facing temporary lay-offs can get unemployment benefit from the Industrial Union unemployment fund. The Union Fund will help in case of redundancies, too. Please see details on their web page. The information is also in English. The Fund says that it is prepared for situations caused by the virus. They are ready to handle a growing number of applications and their own finances are solid. UNION CANCELS SEVERAL EVENTS As public gatherings are likely to increase the risk of infection, the Industrial Union has cancelled all events and training until the end of June. For the time being, the Union regional offices will not give face-to-face member services. The situation is changing all the time and the changes can be dramatic and quick. It is good to follow of all official guidance for the latest information. HEIKKI JOKINEN CORONAEPIDEMINS INVERKAN PÅ ANSTÄLLNINGAR Temporary lay-off Employer can, on the grounds of cooperation negotiations, temporarily lay off employees due to the corona epidemic. A member of the unemployment fund can receive earnings-related allowance during the temporary lay-off. The easiest way to run errands with the TE Office and the unemployment fund is doing it online. ? Temporary lay-off begins n Register yourself in the TE Office’s online service on the first lay-off day at the latest n TE Office gives a lay-off statement to the unemployment fund CHANGES TO EMPLOYMENT RELATIONSHIPS CAUSED BY CORONA EPIDEMIC ? After first two lay-off weeks n Apply for earnings-related allowance from unemployment fund’s eService n Attach salary information and notice of temporary lay-off ? Before decision and payment n You’ll find information on processing time from our website n The sent attachments and applied period can be viewed from eService ? Four weeks after first application n Send follow-up application after four calendar weeks, if the lay-off continues You’ll find from our website www.teollisuuskassa.fi/en n Up-to-date information about our services n About the processing time of applications Via eService you can n Apply for earnings-related allowance n Contact the unemployment fund by sending an eMessage n? Check your application account and membership What effect does coronavirus have on workplaces? READ MORE: www.teollisuusliitto.fi/en FINNISH INSTITUTE FOR HEALTH AND WELFARE: www.thl.fi/en/web/thlfi-en Tekija?_2020_04_kassan sivut_lopulliseet.indd 55 Tekija?_2020_04_kassan sivut_lopulliseet.indd 55 6.4.2020 13.54 6.4.2020 13.54
SAMI LAUKKANEN Postinjakaja Akaa 56 Tekijä 4/2020 Siiveniskuja etsimessä Sami Laukkanen on liikkunut luonnossa kameran kanssa pian 30 vuotta. Kohteena ovat linnut. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN HARRASTAJA Tekija?_2020_04_sisus.indd 56 Tekija?_2020_04_sisus.indd 56 6.4.2020 13.21 6.4.2020 13.21
