”Tehkää sitä, mikä tuntuu omalta.” Anu Luhtanen Käyttöauto Oy Seinäjoki – sukupuoleen katsomatta TEOLLISUUSLIITT LAISEN LEHTI NRO 5/2020 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NÄIN SE VAIKUTTAA Hänen työnsä KORONA Tekija?_2020_05_kansiarkki.indd 1 Tekija?_2020_05_kansiarkki.indd 1 5.5.2020 16.22 5.5.2020 16.22
2 Tekijä 5/2020 LIITTO TIEDOTTAA PÄIVYSTYS AMMATTIOSASTOJEN TOIMINTA ? ? Teollisuusliitto velvoittaa siirtämään pitämättömät kevätkokoukset sekä jäsentilaisuudet ja koulutukset aikaan, jolloin viranomaiset ovat poistaneet kokoontumisrajoitukset. ?? Päätöksen taustalla on eduskunnan 21.4. hyväksymä väliaikaislaki, joka antaa yhdistyksille mahdollisuuden poiketa säännöistä ja yhdistyslaista ja pitää yhdistyksen kokous 30.9.2020 mennessä. Katso ammattiosastosi ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta LIITON TOIMINTA ?? Liitto pidättäytyy tilaisuuksien järjestämisestä 30.6. asti koronaviruksen leviämisen estämiseksi. ??? Aluetoimistot palvelevat toistaiseksi VAIN PUHELIMITSE JA SÄHKÖPOSTITSE www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot KOULUTUSTOIMINTA ?? Liiton lähikoulutukset on peruttu ja Murikka-opisto suljettu 30.6. asti. Ammattiosastoille tarjolla verkkokursseja 18.6. asti: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-koulutusmahdollisuudet ?? Voit opiskella maksutta verkossa liiton urapalvelussa: www.urapalvelut.fi/teollisuusliitto LIITON LOMAPAIKAT ?? Teollisuusliitto on sulkenut 31.5. asti kaikki lomakohteensa, joissa ei ole ammattimaista siivousta: Ängesholm, Punkaharjun tuvat, Ruka-Ihtinki, Kalajoen Puusärkkä, Metalliranta ja Metallikero. ? ? Varaukset tältä ajalta perutaan ja maksut palautetaan, ota yhteyttä: yrityspalvelu@holidayclub.fi TILANNE MUUTTUU PÄIVITTÄIN, SEURAA LIITON JA TYÖTTÖMYYSKASSAN SIVUJA! www.teollisuusliitto.fi, www.teollisuuskassa.fi, www.tekijälehti.fi. Muista myös Teollisuusliiton sosiaalisen median kanavat: Facebook, Twitter ja Instagram. ALUETOIMISTOT ON SULJETTU 6.–26.7. TEOLLISUUSLIITTO TORJUU KORONAN LEVIÄMISTÄ TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 MA–PE KLO 8.30–15 JÄSENPALVELU 020 690 446 MA–TI, PE KLO 8.30–15 KE 8.30–18 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSAN PUHELINPALVELU 020 690 455 MA–TI, PE KLO 8.30–15 KE 8.30–18 POIKKEUKSET PÄIVYSTYSAIKOIHIN 29.6.–7.8. JÄSENPALVELU MA–PE KLO 8.30–12 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA MA–PE KLO 8.30–12 Tekija?_2020_05_kansiarkki.indd 2 Tekija?_2020_05_kansiarkki.indd 2 6.5.2020 7.47 6.5.2020 7.47
KA N N EN KU VA : JO H A N N ES TE RV O KI TI H A IL A 5/2020 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 VAIKUTUKSET JATKUVAT PITKÄÄN Koronakriisin vaikutukset alkavat näkyä teollisuudessa. Toisilta aloilta työt vähenevät tai jopa loppuvat, toisilla painetaan töitä kellon ympäri. Monilla työpaikoilla kriisin synkin aika on vasta edessäpäin. Liitto ja työttömyyskassa varautuvat tilanteen pahenemiseen. 40 CORONASTOPP Viruspandemin ledde till att hela personalen permitterades på Mirka. 16 VIELÄKÖ TYÖNTEKIJÄN SUKUPUOLELLA ON VÄLIÄ? KANSI Suomen sanotaan olevan tasa-arvon mallimaa – mutta työn jakautuminen naisten ja miesten töihin on edelleen vahvaa. Miten pääsisimme aitoon tasa-arvoon? 28 TES-KIERROS PÄÄTÖKSEEN Neuvottelukierroksella liitto onnistui ja vahvistui, arvioi puheenjohtaja Riku Aalto. 42 STARKARE UR FÖRHANDLINGARNA Industrifackets ordförande Riku Aalto anser att avtalsrörelsen ledde fram till ett slutresultat som var lyckat för arbetstagarnas del. Kenkäja nahkateollisuuden työehtosopimuksen hyväksyminen 28.4. päätti Teollisuusliiton ensimmäisen työehtosopimuskierroksen. Puheenjohtaja Riku Aalto teknologia sektorin työehtoneuvottelukunnan kokouksessa 9.10.2019. KORONA Tekija?_2020_05_sisus.indd 3 Tekija?_2020_05_sisus.indd 3 6.5.2020 15.03 6.5.2020 15.03
HARRASTAJA Ulvilalainen Tomi Collander kiinnostui suunnistuksesta kolmekymppisenä kymmenen vuotta sitten. Hänestä suunnistus on tehokas kestävyyslaji, joka tarjoaa luonto elämyksiä ja sopii kaikenikäisille. KOKIJA Kun kaikki oli vielä hyvin: Uudenkaupungin autotehtaan luottamusmiesten Satu Heijarin ja Janne Siitosen unelmaloma Kuubassa maaliskuun alussa ei vielä häiriintynyt koronasta. Pian kotiinpaluun jälkeen alkoivat oireet. 4 Tekijä 5/2020 Seuraava numero ilmestyy 17.6. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta, Medialogistiikka ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. AJASSA 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 12 KOKIJA Luottamusmies Satu Heijari 15 VIERAILIJA Professori Juhani Knuuti 24 ILMIÖ Raha kannattaa sijoittaa harkiten LIITOSSA 35 TOIMIJA Pääluottamusmies Sari Uusivirta 37 OIVALTAJA Elektroniikkatyöntekijä Päivi Lönnblad 38 MAAILMA Tanskassa neljän päivän työviikko senioreille 39 Lyhyet 44 Brief in English 45 Työttömyyskassa / A-kassan VAPAALLA 48 HARRASTAJA Suunnistaja Tomi Collander 50 Pulmat 51 Sarjakuva TYÖSSÄ 26 TYÖYMPÄRISTÖ Työnantaja on vastuussa vuokratiloistakin Tekija?_2020_05_sisus.indd 4 Tekija?_2020_05_sisus.indd 4 6.5.2020 15.03 6.5.2020 15.03
5/2020 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 13.5.2020 Ay-liikettä tarvitaan edelleen S uurin osa suomalaisista kannattaa yleissitovia työehtosopimuksia. Suurin osa työntekijöistä haluaa, että työsuhteen isot asiat kuten palkkauksen ja työaikojen perusteet ja minimitasot sovitaan työehtosopimuksissa. Ammattiliittojen jäsenyyden antaman turvan kysyntä on voimistunut koronakriisin aikana. Samalla on kasvanut kysyntä ammattiyhdistysliikkeelle sopimuskumppanina. Viesti on selvä. Työntekijöiden yhteiselle edunvalvonnalle ja sopimiselle eri osapuolten kesken on tarve. Siksi vuosikymmeniä jatkuneet ennustukset ammattiyhdistysliikkeen kuihtumisesta ovat tähän mennessä osoittau tuneet vääriksi. Koronakriisi on aiheuttanut yhteistoimintaneuvottelujen vyöryn. Lomautettujen työntekijöiden määrä on noussut nopeasti korkeaksi, ja kohoaa edelleen. Irtisanomisten määrä on vielä alhainen. Se kertoo siitä, että valtaosassa yrityksistä nähdään kriisin tuolle puolen. Teollisuusliiton useilla sopimusaloilla kehitys etenee kuitenkin viiveellä. Olemassa olevat tilaukset kannattelevat yrityksiä vielä jonkin aikaa. Mitä sitten seuraa, jää nähtäväksi. Ajureina toimivat toivottavasti maltti, harkinta sekä luottamus tulevaisuuteen ja omiin kykyihin ratkaista ongelmat pala kerrallaan. Panikoimiseen ei ole varaa. Toivottavaa myös on, että kriisissä keskitytään kriisin ratkaisemiseen. Sen varjolla ei pidä ajaa muita tavoitteita kuten työntekijöiden työehtojen heikentämistä. Vakaan tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kriisistä selviydytään ilman tuloerojen kasvua ja uusien jakolinjojen muodostumista. Teollisuusliitossa ja muissa ammattiliitoissa tehdään parhaillaan lujasti töitä sen eteen, että yritykset selviytyisivät kriisistä ja ihmisillä riittäisi töitä. Tässä ponnistuksessa ovat julkisuudessa pimentoon jääneet työ paikkojen luottamushenkilöt. Heidän osaamisensa ja panoksensa on tae sille, että tarvittavat neuvottelut ja järjestelyt pystytään vallitse vassa vaikeassa tilanteessa kaikessa runsaslukuisuudessaan yrityksissä toteuttamaan. Luottamushenkilöt tekevät merkittävää ja tulevaisuutta pohjustavaa työtä. Ilman vakiintunutta neuvottelujärjestystä ja osaavia neuvottelijoita työpaikoilla olisi todennäköisesti ajauduttu sekasortoiseen tilanteeseen. Nyt niillä vallitsee järjestys. Siksi kiitoksen soisi kantautuvan luottamus henkilöille muistakin suunnista kuin työntekijöiden keskuudesta ja ammattiliitoista. Työnantajat voisivat muistaa tämän myös silloin, kun luottamushenkilöiden palkkioista seuraavan kerran kriisin jälkeen neuvotellaan. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta, Medialogistiikka ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”Kriisin jälkeen on käynnistettävä mittavat elvytystoimet. Näitä ovat muun muassa infrastruktuuriin kohdistuvat hankkeet. Nousun alkaessa on erittäin tärkeää, että työkykyistä ja osaavaa väkeä on saatavilla. Yritysten näkökulmasta pahinta olisi päästää henkilöstö käsistä.” VELI-MATTI KAUPPINEN Teollisuusliiton viestintäasiantuntija ”Koronakriisi vie tienestit tuhansilta kausityöntekijöiltä, jotka elättävät perheensä kotimaissaan Suomen maaseudulla hankituilla rahoilla. On kiitoksen paikka, kun he viimeistään ensi vuonna saapuvat osaavina ja ahkerina tuttuihin tehtäviinsä istutusja sadonkorjuutöihin.” RIIKKA VASAMA Teollisuusliiton erityisalojen sektorin sopimusasiantuntija Tekija?_2020_05_sisus.indd 5 Tekija?_2020_05_sisus.indd 5 6.5.2020 15.03 6.5.2020 15.03
PA U LA M YÖ H Ä N EN 6 Tekijä 5/2020 KORO NA TYÖT VÄHEN EVÄT TUHAN SILTA KASSA VARAU TUU PAKKO LOMIIN ”Pari viikkoa lomautusta, pari viikkoa töitä, pari kesälomaa” Lomautukset ovat Mikkelissä hiljentäneet perinteisen painotalon St. Michel Printin. Taloon yli 30 vuotta sitten töihin tullut Aki Vilén opiskelee lomautusaikana uutta ammattia. Tekija?_2020_05_sisus.indd 6 Tekija?_2020_05_sisus.indd 6 6.5.2020 15.03 6.5.2020 15.03
sellainen vaikutus, että alettaisiin tehdä enemmän Suomessa. Tämä hengityssuojahärdelli esimerkiksi pisti silmään. Nythän niitä suojaimia alettiin Suomessa valmistaa, miettii Vilén. Mikäli 48-vuotias Vilén päätyy kokiksi tai muihin töihin, häneltä katkeaa St. Michel Printillä pitkä työura. – Tulin taloon ensimmäisen kerran 1989, ja vuodesta 1995 olen ollut täällä yhtäjaksoisesti. KORONA TYREHDYTTI TILAUKSET – Asiakkaat eivät tee päätöksiä, tai niiden tekeminen pitkittyy. Olemassa olevia tilauksia on siirretty myöhemmäksi, kuvailee pääluottamusmies Sami Pettinen korona kriisin vaikutusta St. Michel Printin liiketoimintaan. Painotalo on erikoistunut ohkopaperiin eli paperiin, jota käytetään muun muassa Raamatuissa. Yrityksen tuotteita ovat Raamattujen lisäksi virsikirjat, lakikirjat, sanakirjat sekä luettelotyyppiset käyttäjämanuaalit. Noin 80 prosenttia tuotteista menee vientiin. Yksi töitä viime vuosina vähentänyt tekijä on, että lakipykälät ja vieraan kielen sanat voi kirjan selaamisen sijaan tarkistaa nopeasti älypuhelimesta. Lisäksi tasku kalenterien teko on loppunut. Kun painoalan yleisten vaikeuksien ja yrityksen omien haasteiden päälle tulivat vielä koronan vaikutukset, Mikkelissä käynnistettiin uusi yt-neuvottelujen kierros. – Kirjapainoalalla on perinteisesti ollut alkuvuosi hiljaisempi. Ensimmäinen lomautusperiodi olisi kestänyt huhtikuun loppuun asti, lomautuksia oli tulossa 3–4 viikkoa per työntekijä. Nyt meillä on neuvottelut taas käynnissä, ja arvioidaan, että pahimmillaan lomautusten kesto voisi olla 10 viikkoa. Irtisanomisista neuvotellaan myös, kertoo Pettinen. Tunnelmat ovat luonnollisesti matalalla, mutta pääluottamusmiehen mukaan vaihtoehdot ovat vähissä. – Ansiotaso heikentyy lomautusten takia, niin eihän tässä hyvät fiilikset ole, kun palkka ei meillä ole muutenkaan korkea, sanoo Pettinen. – Mutta ei täällä ole mitään kaneja hatusta vedetty, eikä yrityksellä paljon muita selviytymiskeinoja ole kuin lomautukset. Toivotaan, että tilanne palaa normaaliksi ja tilauksia tulee taas. MIKKO NIKULA – Onhan tässä tulot tippuneet. Olen nyt perheen ainoa työssäkäyvä, vaimollakaan ei ole töitä, kertoo jälkikäsittely koneen hoitajana työskentelevä Vilén. Vaikka talous on tiukilla, aika on kulunut kotona hyvin. – Opiskelen uutta ammattia, teen kokin tutkintoa. Eli ei ole mitään vapaa-ajan ongelmaa kyllä tullut, kun on vielä nuo tytötkin kotona. Toinen hänen tyttäristään on ammatti koulussa, toinen alakoulun viimeisellä luokalla, ja he käyvät nyt etäkoulua. Perheen kanssa vietettävän ajan lisäksi pienenä positiivisena puolena lomautuksessa on se, että Vilén saa opintojensa takia korotettua päivärahaa. Rahat ovat myös tulleet nopeasti Teollisuuden työttömyys kassasta tilille. KOKIN TYÖT VARASUUNNITELMANA Lomautuksia St. Michel Printillä oli jo alku vuodesta, mutta sitten korona epide mia söi kevään työt vähiin ja tuotti toisen yt-kierroksen. Puhelinhaastattelua tehtäessä Vilénillä on menossa toinen viikko lomautusta, maaliskuussa pakkolomaa tuli yksi viikko. – Maanantaina menen taas kahdeksi viikoksi töihin, sitten pidän kaksi viikkoa kesälomaa. Toukokuun lopusta ei enää varmasti tiedäkään. Toisaalta Vilén on sellaiseen tottunut. Painotalossa lähitulevaisuudenkin ennakointi on vaikeaa. – Saattaa niitä tilauksia myös tulla yhtäkkiä, ja sitten on taas töitä. Vilénin kokkiopinnot ovat toistaiseksi vasta alkuvaiheessa. Niihin hän ryhtyi siksi, että ennen työntekijän näkökulmasta vakaa työnantaja on viime vuosina muuttunut epävarmaksi. – Vuosi sitten meillä tuli ensimmäiset lomautukset. Silloin aloin miettiä, mitä ryhtyisin tekemään. Jos näyttää siltä, että nykyisiä töitä ei enää riitä, niin sitten on olemassa toinen ammatti, hän kertoo suunnitelmistaan. Vaikka ihmiset vähentäisivät painotuotteiden käyttöä, niin syömistä he tuskin aikovat lopettaa. Vilén luottaa siihen, että kokeille riittää töitä. – Nuorena jo opiskelin ammattikoulun ravintolaja hotellilinjalla, mutta se jäi kesken ja päädyin sitten eri alalle. Ja ruoanlaitto on kyllä aina kiinnostanut. NOUSEEKO SUOMALAISEN TYÖN ARVOSTUS? St. Michel Printissä tuotanto on pyörinyt koko ajan, mutta alkuvuoden vajailla tehoilla. Lomautusten takia talossa olisi hiljaista ja tilavaa ilman koronaakin. Noin 40 työntekijän yrityksessä töissä olevat on voinut laskea yhden käden sormilla, mikä on tehnyt turva etäisyyksien noudattamisen helpommaksi. – Käsidesiä on käytetty ja annettu ohjeita, että pestään paljon käsiä, sanoo Vilén. Jos koronaviruksesta mitään hyvää seuraa, niin se voisi olla kotimaisen työn arvostuksen kasvu. – Kyllä meilläkin tietysti ihmisiä huolestuttaa ja onhan tämä taloudelle aika paha. Mutta olisiko tällä 5/2020 Tekijä 7 AJASSA ? YLI 25 000 LOMAUTETTUA Teollisuusliiton keräämien tietojen mukaan liiton toimialoilla oli huhtikuun lopussa: l ainakin 745 yt-neuvottelua, jotka koskivat yhteensä yli 42 000 Teollisuusliiton jäsentä, l yli 25 000 lomautettua jäsentä ja l yli 400 irtisanottua jäsentä. MITEN LOMAUTUS VAIKUTTAA ARKEEN? MITEN ERI SEKTOREILLA SUJUU? JOILLEKIN KRIISI ONKIN BUUMI MITEN KASSA PALVELEE KRIISISSÄ? 1 2 4 3 ”Pari viikkoa lomautusta, pari viikkoa töitä, pari kesälomaa” Tekija?_2020_05_sisus.indd 7 Tekija?_2020_05_sisus.indd 7 6.5.2020 15.04 6.5.2020 15.04
2 PE KK A EL O M A A ”Minun piti kysyä, että mitä me oikein päätettiin” Hotellipyykin tulo Comfortan Mäntsälän pesulaan tyrehtyi viikossa lähes täysin. Kaikki 85 työntekijää lomautettiin kolmeksi kuukaudeksi, mikä ei tullut kenellekään yllätyksenä. Silti yt-neuvottelujen viiden päivän aika oli liian lyhyt, sanoo pääluottamusmies Tarik Purho. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopiman ”koronapaketin” mukaisesti yt-neuvottelut voidaan nyt käydä viidessä päivässä. Comfortan Mäntsälän pesulan pääluottamusmiehen Tarik Purhon kokemuksen mukaan tuo aika ei riittänyt asianmukaisiin neuvotteluihin, varsinkin kun siihen laskettiin mukaan viikonloppu. – Neuvottelut alkoivat torstaina ja loppuivat maanantaina. Paljon asioita jäi selvittämättä, esimerkiksi kesälomat jäivät täysin auki. Comfortalla on useita toimipisteitä ympäri Suomen, joten neuvottelut käytiin videon välityksellä. – Siinä olivat kaikki luottamusmiehet ympäri Suomea ja pomo. Jossain vaiheessa pomo sanoi, että okei, nyt onkin saatu neuvottelut loppuun. Minun piti kysyä, että me oikein päätettiin. KRIISI ISKI LUJAA JA NOPEASTI Sekavaa tilannetta jouduttiin selvittelemään vielä neuvottelujen jälkeen, ja lopputulemana oli vuosilomalain mukainen ratkaisu, että kokoaikaisille työntekijöille maksetaan lomakorvaus kesäkuulta, osa-aikaisten korvaukset sovitaan erikseen. – Kyllä neuvottelujen keston pitäisi minimissään olla sellainen, että viisi päivää olisi tehokasta neuvotteluaikaa. Silloin se ehkä olisi meillekin riittänyt, Purho arvioi. Pääluottamusmies myöntää, että lomautuksille sinänsä ei ollut vaihtoehtoa, koska töiden katoamisessa oli kyse äkkiromahduksesta. Tekstiilihuoltoalalle eli pesuloille koronakriisi on ollut erityisen tyly. Työntekijät näkivät rajun muutoksen omin silmin maaliskuun viimeisellä viikolla. – Pyykin määrä putosi yli 70 prosenttia. Kaksi tuntia pestiin pyykkiä, kuusi tuntia yritettiin keksiä jotain hyödyllistä tekemistä. Seuraavalla viikolla alkoivat kolmen kuukauden lomautukset. Niiden jatkuttua kuukauden pyykkiä oli Purhon kuuleman mukaan enää viisi prosenttia kriisiä edeltäneestä määrästä. Pestävää ei tule, koska hotellit ovat kiinni. ”MONI ELÄÄ KÄDESTÄ SUUHUN” Tosielämän pikakelatut yt-neuvottelut eivät vastanneet sitä, mitä Purho oli treenannut. Koronakriisin romahdusmainen töiden katoaminen loi odottamattoman tilanteen. – Ne olivat elämäni ensimmäiset yyteet, ja hyvin opettavaiset. Kaksi kertaa olin kurssilla harjoitellut näitä varten. Mutta molemmissa oli lähtökohtana, että työnantaja haluaa siirtää tuotannon Bangladeshiin. Nyt Comfortan lomautetut yrittävät selvitä päivärahallaan. – Suuri huoli on kaikilla, että miten ensi kuun vuokrat hoidetaan. Mehän työskentelemme pesula-alalla, yhdessä Suomen huonoimmin palkatuista duuneista. Moni elää kädestä suuhun, sanoo Purho. Työnantajansa tulevaisuutta arvioidessaan Purho on melko pessimistinen. Huolestuttavia merkkejä on runsaasti. Comfortan asiakkaita ovat hotellit, kun taas emoyhtiö Lindström vuokraa ravintoloille tekstiilejä; kumpikin bisnes on hyytynyt. – Esimerkiksi Vierumäki meni nurin, se oli meille suuri asiakas. Kun kokoontumiskielto on yli kymmenelle hengelle, niin järjestäpä siinä seminaareja. Ja ravintolat ovat kiinni. Huonolta näyttää. TARVE TYÖNTEKOON ON SELKÄRANGASTA TULEVA TUNNE Pääluottamusmies Purho ei olisi yllättynyt, jos lomautetut pesulatyöntekijät hakeutuisivat toisille aloille. – Jos ollaan kolme kuukautta lomautettuina ja sitten tulee soitto, että kolme kuukautta lisää, niin aika moni voi lähteä muihin hommiin. On Purho itsekin miettinyt b-suunnitelmaa siltä varalta, että lomautuksen päätyttyä hänellä ei enää olisi työpaikkaa. – Ehkä varastoalalle, niitä töitä tein aikaisemmin monta vuotta. Tai maatiloille. Hän on pyrkinyt sopeuttamaan kulujaan pienentyneisiin tuloihin. – Heräteostokset ovat jääneet pois, esimerkiksi internetistä tykkäsin tilata kaikenlaista. Luottoa en käytä enää ollenkaan. Muuten lomautetun päivät ovat kuluneet elokuvia katsellessa, musiikkia kuunnellessa ja pelien parissa. – Vähän vanhempia kung fu -elokuvia olen myös katsellut, niihin ei tarvitse paljon ajatusta laittaa. Kävelemässä olen käynyt jonkin verran, kun huomasin, että paino alkaa nousta, Purho kertoo. Sen Purho on jo ehtinyt huomata, että suhde vapaa-aikaan on muuttunut. Töissä käydessään hän toivoi aikaa itselleen, nyt pitää miettiä, miten ajan saa kulumaan. Vieläpä niin, että arki tuntuisi mielekkäältä. – Kun tarpeeksi on katsonut elokuvia ja pelannut pelejä, niin tulee selvästi olo, että pitäisi tehdä jotain muutakin. Tunne on selkärangassa, että jotain puuttuu. Se jokin on työnteko. MIKKO NIKULA 8 Tekijä 5/2020 ”Tunne on selkärangassa, että jotain puuttuu. Se jokin on työnteko.” Tekija?_2020_05_sisus.indd 8 Tekija?_2020_05_sisus.indd 8 6.5.2020 15.04 6.5.2020 15.04
