Hengityksensuojaimen suodatin päivän käytön jälkeen Kittilän kaivokselta. Alla käyttämätön. ASBESTI TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 6 Sopimuskierros paketissa 28 Kiillon yhteen liimatut 40 Apulantaa ammattiosastoille 50 Avtalsrörelsen i mål 56 Shakki kolahti heti 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten NRO 4/2022 Suomen kaivoksilla altistutaan vaarallisille asbestikuiduille. Onko työntekijöiden suojaaminen kunnossa? Tekija?_2022_4_kansiarkki.indd 1 Tekija?_2022_4_kansiarkki.indd 1 8.4.2022 13.43 8.4.2022 13.43
NÄIN OTAT YHTEYTTÄ Teollisuusliiton Uudenmaan toiminta-alue Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 Teollisuusliiton Etelä-Suomen toiminta-alue Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 Teollisuusliiton Lounais-Suomen toiminta-alue Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteerit 020 774 1323, 020 774 1343 Teollisuusliiton Itä-Suomen toiminta-alue (Aluekeskus avataan kevään 2022 aikana Kuopioon) Toimistosihteeri 020 774 1402 Teollisuusliiton Länsija Sisä-Suomen toiminta-alue Rautatienkatu 10, 7. kerros, 33100 Tampere Toimistosihteerit 020 774 1372, 020 774 1412 Teollisuusliiton Pohjanmaan toiminta-alue Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Teollisuusliiton Pohjois-Suomen toiminta-alue Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteerit 020 774 1433, 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi Jäsenpalvelu auki ke klo 17 saakka, to suljettu. TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi LIITTO TIEDOTTAA TO IM IN TA -A LU EE T K ES K U ST O IM IS TO Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Tekija?_2022_4_kansiarkki.indd 2 Tekija?_2022_4_kansiarkki.indd 2 8.4.2022 13.25 8.4.2022 13.25
4/2022 Tekijä 3 SISÄLTÖ JY RK I LU U KK O N EN KA N N EN KU VA : JO U N I PO RS A N G ER TUKEA ULKOMAALAISELLE TYÖKAVERILLE Moni ulkomaalainen työntekijä pelkää työnsä ja oleskelulupansa puolesta. Työpaikalla jokaisella on mahdollisuus olla tukena ja apuna. ASBESTI ON KAVALAN HITAASTI VAIKUTTAVA ALTISTE KANSI Suomen kaivoksilla työntekijät altistuvat asbestille. Monen kaivoksen työtavoissa on vielä paljon kehitettävää, jotta yksikään työntekijä ei sairastuisi. PERINTEIKÄS LIIMATEHDAS Yli satavuotias Kiilto valmistaa liimoja, laasteja ja tasoitteita kolmostien kupeessa Lempäälän Sääksjärvellä. 28 ? Liimanvalmistuksessa työskentelevä tuotantotyöntekijä Mika Järvinen vie vaahdonestoainetta sekoittajaan. 22 TU O M A S IK O N EN IST OC K 8 Tekija?_2022_4_sisus.indd 3 Tekija?_2022_4_sisus.indd 3 11.4.2022 14.30 11.4.2022 14.30
4 Tekijä 4/2022 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 18 .5 . 28 Liima ja porukkahenki yhdistävät Kiillolla 36 TYÖYMPÄRISTÖ Oppaasta apua ilmastonmuutokseen sopeutumiseen 39 Lyhyet 40 #AJATUSPAJA Koulutuksesta apulantaa ammattiosaston uudistumiseen 43 STIPENDI Jäsenyys tuo turvaa, sanoo liiton stipendin saanut Nadja Keitel 45 OIVALTAJA Luottamusmies Eero Salminen 56 HARRASTAJA Shakinpelaaja Arto Pitkäaho 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 TYÖEHTOSOPIMUKSET Valtakunnallisten työehtosopimusten turvaaminen onnistui 08 KANSI Asbesti vaarana kaivoksilla – mitä pitäisi tehdä? 16 KEKSINTÖ Rahtikontti on kuljetuksen moniottelija 18 MUSEO Teollisuusmuseo tutustuttaa työn ja tehtaiden historiaan 22 Pelko vaientaa ulkomaalaiset työntekijät 27 Lyhyet ? STIPENDI Teollisuusliiton stipendin saanut Nadja Keitel opiskelee koneja automaatioasentajaksi. ”Ainakin ala on sellainen, jolla on tulevaisuudessakin töitä”, hän sanoo. 43 46 MAAILMA Chilessä valtio haluaa päätösvaltaa kaivoksiin 49 Lyhyet 50 I TIDEN Svår avtalsrörelse resulterade i ny avtalsbransch 52 I TIDEN Unga på industrihistorisk vandring 54 BRIEF IN ENGLISH Fighting against migrant worker exploitation 55 A-kassa / A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA ? MUSEO Teollisuusmuseo tarjoaa nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille. Alexander Anttila ja Jyri Nieminen innostuivat rakentamaan palikoista Tampereen vanhaa keskustaa. 18 JY RK I LU U KK O N EN A N N IK A RA U H A LA Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. Tekija?_2022_4_sisus.indd 4 Tekija?_2022_4_sisus.indd 4 11.4.2022 14.30 11.4.2022 14.30
4/2022 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 20.4.2022 Raja-arvoilla suojellaan työntekijöitä T urvallisen ja terveellisen työympäristön paras tae on työolosuhteiden suunnitteleminen jo alun alkaen turvallisiksi ja terveellisiksi. Riskitekijöiden hallinnasta, altistumisten ehkäisemisestä ja raja-arvoista puhuminen kertoo jo siitä, että työpaikalla on tunnistettu ongelma, joka pyritään ottamaan hallintaan. Jos ratkaisua ei löydetä, työympäristö ei ole terveellinen ja turvallinen. Tehokkain tapa toimia on työpaikalla havaitun vaaratai haittatekijän syntymisen estäminen. Jos se ei onnistu, on seuraava tavoite vaaran poistaminen. Sekään ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Silloin tehtävälistalla ovat erilaiset riskien ja työn tekemisen hallinnan keinot. Yksi osa tätä kokonaisuutta on rajaarvojen määritteleminen. Raja-arvoon pitäisi pääsääntöisesti päästä ilman henkilönsuojaimia kuten hengityssuojaimet. Ne ovat viimesijaisia keinoja ongelman ratkaisemisessa. Ne auttavat tekemään työtä vaarallisia altisteita sisältävässä työympäristössä, mutta ne eivät tee työympäristöstä turvallista tai terveellistä. Siksi raja-arvojen määrittelyllä on erityinen arvonsa työntekijöiden suojaamisessa työympäristön riskitekijöiltä, kuten asbestilta, puupölyltä ja kemiallisilta aineilta. Mitä vähemmän altistumista tapahtuu, sitä parempi työntekijöiden tilanne on. Tyypillinen asetelma raja-arvojen määrittelemisessä on se, että työnantajien edustajat haluavat asettaa ne höllemmäksi kuin työntekijöiden edustajat, joiden ajattelua ohjaa työntekijöiden turvallisuus. Työnantajien toimintaa ohjaa turvallisuusnäkökohtien rinnalla myös raha. Mitä alhaisemmaksi esimerkiksi asbestin raja-arvo asetetaan, sitä tehokkaammat suojauskeinot työympäristössä ja suojavälineet työntekijöille tarvitaan. Tällainen tehokkuus maksaa. Työntekijöiden terveys ja turvallisuus pitää asettaa taloudellisten näkökohtien edelle. Näin ollen esimerkiksi työntekijöiden EU:ssa ajama asbestin raja-arvo 0,001 kuitua kuutiosenttimetrissä hengitysilmaa kahdeksan tunnin keskiarvona on se, mihin direktiivien säätäjien olisi syytä päätyä. Poliittinen päätöksenteko on työntekijöiden suojelemisen rinnalla myös väline, jolla työolosuhteita parantavien teknologioiden sekä turvaja suojavälineiden kehitystyötä voidaan ohjata. Jos niiltä vaaditaan aikaisempaa enemmän tehokkuutta, sitä tullaan jossain vaiheessa tuotteina ja välineinä tuottajilta myös saamaan. Mitä enemmän tehokkaampia välineitä tuotetaan, sitä alemmalle tasolle voidaan niiden hinnoittelussa päästä. Joskus näissä raja-arvokeskusteluissa on putkahtanut esiin väittämiä, joiden mukaan minkäänlaista ylisuojelua ei pidä ruveta harjoittamaan. Se on kummallinen näkökanta. Se sivuuttaa tyystin turvallisen ja terveellisen työympäristön rakentamisen ensisijaiset tavoitteet vaaran estämisestä tai poistamisesta. Se sopii erittäin huonosti ennakoivan työturvallisuuskulttuurin ajatukseen eikä ota huomioon vaarallisille aineille altistumisen pitkäaikaisvaikutuksia. Lisäksi lainsäädäntö määrää minimoimaan esimerkiksi syöpävaarallisille aineille altistumisen niin pieneksi kuin mahdollista. Raja-arvo on kynnys, jota ei saa ylittää. Myrkyttömiä aineita voi käsitellä vapaasti ja puhdasta ilmaa voi hengittää rajattomasti. Se on ihmisarvoista elämää työssä ja vapaa-ajalla. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijalehti.fi/blogi ”Ennen [Ukrainan sodan] sotatoimia tilanne ehti mennä parempaan suuntaan, sillä koko maan työllisten määrä koheni vielä helmikuussa 2022 vuoden takaiseen aikaan verrattuna. Tämä näkyy myös Avoimen työttömyyskassan luvuissa. Ansiopäivärahaa saavien jäsentemme määrä oli helmikuussa 20 756, kun vuotta aiemmin luku oli lähes 10 000 korkeampi, 30 401.” IRENE NISKANEN Avoimen työttömyyskassan johtaja Tekija?_2022_4_sisus.indd 5 Tekija?_2022_4_sisus.indd 5 11.4.2022 14.30 11.4.2022 14.30
Sopimuskierros pääosin paketissa T eollisuusliiton kaikki valtakunnalliset työehtosopimukset on nyt solmittu, ja mekaanisen metsäteollisuuden yrityskohtaiset neuvottelut ovat siinä vaiheessa, että reilusti yli 90 prosenttia jäsenistä on sopimusten piirissä. Työmarkkinakierrosta värittivät erityisesti työnantajapuolen Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n irtiotot työehtosopimustoiminnasta. Mekaanisessa metsäteollisuudessa siirryttiin yrityskohtaisiin neuvotteluihin, mutta teknologiateollisuudessa syntyi uusi yleissitova työehtosopimus, kun riittävän suuri joukko alan yrityksiä lopulta liittyi uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn. Teollisuusliiton työmarkkinaja sektorijohtaja Jyrki Virtanen kertoo, että neuvottelukierrosta leimasi työnantajapuolen tiukentunut koordinaatio. Aiemmin on keskusteltu alakohtaisesti palkanmaksuvarasta, mutta nyt pöydällä oli jatkuvasti koko Suomen kilpailukyky. – Tuntui, että teknologiateollisuuden pöydässä tehtiin sopimus koko Suomeen, Virtanen sanoo. Työnantajapuoli on virallisesti lopettanut keskitettyjen ratkaisujen tekemisen, mutta käytännössä tilanne on toinen. Myös tekstipuolen asiat ovat tiukasti koordinoituja. – Vaikuttaa aika hullulta, että työnantajapuoli on asettanut tiukat rajat, mutta ei halua Työehtosopimusten neuvottelukierroksella tuli selväksi, että työnantajapuolen tavoitteet eri aloilla ovat tiukasti koordinoituja, vaikka keskitettyjä sopimuksia ei muodollisesti enää tehdä, kertovat Teollisuusliiton sektorijohtajat. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT KITI HAILA Ty öe ht os op im uk se t virallisesti neuvotella kolmikannassa, Virtanen sanoo. SYKSYLLÄ NEUVOTELLAAN PALKOISTA Yleiseksi linjaksi muotoutui kahden prosentin palkankorotus. Useimmat sopimukset ovat kestoltaan 1+1 vuotta, eli monilla aloilla vuoden 2023 palkankorotuksista neuvotellaan tulevana syksynä. – Siihen pyritään, että palkkaratkaisu saadaan syksyllä ilman, että koko sopimusta tarvitsee avata, Virtanen kertoo. Teknologiateollisuuden osalta Virtanen on huolestunut uuden työnantajayhdistyksen roolista neuvottelukierrosten välillä. Jatkuvaa neuvottelua ja kehitystyötä on hankala jatkaa, jos vastapuolella ei ole nimetty työhön vaadittavia resursseja. Teollisuusliiton työehtosopimukset neuvotellaan kolmella sektorilla. Virtasen johtamalla sektorilla neuvoteltiin 12 työehtosopimusta. Teknologiateollisuuden lisäksi sopimukset syntyivät muun muassa metsä-, maatalousja puutarha-aloille. LUOTTAMUS KANTAA KRIISIAIKOINAKIN Työmarkkinakierroksella oli kyse myös koko neuvottelujärjestelmän säilyttämisestä. – Tavoitteena oli turvata valtakunnallisten työehtosopimusten tekeminen. Se väritti kierroksen henkeä, kertoo Teollisuusliiton sektorijohtaja Toni Laiho. Nykytilanteessa ei ole itsestään selvää, että työnantajapuoli haluaa tehdä alakohtaisia sopimuksia. – Meillä oli syy ja motiivi osoittaa, että perinteinen järjestelmä tuottaa tuloksia, Laiho kertoo. Kemianteollisuus ry:n kanssa neuvottelut olivat haasteelliset sekä rahan että tekstien suhteen. Lopulta sopimukset syntyivät teknologiateollisuudessa linjatuilla palkankorotuksilla ja sopimuskausilla. www.teollisuusliitto.fi/tyoehtosopimukset Yleissitovien työehtosopimusten sisällöstä tiedotetaan liiton verkkosivuilla, ja yrityskohtaisten sopimusten sisällöstä voi kysyä työpaikan pääluottamusmieheltä. 6 Tekijä 4/2022 6 Tekijä 4/2022 2022 Tekija?_2022_4_sisus.indd 6 Tekija?_2022_4_sisus.indd 6 11.4.2022 14.30 11.4.2022 14.30
– Lisättiin useampaan työehtosopimukseen hallitusti ja harkitusti paikallista sopimista, Laiho kertoo talouden epävarmuuksiin varautumisesta. Laihon johtamalla sektorilla solmittiin 19 työehtosopimusta. Kemianteollisuuden lisäksi sektorilla neuvotellaan muun muassa auto-, jakelu-, painoja tekstiilialoilla. Neuvottelukulttuurit ovat aloilla erilaisia, mikä näkyy erityisesti koronapandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa. – Aloilla, missä on valmiiksi luottamukselliset suhteet, sopimuksen synnyttäminen toimii kriittisemmässäkin tilanteessa, Laiho kertoo. Seuraavaksi jatkuvat liittojen yhteiset työryhmätyöskentelyt. Teollisuusliitto ja Kemianteollisuus järjestivät maaliskuun lopussa myös ensimmäisen yhteisen paikallisen sopimisen koulutuksen Murikka-opistolla. – Suomessa pärjätään yhdessä tekemällä, jos ylipäätään pärjätään, Laiho toteaa. TUHAT UUTTA JÄSENTÄ Mekaanisessa metsäteollisuudessa neuvottelukierroksen asetelmat muuttuivat jo syksyllä 2020, kun Metsäteollisuus ry ilmoitti lopettavansa työehtosopimustoiminnan. – Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kierros on ollut pitkä ja työläs, kertoo Teollisuusliiton sektorijohtaja Jyrki Alapartanen. Mekaanisen metsäteollisuuden alalla on lähes 200 yritystä, joten neuvottelu-urakka on ollut suuri. Huhtikuun alussa yrityskohtaisten sopimusten piirissä oli jo reilusti yli 90 prosenttia alalla työskentelevistä Teollisuusliiton jäsenistä. Uuden tilanteen ja järjestöllisten toimien ansiosta mekaanisessa metsäteollisuudessa on saatu noin tuhat uutta jäsentä Teollisuusliittoon. – Järjestäytymisaste on kohentunut selvästi, mutta potentiaalia on vieläkin, Alapartanen sanoo. Yrityskohtaiset sopimukset ovat noudattaneet kierroksella muodostunutta yleistä linjaa. Sopimuskaudet ovat pääosin kahden tai kolmen vuoden mittaisia. UUSI YLEISSITOVA TES Alapartasen johtamalla sektorilla on neuvoteltu valtakunnalliset työehtosopimukset puusepänteollisuuteen ja hirsitaloteollisuuteen. Yrityskohtaisilla sopimuksilla edetään mekaanisen metsäteollisuuden lisäksi bioteollisuudessa. Puusepänteollisuuden työehtosopimus on pituudeltaan 1+1 vuotta, eli vuoden 2023 alussa neuvotellaan toisen sopimusvuoden palkankorotuksista. Hirsitaloteollisuuden työehtosopimus on kokonaan uusi. Aiemmin mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen piirissä olleet alan yritykset järjestäytyivät Puuteollisuusyrittäjät ry:hyn, joka neuvotteli valtakunnallisen työehtosopimuksen. Hirsitaloteollisuudessa työskentelee noin 700 tuotannon työntekijää ja 200 toimihenkilöä. Uuden työehtosopimuksen piirissä on noin 90 prosenttia alan liikevaihdosta ja työntekijöistä, eli sopimus on yleissitova. Alapartanen pohtii, että hirsitaloteollisuuden mallilla voisi syntyä lisää työehtosopimuksia. – Näkisin, että mekaanisen metsäteollisuuden sisällä on toimialoja, joissa voisi syntyä viisautta palata valtakunnallisten sopimusten piiriin. ? Teollisuusliiton sektorijohtajien Jyrki Virtasen, Jyrki Alapartasen ja Toni Laihon mukaan sopimuskierroksella onnistuttiin monin osin turvaamaan valtakunnallisten työehtosopimusten tekeminen, mutta toisaalta myös yrityskohtainen sopiminen on lisääntynyt. 4/2022 Tekijä 7 AJASSA Tekija?_2022_4_sisus.indd 7 Tekija?_2022_4_sisus.indd 7 11.4.2022 14.30 11.4.2022 14.30
Kittilän kaivoksen pääluottamusmies Jani Jesiöjärvi vaatii, että koko maanalainen kaivos julistettaisiin asbestialueeksi. 8 Tekijä 4/2022 ASBESTI on kuitumaisten silikaattien ryhmä. Niitä esiintyy yleisesti Suomen kallioperässä. Kaivostoiminnassa pienetkin asbestiesiintymät voivat aiheuttaa merkittävää altistumista asbestikuiduille. Asbesti on edelleen eniten työperäisiä sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia aiheuttava kemiallinen altiste Suomessa. Tekija?_2022_4_sisus.indd 8 Tekija?_2022_4_sisus.indd 8 11.4.2022 14.30 11.4.2022 14.30
4/2022 Tekijä 9 ? Kolme kaivosta, kolme tapaa toimia Asbesti on syöpävaarallisuudessaan armoton altiste, mutta sen aiheuttamat sairaudet voivat ilmetä vasta vuosikymmentenkin päästä. Kevitsan, Kittilän ja Kemin kaivoksissa työntekijöiden suojaamisen tapa on kaikissa erilainen. ”Vastuun kantavat ne, jotka nyt tekevät päätöksiä”, sanoo Kittilän kaivoksen pääluottamusmies Jani Jesiöjärvi. AJASSA TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JAAKKO HEIKKILÄ JA JOUNI PORSANGER Tekija?_2022_4_sisus.indd 9 Tekija?_2022_4_sisus.indd 9 11.4.2022 14.31 11.4.2022 14.31
