Äidin vierellä Sari Liukkosen arjen täyttävät äidin omaishoito ja päivätyö pesulassa. Yhä useampi huolehtii läheisestään työnteon lisäksi. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 8 Lapsi sairas, mistä palkka? 20 Akuista työtä Suomeen 26 Sohvantekijät sisustusbuumissa 42 Servicestopp på kraftverk 48 Laituripilkin mestari 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten NRO 6/2021 Tekija?_06_2021_kansiarkki.indd 1 Tekija?_06_2021_kansiarkki.indd 1 8.6.2021 11.12 8.6.2021 11.12
NÄIN TAVOITAT KESÄLLÄ Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Asematie 4–10, 01300 Vantaa Toimistosihteeri 020 774 1305 Varsinais-Suomen aluetoimisto Linnankatu 50, 2. krs, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori Toimistosihteeri 020 774 1343 Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna Toimistosihteeri 020 774 1362 Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Toimistosihteeri 020 774 1393 Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus Toimistosihteeri 020 774 1402 Keski-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä Toimistosihteeri 020 774 1412 Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 4. krs, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13, 95400 Tornio Toimistosihteeri 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi ma–pe klo 8.30–15 TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi 5.–30.7. avoinna ma–to klo 8.30–15 JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi 28.6.–6.8. avoinna ma–pe klo 8.30–12 TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi ma–pe klo 8.30–15 LIITTO TIEDOTTAA A LU ET O IM IS TO T K E S K U S TO IM IS TO Aluetoimistoille vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. ALUETOIMISTOT SULJETTUINA 28.6.–30.7. Tekija?_06_2021_kansiarkki.indd 2 Tekija?_06_2021_kansiarkki.indd 2 8.6.2021 11.12 8.6.2021 11.12
6/2021 Tekijä 3 SISÄLTÖ LA U RI RO TK O KA N N EN KU VA PE KK A EL O M A A UUTTA VIRTAA TARVITAAN Nykyinen akkuteollisuus on keskittynyt Aasiaan. Millainen tulevaisuus Euroopalla ja Suomella voisi olla akkujen valmistuksessa? OMAISHOITO YLEISTYY KANSI Sari Liukkonen hoitaa äitiään Paula Heiskasta, jolla on muistisairaus. Ikääntyvän väestön osuus kasvaa Suomessa, minkä takia yhä useampi työikäinen hoitaa läheistään. SOHVATEHDAS PYÖRII TÄYSILLÄ Askon sohvatehtaalla eli Insofa Oy:llä Lahdessa valmistetaan sohvia ennätyksellisen kysynnän tahtiin. Korona-aika on saanut ihmiset sisustamaan. 26 10 ? Tuula Vainio suihkuttaa pehmusteisiin liiman, minkä jälkeen hän kiinnittää pehmusteet sohvan runkoon. 20 TU O M A S IK O N EN Tekija?_06_2021_sisus.indd 3 Tekija?_06_2021_sisus.indd 3 9.6.2021 9.05 9.6.2021 9.05
4 Tekijä 6/2021 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 14 .7. 26 Insofalaiset tekevät hiki hatussa korona-ajan sohvia 34 TYÖYMPÄRISTÖ Loman tarve ei vähene työn muutoksessa 36 SOPEUTUJAT Suomi Kenkä nousee Reinojen raunioilta 39 MAAILMA Saksassa opiskellaan robottien ja ihmisten yhteistyötä 41 Lyhyet 48 HARRASTAJA Onkija Kimmo Hyvärinen 50 Pulmat 51 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 08 AVAAJA Saisitko hoitaa sairasta lasta palkalla ilman työehtosopimusta? 10 KANSI Läheisestä huolehtiminen on monelle osa arkea 18 NÄKIJÄ Professori Jero Ahola 20 Tuleeko Suomesta akkuteollisuuden suurvalta? 24 ILMIÖ Jalostusarvo kertoo tuotteiden arvon kasvun ? HARRASTAJA Lappeenrantalainen koneasentaja Kimmo Hyvärinen on laituripilkin kolminkertainen Suomen mestari. ”Vaikkei tulisi yhtäkään kalaa, sekin voi olla elämyksellinen kokemus.” ? ARBETSLIVET Under samma arbetsdag kan Niklas Wahlroos jobba på 50 meters höjd – eller under jorden. 48 42 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA PA TR IK LI N D ST RÖ M A RI N A KA RI Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. 42 ARBETSLIVET ”Det är ett ganska smutsigt jobb” 44 I TIDEN Vård av sjukt barn – lag eller kollektivavtal? 46 BRIEF IN ENGLISH Where to get help? 47 Työttömyyskassa/ A-kassan Tekija?_06_2021_sisus.indd 4 Tekija?_06_2021_sisus.indd 4 9.6.2021 9.05 9.6.2021 9.05
6/2021 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 16.6.2021 Rakennetaan omaishoidon palapeli valmiiksi N oin 750 000 suomalaista auttaa tai hoivaa läheistään työssäkäynnin ohella. Se on kolmannes työssäkäyvistä. Tiedot perustuvat Omaishoitajaliiton päivittämään Työterveyslaitoksen tutkimukseen Työ ja terveys Suomessa 2012 . Edellä kuvattujen lukujen perusteella luulisi, että omaishoitaminen olisi nykyistä kuuluvampi osa yhteiskunnallista keskustelua. Tarkemmin sanottuna osa sellaista keskustelua, jossa eri osapuolet etsisivät ratkaisuja siihen, kuinka inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti arvokas toiminta ja sen tukeminen voidaan parhaiten järjestää. Keskustelua on toki jatkuvasti käyty, mutta se on toistaiseksi jäänyt verrattain pienen, asian omakohtaisesti kohdanneen tai muuten siihen perehtyneen piirin harteille. Onneksi he ovat kuitenkin jaksaneet pitää asiaa esillä ja rohkaista ihmisiä puhumaan avoimesti, etenkin silloin kun omaishoitamisen asetelma tulee itselle vastaan. Edellytykset asian yleiselle esille nostamiselle ja päättäjien tietoisuuteen kattavasti saamiselle ovat siten olemassa. Välittämiseen ja vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta jää laajemmalta ja syvällisemmältä huomiolta katveeseen siksi, että sen ajatellaan olevan juuri vapaaehtoisuutensa takia oikeassa uomassaan. Toisaalta välittämisen ja oma-aloitteisuuden yhdistelmään saattaa liittyä yksilön itseensä kohdistamaa tai ympäristön yksilöön kohdistamaa velvollistamista. Taustalla on silloin ajatus, että kun on kerran johonkin tehtävään ryhtynyt, pitää se pystyä itse hoitamaan taakan painavuudesta riippumatta. Syitä asian katveeseen painumiseen on varmasti monia muitakin. Esimerkiksi rajalliset taloudelliset resurssit saattavat suitsia viranomaisten motivaatiota tiedottaa asiasta. On huolestuttavaa, että monet omaishoitajat ovat työpaikallaan tai suhteessa viranomaisiin mieluummin hiljaa kuin kertovat tarvitsevansa työaikoihinsa joustoja tai kunnalta tukea omaishoidon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Jos auttajat jäävät yksin, on se merkki yhteiskunnan keskeneräisyydestä. Omaishoidon palapelin keskeiset toisiinsa sovitettavat osat ovat omaishoitaja, hoidettava läheinen ihminen, yhteiskunnan tarjoamat tukipalvelut ja työnantajan mahdollistamat joustot. Kun silmäillään omaishoitamisen monimuotoisuutta lapsista vanhuksiin ja hoitosuhteiden runsaasti vaihtelevaa sitovuutta, huomataan, että kaavamaisia ratkaisuja hoidon toteuttamiseksi ei ole olemassa. Omaishoito, siihen saatava tuki ja joustojen sovitteleminen ovat tapausja tilannekohtaista räätälöintiä. Se vaatii aikaa ja perehtymistä kaikilta osapuolilta, mutta on toteutettavissa niin, että omaishoitaminen ja ansiotyö urakehitysnäkymineen sujuvat rinnakkain, ja että kunnalliset palvelut mahdollistavat omaishoitajalle myös tuiki tärkeää omaa aikaa. Omaishoitamisen tarve kasvaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Yhteiskunta ei yksin pysty tarpeeseen vastaamaan, eivätkä omaishoitajat kykene yksin tehtävää hoitamaan. On korkea aika rakentaa omaishoidon palapeli valmiiksi. Omaisten hoitaminen on syvästi inhimillistä, yhteiskunnallisesti arvokasta ja kunnioitettavaa työtä. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Tekija?_06_2021_sisus.indd 5 Tekija?_06_2021_sisus.indd 5 9.6.2021 9.05 9.6.2021 9.05
Tes suojaa sairasta lastakin ”T yöehtosopimuksen kautta tulee se palkallisuus”, toteaa Sari Kola. Kola on Teollisuusliiton sosiaalija työympäristöasiantuntija. Laki takaa oikeuden jäädä korkeintaan neljäksi päiväksi hoitamaan sairasta lasta tai järjestelemään hoitoa. Mutta vain työehtosopimuksen ansiosta päivät ovat palkallisia. Työntekijällä on sama omailmoitusoikeus lapsen sairastelusta kuin omastaankin, jos yrityksessä oikeus on, kunhan lapsi mainitaan sopimuksessa. – Lääkäri kirjoittaa lapselle yleensä varmuuden vuoksi neljä päivää sairauslomaa, vaikkei lapsi tarvitsisi niin monta päivää. Omailmoituksella vanhempi pääsee aikaisemmin takaisin töihin, Kola toteaa. Omailmoitukset vähentävät myös lasten sairastelusta johtuvia poissaoloja kuten ne vähentävät työtekijöidenkin lyhyitä sairauspoissaoloja. KIPUPISTEITÄKIN LÖYTYY – Suullisen selityksen lapsen sairastumisesta on riitettävä. Muutamiin tapauksiin olen törmännyt, että työnantaja ei ole halunnut maksaa palkkaa, koska lapsi ei ole päässyt lääkärin vastaanotolle eikä saanut todistusta sairaudesta, Kola kertoo. – Kirjallisen selityksen vaatimiseen pitää työnantajalla olla erittäin vahva näyttö aiemmin tapahtuneesta sairauslomaoikeuden väärinkäytöstä, hän alleviivaa. Kola ei ole itse koskaan kuitenkaan törmännyt tällaisiin väärinkäytöksiin, joten vaatimiseen ei useimmiten ole oikeutta. Jos toinen vanhempi ei pysty tai ei saa omalta työnantajaltaan todistusta siitä, että hän ei voi jäädä hoitamaan lasta, ei tästäkään voida vaatia todistusta. Suullinen selvitys riittää. Kola painottaa sitä, että yksityisyyden suoja pätee työelämäänkin. Vuoronvaihdon on joustettava, jos vuorotyötä tekevistä vanhemmista kummallakin on hoitovastuu. Samassa työpaikassa työtä tekeville kolmivuorotyö yövuoroineen voi luoda ongelmia. – Työntekijän oma terveys, työkyky ja lapsen turvallisuus vaarantuvat, jos hän joutuu hoitamaan sairasta lasta yövuoron jälkeen. Näin me tämän asian näemme. Työntekijän ja työnantajan yhteistyöllä ja keskustelukulttuurin avoimuudella on saatu tilapäisesti muutettua työvuoroja ja työaikoja. Kolasta tällaisiakin tilanteita olisi tärkeä pohtia jo ennakkoon yhteistoiminnassa, sopien ja kirjaten pelisäännöt, ja saattaa kaikki koko työyhteisön tietoon. Ennakointi lisää tuottavuutta ja hyvinvointia. Vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla olevan vanhemman sairastuminen samaan aikaan kun lapsi sairastuu luo sekin ongelmatilanteita. – Toinen vanhempi ei saa palkkaa, jos hän joutuu toisen sairastumisen takia jäämään lapsia hoitamaan. Palkkaa ei makseta myöskään silloin, jos toinen vanhempi joutuu lähtemään yhden lapsen kanssa sairaalaan ennalta suunniteltua Työehtosopimus takaa sen, että sairasta lasta saa hoitaa neljä päivää palkan kanssa. Laki ei puhu rahasta mitään. TEKSTI SUVI SAJANIEMI GRAFIIKKA EMILIE UGGLA 6 AVAAJA 8 Tekijä 6/2021 Tekija?_06_2021_sisus.indd 8 Tekija?_06_2021_sisus.indd 8 9.6.2021 9.05 9.6.2021 9.05
leikkausta varten, ja toinen vanhempi jää hoitamaan muita kotiin. – Työehtosopimukset puhuvat lapsen äkillisestä sairastumisesta, Kola huomauttaa. IKÄRAJA LIIAN ALHAINEN – Vain alle 10-vuotiaan sairastuessa on annettava palkallista vapaata, toteaa Teollisuusliiton teknologiasektorin sopimusasiantuntija Janne Heinimäki. Heinimäki on huolissaan alhaisesta ikärajasta, joka oikeuttaa jäämään sairaan lapsen kanssa kotiin. – Kyllä vähän yli 10-vuotiasta olisi todella ikävä jättää yksin kotiin. Olemme vaatineet vaikka kuinka monella tes-kierroksella ikärajan nostamista, mutta läpimurtoa ei ole saatu. Sopimusasiantuntija huolehtii myös siitä vaikeasta tilanteesta, jossa esimerkiksi yksinhuoltaja on jo käyttänyt neljä päiväänsä, mutta lapsen sairaus vaatii edelleen kotihoitoa. – Silloin kyseeseen tulee lain mainitsema velvollisuus antaa vapaata pakottavista perhesyistä. Tämän lainpykälän perusteella palkanmaksuvelvollisuutta ei työnantajalle synny. Heinimäki kehottaakin kääntymään Kelan puoleen taloudellisen tuen selvittämiseksi ja tiedustelemaan, onko kunnassa tarjolla tilapäisapua lasten hoitoon. Heinimäki iloitsee siitä, että omailmoituskäytäntö on levinnyt laajalle ainakin teknologiasektorin työpaikoilla. Hänen mukaansa työpaikoilta ei liittoon asti tule riita-asioita, jotka koskisivat sairaan lapsen hoitoa. Hän alleviivaa, että Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuus ry:n jo vuosia ja vuosia harjoittama jatkuvan neuvottelun periaate auttaa näiden sosiaalimääräysten soveltamisessa. Tes-pykälistä saadaan yhteisessä prosessissa yhteiset tulkinnat. Heinimäki ei voi olla hämmästelemättä Teknologiateollisuus ry:n ilmoitusta siitä, että nyt siirrytään paikalliseen sopimiseen. – Teknologiateollisuus ry jäykistää työmarkkinoita, ei suinkaan notkista. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. OLLUT POISSA TYÖSTÄ SAIRAAN LAPSEN HOIDON TAKIA EDELTÄVÄN VUODEN AIKANA Alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmat Äidit Isät % 2003 2008 2013 2018 80 70 60 50 40 30 20 10 Lä hd e: Ti la st ok es ku s, Ty öo lo tu tk im us 20 08 ja 20 18 Työpaikka on varmempi nousukuin laskusuhdanteessa, ja silloin sairasta lasta uskalletaan jäädä hoitamaan kotona itse. 65 67 72 72 52 52 61 56 6/2021 Tekijä 9 AJASSA Tekija?_06_2021_sisus.indd 9 Tekija?_06_2021_sisus.indd 9 9.6.2021 9.05 9.6.2021 9.05
”Äidin muutto lähelle oli hyvä ratkaisu” 10 Tekijä 6/2021 Tekija?_06_2021_sisus.indd 10 Tekija?_06_2021_sisus.indd 10 9.6.2021 9.05 9.6.2021 9.05
Pesulassa myymälänhoitajana työskentelevä Sari Liukkonen on muistisairaan äitinsä omaishoitaja. Päivät ovat pitkiä, mutta aiemmin kaukana asuneen äidin muutto samalle paikkakunnalle vähensi huolta. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT PEKKA ELOMAA 6/2021 Tekijä 11 ? AJASSA Keravalaisen Sari Liukkosen äiti Paula Heiskanen muutti tammikuussa samaan kaupunkiin. Aiemmin heidän välillään oli viiden tunnin ajomatka. Tekija?_06_2021_sisus.indd 11 Tekija?_06_2021_sisus.indd 11 9.6.2021 9.06 9.6.2021 9.06
12 Tekijä 6/2021 ”K yllähän ne päivät venähtävät pitkiksi, sanoo keravalainen Sari Liukkonen, 56. Hän on muistisairaan äitinsä Paula Heiskasen, 75, omaishoitaja ansiotöiden ohella. Liukkonen työskentelee päivät Keravan SOL Pesulassa ja aamuin sekä illoin huolehtii äidistään. – Aamulla käyn tekemässä hänelle aamupalan, hoidan lääkkeet ja mittaan sokerit, Liukkonen kertoo. Päivällä ruokatauollaan hän soittaa äidille ja muistuttaa jääkaappiin tekemästään voileivästä. Töiden jälkeen on vuorossa päivän toinen vierailu äidin luo. Äiti pärjää omassa asunnossa, kun tytär käy huolehtimassa päivän perusasioista. – Pitää vieressä katsoa, että hän syö ja ottaa lääkkeet, Liukkonen kertoo. Päivätyön aikataulut ovat sopineet omaishoidon arkeen kohtalaisen hyvin. Hän on työskennellyt pesulassa vuodesta 2011. – Työpäivä alkaa vasta kymmeneltä. Olen aamuihminen, niin ennen töitä kerkeää tehdä kaikenlaista. VÄLIMATKA KASVATTI HUOLTA Äiti muutti tammikuussa Keravalle pitkäaikaiselta kotipaikkakunnaltaan viiden tunnin ajomatkan takaa. Tarve muuttaa lähemmäksi tytärtä alkoi tulla ilmi keväällä 2019. – Kun menin käymään, huomasin, että viikon lääkkeet olivat syömättä, Liukkonen kertoo. Tämän jälkeen äidille järjestettiin kunnallista kotihoitoa, mutta kokemukset palvelusta eivät olleet hyviä. Hoitajien käynnit olivat hyvin pikaisia. Onneksi apuna oli yksityinen hoitaja, joka teki viikoittaiset ruokaostokset ja käytti äitiä lääkärissä ja verikokeissa. Pitkä etäisyys ja jatkuva huoli äidin tilanteesta vaivasivat mieltä. – Pelkäsin, että jos hän lähtee hortoilemaan, miten sitten käy. Viimeinen pisara oli kotihoidon tekemä erehdys, jonka takia äiti oli keväällä 2020 kolme kuukautta ilman reumalääkitystä. – Päätin, että äiti tulee Keravalle asumaan, ja piste, Liukkonen kertoo. Nykyisessäkin arjessa Liukkonen kantaa äidistä huolta, mutta lähekkäin asuminen tuo turvallisuuden tunnetta. ? Sari Liukkonen on suunnitellut jäävänsä päivätöistä vuorotteluvapaalle, jotta äidin kanssa olisi enemmän yhteistä aikaa. Tekija?_06_2021_sisus.indd 12 Tekija?_06_2021_sisus.indd 12 9.6.2021 9.06 9.6.2021 9.06
