AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA Ingressi kanteen aruodios vendandame estotat iostiam audistrum et puamus velissi tem explabo rumet. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 6–7/2023 Nuoret liittokokousedustajat Jani Bruce, Lotta Väisänen ja Soile Suomi kehuvat liittokokouksen yhtenäistä henkeä. Eteenpäin! Liittokokous päätti liiton strategian, valitsi johdon ja uudisti säännöt. 12 Aalto ja Lehtonen jatkoon 20 Strategia hiottiin valiokunnissa 36 Kongressen visade vägen 42 The Congress adopted new strategy 44 Kokouskassit kokoon 60 Hatuntekijän housuissa Tekija?_2023_6-7_kansiarkki.indd 1 Tekija?_2023_6-7_kansiarkki.indd 1 6.6.2023 13.01 6.6.2023 13.01
Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 ma–pe 8.30–12.00 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 ma–ke ja pe klo 8.30–15, to suljettu tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Liiton palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. Aluekeskukset suljettuina 26.6.–29.7. 31.8. asti ma–pe klo 8.30–12.00. 1.–31.7. avoinna ma–to klo 8.30–15 Tekija?_2023_6-7_kansiarkki.indd 2 Tekija?_2023_6-7_kansiarkki.indd 2 6.6.2023 13.01 6.6.2023 13.01
6–7/2023 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 6–7 / 23 LIITTOKOKOUS Liittokokousedustajat päättivät liitolle strategian, valitsivat liiton johdon ja uudistivat sääntöjä. Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 14.6.2023 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI Meillä oli hyvin valoisa kokous, jossa käytiin aktiivista keskustelua. RIKU AALTO Teollisuusliiton puheenjohtaja 44 TYÖPAIKALLA Liittokokouksen tuotekassi koottiin Salon Kolmituotteella, joka tarjoaa töitä osatyökykyisille. VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ JY RK I LU U KK O N EN 6 HARRASTAJA Jarkko Mäkipää ei ”nöösinä” kuvitellut joskus hääräävänsä harrastajateatterissa. JY RK I LU U KK O N EN 60 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 3 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 3 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
4 Tekijä 6–7/2023 JY RK I LU U KK O N EN SISÄLTÖ 36 PÅ SVENSKA: KONGRESS Framtidsbyggarna samlades på Industrifackets kongress i Tammerfors 42 IN ENGLISH: THE UNION KONGRESS The Union must be strong and transparent 60 HARRASTAJA-EXTRA Näyttelijä Jarkko Mäkipää 64 HISTORIA Vuonna 1899 65 PULMAT Tuplaristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa TYÖSSÄ LIITOSSA LIITTOKOKOUS VAPAALLA TU U KK A RA N TA LA Kansikuvassa KA N N EN KU VA : JY RK I LU U KK O N EN 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAUS Liittokokous viitoitti suunnan tulevaan 10 YLEISKESKUSTELU Oikeistohallituksen maassa liiton on oltava hereillä 12 PUHEENJOHTAJAT Aalto ja Lehtonen uskovat valoisaan tulevaisuuteen 14 HALLINTO Valtuusto ja hallitus uudistuivat 18 SÄÄNNÖT Työhuonekuntien asema saa vahvistusta 20 TYÖMARKKINATOIMINTA Suuret linjat strategiaan, tarkemmat esitykset tesseihin 22 JÄRJESTÖLLINEN VAHVUUS Digitalisaatiosta hyödyt irti järjestötoimintaan 24 MAHDOLLISTAJAT Liiton palveluita ja viestintää uudistetaan 26 YHTEISKUNTAVAIKUTTAMINEN Liiton oltava keskustelunavaaja ja uudistaja 28 NUORET KOKOUSEDUSTAJAT ”Nuoria saatava tilalle, kun vanhoja jää pois” 30 KANSAINVÄLISET VIERAAT ”Maahanmuuttajat saatava mukaan liittoon” 32 VAALIARVONTAVOITTAJAT Onnekkaiden lätkäreissu MM-kisahuumassa 34 LUKUJA JA TUNNELMIA Montako munaa tarvittiin liittokokouksen pyttipannuun? 44 TYÖPAIKALLA Liittokokouskassin sisältö koottiin Kolmituotteella 52 TYÖYMPÄRISTÖ Tauot ja neste apuja kuumuuteen Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti 54 JÄSENTUTKIMUS Jäsenten elämästä tulossa uutta tietoa 55 MAAILMA Eläkeikä nostattaa tunteita 56 LYHYET Seuraava numero ilmestyy 16.8. Iloista ja lämmintä kesää! Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 4 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 4 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
6–7/2023 Tekijä 5 Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Yhtenäinen liitto T eollisuusliitto on valmis ajamaan jäsentensä etuja seuraavat viisi vuotta. Erinomaisesti sujuneiden liittokokousvaalien jälkeen Tampereella 22.–24. toukokuuta pidetty liittokokous työskenteli tehokkaasti ja täytti tehtävänsä viimeistä silausta myöten. Uudistettu strategia vuosille 2023–2028 on valmis, vuoropuhelu ammattiosastojen tekemien esitysten kanssa on käyty, liiton johto, hallitus ja valtuusto on valittu ja sääntöjäkin on jonkin verran muutettu. Kuluneen viiden vuoden kokemukset ja työmarkkinoiden rajutkin muutokset kuuluivat kokousedustajien käyttämissä lähes 400 puheenvuorossa. Tarve ja tahtotila jäsenten aseman ja asioiden parantamiseksi muodostui kantavaksi teemaksi. Siihen kytkeytyi yhteisöllisyys ja me-henki, joka ennakoi pitkäjänteistä sitoutumista edunvalvontaan, järjestötyöhön ja muuhun toimintaan työpaikoilla, ammattiosastoissa ja liitossa. Teollisuusliitto on nyt toiminnallisesti vahvempi ja hioutuneempi sekä toiminnan ohjaamisessa viisaampi kuin perustamisensa jälkeen vuonna 2018. Tilanne oli jo lähtökohtaisesti vähintäänkin kohtuullinen, mutta siitä on edetty merkittävästi. Teollisuusliitto on lunastanut paikkansa varteenotettavana osapuolena työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa, ja on osoittanut kykynsä toimia tiukoissakin asetelmissa. Teollisuusliitto esimerkiksi tavoittelee valtakunnallisia yleissitovia työehtosopimuksia kaikilla sopimusaloillaan, mutta on tilanteen niin edellytettyä vastannut tehokkaasti myös yrityskohtaisen sopimisen haasteisiin. Ammattiosastojen, työpaikkojen ja jäsenten kanssa tehty edunvalvontatyö on muovannut Teollisuusliitosta yhtenäisen. Myös tämä oli liittokokouksessa havaittavissa. Aikaisempien taustaliittojen perään ei haikailtu. Sen sijaan esiin nousi yksituumainen näkemys yhteisestä Teollisuusliitosta ja myös ylpeys omasta liitosta resursseiltaan vankkana Suomen suurimpana ammattiliittona. Liittokokous on siihen osallistuville edustajille, seuraajille ja liiton henkilökunnalle akkuja lataava ja voimaannuttava jäsendemokratian ja järjestöllisen työn kohokohta, jossa laitetaan edellinen liittokokouskausi arvioiden pakettiin ja osoitetaan suuntaviivat tulevaisuuteen. Kokouksen kokemukset ja tunnelmat ovat näin ollen hetkeen ja tilanteeseen sidottuja, mutta eivät pelkästään sitä. Tämänkertaisessa liittokokouksessa koettu rakentavuus, ratkaisuhakuisuus ja muiden huomioon ottaminen kantavat tulevaisuuteen. ? ”Rakentavuus, ratkaisuhakuisuus ja muiden huomioon ottaminen kantavat tulevaisuuteen.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 5 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 5 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
6 Tekijä 6–7/2023 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE Liittokokouksen avajaiset huipentuivat lauluyhtye Club for Fiven ja Sorin Sirkuksen yhteisesitykseen kappaleesta "You´re the Voice", sinä olet ääni. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 6 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 6 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
6–7/2023 Tekijä 7 >> TU U KK A RA N TA LA LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE Edustajat osoittivat suunnan Teollisuusliiton liittokokoukseen vaaleilla valitut edustajat osoittivat liitolle suunnan seuraavaksi viideksi vuodeksi. Riku Aalto ja Turja Lehtonen jatkavat Teollisuusliiton johdossa. TEKSTI PETTERI RAITO LIITTOKOKOUKSEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN, ANTTI HYVÄRINEN JA TUUKKA RANTALA Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 7 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 7 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
8 Tekijä 6–7/2023 Strategia asettaa liittohallitukselle ja liiton päivittäistä työtä johtaville ne raamit, joiden puitteissa toimimme. LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE T eollisuusliiton 23. varsinainen liittokokous pidettiin 22.–24. toukokuuta Tampereella. Liittokokousedustajat päättivät liitolle strategian seuraavaksi liittokokouskaudeksi, valitsivat liiton johdon ja uudistivat sääntöjä. Teollisuusliiton arvopohja säilyy ennallaan. Toiminta perustuu kaikissa tilanteissa kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen arvoihin. Ne ovat jäsenlähtöisyys, solidaarisuus, tasa-arvo ja heikompien puolustaminen. Myös liiton toiminnan periaatteet pidettiin ennallaan. Ne ovat yhteisvoima, sopiminen ja neuvokkuus. Uusi strategia ulottuu vuoteen 2028. Tavoitteena on, että Teollisuusliitto on Suomen vaikuttavin ja vetovoimaisin ammattiliitto. Se on arvostettu yhteiskunnallinen vaikuttaja, jota kuunnellaan. Edunvalvonnan selkärankana ovat neuvokkaat ja hyvinvoivat luottamusmiehet. Jäsenten työehdot on turvattu yleissitovilla työehtosopimuksilla. Työpaikoilla on sitouduttu yhteisiin tavoitteisiin ja tarvittaessa työtaisteluihin. Jäsenet käyttävät ajanmukaisia digitaalisia palvelukanavia. Liiton toiminnan vuosittaiset painopisteet poimitaan strategiasta. Myös liittokokoukselle tehtyjä esityksiä käytetään toiminnan suunnittelussa. Liiton valtuuston tehtävänä on arvioida strategian toteutumista vuosittain. Toteuttamisessa keskeinen rooli on ammattiosastoilla. Edellä muutosta – Teollisuusliiton strategia 2023–2028 on kokonaisuudessaan luettavissa liiton verkkosivuilta. JATKOKAUSI AALLOLLE JA LEHTOSELLE Teollisuusliiton puheenjohtajaksi valittiin Riku Aalto. Varapuheenjohtajaksi valittiin Turja Lehtonen. Näin he molemmat jatkavat aikaisemmassa tehtävässään. Valintoja edelsi kokouksen päättämä sääntömuutos, jossa varapuheenjohtajien määrä vähennettiin kolmesta yhteen. Aallon mukaan vuonna 2018 toimintansa aloittaneen Teollisuusliiton tapahtumarikas alkutaival on johtanut liiton vahvistumiseen. – Vakautta, oikeudenmukaisuutta ja työntekijöiden toimeentuloa edistävälle liikkeelle on haasteita matkan varrella riittänyt. Kolmen aiemmin itsenäisen liiton liitto – Teollisuusliitto – on luotsannut itsensä näistä myrskyistä ulos entistä vahvempana. – Jotta voi käydä arvokeskustelua, istua neuvottelupöytään ja tarjota suuntaa Suomen työmarkkinoille ja yhteiskuntapolitiikalle, oman kompassin on oltava kunnossa. Siinä avainasemassa on liiton strategia tulevalle viisivuotiskaudelle. Strategia asettaa liittohallitukselle ja liiton päivittäistä työtä johtaville ne raamit, joiden puitteissa toimimme. Sieltä tulevat myös ne painopistealueet, joihin liiton halutaan keskittyvän, Aalto sanoi. Aalto on 59-vuotias. Hän on toiminut Teollisuusliiton puheenjohtajana keväästä 2017 lähtien. Metalliliittoa hän johti vuodesta 2008. Aikaisemmin hän on työskennellyt Metalliliiton talouspäällikkönä ja Uudenkaupungin autotehtaalla. Koulutukseltaan Aalto on hallintotieteiden maisteri sekä elektroniikka-asentaja. Varapuheenjohtaja Turja Lehtonen on 52-vuotias. Hän on toiminut Teollisuusliitossa varapuheenjohtajana ja Metalliliitossa liittosihteerinä ja järjestösihteerinä. Koulutukseltaan Lehtonen on ilmastointiasentaja. Ennen liittouraansa hän on työskennellyt muun muassa särmääjänä Valmetin Pansion tehtaalla Turussa. VAHVA TALOUS JA TASE Teollisuusliiton taseen arvo vuoden 2022 lopussa oli 677 miljoonaa euroa. Tase vahvistui liittokokouskauden eli vuosien 2018 ja 2022 välisenä aikana yhteensä lähes 440 miljoonan euron ylijäämällä. Teollisuusliitto käytti edellisellä liittokokouskaudella varsinaiseen toimintaan yhteensä 236 miljoona euroa. Liittokokouskauden aikana saadut jäsenmaksutuotot Liittokokouksen puheenjohtajina toimivat kuvassa neljäntenä vasemmalta istuva Sami Ryynänen ja hänestä oikealle Mathias Pukkila, Juha Pöllänen ja Nina Päivärinta. Kokouksen sihteereinä toimivat pöydän vasemmasta päästä Sari Helminen, Pasi Havio, Mari Tuomaala ja oikeassa päädyssä Turja Lehtonen. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 8 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 8 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
6–7/2023 Tekijä 9 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE Näin liittokokous toimii Liittokokous käsitteli kokouksen asiakokonaisuuksia valiokuntatyönä. Järjestäytyessään liittokokous perusti liiton hallituksen esityksen pohjalta seitsemän valiokuntaa: ? Järjestävä valiokunta (kokouksen puheenjohtajat ja sihteerit) ? Menettelytapavaliokunta ? Sääntövaliokunta ? Työmarkkinatoiminta-valiokunta ? Järjestöllinen vahvuusvaliokunta ? Yhteiskuntavaikuttaminenvaliokunta ? Mahdollistajat-valiokunta (sisältää koulutuksen, talouden, henkilöstöhallinnon, viestinnän ja ICT:n) Järjestävä valiokunta ja menettelytapavaliokunta olivat vastuussa kokouksen järjestelyistä ja etenemisestä. Sääntövaliokunnan tehtävänä oli käsitellä esitykset liiton sääntöjen uudistamiseksi. Työmarkkinatoiminta-, järjestöllinen vahvuus-, yhteiskuntavaikuttaminenja mahdollistajat-valiokunnat käsittelivät esityksiä liiton strategiaan. Strategiavaliokuntien työn lähtökohtana oli liiton hallituksen esitys liiton strategiaksi. Strategiaesitys pohjautui ammattiosastojen esityksiin. Valiokuntatyöskentelyssä käsiteltiin keskusteluissa esiin nousseet ammattiosastojen tekemät esitykset ja kokousedustajien puheenvuoroissaan antamat evästykset ja esitykset valiokunnille. Sääntöja strategiavaliokuntien asiakokonaisuuksista käytiin ensin lähetekeskustelu kokouksen isossa salissa, sen jälkeen käynnistyi varsinainen valiokuntatyö ja lopuksi käytiin uudestaan isossa salissa asiakohdan päätöskäsittely. olivat 168 miljoonaa euroa. 68 miljoonan euron kulujäämä katettiin sijoitustuotoilla. Talousjohtaja Ulla Hopposen mukaan Teollisuusliitto tarvitsee vahvaa tasetta ja taloutta myös tulevina vuosina. – Vain vahvalla taloudella ja tarkalla taloudenpidolla voimme varmistaa sen, että meillä on myös tulevaisuudessa riittävät resurssit ja painostuskeinot neuvottelutoiminnassa sekä osallistumisessa yhteisiin ponnistuksiin muiden ammattiliittojen kanssa, Hopponen totesi. ”OLEMME TEHNEET HYVÄÄ TYÖTÄ” Liittokokouksen puheenjohtajina toimivat Sami Ryynänen, Mathias Pukkila, Nina Päivärinta ja Juha Pöllänen. Kokouksen päätöspuheenvuoron käyttänyt Ryynänen tiivisti kokousväen tunnelmat. – Olemme saaneet vahvan mandaatin jäsenistöltämme. Juuri hyväksytty liiton strategia antaa toiminnallemme vankan pohjan. Yhdessä olemme tehokkaalla työskentelyllä ja monipuolisella keskustelulla saaneet aikaan toiminnan suuntaviivat seuraavaksi viideksi vuodeksi. – Meitä kuunnellaan ja viestillämme on painoarvoa. Näin pitääkin olla Suomen suurimman ammattiliiton ylimmän päättävän elimen kokoontuessa. Teollisuusliiton jäsenten ääni on kuulunut täällä Tampereella vahvasti. Tämä ääni kuuluu jatkossakin. Olemme tehneet hyvää työtä, Ryynänen totesi. ? JY RK I LU U KK O N EN Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 9 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 9 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
10 Tekijä 6–7/2023 Teollisuuden työntekijät ovat kokeneet iskut työnantajapuolen tiukentuneesta otteesta, puheenjohtaja Riku Aalto arvioi katsauksessaan. Isto Virtanen Varsinais-Suomen vaalipiiristä kuvasi muistoja kokouksesta. Liittokokouksessa teollisuusliittolaisia edusti 442 vaaleilla valittua edustajaa. LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE Liiton oltava vahva ja avoin Teollisuusliiton liittokokouksen yleiskeskustelussa puitiin mennyttä liittokokouskautta ja evästettiin toimintaa tulevalle kaudelle. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN T eollisuusliiton Tampereella kokoontunut liittokokous sai avauspäivänä puheenjohtaja Riku Aallon katsauksen liittokokouskaudesta 2018–2023. Mennyttä liittokokouskautta leimasivat monet ennakoimattomat tapahtumat maailmalla ja työmarkkinoilla: koronapandemia, Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan sekä työnantajapuolen irtiotot työehtosopimustoiminnasta. Kokousedustajat käsittelivät mennyttä kautta ja antoivat eväitä tulevalle viisivuotiselle. Edellisen työmarkkinakierroksen tuloksia arvioitiin useissa puheenvuoroissa. Palkankorotustasosta oltiin montaa mieltä. Osa piti korotuksia tilanteeseen nähden kohtuullisina, osa huonoina. Anna Andersson jalometallialalta muistutti, että matalapalkka-aloilla palkkaluokkien erot ovat pieniä, eivätkä yritykset juuri maksa korkeampia palkkoja. – On perin merkillistä, ettei työvoimapula ole näkynyt palkkauksessa, Andersson sanoi. Petri Kohtamäki teknologiateollisuudesta pohti, että työmarkkinakierroksella päänavaajana Teollisuusliitto ei aina saa maksimieuroja palkankorotuksiin, mutta päänavaajalla on mahdollisuus tehdä myös yhteiskunnallisia avauksia työntekijöiden hyväksi. – Jatkossakin Teollisuusliiton pitää olla se, joka pystyy tekemään vaikeitakin päätöksiä, Kohtamäki sanoi. A N TT I H YV Ä RI N EN JY RK I LU U KK O N EN JY RK I LU U KK O N EN Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 10 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 10 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