10 Tekijä 4/2022 K aikille syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille altistuu 20 000 työntekijää vuodessa. 2010-luvulla asbestille altistuneiden luku kolminkertaistui 4 000:een. Työterveyslaitos kertoo nousun johtuvan Pohjois-Suomen kaivosteollisuuden työntekijämäärien kasvusta. Asbestikuitujen hengittäminen voi aiheuttaa keuhkosairauksia, muiden muassa asbestoosia ja keuhkosyöpää. Samoin kuidut lisäävät kurkunpääja munasarjasyövän riskiä. Asbesti on ainoa tunnettu syy keuhkopussin tai vatsakalvon syöpään, mesotelioomaan. Asbestikuitujen turvallista rajaa ei ole. Kaikki altistuminen lisää riskiä. Sairaudet puhkeavat yleensä 10–40 vuoden kuluessa altistumisesta. Työturvallisuuslakia täydentää valtioneuvoston asetus syöpävaarallisista töistä ja asetus asbestityön turvallisuudesta. Jälkimmäistä ei suoraan sovelleta kaivostyöhön, vaan lähinnä luvanvaraiseen asbestipurkutyöhön, mutta sitova raja-arvo kaikille on 0,1 kuitua kuutiosenttimetrissä hengitysilmaa kahdeksan tunnin keskiarvona. Asbestin purkajan hengitysilman kuitupitoisuus ei saa ylittää 0,01 kuitua kuutiosentissä ilmaa. Varsinaisen kaivoksia koskevan asbestilainsäädännön puutteessa on Suomen säädöstöä yritetty paikata Työterveyslaitoksen oppaalla ”Asbestiriskien hallintaohjeet kaivoksille”. TIUKENNUS TULOSSA EU:n asbestidirektiivin sitovaa raja-arvoa ollaan nyt laskemassa, sillä asbesti aiheuttaa EU-maissa arviolta 30 000–90 000 kuolemaa vuodessa. Kaikki sairastuneet eivät saa diagnoosia ammattitaudista. Direktiivin tiukennusta on pohdittu EU:n työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavassa komiteassa. Työntekijöiden edustajat vaativat rajan laskemista 0,001:een, työnantajien ja hallitusten edustajille riittäisi kymmenluokkaa sakeampi arvo eli 0,01 kuitua. Asbestin vaarallisuus tiedettiin jo 1900-luvun alussa. Asbestiteollisuus vaikutti kuitenkin siihen, ettei elintärkeää tietoa vaaroista levitetty sen enempää tieteellisten tutkimusten kuin lehdistönkään kautta. ? Koronarajoitusten takia myöskään Kittilän kaivokselle ei saatu vierailulupaa. ”Asbestikuitujen turvallista rajaa ei ole.” Tekija?_2022_4_sisus.indd 10 Tekija?_2022_4_sisus.indd 10 11.4.2022 14.31 11.4.2022 14.31
4/2022 Tekijä 11 ? AJASSA Euroopan parlamentin päätöslauselma viime vuoden lopulta yhtyy työntekijöiden kantaan ja vaatii raja-arvon laskemista 0,001:een koskien myös kaivostöitä. Lauselma huomauttaa, että ympäristöön leviävien asbestikuitujen terveysvaikutukset on mittavasti aliarvioitu ja että altistumisen tasot voivat saavuttaa töissä tulevat altistukset. Ympäristövahingot pitäisi torjua jo ennalta, niiden syntylähteellä, ja saastuttajan pitäisi maksaa. Tekijä pyysi maaliskuun puoliväliin vierailulupaa kolmelle Pohjois-Suomen kaivokselle. Kittilän kultakaivos ja Kemin ferrokromikaivos ilmoittivat, ettei vierailu ole mahdollista yritysten koronarajoitusten takia. Kevitsan nikkeli-kuparikaivos ei ilmoittanut syytä vierailun epäämiseen. Tekijä kuitenkin kävi pohjoisessa suunnitelmien mukaan haastatellen asbestille altistavien kaivosten teollisuusliittolaisia luottamushenkilöitä. KEVITSASSA ASBESTILÖYTÖ 2013 Todistajien mukaan Kevitsan avolouhoskaivoksen töiden vaativuutta määritelleen ryhmän käytössä ei ollut vuonna 2013 saman vuoden syyskuussa tehtyä työpaikkaselvitystä. Selvityksessä todetaan: ”Kaivosalueella työskennellessä altistutaan muun muassa kivipölyn sisältämälle tremoliitille, joka kuuluu asbestikuituihin.” Edellinen lainaus on työtuomioistuimen päätöksestä viime vuoden huhtikuulta. Päätös koskee kaivoksen ja Teollisuusliiton edustamien työntekijöiden välistä juttua haittalisien maksamisesta. Päätös toteaa riidattomaksi sen, että sitovat rajaarvot ylittäviä kuitupitoisuuksia mitattiin vasta vuonna 2018. Selvityksen ja raja-arvojen ylittymisen välillä Kevitsan kaivoksen omistaja vaihtui kanadalaisesta FQML:stä ruotsalaiseen Bolideniin, jonka työntekijöitä on kaivoksella nyt noin 570. Aliurakoitsijoiden työntekijöitä on noin 200. YLLÄTYSKÖ? Kevitsalaiset kertovat olosuhteistaan sodankyläläisen hotellin pitkässä pöydässä. Paikalla ovat pääluottamusmies Jari Leskisenoja ja 1. varatyösuojeluvaltuutettu, kaivososaston luottamusmies ? Moottorimaski suojaa hengitystä, mutta sitä on hankalaa tai mahdotonta käyttää pakkasessa. Tekija?_2022_4_sisus.indd 11 Tekija?_2022_4_sisus.indd 11 11.4.2022 14.31 11.4.2022 14.31
12 Tekijä 4/2022 Tea Pikkarainen. Mukana on Keski-Lapin kaivosmiesten ammattiosaston puheenjohtaja Juha Karppinen Pahtavaaran kultakaivoksesta. Pahtavaara on tuotannollisen toimintansa taas kertaalleen lopettanut, toinen sodankyläläinen kaivos lähellä Kevitsaa. Karppinen kertoo, että hänen tietoonsa Pahtavaaran asbesti tuli jo 1990-luvulla – kahvia keittäessä. Kaivosalueen kaivosta nostettu vesi ei enää mennyt kahvinkeittimen suodattimesta läpi kuitupitoisuutensa takia. Tämän jälkeen kaivoksella alettiin suojata työntekijöitä asbestilta. Varavaltuutettu Pikkarainen on pettynyt siihen, että Kevitsan kaivos kertoi työntekijöille ”yllättyneensä”, kun sitovan raja-arvon ylittäviä asbestipitoisuuksia löydettiin vuonna 2018, ja kun vasta silloin ryhdyttiin työntekijöitä suojaamaan. Leskisenoja toivoo, että koko kaivos julistettaisiin asbestialueeksi. Nyt ”montussa”, eli avolouhoksen alimmilla tasoilla, on poravaunujen ympärillä säteeltään vain 50 metrinen suojavyöhyke, jossa on käytettävä moottorimaskia, eli hengitysilmaa suodattavaa hengityksensuojainta. Moottorimaskit eivät sinänsä pysty suojaamaan työntekijöitä Pohjois-Suomen pakkasissa. Työterveyslaitoksen mukaan puhaltavien hengityksensuojainten käyttö pakkasella on hankalaa tai mahdotonta. Kevitsan työsuojeluraportissa, joka on päivätty kesäkuulle 2019, eli asbestin löytymistä seuranneena vuonna, muistutetaan pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan tiedottamisvelvollisuudesta. ”Vaahdottamon ja myllyhallin välisessä käyntiovessa ja myllyhallin muissa ovissa ei ollut varoitusmerkintää asbestista.” Puhelinhaastattelussa työsuojeluvaltuutettu Antti Mattila muistuttaa, että Kevitsa on avolouhos. – Pölyä, joka nousee räjäytyksistä ja louhintatyöstä, ei pystytä hallinnoimaan. Kukaan ei pysty ennakoimaan, minne se kulkeutuu. Oletettavaa on, että koko alueella on kuituja. Jännää onkin, miten tähän 50 metrin suojarajaan on päädytty, Mattila miettii. Työsuojelutarkastuksen raportti vuoden 2019 syyskuulta kertoo, että asbestille asetettu sitova raja-arvo ylittyy louhoksella porauksen aikana ja useammassa paikassa rikastamolla. Mattila toteaa, että rikastushiekka-allas on yksi merkittävä asbestia sisältävän pölyn lähde. Valtuutettu kertoo, että allasta kastellaan pölyn leviämisen estämiseksi. – Mutta ei se kaikissa olosuhteissa onnistu, Mattila kuvaa. TILAA JA VALVONTAA PUUTTUU Kevitsalaiset ovat huolissaan siitä, että kaivoksen työntekijämäärän kasvaessa tilat eivät ole pysyneet tahdissa mukana. Kaikki eivät edes halutessaan ehtisi peseytyä työvuoronsa jälkeen. Luottamushenkilöiden mielestä varsinkaan urakoitsijoiden työntekijöitä ei myöskään valvota riittävästi. Asbestisairaudet voivat johtua myös kotiin pölyn mukana kulkeutuvista asbestikuiduista. Pikkarainen kertoo, että Kevitsan urakoitsijat saattavat hyvinkin pitää autoaan montussa tai kaivoksen parkkipaikalla. Autoon on kengissä ja vaatteissa kulkeutunut rapaa, joka jää sinne kuivumaan ja sitten pölyämään, eikä autoakaan välttämättä pestä. – Sillä voidaan lähteä sitten suoraan kylille, Pikkarainen toteaa. Urakoitsijoihin on kiinnitetty huomiota työsuojelutarkastuksessa vielä viime vuonna. ”Avolouhoksessa oli aliurakoitsija suorittamassa porausta ilman ohjeiden mukaista hengityksensuojainta. Kaivosyhtiön edustaja puuttui asiaan, ja työ keskeytettiin.” Tarkastusraportti ei arvioi, kuinka pitkään työntekijä oli altistunut. Kevitsalaiset toivovat kaivoksen kaikkien työntekijöiden suojelemiseksi viranomaisilta tiukempia otteita alkaen siitä, että ensimmäisenä altistumisen torjuntakeinona pitäisi olla pölynhallinta. Lain mukaan henkilönsuojaimien pitäisi olla vasta viimeisin keino. – Suomen kaivoksilla on asbestin suhteen villin lännen meininki. Annetaan aikaa vuosikausia parannustoimien tekemiseen, Mattila murehtii. Riittääkö ennustusten mukaan vain lyhyen elinkaaren omaavien kaivosten omistajayhtiöillä mielenkiintoa investoida työntekijöiden suojaustoimiin? Tätäkin Sodankylässä pohdittiin, sillä Suomen metallikaivokset eivät näytä tuottavan voittoa eivätkä maksa siten juuri lainkaan yhteisöveroa. Teollisuusliitonkin tukema Finnwatchjärjestö sanoo, että kyseessä on ennen kaikkea aggressiivinen verosuunnittelu, eli verojen välttely. RAKSOILLA ERI KÄYTÄNTÖ – Huputetaan, ilmastoidaan, ja sinne menee hermeettisesti teipattu ihminen Tyvek-haalari päällä. Ja kun hän tulee osastosta ulos, hän peseytyy. Näin kuvaa Kittilän kaivoksen pääluottamusmies Jani Jesiöjärvi rakennusalan asbestintorjuntaa. – Kaivoksilla ei asioita tehdä läheskään niin kuin ne rakennusalalla tehdään. Kanadalaisen Agnico Eagle -yhtiön omistamassa, maanalaisessa Kittilän kaivoksessa aloitettiin määrätietoinen asbestintorjunta vuonna 2016. Silloin geologit havaitsivat silmämääräisesti ensimmäistä kertaa kuituja. Jesiöjärvi huomauttaa, että poranäytteistä asbestin löytäminen on onnenkauppaa. Ohut kaira ei välttämättä osu kananmunan tai koripallon kokoisiin asbestiesiintymiin, ARSEENI on maaperässä luonnostaan esiintyvä raskasmetalli. Arseeni on syöpävaarallinen aine, eivätkä raskaana olevat saa altistua sille. Arseenin pitoisuus Suomen maaperässä on paikoitellen hyvin korkea. Arseeni imeytyy elimistöön työperäisessä altistumisessa pääasiassa hengitysteitse. Tekija?_2022_4_sisus.indd 12 Tekija?_2022_4_sisus.indd 12 11.4.2022 14.31 11.4.2022 14.31
4/2022 Tekijä 13 AJASSA mutta nekin tietysti räjähtävät kuitupölyksi louhinnan yhteyteen sattuessaan. Kittilässä on nykyisin asbestialueiksi merkityillä tasoilla hengityssuojainpakko, louhoksen seiniä ja kivikasoja kastellaan pölyämisen estämiseksi, kaivosajoneuvojen ohjaamoissa on Hepasuodattimet, työntekijöiden kuljetuksiin käytettävät henkilöautotkin poistuvat asbestialueilta vesisuihkujen, eräänlaisten sumuseinien läpi, ja kaikkien pitäisi peseytyä ennen kotiin lähtöä. Omia työntekijöitä kaivoksella on noin 500, aliurakoitsijoita on vaihtelevasti 550–650:n välillä. Puhdistautumistilojen käyttö on kuitenkin päässyt lipsumaan, pääluottamusmies kuvailee. – Valvontaa, erityisesti urakoitsijoiden työntekijöiden valvontaa, pitäisi tiukentaa. Ja minusta koko maanalainen kaivos pitäisi merkitä asbestialueeksi, Jesiöjärvi vaatii. Työsuojelutarkastus paljastaa sekin urakoitsijoiden suojaamisen puutteet. Vielä vajaa vuosi sitten huomautettiin, että lyhytaikaista työtä tekeville aliurakoitsijoille ei ollut asianmukaista paikkaa suojaintensa puhdistamiseen tai säilyttämiseen. Puhelimitse haastateltu työsuojeluvaltuutettu Pasi Nikkinen komppaa pääluottamusmiestä valvonnan lepsumisesta. – Hyvin paljon joutuu urakoitsijoille huomauttamaan suojainten käytöstä. Räjäytettyjä kiviä ei saisi lastata ilman kastelua, mutta sellaistakin tapahtuu. Malmikivestä ei ole mittauksissa löydetty asbestikuituja. Mutta työsuojeluvaltuutettu huomauttaa, että sivukiveä murskataan ja käytetään rakennusten ja teitten pohjina. – Siellä ulkoilmassa voi asbesti pölytä, Nikkinen uskoo. PÖLYCOKTAILIN VAIKUTUKSET? Aivan kuten muissakaan Suomen kaivoksissa, asbesti ei ole Kittilän ainoa vaarallinen altiste. Kittilässä on esimerkiksi arseenia. Ennen kaivosuraansa puolustusvoimien palveluksessa ollut Jesiöjärvi kertoo, että Kittilään tullessaan vuonna 2008 hän liittyi kaivospelastajaryhmään. Kovakuntoinen mies pääsi läpi tiukoista testeistä, ja keuhkojen tilavuudeksi mitattiin tuolloin 7 litraa. Nyt ovat asiat toisin. Jesiöjärvi altistui kaivoksella pahasti räjähdysaineiden kemikaaleille vuonna 2011, ja edessä oli ambulanssireissu sairaalaan. Kaivoksen alkutaipaleella työnantaja ei myöskään vaatinut tunnelityöntekijöiltä hengityssuojainten käyttöä. Jesiöjärvellä on nyt astma ja siihen jatkuva lääkitys, ja keuhkojen tilavuus on huomattavasti kutistunut. ? Sodankylässä haastatellut Kevitsan kaivoksen pääluottamusmies Jari Leskisenoja (vas.), 1. varatyösuojeluvaltuutettu, kaivososaston luottamusmies Tea Pikkarainen ja kaivosmiesten osaston puheenjohtaja Juha Karppinen Pahtavaaran kaivokselta. ? Tekija?_2022_4_sisus.indd 13 Tekija?_2022_4_sisus.indd 13 11.4.2022 14.31 11.4.2022 14.31
14 Tekijä 4/2022 Jesiöjärvi vaatii kaivosyrityksiltä vastuullisia toimia asbestilta ja kaikilta muiltakin altisteilta suojaamisessa. – Tällä hetkellä päätöksiä tekevät henkilöt kantavat ison vastuun siitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Joku sen vastuun lopulta kantaa. KEMISSÄ MITATAAN JA SUOJATAAN Outokummun omistaman Kemin kaivoksen johtaja Tom Söderman katsoo, ettei enää vuonna 2018 kenellekään kaivosammattilaisille voi asbestin esiintyminen tulla yllätyksenä. – Työskentelin itse vuonna 1992 malminetsinnässä tulevan Pahtavaaran kaivoksen alueella. Malmissa oli selkeästi alueita, missä esiintyi tremoliitti-aktinoliitti-sarjaan kuuluvia mineraaleja (asbestia). Vierailin kaivoksella, ja siinä yhteydessä oli asbestista suojaaminen esillä. Tiettyjen rikastamon sisällä olevien laitteiden päälle oli asennettu niin sanottuja pölynpoistohuppuja, ja pintojen kosteina pitäminen oli tärkeä tavoite, Söderman kertoo 30 vuoden takaisista kokemuksistaan. – Me sijoitimme vuosina 2017–2018 Kemin kaivoksella 700 000 euroa vuodessa asbestilta suojautumiseen, Söderman kertoo. Teams-yhteyksillä haastatellun Södermanin lausunnot saavat kemiläisen kabinetin pöydässä vain hyväksyviä nyökkäyksiä kaivoksen luottamusmiehiltä. – Laskettiin tuossa varastopäällikön kanssa, että jokaista työntekijää kohden on varusteita 3 000 euron edestä, työsuojeluvaltuutettu Jaska Puijola kertoo. – Nyt kaikki saavat muotoon valetut kuulonsuojaimet yhtiön kustannuksella, pääluottamusmies Pasi Heikkinen mainitsee. Kaivoksella on Outokummun omia tuotantotyöntekijöitä 150, urakoitsijoiden yli 500. Kemissä on ollut tupakasta vieroittamisen tukitoimia, sillä tupakointi monikymmenkertaistaa asbestin aiheuttaman keuhkosyöpäriskin. Vieroitus on vain pieni osa Kemin jatkuvaa asbestintorjuntaa. – Vihreällä alueella ei tarvita suojauksia. Kun kuituja on mittausten mukaan 0,01–0,05 kappaletta kuutiosentissä, ollaan keltaisella alueella ja on pakko käyttää hengityksensuojainta. Kun kuituja on yli 0,05, on pakko käyttää hengityksensuojainta ja täysvarustusta, Puijola kertoo. Moottoroituja maskeja on monenlaisia. Niskaja hartiaongelmien välttämiseksi valtuutettu tekee kovasti töitä löytääkseen aina vain kevyempiä suojaimia. Asbestimittauksia tehdään kerran kuussa. Sekä maan alla että päällä työtään tekeville laitetaan satunnaisotannalla joka vuoroon mukaan myös olkapäälle istutettuja pieniä imureita, joilla mitataan kuitumääriä hengitysvyöhykkeeltä. Maan alle kuljetaan autoilla, joiden kaikki sisätilat on päällystetty elintarvikemuovilla, jotta ne on helppo puhdistaa asbestikuituja sisältävästä ravasta ja kurasta. Porareiden työvuoroissa kahta päivää seuraa kaksi yötä, ja aina toisen yön jälkeen työntekijät pesevät autot niin päältä kuin sisältä. ? Kemin kaivoksen työsuojeluvaltuutettu Jaska Puijola (vas.) ja pääluottamusmies Pasi Heikkinen vaativat, että urakoitsijoiden valvontaa tulisi kiristää asbestilta suojaamisen varmistamiseksi. Kuvassa myös liiton kaivostoimitsija Terho Ihalainen. Tekija?_2022_4_sisus.indd 14 Tekija?_2022_4_sisus.indd 14 11.4.2022 14.31 11.4.2022 14.31
