AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI Omalla tyylillä Retkeilyvarusteita valmistava Finn-Savotta haluaa tehdä kaiken itse. Poikkeusaikoinakin yritys on porskuttanut. 8 Hermes-sovellus laajentuu 22 Mistä rahat terveydenhuoltoon? 38 Oppia ajankohtaispäivästä 48 442 kongressombud valda 53 442 elected to congress 54 Rakkaudesta musiikkiin Sasu Imppola työskentelee Finn-Savotta Oy:n Karstulan tehtaalla leikkaajana. WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 4/2023 442 valittu Jäsenten edustajat suuntaavat liittokokoukseen. Tekija?_2023_04_kansiarkkiU.indd 1 Tekija?_2023_04_kansiarkkiU.indd 1 12.4.2023 7.30 12.4.2023 7.30
Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 ma–pe 8.30–12.00 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 ma–ke ja pe klo 8.30–15, to suljettu tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteerit 020 774 1323, 020 774 1343 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteerit 020 774 1372, 020 774 1412 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteerit 020 774 1433, 020 774 1441 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. Tekija?_2023_04_kansiarkki_final.indd 2 Tekija?_2023_04_kansiarkki_final.indd 2 11.4.2023 14.13 11.4.2023 14.13
4/2023 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 4 / 23 PÄÄJUTTU Teollisuusliiton ensimmäiset liittokokousvaalit käytiin 10.–31.3. Tuula Päivinen jätti postiäänestyskuorensa postitettavaksi Heinolan ammattiosaston äänestystilaisuudessa. Vastaanottamassa vaalitoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Huvinen. Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 19.4.2023 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI STIPENDI Elektroniikka-asentajaksi keväällä valmistuva Antti Alenius sai Teollisuusliiton stipendin. Kun julkinen järjestelmä ei pelaa, ne, joilla on varaa, siirtyvät käyttämään yksityisiä palveluja. HEIKKI HIILAMO THL:n tutkimusprofessori 28 TYÖPAIKALLA Retkeilijöiden ja puolustusvoimien varusteet valmistuvat Finn-Savotta Oy:n tehtaalla. H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN LA U RI RO TK O 10 41 KANNESSA Tekija?_2023_04_sisus.indd 3 Tekija?_2023_04_sisus.indd 3 12.4.2023 13.58 12.4.2023 13.58
4 Tekijä 4/2023 Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN 28 TYÖPAIKALLA Finn-Savotta Oy, Karstula 36 TYÖYMPÄRISTÖ Voimavarakahviloista jaksamista luottamushenkilöille 38 TAPAHTUMA Jyväskylän ajankohtaispäivässä tiedot päivittyivät 41 STIPENDI Elektroniikkaasentajaopiskelija Antti Alenius 42 EDUNVALVONTA Liitto auttoi voittamaan kiistan kilometrikorvauksista 45 MAAILMA Etelä-Koreassa liittoja syytetään vakoilusta 46 LYHYET 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ Liittokokousvaalien äänestys, Heinola 08 AVAAJA Hermes-sovellus laajenee uusille aloille 10 PÄÄJUTTU Liittokokousvaalit säilyttivät liiton voimasuhteet 18 EDUSKUNTAVAALIT Teollisuusliiton ääni kantaa Arkadianmäelle 22 KATSAUS Miten rahat riittävät terveyspalveluihin? 48 KONGRESSVAL De här kongressombuden representerar medlemmarna 50 RIKSDAGSVAL Industrifacket ska höras på Arkadiabacken AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA 53 UNION CONGRESS ELECTION Union elections made the union stronger IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA A N TT I J. LE IN O N EN TU O M A S IK O N EN www.tekijalehti.fi/ mediakortti 54 HARRASTAJA Muusikko Eero Joentakanen 56 HISTORIA Vuonna 1931 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa Seuraava numero ilmestyy 17.5. Eero Joentakanen (oikealla) ja Matti Väärälä muodostavat Duo MaRon. Tekija?_2023_04_sisus.indd 4 Tekija?_2023_04_sisus.indd 4 12.4.2023 13.58 12.4.2023 13.58
4/2023 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Liittokokousvaalit onnistuivat erinomaisesti T eollisuusliiton liittokokousvaalien äänestysprosentti kipusi 43,2 prosenttiin. Se on erinomainen tulos, joka osoittaa, että jäsenet ovat kiinnostuneita liiton toiminnasta ja osallistuvat siihen aktiivisesti. Tämä antaa liitolle varman valtuutuksen toimia jäsentensä työehtojen neuvottelijana, sopijana ja etujen ajajana myös tulevina vuosina. Tätä valtuutusta tullaan tarvitsemaan jäsenten toivomien muutosten aikaansaamiseksi työelämässä ja toimintaympäristön tuottamien muutosten hallinnassa. Näköpiirissä on työmarkkinoiden rakenteellisia ja sopimusalakohtaisia toisiinsa kytkeytyviä haasteita. Niiden taustalla on viimeaikainen työnantajien toiminnan seurauksena kahteen suuntaan jakautunut kehitys. Samalla kun yrityskohtaisuutta ja paikallisuutta on lisätty, on myös ylhäältä ohjattua koordinaatiota voimistettu. Hajauttaminen ja keskittäminen eivät kuitenkaan voi toimia samanaikaisesti ilman, että siitä seuraa ristivetoa ja sekasotkuja, mikä on kuluneen vuoden aikana nähty ja koettu. Niinpä edelleen vaikuttaa siltä, että työmarkkinoiden toimivin malli on valtakunnallisiin työehtosopimuksiin perustuva neuvottelujärjestelmä, joka mahdollistaa paikallisen sopimisen. Kun tämä paketti pidetään kasassa, antaa se myös pohjan esimerkiksi palkankorotusten yleisen linjan määrittelemiselle ja irtiottojen ehkäisemiselle tulevilla neuvottelukierroksilla. Se puolestaan on yksi osa vakautta, jota Suomi, yritykset ja palkansaajat tarvitsevat menestymistä tavoitellessaan. Teollisuusliiton seuraava iso toiminnallinen etappi on 22.–24. toukokuuta Tampereella järjestettävä liittokokous. Liittokokousvaaleissa demokraattisesti valitut 442 edustajaa päättävät Teollisuusliiton strategian, säännöt ja toiminnallisen linjan. Lisäksi he käsittelevät ammattiosastoilta tulleet esitykset ja valitsevat liiton hallituksen ja valtuuston. Siinä on paljon tehtävää ja päätettävää kolmeksi päiväksi. Kokouksen valmistelut ovat hyvässä vauhdissa. Tulossa on tilaisuus, jonka päätökset vaikuttavat paitsi Teollisuusliiton sopimusalojen ja työntekijöiden myös työmarkkinoiden ja Suomen tulevaisuuteen. Kiitos tästä mahdollisuudesta kuuluu jäsenille, jotka äänestämällä uudistivat Teollisuusliiton aseman varteenotettavana edunvalvojana ja toimijana. ? ”Jäsenet ovat kiinnostuneita liiton toiminnasta ja osallistuvat siihen aktiivisesti.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Tekija?_2023_04_sisus.indd 5 Tekija?_2023_04_sisus.indd 5 12.4.2023 13.58 12.4.2023 13.58
6 Tekijä 4/2023 HETKESSÄ Kuva Lauri Rotko Tekija?_2023_04_sisus.indd 6 Tekija?_2023_04_sisus.indd 6 12.4.2023 13.58 12.4.2023 13.58
4/2023 Tekijä 7 AJASSA 21.3.2023 kello 17.07 18-vuotias Iivo Rantalainen saapui Heinolan Metallityöväen ammattiosasto 14:n toimistolle äänestämään Teollisuusliiton liittokokousvaaleissa. Kirkkokatu 9, Heinola Tekija?_2023_04_sisus.indd 7 Tekija?_2023_04_sisus.indd 7 12.4.2023 13.59 12.4.2023 13.59
8 Tekijä 4/2023 Uusi työkalu edunvalvonnan pakkiin H ermes-mobiilisovellus on kehitetty ulkomaalaisten kausityöntekijöiden ja näiden työnantajien käyttöön. Sovellus tarjoaa viidellä kielellä luetettavaa tietoa työehdoista, työlainsäädännöstä ja elämisestä Suomessa. Vuonna 2022 osana TYÖ2030-ohjelmaa kehitetty maaja metsätalousaloilla pilotoitu sovellus siirtyy hankkeen valmistuttua pysyvään käyttöön Teollisuusliitossa. – Nyt mietitään, miten Hermes-hankkeen pohjaa voidaan käyttää edunvalvontatyökalun rakentamiseen ja mikä on toteutuksen kannalta järkevintä ja kustannustehokasta, kertoo Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen. Ensivaiheen suunnitelmana on laajentaa sovellus teknologiateollisuuden sopimusalalle. Samassa yhteydessä tarkastellaan myös sovelluksen kielitarjontaa. Tällä hetkellä Hermessovelluksen kielivalikoimassa ovat suomi, ruotsi, englanti, ukraina ja venäjä. – Tarkoitus on, että sovelluksesta tulee edunvalvonnan työkalu kaikille Teollisuusliiton aloille. Yksi työkalu lisää siihen pakkiin, Virtanen kertoo pidemmän ajan suunnitelmista. UNIIKKI SOVELLUS Hermes-sovellusta alettiin ideoida keväällä 2021 Teollisuusliiton tutkimusyksikön sekä maaja metsätalousalojen asiantuntijoiden kesken, kertoo Hermes-hanketta johtanut Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. Hanke alkoi helmikuussa 2022. Yhteistyötä tehtiin muun muassa työnantajaliittojen, maahanmuuttajayhdistysten ja viranomaisten kanssa. – Tätä hanketta on ollut ilo vetää ja tehdä yhdessä. Kaikki tapahtui loppujen lopuksi hyvin nopealla aikataululla, reilun vuoden aikana, Anttila kertoo. Ennen hankerahoituksen hakemista tehty kartoitus kertoi, ettei vastaavaa sovellusta ollut olemassa. – Hermes on uniikki työelämän innovaatio, Anttila sanoo. Käyttäjälähtöisyys on sovelluksen ytimessä. Maksuton sovellus toimii vanhemmissakin älypuhelimissa, eikä se kerää käyttäjistään tietoa. – Meillä oli aikataulun kireydestä huolimatta malttia testata sovellusta käyttäjillä ja parantaa kokemusten kautta sovellusta, Anttila kertoo. Jatkossa Hermes-sovellus vapautetaan maksutta muidenkin liittojen käyttöön. Ehtoina ovat, ettei sovelluksen käyttötarkoitusta muuteta eikä sitä käytetä kaupallisiin tarkoituksiin. – Kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen Hermessovellukseen, joka elää ja kehittyy meidän käsissämme edelleen, Anttila kertoo. YLI KIELIMUURIN Hermeksen pilottialoilla maaja metsätaloudessa kausitöissä ulkomaalaisten työntekijöiden osuus työpaikoilla voi nousta jopa 90 prosenttiin. Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama on erikoistunut ulkomaalaistaustaiseen työvoimaan ja työvoiman liikkuvuuteen. – Myös teknologiateollisuudessa on paljon työpaikkoja, joissa on huomattava osa ulkomaalaisia työntekijöitä, Vasama kertoo. Kausityöntekijöiden apuvälineeksi rakennetusta Hermes-mobiilisovelluksesta on tarkoitus kehittää edunvalvonnan työkalu kaikille Teollisuusliiton aloille. TEKSTI JA KUVA ANTTI HYVÄRINEN AVAAJA Tekija?_2023_04_sisus.indd 8 Tekija?_2023_04_sisus.indd 8 12.4.2023 13.59 12.4.2023 13.59
4/2023 Tekijä 9 LAAJAAN KÄYTTÖÖN Hermeksen vahvuus on selkeäkielisyys. Työehtosopimusten joskus vaikeatkin muotoilut kerrotaan yleisesti ymmärrettävällä tavalla. Eri sopimusalojen työehdoista kertovien tekstien muokkaaminen yleiskielelle, eri kieliversioiden luominen ja tekstien pitäminen ajan tasalla vaativat resursseja, mutta muuta keinoa ei ole näköpiirissä. – Työehdot ovat eri sopimusaloilla niin toisistaan poikkeavat, että yhtä kaikkia aloja koskevaa tietoa ei pystytä tarjoamaan, Vasama sanoo. Hyväksi todettu sovellus on myös saatava laajasti käyttöön sekä työntekijöillä että työnantajilla, jotta työelämätieto leviää. Maaliskuussa sovellus oli ladattu yli 2 500 puhelimeen. Projektikoordinaattori Henri von Adlerkrone Teollisuusliitosta kertoo, että tällä hetkellä markkinoinnin yhtenä painopisteenä ovat nuoret. – Opiskelijat etsivät kesäduunia. Lähestymme oppilaitoksia, opinto-ohjaajia ja opiskelijaliittoja, von Adlerkrone sanoo. Hän kiertää kertomassa Hermeksestä myös esimerkiksi liiton ja ammattiosastojen tapahtumissa sekä Murikka-opiston kursseilla. ? Lataa Hermes-sovellus: www.hermesapp.fi AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Myös teknologiateollisuudessa on paljon työpaikkoja, joissa on huomattava osa ulkomaalaisia työntekijöitä. AJASSA Työpaikkojen luottamushenkilöiltä on tullut viestejä, joiden mukaan kielimuurin ylittäminen on haasteena. Apuvälineille on siis tarvetta, jotta kaikille työntekijöille saadaan kerrottua työehdoista ja liiton jäsenyydestä. – Kommunikointi on vaikeaa, vaikka pääluottamusmies haluaisi olla avuksi, Vasama kertoo. Työ on vasta alussa, mutta teknologiateollisuuden sopimusja talousasiantuntija Jukka Saviluoto Teollisuusliitosta arvioi Hermeksen mahdollisuudet merkittäviksi. – Onhan tämä loistava sovellus sen kertomiseen, mitä työehtosopimus sanoo, Saviluoto toteaa. Henri von Adlerkrone, Riikka Vasama ja Jukka Saviluoto suunnittelivat maaliskuussa Hermessovelluksen käyttöä teknologiateollisuuden sopimusalalla. Tekija?_2023_04_sisus.indd 9 Tekija?_2023_04_sisus.indd 9 12.4.2023 13.59 12.4.2023 13.59
JÄSENTEN ÄÄNI KUULUU 10 Tekijä 4/2023 PÄÄJUTTU Heinolan ammattiosaston järjestämässä tilaisuudessa pystyi jättämään postiäänensä eteenpäin kuljetettavaksi. Liittokokousvaalissa ei ollut varsinaista uurnavaalia. Anna-Liisa Parikka jättää äänensä laatikkoon. Vastaanottamassa vaalitoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Huvinen. + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidorna 48–49 + ALSO IN ENGLISH English translation on page 53 Tekija?_2023_04_sisus.indd 10 Tekija?_2023_04_sisus.indd 10 12.4.2023 13.59 12.4.2023 13.59
4/2023 Tekijä 11 JÄSENTEN ÄÄNI KUULUU >> AJASSA Teollisuusliiton ensimmäiset liittokokousvaalit antoivat liitolle vahvan valtuutuksen jäsenten asioiden ajamiseen. Valitut 442 liittokokousedustajaa päättävät toukokuun liittokokouksessa liiton suunnan seuraaviksi viideksi vuodeksi. TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN KUVAT LAURI ROTKO JA EEMELI KIUKKONEN T eollisuusliiton historian ensimmäiset liittokokousvaalit on nyt käyty. Maaliskuun 10.–31. järjestetyssä liittokokousedustajien vaalissa äänioikeutettuja olivat työmarkkinoiden käytettävissä olevat ammattiosastojen varsinaiset jäsenet, joita on noin 123 000. Äänestää saattoi joko sähköisesti tai postitse. Äänestysprosentti liittokokousvaaleissa oli 43,2. Äänioikeutetuista äänesti sähköisesti 33,8 prosenttia ja postitse 9,4 prosenttia. Vaaleissa hyväksyttyjä ääniä annettiin yhteensä 53 079. Liittokokousvaaleissa noudatettiin suhteellista vaalitapaa, joka on vastaava kuin Suomen eduskuntaja kuntavaaleissa. Sosialidemokraattien ja sitoutumattomien Yhteistyön Tekijät -vaaliliiton ehdokkaat saivat 64,2 prosenttia annetuista äänistä. Liittokokouspaikkoja äänimäärä tuo yhteensä 289. Vasemmiston ja sitoutumattomien Teollisuuden Vaikuttajat -vaaliliiton ehdokkaat saivat 35,7 prosenttia annetuista äänistä. Liittokokouspaikkoja äänimäärä tuo yhteensä 153. Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliiton ehdokkaat saivat 0,1 prosenttia annetuista äänistä. Liittokokousvaaleissa oli yhteensä 1 517 ehdokasta, joista liittokokoukseen valittiin 442 edustajaa. Yhteistyön Tekijöillä oli 897 ehdokasta, Teollisuuden Vaikuttajilla 617 ehdokasta ja keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitolla 3 ehdokasta. AKTIIVISIMMAT KAIVOSLALLA JA ÖLJYTEOLLISUUDESSA Liittokokousvaalit käytiin 34:ssä eri vaalipiirissä. Näistä 13 oli alueellisia teknologiateollisuuden ja teknisen LA U RI RO TK O Tekija?_2023_04_sisus.indd 11 Tekija?_2023_04_sisus.indd 11 12.4.2023 13.59 12.4.2023 13.59