6–7/2023 Tekijä 11 Tellervo Sirviö Oulun vaalipiiristä esitti senttimääräisiä palkankorotuksia työehtosopimuksiin. Marko Pelto-Arvo, Ranja Pelttari ja Markus Polso Vaasan vaalipiiristä keskustelivat kuulluista esityksistä. Liittokokousedustajat edustivat yhteensä 34 eri vaalipiiriä, joista 13 oli alueellisia ja 21 valtakunnallisia. LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE Liiton oltava vahva ja avoin HEREILLÄ ON OLTAVA JATKOSSAKIN Puheenvuoroissa sivuttiin vallitsevaa poliittista tilannetta. Suomeen ollaan muodostamassa kokoomuksen johdolla oikeistohallitusta, joka näyttää pyrkivän heikentämään työntekijöiden asemaa. Monenlaisiin muutoksiin täytyy olla valmis. – Alkavalla liittokokouskaudella pitää olla koko ajan hereillä, totesi Tommi Sauvolainen teknologiateollisuudesta. Juha Manni mekaanisesta metsäteollisuudesta ja bioteollisuudesta totesi, että liiton kannattaa olla positiivinen ja maltillinen, mutta tiukan paikan tullen työntekijän oikeuksista ei anneta periksi. Menestyvät yritykset ja osaavat työntekijät ovat menestyksen tekijät. – Me teemme Suomelle hyvinvointia, Manni sanoi. LIITTO KUULUU KAIKILLE Useissa puheenvuoroissa korostettiin eri työntekijäryhmien ja erilaisten työpaikkojen huomioimista liiton toiminnassa. Kai Majander maaseutuelinkeinoista ja turkisalalta toivoi, etteivät ennakkoluulot ole esteenä jäseneksi liittymiselle. – Olisi ihana, jos Teollisuusliitto ottaisi avoimesti vastaan seksuaalivähemmistöt, Majander sanoi. Jouni Jussinniemi kaivosalalta totesi, että monissa ulkomaista työvoimaa käyttävissä yrityksissä poljetaan työehtoja. Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on kaikkien rehellisten osapuolien etu. – Tämä on seuraavan liittokokouskauden keskeinen edunvalvontakysymys, Jussinniemi sanoi. Myös työpaikan koko voi asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan. Iida Nummela maaseutuelinkeinoista ja turkisalalta otti esiin, että liiton pitää pystyä auttamaan myös erittäin pienillä työpaikoilla työskenteleviä jäseniä. – Ainoana työntekijänä voi jäädä ilman ulkopuolisen näkökantaa ongelmiin, Nummela sanoi. Palveluja ja tietoa tarvitaan useilla kielillä. Ilkka Vuonola maaseutuelinkeinoista ja turkisalalta totesi, että Teollisuusliiton on oltava entistä aktiivisempi maahanmuuttajien suuntaan – Palvelumme ovat ainutlaatuisia ja korvaamattomia, mutta se täytyy kertoa työntekijöille, Vuonola sanoi. ? Me teemme Suomelle hyvinvointia. JUHA MANNI Mekaaninen metsäteollisuus JY RK I LU U KK O N EN JY RK I LU U KK O N EN JY RK I LU U KK O N EN Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 11 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 11 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
12 Tekijä 6–7/2023 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE Valoisa kokous valoi vahvan pohjan Liittokokous valitsi puheenjohtaja Riku Aallon ja varapuheenjohtaja Turja Lehtosen jatkokaudelle. Puheenjohtajien mukaan liittokokous valoi vahvan pohjan liiton tulevaisuudelle. pohtineet, mitä sanovat ja tekevät. He olivat ylpeitä valinnasta liittokokoukseen, Lehtonen arvioi. Liittokokouksen puheenvuoroissa korostui muun muassa työssä jaksaminen. Teemojen kirjo oli laaja, ja liitolta toivotaan monenlaisia asioita. Puheenjohtajat toteavat, että liitolla on hyvät resurssit, mutta voimavaroja on käytettävä viisaasti. – Toiveet ja mahdollisuudet eivät aina kohtaa. Pitää huolehtia siitä, että meillä on jatkossakin riittävät resurssit toimia, Aalto sanoo. Puheenjohtajat toivovat, että liittokokouksen kokemukset antavat edustajille voimaa myös työpaikkojen tasolla tehtävään edunvalvontaan. – Olen varma, että he ovat saaneet voimaannuttavan kokemuksen. Toivottavasti sillä on positiivinen kaiku tulevaisuuteen, Aalto sanoo. LÄPI HARMAAN KIVEN Liittokokousvaalit ja liittokokous vahvistivat Teollisuusliittoa. Noin 53 000 jäsentä äänesti vaaleissa, joilla valittiin 442 edustajaa liittokokoukseen. – Jäsenet muodostavat liiton. Kyky toimia perustuu järjestölliseen voimaan, joka syntyy tuhansista ja tuhansista jäsenistä, Aalto toteaa. Liittokokousvaaleissa oli ehdolla noin 1 500 jäsentä, joista jokaisella oli takanaan vähintään yhdeksän jäsentä kannattajayhdistyksissä. Vaaleissa äänesti 43,2 prosenttia äänioikeutetuista. – Ennen kuin yhtään ääntä oli annettu, oli jo liikutettu kymmeniä tuhansia jäseniä. Äänestysprosentti oli hyvä verrattuna minkä tahansa muun ammattiliiton vaaleihin, Aalto sanoo. Vaalien ja liittokokouksen järjestäminen oli voimannäyttö liitolta. – Kun tämä kone käy kaikilla pytyillä, se pystyy menemään harmaan kiven läpi, Lehtonen sanoo. LINJAT TULEVAISUUTEEN Liittokokous päätti liiton strategiasta seuraaville viidelle vuodelle. – Strategia on tärkeä työkalu, kun teemme vuosittain toimintasuunnitelmia, Aalto kertoo. Strategiaa on valmisteltu vuoden 2022 alusta saakka. Tekstin pohjalla ovat sadat ammattiosastojen tekemät TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA JYRKI LUUKKONEN T eollisuusliiton liittokokous valitsi yksimielisesti puheenjohtaja Riku Aallon ja varapuheenjohtaja Turja Lehtosen viisivuotisille jatkokausille aplodien saattelemana. – Tuntuu erittäin hyvältä, kun tuollainen joukko antaa tuen ja tunnustuksen tehdylle työlle, Aalto kertoo. – Kun yli 400 ihmistä seisoo ja taputtaa, se vetää kiitolliseksi ja nöyräksi, Lehtonen sanoo. Puheenjohtajat pohtivat, että liiton johtaminen on usein yksinäistä työtä. On tehtävä myös vaikeita päätöksiä ja kannettava niistä vastuu. Siksi liiton ylimmän päätöselimen osoittama luottamus lämmittää. Tampereella järjestetyssä liittokokouksessa käytettiin kolmen kokouspäivän aikana lähes 400 puheenvuoroa. – Meillä oli hyvin valoisa kokous, jossa käytiin aktiivista keskustelua, Aalto toteaa. Puheenjohtajia ilahduttaa erityisesti nuorten sekä maahanmuuttajataustaisten jäsenten aktiivisuus. – Se kertoo, että meillä on hyvä tulevaisuus. Liitto uudistuu, ja ihmisillä on halukkuutta osallistua liiton toimintaan, Aalto sanoo. KANNUSTAVA KOKOUS Noin puolet kokousedustajista oli liittokokouksessa ensimmäistä kertaa, joten monelle ison yleisön edessä puhuminen oli uusi kokemus. – Ensimmäinen tunne on, että meillä on pahuksen hieno porukka. Kaikkien puheita arvostettiin ja ihmiset kannattivat toinen toisiaan, Lehtonen sanoo. Kritiikkiäkin esitettiin esimerkiksi työmarkkinakierroksella neuvotelluista sopimuksista, mutta vastakkainasettelua tai pahantahtoisuutta ei ollut ilmassa. – Edustajat olivat tutustuneet materiaaleihin ja Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 12 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 12 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
6–7/2023 Tekijä 13 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE esitykset. Liittokokouksessa valiokunnat muokkasivat pohjatekstiä kokouksen puheenvuorojen perusteella. – Strategia syntyi monen ihmisen yhteistyön tuloksena, Aalto sanoo. Viime vuodet ovat opettaneet, että maailma voi muuttua nopeasti. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat tehneet maailmasta eri näköisen. Myös Suomen työmarkkinat ovat olleet myllerryksessä, kun työnantajapuoli on tehnyt irtiottoja perinteisestä sopimisen järjestelmästä. Vuosien 2023–2028 strategia on kirjoitettu oletettujen tulevaisuuksien perusteella, mutta kaikkeen on oltava valmis. – Varsinkin tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Voimme joutua tekemään nopeitakin strategisia muutoksia, Lehtonen sanoo. Liitolla on valmiudet toimia tilanteen mukaan. – Valtuusto tarkastelee vuosittain strategian toteutumista ja tekee tarvittavia muutoksia, Aalto sanoo. UUSI AIKAKAUSI HALLINNOSSA Liittokokous valitsi Teollisuusliiton hallinnon seuraavalle liittokokouskaudelle. Vaihtuvuus oli suurta, sillä esimerkiksi hallituksen 22 jäsenestä 17 on uusia. – Hallituksessa ja valtuustossa on uusia vetreitä voimia, joten uskon intoa riittävän vaikka mihin, Lehtonen sanoo. Puheenjohtajat pohtivat, että esimerkiksi hallituksesta poistui satojen vuosien ay-kokemus, mutta vaihtuvuus on myös mahdollisuus. – Monet asiat on jo kokeiltu, mutta silti pitää ajatella, että meilläkin Turjan kanssa on mahdollisuus kehittyä, Aalto sanoo. – Tulevaisuus näyttää, mitä kaikkea se tuo tullessaan, Lehtonen sanoo. ? Liitto uudistuu ja ihmisillä on halukkuutta osallistua liiton toimintaan, näkevät puheenjohtajana jatkava Riku Aalto ja varapuheenjohtajana jatkava Turja Lehtonen. Ensimmäinen tunne on, että meillä on pahuksen hieno porukka. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 13 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 13 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
14 Tekijä 6–7/2023 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE Teollisuusliiton liittokokous valitsi liitolle uuden hallituksen ja valtuuston. Hallituksen kokoonpano uudistui huomattavasti, sillä vain viisi aiemmassa hallituksessa ollutta henkilöä jatkaa uudessa hallituksessa. Liikanen Arto (pj) Sauvolainen Tommi (1.vpj) Arponen Jukka Eriksson Iiro Evomaa Christa Hiltunen Marjo Huhtala Jari Jussinniemi Jouni Kaihlamäki Jari Kallio Petri Kaski Minna Keskitalo Ari Kivimäki Ville Klimoff Joonas Kristiansson Olli-Pekka Lahtinen Aimo Lindfors Riku Lämpsä Jouni Lääperi Minja Löppönen Timo Maltolahti Jari Marttinen Iikka Meriläinen Juha Mäki-Penttilä Toni Pakarinen Juha Pelto-Arvo Marko Penttilä Miia Puisto Katri Rask Virva-Mari Ruottinen Eero Sillanpää Jani Sui Mika Suojanen Pekka Suomi Soile Tallila Pasi Tapio Jouni Tiainen Tero Tohu Jari Yliaho Sari TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTO 2023–2028 Valtuuston puheenjohtaja Arto Liikanen 1. varapuheenjohtaja Tommi Sauvolainen 2. varapuheenjohtaja Sandra Roos ? Valtuustoon valittiin 63 jäsentä. ? Valtuuston jäsenistä on Yhteistyön Tekijöitä 41 ja Teollisuuden Vaikuttajia 22. ? Valtuuston jäsenistä naisia on 18. ? Valtuusto käyttää korkeinta päätösvaltaa liittokokousten välillä. ? Valtuusto kokoontuu sääntöjen mukaan kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Hokkanen Mervi Keisu Eija Kinisjärvi Sari Ignatius Päivi Kuusisto Juha Kumpulehto Reijo Mäkinen Sanna Saario Satu-Maria Haaparanta Jari Kauppinen Jani Mecklin Pasi Kurtti Jani Kelppe Eero Syrjälä Petri Kunttu Ari Tirkkonen Anssi Turunen Taina Kärkkäinen Kimmo Saarelainen Satu Viinikka Mikko Hevonoja Mika Seppälä Heikki Nordberg Anne-Mari Tyni Tarmo Immonen Jarkko Polso Markus Viitanen Johanna Korhonen Miia Saukkonen Lauri Korhonen Jouni Heikkinen Toni Kirsilä Pertti Salminen Katri Ruisvaara Klaus Immonen Erika Mattila Eija Maksimainen Tapio Sirviö Tellervo Skriko Mikaela Tuovinen Rauno Karttunen Paavo Niskanen Pauliina Kivioja Katriina Elo Petri Immonen Niina Vandell Markus Nikkinen Pasi Huuskonen Susanna Keskinen Marika Sinisalo Erkki Eskola Juha Salminen Sami Riihiaho Sirpa Karttunen Jari Räisänen Matti Saarinen Antoinette Tuovinen Ulla Valtonen Heli Lehtinen Matti Suhonen Mikael Levänen Atte Ikävalko Tomi Heiska Matias Kulmala Noona Junkkila Tomi Hietikko Krista Korhonen Deniz Rossa Ville Mälkiä Elina Leinonen Martti Keskinen Pasi Nurminen Piia Hirvonen Oona Ovaskainen Mika Kurikka Ari-Pekka Miettinen Matti Takalo Miina Virkama Kim Päivärinta Petri Hyrkäs Petri Vieru Julius Tamminen Mia Kauramäki Kai Pelkonen Vesa-Matti Virtanen Jari-Pekka Lukkari Jyrki Seppälä Miikka Hongisto Minna Riikonen Jani Magga Rauli Rantanen Ville Hakkarainen Paavo Asikainen Rauno Parviainen Marko Ikonen Jarkko Korkkonen Janne Nyman Jussi Puijola Jaska Vanhala Marjo Stålhand Timo Nummela Iida Pollari Maijaliisa Ruotsalainen Jussi Myllykoski Petri Pelttari Ranja Tanskanen Timo Valkonen Viivi Muhonen Riku Niittylampi Juho Viertola Juha Ruokonen Soile Kauppi Maria Junnila Jonna Kallinen Olli Vainionpää Niina Komulainen Mikko Lillsjö Johan Hallinto TEKNOLOGIASEKTORI Varsinainen 1. vara 2. vara 3. vara Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 14 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 14 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
6–7/2023 Tekijä 15 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE Roos Sandra (2.vpj) Grönberg Einari Hassel Juha Keppola Kai Korkee Sari Kähkönen Jani Lammi Anu Lind Minna Lähteenmäki Marko Nieminen Janne Salow Teija Turtiainen Santtu Uusivirta Sari Vaara Marko Viirimaa Ismo Virta Maarit Virtanen Petri Luhtanen Anu Kaatrakoski Antti Jumisko Eija Suutari Joni Lehtinen Tarja Törnqvist Ari Ilves Sanna Ormiskangas Ann-Louice Bruce Lauri Valkonen Harri Viitanen Jari Kaskinen Pasi Suvanto Ilkka Mastosalo Aleksi Turkki Tapani Kaaja Hemmo Pircklen Tuija Hiiva Esko Paaso Mirka Valkeinen Marko Levonen Juha Juutinen Auli Kilpinen Toni Haapalainen Erja Kuivasniemi Sanna Vesanen Juhani Nummi Jali Niemi Heli Toivonen Paula Silvonen Markku Karttunen Pekka Ollikainen Tero Vuorela Kirsikka Lyttinen Eija Lahtinen Annina Välimäki Tero Pirinen Antero Mikkola Hannu Vilen Jari Järvinen Hannu Saloranta Pia Aalto Taru Kangas Susanne Lahtinen Sami Simola Juha Palander Aapo Niiranen Laura Väliaho Mika Viitanen Timo Raita Ari Kurkela Pasi KEMIAN SEKTORI Varsinainen 1. vara 2. vara 3. vara Hartikka Pasi Huotari Teemu Järvinen Jaana Keski-Heikkilä Juha Lang Marko Manni Juha Päivärinta Nina Loijas Jonna Kattelus Riitta Loikkanen Marjut Hukka Jarmo Väätäjä Jussi Utriainen Joni Pitkämäki Veikko Mensonen Jari Jalli Nina Suikkanen Tiia Antikainen Ismo Saarimäki Jorma Jatkola Jussi Jaatinen Jari Toivonen Anniina Kettunen Jukka Väisänen Lotta Reiman Helka Kontio Tapani Vauhkonen Markku Santaholma Esko PUUTUOTESEKTORI Varsinainen 1. vara 2. vara 3. vara JY RK I LU U KK O N EN Teollisuusliiton valtuuston ja Yhteistyön Tekijöiden valtuustoryhmän puheenjohtajaksi valittiin Arto Liikanen (oik.). Valtuuston 1. varapuheenjohtajana ja Teollisuuden Vaikuttajien valtuustoryhmän puheenjohtajana jatkaa Tommi Sauvolainen. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 15 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 15 7.6.2023 14.50 7.6.2023 14.50
16 Tekijä 6–7/2023 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE TEOLLISUUSLIITON HALLITUS 2023–2028 ? Liittohallitukseen valittiin 22 jäsentä. ? Valituista on uusia 17 ja naisia 5. ? Jäsenistä on Yhteistyön Tekijöitä 14 ja Teollisuuden Vaikuttajia 8. ? Jokaisella jäsenellä on kolme henkilökohtaista varajäsentä. ? Liittohallituksen tehtävänä on muun muassa seurata, että liiton ja ammattiosastojen toimintaa johdetaan sääntöjen ja liittokokouksen, valtuuston ja hallituksen päätösten mukaan. ? Hallitus myös ottaa ja erottaa liiton työntekijät. ? Hallitus kokoontuu noin kerran kuussa. Riku Aalto (pj) Markus Haataja Arto Liikanen, valtuuston pj Turja Lehtonen (vpj) Riitta Viljakainen Memmu Tammiluoma Tommi Savolainen, valtuuston 1.vpj Miia Soininen Niina Laitinen Esa Lehtilä Paavo Niskanen Timo Hokkanen Sauli Hilden Juha Pöllänen Teijo Paananen Keijo Alahuhtala Jari Berg Jari-Matti Välkkynen, Mara Lehtosen varajäsen Miikka Leponiemi Mathias Pukkila Sami Ryynänen Satu Heijari Mika Lehmusvirta Markus Hotta + LUE LISÄÄ Hallituksen yhteystiedot ja varajäsenet: www.teollisuusliitto.fi/ liiton-hallitus Turva käden ulottuvilla – kolme hyvää syytä ladata TaskuTurva Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Reissukaveriksi kannattaa ladata TaskuTurva. Se on Turvan oma mobiilisovellus, joka auttaa, jos reissussa sattuu tai tapahtuu. Teollisuusliitto on vakuuttanut jäsenensä Turvan matkustajavakuutuksella. Matkavakuutuskortti kulkee kätevästi mukanasi TaskuTurva-sovelluksessa. Lataa TaskuTurva-sovellus puhelimeesi ja tarkista, millaisen vakuutusturvan liittosi tarjoaa juuri sinulle. Katso etusi osoitteesta turva.fi/teollisuusliitto Nyt on viimesen päälle huikee reissu tiedossa! Latasin jo TaskuTurvankin puhelimeen, kaiken varuiksi... Sattuiko tapaturma? TaskuTurva auttaa! Liittosi on vakuuttanut jäsenensä tapaturmavakuutuksella ja TaskuTurva-sovellusta näyttämällä pääset hoitoon omaa rahaa käyttämättä! Etu koskee työmarkkinoiden käytettävissä olevia jäseniä ja opiskelijajäseniä. Tutustu turva.fi/teollisuusliitto Turvaa tien päälle TaskuTurvasta löydät toimintaohjeet ja lähimmän korjaamon. 1. 2. 3. Ota reissukaveriksi TaskuTurva Liiton matkavakuutuskortti ja luotettavan lääkärin yhteystiedot mukanasi maailmalla. Lataa TaskuTurva 31.8.2023 mennessä ja osallistut samalla arvontaan! turva.fi/taskuturva Voita Apple iPhone 14! Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 16 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 16 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
Turva käden ulottuvilla – kolme hyvää syytä ladata TaskuTurva Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Reissukaveriksi kannattaa ladata TaskuTurva. Se on Turvan oma mobiilisovellus, joka auttaa, jos reissussa sattuu tai tapahtuu. Teollisuusliitto on vakuuttanut jäsenensä Turvan matkustajavakuutuksella. Matkavakuutuskortti kulkee kätevästi mukanasi TaskuTurva-sovelluksessa. Lataa TaskuTurva-sovellus puhelimeesi ja tarkista, millaisen vakuutusturvan liittosi tarjoaa juuri sinulle. Katso etusi osoitteesta turva.fi/teollisuusliitto Nyt on viimesen päälle huikee reissu tiedossa! Latasin jo TaskuTurvankin puhelimeen, kaiken varuiksi... Sattuiko tapaturma? TaskuTurva auttaa! Liittosi on vakuuttanut jäsenensä tapaturmavakuutuksella ja TaskuTurva-sovellusta näyttämällä pääset hoitoon omaa rahaa käyttämättä! Etu koskee työmarkkinoiden käytettävissä olevia jäseniä ja opiskelijajäseniä. Tutustu turva.fi/teollisuusliitto Turvaa tien päälle TaskuTurvasta löydät toimintaohjeet ja lähimmän korjaamon. 1. 2. 3. Ota reissukaveriksi TaskuTurva Liiton matkavakuutuskortti ja luotettavan lääkärin yhteystiedot mukanasi maailmalla. Lataa TaskuTurva 31.8.2023 mennessä ja osallistut samalla arvontaan! turva.fi/taskuturva Voita Apple iPhone 14! Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 17 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 17 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