2 Käsidesin valmistus työllistää Lomautusuutisia kuuluu nyt kaikkialta, mutta Kiillon Turun tehtaalla suunta on päinvastainen. Käsidesin kysyntä räjähti, ja yritys on pikavauhtia palkannut tuotantoon 60 henkeä lisää eli kaksinkertaistanut työntekijöittensä määrän. Tehtaalla tehdään töitä nyt jatkuvassa kolmivuorossa. Korona toi töihin kiireen ja suojatoimenpiteet VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ – Helmikuun lopussa alkoi huomata koronan vaikutuksia, ja tuotannossa ruvettiin tekemään ylitöitä. Maaliskuun puolivälistä lähtien tehdas on käynyt ympäri vuorokauden ja viikon jokaisena päivänä, kertovat Kiillon Turun tehtaan pääluottamusmies, kiinteistön hoitaja Reijo Rusi ja työsuojelu valtuutettu, tuotantotyöntekijä Hanna Hakanen. Vakituisiksi uusia työntekijöitä ei ole palkattu, vaan heidän kanssaan on pääasiassa solmittu määräai kaisia työ sopimuksia toukokuun loppuun. Uusista työntekijöistä moni on löydetty tehtaan vakiväen lähipiiristä. – Kaiken ikäisiä on, mutta suurin osa nuoria, esimerkiksi kemian ja tekniikan opiskelijoita. Myös vanhoja kiireapuja ja kesä työntekijöitä on tullut töihin, kertoo Rusi. – Suurin osa työskentelee pakkaajina, mutta muutamia on koulutettu valmistajan ja laitosmiehen tehtä viin, lähinnä sitä alaa opiskelevia. TYÖ KORONAA VASTAAN TUNTUU MIELEKKÄÄLTÄ Vaikka käsihuuhde on nyt hurjan kysynnän kohteena, se on vain yksi jäsen Kiillon tuoteperheessä. Yhtiö valmistaa Turussa ja Hankasalmella pesu ja puhdistusaineita, hygienia tuotteita ja teollisuuskemikaaleja. Lempäälässä tehdään rakentamiseen ja teollisuuden liimauksiin liittyviä tuotteita. Koronakriisin seurauksena myös Hankasalmen tuotanto laitoksessa on ryhdytty valmistamaan käsidesiä. Turussa tuotannon nopea kasvattaminen vaati luovuutta, mutta onnistui kuitenkin. – Meillä on tehtaalla seitsemän tuotantolinjaa, joista kolmella voidaan tehdä desinfiointiaineita. Hieman täällä on pitänyt suunnitella paremmin valmistusta. Pukuhuoneet alkoivat käydä ahtaiksi, mutta onneksi saimme pihaan pari konttia, niitä käytetään nyt väliaikaistiloina, selvittää Rusi. Poikkeusoloihin sopeutumista on helpottanut se, että työnteko koetaan juuri nyt erityisen mielekkääksi ja hyödylliseksi. Käsidesiä tekemällä osallistutaan yhteis kunnan kamppailuun koronaviruksen nujertamiseksi. – Työ koronaa vastaan tuntuu varmasti monesta tosi tärkeältä. Eli halutaan panna oma korsi kekoon, ja varsinkin aluksi tehtiin paljon ylitöitä. Iloisella mielellä kaikki tuntuvat olevan, ja hyvän eteen tätä nyt tehdään, kuvailee työsuojelu valtuutettu Hakanen tehtaan tunnelmia. Vuorotyöhön sopeutuminen on oma lukunsa. – Itse kaipaan välillä vanhoja työkavereita, heitä ei nyt näe kuin vuorojen vaihtuessa. Mutta uudet ihmiset toisaalta luovat mukavaa vaihtelua, kertoo Hakanen. REKRYTOINTI JA PEREHDYTYS PIKA-AIKATAULULLA Etätöitä Kiillon henkilöstöstä tekevät ne, joille se on työtehtävien puolesta mahdollista. Tuotannossa käyttöön on otettu suojatoimenpiteet, kuten turva välien pitäminen muihin työntekijöihin. – Yhteiskäyttökoneille on laitettu ohjeistuksia käsien desinfioinnista. Ja kun konetta käyttää, pitää olla kertakäyttö hanskat kädessä. Siivousta on tehos tettu, erityisesti kosketuspintojen desinfiointia. On myös ohjeistettu, että hanskoja olisi käytettävä tuotantotiloissa koko ajan, luettelee Hanna Hakanen varokeinoja. Uusien työntekijöiden perehdytykseen ei ollut paljon aikaa, koska yritys joutui reagoimaan koronan tuomaan muuttuneeseen tilanteeseen vauhdikkaasti. – Jokaiselle työntekijälle EHSpäällikkö (työsuojelu päällikkö) pitää turvallisuus perehdytyksen, ja sen jälkeen opastaja perehdyttää työtehtävään. Työt ovat nyt alkaneet todella pian työ sopimuksen kirjoittamisesta, kertoo Hakanen. Turvallisuuden perusasioista ei kuitenkaan ole tingitty. Ja ”apukädet” on Hakasen mukaan otettu hyvin vastaan. – Kaikki ovat oppineet äkkiä ja nyt uudetkin osaavat jo auttaa niitä, jotka ovat vielä uudempia. Tehtaalla noudatetaan muovi ja kemianteollisuuden työehtosopimusta. Teollisuusliittoon kuuluu vakityön tekijöistä noin puolet. – Nyt muutamia uusia on liittynyt jäseniksi, mikä tietysti tuntuu hyvältä, sanoo pääluottamusmies Rusi. Miten kauan Kiillon uusilla työntekijöillä sitten riittää töitä? Koronaepidemian kestoa ei osaa kukaan ennustaa, ja niinpä myös käsihuuhteen kysyntäpiikin kestoa on jokseenkin mahdotonta arvioida. – Kyllä se kysyntä varmaan jossain vaiheessa palaa normaalitasolle. Ja sitä tietysti toivotaan, että korona menisi ohi mahdollisimman pian, Rusi miettii. Mutta toistaiseksi Turussa painetaan hommia kellon ympäri. MIKKO NIKULA ? 5/2020 Tekijä 9 AJASSA Tekija?_2020_05_sisus.indd 9 Tekija?_2020_05_sisus.indd 9 6.5.2020 15.04 6.5.2020 15.04
3 4 ”YRITYKSISSÄ OSAAMATTOMUUTTA YT-NEUVOTTELUISSA” Teknologiasektorilla on ollut havaittavissa koronatilanteen tahallista tai tahatonta lain vastaista hyväksikäyttöä, kuvaa Jyrki Virtanen. – Näitä tapauksia on tullut vastaan, että yhteistoimintaneuvotteluja on käyty niin sanotusti varastoon. Sitten on kuviteltu, että työntekijöitä voi lomauttaa pitkin vuotta, jos työt vähentyvät. On totta, että yritys voi aina käydä ytneuvottelut. Mutta neuvottelujen lopputulema ei voi olla lomautus, jos lomautus perustetta ei vielä ole olemassa. – Isoissakin yrityksissä on ollut osaamattomuutta ytneuvot teluissa, jos ringissä ovat olleet uudet ihmiset. Työntekijä, jolla on pelko päällä mahdollisesta lomau tuksesta, ei ole yritykselle se tehokkain työntekijä. – Meidän pääluottamusmiehemme toimivat vastuullisesti ja ymmärtävät koronatilanteen vaka vuuden. Yritystenkin tulee noudattaa ytneuvotteluissa lain säädöksiä, Virtanen opastaa. Koronasta johtuva tilanne teknologiayrityksissä ei ole vielä katastrofaalinen. Irtisanomisia ei ole paljoa, ja yrityksistä 10–15 prosentissa on lomautuksia. Useissa yrityksissä tuotanto pyörii lähes normaalisti. – Mutta tämä ala on jälkireagoiva. Negatiiviset vaikutukset tulevat näkyviin pahimmin viimeistään syksyllä. Seisahdus voi olla lyhytkin, mutta vaikutusten kestoa voi tässä vaiheessa vain arvailla. ”KRIISI JAKAA YRITYKSET” Kemian sektorilla vaikutukset tuntuvat voimakkaimmin autoalalla. – Suurin osa kemian sektorin ytneuvotte luista ja lomautuksista on kohdistunut autoalan kaupan ja korjaamo toiminnan sopimus alaan. Sopimusala on jäsenmäärältä sektorin suurin. Ihmiset eivät ymmärrettävistä syistä liiku, joten autojen korjau starvekin vähentyy. Myös innostus autokauppojen tekoon hiipuu, Toni Laiho toteaa. Sitä vastoin kemian tehtaat, lääketeollisuus, elintarvikepakkaus ja eräät muovituotealan yritykset ovat pärjänneet olosuhteisiin nähden verrattain hyvin. – Joidenkin yritysten tuotanto kasvaa. Ilmiö näkyy lähinnä pakkausalalla sekä lääke ja kemikaalivalmistajien joukossa. Siellä tehdään uusia työaikajärjestelyjä ja palkataan jopa lisää väkeä. Olemme päässeet ratkaisemaan positiivisiakin ongelmia. Yleinen trendi on ollut ytneuvottelujen lisääntyminen. Kehityssuunta jatkuu kemian sektorillakin. – Jos tämä pitkittyy syksyyn ja sitä edemmäs, se on meille vaikea paikka. Toivotaan kuitenkin, että kaikilla osapuolilla pysyy maltti ja tehdään järkeviä ratkaisuja. – Ymmärrämme hyvin, että hätä on yrityksillä suuri ja ennus tettavuus tulevasta on poikkeuk sellisen huono. Teemme tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa, ja yhdessä yritämme reagoida syntyviin tilanteisiin. ”TODELLISET ONGELMAT VASTA EDESSÄPÄIN” Puutuotesektorilla työllisyys on säilynyt vielä kohtuullisen hyvänä, kuvailee Jyrki Alapartanen . – Puutuoteteollisuudessa tämä lienee vasta alkusoittoa. Vaikeudet ovat edessäpäin, ensi syksynä ja talvena. Puutuoteteollisuuden tavallisessakin vuosi syklissä yrityksillä on vähiten kysyntää talviaikaan. – Ennuste on, että ainakin 60 prosentilla puutuotesektorin yrityksistä tulee olemaan ongelmia. Sektorin vientiteollisuuden tilanne näyttää toistaiseksi siedettävältä. Mekaanisessa metsäteollisuudessa yli puolet tuotannosta suuntautuu vientiin. – Vaneripuolella näyttää toistaiseksi hyvältä, saha puolella on merkkejä kysynnän hidastumisesta, viilu puolella on käynnistetty ensimmäisiä ytprosesseja. Jos muualla Euroopassa avataan korona rajoituksia, se saattaa kantaa hyvää työllisyyttä kesän yli. – Valitettavaa on, että joissain yrityksissä on käynnis tetty ennakoivia ytprosesseja, vaikka todellista lomaut tamis tarvetta ei voida kohdentaa. Lomauttamisen peruste ja lomautusajankohta pitää pystyä toteamaan, jotta lomautus ilmoitukset voidaan laillisesti antaa. Puusepänteollisuus on riippuvaisempi kotimaan markkinoista, ja sen tilanne on vaikeampi. Puutuoteteollisuus ry:n huhtikuussa tekemän kyselyn mukaan lähes puolet vastanneista yrityksistä on jo lomauttanut tai valmistautui lomauttamaan henkilöstöä lähikuukausina. Yli puolet yrityksistä arvioi tilanteen vain heikkenevän seuraavan kolmen kuukauden aikana. ”KOVIN ISKU VIESTINTÄALALLE” Erityisalojen sektorilla koronakriisi on aiheut tanut eniten lomautuksia viestintätaustaisilla aloilla. – Noin 60 yritystä on ytneuvottelujen piirissä media, paino ja viestintäaloilla. Print&Media lehden kyselyn mukaan 48 prosenttia on saanut yt:t päätökseen ja 31 prosentissa ne ovat käynnis ty mässä, kertoo sektorin johtaja Marko Rosqvist. Työn katoaminen viestinnästä uhkaa jakelua. – On selvää, että jos ei paineta, niin kohta ei myöskään jaeta. Kipeää kriisi tekee myös tekstiilihuoltoalalla hotelli, ravintola ja laivapyykin pysähdyttyä. – Siellä on paljon lomautuksia ja yksi isompi irtisanomistapaus. Yllättävää on se, että metsäkonealalla on tullut sekä lomau tuksia että irtisanomisia, jopa yksi 30 henkilön irtisanominen. – Vaikka sukelletaan, irtisanomisten sijasta kannattaisi pitää maltti ja harkita esimerkiksi pitempää lomautusta. Vähiten kriisi on vaikuttanut sopimusaloista metsurien työhön. – Metsätaimien istutuksessa on työvoimapulaa. Kuvittelisin, että sinnekin kotimaista työvoimaa ollaan saamassa, kun muuten kesätyö on aika lailla peruttu. Maatalousalalle Ukrainasta saadaan vain 200 kesätyöntekijää aikaisempien vuosien tuhansien sijasta. – Se on hoidettava kotimaisella työvoimalla. Se on hyvä asia, mutta merkitsee sitä, että työntekijöiden perehdyttämiseen pitää varautua. Jyrki Virtanen TEKNOLOGIA Toni Laiho KEMIA ”Seuraamme ja varaudumme” Jyrki Alapartanen PUUTUOTE Marko Rosqvist ERITYISALAT Sektorijohtajat kertovat, miten koronakriisin vaikutukset näkyivät sopimusaloilla huhtikuussa. Miten koronakriisi on muuttanut Teollisuusliiton sopimus asiantuntijan työtä? Lue: www.tekijälehti.fi 10 Tekijä 5/2020 Tekija?_2020_05_sisus.indd 10 Tekija?_2020_05_sisus.indd 10 6.5.2020 15.54 6.5.2020 15.54
4 Työttömyyskassaan palkataan lisää väkeä ”Seuraamme ja varaudumme” – Meillä on ollut noin viikon käsittelyaika siitä, kun hakemus saapuu meille, Teollisuuden työttömyyskassan asiakkuuspäällikkö Juha Vierimaa kertoo. Koronakriisin seurauksena hakemusten määrä kasvaa koko ajan. – Seuraamme tilannetta, että osaamme siihen varautua. Päivittäin tulee satoja hakemuksia. Arvioisin, että meillä on 5 000–6 000 päivärahansaajaa enemmän kuin normaaliaikana. Kassan tekemien ennusteiden mukaan hakemusten määrä lisääntyy edelleen toukokuussa, mikä todennäköisesti johtaa siihen, että käsittelyaika kasvaa. – Näillä näkymin ennuste sanoo, että pahin ruuhka olisi toukokuun puolivälissä. Ennuste perustuu luottamusmiehiltä saatuihin ilmoitusmääriin. Tämä tilanne elää, Teollisuuden työttömyyskassan palvelupäällikkö Elina Laine sanoo. – Me lähdemme tähän tilanteesta, jossa meille on tullut jo tosi paljon hakemuksia, ja niiden määrä koko ajan kasvaa. Toistaiseksi olemme hyvin päässeet mukaan tähän imuun. Hakemusten käsittelyn kestoa voi seurata ajantasaisesti kassan verkkosivulla. LIITON HENKILÖSTÖ APUNA Teollisuuden työttömyyskassassa eletään kiireistä aikaa, mutta Laineen mukaan tilanne on hallinnassa. – Meillä on ylityöt käytössä ja rekrytoimme lisää porukkaa. Koronakriisi on aiheuttanut runsaasti muutoksia kassan toiminnassa. – Selkein on se, että koronan takia on siirrytty pitkälti etätyöhön, sanoo Laine. Kassassa oli noin 85 työntekijää, ja heitä palkataan lisää. – Viisi uutta määräaikaista etuuskäsittelijää aloitti 27.4. Me teemme lisää rekrytointeja ja tavoite on, että seuraavat uudet pääsisivät aloittamaan toukokuun puolivälissä. Teollisuusliiton puolelta apuun on tullut 40 työntekijää. – Edellisellä viikolla liiton työntekijät olivat vastanneet jo 40 prosenttiin puhelinpalveluumme tulleista puheluista. Vierimaan mukaan ammattitaito palvelussa karttuu koko jatkuvasti. – Pyrimme mahdollisimman tehokkaaseen toimintaan puhelinpalvelussa, jotta saamme vastattua mahdollisimman monelle soittajalle. NETTISIVUJA KANNATTAA SEURATA Laineen mukaan kannattaa seurata kassan verkkosivuja jo ennen kuin soittaa, koska sieltä löytyy vastaus moneen kysymykseen. – Sieltä saa viimeisimmän tiedon nopeimmin. Jos joutuu lomautetuksi ensimmäistä kertaa elämässään, sieltä löytyy ohjeet ja videota, miten menetellä. – Olemme julkaisseet verkkosivuilla valmista materiaalia ja usein kysyttyjä kysymyksiä. Siellä on vastaukset moneen sellaiseen kysymykseen, joita meille tulee puhelinpalveluun. Olemme tekemässä myös vironja venäjänkielistä osiota. Vierimaan mukaan kassan henkilöstön tavoittaa myös sähköisen asioinnin kautta. – Siellä voi täyttää hakemuksen, lähettää sen kassaan liitteineen ja seurata hakemuksen käsittelytilannetta. Käsittelyn jälkeen maksupäivä on nähtävillä. Lisäksi asioinnin kautta voi lähettää kassalle viestejä suojatulla yhteydellä. LUOTTAMUSHENKILÖILLÄ OMA PALVELU Luottamushenkilöille on Laineen mukaan omat sivut, joilla on heille ohjeita. – On monia sellaisia henkilöitä, joiden luottamusaikana ensimmäistä kertaa tulee vastaan lomautuksia. Heille on sivuille koottu paljon tietoa. Luottamushenkilöille on myös erillinen puhelinpalvelu. Kassa on valmistelemassa tietoiskuja usealla eri kielellä. – Jos työpaikalla on porukkaa, joka ei oikein hyvin osaa suomea tai englantia, niin sivuilta löytyy materiaalia, jota luottamushenkilö voi tulostaa. Vierimaa toivoo, että luottamushenkilöt jakavat tietoa työntekijöille, jotta hakemukset tulevat kassalle mahdollisimman oikein täytettynä. – Se on tärkeää, että meidän ei tarvitse enää kysellä lisää hakemuksesta, vaan saadaan ne kerralla maksuun. JARI ISOKORPI Juha Vierimaa Elina Laine Tiedot perustuvat tilanteeseen Tekijän mennessä painoon 6.5. Seuraa kassan verkkosivuja: www.teollisuuskassa.fi 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 Ensihakemukset 2020 2019 arvio TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU 16 14 12 10 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 Hakemusten käsittelyyn ottoaika VIIKOT Työtunnilliset Pä iv iä ä Ensihakemukset TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU ”Työttömyyskassa on toistaiseksi pysynyt hyvin aikataulussa päivärahojen maksatuksessa”, kertoo kassan asiakkuuspäällikkö Juha Vierimaa. 5/2020 Tekijä 11 AJASSA Tekija?_2020_05_sisus.indd 11 Tekija?_2020_05_sisus.indd 11 6.5.2020 15.05 6.5.2020 15.05
12 Tekijä 5/2020 KOKIJA ”Kuin joku painais mun keuhkoja kasaan…” Siltä Satu Heijarista tuntui, kun hän istui karanteenissa laitilalaisessa rivitalokaksiossaan. Uudenkaupungin autotehtaan luottamusmies kertoo tarinansa siitä, miten unelmaloma muuttui korona-nimiseksi painajaiseksi. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ ”M e oltiin Jannen kanssa jo viime syksynä, heti kesälomien jälkeen, tilattu tämä kahden viikon matka. Varsinkin minun, joka on niin monessa mukana, on lähdettävä kauas, että pääsee kaikesta irti. Monessa mukana oleva on Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaan maalaamon pää toiminen osastonluottamusmies ja työsuojeluasiamies, 1. varatyösuojeluvaltuutettu ja Teollisuusliiton hallituksen jäsen Satu Heijari. Miesystävä on saman tehtaan logistiikkaosaston luottamusmiehenä ja työsuojeluasiamiehenä työskentelevä Janne Siitonen. KUUBAA TUTKITAAN, MUTTA MISTÄ MUUT MATKALAISET? Lento Havannaan lähtee perjantaina 28. helmikuuta. Heijari rientää Helsinki-Vantaan lentokentälle suoraan liiton hallituksen kokouksesta, Siitonen tulee Uudestakaupungista. – Ensimmäinen viikko ollaan Kuuban pääkaupungissa Havannassa. Toinen viikko vietetään Varaderossa. Molemmat kaupungit ovat Atlantin puolella saarta. Haluamme nähdä maaseutua. Siksi matkustetaan Varaderosta koko maan läpi ja käydään päiväretkellä Karibian meren rannalla, Cienfuegosin ja Trinidadin kaupungeissa. Tekija?_2020_05_sisus.indd 12 Tekija?_2020_05_sisus.indd 12 6.5.2020 15.05 6.5.2020 15.05