4/2022 Tekijä 15 AJASSA Kaivoskoneiden ohjaamot on ylipaineistettu, ja niissä samoin kuin ajoneuvoissa on Hepasuodattimet. Työmaalla ohjaamon ulkopuolella, eli niin sanotusti ”perässä”, ollessa on oltava hengityksensuojain kasvoilla. Niiden tiiviys testataan säännöllisesti. – Kaivoskoneita uusittaessa on pitkän tähtäimen tavoitteena siirtyä sähkökäyttöisiin, Heikkinen kertoo. Kiviä ei saa lastata tai kuljettaa muuta kuin vedellä märiksi kasteltuina. Kaikki ajoneuvot ajavat sumuseinän läpi tullessaan 500 metrin syvyydessä sijaitsevaan huoltopaikkaan. Työntekijöiden on puhdistettava vaatteensa ja kenkänsä erityisissä puhdistuskonteissa ennen huoltotiloihin tai ruokailuun menemistä. Vuoron päätteeksi on käytävä suihkussa. Peseytymisajasta mainitaan työehtosopimuksessa, että se on sovittavissa työnantajan kanssa. Luottamusmiehet toivovat, että työnantaja ottaisi tämän asian tosissaan, sillä työnantajalla on velvollisuus suojella työntekijöitä syöpävaarallisilta aineilta. ”SUHTAUDUTTAVA RIITTÄVÄLLÄ VAKAVUUDELLA” Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija Jenni Uljakselta riittää ymmärrystä niille vaikeuksille, joita syntyy, kun työpaikalta löydetään uusi ja haittaominaisuuksiltaan vielä tuntematon altiste. – Sitä on sen sijaan todella vaikea ymmärtää, jos asbestiin ei suhtauduta riittävällä vakavuudella. Ei ole uusi tai ihmeellinen uutinen, että asbesti on vaarallista. – Sitova raja-arvo ei missään nimessä saa ylittyä, Uljas alleviivaa. Asiantuntija ei pidä johdonmukaisena sitä ajatusta, että vasta raja-arvon löytyessä ryhdyttäisiin asbestinhallintaan. Sitovaan raja-arvoon nähden jo 10 prosentin kuitumäärän pitää lykätä liikkeelle toimenpiteet. Uljas sanoo, että yhden hetken mittaus ei näet takaa, etteikö jo seuraavassa hetkessä olisi paljon isompia kuitupitoisuuksia. – Asbestialueet pitää merkitä selkeästi, ja siellä on käyttäydyttävä sen mukaisesti. Kaikille on tiedotettava alueista, ja rajalla on puhdistauduttava kunnolla. Suomalaiskaivoksissa on muitakin altisteita – nikkeliä, kvartsia, arseenia, kromia – ja asbestin tavoin niiden ensisijainen torjuntakeino on pölynhallinta. Vedellä kastelu on kaikenlaisen pölyn leviämisen eston ensisijainen keino. Tämänhetkinen lainsäädäntö on asiantuntijasta iso ongelma, kun asbestin haittoja torjutaan. Asbestiasetushan ei puhu mitään kaivoksista, joten työsuojelutarkastajien on vaikea vedota lakiin. EU:n asbestidirektiivin uudistamisen eteen tehdäänkin liitossa nyt Uljaksen sanojen mukaan ”hartiavoimin töitä”. Hän kertoo pitäneensä esillä kaivosten asbestia, ja Suomessa myös virkamiehistö on hänestä ymmärtänyt ongelman. Kunhan direktiivi ”implementoidaan”, eli viedään Suomen lainsäädäntöön, kaivokset pyritään saamaan siihen samassa rytäkässä. Työntekijöitä Uljas kehottaa pitämään huolen siitä, että työsuojelutarkastajat ovat täysin tietoisia kaikista todellisista olosuhteista kaivoksilla. Tarkastajia ei saa jättää vain työnantajien antaman tiedon varaan. Kaivosyhtiöt ovat isoja. Uljaksen mielestä niiltä pitää löytyä resurssit asbestiriskien hallintaan. – Raja mahdollisen ja mahdottoman välillä on motivaatio. Avolouhoksen olosuhteita on vaativaa hallita, mutta edes siellä ei mielestäni mahdotonta. Kun on ymmärrystä, löytyy motivaatiota. Ja motivoitunut löytää myös resurssit. KAIKKI ON TEHTÄVÄ! Kaivoksista vastaava Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Terho Ihalainen tähdentää, että lain mukaan työnantajien on otettava kaikki mahdolliset ja tunnetut keinot käyttöön työntekijöidensä suojaamiseksi. Hän muistuttaa myös siitä, että syöpävaarallisille aineille altistuvat työntekijät on pyydettävä muita säännöllisemmin perusteellisiin terveystarkastuksiin. EU-parlamentin päätöslauselma vaatii asiassa näin: ”Työterveyden ja -turvallisuuden yhteydessä on aina käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa mahdollisimman korkeatasoisen suojelun saavuttamiseksi.” ? Kuituisimmilla alueilla myös Kemissä vaaditaan täysvarustus Tyvek-haalareista alkaen. Mannekiinina Pasi Heikkinen. ? LUE LISÄÄ: www.tekijälehti.fi Lue verkkolehdestä jutun pidempi versio. Tekija?_2022_4_sisus.indd 15 Tekija?_2022_4_sisus.indd 15 11.4.2022 14.31 11.4.2022 14.31
18 Tekijä 4/2022 Kaksi Teollisuusliiton opiskelijajäsentä tutustui tamperelaisen teollisuuden 200-vuotiseen historiaan. Näyttely toi heille mieleen muistoja lapsuudesta ja antoi ajattelemisen aihetta. Manse ennen ja nyt MUSEO ALEXANDER ANTTILA Koneja tuotantotekniikan opiskelija, Tampere JYRI NIEMINEN Julkaisutuotannon opiskelija, Tampere Tekija?_2022_4_sisus.indd 18 Tekija?_2022_4_sisus.indd 18 11.4.2022 14.32 11.4.2022 14.32
4/2022 Tekijä 19 AJASSA ? TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN S uomen teollistuminen alkoi sahoista ja puuhiomoista 1860-luvulla. Tampere oli noihin aikoihin pieni ja vireä teollisuuskaupunki, jota kutsuttiin Suomen Manchesteriksi. – Ai, Manse-nimitys on noin vanha juttu, sanoo Alexander Anttila. Hän on tutustumassa toisen Teollisuusliiton opiskelijajäsenen, Jyri Niemisen, kanssa Työväenmuseo Werstaan Teollisuusmuseo-näyttelyyn. Se kertoo Tampereen teollistumisesta. Kaksisataa vuotta sitten teollisuus keskittyi Tammerkosken varteen. – Nykyään teollisuutta ei ole enää samalla tavalla keskustassa, mutta laitakaupungilta sitä kyllä löytyy, Nieminen toteaa. Näyttely alkaa esiteollisesta ajasta. Esillä on käsityöläisvärjärin esineistöä, ja puhetta on lumpun lajittelusta. Siitä tehtiin Tampereella paperia käsin jo 1700-luvun lopulla. Skotlantilainen James Finlayson perusti kaupunkiin puuvillatehtaan 1820, ja Frenckellin paperitehdas sai ensimmäisen paperikoneensa 1842. – Ennen tätä näyttelyä missään ei ole kattavasti kerrottu Tampereen teollisuudesta, sanoo Työväenmuseo Werstaan yleisöpalvelupäällikkö Ulla Rohunen. PITKÄÄ PÄIVÄÄ PIENELLÄ PALKALLA Teollistumisen ohella näyttely kertoo myös tehdastyöläisten arjesta. Siihen kuuluivat pitkät työpäivät, pienet palkat ja ahtaat asunnot. Anttila lukee opastaulusta, että aikanaan teollisuusyritykset rakennuttivat asuntoja työväestölle saadakseen riittävästi työvoimaa. – Jos nytkin rakennettaisiin lähelle työpaikkoja sellaisia asuntoja, joihin työntekijöillä olisi varaa, niin voitaisiin saada paremmin tekijöitä, hän pohtii. Nieminen puolestaan ihastelee Tampereen Villateollisuustyöväen ammattiosaston lippua. Ay-liike alkoi nostaa päätään Suomessa 1800luvun lopulla. Tuolloin sai alkunsa muun muassa Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistys, johon Nieminen kuuluu. Teollisuusliiton opiskelijajäsenet Jyri Nieminen (vas.) ja Alexander Anttila sekä Työväenmuseo Werstaan yleisöpalvelupäällikkö Ulla Rohunen eläytyvät 1890-luvun tehdastyöläisen arkeen. Ylärivissä on Frenckellin paperitehtaan työntekijöitä ja etualalla Tampellan kehräämön naisia. Tekija?_2022_4_sisus.indd 19 Tekija?_2022_4_sisus.indd 19 11.4.2022 14.32 11.4.2022 14.32
20 Tekijä 4/2022 JYRI NIEMINEN perehtyy 1990-luvun alun hervantalaiseen opiskelijaelämään. Vuosina 1977–80 valmistuneessa Mikontalossa teekkarit asuivat solukolmioissa, lukivat Mikrobittiä ja kuuntelivat musiikkia C-kaseteilta. ”Vanhemmillanikin oli C-kasetteja, kun olin pieni.” Suomalaisen palkansaajan keskimääräinen viikkotyöaika vuonna 2020 oli 36,3 tuntia. Haluaisitko, että työaikaa lyhennettäisiin? Valtaosa museovieraista on vastannut kyllä. Alexander Anttila pitää siitä, että näyttely herättelee kävijöitä ajattelemaan. Jyri Nieminen testaa, miten hän olisi selvinnyt entisajan tehdastyöläisenä. ”Oi, joi! Rahasi eivät riittäneet”, toteaa Alexander Anttila pelin päätyttyä. ”Elämä oli tuolloin vielä varsin epäoikeudenmukaista. Vuokrakulut olivat paljon isommat kuin palkka”, Nieminen tuskailee. – Meidän ammattiosastomme täytti juuri 130 vuotta. Se on yksi Suomen vanhimpia. Näyttelyssä kerrotaan, että suurlakko vuonna 1905 johti kiivaisiin työtaisteluihin. Tehdastyöläiset vaativat palkankorotuksia ja kahdeksan tunnin työpäivää. Lakon innostamana työväki järjestäytyi. – Tänäkin päivänä työläiset taistelevat oikeuksistaan ja eduistaan, ja tämän taistelun kautta heidät vakuutetaan siitä, että heidän kannattaa liittyä liittoon, Anttila toteaa. NYKYPÄIVÄ MYÖS LÄSNÄ Tampere tunnetaan erityisesti tekstiili-, kenkäja konepajateollisuudesta. Niinpä Teollisuusmuseossa onkin esillä muun muassa erilaisia kangasnäytteitä, ensimmäinen teollisesti valmistettu kenkä ja Lokomolla palvellut alasin. – Se on aika ilmaisuvoimainen esine. Erityisesti jalustasta näkee, että alasin on ollut kovassa käytössä, Rohunen sanoo. Näyttely ei kuitenkaan keskity vain vanhaan esineistöön, vaan Teollisuusmuseo kertoo myös tämän päivän tamperelaisesta teollisuudesta. Sitä edustaa muun muassa Frameryn äänieristetty puhelinkoppi, jossa voi kuunnella työn ääniä. – Menneisyys ei ole irti nykyajasta. Monet asiat, kuten työajat, työolot, työturvallisuus ja palkka, puhuttavat työntekijöitä edelleen, Anttila ja Nieminen sanovat. Molemmat aikovat tulla Teollisuusmuseoon uudestaan. Mukaan he ajattelivat pyytää vanhemmat, isovanhemmat tai jonkun työtoverin työssäoppimispaikasta. ? Tekija?_2022_4_sisus.indd 20 Tekija?_2022_4_sisus.indd 20 11.4.2022 14.32 11.4.2022 14.32
4/2022 Tekijä 21 AJASSA Laajakuvatekniikalla toteutettu video esittelee tämän päivän teollisuustyötä tamperelaisissa tehtaissa. UPM Raflatac valmistaa tarralaminaatteja Tesomalla. ALEXANDER ANTTILALLE Sarviksen pesuvati, vesikauha, saavi ja saippuarasia tuovat mieleen muistoja mummolasta. Vuonna 1921 perustettu Sarvis oli Suomen ensimmäinen muovituotteita valmistanut yritys. Sarviksen vuosina 1969–85 valmistamat Katrilli-astiat ovat suosittu keräilykohde. Suomen Kutomateollisuustyöläisten liiton ammattiosasto 4:n lähes 120-vuotias lippu taidokkaine kirjailuineen edustaa Jyri Niemiselle yhtenäisyyttä. ”Kokoonnumme yhä edelleen kuvainnollisesti ammattiosaston lipun alle. Me olemme se yhteisö, joka ajaa työväen asiaa, ja sitä Villateollisuustyöväen ammattiosaston lippu symboloi minulle.” TEOLLISUUSMUSEO KERTOO tamperelaisen teollisuuden 200-vuotisen tarinan TOTEUTETTU Työväenmuseo Werstaan ja Vapriikin yhteistyönä. Työväenmuseo Werstasta ylläpitää Työväen museoyhdistys ry. Vapriikki on Tampereen kaupungin omistama museokeskus Tampellan vanhassa tehtaassa. AVOINNA ti–su klo 11–18 SIJAITSEE Työväenmuseo Werstaalla Finlaysonin alueella osoitteessa Väinö Linnan aukio 8 SISÄÄNPÄÄSY näyttelyyn on vapaa ja siihen voi tutustua myös englanniksi TAMPELLAN KONEPAJALLA metallin työstämisestä syntyneet lastut kerättiin 1900-luvun puolivälissä työstöjätteen lastuastiaan. Tampereen tehtaisiin tuotiin villaa 1880-luvulla Australiasta asti, koska paikallinen lyhytkuituinen lampaanvilla ei soveltunut hienoihin villakankaisiin. Teollisuusmuseossa seikkailee Viiperi Hiiri perheineen. Löydätkö näyttelystä kaikki seitsemän hiirenkoloa? FRENCKELLIN PAPERITEHTAAN ruokakelloa on aikanaan soitettu työpäivän alkajaisiksi, ruokatunnin merkiksi ja päivän päättyessä, sillä ihmisillä ei tuolloin ollut vielä omia kelloja, kertoo Työväenmuseo Werstaan yleisöpalvelupäällikkö Ulla Rohunen. Tekija?_2022_4_sisus.indd 21 Tekija?_2022_4_sisus.indd 21 11.4.2022 14.33 11.4.2022 14.33
4/2022 Tekijä 23 ? AJASSA ”V oidaan puhua liiketoimintamallista, joka perustuu taloudellisen hyödyn tavoitteluun työntekijöiden kustannuksella. Kiinni jäämisen riski on pieni, keinot puuttua asiaan vähäiset ja sanktiot hyvin pienet.” SAK:n, nyt myös nuorille tarkoitetun, puhelinja sähköpostipalvelun työsuhdeneuvoja Maaret Pulliainen tuntee työperäisen hyväksikäytön kaikki tyypilliset ilmenemismuodot Suomessa, samoin hyväksikäytetyt. Viime vuonna palvelussa neuvottiin 417 yhteydenottajaa. Pulliainen toteaa, että usein kyseessä on kuitenkin isomman työntekijäjoukon edusmies tai -nainen. – Maahan muuttanut, SAK:laisella alalla työskentelevä, liittoon kuulumaton henkilö. Kolmen kärkenä on majoitusja ravintola-ala, kiinteistöpalvelu ja talonrakennus. Viime vuonna yhteydenottojen kärkialoihin nousi myös maaseutuelinkeinot. – Ykkösaiheena on aina sama: palkkaan liittyvät epäselvyydet, Pulliainen toteaa. Parhaimmassa tapauksessa kyselijä tiedustelee ennen työsopimuksen allekirjoitusta, mikä on oikea palkkaus. Mutta yleensä kyselijän kertomuksesta paljastuu, että kyseessä on selvä alipalkkaus, varsinkin ylipitkiin päiviin verrattuna, kaikki lisät ovat maksamatta, lomakorvauksia ei ole… – Ihan äärilaidassa palkkaa ei sitten ole maksettu lainkaan tai palkka kyllä maksetaan, mutta työntekijä pakotetaan maksamaan siitä osa takaisin työnantajalle. OLESKELULUPA – KIRISTYSKEINO – Riippuvuus oleskeluluvasta on hyväksikäytön keskeinen tekijä. Työntekijä pelkää sen menettämistä, Pulliainen toteaa. EU:n ulkopuolelta saapuvan työntekijän työperusteinen oleskelulupa on kiinni siitä, että hänellä on työpaikka. Tämä voi johtaa työntekijän hyväksymään melkein millaisen palkan, työolot tai majoituksen tahansa. Aiemmin työn ja samalla oleskeluluvan menettäminen on voinut merkitä maasta karkottamista. Pulliainen iloitsee siitä, että ulkomaalaislaki muuttui viime vuoden lokakuun alusta. Nyt työnantajan ja merkittävän laiminlyönnin uhriksi joutunut henkilö voi hakea jatkolupaa tai todistusta laajennetusta työnteko-oikeudesta. Näin hän voi saada vuoden jatkon oleskelulupaan uuden työn etsimiseksi, ilman ammattialarajoitusta. Työsuhdeneuvoja toteaa, että vielä ei ole kuitenkaan tietoa, pureeko uudistus käytännössä hyväksikäyttöön. Työsuhdeneuvoja pitää ensiarvoisen tärkeänä sitä, että niin ulkomaalaislain muutoksesta kuin kaikesta muustakin tiedotetaan. – Niin sanotuista pehmeistä keinoista pidän hyvin tärkeänä tietoisuuden lisäämistä työntekijän oikeuksista niin työntekijöille kuin työnantajille, useilla kielillä. Teollisuusliiton ja muiden ammattiliittojen tuella SAK on perustanut Työelämän pelisäännöt -nimisen neuvontasivuston. Siellä on 20:llä eri kielellä perusasiat suomalaisen työelämän oikeuksista ja velvollisuuksista. Kapulakieltä on kirjoitettaessa kaihdettu. Tiedottamisen ohella Pulliainen kaipaa viranomaisten entistä tiiviimpää, keskinäistä yhteydenpitoa, samoin aidosti ehkäisevään vaikutukseen yltäviä sanktioita hyväksikäyttöä harjoittaville työnantajille. Niin, ja tietenkin työsuhdeneuvoja kehottaa jokaista liittymään liittoon! Pelko Ulkomaalaisia hyväksikäytetään työperäisesti Suomessa. Pelko työpaikan ja oleskeluluvan menettämisestä pitää heidät hiljaisina. Hyväksikäyttäjille tämä takaa muhkeat liikevoitot, eikä rangaistuksia tarvitse juuri odottaa. Tilanteeseen halutaan puuttua entistä voimakkaammin. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_2022_4_sisus.indd 23 Tekija?_2022_4_sisus.indd 23 11.4.2022 14.33 11.4.2022 14.33
24 Tekijä 4/2022 ”Vaarana on myös vakavampien hyväksikäytön muotojen yleistyminen” ja tietoihin reagoiminen ei ole systemaattista. Vielä tarvitaan koulutusta hyväksikäytön tunnistamiseen. Tietorekisterit pitäisi saada tai avata keskustelemaan keskenään. Eikä tiedonkulku enää saisi olla kiinni siitä, että joku sattuu tuntemaan henkilökohtaisesti jonkun jossain. – Minusta ammattiliitoille ja kansalaisjärjestöille pitäisi madaltaa kynnystä jakaa vihjetietoja tai tuoda heidät ihan fyysisesti yhteen viranomaisten kanssa, jotta tieto liikkuisi. Nyt eri toimijoilla voi olla paljon tietoa samoista tapauksista. Pekkarisen mielestä Suomeen kannattaisi tuoda belgialainen käytäntö, jossa työsuojelutarkastajilla olisi isommat valtuudet tarkastuksissaan samoin kuin oikeus vaatia työnantajaa maksamaan palkkarästit työntekijöille. Tutkija toisi myös Viron työriitakomitean tyyppisen toiminnan Suomeen, mikä oikeuttaisi työntekijän saamaan palkkarästinsä nopeasti. Nythän esimerkiksi kotimaahansa palannut työntekijä ei usein näe senttiäkään hänelle kuuluvasta palkasta, sillä mahdollinen oikeusprosessi on Suomessa niin pitkä ja raskas. YRITYKSET VOIVAT VAIKUTTAA Heuni on laatinut useita oppaita yrityksille siitä, miten ne voivat estää hyväksikäytön omassa toiminnassaan. Alihankintaketjun voi katkaista jo ensilenkkeihin ja kirjata sanktioita sopimuksiin. – Ketjutuksen yritys pystyy päättämään täysin itse. Mitä pohjalle, sille viimeisen aliurakoitsijan työntekijälle, voi enää tihkua, jos ketju on pitkä? Yritys voi suorittaa tarkastuksia työmaille ja kirjoittaa sopimuksiin kovat rangaistukset, jos rikkeitä ilmenee. Norjassa niin sanotussa Oslon mallissa urakoiden ketjutusten pituutta on rajoitettu. Tätä Pekkarinen pitää hyvänä käytäntönä. Tutkija muistuttaa myös siitä, että yritysten kannattaa toimia jo ennakolta. Kun hyväksikäyttö paljastuu, mainehaitta on iso. – Jos alihankintaketju on pitkä, voi alihankkijoiden liiketoiminta perustua jopa täyteen huijaukseen. Lähetetyillä työntekijöillä voi olla väärät henkilöllisyydet tai tekaistut pätevyystodistukset. Pekkarinen ei ole valmis luottamaan vain yritysten hyväntahtoisuuteen. Hän muistuttaa, että yritysten perimmäinen tavoite on voiton tekeminen, ja kilpailutuksissa jahdattu halvin hinta houkuttaa ummistamaan silmiä. – Tarvitaan kokonaispaketti. Tarvitaan viranomaistoimintaa. Tarvitaan kannustimia eli kunnon ”On tärkeää olla sensitiivinen pienten väärinkäytösten normalisoitumiselle esimerkiksi työaikoihin, palkanmaksuun tai työoloihin liittyen. Pienet, mutta systemaattiset puutteet saattavat jäädä ilman viranomaisten huomiota tai tarpeellisia sanktioita, mikäli vain vakavampia tapauksia tutkitaan… vaarana on myös vakavampien muotojen lisääntyminen näiden pohjalta.” Näin todetaan työja elinkeinoministeriön tuoreessa raportissa työperäisen hyväksikäytön ehkäisystä. Ihmiskaupan uhrien auttamiseen Suomea velvoittaa eurooppalainen lainsäädäntö, mutta hyväksikäyttö on jatkumo. Jotta voidaan estää työntekijöiden joutuminen suoranaisen ihmiskaupan, orjatyön ja kiskonnantapaisen työsyrjinnän uhreiksi, pitää puuttua jo vähäisempiin rikkeisiin. – Viranomaiset, järjestöt ja liitot puhuvat nyt asiasta, mikä on hyvä. Nyt tuntuu, että asia on otettu vakavasti ja siihen puututaan, toteaa Anna-Greta Pekkarinen. Pekkarinen työskentelee tutkijana Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutissa Heunissa Helsingissä. Hän muistuttaa, että asia on huomioitu hallitusohjelmassa ja että työja elinkeinoministeriössä on käynnissä useampikin selvitys hyväksikäytön ehkäisyn keinoista, muun muassa joukkokanneoikeudesta. Edellä mainittuun raporttiin haastatellut viranomaiset nostivat hyväksikäytön ehkäisyn keinoista kärkeen työnantajille koituvien sanktioiden koventamisen. Pekkariselle tämä ei ole yllätys. – Hyväksikäytön paljastuminen ei todellakaan ole ollut aina hyvä asia työntekijälle. Hänet on ehkä karkotettu. Työnantaja on sen sijaan joutunut maksamaan vain ne palkat, jotka hänen olisi kuulunut maksaa joka tapauksessa. Ja sakko työnantajalle on niin pieni, että se on riski, joka kannattaa ottaa. Hyväksikäytön ehkäisyn ratkaisuihin ei ole mitään yhtä maagista keinoa, Pekkarinen luonnehtii. Eikä kannattaisi laittaa paukkuja kotoperäisen, suomalaisen pyörän keksimiseen – kannattaa kopioida jo valmiit, hyvät pyörät muualta Euroopasta. – Isoon-Britanniaan ja Norjaan on perustettu alueellisesti toimivia, ihmiskaupan ja hyväksikäytön vastaisia yksikköjä. Niissä poliisi, verottaja, työsuojeluviranomainen ja järjestöt toimivat yhdessä. Kokemukset ovat hyvät. Täällä Suomessa esimerkiksi aluehallintovirastojen työsuojelutarkastajat, poliisit, ammattiliitot tai TE-toimistot saavat kyllä tietoa hyväksikäyttötapauksista. Mutta hyväksikäytön paljastuminen Tekija?_2022_4_sisus.indd 24 Tekija?_2022_4_sisus.indd 24 11.4.2022 14.33 11.4.2022 14.33