6/2021 Tekijä 13 ? AJASSA OMAISHOITAJA Henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitosuhdetta, joissa läheinen on pääasiallinen auttaja. Työvoimasta noin kolmannes, eli 750 000 suomalaista, huolehtii työn ohella läheisestään. Näissä omaishoitosuhteissa sitovuus vaihtelee satunnaisesta auttamisesta jokapäiväiseen hoitoon. Kunnan kanssa sopimuksen omaishoidon tuesta oli vuonna 2019 tehnyt noin 48 700 henkeä. Sopimusomaishoitajista noin 70 prosenttia on naisia. Sopimusomaishoidon yleisin syy on muistisairaus. Sopimukseen omaishoidon tuesta kuuluu pääpiirteissään omaishoitajalle maksettava palkkio, omaishoitoa tukevat palvelut sekä omaishoitajan 2–3 kuukausittaista vapaapäivää. Lähde: Omaishoitajaliitto, www.omaishoitajat.fi – Pitkä välimatka on sellainen stressitekijä, että hyvä kuin pääsi siitä eroon, Liukkonen sanoo. Äiti suhtautui ennalta muuttoon päivästä riippuen hyväksyen tai vastustaen. Muuton jälkeen hän on vaikuttanut tyytyväiseltä tilanteeseensa. – Äiti on hyvin iloinen, kun menen käymään. Hän muistaa minut ja muut lähimmät sukulaiset, Liukkonen kertoo. NAAPURILTA VINKKI SOPIMUSOMAISHOIDOSTA Liukkonen teki alkuvuonna Keravan kaupungin kanssa sopimuksen omaishoidon tuesta. Sopimusomaishoidosta hän kuuli omassa taloyhtiössään asuvalta omaishoitajalta. – Naapurin innoittamana laitoin hakemuksen menemään, Liukkonen kertoo. Sopimusomaishoitajana hän saa reilun 400 euron palkkion, ja kunnan kuuluu tarjota palveluja omaishoidon tueksi. Sopimukseen kuuluu myös hoitajan kolme vapaapäivää kuukausittain, mutta niiden käytännön järjestelyt ovat vielä kesken koronatilanteenkin takia. Vaihtoehtoina ovat äidin vieminen vapaan ajaksi laitoshoitoon, korvaavan Verensokerin mittaus kuuluu omaishoidon rutiineihin. SARI LIUKKONEN Kerava Myymälänhoitaja SOL Pesulapalvelut Oy Työsuohjeluvaltuutettu Helsingin Pesulatyöntekijät ao. 403 ”Pitää vieressä katsoa, että hän syö ja ottaa lääkkeet.” Tekija?_06_2021_sisus.indd 13 Tekija?_06_2021_sisus.indd 13 9.6.2021 9.06 9.6.2021 9.06
Omaishoito puheeksi työpaikoilla Lain mahdollistamia joustoja ei ole käytetty täysimittaisesti. Myös asenteissa on parantamisen varaa, kertoo ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamista selvittänyt professori Laura Kalliomaa-Puha. – Työn luonne vaikuttaa hurjasti siihen, miten hyvin omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittaminen onnistuu, toteaa sosiaalioikeuden professori Laura Kalliomaa-Puha Tampereen yliopistolta. Kalliomaa-Puha on selvittänyt omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamista sosiaalija terveysministeriön toimeksiannosta. Selvitys julkaistiin alkuvuonna 2019. Selvityksessään Kalliomaa-Puha tuo esiin, että olemassa olevan lainsäädännön mahdollisuudet eivät ole täysimittaisesti käytössä. Työsopimuslaissa esimerkiksi säädetään, että työntekijällä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon pakottavissa perhettä kohdanneissa tilanteissa. Työsopimuslain mukaan työnantajan on myös pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä hoitamaan läheistä. Tässäkin tapauksessa poissaolo on palkatonta. UUSI OMAISHOITOVAPAA TULOSSA LAKIIN Lainsäädäntöön on tulossa muutoksia, jotka antavat omaishoitajalle oikeuden olla poissa töistä myös kiireettömissä tapauksissa. Perhevapaauudistuksen osana ollaan tuomassa käytäntöön EU:n Työelämän tasapaino -direktiivin vaatimus oikeudesta viiden päivän vuosittaiseen palkattomaan vapaaseen. – Omaishoitovapaassa kysymys on myös ei-yllättävästä tilanteesta, Kalliomaa-Puha sanoo. Omaishoitajien etujärjestö Omaishoitajaliitto on kritisoinut lakiesitystä, sillä esityksen mukaan omaishoitovapaalle voi jäädä vain niissä tapauksissa, kun avun tarvitsija on lähiomainen tai asuu samassa taloudessa. Omaishoitajaliitto myös katsoo, että vapaan aikainen ansionmenetys pitäisi korvata sairausvakuutuksesta. TIETOA LISÄÄ JA ASENTEET KUNTOON Tiedon puute ja asenteet ovat Kalliomaa-Puhan mukaan keskeinen omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamisen este. Omasta omaishoitotilanteesta voi olla hankala puhua työpaikalla. – Ajateltaisiin vähän laajemmin, niin tunnistettaisiin, että tällaiset tilanteet koskettavat lähes jokaista jossain elämänvaiheessa, Kalliomaa-Puha toteaa. Omaishoitotilanteissa tarvitut joustot, palvelut ja tuki ovat usein samankaltaisia kuin pienten lasten vanhempien tarvitsemat. Mahdotonta omaishoidon ja työelämän yhteensovittamisen ei siis pitäisi olla. – Kun löytyy tahtoa, löytyy keinojakin, KalliomaaPuha toteaa. Parhaimmassa tilanteessa työssäkäynti ja omaishoito voivat olla toistensa vastapainoja. – Monet omaishoitajat kertovat, että on tärkeä henkireikä päästä työmaailmaan. SUKUPUOLITTUNUT HOIVA Omaishoito on myös sukupuolten tasa-arvokysymys. – Juridista vastuuta ei ole, mutta käytännössä naisilla on yliedustus omaishoitajina, KalliomaaPuha toteaa. Pienten lasten kotihoito näkyy naisten ansioja urakehityksissä. Vastaavia vaikutuksia on myös omaishoidolla. Taloudelliset vaikutukset eivät siis jakaudu tasan sukupuolten kesken. Omaishoidon painottuminen naisille voi vaikuttaa myös siihen, että miesvaltaisilla työpaikoilla omaishoitokysymysten nostaminen esiin on hankalaa. 14 Tekijä 6/2021 ”Omaishoitotilanteet koskettavat lähes jokaista jossain elämänvaiheessa.” HOIVA USEIN LÄHEISTEN VARASSA Suomessa hoivan järjestämisvastuu on viimekädessä julkisella vallalla. Tästä huolimatta järjestelmä on monilta osin rakentunut läheisten varaan. Tällöin puhutaan omaisolettamasta. Kalliomaa-Puha antaa esimerkin omasta perhepiiristään. Hänen Alzheimerin tautia sairastava isänsä on saanut palvelusetelin hoivakotiin, mutta hoitopaikan valinta on käytännössä lasten tehtävä. Järjestelmää tuntevallekin on työlästä valita läheiselle hyvä hoivakoti loppuelämäksi. – Omaisolettama lisää painetta, että työssäkäyvän läheisen apua tarvitaan. Kokonaisuudessaan omaishoito on iso yhteiskunnallinen kysymys. Suomessa on tavoitteena työllisyysasteen nostaminen samalla kun ikääntyneiden osuus väestössä suurenee ja hoivatarpeet kasvavat. Tekija?_06_2021_sisus.indd 14 Tekija?_06_2021_sisus.indd 14 9.6.2021 9.06 9.6.2021 9.06
6/2021 Tekijä 15 AJASSA palvelun ostaminen palvelusetelillä tai sopivan sijaishoitajan löytäminen. – Jotenkin ajattelen, että yksi tuttu sijaishoitaja olisi paras vaihtoehto, Liukkonen kertoo. Tuttu ympäristö ja ihmiset sekä arjen rutiinit tuovat turvaa muistisairaalle. VERTAISTUKEA LÖYTYI SATTUMALTA Liukkonen on saanut vertaistukea tilanteeseensa sattuman kautta. Äidin asunnolla käydessään hän tapasi rappukäytävässä naapurissa asuvan Arja Virolaisen, joka on myös muistisairaan omaishoitaja. Kemiat sattuivat heti yksiin ja puhelinnumerot vaihdettiin saman tien. – Ihan kuin olisi tunnettu pidempäänkin. Hän on ollut tuki ja turva, Liukkonen kertoo. Naapuri on myös hätäapuna, jos äidin luona sattuu jotain, eikä Liukkonen pääse lähtemään hätiin. Pesula on yhden työntekijän pyörittämä, joten työpaikalta lähteminen ei ole helppoa. – Pari kertaa olen pyytänyt Arjalta apua, Liukkonen kertoo. Liukkonen on ollut yhteydessä myös alueen omaishoitajayhdistykseen, joka järjestää tukija virkistystoimintaa. Koronatilanteen helpottaessa Liukkosella on aikomus mennä äidin kanssa mukaan yhdistyksen toimintaan. Suunnitelmissa on myös hakea vapaaehtoisapua omaishoitajan työpäivän ajaksi, jotta äiti ei joutuisi olemaan päivittäin yhdeksää tuntia itsekseen. – Kävisi joku moikkaamassa mutsia kerran tai kaksi viikossa, Liukkonen toivoo. UIMISESTA YHTEINEN HARRASTUS Liukkonen haluaa pitää ansiotöistä taukoa ollakseen enemmän äidin kanssa. Siksi hän on jättänyt työnantajalle hakemuksen puolen vuoden vuorotteluvapaasta. – Äiti on vielä nyt niin hyvässä kunnossa, että voisin ottaa pienen tauon töistä, Liukkonen sanoo. Vesi on äidille mieluisa elementti, joten uimahallien avautumista koronan jälkeen odotetaan innolla. – Uimisesta aion tehdä meidän viikoittaisen harrastuksemme, Liukkonen kertoo. Tulevaisuuteen sisältyy myös äidin muutto, sillä hänen asuintalonsa menee ensi vuonna remonttiin. Uusi asunto on jo löytynyt entistä lähempää tyttären kotia. Jatkossa välimatkaa on enää alle 400 metriä. Äitiä tavanneet sukulaiset ovat kertoneet äidin olevan nyt entistä elinvoimaisempi. Painokin on noussut, kun tytär huolehtii ruokailuista. – Uskon, että äidin muutto lähelle oli hyvä ratkaisu, Liukkonen sanoo. ? ”Uimisesta aion tehdä meidän viikoittaisen harrastuksemme.” Omaishoito on usein arkista auttamista ja päivän rutiinien pyörittämistä. Käytännön apua ja vertaistukea on antanut naapurissa asuva Arja Virolainen, joka on itsekin muistisairaan läheisensä omaishoitaja. ? Tekija?_06_2021_sisus.indd 15 Tekija?_06_2021_sisus.indd 15 9.6.2021 9.06 9.6.2021 9.06
16 Tekijä 6/2021 Sadat tuhannet huolehtivat läheisistään työn ohella Työikäisten omaishoitajien tunnistamisessa ja tukemisessa on parannettavaa. Joustot työpaikalla ja kunnan tarjoamat palvelut ovat avainasemassa, kertoo projektipäällikkö Miika Kataja Omaishoitajaliitosta. – Merkittävin edellytys on, että hoidettavalla henkilöllä on laadukas sijaishoito omaishoitajan työpäivän aikana, Kataja kertoo. Kunnan tehtävä olisi taata riittävä hoito omaishoitajan työssäkäynnin ajalle, mutta usein työelämästä poistumisen syynä on, että työpäivän ajaksi ei ole tarjolla sopivaa hoitoa. Parhaimmillaan toimiva omaishoitotilanne hyödyttää kaikkia osapuolia. Riittävien kunnallisten palvelujen avulla omaishoitaja voi keskittyä työhönsä, josta hän saa tarvittaessa joustoja. – Toimivat käytännöt hyödyttävät myös työnantajaa, sillä omaishoitaja on tutkitusti sitoutunut ja hyvä työntekijä, Kataja kertoo. OMAISHOITO RAJAA ELÄMÄNPIIRIÄ Omaishoidon vaikutukset hoitajan talouteen voivat olla merkittäviä ja kertautuvia. Ansioiden pienentyessä myös eläkekertymä ja ansiosidonnaiset etuudet pienenevät. – Joustojen käyttö, työajan sovittaminen tai keventäminen ovat yleensä suoraan pois työssä käyvän omaishoitajan palkkapussista, Kataja kertoo. Omaishoito voi rajata omaishoitajan elämänpiiriä, sillä hoitotehtävän sitovuus vähentää omaa aikaa. Piiri pienenee myös työuran kannalta, sillä työn perässä muuttaminen voi olla vaikeaa. – Usein hoivaan käytettävä aika on pois työstä palautumisesta tai esimerkiksi opiskelusta. Samalla omaishoitajan urakehitys voi kärsiä, Kataja toteaa. KRITEERIT VAIHTELEVAT Sopimusomaishoidon tuki perustuu lakiin, mutta lainsäätäjä on jättänyt sopimuskriteerit ja toteutuksen pitkälti kuntien päätettäväksi. – Monessa kunnassa kriteerit on asetettu niin tiukaksi, että työssä käyviä omaishoitajia ei hyväksytä sopimusomaishoidon piiriin, Kataja kertoo. Tulossa oleva sote-uudistus voi toteutuessaan vähentää omaishoitajien eriarvoisuutta, sillä jatkossa soten järjestäjiä on 293 kunnan sijaan 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki. TYÖN MONIMUOTOISUUS HUOMIOITAVA Erilaiset työn muodot pitäisi huomioida suunniteltaessa omaishoitajien tarvitsemia tukia ja joustoja. Nykyiset joustot sopivat parhaiten töihin, joissa voi muutenkin laajasti sovitella työaikojaan. Kuntien tarjoamat palvelut puolestaan auttavat parhaiten päivätöitä tekeviä. Suomalaisista noin 750 000 auttaa ja hoivaa läheisiään työssäkäynnin ohella. Omaishoitajaliiton päivittämä luku perustuu Työterveyslaitoksen tutkimukseen Työ ja terveys Suomessa 2012 , jonka mukaan 28 prosentilla työssäkäyvistä oli huolehtimisvastuita läheisistä. Yleisimmin työikäinen omaishoitaja on 45–64vuotias nainen, joka pitää huolta omista tai puolisonsa vanhemmista. – Myös miesten toimiminen omaishoitajina on yleistynyt, kertoo projektipäällikkö Miika Kataja Omaishoitajaliiton Rahkeet riittämään -hankkeesta, jonka tavoitteena on vahvistaa työikäisten omaishoitajien asemaa. Omaishoitotilanteet ovat monimuotoisia ja sitovuus voi vaihdella satunnaisesta auttamisesta jokapäiväiseen hoitoon. Omaishoitajat ja hoidettavat henkilöt ovat kaikenikäisiä, ja omaishoidon tarpeen syyt vaihtelevat laajasti. Omaishoidossa voi olla muun muassa erityistä tukea tarvitseva lapsi, sairastunut puoliso tai tapaturmassa loukkaantunut muu läheinen. Osa omaishoitajista pitää huolta toisella paikkakunnalla asuvasta läheisestä etäyhteyksien avulla. Pieni osa omaishoitajista on tehnyt kunnan kanssa sopimuksen omaishoidon tuesta. Sopimuksen piirissä on noin 50 000 henkeä, joista noin 21 000 on työikäisiä. – Suurin osa omaishoidosta tapahtuu virallisen omaishoidon tuen ulkopuolella, Kataja toteaa. OMAISHOITO TUNNISTETTAVA Omaishoitotilanteiden tunnistaminen on haastavaa sekä yhteiskunnan että yksilön tasolla. Omaishoito käsitetään usein vain sopimusomaishoidoksi, jolloin puhutaan pienestä osasta tukea tarvitsevia omaishoitajia. – Moni ei hae palveluita tai tukea omassa omaishoitotilanteessa, vaikka hoivatehtävä voi olla hyvinkin sitova ja vaikuttaa merkittävällä tavalla arjen sujuvuuteen, Kataja kertoo. Hänen mukaansa työikäisten omaishoitajien tukia on kehitetty hitaasti ilman järjestelmällisyyttä. Työikäisten omaishoitajien ääni pitäisi saada vahvemmin kuuluviin, jotta tarpeet tulisivat huomioiduiksi. PALVELUT AVAINASEMASSA Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamisessa keskiössä ovat omaishoitotilanteen vaatimukset, työpaikan tarjoamat joustot sekä julkisen vallan tuottamat palvelut. Tekija?_06_2021_sisus.indd 16 Tekija?_06_2021_sisus.indd 16 9.6.2021 9.06 9.6.2021 9.06