5/2020 Tekijä 13 – Silloin kun lähdettiin Suomesta, oli jo korona uutisia Kiinasta ja Italiasta, kai oli joku tapaus jo Teneriffaltakin. Mutta vielä silloin oli asiantuntijoil takin sellaisia arvioita, että ei tämä välttämättä leviä pahemmin Suomeen. Kuubaan lähtiessä en ainakaan minä mitenkään pystynyt kuvittelemaan, mitä seuraa vien kahden viikon aikana tulisi tapahtumaan, kun Kuubassa ei vielä ollut todettu yhtään tartuntaa. Kaikki kuubalaiset toimivat Kuubassa ihan normaa listi. Kun kauppa ilmoittaa, että nyt saa jokainen ostaa pesuainetta ja kolme palaa saippuaa, ostos jonoihin järjestäydytään aivan kuten järjestäydytään normaalistikin. Hotellin nettiyhteyksiä pitkin kavala koronamaailma alkaa kuitenkin jo ulottaa lonkeroitaan matkailijoiden paratiisiin. Heijari yrittää olla lukematta niitä. – Hotellin tv:stä ei juuri muuta tule kuin kuvia Italiasta ja koronaa, koronaa, koronaa. Loma sujuu kuitenkin normaalisti. – Muissa matkailijoissa on todella paljon kanada laisia. Ja jonkin verran italialaisia, myös Trinidadissa. Ja sitten saapuu tieto, joka iskee vähän liian lähelle. – Juuri sinä päivänä, kun olemme Trinidadissa, uutisissa kerrotaan kolmen ihmisen sairastuneen koronaan. Sairastuneet ovat italialaisia turisteja. Rikkaan länsimaan matkailijat ovat ilmeisesti ja täysin tahtomattaan tuoneet pandemian mukanaan köyhään saarivaltioon. TULEEKOHAN LENTO HAKEMAAN MEITÄ? Lennon takaisin Suomeen pitäisi lähteä maaliskuun 13. ja 14. päivän välisenä yönä saarivaltion pääkaupungista. – Aurinkomatkat oli jo ilmoittanut peruuttavansa lomamatkansa. Mietin, tuleekohan se lento hakemaan meitä, koska meillä on Aurinkomatkojen matka. Mutta mehän olemme vain pieni osa lentolipun ostaneista, omatoimimatkailijoita on paljon. Matkalla Havannan lentokentälle näkyvät ensimmäiset merkit siitä, että epidemia on todellakin saapunut myös saarivaltioon. Pysähdyspaikalla ennen Varaderoa ei viikkoa aiemmin kasvosuojia näkynyt, nyt ne ovat kaikilla työntekijöillä. Ainoastaan lentokenttävirkailijoilla kasvosuojat olivat käytössä jo Kuubaan saapuessa. – Havannan lentokenttä ei ole kovin iso. Viimeisten päivien aikana sitä on tullut jo vähän vainoharhaiseksi. Kun istun vahtimassa meidän tavaroita, ja italialaisia tulee istumaan siihen ympärille, ajattelen, että ei, ei, en halua olla tässä! Lento lähtee Havannasta ja laskeutuu Helsinki Vantaalle ilman mitään vaikeuksia. Lentokentällä ei varotoimia näy, mutta THL:n koronavirustiedote tulee tekstiviestillä ja muistuttaa sopimaan 14 vuorokauden poissaolosta. Heijari ja Siitonen ovat suunnitelleet, että työn antajan kaikille matkoilta palaaville määräämä kahden viikon karanteeniaika vietetään yhdessä Heijarin asunnolla Laitilassa. Mutta pari tulee toisiin aatoksiin; Siitonen ajaa Uuteenkaupunkiin omalle asunnolleen, Heijari jää kuulostelemaan huolestuttavilta vaikuttavia tuntemuksiaan omaan asuntoonsa Laitilaan. HASSUMAINEN OLO, AIKAEROAKO? – Jo sunnuntaina on aika hassumainen olo. Aikaeroa Kuubaan on kuusi tuntia, ja ajattelen, onko tämä vain siitä johtuvaa. Kotiin olin päässyt vasta todella myöhään lauantaina illalla ja aikaeron takia olin ihan pökerryksissä. Mutta flunssamaiset oireet jatkuvat; kurkku tulee todella kipeäksi, tulee päänsärkyä, jossain vaiheessa lihaksia ja erityisesti jalkoja särkee valtavasti ja kuume seilaa ylös ja alas, mutta ei koskaan nouse yli 38 asteen. Keuhkoputkentulehduksiksi äityvät flunssat ovat tuttuja Heijarille, sillä hän kärsii allergioista ja joskus myös astman tyyppisistä oireista. Mutta nämä keuhkooireet eivät ole tuttuja. Lentokentällä ei varotoimia näy, mutta THL:n koronavirustiedote tulee tekstiviestillä ja muistuttaa sopimaan 14 vuorokauden poissaolosta. SA TU H EI JA RI N VA LO KU VI A KU U BA N M AT KA LT A A N AJASSA Tekija?_2020_05_sisus.indd 13 Tekija?_2020_05_sisus.indd 13 6.5.2020 15.05 6.5.2020 15.05
14 Tekijä 5/2020 – En saa hengitettyä kunnolla. Tuntuu kuin joku painais mun keuhkoja kasaan. Heijari antaa tämän haastattelun siinä vaiheessa, kun kahteen kertaan konsultoidut terveyskeskuksen lääkärit ja hoitajatkin ovat sitä mieltä, että kyseessä on varmaankin korona. – Mennessäni lääkäriin pysäköin autoni lähimpään ruutuun, mistä pääsee terveyskeskuksen alakerroksen sisäänkäynnille, mistä hengitystieoireiset menevät vastaanotolle. Lääkäri ja hoitaja ovat kumpikin täysin suojautuneet. Heijari saa mukaansa tiukan ohjeistuksen karanteenin noudattamisesta edelleen ja lempeän kehotuksen siitä, että yksin asuvana Heijarin on syytä soittaa ambulanssi, jos hengitysvaikeudet pahenevat. ÄIDIT, NUO TEKEVÄT – KAVERIT, NUO SOITTAVAT Runoilija Lauri Viitaa mukaillen voi todeta, että äidit, nuo kaikkensa tekevät, ovat suojelevine siipineen läsnä täälläkin. – On tosi iso apu, että vanhempani asuvat Laitilassa. Äiti käy kaupassa ja tuo ruokaostokset oven taakse. – Kun olen sen verran kipeä, että en oikeastaan jaksa tehdä mitään, tuleehan sitä välillä ahdistunut olo. Mutta kaverit soittelevat, ja Jannen kanssa puhun tietysti puhelimessa monta kertaa päivässä. Lieviä oireita on hänelläkin, mutta varmuudeksi pysytään eri osoitteissa. – Tärkein neuvoni kaikille on, että tätä koronaa ei pidä jäädä yksin kelaamaan. Toiselle puhuminen, se on se isoin juttu! Ystävien kanssa keskustelu auttaa. Ja tärkeää on, että puhuu välillä muustakin kuin koronasta, varsinkin iltaisin, ettei jää vain korona mieleen pyörimään. KAIKKI PERUTTU, MUTTA SELVIYDYMME – Kaikki koulutukset ja tapahtumat on peruttu tältä keväältä. Myös meidän ammattiosastomme on perunut yhden koulutuksen, ja pääsiäisen Pärnun matka ei toteutunut. – Kaikki ymmärtävät tämän, mutta silti se harmittaa, koska ihmiset ovat odottaneet esimerkiksi Murikkaan pääsyä ja tapahtumiin osallistumista. Liitto on lujilla, työttömyyskassa on lujilla, mutta kaikkein lujimmilla saattavat olla luottamusmiehet työpaikoilla, kun uutisia yt-neuvotteluista satelee ja tulevat lomautukset huolestuttavat työkavereita. Mutta kenelläkään ei ole tässä tilanteessa vastauksia kaikkeen. Kukaan ei tiedä, miten kauan tämä täysin poikkeuksellinen tilanne jatkuu. – Nyt luottamusmiehillekin ovat kaikkein tärkeimmät ne verkostot ja vertaistuki. Ei saa jäädä yksin omien ajatustensa kanssa. Heijari on vakuuttunut, että tästä kaikesta tullaan selviämään, yhdessä ja yhteisen edun puolesta töitä tehden. Heijari pitää itse tarkkaa huolta siitä, ettei hän ole karanteeniaikanaan kehenkään fyysisesti yhteydessä. Siellä terveyskeskuksen pihallakin hän on odottanut, että edellinen potilas on kävellyt ulos omalta vastaanottoajaltaan, sitten vasta hän on itse mennyt sisään. – Nyt on kaikkien kunnioitettava niitä viranomaisten antamia ohjeita ja rajoituksia. Niin me tästä selviydymme. Ei tule liikaa potilaita yhtä aikaa, ja kaikki sairastuneet pystytään kunnolla ja hyvin hoitamaan. Vapun alla puhelimitse tavoitettu Satu Heijari kertoo parantuneensa sairaudesta ja olevansa nyt terve. Tekija?_2020_05_sisus.indd 14 Tekija?_2020_05_sisus.indd 14 6.5.2020 15.05 6.5.2020 15.05
5/2020 Tekijä 15 VIERAILIJA Kuinka huolehtia jaksamisesta? T yön kuorimittavuuden lisääntyminen on varsin yleinen kokemus. Muun muassa työssä tapahtuvat keskey tykset, kiire, työtehtävien epäselvyys ja vuorotyö ovat tunnistettuja syitä työn kuormittavuudelle. Työntekijän henkinen ja fyysinen terveydentila on keskeinen tekijä sille, millaisia ongelmia työn kuormittavuudesta aiheutuu. Siihen työntekijä voi itse vaikuttaa. Viralliset suositukset ravitsemuksesta ja liikunnasta lienevät kaikille tuttuja. Yhtä tuttua valitettavasti lienee, että näitä suosituksia jatkuvasti kyseenalaistetaan. Verkkosivut ovat täynnä ravitsemukseen liittyviä erikoisia ohjeita ja ihmeitä tekeviä dieettejä ja ravintolisiä. Kursseja, joissa elämänlaadun, suoritus kyvyn ja terveyden luvataan paranevan muutamassa viikossa, on tarjolla loputtomasti. Valitettavasti suuri osa internetin palveluista ja tuotteista ei perustu luotettavaan tietoon. Asiallisten perusteiden sijaan tarve palveluille yritetään synnyttää ihmeväitteillä ja suositusten kiistämisellä. Itsensä mittaaminen on nykyajan trendi. Pisimmälle vietynä niin sanotussa biohakkeroinnissa pyritään mittaamaan ja muokkaa maan elimistön toimintaa, ruokailua, nukkumista ja liikkumista. Olennaisena osana siihen kuuluvat ravintolisät sekä erilaisten teknisten apuvälineiden hyödyntäminen. Kuitenkaan ei ole mitään näyttöä siitä, että itsensä mittaa misen perusteella toimimisella olisi vaikutusta terveyteen. Tutkimuksissa on todettu, että suurin osa lopettaa mittailun ja sovellusten käytön parin viikon jälkeen. Myöskään tieto esimerkiksi geeniriskistä ei tutkimusten mukaan vaikuta elintapoihin merkittävästi. Tieto geneettisen riskin puuttumisesta voi päinvastoin johtaa pettävään turval lisuuden tunteeseen ja terveellisten elintapojen laiminlyöntiin. Kansansairauksien synnyssä geneettisillä tekijöillä on lopulta vain pieni merkitys elintapoihin verrattuna. Tiedämme, että terveellinen ruokavalio, liikunta ja esimerkiksi luonnossa liikkuminen ovat terveydelle hyväksi, eikä hyöty riipu mistään testituloksesta. Silti harva toimii tämän tiedon mukaisesti. Toivomme helppoja ja nopeita ratkaisuja, ja tähän tarpeeseen palvelut pyrkivät vastaamaan. Ikävä tosiasia kuitenkin on, että oikotietä ei ole olemassa. Toimivia keinoja on kuitenkin olemassa. On syytä tiedostaa, että terveys on maratonlaji, ei pikajuoksu. Ratkaisu on tehdä pieniä muutoksia elintapoihin vähitellen. Tee yksi muutos kerrallaan; sellainen, jota uskot voivasi jatkaa pysyvästi. Laihdutuskuurin sijaan tee vähitellen pieniä muutoksia ruoka valioon. Älä aloita hurjaa liikuntatreeniä vaan lisää arkiliikuntaa. Vyötärölihavan maksan rasvoittumista vähentää vähäinenkin painon pudotus. Pienikin liikunnan lisääminen on hyödyllistä pitkällä aikavälillä. Ravintolisään käytetyt rahat kannattaa käyttää ruokaan. Kalaöljykapseleiden sijaan kannattaa lisätä kalan syöntiä ja vitamiinivalmisteiden sijaan hedelmien ja kasvisten käyttöä. Alkoholin käytön vähentäminen parantaa unta, joka on tärkeää palautumiselle. JUHANI KNUUTI Kirjoittaja on professori ja lääketieteen tohtori. ”Terveys on maratonlaji, ei pikajuoksu.” AJASSA Tekija?_2020_05_sisus.indd 15 Tekija?_2020_05_sisus.indd 15 6.5.2020 15.05 6.5.2020 15.05
Otsikko 75/60 max Ingressi TEKIJÄT 16 Tekijä 5/2020 Hänen työnsä Tasa-arvon mallimaa? Jopa sana, hän, on nerokas. Ei tarvita uutta sanaa kuvaamaan ihmistä sukupuolineutraalilla tavalla. Työmarkkinoilla Suomi on kuitenkin merkillisen jakautunut. Jako naisten ja miesten töihin on jopa erityisen vahvaa. TEKSTI SINI SILVÀN KUVAT JOHANNES TERVO JA VESA RANTA Tekija?_2020_05_sisus.indd 16 Tekija?_2020_05_sisus.indd 16 6.5.2020 15.05 6.5.2020 15.05
Otsikko 75/60 max Ingressi TEKIJÄT ? 5/2020 Tekijä 17 AJASSA Hänen työnsä Tasa-arvon mallimaa? Jopa sana, hän, on nerokas. Ei tarvita uutta sanaa kuvaamaan ihmistä sukupuolineutraalilla tavalla. Työmarkkinoilla Suomi on kuitenkin merkillisen jakautunut. Jako naisten ja miesten töihin on jopa erityisen vahvaa. TEKSTI SINI SILVÀN KUVAT JOHANNES TERVO JA VESA RANTA ”Jokaisen pitäisi tehdä sitä työtä, mistä itse tykkää. Kyllä asenteet hiljalleen muuttuvat”, sanoo henkilöautokunnostaja Anu Luhtanen Seinäjoen Käyttöautolta. Tekija?_2020_05_sisus.indd 17 Tekija?_2020_05_sisus.indd 17 6.5.2020 15.06 6.5.2020 15.06
18 Tekijä 5/2020 ”J aon naisten ja miesten töihin pitäisi olla jo historiaa, mutta niin ei vain ole”, tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila Teollisuusliitosta sanoo. Teollisuusliitossa jakolinja kulkee toimialojen välillä niin, että esimerkiksi metalli-, kemiaja puutuoteteollisuus ovat selvästi mies valtaisia. Pesulat sekä kenkäja tekstiiliteollisuuden työpaikat ovat edelleen naisvaltaisia. Hankepäällikkö Eija Leinonen KoulutusAvain Oy:stä on perehtynyt ammattien sukupuolittumiseen Suo, susiraja ja segregaatio -hankkeessa Lapin ja Kainuun osalta. Hänen mielestään asiasta puhutaan ja sitä tutkitaan aivan liian vähän. – Onko niin, että nuoret kokevat ammatteja valitessaan, että heitä tuupataan aloille, jotka eivät ole heidän pirtaansa sopivia. Sukupuolen vuoksi naisia soteja miehiä tekniikkaaloille. Osa voi syrjäytyä sen vuoksi? Hänen mielestään ennakkoluuloista ja siitä ajattelumallista, mitkä työt sopivat naisille ja miehille, pitäisi päästä irti. – Fyysisyys, johon vedotaan usein, ei ole koskaan pitänyt paikkaansa. Fyysisesti raskaimpia töitä tehdään sosiaalija terveyssektorilla. Hän uskoo, että nuoret jo monella tavalla myllyttävät ennakkoluuloja. Lisäksi opoille ja opettajille tarvitaan aitoa tietoa tämän päivän työelämästä. – Tasa-arvotyö on taitolaji. Tytöistä ja pojista puhumista ei pidä kieltää, mutta sukupuoliin liittyviä asioita ei pidä yleistää. Järjen käyttö on sallittua. VANHOJA VIRHEITÄ EI PÄÄSTÄ PAKOON Anu-Hanna Anttila muistuttaa, että sukupuolittuminen ei ole ongelma vain naisille. Hän kertoo tapaamastaan hitsaajasta. Tämä valitsi peruskoulun jatkoksi ammattikoulun, ihan vain siksi, että niin teki myös kolme hänen kaveriaan. Nelikymppisenä hitsaaja totesi, että oikeasti hänestä olisi tullut hyvä sosiaalialan ammattilainen vaikka lastenkotiin tai nuorisotyöhön. Hän oli huomannut sen tehdessään vapaa-ajallaan töitä urheiluseurassa. – Tätä suomalaisten työmarkkinoiden vahvaa piirrettä, segregaatiota (eriytymistä), ei pääse karkuun millään, tasa-arvopolitiikkaa tutkiva tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg Tampereen yliopistosta sanoo. Naisten ja miesten palkkojen ja työelämän eriytymisen historia kiteytyy vuoteen 1945. Sotien jälkeen työvoimasta oli pula, naisia oli siirtynyt fyysistä voimaa vaativiin urakkatöihin. Naisten palkasta tuli kuitenkin ongelma. – Ajateltiin, että naisten ja lasten tekemä työ ei ole samanarvoista eikä siitä tarvitse maksaa saman verran. Metalliteollisuudessa paras naispalkka oli noin puolet miehen palkasta. Suomen hallitus nuiji lakiin palkkataulukot, joissa naisten palkat olivat 80 prosenttia miesten palkoista. Taulukoita piti noudattaa, kun työehtosopimuksia laadittiin. Vaikka tavoite oli nostaa naisten palkkoja, laki synnytti pysyvän rakenteen ja laillisti palkkasyrjinnän. Esimerkiksi vaatturialalla oli jo sovittu samasta palkasta, mutta palkkaero palasi. Naisen tekemä takki ei ollut niin arvokas kuin miehen tekemä. – Nyt on helppo ajatella, että siitä on paljon aikaa, mutta vielä 1960-luvulle säätely oli virallisesti voimassa. Palkkaeroa on totuttu pitämään itsestään selvänä. Ihmisten ajatusmaailmassa ja arkielämän käytännöissä 1960–1970-luvusta ei ole niin pitkä aika, Koskinen Sandberg sanoo. Suomi on hyväksynyt samapalkkaisuussopimuksen, jonka mukaan naisille ja miehille pitää maksaa samanarvoisesta työstä samaa palkkaa. Tilastojen mukaan naisen euro on keskimäärin 84 senttiä. Vuoden 1945 minimistä on päästy eteenpäin – neljä senttiä. TASA-ARVOLAINSÄÄDÄNTÖ ISKEE ONGELMAAN Suomen hallitus tarttuu segregaatioongelmaan sen juuria myöten. Tasa-arvo suunnittelua halutaan ulottaa jo varhaiskasvatukseen. – Segregaatio on iso ongelma, johtaja Tanja Auvinen sosiaalija terveysministeriöstä sanoo. – Taustalla ovat tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten stereotypiat, ne syntyvät tosi varhain. Tiedetään, että yksilöjen väliset erot ovat suurempia kuin sukupuolten väliset. Ollaan tekemisissä syvien käsitysten kanssa, mitä sukupuolet ovat, mikä on ”normaalia” ja ”luonnollista”, hän pohtii. Silti tämä ei tarkoita, etteikö enää voisi puhua tytöistä ja pojista. Tarvitaan vain tilaa uusille rooleille. Jakoa kiristää, että työelämässä niin nollatuntisopimukset ja määräaikaisuudet kuin hoivavastuu kasautuvat naisille. Miehet pitävät edelleen vain 10 prosenttia perhevapaista. Tätä hallitus pyrkii taklaamaan perhevapaauudistuksella. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman neuvottelut sen sijaan rysähtivät karille helmikuussa. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt eivät saaneet aikaan yksimielisyyttä siitä, millä toimenpiteillä sukupuolten välistä palkkaeroa saadaan kavennettua. Työvoimatilastojen mukaan jako ei ole pienenemässä. Niin sanottuja tasa-ammatteja, joissa sukupuolet jakautuvat korkeintaan suhteessa 40–60, oli aiemmin 13 prosenttia. Vuonna 2017 niitä oli Tilastokeskuksen mukaan enää 8,9 prosenttia. Organisaatiotutkimuksen perusteella kuitenkin tiedetään, että naisten ja miesten tasaisempi määrä työpaikalla on parempi ilmapiirille ja tuottavuudelle. MUUTOKSIA NÄKYVISSÄ Pirkko Valtasella on Enics Raahen pääluottamusmiehenä ollut näköala elektroniikkateollisuuden naisvaltaiseen kokoonpanotyöhön. – Naisilla on pitempi pinna tehdä pikkutarkkaa työtä, jossa on pieniä osia ja paljon toistoa. Se ei ole paremmuuskysymys, luoja on vain antanut meille pitemmät hermot lasten takia, Valtanen uskoo. Enicsillä muutoksen myrsky kuitenkin hajotti koko työpaikan. Erinäisten yritysjärjestelyjen myötä tuotannon 150 työntekijän joukko on kutistunut 12 henkeen. – Yllättävän hyvin entiset työntekijät ovat kouluttautuneet, päässeet vakituisiin töihin muille aloille. Metallialalle on mennyt sekä naisia että miehiä, samoin hoito-, puhtausja ruokapalvelualoille. He ovat jaksaneet ja olleet sitkeitä asian kanssa, opiskelleet uusiin ammatteihin. Todella kunnioitettava saavutus, kun keski-ikä oli kuitenkin 48 vuotta. SUOMESSA ON SUUNNILLEEN YHTÄ PALJON MIESTEN JA NAISTEN ALOJA. Tekija?_2020_05_sisus.indd 18 Tekija?_2020_05_sisus.indd 18 6.5.2020 15.06 6.5.2020 15.06
Nyt myös miehet ja pojat opiskelevat sairaanhoitajiksi ja kätilöiksi. Naisia on opiskellut entisiin miehisiin ammatteihin metallialan koulutuksissa. Työt ovat sekoittumassa. Asenteita on todella vaikea muuttaa, mutta ne voivat muuttua. Teollisuusliitossa palkkarakenne edellyttää, että samasta työstä maksetaan sama palkka. Valtanen uskoo, että naiset kyllä pärjäävät. – Hitsareina juuri tämä pikkutarkkuus, että tehdään huolellisesti, se sujuu naisilta luontaisesti. Naiset, jotka ovat hitsareina, heillä on ollut vuosikymmenten mittaisia työpaikkoja. Valtanen kuitenkin potkii naisia liikkeelle. Naiset eivät useinkaan hakeudu vaativampiin hommiin. Jos taas vastuusta maksetaan, niin kun joku hoitaa toisen lapsia, kyse on viime kädessä lapsen hengestä. Se on melkoinen vastuu. Jos vastuita arvotetaan työssä, niin moni asia menisi uusiksi. – Vahvana ihmisenä ja vahvana naisena olen törmännyt monta kertaa siihen, että jos mies on voimakas, hän on karismaattinen. Jos nainen ottaa kantaa, se on pahankurinen akka. Tästä ei ole päästy. Pirkko Valtanen on myös Raahen kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja. Hänen mielestään naisia tulee kannustaa sekä pääluottamusmiehiksi tai kuntapäättäjiksi. – Naiset ovat yhtä hyviä kuin miehetkin. Luottamustehtävät vievät paljon, mutta myös antavat äärettömän paljon. TÖITÄ, JOIHIN KASVETAAN? Teollisuusliiton sosiaalija työympäristöasiantuntija Sari Kola työskentelee työ ympäristöyksikössä, joka vastaa Teollisuusliiton tasa-arvoja yhdenvertai suus asioista. Hän puolestaan pitää jakoa naisten ja miesten aloihin osittain relevanttina. – Meillä on töitä, jotka ovat esimerkiksi fyysisesti niin vaativia, että ne sen vuoksi enimmiltä osin ajautuvat miesten töiksi. Jotkut työt ovat sen tyyppisiä, että harrastusluontoisesti tai muiden syiden takia menevät naisille. Kun ajatellaan vaikka naisvoittoista hevosalaa, niin hevosenhoitajaksi kasvetaan. Alalle ei tulla niin, että ”haluan hevosen hoitajaksi, vaikken ole koskaan koskenutkaan hevoseen”. Työehtosopimusneuvotteluissa sukupuolen merkitys tulee kuitenkin rajata pois kokonaan. – Tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys. Tasa-arvoasioita tulee pitää yllä kaikilla TES-aloilla. Meidän tehtävämme on valvoa, että työ on työtä ja ihmiset ovat tasa-arvoisia sukupuoleen katsomatta. PALKAT JA JOHTAMINEN HORJUTTAVAT TASA-ARVOA Teollisuusliiton naistoiminnasta ja työpaikkojen tasa-arvokampanjatyöstä vastaava järjestötoimitsija Kirsti Anttila näkee, että epätasa-arvo nousee esiin palkkauksessa ja johtamisessa. – Oli ala mikä hyvänsä, ne ovat suurimmat ongelmat. Anttila näkee, että teollisuusalan yrityksissä työt jakaantuvat hyvinkin selkeästi naisten ja miesten tekemiin töihin. Naiset tekevät enemmän töitä, jotka on sidottu yhteen työpisteeseen. Nämä työt ovat vähemmän vaativia ja tavanomaisia ammattitöitä. Samalla myös palkka on usein pienempi. – Vaativia ja erittäin vaativia töitä tekevät suurimmaksi osaksi miehet. Yksi syy tehtävien jakautumiseen on se, ettei naisilla ole vaativampiin tehtäviin vaadittavaa koulutusta, eikä näin pätevyyttä hakea näitä töitä. Naiset ovat kouluttautuneet, mutta eivät välttämättä sen yrityksen ammattitöihin, missä työskentelevät. Teollisuusliitossa erityisalojen sektorilla naisten osuus on suurin, 44 prosenttia. Puutuotesektorilla naisia on 17, teknologia sektorilla 14,7 ja kemian sektorilla 20 prosenttia. Kaikkiaan liitossa naisia on vajaa viidennes. Palkkaerot eri sukupuolten välillä ovat suurimmat tekstiilien ja kemiallisten tuotteiden valmistuksessa. – Naiset tekevät yksinkertaisempia vaihetöitä, joissa oppimisaika on lyhyt. Miehet vaativampia ammattitöitä, huoltoa ja kunnossapitoa. Anttila teetti vuonna 2018 Teollisuusliiton syntyessä Naisen paikka -kyselyn työmarkkinoiden käytettävissä oleville 5/2020 Tekijä 19 ”Hitsareina pikkutarkkuus, että tehdään huolellisesti, se sujuu naisilta luontaisesti. Naiset, jotka ovat hitsareina, heillä on ollut vuosikymmenten mittaisia työpaikkoja.” PIRKKO VALTANEN Enics Raahen pääluottamusmies ? AJASSA VE SA RA N TA ALOJA JOISSA ON YHTÄ LAILLA MIEHIÄ JA NAISIA ON ALLE 9 %. Tekija?_2020_05_sisus.indd 19 Tekija?_2020_05_sisus.indd 19 6.5.2020 15.07 6.5.2020 15.07