VAPAALLA M uutama metsähanhi ja laulujoutsenpari lehahtavat siivilleen peltoaukealta Valkeakosken Kuurilassa. Sami Laukkanen nostaa kiikarit silmilleen. Kaulassa hänellä roikkuu järeä kamera. –Tulvavesi nousee täällä pellolle joka vuosi. Tänne kerääntyvät aina ensimmäiset joutsenet, kurjet ja hanhet, Laukkanen kertoo. – Tällaisena vuonna, kun termistä talvea ei ollut ollenkaan, sormet syyhyävät jo helmikuussa kuvausretkille. Joka päivä töiden jälkeen teen kierroksen seudun parhailla lintupaikoilla. Sami Laukkasen harrastus sai alkunsa vuonna 1991, kun hänen isänsä vuokrasi videokameran kuvatakseen poikansa rippijuhlat. – Videokamera oli tuolloin vielä harvinainen. Kun isä päätti ostaa kameran omaksi, innostuin kuvaamaan sillä luontoa lähimaastossa. Videokamera vaihtui järjestelmäkame raan vuonna 2004. – Pitkä putki ja kiikari kulkevat aina mukana, Laukkanen nauraa. Laukkanen ei metsästä lintubongarien himoitsemia havaintopisteitä, eikä hän ajele harvinaisuuksien perässä ympäri Suomen. Hänelle riittää kuvaaminen tutuissa paikoissa kotiseudulla. – Keväinen näytelmä toistuu täälläkin joka vuosi ja se on aina yhtä mahtava. Urjalan Kortejärvi on Laukkasen mukaan yksi Pirkanmaan parhaita lintupaikkoja. Lapinnokan lintutornissa Valkeakoskella hän käy myös usein. – Siellä pääsin kuvaamaan elämäni ensimmäisen kerran uhanalaista valkoselkätikkaa. Vuonna 2016 valkoselkätikka viihtyi siellä talven. SÄÄKSEN SYÖKSY SYKÄHDYTTÄÄ Mieluisin kuvattava Laukkaselle on sääksi. Uljas sääksi pesii koko maassa. Se on kotkien jälkeen Suomen suurin päiväpetolintu. – Sääksi on todella näyttävä lintu. Olen kuvannut sitä pian kymmenen vuotta, eikä se koskaan tunnu tylsältä. Erityisesti sääksen syöksyt veteen ovat Laukkasesta elämys. Hänen oli tarkoitus mennä huhtikuussa kuvaamaan sääksiä piilokojulle Kangasalan Pohtiolammelle, mutta koronapandemia esti aikeet. – Liike on kuvaamissa se juttu. Tykkään kuvata lintuja mahdollisimman läheltä ja pysäyttää liikkeen kuvassa. Vielä kun tausta on hyvä ja valo kohdillaan, niin ne sen kuvan tekevät. Sääksien sijaan Laukkasen on nyt tyydyttävä ikuistamaan muita petolintuja, kuten merikotkia, vaikkei se hänestä vedäkään vertoja sääkselle. – Parhaimmillaan olen päässyt kuvaamaan merikotkaa 40 metrin päästä. Se on yleistynyt paljon sisämaassa. Merikotkan pesiä havaitaan Valkeakosken seudullakin joka vuosi. LINTUJEN EHDOILLA Sami Laukkanen kuvaa lintuja myös ruokintapaikoilla. Hänelle on tärkeää ottaa kuvat aina lintujen ehdoilla. – Kaikkien valokuvaajien tulisi kunnioittaa esimerkiksi pesintärauhaa. Minusta on törkeää kuvata lintua viiden metrin päässä pesästä, Laukkanen sanoo. Hän ottaa kuvia välillä myös autosta. Silloin kuvaajan ei tarvitse muuta kuin avata ikkuna. – Se on niin helppoa, kun on pitkä putki, ja linnut ovat ihan siinä tien vieressä. Mutta kyllä retkeily raikkaassa ulkoilmassa aina autossa istumisen voittaa. Parhaat kuvaustilanteet tulevat useimmiten sattumalta, Laukkanen sanoo. Kolme vuotta sitten oli huono myyrävuosi, kun Laukkanen oli syksyllä kuvausreissulla tutulla ladolla. – Lapinpöllö sattui tulemaan siihen pellolle hiirestämään puoli kuuden aikaan illalla. Sain hienoja kuvia. Aina välillä palaan niihin kuviin, koska se oli niin hieno elämys. Lapinpöllön kohtaamispaikan koordinaatit Laukkanen on kertonut vain eräälle tutulle rengastajalle. – Kuvia kyllä näytän, mutta kuvauspaikkoja en kerro. Linnut vain häiriintyisivät siitä rallista, jos 40–50 ihmistä lähtisi niitä kuvaamaan. Laukkanen kuvaa lintuja lähinnä