AJASSA ”Omaishoitaja on tutkitusti sitoutunut ja hyvä työntekijä.” SELKEÄT PELISÄÄNNÖT TARVITAAN Esimerkiksi tietotyötä tekevän omaishoitajan mahdollisuudet joustoihin ovat hyvin erilaiset kuin teollisuudessa vuorotöissä käyvän omaishoitajan. Myös koronaepidemia on kohdellut eri alojen työntekijöitä eri tavoin. Omaishoitoa tukevat palvelut vähentyivät varsinkin poikkeusajan alussa, joten moni omaishoitaja on joutunut jäämään pois töistä. Toisaalta korona-aika on voinut jopa helpottaa omaishoitoarkea lisäämällä etätyömahdollisuuksia. TIETOA JA TUKEA ON SAATAVILLA Omaishoidon kysymyksiä pohdiskelevia Kataja kehottaa tutustumaan Omaishoitajaliiton verkkosivuilla tai Väestöliiton Hyvä kysymys -sivustolla tarjolla olevaan tietoon. Ensisijainen tuen antaja omaishoitoperheille on oma kunta, johon kannattaa olla yhteydessä heti, kun oma tilanne arveluttaa. – Palveluntarpeen arviointi auttaa kuvaamaan ja jäsentelemään omaa hoivatilannetta, vaikka ei päätyisi heti hakemaan omaishoidon tukea, Kataja toteaa. www.omaishoitajat.fi, www.hyvakysymys.fi Teollisuusliittolaiset omaishoitajat ottavat liittoon yhteyttä yleensä taloudelliseen toimeentuloon ja työjärjestelyihin liittyen. Teollisuusliiton työympäristöyksiköstä kerrotaan, että omaishoitoon liittyvät yhteydenotot koskevat usein taloudelliseen turvaan esimerkiksi sairaan lapsen pitkäaikaisessa hoitotilanteessa. Myös työaikaan ja -vuoroihin liittyvät järjestelyt ovat yhteydenottojen aiheena. Usein omaishoidon ja työtehtävien yhteensovittamiseen liittyvät vaikeudet olisi voitu välttää etukäteen sopimalla. Jos työpaikalla yhteistoiminnassa sovitaan omaishoitotilanteisiin liittyvistä pelisäännöistä, järjestelyt on helpompi toteuttaa ja ne ovat yhtäläiset kaikille työntekijöille. Omaishoidon ja työtehtävien yhteensovittaminen on hankaa tilanteissa, joissa esimerkiksi tuotannon koneita ei voida sammuttaa, eikä työntekijöille ole etukäteen suunniteltu sijaisia. Myös esimerkiksi maatalousja metsäalojen sesonkitöissä sijaisjärjestelyt voivat olla hankalia urakkatahtisessa työssä. OMAISHOITOTILANTEET YLEISTYVÄT Suomessa ikääntyneen väestön osuus kasvaa kovalla vauhdilla. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaiden osuus väkiluvusta oli 22,7 prosenttia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vastaava osuus on vuonna 2030 jo 26,3 prosenttia. Vuonna 1990 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 13,5 prosenttia. Omaishoitotilanteet ovat ikärakenteen muutoksen takia yleistyneet ja yleistyvät jatkossakin. Laeissa ja työehtosopimuksissa omaishoito tunnistetaan kuitenkin heikosti. Teollisuusliiton työympäristöyksikön tietojen mukaan omaishoitotilanteisiin liittyvät ongelmat johtuvat yleensä tiedon puutteesta. Työtä on vaikea järjestellä omaishoidolle suotuisammaksi, jos tarpeet eivät ole tiedossa. Kokonaisuuden kannalta olisi käytännöllistä, että omaishoitoperheet, kunnat ja työpaikat kävisivät vuoropuhelua omaishoitotilanteista. Kun tarvittavat tiedot ovat kaikilla osapuolilla, tuet ja joustot on helpompi suunnitella. PELISÄÄNNÖT TYÖEHTOSOPIMUKSIIN Optimissa tilanteessa laki ohjaisi sopimaan omaishoitotilanteiden pelisäännöistä työehtosopimuksissa, jotka olisivat pohja työpaikoilla käytäviin keskusteluihin ja sopimiseen. Työntekijöiden ja työpaikkojen tietoja omaishoidosta olisi mahdollista lisätä myös työterveyshuollossa, jossa voitaisiin nykyistä laajemmin käsitellä perhetilanteita muissakin kuin pienten lasten hoitoon liittyvissä kysymyksissä. Omaishoitoon liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä Teollisuusliiton työympäristöja sosiaaliturvaasioiden päivystykseen, jonka puhelinnumero on 020 690 449. 6/2021 Tekijä 17 Tekija?_06_2021_sisus.indd 17 Tekija?_06_2021_sisus.indd 17 9.6.2021 9.07 9.6.2021 9.07
18 Tekijä 6/2021 NÄKIJÄ Tällä hetkellä aurinkosähkön osuus on alle prosentin Suomen sähköntuotannosta. Tulevaisuudessa sen osuus saattaa kasvaa huomattavasti, jopa 10 prosenttiin. Professori Jero Aholan mukaan aurinkosähkö on jo nyt tuulivoiman jälkeen toiseksi edullisin tapa tuottaa uutta sähköä Suomessa. Auringon voimalla P rofessori Jero Aholan mukaan elämme parhaillaan energiajärjestelmän teknologiamurroksen aikaa. – Tavoite on selvä: kasvihuonepäästöt, joista hiilidioksidin osuus on 86 prosenttia, on saatava nollaan vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa luopumista fossiilisista polttoaineista, kuten öljystä ja hiilestä, toteaa Ahola, joka työskentelee energiatalouden professorina LappeenrannanLahden teknillisessä yliopistossa (LUT). – Iso muutos on siinä, että siirrytään energianlähteenä käytetystä öljystä sähköön. Päästöttömästä, uusiutuvasta sähköstä tulee pääenergiajärjestelmä. Enää eivät rajoitteena ole resurssit, sillä tuulija aurinkoenergiaa on saatavissa kaikkialla. Ydinkysymys on nyt se, kuka massavalmistaa sitä teknologiaa, mitä tuulija aurinkoenergian hyödyntämiseen tarvitaan. Aurinkosähkö on jo neljättä vuotta eniten asennettu sähköntuotantomuoto maailmassa. Tähän saakka aurinkosähkön varastointi on ollut teknisesti ja taloudellisesti haastavaa, mutta sekin puoli on parantumassa erityisesti akkujen kehittyessä. – Tärkeä kysymys on se, miten me teemme uusiutuvan sähkön ja hiilidioksidin avulla ne tuotteet, jotka on aikaisemmin tehty öljystä, hiilestä tai maakaasusta. Siinä tulee mukaan Power-to-X teknologia, Ahola sanoo. Power-to-X:n eli P2X:n perusideana on muuttaa sähköä toiseen energiamuotoon ja tarvittaessa takaisin sähköksi. – Päästötön energiajärjestelmä on mahdollinen eikä sen kalliimpi kuin nykyinen energiajärjestelmä. Aurinkoja tuulivoiman käyttöönotto merkitsee suurta muutosta kustannusrakenteessa. Kun meillä nykyisin on pääosassa polttoaineen kustannukset – öljyn, hiilen ja maakaasun – niin jatkossa on kysymys teknologiakustannuksista. Teknologian kehittäminen avaa myös suomalaisille yrityksille uusia bisnesmahdollisuuksia. AUSTRALIA YKKÖSENÄ Aurinkosähkö on professori Aholan mukaan tuulivoiman jälkeen edullisinta uutta sähköntuotantoa Suomessa. – Jossain vaiheessa vielä ajateltiin, että aurinkosähköstä ei ole mihinkään eikä se ikinä kannata Suomessa, mutta nyt se on jo toiseksi halvin tapa tuottaa täällä sähköä. Nykyään aurinkosähkökenno maksaa vain yhden prosentin verran siitä, mitä se maksoi ennen vuotta 1980, selvittää Ahola. – Teknologia on kehittynyt viimeisten vuosikymmenten aikana valtavasti, kun on opittu valmistamaan tehokkaita ja kestäviä aurinkokennoja ja -paneeleita. Markkinat ovat taas kasvaneet koko ajan hintojen laskiessa. Kun tuotanto tuplataan, putoaa kennon hinta 20 prosenttia. Nykyään aurinkosähköä voidaan tuottaa aurinkovyöhykkeen maissa halvimmillaan jopa 10 euron megawattituntihintaan. Esimerkiksi aurinkosähkön käytöstä Ahola nostaa Australian, joka sijaitsee suhteellisen lähellä päiväntasaajaa. Yli viidennes kaikista australialaisista kotitalouksista käyttää aurinkosähköä. Viime vuodesta lähtien Sydneyn kaupunki on hankkinut tarvitsemansa sähköenergian kokonaan uusiutuvasta energiasta: aurinkoja tuulivoimasta. – Taustalla on se, että uusiutumattomien energialähteiden, kuten hiilija maakaasusähkön, tuotanto ja siirto on ollut Australiassa kallista. Siirtyminen aurinkosähkön käyttöön on tapahtumassa ennen muuta taloudellisista syistä. Tällä hetkellä aurinkosähkön osuus on 0,3–0,4 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Tulevaisuudessa sen osuus saattaa kuitenkin kasvaa huomattavasti, mahdollisesti jopa 10 prosenttiin. Globaalista sähkön tarpeesta aurinkosähkö kattoi viime vuonna 3,3 prosenttia. – Australian jälkeen eniten aurinkosähköä asukaslukuun suhteutettuna käyttävät Saksa ja Japani. Myös Yhdysvallat ja Kiina ovat panostaneet paljon aurinkosähkön kehittämiseen. Kiinalla on tässä teknologinen ylivalta, sillä lähes kaikki maailman aurinkokennot valmistetaan siellä. SUURIA LÄPIMURTOJA Ahola on seurannut tarkkaan aurinkoenergian tutkimusta ja käyttöä toimiessaan viime vuosina Suomen edustajana Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) aurinkosähköohjelmassa. – Pohjoismaissa on tutkittu esimerkiksi aurinkosähkön soveltamista, kuten kuinka optimoida TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA ARI NAKARI ”Enää eivät rajoitteena ole resurssit, sillä tuulija aurinkoenergiaa on saatavissa kaikkialla.” Tekija?_06_2021_sisus.indd 18 Tekija?_06_2021_sisus.indd 18 9.6.2021 9.07 9.6.2021 9.07
6/2021 Tekijä 19 AJASSA AJASSA lämpöpumppujen toimintaa, että saadaan paras mahdollinen tuotto. Moni uusi, kehitteillä oleva sovellus perustuu uusiutuvaan sähköön, aurinkoja tuulivoimaan. LUT-yliopistossa on tutkittu muun muassa synteettisten polttoaineiden ja ruoaksi soveltuvien proteiinien tuotantoa ilmasta talteen otetusta hiilidioksidista. Soletair-pilottiprojektissa, jonka LUT toteutti VTT:n kanssa vuonna 2017, tehtiin ensimmäisenä maailmassa aurinkosähkön avulla polttoainetta vedestä ja ilmasta talteen otetusta hiilidioksidista. Samana vuonna saatiin läpimurto ruuantuotantoon liittyvässä Neo-Carbon Food -projektissa, jonka tuloksena syntyi yritys Solar Foods. Uusiutuvan sähkön avulla tuotetun hiilineutraaliin ruoan valmistamiseen tarvitaan vain vettä ja hiilidioksidia. – Meidän pitää alkaa miettiä planeettaa eräällä tavalla avaruusaluksena. Pitää päästä hiilidioksidin kiertotalouteen, Ahola toteaa. Ajatus kulkee siten, että kun bensaa poltetaan, vapautuu siinä prosessissa ilmakehään hiilidioksidia ja vesihöyryä. Aurinkosähkön avulla prosessi käännetään toisin päin. TEHO PARANTUNUT Professori Ahola asennutti oman talonsa katolle Lappeenrantaan ensimmäiset aurinkopaneelit vuonna 2011. Nykyiset aurinkopaneelit ovat olleet käytössä vuodesta 2014 lähtien. – Aurinkopaneelit ovat kehittyneet teknisesti valtavasti vuosien mittaan. Valmistajat lupaavat, että uusien aurinkopaneelien tehosta on jäljellä 25 vuoden jälkeen 80 prosenttia. Kaikkein tehokkaimpia ovat kaksipuoliset, kääntyvät kennot, jotka kallistuvat päivänkierron mukaan. Kun kennoja saadaan paranneltua, saadaan sama teho pienemmältä pinta-alalta ja hyöty kertaantuu. Aurinkopaneelien kierrätys on myös kohentunut. Nykyään paneelien kennoista, johtimista ja kehyksistä otetaan talteen alumiini, hopea ja kupari. AURINKOA INARISSA Ahola arvelee Suomessa olevan noin 20 000–30 000 aurinkovoimalaa, joista pääosa on yksityisillä kotitalouksilla, talojen katoilla. Lisäksi kauppakeskukset ovat hankkineet niitä katoilleen. – Päivittäistavarakaupoilla on isot kattopinta-alat ja niiden jäähdytysjärjestelmät tarvitsevat energiaa, joka kuuluu korkeimpaan veroluokkaan. Niiden kannattaakin investoida aurinkovoimaan, Ahola toteaa. – Tällä hetkellä Suomen suurin aurinkosähköä tuottava maavoimala on Atrian aurinkosähköpuisto Seinäjoen Nurmossa. Seuraavaksi suurin on Lempäälän yrityspuisto. Suomen pohjoisin aurinkovoimala sijaitsee Inarin Näätämössä Nord1Marketissa. Aholan mukaan aurinkosähkö tuottaa jonkin verran enemmän Etelä-Suomessa kuin PohjoisSuomessa, missä tuotto on kuitenkin kesäaikana suurempi. Talvella, marraskuusta helmikuun loppuun, aurinkosähkön tuotto on EteläSuomessakin vain muutaman prosentin luokkaa koko vuoden tuotosta. – Suomeen tulee todennäköisesti vielä lisää isoja aurinkosähköä tuottavia maavoimalaitoksia, jotka myyvät energiaa sähkömarkkinoille. Toistaiseksi suurin osa aurinkosähköstä menee kuitenkin kotitalouksien ja yritysten omaan kulutukseen. ? ”Uusien aurinkopaneelien tehosta on jäljellä 25 vuoden jälkeen 80 prosenttia.” JERO AHOLA Energiatehokkuuden professori Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa (LUT) vuodesta 2009 lähtien. Toiminut Suomen edustajana Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) aurinkosähköohjelmassa vuodesta 2015. Perehtynyt sähkötoimisten laitteiden energiatehokkuuden parantamiseen. Tutkinut tulevaisuuden energiajärjestelmiä. Kiinnostunut tällä hetkellä muun muassa vedyn tuotannosta, Power-to-Xteknologioista, aurinkoja tuulienergiasta sekä älykkäistä sähköverkoista. Tekija?_06_2021_sisus.indd 19 Tekija?_06_2021_sisus.indd 19 9.6.2021 9.07 9.6.2021 9.07
6/2021 Tekijä 21 ? AJASSA V altion omistama Suomen Malmijalostus Oy toimii brittiyhtiö Johnson Mattheyn strategisena kumppanina Vaasassa. Suomalaisyhtiön perustehtävä on tuoda maahan aktiivista ja osaavaa pääomaa kaivossektorille. Se pyrkii luomaan integroidun sähköautoakkujen arvoketjun. Vaasan hanke on tulosta pitkäjänteisestä työstä. – Tarjoamme mahdollisuuden vastuulliseen akkutuotantoon vähäpäästöisen sähkön turvin. Maaperästämme löytyy lähes kaikkia akkumineraaleja, mikä on ainutlaatuista EU-maissa, luettelee vetovoimamme syitä johtava asiantuntija Jyrki Alkio työja elinkeinoministeriöstä. – Meillä on pitkä perinne metallurgiasta ja kaivosmineraaleihin liittyvää tutkimusosaamista. Investoijat osaavat arvostaa myös ennustettavaa ja vakaata toimintaympäristöä. Elinkeinoministeri Mika Lintilän viime kesänä asettaman työryhmän laatima kansallinen akkustrategia valmistui vuoden alussa. Maaliskuussa asetettiin akkualan kansallinen yhteistyöelin toteuttamaan akkustrategian linjauksia. Alkio toimii mainitun elimen varapuheenjohtajana. Johnson Mattheyn investointipäätös ei ole vielä lopullinen, mutta tehtaan toteutumista pidetään todennäköisenä. Akkualan osaajien puuttuminen voi muodostaa lupaavalle kehitykselle pullonkaulan. – Meiltä löytyy kansainvälisestikin arvostettuja tutkijoita erityisesti kierrätyksestä, mutta suorittavalla tasolla osaajia on vähemmän, Alkio pohtii. PITÄÄKÖ OSAAJIA HAKEA AASIASTA? Alkio uskoo akkumateriaalitehtaan työntekijän pääsevän alkuun perusprosessisosaamisella, mutta täydennyskoulutusta varmasti tarvitaan. Akkustrategiassakin korostetaan koulutuksen tarvetta. Teollisuusliiton erikoistutkija Mika Kärkkäinen on mielissään maahamme syntyvästä uudesta teollisuudenalasta, joka ylittää perinteiset toimialarajat. Mineraalin saattamisessa lopputuotteeksi tarvitaan kaivostoiminnan lisäksi osaamista ainakin metallinjalostuksesta, sähkölaitteiden valmistuksesta ja kemianteollisuudesta. – Akkuarvoketjusta jää puuttumaan akkukennojen valmistus. Suomeen pitäisi luoda samanlainen akkualan kotimainen kärkiyritys kuin Ruotsiin rakentumassa oleva akkutehdas Northvolt. – Kiireellisintä osaajapulaa voitaisiin helpottaa muuntokoulutuksella, Kärkkäinen arvelee muistuttaen vastikään tapahtuneista irtisanomispäätöksistä kemianja paperiteollisuudessa. Kärkkäisen mielestä uudelle toimialalle on tärkeää rakentaa koulutusväylät ammatilliseen ja korkeakoulutasoiseen koulutukseen. Jotta ei jäädä ”bulkkituotteiden” valmistajaksi, tutkimusja kehittämistoiminnalle on luotava edellytykset alusta lähtien, myös julkisen rahoituksen turvin. Alkion mukaan meilläkin voidaan tulevaisuudessa nähdä akkukennojen valmistusta. Northvoltin jättimäiselle akkutehtaalle Skellefteåssa on houkuteltu työntekijöitä niin Suomesta kuin Aasiastakin. Työntekijät siellä edustavat 30 kansallisuutta. – On mahdollista, että mekin palkkaamme osaajia eri puolilta maailmaa, jos toteamme työvoimapulan niin merkittäväksi, Alkio mainitsee. Akkuteollisuus tarvitsee osaajia Akkuteollisuudesta käyty keskustelu sai keväällä uutta virtaa, kun pörssiyhtiö Johnson Matthey ilmoitti rakentavansa Vaasaan akkumateriaalitehtaan. Satojen miljoonien eurojen investointi tuo satoja uusia työpaikkoja ja vahvistaa suomalaista akkuklusteria, josta on kasvamassa merkittävä tekijä eurooppalaisessa akkuarvoketjussa. TEKSTI MARKKU TASALA KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_06_2021_sisus.indd 21 Tekija?_06_2021_sisus.indd 21 9.6.2021 9.07 9.6.2021 9.07