4/2022 Tekijä 25 AJASSA sanktioita väärinkäytöksistä. Tarvitaan myös työntekijälähtöistä toimintaa, eli ammattiliittoja. Ammattiliittojen olisi todella hyödyllistä palkata henkilöitä, jotka osaavat maahanmuuttajien yleisimmin puhumia kieliä. He osaavat olla kulttuuritulkkeja, ja hyväksikäytön tapauksessa työntekijöiden on helpompi tuntea heihin luottamusta. ”EI SE YLEENSÄ OLEKAAN TOTTA” – Työnantajien olisi syytä herätä. Jos jotain palvelua tarjotaan niin halvalla, että siitä ajattelee ”Ei voi olla totta!”, ei se yleensä olekaan totta. Näin voi Riikka Vasaman mielestä hälytyskello kilahtaa, kun kyseessä on työvoiman laiton välitys ja rekrytointipalkkiot. Vasama on Teollisuusliiton sopimusasiantuntija vastuullaan maaseutuelinkeinot, turkistuotantoala, puutarha-ala, viherja ympäristörakentamisala. Vasama alleviivaa, että ammattiliittojen ja työnantajaliittojen yhteistyöllä pystytään estämään hyväksikäyttöä. Tärkeässä roolissa on yhteisistä pelisäännöistä tiedottaminen niin työntekijöille kuin työnantajille. Työehtosopimusten noudattaminen on myös rehellisesti toimivien työnantajien etu. Hyvä esimerkki on yhdessä julkaistu, viidellä eri kielellä löytyvä maatalouden kausityöläisten työehto-opas. – Eikö kukaan huomannut? Tätä Vasama miettii tapaus Närpiöstä. Vaikka siellä paljastuneiden hyväksikäyttöepäilyjen tutkinta onkin vielä kesken, voi Vasama varmuudella todeta, että työnvälityspalkkioiden laitonta keräämistä tapahtuu muuallakin kuin Närpiössä. Liigat eivät toimi vain ulkomailla, Vasama alleviivaa. Muiden haastateltavien tavoin Vasama toivoo tiiviimpää ja systemaattisempaan yhteistyötä sekä viranomaisten kesken että viranomaisten ja ammattiliittojen kesken. Lainsäädännön hän näkee jo nytkähtäneen parempaan suuntaan. Mutta ulkomaalaislain uudistus jäi hänestä ainakin yhdessä pykälässä vajaaksi. Vasama näkee kuuden kuukauden rekrytointikiellon estovaikutukseltaan liian lyhyenä sille työnantajalle, joka jää kiinni EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työperäisestä hyväksikäytöstä. Vasama toivoo, että lainsäädännön muuttamisessa kuunneltaisiin edelleen ammattiliittojen asiantuntemusta. Nyt hän pelkää, että työlupien myöntämisen uudistamisaikeet jättävät työntekijät ja heidän oikeutensa nopeuttamistavoitteen jalkoihin. Millä perusteilla ja millä tiedoilla maahanmuuttovirastolle laaditaan ”hyvien” työnantajien lista? OLKAAMME SILMINÄ JA KORVINA – Ei ole sen tärkeämpää roolia kuin olla siellä työpaikalla silminä ja korvina, kuunnella ja katsella herkillä, mitä tapahtuu, Vasama sanoo puolestaan liiton jäsenistä ja luottamusmiehistä. Aina voi ottaa yhteyttä aluehallintoviraston työsuojeluun tai omaan liittoon, jos epäily hyväksikäytöstä herää. Vasama mainitsee, että hänelle on kerrottu jopa samalla paikkakunnalla asuvista, aivan toisen alan työntekijöistä, epäilyn synnyttyä. Jokaisella meistä on mahdollisuus luoda yhteys siihen ulkomaalaiseen työkaveriin, tulla tutuksi, voittaa luottamus ja olla lopulta osana sitä työyhteisön verkostoa, joka estää hyväksikäytön, Vasama uskoo. – Mene rohkeasti juttelemaan. Sinua voi jännittää, mutta sitä ulkomaalaista jännittää takuulla vielä enemmän. ? Tekija?_2022_4_sisus.indd 25 Tekija?_2022_4_sisus.indd 25 11.4.2022 14.33 11.4.2022 14.33
26 Tekijä 4/2022 AUTAMME SINUA VALITSEMAAN PARHAAN TEGERA ® PRO -KÄSINEEN! ej en da ls .c om Skannaa QR-koodi ja löydä lisätietoa sekä lähin jälleenmyyjäsi. TEGERA ® PRO -tuoteperhe tarjoaa aina luotettavimman suojan, parhaan mahdollisen käyttömukavuuden ja erinomaisen pidon. Laajasta ja laadukkaasta TEGERA ® PRO -valikoimasta löydät suojakäsineet, jotka sopivat täydellisesti juuri sinun työtehtävääsi. TEGERA ® -jälleenmyyjäsi auttaa sinua oikean käsineen valinnassa. Tekija?_2022_4_sisus.indd 26 Tekija?_2022_4_sisus.indd 26 11.4.2022 14.33 11.4.2022 14.33
AJASSA ? Sotaa pakenevat ovat työmarkkinoilla haavoittuvassa asemassa ? Sota tuo epävarmuutta teollisuuteen ? VIERAILIJA: Juha Antila: Huonosti järjestetty työ aiheuttaa ikävyyksiä ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? BLOGI: Turja Lehtonen: Työvoiman liikkuvuus keskusteluttaa LUETUIMMAT MAALISKUU www.tekijälehti.fi Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama kertoi medialle ukrainalaisen työvoiman tilanteesta Teollisuusliiton tilaisuudessa 25.3. KI TI H A IL A ”ME EMME JÄTÄ PAPERILIITTOA YKSIN” TYÖMARKKINAT Teollisuusliitto ei ole sivustaseuraaja UPM:n ja Paperiliiton välisessä riidassa, Teollisuusliiton hallitus linjasi kokouksessaan maaliskuun lopussa. Hallitus lähetti terveiset seuraavalla viikolla kokoontuneelle UPM:n yhtiökokoukselle päättämällä ottaa Teollisuusliiton vastattavaksi Paperiliiton jäsenilleen maksamia lakkokorvauksia yhteensä 2,2 miljoonan euron edestä. Päätöksellään Teollisuusliitto osaltaan varmistaa sen, että Paperiliitolla on mahdollisuus jatkaa työtaistelua UPM:ssä niin pitkään, kuin tarve vaatii. Liiton hallitus vaati, että UPM:n johdon on luovuttava työehtojen heikennyksistä ja työnantajan määräysvallan kasvattamisesta. Paperiliiton vaatimukset ovat täysin linjassa sen kanssa, mitä toimialan muut yritykset ovat jo kuukausia sitten sopineet. UPM:n vaatimusten kohtuuttomuutta kuvastaa hyvin myös se, että lähes koko yksityinen sektori on sopinut kuluvalla työmarkkinakierroksella työehdoista ilman lakkoja. Vain UPM:ssä työt seisovat. Hallituksen mukaan UPM:n johto tekee itsepäisyydellään karhunpalveluksen yrityskohtaisesta työehtosopimisesta haaveilevalle elinkeinoelämälle. Vuosien lobbaustyö ja mielikuvien rakentaminen on mennyt viikoissa romukoppaan, kun palkansaajien huolista on UPM:n toiminnan myötä tullut totisinta totta. Luottamus yrityskohtaiseen sopimiseen on pitkittyneen työtaistelun ja UPM:n kohtuuttomien vaatimusten myötä heikentynyt. Luottamuksen palautuminen vie aikaa ja vaatii tekoja. HÄTÄAPUA UKRAINALAISILLE UKRAINA Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat johtaneet miljoonien ihmisten kärsimykseen ja lukuisiin kuolemiin. Miljoonat ukrainalaiset ovat jo joutuneet hakemaan turvapaikkaa naapurimaista. Teollisuusliiton verkkosivuille on koottu tunnettuja ja luotettavia avustuskohteita. Niiden kautta lahjoituksesi löytävät varmasti perille. Ammattiosasto voi ilmoittaa lahjoituksestaan osoitteeseen jarjestaminen@teollisuusliitto.fi . Nimiä lisätään liiton kotisivulle pari kertaa viikossa. Tähän mennessä yli 90 ammattiosastoa on lahjoittanut eri järjestöjen kautta jo 80 000 euroa. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ukraina LYHYET 4/2022 Tekijä 27 AUTAMME SINUA VALITSEMAAN PARHAAN TEGERA ® PRO -KÄSINEEN! ej en da ls .c om Skannaa QR-koodi ja löydä lisätietoa sekä lähin jälleenmyyjäsi. TEGERA ® PRO -tuoteperhe tarjoaa aina luotettavimman suojan, parhaan mahdollisen käyttömukavuuden ja erinomaisen pidon. Laajasta ja laadukkaasta TEGERA ® PRO -valikoimasta löydät suojakäsineet, jotka sopivat täydellisesti juuri sinun työtehtävääsi. TEGERA ® -jälleenmyyjäsi auttaa sinua oikean käsineen valinnassa. Näytä juhannustyylisi! Juhannuksen alla ilmestyy Tekijän kesän tuplanumero. Keräämme lehteen kuvia Teollisuusliiton jäsenten juhannustyyleistä ja -pukeutumisesta eri vuosikymmeniltä. Kerro meille lyhyesti, miten juhlistat keskikesän juhlaa ja lähetä toimitukselle kuvia itsestäsi kuluneiden vuosien juhannuksina. Tekijä julkaisee osan kuvista. Lähetä kuvat osoitteeseen tekija@teollisuusliitto.fi . Laita viestin otsikoksi ”juhannustyyli”. Liitä mukaan tieto siitä, keitä kuvissa esiintyy, missä kuva on otettu ja miltä vuodelta kuva on. Mikäli kuvissa esiintyy useampi henkilö, muistathan pyytää luvan kuvan julkaisuun myös heiltä. SINUSTAKO KORKEAKOULUOPISKELIJA? KOULUTUS Oletko joskus harkinnut korkeakouluopintoja? Teollisuusliitto tarjoaa jäsenilleen väylän polkuopintojen kautta yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun Humakin kanssa. 60 opintopisteen laajuiset polkuopinnot kestävät 1–1,5 vuotta. Kun suoritat polkuopinnot hyväksytysti, Teollisuusliitto maksaa kurssikustannukset. Polkuopintojen jälkeen, eli kun sinulla on koossa 60 opintopistettä, voit hakea yhteisöpedagogin opintoihin. Hae ensi syksynä aloittavaan pilottiryhmään 2.5. mennessä. Ryhmään otetaan 15 opiskelijaa Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/sinustako-korkeakouluopiskelija TYÖVÄENLIIKKEEN VAPUN MARSSIT, TAPAHTUMAT JA PUHUJAT: www.sak.fi/vappu • Facebook Teollisuusliitto • Twitter @?nindustrial • Instagram @teollisuusliitto • YouTube Teollisuusliitto • LinkedIn Teollisuusliitto Seuraa, tykkää, jaa! Tekija?_2022_4_sisus.indd 27 Tekija?_2022_4_sisus.indd 27 11.4.2022 14.33 11.4.2022 14.33
4/2022 Tekijä 29 ? Liima yhdistää TYÖSSÄ ? Liimanvalmistuksessa työskentelevä tuontantotyöntekijä Mika Järvinen laskee dispersiota eli liiman sideainetta sekoittajaan. Yli sata tuotantotyöntekijää valmistaa Kiillon tehtailla Lempäälän Sääksjärvellä liimoja, laasteja ja tasoitteita. Työpaikka Kiillolla on haluttu, koska työnantaja pitää työntekijöistään hyvää huolta. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN Kiilto aloitti Tampereella vuonna 1919 hiusvesija kenkäplankkitehtaana. Viisi vuotta myöhemmin yritys sai nykyisen nimensä tuotteistaan: maaleja, kiillotteita ja vahoja kenkätehtaille sekä spriilakkoja ja kiilloketta huonekalutehtaille. Tekija?_2022_4_sisus.indd 29 Tekija?_2022_4_sisus.indd 29 11.4.2022 14.34 11.4.2022 14.34
30 Tekijä 4/2022 H ento liiman haju leijailee vastaan Kiillon polymerointilaitoksen rappukäytävässä Lempäälässä. Polymeroija Jarmo Altonen on pyöräillyt töihin kuudeksi. – Viime viikolla työkaverit laittoivat jugurttipurkista räpättimiä polkupyöräni pinnoihin. Kyllä huumori kuuluu työpäivään, Altonen toteaa. Hän polymeroi jokaisessa työvuorossaan 10 000 kiloa dispersiota eli liiman sideainetta. – Kemia on ihmeellistä. Jokainen ajo on erilainen. Käytän samoja raaka-aineita joka päivä, mutta ne käyttäytyvät aina eri lailla. Kun prosessi on valmis, Altonen siirtää dispersion reaktorista jäähdytyssäiliöön. Siellä se on kahdeksan tuntia ennen kuin se siirretään putkia pitkin liimatehtaaseen. –Tämä on pääasiassa valvomotyötä. Liikun työvuoron aikana vain puoli tuntia, kun käyn ? ”Työmatka on lyhyt, ja täällä on hyvät työkaverit ja edut. Olen viihtynyt”, sanoo vuodesta 2004 Kiillolla työskennellyt polymeroija Jarmo Altonen. KIILTO OY PERUSTETTU 1919 KOTIPAIKKA Lempäälä PÄÄOMISTAJAT Erkki Solja ja lapset Eeva ja Ville Solja TUOTANTO Teollisuuden liimat, palonestotuotteet ja rakentamisen tuotteet kuten laastit, tasoitteet ja lattiapäällysteet HENKILÖSTÖ 214 työntekijää, joista tuotannossa 117 LIIKEVAIHTO 70,3 miljoonaa (2020) Tekija?_2022_4_sisus.indd 30 Tekija?_2022_4_sisus.indd 30 11.4.2022 14.34 11.4.2022 14.34
4/2022 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? pesemässä reaktorin. Liikkua pitää sitten töiden jälkeen. Työnantaja tarjoaa tennistä, padelia, jääkiekkoa, sählyä, lentopalloa ja joogaa, mutta Altosta ei ole viime vuosina treeneissä näkynyt. – Polvet vähän juilii. Ensin leikattiin toinen ja nyt kiukuttelee toinen. Kiekkotreenien sijaan Altonen käy kerran viikossa työnantajan kustantamassa fysioterapiassa. Siitä on ollut apua, hän sanoo. Lisäksi Altonen metsästää ja golfaa. – Pistin koko e-passini golfiin, Altonen sanoo ja kertoo, että Kiilto tukee työntekijöidensä liikuntaja kulttuuriharrastuksia jopa 400 eurolla vuodessa. “OPIN JOKA PÄIVÄ UUTTA” Liimatehtaan toisessa kerroksessa tuotantotyöntekijä Mika Järvinen valuttaa liiman sideainetta sekoittajaan isosta IBC-kontista. Tällä kertaa sitä tarvitaan 340 kiloa. – Sekoitamme raaka-aineet reseptin mukaan. Osa tulee putkia pitkin ja osa on konteissa. Resepteissä lukee myös, millä nopeuksilla liimaa sekoitetaan ja kuinka kauan. Järvinen on työskennellyt Kiillolla 21 vuotta. Hän aloitti pakkaamossa armeijan jälkeen ja suoritti ensimmäisinä työvuosinaan kemian ammattitutkinnon. – Se oli työpaikan järjestämä koulutus. Sain siitä ammattitaidon ja siirryin sitten pakkaamosta liimanvalmistukseen vuonna 2004, Järvinen kertoo. Hän on viihtynyt Kiillolla hyvin eikä suunnittele vaihtavansa työpaikkaa. – Työ on mielenkiintoista. Opin joka päivä jotain uutta, ja haasteetkin lisääntyivät pari vuotta sitten, kun aloitin liiman valmistuksen kymppinä. ? Tuotantotyöntekijät Laura Suominen (vas.) ja Sari Vuori vaihtavat uudet etiketit etiketöintikoneelle. Tekija?_2022_4_sisus.indd 31 Tekija?_2022_4_sisus.indd 31 11.4.2022 14.34 11.4.2022 14.34
32 Tekijä 4/2022 32 Tekijä 4/2022 Järvinen sulkee sekoittajan luukun, ja kone aloittaa työnsä. Kun raaka-aineet ovat sekoittuneet tasaiseksi liimaksi, Järvinen ottaa siitä näytteen. – Laadunvalvontalaboratorio tutkii sen ja antaa liimalle pakkausluvan, jos väri, viskositeetti ja ph-arvo ovat oikeissa rajoissa, hän kertoo. UUSI KULJETIN TOI JOULUN Ennen kuin liimat voidaan pakata, pitää niille varatut astiat etiketöidä. Tuotantotyöntekijä Laura Suominen syöttää harmaita 15 litran suorakaideastioita lavalta upouuden kuljettimen kitaan. – Kun tämä uusi kone tuli helmikuussa, olin kuin lapsi jouluaattona. En meinannut malttaa kotiin lähteä, Suominen sanoo. Eikä aikaakaan, kun astiat jo vilistävät linjastoa pitkin, ja etiketöintikone lätkii tarrat niiden molempiin poskiin. – Uusi kuljetin säästää olkapäitä. Se oli työnantajan toivekin, että sairaspoissaoloja olisi vähemmän, kun kone hoitaa fyysisimmän osuuden, tuotantotyöntekijä Sari Vuori sanoo ja pinoaa linjaston toisessa päässä astioita lavalle. Lähipäivinä niihin pakataan NoWo-seinäliimaa. – Yritämme olla kaksi päivää tuotantoa edellä. Vuori pääsi Kiillolle töihin työharjoittelun jälkeen vuonna 2000. Sitä ennen hän työskenteli Viialan nahkatehtaalla, kunnes se teki konkurssin vuonna 1995. – Sen jälkeen olin lasten kanssa kotona, kunnes kuopus täytti kolme. Vuoren mukaan väki viihtyy Kiillolla, eivätkä 30–40 vuoden työurat ole harvinaisia. – Kiillon yksi vahvuus on, että täällä voi tehdä päivätyötä ja viikonloput ovat vapaat. Ketään ei runnota kahteen vuoroon. Pakkaamossakin teemme aamua, päivää ja iltaa. Myös Laura Suominen kiittelee työnantajaa joustavaksi. – Pelaan amerikkalaista jalkapalloa ja pääsen käymään hyvin treeneissä. Etenkin pelejä edeltävät treenit ovat tosi tärkeät. TAUOT SAA PITÄÄ Seinäliimaerää varten tarvitaan 330 astiaa. Koneen mukaan yksi astia puuttuu, Suominen toteaa. – Varmaan yksi puuttuu, vastaa Vuori, joka on pitänyt astioista lukua. Niinpä linjastolta tulee vielä yksi astia. – Vaikka täälläkin on kiirettä, saan kuitenkin pitää tauot. Työ on paremmin rytmitettyä kuin edellisessä työpaikassani pieneläinklinikalla, Suominen sanoo. Siellä hän uupui ja päätti vaihtaa alaa. – Opiskelin Valkeakosken ammattiopistossa prosessiteollisuutta. Olin paperipuolella, mutta tein samalla kemiankin paperit, jotta pystyn hakemaan töitä kummaltakin puolelta. Suominen sai vakituisen paikan Kiillolta viime syksynä harjoittelun ja oppisopimuksen kautta. Nyt hän opiskelee Kiillon sisäisessä koulutuksessa turvallisuusvalvojaksi. – Palkka voisi aina olla parempi, mutta omalla aktiivisuudella siihen voi vaikuttaa. Jos haluaa, voi opetella uutta. Palkkaluokka nousee sen mukaan, mitä enemmän osaa. Kun Suominen aloitti klinikkaeläinhoitajana, hänen palkkansa oli 1 100 euroa kuussa. – Kymmenessä vuodessa sain sen sellaiselle tasolle, jonka saavutin täällä kahdessa vuodessa. Minusta on ihan outoa, että minulla on säästötili. Alanvaihto kannatti myös ihmissuhteiden kannalta. Kiillolta löytyi uusia ystäviä ja mies. – Liima yhdistää, Suominen vitsailee. TUOTANNOSSA VALTAOSA MIEHIÄ Seinän toisella puolella pääluottamusmies, tuotantotyöntekijä Paula Järvinen valmistautuu laskemaan tasoitetapettiliimaa suorakaideastioihin. – Olen nyt toista vuotta pääluottamusmiehenä. Asetuin ehdolle, koska halusin vaikuttaa ? Yhdentoista maissa Laura Suominen (vas.) ja Sari Vuori suuntaavat lounaalle. ”Yleensä meille tulee näihin aikoihin valmistuksesta uudet työkortit ja sitten tiedämme, mitä teemme loppupäivän ja seuraavan aamun”, Vuori kertoo. Kiillon Lempäälän-tehtaiden katoille on asennettu runsaat 3 000 aurinkopaneelia. Ne tuottavat vuodessa noin 800 000 kWh sähköä, mikä vastaa noin 15 prosenttia tehtaiden vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Yhtiön johto on linjannut, että Kiilto käyttää vuonna 2028 vain uusiutuvaa energiaa. KI IL TO Tekija?_2022_4_sisus.indd 32 Tekija?_2022_4_sisus.indd 32 11.4.2022 14.34 11.4.2022 14.34