18 Tekijä 6–7/2023 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE Teollisuuskansan edustajat lujittivat liittoaan Tampere-talon liittokokouksessa istui teollisuustyöläisten oma parlamentti. Työhuonekuntien perustamisen ja toiminnan tukeminen vietiin uutuutena Teollisuusliiton sääntöihin. Tämä lujittaa liittoa, arvioi sääntövaliokunnan puheenjohtaja Jouni Jussinniemi. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JYRKI LUUKKONEN K aivosalaa liittokokouksessa edustanut Jouni Jussinniemi toteaa, että ammattiosastot voivat olla nykyisessä, pirstaloituneessa työelämässä kokoomaosastoja. Työpaikat voivat olla myös hyvin eri kokoisia ja sijaita maantieteellisesti laajalla alueella. Työhuonekuntien roolia vahvistettiin säännöissä. Todettiin, että ne ovat osa ammattiosastojen toimintaa. – Tavoitteena on, että tämä loisi uusia rakenteita ja virkeyttä ammattiosastojen toimintaan. Työhuonekunnille on helpompi osoittaa nyt myös varoja, Jussinniemi sanoo. Sääntömuutosten jälkeen vähintään kolme neljäsosaa (3/4) hallituksen varsinaisista ja varajäsenistä tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä olevia osaston jäseniä. Osaston nimenkirjoittajien eli puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin tulee myös olla vielä työelämässä. – Varajäsenten valintaan tuli vielä se positiivinen ja ketteryyttä luova muutos, että hallitukseen voidaan nyt valita 4–20 yleisvarajäsentä. Aiemmin säännöissä sanottiin, että jokaiselle hallituksen jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen tai vastaava määrä yleisvarajäseniä. LIITTOHALLINTOAKIN RUKATTIIN Jussinniemi pitää merkittävänä uudistuksena myös liiton puheenjohtajiston vähentämistä. Enää ei ole tarvetta liittojen yhdistymisen aikoihin pystytettyihin, runsaslukuisiin hallintorakenteisiin. SÄÄNTÖVALIOKUNTA Pohjaesitys oli niin hyvin tehty, että muutosesityksiä tuli vähän, kertovat Jouni Jussinniemi, Eino Ojansuu ja Christa Evomaa. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 18 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 18 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
6–7/2023 Tekijä 19 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE Teollisuuskansan edustajat lujittivat liittoaan – Hallituksen ja puheenjohtajiston koon pienentäminen on merkittävä muutos, kun liitolla on nyt vain puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Valtuustokin sai Jussinniemen mielestä merkittävän uuden oikeuden, sillä nyt valtuusto voi täydentää kolmannen varajäsenen sekä valtuustoon että hallitukseen. Jussinniemi sanoo, että ennen sääntömuutoksia saattoi käydä niin, että liiton hallinnosta alkoivat ”ihmiset loppua”. – Hallinto ei mene rikki. Valtatasapaino säilyy ja hallinto pysyy aina toimintakykyisenä. MYÖNTEINEN HENKI, VALMISTA TULI Puheenjohtajuudestaan Jussinniemi sanoo, että asetti valiokuntatyöskentelyn tavoitteeksi myönteisen tunnelman ja asioiden valmiiksi saamisen. Hän kehuu niin liitossa tehtyä työtä kuin valiokunnan jäsenten valmistautumista. – Esitys sääntövaliokunnalle oli niin hyvin tehty, että muutosesityksiä oli vähän. Ei ollut massiivia asioita, joista olisi päästy suuren kinan äärelle, Jussinniemi naurahtaa. Puheenjohtaja sanoo itse pohtineensa sitä, kannattaisiko sittenkään sitä muutosta, että nyt enää 3 kuukauden jäsenmaksurästejä voidaan ryhtyä perimään aiemman 6 kuukauden sisään ennen jäsenen erottamista. Lopulta hän oli samaa mieltä kuin koko valiokunta, eli aikamääre on 3 kuukautta – takaisinmaksu ei tunnu silloin niin ylivoimaiselta. – Ja huomasin kyllä, että valiokunnat jäsenet olivat valmistautuneet huolellisesti etukäteen valiokunnan työskentelyyn, puheenjohtaja toteaa tyytyväisenä. HYVÄN KOKOUKSEN HYVÄT PÄÄTÖKSET – Hienosti oli kokous valmisteltu, komppaa puheenjohtajaa sääntövaliokunnan jäsen Eino Ojansuu. Ojansuu edustaa lasikeraamista teollisuutta. Hän sanoo, että on hyvä, että eläkeläiset voivat edelleen tuoda ”oman mausteensa” ammattiyhdistystoimintaan. Samalla heidän hiljainen tietonsa siirtyy uusille ay-sukupolville. Mutta ammattiosastojen hallitusten uudistaminen oli Ojansuusta oikea toimi. Tämä heijastaa hänestä myös sitä, että nyt eletään todellakin Teollisuusliiton, ei ”vanhan Metallin” aikakautta. Sääntövaliokunta oli keskusteleva, ei kinasteleva joukko teollisuusliittolaisia eri puolilta Suomea. – Mitään suuria muutoksia ei tullut. Mutta hyviä näkökantoja tuli puheenvuoroissa esiin. Mukava kokemus, kehaisee Christa Evomaa, teknologiateollisuutta edustanut liittokokouksen ensikertalainen. Vaikka valtuuston tehtävät eivät olleet varsinaisesti sääntövaliokunnan tehtävänmäärittelyssä mukana, heräsi valtuuston suhteesta työehtosopimusneuvotteluihin keskustelua. Ojansuu miettii, voisiko valtuuston jäsenten yhteydenpito olla tiiviimpää kuin vain se kaksi kertaa vuodessa koolle kutsuttu kokous. – Valtuuston ja tes-neuvottelijoiden välillä pitäisi olla sellainen jatkuva yhteistyö. Silloin ehkä neuvottelijat kuulisivat ajatuksia ja näkemyksiä, joita he eivät itse välttämättä tiedä tai tunnista. Ainainen – ja kinkkinen – kysymys on se, voidaanko keskeneräisistä tes-neuvotteluista tiedottaa. – Jäsenistöstä tuntuu siltä, että heille jätetään kertomatta asioita. Mutta tämä on hankala tilanne. Jos vaikka luottamusmiehille tiedotettaisiin tilanteesta, niin kyllä tieto valuisi eteenpäin, ehkä myös vastapuolen korviin, Ojansuu sanoo. Evomaa toteaa, että luottamusmiehet ovat tottuneet kohtaamaan tämän tilanteen. – Työpaikallakaan ei pysty kertomaan keskeneräisistä asioista, välttämättä ei edes siitä mitä on meneillään. Ison salin eräässä edustajapuheenvuorossa tuli esiin toive siitä, että ne kaikkein hiljaisimmatkin liiton jäsenet tulisi muistaa ja huomioida. – Kyllä jäin tätä asiaa miettimään. Kunpa he vain uskaltaisivat esittää ideoitaan, toki heitä kuunnellaan. Mutta meidän työpaikallamme on tehty niin, että on kysytty kaikilta jäseniltä esimerkiksi sitä, mitä toiveita heillä on jäsenmaksupalautusten käyttämisestä. Mutta aika vähän on tullut mitään konkreettisia toiveita, Evomaa kertoo. – Voi olla, että se hiljaisin jäsen ei paljoa sano. Mutta silloin kun puhuu, puhuu järkevää asiaa, jota kannattaa kuunnella, kertoo puolestaan Ojansuu omista kokemuksistaan. ? Pohjaesitys oli niin hyvin tehty, että muutosesityksiä tuli vähän, kertovat Jouni Jussinniemi, Eino Ojansuu ja Christa Evomaa. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 19 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 19 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
20 Tekijä 6–7/2023 Yhdistävä voima Työmarkkina-asioita käsitellyt valiokunta työsti edunvalvontaa ja sopimustoimintaa ohjaavat strategiset linjaukset seuraavaksi viideksi vuodeksi. TEKSTI PETTERI RAITO KUVA JYRKI LUUKKONEN V aliokunnan puheenjohtajana toimineen Miia Soinisen mukaan ammattiosastojen ja kokousedustajien tekemät esitykset painottuivat työehtosopimusten sisältöihin ja olivat muotoiluiltaan yksityiskohtaisia. – Johdimme näistä valtaosin neuvottelutavoitteiksi luonnehdittavista esityksistä strategiset linjaukset niin, että ne palvelevat mahdollisimman montaa sopimusalaa ja ohjaavat liiton sopimustoimintaa tulevina vuosina. – Saimme varsin kelvollisen strategian aikaiseksi. Myös liittokokoukselle tehdyt konkreettiset esitykset otetaan huomioon tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa, Soininen tiivistää. Valiokuntatyöskentely oli Fiskars Finlandin Sorsakosken astiatehtaalla laatuoperaattorina työskentelevälle ja pääluottamusmiehenä toimivalle Soiniselle mieluinen kokemus. – Kokemus oli hieno, mielenkiintoinen ja jännittäväkin. Kokousedustajista nimetyt valiokunnan jäsenet olivat kokeneita ja osaavia. Liiton asiantuntijat tukivat työskentelyä onnistuneesti. Siitä muodostui hyvä kombo. Liittokokoukselle tehdyt esitykset otetaan huomioon tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa, sanovat työmarkkinatoiminta-valiokunnan Einari Grönberg, Miia Soininen ja Kai Keppola. LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE TYÖMARKKINATOIMINTA-VALIOKUNTA Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 20 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 20 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
6–7/2023 Tekijä 21 – Tulevaisuutta ajatellen voi sanoa, että valiokuntatyössä työehtosopimusten tuntemus on tärkeä osa työmarkkinoita koskevaa strategiatyötä, mutta ei laajassa kokonaisuudessa ehkä kuitenkaan se ykkösasia. MAHTAVISTA PUITTEISTA YHDESSÄ ETEENPÄIN Soininen antaa kolmen liittokokouksen kokemuksella kiitokset tämänkertaisen kokouksen järjestelyille, ohjelmalle, ilmeelle, työskentelylle ja lopputulokselle. – Kokouksen puitteet olivat mahtavat logoista ja teemoista lähtien. Edustajat pitivät hyvin valmisteltuja puheita, joissa oli kehitysmyönteinen ja analyyttinen ote. – Nyt meillä on strateginen, aikaisempaa laajempi ja pitkäjänteisempi näköala tulevaisuuteen sekä jäseniä osallistavampi ote toimintaan. Katsomme yhteisenä liittona eteenpäin. Olemme varteenotettava valtakunnallinen toimija. Teollisuusliitto on hyvissä käsissä, Soininen arvioi. RAUHALLISESTI KOHTI RAAMISOPIMUSTA Borealis Polymersin Kilpilahden tuotantolaitoksen päätoiminen pääluottamusmies Einari Grönberg arvioi työmarkkina-asioita käsitelleen valiokunnan mietinnön laadukkaaksi työksi, joka palvelee Teollisuusliiton jäseniä seuraavat viisi vuotta. – Strategian pitää olla laaja ja sen pitää sisältää suuntaa-antavia linjauksia, joiden pohjalta voimme edetä tulevina vuosina. Samalla on muistettava, että mahdollisen raamisopimisen mallin valmisteluissa ei pidä tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Alkajaisiksi tarvitsemme perusteellisen selvityksen. Sen jälkeen asioita pitää tarkastella huolellisesti ja edetä askel kerrallaan. Raamisopimuksella tarkoitetaan keskeisten työnantajaja työntekijäliittojen sopimusmallia, johon kirjattaisiin yhteisesti keskeiset työsuhteen ehdot. – Yksi kysymys esimerkiksi on, minkä työehtosopimuksen pohjalle tuleva eri sopimusalojen sopimustoimintaa laajasti ohjaava raamisopimus rakennetaan. Toisaalta raamisopimus ei välttämättä palvele kaikkia sopimusaloja, jolloin myös alakohtaiset erityistarpeet ja kysymykset pitää ottaa huomioon ja ratkaista, Grönberg kommentoi. Liittokokous vastasi kolmanteen liittokokoukseensa osallistuneen Grönbergin odotuksia. – Muutos aikaisempaan verrattuna oli edustajien erittäin aktiivinen osallistuminen. Vahva yhteishenki ja yhteisöllisyys tulivat esille. Juuri sitä me tarvitsemme, kun ajamme jäsenten asioita ja puolustamme meille tärkeitä arvoja kuten ihmisoikeudet, tasa-arvo, solidaarisuus ja yhdenvertaisuus. – Ammattiyhdistysliikettä haastetaan joka puolelta. Meidän pitää kehittää toimintaamme liittona, ammattiosastoissa ja työpaikoilla. On tärkeä ymmärtää, että liiton jäsenenä voi vaikuttaa työntekijöiden oikeuksiin, etuihin ja asemaan työelämässä sekä puolustaa työehtoja omalla työpaikalla niin, että se koskee itseä ja työkavereita. OMAT ESITYKSET OSAKSI LIITON TOIMINTAA Kai Keppola osallistui muiden edustajien tavoin aktiivisesti kokouksen keskusteluihin. – Tein kaksi esitystä, joista toinen päätyi kannatuspuheenvuorojen saattelemana osaksi liiton strategiaa ja toinen osaksi liiton sääntöjä. Esitykseni avoimuudesta kirjoitettiin strategiassa suoraan auki, ja liiton valtuusto säilytetään esitykseni mukaisesti liiton säännöissä liittokokouksen seuraajien joukossa. – Kokouksen työskentelyyn osallistuminen isossa salissa oli mielenkiintoinen kokemus. Pidin siitä, ja ihmettelin, miten vähän isolle yleisölle puhuminen jännitti, Keppola sanoo. LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE Valiokunnan eteensä saamaa työmaata Keppola luonnehtii isoksi ja raskaaksi. – Oli tosi vaikea tuottaa strategisia linjauksia niin, että ne voisivat toteutua kaikilla sopimusaloilla. Pidän valiokunnan saavuttamaa lopputulosta kuitenkin tiukkaan aikatauluun nähden hyvänä suorituksena. Harmillista tosin oli, että valiokunnan työskentely meni kokouksen kanssa päällekkäin. Volvo Finlandin Turun toimipisteessä mekaanikkona työskentelevä sekä pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimiva Keppola arvioi ensimmäisen liittokokouksensa ammattiyhdistysuransa hienoimmaksi tapahtumaksi ja hetkeksi. – Yhteisöllisyys ja ihmiset. Yhdistävä voima. Kokous antoi virtaa jatkaa eteenpäin, Keppola toteaa. ? Saimme varsin kelvollisen strategian aikaiseksi. On tärkeä ymmärtää, että liiton jäsenenä voi vaikuttaa työntekijöiden oikeuksiin, etuihin ja asemaan työelämässä sekä puolustaa työehtoja omalla työpaikalla niin, että se koskee itseä ja työkavereita. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 21 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 21 7.6.2023 14.50 7.6.2023 14.50
22 Tekijä 6–7/2023 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE JÄRJESTÖLLINEN VAHVUUS -VALIOKUNTA Digiloikkien yli kielimuurien? Liittokokouksesta lähtee työpaikoilla viesti, että olemme nyt yhtenäisempi ja vahvempi liittona, sanovat järjestöllinen vahvuus -valiokunnan Miikka Leponiemi, Teresa Kvick ja Marjo Hiltunen. Digitalisaatiosta on saatava aina vain lisää hyötyjä irti ja ulkomaalaisten työntekijöiden järjestämiseen ja palveluihin on satsattava. Siinä Järjestöllinen vahvuus -valiokunnan keskustelunaiheita. Maailman muuttuessa on liitonkin muututtava. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA JYRKI LUUKKONEN K umiteollisuutta edustanut Teresa Kvick ja Marjo Hiltunen teknologiateollisuudesta olivat tyytyväisiä valiokunnan työskentelyyn. Kismittävästi vain, salin esityksiä tai puheenvuoroja ei päässyt seuraamaan valiokuntatyöskentelyn aikana. – Paljon jäi näkemättä ja kuulematta, Hiltunen harmittelee. – Muutoin valiokuntatyö oli mukavaa ja antoisaa, mutta isosta salista ei edes tiennyt, mitä siellä oli meneillään. Ja oma esitys piti käydä pitämässä ihan vain juoksujalkaa. Kannatin esitystä alipalkkauksen kriminalisoinnista, Kvick kertoo. OLKAAMME VALMIINA MURROKSEEN Tampereen suurtapaaminen antoi lähtölaukauksen seuraavan liittokokouskauden viidelle vuodelle. – Kun miettii tulevaa viittä vuotta, edessämme on hirveän iso murros. Työperäinen maahanmuutto tulee aina vain lisääntymään, sillä Suomeen on pakko saada Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 22 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 22 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
6–7/2023 Tekijä 23 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE lisää työvoimaa muualta. Meidän on myös liittona pakko muuttua, Hiltunen sanoo. Alat, joilla työskentelee runsaasti maahanmuuttajia ja joilla palkat ovat matalat, ovat usein myös huonosti järjestäytyneitä. Esimerkiksi Pirkanmaan varhaisjakelijoiden järjestäytymisaste, 25 prosenttia, edustaa alan huippua, vaikka kovin matala onkin. Niin Kvick kuin Hiltunen ovatkin erittäin tyytyväisiä, että valiokunnan tekemät muutokset liiton strategiaan painottavat panostusta nuorten ohella maahanmuuttajiin. järjestämistä ei pidä väheksyä. Ei, vaikka Kvickin mielestä hyvä edunvalvonta onkin paras keino saada ihmisiä liittymään liiton jäseniksi. – Mielenkiinnon kohteet muuttuvat. Täytyy kokeilla, millaisia tapahtumia kannattaa järjestää. Ja tapahtuman kylkeen voi sitten laittaa pienen koulutustilaisuuden, Kvick suunnittelee. Hiltunen tähdentää luottamusmiesten tukemisen tärkeyttä. – Luottamusmies voi olla monelle tavalliselle jäsenelle ainut kontakti liittoon. Jos luottamusmiestä ei tueta eikä hän pysty toimimaan tehokkaasti, silloin jäsen voi jäädä aika tyhjän päälle. PAIKALLINEN EDUNVALVONTA ESIIN Järjestöllinen vahvuus -valiokunnan puheenjohtaja, teknologiateollisuutta edustanut Miikka Leponiemi alleviivaa hänkin ammattiosastojen uudistumisen tärkeyttä. Jos maahan tulee oikeistohallitus, ammattiosastoille tulee rajusti lisää tehtävää. – Paikallisten ammattiosastojen edunvalvontatehtävä nousee esiin seuraavan viiden vuoden aikana. Paikallista edunvalvontaa vaaditaan varsinkin silloin, jos yrityskohtaisia työehtosopimuksia solmitaan yhä enemmän, Leponiemi ennustaa. Valiokunnan tekemät muutokset liiton strategiaan painottavat panostusta nuorten ohella maahanmuuttajiin. Maahanmuuttajien on saatava tietoa oikeasta palkasta ja oikeuksista. – On tärkeä juttu, että työskennellään sen eteen, että liiton vetovoima lisääntyy. On esimerkiksi ohjattava resursseja enemmän niille työpaikoille, joissa liitoon kuuluvien jäsenten määrä on alhainen, Kvick sanoo. – On tärkeää saada maahanmuuttajille tietoa siitä, mikä heidän palkkansa kuuluu olla ja ylipäänsä tietoa kaikista niistä oikeuksista, mitkä Suomessa työntekijöille kuuluvat, Hiltunen tähdentää. – Työntekijälle kuuluu lomat, ja ne on saatava pitää tiettynä aikana, Kvick lisää esimerkkinä niistä oikeuksista, mistä maahanmuuttajilla ei ole välttämättä mitään tietoa. Nämä valiokunnan jäsenet pitävät sitäkin hyvänä ajatuksena, että liitto palkkaisi ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä järjestämistyötä tekemään. Saman äidinkielen ja kulttuuritaustan omaava pystyy kertomaan asioista niin, että työntekijä sen ymmärtää. – Jo se, että on itsekin maahanmuuttaja, antaa samaistumispintaa, Hiltunen sanoo. – Muualta tulleilla on yhteisiä kokemuksia, maahanmuuttajataustaista liiton työntekijää voi olla helpompi lähestyä, Kvick toteaa. MISTÄ UUTTA VIRTAA OSASTOIHIN? – Vapaaehtoistyö ei trendaa tällä hetkellä, Kvick kuvaa suomalaisen yhteiskunnan yhteisöllisyyden murentumista. Voivottelemaan ei kannata liitonkaan jäädä. Kvickin mielestä digitalisaation kaikki helpot yhteydenpitomuodot WhatsApp-ryhmineen on otettava aina vain paremmin käyttöön. Ja kun käydään sitä ankarista ankarinta taistelua ihmisten vapaa-ajasta, houkuttelevien tapahtumien Leponiemen omassa ammattiosastossa on 1 400 jäsentä. Jotta saataisiin lisää jäseniä ja aktiivisia ammattiosastolaisia, ollaan lähdössä mukaan Järjestävä ammattiosasto -hankkeeseen. Leponiemi uskoo myös, että perhetapahtumat ovat oivat tapa muistuttaa ammattiliittojen tärkeydestä. – Perhetapahtumissa tuodaan taas ammattiosastoa esille, kun ollaan voitu jäädä jäsenistön keskuudessa vähän unholaan, Leponiemi miettii. Puheenjohtaja sanoo valiokuntatyöskentelyssä tulleen myös selvästi esiin se, että liitossa vallitsee nyt kaikkiaan uudistumisen halu. – Tampereen kokouksesta lähtee työpaikoilla se viesti, että liittona olemme nyt yhtenäisempi ja vahvempi. Me emme katso taaksepäin, katse on nyt selkeästi eteenpäin, Leponiemi summaa liittokokouksen lopputulemaa. ? Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 23 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 23 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