22 Tekijä 6/2021 Suomeen muodostuu akkualan keskittymä Yhtiö kutsuukin itseään yhdeksi autoteollisuuden johtavista akkujärjestelmien toimittajista. KONGON KOBOLTIN EETTISET ONGELMAT Vuosikymmenen lopulla tarvitaan eurooppalaista autoteollisuutta varten 500 gigawattituntia akkukennoja vuodessa. Määrään uppoaa yli 700 000 tonnia prekursorija katodiaktiivimateriaaleja. Kapasiteettia on rakennettava Eurooppaan ripeästi. Johnson Matthey ilmoitti suunnittelevansa Vaasan tehtaan tuotannoksi 30 000 tonnia. Kun keskimääräinen täyssähköauton akun koko on noin 50 kWh, tarkoittaisi 500 gigawattituntia akkukennoja autoihin sijoitetuiksi akuiksi muutettuina noin 10 miljoonan sähköauton valmistustarvetta. Viime vuonna Euroopassa myytiin vajaat 1,4 miljoonaa sähköautoa hybridit mukaan luettuina. Täyssähköauton litiumioniakun valmistamiseen tarvitaan noin 50 kiloa nikkeliä, 8 kiloa litiumia sekä 7 kiloa kobolttia. Suomella on mineraalivarojensa ja muiden vahvuuksiensa pohjalta edellytykset vastata ainakin yhden ison sähköautojen akkuja valmistavan tehtaan katodimateriaalitarpeisiin. Paisuvassa akkuteollisuudessa on turvauduttava myös tuontiin. Kongon demokraattisesta tasavallasta rahdataan 60–70 prosenttia maailman käyttämästä koboltista. – Liikenteen sähköistyminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista ilman Kongon kobolttia, Hietanen toteaa. Kongoon liittyy eettisiä ongelmia, joiden taustalta löytyy lapsityövoiman hyväksikäyttöä ja korruptiota. Nuorempana tutkijana LUTyliopistossa työskentelevä Anna Härri toimi aiemmin Eettisen kaupan puolesta ry:n tutkijana. Hän vieraili Kongossa. Kobolttia salaa käsin louhivat artesaanikaivajat työskentelivät siellä vaarallisesti ilman suojavälineitä luhistumisvaarassa olevissa kaivoksissa. – He tekevät työtään ilman valvontaa ja myyvät löydöksensä torilla, Härri kertoo. Härrin mukaan suuri osa teollisista kobolttikaivoksista on kiinalaisomistuksessa. Tutkija ei toivo, että Kongosta lakattaisiin ostamasta kobolttia. – Jos niin tapahtuisi, kongolaiset kaivostyöntekijät putoaisivat tyhjän päälle. Kongo on haavoittuvainen valtio. Äärimmäisen köyhyyden ja korruption vuoksi yhteiskuntaa ei ole kyetty rakentamaan terveelle pohjalle. Härri on tyytyväinen tiukentuvasta suhtautumisesta myös kaivosteollisuudessa tapahtuviin ihmisoikeusloukkauksiin. Euroopan unioni julkisti vuonna 2019 Euroopan vihreän kehityksen Green Akkuteollisuus on Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtajan Matti Hietasen mukaan keskittynyt Aasiaan: Kiinaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan. EU:n tavoitteena on luoda kilpailukykyinen ja kestävä akkuteollisuus myös Eurooppaan. Akkuteollisuuden ajureita ovat yhteiskunnissa ja liikenteessä kaikkialla tapahtuva sähköistyminen. Euroopan komission ehdotuksessa akkuasetukseksi todetaan, että heinäkuun 2024 alusta EU:n markkinoille saa tuoda vain sellaisia teollisuusja ajovoima-akkuja, joille on olemassa viralliset tiedot hiilijalanjäljestä. Sähköauton arvosta peräti 40 prosenttia on akussa. Vastuullisesti tuotettujen akkujen kysyntä tulee jyrkästi kasvamaan. – Akkukennotehtaita on tällä hetkellä Eurooppaan suunnitteilla jo kolmisenkymmentä. Se kapasiteetti on rakentumassa, Hietanen selventää. – Mutta mentäessä akkuarvoketjussa taaksepäin katodiaktiivimateriaaleihin ja prekursoreihin huomaamme, ettei niitä täällä valmisteta vielä lainkaan. Katodi on akkukennon arvokkain osa, elektrodi, jolla tapahtuu pelkistymisreaktio. Prekursorimateriaalia eli esiastetta käytetään katodiaktiivimateriaalin valmistukseen. Jälkimmäistä käytetään akkukennon valmistukseen. – Akkumateriaaleja tekee vain kolme eurooppalaista toimijaa. Niidenkin tuotanto on Aasiassa. Vaasan hankkeen toteuduttua kaikki kolme ovat täällä. Suomesta on muodostumassa merkittävä keskittymä, Hietanen iloitsee. Maailman johtava sähköajoneuvojen akkumateriaalien tuottaja, saksalainen Basf rakentaa parhaillaan Harjavaltaan katodimateriaalin esiasetta, prekursoreita, valmistavaa tehdasta. Puolaan katodimateriaalitehdasta pystyttävä belgialainen Umicor osti pari vuotta sitten puolikkaan Kokkolassa kobolttia jalostavasta amerikkalaisomisteisesta Freeport Cobaltista. Kemianyhtiö Johnson Matthey rakentaa prekursorija katodiaktiivimateriaalitehdasta Puolaan ja suunnittelee nyt toista samanlaista Suomeen. – Suomen Malmijalostuksella on käynnissä prekursorija katodiaktiivimateriaalihankkeet Kotkassa ja Haminassa. Siellä on ympäristövaikutusten arviointi valmistumassa. Haminan tehtaan investointia valmistelemme yhdessä kiinalaisen CNGR Advanced Materialin kanssa. Akkuteollisuudessa tapahtuu kotimaassa tällä hetkellä paljon. Valmet Automotive on lyhyessä ajassa rakentanut yhden akkutehtaan Saloon, toinen on rakenteilla Uuteenkaupunkiin ja kolmannesta tehtaasta Saksaan tehtiin päätös keväällä. Tekija?_06_2021_sisus.indd 22 Tekija?_06_2021_sisus.indd 22 9.6.2021 9.07 9.6.2021 9.07
6/2021 Tekijä 23 AJASSA Deal -ohjelman, jonka tavoitteiden toteuttamisessa yritysvastuulla on tärkeä merkitys. EU-tason yritysvastuusääntelyllä edistetään vastuullista yritystoimintaa sekä minimoidaan sosiaaliset ja ympäristölliset haitat. Myös TEM tekee valmistelutyötä laatiakseen Suomen hallituksen esityksen asiassa. – Yritysvastuulaki on askel oikeaan suuntaan. On tärkeätä saada elinkeinotoiminnan eettiseen toteuttamiseen lainmukaisia reunaehtoja, jotta ei oltaisi yrityksen oman ilmoituksen varassa, Härri painottaa. Kansainvälinen akkuteollisuuskin on herännyt. Kongon hallitus perusti vuonna 2019 organisaation (EGC) parantamaan artesaanityövoiman olosuhteita. Viime vuonna yksi maailman suurimmista raaka-aineiden välittäjistä, Trafigura, teki viiden vuoden rahoitussopimuksen EGC:n kanssa. Sopimuksen tavoitteena on luoda valvottuja kaivosalueita, kauppapaikkoja ja logistiikkatoimintoja koboltin artesaanituotannolle Kongossa. AKKUASETUS TUO MYÖS AKKUPASSIN Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa EU:n uudeksi akkuasetukseksi viime vuoden lopulla. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii akkujen käytön lisäämistä useilla aloilla kuten liikenteessä, uusiutuvassa energiassa ja digitalisaatiossa. Käytettyjen akkujen keräystavoitetta jäsenmaille nostetaan portaittain. Kannettavien akkujen kierrätysasteen tulisi olla 65 prosenttia vuonna 2025 ja 70 prosenttia vuonna 2030. Isommista, kuten autojen käyttövoimaakuista, pyritään saamaan talteen kaikki. Niihin liitetään koko elinkaaren ajaksi akkupassi eli digitaalinen tuoteja käyttöhistoriaseloste. Vuonna 2025 koboltista, nikkelistä ja kuparista pitää saada talteen 90 prosenttia ja litiumista 35 prosenttia, vuonna 2030 lukujen tulisi olla 95 ja 70 prosenttia. Vuoteen 2030 mennessä akkuihin tulisi sekoitevelvoite, mikä tarkoittaa pakkoa käyttää tiettyä minimimäärää kierrätettyjä raaka-aineita neitseellisten joukossa. Fortumin tämän vuoden alussa valmistuneessa Ikaalisten kierrätyslaitoksessa akut käsitellään esikäsittelyn jälkeen mekaanisesti. Akuista eroteltu ”musta massa” viedään Harjavaltaan Fortumin hydrometallurgiseen laitokseen. Harjavallan teknologialla kyetään kierrättämään yhtiön kertoman mukaan yli 95 prosenttia akkujen koboltista, nikkelistä ja mangaanista. Suomen Malmijalostus ja maailman johtava jäljitettävyysratkaisujen toimittaja Circulor aloittivat keväällä strategisen yhteistyön. Akkuarvoketjussa Circulorin ratkaisua käytetään koboltin alkuperän jäljittämiseen jalostusja valmistusvaiheissa sekä hiilidioksidipäästöjen laskemiseen eri tuotantovaiheissa. GTK:n ja VTT:n toteuttama suomalainen BATtrace-tutkimushanke selvittää, miten metallien alkuaineiden ominaisuuksia tutkimalla saadaan hyödynnettävää tietoa raaka-aineen alkuperästä. Raaka-aineilla on tunnusomaiset piirteensä, joiden avulla voidaan mahdollisesti jäljittää jopa valmiin tuotteen materiaalien alkuperä. Koko tuotantoketjun jäljitettävyys on edellytys akkumateriaalien sertifioinnille. ? Tekija?_06_2021_sisus.indd 23 Tekija?_06_2021_sisus.indd 23 9.6.2021 9.07 9.6.2021 9.07
24 Tekijä 6/2021 ILMIÖ Jalostamalla arvo kasvaa TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ Rautakaupassa vasara maksaa enemmän kuin saman painoinen metallikappale. Tämä johtuu siitä, että vasaran valmistaja on lisännyt metallin arvoa tekemällä siitä tuotteen. Tämä on jalostamista. Vaikka jalostaminen saattaa kuulostaa enemmän eläintai kasvituotannon termiltä, sitä voi käyttää tuottavuuden mittaamisen apuna. Kun lasketaan JALOSTUSARVO, saadaan selville, KUINKA PALJON YRITYS ON LISÄNNYT TUOTTEIDENSA ARVOA OMALLA TOIMINNALLA. Tämä ARVONLISÄ koostuu henkilöstön palkoista, laitteisiin ja työvälineisiin käytetystä rahasta, ostetuista palveluista sekä yrityksen voitosta. Jalostusarvo voidaan laskea myös toista kautta. Tällöin yrityksen liikevaihdosta vähennetään yhtiön kustannukset, kuten raaka-aineiden ja palveluiden ostot sekä vuokrakulut. Jalostusarvoa voi nostaa muun muassa kehittämällä tuotantoa tehokkaammaksi tai keksimällä parempia tuotteita ja lisäpalveluita. Luotettu ja tunnettu brändi taas voi lisätä jalostusarvoa myymällä tuotteita kalliimmalla. Yksittäisenä lukuna jalostusarvo ei ole kovin hyödyllinen. Sen avulla voidaan kuitenkin laskea, kuinka paljon YKSI TYÖNTEKIJÄ KESKIMÄÄRIN LISÄÄ YRITYKSEN TUOTTEIDEN ARVOA TAI MIKÄ ON YRITYKSEN JALOSTUSARVO SUHTEESSA LIIKEVAIHTOON. Nämä lukemat kertovat TUOTTAVUUDESTA. Tuottavuus vaihtelee toimialojen välillä. Esimerkiksi rakennusalalla jalostusarvo työntekijää kohden on alhaisempi kuin teollisuudessa. Kiinnostavinta on verrata yhtiöiden lukemia saman toimialan sisällä, koska siten saa näkemystä yhtiöiden kilpailukyvystä. Jalostusarvo on eri asia kuin JALOSTUSASTE. Jalostusaste on sitä KORKEAMPI mitä ENEMMÄN TYÖTÄ ON TEHTY TUOTTEEN VALMISTAMISEEN. Jalostusasteen nostaminen ei automaattisesti tuota parempia voittoja. Pitkälle jalostettu tuote pitää myös pystyä valmistamaan järkevästi ja myymään riittävän korkealla hinnalla. Muuten käy niin, että korkean jalostusasteen tuotteista huolimatta yhtiön jalostusarvo on kilpailijoihin verrattuna huono. Joskus vientiyhtiön ei kannata jalostaa tuotetta kovin pitkälle, koska tullimaksut voivat nostaa valmiimpien tuotteiden hintaa useita prosentteja. UUDET RATKAISUT TUOVAT ARVOA Suomen talouden rakennetta on usein parjattu siitä, että liian suuri osa yrityksistä tekee niin sanottuja välituotteita. Näillä tarkoitetaan esimerkiksi osia, joita asennetaan isompiin koneisiin. Suoraan kuluttajille myyminen tuo usein enemmän tuottoja, mutta se vaatii erityistä osaamista. Jalostusarvon parantaminen kannattaakin rakentaa yhtiössä jo olevan osaamisen ympärille. Moni suomalainen alihankkijayhtiö on päättänyt nostaa jalostusarvoaan kehittämällä omaa tuotantoa sujuvammaksi ja tehokkaammaksi. Alihankkijana toimiminen ei välttämättä tarkoita jatkuvaa tehostamista. Alihankkija voi myös alkaa valmistaa asiakkaalle entistä isompia kokonaisuuksia tai kehittää täysin uusia tuotteita tai palveluita. MAINE KASVATTAA ARVOA Jalostusarvon nostaminen on usein maailmanlaajuinen palapeli, johon kuuluvat esimerkiksi kustannusten hallinta, mielikuva yhtiöstä, tuotteiden käytettävyys ja patenttien määrä. Ajatellaan vaikka kännyköitä. Käytännössä kaikki kännykkävalmistajat ostavat tuotannon halvan työvoiman maista, ja kaikissa kännyköissä on myös varsin samanlaista tekniikkaa. Silti monet haluavat maksaa Applen kännyköistä enemmän kuin muista. Apple on onnistunut luomaan sellaisen käyttökokemuksen, joka miellyttää monia. Applen jalostusarvo on suunnittelutyössä, patenteissa ja laitteen ympärille luodussa sovelluskaupassa. Kaikki nämä tiivistyvät nykypäivänä Applen brändiin. JALOSTUSARVO TYÖNTEKIJÄÄ KOHDEN ERI TOIMIALOILLA VUONNA 2019 1 000 euroa / henkilö Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Rakentaminen Kauppa 120 100 80 60 40 20 Lä hd e: Ti la st ok es ku s Tekija?_06_2021_sisus.indd 24 Tekija?_06_2021_sisus.indd 24 9.6.2021 9.07 9.6.2021 9.07
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Maalaa kirkkain värein ja rohkein vedoin – turvaa elämääsi henkivakuutuksella Elämä on elämyksiä ja kokemuksia varten. Elä itsesi näköistä elämää ja huomaa syy hymyyn. Kun sinulle rakkaat ihmiset on vakuutettu, niin ei tarvitse murehtia menneisyyttä tai tulevaisuutta, sillä elämä on tässä ja nyt. Teollisuusliiton jäsenenä saat nyt 30 % alennuksen 1.1.–31.7.2021 ostettuun Henkikultatai Parikultavakuutukseen ensimmäiseksi vuodeksi. Henkikulta ja Parikulta ovat ammattiliittoon kuuluville Turvan asiakkaille yksinoikeudella tarjottavia kuolemanvaravakuutuksia, jotka myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Ensimmäisen vuoden jälkeenkään ei hinta päätä huimaa, vaan se on räätälöity ammattiliiton jäsenille edulliseksi. Hyödynnä etusi ja soita 01019 5110 tai jätä tarjouspyyntö osoitteessa turva.fi/teollisuusliitto. Etu ei tällä kertaa koske verkosta ostettua henkivakuutusta. –30 % Teollisuusliiton jäsenenä saat Henkikultatai Parikulta-vakuutuksen ensimmäiseksi vuodeksi. Maalaa sinä seuraavaksi vaikka Tyrannosaurus rex, niin minä maalaan äidille kukkia. 210x297_Tekija_henkivakuutus_032021.indd 1 210x297_Tekija_henkivakuutus_032021.indd 1 21.4.2021 7.26.39 21.4.2021 7.26.39 Tekija?_06_2021_sisus.indd 25 Tekija?_06_2021_sisus.indd 25 9.6.2021 9.08 9.6.2021 9.08
6/2021 Tekijä 27 TYÖSSÄ ? Kalusteita elämän keskelle Askon sohvatehtaan työntekijät valmistavat sohvia, nojatuoleja ja sänkyjä ennätyksellisen kysynnän tahtiin. Korona-aikana ihmisillä on ollut aikaa oman kodin sisustamiseen. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT LAURI ROTKO ? Verhoilija Sirpa Leppäniemen käsittelyssä nojatuoli saa kangaspäällisen. Hän on työskennellyt verhoilualalla 35 vuotta. Tekija?_06_2021_sisus.indd 27 Tekija?_06_2021_sisus.indd 27 9.6.2021 9.08 9.6.2021 9.08
28 Tekijä 6/2021 O mpelukoneet naksuttavat, paineilmanaulaimet poksahtelevat ja liimaruiskut suhisevat Lahdessa Askon sohvatehtaalla, jossa valmistuu päivittäin 100–150 sohvaa ja nojatuolia. Suorakaiteen muotoisen tehdashallin pinta-ala on hieman suurempi kuin kahden täysimittaisen jalkapallokentän. Olohuoneen istumakalusteiden lisäksi tehtaalla valmistetaan erilaisia sänkyjä. Yrityksen nimi on Insofa Oy, mutta monet tuntevat sen perinteisellä aputoiminimellä Askon sohvatehdas. Tehtaalla valmistuu noin puolet Askon myymälöissä kaupatuista sohvista. POIKKEUSAIKANA KOVA KYSYNTÄ Tehtaalla on korona-aikana valmistettu sohvia täydellä kapasiteetilla. Pandemian alussa myynti INSOFA OY PERUSTETTU 1918. Tunnetaan myös aputoiminimellä Askon sohvatehdas. KOTIPAIKKA Lahti TUOTANTO Olohuoneen istumakalusteet sekä sängyt HENKILÖSTÖ 73, josta tuotannossa 66 LIIKEVAIHTO 8,5 milj. euroa (2020) ? Pääluottamusmies Saija Suonio kertoo, että sohvaa verhoillessa saattaa tulla kuvitelleeksi, millaiseen kotiin tuote on menossa. Tekija?_06_2021_sisus.indd 28 Tekija?_06_2021_sisus.indd 28 9.6.2021 9.09 9.6.2021 9.09