4/2023 Tekijä 13 AJASSA >> Äänet Vaaliliittojen ulkopuoliset (VUL) % Paikat 1 1 Paikat yht. 8 24 33 19 22 27 16 22 27 15 24 8 1 5 4 32 18 27 28 11 7 5 5 3 3 13 9 4 4 4 4 4 3 3 442 huollon ja kunnossapidon vaalipiirejä. Valtakunnallisia eri sopimusalojen vaalipiirejä oli 21. Äänestäjät olivat aktiivisimpia kaivosalan sekä öljy-, maakaasuja petrokemianteollisuuden vaalipiireissä, joissa molemmissa äänestysprosentti oli 55,9. Yli puolet äänioikeutetuista äänesti myös kemian perusteollisuuden vaalipiirissä, 50,7 prosenttia. Yhteistyön Tekijöiden vaaliliitto voitti enemmistön 27 vaalipiirissä. Teollisuuden Vaikuttajat saavutti enemmistön 7 vaalipiirissä. Viestintäalan toimihenkilöiden (Grafinet) sekä maaseutuelinkeinojen ja turkisalan vaalipiireissä oli vain Yhteistyön Tekijöiden ehdokkaita, joten niissä vaaliliiton kannatus oli täydet 100 prosenttia. Muuten Yhteistyön Tekijät olivat vahvimpia tekstiilija muotialan vaalipiirissä (87,7 %), peltija teollisuuseristysalan vaalipiirissä (86,2 %) sekä öljy-, maakaasuja petrokemianteollisuuden vaalipiirissä (85,3 %). Teollisuuden Vaikuttajat saivat suurimman kannatuksen kaivosalan vaalipiirissä (77,6 %), kumiteollisuuden vaalipiirissä (70,1 %) sekä puutarha-alan ja viherja ympäristörakentamisalan vaalipiirissä (61,7 %). Valituksi tulleista liittokokousedustajista miehiä on 334 (75,6 %) ja naisia 108 (24,4 %). Nuoria eli alle 36-vuotiaita on 43 (9,7 %). Vaalien suurin ääniharava oli Varsinais-Suomen vaalipiirin Yhteistyön Tekijöiden Satu Heijari, jonka henkilökohtainen äänimäärä oli 327. Seuraavaksi eniten henkilökohtaisia ääniä saivat Vaasan vaalipiirin Yhteistyön Tekijöiden Mathias Pukkila (288 ääntä) sekä kaivosalan vaalipiirin Teollisuuden Vaikuttajien Jari Leskisenoja (267 ääntä). Teollisuusliiton ensimmäinen varsinainen liittokokous järjestetään Tampereella 22.–24.5.2023 Tampere-talossa. Liittokokous valitsee Teollisuusliitolle johdon, hyväksyy liiton uudet säännöt, käsittelee ammattiosastojen tekemät esitykset sekä päättää liiton strategiasta seuraavalle liittokokouskaudelle. EE M EL I KI U KK O N EN Mika Nousiainen sähköisellä äänestyspisteellä Iisalmessa Normetilla järjestetyssä äänestystilaisuudessa. >> Äänestysprosentti 43,2 Tekija?_2023_04_sisus.indd 13 Tekija?_2023_04_sisus.indd 13 12.4.2023 13.59 12.4.2023 13.59
14 Tekijä 4/2023 PÄÄJUTTU Vaali vahvisti liittoa Teollisuusliiton ensimmäisissä liittokokousvaaleissa äänesti yli 53 000 jäsentä. Puheenjohtaja Riku Aalto ja 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen kertovat tuloksen antavan vahvan pohjan liiton toiminnalle. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT KITI HAILA T eollisuusliiton liittokokousvaaleissa äänesti hieman yli 53 000 jäsentä, eli 43,2 prosenttia äänioikeutetuista. – Äänestysprosentti on äärimmäisen hyvä liittovaaleissa, toteaa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Teollisuusliiton perustamiseen liittyvien järjestelyjen takia edellisistä liittokokousvaaleista on kulunut tavallista pidempi aika. Siksikin äänestysprosenttiin voi olla tyytyväinen. – Tässä välissä on tullut todella paljon uusia jäseniä, puhutaan kymmenistä tuhansista, Aalto sanoo. Ammattiliittojen vaalien äänestyslukuja seurataan tarkasti työnantajapuolella. – Koen, että tämä äänestysprosentti antoi vahvan oikeutuksen edustaa jäsenistöä ja neuvotella jäsenistölle. Rinta rottingilla voidaan mennä seuraavan kerran Etelärantaan, sanoo Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen. Liittokokousvaaleissa asettui ehdolle yli 1 500 jäsentä, joista moni on ensimmäistä kertaa ehdokkaana. – Ilman hyviä ehdokkaita emme olisi saaneet korkeaa äänestysprosenttia, Aalto sanoo. Yli 43 prosentin äänestysinto kestää vertailun myös ammattiliittojen kesken. – Äänestysprosentti osoittaa, että väki on hereillä ja valveutunutta ja on tiukan paikan tullen valmis ottamaan kantaa, Lehtonen sanoo. Puheenjohtajat jakavat vaalityöstä kiitokset jäsenille, ammattiosastoille ja liiton työntekijöille. KAIKKEEN VARAUDUTTAVA Tampereella toukokuussa pidettävä liittokokous päättää Teollisuusliiton toiminnan päälinjat ja tavoitteet seuraaville viidelle vuodelle. Eduskunnan valtasuhteet vaikuttavat tulevien vuosien näkymiin vahvasti. Huhtikuun eduskuntavaalitulosten perusteella kokoomus nousee pääministeripuolueeksi. – Meidän on varauduttava kaikkeen ja tultava kaikkien kanssa toimeen. Ei voida ikään kuin odotella, milloin tulee meille myötämielinen hallitus, Aalto sanoo. Teollisuusliitto pyrkii vaikuttamaan, jotta hallitusohjelmaan tulisi työntekijöille tärkeitä asioita liittyen esimerkiksi kunnolliseen toimeentuloon ja työelämän reiluihin pelisääntöihin. Edunvalvonta jatkuu kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. – Liiton on aina elettävä ajassa ja tultava toimeen kulloisenkin hallituskoalition kanssa, Lehtonen sanoo. NÄKÖKULMIEN KIRJO ESIIN Tampereella liittokokouksessa on 442 edustajaa eri puolilta Suomea. – Se on hyvä asia, että kokousedustajat ovat koko lailla uusiutuneet. Innolla odotan, millaisia puheenvuoroja ja ideoita kokouksesta tulee, Lehtonen sanoo. Puheenjohtajat kannustavat liittokokousedustajia tuomaan eri näkökulmat esiin kokouksessa. – Meillä on ollut vahva puhumisen ja kantaaottamisen kulttuuri. Toivotaan, että se jatkuu uusienkin edustajien myötä, Aalto sanoo. Osallistumisen kulttuurista kertovat ammattiosastojen tekemät liittokokousaloitteet, joita tuli kaikkiaan yli tuhat. Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ja puheenjohtaja Riku Aalto toivovat, että valitut edustajat tuovat eri näkökulmat rohkeasti esiin liittokokouksessa. Tekija?_2023_04_sisus.indd 14 Tekija?_2023_04_sisus.indd 14 12.4.2023 13.59 12.4.2023 13.59
AJASSA Satu Heijari 327 ääntä 03 Varsinais-Suomi Yhteistyön Tekijät Mathias Pukkila 288 ääntä 09 Vaasa Yhteistyön Tekijät Jari Leskisenoja 267 ääntä 14 Kaivosala Teollisuuden Vaikuttajat Juha Pöllänen 205 ääntä 06 Pirkanmaa Teollisuuden Vaikuttajat Mika Sui 195 ääntä 09 Vaasa Teollisuuden Vaikuttajat Markus Haataja 182 ääntä 06 Pirkanmaa Yhteistyön Tekijät Hannu Koistinen 181 ääntä 08 Savo-Karjala Yhteistyön Tekijät Soile Suomi 172 ääntä 05 Häme Yhteistyön Tekijät Pasi Laitinen 168 ääntä 08 Savo-Karjala Teollisuuden Vaikuttajat Marjo Hiltunen 178 ääntä 08 Savo-Karjala Yhteistyön Tekijät Eniten ääniä – Halu kehittää liiton toimintaa on vahva, Aalto toteaa. – Uskon, että liittokokouksesta tulee paljon miettimisen arvoisia asioista myös arkipäiväiseen tekemiseen, Lehtonen sanoo. YHDESSÄ ETEENPÄIN Sosialidemokraattien ja sitoutumattomien Yhteistyön Tekijät -vaaliliiton ehdokkaat saivat 64,2 prosenttia annetuista äänistä. Vasemmiston ja sitoutumattomien Teollisuuden Vaikuttajat -vaaliliiton ehdokkaat saivat 35,7 prosenttia annetuista äänistä. – Pidin tulosta aika odotettuna sen jälkeen, kun selvisi, millainen ehdokasasettelu vaaliin syntyi, Aalto sanoo. Vaalitulosta analysoidessa kannattaa muistaa, että vaaleissa oli 34 vaalipiiriä, joissa tulokset vaihtelivat suurestikin. – Vaalipiirit eivät ole veljiä keskenään, Aalto toteaa. Lehtonen kertoo, että tuloksen ennakoiminen oli vaikeaa, sillä kyseessä olivat Teollisuusliiton ensimmäiset liittokokousvaalit. – Tulokseen olen tyytyväinen. Ihmisillä on ollut valinnanvaraa ja ihmiset ovat käyttäneet varaa hyödykseen, Lehtonen sanoo. Vaaleissa on kyse kilpailusta, mutta isossa kuvassa ay-toiminta on joukkuepeliä. – Nyt on vaalit pidetty ja edustajat valittu. Tästä mennään yhtä jalkaa eteenpäin, Aalto sanoo. – Vaikka sapeleita on kalisteltu ja voimasuhteita haettu, ydinjuttu tavallisessa arjessa on, että tehdään yhdessä, Lehtonen sanoo. 4/2023 Tekijä 15 Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ja puheenjohtaja Riku Aalto toivovat, että valitut edustajat tuovat eri näkökulmat rohkeasti esiin liittokokouksessa. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Tekija?_2023_04_sisus.indd 15 Tekija?_2023_04_sisus.indd 15 12.4.2023 13.59 12.4.2023 13.59
16 Tekijä 4/2023 Soile Suomi Klaus Ruisvaara Miikka Leponiemi Joonas Klimoff Jyrki Ahvenainen Markus Haataja Jani Kauppinen Jari Kaihlamäki Susanna Huuskonen Niko Honka Jari Haaparanta Teemu Pitkänen Matti Rannikko Minna Hongisto Kari Helenius Petri Kallio Marika Keskinen Jari Roslöf Iikka Marttinen Eero Ruottinen Heikki Seppälä Timo Stålhand Sami Repka Pasi Laitinen Jari Jormalainen Jouni Korhonen Petri Kontkanen Tapio Kuhmonen Minna Kaski Petri Ijäs Pasi Mecklin Mathias Pukkila Miia Penttilä Marko Pelto-Arvo Peter Sjökvist Janne Koskimäki Sari Yliaho Ari Rintala Tommi Luoma Johanna Viitanen Mikaela Skriko Markus Polso Kim Virkama Krista Hietikko Jimmy Antfolk Petri Myllykoski Raimo Aittoniemi Tomi Junkkila Ranja Pelttari Jari Maltolahti Mika Hevonoja Tommi Vanhala Karo Suoknuuti Juha Ulmanen Juha Pöllänen Minna Savilahti Virva-Mari Rask Mika Ovaskainen Timo Anttila Pasi Tallila Erika Immonen Jussi Karimäki Lauri Saukkonen Kari Mäkipää Eero Riekki Ville Rossa Timi Järvenpää Rauno Lehtinen Olli-Pekka Kristiansson Ari Kunttu Tomi Kovanen Rauno Asikainen Kari Avikainen Jari Karttunen Hannu Koistinen Marjo Hiltunen Tero Tiainen Tapio Maksimainen Toni Heikkinen Jani Sillanpää Miia Soininen Noona Kulmala Niina Immonen Martti Leinonen Juha Pakarinen Jarkko Immonen Juho Niittylampi Reijo Kumpulehto Timo Hänninen Veijo Tirkkonen Matti Miettinen Vesa-Matti Pelkonen Paavo Niskanen Jukka Arponen Reija Mettovaara Riku Lindfors Taina Turunen Timo Tanskanen Miia Korhonen Tero Suominen Sari Kinisjärvi Esa Salminen Jarmo Mäkinen Katri Puisto Iiro Uusnäkki Deniz Korhonen Tero Hakola Daniel Hannus Antoinette Saarinen 172 149 128 99 80 182 90 72 67 61 59 54 54 53 53 51 49 47 94 59 44 41 37 168 109 46 43 64 53 38 38 288 143 135 100 91 83 82 70 70 69 65 64 61 59 56 56 56 52 91 63 53 44 41 205 147 96 89 80 75 72 71 63 62 58 57 41 40 127 116 90 83 73 61 181 178 106 100 99 94 94 85 79 77 76 64 63 62 61 61 55 54 159 106 94 89 62 59 59 56 53 52 51 50 47 45 43 42 41 Yhteistyön Tekijät Yhteistyön Tekijät Teollisuuden Vaikuttajat Teollisuuden Vaikuttajat Yhteistyön Tekijät Yhteistyön Tekijät Teollisuuden Vaikuttajat Teollisuuden Vaikuttajat Yhteistyön Tekijät Yhteistyön Tekijät Satu Heijari Sari Tammi Jouni Takkula Saku Tranberg Pekka Suojanen Miia Kelsey Taru Rantanen 327 103 85 76 62 58 51 Yhteistyön Tekijät Yhteistyön Tekijät Jan Ihander Timo Hokkanen Sami Vilen Jyrki Nieminen 89 61 40 38 Teollisuuden Vaikuttajat Mara Lehtonen Jouni Varjonen Jusa-Martti Ervasti Sini Kangasmäki Miika Kiiskilä Raimo Kytömaa Päivi Ignatius Jari-Matti Välkkynen Keijo Peltonen Toni Mansikkaviita Janne Lehtiö Tomi Lehtoranta Juha Pajumäki Isto Virtanen Tuomas Sutinen 93 83 76 74 62 60 52 52 46 46 46 44 44 43 36 Teollisuuden Vaikuttajat Jari Huhtala Markus Vandell Ari Saukkokoski Sanna Mäkinen Jarmo Hämäläinen 82 80 65 63 57 Teollisuuden Vaikuttajat Esa Lehtilä Christa Evomaa Teemu Aaltojärvi Kai Kauramäki Juha Kuusisto Mika Rostedt Petri Elo Vesa Mikola Jari Jussila Petri Ahokangas Satu Heino Teemu Mäki Hannu Nurmela Susanna Jokela 157 131 107 82 82 80 69 60 56 50 48 48 47 42 Yhteistyön Tekijät Sini Salminen Markus Rantanen Mika Laaksonen Mikko Sarajärvi Raimo Kantonen Mika Kesänen Sami Heikkinen 82 76 60 49 43 41 40 Teollisuuden Vaikuttajat 01 HELSINKI 09 VAASA 05 HÄME 06 PIRKANMAA 07 KAAKKOIS-SUOMI 08 SAVO-KARJALA 03 VARSINAIS-SUOMI 04 SATAKUNTA 02 UUSIMAA Piia Nurminen Mervi Sievänen Maisa Koivisto Teemu Vartiainen Tauno Packalen Sari Alavesa Katri Salminen Soile Blomberg Heikki Lindgren Hammed Mufutau Petri Kohtamäki 49 48 48 48 48 47 47 47 41 41 40 Maria Kauppi Sirpa Riihiaho Mira-Maarit Lamberg Oona Hirvonen Jarkko Jokinen Petri Syrjälä Paavo Hakkarainen Olli Kuisma Jarmo Jokinen Hannu Kolehmainen Ari Pihlajamäki Jarmo Forss 80 69 66 59 59 57 55 50 49 48 48 46 LIITTOKOKOUKSEEN VALITUT JA ÄÄNIMÄÄRÄT Riku Pyysalo Heli Miettinen Jussi Tikka Kimmo Hyvärinen Janne Tikka 44 34 32 32 31 Tekija?_2023_04_sisus.indd 16 Tekija?_2023_04_sisus.indd 16 12.4.2023 13.59 12.4.2023 13.59
4/2023 Tekijä 17 AJASSA Timo Löppönen Matti Lehtinen Markus Laukkanen Petri Kuusela Keijo Alahuhtala Toni-Matti Mäki-Penttilä Jouni Tapio Ari-Pekka Kurikka Kaisa Myllylä Tommi Heikkinen Eija Mattila Matias Heiska Tarmo Tyni Teemu Sanaksenaho Jari Männikkö Eija Jumisko Juha Hassel Marko Valkeinen Markku Nevanperä Antero Pirinen Marko Käpynen Ari Kangasniemi Juho Toikkanen Teemu Huotari Pasi Hartikka Markku Tirkkonen Jonna Loijas Jarkko Eteläaho Heikki Honko Riitta Kattelus Arto Kytömäki Ari Hanhisuanto Valle Niemi Jari Berg Kai Hyrynkangas Veli Paananen Vesa Laitinen Nina Päivärinta Heini Portimo Juha Peltonen Veikko Pitkämäki Petri Siironen Jouni Leiviskä Maarit Virta Jesse Järveläinen Miika Anttila Markku Silvonen Teemu Luusalo Kai Keppola Sampo Kelhä Kari Oikola Arto Tolonen Reijo Hopponen Hannu Mikkola Joni Suutari Jani Bruce Niina Laitinen Simo Pikkarainen Janne Leinonen Pilvi Vesala Juha Keski-Heikkilä Jarmo Hukka Ismo Antikainen Toni Halla-aho Jorma Saarimäki Pekka Rautaoja Helka Reiman Anne Luostarinen Janne Nieminen Aleksi Mastosalo Harri Valkonen Aleksi Aittola Jali Nummi Pekka Karttunen Mika Väliaho Sandra Roos Sami Lahtinen Marko Vaara Vesa Nurmi Terho Havumäki Seppo Saari Janne Lavikainen Anu Luhtanen Harri Suominen Esko Hiiva Markus Seppänen Annina Lahtinen Markus Hotta Jani Kähkönen Toni Kilpinen Marko Kemppainen Emma Sandås Tapio Takku Ann-Louice Ormiskangas Minna Lind Miika Peltola Ari Törnqvist Kai Hagelberg Stefan Sjölund Sanna Kuivasniemi Vesa-Matti Markkanen Eija Tapiala-Vanhanen Matti Minnilä Kimmo Järvenpää Harri Mäkilä Paula Järvinen Hannu Järvinen Taru Aalto Hanna Borisov Ville-Veikko Vanne Jari Makkonen Marko Lang Isto Markkanen Kimmo Natunen Teijo Paananen Jaana Järvinen Marko Ivanoff Marjut Loikkanen Jussi Väätäjä Tiia Suikkanen Jarkko Veck Joni Utriainen Jussi Jatkola Antti Ahokas Anne Baltzar Tapani Kontio Markku Vauhkonen Juha Konttinen Lotta Väisänen Jussi Pihlainen Juha Manni 65 49 42 28 144 117 81 80 58 58 56 54 52 51 51 143 114 104 94 94 70 54 66 66 63 59 57 54 44 44 41 40 35 109 95 77 66 65 57 57 52 46 44 5 10 15 20 25 77 65 60 39 38 38 37 36 103 62 61 52 67 50 47 45 44 43 41 41 88 68 66 60 59 57 57 56 53 52 45 43 42 41 41 41 39 36 36 144 143 130 115 101 89 87 84 80 78 71 65 65 63 62 61 60 59 56 56 55 52 51 164 125 94 89 82 73 66 63 61 60 57 57 53 52 50 50 48 48 47 46 43 Yhteistyön Tekijät Yhteistyön Tekijät Yhteistyön Tekijät Teollisuuden Vaikuttajat Teollisuuden Vaikuttajat Teollisuuden Vaikuttajat Teollisuuden Vaikuttajat Teollisuuden Vaikuttajat Yhteistyön Tekijät Yhteistyön Tekijät Yhteistyön Tekijät Yhteistyön Tekijät Ville Kivimäki Arto Liikanen Tuomo Leinonen Sami Salminen Eero Kelppe Mervi Hokkanen Rauno Tuovinen Tarmo Pekonen Ville Rantanen Petri Päivärinta Janne Lahtinen Sami Tuominen 141 136 112 92 89 80 65 57 56 54 53 47 Yhteistyön Tekijät Mika Sui Kari Järviö Sanni Taipalus Hannu Heikkilä Hannu Aho Pasi Keskinen Juha Viertola Pertti Kirsilä Juha Hakala Anssi Tirkkonen Matti Räisänen Aimo Lahtinen 195 106 88 66 56 56 50 48 44 58 47 46 Teollisuuden Vaikuttajat Teollisuuden Vaikuttajat Jouni Lämpsä Tellervo Sirviö Jari Tohu Jukka Jarva Juha Heinonen Janne Korkkonen Sauli Hilden Kimi Sarkkila Ulla Tuovinen Kari Mehtälä Juha Kotajärvi Kimmo Kärkkäinen Jarkko Uusipulkamo Tommi Sauvolainen Eija Keisu Rami Häkkilä Paavo Karttunen 98 82 78 72 68 61 55 50 50 48 48 42 41 145 73 39 34 Teollisuuden Vaikuttajat Teollisuuden Vaikuttajat Ari Keskitalo Juha Eskola Rauli Magga Jani Kurtti Mikko Viinikka Magnus Jacander 94 79 68 68 57 (ei vaalia) Yhteistyön Tekijät Yhteistyön Tekijät 11 OULU 10 KESKI-SUOMI 20 KEMIAN PERUSTEOLL. 15 PELTIJA TEOLL.ERISTYSALA 17 PUUSEPÄNTEOLLISUUS 18 AUTOJA KONEALAT 19 MUOVITEOLLISUUS JA KEMIAN TUOTETEOLLISUUS 16 MEK. METSÄTEOLL., BIOTEOLL. 12 LAPPI 14 KAIVOSALA 13 AHVENANMAAN MAAK. Jari Leskisenoja Pasi Heikkinen Jani Jesiöjärvi Jouni Jussinniemi 267 47 44 34 Teollisuuden Vaikuttajat >> Tekija?_2023_04_sisus.indd 17 Tekija?_2023_04_sisus.indd 17 12.4.2023 13.59 12.4.2023 13.59