20 Tekijä 5/2020 liiton naisjäsenille. Sen mukaan 74 prosenttia vastanneista nais jäsenistä ei ollut saanut viimeisen 12 kuukauden aikana työnantajan maksamaa koulutusta. 57 prosenttia ei ollut myöskään käynyt kehityskeskusteluja. Nekin ovat tilanteita, joissa voi tuoda esiin omaa osaamista, halua kehittyä ja kertoa tarpeesta koulutukseen. TASA-ARVOSUUNNITELMA KUIN VOIMAKAS ASTALO Sekä Sari Kola että Kirsti Anttila peräänkuuluttavat tasa-arvosuunnitelmia työpaikoille. Suunnitelmat ovat myös tapa valvoa työnantajaa, kun niissä käsitellään tasa-arvon näkökulmasta kouluttautumismahdollisuuksia, rekrytointia ja uralla etenemistä. Koulutus on portti hakea vaativampia töitä. – Suunnitelma on tärkein työkalu, jolla voidaan vaikuttaa, kohdellaanko ihmisiä työn mukaan eikä sukupuolen mukaan. Suunnitelmilla pystytään kehittämään työyhteisöä. On työn antajan etu, kun työpaikalla on monitaitoisia ihmisiä, sukupuoleen, ikään ja kansalaisuuteen katsomatta, Anttila muistuttaa. Työpaikoilla tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä palkkakartoitus ovat lakisääteisiä yli 30 työntekijän työpaikoilla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Palkkakartoituksissa verrataan, maksetaanko samasta ja samanarvoisesta työstä samaa palkkaa. ”EROA ENEMMÄN IHMISTEN VÄLILLÄ” Seinäjoen Käyttöauton henkilöautokunnostaja, fiksari Juha Luhtanen on töissä sisarensa Anu Luhtasen kanssa samassa työpaikassa. Hän pohtii, että jako miesten ja naisten töihin johtuu osittain omastakin tahdosta. Jokainen kun hakeutuu omiin töihinsä. Luhtasen oma ammatinvalinta syntyi aikanaan, kun hän tuli kesätöihin ja jäi 21 vuodeksi. – Se on vähän sellainen ongelmallinen ikä se nuoruus. Silloin ei tiedä, mitä oikeasti haluaa. Kun menin töihin, eivät kiinnostaneet autot, enemmän moottoripyörät ja mopedit. Mutta kun värkkäili kaikkea, autoharrastus tempaisi muutamaksi vuodeksi mukaan. Enemmän häntä ovat aina kiinnostaneet musiikkiin ja kulttuuriin liittyvät asiat. Soittimia on edelleen kämppä täynnä, niin kitara, basso kuin rummut. Tietokoneella on syntynyt omia kappaleita. Nyt urheilu, painojen nosto kuntosalilla, on vienyt aikaa siitä harrastuksesta. – Vieläkin kiinnostaa musiikin soittaminen ja kuvataide, nuorempana olin kova piirtämään. Autojen kunnostus sopii Juha Luhtasen mielestä yhtä hyvin naisille kuin miehille. – Joku voisi sanoa jotain fyysisistä voimista, jota työ vaatii. Onhan kiillotuskoneen käyttäminen aika raskasta, mutta on se miehellekin. Enemmän on kyse siitä, huolehditko itse omasta fyysisestä kunnostasi. Ero ei ole niinkään miesten tai naisten välillä, vaan ihmisten välillä. Tekija?_2020_05_sisus.indd 20 Tekija?_2020_05_sisus.indd 20 6.5.2020 15.07 6.5.2020 15.07
5/2020 Tekijä 21 ? AJASSA – Tarvitaan tasavertaiset mahdollisuudet tehdä töitä ja hakeutua erilaisiin työtehtäviin. Pitää purkaa edelleen stereo typia-ajattelua, että on töitä, joista naiset selviytyvät ja on vahvojen miesten töitä, ja jaetaan työt sen perusteella. On loppujen lopuksi aika vähän töitä, mitä naiset eivät voisi tehdä, Anttila sanoo. ”ETTE TULE PÄRJÄÄMÄÄN TÄSSÄ TYÖSSÄ” Teollisuusliiton Oulun ja Lapin alue päällikkö Hanna-Kaisa Hämäläinen on kuullut naisten kokemuksia kentältä. Rajoja on voinut tulla vastaan jo opiskeluvaiheessa. Työharjoittelupaikkaa hakeville naiselle on vastattu, että ”meillä ei kyllä naisia ole ollut” ja ”voitaisiin ottaa, muttei naisille ole sosiaalitiloja”. Oppilaitoksessa oli myös sanottu, että ”no te ette tule pärjäämään tässä työssä”. – Asioita ei kuitenkaan voi yleistää, meillä on paljon naisia töissä miesvaltaisilla aloilla ja työpaikoilla ja heillä on siitä hyviä kokemuksia, Hämäläinen painottaa. Hämäläinen on pistänyt tuulemaan Oulun seudun ammatti opiston tasa-arvo hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Ammattiopistossa tajuttiin, että nuoret hakeutuvat kuin automaattiohjauksella naisja miesaloille. JAKO NAISTEN JA MIESTEN TÖIHIN TURHA JA VANHANAIKAINEN – Jako naisten ja miesten töihin on vanhanaikainen ja turha. Jokaisen pitäisi tehdä sitä työtä, mistä itse tykkää, henkilöautokunnostaja Anu Luhtanen sanoo. Anu Luhtanen työskentelee Seinäjoella Käyttöauto Oy:ssä. Luhtanen on miesvaltaisessa työyhteisössä ainut nainen haalari puolella. Hän sanoo, ettei työtovereita kiinnosta yhtään, onko töissä nainen vai mies, kun vain tekee omat työnsä ja jeesaa toisia. Hänen työssään palkat määräytyvät työn vaativuuden mukaan. Se ratkaisee enemmän kuin henkilön sukupuoli. Työ vaatii jonkin verran fyysistä voimaa, se luokitellaan keskiraskaaksi ja raskaaksi työksi. – Työ koulii tekijäänsä, en myöskään ole pieni ja kevyt rakenteinen, Luhtanen sanoo. Alalle hän päättyi sattumalta. Luhtasella ei mielestään ollut mitään roolimallia – hänen tätinsä pyöritti kuitenkin aikanaan omaa kunnostamoa. Hän pohtii, että ainakaan hänellä ei ollut ennakkoluuloja autoalan töitä kohtaan. Luhtanen on kunnostanut autoja jo 20 vuoden ajan. Juuri työn alla on kymmenen vuotta vanha Audi A3. – Puunattavaa riittää, hän tuumii. – Ihmiset, tehkää sitä, mikä tuntuu omalta. Kyllä asenteet hiljalleen muuttuvat. Anu Luhtanen toimii Teollisuusliitossa ammattiosastonsa puheenjohtajana, liittohallituksen varajäsenenä sekä kemian sektorin johtokunnassa. ”NAISET EIVÄT TEE ASIOITA NIIN KAAVAMAISESTI” Anu Luhtasen työkaveri, Seinäjoen Käyttöauton henkilöauto kunnostaja Tero Näykki ajattelee omasta työstään, että se sopisi yhtä lailla naisille kuin miehille. Työn kyllä oppii. – Välillä on renkaanvaihtoja, niissä voi voimallisesti ehkä jäädä, mutta sen voi korvata sitten asenteella. – Meillä on ollut työharjoittelijoina monia naisia. Naiset tekevät melkein parempaa jälkeä kuin miehet. Siinä on sellaista naisellista näkökulmaa, hän pohtii. – He katsovat asioita vähän eri tavalla. Eivät tee asioita aina niin kaavamaisesti. Näykki itse meni aikoinaan ensin lukioon, aloitti kaksois tutkinnon ja opiskeli sitä kautta autopeltisepäksi. Ehkä mallina ammatin valinnassa oli osittain oma isä, joka on raskaan kaluston asentaja, mikä on myös rankkaa hommaa. Peltisepän työ oli vaihtoehtona mukava. Äiti taas oli alun perin ompelija ja koulut tautunut sitten sairaanhoitajaksi. Vanhempien työnjako on siis hyvin perinteinen suomalaisen kodin malli. – Lukiossa aloin miettiä, mitä oikeasti teen. Mietin aikanaan ääniteknikoksi opiskelua Oulussa, mutta se oli varmaan niin kaukana, etten nuorena kloppina uskaltanut. Tekija?_2020_05_sisus.indd 21 Tekija?_2020_05_sisus.indd 21 6.5.2020 15.08 6.5.2020 15.08
KAIVOSNAISET KAIVOSMIEHINÄ Kuusamolainen koneoperaattori Satu-Maria Saario tekee yhtä fyysisimmistä tunnelitöistä Agnico Eagle Finlandin Kittilän kaivoksessa. Keskusteluun, miten naisia saataisiin teknisille aloille, hän tarjoaa syyllisten sijaan ratkaisua: tarvitaan roolimalleja. – En itse ole sankarihahmo, mutta tytöille tarvitaan esikuvia. Naisia on teknisillä aloilla paljon, he ovat hyvin menestyneitä. Meidän alalla olevien naisten pitää mainostaa itseämme. Tämä on Shangri-La, kadonnut maailma. Me pärjätään täällä, me tienataan ihan hyvin. Tämä on tärkeä viesti, kuusamolainen Saario sanoo. Hän sai ensi kosketuksen kaivosalaan Talvivaarasta, jossa hän oli kesän 2011 laboranttina. – Päivittäin oli räjäytyksiä, kaivosalueella liikkui isoja koneita. Ajattelin, että tämä kaivostyö voisi olla mielenkiintoinen juttu. Hän hakeutui Taivalkoskelle koulutukseen ja opiskeli kaivostutkinnon aikuiskoulutuksena. – Niistä valmistuneista 11:stä olen ainoa, joka nyt työskentelee kaivosmiehenä. Entisessä työpaikassa sanottiin, ettet kyllä tule valmistumaan ja ainakaan et tule pääsemään alan töihin. Saario meni Agnicon kaivokselle alun perin ajamaan kiviautoa. – Olen tällä hetkellä ruiskubetonointioperaattori eli rappari. Kun tunnelia rakennetaan, katto ja seinät rapataan betonilla, mikä tukee tunnelin rakennetta. Se on yksi fyysisimmistä töistä tunnelissa. Kun ei ole lapsena päässyt sotkemaan kuravehkeissä tarpeeksi, työn kautta pääsee tekemään kurahommia. NAISILTA KIELLETTY MUUTTUI SALLITUKSI Kaivosalan louhintatyö avattiin naisille lakimuutoksella vuonna 1998. Silti naisia on ollut tunneleissa aina niin työnjohtajina ja geologeina kuin muonittajina – ja jopa suomalainen kansantarusto tuntee vuoren rouvan Kaivos-Maijan. – Kaivosala on edelleen hyvin miehinen ala, ja asiat muuttuvat hitaasti. Sanon aina, että asenne ratkaisee, eivät niinkään fyysiset ominaisuudet tai sukupuoli. Koen olevani tasavertainen työntekijä muiden rinnalla. TOIVEAMMATIT, JOTKA OVAT VAHVIMMIN JAKAUTUNEET SUKUPUOLEN MUKAAN Terveysja hyvinvointialat* Yhteiskunnalliset alat Kasvatusalat Tekniikan alat Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 18 28 29 83 93 82 72 72 17 7 TYTTÖJEN OSUUS VASTAUKSISTA, % POIKIEN OSUUS VASTAUKSISTA, % LÄHDE Nuorisobarometri 2016, www.tietoanuorista.fi *avointen vastausten ammatit luokiteltu aloihin 22 Tekijä 5/2020 ”Naisia on teknisillä aloilla paljon, he ovat hyvin menestyneitä. Meidän alalla olevien naisten pitää mainostaa itseämme.” SATU-MARIA SAARIO Koneoperaattori Agnico Eagle Finlandin Kittilän kaivos Sitten havahduttiin miettimään, voisiko erilainen ajattelutapa ja -malli olla jopa ratkaisu työvoimapulaan, jos naisia hakeutuisi uusille aloille. Miesvaltaiset alat saisivat erilaista osaamista, naisvaltaisille aloille voisi tulla miehistä ja rennompaa työotetta. Ammattiopiston opetusja henkilöstöä koulutettiin katsomaan omaa tekemistään. Onko jotain, missä he itse huomaamattaan edistävät jakoa miesaloihin ja naisaloihin? – Sokeus omaan tekemiseen tulee helposti. Toiseksi kehitettiin pedagogiikkaa sukupuolen ohjauksessa. Aloja ja koulutusta tehtiin tutuksi niin tyttöjen kuin poikien ryhmille. – Ammatillisessa koulutuksessa pedagogiikan ammattilaisille tulee esiin kysymys myös muunsukupuolisista. Ihmisiä pitää ohjata ja tsempata siihen, mihin heillä itsellä on haluja, taipumusta ja mielenkiintoa. Sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä sukupuolen kanssa. Tekija?_2020_05_sisus.indd 22 Tekija?_2020_05_sisus.indd 22 6.5.2020 15.08 6.5.2020 15.08
– Siihen ei missään nimessä ole mitään estettä. Kaivokset ottavat naisia mielellään. Naisista tulee hyviä kuskeja, naiset ovat rauhallisempia, koneet pysyvät ehjinä. Ajatusta tukee, että esimerkiksi Boliden haki Sodankylän Kevitsan kaivokselle suoralla haulla nimenomaan naisia kaivoskoneenkuljettajan rekrytointikoulutukseen. Huhtikuussa Kinnusella alkoi puolen vuoden työharjoittelujakso Tapojärvi Oy:llä Sotkamo Silverillä. – Haluaisin tehdä mahdollisimman paljon erilaista työtä, mitä kaivokselta löytyy. Traktoreista ja pienkuormaajista hän ajaa mitä vain. Myös koneiden kunnostuksesta ja korjaamisesta hänellä on aikaisempaa kokemusta. – On aina ollut kytevä haave tämä kaivospuoli ja minulla on tosi paljon kavereita töissä kaivosalalla. He ovat sanoneet, että tule sinäkin. Kun alanvaihto tuli ajankohtaiseksi, niin ajattelin, että hitto, minäkin lähden. Ei ole tullut vielä mitään vastaan, mikä olisi vaikeaa. – Totta kai myös palkat houkuttavat ja hyvät työajat ovat ehdoton porkkana. Turvallisuus on nykyään sellaista, ei enää mietitytä, että ei uskaltaisi lähteä. JA MITEN MENI NIIN KUIN OMASTA MIELESTÄ? Suomessa kaikista korvatuista työtapaturmista 57 prosenttia sattui miehille ja 43 prosenttia naisille vuonna 2018. Jos katsotaan pelkästään työpaikoilla sattuneita tapaturmia, niistä sattui 62 prosenttia miehille. Työtapaturmia on arvioitu myös suhteessa tehtyihin työtunteihin. – Miesten tapaturmataajuus on keskimäärin suurempi, mutta ammatti ryhmäkohtaisia erojakin löytyy, työturvallisuus päällikkö Marja Kaari Tapaturmavakuutuskeskuksesta sanoo. Esimerkiksi rakennus-, korjausja valmistustyöntekijöiden osalta miehillä on selvästi korkeampi tapaturmataajuus kuin naisilla. Jonkin verran korkeampi taajuus on myös prosessija kuljetustyöntekijöillä. Osa eroista voi selittyä myös naisten ja miesten tapaturmariskeiltään erityyppisillä työtehtävillä saman ammattiryhmän sisällä. Analyysi työpaikkakuolemista vuosilta 2009–2018 kertoo, että kuolemaan johtaneissa yhteensä 279 tapaturmassa miehiä kuoli 256 ja naisia kuoli 23. ? LÄHTEET www.lapinkansa.fi, www.thl.fi, www.yle.fi ja www.kaikkienduuni.fi 5/2020 Tekijä 23 AJASSA Agnicon työvoimasta naisia on 13 prosenttia, mikä on alalla hyvä luku ja sitä halutaan kasvattaa. – Oli minullakin aluksi vaikeuksia. Rappaus on hyvin monitahoinen työ, ja olen vähän tällainen perfektionisti. Sen jälkeen, kun olin oppinut työn, en vaihtaisi sitä mihinkään. Tunnen tietynlaista ylpeyttä siitä, että pystyn fyysiseen työhön, yhteen fyysisimmistä. – Vuonna 2015 sain myös panostajan pätevyyskirjan. Siinä tulee jonkinnäköinen lapsi esiin, räjäytykset ovat hienoja. Eivät ne ole mitään elokuvaräjäytyksiä, vaan hyvin hallittuja ja niissä on hyvin suuri vastuu. KONETTA VOI KUUNNELLA Naiset ovat haluttuja kaivostöihin, mistä on tullut jopa ilmiö alalla. – Me käsittelemme koneita hellemmin, ei ajeta kaasu pohjassa niitä rikki. Huolletaan ja korjataan ehkä vähän herkemmin. – Itse en kuuntele työkoneessa enää musiikkia. Tunnen koneen niin hyvin, että kuulen sen äänistä, jos jokin menee vikaan, kuten letku poikki. Se on ehkä naisellinen ominaisuus, että kuuntelee herkemmällä korvalla muita ja omaa konettaan, miten se käyttäytyy. Itse rappaustyö ei ole vain istumista koneen hytissä. Koneessa on letkut, jotka pitää kiinnittää sähköihin ja poravesilinjaan. Välillä ranteen paksuista sähkökaapelia täytyy siirtää sivuun jopa sata metriä, että betoniauto voi ajaa paikalle. Juuri kaapeleiden käsittely tekee työstä fyysistä. – Rappauksessa on myös tietty paine mennä eteenpäin ja toimia koko ajan: betonia ei voi jättää koneeseen kuivumaan. Meidän pitää pestä kone joka vuoron päätteeksi ja käyttää painepesuria, joka ei ole mikään lelu. Miestyökavereista suurin osa suhtautuu naistyöntekijöihin positiivisesti tai neutraalisti. Vanhemmasta polvesta puskee ajoittain esiin vanhoja asenteita, etteivät naiset kuulu kaivokseen. – Kun jutellaan, he tajuavatkin, että ei kannata alkaa vähättelemään. Meidänkin vuorossa on nuoria naisia töissä. He ovat kaikkein sitkeimpiä meidän työntekijöistä. Naisten työtä tunnelissa rajoittaa vain työlainsäädäntö. Kun nainen tulee raskaaksi, hänen täytyy siirtyä pois tunnelitöistä. TYTTÖJEN PALKAT OVAT HISTORIAA Saario toimii osastonsa luottamusmiehenä. Hän kokee, että on siinä päässyt juttelemaan ihmisten kanssa ihan eri tasolla kuin tavallisena työntekijänä. Murikan kurssilla Saario löysi kirjan kaivosalan historiasta. – 1940-luvulla alaikäiset tytötkin pääsivät tunneliin, mutta oli erikseen miesten, naisten, poikien ja tyttöjen palkat. Naisten ja tyttöjen palkat olivat kaikista pienimmät. Vuonna 1965 kiellettiin, että naiset eivät saa tehdä louhintatöitä. Yli 30 vuotta meni, kunnes työt avautuivat uudelleen. Vuosien harppaus toi myös tiettyä tasa-arvoa. – Kaivosalalla on erikoinen nais–mies-asetelma. Kun puhutaan meistä koneoperaattoreista, niin miehen euro on myös naisen euro. KAIVOSMIEHISTÄ KAIVOSTYÖNTEKIJÖITÄ 28-vuotias Annamari Kinnunen opiskelee parhaillaan Taivalkoskella kaivosmieheksi. Ensi syksynä nimike muuttuu, oppilaitos alkaa kouluttaa kaivostyöntekijöitä. Kinnunen ei epäile tippaakaan, ettei pärjäisi alalla. ”Totta kai myös palkat houkuttavat ja hyvät työajat ovat ehdoton porkkana. Turvallisuus on nykyään sellaista, ei enää mietitytä, että ei uskaltaisi lähteä.” ANNAMARI KINNUNEN Kaivosalan opiskelija Tekija?_2020_05_sisus.indd 23 Tekija?_2020_05_sisus.indd 23 6.5.2020 15.08 6.5.2020 15.08