6/2021 Tekijä 29 TYÖSSÄ ? sakkasi, mutta kesästä 2020 tahti on ollut ennätyksellistä. Poikkeusaika on pitänyt ihmiset kotona sisustuksen keskellä. Monella on ollut aikaa miettiä, mitä hankkia omaan kotiinsa. – Haipakkaa saa mennä, mutta positiivisella fiiliksellä. Tällaisena aikana on hyvä, että on töitä, sanoo pääluottamusmies Saija Suonio. Suonio on työskennellyt Insofalla kahteen otteeseen. Ensimmäisen työskentelyajan jälkeen hän opiskeli lähihoitajaksi ja teki töitä kotihoidossa yli kolme vuotta. Paluu sohvatehtaalle tuli ajankohtaiseksi, sillä kotihoidossa työ oli todella kiireistä. – Ei ollut järkeä, kun perhettä ei nähnyt moneen päivään, Suonio kertoo. Verhoilijana työskentelevä Suonio on työskennellyt sohvatehtaalla paluun jälkeen kolme vuotta. Aiemmin hän on tehnyt töitä myös liimauksessa ja leikkaamossa. KYLVETTY HUUMORI KUKKII Suonio aloitti vuoden alussa pääluottamusmiehenä. – Keltanokka olen vielä. Pikkuhiljaa opin lisää. Uuteen luottamustehtävään liittyvät opinnot ovat olleet koronan takia etäopiskelua. Suonio jakaa kiitosta edeltäjälleen, jolta on saanut tarpeen tullen apua. Insofalla työporukka on ottanut korona-ajan vaatimukset hyvin vastaan. Ruokataukoja on rytmitetty uusiksi ja ylimääräisiä kohtaamisia on muutenkin vähennetty. – Yritetään pitää toisistamme huolta, Suonio sanoo. Työyhteisön henkeä hän pitää kaikkiaan hyvänä. Isossa porukassa kaikki eivät aina tule toimeen, mutta pääosin huumori kukkii ja fiilis on kohdillaan. ? Sohvatehtaan pinta-ala on noin 15 000 neliömetriä, eli hieman enemmän kuin kahden jalkapallokentän ala yhteensä. Tekija?_06_2021_sisus.indd 29 Tekija?_06_2021_sisus.indd 29 9.6.2021 9.09 9.6.2021 9.09
30 Tekijä 6/2021 30 Tekijä 6/2021 – Ihmiset osaavat kylvää hyvää ympärilleen, Suonio sanoo. Tehtaalla on henkilöstöä kaikkiaan 73, joista 66 on tuotannon työntekijöitä. Naisia on töissä 40 ja miehiä 33. Töissä on sekä kohta eläkkeelle jääviä että nuoria. Keski-ikä on noin 46 vuotta. Suonio laskee, että naisia on enemmän töissä alkutuotannossa ja ompelussa. Miehiä taas on enemmän kokoonpanossa ja viimeistelytöissä. Sohvatehtaalla järjestäytymisaste on Suonion mukaan yli 90 prosentin luokkaa. OSISTA VALMIIKSI KALUSTEIKSI Sohvan synty tehtaalla alkaa pehmusteiden, kankaiden sekä runko-osien vastaanotosta. Alkutuotannossa osa kankaista käsitellään verhoilusuoja-aineella. Tämän jälkeen kankaat ? Toista päiväänsä tehtaalla työskentelevä Mikko Asp kasaa sohvien runkoja. Ompelija Mirva Wellingin vastamelukuulokkeet peittävät tehtaan äänet ja soittavat tanssimusiikkia. ”Ompelu tulee selkärangasta, kun sitä on tehnyt yli 40 vuotta.” MIRVA WELLING Ompelija leikataan muotoonsa. Robotit hoitavat pääosan leikkuutöistä. Seuraavaksi kankaat kuljetetaan ompelun esivaiheisiin, joissa niihin kiinnitetään muun muassa vetoketjut. Kokoonpano-ompelussa kangaspaloista tehdään valmiita runkopäällisiä ja tyynyjen päällisiä. Tyynyt täytetään koneellisesti. Viimeistelytuotannon puolella sohvien puuosat ja runkomekanismit kasataan valmiiksi rungoiksi. Tämän jälkeen runkoihin liimataan pehmusteet. Seuraavaksi kalustoverhoilija vetää runkopäällisen paikalleen ja niittaa sen kiinni. Tämän jälkeen istuinpehmusteet laitetaan paikoilleen ja valitaan oikeat jalat sohvan mukaan. Kalustoverhoilija myös varmistaa tuotteen laadun ja laittaa nimellään varustetun mestarimerkin tuotteeseen. Valmis sohva pakataan ja lähetetään asiakkaalle. OMPELUA MUSIIKIN TAHTIIN Mirva Wellingin työpisteessä ompelukone tikkaa ja vastamelukuulokkeissa soi tanssimusiikki. Koronaaikana ei pääse tansseihin, joten hieman pitää jammailla työpisteessä. Welling on työskennellyt Insofalla ompelijana vuodesta 2015. Ensin hän työskenteli työnvuokrausfirman kautta, mutta tuli sittemmin vakinaistetuksi. Hän työskenteli ennen Insofaa noin 30 vuotta vaateompelijana edellisen työpaikan konkurssiin saakka. – Ompelu tulee selkärangasta, kun sitä on tehnyt yli 40 vuotta, Welling toteaa. Työstettävät materiaalit ovat suurin erottava tekijä vaatteiden ja sohvakankaiden ompelussa. – Onhan se ihan valtava ero. Vaatteet ovat kevyitä, ja sohvanompelu raskasta, Welling sanoo. Nykyisissä töissä tahti on usein kova, sillä päivässä urakkatahdilla valmistuu 10–12 sohvaa. Hän kertoo, että kädet ja muut jäsenet ovat kuitenkin kestäneet yllättävän hyvin pitkän työuran. TAITO HÄVIÄÄ, JOS EI KOULUTETA Sohvamalliston vaihtuvuus on Wellingille virkistävä tekijä. – Kun tulee uusi malli, niin joutuu aina skarppaamaan. Muutaman toiston jälkeen uusi malli on jo ulkomuistissa ja siihen on helppo palata myöhemmin. Kehitettävää hän näkee alan palkkauksessa ja muissa työehdoissa. Tekija?_06_2021_sisus.indd 30 Tekija?_06_2021_sisus.indd 30 9.6.2021 9.09 9.6.2021 9.09
6/2021 Tekijä 31 ? TYÖSSÄ – Työehtosopimukset eivät ole tasa-arvoisia ammattialoittain. Niitä pitäisi kehittää, Welling sanoo. Ompeluintoa hänellä riittää satunnaisesti myös vapaa-ajalle. – Kun tekee itselle puseron tai hameen, niin tulee vaihtelua sohvan ompelulle. 1970-luvulla teollisuusompelijan koulutuksen hankkinut Welling on huolissaan suomalaisen ompelutaidon säilymisestä, sillä nykyisin koulutusta on vähän. – Taito häviää, jos ei kouluteta. VAIHTELU VOI MYÖS KULUTTAA Sohvien ja sänkyjen valmistuksessa työskentelevä päällystäjä Ferenc Juhász kertoo, että monipuoliset tehtävät tuovat vaihtelua ja mielekkyyttä työhön. – Työhön kuuluu tehtäviä verhoilusta liimaukseen. Kokovaltaisesti tulee tehtyä, Juhász sanoo. Kolme vuotta vakituisesti sohvatehtaalla työskennellyt Juhász oli aiemmin useita kesiä tehtaalla töissä. Moniosaaminen voi olla myös kuluttavaa, sillä tehtävästä toiseen vaihtaminen vie energiaa. Optimi olisi, jos saisi tehdä samaa työtä ainakin pari päivää putkeen. – Jos osaa paljon eri asioita, niin heitellään helposti paikasta toiseen, Juhász sanoo. Puuartesaanin ja verhoilijan koulutukset suorittanut Juhász pohtii, että liikunnallinen elämä on auttanut jaksamaan töissä ja pitänyt jäsenet ehjinä. TYÖASIAT JÄÄVÄT TEHTAALLE Sirpa Leppäniemi on työskennellyt verhoilualalla 35 vuotta. Askon sohvatehtaalla hän on verhoillut nyt kolmisen vuotta. Käytännössä työ on sohvien ja tuolien verhoilukankaiden niittaamista kiinni runkoon. – Tykkään verhoiluhommasta. Jonkun verran olen ollut ompelupuolellakin, Leppäniemi kertoo. Aiemmin hän on ollut verhoilualan yrittäjänä 17 vuoden ajan. – Yrittäjänä on se oma vapaus. Pystyy, saa ja joutuu tekemään monipuolisesti, Leppäniemi pohtii. Palkkatyössä on vastaavasti omat hyvät puolensa. Tehtaalta kotiin lähtiessä voi yleensä jättää työasiat työpaikalle. ? Harlekiininojatuolin rungon linjat miellyttävät sisustajia. 30 vuotta mallistossa ollut tuoli on edelleen suosituin tuote. TILAUSKALUSTEITA MONENLAISIIN KOTEIHIN Askon sohvatehtaalla valmistetaan sohvat asiakkaan valitsemista kankaista. Ferenc Juhász pohtii, että tilauksesta tekeminen on mielekkäämpää kuin tuotteiden valmistaminen varastoon kauppoja odottamaan. – Se motivoi ainakin itseäni, Juhász kertoo. Erikoiset materiaalit ja väritykset ovat panneet Mirva Wellingin miettimään, millaiseen kotiin persoonalliset sohvat ovat mahdollisesti menossa. – Ihmiset osaavat tilata aika räväköitäkin kankaita, niin ehkä kotikin on räväkkä, Welling sanoo. Myös oman sohvan ompeleminen ennen eläkkeelle jäämistä on käynyt mielessä. – Yksi lempivärini on kaunis turkoosi. Siitä olen haaveillut, mutta aika näyttää, Welling pohtii. Sirpa Leppäniemi pitää suomalaisia melko varovaisina sisustajina. Hillityt harmaat ja beiget ovat kestosuosikkeja. Valtavirrasta poikkeavat tilaukset ovat väripilkkuja myös tekijälle. – Jos on karkinpinkin värinen sohva, tulee mieleen, että se menee naistalouteen tai lastenhuoneeseen, Leppäniemi naurahtaa. Saija Suonio kertoo, että sohvaa verhoillessa saattaa kuvitella, minne tuote on menossa. – Välillä tulee mietittyä, millaiseen paikkaan tuote menee ja minkälainen ihminen siinä istuu, Suonio sanoo. Tekija?_06_2021_sisus.indd 31 Tekija?_06_2021_sisus.indd 31 9.6.2021 9.10 9.6.2021 9.10
32 Tekijä 6/2021 Sängyt mukaan mallistoon salilla, Leppäniemi kertaa työssä jaksamisen keinoja. TYÖTURVALLISUUS KEHITTYY Työsuojeluvaltuutettu Jere Kujala työskentelee Insofalla puuseppänä kollegan opintovapaan sijaisena. Kuusi vuotta tehtaalla töissä ollut Kujala on aiemmin työskennellyt muun muassa runkokasauksessa. Hän kertoo, että työvälineet ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Esimerkiksi paineilmalla toimivat runkonaulaimet ovat keventyneet. – Uudemmat eivät lyö niin paljoa käsille, Kujala sanoo. Hän kertoo, että työasentoihin on kiinnitetty huomiota. Työterveyshuollosta käy asiantuntijoita neuvomassa parempia työskentelyasentoja. – Vähän kun korjaa asentoa, niin kummasti helpottaa. Myös tehtaalla käytetyt aineet ovat seurannassa. Suunnitelmissa on esimerkiksi luopua viimeisestä liuotinpohjaisesta liimasta ja ottaa tilalle vesiohenteinen vaihtoehto. – Täytyy ottaa huomioon pitkäaikaiset vaikutukset. Aina parempi, kun vaihdetaan turvallisempiin aineisiin, Kujala toteaa. Korona-aikana monien työntekijöiden sosiaaliset piirit ovat pienentyneet oman perheen ja työpaikan sisälle. Hän arvelee, että työstä on tullut sosiaalisesti tärkeämpää, joten kitkaa on vältetty. – Ilmapiiri on jotenkin parantunut, Kujala arvioi. ? – Eihän sellaista työtä ole kenelläkään, että aina olisi ihanaa. Pääpiirteittäin olen tykännyt, Leppäniemi toteaa. Työpisteessä tärkeitä apuvälineitä ovat nostopöytä sekä verhoilupukki, johon nojatuolin saa kätevästi pyöriteltäväksi. Selällä nostamista täytyy välttää huonekaluja käsiteltäessä. – Kannattaa pitää fyysisestä kunnosta huolta. Venyttelen työpäivän päätteeksi ja käyn Askon sohvatehtaan historia alkaa vuodesta 1918, jolloin Asko Avonius perusti Lahteen puusepäntehtaan. Tehtaan nykyinen kiinteistö Lahdessa on valmistunut vuonna 1968. Tehdaspäällikkö Jyrki Vuorio kertoo, että tehdasmaiseen työskentelytapaan siirryttiin 1970-luvun kuluessa. 1990-luvulla Askon liiketoiminta hajaantui, kun esimerkiksi julkikalusteyksikkö myytiin pois. 2000-luvun puolella Indoor Group Oy osti Askon oikeudet, sohvatehtaan ja myymälät. Suomessa ja Baltiassa toimiva Indoor omistaa myös myymäläketju Sotkan. INVESTOINTEJA TUOTANTOON Tehtaan jatkuvasti elävässä mallistossa ovat kaikenlaiset olohuoneen istumakalusteet. – Parin–kolmen viikon välein tulee uusi tuote, Vuorio kertoo. Myös pitkäaikaisia suosikkeja löytyy valikoimasta. – Harlekiini-lepotuoli täyttää 30 vuotta tänä vuonna. Se on edelleen suosituin tuote mallistossa. Nykyisin sohvatehtaalla valmistetaan myös sänkyjä. Koetuotanto alkoi vuonna 2018, ja seuraavasta vuodesta alkaen Lahdessa on tehty sänkyjä kaikkiin Askon myymälöihin. Tehtaalla myös investoidaan sänkytuotantoon. – Ensin hankittiin patjanvalmistukseen pakkauskone, kesän aikana tulee sijaispatjojen päällystyskoneet, ja syksyllä automatiikkaa patjanvalmistukseen, Vuorio kertoo. Vuodelle 2022 on suunniteltu investointeja myös sohvatuotannon puolelle. Vuorion arvion mukaan sohvien tuotanto säilyy jatkossakin käsityöpainotteisena, sillä automaatio taipuu huonosti moniin sohvatuotannon vaatimuksiin. VASTUULLISET TEOT ESIIN Insofa aloitti keväällä Lahden kaupungin ilmastokumppanina. Mukaan lähteneet yritykset asettavat itselleen kehityskohteita. Sohvatehtaalla kohteina ovat jätelajittelun parantaminen, loisteputkivalaisimien uusiminen led-valoihin ja liuotinpohjaisesta liimasta luopuminen. Vuorio kertoo, että ilmastokumppanuus liittyy Indoor Groupissa menossa olevaan vastuullisuusprojektiin. Ilmastoasioiden lisäksi läpi käydään kaikki toiminta mukaan lukien työturvallisuus. – Sekä ympäristöettä muita asioita tehdään koko ajan, mutta emme ole toistaiseksi tuoneet niitä esiin, Vuorio sanoo ja viittaa esimerkiksi materiaalien korkeaan kotimaisuusasteeseen. ? Työsuojeluvaltuutettu Jere Kujala työskentelee puuseppänä. Hän valmistaa testikappaleet uusista mallistoon tulossa olevista sohvista. Tekija?_06_2021_sisus.indd 32 Tekija?_06_2021_sisus.indd 32 9.6.2021 9.10 9.6.2021 9.10
6/2021 Tekijä 33 ”Vaihtelu tekee työstä mielekkäämpää.” FERENC JUHÁSZ Päällystäjä TYÖSSÄ Tekija?_06_2021_sisus.indd 33 Tekija?_06_2021_sisus.indd 33 9.6.2021 9.10 9.6.2021 9.10
34 Tekijä 6/2021 TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Miksi meillä on kesäloma? S tressiä aiheuttavat nyt digitalisoituminen ja automaatio. – Työ vaatii jatkuvaa oppimista ja sitoutumista. Työ ja koko meidän elämämme on intensiivisempää, eikä työn kuormittavuus ole hirveästi muuttunut, mikä on aika yllättävääkin, Puttonen toteaa. LYHYTKIN LOMA VOI ELVYTTÄÄ – Lyhytkin loma, kun se on hyvin suunniteltu, voi antaa kokemuksen palautumisesta. Pidemmällä lomalla fysiikka toipuu kuitenkin paremmin. Saadaan uni–valverytmi terveemmäksi, elimistön kuormitus kevenee ja voimavarat uudistuvat. Pätkätyöläisillä ei ole useinkaan mahdollisuutta pitää lomaa lainkaan. – Töitä tehdään aina, kun saadaan. Pelätään ongelmia omaan talouteen, jos ei oteta seuraavaa työtä vastaan. KUN KESÄHELTEELLÄ OLLAANKIN TÖISSÄ ”Neljäsosa suomalaista kärsii merkittävästä työstressistä. Loman tarve ei ole vähentynyt, vaikka fyysisesti raskaat työt ovat vähentyneet”, toteaa vanhempi tutkija Sampsa Puttonen Työterveyslaitokselta. Pätkätyöläisten epävarmuus toimeentulosta ja mahdottomuus suunnitella elämäänsä eteenpäin muodostuvat yhdessä lomattomuuden kanssa koko elämänhallinnan ongelmaksi, johon yksilö ei terveellisten elämäntapojen vahtimisella useinkaan jaksa vaikuttaa. Nämä ovat julkisesta keskustelusta ”katveeseen” jääviä aiheita. – Sellaiset asiat, joista puhutaan, niillä on taipumus tulla korjatuiksi, Puttonen alleviivaa. Tutkijana hän tunnistaa, että perinteisissä työsuhteissa olevien toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden ongelmia, joista saadaan julkiselta sektorilta tilastotietoja, on helpompi tutkia kuin vaikka nollatuntisopparilaisten ongelmia. – Heikommassa työmarkkina-asemassa olevien, eikä vain jo valmiiksi varsin hyvinvoivien, ihmisten tutkiminen ja ongelmien korjausesitykset toisivat laajemmat vaikutukset työuriin, Puttonen kritisoi itseään ja suomalaista tiedeyhteisöä. – Toimimme hellestrategiassa ennakoiden, kuvaa autotehtaan työsuojeluvaltuutettu Jouni Wallin. Normaali työskentelylämpötila Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalla on 20–22 astetta. Pahimman hellekauden aikaan sisälämpötila voi olla 28, joissain tiloissa jopa yli 33 astetta. Kun säätiedotus ennustaa helteitä, aloitetaan kiinteistöstä. – Ilmanvaihto laitetaan maksimiin, millä on huomattava vaikutus pieniin, suljettuihin tiloihin. Viime kesänä koko tehtaalle hankittiin digitaaliset lämpöja kosteusmittarit. Wallin iloitsee, että nyt ei tarvitse enää arvailla tietoja analogisista mittareista. Toimenpiteiden vaikutusta voi vielä seurata rekisteröidystä datasta. – Osastoilla on viilennettyjä koppeja, ja viime kesänä pihalle hankittiin lisäksi isompia kylmäkontteja taukojen pitämistä varten. Hellepäivien iltoina ja öinä avataan isoimmat ovet. Osastoille on ostettu ja vuokrattu läjäpäin tuulettimia ja siirrettäviä ilmastointilaitteita, joita työntekijät kohdentavat parhaiksi katsomiinsa paikkoihin, Wallin kertoo. Urheilujuomatablettien tarjoaminen veteen sekoitettaviksi on tehnyt nesteytyksestä mieluisampaa. – Nuoret eivät aina tiedosta helteen riskejä. He haluavat näyttää. Mutta ei se niin mene, että käydään ensin McDonald’sin kautta ja sitten tullaan tänne pärjäämään 12 tuntia, Wallin viittaa terveellisten elämäntapojen painoarvoon. Kukin pääsee vuorollaan helletauolle, ja esimiehillä on Wallinista suuri vastuu. On tunnettava alaisensa ja heidän yksilölliset tarpeensa. Valtuutettu on kuitenkin tyytyväinen tehtaan nykyisiin käytäntöihin. – Täällä mennään turvallisuus edellä, ja koko ajan pyrimme olemaan kehityksen kärjessä, Wallin toteaa. IS TO CK Tekija?_06_2021_sisus.indd 34 Tekija?_06_2021_sisus.indd 34 9.6.2021 9.11 9.6.2021 9.11