18 Tekijä 4/2023 Timo Purola Petteri Lindfors Marko Salonen Santtu Turtiainen Pasi Raunio Memmu Tammiluoma Paula Toivonen Aapo Palander Marko Tasanen Juha Krankkala Jonne Hänninen Risto Nieminen Fanni Miinalainen Johanna Solodov Anu Lammi Sanna Ilves Anne-Mari Nordberg Tuija Pircklen Anu Koivisto Seena Ikonen Iida Nummela Kai Majander Ilkka Vuonola Sari Korkee Mira Karvinen Riitta Viljakainen Tarja Lehtinen Auli Pirskanen Harri Saarenmaa Jari Vilén Elisa Simola Tomi Ikävalko Lasse Vertanen Ismo Viirimaa Tero Ollikainen Elina Kallioinen Eino Ojansuu Jonni Nevala Tommi Lindholm Einari Grönberg Sami Ryynänen Antti Kaatrakoski Karl-Johan Hjelm Mirka Paaso Sari Uusivirta Anna Andersson Ilkka Suvanto Teresa Kvick Petri Sorvali Jari Viitanen Mika Lehmusvirta Juha Levonen Marko Lähteenmäki Juhani Vesanen Petri Nurmi Kirsikka Vuorela Minja Lääperi Jussi Nyman Yuliia Bielokrynytska Hemmo Kaaja Satu Saarelainen Reijo Kontinen Teija Salow 68 34 20 131 125 81 64 61 58 53 50 49 48 83 75 47 59 88 36 30 45 33 32 118 114 75 69 52 46 39 36 46 40 136 36 66 53 53 39 161 98 63 61 44 53 52 46 72 70 59 53 25 67 56 47 35 75 47 46 41 84 42 75 Yhteistyön Tekijät Yhteistyön Tekijät Yhteistyön Tekijät Yhteistyön Tekijät Yhteistyön Tekijät Yhteistyön Tekijät Yhteistyön Tekijät Yhteistyön Tekijät Yhteistyön Tekijät Yhteistyön Tekijät Yhteistyön Tekijät Yhteistyön Tekijät Teollisuuden Vaikuttajat Teollisuuden Vaikuttajat Teollisuuden Vaikuttajat Teollisuuden Vaikuttajat Teollisuuden Vaikuttajat Teollisuuden Vaikuttajat Teollisuuden Vaikuttajat Teollisuuden Vaikuttajat Teollisuuden Vaikuttajat 23 KUMITEOLLISUUS 25 AUTORENGASALA 26 MEDIAJA PAINOALA 32 PUUTARHA-ALA, VIHERJA YMPÄRISTÖRAKENTAMISALA 33 VIESTINTÄALAN TOIMIHENKILÖT (GRAFINET) 34 MAASEUTUELINKEINOT, TURKISALA Juha Meriläinen Risto Lepola Juha-Pekka Heino Juha Nieminen 68 66 50 31 Yhteistyön Tekijät Teollisuuden Vaikuttajat 29 METSÄKONEALA, TURVETUOTANTOALA Petri Virtanen Eija Lyttinen Eveliina Koivisto Alvaro Corredor Ochoa 51 45 73 58 Yhteistyön Tekijät Teollisuuden Vaikuttajat 30 JAKAJAT, SUORAJAKELU 31 TEKSTIILIHUOLTOALA 27 TEKSTIILIJA MUOTIALA 28 METSÄALA, TAIMITARHA-ALA 24 KENKÄJA NAHKATEOLL. 21 LASIKERAAMINEN TEOLL., FISKARS FINLAND OY 22 ÖLJY-, MAAKAASUJA PETROKEMIANTEOLLISUUS LIITTOKOKOUKSEEN VALITUT JA ÄÄNIMÄÄRÄT Aktiivisin äänestys 55,9 % Kaivosala Öljy-, maakaasuja petrokemianteollisuus Suurin äänimäärä 327 SATU HEIJARI Varsinais-Suomi Yhteistyön Tekijät Kannatusprosentit 64,2 % 35,7 % 0,1 % Yhteistyön Tekijät Miehiä 334 Naisia 108 Teollisuuden Vaikuttajat Keskusta ja sitoutumattomat % 75,6 24,4 Kaikki liittokokousvaalien ehdokkaat, joita ei valittu liittokokousedustajiksi, ovat varaedustajia, jotka kutsutaan liittokokoukseen mikäli varsinainen edustaja ei pääse osallistumaan kokoukseen. Tekija?_2023_04_sisus.indd 18 Tekija?_2023_04_sisus.indd 18 12.4.2023 13.59 12.4.2023 13.59
4/2023 Tekijä 19 EDUSKUNTAVAALIT JU KK A -P EK KA FL A N D ER / SD P Perusporvarillista – vai sittenkin sinipunaa? Vaikka hallituspuolueet yleisesti hävisivätkin eduskuntavaaleissa, SDP nosti kannatustaan ja on hallituskelpoinen, sanoo Teollisuusliiton yhteiskuntasuhteiden päällikkö Timo Nevaranta. Hallitusvaihtoehtoja on käytännössä kaksi, perusporvari tai sinipuna. TEKSTI SUVI SAJANIEMI H allitustunnustelijan tehtävissä on suurimman vaalivoiton saaneen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Teollisuusliiton yhteiskuntasuhteiden päällikkö Timo Nevaranta painottaa, että Teollisuusliitto on valmis tekemään yhteistyötä kaikkien puolueiden kanssa. Tavoitteena on varmistaa, että teollisuusliittolaisille tärkeät kysymykset tulevat huomioiduiksi hallitusohjelmassa. – Teollisuusliiton hallitusohjelmatavoitteet kelpaavat sellaisinaan hallitusohjelmakirjauksiksi. Meillä on ytimekkäät, täydelliset lauseet valmiina, Nevaranta toteaa. – Mikä puolue tahansa menee Säätytalolle hallitusneuvotteluja käymään, jonkinlainen valtiontalouden sopeutusohjelma sieltä tulee. Mutta erityisen tärkeää on se, ettei sopeuttamista tehdä pienituloisten palkansaajien tai työttömien kustannuksella. Oleellista on oikeudenmukaisuus. Vasta ennakkoäänien antamisen jälkeen perussuomalaiset ilmoitti, etteivät he sittenkään kannata kilpailukykysopimuksella työntekijöiden taakaksi siirrettyjen sosiaaliturvamaksujen palauttamista työnantajille. Tammi–helmikuussa SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen kyselyssä perussuomalaiset oli kannattanut kiky-maksujen siirtoa. – Vaalien voittajapuolue perussuomalaiset oli antanut meille paljon muitakin lupauksia, esimerkiksi lakko-oikeuden eli työtaisteluoikeuden turvaamisesta ja yleissitovuuden puolustamisesta. TYÖ JA INHIMILLISET TEKIJÄT TOIVAT ÄÄNIÄ Teollisuusliiton jäsen, SDP:n uudelleen valittu kansanedustaja Niina Malm uskoo, että työelämäkysymysten korostaminen nosti hänet Kaakkois-Suomen vaalipiirin äänissä toiselle sijalle. Teemat terveydestä ja alkoholismista toivat nekin kosketuspintaa äänestäjiin. – Myös NATO ja turvallisuustilanteen muutos näkyvät äänissäni, erityisesti kun asumme täällä itärajan läheisyydessä, imatralainen Malm kertoo sähköpostihaastattelussa. Miksi SDP pystyi nostamaan kannatustaan toisin kuin hallitusvastuuta kantaneet kaksi muuta läheisintä puoluetta eli vasemmistoliitto ja vihreät? – Tähän vaikutti varmasti vaalien teema, sillä vaaleja hallinneen talouskeskustelun jyrän alle jäi muiden muassa ympäristöön ja sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä. Taktinen äänestäminen vaikutti myös hieman asiaan, Malm pohtii. NELJÄS KERTA TODEN SANOO… Teollisuusliiton järjestämistoimitsija Timo Suhonen Savo-Karjalan vaalipiiristä ehti olla aiemmin puolitoista vuorokautta SDP:n kansanedustaja. Tällä neljännellä yrittämällä valinta ei jäänyt tarkastuslaskennasta kiinni. Sosialidemokraattien kannatuksen nousua eduskuntavaaleissa saattaa Suhosen mielestä osittain selittää Teollisuusliiton äänestysaktivointikampanja. – Näkisin mielelläni tutkimustuloksia siitä, miten paljon vaikutti, kun liittokokousvaalien aktivointikampanjassa mainostettiin samalla eduskuntavaalien tärkeyttä, Suhonen toivoo. Jos SDP ei nouse hallitukseen, on porvareilla näytön paikka. – Näyttäkööt nyt sitten, miten hoitavat asioita jatkossa. Porvarihallitus kuulostaa kauhealta, mutta demokratiassa kansan sanan pitää näkyä. ? + LUE LISÄÄ Pidemmät haastattelut: www.tekijalehti.fi > hae: ”perusporvarillista” Timo Suhonen Niina Malm AJASSA Tekija?_2023_04_sisus.indd 19 Tekija?_2023_04_sisus.indd 19 12.4.2023 13.59 12.4.2023 13.59
JALAS ® TIO ON TÄYDELLINEN JALKINE PUUSEPPÄ MATTIAS SKÖLDEBERGILLE JA HÄNEN POLVILLEEN. ”Melkein harmittaa, kun työpäivä on ohi ja minun on riisuttava ne”, sanoo Mattias Sköldeberg uusista JALAS ® TIO ?jalkineista, joita hän kokeilee ensimmäisten joukossa Ruotsissa. Mattias on toiminut puuseppänä 32 vuotta. Tällä hetkellä hän työskentelee Taalainmaalla Skoglunds Byggservice -rakennusliikkeessä, joka auttaa kaikenlaisissa rakennusprojekteissa: uudisrakentamisessa, remontoinneissa ja tuotteiden valmistuksessa. Kun tapaamme Mattiaksen, hän on juuri ollut kunnostamassa kellarikerrosta vesivahingon jäljiltä. Skoglunds Byggservice korostaa työntekijöiden ammattitaitoa, laadukasta työnjälkeä ja ammattiylpeyttä. Silloin on myös luonnollista valita laadukkaimmat henkilönsuojaimet. Tällä hetkellä Mattias Sköldberg testaa uutta JALAS ® TIO -jalkinetta. Mikroilmakuplia pohjassa TIO on lyhenne sanoista Three In One. Lyhenne viittaa uuteen JALAS ® -ulkopohjaan, joka koostuu kolmesta kerroksesta. Ainutlaatuisen valmistustekniikan avulla pohjamateriaalin sisään muodostuu pieniä ilmakuplia, jotka tekevät jalkineista erittäin kevyet, pehmeät ja mukavan tuntuiset. Pohjan keskimmäinen kerros on väriltään keltainen tai sininen, ja sen materiaali on nimeltään JALAS ® ComSoft Air. Pohjan valkoinen kerros antaa lisävakautta, mikä on tärkeää selkälihasten väsymisen ehkäisemiseksi. Mattias Sköldeberg on toiminut ammatissaan pitkään, ja vuosien saatossa työ on tuonut mukanaan joitakin terveysongelmia, etenkin polvikivun. Ne ovat ongelmia, jotka on hoidettava. JALAS ® TIO on hyvä ratkaisu ehkäisemään rasitusta, koska jalkine on pehmeä ja mukava ja samalla hellävarainen sekä selälle että polville. Pehmeät ja vakaat ”Käytän TIO-jalkineita koko työpäivän ajan”, Mattias Sköldeberg kertoo. ”Ne tuntuvat todella hyviltä, myös polvilleni. Ne ovat paitsi mukavat ja pehmeät, myös vakaat.” JALAS ® TIO on ensimmäinen turvajalkine, jossa on uusi kolmipaneelinen BOA ® -kiinnitysjärjestelmä. Sen ansiosta jalkine on helppo pukea ja riisua. Suljenta on tasaisen pehmeä ja jalka pysyy täydellisesti paikallaan. ”Pidän BOA ® -kiinnityksen mukavuudesta. En ole pitkään aikaan käyttänyt nauhallisia jalkineita”, Mattias toteaa lopuksi. Puuseppä Mattias Sköldeberg on hyvin tyytyväinen uusiin JALAS ® TIO turvajalkineisiin. Ilmoitus Tekija?_2023_04_sisus.indd 20 Tekija?_2023_04_sisus.indd 20 12.4.2023 13.59 12.4.2023 13.59
WALK ON AIR ESITTELYSSÄ JALAS? TIO MALLISTO. UUTUUS Uusi kolmikerroksinen JALAS? TIO (Three-In-One) pohja on ainutlaatuinen. Valkoinen kerros antaa vakautta ja keltainen JALAS? ComSoft Air™ pohja koostuu mikroilmakuplista, jotka tekevät kengän erittäin pehmeäksi sekä mukavaksi. Musta kerros antaa hyvän pidon. Tutustu tarkemmin: Tekija?_2023_04_sisus.indd 21 Tekija?_2023_04_sisus.indd 21 12.4.2023 13.59 12.4.2023 13.59
4/2023 Tekijä 23 AJASSA T erveydenhuollon ongelmat pulppuavat hoitajapulasta ja vanhenevan väestön kasvavasta palvelutarpeesta. – Väestörakenteen muutos ei näy pelkästään palvelutarpeen kasvuna, vaan myös ammattilaisten katoamisena. Suomalainen terveydenhuolto paisui 1970-luvulla kansanterveyslain myötä. Samalla suuret ikäluokat valmistuivat terveydenhuollon ammattilaisiksi. He ovat jääneet tai jäämässä eläkkeelle, Tampereen yliopiston Tutkijakollegiumin johtaja Juha Teperi sanoo. Terveydenhuollon kustannukset uhkaavat nousta nopeammin kuin sote-uudistuksessa on kaavailtu. Sote-laeissa asetetut kustannuskehityksen jarrut eivät Teperin mukaan todennäköisesti onnistu pitämään kulukehitystä aisoissa. – Valtiovarainministeriö on laskenut, että tarvitsemme seuraavien 10 vuoden aikana jopa 230 000 uutta sote-työntekijää. Jokainen ymmärtää, ettei tällaista työvoimaa saada mistään, Hyvinvointiala HALI ry:n terveyspalvelujohtaja Hanna-Maija Kause sanoo. RISTIRIITAISET KANNUSTIMET JOHTAVAT EPÄTASA-ARVOON Terveydenhuoltomme epäonnistumisen juurisyy on Teperin mukaan järjestelmän kokonaisohjaukTerveydenhuollon ongelmat kasautuvat väestön ikääntymisen myötä. Raha on yksi ratkaisu, ja onneksi meillä on varaa lisätä menoja julkiseen terveydenhuoltoon. TEKSTI JUKKA NORTIO KUVITUS TUOMAS IKONEN Tasa-arvoisempia terveyspalveluita sen pettäminen, kun rinnakkaiset terveydenhuollon osat toimivat ristiriitaisesti. Julkinen perusterveydenhuolto saa rahoituksen vuosittaisen budjetoinnin kautta riippumatta palveluiden käyttäjämääristä. Mitä vähemmän potilaita, sen parempi talouden tasapaino. Työterveyshuollon puolella yksityinen palvelutuottaja veloittaa palveluista työnantajaa. Jokainen asiakas ja hänelle tehty toimenpide tuottaa palvelutuottajalle euroja. – Kun kaksi erilaista kannustemallia elää rinnakkain, ei ole vaikea arvata, minne syntyy jonoja ja missä ovet ovat aina auki, Teperi sanoo. MEILLÄ ON RAHAA PAREMPAAN Terveydenhuollon menoista leikkaaminen ei ole vaihtoehto, sillä oikeus riittäviin terveydenhuollon palveluihin on jokaisen suomalaisen perustuslaillinen oikeus. Riittävyys merkitsee sitä, että kansalaiset saavat palveluita suhteessa tarpeisiinsa: sairaat terveitä enemmän. – Kahtiajakautunut perusterveydenhuolto ei toteuta tätä tavoitetta, Teperi huomauttaa. Hän viittaa järjestelmäämme, jossa osa kansasta käyttää yksityistä terveydenhuoltoa tai saa laajan työterveyshuollon ja osa on aliresursoidun julkisen perusterveydenhuollon varassa. >> Tekija?_2023_04_sisus.indd 23 Tekija?_2023_04_sisus.indd 23 12.4.2023 13.59 12.4.2023 13.59
24 Tekijä 4/2023 Sitten hyvät uutiset: meillä on varaa parempaan, sillä julkisen terveydenhuollon osuus bruttokansantuotteestamme on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Kysymys on valtion budjetin valinnoista, jotka ovat hallituksen ja eduskunnan päätettävissä. Rahat ovat meidän kaikkien ja niiden jaosta päättävät vastavalitut kansanedustajamme. – Suomalaiset ovat valmiita priorisoimaan terveydenhuoltoa. Siihen halutaan rahaa, vaikka veroja korottamalla. Meillä on siihen onneksi varaa, sillä terveydenhuoltojärjestelmämme on suhteellisen edullinen, Teperi sanoo. EPÄTASA-ARVOISET LÄÄKÄRIKÄYNNIT THL:n tutkimusprofessori ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on Teperin kanssa yksimielinen siitä, että terveyspalvelut jakautuvat osin epätasa-arvoisesti. Suurin ero on julkisen terveydenhuollon ja yksityisen terveydenhuollon välillä. He, joilla on varaa, pääsevät nopeasti hammashoitoon, lonkkaleikkaukseen tai tutkituttamaan kipeää selkää. – Kun julkinen järjestelmä ei pelaa, ne, joilla on varaa, siirtyvät käyttämään yksityisiä palveluja. Ne puolestaan kilpailevat samasta työnvoimasta kuin julkinen puoli, mikä pahentaa julkisen puolen osaajapulaa, Hiilamo sanoo. Lääkärikäynnit jakautuvat hyvinvointiyhteiskunnassamme erittäin huonosti verrattuna muihin OECD-maihin. Suomi, Portugali ja Yhdysvallat ovat maita, joissa terveimmät ja hyvätuloisimmat saavat parhaat palvelut samalla kun sairaimmat, työkyvyttömimmät ja vammaiset joutuvat tyytymään heikoimpiin palveluihin. Alueelliset poikkeamat ovat suuria, ja jopa saman kaupungin tai terveyskeskuksen sisällä on suuria eroja. Jokaisella lääkärillä on vielä oma tapansa toimia. Terveydenhuollon ammattilaiset tekevät jokaisen terveyskeskustai päivystyskäynnin kohdalla päätökset hoidon laadusta ja siitä, kuka hoidetaan ensin ja kuka myöhemmin. TYÖTERVEYSHUOLTO EI OLE KAIKILLE SAMANLAINEN Työterveyshuollon piirissä on Suomessa noin 1,9 miljoonaa ihmistä. Suuri osa työikäisistä saa perustason terveyspalvelunsa työterveyshuollosta, ja niiden kautta tehdään noin 3 miljoonaa lääkärikäyntiä vuodessa. Työntekijöiden ja työnantajien kustantamat työterveyshuollon kustannukset olivat vuonna 2020 yhteensä noin 880 miljoonaa euroa. Terveydenhuollon käyttömenot olivat vuonna 2020 noin 23 miljardia euroa. Lakisääteinen työterveyshuolto kattaa vain ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palvelut, kuten työergonomiasta ja turvallisesta työpaikasta huolehtimisen. Työterveyshuollon palvelut ovat samanlaiset kaikilla saman työpaikan työntekijöillä toimitusjohtajasta duunariin. Heikoimmin työterveyshuollon tilanne on monilla julkisen alan työpaikoilla, joilla työterveyshuolto kattaa vain lakisääteisen ennakoivan työterveyshuollon. – Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin työntekijöillä ei ole lainkaan työterveyshuollon sairaanhoidon palveluja. Tämä voi pidentää työhönpaluuta ja vaikeuttaa sairauksien ja työn yhteyden huomiointia, koska terveyskeskuksissa voi olla pitkät jonot ja puutteellinen työkykyosaaminen, sanoo Kause. Tilanne on yhteiskunnallisesti nurinkurinen, sillä sairauspoissaolot ovat kustannus sekä työnantajalle että yhteiskunnalle. Kela maksaa sairauspäivärahat, sairauspäivärahapäiviltä ei kerry verotettavaa palkkatuloa ja työpanos ei hyödytä yhteiskuntaa. On kyse sitten murtuneen jalan tai järkkyneen mielenterveyden hoidosta, pitäisi työssäkäyvien päästä aina nopeasti hyvään hoitoon. Näin minimoitaisiin sairauksien seuraukset ja tasoitettaisiin tie työhön paluulle. Työterveyshuollon toisessa ääripäässä ovat ne työnantajat, jotka tarjoavat avokätisesti hammashuollon sekä erikoislääkärien ja fysioterapian palvelut työntekijöilleen. Tässä asemassa olevat työntekijät ovat onnekkaista ja usein juuri samoja, joiden elämässä ovat muutkin asiat hyvällä tolalla. Työterveyshuollossa on tapahtunut tämän vuosituhannen puolella iso muutos, kun työnantajat ovat tulleet kulujen seurannassa tarkemmiksi. Aiemmin yksityisellä terveyspalvelujen – Systeemimme ei varmista, että kaikki saisivat heille kuuluvia terveydenhuollon palveluja tai sosiaaliturvan etuuksia. Tästä ei pidetä yhteiskunnassa huolta, Teperi sanoo. Hiilamon mukaan terveyserot koskevat erityisesti työikäisiä. Eroja on pyritty kaventamaan monilla tavoilla, mutta työtä vaikeuttaa se, että terveyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten ruokailuja liikuntatottumukset, päihteiden käyttö ja geeniperimä. Kiinnostus työikäisten terveyserojen kaventamiseen saattaa kuitenkin lisääntyä työvoimapulan vuoksi. Meillä on varaa parempaan. KATSAUS Tekija?