eje nd als .co m Lisätietoja, skannaa QR-koodi. MALLIT 9985 JA 9965 (S3) YLEISKÄYTTÖÖN MALLIT 9945 JA 9925 (S1P) OVAT HENGITTÄVIÄ Uusi JALAS ® EXALTER on nyt täällä – parempana kuin koskaan. Neljä uutta mallia, jotka takaavat turvallisen työpäivän. Osta uudet JALAS ® EXALTER -turvajalkineet jälleenmyyjältäsi. HUIPPUTASON JALAS EXALTER TURVAJALKINEET. 24 Tekijä 5/2020 ILMIÖ Rahat patjan alta turvaan TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ /UP Koronaviruspandemian jälkeen voi tuntua houkuttelevalta työntää rahat patjan alle tai pitää niitä TILILLÄ. Kannattavaa se ei kuitenkaan ole. Syynä on se, että eläminen kallistuu jatkuvasti. Ruoan, liikkumisen ja asumisen KUSTANNUKSET NOUSEVAT, minkä takia patjaan tungetulla rahalla saa kymmenen vuoden kuluttua nykyistä vähemmän. Kannattavampaa on laittaa raha poikimaan. Rahan poikimisella tarkoitetaan käytännössä KORKOA KOROLLE -periaatetta. Koska korko maksetaan joka vuosi, tarkoittaa esimerkiksi tasainen viiden prosentin tuotto sitä, että sijoituksen arvo ehtii viidessä vuodessa kasvaa lähes 30 prosenttia. Poikimisneuvon jälkeen muut ohjeet ovat epävarmempia. Historian perusteella voisi suositella PÖRSSISIJOITTAMISTA yhdysvaltalaisiin osakkeisiin. Pörssien menestystä mitataan pörssi-indekseillä, joihin otetaan mukaan joitakin valittuja osakkeita tai kaikki pörssin osakkeet. Laajat pörssi-indeksit ovat pitkällä tähtäimellä nousseet jatkuvasti yhdysvalloissa. Vuoden 1930 lama näkyy historiassa vain pienenä notkahduksena, samoin vuonna 2008 alkanut finanssikriisi. RAHASTOT TARJOAVAT HELPPOUTTA Rahastojen perusidea on tarjota vaivatto muutta. Yksityishenkilö ostaa valitsemallaan summalla osuuden rahastosta. Rahasto sisältää osakkeita ja mahdollisesti myös valtionlainoja. Salkunhoitaja ostaa ja myy salkun sisällä olevia sijoituksia ja pyrkii kasvattamaan sijoitusten arvoa. Yksityishenkilöltä peritään tästä salkunhoidosta kuluja. Rahastosäästämisen voi aloittaa vaikka muutamalla kympillä kuukaudessa. Viime vuosina suosiotaan ovat nostaneet indeksirahastot. Nämä rahastot seuraavat jotakin osakeindeksiä. Koska kukaan salkunhoitaja ei tee aktiivisesti kauppaa indeksirahaston osakkeilla, ovat kulut huomattavasti pienemmät. METSÄÄ, ASUNTOJA TAI JOUKKOLAINAA Asuntoihin ja metsään voi sijoittaa monissa pankeissa erilaisten rahastojen kautta. Viime vuosina tavallisten kansalaisten ulottuville on tullut lisää sijoitusvaihto ehtoja. Erilaisilla joukkolainoituspalveluilla voi lainata esimerkiksi muutaman kymmenen euroa yrityksille, jotka tarvitsevat rahaa jotain tarkoitusta varten. Jotkut näistä joukko lainoittajista ovat erikoistuneet. Esimerkiksi ruotsalaisen Trinen kautta voi sijoittaa vaikkapa afrikkalaisiin yrityksiin, jotka myyvät aurinkopaneeleita syrjä seutujen kyliin. Lisäksi eräät yritykset ovat etsineet yksityishenkilöistä uusia omistajia joukko sijoituspalveluiden kautta. Tosin kyse on enemmänkin hankkeen kannattamisesta kuin säästämisestä tai mahdollisuudesta vaurastua. Helsingin tarina on toinen. Vuosituhannen vaihteen teknokuplan lukemiin eikä finanssikriisiä edeltäviin huippuihin ole enää päästy. Suomalaisiin pörssiyhtiöihin sijoittavan pitää osata ennakoida suurimmat KRIISIT ja myydä osakkeensa ajoissa pois. Tässä vaiheessa on syytä muistuttaa, että mennyt ei ole tae tulevaisuudesta. ENNAKOIMATTOMUUS saa sijoittamisen vaikuttamaan välillä eräänlaiselta taiteenlajilta. Sijoittajat pyrkivät tulkitsemaan erilaisia tietoja ja löytämään etua muihin nähden, minkä takia osakkeiden arvot heilahtelevat päivittäin. Vuosien tähtäimellä toimivan osakesäästäjän ei kannata huolehtia päivittäisistä markkinahuhuista. Yhden tai muutaman yhtiön osakkeiden omistaminen on RISKI. Jos kyseisillä yhtiöillä menee huonosti, voivat säästöt haihtua. Siksi kannattaa hajauttaa sijoituksiaan useammalle toimialalle ja mahdollisesti monelle mantereelle. HAJAUTTAMINEN on helpointa rahastojen avulla. Rahastojen keskeinen ero osakkeisiin verraten on, että yhtiöiden maksamat osingot eivät mene osakesäästäjälle suoraan, vaan yhtiöt maksavat ne rahastoille. RAHASTOJEN avulla yksityishenkilö voi päästä sijoittamaan myös valtionlainoihin. Ne ovat huomattavasti varmempia sijoituskohteita kuin osakkeet. Toisaalta niiden tuotto on huomattavasti vaatimattomampi. Down Jones -indeksin kehitys logaritmisella asteikolla vuodesta 1914 maaliskuun loppuun 2020 50 500 5 000 50 000 w w w .m ea su rin gw or th .c om 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 NEW YORKIN PÖRSSI Tekija?_2020_05_sisus.indd 24 Tekija?_2020_05_sisus.indd 24 6.5.2020 15.08 6.5.2020 15.08
eje nd als .co m Lisätietoja, skannaa QR-koodi. MALLIT 9985 JA 9965 (S3) YLEISKÄYTTÖÖN MALLIT 9945 JA 9925 (S1P) OVAT HENGITTÄVIÄ Uusi JALAS ® EXALTER on nyt täällä – parempana kuin koskaan. Neljä uutta mallia, jotka takaavat turvallisen työpäivän. Osta uudet JALAS ® EXALTER -turvajalkineet jälleenmyyjältäsi. HUIPPUTASON JALAS EXALTER TURVAJALKINEET. Tekija?_2020_05_sisus.indd 25 Tekija?_2020_05_sisus.indd 25 6.5.2020 15.08 6.5.2020 15.08
26 Tekijä 5/2020 TYÖY MPÄR ISTÖ KOON NUT SUVI SAJAN IEMI Vuokralaisuus ei vapauta vastuusta Yritykset toimivat usein vuokratuissa tiloissa. Tilojen kunto ja rakenteet vaikuttavat turvallisuuteen, mutta työnantaja ei voi sälyttää työsuojeluvastuutaan kiinteistön omistajalle. T yönantaja on aina vastuussa työntekijöidensä työsuojelusta. Työn antaja vastaa siitä, että työpaikka on turvallinen eikä työntekijöille aiheudu hengen tai terveyden menettämisen vaaraa. Tätä vastuuta ei voi siirtää kiinteistön omistajalle. Jos esimerkiksi kiinteistön ilmanvaihto on puutteellinen ja aiheuttaa altistumista henkilöstölle, pitää työnantajan käydä neuvottelut vuokraisännän kanssa. Neuvotteluissa on selvitettävä, miten asiaan saadaan korjaus viipymättä. Nykyisin myös vakuutusyhtiöt arvioivat työpaikan riskejä, ja olosuhteilla on vaikutusta työnantajan vakuutus maksuihin. Viranomainen eli alue hallinnon työsuojelun vastuualue voi viime kädessä velvoittaa korjauksiin, mikäli tiloissa on puutteita. Työnantajan vastuut perustuvat yleiseen huolehtimisvelvollisuuteen työntekijöistä. Tarkemmin asia on määritelty työturvallisuuslain pykälissä 8–12 työpaikan olosuhteiden sekä vaarojen ja riskien arvioinnin osalta. Työympäristön tilaa ja kuntoa on seurattava jatkuvasti niin, että tilat ovat työskentelyn kannalta turvallisia. Kiinteistönomistaja vastaa kiinteistön kunnossapidosta ja hoidosta eli seinistä ja tontista kokonaisuudessaan. Mikäli vuokralaisen kanssa sovitaan esimerkiksi piha-alueiden hoidosta, on se syytä kirjata ja arvottaa vuokra sopimukseen. Vuokralaisen toivomuksesta tehtävien muutostöiden aikatauluista ja kustannuksista on sovittava erikseen. On sovittava, tuleeko vuokralaiselle kustannuksia ja jos tulee, maksetaanko niitä esimerkiksi annuiteetti -periaatteella. Yleensä kiinteistön omistaja vastaa rakennukseen liittyvien kiinteiden laitteiden huollosta ja korjauksesta. Kaikista käytännön asioista on syytä sopia tarkasti ja kirjallisesti vuokra sopimuksessa. On sovittava, kuka valvoo ja huolehtii. Samoin on sovittava, miten kustannukset jaetaan kiinteistön omistajan ja vuokralaisen kesken. PENTTI HARTIKAINEN VUOKRASOPIMUKSESSA SOVITTAVIA, KIINTEISTÖN KÄYTTÖÄ KOSKEVIA ASIOITA l? Käyttöajat, siivous, piha-alueiden hoito ja autopaikkojen käyttö l? Yhteiskäyttötilojen, esimerkiksi ruokalan ja kokousja pukeutumistilojen varausmenettelyt, käyttöajat sekä siivoaminen l? Sähköt, atkja puhelinverkot ja pääsy rakennuksen talojakamoon, langattoman verkon toteutus sekä turvallisuusselvitysten mahdollinen tarve l? Menettelytavat avaimissa ja mahdollisissa kulkukorteissa l? Vuokranantajan hyväksyntä vuokralaisen kalusteille ja laitteille l? Menettelyja ilmoitustavat remonteista ja korjauksista sekä näiden aikatauluista, vuokralaisen toimintaan mahdollisesti aiheutuvista häiriöistä ja toimintatavat häiriötilanteissa l? Kiinteistön päivittäiset tarkastukset ja liikkuminen kiinteistössä, lämmitysjärjestelmä, vedenjakelu, kulkureitit ja hätäpoistumistiet KORONAN AIKAAN l? Erityistä huomiota kiinteistöjen ilmanvaihdon toimivuuteen ja huoltoon l? Kiinteistöjen tehostettu ja tavallista huolellisempi siivoaminen l? Koronaan liittyvien asioiden läpikäyminen kiinteistön omistajan ja vuokralaisen kesken ja menettelytavoista sopiminen l? T uotannon mahdollisen vaikeutumisen ja siitä johtuvien tulonmenetysten takia keskustelujen aloittaminen vuokrajärjestelyistä KORO NA Annuiteetti = etukäteen sovitussa ajassa, tasaerin suoritettavaa takaisinmaksua. Tekija?_2020_05_sisus.indd 26 Tekija?_2020_05_sisus.indd 26 6.5.2020 15.09 6.5.2020 15.09
KORONAKRIISI Tilannetta hallitsee nyt uhka, mahdollisuus, ratkaiseva käänne, äkillinen muutos tai kohtalokas häiriö. Näin kriisi-sanan merkitys meille selitetään. Koronakriisi on saanut meidät huolehtimaan lähimmäisistämme ja toinen toisistamme paremmin. Suunta on oikea. Kriisitilanteessa vanhat tavat eivät usein päde eikä uutta tapaa reagoida välttämättä vielä ole. Tuoko tämä aika meille jotain uutta ja opittavaa? Näin uskon ja toivon. Poikkeusolojen tuomat muutokset arkeen voivat aiheuttaa monenlaista stressiä. Huolenaiheina ovat esimerkiksi oma ja läheisten terveys ja jaksaminen, taloudellinen pärjääminen, lastenhoito ja koulunkäynti. Korona on voinut tuoda työpaikoille erilaisia muutoksia tai kriisejä. Moni on kuormittavassa työssä, ja hänen työtaakkansa voi lisääntyä entisestään, toiselta taas työkuorma voi vähentyä tai poistua kokonaan. Työympäristön erilaiset riskit ovat kasvaneet monilla työpaikoilla. Psyykkisten kuormitustekijöiden huomiointi on nyt ensiarvoisen tärkeää. Töiden ja työjärjestelyjen riskien arviointi on pidettävä vahvasti esillä. Esimiehellä on tässäkin ajassa valvontaja huolehtimisvelvoite. Entä onko tulevaisuuden Suomi yhtä hyvinvoiva yhteiskunta kuin ennen koronapandemiaa? Riittääkö meille työtä ja toimeentuloa? Huolen voimakkuutta lisää epätietoisuus vastauksista. Teollisuusliitto on kuitenkin hereillä, ja liitossa etsitään vastauksia ja ratkaisuja kaiken aikaa. Omasta hyvinvoinnista täytyy pitää huolta. On pidettävä mielessä, ettei vaikeutunut tilanne ole kenenkään syytä. Jokainen meistä voi kuitenkin vaikuttaa tilanteen kestoon. Muuttuvissa tilanteissa voivat olennaiset ja tärkeät asiat kirkastua. Mikä on juuri minulle tärkeää? Mikä saa minut voimaan hyvin? Nyt ei välttämättä tarvitse ajatella, mitä tekee vuoden tai viiden vuoden päästä. Meidän tulee mennä eteenpäin päivä kerrallaan. Kriisiin kuuluvat ajoittaiset hämmennyksen tai jopa lamaantumisen tunteet, kun tapahtumille ja näkymättömälle uhalle ei voi mitään. Mutta tästäkin me selviämme yhdessä ja yhteistyöllä. Arjen rutiinien ohella mieltä voi rauhoittaa oma mieliharrastus. Ulkoilu ja liikunta ovat monelle luontaisia tapoja rentoutua, toisille sitä on musiikin kuuntelu tai soittaminen, toisille taas hiljaisuus metsän keskellä. Tärkeintä on kuunnella itseään ja ottaa omaa aikaa. Joskus on hyvä olla tekemättä mitään; olla vain. Uutisten mukaan olemme kaikki ottaneet vauhdikkaan digiloikan. Mutta osuvatko kaikkien askelmerkit kohdilleen? Vastaus on ”ei”. Osa meistä on viettänyt tavallista enemmän aikaa tietokoneiden ja eri työohjelmistojen äärellä. On ollut mahdollisuus – mutta myös vaatimus – että työtä tehdään uudella tavalla. Uusien asioiden ja työtapojen oppimiselle pitäisi antaa aikaa. Tulevaisuuden työ rakennetaan yhdessä oppien, luottamuksen ilmapiirissä. Henkilöstö on ja tulee aina olemaan tärkein voimavara. Muutostilanteita on nyt ja tulevaisuudessa – ja nekin hoidamme yhdessä. VESA KOTAVIITA ”Vielä me opimme, että kanssakäyminen on kohtaamista. Eivät sitä voi välineet koskaan korvata.” KARI PEKKA ROSENHOLM 5/2020 Tekijä 27 TYÖSSÄ ETEENPÄIN – YHDESSÄ TÄMÄKIN HOIDETAAN HUOLESSA EI YHDENVERTAISUUTTA TASA-ARVO Nuoret naiset ovat monin tavoin nuoria miehiä huolestuneempia työstä ja työelämästä. He kokevat myös nuoria miehiä useammin huolta jaksamisestaan. Tiedot ilmenevät vuoden 2019 Nuorisobarometrista . Työhön ja yrittäjyyteen keskittyneen barometrin ovat julkaisseet Nuorisotutkimusseura ja Valtion nuorisoneuvosto. Nuorisobarometrin haastatteluista saa yleisesti ottaen varsin myönteisen kokonaiskuvan nuorten suhteesta työhön. Työ on nuorille tärkeää, ja sen merkitys on kasvusuunnassa. Yhdeksän kymmenestä nuoresta haluaa työn olevan omien arvojensa mukaista. Erityisen innostavana ja merkityksellisenä työnsä kokevat yrittäjät ja korkeakoulutetut nuoret. Työelämään liittyvät asenteet ja arvot ovat kuitenkin hyvin sukupuolittuneet. Naiset kokevat työnsä henkisesti raskaaksi, ja he myös ahdistuvat työasioista vapaa-ajallaan yleisemmin kuin miehet. Naiset olivat jo kymmenen vuotta sitten miehiä huolestuneempia jaksamisestaan, mutta sukupuolten erot ovat ajan myötä kasvaneet. Nuoret miehet suhtautuvat myös naisia luottavaisemmin omaan työuraansa. – Nuoret naiset kokevat asemansa työmarkkinoilla monin tavoin riskialttiimmaksi kuin nuoret miehet, summaa Nuorisotutkimusverkoston tutkimuspäällikkö Lotta Haikkola. www.tietoanuorista.fi/ nuorisobarometri Työterveyslääkäri ehdottaa minulle osasairauspäivärahaa, jotta voisin palata pitkältä sairauslomalta työhön vähittäin. Mikä se on ja mitä siinä pitää huomioida? Entä jos minut lomautetaan? Osasairauspäivärahaa on mahdollista saada 12–120 päivää (6 pvää/vko). Sen suuruus on puolet täydestä sairauspäivärahasta. Työterveyslääkäri kirjoittaa Kelaa varten B-lausunnon, ja sinä teet työnantajan kanssa väliaikaisen työsopi muksen osa-aikaisesta sairauspoissalosta ja -työstä. Sopimuksesta pitää käydä ilmi, miten työaikaa lyhennetään (suositus lyhentää joka päivä) ja esimerkiksi se, miten vuosiloma kertyy. Työnantaja maksaa tehdyt työtunnit, ja Kela aina puolikkaan päivärahan. Sopimus pitää toimittaa Kelalle. Jos sairastut muuhun sairauteen, vaikka flunssaan osasairauspäivärahakaudella, ei sitä tarvitse keskeyttää alle kahden viikon sairaustapauksissa. Jos sairaus on pitempi, pitää osasairauspäivärahakausikin keskeyttää. Osasairauspäivärahan saaja ei voi saada työttömyyspäivärahaa, eli jos sinut lomautetaan, pitää osasairauspäiväraha keskeyttää. Ilmoittamalla Kelalle pääset kokoaikaiselle sairauspäivärahalle molemmissa tapauksissa. ? KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ”Minulla on usein vaikeuksia jaksaa työssäni.” ”Olen huolissani omasta jaksamisestani työelämässä tulevaisuudessa.” POJAT TYTÖT POJAT TYTÖT 14% 27% 20% 46% Tekija?_2020_05_sisus.indd 27 Tekija?_2020_05_sisus.indd 27 6.5.2020 15.09 6.5.2020 15.09
Teknologiasektorin johtokunta kuuntee Riku Aallon tilannekatsausta 8.11.2019. TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUT 2019–2020 28 Tekijä 5/2020 Työnantajien kova taktiikka tuli Aallon mukaan Teollisuus liitolle yllätyksenä. Puheenjohtaja Riku Aalto ja teknogia sektorin johtaja Jyrki Virtanen teknologiasektorin työehtoneuvottelu kunnan kokouksessa 9.10.2019. Tekija?_2020_05_sisus.indd 28 Tekija?_2020_05_sisus.indd 28 6.5.2020 15.09 6.5.2020 15.09
TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT KITI HAILA Onnistuimme ja vahvistuimme Teollisuusliiton ensimmäinen työehtosopimuksista neuvottelemisen kierros päättyi puheenjohtaja Riku Aallon mukaan työntekijöiden kannalta onnistuneeseen lopputulokseen. ”Sama tulos olisi voitu saavuttaa jo viime syksynä, mutta työnantajat ajoivat tilanteen konfliktiksi.” J okainen työehtosopimuskierros on Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan omalla tavallaan vaikea. Viime vuoden elokuussa aloitetun ja tämän vuoden huhtikuun lopulla Teollisuusliiton sopimusaloilla valmiiksi saadun kierroksen koetinkivenä olivat kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaiset 24 palkatonta työtuntia. – Työnantajat tiesivät aivan hyvin, että kiky-tunnit poistuvat. Kerroimme sen Teknologiateollisuudelle jo silloin, kun edellistä työehtosopimusta allekirjoitettiin. Hallinnollemme puolestaan kerroimme, että kikyn erillinen allekirjoituspöytäkirja on kolmen vuoden lappu ja se lähtee pois. Siitä pidimme kiinni. – Työnantajat puolestaan lähtivät siitä, että heille oli tavallaan kunnia-asia pitää kikystä kiinni. Muiden työnantajaliittojen tuki Teknologiateollisuudelle siinä, että kiky pitäisi neuvotella uusiksi, vaikeutti sopimukseen pääsemistä. – Vientiteollisuuden sopimukseton tila on aina aikaisemmin johtanut neuvottelu tahdin tiivistymiseen, mutta tällä kerralla niin ei tapahtunut. Työnantaja oli valmis tietoisesti ottamaan riskin, että syntyy työmarkkinahäiriöitä. Se oli heidän taktiikkansa, Aalto sanoo. TYÖNANTAJIEN KOVA LINJA YLLÄTTI Aallon mukaan sopimukset olisi ollut mahdollista saada aikaiseksi jo viime vuoden syksyllä. – Tarjosimme Teknologiateollisuudelle mahdollisuutta neuvotella kikyn 24 tunnista keskitetysti vientiliittojen kesken. Yritimme saada ongelmakohdan ratkaistua, jotta muissa asioissa päästäisiin eteenpäin. Teknologiateollisuus kieltäytyi ja totesi, että keskitettyä ratkaisua ei tulla tekemään. Heillä ei ollut halua edes aloittaa neuvottelua. 5/2020 Tekijä 29 LIITOSSA ? ”Työnantaja oli valmis tietoisesti ottamaan riskin, että syntyy työmarkkina häiriöitä. Se oli heidän taktiikkansa." NÄIN NEUVOTELLAAN ? ? Liiton sopimusaloille on nimetty kyseisten alojen jäsenistä koostuvat TYÖEHTONEUVOTTELUKUNNAT. Jos neuvottelukuntien ja liiton työntekijöiden käymät neuvottelut tuottavat tulosta, allekirjoittaa neuvottelukunta neuvottelutuloksen ja esittää sen hyväksymistä oman sektorinsa SEKTORIJOHTOKUNNALLE. ? ? Kyseisen sektorin jäsenistä koostuva sektorijohtokunta käsittelee neuvottelutuloksen ja esittää liiton HALLITUKSELLE joko sen hyväksymistä tai hylkäämistä. ?? Päätöksen neuvottelutuloksen hyväksymisestä sopimusalan uudeksi työehtosopimukseksi tai sen hylkäämisestä tekee hallitus. Tekija?_2020_05_sisus.indd 29 Tekija?_2020_05_sisus.indd 29 6.5.2020 15.09 6.5.2020 15.09
TÄYSIEN MAPPIEN KANSSA SOVITTELIJALLE – Kun työnantajapuoli ei ollut halukas käymään aitoja neuvotteluja, jouduimme menemään täysien mappien kanssa valtakunnan sovittelijan pakeille. – Tilanne oli poikkeuksellinen. Yleensä sovittelijan luokse mennään jonkin rajatun, yksilöidyn ja konkreettisen ratkaisemattoman ongelman takia. Nyt sovittelija joutui hanka laan tilanteeseen ja hänen oli päätettävä, ryhtyykö tekemään kokonaisia työehtosopi muksia meille vai katsooko, mitä asioita voi soviteltavaksi ottaa, Riku Aalto luonnehtii. Teollisuusliiton sopimusaloista ensimmäi senä soviteltavana oli teknologia teollisuus. Sovittelun alkuvaiheessa osapuolten kannat olivat Aallon mukaan lukossa. Prosessi alkoi venyä. Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala teki sovintoesityksen, jonka molemmat neuvotteluosapuolet hylkäsivät. – Kyllä siitä voi sen johtopäätöksen vetää, että hän teki sovintoesityksen siinä tarkoituksessa, että se kaatuu. Sovittelijan tehtävänä on hakea rajoja, missä puitteissa sovintoesityksiä voidaan tehdä. Se pitää ymmärtää osana prosessia. – Mitä pidemmälle prosessi eteni, sitä paremmin sovittelija oli kärryillä eri sopi muksiimme liittyvästä problema tiikasta. Kyllä hän sitten kykeni tekemään sovinto esityksiä tai pohjustamaan prosessia niin, että neuvottelutulokset saatiin aikaiseksi ilman sovintoesitystä. Teollisuusliiton teknologia ja kemian sektorilla tulokset saatiin lopulta aikaan ilman sovintoesitystä. Puutuote sektorilla ratkaisu syntyi sovintoesityksen hyväk symisen kautta. Erityisalojen sektorilla sopimukset solmittiin osapuolten välisin neuvotteluin. – Neuvotteleminen on aina parempi vaihtoehto kuin sovittelu. Kun sovitte lijan luo mennään, tarkoittaa se sitä, että osapuolet ovat epäonnistuneet neuvot teluissa. Avaimet eivät enää ole omissa käsissä. Ne ovat sovittelijan käsissä. Aalto arvelee, että myös valtakunnan sovittelija on saanut uutta oppia. – Se, että hän ennen sopimuskierroksen alkua hyvin vahvasti paalutti päänavaajan tukemisen, oli meidän näkökulmastamme toisaalta hyvä asia. Toisaalta se kuitenkin sitoi muiden sopimus alojen kannalta tiettyjä kysymyksiä etukäteen. Se ei helpota sovintoesitykseen pääsemistä. – Ehkä hän oppi siinä sen, että kannattaa miettiä, millä tavalla linjaa etukäteen erilaisia asioita suhteessa sovittelussa tarvittavaan liikkumatilaan. 30 Tekijä 5/2020 30 Tekijä 5/2020 Hallituksen kokous 6.2.2020 Erityisalojen sektorijohtokunnan kokous 17.1.2020. ? ? Hallituksen jäseniä (vasemmalta) Peter Sjökvist, Petri Sorvali, Lasse Vertanen ja Jari Roslöf. ? ? Sektorijohtaja Jyrki Alapartanen, puheenjohtaja Riku Aalto, sektorijohtokunnan puheenjohtaja Kimmo Natunen ja liiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen. ?? Johtokunnan jäsenet Esa Sorila ja Harri Saarenmaa. ?? Etualalla sektorijohtajaja Toni Laiho, taustalla Arto Tolonen ja Janne Pykälistö. ? ? Tekija?_2020_05_sisus.indd 30 Tekija?_2020_05_sisus.indd 30 6.5.2020 15.10 6.5.2020 15.10