? Onko kemikaalipakkauksen etiketissä oleva H-lauseke turvallisuuslauseke vai vaaralauseke? ? Liittyykö YK-numero nostolaiteturvallisuuteen vai vaarallisten aineiden kuljetukseen? ? Pakkauksessa on tälläinen merkki, mitä se tarkoittaa? ? Onko tupakointi sallittu työpaikalla, mikäli kaikki työtekijät antavat siihen suostumuksen? ? Saako alle 18-vuotias ajaa trukkia työpaikalla? ? Työpaikalla on työsuojelupäällikkö, vastaako hän yrityksen työturvallisuudesta? ? Saako yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän yrityksen työsuojeluvaltuutettu keskeyttää alihankkijan suorittaman vaarallisen työn? ? Voiko työnantaja valita työsuojeluvaltuutetun? VA STA UKS ET 1. H-L aus eke ilm ais ee vaa raa . 2. YKnum ero on vaa ral lis ten ain eid en niin san ott u rek ist eri num ero . 3. Vak ava a ter vey sva ara a. 4. Työ nte kijä ei saa työ ssä än alt ist ua tup aka nsa vul le, kos ka se on tod ett u syö päv aar alli sek si. Työ nte kijö ide n tai asi akk aid en käy tet täv iss ä ole vis sa sis äti loi ssa ei saa tup ako ida . Työ pai kal le voi daa n jär jes tää eri llin en tup ako int iti la, mut ta tup aka nsa vu ei saa kul keu tua alu eill e, joi ssa tup ako int i on kie lle tty . Eli ei saa . 5. Saa , mik äli seu raa vat ehd ot täy tty vät : Lai nsä ädä ntö ede lly ttä ä, ett ä tru kin kul jet taj alla on työ nan taj an ant am a kir jal lin en lup a tru kin käy ttö ön. Pel kkä kir jal lin en lup ala ppu ei kui ten kaa n riit ä, vaa n ”ty öna nta jan on enn en luv an ant am ist a var mis tet tav a, ett ä kul jet taj alla on riit täv ät kyv yt ja tai dot työ väl ine en tur val lis een käy ttä mis een ”. 6. Ei. Työ pai kal la tur val lis uudes ta vas taa lin jao rga nis aat io ja viim e käd ess ä toi mit usj oht aja . 7. Ei saa . Hän en pit ää ilm oit taa asi ast a om alle työ nan taj alle , jon ka on puu tut tav a vaa ral lis een työ ske nte lyt apa an. 8. Ei, työ suo jeluv alt uut etu n val int aoi keu s on työ nte kijö illä ja toi mih enk ilö illä sek ä yle mm illä toi mih enk ilö illä . 6/2021 Tekijä 35 TYÖSSÄ TIESITKÖ TÄMÄN? VIHJE: RATKO KESÄTYÖNTEKIJÄN KANSSA! KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Voiko työnantaja pakottaa käyttämään kasvomaskia koronaan vedoten? Työnantajalla on direktio-oikeuteen perustuen oikeus päättää, mitä suojaimia työssä täytyy käyttää, ja työntekijöillä on velvollisuus noudattaa ohjeita. Mikäli työssä on riskien arvioinnin perusteella kohonnut riski koronavirustartunnalle, pitää käyttää henkilösuojainta eikä kasvomaskia, sillä maski ei suojaa täysin koronalta. Vaikka merkittävää riskiä koronasta ei todeta, voi työnantaja direktio-oikeudellaan määrätä työntekijät käyttämään maskia. Tällöin perusteena voi olla esimerkiksi asiakasturvallisuus, epävarmuus keinoista säilyttää turvavälit tai yleisen turvallisuuden varmistaminen sillä, että mahdollisimman moni käyttää kasvomaskia. Työnantajan määräysvallan käytölle on oltava asialliset ja tasapuoliset perusteet. Viime kädessä työnjohto-oikeuden laajuus käydään tapauskohtaisesti läpi. VUOSILOMASTA MUISTETTAVAA VASTUULLISUUS PUNNITTIIN KEMIANTEOLLISUUS Responsible Care -vastuullisuusohjelman vuoden 2020 tulokset on julkaistu. Kasvihuonekaasupäästöt laskivat, vaikka energiaa kului saman verran kuin edellisenä vuonna. Uusiutuvan energian osuus on kasvussa, ja sen osuus oli viime vuonna 12 prosenttia. Yhä useampi yritys käytti tuotannossaan uusiutuvia raaka-aineita. Tuotannosta poistuvista materiaaleista 3 prosenttia oli sivuvirtoja ja jätteitä, joista 88 prosenttia hyödynnettiin raaka-aineina muualla tai energiana. Tapaturmien määrä laski. Kolmanneksessa yrityksistä ei tapahtunut omalle henkilöstölle eikä urakoitsijoille yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Lisätietoja: www.kemianteollisuus.fi > hae: Responsible Care OIKEUDET Jos sairastut vuosiloman aikana, sinulla on oikeus loman siirtoon vasta mahdollisten omavastuupäivien jälkeen. Omavastuu koskee yli neljän viikon vuosilomaa ja omavastuupäiviä on korkeintaan kuusi. Ne eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Niin sanotuilla lisäpäivillä työntekijälle taataan oikeus neljän viikon lomaan, jos työntekijä ei ole ansainnut täydeltä lomanmääräytymisvuodelta vähintään neljää viikkoa lomaa sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi. Lisätietoja: www.teollisuusliitto.fi, www.työsuojelu.fi TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ABC JULKAISTU OPAS Uusi Työsuojeluvaltuutetun ABC -opas kannustaa ymmärtämään, että valtuutetun pesti on mielenkiintoista yhteisten asioiden eteenpäin viemistä ja työpaikan työsuojelutoiminnan kehittämistä. ABC perehdyttää uuden valtuutetun hänen oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa, tutustuttaa tärkeimpiin lakikohtiin, neuvoo mistä löytää koulutusta ja antaa kosolti käytännön neuvoja. Opas muistuttaa, että Teollisuusliiton työvaltuutettuna ketään ei jätetä yksin. Lataa opas: www.teollisuusliitto.fi/ aineistot/tyoymparisto KES ÄVI SA Tekija?_06_2021_sisus.indd 35 Tekija?_06_2021_sisus.indd 35 9.6.2021 9.11 9.6.2021 9.11
36 Tekijä 6/2021 SOPEUTUJAT myynnissä. Sitten kilahti puhelin. PK Kapin toinen yrittäjä Arto Huhtinen soitti. Hän kysyi, josko saisi antaa Turusen numeron Kare Tikalle. Tikalla oli hoidettavanaan jo yksi jalkineyhtiö, Feelmax. Feelmax valmistutti jalkineita Aasiassa. Tuotteissa oli paljon laatuongelmia. Tikka oli vakuuttunut, että tuotanto kannattaa siirtää Lieksaan osaavampien ompelijoiden ja pohjanpaistajien käsiin. Mielessä muhi myös kokonaan uuden jalkinemalliston luominen. – Kare soitti kysyen, josko voisin tulla arvioimaan, mistä konkurssipesän koneista kannattaa tehdä tarjous. Juhannuksen kynnyksellä Kare soitti, että tarjous oli mennyt läpi, Turunen muistelee. BRÄNDIIN EI VARAA Konkurssipesän tuotantovälineet siirtyivät Tikan perustamalle Suomi Kenkä Oy:lle. Sen sijaan Ainoja Reino-brändien hinta karkasi käsistä. Brändi myytiin Finlaysonille. Finlaysonin toimitusjohtaja vakuutti medioiden haastatteluissa, ettei jalkineiden valmistus Vastoinkäymiset on tehty voitettaviksi Ainoja ja Reinoja Lieksassa valmistanut PK Kappi Oy teki konkurssin keväällä 2019. Siitä käynnistyi suomalaisen jalkinevalmistuksen vimmainen henkiinjäämiskamppailu. Nyt Suomi Kenkä hakee uutta nousua kansainvälisiltä markkinoilta. VERKKOKAUPPA PITÄÄ BISNEKSEN ELOSSA SUOMI KENKÄ OY: STARTTI KORONAPANDEMIA: MAAILMA PYSÄHTYY MUUTTO: TILAA TUOTANNOLLE JA VARASTOILLE AINO&REINO: KONKURSSI JA IRTISANOMINEN TULEVAISUUS: LUOTTAVAISENA KASVUA KOHTI TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN KUVAT JARNO ARTIKA ? Jo Aino-Reino-tehtaalla ompelijana työskennelleestä Satu Turusesta tuli Suomi Kengän ensimmäinen työntekijä. Nyt kenkiä valmistuu entisessä Rauhalan koulussa, missä Turunenkin opiskeli. Toimitusjohtaja Kare Tikka reissaa Helsingistä Lieksaan viikoittain. L ieksan jalkinetehtaan konkurssia seuranneet tapahtumat ovat kuin jännitystarina. Hermopeliä konkurssipesän kohtalosta, pisteliäitä kommentteja suomalaisen jalkinevalmistuksen mahdottomuudesta, koronapandemiaa, materiaalipulaa ja pettäneitä aikatauluja. Kun ompelija Satu Turusen viimeinen työpäivä jalkinetehtaalla oli konkurssin jälkeen päättynyt, hän pohti muuttoa pois Lieksasta. Rivitaloasuntokin oli jo Tekija?_06_2021_sisus.indd 36 Tekija?_06_2021_sisus.indd 36 9.6.2021 9.11 9.6.2021 9.11
6/2021 Tekijä 37 TYÖSSÄ TYÖSSÄ ole Suomessa kannattavaa. Ainojen ja Reinojen valmistuksen yhtiö siirsi Italiaan. – Suomalaisen brändin valmistuksen siirtyminen ulkomaille oli tyrmistys. Ei ole sen koomin täällä ihmiset panneet enää Ainoja ja Reinoja jalkaansa, Turunen puuskahtaa. TYÖSOPIMUS SYYSKUUSSA Syyskuussa 2019 Turusesta tuli Suomi Kengän ensimmäinen työntekijä. Ompelija oli ehtinyt hankkia myös pintakäsittelijän pätevyyden. Tositoimiin maalarina ja lattia-asentajana hän pääsi tuota pikaa ryhtyessään kunnostamaan Suomi Kengälle uusia tiloja Lieksaan. Samaan aikaan Tikka painiskeli Suomi Kengän tuotantokoneiden kanssa. Kävi ilmi, ettei vanhan kaluston tekniikka riittänyt uuden kenkämalliston tekemiseen. Oli investoitava uuteen. – Lokakuussa 2019 olimme tilanneet jalkineiden materiaaleja Aasiasta. Valmistuksen oli määrä käynnistyä tammi–helmikuussa 2020. Ei saatu materiaaleja, saatiin koronapandemia, Tikka päivittelee. Kun tekstiilituotanto Kiinassa viimein käynnistyi, ”joka ikinen tilkkutehdas aloitti hengitysmaskimateriaalin valmistamisen”. Materiaalitarpeissa käännyttiin hetkeksi eurooppalaisten toimittajien puoleen. Ensimmäiset Suomi Kengät valmistuivat Lieksassa toukokuussa 2020. Samaan aikaan koronan vuoksi jälleenmyyjät peruivat tilauksiaan. PELASTAVA VERKKOKAUPPA Materiaalitoimitukset Kiinasta takkuilevat edelleen. Konteissa tuotiin maskeja Kiinasta Eurooppaan. Nyt kontit lepäävät Euroopassa, tavarat liikkuvat kangerrellen. Merikuljetusten hinnat ovat kallistuneet rajusti. – Pari vuotta sitten kontti Kiinasta maksoi 800–1 000 taalaa, nyt 6 000–7 000 taalaa, Tikka kauhistelee. Logistiikan hätäratkaisuna on käytetty Siperiaa halkovia junaraiteita. Kerran junalasti jäi tulematta, kun mutavyöry rikkoi radan. Vastoinkäymisistä huolimatta 11 työntekijää tekee töitä Suomi Kengässä luottavaisin mielin. Koronan vuoksi saatu 100 000 euron tuki käytettiin verkkokaupan kehittämiseen. Juuri verkkokauppa on pitänyt talouden plussalla. Verkko on myyntikanavista tärkein, jälleenmyyjiä ovat muun muassa Kesko, Halonen ja Kärkkäinen. Pankakoskelle entiseen K-markettiin kunnostetut tilat kävivät pian pieniksi. Jalkinetehdas muutti viime vuodenvaihteessa tyhjäksi jääneen Rauhalan koulun tiloihin. Nyt tilaa on reippaat 1 200 neliötä. Seuraava haaste on tuotannon pullonkaula – jalkineita valmistuu nyt 30 000 parin vuosivauhdilla. Kysyntää olisi selkeästi isommalle määrälle. Kasvua Suomi Kenkä aikoo hakea kansainvälisiltä markkinoilta. ? JÄRKYTYKSEN PAIKKA ? Suomalaiskotien aiemmin kylmillä lattioilla ehdittiin tepsutella Ainoja Reino-tossuilla lähes 90 vuoden ajan. Alkujaan tossuja valmisti Suomen Kumitehdas Oy, sittemmin Nokian Jalkineet Oy. ? Vuonna 2004 Ainojen ja Reinojen valmistus siirtyi PK Kappi Oy:lle, joka ryhtyi valmistamaan jalkineita Lieksassa. Tossukauppa kävi hyvin, huippuvuosi oli 2010. Lieksassa kotijalkineiksikin tituleerattuja tossuja ehdittiin valmistaa noin 2,6 miljoonan parin verran. ? Maaliskuussa 2019 tehtaan ovesta sisään kävelivät asianajotoimiston lakimiehet; PK Kappi oli ajautunut konkurssiin. Tehtaan kaikki 17 työntekijää irtisanottiin. ? Konkurssi koski suomalaisten sieluun. Some räjähti ja media tehtaili otsikoita. Suomalaiset terapoivat menetystä jakamalla Ainoja Reino-tarinoitaan. Loppuhuipennuksena tehtaan verkkokauppa kaatui, kun väki rynnisti ostamaan vielä yhdet Ainot ja Reinot. ? Lieksan tehtaalla yli 10 vuotta työskennellyt Satu Turunen kuvaili tuntojaan eräässä haastattelussa ”järkytyksen paikaksi”. Lakitoimiston juristi kommentoi asiaa toiveikkaasti toteamalla, että jatkaja etsitään ripeästi niin, että uusi yrittäjä pääsee hyppäämään liikkuvaan junaan. Vaan eivätpä asiat sitten menneetkään niin kuin Strömsössä. TYÖSSÄ TYÖSSÄ Mari Virtanen (vas.) matkaa Lieksaan Vihdistä auttamaan tilausten hoitamisessa. Tilauksia käsitellään entisessä kemian luokassa samoissa tiloissa ompelijoiden kanssa. Tilaukset, paisto, ompelu, töiden järjestely, postitukset – moniosaaja Satu Turunen on Kare Tikan oikea käsi. Suomi Kenkien pohjien valmistuksessa päkiän ja kannan alle pannaan kovempaa rouhetta, muualle pehmeämpää. Näin pohjasta saadaan jalalle mahdollisimman joustava. Suomi Kenkä panostaa jalkineiden terveysvaikutuksiin, jatkossa voimakkaammin lasten jalkineisiin. ”Tuotanto kannatti siirtää Lieksaan osaavampien ompelijoiden ja pohjanpaistajien käsiin.” Tekija?_06_2021_sisus.indd 37 Tekija?_06_2021_sisus.indd 37 9.6.2021 9.11 9.6.2021 9.11
LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. First Step -kurssit elokuussa First Step -kursseja Murikassa elokuussa Suuren suosion saavuttaneilla First Step -kursseilla opiskellaan ajankohtaisia asioita ja liikutaan yhdessä. Kurssit on suunnattu ensisijaisesti jäsenille, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet Murikan kursseille. Kurssille osallistuvan ei tarvitse olla ammattiosaston tai työpaikan luottamustehtävässä, vaan riittää, että osallistuja on kiinnostunut kurssilla käsiteltävistä asioista. Kurssien liikuntaosuudesta vastaa Varalan Urheiluopisto. ? First Step – työelämän pelisäännöt ja liikunnan ilo 9.—13.8. ? First Step – työturvallisuuteen ja terveyteen 9.—13.8. ? First Step – yhdessä toimiminen ja liikunnan ilo 9.—13.8. Tule Murikkaan kursseille MURIKAN KURSSEJA ? 16.–20.8. Tietotekniikan jatkokurssi ? 23.—27.8. Työsuojelun peruskurssi ? 23.—25.8. Yritystalous ? 23.—27.8. Luottamusmiesten jatkokurssi ? 30.—31.8. Avaimia luottamushenkilöiden jaksamiseen ? 30.—31.8. EWC-peruskurssi ? 30.8.—3.9. Työsuojelun jatkokurssi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Työllistymispalveluja verkossa Teollisuusliiton Urapalvelut ja duunivalmennus -portaalissa on apua työnhakuun. Käytä palvelua silloin, kun sinulle parhaiten sopii. www.urapalvelut.fi/teollisuusliitto Tekija?_06_2021_sisus.indd 38 Tekija?_06_2021_sisus.indd 38 9.6.2021 9.11 9.6.2021 9.11