4/2022 Tekijä 33 ? TYÖSSÄ “YHTEISTÄ KEMIAA” Liimatehtaan lisäksi Kiillolla on Lempäälässä toinenkin tehdas. Se sijaitsee kivenheiton päässä vanhan Tampereentien toisella puolella. Siellä tehdään saumalaasteja ja tasoitteita rautakauppoihin ja urakoitsijoille. Vuonna 2006 valmistuneen tehtaan siilot kohoavat 43 metrin korkeuteen. Siiloista raaka-aine annostellaan vaakojen kautta sekoittajaan ja jaetaan pakkauslinjastoille. Yhdellä linjastoista työskentelee tuotantotyöntekijä Mika Järvensivu työparinsa Juha Timosen kanssa. – Pakkaamme parhaillaan tummanharmaata lattiasaumalaastia suursäkeistä kymmenen kilon ämpäreihin, Järvensivu kertoo. Hän valvoo linjaston häntäpäätä. Siellä kone pudottaa laastin ämpäriin, laittaa kannen päälle ja lyö tarran ämpärin kylkeen. – Olin aina ollut kiinnostunut tulemaan tänne töihin, koska asun lähellä ja olin kuullut Kiillosta pelkkää hyvää, mutta en päässyt, Järvensivu sanoo ja pinoaa ämpäreitä trukkilavalle. Vajaa viisi vuotta sitten tärppäsi. Järvensivu kuuli kaveriltaan, että Kiillolle haetaan työntekijöitä ja sai tältä suositukset. – Tämä on paras työpaikka, missä olen ollut. Työnantaja on reilu ja pitää huolta työntekijöiden terveydestä. Järvensivu arvostaa myös työnantajan tarjoamia harrastusmahdollisuuksia, vaikka ei pienten lasten isänä olekaan niitä ehtinyt viime vuosina juuri hyödyntää. Maaliskuussa hän kuitenkin osallistui työpaikan pilkkikisoihin. – Se oli kyllä mukava tapahtuma. Kaikki yhteinen tekeminen on plussaa. Se antaa paljon hyviä kokemuksia ja luo yhteistä kemiaa. Kun lavalla on 44 ämpäriä, Järvensivu hakee trukin, siirtää lavan varastoon odottamaan kyytiä maailmalle ja palaa takaisin linjastolle uuden lavan kanssa. – Toivottavasti minun ei tarvitse koskaan vaihtaa työpaikkaa. Tuotantotyöntekijä Mika Järvensivu on yksi laastitehtaan viidestätoista työntekijästä. Hän siirtyi Kiillolle varastohommista syksyllä 2017. Tekija?_2022_4_sisus.indd 33 Tekija?_2022_4_sisus.indd 33 11.4.2022 15.17 11.4.2022 15.17
34 Tekijä 4/2022 SUOJAIMET KÄYTTÖÖN työhyvinvointiin, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, hän sanoo. Järvinen tuli Kiillolle 20 vuotta sitten liimanvalmistuksessa työskentelevän veljensä Mika Järvisen jalanjäljissä. – Alkuun olin kesät kotona. Vakituisena aloitin vuonna 2007. Sittemmin toinenkin veljistäni päätyi tänne. Hän tosin oli välillä viisi vuotta pois, mutta palasi viime syksynä. Kiilto työllistää Lempäälässä lähes 120 tuotantotyöntekijää. Järjestäytymisaste on yli 80 prosenttia. Työntekijöistä valtaosa on miehiä. – Meillä on tuotannossa 17 naista. Heistä kaksi työskentelee liimanvalmistuksessa, yksi laastitehtaalla ja loput täällä pakkaamossa, Järvinen kertoo. Hän toimii myös Forssan lattiatasoiteyksikön ja Vantaan varaston pääluottamusmiehenä. Niissä työskentelee yhteensä yhdeksän ihmistä. Kiillon Lempäälän-tehtaiden työntekijät kuuluvat ammattiosasto 509:ään eli Tekno-Kemia Lempäälään. – Olemme järjestämässä nimikilpailua, jotta saamme ammattiosastolle kuvaavamman nimen, Järvinen kertoo. ? Viimeiset kolme vuotta Kiillolla on kehitetty erityisesti koneturvallisuutta, kertoo työsuojeluvaltuutettu Aleksi Saarinen. – Koneita on päivitetty ja vanhoja koneita, joita ei ole pystytty tekemään turvallisiksi, on hävitetty. Vanhimmat käytöstä poistetut koneet ovat olleet 1980-luvulta. Saarinen työskentelee sähköasentajana kunnossapidossa. Hän toimii nyt toista kautta työsuojeluvaltuutettuna. – Siksi minä tähän lähdinkin, kun työturvallisuus kuuluu myös omaan ammattiini. Nyt pystyn vaikuttamaan siihen entistä enemmän. Työnantaja suhtautuu Saarisen mukaan positiivisesti hänen ehdotuksiinsa, mutta jos niistä aiheutuu isoja kustannuksia, eivät ehdotukset tahdo edetä. – Seuraavaksi kehitämme työergonomiaa, ja työntekijöiden suojainkoulutukset alkoivat maaliskuussa. Suojaintoimittajan kouluttaja käy joka osastolla. Työntekijät käyttävät suojalaseja tunnollisesti, mutta hengityssuojaimet ja paksut kumihanskat tuppaavat osalta unohtumaan, Saarinen sanoo. – Suojaimia on kaikki kaapit aina väärällään. Olen muistuttanut esimiehiä, että he vahtisivat suojainten käyttöä paremmin. Valvonta on kuitenkin heidän vastuullaan. ? ”Liuotinpohjaiset tulostinmusteet eivät ole kovin terveellisiä. Tavalliset kumihanskat sulavat hetkessä, ja hajukin on pistävä. Alkuvuodesta saimme etiketöintiin liuotinvapaan mustesuihkutulostimen ja samalla sain puhuttua, että uusimme tulostimet muuallakin”, kertoo työsuojeluvaltuutettu, sähköasentaja Aleksi Saarinen. ? Kiillon laastitehtaan siilot kohoavat yli 40 metrin korkeuteen Lempäälän Sääksjärvellä. Tekija?_2022_4_sisus.indd 34 Tekija?_2022_4_sisus.indd 34 11.4.2022 14.35 11.4.2022 14.35
4/2022 Tekijä 35 TYÖSSÄ ”Meillä on tuotannossa 17 naista, joista suurin osa työskentelee täällä pakkaamossa.” PAULA JÄRVINEN Pääluottamusmies, tuotantotyöntekijä Tekija?_2022_4_sisus.indd 35 Tekija?_2022_4_sisus.indd 35 11.4.2022 14.35 11.4.2022 14.35
36 Tekijä 4/2022 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Opas liitoille työstä ja ilmastosta ”I lmastonmuutos on megatrendi, joka läpäisee kaiken työnteon ja kaikkien ammattien arjen. Vaikka kaikki ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehdyt toimet onnistuisivat täydellisesti, jo tähänastiset hiilidioksidipäästöt vaikuttavat ja tulevat vaikuttamaan kaikkeen, SAK:n ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen sanoo. Kuumat kesät, kuivuus, rajut sateet ja tulvat, liukkaus… Nämä kaikki ilmastonmuutokset seuraukset ovat jo todellisuutta. – Esimerkiksi hellejaksot lisäävät työn kuumarasitusta. Työ on tauotettava uudelleen. Ehkä työsuojelulainsäädäntöä on myös tämän takia uudistettava? Tämä on esimerkki siitä, miten työntekijät on otettava huomioon tulevaisuuden muuttuvissa oloissa. Ay-liike on kyllä pitänyt yllä keskustelua ilmastonmuutoksen hillinnästä, mutta ei niinkään siihen sopeutumisesta. Toiviainen sanoo, että nimenomaan siksi tuoretta opasta ”Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja työelämä” tarvitaan. Ay-liike on nostanut esiin myös vaatimukset ”reilusta siirtymästä”. Ilmastotoimien pitää kohdella kaikkia yhteiskuntaluokkia reilulla tavalla. – Reilu eli oikeudenmukainen siirtymä on aivan keskeinen asia ay-liikkeelle. Sen toteutuessa ilmastopoliittiset toimet on helpompi hyväksyä ja niihin on helpompi sitoutua, Toiviainen alleviivaa. ILMASTOKURSSI MURIKKAAN? SAK:n asiantuntija sanoo, että ensimmäiseksi ammattiliittojen pitäisi nostaa jäsentensä, luottamushenkilöidensä ja asiantuntijoidensa tietämystä ilmastonmuutoksesta. – Ei yhtään hassumpi ajatus! Näin Toiviainen vastaa heittoon siitä, että Teollisuusliittohan voisi järjestää Murikka-opistoonsa ilmastonmuutoksen teemakurssin. Hän myös kaavailee, että samalla päästäisiin miettimään eri toimialojen ja yksittäisten työpaikkojen omia ratkaisuja. – Ilmastotieteilijät eivät tietenkään tunne kaikkia työolosuhteita, tarvitaan työntekijöiden ja asiantuntijoiden osaamisen ”törmäyttämistä” ratkaisujen löytämiseksi. ”KOKONAISPALETTI” MUISTETTAVA Ay-liikkeen pitäisi Toiviaisesta muistaa kaikissa toimissaan ”kokonaispaletti”. Tällä hän tarkoittaa sitä, että ilmastokriisi liittyy täysin elimellisesti biodiversiteetin, eli elonkirjon, kaventumiseen, vesien saastumiseen ja kaikkiin muihinkin kriiseihin mikromuovin harjoittamaa maailmanvalloitusretkeä unohtamatta. – Tämä on raflaavasti sanottu, mutta silti totta: Elinkelvottomalla planeetalla ei ole yhtäkään työpaikkaa. Mikään inhimillinen toiminta, mukaan lukien taloudellinen toiminta, ei voi jatkua niin, että se ylittäisi maapallon ekologiset reunaehdot. Tämä on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Konkreettisena apuna siihen, miten noita reunaehtoja ja ”kokonaispalettia” voisi hahmottaa, Toiviainen tarjoaa elinkaariajattelua. Esimerkiksi sähköautoilla ajaminen on vähäpäästöistä, mutta autojen valmistaminen vie paljon energiaa ja resursseja, ja akkumateriaalien louhintaan saattaa liittyä ihmisoikeuksien polkemista, työntekijöiden hyväksikäyttöä ja ympäristön saastumista. Toiviaisesta ay-liike voisi pohtia sähköautoilun kaltaisissa kompleksisissa asioissa kestävyyden merkitystä kokonaisvaltaisesti. Myös sosiaalisen kestävyyden käsite tulisi muistaa, sovellutuksena esimerkkimme: vähävaraisimmilla ei ole varaa autoon, sähköautosta puhumattakaan. – Kestävyyteen kuuluu niin ekologinen, sosiaalinen kuin taloudellinenkin ulottuvuus, Toiviainen muistuttaa. LUE LISÄÄ: SAK:n opas ammattiliitoille: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja työelämä www.sak.fi/serve/ilmastonmuutokseen-sopeutuminen-ja-tyoelama SAK on julkaissut ammattiliitoille oppaan siitä, miten työntekijät otetaan huomioon sopeutumisessa ilmastonmuutokseen. Kestävyyskriisi pitäisi liitoissa muistaa kuitenkin kokonaisuudessaan, sanoo keskusjärjestön ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen. Uhka vai mahdolisuus? Aurinko voi olla ehtymätön energianlähde. Tekija?_2022_4_sisus.indd 36 Tekija?_2022_4_sisus.indd 36 11.4.2022 14.35 11.4.2022 14.35
MAATALOUS Suomessakin kielletään indoksakarbi-tehoainetta sisältävien hyönteismyrkkyjen käyttö perustuen EU:n elintarviketurvallisuusviraston päätökseen. Aineen käyttö aiheuttaa lehtisalaatin tuholaisten torjunnassa suuren riskin sekä työntekijöille että kuluttajille. Aine vaarantaa mehiläiset silloin, kun sitä käytetään maissin, sokerimaissin tai lehtisalaatin siementen tuotannossa. Viranomaiset löysivät ainetta käytettäessä myös luonnonvaraisiin nisäkkäisiin ja erityisesti pieniin kasvissyöjänisäkkäisiin kohdistuvan pitkän aikavälin riskin. Suomen turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes tiedottaa poistavansa Avaunt 150-, Stewardsekä Maatilan Indoksa -valmisteet kasvinsuojeluainerekisteristä 19.9.2022. Näille indoksakarbia sisältäville valmisteille Tukes myöntää siirtymäajat myyntiä ja jakelua varten tämän vuoden toukokuun loppuun. Olemassa olevien varastojen hävittämiselle ja varastoimiselle on myönnetty siirtymäaikaa 19. päivään syyskuuta, eli rekisteristä poistamiseen saakka. GLYFOSAATILLEKIN KIELTO? Euroopan maataloustyöntekijöiden ammattiliittoja edustava EFFAT on jo viime vuoden puolella vaatinut kasvimyrkky glyfosaatin käytön välitöntä kieltämistä. Eurooppalainen kattojärjestö toteaa pitävänsä kaikkein tärkeimpänä syynä vaatimukseensa maataloustyöntekijöiden terveyden suojelemista. EFFAT toteaa, että glyfosaatin haittavaikutuksista kertyy yhä enemmän todistusaineistoa. Aine on myrkyllinen ihmiselle kohottaen sekä syövän että hormonaalisten häiriöiden riskiä. Glyfosaatti on vahingollista koko elonkirjolle ja kaikille ekosysteemeille, todetaan järjestön julkilausumassa. 4/2022 Tekijä 37 TYÖSSÄ TYÖSSÄ HYÖNTEISMYRKKY INDOKSAKARBI KIELLETÄÄN KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? ”Glyfosaatti on vahingollista koko elonkirjolle ja kaikille ekosysteemeille.” Miten työpaikalla on huomioitava työntekijän työtai toimintakyvyn heikkeneminen? Työkykyyn vaikuttavat monet asiat. Työpaikoilla jo lainsäädäntö edellyttää ennakoivaa toimintaa. Siitä on saatu hyviä tuloksia: sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja työviihtyvyys lisääntynyt, minkä kautta myös työn vetovoima on kasvanut. Ennakoivasta toiminnasta huolimatta työntekijän työtai toimintakyky voi laskea. Tämän vuoksi on ensisijaisen tärkeää, että työpaikoilla kehitetään malleja, joilla heikentynyt työja toimintakyky huomioidaan ajoissa. Yksi malli on työterveyshuollon suorittama vuosittainen terveystarkastus, jonka lähtökohtana toimivat työpaikkaselvityksessä paljastuneet, työkykyä mahdollisesti heikentävät asiat ja altisteet. Tämä auttaa tukemaan niiden henkilöiden työkykyä, jotka tukea tarvitsevat. Samalla tarkastus toimii työterveyshuollon työkaluna, kun työntekijä ohjataan työterveyshuoltolain mukaiseen kuntoutukseen. Tukimuotoja voivat olla esimerkiksi Kelan kuntoutus (mm. Kiila), eläkeyhtiön kuntoutustuki tai työn keventäminen työpaikalla. Liiton työympäristöyksikkö on apunasi paitsi työpaikan työturvallisuuden kehittämisessä, myös yksittäisen työntekijän työkyvyn ylläpitämisessä! SYÖVÄNTORJUNTAAN PÄIVITYS EU-MAISSA tai perimän muutoksia aiheuttavilta aineilta. Uusin tieto osoittaa, että lisääntymisvaaralliset aineet voivat vaikuttaa aikuisten miesten ja naisten sukupuolitoimintoihin ja lastensaantikykyyn. Samaten ne voivat vaikuttaa lasten kehitykseen. Direktiiviin (EU) 2022/431 suomenkielinen käännös löytyy osoitteesta: eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ TXT/?uri=CELEX:32022L0431 TERVEYS Euroopan unionin niin sanotun syöpädirektiivin neljäs päivitys on julkaistu maaliskuun 16. päivän EU:n virallisessa lehdessä. Direktiivi laajenee nyt kattamaan myös lisääntymiselle vaarallisia, eli reprotoksisia, aineita. Lisäksi bentseenille, akryloniitille ja nikkeliyhdisteille tulee uudet raja-arvot. Direktiivin tavoitteena on suojella työntekijöitä, heidän terveyttään ja turvallisuuttaan työperäisiltä, syöpää IS TO CK Tekija?_2022_4_sisus.indd 37 Tekija?_2022_4_sisus.indd 37 11.4.2022 14.35 11.4.2022 14.35
38 Tekijä 4/2022 Kesäpäivä Särkänniemessä 18.6. Etelä-Suomen, Lounais-Suomen, Länsija Sisä-Suomen ja Pohjanmaan alueiden jäsenille Ilmoittaudu viimeistään 27.5. www.teollisuusliitto.fi/kesapaiva Sä rk ä nn ie m i Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja • sievi.com Cobra 2 Roller+ S3 Koot 35–48 TractionPro Tekija?_2022_4_sisus.indd 38 Tekija?_2022_4_sisus.indd 38 11.4.2022 14.35 11.4.2022 14.35