? – Jos työnantajat olisivat tarttuneet esitykseemme ja halunneet ratkaista tämän fiksusti, olisimme pysty neet tekemään lopputulokseksi muodostuneet työehto sopimukset jo viime syksynä. Työnantajien vahva asenne ja konfliktinhakuisuus kuitenkin johtivat siihen, että ne saatiin aikaiseksi vasta tämän vuoden puolella. – Kuvaavaa on se, että kun vuosi vaihtui ja kikyn 24 talkootyötunnin allekirjoituspöytäkirjan voimassaolo päättyi, oli meillä neuvottelutulos nopeasti sen jälkeen valmis. Se päättyminen vapautti työnantajat ajattelemaan, että sitä ei tarvitse enää huomioida neuvotteluissa. Heillä oli tällainen tekosyy. Olisivat voineet ihan hyvin ajatella saman jo viime elokuussa. Työnantajien kova taktiikka tuli Aallon mukaan Teollisuusliitolle yllätyksenä. – Emme osanneet varautua siihen, että työnantaja puoli oli valmis ottamaan työtaistelutoimet vastaan niin kuin nyt tapahtui. Elimme vanhassa ajatuksessa, että työnantajat eivät halua päästää meitä lakkoon, koska sen vaikutukset ovat laajat ja kattavat. Toisaalta uskoimme siihen, että maineemme luotettavana sopimuskumppanina kantaisi neuvotteluja eteenpäin. Niin ei tapahtunut. – Arvioni on, että työnantajat halusivat toisaalta kokeilla meidän kanttiamme ja toisaalta vaikeuttaa maan hallituksen oloa. TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET SAAVUTETTIIN Teollisuusliitto neuvottelee kaikkiaan 35 työehtosopimusta 17 työnantajaliiton kanssa. Aallon mukaan Teollisuusliitto saavutti käydyllä neuvottelukierroksella keskeiset tavoitteensa. – Onnistuimme kikytuntien poistamisessa. Talkootyöt loppuivat. Tilalle tuli erilaisia työaikaratkaisuja, joita pystyttiin tekemään sopimusalat huomioiden. Joistain sopimuksista kiky lähti ilman uusia kirjauksia. Tässä mielessä onnistuimme hyvin. – Toisena päätavoitteenamme oli saada aikaan palkka ratkaisu, joka nostaa jäsenten reaaliansioita. Esimerkiksi Suomen Pankin mukaan sovitut 3,3 prosentin palkan korotukset noin kahden vuoden aikana nostavat jäsenten ostovoimaa hieman siten, että yritysten kilpailukyky ei heikkene. Tilanne on tietysti muuttunut koronaepidemian takia. Mihin se johtaa? Sitä ei kukaan osaa vielä sanoa. – Lisäksi saimme uusia kirjauksia sosiaalisista määrä yksistä työehtosopimuksiin ja parannettua luottamushen kilöiden asemaa. Hyvin moneen työehtosopimukseen tuli kirjaus muun muassa siitä, että vuokratyöntekijät otetaan huomioon luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöä määriteltäessä. Tämä parantaa luottamus henkilöiden toimintaedellytyksiä. Aallon mukaan lopputulokseen liittyy se, että työn antajat ovat pystyneet pitämään kustannustasosta kiinni. – Sopimuskierroksen päänavaajan suojelu, että sitä sopimusta ei ylitetä, on meidän näkökulmastamme hyvä asia. Se vahvistaa ensimmäisen sopijan asemaa. 5/2020 Tekijä 31 LIITOSSA ”Onnistuimme kiky-tuntien poistamisessa. Talkootyöt loppuivat. Tilalle tuli erilaisia työaikaratkaisuja, joita pystyttiin tekemään sopimusalat huomioiden. " Puutuoteteollisuuden sektorijohtokunnan ja työehtoneuvottelukunnan yhteiskokous 21.2.2020 Mekaanisen metsäteollisuuden työehtoneuvottelukunta kokoontui 13.2.2020. Kemian sektorijohtokunnan kokous 17.1.2020. ? ? Hallituksen jäseniä (vasemmalta) Peter Sjökvist, Petri Sorvali, Lasse Vertanen ja Jari Roslöf. ? ? Sektorijohtaja Jyrki Alapartanen, puheenjohtaja Riku Aalto, sektorijohtokunnan puheenjohtaja Kimmo Natunen ja liiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen. ?? Johtokunnan jäsenet Esa Sorila ja Harri Saarenmaa. ?? Etualalla sektorijohtajaja Toni Laiho, taustalla Arto Tolonen ja Janne Pykälistö. ? ? Tekija?_2020_05_sisus.indd 31 Tekija?_2020_05_sisus.indd 31 6.5.2020 16.19 6.5.2020 16.19
PUNTAROITAVIA KYSYMYKSIÄ Teollisuusliitto sai Aallon mukaan käydystä neuvottelu kierroksesta organisaationa uutta oppia niin, että se pohjustaa tulevaa neuvot telutoimintaa. Sen rinnalla myös kehittämisen kohteita ja parantamisen varaa löytyy. – Yksi asia, joka mietityttää, on neuvottelu järjestys. Alun pitäen pyrimme siihen, että sopimukset päättyisivät mahdol lisimman lähellä toisiaan, mutta haitari on edelleen sama kuin ennen sopimuskierrosta. Ehkä emme sisäistäneet riittävästi sitä, että sopimusalojen keskenään hieman eri mittaisten sopimuskausien kanssa käy niin, että palkan korotuksista tulee samoilla prosenteilla hieman eri tasoisia. Sitä meidän pitää arvioida, että mikä sopimusala kohtainen marssijärjestys on neuvotteluissa liiton ja jäsenten näkökulmasta toimivin. Toinen ratkaistava asia Aallon mukaan on, miten liiton sisällä suhtaudutaan sopimus alojen kirjoon. – Sopimusalat eivät ole yhteneväisiä. Niihin on vuosikymmenten aikana kehitetty toisistaan poikkeavat neuvottelukulttuurit, joissa yhtenä tekijänä mukana ovat myös työnantajat. Liikkuvia osia on niin paljon, että emme pysty täysin yhtenäistämään neuvottelu ja tiedottamisprosesseja, emmekä niistä edes kaikilta osin yksin päättämään. Kysymys on siitä, pystymmekö organisaa tiona hyväksymään, että nämä asiat eivät mene samalla tavalla joka paikassa. – Se ei välttämättä ole helppo harjoitus, mutta valmiutemme tähän keskusteluun on parantunut. Käyty työtaistelu kasvatti yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tiivisti sektoreiden yhteistyötä. Samalla kehittyi ymmärrys sopimusalojemme perus ominaisuuksista ja erityispiirteistä. Myös avoimuus on Aallon mukaan yksi pohdittava asia. – Avoimuus on tärkeä periaate. Käytännössä saimme kuitenkin jälleen kokemuksen siitä, kuinka neuvottelutavoit teiden julkistaminen puolin tai toisin ajaa asetelman neuvottelupöydässä jumiin. Osa puolet linnoittautuvat tavoitteidensa taakse, kun eivät halua näyttää siltä, että omissa tavoitteissa jouduttaisiin perääntymään. – Tätäkin keskustelua joudumme käymään, että miten mennään eteenpäin. Onko se julkisuusnäytös tärkeämpi kuin itse asia? Aallon mukaan työehtosopimuskierroksesta käydään Teollisuusliiton organisaation läpäisevä arviointikeskustelu. – Tavoite on se, että parannamme tapaamme tehdä asioita ja pystymme ottamaan erilaisia näkökohtia huomioon paremmin kuin käydyllä kierroksella. 32 Tekijä 5/2020 Tekija?_2020_05_sisus.indd 32 Tekija?_2020_05_sisus.indd 32 6.5.2020 15.11 6.5.2020 15.11
SEURAAVA KIERROS VUODEN KULUTTUA Teollisuusliitto kysyy noin vuoden kuluttua ammattiosastoiltaan esityksiä uusiksi työehtosopi muksiksi. Liiton hallitus asettaa aloitteiden pohjalta neuvottelu tavoitteet ensi vuoden kesä kuussa. Sen jälkeen vuorossa ovat neuvottelut. Niihin Teollisuusliitto lähtee samalla neuvottelukuntien ja sektori johtokuntien rakenteella kuin edellisellekin kierrokselle. Aallon mukaan tavoitteena on saada sopimukset aikaiseksi neuvottelemalla. – Se oli tavoitteemme tälläkin kierroksella, mutta työnantajat halusivat kokeilla toimintaky kyämme. Saimme erinomaisesti selville, että meillä on erittäin laaja kentän tuki. Jäsenemme näyttivät, missä sitä voimaa on. Ilman heitä meillä ei tällaisia sopi muksia olisi. Se on todella suuren kiitoksen arvoinen asia. Lakko on raskain koettelemus nimen omaan jäsenille. Tällä kerralla se paine osui lujimmin mekaaniseen metsäteollisuuteen. – Työtaistelutoimenpiteemme onnistuivat miltei sataprosentti sesti. Se alustaa seuraavaa kier rosta niin, että koneistomme on tässäkin suhteessa kokemusten kautta oppinut ja vahvistunut. – Toivon, että myös työnantajat ottavat seuraavalla neuvottelu kierroksella taktiikakseen neuvot telemisen. Se on työtaisteluja parempi vaihtoehto. Samalla meidän pitää muistaa, että jäse nemme odottavat, että pystymme hoitamaan neuvottelut fiksulla tavalla. Se on oikea odotus. Sitä varten me täällä olemme, Aalto toteaa. l Hallituksen ylimääräinen kokous 22.2.2020. Etualalla vasemmalta Antero Palomäki, Janne Naukkarinen ja Reijo Kontinen. Taustalla Paavo Niskanen. 5/2020 Tekijä 33 LIITOSSA Tekija?_2020_05_sisus.indd 33 Tekija?_2020_05_sisus.indd 33 6.5.2020 16.20 6.5.2020 16.20
”Meidän duunareiden on pidettävä yhtä” SARI UUSIVIRTA ”Markkinatalous jyrää meidän ylitsemme, jollemme me duunarit kaikki pidä yhtä. Minä aina viljelen sitä solidaarisuussanaa. Me ollaan juuri niin vahvoja kuin meidän heikoimmat lenkit. Meidän tehtaan porukat ihmetteli, missä ne Teollisuusliiton isot hartiat nyt ovat. Minä olen keskisuuren tehtaan pääluottamusmies, en tiedä kaikkea politiikkaa ja neuvottelujen hankaluuksia. Mutta minusta puutuotesektori ja mekaaninen metsäteollisuus jäivät neuvotteluissaan vähän yksin. Minä sanoin koko ajan tutuille teknon luottamusmiehille, että katsokaa vain, jos ne työnantajien hirveät ehdotukset menevät jossain läpi, seuraavalla kierroksella ne ovat meillä kaikilla. Teollisuusliiton olisi minusta pitänyt puolustaa liiton jäsenten etuja niin, ettei liiton jäseninä olevien jakajien työehtosopimusta olisi kuvattu julkisuudessa Suomen huonoimmaksi. Koko kansa tuki postilaisia, etteivät he joutuisi siihen tessiin. Olen ennenkin, TEAMin aikaan, ollut työ ehto neuvotteluissa mukana. Oli yllätys, miten rankka tämä tes-kierros oli. EK ohjasi kovaa työnantaja puolta. Työnantajat halusivat Sipilän hallituksen huumassa vielä kokeilla, että nyt laitetaan ay-liike polvilleen. Mutta eivät onnistuneet. Vielä meistä voimaa löytyy. Yleensä meidän pienempien alojen pöytiin ovat työehdot tipahtaneet isommista pöydistä, ihan vain joitain tekstejä viilataan. Mutta teknosektorin sopimuksen jälkeen peruskemia ja muovikin joutuivat tosissaan taistelemaan. Ja aivan teatterina meidänkin pöytään tuotiin kaikki ne hirveät esitykset, arkipyhistä ja palvelusvuosilisien poistosta puhuttiin. Mielestäni me saimme niin hyvän sopimuksen kuin se näissä oloissa oli mahdollista. Kiky ainakin poistui, minkä jatkaminen ei olisi ollut kentän väelle mikään vaihtoehto. Vielä tämä Teollisuusliiton protokolla on aika hämärä jäsenille. Kun tekno oli saanut sopimuksen, minulle huudettiin jippiitä tehtaalla. Minä sanoin, että ei, ei meillä lasi keraamisessa ole vielä sopimusta. Ihan viimeisimpien joukossa neuvoteltiin. Kun vielä ihmisillä on nykyisin se otsikkotyyli, vain otsikot luetaan, on vaan mentävä kentälle ja ihan juteltava ihmisten kanssa. Eikä somesta kannata kaikkea uskoa. Ei varsinkaan koronasta. Kannattaa mieluummin uskoa THL:n ja viranomaisten ohjeistuksia.” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA KITI HAILA 5/2020 Tekijä 35 LIITOSSA TOIMIJA SARI UUSIVIRTA Pääluottamusmies, lasikeraamisen teollisuuden työehtoneuvottelukunnan jäsen NSG Pilkington Automotive Oy, Tampere Pirkanmaan lasija muovityöntekijäin ao. 520 Tekija?_2020_05_sisus.indd 35 Tekija?_2020_05_sisus.indd 35 6.5.2020 15.12 6.5.2020 15.12
JOHDATUS LUOTTAMUSMIEHEKSI -VERKKOKURSSI Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. OPISKELE VERKOSSA! LIITTO KOULUTTAA Opiskele joustavasti verkossa! Tutustu myös muihin Urapalveluiden tarjoamiin verkkokursseihin. Kiinnostavatko luottamustehtävät? Onko peruskurssi vielä käymättä? Haluatko lisätietoa työelämästä? Teollisuusliiton jäsenenä pääset tutustumaan syvällisemmin luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun rooliin ja tehtäviin kaikille jäsenille avoimilla verkkokursseilla. Saat käsityksen siitä, mikä on ammattiliitto, miksi ammattiliittoon kannattaa kuulua sekä mitä työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen tehtäviin kuuluu. Verkkokursseilla aiheina ovat esimerkiksi: l Työpaikan edunvalvonnan kehittäminen l Mihin työsuojelua tarvitaan l Työkaluja luottamushenkilönä toimimiseen l Luottamushenkilöiden koulutusmahdollisuudet l Erimielisyyksien ratkaisu l Verkostoituminen ja yhteistyö l Jäsenhankinnan merkitys Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun johdantokurssit löydät osoitteesta: www.uppartners.fi/luottamushenkilo-verkkokurssi 36 Tekijä 5/2020 PÄIVI LÖNNBLAD Tepcomp Oy, Turku elektroniikkatyöntekijä varapääluottamusmies Turun Teollisuustyöntekijät ao. 1 Tekija?_2020_05_sisus.indd 36 Tekija?_2020_05_sisus.indd 36 6.5.2020 15.12 6.5.2020 15.12
” Verkkokurssia voi tehdä omassa tahdissa” TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ Päivi Lönnblad ryhtyi varapääluottamusmieheksi kesken kauden, kun edeltäjä vaihtoi työpaikkaa. – Halusin vaikuttaa asioihin, työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu on minulle tärkeää. Ja varsinkin nykyään, kun on paljon paikallista sopimista, niin koen että sitä kautta pystyy vaikuttamaan. Jotta luottamustehtävä tulisi hoidettua kunnolla, noin 30 työntekijän elektroniikkafirmassa työskentelevä Lönnblad halusi itselleen koulutusta. Hän ei ollut aiemmin käynyt Teollisuusliiton kursseilla, mutta ilmoittautui luottamusmiesten peruskurssille Murikka-opistoon. Koronakriisi muutti suunnitelmat. – Ensin olin menossa tammikuun kurssille, mutta se tuli täyteen ja myöhästyin siitä. Sitten maaliskuun kurssi peruuntui. Onneksi Lönnblad huomasi Teollisuusliiton sivuilla käydessään, että koulutustarjonnassa on nyt uutuus: Johdatus luottamusmieheksi -verkkokurssi. Kun Murikka on kiinni, eikä paikallisia koulutuksiakaan voi järjestää perinteiseen tapaan, etäopiskelu paikkaa tilannetta. Verkkokurssin Lönnblad kävi läpi yhden illan aikana. Hän arvosti sitä, että sai opiskella omaan tahtiinsa. – Ehkä neljä tai viisi tuntia kului aikaa. Siellä oli videopätkiä ja erilaisia tehtäviä. Välillä jäin miettimään asioita, mutta jos joku juttu ei heti mennyt jakeluun, niin siihen kohtaan voi aina palata takaisin. Osan kurssin asioista Lönnblad tunsi jo ennalta, mutta perustiedot tarkentuivat. Muun muassa kuva erimielisyyksien ratkaisusta työpaikalla selkeni. – Missä järjestyksessä kuuluu toimia, miten neuvotellaan ja kuinka prosessi etenee. Kurssitiedostoon oli myös mahdollista lisätä omia ”muistilappuja”, joihin voi kirjata huomioitaan, tärkeinä pitämiään asioita ja yhteystietoja. – Itse lisäilin sinne puhelinnumeroita. Että kenelle voi soittaa mistäkin asiasta, kertoo Lönnblad. Hän on useimmiten soittanut Turun aluetoimistoon, jossa joko annetaan vastaus kysymykseen tai sitten kerrotaan oikea osoite, josta tiedon saa. – Perusasiat sai verkkokurssilta tosi hyvin haltuun. Minä tykästyin siihen. Toivon, että jatkokurssi tulisi myös verkkoon. Lönnblad suunnittelee menevänsä opiskelemaan luottamusmiesten jatkokurssin Murikkaan, kun se jossain vaiheessa taas avaa ovensa. Mutta verkkokurssissa oli omat etunsa, ja se saattaakin olla tietyssä elämäntilanteessa kätevämpi vaihtoehto. – Monelle voi olla vaikeaa lähteä Murikkaan viikoksi, perhesyistä tai töitten puolesta. Netissä voi tehdä vaikka tunnin päivässä, juuri niin kuin itselle sopii, sanoo Lönnblad. JOHDATUS LUOTTAMUSMIEHEKSI -VERKKOKURSSI ”Perusasiat sai verkkokurssilta tosi hyvin haltuun. Minä tykästyin siihen. Toivon, että jatkokurssi tulisi myös verkkoon”, Päivi Lönnblad sanoo. 5/2020 Tekijä 37 LIITOSSA OIVALTAJA OPISKELE VERKOSSA! LIITTO KOULUTTAA PÄIVI LÖNNBLAD Tepcomp Oy, Turku elektroniikkatyöntekijä varapääluottamusmies Turun Teollisuustyöntekijät ao. 1 Tekija?_2020_05_sisus.indd 37 Tekija?_2020_05_sisus.indd 37 6.5.2020 15.12 6.5.2020 15.12
LE H TI KU VA / O LA FU R ST EI N A R G ES TS SO N MAAILMA Nelipäiväinen työviikko senioreille TANSKA Teollisuuden uusi työehtosopimus avaa tietä varttuneiden työntekijöiden siirtymiselle nelipäiväiseen työviikkoon. Se tuo viisi vuotta ennen kansaneläkeikää mahdollisuuden 38 vapaapäivään, joilla voi lyhentää työaikaansa. Eräs kolmivuotisen sopimuksen keskei sistä parannuksista on fritvalgskonto , työn tekijän henkilökohtainen tili. Aiemmin sille kertyi vuodessa neljä prosenttia palkasta, uudella sopimuskaudella kertymä nousee seitsemään prosenttiin. Työnantaja siirtää tämän summan työn tekijän tilille palkan päälle. Hän saa itse päättää, mihin raha käytetään. Rahat eivät häviä tililtä, vaikka niitä ei jonakin vuonna käyttäisikään. Tilin saldon tulee näkyä selvästi palkkatositteessa. Sopimuskauden lopulla tilille kertyy keskiverto palkan saajalla hiukan yli 3 000 euroa vuodessa. Tilinsä voi sijoittaa eläkemaksunsa nostamiseen, alle 14vuotiaiden lastensa hoitamiseen tarvittaviin vapaapäiviin tai lisäpalkan maksamiseen lomapäivien yhteydessä. Varttuneilla työntekijöillä on lisäksi viisi vuotta ennen kansaneläkeikäänsä mahdollisuus lyhentää työaikaansa. Tällä sopimuskaudella he voivat käyttämällä koko tilinsä saada kaikkiaan 38 vapaa päivää työaikansa lyhentämiseen. Tähän voi lisätä päälle kuudennen lomaviikon viisi vapaapäivää. Näin ollaan jo melkein vuoden työviikkojen määrässä. CHILEN AY-JOHTAJA PALKITTIIN SOLIDAARISUUS Chilen keskusjärjestö CUT:n puheenjohtaja Bárbara Figueroa sai tämän vuoden Arthur Svensson -palkinnon. Se on norjalaisen Industri Energi -liiton kansainvälinen tunnustus toiminnasta ay-oikeuksien hyväksi. Palkinnon perusteluissa korostetaan Figueroan roolia Chilen viime vuoden laajoissa mielenosoituksissa. Hän loi yhteistyötä ammattiliittojen, opiskelijaliikkeen ja muiden sosiaalista oikeudenmukaisuutta ajavien kanssa. CUT on onnistunut joukkojen mobilisoinnin ja neuvottelujen yhdistelmällä lyhentämään työaikaa ja nostamaan vähimmäispalkkoja vaikeissa oloissa. Arthur Svensson (1930–2008) oli kemian alan liiton pitkäaikainen puheenjohtaja ja kansainvälisen solidaarisuuden puolestapuhuja. Palkinnon arvo on 43 000 euroa. Puolet siitä menee aina palkitulle ja puolet häntä lähellä olevalle hankkeelle. Viime vuonna palkinnon sai filippiiniläinen ay-organisaattori France Castro. TYÖNANTAJA PÄÄTTÄÄ TYÖAJOISTA UNKARI Metallityöläisten Vasasliitto arvostelee muun ay-liikkeen tavoin ankarasti oikeistopopulis tisen hallituksen pääsiäisenä muuttamaa työlakia. Se sääti 24 kuukauden tasaantumisajan, jolloin työnantaja voi yksipuolisesti määrätä työajasta. Yritys voi tänä aikana esimerkiksi keskeyttää työt tai vaatia erittäin pitkiä työpäiviä. Aiemmassa, jo paljon vastustusta herättäneessä laissa työnantajan määräysvalta kattoi kuuden kuukauden jakson. Nyt hallitus toimi poikkeusvaltuuksiensa nojalla kuulematta ammattiliittoja tai parlamenttia. Vasasin varapuheenjohtaja Zoltán László sanoo, että hallitus siirtää pandemian kustannukset työntekijöille. Unkarin työläiset eivät ansaitse tätä, hän sanoo. Viisi viimeistä työvuottaan voi siis tehdä lähes kokonaan nelipäiväistä työviikkoa viisipäiväisen viikon palkalla. Vapaansa voi halutessaan ottaa lyhyem pänä viikoittaisena työaikana tai pidempinä lomina. Tanskan teollisuuden ammattiliitot ovat painottaneet pitkään fritvalgskonton kehittämistä. Järjestely alkoi vuonna 2007 ja sen arvoa on kasvatettu alun yhdestä prosentista nykyiseen seitsemään. Samalla on varmistettu, että se tuo joustoja kaiken ikäisille työntekijöille. Eläkeikää lähestyvien työajan lyhen tämisen uskotaan vähentävän varhais eläkkeitä ja irtisanomisia. Teollisuuden ammattiliitot neuvot telivat 230 000 työntekijää kattavan teollisuuden sopimuksen maaliskuussa. Huhtikuussa se hyväksyttiin selvin luvuin jäsenäänestyksessä. Tanskan metalliliitossa 91,6 prosenttia äänestäneistä hyväksyi sopimuksen ja monialaisessa 3Fliitossa 67,9 prosenttia. Kaikkiaan keskusjärjestö FH:n jäsen liittojen äänestäneistä 79,8 prosenttia tuki sopimusta. HEIKKI JOKINEN ? Tanskassa uusi työehtosopimus tuo viisi vuotta ennen kansaneläkeikää mahdollisuuden 38 vapaapäivään, joilla voi lyhentää työaikaansa. Työajan lyhentämisen uskotaan vähentävän varhaiseläkkeitä ja irtisanomisia. 38 Tekijä 5/2020 Tekija?_2020_05_sisus.indd 38 Tekija?_2020_05_sisus.indd 38 6.5.2020 15.12 6.5.2020 15.12