6/2021 Tekijä 39 LIITOSSA LE H TI KU VA / A FP MAAILMA Lernfabrik inhimillistää uutta teknologiaa SAKSA Miten robotit ja digitaalinen tekniikka vaikuttavat työoloihin? Saksan metalliliitto IG Metallilla on kunnianhimoinen Työ ja uudistuminen -hanke, jolla se valmistaa jäseniään muutoksiin. Yksi osa tätä on Bochumissa sijaitseva Lernfabrik , Oppitehdas. Liitto on muutaman viime vuoden aikana opastanut Lernfabrikissa useita satoja keskisuurten teollisuusyritysten yritysneuvostojen jäseniä uuteen teollisuustekniikkaan. Yritysneuvostot ovat lailla määriteltyjä, työntekijöiden valitsemia elimiä, jotka valvovat heidän etujaan. Lernfabrik on liiton ja Ruhrin teollisuusalueen sydämessä sijaitsevan Bochumin korkeakoulun yhteinen hanke. IG Metall solmi jo vuonna 1975 yhteistyösopimuksen korkeakoulun kanssa työelämän ja tutkimuksen lähentämisestä. Vuonna 2008 ne perustivat työn parantamisen kokeilutehtaan Bochumiin, ja vuonna 2018 se suureni sekä keskittyi uuteen teknologiaan. Nyt Lernfabrikissa voi tutustua teollisuusrobottien osaamiseen, 3D-tulostustekniikkaan ja digitaalisiin järjestelmiin. Monia voi myös itse kokeilla. Liittoa ei kiinnosta teknologia sinänsä. Se haluaa valmistautua siihen, mitä uusi teknologia merkitsee ihmisille, heidän työlleen ja työn järjestämisen tavoille. – Yritysneuvoston jäseninä meidän on ohjattava ja säädeltävä tätä prosessia. Jotta voimme keskustella yrityksen johdon kanssa samalla tasolla, hankimme täällä tietoa, sanoo hissitehtaan yritysneuvoston KAMERAT POIS PAKKAAMOSTA PANAMA Valvontakameroiden asettaminen banaanipakkaamoon aiheutti parin viikon lakon Chiquitan viljelmillä Bocas del Toron alueella Panamassa. Työnantaja toimi kysymättä mitään ammattiliitolta. Työntekijät pitivät valvontaa nöyryyttävänä. Yritettyään turhaan saada työministeriötä toimimaan, liitto asetti 5 000 työntekijää lakkoon. Päivittäin viljelmillä pakataan 65 000 banaanilaatikkoa, mutta nyt sato jäi korjaamatta. Saavutettu sopimus poistaa kamerat ja vakuuttaa, ettei yhtiö ryhdy rankaisutoimiin liittoa tai lakkolaisia kohtaan. Vuonna 2002 yhtiö lakkautti lakon yhteydessä koko toimintansa Puerto Armuellesissa jättäen 3 000 ihmistä työttömäksi. HYVÄKSIKÄYTTÖÄ METSÄNHOIDOSSA RUOTSI Dagens Nyheter -sanomalehti julkaisi toukokuussa selvityksen ulkomaisten työntekijöiden laajasta hyväksikäytöstä metsänhoidossa. Lehden mukaan joka vuosi maahan tuodaan metsänhoitotöihin eri maista 5 000 kausityöläistä. Eräs eurooppalainen metsänistuttaja kertoo, että hänet pakotettiin tekemään 60 tunnin työviikkoa 1 880 euron kuukausipalkalla. Metsä-, puuja media-alojen GS-liiton puheenjohtaja Per-Olof Sjöö vahvistaa lehden tiedot. Hänen mukaansa metsänhoidossa tapahtuu usein, että ulkomaisille työntekijöille ei makseta työehtosopimuksen mukaisia lisiä ja työpäivät ovat liian pitkiä. Sjöö ei aseta kaikkea vastuuta joillekin epäreiluille alihankkijoille. Vastuu on työn tilaajilla ja suurilla metsäyhtiöillä, jotka painavat alihankinnan hinnat alas, Sjöö sanoo. – Pulma ei ole se, että metsänhoidon sektorilla on pari mätää omenaa, vaan koko puu on laho. jäsen Claudia König Deutsche Wellen haastattelussa. Kurssilla suunnitellaankin Lernfabrikissa nähdyn pohjalta, mitä omalla työpaikalla pitäisi tehdä. IG Metall satsaa paljon työelämän inhimillistämiseen, työssä jaksamiseen, joustavampiin työaikoihin ja työajan lyhentämiseen. Uusi teknologia voi olla siinä avuksi, liitto päättelee. Tai tehdä työstä ikävämpää, ellei kehitystä hallita oikein. – Haluamme nähdä kokonaisuuden. Emme tutki nykyään vain uutta teknologiaa, vaan sosiaalista näkökulmaa: kuinka esimerkiksi uusi robotti vaikuttaa tapaamme työskennellä? Pätevyysvaatimuksiin? Koulutukseen? Näin sanoo yksi Lernfabrikin 35 tutkijasta, Henning Oberc, Dagens Arbete -lehdessä. – Liitto on kiinnostunut myötämääräämisoikeudesta. Se kouluttaa työntekijöiden edustajat, jotta heistä tulee asioita ennakoivia, ei passiivisia seuraajia. Kun he tuntevat tekniikkaa, heillä on mahdollisuus vaikuttaa työpaikan oloihin ja siihen, että tekniikka todella huomioi ihmisen, Oberc sanoo. HEIKKI JOKINEN ? Saksan metalliliitto IG Metall kouluttaa hankkeella jäseniään työn muutokseen, jotta heillä on mahdollisuus vaikuttaa työpaikan oloihin ja siihen, että tekniikka huomioi ihmisen. Kuvan robotit maalasivat Volkswagenin koria autovalmistajan Wolfsburgin tehtaalla maaliskuussa 2019. Tekija?_06_2021_sisus.indd 39 Tekija?_06_2021_sisus.indd 39 9.6.2021 9.11 9.6.2021 9.11
Ku va : Sä rk än ni em i Kuterintie 226, 34260 Terälahti myynti@murikanranta.fi • p. 020 774 1500 • murikanranta.fi Särkänniemi-paketti kahdelle sisältäen: · majoitus aamiaisella · spa-osaston käyttö · rannekkeet Särkänniemeen #Frendikesä2021 Tuo ystäväsi ja/tai sukulaisesi majoittumaan meille kanssasi jäsenetuhintaan. Saatte yhdestä à la carte -ruokailustanne 50% alennuksen listahinnoistamme koko seurueelle ruokien osalta. (Minimi 2 aikuista. Varaukset tunnuksella #Frendikesä2021) Kesän jäsenetu paketit Teollisuu sliiton jäsenille! 162 € Mobilia-paketti kahdelle sisältäen: · majoitus aamiaisella · spa-osaston käyttö · liput Mobilia-autokylään ja Rallimuseoon 88 € Lue lisää ja tee varaus: murikanranta.fi/ jasenetu Paketit voimassa 28.6 – 14.8. Tekija?_06_2021_sisus.indd 40 Tekija?_06_2021_sisus.indd 40 9.6.2021 9.11 9.6.2021 9.11
55 SAI LIITON STIPENDIN OPISKELIJAT Teollisuusliiton stipendi myönnettiin kevään hakukierroksella 55 opiskelijalle. Toukokuun alussa päättyneenä hakuaikana stipendihakemuksia saapui yli 600 kappaletta. Stipendien jakamisessa on huomioitu alueellisuus ja sektorikohtaisuus niin, että stipendejä myönnetään liiton eri sopimusaloilla ja eri puolella Suomea opiskeleville nuorille. Seuraava hakukierros järjestetään syksyllä 2021. Katso stipendin saajat ja lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonstipendi 70 SAI PUURTAJA-DIPLOMIN Teollisuusliiton Puurtaja-diplomin sai tänä vuonna 70 henkilöä. Diplomilla osoitetaan arvostusta mittavasta urasta luottamustehtävässä. Puurtaja-termi viittaa ahkeraan, usein huomaamattomankin työn tekijään. Puurtajat saavat lahjakortin liiton verkkokauppaan Puotiin. Seuraavan kerran diplomia voi hakea ensi keväänä. Katso diplomin saajat ja lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/puurtaja SAK: KORONA ISKI ERITYISESTI DUUNARINAISIIN SELVITYS Korona-aika on iskenyt erityisen voimakkaasti SAK:laisten alojen naisiin. Heillä on ollut työssään miehiä yleisemmin pelkoa tartunnan saamisesta, heidän työnsä on muuttunut miehiä useammin kuormittavammaksi ja he voivat koronan seurauksena henkisesti huonommin kuin miehet, SAK:n jäsenkyselyn tulokset kertovat. Valtaosa SAK:laisissa ammateissa työskentelevistä ei ole voinut tehdä työtään etänä. SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä 85 prosenttia on ollut koronapandemian aikana työssään suorassa fyysisessä kontaktissa muihin ihmisiin. ? BLOGI: Riku Aalto: Tämä tauti ei saa levitä ? AVAAJA: Työehtosopimuksen arvo on tuhansia euroja vuodessa ? ”Mieluummin kuolen, kuin menen takaisin” – Suomalaisilla maatiloilla hyväksikäytetään ukrainalaisia työntekijöitä ? REPORTAASI: Murata valmistaa elintärkeitä antureita ? OIVALTAJA: Teollisuusliiton urapalveluja käyttänyt Esa Untinen: ”Elämä alkoi hymyillä” LUETUIMMAT TOUKOKUU www.tekijälehti.fi Työnantajien mielestää paikallinen sopiminen on sitä, että he määräävät miten asiat työpaikalla ovat, Riku Aalto kirjoitti. Ku va : Sä rk än ni em i KSR:N APURAHAHAKU TAAS ELOKUUSSA APURAHAT Kansan Sivistysrahasto (KSR) tukee apurahoilla sivistystyötä, kulttuuria, yhteiskunnallista tutkimusta ja kansainvälisen solidaarisuustyön tiedotusta. KSR:n kohderyhmänä on erityisesti suomalainen työikäinen väestö, ja sen alaisuudessa toimii oma erillinen Teollisuusliiton rahasto. Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti KSR:n verkkosivujen kautta 1.–31.8. Lue lisää: www.sivistysrahasto.fi KESÄDUUNARIINFO 31.8. asti ma–pe klo 9–15 puh. 0800 179 279 WhatsApp 040 747 1571 www.kesaduunari.fi SAK:n, Akavan ja STTK:n 6/2021 Tekijä 41 LYHYET LIITOSSA JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA ? Jäsenpalvelu siirtyy kesäaikaan (28.6.–6.8.). Puhelinpäivystys ma–pe klo 8.30–12. ? Luottamusmies, muistathan pyytää kesätyöntekijän jäseneksi. Liittymisen voi tehdä helposti ja nopeasti sähköisesti: www.teollisuusliitto.fi/liity-jaseneksi ? Vuonna 2021 jäsenmaksu on 1,33% ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi. Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Viikolla 21 lähetetään kuulemiskirje työnantajaperintäisille jäsenille, joiden jäsenmaksutiedoissa on katkoa ajalla 1.7.–31.12.2020. ? Jos saat kuulemiskirjeen, älä jätä tilaisuutta käyttämättä, vaan hoida jäsenyytesi kuntoon. Jos asiassa on epäselvyyttä, soita jäsenpalveluun puh. 020 690 446. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. ? Jäsenyysyksikkö toivottaa aurinkoista ja rentouttavaa kesää! KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄKORVAUKSET Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia juhannusaattona? www.teollisuusliitto.fi/arkipyhat SEURAA LIITON OHJEISTUKSIA KORONA Teollisuusliitto kerää keskitetysti koronavirusepidemiaan liittyvää tietoa liiton verkkosivujen koronasivuille. Sivuilta löydät olennaiset kysymykset ja vastaukset palkanmaksusta, korvauksista sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista koronavirusepidemiaan liittyen. www.teollisuusliitto.fi/korona Tekija?_06_2021_sisus.indd 41 Tekija?_06_2021_sisus.indd 41 9.6.2021 9.11 9.6.2021 9.11
42 Tekijä 6/2021 Han fixar kraftverken Niklas Wahlroos arbetsbeskrivning är kort men omfattande: ”Jag gör allt som inte elektrikerna gör.” ? Inget för höjdrädda. Under samma arbetsdag kan Wahlroos jobba på 50 meters höjd med utsikt över havet – eller under jorden. F ortums kraftvärmeverk i Finno i Esbo är borgåbon Niklas Wahlroos arbetsplats den här veckan. Med kraftvärme avses den energiteknik som gör det möjligt att samtidigt producera elektricitet och fjärrvärme med hög verkningsgrad. Det på 1970-talet invigda kraftverket har genomgått omfattande förändringar under de senaste åren. En stenkolspanna lades ner i fjol som en del av målet att minska på utsläppen i fjärrvärmeproduktionen fram till 2025. Men än så länge är det i gång och i pannorna skapas fjärrvärme för runt 200 000 hushåll i Esbo, Grankulla och Kyrkslätt. Det är Wahlroos arbetsgivare Caverion som sköter om underhållet på kraftverket. – Ibland är det större jobb och i mellan är det mindre. Ofta handlar det om att göra underhåll på så att de inte går sönder då processen är igång, för då blir det dyrt. I de här kraftverken är det ofta frågan om aska och kol och annat som sliter hårt på maskinerna. TEXT JOHANNES WARIS FOTO PATRIK LINDSTRÖM NIKLAS WAHLROOS Borgå Caverion Fackavdelning 254 Tekija?_06_2021_sisus.indd 42 Tekija?_06_2021_sisus.indd 42 9.6.2021 9.12 9.6.2021 9.12
6/2021 Tekijä 43 ARBETSLIVET Det handlar om mekaniskt underhåll och förebyggande service. Att lappa, svetsa, serva, underhålla, och ibland vänta på reservdelar. – Egentligen gör jag allt som ”strukarna”, eller elektrikerna, inte gör. Och det är inte så lite det. SNUBBLADE IN I BRANSCHEN Det är egentligen av en slump som det blev så att Wahlroos började jobba med mekaniskt underhåll och teknisk service för fem år sedan. – Jag är ju egentligen husbyggare och snickare till utbildningen, det har inte mycket att göra med det här. Men man lär ju sig på jobbet, säger Wahlroos. Han bodde med sin flickvän i Åbo där hon studerade. Wahlroos började se sig om efter arbete och svarade på en annons där en hyresfirma sökte arbetare till ett rivningsjobb på en månad. Det gick som det ibland går och den ena månaden blev två, sedan tre och till sist blev Wahlroos erbjuden anställning på Maintpartner, som företaget då hette. Caverion köpte upp Maintpartners verksamhet i Finland, Estland och Polen för två år sedan. Ungefär vid samma tidpunkt flyttade också Wahlroos tillbaka till Nyland och blev en del av teamet där. Själva enheten ligger i Vanda, men där har han knappt satt sin fot. I hans team jobbar runt 10 personer. De jobbar för det mesta i par, men den här veckan kör Wahlroos solo på grund av att arbetskompisen är på semester. – Den viktigaste orsaken till att man ska vara två är säkerheten. Det kan vara till exempel att den ena vaktar luckan då den andra jobbar inne i en cistern. Om något händer så kan det vara svårt att ta sig ut. Därför är vi två. En annan grej är hetarbeten, till exempel svetsning och lödning. – Men här är brandrisken väldigt liten, intygar han. RESER RUNT Tjugofemåringen Wahlroos pendlar till jobbet från Borgå där han bor med sambo och hund. Det blir 700 kilometer i veckan för tillfället. Även på jobbet är han ofta på resande fot. I dagens läge jobbar han framför allt på kraftverk och industrianläggningar i Nyland. Tidigare då han hade Reso i Åbotrakten som hemmabas, var det inte ovanligt att jobbet krävde också längre vistelser i Sverige. – Det längsta har varit tre månader i Eskilstuna. Till en början var jag tolk när de behövde någon som kunde svenska. Det gjorde jag i två veckor, ett ganska lätt jobb, minns Wahlroos. I regel jobbar han ändå några veckor eller en månad på ett och samma ställe innan det blir dags för flytt, men det finns undantag. – Då det är servicestopp på kärnkraftverket i Lovisa brukar det ta tre månader. Där har jag varit två gånger, berättar Wahlroos. CORONATIDEN INTE SÅ SPECIELL Wahlroos berättar att coronapandemin ändå på det stora hela inte märkts av på jobbet, förutom då i form av näsoch munskydden som ibland gör att skyddsglasen immar. – Det är ofta stora enheter och det finns gott om rum för alla att hålla avstånd. Inte är det någon rusning precis i matsalen heller, berättar han. Snart börjar Wahlroos jobb i Esbo vara över för den här gången. Nästa anhalt finns högst antagligen i Ingå, under jorden. – Man måste fara dit arbetet finns, avslutar Wahlroos. ? Niklas Wahlroos är husbyggare och snickare till utbildningen. Det var egentligen av en slump som han började jobba med mekaniskt underhåll. Här finns allt som kan behövas. Den personliga verktygslådan modell större följer alltid med till följande arbetsplats. ? ”Det som kännetecknar det här jobbet är att man blir smutsig”, säger Wahlroos. Tekija?_06_2021_sisus.indd 43 Tekija?_06_2021_sisus.indd 43 9.6.2021 9.12 9.6.2021 9.12
44 Tekijä 6/2021 Kollektivavtalet skyddar sjuka barn Kollektivavtalet garanterar att förmyndare får med full lön stanna hemma för vård av sjukt barn i fyra dagar. Det är bra att komma ihåg att det i lagen inte står något om lön. TEXT SUVI SAJANIEMI ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS GRAFIK EMILIE UGGLA ”D et är genom kollektivavtalet som det här med lönen kommer ifrån”, konstaterar Sari Kola. Kola är expert på socialoch arbetsmiljöfrågor på Industrifacket. Lagen ger personer rätten att stanna hemma i högst fyra dagar för att vårda eller organisera vården för ett sjukt barn. Det är tack vare kollektivavtalet som den anställda får lön för vårddagarna. Anställda har skyldighet att anmäla om barnet insjuknat, precis som gällande om den anställda själv blivit sjuk – om den rätten är i bruk i företaget. Så länge barn nämns i avtalet. – Läkaren brukar i regel skriva ut fyra dagar sjukledigt för säkerhets skull även om barnet kanske inte skulle behöva så många dagar. Genom egen anmälan kan föräldern snabbare gå tillbaka till jobbet, säger Kola. Egen anmälan för vård av sjukt barn minskar bevisligen också på frånvaron från jobbet, precis som det också minskar på arbetstagarnas korta sjukfrånvaroperioder. FLERA PROBLEM KVARSTÅR – Det ska räcka med att man muntligt redogör för att barnet blivit sjukt. Jag har stött på några fall där arbetsgivaren inte velat betala ut lön eftersom barnet inte fått se en läkare och inte har ett sjukintyg. – Arbetsgivaren ska ha väldigt starka bevis på tidigare missbruk av rätten till sjukledigt för att få kräva en skriftlig redovisning, säger Kola. Hon har själv aldrig stött på den här typen av förseelser, alltså har arbetsgivarna i regel inte rätt att kräva sådant. Om den andra föräldern eller vårdnadshavaren inte kan bli hemma för att sköta om barnet, eller om hen inte får det för sin arbetsgivare, kan man heller inte kräva ett intyg på det. Det räcker med en muntlig redovisning. Kola vill understryka att integritetsreglerna för privatlivet gäller också i arbetslivet. Det måste finnas en flexibilitet när det kommer till byte av arbetsskift i fall båda föräldrar med vårdansvar jobbar skift. För föräldrar som jobbar på samma arbetsplats kan treskiftsarbete vålla vissa problem. – Arbetstagarens egen hälsa, arbetsförmåga och barnets trygghet kan äventyras om man är tvungen att sköta sjukt barn efter ett tungt nattskift. Så ser vi på den här saken. Genom samarbete och öppen dialog mellan arbetstagare och arbetsgivare har man tillfälligt klarat av att ändra på arbetspass och arbetstider. Sådana frågor borde man i god tid på förhand fundera på tillsammans i samarbete, skriva ner och dela informationen till alla i arbetsgemenskapen, anser Kola. Det lönar sig att vara förutseende eftersom det ökar både produktiviteten och välmående i arbetet. Problem uppstår också då föräldern som är föräldraeller vårdledig blir sjuk samtidigt med barnet. – Den andra föräldern får inte lön om hen är tvungen att bli hemma för att sköta barnen. Arbetsgivaren betalar heller inte lön för den tid som går åt till exempel om den andra föräldern KOLLEKTIVAVTAL Tekija?_06_2021_sisus.indd 44 Tekija?_06_2021_sisus.indd 44 9.6.2021 9.12 9.6.2021 9.12