SOTAA PAKENEVAT HAAVOITTUVASSA ASEMASSA työoloihin. Työntekijät ovat myös riippuvaisia työnantajista, jotka voivat estää jatkoluvan saannin työlupaan. – Työnantajien pitää nyt kantaa eritystä vastuuta työoloista ja työehtojen noudattamisesta, Vasama sanoo. Teollisuusliitto auttaa muun muassa tarjoamalla tietoa maatalousalan työehdoista myös ukrainaksi. Liiton verkkosivuilta löytyy myös ukrainankielinen maaseutuelinkeinojen työehtosopimus. Teollisuusliiton hallinnoimassa Hermes-hankkeessa kehitetään puhelinsovellus, josta kausityöntekijät saavat tietoa muun muassa ukrainaksi. Lue lisää: www.tekijalehti.fi/sotaa-pakenevat UKRAINA Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi arvioiden mukaan tuoda Suomeen jopa 80 000 sotaa pakenevaa. Työperäisen hyväksikäytön torjuntaa täytyy terästää, sillä tulijat ovat entistä haavoittuvammassa asemassa. Arvioiden mukaan vuonna 2021 suomalaisilla työmarkkinoilla oli 15 000–17 000 ukrainalaista työntekijää. Viime vuonna Suomessa asui ja työskenteli pysyvästi noin 3 600 ukrainalaista. Arvioiden mukaan kausitöissä Suomessa vieraili noin 10 000 ukrainalaista. – Maatalouden kausityöntekijät ovat lähes poikkeuksetta ukrainalaisia, Teollisuusliiton maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan ja turkistuotantoalan sopimusasiantuntija Riikka Vasama kertoo. Teollisuusliiton sopimusaloilla ukrainalaiset työskentelevät yleensä alkutuotannossa esimerkiksi marja-, maitoja eläintiloilla, turkistarhoilla, puuja taimitarhoilla sekä metsäpalveluyrityksissä. Ukrainalaisia työskentelee myös teollisuudessa sekä rakennusja palvelualoilla. Ukrainassa ei ole lainkaan julkista työnvälitystä, joten maksullinen työnvälitys on ollut maan tapa. Ulkomaille lähtevien työntekijöiden suuri määrä on tehnyt välityksestä suuren bisneksen. Suomessa maksullinen työnvälitys on laitonta. – Kokemus on, että Ukrainasta tulevat lähes poikkeuksetta maksavat työnvälityksestä, Vasama kertoo. Hämäräperäiset työnvälittäjät ja työnantajat, heikko tietämys Suomen oloista ja puutteellinen kielitaito asettavat ukrainalaiset haavoittuvaan asemaan Suomen työmarkkinoilla. Työntekijöiden hyväksikäyttö liittyy muun muassa alipalkkaukseen, palkan lisien maksamatta jättämiseen ja huonoihin Teollisuusliitto järjesti 25.3. medialle tilaisuuden, jossa kerrottiin ukrainalaisen työvoiman tilanteesta Suomessa. Kuvassa ovat Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama sekä hallitusneuvos Olli Sorainen työja elinkeinoministeriöstä. VIELÄ ON KESÄTÖITÄ JÄLJELLÄ! TYÖTORI Kaikki Teollisuusliiton alojen avoimet työpaikat löydät yhdellä haulla Työtorista. Rajaa haku esimerkiksi kesätyöja harjoittelupaikkoihin tai etsi töitä omalta paikkakunnaltasi. Tallenna hakusi perusteella työpaikkavahti niin kuulet heti uusista työpaikoista. tyotori.teollisuusliitto.fi DUUNIVALMENNUS Teollisuusliiton jäsenetupalvelu tarjoaa tukea työnhakuun, osaamisen kehittämiseen ja työuran suunnitteluun. Mistä mulle kesäduunii -verkkokurssi on suunnattu juuri ensimmäistä kesätyötään hakeville. teollisuusliitto.duunivalmennus.com 4/2022 Tekijä 39 TYÖSSÄ LYHYET TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI 24.–25.5. Murikka-opisto Tule kuulemaan, mikä on työsuojelun merkitys tämän päivän työelämän haasteissa. Teemoina vanhemmuus, palautuminen, sosiaaliturva, kemikaalit ja paljon muuta. Seminaari on suunnattu työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille sekä kaikille työsuojeluorganisaation jäsenille. Lue lisää ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/tyoymparistoseminaari KI TI H A IL A Tekija?_2022_4_sisus.indd 39 Tekija?_2022_4_sisus.indd 39 11.4.2022 14.35 11.4.2022 14.35
Apulantaa ammattiosastoille ”N äistä koulutuksista saa tärppejä, joilla omaa tonttia saa lannoitettua, toteaa Lappeenrannan Puualan Ammattiosaston puheenjohtaja Jarno Merisalo. Hän osallistui Teollisuusliiton Lappeenrannassa järjestämään #ajatuspaja – apulantaa ammattiosastoille -koulutukseen maaliskuun lopulla. Koulutuksessa oli mukana viitisentoista henkeä Teollisuusliiton Etelä-Suomen toiminta-alueelta. – Ollaan eri aloilta ja eri kokoisilta työpaikoilta. Se jo on apulantaa, Merisalo pohtii koulutuksessa syntyviä verkostoja. Hän toimii UPM:n Kaukaan sahan pääluottamusmiehenä. Lappeenrannassa ammattiosastojen aktiiveille suunnatussa koulutuksessa pohjustettiin ammattiosastojen uudistamista. Toiminnan aktivoiminen vaatii sinnikästä työtä. TEKSTI JA KUVAT ANTTI HYVÄRINEN Yhtenä keskeisenä sisältönä oli toimipaikkakartoitukset, eli tietojen keruu osaston alueen työpaikoista. – Osastomme on toimiva, mutta työpaikkakartoitus on retuperällä, toteaa Imatran Metallityöväen ammattiosaston puheenjohtaja ja NCE Oy:n Imatran toimipaikan pääluottamusmies Pauli Riekkinen. Hän kertoo, että osaston isojen työpaikkojen tiedot ovat ajan tasalla, mutta pienemmistä toimipaikoista tiedot ovat hataralla pohjalla. Toimipaikkakartoitus voi olla suuri työ, sillä kartoitettavat työpaikat voivat olla hajallaan ja lähtötiedot puutteellisia. Koulutuksessa käytiinkin läpi, mitä tietoja toimialueesta on saatavilla liiton kautta. – Se on ikuisuushomma, jos vain hyppää autoon ja lähtee etsimään, Riekkinen toteaa. LIIKKEELLE KORONATAUOLTA Ammattiosastojen aktivoiminen koronapandemian hellittäessä on iso haaste. – Korona-aikana toiminta on vähentynyt alle puoleen. Tapahtumat jäivät kokonaan pois, Riekkinen kertoo. 40 Tekijä 4/2022 #AJATUSPAJA-KOULUTUS Ari Kunttu, Pauli Riekkinen, Minna Matikainen ja Jarno Merisalo totesivat, että pitkästä aikaa oli mukava päästä koulutukseen paikan päälle. Tekija?_2022_4_sisus.indd 40 Tekija?_2022_4_sisus.indd 40 11.4.2022 14.35 11.4.2022 14.35
Virkistystapahtumat ovat yksi keino saada ihmiset liikkeelle ja mahdollisesti muutenkin osaston toimintaan. – Keväälle ollaan suunnittelemassa luontopolkujuttuja ja kesälle eläkeläisten perinteinen teatteritapahtuma, kertoo Imatran Metallityöväen ammattiosaston hallituksen jäsen ja Ovako Imatra Oy:n työsuojeluasiamies Minna Matikainen. Hän lähti itsekin mukaan osaston toimintaan kymmenen vuotta sitten juuri tapahtuman kautta. – Kaikki alkoi siitä, kun Pauli sai houkuteltua liiton järjestämään alueelliseen tapahtumaan, Matikainen kertoo. Uusien osastoaktiivien löytäminen ei aina ole helppoa. Kouvolan Metallityöväen ammattiosaston hallituksen jäsen ja SSG Sahala Oy Voikkaan pääluottamusmies Ari Kunttu kertoo, että nuoria on osaston jäseninä, mutta harva heistä on käytännön toiminnassa mukana. – Se on ongelma. Mitä pitäisi tehdä, että nuoret lähtisivät mukaan toimintaan? Kunttu kysyy. Nelikon keskustelussa tullaan siihen tulokseen, että taikatemppuja ei keinovalikoimassa ole, joten sinnikäs toiminnan jatkaminen on tie aktiivisempaan huomiseen. – Kierroksia pitäisi vain tehdä ja käydä läpi työpaikkoja, Kunttu sanoo. – Vaikka tapahtumissa kävisi paikalla vain kymmenen henkeä, niin kannattaa jatkaa vaan, Merisalo toteaa. Merisalo on itse ollut osaston toiminnassa mukana nelisen vuotta ja puheenjohtajana hän aloitti vuoden alussa. Nuorilla perheellisillä voi olla vaikea antaa aikaa ay-toimintaan. Hän itsekin on aktivoitunut nyt, kun omat lapset ovat jo aikuisia. Tärkeää on, ettei osaston toimintaan mukaan tuleville lykätä heti kättelyssä liikaa tehtäviä. – Ehkä uudet luulevat, että vyörytetään heti hommiin, Kunttu pohtii. – Maltti kannattaa pitää hommien antamisessa. Jos uuvutetaan uusi toimija, se ei ole hyvää mainosta mihinkään suuntaan, Merisalo toteaa. AKTIIVISUUTTA TARVITAAN Työmarkkinoilla työnantajapuolen irtiotot työehtosopimustoiminnasta ovat muuttaneet asemia. Osastotoimijat pohtivat, että aktivoitumista on ollut näkyvissä työntekijäpuolella. – Liitto on ollut enemmän näkyvissä, ja työhuonekuntaan on saatu uusia aktiiveja, Merisalo kertoo. Uusien jäsenten hankkiminen ei kuitenkaan ole helppoa nykytilanteessakaan. – Pitäisi olla saakelin hyvä puhumaan, mutta kyllä se siitä. Jäsenmaksun alentaminen tuli hyvään aikaan, Riekkinen kertoo. Teollisuusliiton jäsenmaksu alennettiin tämän vuoden alussa yhteen prosenttiin. Liitto myös vakuuttaa jäsenensä Avoimessa työttömyyskassassa, joten jäsenet eivät maksa erillistä kassan jäsenmaksua. Keväällä 2023 pidettävä liittokokous ja edustajavaali ovat toiminnan paikka ammattiosastoille. Liiton mandaatti toimia on sitä vahvempi, mitä useampi jäsen äänestää. – Täytyy keksiä jokin porkkana äänestämiseen, Kunttu pohtii ja kertoo, että aiemmissa vaaleissa hänen osastonsa on houkutellut äänestäjiä lahjakortin voimin. TUKEA JA HERÄTTELYÄ Lappeenrannan koulutuksen vetivät Teollisuusliiton järjestötoimitsija Arja Salo ja aluetoimitsija Tapio Anttila. – Koulutusten tavoitteena on koneen rasvaaminen ja yhdistyksen perustoimintojen päivittäminen, Salo kertoo. Koulutuksessa muistutettiinlähestyvästä liittokokouksesta, jotta osastot heräävät ajoissa vaaleihin ja liittokokousaloitteiden tekoon. – Ihmiset pikkuhiljaa ymmärtävät, että liittokokous on tulossa ja alkavat valmistautua, Salo toteaa. Kurssilla käsitellyt toimipaikkakartoitukset ovat perustyötä, johon osastoja kannustetaan. Työpaikkojen kiertäminen kylmiltään voi olla vaikeaa, mutta tukea on tarjolla liiton suunnasta. – Toivotaan, että osastot kutsuvat toimitsijoita kokouksiinsa. Olkaa yhteydessä, Anttila viestittää yhdistyskentälle. ? 4/2022 Tekijä 41 LIITOSSA #AJATUSPAJA – APULANTAA AMMATTIOSASTOILLE Teollisuusliiton toiminta-alueittain järjestettävä koulutus ammattiosastoille. Kurssilla käynnistetään ammattiosastojen uudistamistyötä. Kurssilla pohditaan, miltä näyttää tulevaisuuden ammattiosasto ja miten toimipaikkakartoitus tehdään ja pidetään ajan tasalla. Kurssilla käydään läpi, millä tavoin osaston toiminnassa voidaan hyödyntää sähköisiä työkaluja ja ohjelmia ja miten verkostoidutaan muiden osastojen kanssa. ”Sinnikäs toiminnan jatkaminen on tie aktiivisempaan huomiseen.” Tekija?_2022_4_sisus.indd 41 Tekija?_2022_4_sisus.indd 41 11.4.2022 14.36 11.4.2022 14.36
UUTUUS! Verkkokauppamme on aina auki! BOORI T-paita • 100 % polyesteri • EN20471 luokka 2 • värit fl. keltainen ja fl. oranssi • koot XS-5XL PAT518/19 25 25 90 90 K O FUKSIITTI Joustavat riipputaskuhousut • 70 % puuvilla, 27 % polyesteri, 3 % elastaani 220 g/m² • polvisuojataskut, kaksi eri sijoituskorkeutta • lahkeita mahdollista pidentää 6 cm • väri: musta • koot: XS-5XL, D96-D108 PAT154A 69, 69,-PAT519 PAT154A GREYSON Housut • polvitaskut ja lahkeensuut Corduraa • lahkeita mahdollista pidentää 3-6 cm • EN 20471 luokka 1 • koot: XS-5XL, D88-D116 PAT549K/O/P K O P Cobra 2 Roller + S3 • sukkamainen istuvuus • komposiittivarvassuoja • teräksinen naulaanastumissuoja • Sievi DUAL Comfort -pohjallinen • koot: 39-48 -kitkapohjalla! Viper Roller S3 • sporttiset puolikengät • alumiinivarvassuoja • teräksinen naulaanastumissuoja • koot: 39-48 Työvaatteet Työvaatteet • 80% polyesteri, 20% puuvilla, 290 g/m² • värit: fl. keltainen/musta, fl.oranssi/musta, fl.punainen/musta Kotimaiset turvajalkineet Kotimaiset turvajalkineet GRANIITTI Takki • takana hieman pidennetty helma • EN20471 luokka 2 • koot: XS-5XL K O P PAT548K/O/P MEILTÄ OSTETTUIHIN MEILTÄ OSTETTUIHIN VAATTEISIIN MYÖS VAATTEISIIN MYÖS PAINATUSPALVELU! PAINATUSPALVELU! PA TR ON WORK W EA R Tarjoukset voimassa 31.5.2022 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Aidosti asiantuntevaa palvelua! Meillä hinnat sis. alv 24% 79, 79,-kpl kpl SK52301 199, 199,-SK52191 125, 125,-Tekija?_2022_4_sisus.indd 42 Tekija?_2022_4_sisus.indd 42 11.4.2022 14.36 11.4.2022 14.36
”Liitto ei voi tehdä mitään ilman jäseniä” Keravalainen Nadja Keitel pohti alanvaihtoa vuosia, kunnes hän toissasyksynä haki opiskelemaan koneja automaatioasentajaksi Espoon koulutuskuntayhtymä Omniaan. – Tämä on kivaa. Olen innoissani siitä, että uskalsin tehdä tällaisen päätöksen ja vaihtaa alaa nelikymppisenä, Keitel sanoo. Keitel valmistui kondiittoriksi vuonna 2002. Hän leipoi työkseen kakkuja ja muita herkkuja 18 vuotta ja työskenteli lähes koko ajan samassa leipomossa. – Alussa se oli pieni perheyritys. Siellä olin ihminen, vähän niin kuin perheenjäsen. Nyt yritys on Fazerin omistuksessa. Isossa firmassa työ ei enää maistunut samalta. Halusin asioihini muutoksen. TEKSTIVIESTI HERÄTTI HAKEMAAN Joulukuussa Teollisuusliitto myönsi Keitelille ja 59 muulle opiskelijajäsenelle viidensadan euron stipendin. – En varmaan olisi muuten osannut hakea sitä, mutta sain liitosta tekstiviestin. Oman alan ammatillisen arvostuksen nostaminen on yksi stipendin kriteereistä. Se voi tarkoittaa osallistumista Taitaja-kisoihin tai päivityksiä sosiaalisessa mediassa. Keitelin kohdalla stipenditoimikunta arvosti erityisesti sitä, että hän on kertonut liiton jäsenyydestä opiskelutovereilleen. – Olen puhunut koululla paljon liittoon liittymisen puolesta. Haluaisin, että ihmiset ymmärtäisivät, ettei liitto voi tehdä mitään, jos sillä ei ole jäseniä. “KOVA MOTIVAATIO” Keitel liittyi Teollisuusliittoon heti opintojensa alettua. – Jäsenyys tuo turvaa. Jos työelämässä tulee jotain hankaluuksia, voi soittaa liittoon, Keitel sanoo. Lisäksi hän arvostaa jäsenyyden mukanaan tuomaa yhteisöllisyyttä. – Liiton tapahtumissa tulee sellainen fiilis, että kuulun porukkaan. Kesäksi Keitel menee YIT:lle huoltamaan ja korjaamaan muun muassa paalutuskoneita, tunneliporia ja traktoreita. – Saan kesätöistä opintopisteitä. Minulla on kova motivaatio opiskella, koska haluan tästä uuden ammatin itselleni. ? Teollisuusliiton stipendin saaneelle Nadja Keitelille liiton jäsenyys tuo turvaa. Opiskelijajäsenille tarkoitettua stipendiä voi hakea toukokuun loppuun asti. 4/2022 Tekijä 43 LIITOSSA STIPENDI TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVA ANNIKA RAUHALA Koneja automaatioasentajaksi joulukuussa valmistuva Nadja Keitel halusi opiskella itselleen sellaisen ammatin, jossa saa tehdä töitä käsillä. Teollisuusliitto myöntää vuosittain 500 euron stipendin jopa 120 opiskelijajäsenelleen. Stipendiä voi hakea opiskelijajäsen itse. Hän voi myös esittää sitä toiselle opiskelijajäsenelle. Lisäksi Teollisuusliiton luottamushenkilöt, ammattiosastot, liiton työntekijät ja opettajat voivat tehdä stipendiesityksiä. Stipendejä jaetaan kahdesti vuodessa. Tämän kevään hakukierros päättyy 30.5. Lue lisää ja hae: www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonstipendi UUTUUS! Verkkokauppamme on aina auki! BOORI T-paita • 100 % polyesteri • EN20471 luokka 2 • värit fl. keltainen ja fl. oranssi • koot XS-5XL PAT518/19 25 25 90 90 K O FUKSIITTI Joustavat riipputaskuhousut • 70 % puuvilla, 27 % polyesteri, 3 % elastaani 220 g/m² • polvisuojataskut, kaksi eri sijoituskorkeutta • lahkeita mahdollista pidentää 6 cm • väri: musta • koot: XS-5XL, D96-D108 PAT154A 69, 69,-PAT519 PAT154A GREYSON Housut • polvitaskut ja lahkeensuut Corduraa • lahkeita mahdollista pidentää 3-6 cm • EN 20471 luokka 1 • koot: XS-5XL, D88-D116 PAT549K/O/P K O P Cobra 2 Roller + S3 • sukkamainen istuvuus • komposiittivarvassuoja • teräksinen naulaanastumissuoja • Sievi DUAL Comfort -pohjallinen • koot: 39-48 -kitkapohjalla! Viper Roller S3 • sporttiset puolikengät • alumiinivarvassuoja • teräksinen naulaanastumissuoja • koot: 39-48 Työvaatteet Työvaatteet • 80% polyesteri, 20% puuvilla, 290 g/m² • värit: fl. keltainen/musta, fl.oranssi/musta, fl.punainen/musta Kotimaiset turvajalkineet Kotimaiset turvajalkineet GRANIITTI Takki • takana hieman pidennetty helma • EN20471 luokka 2 • koot: XS-5XL K O P PAT548K/O/P MEILTÄ OSTETTUIHIN MEILTÄ OSTETTUIHIN VAATTEISIIN MYÖS VAATTEISIIN MYÖS PAINATUSPALVELU! PAINATUSPALVELU! PA TR ON WORK W EA R Tarjoukset voimassa 31.5.2022 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Aidosti asiantuntevaa palvelua! Meillä hinnat sis. alv 24% 79, 79,-kpl kpl SK52301 199, 199,-SK52191 125, 125,-Tekija?_2022_4_sisus.indd 43 Tekija?_2022_4_sisus.indd 43 11.4.2022 14.36 11.4.2022 14.36
LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Murikasta potkua kevääseen Koulutusasioita verkossa Ajatuspajat alueilla osastoille Murikan kursseja ? Englannin alkeet työelämässä 2.5.—6.5. ? Kansantalouden kurssi 4.5.—6.5. ? Järjestyksenvalvojan peruskurssi 9.5.—13.5. ? Järjestyksenvalvojan lisäkoulutus 14.5.—15.5. ? Ihmissuhteet työpaikalla 16.5.—20.5. ? Kompletteringskurs 16.5—18.5 ? Kaivosalan täydennyskurssi 23.5.—25.5. ? Työsuojelun peruskurssi 30.5.—3.6. Suositut Muksukurssit Murikassa 6.–10.6. ? Luottamusmiesten peruskurssi ? Paikallinen sopiminen ? Työsuojelun peruskurssi ? Järjestötoimijan perusteet 13.–17.6. ? Luottamusmiesten jatkokurssi ? Työsuojelun jatkokurssi ? Koulutustoiminnan kurssi ? Puheviestinnän perusteet ? Grundkurs för förtroendemän Koulutusta osaston aktiiveille KOULUTUKSEN OPINTOILTA VERKOSSA 23.4. KLO 13–16 Opintoillassa tarjotaan välineitä liiton painopisteenä oleviin ammattiosastotoiminnan ja jäsenten aktivoimiseen. Verkkokurssi on tarkoitettu koulutustoiminnasta vastaaville ammattiosastojen toimijoille, kuten opintosihteerit, ammattiosastojen hallituksen jäsenet ja jaostojen vetäjät. ? 14.–15.5. Pohjois-Suomi (Oulu) Viikonloppukoulutusta #ajatuspaja – apulantaa ammattiosastoille -kurssi #tankesmedjan – näring till fackavdelningen ? 4.–5.6 (Vasa) Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekija?_2022_4_sisus.indd 44 Tekija?_2022_4_sisus.indd 44 11.4.2022 14.36 11.4.2022 14.36