24 Tekijä 6–7/2023 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE MAHDOLLISTAJAT-VALIOKUNTA Mahdollisen taidetta Valiokuntatyö oli avartavaa ja opettavaista, sanovat mahdollistajat-valiokunnan Juha Meriläinen, Virva-Mari Rask ja Memmu Tammiluoma. Mahdollistajat-valiokunta oli paljon vartijana. Liiton taloudelliset resurssit ja tukitoiminnot jäsenpalvelukanavista koulutuksen kautta viestintään kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN KUVA JYRKI LUUKKONEN T eollisuusliiton strategiassa kutsutaan mahdollistajiksi liiton tukitoimintoja, joilla vahvistetaan liiton ydintoimintoja. Mahdollistajia ovat koulutustoiminta ja Murikka-opisto, jäsenviestintä ja markkinointi eri välineillä, jäsenpalvelut, henkilöstö keskustoimistolla ja aluekeskuksissa, liiton tietojärjestelmät sekä taloudelliset resurssit. Mahdollistajat-valiokunnalla oli siis laaja vastuu kannettavanaan. – Olihan se jännittävää. Kokemuksena lisäsi luottamusta siihen, että oikeasti pystyy vaikuttamaan, valiokunnan puheenjohtajana toiminut teknologiateollisuuden sopimusalalla työskentelevä Virva-Mari Rask sanoo. Toteamukselle nyökyttelevät myös mahdollistajatvaliokunnan jäseninä toimineet mediaja painoalalla työskentelevä Memmu Tammiluoma ja metsäkonealalla työtä tekevä Juha Meriläinen. – Olen tyytyväinen, että sain nähdä tämän, miten asiat hoidetaan. Kokemus oli erittäin avaava, Tammiluoma sanoo. – Tuntui hyvältä olla tällaisessa valiokunnassa, että sai oikeasti olla päättämässä asioita. Opin uuttakin, vaikka vanha konkari jo olenkin, Meriläinen kertoo. Kaikki kolme olivat useamman liittokokouksen kokeneita edustajia, mutta ensimmäistä kertaa valiokuntajäseninä. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 24 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 24 8.6.2023 9.17 8.6.2023 9.17
6–7/2023 Tekijä 25 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE TALOUS RIIPPUU JÄSENMÄÄRÄSTÄ Liiton resursseista strategian tavoitteisiin kirjattiin, että liitto uudistaa toimintatapoja, käyttää liiton resursseja strategian mukaisesti ja vastaa toimintaympäristön muutoksiin. Samoin liitto hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia toiminnassaan. Valiokunnassa strategiaan lisättiin maininta nuorisotoiminnan tärkeydestä ja huomio tekoälyn tuomista mahdollisuuksista. – Jäsenmäärästä riippuu, voidaanko liiton resursseja kasvattaa vai pitääkö pienentää, Meriläinen näkee. – Liitolla on varallisuutta. Kyse on vain siitä, miten sitä kohdistetaan. Resurssit täytyy laittaa vaakakuppiin: jos jäsenet eivät saa palveluita, ei ole houkuttelevaa ryhtyä jäseneksi. Se on tasapainoilua, Rask kuvailee. – Resurssien suhteen jäsenhankinta korostuu. Liiton pitäisi näkyä enemmän työpaikoilla, Tammiluoma toteaa. Meriläinen muistuttaa, että ilman liiton sijoitustoimintaa ja omistusta esimerkiksi Kojamossa, liiton jäsenmaksu ei millään olisi vain yksi prosentti. TOIMINNAN OLTAVA JÄSENTÄ LÄHELLÄ Jäsenpalvelukanavista strategian tavoitteiksi määriteltiin muun muassa jäsenpalveluiden saavutettavuuden, käytettävyyden, vuorovaikutteisuuden ja monikielisyyden sekä liiton digiosaamisen lisääminen. Liittokokouksen lähetekeskustelun esityksestä ja valiokuntatyön tuloksena jäsenpalveluista lisättiin strategiaan kappale: ”Merkittävä osa järjestöja edunvalvontatoiminnasta tapahtuu jäsentä lähellä, ammattiosastoissa ja työpaikoilla. Liiton aluekeskuksilla on osaltaan näissä toiminnoissa ohjaava ja tukeva rooli.” – Hyvä, että saatiin tuo kappale sinne. Muuten aluetoiminta ei olisi näkynyt tässä kohtaa millään tavalla, Rask sanoo. Tammiluoma puolestaan näkee kehitettävää liiton verkkosivuissa. – Sivuja pitäisi kehittää huomattavasti. Kun menen sinne jotain etsimään, en löydä ainakaan helposti. Olen laittanutkin siitä palautetta. Rask muistuttaa, että vaikka digipalvelut ovat nykypäivää, ne eivät korvaa henkilökohtaista palvelua. – On oltava valmiuksia kehittää digipalveluita edelleen, huomioiden kuitenkin jäsenten valmiudet ja taidot käyttää niitä, Meriläinen jatkaa. – Ihmiseltä saa tunteen siitä, että tulee kuulluksi ja asiaa hoidetaan. Digipalvelut eivät kouluta tai sitouta. Ne ovat markkinointikanavia ja tukitoimintoja koulutukselle ja viestinnälle, Rask sanoo. MURIKKA ENSISIJAINEN KOULUTUSPAIKKA Koulutuksen suhteen strategian tavoitteiksi asetettiin parantaa koulutuksen vaikuttavuutta, saavutettavuutta, houkuttelevuutta sekä koulutusmarkkinointia. Lähetekeskustelun pohjalta valiokunta lisäsi strategiaan, että Murikka-opisto on jäsenten ensisijainen koulutuspaikka. Lisäksi liitto kouluttaa alueellisesti ja hyödyntää verkkokoulutusta. – Murikan merkitys jäsenille on niin suuri, että se oli tärkeä kirjata seuraavaksi viideksi vuodeksi, Rask sanoo. – Sekin oli toisaalta tärkeä maininta, että alueellista koulutusta järjestetään edelleen. Aina ei ole mahdollisuuksia lähteä Murikkaan, Meriläinen näkee. Valiokunnan toisen lisäyksen mukaan koulutuksen tärkeä tehtävä on lisätä verkostoitumista, mikä toteutuu parhaiten lähikoulutuksessa. – Täytyy pitää huolta, että vähintään peruskoulutukset käydään kasvokkain. Verkossa kanssakäymisestä jää paljon pois, Rask sanoo. – Kaikkea ei voi viedä verkkoon. Paikan päällä syntyy paljon enemmän keskustelua, Tammiluoma vahvistaa. VIESTINNÄN OLTAVA AVOINTA Jäsenviestinnän tavoitteiksi strategiaan kirjattiin, että liitto varmistaa aktiivien nopean ja sisällöltään oikean tiedonsaannin. Liitto myös panostaa monimuotoiseen ja kohdennettuun viestintään. Liittokokouksen lähetekeskustelusta strategiaan lisättiin merkintä viestinnän avoimuudesta. – Lähetekeskustelussa kuului viime tes-neuvottelujen aikainen toive, ettei tuloksia tarvitsisi kaivaa työnantajapuolen sivuilta tai Twitteristä. Meidän täytyy pysyä mukana kilpailussa, kuka ensimmäisenä julkaisee tiedot, Rask sanoo. – Ja käännökset eri kielille pitäisi saada nopeammin, Tammiluoma lisää. – Tärkeintä kuitenkin on, että tieto on oikeaa. Ja jos liikkuu vääriä tietoja, ne pitää oikaista heti, Meriläinen sanoo. Strategian mukaan liitto hyödyntää sosiaalisen median mahdollisuuksia kattavasti. Kaupallisten kanavien suosio voi kuitenkin muuttua nopeasti, joten liiton täytyy huolehtia ennen kaikkea omissa käsissään olevista välineistä. – On ymmärrettävää suhtautua sosiaaliseen mediaan varauksella. Mutta jos saamme jollain nuoret näkemään ja kuulemaan, että Teollisuusliitto on olemassa, sitä enemmän liiton tarttumapinta kasvaa, Rask sanoo. ? Murikan merkitys jäsenille on niin suuri, että se oli tärkeä kirjata seuraavaksi viideksi vuodeksi. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 25 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 25 8.6.2023 9.18 8.6.2023 9.18
26 Tekijä 6–7/2023 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE YHTEISKUNTAVAIKUTTAMINEN-VALIOKUNTA Yhteiskunnallisia avauksia Poliittiseen päätöksentekoon on tärkeää vaikuttaa, sanovat yhteiskuntavaikuttaminen-valiokunnan Tuija Pircklén, Minja Lääperi ja Jorma Saarimäki. Yhteiskuntavaikuttaminen-valiokunta lisäsi liiton strategiaan asiaa muun muassa teollisesta murroksesta ja ammattiylpeydestä. Jäsenet kiittävät valiokunnassa käytyä avointa keskustelua. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA JYRKI LUUKKONEN L iittokokouksen vahvistamassa Teollisuusliiton strategiassa 2023–2028 todetaan, että yhteiskuntavaikuttajana liitto on voimakas ja näkyvä keskustelunavaaja sekä työelämän uudistaja. Osallistumalla julkiseen keskusteluun liitto vaikuttaa päätöksiin yhteiskunnassa ja edistää jäsenten etua. Yhteiskuntavaikuttaminen-valiokunnan puheenjohtajana toiminut Tuija Pircklén kertoo, että kyseessä on keskeinen osa liiton toimintaa. – Lainsäädäntöön vaikuttaminen on yksi tärkeimmistä osa-alueista. Sillä vaikutetaan niin moniin asioihin, Pircklén sanoo. Strategian tavoitteisiin on kirjattu, että liitto pyrkii vaikuttamaan työlainsäädäntöön ja yhteiskunnalliseen tulonjakoon jäsentensä eduksi. Tämä onnistuu muun muassa parantamalla työntekijöiden ja ammattiliittojen lakiin kirjattuja oikeuksia. Maan hallitus ja sen ohjelma vaikuttavat suuresti liiton toimintaympäristöön. Strategia on kirjoitettu linjaamaan toimintaa, olipa vallassa työntekijämyönteinen tai -vastainen hallitus. – Joudutaanko puolustamaan vai autammeko kehittämisessä, Pircklén pohtii asetelmia eri hallituspohjien mukaan. Poliittiseen päätöksentekoon on tärkeää vaikuttaa. Pircklén toteaa, että vaikuttamista auttaa, jos Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 26 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 26 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
6–7/2023 Tekijä 27 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE liiton sisällä on selkeä ja yhteinen näkemys tavoitteista. Viestintäalan toimihenkilöitä edustava Pircklén kuvailee valiokunnan työskentelyä avoimen keskustelevaksi. Aikataulu oli tiukka, mutta valmista tuli määräajassa. – Pohjateksti oli hyvin valmisteltu, ja kokouksesta tuli hyviä nostoja, Pircklén kertoo. Liittokokouksen hyväksymän strategian pohjalta on hyvä ponnistaa tulevaan. – Strategia konkretisoituu tulevassa toiminnassa. Teot puhuvat seuraavien viiden vuoden aikana, Pircklén sanoo. AKTIIVISUUTTA MURROKSESSA Valiokunta lisäsi strategiatekstiin uuden kappaleen, joka käsittelee teollisuuden murrosta. Ilmastonmuutos ja robotisaatio ovat esimerkkejä ilmiöistä, jotka muuttavat teollista työtä. Strategiaan kirjattiin liittokokouksen lähetekeskustelussa tehdyn esityksen mukaisesti, että liitto on aktiivinen toimija teollisessa murroksessa ja pyrkii turvaamaan jäsenten työllisyyttä. Valiokunnan jäsen Jorma Saarimäki kertoo, että automaation lisääntyminen näkyy myös hänen omalla alallaan puusepänteollisuudessa. – Seuraavan viiden vuoden aikana pitää olla kyky reagoida uusiin tilanteisiin, Saarimäki sanoo. Valtiovallan toimilla voi olla suoria vaikutuksia työllisyyteen. Saarimäen työpaikalla työt lisääntyisivät, jos valtio päättäisi tukea energiaremontteja enemmän, jolloin ikkunoiden ja ovien menekki kasvaisi. – Suomessa on paljon korjausvelkaa ja saneerauskohteita, Saarimäki kertoo. Myös vaikuttamisen eri tasot kannattaa pitää mielessä. Teollisuusliiton strategiaan on kirjattu tavoite lisätä yhteiskunnallista osallistumista herättämällä keskustelua valtakunnallisesti ja alueellisesti. – Pystymme vaikuttamaan kunnallispolitiikassakin. Työpaikat sijaitsevat aina jonkin kunnan alueella, Saarimäki sanoo. Hän sai tiedon valiokuntatyöskentelyyn osallistumisesta liittokokouksen aattona. Sairauspoissaolon takia valiokuntaan tarvittiin korvaava jäsen. Pikakomennuksesta huolimatta työskentely oli sujuvaa. – Kävimme kaikki esitykset läpi laajasti. Jokainen valiokunnan jäsen pääsi vaikuttamaan tekstiin, Saarimäki kertoo. Strategiassa pyritään antamaan suuntaviivat ilman, että liiton käsiä sidotaan yksittäisiin toimiin. Liittokokouksessa yhteiskuntavaikuttamisen lähetekeskustelussa esitettiin strategiaan kirjattavaksi, että liitto perustaa vapaaehtoisprikaatin auttamaan Ukrainan jälleenrakennuksessa sodan jälkeen. Valiokunta muotoili asian strategiaan siten, että liitto kehittää uusia tapoja osallistua kansainväliseen toimintaan. OMAT ALOITTEET ESIIN Valiokunnan jäsen Minja Lääperi puutarha-alalta pohtii, että yhteiskuntavaikuttaminen on liiton ydintoimintaa, johon kaikilla on mahdollisuus antaa panoksensa. – Jokainen meistä osallistuu omalla pienellä panoksella yhteiskuntavaikuttamiseen, kun olemme mukana liiton toiminnassa, Lääperi sanoo. Liiton on puolustettava vahvasti työntekijöiden oikeuksia ja etuja, kuten lakko-oikeutta ja työttömyysturvaa, mutta myös omien aloitteiden tekeminen on tärkeää. Liitto on aktiivinen toimija teollisessa murroksessa ja pyrkii turvaamaan jäsenten työllisyyttä. Osallistumalla julkiseen keskusteluun liitto vaikuttaa päätöksiin yhteiskunnassa ja edistää jäsenten etua. – Pitää pystyä viestimään omaa sanomaa paremmin ilman, että lähdetään liikkeelle puolustusasemasta, Lääperi sanoo. Isossa salissa pidetyt puheenvuorot loivat selkeän pohjan valiokunnan työskentelylle. – Saimme kokouksesta erinomaiset evästeet. Ne olivat meidän työskentelymme ydin, Lääperi sanoo. Lähetekeskustelussa esitettiin, että liiton on pyrittävä parantamaan teollisen työn arvostusta. Valiokunta teki strategiaan lisäyksen, jossa korostetaan ammattitaidon ja -ylpeyden tärkeyttä. Lääperi kiittää strategiaesityksen perusteellista valmistelua sekä valiokunnan asiantuntijajäseniä, joilta saatiin lisätietoja. – Tarkkuus, jolla esitykset käytiin läpi, oli hienoa. Jäsenet ovat pystyneet vaikuttamaan strategiaan. Lääperi piti kokousta kaikin puolin onnistuneena. – Jäi sellainen kuva, että olemme yhteisellä asialla ja haluamme viedä eteenpäin jäsenille tärkeitä asioita, Lääperi sanoo. ? Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 27 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 27 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
28 Tekijä 6–7/2023 ”Aivan mahtava kokemus! ” "L iittokokous oli aivan mahtava kokemus! Meillä on tosi hyvä yhteishenki, ja paljon oli mielenkiintoisia esityksiä käsiteltävänä, kertoo kajaanilainen Lotta Väisänen. Kilpailukykysopimuksen jäänteiden poistaminen oli keskeinen kokouksessa käsitelty asia. – Työntekijöiden taloudellinen tilanne on sellainen, että pitää miettiä miten rahat riittävät. Se on se suurin teema, joka huolestuttaa työntekijöitä. Väisänen työskentelee mekaanisessa metsäteollisuudessa Pölkky Oy:n sahan linjastolla puutavaran lajittelussa ja pakkauksessa. Hän on ammattiosastonsa sihteeri ja nuorisojaoston puheenjohtaja. Liittokokousvaaleissa sahalla oli 76 äänioikeutettua ja kolme ehdokasta. – Hyvin saatiin porukka liikkeelle. Leivoin kakkua sen eteen, mutta sillä näköjään sahalaiset saatiin puolelle, Väisänen kertoo naurahtaen. Hän toivoi, että liittokokous olisi hyväkysynyt esityksen, jonka mukaan palkankorotukset neuvoteltaisiin jatkossa euromääräisinä. – Palkkaerot kasvavat koko ajan, kun korotukset tehdään prosenttien mukaan, Väisänen sanoo. Pölkyn työntekijöiden tavoitteena on saada seuraavaan yrityskohtaiseen työehtosopimukseen euromääräiset korotukset. Liiton jäsenhankinnassa tärkeintä on työpaikkojen aktiivisuus. Nuorten jäsenten hankinnassa erilaiset tapahtumat voivat olla apuna, mutta Väisäsen kokemuksen mukaan myös nuorille on tärkeintä työehdoista huolehtiminen. – Ainakin meillä Pohjois-Suomessa on tosi hyvä porukka ja todella hyvät aluetoimitsijat. Nuoret otetaan ilolla vastaan, Väisänen kertoo. Nuoret liittokokousedustajat kehuvat kokouksen sisältöä ja kannustavat nuoria mukaan liiton toimintaan. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN Liittokokouksessa hyväksytty liiton strategia antaa linjat tulevaisuuteen, mutta laakereilleen ei voi jäädä lepäämään. – Pitää muistaa, että liiton pitää kehittyä, kun yhteiskunta kehittyy. Ei voida tuudittautua siihen, että tämä riittää hetkeksi, vaan pitää ottaa huomioon maailman kehittyminen ja muutokset, Väisänen sanoo. LUPAAVA TULEVAISUUS Kotkalainen Jani Bruce autoja konealoilta kertoo, että liittokokous vastasi ennakko-odotuksia. – Oli tosi hieno kokemus nähdä avarammin Teollisuusliiton maailmaa, Bruce sanoo. Kokouksen keskusteluissa nousi esiin monia liiton tulevaisuuden kannalta tärkeitä teemoja. – Otetaan huomioon kaikki elämäntilanteet, työpaikkojen tilanteet ja alojen tilanteet. On hienoa, että kokouksessa mainittiin paljon nuorten asioita, Bruce sanoo. Liittokokouksessa linjattiin Teollisuusliiton seuraavaa viitta vuotta. – Liiton tulevaisuus näyttää todella lupaavalta. Parempaa kohti mennään ja rakennetaan koko ajan suurempaa tulevaisuutta, Bruce sanoo. Delta Autolla automekaanikkona työskentelevä Bruce on toimipisteensä pääluottamusmies ja varatyösuojeluvaltuutettu. LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 28 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 28 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
6–7/2023 Tekijä 29 – Sain kannustusta hakeutua luottamustehtäviin. On tärkeää, että ajetaan työntekijöiden etua, Bruce sanoo. Uusia jäseniä hankkiessaan Bruce korostaa liiton ajavan jäsentensä asioita kokonaisvaltaisesti. – Liittoasiat ovat meillä hyvin. Kaikki korjaamon puolen ihmiset ovat liitossa, Bruce kertoo. Liittokokousvaaleissa työpaikan äänestysinto oli hyvällä tasolla. Aktiivisena tukena oli Kotkan autoja konealan ammattiosasto 301. – Kiitokset kaikille, jotka antoivat luottamuksensa minulle, Bruce sanoo. ROHKEASTI MUKAAN Hämeenlinnalainen Soile Suomi teknologiateollisuudesta kuvailee ensimmäistä liittokokoustaan hienoksi kokemukseksi. – Kaikki oli käytännössä uutta. Paljon olen oppinut, Suomi sanoo. Mahdollistajat-valiokunnan jäsenenä Suomi oli käsittelemässä liiton strategian osuutta, jossa linjataan liiton toiminnan mahdollistavia resursseja. – Valiokunnassa puhuttiin nuorten jäsenten hankinnasta. Nuoria pitäisi saada mukaan ja siihen pitää panostaa, Suomi sanoo. Suomi työskentelee SSAB Europe Oy:n Hämeenlinnan tehtaalla operaattorina peittauslinjalla. Valvomotyön lisäksi hän ajaa trukkia ja nosturia. Liittokokousvaalissa oma äänimäärä yllätti. Suomi sai yhdeksänneksi eniten ääniä kaikki vaalipiirit mukaan lukien. Hän kannustaa muitakin nuoria tulemaan mukaan liiton toimintaan. – Ehdottomasti kannattaa liittyä liittoon ja tulla rohkeasti mukaan. Homma ei pyöri, jos kaikki vanhat pamput jäävät pois, eikä meitä nuoria ole jatkamassa, Suomi sanoo. Edunvalvonta on ammattiyhdistystoiminnan ydin, mutta toiminta on kaikkiaan monipuolista. – Tämä ei ole pelkästään vakavaa, vaan paljon on myös vapaa-ajan toimintaa nuorille, Suomi sanoo. Hänen tavoitteensa on, ettei liittokokous jää kertakokemukseksi. – Asetun varmasti seuraavallakin kerralla ehdolle, että pääsen uudestaan messiin, Suomi sanoo. ? + KATSO VIDEO www.teollisuusliitto.fi/ liittokokous > Nuoret edustajat LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE Nuoret liittokokousedustajat Lotta Väisänen (vas.), Soile Suomi ja Jani Bruce jsanovat, että liiton pitää kehittyä yhteiskunnan mukana. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 29 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 29 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