VARIT BORTA FRÅN JOBBET FÖR VÅRD AV SJUKT BARN UNDER DET SENASTE ÅRET Föräldrar till barn under 10 år Mammor Pappor % 2003 2008 2013 2018 80 70 60 50 40 30 20 10 Kä llo r: St at ist ik ce nt ra le ns ar be ts liv sb ar om et er 20 08 oc h 20 18 Jobbet är säkrare under en högkonjunktur än lågkonjunktur och då vågar man bli hemma med sjukt barn. 65 67 72 72 52 52 61 56 6/2021 Tekijä 45 KURSER PÅ SVENSKA! ? 6–10.9 Helsingfors Fortsättningskurs för förtroendemän, del 1 Anmälningar via Telmo ? KVINNOKRAFT – regional träff för kvinnor i Industrifacket 11.9 Vasa 18.9 Hangö Anmälningar via Lyyti tar sig till sjukhuset för en på förhand planerad operation och den andra föräldern blir hemma för att sköta de andra barnen. – I kollektivavtalen står det om barn som plötsligt insjuknar, påpekar Kola. HEMMA MED SJUK 11-ÅRING? – Rätten till vård av sjukt barn med lön gäller bara för barn under 10 år, säger Janne Heinimäki, avtalsexpert vid teknologisektorn på Industrifacket. Heinimäki är orolig över att barnets ålder som ger rätt till föräldern att stanna hemma. – Visst är det tråkigt att måsta lämna en över 10-åring ensam hemma. Vi har redan under flera avtalsrörelser försökt få till stånd en höjning av åldersgränsen, men tyvärr har vi inte lyckats göra ett genombrott. Avtalsexperten ser också problem med situationer där till exempel en ensamförsörjare redan använt sina fyra dagar men barnet är fortfarande sjukt och fortfarande måste vårdas hemma. – Då blir det frågan om skyldigheten att bevilja ledigt för vägande familjeskäl. Lagen fastställer ändå inte att arbetsgivaren ska betala lön för tiden. Heinimäki uppmuntrar därför till att man i stället ska vända sig till Fpa för att reda ut om det finns möjlighet till ekonomiskt stöd och kolla om kommunen erbjuder tillfällig vård av barn. Heinimäki är nöjd över att sjukfrånvaro med egen anmälan blivit ett allt vanligare förfarande på arbetsplatserna inom teknologisektorn. Enligt honom kommer det i regel inte några tvistefall som gäller vård av sjukt barn från arbetsplatserna till förbundskontoret för behandling. Han vill påpeka att Industrifacket och Teknologiindustrin rf. har redan flera år upprätthållit principen om kontinuerlig förhandling vilket hjälper till när det kommer till tillämpningen av sociala förordningar i arbetslivet. Genom den gemensamma processen får parterna till stånd gemensamma tolkningar av punkterna i kollektivavtalet. Heinimäki förundrar sig också över Teknologiindustrins besked om att förbundet inte längre förhandlar om kollektivavtal, utan man vill föra alltmer av avtalsverksamheten till företagsoch koncernnivå. – Teknologiindustrins beslut gör arbetsmarknaden stelare, inte mer flexibel. ? I TIDEN Tekija?_06_2021_sisus.indd 45 Tekija?_06_2021_sisus.indd 45 9.6.2021 9.12 9.6.2021 9.12
46 Tekijä 6/2021 Where to get help? BRIEF IN ENGLISH Sometimes problems arise in working life. Where can you get help? Here are some places worth remembering when you need help. First contact the Industrial Union shop steward at your workplace. If the problem concerns some other issues or needs more specialised advice, you can contact the union directly. For contact information, go to the web pages www.teollisuusliitto.fi/en . The union has advice lines, too. Employment Advice at number 020 690 447 can help in matters related to collective agreements and conditions of employment. These can be, for example, midweek holiday compensations, annual holidays, salary increases, employment contracts or service increments. You can call Working Environment and Social Security Advice at number 020 690 449. It covers all workplace health and safety and equality matters. At this number they can also help you with matters related to income during incapacity for work, rehabilitation and pensions as well as questions about parental leave. These advice lines are open from Monday to Friday from 8.30 to 15.00. SAK, the trade union confederation, of which the Industrial Union is a member, runs an employee rights advisory service for immigrants, At Work in Finland . Their telephone number is 0800 414 004 and e-mail workinfinland@sak.fi . The line is open between 14.00 and 17.00 on Mondays and between 9.00 and 11.00 and 12.00 and 15.00 on Tuesdays and Wednesdays. You are encouraged to call this service if you don’t understand your employment contract or would like to speak to a specialist to check the contract before you sign it, if you suspect that you are not paid correctly pay not getting shift work or holiday bonuses or if you are facing harassment or discrimination. Detailed advice can be given on questions concerning holiday entitlement and working hours. The service can tell you about normal wage levels in your industry, too. The situation in seasonal agricultural work is often unclear. The Industrial Union has published – together with other organisations – a comprehensive guide to the conditions of work for this branch. In English It is called Terms of employment for seasonal workers in agriculture for 2021 in English . You can download it from the union web pages. The information included is also available on the union web pages in Finnish, Swedish, Russian and Ukrainian. The Unemployment Fund of Finnish Industrial Workers helps on issues concerning unemployment. Their web pages, www.teollisuuskassa.fi also gives information in English, Russian and Estonian. To reach them, dial number 020 690 455 from Monday to Friday at 8.30–15.00. HEIKKI JOKINEN TILAA OSASTOLLESI KESÄN KIVOIMMAT JUTUT AMMATTIOSASTOJEN PUODISTA T-PAIDAT, JUOMAPULLOT, LAKRITSIPAKETIT Osta osoitteesta puoti.teollisuusliitto.fi ? Ammattiosastojen omat tuotteet Tekija?_06_2021_sisus.indd 46 Tekija?_06_2021_sisus.indd 46 9.6.2021 9.12 9.6.2021 9.12
6/2021 Tekijä 47 6/2021 Tekijä 47 Kotisivut ja eAsiointi www.teollisuuskassa.fi Aluetoimistojen asiakaspalvelu on suljettu toistaiseksi Postiosoite PL 116 00531 HELSINKI Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. • Lähetä ensitai jatkohakemus liitteineen eAsioinnissa. • Ensihakemuksen voit toimittaa jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 2. Täytä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaa varten • Palkkatodistus vähintään 26 viikolta. • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin 4. Liitä hakemukseen tarvittaessa Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ?Käsittelytilanne Huom! Kassan puhelinpalvelu on auki normaalisti koko kesän. Obs! Kassans telefontjänst är normalt öppen hela sommaren. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme! teollisuuskassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Skicka in din första eller fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten. • Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan för arbetslöshetskassan • Ett löneintyg för minst 26 avlönade arbetsveckor. • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan Tekija?_06_2021_sisus.indd 47 Tekija?_06_2021_sisus.indd 47 9.6.2021 9.12 9.6.2021 9.12
48 Tekijä 6/2021 Kilpaileva siviilionkija KIMMO HYVÄRINEN Koneasentaja KTT Tekniikka Oy Lappeenranta ”Hyötyliikuntaa, luontokokemuksia, joskus särvintä pöytään, joskus ei.” Näin Kimmo Hyvärinen määrittelee kalastusharrastuksen välkehtivän ytimen. Siviilionkijaksi kehittyminen vaati mieheltä monet kilpailuvietin riivaamat vuodet. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA ARI NAKARI HARRASTAJA Tekija?_06_2021_sisus.indd 48 Tekija?_06_2021_sisus.indd 48 9.6.2021 9.12 9.6.2021 9.12
6/2021 Tekijä 49 VAPAALLA ”O lin pilkkimässä veneestä isän ja papan kanssa. Se on ensimmäinen muistikuvani kalastamisesta, välähdyksenomainen. Sainko kalaa? Haluan uskoa, että sain.” Kimmo Hyvärisen kalastusharrastus lähti rakentumaan alle 4-vuotiaana, Ruokosen järvellä, lähellä synnyinkylää Simolaa Lappeenrannan liepeillä. Isän ja papan kotitarvekalastus katiskoita tai verkkoja kokemalla ei piankaan enää tyydyttänyt. Jo poikasena suonissa kohisi Hyvärisen sanojen mukaan ”aika suurikin kilpailuvietti”. – Ala-asteikäisenä tapahtui sitten totaalinen hurahtaminen. Tätä on vaikea selittää sille, joka ei harrasta kalastusta, tai metsästystä. Mutta houkutella se kala tärppäämään ja saada se kala vielä ylös, siitä tulee sellaisia elämyksiä… ”ETTEI LENNÄ LEPIKKOON” Alun toisella kymmenellä olevan Hyvärisen kesät alkoivat täyttyä ongintakilpailuista, talvet pilkkikisoista. Jo varhain Hyväriselle paljastui, että onnistumisen eteen on tehtävä rankasti töitä. – Heittämistä piti harjoitella, etteivät siimat mene sekaisin eikä syötti lennä vastarannan lepikkoon. Hiekkatielle piirrettiin metrin läpimittainen kehä, ja siihen yritettiin osua vain painolla. Sykähdyttävimpiin kilpailukokokemuksiin kuului osallistuminen 13-vuotiaana SM-pilkkikisoihin. Viiden– kuuden tuhannen pilkkijän massatapahtuma oli ”huima kokemus”. Harrastus ei tyssännyt nuoruusvuosiinkaan kuten monelle käy. – Ryhdyin keräilemään kalastusseuroja, sillä yhdistykset järjestivät kilpailuja omille jäsenilleen. Parhaimmillaan kävin 60 kilpailussa vuodessa. Mutta sehän ei ole luku eikä mikään! Monet ajavat pitkiäkin matkoja ja käyvät yli sadassakin kilpailussa vuodessa. ”Tuuri pitää ansaita.” Tämän sitaatin Hyvärinen on noukkinut suomalaiselta koripallovalmentajalta Henrik Dettmannilta. Tätä ansaintalogiikkaa kilpakalastaja on tunnollisesti noudattanut, eli tehnyt valtaisan määrän töitä menestyksen eteen. – Olen käynyt jopa pilkillä uimahallissa, erikoisluvalla. Siellä ei silloin ollut uimareita. Koeuitin 50 pilkkiä. Kirkkaassa kolmimetrisessä vedessä, kaakelipohjaa vasten, näki hyvin, miten viehe reagoi. Tein kaikista muistiinpanot. ”TULIN, NÄIN JA VOITIN” 2000-luvun alkupuolella kehitettiin kesän rannaltaongintojen ja talven pilkkimisten väliin aivan uusi laji: laituripilkki. Ensikosketuksen lajiin Hyvärinen sai, kun viiden harrastajan joukko lähti Lappeenrannasta farmariautolla Lahteen, olikohan ”kolmansiin tai neljänsiin SM-kisoihin”. – Sain suusanallisen briiffauksen ja kehut, että se on kiva laji. Olin noissa ensimmäisissä laituripilkeissäni kahdeksas! Se antoi potkua. Vuonna 2003 tuli Suomen mestaruus, ”heti perään” vuonna 2017, toinen SM-kulta. Vuonna 2019 irtosi se mahdollisesti kaikkein makein mestaruus. – Oli kaikenlaista hankaluutta ennen kisoja. Ihan viime metreille saakka oli epävarmaa, pääsenkö lähtemään kisoihin. Mutta taas siteeraan niitä vanhoja kirjoituksia: Tulin, näin ja voitin. – Olen triplamestari, ja sekin on epävirallinen Suomen ennätys. Kellään muulla ei ole aikuisten sarjoista kolmea SM-kultaa, Hyvärinen kertoo ylpeänä. Kesäonginnassa on tullut joukkueiden SM-hopeaa ja pronssia, mormuskapilkinnässä henkilökohtainen SM-hopea. – Se päivä, jolloin hävisin Pohjanmaalla lempilajini, kesäonginnan, SM-kisoissa henkilökohtaisen pronssin 9 grammalla, harmittaa vieläkin. ”KOTELOSSA” ON NIKSAHTANUT – Tuolla kotelossa on jokin niksahtanut uuteen asentoon harrastuksen suhteen. Voittoa ei vaadita. Vaikkei tulisi yhtäkään kalaa, sekin voi olla elämyksellinen kokemus. – Ennen käytiin hupipilkillä, nyt käydään siviilipilkillä. Kilpailuareenalla olen hyvin sosiaalinen. Siviilipilkillä nautin suunnattomasti siitä, että saan jäsennellä yksin omia ajatuksiani. Hyvärinen jakaa auliisti osaamistaan. Kotiseuraksi muokkautuneen Lappeenrannan Pilkkijät ry:n puheenjohtajana hän on pitänyt alakoululuokille ”pikabriiffauksia” kalastamisesta havainne-esineineen eli kaloineen. Sitten on lähdetty pilkkimään. Nykyisin seuraa pyydetään kouluvierailuille. Hyvärinen on käynyt ”ongituttamassa” myös ryhmää, jossa oli yli 40-vuotiaitakin, ensi kertaa kalastavia maahanmuuttajia. – Tapahtumien jälkeen minulla on tunne, että minä olen saanut enemmän virtaa heistä kuin he minusta. MUISTOT KIRJOINA, KIISKET HERKKUINA Hyväriseltä on julkaistu omakustanteina kirjat Uistinmuistoja ja Kalastuselämyksiä ja elämyskalastuksia . – Palaute on ollut hyvää ja lukijakunta nälkäinen. Seuraava kirja on metsästysaiheinen, Hyvärinen kertoo. Kalastaja taitaa myös kalaruokien laiton. – Minulle top-kolmosen ykkösenä on savustettu kiiski. Sitähän vietiin Suomesta junalasteittain tsaarin hoviin herkuksi 1800-luvun lopulla. Kakkosena tulee paistettu kuore. Eihän muikku ole kalana mitään kuoreen rinnalla! Kolmosena on graavisuolattu siika. ”Kuutioitua, lusikoitavaa mössöä”, niin Hyvärinen kuvaa suomalaisten suosimaa norjalaista lohta. Tehokasvatettu verkkolohi on epäeettistä. Nykyisin tiedetään sekin, että valtameret tuhokalastetaan tyhjiksi. – Suomessa tulisi syödä suomalaista järvija merikalaa niissä raameissa, missä niitä voidaan kalastaa kestävästi, Hyvärinen painottaa. Särpimen ylös vetämisen ohella Hyvärinen voisi hyvinkin jatkaa harrastustaan myös jo kertaalleen kokeiltuna ja silloin lasten sarjan SM-pronssia tuottaneena valmentajana. – Tervetuloa Kimmon talliin ja Suomen mestariksi, Hyvärinen kaavailee naurahtaen tulevaa valmentajanuraansa. – Mutta kyllä on tarkoitus puolustaa laituripilkin Suomen mestaruutta, jos korona-ajoista palataan normaaliaikoihin ja kilpailut järjestetään Salossa syyskuussa! ? Lue jutun pidempi versio ja katso lisää kuvia: www.tekijälehti.fi Tekija?_06_2021_sisus.indd 49 Tekija?_06_2021_sisus.indd 49 9.6.2021 9.12 9.6.2021 9.12
50 Tekijä 6/2021 PULMAT Tehtävien ratkaisut: www .tekijälehti.fi Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI Tekija?_06_2021_sisus.indd 50 Tekija?_06_2021_sisus.indd 50 9.6.2021 9.13 9.6.2021 9.13
6/2021 Tekijä 51 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_06_2021_kansiarkki.indd 51 Tekija?_06_2021_kansiarkki.indd 51 8.6.2021 12.17 8.6.2021 12.17
Teollisuusliitto toivottaa onnea vastavalmistuneille! Työehtosopimuksella eli TESsillä on suuri merkitys työelämässä. TES takaa työntekijälle paremmat työehdot, paremman toimeentulon ja turvan. Ammattiliiton jäsenenä turvaat tulevaisuutesi. Liity jo tänään: suntessi.fi ONNEA VASTAVALMISTUNEILLE JA ILOA TYÖELÄMÄÄN! Tekija?_06_2021_kansiarkki.indd 52 Tekija?_06_2021_kansiarkki.indd 52 8.6.2021 12.17 8.6.2021 12.17