”Laatuaikaa lapsen kanssa” Eero Salminen vietti poikansa Hemmon kanssa kesällä 2019 ikimuistoisen viikon Murikan muksukurssilla. Kun isä tulkitsi päivällä työehtosopimusta ja lakikirjaa luottamusmiesten jatkokurssilla, pojalle järjestyi monenlaista ohjelmaa lapsiryhmän kanssa. Iltapäivällä viideltä alkoi Salmisten oma aika, ja Eero ja Hemmo lähtivät yhdessä syömään, metsäretkille, uimaan ja saunomaan Näsijärven rannalle. Kurssiviikko oli Eero Salmisen mielestä viimeisen päälle järjestetty. Lapsi oli innoissaan kavereista, leikeistä ja kilpailuista. Kun Hemmon nyt neljävuotiaat nuoremmat sisarukset kasvavat, Salminen toivoo voivansa viedä heidätkin kanssaan Murikkaan. – Hemmo oli ennen lähtöä huolissaan siitä, onko kurssilla tarpeeksi tekemistä ja pakkasi mukaan paljon leluja. Murikassa lapsi järjesti ensi töikseen pikkuautot huoneen lattialle, mutta sen jälkeen hän ei ehtinyt koskeakaan niihin. Salminen arvioi, että kurssiviikko avarsi näkemyksiä, kun oman talon tekemisiä sai suhteuttaa siihen, miten muissa taloissa toimitaan. Verkostoituminen on Murikassa ominaista, ja Salminenkin perusti muutamien kurssilaisten MUKSUKURSSI / LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI kanssa WhatsApp-ryhmän, joka toimii yhä. Harjoitukset työehtosopimusten ja lakitekstien tulkinnasta olivat Salmisen mielestä erityisen hyödyllisiä. – Etsimme netistä oikeuden ennakkopäätöksiä, ja sitten niitä tulkittiin ja purettiin porukalla. Siinä oppi käyttämään lakikirjaa. Erityiskiitoksen Salminen antaa myös viestintäosiolle. – Nauhoitettu puhe-esitys antoi itseluottamusta. Vaikka esiintyminen vähän omasta mielestä tökki, ei jännitys kuitenkaan pahasti näkynyt videolta. Salmisella on meneillään kolmas kausi luottamusmiehenä. Luottamusmiestyön paras hetki on Salmisen mielestä siinä, kun onnistuu välttämään riitelyn ja saa hoidettua erimielisyydet niin, että molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. Haasteellisin puoli liittyy siihen, että luottamusmies löytää niinkin isossa laitoksessa kuin Porvoon jalostamolla työnantajapuolelta oikean ja päätösvaltaisen henkilön keskustelemaan asioista. Viime aikoina Salmista ovat luottamusmiehenä työllistäneet erityisesti työntekijöiden uudet roolit, toimenkuvamuutokset ja organisaatiomuutokset. ? TEKSTI PIA KOIVISTO KUVA JUHA METSO 4/2022 Tekijä 45 LIITOSSA OIVALTAJA ? Muksukurssin päiväohjelman jälkeen Eero ja Hemmo lähtivät syömään, metsäretkille, uimaan ja saunomaan. EERO SALMINEN Vuoro-operaattori, vuoron luottamusmies Neste Oyj Porvoon jalostamo Porvoon Öljynjalostamon Työntekijät ao. 415 Tekija?_2022_4_45 uusi.indd 45 Tekija?_2022_4_45 uusi.indd 45 11.4.2022 15.29 11.4.2022 15.29
46 Tekijä 4/2022 M AD E FRO M • R E C Y CLED PL A S T IC • N U RP H O TO / LE H TI KU VA MAAILMA Valtiolle päätösvaltaa kaivoksiin CHILE Joulukuussa 2021 Chilen kansa valitsi selvällä enemmistöllä Gabriel Boricin presidentikseen. Laajan vasemmiston ja keskustan liittouman sekä ammattiliittojen tukema Boric (s. 1986) haluaa ohjata maan pois vuonna 1973 vallan kaapanneen kenraali Augusto Pinochetin verisen diktatuurin varjoista. Muutos korostui presidentin virkaanastujaisissa maaliskuussa. Boric saapui presidentinpalatsi La Monedaan samalla Cadillacilla, jota presidentti Salvador Allende käytti 1971 virkaan astuessaan. Ennen La Monedaan siirtymistään Boric kumarsi kaappauksessa kuolleen Allenden patsaalle. Uusi presidentti teki eron vanhaan hallituksessaankin. Hän nimitti ministeriksi 14 naista ja 10 miestä. Chile tuotti viime vuonna 27 prosenttia maailman kuparista ja sen kuparivarat ovat selvästi maailman suurimmat. Kaikesta litiumista maa tuottaa 22 prosenttia ja Chilellä on tätäkin metallia enemmän kuin millään muulla maalla. Kupari ja litium ovat keskeisiä mineraaleja siirryttäessä pois fossiilisista polttoaineista. Chilen kaivospolitiikka vaikuttaa koko maailmaan, niin kaivoksiin kuin teollisuuteenkin. Boricin valinta sai Chilen mineraaleja hallitsevat suuret kaivosyhtiöt levottomiksi. Hän kampanjoi maan syvän eriarvoisuuden vähentämiseksi, eläkkeiden, terveydenhuollon ja koulutuksen parantamiseksi. Rahat tähän ovat saatavissa verotusta ja mineraalituotannon maksuja uudistamalla. MURHA-ARVOITUS TALLINNASSA VIRO Mikä oli todellinen syy kahden ruotsalaisen ay-johtajan murhiin Tallinnassa vuonna 1991? Tätä kysyy Ruotsin ay-liikkeen lehti Dagens Arbete artikkelisarjassaan. Rakennusliiton sekä puutyöläisten liiton puheenjohtajat Bertil Whinberg ja Ove Fredriksson katosivat konferenssimatkalla tammikuussa 1991. Heidät löydettiin sorakuopasta kuoliaaksi pahoinpideltyinä. Tuolloisen Neuvosto-Viron poliisi selvitti tapauksen ryöstömurhaksi. Ruotsin poliisi ei päässyt mukaan tutkintaan, ja monia yksityiskohtia jäi selvittämättä. Tuomiolle päätyi kolme naista ja kolme miestä. Nyt Dagens Arbete tutki jutun asiakirjoja: yksi tuomituista oli Neuvostoliiton armeijan tiedustelupalvelu GRU:n erikoiskoulutettu Spetsnaz-sotilas. Tätä ei oikeudenkäynnissä paljastettu, ja hänen tunnustuksensa oli hävitetty. Lehti kysyy, liittyikö murhiin muutakin kuin ryöstö. OMA BONUS LIITON JÄSENILLE SAKSA Vuokratyöläisten palkat nousevat Saksassa huhtikuussa 4,1 prosenttia. Se on vuoden 2019 sopimuksen viimeinen korotus. Lomaja jouluraha nousevat 300–450 eurosta 360–650 euroon tänä vuonna. Lisäksi vähintään vuoden ammattiliiton jäsenenä olleet saavat ylimääräisen lomaja joulurahan. Se vaihtelee alasta riippuen 140–400 euron välillä. Ensi vuonna liiton jäsenten bonus on ammattiliitto IG Metallin sopimuksessa jo 200– 700 euroa. IG Metall on panostanut viime vuosina paljon vuokratyöläisten sopimusten parantamiseen. Siitä ei saa tulla halpatyötä eikä vakituisen työvoiman korvaajaa. Työntekijöitä edustavat yritysneuvostot voivat asettaa vuokratyölle ylärajan. Kaivoksia ei olla kansallistamassa, kuten Allende teki aikoinaan. Parlamentissa tälle on kyllä tukea, mutta enemmistön saaminen sen taakse on vaikeaa. Hallituksellakaan ei ole enemmistöä parlamentissa. Sen sijaan Boric on puhunut valtiollisen litiumyhtiön perustamisesta. Se toisi päätösvaltaa strategisesti tärkeästä mineraalista takaisin Chileen. Kaivosten lisenssimaksuja on tarkoitus nostaa ja ympäristövastuuta terävöittää. Verotuksen osuus bruttokansantuotteesta on Chilessä uusliberalistisen politiikan jäljiltä vain 20 prosenttia. Suomessa luku on 42 prosenttia ja OECD-maissa 33,5 prosenttia. Boric ajaa pääomatulojen kattavampaa verottamista, varallisuusveroa sekä kaikkein rikkaimpien veronkorotuksia. Kasvavilla verotuotoilla nostetaan vähimmäiseläkettä 188 eurosta 286 euroon kuussa. On oikein, että Chilen maaperästä saatava mineraali hyödyttää köyhimpiäkin kansalaisia. Chilessä uusitaan parhaillaan diktatuuriajan perustuslakia. Siinä ratkaistaan monia kaivosteollisuuden, työntekijöiden oikeuksien ja ympäristönormien keskeisiä kysymyksiä. HEIKKI JOKINEN ? Chilen tuore presidentti Gabriel Boric viestitti muutoksesta saapumalla maaliskuussa virkaanastujaisiinsa samalla Cadillacilla kuin presidentti Salvador Allende vuonna 1971. Tekija?_2022_4_sisus.indd 46 Tekija?_2022_4_sisus.indd 46 11.4.2022 14.37 11.4.2022 14.37
M AD E FRO M • R E C Y CLED PL A S T IC • Tekija?_2022_4_sisus.indd 47 Tekija?_2022_4_sisus.indd 47 11.4.2022 14.37 11.4.2022 14.37
AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA LIITTOKOKOUS 2023 TULEE! HALLINTO Teollisuusliiton ylin päättävä elin on joka viides vuosi kokoontuva varsinainen liittokokous. Seuraava liittokokous pidetään 22.–24.5.2023 Tampere-talossa Tampereella. Liittokokousedustajat varsinaiseen liittokokoukseen valitaan vaalipiireittäin, jotka määritellään liiton äänestysja vaalijärjestyksessä. Vaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Liittokokousedustajien vaalit toimitetaan sähköisenä vaalina ja postiäänestyksenä 10.–31.3.2023. Vaalipiiristä valitaan yksi edustaja kutakin alkavaa 300 jäsentä kohti 31.12.2021 jäsenmäärän perusteella. Vuoden 2023 liittokokouksen edustajamäärä on 442. Liittokokousedustajien vaalissa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat työmarkkinoiden käytettävissä olevat ammattiosastojen varsinaiset jäsenet. Vaalikelpoisia ovat jäsenet, jotka ovat liittyneet 31.10.2022 mennessä. Äänioikeutettuja ovat jäsenet, jotka ovat liittyneet 10.12.2022 mennessä. Ehdokkaat liittokokousvaaliin asettaa valitsijayhdistykset. Valitsijayhdistyksen voivat perustaa vähintään 10 jäsentä, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa vähintään kolmelta kuukaudelta ennen ehdokaslistojen sisäänjättöä. Valitsijayhdistys valitsee keskuudestaan ehdokkaan. Valitsijayhdistykset voivat liittyä vaaliliitoksi. Valitsijayhdistysten perustaminen päättyy 31.1.2023. Esityslistan liittokokoukselle laatii liiton hallitus. Varsinaiselle liittokokoukselle käsiteltäviksi tarkoitetut aloitteet on toimitettava kirjallisesti liiton hallitukselle 20.1.2023 mennessä. LAMBERT JA SIVULA KUUKAUDEN TEKIJÖIKSI LENTOPALLO Lentopallon Mestaruusliigan maaliskuun Kuukauden Tekijöiksi on valittu Pölkky Kuusamon yhdysvaltalainen yleispelaaja Adeja Lambert sekä Akaa-Volleyn hakkuri Urpo Sivula. Sivulalle valinta on uran toinen ja samalla toinen perättäinen hänen oltuaan myös helmikuun paras liigapelaaja miehissä. Lambertille valinta on ensimmäinen. Teollisuusliitto palkitsee kuukausittain lentopallon Mestaruusliigassa miesten ja naisten SM-sarjoissa Kuukauden Tekijän . Kauden aikana palkitaan seitsemän miesja naispelaajaa. LYHYET LIITOSSA 210x297_Henkivakuutus_Tekija_122021.indd 1 210x297_Henkivakuutus_Tekija_122021.indd 1 1.3.2022 9.13.09 1.3.2022 9.13.09 KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄKORVAUKSET Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia vappuna, helatorstaina ja juhannusaattona? www.teollisuusliitto.fi/arkipyhakorvaukset ? Ammattiosastot huomio! Ilmoitattehan 6.5. mennessä edustajanne Jäsenhuoltajien ajankohtaispäiville Murikkaan 21.–22.5. ? Vuonna 2022 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan 1.1.2022 alkaen. ? Vuonna 2021 maksetuista jäsenmaksuista lähtee viimeinen tieto verottajalle 25.4.2022. Tähän korjausajoon tulevat korjaukset ehtivät vielä jäsenten verotuspäätökseen. Tämän jälkeen tulevat muutokset on itse ilmoitettava suoraan verottajalle. ? Työnantajaperinnässä olevien jäsenten jäsenmaksutarkkailu alkoi maaliskuussa ja rästilistat on lähetetty osastoille tarkastettavaksi viikolla 14. Ammattiosastoilla listan käsittelyaika päättyy 9.5.2022. ? Varojenjako osastoille ajalta 1.1.–31.3.2022 maksetaan 20.4.2022. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi . Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. ? Jäsenyysyksikön puhelinpalvelu ma–ti ja pe 8.30–15, ke 8.30–17, torstaisin suljettu. Palvelunumero 020 690 446. ? Uuden A-Kassan aloitettua 1.1.2022 jäsenyysyksikön työjonoihin on aiheutunut ruuhkaa, jonka puramme mahdollisimman pian. JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA VIELÄ EHDIT LAIVALLE! JÄSENRISTEILY Teollisuusliiton jäsenristeily järjestetään 7.–8.5. Silja Europalla Tallinnaan ja takaisin. Laivalla on vielä vapaana neljän hengen hyttejä. Vinkkaa kavereille ja ilmoittautukaa porukalla mukaan menoon. Luvassa huippuesiintyjiä, kivaa tekemistä ja parasta seuraa! Lue lisää ja varaa paikkasi: www.matkapojat.fi/teollisuusliitto SOPISTA TUOTTEET LUONTORETKELLE! VERKKOKAUPPA Kevätaurinko paistaa ja on aika pakata reppu ja suunnata luontoon! Sopista löydät kaikki tarvitsemasi: reput, termospullot, mukit ja liikkumiseen suunnitellut tekstiilit. Ostopäätökselläsi voit vaikuttaa myös Suomen luonnon suojelemiseen: Esimerkiksi Kajo 2nd Life Itämeri -reppu on tehty kierrätysmateriaalista, ja jokaisesta myydystä 2nd Life -tuotteesta Innoflame lahjoittaa 8 prosenttia John Nurmisen Säätiölle Itämeren suojeluun. www.teollisuusliitto.fi/soppi 4/2022 Tekijä 49 Tervetuloa vuoden hauskimmalle jäsenristeilylle! Luvassa huippuesiintyjät, karaokea, tanssia, hyvää ruokaa ja parasta seuraa. Lue lisää ja varaa paikkasi: www.matkapojat.fi/teollisuusliitto Huom! Aiemmin vahvistetut varaukset ovat yhä voimassa. DJ Matti Airaksinen Maija Vilkkumaa Pete Parkkonen Teollisuusliiton jäsenristeily 2022 7.–8.5. Silja Europalla Helsingistä Tallinnaan Tekija?_2022_4_sisus.indd 49 Tekija?_2022_4_sisus.indd 49 11.4.2022 14.37 11.4.2022 14.37
50 Tekijä 4/2022 Klappat och klart I ndustrifacket har nu rott i land med samtliga nationella kollektivavtal och fler än nio av tio medlemmar inom mekaniska skogsindustrin jobbar på ett företag som ingått ett företagsspecifikt avtal med fackförbundet. Den senaste avtalsrörelsen har präglats av arbetsgivarlägrets utspel då både Skogsindustrin rf. och Teknologiindustrin rf meddelat att de inte längre förhandlar om kollektivavtal. Inom den mekaniska skogsindustrin gick man över till förhandlingar på företagsnivå, men inom teknologiindustrin fick man till stånd ett nytt allmänbindande kollektivavtal, då en tillräckligt stor andel av företagen i branschen anslöt sig till den nya arbetsgivarorganisationen Teknologiindustrins arbetsgivare rf. Industrifackets arbetsmarknadschef Jyrki Virtanen anser att avtalsrörelsen präglades av koordinering på arbetsgivarhåll. Tidigare har man diskuterat hur löneförhöjningsmån inom branschen ser ut, men nu fanns hela Finlands konkurrenskraft ideligen på förhandlingsbordet. – Det verkade som om man i teknologiindustrins förhandlingsbord gjorde upp avtal för hela landet, säger Virtanen. Arbetsgivaren har officiellt lämnat avtalen på centralnivå bakom sig men i praktiken ser det annorlunda ut. – Det är ju helt galet att arbetsgivaren har lagt fram så här strikta ramar men vill samtidigt inte föra officiella trepartsförhandlingar, säger Virtanen. PÅ HÖSTEN TALAR VI OM PENGAR Under avtalsrörelsen formades en löneförhöjning på två procent till den så kallade allmänna linjen. De flesta avtalen är av modellen 1+1 år, det vill säga kommer man att föra löneförhandlingar i flera branscher redan i höst. – Vi strävar efter att vi når en överenskommelse om lönerna på hösten utan att man måste riva upp hela avtalet, säger Virtanen. Under den senaste avtalsrörelsen har det blivit tydligt att arbetsgivarsidan koordinerar sina mål för olika branscher, trots att man formellt vänt centrala uppgörelserna ryggen, berättar Industrifackets sektorchefer. TEXT ANTTI HYVÄRINEN FOTO KITI HAILA ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS Virtanen känner en viss oro kring den nya arbetsgivarorganisationens roll mellan avtalsrörelserna. Det kan bli svårt att kontinuerligt förhandla och genomföra utvecklingsarbete om man på motsidan inte utnämnt de resurser som krävs för arbetet. Industrifackets avtal förhandlas fram i tre sektorer. Under Virtanens ledning förhandlar man om 12 kollektivavtal. Förutom förbundets i särklass största avtal till medlemsantalet, teknologiindustrin, förhandlar sektorn också om avtal för skogs-, jordbruk-, och trädgårdsbranscher. TILLIT BÄR OCKSÅ I KRISTID Avtalsrörelsen handlade den här gången mycket om bevarandet och försvaret av hela förhandlingssystemet. – Vi hade som mål att säkra de nationella kollektivavtalen. Det var andan under förhandlingsomgången, säger Industrifackets sektorchef Toni Laiho. I nuläget är det inte alls självklart att arbetsgivarsidan vill göra branschvisa avtal. – Vi hade skäl att visa att det traditionella systemet fungerar och skapar resultat, säger Laiho. Industrifackets förhandlingar med Kemiindustrin rf var utmanande både när det gällde löneförhöjningar och substansinnehållet i avtalet. Till slut blev avtalen till efter den modell som stakats ut i teknologiindustrin – både gällande löner och längd på avtalsperioder. – Vi lade med omtanke och efter ett övervägande in skrivelser om lokalt avtalande, säger Laiho om hur man förberedde sig på det osäkra ekonomiska läget. Den sektor som leds av Laiho förhandlar om 19 kollektivavtal. Bland dem finns förutom kemiindustri och oljeförädling också avtal för bil-, utdelnings-,tryckerioch textilbranschen. Förhandlingskulturen kan skiljas märkbart mellan branscherna vilket blev tydligt i det undantagsläge som orsakades av coronapandemin. – I branscher där tilliten färdigt är starkt så går det att få till stånd ett avtal också i ett mer kritiskt läge, säger Laiho. AVTALSRÖRELSEN ”Vi strävar efter att vi når en överenskommelse om lönerna på hösten utan att man måste riva upp hela avtalet.” Tekija?_2022_4_sisus.indd 50 Tekija?_2022_4_sisus.indd 50 11.4.2022 14.37 11.4.2022 14.37