_2023_04_sisus.indd 24 Tekija?_2023_04_sisus.indd 24 12.4.2023 13.59 12.4.2023 13.59
4/2023 Tekijä 25 AJASSA tuottajalla saattoi olla avoin valtakirja määrätä esimerkiksi erikoislääkärikäyntejä, nyt monet työnantajat ovat rajoittaneet niiden määrää. TALOUSPAINEET HAPERTANEET ENNALTAEHKÄISEVYYDEN Eriarvoistuminen koskee myös ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Kun kansanterveysuudistus tehtiin 1970ja 1980-luvuilla, päätettiin työnjako: työterveyshuolto huolehtii työssäkäyvien ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta, opiskelijaterveydenhuolto opiskelijoista ja terveyskeskukset työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevista. Tämä toimii viimeiselle ryhmälle hyvin vain esimerkiksi neuvolapalveluiden ja rokotusten osalta. Kansanterveysuudistuksen ytimessä oli ajatus terveyskeskusten kansanterveystyöstä, johon kuuluu sairauksia ennaltaehkäisevät toimet ja terveyden edistäminen kunnissa. – Tavoitteet väestön hyvinvoinnista ja kansanterveydestä huolehtimisesta ovat sittemmin hapertuneet taloudellisten paineiden alla, Teperi sanoo. Kun terveyskeskuksissa on jatkuva resurssipula, nousee kansalaisten kynnys lähteä jonottamaan ja toteamaan, ettei taaskaan saanut toivomaansa hoitoa. Sairaudet pahenevat. Lopulta ihmiset turvautuvat tuskissaan sairaaloiden päivystykseen tai soittavat ensihoidon kotiin. Kohtuulliset investoinnit ennaltaehkäisevään hoitoon ja viimeistään perusterveydenhuoltoon ehkäisisivät erikoissairaanhoitoon kohdistuvia paineita. Kyse on ihmisten hyvinvoinnin lisäksi rahasta: kunnollinen ennaltaehkäisevä terveydenhuolto vähentää kalliin erikoissairaanhoidon menoja. Tilanne on sama kuin autolla, joka katsastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Jos öljyjä ei lisätä, vaikka punainen valo palaa, moottori leikkaa kiinni ja matka katkeaa. Auto joutuu pitkäksi ajaksi korjaamolle ja saa uuden kalliin moottorin. Tai sitten todetaan, ettei enää kannata korjata. ? Kunnollinen ennaltaehkäisevä terveydenhuolto vähentää kalliin erikoissairaanhoidon menoja. + LUE LISÄÄ Terveydenhuoltoon apuja digitalisaatiosta: www.tekijalehti.fi/ajassa Tekija?_2023_04_sisus.indd 25 Tekija?_2023_04_sisus.indd 25 12.4.2023 13.59 12.4.2023 13.59
26 Tekijä 4/2023 Teollisuusliiton jäsenristeily 2023 9.–10.9. Baltic Princessillä Turusta Tule mukaan vuoden parhaalle jäsenristeilylle! Luvassa huippuesiintyjiä, Hämmästyttävä ralli, tanssia, hyvää ruokaa ja parasta seuraa. Myynti on alkanut! Varaa paikkasi: www.matkapojat.fi/teollisuusliitto23 Antti Ketonen Bilejuna Dj Oku Luukkainen Huom! Lähtökau punki on muuttunu t. Tekija?_2023_04_sisus.indd 26 Tekija?_2023_04_sisus.indd 26 12.4.2023 13.59 12.4.2023 13.59
4/2023 Tekijä 29 Tehty kestämään Finn-Savotta valmistaa varusteet retkeilijöille ja puolustusvoimille. Hyvä yhteishenki ja joustavat työajat keräävät kiitosta Karstulan tehtaan työntekijöiltä. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN TYÖSSÄ >> Niina Hintikka ja Merkku Sovijärvi työskentelevät Savotan tuotekehityksessä. Hintikka on toiminut pääluottamusmiehenä vuodesta 2017. >> Tekija?_2023_04_sisus.indd 29 Tekija?_2023_04_sisus.indd 29 12.4.2023 13.59 12.4.2023 13.59
30 Tekijä 4/2023 R etkeilijän ja sotilaan hyviä ystäviä ovat toimivat ja kestävät varusteet. Vahva reppu, mukava makuualusta ja vuotamaton teltta kuuluvat kunnolliseen retkivarustukseen. Näitä varusteita valmistavat FinnSavotta Oy:n työntekijät Karstulan kunnassa Onnelantiellä sijaitsevassa tehtaassa. Tehtaan leikkaamossa kuuluu tasainen kohina, kun automaattileikkurin terä irrottaa tuotteiden osat raakamateriaalista. Leikkurin läpi kulkevat muun muassa kankaat, pressut ja pehmusteet. – Kone on helppoja selkeäkäyttöinen, kertoo leikkaaja Sasu Imppola. Seuraavaksi leikkuriin menee PVC-pressua, josta leikataan osia suosittuun Jääkäri-rinkkaan. FINN-SAVOTTA OY Viimeistelyssä tuotteista poistetaan mahdolliset hapsottavat langat. >> TYÖPAIKALLA PERUSTETTU 1955 KOTIPAIKKA Karstula OMISTUS Perheyritys kolmannessa polvessa, pääomistajat Elmo Valkeinen ja Julius Valkeinen TUOTTEET Muun muassa reput, rinkat, yöpymisvälineet, teltat ja taistelutarvikkeet TUOTANTO Tehtaat Karstulassa sekä Viron Tartossa ja Valgassa HENKILÖSTÖ 155, joista Karstulan tehtaan tuotannossa noin 30 LIIKEVAIHTO 7,7 miljoonaa euroa (2022) Tekija?_2023_04_sisus.indd 30 Tekija?_2023_04_sisus.indd 30 12.4.2023 14.00 12.4.2023 14.00
4/2023 Tekijä 31 Imppola kertoo, että Savotan tuotteet ovat tuttuja myös vapaa-ajalta. Kotoa löytyy useita reppuja, jotka ovat osoittautuneet käytössä toimiviksi. Laatutuotteista myös löytää oman kädenjälkensä. – Etiketin numerosta näkee, että itse olen leikannut osat, Imppola kertoo. Syyskuusta 2021 Savotalla työskennellyt Imppola opastaa tänään leikkaamon töihin Merja Kallionsivua, jonka työt ovat tähän asti olleet ompelimossa. – Opettelen leikkaamon puolelle varamieheksi, Kallionsivu kertoo. Kallionsivu tuli Savotalle töihin puoli vuotta sitten. Aiempaa ompelutaustaa hänellä ei ollut. Ensimmäinen työviikko oli haastava, mutta oppi on tarttunut nopeasti ja kysymällä on saanut aina apua. – Tämä on todella hyvä työpaikka, ja työporukka on tosi mukava, Kallionsivu sanoo. Ompelimon puolella järeät koneet tikkaavat ja ompelijoiden ilmeet ovat keskittyneitä. Wilhelmiina Hyvämäki kertoo, että työ voi olla käsille raskasta, mutta hänellä ei ole ollut ongelmia. Puoli vuotta Savotalla työskennellyt Hyvämäki on koulutukseltaan tekstiiliartesaani. Hän on viihtynyt Savotalla oikein mainiosti. – Työyhteisö on hyvä, ja saa tehdä oman alan töitä, Hyvämäki sanoo. Heini Jokisen työpisteessä on iso kasa valmiita reppuja. Jokinen tarkistaa tuotteiden laadun ja poistaa mahdolliset hapsottavat langat. TYÖSSÄ Merja Kallionsivu ja Sasu Imppola valmistelevat materiaalia automaattileikkurin työstettäväksi. >> >> Tekija?_2023_04_sisus.indd 31 Tekija?_2023_04_sisus.indd 31 12.4.2023 14.00 12.4.2023 14.00
32 Tekijä 4/2023 – Katsotaan, että kaikki on kohdillaan ja siistitään, Jokinen kertoo. Yhden työvuoron aikana viimeistelijän käsien kautta kulkee reppuja kolme tai neljä lavallista, joihin jokaiseen mahtuu 80–100 reppua. Jokinen aloitti työt Savotalla elokuussa 2022. Työtehtävät ja ilmapiiri ovat miellyttäneet. – Äkkiä on päässyt mukaan porukkaan, Jokinen sanoo. TYÖTÄ RIITTÄNYT TASAISESTI Savotalla pisimmät työurat ovat yli 40-vuotisia. Pääluottamusmies Niina Hintikka on työskennellyt Savotalla vakituisena vuodesta 2001. Työtä on riittänyt tasaisesti. – En edes muista, milloin viimeksi oli lomautuksia. Pääluottamusmies kuvailee tehtaan työporukan henkeä hyväksi ja meininkiä rennoksi. – Täällä ei ole turhantärkeää patsastelua, Hintikka sanoo. Työn lisäksi Savotalla vaalitaan myös huvia. – Meillä on aktiivinen huvitoimikunta. Viimeksi oli ystävänpäivänä kakkutarjoilut, Hintikka kertoo. Vaihtuvuutta tuotannon työntekijöissä on ollut eläköitymisten ja lisäväen palkkauksen takia. Uudet työntekijät opetetaan töihin. – Oikea asenne ratkaisee. Ei tarvitse olla valmiiksi ompelija, Hintikka kertoo. Käytännössä opetus alkaa koneisiin tutustumisesta ja yksinkertaisista ompelutehtävistä. – Työn oppii, jos jotain osaa tehdä käsillä. TYÖAIKA JOUSTAA Yhteistoiminta työpaikalla on luistanut ja keskusteluyhteys on olemassa johdon suuntaan. – Kaikki on saatu hyvin sovittua. Ei ole ollut ongelmia, Hintikka kertoo. Muutamia vuosia käytössä ollut työaikapankki on saanut työntekijöiltä kiitosta. Töitä tehdään päivävuorossa, mutta työaika on liukuva. – Voit käydä 12 tunnin aikana tekemässä omat työtuntisi. Pystyy tekemään tunteja sisään ja olemaan poissa. Se on tosi joustava systeemi, Hintikka kertoo. Moniosaaminen mahdollistaa joustavat työjärjestelyt. – Mikään työvaihe ei ole sidottuna yhteen ihmiseen, Hintikka kertoo. TYÖPAIKALLA Tekstiiliartesaani Wilhelmiina Hyvämäki on tyytyväinen löydettyään oman alan töitä. >> Tekija?_2023_04_sisus.indd 32 Tekija?_2023_04_sisus.indd 32 12.4.2023 14.00 12.4.2023 14.00
4/2023 Tekijä 33 TYÖSSÄ >> Kunnollinen outo lintu Perheyritys Finn-Savotta Oy:n toiminta käynnistyi vuonna 1955 Pylkönmäellä omakotitalon yläkerrassa, jossa valmistettiin käsineitä savottatöihin. Pylkönmäki on Karstulan entinen naapurikunta, joka liitettiin Saarijärven kaupunkiin vuonna 2009. – Kaikki alkoi nahkarukkasten ompelusta, toimitusjohtaja Teemu Pohjonen kertoo. Savotta-konserniin kuuluvat myös teknologiasta sekä tuotannon kehittämisestä vastaava FinnSavotta Systems Oy sekä Virossa toimiva tytäryhtiö Savotta oü. Savotan ompelutyöstä iso osa tehdään Virossa Tarton ja Valgan tehtailla. Muu toiminta on keskitetty Karstulaan. Puolustusvoimille Savotta on tehnyt varusteita 1960-luvulta lähtien. Armeijan tilaukset ovat jättimäisiä, mutta niitä ei tule jatkuvasti. Tuotantoa ei ole kuitenkaan tarvinnut ajaa alas tilausten välillä. – Linjat on saatu pidettyä vakaana kuluttajakaupan turvin, Pohjonen kertoo. Teollisuudessa on yleistä ulkoistaa tuotannon osia tehostamisen nimissä. – Olemme outo lintu teollisena yrityksenä. Pyrkimyksenämme on tehdä kaikki itse, Pohjonen kertoo. Savotta ei ole myöskään optimoinut varastojaan mahdollisimman pieniksi. Esimerkiksi vuonna 2021 reilun seitsemän miljoonan euron liikevaihdolla toimineella yrityksellä oli varastossa tavaraa neljän miljoonan euron edestä. Ulkoistusten karttaminen ja suuri varasto voivat kuulostaa teollisuuskonsultin korvaan tehottomalta toiminnalta. Savotan tyyli on kuitenkin toiminut ja osoittanut vahvuutensa korona-aikana sekä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. – Nyt kun on ollut monenlaisia toimitushäiriötä, kas kummaa, Savotalla kone jauhaa, Pohjonen sanoo. Poikkeusajat ovatkin kasvattaneet Savotan liiketoimintaa. Korona-aikana ihmiset ostivat innolla retkeilyvarusteita. Sota on puolestaan kasvattavat puolustusvarusteiden kysyntää. Savotan arvot ovat suomalaisuus, kunnollisuus ja kehittyvyys. Tuotteiden kunnollisuutta korostetaan Savotan mainosvideoissa, joissa muun muassa pudotetaan näkkileivillä täytetty reppu kuumailmapallosta, lingotaan puolijoukkueteltta katapultilla ja raahataan reppua auton perässä. Varusteet on siis tehty kestämään – jopa pidempään kuin käyttäjänsä. – Kierrätetään käyttäjiä, ei tuotteita, Pohjonen sanoo. Markkinointikin on luonnollisesti omaa toimintaa, joten lennokkaidenkin ideoiden kokeilu ja toteutus luonnistuvat ketterästi. – Markkinointimme herättää tunteita ja kutkuttelee ihmisiä hyvän maun rajoilla, Pohjonen sanoo. Savotan tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä vuoden 2023 liikevaihdon povataan nousevan 10–12 miljoonaan euroon. – Monen asian pitää osua kohdalleen, mutta en näe miksi tavoitteeseen ei päästäisi, Pohjonen sanoo. Pyrkimyksenämme on tehdä kaikki itse. TEEMU POHJONEN Toimitusjohtaja Viimeistelijä Heini Jokinen varmistaa valmiiden reppujen laadun. >> Tekija?_2023_04_sisus.indd 33 Tekija?_2023_04_sisus.indd 33 12.4.2023 14.00 12.4.2023 14.00
34 Tekijä 4/2023 KIIREAVUSTA TUOTEKEHITYKSEEN Pääluottamusmiehen oma työrupeama Savotalla alkoi kiireapulaisena. – Olin työvoimatoimistossa kirjoilla. Täältä soitettiin, että olisi töitä tarjolla, Hintikka kertoo. Tämän jälkeen työtehtävät löytyivät pitkän aikaa leikkaamosta. Viimeiset viisi vuotta hän on työskennellyt tuotekehityksessä, joka on suunnittelua, kaavoitusta, valmistusohjeiden laatimista ja ompelua. – Työt ovat enemmän tietokoneella kuin ompelukoneella, Hintikka sanoo. Tänään tuotekehittäjä Merkku Sovijärvi on ompelukoneen äärellä. – Työ on hauskaa ja mielenkiintoista, Sovijärvi sanoo. Neljä ja puoli vuotta sitten Jyväskylästä kaverin houkuttelemana Savotan töihin tullut Sovijärvi asuu nykyään Karstulan naapurikaupungissa Saarijärvellä. Ajatus oli tulla Savotalle vain joksikin aikaa, mutta työt ja yhteisö ovat saaneet jäämään. – Hirveän hauskaa meillä on, niin ei ole hätä pois, Sovijärvi sanoo. Viihtymistä parantaa myös se, että työvuoroja on mahdollista sovittaa muun elämän menoihin. – Jos tarvitsee lähteä aiemmin pois, se on vain järjestelykysymys, Sovijärvi kertoo. TYÖNKIERTO SÄÄSTÄÄ JÄSENIÄ Aiemmin työsuojeluvaltuutettuna toiminut Hintikka on ollut pääluottamusmiehenä vuodesta 2017. Savotalla työsuojelun yhteistoiminta on ollut sujuvaa. Epäkohdat käsitellään ja suojavarusteita on tarjolla. Esimerkiksi leikkaamon työt ovat muuttuneet paljon automaattileikkurin tulon ansiosta. – Silloin leikattiin käsin, kun olin itse leikkaamossa, Hintikka kertoo. Työasentoihin on pyritty kiinnittämään huomiota. Jumppatauot ja voimistelukuminauhat kuuluvat työpaikan arkeen. Monet työtehtävät ovat edelleen raskaita esimerkiksi sormille. Työtehtävien vaihtelu on yksi keino vähentää jäseniin tulevaa rasitusta. – Työnkiertoa yritetään edelleen parantaa, Hintikka kertoo. METALLI TAIPUU PAJASSA Savotan tuotteiden metalliosat valmistetaan pihan toisella laidalla sijaitsevassa pajassa, jossa työstettävä raaka-aine on pääasiassa kuusimetristä alumiiniputkea. Putket pätkitään haluttuihin mittoihin, väännetään muotoonsa, hitsataan ja maalataan. Aira Ahlqvist poraa reiät repun rungon metallisiin kulmapaloihin. Seitsemän vuotta Savotalla töissä ollut Ahlqvist kertoo, että työasennot kannattaa valita huolella. – Tulee katseltua, mikä on paras asento. Tuoleja on erilaisia, Ahlqvist kertoo. Penkkiporaa käyttäessään hän istuu pyörien päällä liikkuvalla satulatuolilla. Työasentoa saa vaihdettua myös vaihtamalla tehtäviä pajan muiden työntekijöiden kanssa. Vieressä esimiesasentaja Timo Pesonen vääntää repun runkoputkia oikeaan muotoonsa. Työstettävä malli on reppukankaiden sisään tuleva, monissa muissa malleissa runko on näkyvissä. Pesonen tuli 33 vuotta sitten Savotalle töihin hitsariksi. Nykyään työnkuvaan kuuluu myös koneiden korjausta. – Savotta on ollut varma työnantaja. Työtä on riittänyt, Pesonen kertoo. ? Aira Ahlqvist poraa reiät repun rungon osiin. Takana Timo Pesonen vääntää runkoputkia haluttuun muotoon. >> TYÖPAIKALLA Tekija?_2023_04_sisus.indd 34 Tekija?_2023_04_sisus.indd 34 12.4.2023 14.00 12.4.2023 14.00