30 Tekijä 6–7/2023 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE ST R / LE H TI KU VA / RO N I RE KO M A A Älkää lähtekö Qatarin tielle KANSAINVÄLISET VIERAAT Miljoonan siirtotyöläisen hyväksikäytetty joukko rakensi jalkapallon MM-kisojen areenat ja infrastruktuurin Qatariin surkeilla palkoilla ja ilman oikeutta järjestäytyä ammattiliittoon. Monet saivat surmansa. Rakennusja puutyöväen maailmanliiton pääsihteeri Ambet Yuson varoittaa, että Euroopan ei pidä lähteä Qatarin tielle. TEKSTI SUVI SAJANIEMI ovensa maahanmuuttajina Suomeen saapuville vierastyöläisille. – Pääoman ja suuryhtiöiden strategiana on saada paikalliset työntekijät ja vierastyöläiset taistelemaan keskenään. Suuryhtiöt haluavat halpaa työvoimaa. Se mitä tapahtui Qatarissa, voi tapahtua myös Euroopassa. Ja poliittinen oikeisto haluaa lyödä kiilaa työläisten väliin, Yuson toteaa. Todellisuudessa kaikkien maitten työläisten edut ovat yhteneväiset. Globaali maailmantalous vaatii ay-liikkeeltäkin globaaleja verkostoja ja maailmanlaajuisia solidaarisuuden tekoja. Suomen kaltaisessa maassa on puolestaan tärkeä saada maahanmuuttajat järjestäytymään ammattiliittoon. PALKATKAA MAAHANMUUTTAJIA! – Ihminen tuntee itsensä tervetulleeksi, kun hän näkee järjestössä myös itsensä kaltaisia ihmisiä, Yuson toteaa. Pääsihteeri kehottaakin suomalaista ay-liikettä palkkaamaan maahanmuuttajataustaisia henkilöitä järjestämistyötä tekemään. Kielikään ei ole vain kieltä vaan myös kulttuuria. Maahanmuuttaja löytää samaistumispintaa, kun hän näkee maanmiehensä tai -naisensa tarjoamassa ammattiliiton jäsenyyttä. – Yhdysvallat on syntynyt maahanmuuttajien työstä. Maahanmuuttajat rakentavat kansakuntia, Yuson painottaa. – Solidaarisuus rikastuttaa, Yuson toteaa vielä siitä lopputulemasta, kun työntekijät yhdistävät voimansa saman palkan ja samojen oikeuksien puolustamisesta kaikille. Suomeen yritetään rakentaa oikeistohallitusta. Suomalainen ay-liike tarvitsee Yusonista tällä hetkellä kaikki voimat puolustamaan ammattiyhdistysoikeuksia, säällisiä palkkoja ja hyviä työehtoja. – Suomalaiset työntekijät ovat ehkä unohtaneet, että kaikki tämä hyvä on saatu vain ja ainoastaan ay-liikkeen taistelulla menneinä vuosina. Mutta oikeistohallitus voi ottaa sen kaiken pois. KENEN AY-LIIKE? Joulukuussa 2022 Belgian poliisi pidätti useita EU:n parlamenttiin linkittyviä ihmisiä epäillen heidän saaneen ja jakaneen Qatarista ja Marokosta peräisin olevia lahjuksia. Yksi pidätetyistä oli maailman ay-liikkeen kattojärjestö ITUC:n tuore pääsihteeri, italialainen Luca Visentini. – Valitettava tapaus. Qatarilla on niin paljon rahaa, että maa ajattelee voivansa ostaa mitä tahansa. Visentini petti työläiset Qatarissa. Yuson painottaa, että ay-liike voi käydä keskusteluja kenen toimijan kanssa tahansa, mutta omia periaatteitaan se ei saa pettää. Qatarissa ei ole oikeutta järjestäytyä ammattiliittoon. Ei siis riitä, että ay-liike puhuisi siellä vain palkkojen nostamisesta. Ay-liikkeen on vaadittava järjestäytymisoikeutta Qatariin, Yuson toteaa. T eollisuusliiton liittokokousta seurasi vierailijana rakennusja puutyöväen maailmanliiton BWI:n pääsihteeri Ambet Yuson. Hän kehottaa voimakkaasti myös Suomen ammattiyhdistysliikettä avaamaan ”Suomalaiset työntekijät ovat ehkä unohtaneet, että kaikki tämä hyvä on saatu ay-liikkeen taistelulla”, Ambet Yuson sanoo. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 30 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 30 7.6.2023 14.12 7.6.2023 14.12
6–7/2023 Tekijä 31 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE JY RK I LU U KK O N EN JY RK I LU U KK O N EN – Ammattiyhdistysliikkeen on aina oltava lähellä jäseniään. Minusta ammattiliiton johtajan palkka ei saisi olla enintään kuin kaksintai kolminkertainen verrattuna jäsenten keskimääräiseen palkkaan. Ay-johtajan pitäisi käydä samoissa ruokakaupoissa ja tuntea samat elämisen ongelmat kuin jäsentenkin, Yuson sanoo. JÄRJESTÄMISTÄ YLI RAJOJEN Strategisesta järjestämistyöstä vastaava Ildikó Krén kertoo, että industriAll Europen ja viiden eri Itäja Keski-Euroopan maan ammattiliittojen kesken on menossa yhteisesti rahoitettu hanke. – Me tuemme uudenlaisia lähestymistapoja järjestämistyöhön, Krén huomauttaa ja sanoo olleensa vaikuttunut Teollisuusliiton toiminnasta tässä asiassa. Saksan vaikutusvaltainen teollisuusliitto, IG Metall, on lähtenyt sekin sananmukaisesti rajat ylittävään järjestämistyöhön. Kansainvälisten asioiden päällikkö Jochen Schroth kertoo, että kun autojätti BMW päätti tehtaan viereen perustettiin ammattiliiton toimisto. Unkarilaisia työntekijöitä saapui BMW:n tehtaisiin Saksaan harjoittelemaan. Näiden tehtaiden pääluottamusmiehet pyysivät unkarilaisia liittymään ammattiliittoon. – Olemme jo saavuttaneet ensimmäiset voittomme, sillä nyt suurin osa unkarilaisista on sekä IG Metallin että VASAS:n jäseniä, Schroth kertoo. Kansainvälisten asioiden päällikkö painottaa myös sitä, että tämä menestys ei olisi ollut mahdollista, elleivät liitot olisi käyttäneet tulkkeja järjestämistyössään. Schroth sanoo, että ay-liikkeen on oltava mukana myös niin sanotussa vihreässä siirtymässä ja vahdittava sitä, että siirtymä tapahtuu työntekijöiden kannalta suotuisalla tavalla. – Kaikki on pidettävä mukana muutoksessa, ja silloin meidän on puhuttava ennen kaikkea koulutuksesta. Schrothin mielestä ay-liikkeen on ennakoitava vihertyvän teollisuuden muutokset. Koska liittokokouksen aikaan Tampere kohisi jääkiekon MM-kisahuumaa, Schroth haluaa noukkia asiassa vertauksen nimenomaan jääkiekkolegenda Wayne Gretzkyn sanonnoista. – Luistelen sinne, minne kiekko on menossa, en sinne missä se on ollut. ? ”Tuemme uudenlaisia lähestymistapoja järjestämistyöhön”, kertoo Ildikó Krén. ”Kaikki on pidettävä mukana muutoksessa, ja silloin on puhuttava koulutuksesta”, muistuttaa Jochen Schroth. + KATSO VIDEO www.teollisuusliitto. fi/liittokokou s > Kansainväliset vieraat rakentaa uuden tehtaansa Unkariin, IG Metall ryhtyi tiiviiseen yhteistyön unkarilaisen sisarliiton VASAS:in kanssa. BMW:n tehdas tulee Debrecenin kaupunkiin, ja Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 31 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 31 7.6.2023 14.13 7.6.2023 14.13
32 Tekijä 6–7/2023 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE Glamouria lätkäreissulla Liittokokousvaalien arvonnassa voittaneet teollisuusliittolaiset pääsivät jääkiekon MM-kisahuumaan Tampereelle. TEKSTI JA KUVAT ANTTI HYVÄRINEN T ampereella järjestettiin Teollisuusliiton liittokokouksen aikaan toinenkin suurtapahtuma, sillä jääkiekon maailmanmestaruudesta pelattiin Nokia Arenalla. Liittokokousvaaleissa äänestäneiden kesken arvottiin kuusi lippupakettia jääkiekon MM-kisoihin. Jokainen voittaja pääsi seuralaisensa kanssa katsomaan alkusarjan ottelun Suomi–Tanska. Palkintoon kuuluivat ottelun aitiopaikan lisäksi matkat, majoitukset ja tarjoilut. – Olin tosi otettu keikasta. Kaikin puolin oli glamouria, kertoo lahtelainen Tuomo Heikkinen voittomatkasta. Ottelussa joukkueilla ei ollut enää panosta, sillä alkusarjojen sijoitukset olivat varmistuneet ennen peliä. Tuuletettavaa kuitenkin riitti, sillä Suomi voitti maalein 7–1. Jääkiekkomatkan voittaneet Petri Somppi, Sixten Krook, Kalle Vanhapelto, Johnny Ahlfors, Mikko Närhi, Mika Närhi ja Tuomo Heikkinen luovat tunnelmaa Nokia Arenan edustalla hetki ennen Suomi–Tanska -ottelua. + KATSO VIDEO www.teollisuusliitto.fi/ liittokokous > Lätkälippuvoittajat Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 32 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 32 7.6.2023 14.56 7.6.2023 14.56
6–7/2023 Tekijä 33 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE – Tunnelma oli pirun hyvä meidän aitiossamme ja koko areenalla, Heikkinen kertoo. Ensimmäistä kertaa Tampereen uudella areenalla vieraillut Heikkinen toteaa, että Lahden jäähalliin verrattuna ero on iso. – Areena on aivan huikaiseva, Heikkinen sanoo. Palkintomatkan arvonnassa olivat mukana kaikki noin 53 000 äänioikeuttaan käyttänyttä Teollisuusliiton jäsentä. – Sanoin velipojalle kotimatkalla, että kävi lottovoittoon verrattava säkä, Heikkinen kertoo. Suomen jääkiekkomaajoukkueen turnaus päättyi tällä kertaa neljännesfinaaleissa Kanadaa vastaan. – Pitäisi tehdä maaleja. Pakko tunnustaa, että parempi voitti. Heikkinen seurasi kuitenkin Kanadan voittoon päättyneet kisat loppuun saakka. MM-kisojen jälkeen seurannassa olivat muun muassa Pohjois-Amerikan jääkiekkosarjan NHL:n pudotuspelit. – En ole minkään lajin tai joukkueen kannattaja, mutta vedonlyönnin kautta seuraan, Heikkinen kertoo. Viheralan töitä tekevä Heikkinen on ollut Teollisuusliiton ja edeltäjäliittojen jäsen vuodesta 1986. Jäsenyys ja liittokokousvaaleissa äänestäminen ovat itsestäänselvyyksiä. – Niin kauan kuin olen ansiotöissä, olen Teollisuusliiton jäsen, Heikkinen sanoo. POSITIIVINEN YLLÄTYS Jääkiekkomatkan voittanut Kalle Vanhapelto tuli Tampereelle Sodankylästä. Hän kertoo, että ennen matkaa oma tunnelma oli hieman varautunut, sillä seurue ei ollut ennestään tuttu. – Olin positiivisesti yllättynyt. Oli kaikin puolin mukava ja hyvin järjestetty reissu, Vanhapelto kertoo. Tanskan joukkueen Suomi kaatoi selkein lukemin, mutta leijonien turnaus päättyi puolivälieriin. – Kanada oli tehokkaampi. Jääkiekko on semmoinen peli, Vanhapelto arvioi Suomen turnauksen päättänyttä ottelua. Ensivierailu Nokia Arenalla oli positiivinen kokemus. – Vaikka musiikki tuli kovalla volyymillä, pystyi keskustelemaan vieressä istuvan kaverin kanssa, Vanhapelto kertoo. Areenan äänisuunnittelu kiinnitti huomion, sillä Vanhapelto on aiemmin työskennellyt kulttuurialalla. Joitain vuosia sitten tehdyn alanvaihdon jälkeen hän on viimeiset neljä vuotta ollut töissä Kevitsan kaivoksella. – Työskentelen porarina. Tykkään, Vanhapelto kertoo. Liittokokousvaaleissa äänestäminen tuli ajankohtaiseksi, sillä oman työpaikan pääluottamusmies oli hyvä ehdokas. Kollektiiviseen edunvalvontaan Vanhapellolla on kuitenkin kaksijakoinen suhde. – Olen aiemmin ollut sellaisissa hommissa kulttuurialalla, että olen sopinut itse, miten työt hoidetaan ja minkä palkan saa. Siinä maailmassa tuntui tosi luonnolliselta sopia itse, Vanhapelto kertoo. Satojen työntekijöiden kaivoksella kollektiivinen sopiminen ja edunvalvonta ovat kuitenkin Vanhapellon mielestä ainoa vaihtoehto. – En ole varsinaisesti liittofani, mutta huomaan, että tällaisessa yhteydessä homma toimii hyvin, Vanhapelto sanoo. ? Sanoin velipojalle kotimatkalla, että kävi lottovoittoon verrattava säkä. TUOMO HEIKKINEN Kalle Vanhapelto ja Tuomo Heikkinen pelasivat pöytälätkää hotellilla ennen areenalle lähtöä. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 33 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 33 7.6.2023 14.13 7.6.2023 14.13
34 Tekijä 6–7/2023 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE Lukuja ja tunnelmia KUVAT JYRKI LUUKKONEN, ANTTI HYVÄRINEN JA TUUKKA RANTALA Ruokailujen suunnittelu alkoi viime syyskuussa. Tämän vuoden alussa aloitettiin kartoittamaan tarjoiluja tarkemmin. Maaliskuussa jo tiedettiin, mitä tämä porukka syö toukokuussa. Erityistä suunnittelussa on se, että joutuu tarkkaan seuraamaan kokouksen kulkua, koska se elää. Yhtäkkiä ruokaa saatetaankin haluta tuntia aiemmin, ja sen serveeraaminen 700 henkilölle pitää olla aika nopeaa toimintaa. TIINA RINTAMÄKI-LEHTINEN Tampere-talon ravintolan myyntisihteeri "Aika paljon on paineita työelämässä. Niitä voisi keventää, hyvinvointia parantaa ja tykytoimintaa parantaa. Itse näen suurimpana työelämän ongelmana jaksamisen." KATUGALLUPIN OSALLISTUJA A N TT I H YV Ä RI N EN TU U KK A RA N TA LA 8.3.2019 9/2022 > Tampere-talon ennakkovaraus tehtiin keväällä 2019. Varaus vahvistettiin 13.12.2019, ja vuokrasopimus tehtiin keväällä 2022. 698 hotellihuonetta 5 eri hotellissa. Hotellien varaaminen aloitettiin syksyllä 2020. Noin 1 200 kirjettä liittokokouksen kutsuina, mikä oli noin 70 postin laatikollista ja yli 550 kiloa postia. 366 34 katsaus liiton toimintaan ja talouteen 24 säännöt 102 työmarkkinat 88 järjestöllinen vahvuus 65 mahdollistajat 53 yhteiskuntavaikuttaminen puheenvuoroa liittokokouksessa 69 726 sanaa liittokokouksen keskustelupöytäkirjassa. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 34 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 34 7.6.2023 15.05 7.6.2023 15.05
6–7/2023 Tekijä 35 LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE LIITTOKOKOUS 22.–24.5. TAMPERE + KATSO LISÄÄ Katso tallenteet liittokokouksen isosta salista, aulastudion lähetykset ja muut videot liittokokouksesta: www.teollisuusliitto.fi/ liittokokous "Suomen suurimpana ammattiliittona me toimimme suunnannäyttäjänä kaikille muillekin ammattiliitoille. Sen takia meidän olisi hyvä saada sovittua asiat niin, että tehtäisiin se työntekijöiden kannalta parhaalla tavalla. Kaikkien olisi hyvä tiedostaa, kuinka paljon Teollisuusliitto tekee kaikkien meidän työntekijöiden eteen töitä." Liittokokouksen aulastudion lähetyksissä erikoistoimittaja Sami Turusen haastateltavina esiintyivät muun muassa Metallityöväen Liiton entinen puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa, SAK:n työehdot-osaston johtaja Heli Puura ja Teollisuusliiton toinen varapuheenjohtaja Jari Nilosaari. JY RK I LU U KK O N EN JY RK I LU U KK O N EN TU U KK A RA N TA LA TU U KK A RA N TA LA >> NIINA VAINIONPÄÄ Liittokokousedustaja, teknologiateollisuus, Varkaus Haastattelijana Teollisuusliiton viestinnästä Nina Alivirta 1 120 kananmunaa pyttipannulle, jota oli 226 kiloa Päällimmäisenä mielessä on ostovoima, joka on heikentynyt koko 2000-luvun. Tällä hetkellä sitä on hyvin vähän. Minua huolettaa nuoret ihmiset, jotka vasta menevät työelämään ja perustavat perhettä. Heillä on ihan toisenlainen lähtökohta kuin mitä itselläni on aikanaan ollut. Maan hallitukselle sellainen viesti, että älkää yrittäkö murentaa kolmikantaa, älkääkä kyykyttäkö duunaria. JESSE JÄRVELÄINEN Liittokokousedustaja, Turku, muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus 1 600 litraa kahvia Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 35 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 35 7.6.2023 14.49 7.6.2023 14.49
36 Tekijä 6–7/2023 Kongressen visade riktningen I ndustrifackets 23. ordinarie förbundskongress gick av stapeln 22–24 maj i Tammerfors. Kongressombuden beslöt om att anta en ny strategi för Industrifacket för följande femårsperiod, valde en ny ledning för förbundet och förnyade stadgarna. Förbundets värdegrund står stärkt kvar. Verksamheten bygger i alla lägen på den internationella fackföreningsrörelsens värderingar solidaritet, jämlikhet, ett försvar av de svagare och ett arbete utgående från medlemmarnas behov. Målet är att Industrifacket ska vara Finlands inflytelserikaste och attraktivaste förbund, en pålitlig aktör i samhället. Välmående förtroendevalda ligger i centrum av förbundets verksamhet. Tyngdpunkterna i förbundets verksamhet utgår också från strategin och de motioner som fackavdelningarna lagt fram inför kongressen. Industrifackets nya strategi kan läsas i sin helhet på förbundets webbplats. AALTO OCH LEHTONEN FORTSÄTTER Kongressen omvalde Riku Aalto till ordförande för Industrifacket. Turja Lehtonen omvaldes till vice ordförande för förbundet. Inför valen hade kongressen klubbat igenom en stadgeändring om att facket har en ordförande och en vice i stället för tre som det var tidigare. Aalto, 59, har varit ordförande för Industrifacket sedan starten våren 2017. Han ledde Metallarbetarförbundet från 2008 och har tidigare jobbat inom förbundet bland annat som ekonomichef. Ordförande Aalto har även arbetserfarenhet från bland annat bilfabriken i Nystad. Industrifackets demokratiskt valda kongressombud satte tonen för de följande fem åren. Riku Aalto och Turja Lehtonen fortsätter leda storförbundet inom industrin. TEXT PETTERI RAITO OCH JOHANNES WARIS FOTO TUUKKA RANTALA OCH JYRKI LUUKKONEN KONGRESS 22–24.5, TAMMERFORS KONGRESS 22–24.5, TAMMERFORS TU U KK A RA N TA LA Lejonparten av den svenskspråkiga delegationen samlad i Tammerfors. Från vänster Hanna Borisov, Ann-Louice Ormiskangas, Sari Yliaho, Emma Sandås, Elin Sundback, Magnus Jacander, KarlJohan Hjelm, Mats-Johan Kaars, Markus Hotta, Peter Sjökvist, Stefan Sjölund, Jimmy Antfolk, Mikaela Skriko, Kim Virkama, Nina Wessberg och Minna Kahila. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 36 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 36 7.6.2023 14.13 7.6.2023 14.13