l Vuonna 2020 jäsenmaksu on 1,35 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. l Vuonna 2019 maksetuista jäsenmaksuista lähti tiedot suoraan verottajalle 29.1. ja niistä ei jäsenten tarvitse tehdä ilmoitusta. Viimeinen korjausajo tehtiin 29.4., tähän ajoon tulleet tiedot ehtivät vielä jäsenten verotuspäätöksiin. l Kannatusjäsenten jäsenmaksu muuttui %-perusteiseksi ja on 1 % sopimusaloilla tehdystä työstä saadusta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Kannatusjäsenet ovat liiton jäseniä, eikä heillä ole työttömyyskassan jäsenyyttä. l eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkata jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. l Kuulokirjeet itsemaksaville jäsenille, joiden jäsenmaksutiedoissa on katkoa ajalla 1.10.–31.12.2019 postitetaan viikolla 20. Jos saat tällaisen kirjeen, älä jätä tilaisuutta käyttämättä, vaan hoida jäsenyytesi kuntoon. Jos asiassa on epäselvyyttä – soita jäsenpalveluun puh. 020 690 446. l Huolehdi että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – se nopeuttaa etuuksien maksatuksia! JO H A N N ES TE RV O LUETUIMMAT HUHTIKUU www.tekijälehti.fi ? KORONAKRIISI ”Vielä viisi vuotta sitten Suomessa oli kannattava hengityssuojaintehdas” ? KOKIJA Koronakaranteeniin joutunut Satu Heijari: ”Kuin joku painais mun keuhkoja kasaan…” ? Työehtosopimuskierros päätökseen – Riku Aalto: Teollisuusliitto onnistui ja vahvistui ? CORONAKRISEN på Prevex i Nykarleby: ”Vi lever i ovisshet” ? KORONAKRIISI Miten koronan vaikutukset näkyvät teollisuudessa? JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA 4/2019 4/2020 17 108 ansiopäivärahan saajaa KOKONAAN JA OSITTAIN TYÖTTÖMÄT LOMAUTETUT TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA HUHTIKUU 20 000 25 000 15 000 10 000 5 000 Kysy WhatsAppissa: 040 747 1571 Tai soita ma–pe klo 9–15 0800 179 279 PALVELU ON MAKSUTON MUUTOKSET ILMOITUKSIIN AMMATTIOSASTOT Teollisuusliitto on velvoittanut ammatti osastot siirtämään pitämättömät kevätkokoukset sekä jäsen tilaisuudet ja koulutukset aikaan, jolloin viranomaiset ovat poistaneet koronavirusepidemiasta johtuvat kokoontumis rajoitukset. Jos ammattiosasto on jo aiemmin lähettänyt kokousilmoituksen julkaistavaksi liiton verkkosivujen tapahtumakalenterissa, pitää tapahtuman peruutuksesta tai siirtämisestä ilmoittaa kuitenkin erikseen. Tee muutosilmoitus: www.teollisuusliitto.fi/osastoilmoitukset 230 000 EUROA SAIRAANHOITOPIIREILLE LAHJOITUS Teollisuusliitto yhdessä muiden SAK:laisten ammattiliittojen kanssa kantaa huolta paitsi suomalaisten toimeentulosta ja jaksamisesta myös terveydenhuollon kestävyydestä ja työn turvallisuudesta koronakriisin keskellä. Liitot ovat tehneet 12 sairaanhoitopiirille yhteensä 230 000 euron lahjoituksen suojavarusteiden ja laitteiden hankintaan. www.sak.fi Ansiopäivärahaa sai huhtikuussa 2 819 henkilöä enemmän kuin kuukautta aiemmin. 5/2020 Tekijä 39 LYHYET LIITOSSA OMAT TUOTTEET PUODISTA Ammattiosastot voivat nyt tilata itselleen räätälöityjä tuotteita. Tällä hetkellä oman painatuksen tai logon voi teettää tpaitoihin, tuubihuiveihin, heijastimiin, kyniin tai linssiliinoihin. Räätälöidyt tuotteet ovat kätevä tapa esimerkiksi kiittää osaston jäseniä eri tilanteissa tai viestiä, että olette samaa porukkaa. Tee tilaus: puoti.teollisuusliitto.fi ”Mitäs sitten tehdään ja mistä Suomeen saadaan suojaimia, jos tapahtuu joku iso katastrofi… Välitön ahneus näyttää olevan isompi asia kuin ihmisten turvallisuus.” Näin pohti suodatinkoneenhoitaja Thomas Dahl vuonna 2012 TEAMin lehdessä, kun Scott Health & Safety päätti lopettaa hengityssuojain tehtaansa Vaasassa. Vielä vuosi tuhannen vaihteessa tehdas oli ollut valtionyhtiö Kemiran omistuksessa. SAAKO TYÖNANTAJA PERUA LUPAAMANSA KESÄTYÖPAIKAN KORONAVIRUSEPIDEMIAN VUOKSI? Jos työsopimus on syntynyt, työsuhteen voi irtisanoa taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanomisaikaa noudattaen. Sillä ovatko työt alkaneet tai kirjallinen työsopimus ehditty tehdä ei ole merkitystä. Riittää suullinen työsopimus tai sähköpostilla annettu sitoumus. Irtisanoa tai lomauttaa voi vain jos koronavirusepidemian aiheuttama taloudellisen tilanteen heikentyminen on ilmennyt työsopimuksen syntymisen jälkeen. Työnantajan on selvitettävä, onko hänellä tarjota muuta työtä tai voiko työntekijän kouluttaa muihin tehtäviin. Tarkemmat ohjeet ja vastauksia muihinkin kysymyksiisi saat kesäduunari-infosta, www.kesaduunari.fi tai soittamalla. KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄKORVAUKSET Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia helatorstaina ja juhannusaattona? www.teollisuusliitto.fi/ arkipyhat Tekija?_2020_05_sisus.indd 39 Tekija?_2020_05_sisus.indd 39 6.5.2020 15.12 6.5.2020 15.12
TEXT JOHA NNES WARI S FOTO JOHA NNES TERVO ”Bra att det bara blev två veckor” ”Läget blir inte bättre av att man börjar måla fan på väggen”, säger Janne Rintala. Gymen håller för det mesta stängt men man kan alltid träna ute. Två veckor och tre dagar – så länge står hela verksamheten i Finland med start 22 april. Det blev det slutliga beslutet på Mirka efter samarbetsförhandlingar som fördes på grund av coronapandemin. CORO NA 40 Tekijä 5/2020 Tekija?_2020_05_sisus.indd 40 Tekija?_2020_05_sisus.indd 40 6.5.2020 15.13 6.5.2020 15.13
Enligt Norrgård var mottagandet av nyheten om permitteringar blandat bland arbetskompisarna. En del har varit nöjda över ”extra ledigt” medan andra varit oroliga – och då främst för byråkratin och alla lappar som ska fyllas i för att erhålla arbetslöshetsersättning. Det sneglas en hel del på erbjudanden om amorteringsfria månader på lån. – Jag har haft något av en läkarmottagning och hjälpt till med anmälningarna till TE-byrån. Det är säkert hundra personer som jag har hjälpt med ansökningar de senaste dagarna. Bra att jag hade hjälp av arbetarskyddet, säger huvudförtroendemannen för de produktionsanställda i Jeppo och Jakobstad. Norrgårds mottagning har legat i en tillfällig barack utanför fabriken och dörren har gått i ett. En utmaning har varit att flera anställda har ett annat modersmål än finska eller svenska och behöver hjälp med språket. Och det är inte bara utlänningar som kan ha problem med det krångliga språket. – Vi är helt enkelt inte riktigt vana vid permitteringar här. Visst har folk varit oroliga men jag är säker på att vi kommer igen. Jag är ändå nöjd över att vi klarat oss endast med permitteringar så här långt och att det inte pratades om uppsägningar under förhandlingarna. Norrgård berättar att prognosen som man utarbetat på Mirka utgår från att det värsta ska vara över i sommar. Sådana signaler kan redan skönjas från länder där man sakta börjar öppna upp samhället och sätta i gång produktionen. – Om inte prognosen håller tar vi ett nytt beslut i juni. Det kan röra sig om en liknande kort nedstängning. Det som lite oroar mig är en möjlig andra våg av coronaviruset i höst, och vad det i så fall innebär för oss. Men jag försöker peppa folk och hålla humöret uppe. – Inte kan man göra något åt det här läget. Flera andra företag har samma problem med att efterfrågan sjönk snabbt. Det är ändå bra att det bara blev på två veckor, i alla fall till en början, att de inte slog på tre månader direkt, säger Janne Rintala, en av de 813 anställda vid slipmaterialstillverkaren Mirka i Finland. I Jeppo i Nykarleby finns huvudkontor, produktutveckling och fabrik. I Oravais finns en del av produktionen samt lager och expedition, i Karis tillverkas nätprodukternas baksidesmaterial och i Jakobstad utförs bland annat monteringen av slipmaskiner. Fabriken i Jeppo sysselsätter 245 arbetstagare inom produktionen. I Oravais är antalet produktionsanställda runt 180, i Karis 50 och i Jakobstad 35. Rintala anser att det var synd att en del som jobbade nattskift fick läsa i tidningen om samarbetsförhandlingarna. – Efter det tycker jag ändå att det började rulla på och arbets givaren har skött informerandet om läget riktigt bra, säger Rintala. Rintala har jobbat i tio år på Mirkas fabrik i Jeppo. De senaste åren har han främst jobbat vid strykläggnings maskinen. Det är också ungefär tio år sedan man på Mirka tagit till permitteringar, då i efterdyningarna av den globala finanskrisen 2008– 09. – Jag försöker hålla humöret på topp och flaggan högt. Läget blir inte bättre av att man börjar måla fan på väggen. Det är inte så många fall av covid-19 som upptäckts i Rintalas hemknutar i Jakobstad, men det blir inte mycket till rännande på stan för det, intygar han. – Det blir mycket stökande här hemma med femåringen. Han är förstås också fundersam över varför man inte kan träffa kompisar och sådant. – Jag har flera gånger tänkt att jag ska komma ihåg att vara tacksam och inte klaga mer på småsaker när det här är över. Man kommer ihåg hur trevligt ett helt vanligt liv egentligen var då allt var som vanligt, säger Rintala. För huvudförtroendeman Ronny Norrgård har de senaste veckorna inneburit bråda tider. Samarbetsförhandlingarna har enligt Norrgård med tanke på omständigheterna förts i god anda och öppenhet har varit nyckelordet. – Det krävdes snabba lösningar för vi vill ju ha våra jobb kvar i framtiden. Länderna där vi har stora kunder stod i praktiken helt stilla. USA minskade drastiskt på försäljningen, Europa… och Indien, där en miljard människor i praktiken var i husarrest, säger Norrgård. FACKET ”Bra att det bara blev två veckor” Produktionen på Mirkas enheter återupptogs den 11 maj. MÖTEN FLYTTAS FRAM FACKAVDELNINGARNA Industrifacket förpliktigar avdelningarna att flytta fram de stadgeenliga vårmöten samt alla medlems evenemang och utbildningstillfällen till efter att myndigheterna har lindrat på begränsningarna som gäller folksamlingar. Facket använder sig av medel som finns till förfogande för att hindra spridningen av coronaviruset. Beslutet vilar på den tillfälliga lag som riksdagen godkände i april: ”Om tillfälliga undantag i aktiebolags lagen, lagen om handelslag, föreningslagen och andra samfundslagar för att begränsa Covid19 epidemin.” Lagen i fråga ger bland annat föreningar möjligheten att tillfälligt avvika från förordningar och föreningslagen och sammankalla vårmöten som ska genomföras senast 30.9.2020. FLER ÄN 25 000 PERMITTERADE Industrifacket har samlat uppgifter om läget i förbundets avtalsbranscher i slutet av april: l Det pågår åtminstone 745 samarbets förhandlingar som berör över 42 000 medlemmar i Industrifacket. l Fler än 25 000 medlemmar är för tillfället permitterade. l Fler än 400 medlemmar har blivit uppsagda. KOM PÅ KURS! 22–23.8 Våga fråga! Regatta Spa Hotel, Hangö. Mer information och anmälningar: www.lyyti.in/ vagafraga. S amtliga utbildningstillfällen har ställts in fram till slutet av juni. 230 000 EURO TILL SJUKVÅRDSDISTRIKTEN DONATION Industrifacket delar till sammans med centralorgani sationen FFC och tio andra FFC-förbund oron om finländarnas utkomst och ork samt hälso vårdens resurser och arbetarskydd under den pågående coronakrisen. Därför har förbunden tillsammans donerat en summa på 230 000 euro till tolv sjukvårdsdistrikt för anskaffning av skyddsutrustning och medicinsk apparatur. 5/2020 Tekijä 41 Tekija?_2020_05_sisus.indd 41 Tekija?_2020_05_sisus.indd 41 6.5.2020 15.13 6.5.2020 15.13
42 Tekijä 5/2020 Facket starkare ur förhandlingarna KOLLEKTIVAVTALSFÖRHANDLINGARNA 2019–2020 Liiton hallitus 20.2.2020 ”Min bedömning är att arbetsgivarna ville testa oss”, säger ordförande Riku Aalto. Styrelsen 4.1.2020. Peter Sjökvist hade ordet. Industrifackets ordförande Riku Aalto anser att Industrifackets första gemensamma avtalsrörelse ledde fram till ett slutresultat som var lyckat för arbetstagarnas del. TEXT PETTERI RAITO FOTO KITI HAILA ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS V arje avtalsrörelse är svår på sitt eget sätt, enligt Aalto. Den här gången utgjordes stötestenen av de oav lö nade extra 24 arbetstimmarna som infördes i samband med konkur renskraftsavtalet (kiky). – Arbetsgivarna visste mycket väl att kikytimmarna ska bort. Vi berättade om det för arbetsgivarna Teknologi industrin, redan då vi skrev under det tidigare kollektivavtalet. För adminis t ra tionen berättades det undertecknade protokollet gäller för tre år och sen ska den bort. Det höll vi fast vid. – Arbetsgivarna utgick från att det är något av en hederssak för dem att hålla fast vid kiky. De andra arbetsgivarför bundens stöd till Teknologiindustrin gjorde det svårare att nå en överenskommelse. – Tidigare har ett avtalslöst läge inom exportindustrin betytt att förhandlings takten tilltar, men den här gången gick det inte så. Arbetsgivarna hade förberett sig på att medvetet ta en risk och att det skulle uppstå störningar på arbets marknaden. Det var deras taktik, säger Aalto. ARBETSGIVARNAS LINJE EN ÖVERRASKNING Enligt Aalto skulle avtalen gott och väl ha kunnat stå klara redan i höstas. – Vi erbjöd Teknologiindustrin möjlig heten att förhandla om de s.k. kiky timmarna exportförbunden emellan. Vi försökte få undan ett problem så att vi skulle ha kommit vidare i förhandling arna. Teknologiindustrin tackade nej och meddelade att de inte kommer att göra någon som helst centrala lösningar. De ville inte ens börja förhandla, säger Aalto. – Om arbetsgivarna nappat på vårt förslag och velat lösa det här på ett förnuftigt sätt, skulle vi ha haft kollektivavtalen färdiga redan i höstas. Arbetsgivarnas konfliktsökande attityd ledde till att vi fick avtalen klara på det här årets sida. – Jag tycker det är beskrivande att genast efter nyåret då det protokollet inte längre var i kraft så kom vi snabbt fram till ett förhandlings resultat. Det gav helt arbetsgivarna friheten att tänka de inte längre måste beakta det i förhandlingarna. Det var ett svepskäl. De kunde lika gärna ha tänkt så redan i augusti. Arbetsgivarnas hårda taktik kom som en överraskning för Industrifacket. –Vi var inte förberedda på att arbetsgivarsidan var så förberedd på våra stridsgärder. Vi levde i den gamla tron om att arbetsgivarna vill undvika strejk, eftersom det får så konsekvenser. Samtidigt trodde vi att vårt rykte som en pålitlig avtalspartner skulle föra förhandlingarna framåt. Så gick det inte. – Min bedömning är att arbetsgivarna ville testa oss och samtidigt göra läget svårt för regeringen i landet, säger Aalto. CORONAEPIDEMIN HÄMTAR MED SIG FÖRÄNDRINGAR Industrifacket förhandlar om samman lagt 35 kollektivavtal med 17 arbets givarförbund. Aalto anser att Industri facket uppnådde de viktigaste målen under förhandlingarna på förbundsnivå. – Vi lyckades få bort kikytimmarna. Talkot är över. I stället fick vi olika lösningar som gäller arbetstiden. Vi klarade av att göra dem så att de olika branscherna togs beaktades. I vissa avtal slopades kiky utan att att man införde några ersättande skrivelser. På det sättet lyckades vi väl. – Den andra målsättningen var en löneuppgörelse som höjer medlemmarnas realinkomster. Till exempel har Finlands Bank påpekat att löneförhöjningar på 3,3 procent på runt två år kommer att förbättra medlemmarnas köpkraft utan att företagens konkurrenskraft lider. Situationen har naturligtvis förändrats i och med coronaepidemin. Vad kommer det att leda till? Det kan nog ingen säga i det här skedet. – Dessutom fick vi in nya skrivelser om sociala förordningar i avtalen och så lyckades vi med att förstärka de förtroendevaldas position. I flera kollektivavtal finns nu en punkt om att hyresarbetskraft beaktas då man bestämmer den tid som förtroendemän och arbetar skydds fullmäktige får använda till uppdraget. ”Vi kunde ha uppnått samma resultat i höstas, men arbetsgivarna ville ha konflikt.” Tekija?_2020_05_sisus.indd 42 Tekija?_2020_05_sisus.indd 42 6.5.2020 15.13 6.5.2020 15.13
? 5/2020 Tekijä 43 I FACKET Facket starkare ur förhandlingarna Kollektivavtalsdelegationen för mekaniska skogsindustrin samlades 13.2.2020. Sirkka-Liisa Ojala och Jussi Nyman representerade specialbranschernas sektor 5.2.2020. NÅGOT ATT FUNDERA ÖVER PÅ NYTT OM ETT ÅR Ungefär om ett år kommer Industrifacket att vända sig till fackavdelningarna och be om initiativ för för de nya kollektivavtalen. Utgående från dem kommer förbundsstyrelsen att fastställa målsättningarna i juni 2021. Efter det sparkar förhandlingarna igång igen. Strukturen kommer för Industrifackets del att vara den samma som senast. Aalto vill se att de nya avtalen blir till vid förhandlingsbordet. – Det var vårt mål också under den här avtalsrörelsen, men arbetsgivarna ville testa oss. Vi fick veta att vi har ett stort stöd på fältet. Medlemmarna visade var styrkan finns. Utan dem skulle vi inte ha de här avtalen. Medlemmarna ska ha ett stort tack för det. Det är för medlemmarna som en strejk blir tyngst. Den här gången slog det hårdast mot medlemmarna inom den mekaniska skogsindustrin. – Våra stridsåtgärder lyckades nästan till hundra procent. Inför följande förhandlingar betyder det att vårt maskineri har, också i det här hänseendet, genom erfarenheten samlat kunskap och blivit starkare. – Jag hoppas att arbetsgivarna väljer förhandlingens väg som taktik inför följande omgång. Det är ett bättre alternativ än stridsåtgärderna. Samtidigt måste vi komma ihåg att medlemmarna förväntar sig att vi kan sköta förhandlingarna på ett fiffigt sätt. Det har de rätt att förvänta sig. Därför är vi här, säger Aalto. Kollektivavtalsförhandlingarna förde också med sig erfarenheter och insikter som bygger grunden för framtida förhandlingar. Samtidigt finns det också en del att se över och bättra på. – En sak som jag blivit och fundera på är ordningen på förhandlingarna. Från första början har vi strävat efter att avtalen skulle löpa ut rätt så tätt intill varandra, men spridningen är fortfarande den samma som innan förhandlingsomgången. Vi kanske inte riktigt insåg, att om avtalsperioderna är olika långa mellan branscherna innebär det att löne förhöjningarna trots samma procentuella höjning blir olika stora. Vi måste nu överväga en hurdan förhandlingsordning för avtalsbranscherna fungerar bäst ur förbundets och medlemmarna synvinkel. En annan fråga är hur man inom förbundet förhåller sig till den brokiga skara avtalsbranscher som är representerade i Industrifacket. – Avtalsbranscherna är inte identiska. Genom årtionden har de alla utvecklat en egen förhandlingskultur där arbetsgivarna också naturligtvis utgör en del av pusslet. Vi kan inte fullt ut göra alla förhandlingsoch kommunikationsprocesser enhetliga – och dessutom kan vi inte ensamma fatta beslut om det. Frågan är om vi som organisation kan godkänna att de här sakerna inte går på samma sätt överallt. – De blir nödvändigtvis inte lätt, men vår förmåga att delta i den diskussionen är bättre idag. Stridsåtgärderna ökade känslan av samhörighet och förbättrade samarbetet mellan sektorerna. Samtidigt har förståelsen för grundegenskaperna, men också särdragen i våra branscher utvecklats. Öppenhet är något Aalto anser att ska funderas över noggrant. – Öppenhet är en viktig princip. I praktiken fick vi igen erfara hur publicerandet av målsättningar för förhandlingarna på bägge sidor leder till att det kör fast vid förhandlingsborden. Parterna håller hårt fast vid sina ståndpunkter då de inte vill att det utåt ska se ut som om man tvingas backa. – Det här är en diskussion som vi måste föra, den om hur ska vi gå vidare. Är det här spelet i offentligheten viktigare än själva saken? Enligt Aalto kommer man att gå igenom en utvärdering av kollektivavtalsförhandlingarna som helhet. Diskussionen kommer att gälla alla nivåer av organisationen. – Vårt mål är att vi ska bli bättre på vårt sätt att göra saker och att vi blir bättre på att beakta olika synvinklar jämfört med den senaste avtalsrörelsen. ?? ? Inom varje avtalsbransch utnämner man en KOLLEKTIVAVTALSDELEGATION som består av medlemmar i respektive bransch. Om förhandlingarna som förs av förhandlings delegationen och anställda vid Industrifacket bär frukt, kommer förhandlingsdelegationen at t presentera förslaget för SEKTORSTYRELSEN. ? ? SEKTORSTYRELSEN som består av medlemmar behandlar förhandlingsresultatet och föreslår att styrelsen antingen godkänner eller förkastar förslaget. ?? ? STYRELSEN fattar det slutliga beslutet om förhandlingsresultatet godkänns eller förkastas. FÖ RH AN DL IN GA RN A Tekija?_2020_05_sisus.indd 43 Tekija?_2020_05_sisus.indd 43 6.5.2020 16.44 6.5.2020 16.44