4/2023 Tekijä 35 ”Savotta on ollut varma työnantaja. Työtä on riittänyt.” TIMO PESONEN Esimiesasentaja TYÖSSÄ Tekija?_2023_04_sisus.indd 35 Tekija?_2023_04_sisus.indd 35 12.4.2023 14.00 12.4.2023 14.00
36 Tekijä 4/2023 Porukalla kahvilla – mikä voima! ”S isällön tuottavat osallistujat itse. Jokainen tuo mukanaan oman asiansa ja osallistuu sillä panoksella millä haluaa osallistua, kuvailee aluetoimitsija Tanja Mettovaara. Mettovaara ja kahdeksan muuta Teollisuusliiton työntekijää ovat vetämässä pareittain kerran kuussa Teams-sovelluksen kautta kokoontuvaa virtuaalitapaamista. Tietokonekahveja voi hörppiä istuntopäivänä joko päivävuoron aikaan tai sitten päivävuoron jälkeen. Kutsut lähetetään aluetoimistoista kaikille alueen pääluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille, ja mukaan mahtuu kerrallaan 15 henkeä. Kahvitteluaika on puolitoista tuntia. Koulutettuna työnohjaajana Mettovaara oli mukana siinä ryhmässä, joka ryhtyi kehittelemään kahvilaa. Se on varsinaisten työnohjausryhmien ohella vastaus valtuuston vuoden 2020 syyskokouksen aloitteeseen, jossa ehdotettiin, että pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kaltaisissa pesteissä uurastaville luottamushenkilöille tarjottaisiin tukea. MATALA KYNNYS, HYVÄ HENKI – Kahvilaan voi tulla matalalla kynnyksellä, tämä ei vaadi rankkaa sitoutumista. Kaikki lähtevät samalta viivalta. Ihmiset auttavat mielellään toisiaan. Keskustelu on hyväntahtoista, Mettovaara luonnehtii istuntoja. Avoin ja hyvä henki kahvilan keskusteluissa syntyy jo tasavertaisesta asemasta, kun kaikki keskustelijat toimivat jossain luottamustehtävässä. Kahvilanpitäjien tehtävänä on varmistella, että jos ei heti saada jutun juuresta kiinni, jokin avoin kysymys lykkää keskustelun liikkeelle. Usein joku tuo myös oman työpaikkansa akuutin tilanteen esiin, ja toisten kokemuksien ja pohdintojen kautta etsitään siihen ratkaisuja. – Palautteen mukaan ihmiset kokevat saavansa kahvilasta vinkkejä ja vertaistukea, Mettovaara tiivistää. Koonnut Suvi Sajaniemi LUOTTAMUKSELLA! Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Vesa Kotaviita on hänkin ollut kehittämässä ja vetämässä voimavarakahviloita. – On hyvin tärkeää, että kahvilassa puhutaan luottamuksellisesti. Meillä kaikilla on tarve tulla kuulluksi. Täällä saa tuulettaa tuntojansa, jotta jaksaa arkea paremmin. Kahvilan keskusteluista voi luottamushenkilö saada myös konkreettista tietoa liiton koulutuksista ja ajankohtaisista asioista. Kotaviidan mielestä lakien ja sopimusten tunteminen ei luottamushenkilöille enää riitä. Yksittäisellä työpaikalla on tunnettava yhteistoiminnan rakenteet ja sopimisen lainalaisuudet. – Meillä kaikilla on valmiuksia neuvotella. Neuvottelemiseen valmistautumisen, omien näkökantojensa perustelemisen ja itse sopImisen pystyy kyllä oppimaan. Luottamushenkilöiden on vahvistettava näitä taitojaan enemmän kuin muiden. Kahvilassa voimaannumme yhdessä näissäkin asioissa, Kotaviita sanoo. ? Luottamushenkilö, jos kiinnostuit, ota yhteyttä: tanja.mettovaara@teollisuusliitto.fi . Paikan varannut, jos et pääsekään kahville, muistathan perua paikkasi! Tuntojen tuuletusta, vertaistukea, vinkkejä, kokemusten jakoa. Tällaisista asioista syntyy virtuaalinen voimavarakahvila. Siellä teollisuusliittolaiset luottamushenkilöt voivat puhua omassa porukassa itselleen tärkeistä asioista. TYÖYMPÄRISTÖ EM IL IE U G G LA Virtuaalikahvilan keskusteluista saa lisää voimavaroja, jos luottamustehtävässä meinaa kuppi mennä nurin. Tekija?_2023_04_sisus.indd 36 Tekija?_2023_04_sisus.indd 36 12.4.2023 14.00 12.4.2023 14.00
4/2023 Tekijä 37 Yli 40 000 työntekijää altistuu syöpävaaralle TYÖSSÄ TYÖOLOT Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille työssään altistuneita ilmoitettiin ASA-rekisteriin noin 42 200 henkilöä vuodelta 2020, ensimmäistä kertaa heistä noin 24 200. Lakiin päivitetyt, uudet ilmoitettavat aineet ja menetelmät lähes kaksinkertaistivat ilmoitusten määrän. Eniten uusia ilmoituksia, lähes 15 500, tehtiin kiteiselle piidioksidipölylle eli kvartsille altistuneista. Lehtipuupölylle altistuneita ilmoitettiin lähes 4 900. Palamisprosesseissa syntyneille aineille tai dieselpakokaasulle altistuneita oli molempia lähes 4 000, formaldehydille noin 3 000 henkilöä. Jo aiemmin ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluneista altisteista tehtiin eniten ilmoituksia ruostumattoman teräksen hitsaajista ja polttoleikkaajista (noin 5 600), nikkeliyhdisteille altistuneista (noin 4 700) sekä asbestille altistuneista (3 500). Lisätietoja: www.ttl.fi > hae: ”altistumisilmoitukset” Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinnasta ja tehtävistä säädetään niin kutsutussa valvontalaissa (44/2006). Työehtosopimuksiin on vielä saatu sovittua monia työsuojeluvaltuutettua koskevia tarkennuksia. Työsuojeluvaltuutetulla on lain mukaan oikeus saada nähtäväkseen työpaikan työympäristön ja työyhteisön tilaan liittyvät turvallisuutta ja terveyttä koskevat tiedot. Näitä ovat esimerkiksi työn vaarojen selvityksen asiakirjat, työterveyshuoltosopimus ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa, ja hänellä on samanlainen irtisanomissuoja kuin luottamusmiehellä. Työnantajan pitää huolehtia siitä, että työsuojeluvaltuutetulla, varavaltuutetulla ja asiamiehillä on mahdollisuus saada tehtävän edellyttämää koulutusta. Teollisuusliiton ja kyseessä olevan alan työnantajaliiton kanssa sovitut työsuojelukurssit ovat työaikaa. Lisäopein ja oikeuksin saadaan pohjaa toiminnalle, mutta monesti valtuutettu pärjää toimissaan parhaiten kuuntelemalla, auttamalla, neuvottelemalla ja yhteistyötä tekemällä. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 PÄIVYSTÄJÄ Työympäristöseminaari 16.—17.5. Murikka-opisto, Tampere Tervetuloa kokemaan ja oppimaan! Luvassa asiaa muun muassa terveydestä, turvallisuudesta, luottamushenkilöiden jaksamisesta ja tapaturmista. Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti työpaikkojen työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille sekä kaikille työsuojeluorganisaation jäsenille. Seminaari on Teollisuusliiton jäsenille maksuton. Ilmoittaudu viimeistään keskiviikkona 3.5. Lue lisää ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/tyoymparistoteemaseminaari Mitä oikeuksia työsuojeluvaltuutetulla on? Eniten uusia ilmoituksia tehtiin kiteiselle piidioksidipölylle eli kvartsille altistuneista. Tekija?_2023_04_sisus.indd 37 Tekija?_2023_04_sisus.indd 37 12.4.2023 14.00 12.4.2023 14.00
38 Tekijä 4/2023 TAPAHTUMA Uutta oppia ja tuttuja kasvoja Jyväskylässä Scandic Laajavuoressa järjestettyyn Sisä-Suomen ajankohtaispäivään olisi ollut enemmänkin tulijoita. ”P äivä on ollut mahtava, summaa ajankohtaispäivän antia tikkakoskelainen Janne Henttonen, joka työskentelee teollisuuspesukoneen käyttäjänä Componenta Manufacturing Oy:ssä ja on toiminut työsuojeluvaltuutettuna jo toistakymmentä vuotta. – Täällä on päässyt keskustelemaan muiden samanhenkisten kanssa, verkostoitumaan ja oppimaan uutta. Samaan tapaan päivän antia kommentoivat muutkin koulutukseen osallistuneet luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Osallistujia oli noin sata. – Päivän asiasisältö on ollut mielenkiintoinen, ja on ollut tosi hyvä, että aikaa on jätetty myös yleiselle keskustelulle ja kysymyksille. Varsinkin pandemian jälkeen tuntuu tärkeältä tavata ihmisiä taas kasvokkain, toteaa palokkalainen Tikka TEKSTI MARIA MARKUS KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN Spikes Oy:n lähettämötyöntekijä ja pääluottamusmies Mervi Hokkanen. Kasvokkain kohtaamisen tärkeydestä kertonee sekin, että koulutuspäivään olisi ollut enemmänkin tulijoita. – Ihan kaikki eivät mahtuneet mukaan. Tila asetti omat rajoituksensa, kommentoi päivän isäntänä toiminut, Teollisuusliiton Sisä-Suomen toiminta-alueen aluetoimitsija Ilkka Terimaa. – Osallistujamäärät alkavat olla lähellä sitä, mitä ne olivat ennen koronaa ja organisaatiomuutosta. Muutoksella Terimaa viittaa reilu vuosi sitten toteutettuun uudistukseen, jossa Keski-Suomi yhdistettiin Pirkanmaahan. Sitä ennen KeskiSuomi ja Vaasan seutu kuuluivat yhteiseen toiminta-alueeseen. TES-ASIAA JA AJANKOHTAISTA LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Aamupäivän aikana kuultiin ajankohtaista tietoa työehtosopimuksista sopimuspäälliköltä Kari Lähteenmäeltä sekä oikeudellisista asioista oikeudellisen yksikön päälliköltä Anna Tapiolta. Äänekoskelainen varapääluottamusmies Juho Toikkanen, joka työskentelee Metsä Woodin Suolahden vaneritehtaalla vanerityöntekijänä, on osallistunut ajankohtaispäivään jo monena vuonna ja kiittelee erityisesti Tapion esitystä. – On hyvä kuulla, jos on tullut jotain olennaisia päivityksiä lainsäädäntöön. Erilaiset oikeusaputapaukset ovat mielenkiintoisia, Toikkanen sanoo. Kevään työehtosopimusneuvotteluista ja syntyneistä sopimuksista Toikkasella ei ole vahvaa mielipidettä, sillä metsäalalla noudatetaan yrityskohtaista sopimista. Metallialalla työskentelevät Mervi Hokkanen sekä Janne Henttonen sen sijaan kertovat olevansa todella tyytyväisiä syntyneisiin sopimuksiin. – Eihän meillä pitkään aikaan ole tullut näin suuria korotuksia. Oli myös helpotus, ettei tarvinnut lähteä lakkoilemaan, Henttonen toteaa. – Teknologiateollisuuden sopimus on otettu kentällä hyvin vastaan. Kertaeräkorotus on ollut ehkä vähän vieras käsite, Hokkanen lisää. VAKUUTUS ON ISO ETU Iltapäivän puolella vakuutusyhtiö Turva kertoi liiton jäsenille tarjoamistaan vakuutuksista ja Sari Korkee (vas), Janne Henttonen ja Mervi Hokkanen olivat tyytyväisiä päivän antiin. Tekija?_2023_04_sisus.indd 38 Tekija?_2023_04_sisus.indd 38 12.4.2023 14.00 12.4.2023 14.00
4/2023 Tekijä 39 LIITOSSA eduista. Moni osallistujista piti vakuutusasiaa päivän parhaana antina. – En ollut tajunnutkaan, että meille kuuluvat myös näin kattavat vapaa-ajan vakuutukset, muuramelainen hitsaaja ja työsuojeluvaltuutettu Heidi Alakokkare sanoo. Alakokkare työskentelee korpilahtelaisessa muoviruiskuvaluun erikoistuneessa KL-teho Oy:ssä metallipuolen ainoana naisena. – Muovipuolella meillä on naisia noin puolet, mutta metallialalla nainen on vielä harvinaisuus. HUOLI HINTOJEN NOUSUSTA Tekstiilija muotiteollisuudessa työskentelee pääosin naisia. Tampereella Sidosteella tekstiilityöntekijänä työskentelevä pääluottamusmies Sari Korkee toteaa, että nämä alat ovat yleisesti matalapalkka-aloja. – Palkkatasomme laahaa perässä, hän sanoo ja on huolissaan työntekijöiden jaksamisesta elämisen kustannusten noustessa. – Pitäisin järkevämpänä senttija euromääräisiä korotuksia kuin prosenttikorotuksia, jotta saataisiin kavennettua palkkaeroja. Työntekijät tuskailevat hintojen nousua. Palkka ei tahdo riittää normaaleihin menoihin. Muutkin ajankohtaispäivän osallistujat kertovat, että työpaikan kahvihuoneissa punalaputetut ruuat ovat tulleet tutuksi näyksi. – Mutta päällimmäisenä tunteena työpaikallani on kuitenkin helpotus siitä, että lomautusvaikutukset ovat päättyneet ja kaikki lomautetut ovat saaneet palata töihin, Mervi Hokkanen sanoo. ISO PIENI PERHE Päivän lopuksi kuultiin vielä työympäristöyksikön ajankohtaisista asioista ja työturvallisuudesta, kun ääneen pääsi työympäristöasiantuntija Sami Metsälä. Esityksessä käytiin läpi muun muassa omavalvontaa sekä työturvallisuuden mittaamista. Työsuojeluvaltuutettu Heidi Alakokkare kertoo joutuneensa ratkomaan viime aikoina työpaikkansa sisäilmaja lämpötilahaasteita. Hän on sitä mieltä, että vaikka luottamustehtävä välillä kuormittaakin, hommassa jaksaa, kun kokee tekevänsä tärkeää työtä. – Tavoitteenahan on, että kaikilla on turvallista ja kivaa töissä. Että oltaisiin vähän niin kuin iso pieni perhe. ? Hitsaaja ja työsuojeluvaltuutettu Heidi Alakokkare työskentelee muoviruiskuvaluun erikoistuneessa KL-teho Oy:ssä metallipuolen ainoana naisena. Äänekoskelainen varapääluottamusmies Juho Toikkanen, joka työskentelee Metsä Woodin Suolahden vaneritehtaalla, on osallistunut ajankohtaispäivään jo monena vuonna. Iltapäivän puolella vakuutusyhtiö Turva kertoi liiton jäsenille tarjoamistaan vakuutuksista ja eduista. Moni osallistujista piti vakuutusasiaa päivän parhaana antina. Tekija?_2023_04_sisus.indd 39 Tekija?_2023_04_sisus.indd 39 12.4.2023 14.00 12.4.2023 14.00
KAS KAS, kehutut kaskomme “Liittokaskon kautta hinaus ja sijaisautojärjestelyt toimi erittäin hyvin ja nopeasti yhteydenottoni jälkeen. Sain tosi hyvää palvelua. Kiitos siitä!” Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Meiltä saat sopivan kaskon joka lähtöön sekä aitoa vastinetta rahallesi. Siitä kertovat lukuisat myönteiset asiakaspalautteet. Hanki kehuttu kaskomme nyt keväthintaan, lataa puhelimeesi TaskuTurva-sovellus ja olemme turvanasi joka kilometrillä. Kevään kunniaksi kaskovakuutus -25 %. Etu koskee yksityisasiakkaan henkilötai pakettiauton kaskovakuutusta, jonka alkamispäivä on 4.4.-31.5.2023. Edun saat ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Ammattiliiton jäsenenä saat lisäksi 10 % alennuksen, joka jatkuu ensimmäisen vuoden jälkeenkin. Nyt -25 % vuodeksi Ammatti liiton jäsenenä saat lisäksi 10 % jatkuvan alennuks en! Turvan asiakaspalautekysely 2023 * * O le m m e va rm ist an ee t pa la ut te id en ait ou de n lä he ttä m ällä pa la ut ek ys ely n va in Tu rv as sa as io in eil le . Kurvaa Turvaan osoitteessa turva.fi/auto Tekija?_2023_04_sisus.indd 40 Tekija?_2023_04_sisus.indd 40 12.4.2023 14.00 12.4.2023 14.00