6–7/2023 Tekijä 37 – För att vi ska kunna driva en värdediskussion, sitta ner vid förhandlingsborden och erbjuda en riktning för arbetsmarknaden och samhällspolitiken i Finland gäller det att kompassen är i skick. Industrifackets nya strategi utgör grunden för det här arbetet under följande femårsperiod, sade Aalto. Lehtonen, 52, har verkat som vice ordförande för Industrifacket och förbundssekreterare i Metallarbetarförbundet. Lehtonen är ventilationsmontör till utbildningen och jobbade före sin anställning på Metall bland annat på Valmets fabrik i Pansio i Åbo. ”VI HAR GJORT ETT BRA JOBB” Sami Ryynänen, Mathias Pukkila, Nina Päivärinta och Juha Pöllänen ledde ordet under kongressdagarna. Ryynänen sammanfattade kongressdeltagarnas stämningar i sitt avslutningstal. – Vi har fått ett starkt mandat. Man lyssnar till oss och vårt ord väger tungt. Så ska det vara när det högsta beslutsfattande organet för Finlands största fackförbund samlas. Industrifackets medlemmars röst ska höras även i fortsättningen. Vi har gjort ett bra jobb, konstaterade Ryynänen. Ryynänen skickade också kongressens gemensamma hälsning till Ukraina. – Samtidigt som vi samlats till kongress pågår fortfarande Rysslands anfallskrig i Ukraina. Från den här salen skickar vi en solidaritetsyttring till Ukraina och ukrainarna. ? Kongressen valde en ny styrelse och fullmäktige för förbundet. Det är frågan om en omfattande förändring då endast fem personer från senaste kongressperiod fortsätter i styrelsen. KONGRESS 22–24.5, TAMMERFORS KONGRESS 22–24.5, TAMMERFORS Ekonomin i skick Industrifackets ekonomi står på en stabil grund och möjliggör förbundets mångsidiga verksamhet. Industrifackets balansräkning i slutet av år 2022 var 677 miljoner euro. Överskottet har förstärkts med 440 miljoner euro mellan 2018 och 2022. Industrifacket använde 236 miljoner euro till verksamheten under kongressperioden. Medlemsavgifterna gav sammanlagt 168 miljoner. Underskottet på 68 miljoner ersattes genom inkomster från placeringar, som levererat en god avkastning trots två kriser på finansmarknaden under perioden. – Endast genom att ha en god ekonomi kan vi försäkra oss om att vi även i framtiden har tillräckliga resurser och påverkningsmöjligheter, konstaterade ekonomichef Ulla Hopponen. INDUSTRIFACKETS STYRELSE 2023–2028 ? 22 medlemmar valdes till förbundsstyrelsen ? 17 av de valda är nya styrelsemedlemmar ? Fem kvinnor i styrelsen ? 14 invalda från Industrins samarbetare, 8 från Industrins påverkare ? Tre personliga suppleanter per medlem ? Styrelsens uppgift är bland annat att följa med att förbundets och fackavdelningarnas verksamhet leds i enlighet med förbundets stadgar och beslut från styrelse och fullmäktige ? Besluter om anställningar i Industrifacket ? Samlas i regel en gång i månaden INDUSTRIFACKETS FULLMÄKTIGE 2023–2028 Ordförande Arto Liikanen 1. vice ordförande Tommi Sauvolainen 2. vice ordförande Sandra Roos ? 63 medlemmar ? 41 medlemmar från Industrins samarbetare, 22 från Industrins påverkare ? 18 kvinnor i fullmäktige ? Högsta beslutsfattande organ mellan kongresser ? Samlas enligt stadgarna minst två gånger per år, varje vår och höst JY RK I LU U KK O N EN Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 37 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 37 7.6.2023 14.49 7.6.2023 14.49
38 Tekijä 6–7/2023 KONGRESS 22–24.5, TAMMERFORS KONGRESS 22–24.5, TAMMERFORS ”Ungdomarna måste få veta om facket ” Ett på riktigt tvåspråkigt förbund, högervindar i rikspolitiken och behovet av skolinformatörer väckte diskussion bland kongressdeltagarna. Tekijä tog en pratstund med några av de svenskspråkiga kongressombuden som var med för första gången. TEXT JOHANNES WARIS FOTO JYRKI LUUKKONEN OCH TUUKKA RANTALA EMMA SANDÅS ”Jag lyfte fram i en kongressmotion att vi behöver fler svenskspråkiga skolinformatörer. Det är väldigt bristfälligt idag. Jag hoppas verkligen att man nu tar tag i det här. Ungdomar där jag kommer ifrån vet ofta inte något om facket. För bara några år sedan hade jag själv inte en aning om vad facket var. Det var efter att jag själv fick problem på en arbetsplats som jag förstod hur viktigt det. Det var frågan om orimliga arbetstider och lönebortfall och då man är ung så vet man inte om sina rättigheter. I dag har det ordnat sig.” MIKAELA SKRIKO ”Det har varit bra, men mycket intensivt med en massa olika motioner och regeländringar, men över lag har det varit roligt att vara här. Man har träffat folk från olika håll i landet och fått nya kontakter, det har varit intressant. Det behövs mer information om facket till ungdomar men när det kommer till att få ungdomar mer engagerade, spelar också förtroendemännen på arbetsplatsen en stor roll. Så har jag själv kommit med i verksamheten. Jag har varit vice förtroendeman nu i två år och det känns som jag hittat rätt.” MATS-JOHAN KAARS ”Det har varit fantastiskt. Jag hade kanske vissa förväntningar, men många saker ändras längs vägen. Vi har lyckats bra, vi har haft många fina tal på svenska. Där jag satt är alla andra ombud finskspråkiga, men de var så glada och visade tummen upp. Nervositeten försvann när man var upp ett varv i talarstolen. Jag hoppas att vi kommer att ha ett starkt förbund under de följande fem åren, för det kommer att krävas. Vi talar ju ofta om Juha Sipiläs tid, men jag tror att vi nu kan få något som är långt värre för arbetstagarna. Det kommer att krävas styrka och beslutsamhet av oss, vi får inte stå och vela.” EMMA SANDÅS Plastproduktindustri och kemisk produktindustri, Jakobstad MATS-JOHAN KAARS Snickeriindustrin, Närpes MIKAELA SKRIKO Teknologiindustrin, Pedersöre JY RK I LU U KK O N EN Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 38 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 38 7.6.2023 14.13 7.6.2023 14.13
6–7/2023 Tekijä 39 KONGRESS 22–24.5, TAMMERFORS KONGRESS 22–24.5, TAMMERFORS + VAD SADES PÅ KONGRESSEN? Vill du uppleva stämningen på Industrifackets kongress och höra vad som sades? Du hittar intervjuer och annat kongressinnehåll på Industrifackets YouTubekanal. Du hittar också videorna och nyheterna på Industrifackets webbsidor: www.teollisuusliitto.fi/sv ser det ju redan före regeringsförhandlingarna står klara. Idén om att slopa skatteavdraget för fackavgiften men ändå hålla kvar det för medlemskap i arbetsgivareller företagarföreningar är inte en bra början precis. Vi i Industrifacket måste absolut vara eniga och förbundet ska lyssna till medlemmarna. Vi måste försöka hålla fast medlemmarna och få med nya. Industrifacket syns ju mycket mer idag än det gjorde tidigare och så ska det vara även i fortsättningen.” VAD VILL DU JOBBA FÖR I STYRELSEN? ”Jag ska sätta i mig jobbet att vad innebär så där fullt ut, men jag ser fram emot det. Vi samlas första gången i mitten av juni och det kommer att bli intressant. Jag har varit nio år som huvudförtroendeman och suttit fyra år i förbundsfullmäktige före Industrifacket blev till. Svenska språket är naturligtvis viktigt, att medlemmarna får service på sitt modersmål och att förbundet verkar i Svenskfinland, men långt från det enda frågan som skall hållas framme.” VAD HAR DU FÖR PLANER FÖR SOMMAREN? ”Det ska bara bli att njuta. Jag har en hel del att göra hemma och sen försöker jag se till att komma i väg på en resa till Norge. Det har planerats i flera år men alltid har det kommit något förhinder. Tänk om det skulle bli av den här gången.” Markus Hottas första ersättare i styrelsen är Stefan Sjölund, huvudförtroendeman på segelbåtsvarvet Nautor i Jakobstad. Närpesbon Peter Sjökvist från teknologisektorn är första suppleant för ordinarie styrelsemedlem Mathias Pukkila. Sari Yliaho från Vasa valkrets inom teknologiindustrin sitter i Industrifackets fullmäktige som ordinarie medlem under 2023–2028. Yliaho är huvudförtroendeman på Amada Automation i Pedersöre och ordförande för avdelning 228 Pedersöre Metallarbetarfackavdelning. Hennes första suppleant i fullmäktige är Mikaela Skriko. ? MARKUS HOTTA 44 år, bor i Vörå Styrelsemedlem i Industrifacket, medlem i kollektivavtalsdelegationen för plastoch kemisk produktindustri, medlem i svenska sektionen i Industrifacket, huvudförtroendeman på Mirkas fabrik i Oravais med runt 200 produktionsanställda. Ny i styrelsen HUR KÄNNS DET SÅ HÄR EFTER KONGRESSEN? ”Kongressen i Tammerfors var den första ”riktiga” kongressen för förbundet, känns det som. Det var bra arrangerat på alla vis. Det bästa har var intressant att prata – både på dagen och kvällstid – med förtroendemän och andra kongressombud om hur de gör på sina håll. Det kan vara väldigt olika inom samma förbund.” VAD VÄNTAR DU DIG AV FÖLJANDE FEM ÅR? ”Om man ser på hur det ser ut politiskt för tillfället så verkar det som om det kan bli ganska intensiva år. Man TU U KK A RA N TA LA Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 39 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 39 7.6.2023 14.56 7.6.2023 14.56
40 Tekijä 6–7/2023 KONGRESS 22–24.5, TAMMERFORS KONGRESS 22–24.5, TAMMERFORS Nordborna måste snacka sig samman Staten ska inte blanda sig i vår lönebildning, anser Svenska IF Metalls ordförande Marie Nilsson. Men när det kommer till industrins gröna omställning måste den vara med. TEXT JOHANNES WARIS FOTO JYRKI LUUKKONEN M arie Nilsson omvaldes på förbundskongressen till ordförande för svenska IF Metall i fjol. Förbundet organiserar fler än 300 000 medlemmar inom industrin i Sverige. Nilsson anser att de nordiska facken måste bli mer samspelta när det kommer till intressebevakningen i EU. – Danmark har varit hårdast med att säga nej till EU-direktiv medan det i Finland har funnits en större acceptans. Sverige ligger kanske där i mitten, säger Nilsson. Kommissionens förslag om lagstadgade minimilöner inom EU är en sådan fråga. Danmark begärde att EU-domstolen prövar och förkastar minimilönedirektivet eftersom den nordiska arbetsmarknadsmodellen. – Även om vi kanske tycker att vår modell är bra och fungerar måste vi skapa en acceptans och respekt för andra länder som kanske har en längre väg att gå innan man har bra villkor. GEMENSAM GRÖN OMSTÄLLNING Nilsson har sett en stor förändring i hur företagen och arbetsgivarna förhåller sig till klimatfrågor sedan hon började som ordförande för sex år sedan. – Det har skett ett skifte när man har förstått att det finns en marknad för fossilfria produkter. De har förstått att nu gäller det att vara först! Bland medlemmarna ser Nilsson att en del har kommit väldigt mycket längre. – Vi har medlemmar som jobbar på till exempel på SSAB som tillverkar fossilfritt stål. De är verkligen med i matchen och vet vad det handlar om. Utmaningen finns kanske mer bland anställda i mindre företag och hos underleverantörer där det kanske inte finns en direkt koppling. Nilsson anser att det gäller att satsa på ökad kunskap. Klimatfrågor utgör idag en del av grundutbildningarna för förtroendevalda. Omställningen kan ändå inte enbart vila på industrin och näringslivet. Staterna spelar en viktig roll. – Vi har tyvärr fått en högerkonservativ regering i Sverige som känns väldigt osäker i hur man kommer att möta upp det här från politikens håll. POLITIKERNA SKA INTE RÖRA VÅRA LÖNER I Sverige börjar avtalsrörelsen lida mot sitt slut. För IF Metalls del pågår förhandlingarna i några mindre branscher. Precis som i Finland har förhandlingarna förts i ett värre inflationstryck än på länge. IF Metall rodde i hamn med ett tvåårigt avtal som innehåller löneförhöjningar på 7,4 procent och lade normen för löneuppgörelserna på den svenska arbetsmarknaden. Målet var att inte bre på inflationen med ”för stora” löneförhöjningar. – Inledningsvis kändes det svårt och osäkert hur vi skulle få en acceptans för ett avtal som inte kompenserar inflationen, men jag upplever att det finns en förståelse bland medlemmarna. Motsatta ståndpunkter har ändå förts fram bland annat i IF Metalls avtalsråd. – Jag förstår att det är tufft. Nu måste vi tillbaka till reallöneökningar. I Sverige många har sneglat på de tyska uppgörelserna, där man gick in för löneförhöjningar på nästan 9 procent. Nilsson anser att det inte direkt går att jämföra då man i Tyskland höjer lägsta lönerna medan det i Sverige och Finland handlar genomgående om allmänna löneförhöjningar för alla. – De har också ett mer etablerat system med skattefria engångssummor. Det är inget vi vill ha. Vi tycker att staten ska hålla sig borta från lönebildningen. ? ”Våra förtroendevalda måste fråga företagen och arbetsgivarna vad de gör för att möta omställningen. Annars har vi kanske inte några jobb kvar om de inte tar det på allvar”, säger IF Metalls ordförande Marie Nilsson. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 40 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 40 7.6.2023 14.13 7.6.2023 14.13
6–7/2023 Tekijä 41 KONGRESS 22–24.5, TAMMERFORS KONGRESS 22–24.5, TAMMERFORS Hockeykväll i Tammerfors TEXT JOHANNES WARIS FOTO ANTTI HYVÄRINEN Sex medlemmar som röstat i Industrifackets kongressval fick åka till Tammerfors där hockey-VM höll på samtidigt som kongressen. I ndustrifacket lottade ut VIP-biljettpaket bland dem som röstade i kongressvalet. Vinnarna och deras avecer fick följa med gruppspelsmatchen där hemmalaget Finland mötte Danmark den 23 maj. En av vinnarna, Sixten Krook från Pedersöre, hade även andra skäl till att fira. – Det är min födelsedag idag. Jag fyller 50 år så det blev ju som en fin födelsedagspresent med samma, sade Krook. Krook jobbar till vardags i båtbranschen med att bygga segelbåtar på Nautor i Jakobstad. Som matchsällskap hade han frun Susann Krook. Johnny Ahlfors kommer från Raseborg. Han jobbar på Fiskars fabrik i Billnäs med att tillverka bland annat yxor och saxar. – Jag tog med mig min flickvän Pauliina. Vi är arbetskompisar, berättar Ahlfors. För Krook var det frågan om ett första besök till Tammerforsarenan. Ahlfors är ett hängivet Jokerit-fan. I väntan på att Mestishockey för Jokerits del ska bli verklighet har han tidigare varit i Tammerfors och sett NHL-hockey. En god laganda kan lyfta ett sämre hockeylag men är också en nyckel till att samspelet funkar på jobbet. – I båtindustrin är det så att man jobbar tätt in på varandra, i samma båt, och byter gäng emellanåt, så ? 12.8 Kvinnokraft i Jakobstad Mer information och anmälningar: www.lyyti.in/NaisvoimaaPietarsaari2023 ? 21–25.8 Fortsättningskurs för förtroendemän, del 1, Helsingfors ? 21–25.8 Fortsättningskurs för arbetarskyddsfullmäktige del 1, Helsingfors ? 23–24.9 Arbetslivets verktygsback, Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki Anmäl dig via kursanmälningssystemet Telmo: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/kurssikalenteri Kräver nätbankskoder eller mobilcertifikat. KURSER PÅ SVENSKA man måste komma överens med allihop, säger Krook. – Det gäller att vara positiv. Man kommer långt med att hälsa på arbetskompisarna, säger Ahlfors. Både Ahlfors och Krook ser det som en självklarhet att man hör till facket. Då har man ett stöd också om det blir problem på jobbet. Båda vinnarna tippade också samma slutresultat i matchen. – Det blir 4–1 till Finland. Rätt bra gissat men Lejonen satte i en större växel i tisdagskvällen, gjorde en av turneringens bästa matcher och körde över Danmark med 7–1. Den här gången tog ändå VM-resan slut i kvartsfinal mot Kanada. ? Industrifackets dreamteam i Tammerfors, Petri Somppi, Sixten Krook, Kalle Vanhapelto, Johnny Ahlfors, Mikko Närhi, Mika Närhi och Tuomo Heikkinen, utanför Nokia Arenan strax innan nedsläpp i VM-matchen mellan Finland och Danmark. >> Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 41 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 41 7.6.2023 14.13 7.6.2023 14.13
42 Tekijä 6–7/2023 A N TT I H YV Ä RI N EN A total of 442 delegates joined the Industrial Union Congress 22–24 May in Tampere Hall. They adopted the Union strategy, amended statutes and elected the new Union leadership for the next few years. Discussion was important in the Congress. The delegates delivered some 370 speeches. THE UNION CONGRESS, MAY 22–24, TAMPERE THE UNION CONGRESS, MAY 22–24, TAMPERE Congress delegates: Union must be strong and transparent Compiled by Heikki Jokinen R iku Aalto, the Union President, and Turja Lehtonen, the Vice President, were reelected unanimously. The new Board has 22 members, most of them new. Only five people continue from the previous Board. One of the major issues on the table concerned strategy work. The new strategy adopted for the years 2023–2028 is based on union values: work based on members' interests, solidarity, equality and defending the ones in weaker situations. Local branches of the union sent, in advance, an amazing 935 proposals concerning the strategy. All these were discussed in the Congress committees and finally decided on in the plenary. Discussion was important in the Congress; the delegates were not sitting idly by. On the first day alone, they delivered some 130 speeches. ACT AGAINST DUMPING The topics discussed were many and varied. A considerable number of speakers addressed the importance of a strong and transparent Union. Anna Andersson from the precious metals industry sector said that in the sectors with low pay, the differences in pay grades are small and that companies hardly even pay higher salaries. – It is really strange that the shortage of labour is not reflected in pay, she said. Many speakers stressed that the Union must be ready to act as Finland seems about to get a new right-wing Government which might seek to undermine the workers' position. – In this new Congress period we must be awake at all times, said Tommi Sauvolainen from the technology industry. Jouni Jussinniemi from the mining sector said that many companies using foreign labour are dumping the terms of employment. To put a stop to this is the interest of all honest parties. – This is a key advocacy issue for the next Congress period, he said. Ilkka Vuonola from the rural industries and fur production said that the Union must be more active among immigrants. Offering services in several languages is a must in this work. – Our services are unique and indispensable, but we must explain it to the workers, he said. ? Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 42 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 42 7.6.2023 14.13 7.6.2023 14.13