44 Tekijä 5/2020 Time for training and career coaching BRIEF IN ENGLISH Through these services it is possible to get tips on job seeking and help to improve one’s skills and develop one’s professional career. This help covers a wide range of things, beginning from how to make a nice CV to giving tailored personal advice for professional careers. The services operate online and are free for union members. As a union member, you can have a personal coach. You book a time for her or him to discuss together what possibilities there might be for you to prepare for the future. The meeting will be by phone or video, which is all important these days. It is possible to get personal coaching in Finnish, Swedish, English, Estonian or Russian. The discussions are confidential, and the professional coach can help and guide union members on all aspects of working life issues. The online services also include up to 40 webinars annually, online courses and tools and a video library for more tips. These are usually in Finnish. The Industrial Union career services also have a Facebook group. Currently it has over 200 members and a UP Partners career coach answers questions in the group. There is also a chat possibility for quick questions. Detailed information concerning these services can be found on the Union web page under the title Career services . From this page one can log on to the UP Partners designed web career portal for Industrial Union members. This can be done by using your personal online banking codes. You will then automatically be directed to the right page. HEIKKI JOKINEN www.teollisuusliitto.fi/en/career-services In this time of massive temporary lay-offs and vanished social activities it might be a good moment to think about a future professional career. The Industrial Union is offering help in this area. The labour market organisations in the technology industry – both trade unions and employers’ associations – recommend carpe diem in this respect. In other words, now is a good time to avail of training opportunities. Training and courses have not come to an end because of the corona crisis, there are many possibilities available, either web courses or tailored services. Information about these can be found from TE Offices (Labour Exchanges ). The Industrial Union has also set out a list of suitable courses available around the country. This can be found on the Union web page under the name or title Tietopaketti koulutustarjonnasta . Right now, it is easier to study even if one is claiming unemployment benefits. The Unemployment Security Act was amended temporarily so that employees who register as jobseekers at the TE Office have the right to unemployment benefit during lay-offs even if they are engaged in studies or training. The amended Act will apply to those laid off starting from 16 March 2020 or later and it will remain in force until 31 July 2020. CAREER COACHING IN FIVE LANGUAGES Since autumn 2019, the Industrial Union has offered career services for its members. These services are offered by UP Partners, a specialised company working together with several trade unions. Jessica Raita, secretary of her local union chapter and responsible for membership issues urges people to familiarise themselves with the Industrial Union’s career services. “You never know what the future holds for you”, she says in Tekijä 3/2020. JU H A TA N H U A CORONA www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775 2/2020 LEHTIPISTEISSÄ Lohi tuli kohti kuin PIKAJUNA H Ahvenelle kelpaa isompikin H Mitä lohen ruokapöydässä on merellä tarjolla H Koukuilla ja renkailla uudet uinnit H Tumma viehe toimii usein paremmin H Mitä iloa jäättömästä talvesta H Vesilaatikko mukaan veneeseen H Takilanvaijeriin tehokas lohipilli H Kalaan Malediiveille H Makrotuloksia mikrojigillä H Haukimies Helanteen heittovieheet ym. ym. Koukuilla ja renkailla UUDET UINNIT KALA PUREE TUMMAA Tekija?_2020_05_sisus.indd 44 Tekija?_2020_05_sisus.indd 44 6.5.2020 15.14 6.5.2020 15.14
5/2020 Tekijä 45 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT www.teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–ke ja pe 8.30–15, kesällä 29.6.–7.8. ma–pe 8.30–12 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Suljettu SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i E-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhett. WEBBPLATS www.teollisuuskassa.fi /sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–ons och fre 8.30–15, på sommaren 29.6–7.8. mån–fre 8.30–12 Postiosoite PL 116, 00531 Helsinki POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors PERSONLIG KUNDSERVICE Stängt INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA 5/2020 Tekijä 45 eAsiointi on avoinna aina silloin kun haluat E-tjänsten är öppen när du vill CORONA Tekija?_2020_05_sisus.indd 45 Tekija?_2020_05_sisus.indd 45 6.5.2020 15.14 6.5.2020 15.14
KORONAEPIDEMIAN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET TYÖSUHTEISIIN Työssäoloja jäsenyysehto 13 viikkoa, ellei 26 viikkoa täyty. Voimassa 16.3.–6.7.2020. Lomautusaikana TE-toimistossa ei tutkita yritystoimintaa ja opiskelijuutta 31.7.2020 saakka. Lomautusilmoitusaika lyhenee 5 päivään (tai TES:n mukaan) 30.6.2020 saakka. Omavastuuaikaa ei oteta, jos se alkaisi 16.3.–6.7.2020. Enimmäisaika ei kulu lomautuksen aikana 16.3.–30.6.2020. Määräaikaisesta työsuhteesta lomauttaminen mahdollista 30.6.2020 saakka. LOMAUTUS n Työnantaja voi lomauttaa työntekijät yt-neuvottelujen perusteella myös koronaepidemian vuoksi, ja kassan jäsenelle voidaan maksaa lomautuksen ajalta ansiopäivärahaa. Helpoiten asioit TE-toimistossa ja työttömyyskassassa sähköisesti. MUUTOKSIA TYÖTTÖMYYSTURVAAN n Työttömyysturvaa muutettiin koronaepidemian aiheuttaman tilanteen helpottamiseksi. Muutokset ovat väliaikaisia. Lue tarkemmat tiedot kotisivuiltamme www.teollisuuskassa.fi 1 Lomautus alkaa n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä TE-toimiston verkkopalvelussa n TE-toimisto antaa lausunnon lomautuksesta kassalle 2 Kahden ensimmäisen lomautusviikon jälkeen n Hae päivärahaa työttömyyskassan eAsioinnissa n Liitä mukaan palkkatiedot ja lomautusilmoitus. 3 Päätöstä ja maksua odottaessa n Löydät tietoa käsittelyajasta kotisivuiltamme n Lähettämäsi liitteet ja hakemasi jakso näkyvät eAsioinnissa 4 Neljä kalenteri viikkoa ensimmäisestä hakemuksesta n Voit lähettää jatkohakemuksen, jos lomautus jatkuu EASIOINNISSA VOIT n hakea työttömyyspäivärahaa n ottaa yhteyttä kassaan nopeasti eViestillä n tarkastaa omat hakemustietosi ja jäsenyytesi KOTISIVUILTAMME www.teollisuuskassa.fi löydät n ajankohtaiset tiedot palveluistamme ja n hakemusten käsittelytilanteest 46 Tekijä 5/2020 Tekija?_2020_05_sisus.indd 46 Tekija?_2020_05_sisus.indd 46 6.5.2020 15.14 6.5.2020 15.14
KORONAEPIDEMIAN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET TYÖSUHTEISIIN CORONAEPIDEMINS INVERKAN PÅ ANSTÄLLNINGAR Arbetsoch medlemsskapsvillkor 13 veckor, i fall inte 26 veckor uppfylls. Gäller 16.3–6.7.2020. Under permitteringstiden utreds inte TE-byrån företagsverksamhet och studier fram till 31.7.2020. Anmälningstid för permittering förkortas till 5 dagar (eller enligt kollektivavtalet) fram till 30.6.2020. Självrisktid tas ej, i fall den börjar 16.3–6.7.2020. Maximibetalningstiden ackumuleras inte under permitteringstiden 16.3–30.6.2020. Det är nu möjligt att permittera visstidsanställda fram till 30.6.2020. PERMITTERING n Arbetsgivaren kan permittera anställda efter samarbetsförhandlingar också på grund av coronaepidemin, och under permitteringstiden kan inkomstrelaterad dagpenning betalas till en medlem i arbetslöshetskassan. Enklast sköter du dina ärenden med TE-byrån och arbetslöshetskassan elektroniskt. TILLFÄLLIGA FÖRÄNDRINGAR I UTKOMSTSKYDD FÖR ARBETSLÖSA n Arbetslöshetsskyddet ändrades tillfälligt för att lindra problemen som förorsakatas av coronaepidemin. Förändringarna är tillfälliga. Noggrannare instruktioner på svenska finns på www.teollisuuskassa.fi 1 Permitteringen börjar n Anmäl dig som arbetslös arbetssökande senast den första dagen du är arbetslös eller permitterad via TE-byråns E-tjänst . n TE-byrån ger utlåtandet om permitteringen till kassan 2 Efter två första permitteringsveckor n Ansök om dagpenning via arbetslöshetskassas E-tjänst n Bifoga med löneintyg och permitteringsanmälan. 3 När du väntar på beslutet och betalning n Du hittar information om behandlingssituation från vår websida n Du ser via E-tjänsten bilagorna och perioden som du har skickat till kassan 4 Fyra kalenderveckor efter första ansökan n Du kan skicka följande ansökan om permitteringen fortsätter VIA KASSAS E-TJÄST KAN DU n ansöka inkomstrelaterad dagpenning n ta snabbt kontakt till kassan med meddelandet (via E-tjänsten ) n kolla uppgifter om din ansökan och ditt medlemskap FRÅN VÅR WEBBSIDA www.teollisuuskassa.fi hittar du n aktuell information om våra tjänster och n behandlingssituation av ansökningar 5/2020 Tekijä 47 Tekija?_2020_05_sisus.indd 47 Tekija?_2020_05_sisus.indd 47 6.5.2020 15.14 6.5.2020 15.14
48 Tekijä 5/2020 Rastilta toiselle Tomi Collander innostui suunnistuksesta siinä määrin, että hän kiertää nykyään kansallisia kisoja päästäkseen kartan ja kompassin kanssa uusiin maastoihin. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JUSSI PARTANEN HARRASTAJA Tekija?_2020_05_sisus.indd 48 Tekija?_2020_05_sisus.indd 48 6.5.2020 15.14 6.5.2020 15.14
Osa seuroista järjestää suunnistuskouluja lapsille ja aikuisille. Collander kuitenkin opetteli lajin salat itsekseen. – Koulun liikuntatunneista tai armeijasta ei ollut apua. Kyselin muilta, opin omista virheistäni ja tutkin asioita netistä. YouTubesta löytyy hyviä suunnistusvideoita. Suunnistus on varsin edullinen harrastus. Collander maksaa yhdestä iltarastikartasta neljä euroa, ja lapsille kartat ovat usein ilmaisia. – Seuran jäsenyys maksaa muutaman kympin eikä varusteisiinkaan mene ihmeitä. Riittää, että on kompassi ja maastoon soveltuvat kengät. Collander käyttää suunnistaessaan maastojuoksukenkiä, mutta lenkkareillakin metsässä pärjää. – Ihan parhaimpia lenkkareita ei kannata pistää jalkaan, sillä maasto on usein märkää, Collander vinkkaa. AVOKALLIOMAASTOT SUOSIKKEJA Tomi Collander suunnistaa mieluiten fyysisesti vaativissa avokalliomaastoissa, joissa on paljon jyrkänteitä ja kivikkoa. – Siellä ei ole niin sanottuja kirkontorneja eli rastipisteet eivät näy kauaksi. Kun on vielä mahdollisimman kuuma päivä, päästään oikein liikunnan riemuun, Collander nauraa. Hänestä suunnistus on parempaa pääkopalle kuin juokseminen. – Suunnistus ei ole niin monotonista. Siinä joutuu olemaan hereillä, lukemaan karttaa ja seuraamaan ympä ristöä. Askelluskin muuttuu, kun metsässä joutuu välillä kävelemään. Viime vuosina Collander on innostunut myös kilpasuun nistuksesta. Hän osallistuu vuosittain noin 10–15 kansal liseen kilpailuun. – En aja toiselle puolelle Suomea, vaan käyn kisoissa päiväreissun päässä. Saan rauhallisen päivän itselleni ja pääsen suunnistamaan uusilla alueilla. Suunnistus antaa Collanderille fyysistä ja henkistä hyvin vointia. Rastilta toiselle juokseminen parantaa Collanderin mukaan myös keskittymistä ja kasvattaa stressinsietokykyä. – Kun sateen jälkeisenä lämpimänä iltana käyn rasteilla ja saan puserrettua hyvän treenin kosteassa kelissä, niin siitä tulee hyvä fiilis. ? U lvilalainen Tomi Collander juoksee kohti oranssi valkoista rastilippua Rastikarhujen harjoitus radalla Toukarin Kiimakallioilla Porissa. Kartan lukeminen ei menoa juuri hidasta. – Pelasin 15 vuotta salibandyä kaikilla sarjatasoilla. Kun lopetin pelaamisen, aloin juosta. Muutama tuttu, joka juoksi myös maratoneja, oli käynyt iltarasteilla. Sitä kautta innostuin. Suunnistamisessa Collanderia viehättää erityisesti luon nossa liikkuminen. – Siellä saan olla aika lailla yksikseni. Metsä on eri vuodenaikoina ihan erinäköinen. Siellä on syksyllä eri hajutkin kuin kesällä. Vielä kymmenen vuotta sitten Collander saattoi kulkea metsässä kartta väärinpäin eivätkä karttamerkitkään olleet hänellä oikein hallussa. – Joskus etsin rastia metsässä niin kauan, että päätin kokeilla toisena päivänä uudestaan, kun rasti ei kerta kaik kiaan löytynyt. Virheitä tulee vieläkin, mutta ei onneksi enää niin isoja. Tyypillisimpiä ovat samaistamisvirheet eli suunnistaja luulee olevansa jossain muualla kuin missä hän oikeasti on. Niitä sattuu kokeneellekin suunnistajalle, Collander kertoo. – Huhtikuussa olin suunnistamassa Nakkilassa. Radan oli tehnyt tuttu kaveri. Mietin jo, että nyt hän on pistänyt rastin väärään paikkaan, mutta kyllä se sieltä löytyi, Collander nauraa. VIRUS TOI OMATOIMIRASTIT Collanderin suunnistuskausi alkaa huhtikuussa ja päättyy loka kuun lopussa. Hän suuntaa iltarasteille 2–3 kertaa viikossa. Yleensä hän valitsee pisimmän ja vaativimman radan. – Se on linnuntietä 5–7 kilometriä. Minulta menee sen kiertämiseen kolmesta vartista puoleentoista tuntia vähän riippuen siitä, miten rastit kulloinkin löytyvät. Kuntosuunnistajalla on mistä valita, sillä pelkästään Porissa ja lähikunnissa on tarjolla iltarastit maanantaisin, torstaisin ja lauantaisin. Tavallisesti kartan voi ostaa iltarastien lähtöpai kalta. Samalla voi halutessaan vuokrata leimasimen. Koronaviruksen vuoksi iltarastit on nyt kuitenkin muutettu omatoimirasteiksi. – Seurasta riippuen kartan voi tulostaa itse tai noutaa postilaatikosta. Karttamaksu maksetaan järjestävän seuran tilille. Leimasimia maastossa ei ole lainkaan, Collander kertoo. Omatoimirastit ovat maastossa useamman päivän, ja osa seuroista korjaa rastiliput pois vasta viikon kuluttua. Omatoimirastit ovat Collanderin mieleen. – Pääsen nyt hiukan paremmin valkkaamaan, koska ja mihin menen. Collanderia ei haittaa, vaikka iltarasteilta ei nyt saa tuloksia. – Ajoilla ei ole minulle merkitystä. Arjessa tulee muutenkin juostua ihan riittävästi aikaa vastaan. Kunhan saan kohta laisen ehjän suorituksen enkä pyöri metsässä koko päivää. EDULLINEN ULKOILMAHARRASTUS Suunnistus sopii Collanderin mukaan kaikille, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta ja joilla on kipinää kestävyys urheiluun. Kartanlukutaidon lisäksi laji vaatii keskittymistä. – Jos morjestat tutuille tai ajattelet, että meneepä hyvin, niin ei mene kohta enää. Kun kuljet metsässä, ajatukset eivät saa harhailla mihinkään olemattomuuksiin. Liikkuessaan metsässä kartan ja kompassin kanssa, Tomi Collander pääsee näkemään hienoja paikkoja, joissa ei muuten tulisi käytyä. 5/2020 Tekijä 49 VAPAALLA TOMI COLLANDER Varastotyöntekijä Cimcorp Oy Ulvila Tekija?_2020_05_sisus.indd 49 Tekija?_2020_05_sisus.indd 49 6.5.2020 15.14 6.5.2020 15.14
50 Tekijä 5/2020 PULMAT Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www .tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. Kolme keskeistä parannuskeinoa kansanperinteen mukaan? 2. Mikä Rauli Badding Somerjoen kappale alkaa sanoilla Bom bo bom bo bom bo bom ? 3. Miten koripallossa voi tehdä yhden pisteen? 4. Mitä toivat sotilaat Pommerista? 5. Paljonko palkasta pidätetään veroa, jos ei toimita verokorttia työnantajalle? 6. Mitä musiikissa tarkoittaa vivace ? 7. Mitä on lotina ? 8. Minkä joen alkulähde sijaitsee Sastamalan Liekovedessä? 9. Mikä kaupunki tarjoaa robotiikka opetusta päiväkodista lukion loppuun saakka? 10. Millä muulla maalla kuin Suomella on sinivalkolippu ja leijonavaakuna? VA ST A U KS ET : 1. Sa un a, vi in a ja te rv a. 2. N uo ri ra kk au s. 3. Va pa ah ei to st a. 4. Pe ru na . 5. 60 pr os en tt ia . 6. El oi sa st i, vi lk ka as ti . 7. Si an lih ak as ti ke tt a. 8. Ko ke m äe nj oe n. 9. Ri ih im äk i. 10 . Sk ot la nn ill a. 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? ? HAASTAVAMPI ? ? VISAINEN Tekija?_2020_05_sisus.indd 50 Tekija?_2020_05_sisus.indd 50 6.5.2020 15.14 6.5.2020 15.14
5/2020 Tekijä 51 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO POIKKEUKSET PÄIVYSTYSAIKOIHIN 29.6.–7.8. JÄSENPALVELU MA–PE KLO 8.30–12 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA MA–PE KLO 8.30–12 Tekija?_2020_05_kansiarkki.indd 51 Tekija?_2020_05_kansiarkki.indd 51 5.5.2020 16.22 5.5.2020 16.22
WW Yhdessä olemme vahvempia. Kaleva pitää huolta suomalaisista. Huolenpito alkoi lähes 150 vuotta sitten ja jatkuu edelleen. KALEVAVAKUUTUS.FI Tekija?_2020_05_kansiarkki.indd 52 Tekija?_2020_05_kansiarkki.indd 52 5.5.2020 16.22 5.5.2020 16.22