4/2023 Tekijä 41 STIPENDI ”Opiskelija tekee viidelläsadalla eurolla paljon” Teollisuusliiton stipendin saanut Antti Alenius käyttää rahat työkaluihin ja mittareihin. Opiskelijajäsenille tarkoitettua stipendiä voi hakea liiton kotisivujen kautta huhtikuun loppuun saakka. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN J yväskyläläinen Antti Alenius tiesi jo varhain, mikä on hänen juttunsa. Tänä keväänä hän valmistuu elektroniikka-asentajaksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiasta. – Teen vielä pari vapaaehtoista näyttöä, jotta saan lisää ammattiosaamista. Minua kiinnostaa erityisesti robotiikka ja sulautetut järjestelmät. Sulautettu järjestelmä on tiettyyn tarkoitukseen tehty laite tai laitteisto, jota tietokone ohjaa. Alenius on opiskellut ahkerasti, ja sen pistivät merkille myös hänen opettajansa. – He pyysivät minua ja kaveriani hakemaan ammattitaitomaajoukkueeseen robotiikassa, joka on parilaji. Mietimme hetken, laitoimme hakemuksen sisään ja aloimme harjoitella. AKTIIVISUUS TOI STIPENDIN Viime lokakuussa Antti Alenius ja Arttu Leppänen edustivat Suomea WorldSkillsissä eli nuorten ammattitaidon MM-kilpailuissa Ranskan Bordeaux’ssa. – Se oli hieno kokemus. Opin muilta kilpailijoilta paljon uutta. Laitoin Ranskasta myös postauksia kavereille ja kerroin, että amiksesta on mahdollista valmistua hyvään ammattiin. Teollisuusliitto palkitsi Aleniuksen aktiivisuuden 500 euron stipendillä. Oman alan ammatillisen arvostuksen nostaminen on yksi stipendin kriteereistä. – Viisisataa euroa on hieno summa. Opiskelija tekee sillä paljon. Olen jo ostanut netistä elektroniikkakomponentteja ja -tarvikkeita. Lisäksi aion hankkia työkaluja ja mittareita. Alenius luki liiton opiskelijajäsenille suunnatusta stipendistä Tekijä -lehdestä ja täytti stipendihakemuksen netissä. Kaikkiaan Teollisuusliitto jakoi joulukuussa 59 stipendiä. OPISKELIJAJÄSENYYS KIINNOSTI Alenius liittyi Teollisuusliittoon viime toukokuussa Porin Taitaja-kisoissa. Tapahtumassa oli paikalla myös liiton ständi, jolla hän vieraili. – Kuulin silloin Teollisuusliitosta ensimmäisen kerran. Siihen asti olin ajatellut, että ammattiliitot on tarkoitettu vain työntekijöille. Kun Alenius sai tietää, että liittoon voi liittyä jo opiskeluaikana ja että jäsenyys on opiskelijalle maksuton, hänen ei tarvinnut miettiä kahta kertaa. – Olen ollut tyytyväinen päätökseeni. Teollisuusliitto on iso ammattiliitto, joka valvoo jäsentensä etuja. Sittemmin Alenius on levittänyt sanaa liitosta myös muille opiskelijoille. – He ovat olleet iloisia kuullessaan, että liittymällä liittoon he saavat ilmaiseksi opiskelijakortin, joka oikeuttaa opiskelija-alennuksiin. Lue lisää ja hae: www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonstipendi Teollisuusliiton stipendin saanut Antti Alenius aikoo jatkaa opiskelua. Hänen toiveissaan ovat automaatiotekniikan opinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. TEOLLISUUSLIITON STIPENDI Teollisuusliitto myöntää vuosittain 500 euron stipendin jopa 120 opiskelijajäsenelleen. Stipendiä voi hakea opiskelijajäsen itse. Hän voi myös esittää sitä toiselle opiskelijajäsenelle. Lisäksi Teollisuusliiton luottamushenkilöt, ammattiosastot, liiton työntekijät ja opettajat voivat tehdä stipendiesityksiä. Stipendejä jaetaan kahdesti vuodessa. Tämän kevään hakukierros päättyy 30.4. * O le m m e va rm ist an ee t pa la ut te id en ait ou de n lä he ttä m ällä pa la ut ek ys ely n va in Tu rv as sa as io in eil le . Tekija?_2023_04_sisus.indd 41 Tekija?_2023_04_sisus.indd 41 12.4.2023 14.00 12.4.2023 14.00
42 Tekijä 4/2023 IS TO CK Käräjäoikeus tuomitsi työnantajan maksamaan myös kaikki työntekijän oikeudenkäyntikulut. EDUNVALVONTA Koonnut Asko-Matti Koskelainen Työnantaja joutui maksamaan kilometrikorvaukset Autoalan toimihenkilöiden työehtosopimuksella työskennelleellä liiton jäsenellä tuli irtisanomistilanteessa työnantajan kanssa kiistaa kilometrikorvausten maksamisesta. TAPAUS Yrityksen toimipiste A oli solminut työntekijän kanssa toistaiseksi voimassa olevan kirjallisen työsopimuksen toimistotyöntekijän työstä. Työskentelypaikoiksi oli sovittu yrityksen toimipisteet A ja B, ja palkanmaksaja oli yrityksen toimipiste A. Seuraavaksi työntekijän sovittiin suullisesti siirtyvän yrityksen toimipisteeseen C ja palkanmaksajaksi vaihtui toimipiste C. Sitten työntekijän sovittiin suullisesti siirtyvän toimipisteeseen B ja palkanmaksajaksi vaihtui toimipiste B. Vielä myöhemmin tehtiin kirjallinen, toistaiseksi voimassa oleva työsopimus toimistotyöntekijän työstä yrityksen toimipiste B:n kanssa. Työsopimukseen kirjattiin työntekopaikoiksi toimipisteet A, B, C ja vielä D. Työsopimuksen ehdon kirjauksesta huolimatta työntekijän työpaikan oli sovittu olevan toimipiste B. Työnantaja antoi kaikkien toimipisteiden toimistotyöntekijöille lomautusilmoitukset. Samassa yhteydessä toimipisteestä C irtisanoutui yksi toimistotyöntekijä. Työnantaja ilmoitti, että lomautukset perutaan, mikäli toimipisteestä B voidaan tuurata tarvittaessa muissa toimipisteissä. Tällöin työnantaja oli ilmoittanut suullisesti työntekijälle, että tuurauksista toisissa toimipisteissä maksetaan kilometrikorvaukset ja päivärahat. Työntekijä ryhtyi tuuraamaan tarvittaessa muissa toimipaikoissa, työskennellen useimmiten kuitenkin toimipiste B:ssä. Työnantaja maksoi työntekijälle kilometrikorvaukset ja päivärahat työntekijän toimittamien matkalaskujen mukaan. Työnantaja irtisanoi työntekijän työsopimuksen taloudellisella ja tuotannollisella syyllä. Työntekijä toimitti työnantajalle matkalaskuja irtisanomisajalla, jotka työnantaja kieltäytyi maksamasta kilometrikorvausten osalta, mutta maksoi päivärahat. Lisäksi työnantaja pidätti työntekijän loppupalkasta aiemmin maksamansa kilometrikorvaukset, mutta ei päivärahoja. Työntekijä vaati kilometrikorvausten (noin 3 000 euroa) ja odotusajan palkan maksamista oikeusteitse. Työntekijän kanteen mukaan kilometrikorvaukset piti maksaa, koska niin oli työnantajan kanssa sovittu, mikäli työntekijä tuuraa muissa toimipisteissä. Vaikka jokainen toimipiste oli muodollisesti eri yhtiö, työntekijä § Oikeustapaus Työntekijän kanteen mukaan kilometrikorvaukset piti maksaa, koska niin oli työnantajan kanssa sovittu. Tekija?_2023_04_sisus.indd 42 Tekija?_2023_04_sisus.indd 42 12.4.2023 14.00 12.4.2023 14.00
4/2023 Tekijä 43 LIITOSSA Kuluneella työehtosopimuskierroksella neuvoteltiin noin 7 prosentin suuruisista korotuksista kahden vuoden sopimuskaudelle. Mukana on kertaerää, yleiskorotusta, yrityskohtaista erää ja kemian aloilla myös myöhennyskorvausta. Malleina teknologiateollisuuden ja kemian sopimusalojen ratkaisut poikkeavat siten, että teknossa neuvotellaan ensin pääluottamusmiehen kanssa palkkaratkaisusta, ja jos sopua ei synny, niin mennään perälaudan mukaan. Kemiassa taas on mahdollista kriisin kohdatessa sopia työehtosopimuksen palkankorotuksista poikkeamisesta, mutta muutoin korotukset menevät neuvotellun ratkaisun mukaan. Molempia malleja yhdistää se, että työnantaja ei yksipuolisesti voi päättää, että nyt on kriisi tai yrityksellä menee huonosti ja siitä syystä palkkoja ei koroteta. Mikäli poikkeuksia tehdään, siitä on aina sovittava pääluottamusmiehen kanssa. Joissain tilanteissa korotusten pilkkominen voi esimerkiksi säästää kovemmilta toimilta, mutta näitä hyötyjä on aina tarkkaan arvioitava. KYSY TYÖEHDOISTA JA TYÖSUHDEASIOISTA ? TYÖSUHDENEUVONNAN PALVELEVA PUHELIN 020 690 447, KLO 8.30–15 PÄIVYSTÄJÄ Voiko työnantaja poiketa työehtosopimusratkaisun palkankorotuksista yksipuolisella päätöksellä, mikäli yritys on kriisissä? esitti, että konsernin yhtiöt ovat tosiasiassa yksi ja sama työnantaja, koska määräysvalta oli samoissa käsissä kaikkien konserniyhtiöiden osalta. RATKAISU Käräjäoikeus katsoi, että yhtiöt muodostavat yhden yrityksen. Työntekijän työntekopaikan osalta käräjäoikeus katsoi, että työntekijän varsinainen toimipiste oli B ja että muissa toimipisteissä kuin B:ssä työskentelyssä on kyse työmatkoista, jolloin niistä pitää työehtosopimuksen mukaan maksaa korvaus, ellei sitten asiasta olisi jotakin muuta sovittu. Käräjäoikeus katsoi, ettei matkakulujen korvaamisen sopimisesta esitetty selvää näyttöä. Käräjäoikeus päätyi siihen, että työnantajan piti maksaa kilometrikorvaukset. Käräjäoikeus piti ratkaisevana erityisesti sitä, että kun päivärahat oli maksettu, oli kilometrikorvaustenkin maksamiselle peruste. Odotusajan palkan osalta käräjäoikeus katsoi, ettei kilometrikorvaussaatava ollut selvä ja riidaton, mutta tuomitsi odotusajan palkan maksuun, koska työntekijä oli huomauttanut työnantajaa saatavien maksamisesta pian työsuhteensa päättymisen jälkeen. Käräjäoikeus tuomitsi työnantajan maksamaan myös kaikki työntekijän oikeudenkäyntikulut, noin 17 000 euroa. Käräjäoikeuden tuomio on lainvoimainen. Työnantaja ei valittanut hovioikeuteen. ? JÄSENPANEELI Maaliskuussa Teollisuusliiton jäsenpaneelilta kysyttiin kantaa ajankohtaisiin politiikan asiakysymyksiin. Muun muassa oikeus olla työnantajan tavoittamattomissa työajan ulkopuolella sai kannatusta lähes puolelta vastaajista. – On yllättävää, että ”right to disconnect” saa näinkin laajan kannatuksen teollisuuden työntekijöiden keskuudessa. Työnantaja ei ota yhteyttä tai tavoittele työajan ulkopuolella läheskään yhtä yleisesti tuotannon työntekijöitä kuin toimihenkilöitä. Tämä voidaan ymmärtää periaatteelliseksi kannanotoksi sen puolesta, että vapaa-aika on työntekijän omaa aikaa, Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila sanoo. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta ilmoittaa olevansa valmis poliittiseen lakkoon, mikäli seuraava hallitus yrittäisi kajota palkkoihin lainsäädännöllä. Tässä näkyy Anttilan mukaan edelleen Sipilän hallituksen perintö. – Kilpailukykysopimus ja pakkolaeilla uhkaaminen sen läpi viemiseksi jättivät jäsenille pysyvän trauman. Teollisuusliitto on kiky-vuosista alkaen systemaattisesti mitannut jäsenistön valmiutta poliittisiin työtaistelutoimiin. Jäsenten työtaisteluvalmius on ollut erittäin korkea vuodesta toiseen, Anttila kertoo. Jäsenpaneelissa Teollisuusliiton jäsenet vastaavat erilaisiin kyselyihin. Jäsenpaneeliin osallistuminen on vapaaehtoista. Paneeli uusitaan vuosittain. Nykyisessä jäsenpaneelissa on 2 863 jäsentä. Lue lisää jäsenpaneelista: www.teollisuusliitto.fi/ jasenpaneeli Vahva tuki poliittisille lakoille ja oikeudelle irtautua työstä Tekija?_2023_04_sisus.indd 43 Tekija?_2023_04_sisus.indd 43 12.4.2023 14.00 12.4.2023 14.00
”Opin näkemään syitä taustalla” KAI KEPPOLA Pääluottamusmies, Volvo Finland Ab, Turku ”Lähdin Avaimia luottamushenkilöiden jaksamiseen -kurssille saadakseni tietoa. Ammattikoulutukseni ei ole opettanut jaksamisesta. Kurssilla käsiteltiin aivojen ja kehon toimintaa stressitilanteissa. Käytiin läpi vuorovaikutusta, aivojen ja elimistön reaktioita, stressioireiden hälytysmerkkejä. Kireissä ja epävarmoissa tilanteissa ihmiset käyttäytyvät eri tavoin. Oli hyvä kuulla toisten kurssilaisten kertovan työpaikkojen tilanteista. Tuli apuja siihen, miten tyhjentää mieltään rentoutumisella. Unen ja ravinnon merkitystä korostettiin. Käytiin läpi omaa elämää kirjoittamalla. Tehtiin harjoitus, jossa luvattiin muuttaa omasta elämästä jotain, ja siitä saa kirjeen kotiin puolen vuoden päästä – sitten voi katsoa oletko muuttanut. Kurssin jälkeen on helpompi suhtautua ihmisten käyttäytymiseen. Tietää enemmän, minkälaiset syyt voivat taustalla vaikuttaa. Seuraavaksi haluan oppia lisää vuorovaikutustaitoja, apuja toimimiseen ihmisten kanssa.” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Liitto kouluttaa: Avaimia luottamushenkilöiden jaksamiseen Kurssin tavoitteena on tukea luottamushenkilöitä haasteellisissa tilanteissa työpaikalla. Kurssi edesauttaa luottamushenkilöiden työkyvyn hallintaa ja omaa jaksamista myös vertaistuen ja kokemusten jakamisen kautta. Seuraava kurssi järjestetään lokakuussa. The rules of working life in English – Työelämän pelisäännöt The aim of the course is to get acquainted with Finnish society and the labor market through lectures, discussions and exercises. Focus group: members who are able to follow teaching in English. Murikan kursseja toukokuussa 2.—4.5. Toimivat ja terveelliset työajat 4.—5.5. Työturvallisuuskorttikurssi 8.—10.5. The rules of working life in English 10.—12.5. Kemialliset tekijät työpaikalla 15.—17.5. Kaivosalan täydennyskurssi 22.—26.5. Tietotekniikan täydennyskurssi Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Luottamushenkilöille eväitä tehtävien hoitamiseen ja jaksamiseen Murikassa Tekija?_2023_04_sisus.indd 44 Tekija?_2023_04_sisus.indd 44 12.4.2023 14.00 12.4.2023 14.00
4/2023 Tekijä 45 LIITOSSA MAAILMA N U RP H O TO / LE H TI KU VA Liittoja väitetään Pohjois-Korean vakoilijoiksi ETELÄ-KOREA Oikeistolaisen Kansan valta -puolueen Yoon Suk-yeol aloitti äärimmäisen täpärän voiton jälkeen Etelä-Korean presidenttinä toukokuussa 2022. Hänen työlistansa kärjessä ovat työelämän sääntöjen heikentäminen ja ammattiliittojen murskaaminen. Vuoden alussa Yoonin hallitus käski ammattiliittoja toimittamaan viranomaisille kirjanpitonsa. Osa liitoista piti vaadetta laittomana ja on kieltäytynyt toimittamasta kirjanpitoaan. Ainakin 86 liittoa on jo sakotettu kieltäytymisestä. Erityisesti hallitusta ärsyttävät rakennustyöläisten liitot. Poliisi ratsasi kahdeksan niiden toimistoa. Hallituksen mukaan liitot pakottavat palkkaamaan haluamiaan henkilöitä ja harjoittavat kiristystä. Syytetyn liiton mukaan yksi epäilty oli tehnyt tällaista ja hänet on jo erotettu liitosta. Hallitukselle tämä kuitenkin tarjosi syyn iskeä koko alan kimppuun. Hallitus sanoo rikostapauksia olevan satoja. Oikeistohallitus on samalla keksinyt, että ammattiliitoissa toimitaan Pohjois-Korean vakoilijoina. Kansallisen turvallisuuden virasto teki alkuvuonna laajat etsinnät muun muassa keskusjärjestö KCTU:n toimistoissa tuhansien poliisien voimin. Presidentin puolueen puheenjohtaja Kim Gi-hyeon väitti KCTU:n "vannoneen uskollisuutta Pohjois-Korealle" ja liittojen vaatineen presidentin eroa vain sen vaatimuksesta. Tosiasiassa vain viittä ihmistä edes epäillään mistään, mutta hallitus haluaa kaataa monta liittoa. Vuoden 2022 lopulla presidentti Yoon mursi rahtialan lakon määräämällä lakkolaiset työhön. Hän vertasi liiton lakkoa vaarallisuudessa PohjoisKorean ydinaseuhkaan. The Korea Heraldin mukaan hallitus suunnittelee liittoja rangaistaviksi rikoslain nojalla, mikäli ne "loukkaavat muiden työntekijöiden tai liittojen oikeuksia tai sekaantuvat tavanomaiseen liiketoimintaan". Väljät muotoilut mahdollistavat laajan rankaisemisen. Edellinen presidentti, keskustavasemmistolainen Moon Jae-in laski 2019 sallitun työviikon pituutta 68 tunnista 52:een tuntiin. Nyt Yoonin hallitus halusi nostaa sen 69 tuntiin. Maaliskuussa se kuitenkin ilmoitti peruvansa esityksen laajan vastustuksen vuoksi. ? Koonnut Heikki Jokinen Etelä-Korean Demokraattisen puolueen puheenjohtaja Lee Jae-myung osallistui maan presidentin, Kansan valta -puolueen Yoon Suk-yeolin vastaiseen mielenosoitukseen pääkaupunki Soulissa 4. helmikuuta 2023. ITUC erotti pääsihteerinsä BELGIA Maailman ay-liikkeen kattojärjestö ITUC erotti maaliskuussa pääsihteerinsä Luca Visentinin luottamuspulan vuoksi. Päätös syntyi äänin 57–12, yksi tyhjä. Kaikki pohjoismaiden edustajat kannattivat erottamista. Visentini on sekaantunut Europarlamentin liepeillä tapahtuneeseen lahjontavyyhteen, kuten Tekijässä 2/2023 raportoitiin. Hän otti vastaan ainakin 46 000 euroa käteisenä. Rahojen epäillään tulleen Qatarista. ITUC:n asettama selvitysryhmä ei löytänyt merkkejä siitä, että järjestö olisi sekaantunut mihinkään laittomaan. Ryhmää johti Ruotsin entinen työmarkkinaministeri Eva Nordmark. Uudet työryhmät selvittävät nyt sääntöjä, kampanjarahoitusta sekä taloudenhoitoa. Järjestö laatii korruption vastaisen ohjeiston ja uuden eettisen ohjeiston. Visentini sanoo olevansa syytön. Poliisi ei toistaiseksi syytä häntä, mutta on asettanut hänet matkustuskieltoon. Vääriä työsuojeluvaltuutettuja RUOTSI Dagens Arbete raportoi, että monilla työpaikoilla on väärin valittuja työsuojeluvaltuutettuja. Säädösten mukaan työpaikoilla, joilla noudatetaan työehtosopimusta, liitto nimittää heidät. Näin ei aina käy. Työnantaja on jopa ilmoittanut työsuojeluvaltuutetun valinnasta kertomalla sen hänelle tekstiviestillä. Joskus valinta tehdään työpaikalla ilman liittoa. Transport-liitto kertoo tapauksista, joissa työtapaturman jälkeen työnantaja on nimennyt työsuojeluvaltuutetun viranomaisten selvittäessä onnettomuutta. Väärin valitut työsuojeluvaltuutetut jäävät ilman lain antamaa irtisanomissuojaa ja liiton juristien tukea pulmatilanteissa. Tekija?_2023_04_sisus.indd 45 Tekija?_2023_04_sisus.indd 45 12.4.2023 14.00 12.4.2023 14.00