6–7/2023 Tekijä 43 JY RK I LU U KK O N EN The economy of the union is solid, Director of Economy Ulla Hopponen said. + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english THE UNION CONGRESS, MAY 22–24, TAMPERE THE UNION CONGRESS, MAY 22–24, TAMPERE THE UNION CONGRESS, MAY 22–24, TAMPERE Burning the sawmill Services in English needed One of the Congress delegates was Álvaro Corredor Ochoa from Tammisaari. He is working in the direct mail delivery sector. The Congress was an experience, he said in a video interview on the union YouTube channel. He has never participated in such a major congress taking to the floor, too. According to Corredor Ochoa, in his field of work there are a lot of immigrants. – A priority for the English-speaking members is to have more services in English from the union. In his work, Corredor Ochoa has had difficult times as a foreigner, even facing harassment. But in time things will take a turn for the better, he believes. Especially he encourages young foreign workers to join the union. Union membership has opened a new world for me, he said. – I was just doing night delivery and I ended up being a shop steward, as there was none before me. It opened up new possibilities for me. Among the many international guests was Jochen Schroth, the Head of International Affairs at the German IG Metall union. He had a clear view of the trade union movement and green transition. – The most important thing for us is to leave nobody behind. We have to talk about training and qualification, he said and strongly emphasised that we look to the future, not the past. Industry workers have been taking the hardest hits when employers have been tightening their labour market policy line, the Union President Riku Aalto said. He was summing up the past Congress period. Employers opted out of national collective agreements in the mechanical wood industry this being one of the biggest changes. But the employers’ plan to weaken the union failed to bear fruit, Aalto added. – 97 per cent of our members in the branch are still covered by the collective agreement. Due to our organising campaign we got more than one thousand new members and the organising density in the branch rose by 12 per cent. Getting a collective agreement in every single company in the branch did not succeed. – Anecdotal evidence has one sawmill owner saying in negotiations that he would rather burn down his sawmill than make an agreement with the Industrial Union, Aalto said. Strong economy It is extremely important that a trade union has sound financial resources. When industrial action needs to be taken a poor union that cannot support members economically is a toothless union. The economy of the Industrial Union is solid, Director of Economy Ulla Hopponen affirmed to the Congress. By the end of 2022 the bottom line of the union balance sheet value was 677 million euro. The Industrial Union owned a big slice of the rental housing company Kojamo when it was listed on the stock exchange in 2018. This means the balance sheet is strong just now. To conduct its own business during the congress period 2018– 2023, the union spent a total of 236 million euro. During the same period the amount of collected membership fees came to 168 million euro. This was not enough to cover the costs of running the union. The shortfall – 68 million – was covered by the revenue from the investments. The most important thing for us is to leave nobody behind. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 43 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 43 7.6.2023 14.13 7.6.2023 14.13
6–7/2023 Tekijä 45 Tavoitteena nollatulos Teollisuusliiton liittokokouskassin sisältö koottiin kotimaisena työnä Salossa. Kolmituote Oy tuottaa monenlaista kädentaitoa vaativaa tavaraa. Mutta voittoa se ei tuota, eikä haluakaan. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ TYÖSSÄ >> Minna Lopemaa pakkaamassa Teollisuusliiton tuotepakettia. >> Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 45 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 45 7.6.2023 14.13 7.6.2023 14.13
46 Tekijä 6–7/2023 M inna Lopemaan kädet käyvät vikkelästi työpöydällä. Tummansiniseen Sopii mulle -kassiin vilahtavat suihkusaippua, shampoo, bambuhammasharja ja hammastahnatuubi. Niillä raikastavat itseään kuumien kokouspäivien aluksi tai päätteeksi Teollisuusliiton jäsenten valitsemat liittokokousedustajat Tampereella. Pussitus on Lopemaalle yksi työ monien muiden joukossa; hän on työskennellyt Kolmituotteessa elokuusta asti määräaikaisella sopimuksella ja ehtinyt tehdä jokseenkin kaikkea. – Ledivaloja, pyydysmerkkejä kalaverkkoihin, säätöjalan kokoonpanoa, siementämistä… Siinä laitetaan kasvin siemeniä pieneen kapseliin, se on pikkutarkkaa TYÖPAIKALLA KOTIPAIKKA Salo PERUSTETTU 1983 TUOTANTO Vaatteita, etenkin työvaatteita, erilaisia kodin sisustustuotteita ja tekstiilejä; Pilke-valaisimia, puunkantotelineitä, grillausritilöitä ja takkavälineitä; huonekaluja, varsinkin puisia, kantolaatikoita, portaita, liukuovia; ulkokalusteita terassille ja pihalle. Kaikenlaisia ompelimoja puusepäntöitä, kokoonpano-osastolla yritysten alihankintaja pakkaustöitä. OMISTUS Salon kaupungin osuus 49,6 %, lisäksi omistajina muutama lähialueen kunta ja järjestöjä, kuten Salon Reumayhdistys, Salon Hengitysyhdistys, Mielenterveysyhdistys Salmi ja Salon SYTY ry HENKILÖSTÖ Tuotannossa 90 (vakituisia 60), toimihenkilöitä 5 LIIKEVAIHTO 770 000 euroa (v. 2022) KOLMITUOTE OY Neljä vuosikymmentä vastuullista liiketoimintaa Kolmituote perustettiin sairaalan tiloihin Halikkoon vuonna 1983 nimellä Salon Seudun Työkeskus Oy. Välillä tuotantoa oli myös Paimiossa, kunnes yritys muutti nykyisiin tiloihinsa Salon keskustaan vuonna 1998. Työkeskus-nimi yrityksellä on edelleen, joskin jokapäiväisessä kielenkäytössä markkinointinimi Kolmituote on vallitseva. Yritys tuottaa työllistämisja kuntoutuspalveluita osatyökykyisille Varsinais-Suomen Työja elinkeinotoimiston alueella. Vuonna 2015 Suomalaisen Työn Liitto myönsi Kolmituotteelle oikeuden käyttää yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä. Tuotanto-osastoja Kolmituotteella on kolme: ompelimo, puupuoli ja kokoonpano. Kolmituote toimii yritysten alihankkijana ja tekee myös tilaustöitä yksityisasiakkaille. Lisäksi se valmistaa omia tuotteita tehtaanmyymäläänsä. Tellervo Palo-oja täyttää basilikan siemeniä Plantui-kasvikapseliin. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 46 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 46 7.6.2023 14.13 7.6.2023 14.13
6–7/2023 Tekijä 47 hommaa. Ilmalämpöpumpun suojaritilöitä olen tehnyt myös ja ollut välillä puupuolellakin, hän luettelee. YLEISHYÖDYLLINEN TYÖLLISTÄJÄ ON MYÖS LAADUKAS ALIHANKKIJA Lopemaan työtehtävien lista on pitkä, ja niin on myös lista Kolmituotteen valmistamista asioista. Raaka-aineina on niin puuta, metallia kuin kangastakin. Yritys tekee esimerkiksi kylpytakkeja, krokettimailoja, koristetyynyjä, nukenkärryjä ja kirjahyllyjä. Ynnä muutamaa kymmentä muuta tuotetta. Jokin toinen firma olisi epäilemättä ajat sitten karsinut toimintaansa ja keskittynyt muutamaan tuotteeseen, jotka tuovat kassaan eniten rahaa. Vaan Kolmituote ei olekaan tavallinen yritys. – Me olemme yleishyödyllinen yhtiö, jonka tarkoituksena ei ole tuottaa omistajille voittoa. Tavoittelemme kyllä voittoa, mutta emme taloudellista, kertoo toimitusjohtaja Juha Talviniemi. Johtoajatuksena on tarjota töitä niille, joille työllistyminen on syystä tai toisesta haastavaa. Tähän tarkoitukseen Kolmituote saa palkkatukea työja elinkeinotoimistosta sekä lisäksi Salon kaupungilta: osa henkilöstöstä on kaupungin palkkalistoilla olevia tukityöllistettyjä. – On fyysisiä ja psyykkisiä vaivoja, masennusta, päihdetaustaa. Ja meidän ajatusmaailmassamme yksi työllistymisen este, vaikka se ei olekaan virallisissa kriteereissä, on pitkäaikaistyöttömyys. Se voi tuottaa esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelkoa, jos on kauan poissa töistä. >> Kari Laaksonen pakkaa Pilke-lamppujen sähköosia. Johanna Rönnberg entisöi pöytää. TYÖSSÄ Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 47 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 47 7.6.2023 14.13 7.6.2023 14.13
48 Tekijä 6–7/2023 Tietysti myös kielitaidon puute on merkittävä työllistymisen vaikeuttaja. – Reilu viidesosa työntekijöistämme puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea. Heille me olemme maksaneet työpaikkasuomen kurssin. Talviniemi korostaa, että kaikesta huolimatta yritys pystyy täyttämään asiakkaittensa toiveet ja toimittamaan tilaukset aikataulun mukaisesti. Ja mitä bisnesnäkökulmasta voisi luulla heikkoudeksi – että Kolmituote tekee niin monenlaisia asioita – onkin käännetty vahvuudeksi. – Olemme firmoille laadukas ja luotettava alihankkija, jolta tilataan pikkutarkkuutta vaativia töitä, kuten laaduntarkkailua. Juuri tarkkuudesta on asiakkailta tullutkin paljon kiitosta. Ja sitten toisessa ääripäässä meillä on krouvimpaa työtä niin kuin mopinkahvojen tekoa ja putkien poraamista. JOKAISELTA KYKYJENSÄ MUKAAN – Minulla on pikkuhiljaa näkö heikentynyt, ja se rajoittaa tekemistä. Mutta olen löytänyt itselleni semmoisia töitä, jotka luonnistuvat näilläkin silmillä, kertoo sohvan säätöjalkoja jengoilleen ruuvaava Visa Nikkanen. Kaikissa yrityksissä korvaavan työn järjestyminen ei olisi itsestäänselvyys. Kolmituotteessa on kuitenkin totuttu siihen, että työ joustaa tekijöiden mukaan, mutta silti jokaiselle löytyy mielekästä tekemistä. Niinpä 62-vuotiaan Nikkasenkaan ei tarvitse enää puuhata pikkutarkkuutta vaativissa hommissa, jossa käsitellään pienikokoisia esineitä ja komponentteja. Hän on ollut tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan viettävässä Kolmituotteessa lähes alusta saakka ja tehnyt etupäässä puuja metallitöitä. – Nyt olen osa-aikaisella sairaseläkkeellä, mutta teen vielä täyttä viikkoa. Nikkanen on myös noin 90 työntekijän pääluottamusmies. Sitä tehtävääkin hän on hoitanut lähes koko työuransa. – Erittäin harvoin on ollut kiistatilanteita työnantajan kanssa vuosien varrella. Joskus on ollut lomautuksia, mutta sekin on ymmärrettävää. Työnantaja hoitaa asioita ihan hyvin niillä edellytyksillä, mitä meillä on. ”Edellytyksillä” Nikkanen viittaa siihen, että Kolmituotteen työntekijöillä on monenlaisia taustoja. – Tämä on monikulttuurinen yhteisö. Minultakin se vaatii sitä, että täytyy tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen. Olen mielestäni aika lailla onnistunut siinä. Pääluottamusmies on Julkisen ja hyvinvointialojen liiton JHL:n jäsen, sillä Kolmituotteessa on perinteisesti noudatettu JHL:n ja Palvelualojen työnantajaliiton Paltan neuvottelemaa, työkeskuksia ja sosiaalisia yrityksiä koskevaa työehtosopimusta. Pienikokoisten kappaleiden käsittely on Visa Nikkaselle hankalaa heikentyneen näön takia, mutta sohvan säätöjalkojen pakkaaminen on hänelle sopivaa työtä. >> Tämä on monikulttuurinen yhteisö. Minultakin se vaatii sitä, että täytyy tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen. VISA NIKKANEN Pääluottamusmies TYÖPAIKALLA Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 48 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 48 7.6.2023 14.13 7.6.2023 14.13
6–7/2023 Tekijä 49 OMA TYÖHUONE MELUSTA KÄRSIVÄLLE Tuire Nikunlassi ompelee Teollisuusliiton logoa Marimekon valmistamaan pussiin. Kuten Sopii mulle -kassit, sekin on menossa jaettavaksi Tampereen liittokokoukseen. Nikunlassioli monen muun salolaisen tapaan töissä Nokian matkapuhelintehtaalla, joka sulki ovensa vuonna 2012,. Hän ehti viettää siellä lähes 25 vuotta. – Sitten olin Viledan tehtaalla moppeja tekemässä, mutta huonon kuulon takia en pystynyt enää jatkamaan siellä, kun se oli niin meluisa paikka. Kolmituotteeseen Nikunlassi tuli vuonna 2016. Hän kirjoitti paperisen kirjeen, jossa kertoi työhaluistaan. – En halunnut soittaa tai lähettää sähköpostia. Mutta täältä sitten soitettiin takaisin, että tule nyt näyttämään itseäsi. Ompelijan työt merkitsevät Nikunlassille ympyrän sulkeutumista, sillä 1980-luvulla hän kävi ammattikoulun ompelijalinjan ja teki alan töitä kuusi vuotta. – Palkkahan ei ole samaa luokkaa kuin Nokialla, mutta täällä kyllä kuunnellaan kaikkia ja otetaan hyvin huomioon se, että meitä on erilaisia vaivaisia. Minäkin olin aluksi salin puolella, mutta sain sitten oman työhuoneen, että pääsin pois melusta. Se järjestyi helposti. VERHOILIJA PÄÄSEE KÄYTTÄMÄÄN LUOVUUTTA – Nämä menevät Osuuspankin Salon konttorille, kertoo tuoleja harmaalla kankaalla verhoileva puuseppä Suvi Harju. Hän aloitti Kolmituotteessa viime vuoden talvella harjoittelijana, jatkoi sitten kesäTYÖSSÄ Tuire Nikunlassi on Teollisuusliiton jäsen, joka aiemmin oli Nokialla kokoamassa matkapuhelimia. >> >> Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 49 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 49 7.6.2023 14.13 7.6.2023 14.13
50 Tekijä 6–7/2023 työläisenä ja on syksystä saakka ollut vakinaisella sopimuksella tekemässä lähinnä verhoilua, jonkin verran myös puutöitä. Oulun seudulta kotoisin oleva, Salossa nyt kolme vuotta asunut Harju on aikaisemmin ollut muun muassa talonmiehenä ja lähihoitajana sekä metallitöissä Suolahden traktoritehtaalla Keski-Suomessa. – Verhoilu tuntuu eniten omalta. Tykkään varsinkin siitä, että tässä voi käyttää luovuutta. Usein asiakkaat antavat tekijälle vapaat kädet. Juuri vähän aikaa sitten verhoilin vanhaa tuolia, josta tehtiin oikein koristeellinen, taakse laitettiin sellaiset koristeniitit. Vapaa-ajallaan Harju maalaa tauluja. Harrastusta on jatkunut parikymmentä vuotta. – Öljyväreillä ja pastellikynillä teen akvarelleja, ja aika paljon maisemamaalausta. Ystäville teen tauluja valokuvista hiilitöinä. Aiemmilla asuinpaikkakunnilla minun töistäni on ollut näyttelyjäkin, mutta ei nyt ihan viime vuosina. PAIKALLISTA SOPIMISTA TYÖNTEKIJÄN LÄHTÖKOHDISTA Uusien työntekijöiden perehdytys vaatii Kolmituotteessa enemmän kuin tavallisella työpaikalla. Moni tulee taloon työkokeilun kautta. – Jos on esimerkiksi nuori kaveri, joka on ollut koukussa tietokoneisiin tai konsolipeleihin ja kymmenen vuotta tottunut pelaamaan aamuyöhön asti, niin ei voi olettaa, että vuorokausirytmi kääntyy yhtäkkiä ja hän tulee seitsemäksi töihin ilman ongelmia, selittää toimitusjohtaja Talviniemi. Siksi aamut ovat joustavia. Joku tulee seitsemältä, toinen aloittaa työt kello kahdeksan, joku vasta kymmeneltä. – Myöhäisin aloitusaika on kello yksitoista. Meillä paikallinen sopiminen toimii työntekijän hyväksi, kertoo pääluottamusmies Nikkanen. Ideana on tarjota uudelle työntekijälle onnistumisen kokemuksia heti ensimmäisestä päivästä alkaen. – Tunne, että pärjää töissä, on tosi tärkeä, Nikkanen sanoo. Pari vuotta Kolmituotteessa olleen Talviniemen tausta on ”normaalissa” liikeelämässä, jossa onnistumisen mittarina on raha, mutta hänen mielestään Kolmituotteen työntekijöiden motivaatio on ”tosi poikkeuksellinen”. – Moni on matalapalkkainen ja toimeentulo tiukassa, mutta tulee silti hyvällä mielellä töihin. Näen, että silloin työnantajan vastuu kasvaa. Ei voi vain tuudittautua siihen, että totta kai ihmiset viihtyvät ja haluavat olla meillä. Koko ajan pitää olla hereillä. ? Kolmituotteen tehtaanmyymälässä on laaja valikoima vaatteita ja kodin sisustustavaraa, kertoo toimitusjohtaja Juha Talviniemi. >> TYÖPAIKALLA Tönu Kügemägi kokoaa kasvivalaisinta. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 50 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 50 7.6.2023 14.13 7.6.2023 14.13
6–7/2023 Tekijä 51 "Verhoilu tuntuu eniten omalta. Tykkään varsinkin siitä, että tässä voi käyttää luovuutta." SUVI HARJU Puuseppä TYÖSSÄ Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 51 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 51 7.6.2023 14.13 7.6.2023 14.13