4/2022 Tekijä 51 KURSER OCH EVENEMANG ? 16–18.5 Kompletteringskurs, Murikka, SISTA CHANSEN! ? 21–22.5 FFC:s Tvärfackliga kurs i Vasa ? 21.5 Kvinnokraft, Vasa ? 4–5.6 #tankesmedjan – Näring för fackavdelningen, Vasa ? 13–17.6 Grundkurs för förtroendemän (KNATTEKURS), Murikka ? 22–26.8 First Step, Murikka Mer information och anmälningar: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/Kurssikalenteri/Kurssikalenteri-SE Följande i tur är arbetet i förbundens gemensamma arbetsgrupper. Industrifacket och Kemiindustrin anordnade den första gemensamma utbildningen på temat lokala avtal i mars på Murikkainstitutet. – I Finland klarar vi oss bara genom samarbete, om vi alls ska klara oss, konstaterar Laiho. 1 000 NYA MEDLEMMAR För den mekaniska skogsindustrins del stöptes förhandlingsmodellen redan hösten 2020 då Skogsindustrin rf meddelade att förbundet lämnar förhandlingsborden. – I praktiken har det betytt att avtalsrörelsen varit utdragen och arbetsdryg, säger sektorchef Jyrki Alapartanen. Det finns runt 200 företag i branschen, så förhandlarna har haft bråda tider. I början av april hade ändå klart över 90 procent av Industrifackets medlemmar i avtalsbranschen ett nytt kollektivavtal. På grund av det förändrade läget och Industrifackets aktivitet har förbundet fått runt 1 000 nya medlemmar i branschen. – Organiseringsgraden har stigit märkbart men visst finns det fortfarande tillväxtpotential, säger Alapartanen. Innehållet i de företagsspecifika avtalen har följt den allmänna linjen. Avtalsperioderna har i regel varit två eller tre år. ETT NYTT ALLMÄNBINDANDE AVTAL Sektorn som leds av Alapartanen har förhandlat om rikstäckande kollektivavtal för snickeriindustrin och timmerhusindustrin. Mekaniska skogsindustrins förhandlingar fortsätter på företagsnivå. Det gäller även för bioindustrin. Snickeriindustrins kollektivavtal är av modell 1+1 år, vilket innebär att parterna förhandlar om löneförhöjningarna i början av 2023. Timmerhusindustrins kollektivavtal är ett nytt avtal. Tidigare har företagen i branschen följt den mekaniska skogsindustrins nationella kollektivavtal, men nu organiserade sig arbetsgivarna i Puuteollisuusyrittäjät rf, som förhandlade om ett nationellt kollektivavtal. I timmerhusbranschen jobbar omkring 700 produktionsarbetare och 200 tjänstemän. Det nya avtalet är allmänbindande eftersom runt 90 procent av de anställda och totala omsättning sker inom tillämpningsområdet för avtalet. Alapartanen tror att timmerhusindustrins modell kan föda nya kollektivavtal. – Inom den mekaniska skogsindustrin finns det branscher där man har vett att återvända till kollektivavtal på riksnivå, det är min uppfattning, säger Alapartanen. ? I TIDEN Industrifackets sektorchefer Jyrki Virtanen, Jyrki Alapartanen och Toni Laiho anser att man på många sätt lyckades trygga kollektivavtalen på riksnivå, men samtidigt har också avtal på företagsnivå blivit vanligare. Tekija?_2022_4_sisus.indd 51 Tekija?_2022_4_sisus.indd 51 11.4.2022 14.38 11.4.2022 14.38
52 Tekijä 4/2022 Välkommen till Finlands Manchester INDUSTRIMUSEET TEOLLISUUSMUSEO VAD? 200 år av industrihistoria i Tammerfors NÄR? Öppet ti–sö kl. 11–18 VAR? Arbetarmuséet Werstas på Finlaysons område i Tammerfors, Väinö Linnan aukio 8 GRATIS INTRÄDE Två av Industrifackets studerandemedlemmar bekantade sig med 200 år av industrihistoria i Tammerfors. Utställningen erbjöd ungdomarna mycket att tänka på. TEXT MEERI YLÄ-TUUHONEN FOTO JYRKI LUUKKONEN ÖVERSÄTTNING OCH BEARBETNING JOHANNES WARIS D en finländska industrialiseringen kom i gång på allvar på sågverk och hyvlerier på 1860-talet. På den tiden var Tammerfors en liten och livskraftig industristad som kallades Finlands Manchester, efter den brittiska förebilden. – Så Manse-benämningen är så där gammal, konstaterar Alexander Anttila. Anttila är tillsammans med en annan av Industrifackets studerandemedlemmar, Jyri Nieminen, på besök i Arbetarmuseet Werstas utställning Teollisuusmuseo, där berättelsen om hur Tammerfors blev en industristad presenteras. För 200 år sedan var industrin koncentrerad vid Tammerfors ström. – Nuförtiden finns inte lika mycket industri mitt i centrum, men visst finns det industri i förorterna, säger Nieminen. Utställningen gör avstamp i tiden före industrialiseringen. Besökarna får bekanta sig med hantverkargruppen färgarnas arbetsredskap och lära sig om hur man sorterade lump. I Tammerfors blev lump till papper i hantverkarhänder redan i slutet av 1700-talet. Skotten James Finlayson grundade en bomullsfabrik i staden 1820 och Frenckells pappersfabrik fick sin första pappersmaskin år 1842. LÅNGA DAGAR, LÅGA LÖNER Förutom industrialiseringen presenterar utställningen också hur fabriksarbetarnas vardag såg ut. På den tiden var det långa arbetsdagar, låga löner och trånga bostäder som kännetecknade livet. Anttila läser på en tavla om att industriföretag i tiderna byggde bostäder för personalen för att säkra sig om att få arbetskraft. – Om företagen idag byggde sådana bostäder som anställda skulle ha råd med i närheten av arbetsplatsen skulle det kanske vara lättare att hitta personal, funderar han. Nieminen i sin tur beundrar fackavdelningen Tampereen Villateollisuustyöväkis flagga. Fackföreningsrörelsen började komma igång på allvar i XXX Den finländska löntagarens medelarbetstid per vecka låg år 2020 på 36,3 timmar. Skulle du vilja korta på arbetstiden? Besökarna är klart av den åsikten. Alexander Anttila gillar att utställningen väcker tankar. Tekija?_2022_4_sisus.indd 52 Tekija?_2022_4_sisus.indd 52 11.4.2022 14.38 11.4.2022 14.38
I TIDEN Jyri Nieminen bekantar sig med en studerandes vardag på 1990-talet. ”Mina föräldrar hade också C-kassetter då jag var liten”. Finland i slutet av 1800-talet. Då grundades också fackavdelningen Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistys, där Nieminen är medlem. – Vår fackavdelning fyllde nyligen 130 år. Den hör till de äldsta i landet, berättar han. På utställning berättas det om storstrejken 1905 då arbetarna krävde löneförhöjningar och åtta timmars arbetsdag. – Idag kämpar arbetare också för sina rättigheter och genom den här kampen får man dem övertygade om att det lönar sig att gå med i facket , konstaterar Anttila. NUTIDEN NÄRVARANDE Utställningen koncentrerar sig inte endast på gamla föremål utan besökaren kan också bekanta sig med dagens industri-Tammerfors. Det representeras bland annat av Framerys ljudisolerade telefonbås där man kan lyssna till arbetsljud. – Det förflutna löper ihop med nutiden. Frågor som arbetstid, arbetsmiljö, arbetarskydd och lön är fortfarande sådant som arbetare pratar om, säger Anttila och Nieminen. Kompisarna har för avsikt att besöka arbetarmuseet på nytt. Då får föräldrar, moroch farföräldrar eller kanske någon arbetskompis från praktikplatsen följa med. ? Industrifackets studerandemedlemmar Jyri Nieminen (t.v) och Alexander Anttila samt Abetarmuseet Werstas publikchef Ulla Rohunen lever sig in i fabriksarbetarnas vardag på 1890-talet. I den övre raden ser vi arbetare på Frenckells pappersfabrik. I förgrunden har vi kvinnor som arbetar på Tampellas väveri. För Alexander Anttila väcker Sarvis tvättfat, skopa och tvålfodral minnen av mormor. Det 1921 grundade företaget var ett av de första företagen i landet som tillverkade produkter av plast. Finland kryllar av utställningar med fokus på det arbete som medlemmar i Industrifacket och dess föregångare jobbat med. På Tekijäs webbsida hittar du en överblick över industrimuseum runtom i landet. www.tekijalehti.fi/svenska JYRI NIEMINEN Studerande Yrkesexamen i medieoch tryckeribranschen Tammerfors ALEXANDER ANTTILA Studerande Yrkesexamen i maskinoch produktionsteknik Tammerfors 4/2022 Tekijä 53 Tekija?_2022_4_sisus.indd 53 Tekija?_2022_4_sisus.indd 53 11.4.2022 14.38 11.4.2022 14.38
54 Tekijä 4/2022 Fighting against migrant worker exploitation BRIEF IN ENGLISH In February, police reported on a major extortion case of Vietnamese agricultural workers in Närpiö, a small town in the Ostrobothnia region on the west coast of Finland. Three Vietnamese entrepreneurs are under investigation for illegally demanding their compatriots to pay some 10,000 euro each, or even more, to get them work in the greenhouses in Närpiö. The case aroused widespread discussion. Närpiö is known as a decent and orderly town with good experiences of immigration and a low unemployment rate. Now, Finns began to realise that foreign worker exploitation can really happen anywhere. As the number of foreigners has until recent years been relatively low, Finland has been slow to wake up and understand the exploitation mechanisms of foreign workers. Now, there are many actors who are determined to work on these issues: authorities, police, trade unions. SAK, the Central Organisation of Finnish Trade Unions, has an employee rights hotline that can be reached by telephone and e-mail. It advises employees of foreign origin in questions and problems concerning their employment. This free of charge service is open to all and does not require trade union membership. The service operates in Finnish and English. Through the hotline, union experts can check and explain employment contracts should the caller not understand them. They can explain the correct wage and shift work or holiday bonus in your branch. Also, if you are facing harassment or discrimination at work, the experts will offer help and advice on how to deal with it. What the hotline doesn’t do, is contact your employer or find a job for you. Last year, the SAK hotline responded to 417 people. Almost half of the questions concerned pay, typically on shift work and holiday bonuses. Some 20 per cent of questions concerned terminating the work contract. Increasingly, employment is disguised as entrepreneurial work thus leaving the worker without annual holiday pay and occupational health service. There are many sources to find accurate information on the rules of working life in Finland. SAK unions have a joint website, www.tyoelamanpelisaannot.fi . It provides all basic facts in 20 languages. Victim Support Finland is an authority to contact in case you suspect you are the victim of a crime like labour exploitation. On their website www.riku.fi is a short animated film about workers’ rights in 16 languages and notes on the features of labour exploitation. And, of course, the trade union always helps its members in every way. Where the union is strong, workers can always better defend their rights. Don't mourn, organise! HEIKKI JOKINEN Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Olemme tukenasi, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan turvaamme toimeentulosi muutosten hetkellä. Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi SAK employee rights hotline 0800 414 004, workinfinland@sak.fi Mon 2–5 pm, Tue & Wed 9–11 am, 12–3 pm. t ek ijä le ht i.f i KATSO LISÄÄ UUTISIA BLOGEJA, VIDEOTA JA VALOKUVIA! Tekija?_2022_4_sisus.indd 54 Tekija?_2022_4_sisus.indd 54 11.4.2022 14.38 11.4.2022 14.38
Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Olemme tukenasi, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan turvaamme toimeentulosi muutosten hetkellä. Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Tekija?_2022_4_sisus.indd 55 Tekija?_2022_4_sisus.indd 55 11.4.2022 14.38 11.4.2022 14.38
56 Tekijä 4/2022 ”Shakki on minun pelini” HARRASTAJA ARTO PITKÄAHO Ohjaamomies SSAB Europe Oy Raahe Kuusivuotias Arto Pitkäaho oppi shakin siirrot pari vuotta vanhemmalta naapurin pojalta. ”Se kolahti heti”, hän muistaa. ”Voitin ensimmäiset pelit, eli ehkä menestys innosti, mutta olisi kolahtanut varmaan muutenkin.” TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT VESA RANTA Tekija?_2022_4_sisus.indd 56 Tekija?_2022_4_sisus.indd 56 11.4.2022 14.38 11.4.2022 14.38
4/2022 Tekijä 57 VAPAALLA S hakkihuumassaan kotiin palannut pikkuArto tiedusteli isältään, oliko heillä lautaa ja nappuloita. Kyllä oli. – Isä kaivoi vaatehuoneen ylähyllyltä äärimmäisen hienon, vanhan laudan. Hänelle sentään aluksi hävisin. Parin vuoden päästä aloin käydä shakkikerhon peli-illoissa. Arto Pitkäahon muistikuvat ovat kirkkaita ja yksityiskohtaisia, vaikka tapahtumista Pattijoella on aikaa yli 40 vuotta. Vaatehuoneesta löytyneiden nappuloiden ulkonäkökin on tarkoin mielessä. Tämä kertoo, että shakilla on ollut hänen elämässään iso merkitys alusta lähtien. – Muutenhan me pikkupojat pelattiin jalkapalloa ja tehtiin kaikkea, mikä vaati fyysisyyttä ja rämäpäisyyttä, mutta minä olin vähän syrjäänvetäytyvää tyyppiä. Shakista tiesin saman tien, että tämä on minun pelini. Mikä pelissä sitten kiehtoi silloin ja kiehtoo vieläkin? – Jaa-ah, jotain tosi hienoa siinä vain on! Kaksi kuningasta, molempien ympärillä armeija, tavoite on jahdata vastustajan kuningas saaliiksi… Molemmat yrittävät voittaa, vain toinen voi onnistua, Pitkäaho kuvailee. MAUKKAITA VOITTOJA JA KATKERIA TAPPIOITA Shakinpelaajien tasoa mitataan vahvuuslukujärjestelmällä. Aloittelijan luku voi olla 1 000–1 200, norjalaisella maailmanmestarilla Magnus Carlsenilla se on yli 2800. Pitkäahon Suomen vahvuusluku eli selo on 2 051. Se tarkoittaa, että hän on mestariehdokas, Suomen aktiivipelaajista 250 parhaan joukossa eikä helppo vastus edes kotimaan kärkipelaajille. – Ehkä Raahen turnauksen jaettu voitto vuonna 1993, vastaa Pitkäaho kysymykseen parhaasta shakkisaavutuksestaan. – Yksittäisissä peleissä olen voittanut aika koviakin vastustajia, esimerkiksi 1990-luvulla Heikki Kallion, joka oli jo silloin vahvuusluvuissa varmaan Suomen viiden parhaan joukossa ja sai myöhemmin suurmestarin arvonimen. Onnistumisten vastapainona on, että häviäminen on aina tuskallista. – Kaikkein pahimpia ovat pelit, joissa pääsee voittoasemaan, mutta munaa sen häviöksi. Niistä toipuminen kestää kauan, ennemmin viikkoja kuin päiviä. Shakki on joskus julma peli, sanoo Pitkäaho. Hänen shakkikerhonsa Raahen Linnoitus pelaa SM-liigaa; joukkuekilpailussa yksittäisten pelien tulokset lasketaan yhteen samaan tapaan kuin vaikkapa tenniksessä. Raahessa shakilla on pitkät perinteet, ja takavuosina toiminut Rautaruukin shakkikerho sai terästehtaalta tukea. Omaa pelityyliään Pitkäaho luonnehtii aggressiiviseksi, hyökkäykseen pyrkiväksi. Hänen aktiivisin shakkivaiheensa oli noin 20-vuotiaana, jolloin hän myös teki paljon töitä kehittyäkseen. – Luin shakkikirjoja ja -lehtiä, opiskelin niistä suurmestarien pelejä. Nyt pelaan sarjapelien lisäksi ehkä yhden turnauksen vuodessa, kun on näitä perhevelvoitteita. Ja lisäksi kun tekee yötuuria, tuntuu usein, että aivot ovat rusinan kokoiset. Se haittaa tässä lajissa pahasti. UUSI PELI, UUDET MAHDOLLISUUDET Vakava shakin opiskelu on Pitkäaholta nykyään jäänyt vähemmälle, mutta esimerkiksi SM-liigan peleihin täytyy yhä valmistautua tutkimalla vastustajan pelejä ja avaussiirtoja etukäteen. Materiaalia tähän löytyy internetistä, jonne suurin osa shakin pelaamisestakin on nykyään siirtynyt, ja koronaepidemia on vielä vauhdittanut kehitystä. – Melkein joka päivä tulee pelattua pikapeliä netissä, se on niin helppoa. Vaikka ei se shakkitaitoa juuri paranna. Pikashakissa yhteen siirtoon käytetään vain muutamia sekunteja ja koko peli kestää 5–10 minuuttia. Perinteisillä pitkillä miettimisajoilla pelin tyypillinen kesto on 2–5 tuntia. Lyhyitten miettimisaikojen pikapelissä yhteen siirtoon käytetään yleensä vain muutamia sekunteja ja koko peli kestää 5–10 minuuttia. Perinteisillä pitkillä miettimisajoilla pelin tyypillinen kesto on 2–5 tuntia. Voittipa shakissa valkea tai musta, seuraavassa pelissä voi aina ottaa opiksi virheistään ja parantaa suoritustaan. Tämä oli yksi asia, joka koukutti Pitkäahoa jo lapsena. – Oli hieno tunne järjestää nappulat takaisin alkuasemaan. Siinä näki vain mahdollisuuksia. Heti perään hän naurahtaa ja myöntää, että iän myötä suhtautuminen on muuttunut. – Nykyään näkee myös niitä uhkia. Lasten optimismia kyllä täytyy ihailla. He vain tekevät siirtoja ja nauttivat pelistä. ? ”Kaikkein pahimpia ovat pelit, joissa pääsee voittoasemaan, mutta munaa sen häviöksi.” Tekija?_2022_4_sisus.indd 57 Tekija?_2022_4_sisus.indd 57 11.4.2022 14.39 11.4.2022 14.39
58 Tekijä 4/2022 PULMAT Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI Tehtävien ratkaisut: www .tekijalehti.fi/vapaalla Tekija?_2022_4_sisus.indd 58 Tekija?_2022_4_sisus.indd 58 11.4.2022 14.39 11.4.2022 14.39
4/2022 Tekijä 59 TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_2022_4_kansiarkki.indd 59 Tekija?_2022_4_kansiarkki.indd 59 8.4.2022 13.25 8.4.2022 13.25
Le ik ka a si vu irt i ja la it a ty ö p a ik ka si ilm o it us ta u lu lle ! suntessi.fi Työtä ja muuta elämää. hyvää syytä liittyä liittoon 4 Joko tunnet Aleksin, Jaanan, Jarin tai Emilian? Heillä kaikilla on hyvä syynsä kuulua Teollisuusliittoon eikä se maksa kuin yhden prosentin palkasta. Ja kyllä, heidän mielestään työehtosopimuksella on todellakin merkitystä. Vinkkaa liittoon liittymisestä myös kaverille. Jäsenenä hekin pääsevät vaikuttamaan paremman työelämän rakentamiseen. Yhdessä tekemisessä on voimaa, sillä meitä on noin 200 000. Tutustu meihin: Youtube/Teollisuusliitto Ai miksi haluan kuulua liittoon? Katso video, niin tiedät. Aleksi Mastosalo, autokorikorjaaja Tekija?_2022_4_kansiarkki.indd 60 Tekija?_2022_4_kansiarkki.indd 60 8.4.2022 13.42 8.4.2022 13.42