46 Tekijä 4/2023 LYHYET JO U N I PO RS A N G ER MUISTOPÄIVÄ Eurooppalainen ammattiyhdistysliike on päättänyt muistaa tänä vuonna erityisesti asbestin uhreja, kun huhtikuun 28. päivänä vietetään maailman työturvallisuusja työterveyspäivää. Se tunnetaan myös työtapaturmien ja ammattitautien uhrien muistopäivänä. Vaikka asbestin käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1993 ja EU:n alueella kaikissa muodoissaan vuonna 2005, sairastuttaa vanha altistuminen edelleen. Peräti 78 prosenttia EU:n jäsenvaltioissa havaituista työperäisistä syövistä on kytköksissä asbestiin. Ilmasta hengitysteihin joutuneet asbestikuidut voivat aiheuttaa esimerkiksi keuhkosyöpää, mesotelioomaa, eli keuhkopussin tai vatsakalvon syöpää, ja asbestoosin kaltaisia muita sairauksia. Asbestille altistuu vielä nykyisinkin arviolta 4,1–7,3 miljoonaa työntekijää. Altistuvia on lähinnä korjausrakentamisessa, mutta myös jätehuollossa. Suomessa asbestille altistutaan myös kaivoksissa ja niihin liittyvissä tuotantotoimissa. EU:n asbestidirektiiviä ollaan uusimassa. Asbestin esiintymisestä, sen aiheuttamista vaaroista ja sille altistumisen estämisestä levitään tietoa, jotta uusia uhreja ei enää tulisi. Asbesti on siis eurooppalaisten ammattiliittojen kattojärjestön ETUC:n valinta tämän vuoden muistopäivän teemaksi. Valinta painottaa sitä, että työnsä vuoksi kuolleiden kunnioittamisen paras tapa on estää uusien uhrien syntyminen. Kunnioitetaan asbestin uhreja – estetään uudet! LENTOPALLO Lentopallon Mestaruusliigan maaliskuun Kuukauden Tekijöiksi on valittu Pölkky Kuusamon Breana Runnels ja Raision Loimun Joonas Jokela, hakkureita molemmat. Teollisuusliitto palkitsee kuukausittain lentopallon Mestaruusliigassa miesten ja naisten SM-sarjoissa Kuukauden Tekijän. Kauden aikana palkitaan seitsemän miesja naispelaajaa. Runnels ja Jokela Kuukauden Tekijöiksi Kaivoksilla suojaudutaan hengityksensuojaimilla muun muassa asbestikuituja vastaan. Kuvassa Kittilän kaivoksella käytetty malli. ”Jos ansioturvaa heikennetään, se lisää muun sosiaaliturvan menoja.” IRENE NISKANEN Avoimen työttömyyskassan johtaja ”Jatkossakin on varmistettava riittävästi paikkoja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.” HANNU SILTALA Teollisuusliiton koulutuspäällikkö ”Elementit hyvään ja rakentavaan sopimustoimintaan ovat edelleen olemassa, kunhan niitä käytetään oikein.” TURJA LEHTONEN Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja BLOGI www.tekijalehti.fi/blogi tekijälehti.f i Tekijä-lehden artikkeli kaivosten asbestista: www.tekijälehti.fi > hae: ”asbesti” KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄKORVAUKSET Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia vappuna, helatorstaina ja juhannusaattona? www.teollisuusliitto.fi/ arkipyhakorvaukset Tekija?_2023_04_sisus.indd 46 Tekija?_2023_04_sisus.indd 46 12.4.2023 14.00 12.4.2023 14.00
4/2023 Tekijä 47 LIITOSSA VAPAAJÄSENET Teollisuusliitto järjestää eläkeläistoiminnan kurssin 14.–18.8.2023 Murikka-opistolla Tampereella. Kurssi on tarkoitettu eläkkeellä oleville liiton vapaajäsenille. Kurssin ohjelmassa on muun muassa Teollisuusliiton ajankohtaisia asioita, eläkeläisten edunvalvontaa, vierailu Työväenmuseo Werstaalle, liikuntaa ja mukavaa yhdessäoloa. Hakumenettely: 1. Jäsen täyttää eläkeläistoiminnan kurssin sähköisen hakemuksen kotisivuilla (tapahtumakalenteri). Myös paperinen hakemus on mahdollinen. 2. Hakemus pitää tehdä kotisivuilla ennen 14.5.2023. Paperinen hakemus osoitteella: Teollisuusliitto, Inka Nokelainen / Eläkeläistoiminnan kurssi, PL 107, 00531 Helsinki. 3. Kurssille hyväksytyille lähetetään kesäkuussa henkilökohtainen kutsu, josta käy ilmi kurssiviikon käytännön asiat. Kurssille voi ottaa mukaan puolison. Kurssille valitulle jäsenelle viikko on maksuton, mutta puolison omavastuu on 200 euroa. Lisätiedot: Inka Nokelainen, inka.nokelainen@teollisuusliitto.fi, p. 020 774 1058 Eläkeläistoiminnan kurssi Esitä Puurtajaa JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA ? HUOM! Jäsenpalveluiden puhelinpalvelu 30.6.2023 asti ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. ? Vuonna 2023 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. ? Vuonna 2022 maksetuista jäsenmaksuista lähtee viimeinen tieto verottajalle 26.4.2023. Tähän tulevat korjaukset ehtivät vielä jäsenten verotuspäätökseen. Tämän jälkeen muutokset on itse ilmoitettava verottajalle. ? Työnantajaperinnässä olevien jäsenten jäsenmaksutarkkailu alkoi maaliskuussa, ja rästilistat on lähetetty osastoille tarkastettavaksi viikolla 13. Listan käsittelyaika päättyy 28.4.2023. ? Varojenjako osastoille ajalta 1.1.–31.3.2023 tapahtuu 20.4.2023. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi eläkepäätöksestä tai työeläkekortista kopio, jossa ilmoitat myös eläkkeen alkamispäivämäärän. Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Äänestä! – Liittokokousvaalit antavat voiman ja näyttävät suunnan ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? Teollisuusliiton stipendin saanut Antti Alenius on tyytyväinen opiskelijajäsenyyteen: ”Ajattelin, että liitot ovat vain työntekijöille” ? BLOGI Turja Lehtonen: Onko sopimusjärjestelmä rikki? ? Hermes-sovelluksen käyttö laajenee – ”Yhteistyö on tässä se pointti” DIPLOMI Ammattiosaston hallitus voi esittää vuosittain yhdelle jäsenelleen Puurtaja-diplomia. Puurtaja voi olla ammattiosaston puheenjohtaja, sihteeri tai taloudenhoitaja tai pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, joka on toiminut yhtäjaksoisesti yhdessä tai useammassa edellä mainitussa tehtävässä kymmenen vuoden ajan ja hoitaa tehtävää edelleen. Puurtaja on henkilö, joka on omalla toiminnallaan kehittänyt ammattiosaston tai työpaikan toimintaa ja innostanut uusia jäseniä mukaan toimintaan. Diplomilla osoitetaan arvostusta mittavasta urasta luottamustehtävässä. Puurtaja palkitaan kunniakirjalla ja 90 euron arvoisella lahjakortilla liiton verkkokauppaan Soppiin. Diplomiesitykset tehdään sähköisesti. Hakuaika on vuosittain 15.3.–15.5. Lue lisää ja tee esitys: www.teollisuusliitto.fi/puurtaja TYÖVÄENLIIKKEEN VAPUN MARSSIT, TAPAHTUMAT JA PUHUJAT: www.sak.fi/vappu LUETUIMMAT MAALISKUUSSA www.tekijälehti.fi Tekija?_2023_04_sisus.indd 47 Tekija?_2023_04_sisus.indd 47 12.4.2023 14.00 12.4.2023 14.00
Industrifacket går stärkt ur valet V aldetalgandet steg till 43,2 procent i Industrifackets kongressval. Alla Industrifackets medlemmar som står till arbetsmarknadens förfogande hade rösträtt i valet. Sammanlagt rör det sig om runt 123 000 medlemmar. Sammanlagt gavs 53 000 röster. Styrkeförhållandena inom förbundet står så gott som oförändrade efter valet. Kandidaterna för Socialdemokraternas och obundnas valförbund (Industrins samarbetare) samlade 64,2 procent av rösterna. Antalet röster ger valförbundet sammanlagt 289 kongressombud i Industrifackets förbundskongress. Valförbundet för vänstern och obundna, Industrins påverkare, fick 35,7 procent av rösterna. Det innebär att valförbundet får 153 kongressombud i förbundskongressen. Centerns valförbund samlade 0,1 procent av rösterna och blev utan ombud. – Valdeltagandet var extremt bra för att vara ett förbundsval, säger Industrifackets ordförande Riku Aalto. Industrifacket blev till genom att tre förbund gick samman. Därför har det gått en längre tid än vanligt mellan valen. Också därför kan man vara nöjd över valdeltagandet. – Vi har väldigt många nya medlemmar sedan senaste kongressval, vi talar om flera tiotusentals medlemmar, säger Aalto. På arbetsgivarsidan följer man noggrant med hur högt valdeltagandet blir i fackens val. – Jag upplever att det här valdeltagandet ger oss ett starkt mandat till att representera medlemmarna och förhandla för dem. Nu kan vi stolta traska mot Södra kajen och förhandlingsborden, säger 1. vice ordförande Turja Lehtonen. Sammanlagt 1 517 kandidater ställde upp i kongressvalet. Av dem valdes nu 442 kongressombud till Industrifackets kongress i Tammerfors 22–24.5.2023. Bland kongressombuden finns 334 män (75,6 %) och 108 kvinnor (24,4 %). Antalet kongressombud Valdeltagandet steg till över 43 procent i Finlands största fackföreningsval. Styrkeförhållandena inom Industrifacket förändrades inte. KONGRESSVAL TEXT ANTTI HYVÄRINEN OCH JOHANNES WARIS FOTO KITI HAILA Industrifackets 1. vice ordförande Turja Lehtonen (t.v.) och ordförande Riku Aalto. 48 Tekijä 4/2023 Tekija?_2023_04_sisus.indd 48 Tekija?_2023_04_sisus.indd 48 12.4.2023 14.01 12.4.2023 14.01
PÅ SVENSKA under 36 år är 43 (9,7 %). De aktivaste väljarna fanns i gruvbranschen och olje-, naturgas-, och petrokemiska industrin där 55,9 % av medlemmarna röstade. Valdeltagandet låg på över 50 procent även inom kemiska basindustrin. De största röstmagneterna var Satu Heijari (Industrins samarbetare) som samlade 327 personliga röster i Egentliga Finlands valkrets för teknologiindustrin. Tvåa kom Mathias Pukkila (Industrins samarbetare) med 288 röster i Vasa valkrets för teknologiindustrin. På tredje plats är Jari Leskisenoja (Industrins påverkare) i gruvbranschen med 267 röster. ? 4/2023 Tekijä 49 13 SVENSKSPRÅKIGA KONGRESSOMBUD Sammanlagt 35 kandidater som registrerats som svenskspråkiga ställde upp i kongressvalet. 32 kandidater ställde upp för Industrins samarbetare och tre för Industrins påverkare. Samtliga 13 invalda ställde upp för valförbundet Industrins samarbetare. * Valkrets Teknologiindustrin och teknisk service och underhåll ? 02 NYLAND* Daniel Hannus, 42 röster Gjutningsmontör/studerande, Esbo ? 09 VASA* Peter Sjökvist, 100 Metallarbetare, Närpes Sari Yliaho, 83 Logistikarbetare, Pedersöre Mikaela Skriko, 69 Logistikpersonal, Pedersöre Kim Virkama, 64 Fastighetsskötare, Pedersöre Jimmy Antfolk, 59, Montör, Närpes ? 13 ÅLAND* Magnus Jacander, vald Svetsare, Mariehamn ? 19 PLASTOCH KEMISK PRODUKTINDUSTRI, BÅTBYGGNADSINDUSTRIN Markus Hotta, 144 Huvudförtroendeman, Oravais Emma Sandås, 101 Produktionsarbetare, Jakobstad Ann-Louice Ormiskangas, 87 Huvudförtroendeman, Jakobstad Stefan Sjölund, 65 Elmontör, Jakobstad Hanna Borisov, 52 Maskinoperatör, Finström ? 22 OLJE-, NATURGAS-, OCH PETROKEMISK INDUSTRI Karl-Johan Hjelm, 61 Operatör, Borgå 3 1 2 Högsta valdeltagandet 55,9 % Malmgruvorna Olje-, naturgas-, och petrokemisk industri Flest röster 327 SATU HEIJARI Teknologiindustrin, Egentliga Finland, Industrins samarbetare Valresultat 64,2 % 35,7 % 0,1 % Industrins samarbetare Industrins påverkare Centern och obundna Valdeltagande 43,2 % Tekija?_2023_04_sisus.indd 49 Tekija?_2023_04_sisus.indd 49 12.4.2023 14.01 12.4.2023 14.01
50 Tekijä 4/2023 Löntagarnas röst ska höras i regeringsförhandlingarna RIKSDAGSVAL Det är klart att Finland gjorde en politisk högersväng i det här valet. Det betyder ändå inte att det är högerpartierna som bildar den nya regeringen, säger Timo Nevaranta, chef för samhällspåverkan vid Industrifacket. TEXT SUVI SAJANIEMI OCH JOHANNES WARIS P etteri Orpo i egenskap av ordförande för det största partiet antas inleda med att försöka lägga ihop regeringspusslet. I praktiken har han alternativen som bygger på samarbete med sannfinländarna eller SDP. – Industrifackets mål för regeringsförhandlingarna har precis kommit från trycket. De går att lägga in i regeringsprogrammet som sådana, konstaterar Timo Nevaranta, chef för samhällspåverkan vid Industrifacket. Nevaranta säger att Industrifacket kan tänka sig samarbeta med samtliga partier, så länge de frågor som är viktiga för förbundets medlemmar beaktas. När det gäller balanserandet av statsfinanserna anser Nevaranta att rättvisan inte får glömmas bort. – Oberoende vilket parti som deltar i regeringsförhandlingarna så är det klart att därifrån kommer någon typ av program för anpassandet av statsfinanserna. Det är väldigt viktigt att det inte sker på lågavlönade löntagares och arbetslösas bekostnad. VARFÖR INGET VALPROGRAM? – Det är exceptionellt att ett stort parti går till val utan ett valprogram, konstaterar Nevaranta om sannfinländarnas valtaktik. Han vill påminna om att det var först efter att förhandsröstningen avslutats som sannfinländarna meddelande att de inte stöder Industrifackets initiativ om att flytta de sista så kallade ”kiky-avgifterna” tillbaka på arbetsgivarna. I månadsskiftet januari-februari hade sannfinländarna sagt i FFC:s enkät till partierna att de stöder tanken. – Sannfinländarna, som gick framåt i valet, har gett facket flera andra löften. Det handlar till exempel om att trygga strejkrätten och försvara de allmänbindande kollektivavtalen. Nu vet vi ändå inte hur partiet ser på arbetslivsfrågorna. ? Resultatet i riksdagsvalet väcker frågor om hur följande regering kommer att påverka löntagarnas vardag. Kvinnokraft ? 10.6 i Lojo ? 12.8 i Jakobstad Anmälningar via Lyyti. Mer information av Nina Wessberg, nina.wessberg@teollisuusliitto.fi 21–25.8 Fortsättningskurs för förtroendemän del 1 i Helsingfors 21–25.8 Fortsättningskurs i arbetarskydd del 1 i Helsingfors Mer information på: www.teollisuusliitto.fi/svenska-kurser SVENSKSPRÅKIGA KURSER OCH EVENEMANG Det är väldigt viktigt att det inte sker på lågavlönade löntagares och arbetslösas bekostnad. IS TO CK Tekija?_2023_04_sisus.indd 50 Tekija?_2023_04_sisus.indd 50 12.4.2023 14.01 12.4.2023 14.01