omaksi ilokseen. Kuvaaminen ja luonnossa liikkuminen tarjoavat hänelle vastapainoa tiukkaan aikataulutetulle työlle. – Lintujen kuvaaminen pitää mielen virkeänä ja antaa elämyksiä. Koskaan ei voi ennalta tietää, mitä luonnossa näkee. – Lintuharrastus on tosi koukuttavaa. Jos tähän jää koukkuun, niin siitä ei pääse eroon koko elämänsä aikana, Laukkanen varoittaa. Kuvaamisen ohella Laukkanen seuraa aktiivisesti paikallisten lintuharrastajien tekemiä havaintoja ja raportoi myös omistaan. Kiireisin aika kestää juhannukseen saakka. – Kesäkuun lopulla lintujen kuvaaminen hiipuu, kun yölaulajat hiljenevät. Loppukesästä Laukkasen etsimessä ovat lintujen sijaan kaikenlaiset metsän eläimet. – Kun vilja alkaa varttua ja rypsipellot kukkivat keltaisena, ja siellä viljamaassa näkyy peuran tai kauriin pää tai sarvet, niin se on myös mielenkiintoista kuvattavaa. ? 4/2020 Tekijä 57 Laulujoutsenet ja metsähanhet toivat kevään tullessaan Kuurilan kartanon pellolle. Sami Laukkanen oli lintuja vastassa kiikarinsa ja kameransa kanssa. Tekija?_2020_04_sisus.indd 57 Tekija?_2020_04_sisus.indd 57 6.4.2020 13.22 6.4.2020 13.22
58 Tekijä 4/2020 PULMAT Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www .tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. Miten Decamerone -teoksen henkilöt viihdyttivät toisiaan 1300-luvun ruttokaranteenin aikaan? 2. Mikä urheiluväline painaa 7,26 kiloa? 3. Millaista ihmistä Satakunnassa sanotaan roikaleeksi ? 4. Mikä Kalevalan mukaan syntyi telkän munasta? 5. Minkä ikäisenä kuusi paksuuntuu eniten? 6. Kuka oli kaikkien aikojen ensimmäinen Miss Universum? 7. Mitä on jambalaya ? 8. Mikä on määly ? 9. Minkä nimisen lauluyhtyeen muodostavat Jare Joakim Brand ja Ville-Petteri Galle? 10. Minkä taudin on arvioitu olleen kaikkien aikojen tappavin influenssa? VA ST A U KS ET : 1. Ke rt om al la ta ri no it a. 2. M ie st en ku ul a ta i m ou ka ri . 3. Pi tk ää . 4. M aa ilm a. 5. N oi n 60 –7 vu od en iä ss ä. 6. A rm i Ku us el a 19 52 . 7. Lo ui si an al ai ne n ri is ir uo ka . 8. Ka ks ip äi ne n, U :n m uo to in en na ul a. 9. JV G :n . 10 . Ru ns as sa ta vu ot ta si tt en ri eh un ut es pa nj an ta ut i. Si ih en ku ol i 30 –1 00 m ilj oo na a ih m is tä . 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Tekija?_2020_04_sisus.indd 58 Tekija?_2020_04_sisus.indd 58 6.4.2020 13.22 6.4.2020 13.22
4/2020 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_2020_04_kansiarkki.indd 59 Tekija?_2020_04_kansiarkki.indd 59 3.4.2020 16.16 3.4.2020 16.16
Sievi AirRacer yhdistää maailman kehittyneimmän FlexEnergykantavaimennuksen sekä Sievin patentoiman edistyksellisen SieviAir®-pohjaratkaisun. Sievin FlexEnergy -joustoelementti on jalkineen koko kantaosan kattava joustopala, jonka avulla jalkineeseen saadaan erinomainen iskunvaimennus. Elementti sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseen. SieviAir®-pohjaratkaisu poistaa jalkojen lämpenemisestä syntyvän kosteuden kengästä pohjan sivussa olevien virtauskanavien kautta, minkä ansiosta jalkine hengittää jokaisen askeleen myötä. Air Tekija?_2020_04_kansiarkki.indd 60 Tekija?_2020_04_kansiarkki.indd 60 3.4.2020 16.16 3.4.2020 16.16