4/2023 Tekijä 51 PÅ SVENSKA Från Industrifacket till riksdagen Socialdemokraternas vice ordförande och tidigare huvudförtroendemannen Niina Malm från Imatra var den kandidat som fick nästflest röster i Sydöstra Finlands valkrets, 8 178 röster. Hon gick framåt med över 2 000 röster. Malms tre mål för följande riksdagsperiod är tydliga: löner man kan leva på, en kriminalisering av lönedumpning och krafttag mot grå ekonomi. Malm lyfter fram att debatten om de så kallade kiky-avgifterna seglade upp på agendan väldigt sent med tanke på valet. – Tyvärr stöder inte samlingspartiet och sannfinländarna det här rättvisa sättet att förbättra hushållens köpkraft. Om det blir en högerkonservativ regering så kan vi vänta oss mer av sådana här ”godbitar”. Strejkrätten kan vara på bordet, säger Malm. FJÄRDE GÅNGEN GILLT Det blev fjärde gången gillt för Industrifackets tidigare organiseringsombudsman Timo Suhonen som ställde upp i riksdagsvalet för fjärde gången. År 2019 föll Suhonen på målrakan när han åkte ur efter kontrollräkning. Den här gången gick det ändå vägen då han blev invald med bred marginal. Suhonen förutspår att en högerregering skulle kunna gå in för en liknande nedskärningspolitik som Sipiläregeringen 2015–2019. Då behövs också facket. – Om man går åt arbetslöshetsskyddet, skär i semesterlönen försämrar arbetstagarnas ställning så kommer vi nog att ses på torget. Oberoende vilka partier som sitter i följande regering vill Suhonen driva de för honom de viktigaste frågorna. Det handlar om löntagarnas ställning. – Vi har redan nu många människor i arbetslivet som lever under fattigdomsgränsen. Man måste kunna leva på sin lön! Närpesbon Peter Sjökvist (sdp), som sitter i Industrifackets styrelse, samlade strax under 600 röster i Vasa valkrets vilket inte räckte till inval. Han är ändå nöjd över att hans parti gick framåt. – Det var väl ett helt okej val. Det blev ett litet steg framåt för finlandssvenska socialdemokrater, men gärna skulle det ha fått vara några fler personliga röster. Sjökvist är ändå nöjd över att han inte enbart fick röster i hemkommunen utan också runtom Sydösterbotten. – Vi talade precis med Sami om att det ibland kan vara lite svårt att få folk intresserade av arbetslivsfrågor då de regionala frågorna kan kännas viktigare för väljarna. Jag tycker ändå att vi förde fram båda. Styrelsemedlem Sami Ryynänen (sdp) från Borgå samlade 1 652 röster vilket inte räckte till inval i Nyland. Sannfinländaren Jukka Mäkynen från Vasa och vänsterförbundaren Johannes Yrttiaho från Åbotrakten lyckades inte förnya sina mandat i riksdagen. Erfarna rikspolitiker med facklig profil och erfarenhet inom Industrifackets föregångarförbund, socialdemokraten Jukka Gustafsson och vänsterförbundets Jari Myllykoski, meddelade redan tidigare att de gjort sitt i riksdagen och ställde inte upp i valet. Senaste riksdagsperiod satt fem medlemmar i Industrifacket i riksdagen. Niina Malm klarade av att förnya sitt mandat i riksdagsvalet. JU KK A -P EK KA FL A N D ER / SD P Timo Suhonen klarade inval på fjärde försöket. Tekija?_2023_04_sisus.indd 51 Tekija?_2023_04_sisus.indd 51 12.4.2023 14.01 12.4.2023 14.01
52 Tekijä 4/2023 Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Tekija?_2023_04_sisus.indd 52 Tekija?_2023_04_sisus.indd 52 12.4.2023 14.01 12.4.2023 14.01
4/2023 Tekijä 53 IN ENGLISH Union elections made the union stronger UNION CONGRESS More than 53,000 members voted in the Industrial Union elections. They elected 442 delegates to represent members at the Industrial Union congress in Tampere in May 2023. This makes the voter turnout 43.2 per cent, which is a good result in union elections. Especially as these were the first union elections for the Industrial Union and there are tens of thousands of new members since the last elections, the Union President Riku Aalto stresses. The First Vice President Turja Lehtonen points out that employers closely follow voters’ activity. This voter turnout underlines the strong justification for representing members and for collective bargaining, Lehtonen says. Yhteistyön Tekijät , the alliance of Social Democrats and non-aligned, got 64.2 per cent of the votes. Share of the votes of Teollisuuden Vaikuttajat , the alliance of Left Alliance and non-aligned, was 35.7 per cent. The rest, 0.1 per cent, went to the alliance of the Centre Party and non-aligned. The most active voters were in the ore mines industry and oil, gas and petrochemical products industry, voter turnout was 55.9 per cent in both. Yhteistyön Tekijät was strongest in the fur products branch, salaried employees in graphical industry and rural industries – in these they were the only ones putting up candidates. In the textile and fashions branch they got 87.7 per cent of votes. Teollisuuden Vaikuttajat was most popular in the ore mines industry, 77.6 per cent of votes. In the rubber industry their share of votes was 70.2 per cent and in landscaping and horticultural branches 61.7 per cent. Of those 442 elected, 334 are men (75.6 per cent) and 108 women (24.4 per cent). There are 43 representatives (9.7 per cent) under the age of 36. The highest number of votes, 327, got Satu Heijari from the VarsinaisSuomi electoral district and Yhteistyön Tekijät. Mathias Pukkila from Vaasa electoral district got 288 votes, he is also from Yhteistyön Tekijät. Third most votes were gained by Jari Leskisenoja from the ore mines industry and Teollisuuden Vaikuttajat. ? + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english Compiled by Heikki Jokinen Two Industrial Union MPs PARLIAMENT In the parliamentary elections 2 April two MPs with a background in the Industrial Union were elected into the Finnish Parliament: Social Democrats Niina Malm from Imatra and Timo Suhonen from Varkaus. In her election campaign, Niina Malm focused on working life issues, and in her interview with this magazine she thinks that these are important for voters. She was re-elected and garnered 8 180 votes, the second highest in her electoral district Southeast Finland. Malm became involved in politics in 2008 as she was in three-shift work at the steel factory and as a mother of small children found it difficult to balance work and family life. This is one of the topics she will focus on, but there are other ones, too. Living wage, make wage dumping a crime and root out the grey economy. Timo Suhonen is a new MP with 6 510 votes in SavoKarjala electoral district. He works as an Industrial Union organiser in his region. Whatever will be the complexion of the next Government, Suhonen says he will continue to work with the issue most important for him: to strengthen the position of the wage and salary earners. – There are already many working people under the poverty line. Everyone has to be paid a living wage. Lassi Roivainen voted in the union congress election with a mobile phone. EE M EL I KI U KK O N EN Tekija?_2023_04_sisus.indd 53 Tekija?_2023_04_sisus.indd 53 12.4.2023 14.01 12.4.2023 14.01
Korvakuulolta puoliammattilaiseksi EERO JOENTAKANEN Raahe Varastomies SSAB:n Raahen keskusvarasto 54 Tekijä 4/2023 HARRASTAJA HARRASTAJA ”Jätkät on opettanut.” Vähän vanhempi naapurinpoika sai postimyynnistä joskus 1970-luvulla kitaran. Hän antoi armollisesti vasta naskaliksi varttuneen Eeronkin sillä harjoitella. Tästä lähti muusikon ura, joka merkitsee Eero Joentakaselle nykyisin ahkeraa keikkailua Duo MaRona. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT ANTTI J. LEINONEN Tekija?_2023_04_sisus.indd 54 Tekija?_2023_04_sisus.indd 54 12.4.2023 14.01 12.4.2023 14.01
”T ulit ovelle ja sanoit: Nyt mä oon tässä, ruvetaanko soittaan? Istumme raahelaisen Duo MaRon treenikämpässä, joka sijaitsee klassiseen tapaan hämärällä kellarikäytävällä liikehuoneiston alakerrassa. Puhumme siitä, miten Eero Joentakanen ryhtyi esiintymään duona Matti Väärälän kanssa. Miehet olivat törmänneet vuonna 2015 raahelaisen Bluesmoon-yökerhon joulujameissa. Siinä poristessa heitettiin ilmoille idea: Mitä jos alettaisiin esiintyä ihan vain kahden miehen duona kahden akustisen kitaran säestyksellä? Kun Väärälä sitten jonkin ajan kuluttua jameista ilmaantui Joentakasen ovelle, tuli ideasta totta – tuohon ovensuukyselyyn vastattiin: Kyllä! Yhteistä historiaa kitaristi-laulajilla oli Gobranimisestä yhtyeestä, tosin eri vuosilta. – Kiersin 13 vuotta Gobran kanssa puoliammattilaisena ympäri Suomea työn ohella. Ostettiin PA-systeemit ja laajennettiin repertuaaria, Joentakanen muistelee. Muusikon urallaan Joentakanen on esiintynyt trubaduurina ja hypännyt jopa puoleksitoista vuodeksi ravintolayrittäjäksi ja pyörittänyt syntymäpitäjässään Vihannissa karaokebaaria. Katko musiikin tekemiseen tuli, kun raskasta kolmivuorotyötä tehneen Joentakasen perheeseen syntyi kaksi lasta ja piti ”ehtiä niidenkin kanssa olemaan”. Joentakanen palasi SSAB:lle. Kun Joentakanen pyysi siirtoa päivävuoroon, hän pääsi yrityksen keskusvarastolle töihin, ja vakavampi musiikin tekeminen saattoi jatkua. Väärälä on ammatiltaan ohjaaja Luovissa, joka on ammatillinen erityisoppilaitos. OMIA JA HITTEJÄ – MaRo soittaa iskelmällistä suomirockia ja -poppia, Väärälä kuvailee duon repertuaaria. Duon jäsenet eivät ole saaneet teoreettista musiikkikoulutusta, mutta kumpikin heistä sekä soittaa kitaraa että laulaa, Väärälä myös bassokitaraa. Kappaleet ja sovitukset tehdään ja stemmat vedetään harmonisen lahjakkaasti korvakuulolta. Yli 80 esityskuntoisen kappaleen repertuaarissa on omaa ja lainaa. Live-keikat ovat tällä hetkellä musisoinnin ytimessä, vaikka levyjäkin on äänitetty. Keikkoja tehdään pubeissa, synttäreillä, firman juhlissa, häissä, pikkujouluissa… ihan missä vain. – Tärkeintä on saada porukat mukaan. Fiiliksen on noustava sille tasolle, että saadaan porukat tanssimaan tai ainakin mukaan laulamaan, Joentakanen kuvailee. Väärälän stompbox (jalalla soitettava lyömäsoitin) antaa Joentakasen mukaan duon sointiin mukaansa tempaavan poljennon. – Yleisön mielestä kuulostaa siltä kuin olisi isompikin bändi soittamassa, Väärälä komppaa. Yleisö saattaa kehua duon stemmalaulua tai yllättäviä sointukulkuja. – Saamme palautetta ennen kaikkea musiikillisista asioista, Joentakanen kertoo. Duo MaRon tavaramerkki on tutuiksi nousseiden sävelpätkien sovittaminen mukaan esityskappaleisiin. Väärälä kuvaa ”kai huikeimmaksi komboksi” sitä, että laulussa soitetaan sävelpätkiä Black Sabbathin, Dingon ja Metallican kappaleista ja tämän päälle Väärälän kitara vielä tanssittaa Edvard Griegin klassisia vuorenpeikkoja. RAHASTA VAI RAKKAUDESTA? – No rakkaudesta tietenkin! Naurunremahduksensa jälkeen Joentakanen toteaa, että ihan silkasta rakkaudesta musiikkiin Duo MaRo ei sentään voi keikkailla. Polttoainekin maksaa, Joentakanen valottaa. Duolla on reilun kokoinen ja keikoilla ”takahuoneeksi” muuntuva pakettiauto, johon on tapetoitu ammattitaitoisesti painettu, design-toimistossa suunniteltu duon logo. Muusikkokaksikon eräs lainakappale kuvailee suomalaisen pikkukaupungin murheellisimpia kohtaloita tähän tapaan: ”Minä kannatan kyläbaarin pitäjää, vaikkei muija ymmärrä sitäkään. ” Toisessa cover-laulussaan duo varoittaa, mitä ilmeisimmin nimenomaan naisia, että villieläintä ei voi kesyttää. Raahen seuduilla jo kuuluisaksi noussut duo mieliikin loikkia soittamaan riipivän kaihoisaa, mutta aina tanssittavaa suomirockiaan uusille areenoille. – Tällä tyylilajilla mennään. Itseänsä pitäisi vain saada tunnetummaksi kentällä, että pääsisi etelämmäksi keikalle, Jyväskylään, Tampereelle… Joentakanen kaavailee. Ja mitä elämä olisikaan ilman musiikkia? – Tylsää, Joentakanen vastaa ja napsauttaa nauraen muutaman soinnun kitarastaan. ? Duolla on esityskunnossa yli 80 kappaletta, yhä enemmän myös Matti Väärälän säveltämiä ja sanoittamia lauluja. 4/2023 Tekijä 55 VAPAALLA + KATSO VIDEOITA Tekijän verkkolehdestä: www.tekijalehti.fi/vapaalla Tekija?_2023_04_sisus.indd 55 Tekija?_2023_04_sisus.indd 55 12.4.2023 14.01 12.4.2023 14.01
56 Tekijä 4/2023 56 Tekijä 4/2023 Teollinen toiminta sijoittui sinne, missä olosuhteet olivat otolliset. Vuonna 1862 Tikkurilankosken ja vastavalmistuneen rautatien yhtymäkohtaan perustettiin öljynpuristamo ja vernissankeittämö. Vesivoima ja rautatiekuljetukset takasivat Tikkurilan tehtaan menestyksen. Kuvassa vernissatehtaan reunaaja Gunvor Forselius syöttää pellavansiemeniä kerrospuristimiin. VUONNA 1931 HISTORIA Kuva Mauno Mannelin / Vantaan kaupunginmuseo Teksti Marita Viinamäki / Työväenmuseo Werstas Tekija?_2023_04_sisus.indd 56 Tekija?_2023_04_sisus.indd 56 12.4.2023 14.01 12.4.2023 14.01
4/2023 Tekijä 57 VAPAALLA Stretch-housut riipputaskuilla • 80% polyesteri, 20% puuvilla, 290 g/m² • EN 20471 luokka 1 GRANIITTI Takki • 80% polyesteri, 20% puuvilla, 290 g/m² • EN 20471 luokka 2 • värit: fl.keltainen/musta, fl.oranssi/musta, fl.punainen/musta • koot: XS-5XL MEILTÄ OSTETTUIHIN MEILTÄ OSTETTUIHIN VAATTEISIIN MYÖS VAATTEISIIN MYÖS PAINATUSPALVELU! PAINATUSPALVELU! PAT548K/O/P 89, 89,-K O P TRITON Miesten malli • värit: fl.keltainen/musta, fl.oranssi/ musta, fl.punainen/musta • koot: S-5XL, D88-D116 PAT542K/O/P K O P DESPINA Naisten malli • väri: fl. keltainen/musta • koot: XS-2XL PAT542N K 99, 99,-kpl kpl Työkalusarja 1/2” ja 1/4” Pihtisarja, 4 osaa 127 osaa! IKH1004A 99 99,,-KNIPEX4 79 79,,-Vertex Vent Suojakypärät • useita värejä SHPZCA00-06 79 79 90 90 Xstream Bluetooth® kuulevat kuulonsuojaimet • sisäänrakennettu mikrofoni • IPX4 Sankamalli HLL48001 Kypäräkiinnitys HLL48101 159 159,,-kpl kpl Tarjoukset voimassa 30.4.2023 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Hinnat sis. alv 24% Tekija?_2023_04_sisus.indd 57 Tekija?_2023_04_sisus.indd 57 12.4.2023 14.01 12.4.2023 14.01
58 Tekijä 4/2023 PULMAT Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU Taukovisa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Oik eat vas tau kse t: B D A B D A D D B C. (CO 2) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA ISTOCK O O C 10 10 Mikä oli äänestysprosentti Teollisuusliiton liittokokousvaaleissa? A) 33,2 B) 43,2 C) 53,2 D) 63,2 Mikä oli eduskuntavaalien äänestysprosentti? A) 41,9 B) 51,9 C) 61,9 D) 71,9 Eduskuntavaaleissa eniten paikkoja sai kokoomus, paljonko? A) 48 B) 52 C) 57 D) 60 Eniten henkilökohtaisia ääniä, yli 42 000, sai A) Petteri Orpo B) Riikka Purra C) Sanna Marin D) Annika Saarikko Suomen tämän vuoden euroviisuedustaja on A) Kerääjä B) Kierijä C) Kuorija D) Käärijä Euroviisut pidetään toukokuussa A) Isossa-Britanniassa B) Ruotsissa C) Italiassa D) Slovakiassa Mikä on vikunjan lähin sukulaiseläin? A) Antilooppi B) Biisoni C) Aasi D) Laama Jääkiekon SM-liigan runkosarjan kaudella 2022–23 voitti A) Kärpät B) HIFK C) Ilves D) Tappara Runkosarjan pistepörssin voittaja Michael Jolyn seura oli A) KalPa B) HPK C) Pelicans D) Lukko Kuvan kemiallinen yhdiste on A) Askorbiinihappo B) Vesi C) Hiilidioksidi D) Typpihappo Tekija?_2023_04_sisus.indd 58 Tekija?_2023_04_sisus.indd 58 12.4.2023 14.01 12.4.2023 14.01
4/2023 Tekijä 59 WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tekija?_2023_04_kansiarkki_final.indd 59 Tekija?_2023_04_kansiarkki_final.indd 59 11.4.2023 14.13 11.4.2023 14.13