52 Tekijä 6–7/2023 Varaudu kuumuuteen T yöturvallisuuslain mukaan työnantajan on rajoitettava työntekijän altistumista turvallisuutta tai terveyttä haittaaville tai vaarantaville lämpöolosuhteille. Työpaikan korkeaksi kohonnut lämpö voi aiheuttaa vakaviakin tapaturmia tai sairauskohtauksia. Yksittäisen työntekijän vastuulla on puolestaan käydä hyvissä ajoin keskustelu työterveyshuollon ja työnantajan kanssa, mikäli työntekijä ei jonkin sairauden takia siedä korkeita lämpötiloja. MITÄ KUUMUUS AIHEUTTAA? Työtiloissa kohonnut lämpö vaikuttaa ihmiseen monin eri tavoin. Kehon lämpö nousee ja aineenvaihdunta vilkastuu. Sydän rasittuu siksi, että keho pyrkii automaattisesti viilentämään itseään vilkastamalla ihon verenkiertoa. Samasta syystä lihaksissa veren kierto heikkenee, ja ihmisen toimintakyky laskee. Aineenvaihdunnan kiihtyminen aiheuttaa kehossa nestehukkaa. Ihminen voi hikoilla jopa litran tunnissa. Runsas hikoilu ärsyttää ihoa ja voi altistaa ihosairauksille. Hormonitoiminta muuttuu kuumassa aiheuttaen joissain tapauksissa turvotusta alaraajoissa. Kehon suolatasapainon muuttuminen aiheuttaa kramppeja ja kouristuksia. Ulkona työskennellessä iho altistuu uv-säteilylle ja palovammoille. RISKEJÄ RAJATTAVA, JUOMIA JUOTAVA Nestehukka aiheuttaa suolatasapainon ja nestetasapainon järkkymisen, jos emme muista juoda Koonnut Suvi Sajaniemi riittävästi hikoilussa menetetyn nesteen korvaamiseksi. Juoman on hyvä sisältää suoloja ja energiaa. Lyhytaikaisissa altistuksissa riittää vesi. Lainsäädännössä ei ole suoraan raja-arvoja työskentelylämpötiloille, mutta jos työpaikan ilman lämpötila teknisistä toimista huolimatta ylittää 28 °C, työnantajan on rajoitettava työntekojaksoja. Yhtäjaksoisesti työtä saa tehdä enintään 50 minuuttia tunnissa, jos työntekijä tekee pakkotahtista kevyttä tai keskiraskasta työtä ja lämpötila on 29–33 °C. Jos lämpötila on tällaisessa työssä yli 33 °C, pisin työskentelyjakso on enintään 45 minuuttia. Työntekijän olisi siis voitava tehdä työtä viileämmissä oloissa 10–15 minuuttia tuntia kohden, tai vaihtoehtoisesti tauottaa työtään viileässä. JUHA SUTINEN Lue lisää: www.ttl.fi > hae: ”lämpöolosuhteet” Kesällä työpaikan lämpötila voi nousta tuskallisen korkealle. Yhteistoiminnassa on keskusteltava etukäteen, miten helletauot ja nestetasapaino varmistetaan ja miten ensiapu annetaan, jos työkaveri saa lämpöhalvauksen. TYÖYMPÄRISTÖ ? Runsasta hikoilua ? Kouristuksia ? Kova jano ? Heikotusta, huimausta ? Pahoinvointia ? Sydämen tykytystä ? Ärtyneisyyttä ? Jano ? Samoja kuin lämpöuupumuksessa ? Lisäksi voimakasta hikoilua ? Tajunnan tason lasku ? Koko kehon kouristelua ? Tasapainohäiriöitä HENKEÄ UHKAAVA TILA! OIREET ENSIAPU ? Siirry viileään ja auringolta tai muulta säteilyiltä suojaan ? Juo nestettä ? Toipuminen muutamassa tunnissa ? Vältä rasitusta ja kuuma-altistusta seuraavana päivänä ? Vähennä vaatetusta ? Ihon viilennys vedellä valelemalla, lisää ilmavirtausta tuulettimella tai löyhyttelemällä vaatteilla, paperilla tmv. ? Hälytä ensiapu ? Toipuminen kestää kauan LÄMPÖKRAMPIT LÄMPÖUUPUMUS LÄMPÖHALVAUS KESKEYTÄ TYÖ! KESKEYTÄ TYÖ! KESKEYTÄ TYÖ! LÄ H D E: TT L, G RA FI IK KA EM IL IE U G G LA Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 52 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 52 7.6.2023 14.13 7.6.2023 14.13
6–7/2023 Tekijä 53 Viranomaisvalvonnalla kuormitusta kuriin Joudun työssäni nostelemaan päivittäin 25 kilon painoisia säkkejä. Onko tämä sallittua? Ensisijaisesti työ pitäisi järjestää niin, että käsin ei tarvitsisi tehdä nostoja eli ne olisi korvattu teknisillä ratkaisuilla. Läheskään aina tämä ei ole mahdollista, eikä lainsäädäntö aseta nostettaville taakoille painorajoja. Työnantajan on kuitenkin arvioitava nostotyön aiheuttama kuormitus työntekijälle ja otettava tässä huomioon työntekijän ominaisuudet. Arvioinnissa on hyvä hyödyntää oman työterveyshuollon asiantuntemusta. Arvioinnissa täytyy huomioida muun muassa työtilojenja olojen vaikutus kuormittavuuteen. Mikäli käsin tehtäviä nostoja ei voida korvata teknisin ratkaisuin, pitää nostot suunnitella huolellisesti. Työntekijät on myös perehdytettävä taakkojen turvalliseen käsittelyyn ja ergonomiaan. Tarvittaessa nostot pitää suorittaa useamman työntekijän voimin. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 TYÖSSÄ Tule-sairaudet ovat johtavia sairauspoissaolojen syitä. PÄIVYSTÄJÄ TULE-SAIRAUDET Työsuojeluviranomaisten tavoitteena on vähentää TULEeli tukija liikuntaelinsairauksista johtuvia sairauspoissaoloja tekemällä tarkastuksia muiden muassa teollisuuteen. Tule-sairaudet ovat johtavia sairauspoissaolojen syitä Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan. – Olemme valvoneet tehostetusti niiden toimialojen työpaikkoja, joissa tukija liikuntaelinsairauksien aiheuttamia ongelmia esiintyy merkittävästi. Tavoitteenamme on lisätä työpaikkojen tietoisuutta, jotta ne osaisivat itse tunnistaa sekä poistaa tai vähentää haitallista kuormitusta, kertoo ylitarkastaja Jukka Polari. Eniten velvoitteita työnantajalle on annettu työn vaarojen selvityksen sekä työterveyshuollon työpaikkaselvitykseen puutteista, työpisteen ergonomiasta, käsin tehtävistä nostoista ja lämpöolosuhteista. – On ollut ilo havaita, että monet työpaikat ovat itse saaneet fyysisen kuormituksen melko hyvin hallintaan. Työntekijät kertovat, että vaikka työ on fyysistä, he eivät enää koe sen olevan fyysisesti ylikuormittavaa, koska työpaikalla on apuvälineitä ja ergonomiaan on kiinnitetty huomiota, Polari kertoo. Lue lisää: www.avi.fi > hae: ”fyysisen kuormituksen hallinta” JY RK I LU U KK O N EN Murikka-opistossa järjestettiin 16.–17.5.2023 työympäristöseminaari, joka kokosi tänä vuonna yhteen yli 90 työsuojelutoimijaa. Teollisuusliiton liittokokouksen alla seminaarin osallistujia huolestutti työsuojeluasioiden liian vähäinen huomiointi liiton strategialuonnoksessa. Liittokokouksessa strategian tavoitteisiin tehtiinkin lisäys työympäristötyön tärkeydestä. www.tekijälehti.fi > hae: "työympäristö nouskoon" Työympäristö nouskoon arvoonsa liiton strategiassa Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 53 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 53 7.6.2023 14.13 7.6.2023 14.13
54 Tekijä 6–7/2023 JÄSENTUTKIMUS Jäsentutkimus jälleen ajan hermolla Teollisuusliiton jäsentutkimus 2023 päivittää tiedot liiton jäsenten työtilanteesta, jaksamisesta, yhteiskunnallisesta toiminnasta ja tulevaisuudennäkymistä. Ensimmäinen luku ilmestyy juhannusviikolla. TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN KUVA KITI HAILA T eollisuusliiton uuden jäsentutkimuksen ensimmäinen luku ilmestyy juhannusviikolla liiton verkkosivuilla. ”Perusduunari muiden joukossa – Teollisuusliiton jäsentutkimus 2023” on jatkoa vuoden 2020 jäsentutkimukselle. Jäsentutkimuksen kyselyyn vastaaminen oli mahdollista kaikille työmarkkinoiden käytettävissä oleville Teollisuusliiton jäsenille. Kyselyyn vastasi noin 22 000 liiton jäsentä. – Se on tosi hyvä kyselyaineisto. Kiitän kaikkia vastanneita, äänenne on kuultu, sanoo Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. Kuten vuonna 2020, jäsentutkimuksen luvut julkaistaan ensin kuukausittain verkossa. Viimeinen viides luku julkaistaan marraskuussa. Ensi vuoden puolella luvuista kootaan sähköinen kirja, joka sekin ilmestyy netissä. Ensimmäisen luvun nimi on ”Liitto pysyy jäsenten pulssilla” . – Lukujen pääotsikot on poimittu suoraan jäsenten avovastauksista. Esimerkiksi tämän lauseen on meille kirjoittanut alle 36-vuotias mies, joka työskentelee metalliteollisuudessa, Anttila kertoo. Ensimmäisen luvun lisäksi julkaistaan myös kartasto, mistä voi nähdä toimialoittain ja alueittain, missä liiton jäsenet asuvat ja työskentelevät. Jäsentutkimuksessa tuotettu tieto on jaettu Tilastokeskuksen jaotteluun pohjaten kuuteen toimialaan: metalliteollisuus, kemianteollisuus, puutuoteteollisuus, muu teollisuus, alkutuotanto ja palvelulliset alat. – Kartastosta näkee esimerkiksi, että metallija kemianteollisuudessa työskentelevät jäsenet asuvat ja työskentelevät etenkin pääkaupunkiseudulla, LounaisSuomessa ja Pirkanmaalla, kun taas puutuoteteollisuuden teollisuusliittolaisia löytyy etenkin Keskija Itä-Suomesta, Anttila kuvailee. ”KAIKKI LÖYSÄ VEDETTY POIS” – Muutoksia voi havaita, kun on useampia ajallisia mittauspisteitä. Ja nyt meillä on kaksi, Anttila sanoo. Vuoden 2020 jäsentutkimuksen kysely päättyi juuri ennen kuin koronapandemia iski Suomeen. Vuoden 2020 ja 2023 kyselyjen väli kattaa koko korona-ajan, ja sitten tuli vielä Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 kaikkine seurauksineen. Havaittavia muutoksia on Anttilan mukaan myös viimeistenkin suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. – Tuloksista selviää, että työn tahdissa ja muissa työn autonomiaan liittyvissä asioissa on tapahtunut muutos huonompaan suuntaan. Työpaikoilla tehdään enemmän töitä kiireellä ja vähemmällä väellä, Anttila näkee. – Joillakin ammattialoilla ja alueellisesti voi toki olla pula osaajista. Kuitenkin monissa yrityksissä työt teetetään minimiväellä ja työaika venyy ylitöiksi sen sijaan, että palkattaisiin lisää väkeä. Tai sitten otetaan vuokratyöntekijöitä, mikä sekin on yritykselle halvempaa kuin omille kirjoille palkkaaminen. ”Kaikki löysä on vedetty pois”, kuvaili muutosta alkutuotannossa työskentelevä keski-ikäinen miesjäsen, ja työn mielekkyys kärsii, Anttila harmittelee. ? Teollisuusliiton jäsentutkimuksen kyselyyn vastasi yli 22 000 jäsentä. Se on tosi hyvä kyselyaineisto, Anu-Hanna Anttila sanoo. + LUE LISÄÄ Jäsentutkimus 2023 julkaistaan osoitteessa: www.teollisuusliitto.fi/ jasentutkimus-2023 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 54 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 54 8.6.2023 9.13 8.6.2023 9.13
6–7/2023 Tekijä 55 LIITOSSA MAAILMA A P / LE H TI KU VA / D A N IE L CO LE Eläkkeiden kirjava maailma ELÄKEIKÄ Ranskassa presidentti Emmanuel Macronin esitys eläkeiän nostamisesta 62 vuodesta 64 vuoteen synnytti pitkän ja laajan mielenosoitusten aallon. Sadat tuhannet marssivat esitystä vastaan. Lopulta esitys hyväksyttiin. Sen tuki parlamentissa kuitenkin hupeni vähitellen. Presidentti käytti lain sallimaa, harvoin käytettyä tapaa ohittaa parlamentti päätöksenteossa. Muutos ei tunnu eurooppalaisittain rajulta. EU-maissa 65 vuotta on yleinen eläkeikä. Moni maa on kuitenkin nostanut tätä 67 vuoteen tai jo päättänyt tulevasta nostosta. Me ihmiset elämme kaikkialla yhä pidempään. Mekaaninen eläkeikään tuijottaminen ei ole koko totuus. Oleellista on, kauanko eläkkeellä ehtii olla ja onko silloin vielä terve. Etelä-Afrikassa miesten keskimääräinen eläkkeelle siirtymisen ikä on 60, mutta odotettavissa oleva elinikä on 62,2 vuotta. Japanissa taas miehet siirtyvät eläkkeelle 65-vuotiaana, mutta elävät 81,5-vuotiaiksi. Eläkkeellä he ovat 16 vuotta. Japanilaisnaiset ehtivät olla eläkkeellä keskimäärin 22 vuotta. Suomalaismiehet ovat eläkkeellä keskimäärin 14 vuotta ja naiset 19 vuotta. Monessa maailman maassa eläkeikä on teoriaa: surkea eläke pakottaa jatkamaan työntekoa. Vanhenevan väestön maissa työvoimapula saa eläkkeellä olevat jatkamaan töissä. Tutkijat puhuvat jäljellä olevista terveistä elinvuosista. Niihin ja elinvuosiin yleensäkin vaikuttavat vahvasti ammatti ja elintavat. Maasta riippumatta työntekijäammateissa elämä jää usein lyhyemmäksi kuin akateemisissa ammateissa. Työ voi olla vaarallista, raskasta tai kuluttavaa. Runsas alkoholin käyttö lisää kuolleisuutta. OECD:n 38 jäsenmaan tilaston mukaan pisimpään terveistä eläkevuosista nauttivat miehistä ranskalaiset, luxembourgilaiset ja belgialaiset. Suomi on sijalla 13 ja viimeisinä tulevat Meksiko sekä Kolumbia. Yhdysvallatkin on listan loppupäässä. Naisten tilasto on samankaltainen, mutta heille Yhdysvallat jää toiseksi heikoimmaksi maaksi ennen Meksikoa. Maan rikkaus ei yksin auta. Kaikki riippuu siitä, keiden hyväksi sitä käytetään. ? Koonnut Heikki Jokinen Mielenosoittajat vastustivat presidentti Emmanuel Macronin ajamaa eläkeuudistusta Cannesin elokuvajuhlien yhteydessä Ranskassa 21. toukokuuta 2023. Vähemmän palkkaa ja enemmän työtä SAKSA Ay-liikettä lähellä oleva WSI-tutkimuslaitos vertasi työehtosopimusta noudattavia yrityksiä ilman sopimusta toimiviin. Jälkimmäisissä ansiot ovat keskimäärin 11 prosenttia pienemmät ja työaika 54 minuuttia pidempi viikossa. Vuonna 2000 työehtosopimus kattoi 68 prosenttia Saksan yritysten työntekijöistä, vuonna 2021 vain 52 prosenttia. Vähiten sopimuksia on maan itäosissa. Niissä palkanmenetyksetkin ovat suurempia, kuten Brandenburgin osavaltiossa 15 prosenttia. Ilman työehtosopimusta olevissa yrityksissä on ahkeroitava maaliskuulle asti, jotta saa sopimusta noudattavien yritysten työntekijöiden edellisvuoden tulot. Isoin ero työajassa oli BadenWürttembergin osavaltiossa. Siellä ilman sopimusta olevat saivat paiskia puolitoista tuntia eli 87 minuuttia pidempään töitä viikossa kuin työehtosopimuksen kattamat kollegat. Ahdistelusyytös johti eroon TANSKA Ammattiliittojen keskusjärjestö FH:n puheenjohtaja Lizette Risgaard erosi tehtävästään. Syynä oli kymmenen tapausta, joissa Risgaardin väitettiin kosketelleen nuoria miehiä sopimattomalla tavalla. Risgaard pyysi anteeksi ja sanoi, että hänen käyttäytymisensä on voitu kokea rajoja ylittäväksi. Se ei ole koskaan ollut tarkoitukseni, hän sanoi. Ay-liike ja yhteinen kamppailumme ovat aina olleet minulle etusijalla, Risgaard kirjoitti Facebookissa. Siksi hän koki eron välttämättömäksi syntyneen kuohunnan jälkeen. FH on 1,4 miljoonan jäsenen keskusjärjestö. Risgaardin nähtiin kuuluneen maan vaikutusvaltaisimpiin ihmisiin. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 55 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 55 7.6.2023 14.14 7.6.2023 14.14
56 Tekijä 6–7/2023 LYHYET KILPAILU Ahlstrom Tampere Oy on valittu Suomen parhaaksi TES-työpaikaksi 2023. Teollisuusliiton loppuvuonna 2022 julkaisemassa kilpailussa etsittiin sellaista Teollisuusliiton aloille kuuluvaa työpaikkaa, jossa asiat ovat sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta todella hyvin. Kriteereinä kilpailussa olivat muun muassa, että yhteistoiminta työnantajan kanssa on mutkatonta ja luottamusmies tunnustetaan kaikkien työntekijöiden edustajana. ? Työntekijät ja työnantaja tarvitsevat toisiaan. Elämme ikään kuin symbioosissa. Meillä kunnioitetaan toisiamme ja haluamme tehdä toistemme kanssa yhteistyötä. Jos olemme jostain eri mieltä, keskustellen löydämme yhteisen sävelen. Meillä kaikki ovat samaa tiimiä, Ahlstrom Tampere Oy:n tehtaanjohtaja Mads Kiilerich sanoo. ? Valinta Suomen parhaaksi TES-työpaikaksi on hieno kunnianosoitus. Meidän hyvä yhteishenkemme on huomioitu, kertoo puolestaan yrityksen kilpailuun ilmoittanut silloinen pääluottamusmies, nykyinen tuotannonsuunnittelija Teemu Heinonen. Heinosen mukaan heillä työnantaja välittää työntekijöistä, ja työntekijöillä on arvostus ja luottamus työnantajaa kohtaan. Työpaikalla on vahva sopimisen kulttuuri ja ongelmiin haetaan ratkaisuja yhdessä työnantajan kanssa. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ suomen-paras ”Meillä kaikki ovat samaa tiimiä” APURAHAT Kansan Sivistysrahasto (KSR) tukee apurahoilla sivistystyötä, kulttuuria, yhteiskunnallista tutkimusta ja kansainvälisen solidaarisuustyön tiedotusta. KSR:n kohderyhmänä on erityisesti suomalainen työikäinen väestö, ja rahaston alaisuudessa toimii oma erillinen Teollisuusliiton rahasto. Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti KSR:n verkkosivujen kautta 1.–31.8. Lue lisää: www.sivistysrahasto.fi/apuraha KSR:n apurahahaku elokuussa Naisten seminaari 7.—8.10. Murikka-opisto, Tampere Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti työelämän käytettävissä oleville naisjäsenille. Tervetuloa! Ilmoittaudu viimeistään 20.9.: www.teollisuusliitto.fi/naisten-seminaari ???? Näyttelijä Sari Havas: Virtaa vuorovaikutukseen ???? Ajankohtaista asiaa työmarkkinoilta ???? Tyylikoulu ???? Työpajoja ???? Rivitanssia ???? Ulkoilua ???? Rantasauna ja spa ???? Karaoke Ohjelmassa: Liitto kouluttaa Murikan kursseja elokuussa 18.–19.8. Oppilaitostiedottajaseminaari 21–25.8 Fortsättningskurs för förtroendemän 21–25.8 Fortsättningskurs i arbetarskydd 28.–29.8. Luottamushenkilö työyhteisön kehittäjänä Uudenmaan sirkuspäivätapahtuma 23.9.2023 KLO 11–15, KAISANIEMI, HELSINKI Riemukas lauantaipäivä Teollisuusliiton Uudenmaan toiminta-alueen jäsenille perheineen vietetään Sirkus Finlandian sirkustunnelmissa Helsingin Kaisaniemessä. Lipunmyynti alkaa 1.9. klo 9. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/sirkuspaivatapahtuma-uusimaa Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 56 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 56 7.6.2023 14.14 7.6.2023 14.14
6–7/2023 Tekijä 57 LIITOSSA JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA ? Jäsenpalveluiden puhelinpalvelu ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. ? Luottamusmies, muistathan pyytää kesätyöntekijän jäseneksi. Liittymisen voi tehdä helposti ja nopeasti sähköisesti: www.teollisuusliitto.fi/liity-jaseneksi ? Vuonna 2023 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi eläkepäätöksestä tai työeläkekortista kopio, jossa ilmoitat myös eläkkeen alkamispäivämäärän. Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäsenpalveluiden henkilökunta toivottaa lämmintä ja aurinkoista kesää! LUETUIMMAT TOUKOKUU www.tekijälehti.fi OIKAISU Tekijän Taukovisan 5/2023 kysymyksen 7 vastauksessa oli virhe. Oikea vastaus on D eikä C, eli Mosambikin lipussa on rynnäkkökivääri, ei saha. PALKINTO Teollisuusliittolainen linjanhoitaja Miia Penttilä on Vuoden 2023 duunari Pohjanmaalla. SAK:n Pohjanmaan aluetoimikunta on valinnut Vuoden duunarin, joka on luotettava työtoveri ja puhuu työelämäasioista myös työyhteisön ulkopuolella. Penttilällä on pitkä työura omalla alallaan, työpaikkana on ABB Smart Power Oy Vaasassa. – Työnkuva on laaja ja monipuolinen, jokainen päivä on erilainen, hän kertoo. Kiitosta antavat niin työkaverit kuin luottamushenkilöt matkan varrella. – Miialla on palo oppia uutta ja edistää työntekijöiden hyvinvointia, kuvailevat Penttilää Vuoden duunariksi ehdottaneet. Miia Penttilä Vuoden duunari Pohjanmaalla Muista Kesäduunari-info PALVELU SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen palvelu neuvoo kesätyöntekijöitä työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä puhelimitse, WhatsAppissa ja nettilomakkeen kautta. ma–pe klo 9–15 Puhelut 0800 179 279 / WhatsApp 040 747 1571 / www.kesaduunari.fi Liittojohtajat lavalla VALMU Työväen Musiikkitapahtuman yhteydessä Valkeakoskella järjestetään yhteiskunnallinen tilaisuus Sananvapauden lavalla lauantaina 29.7.2023 klo 13.30–15.30. Tule mukaan seuraamaan liittopuheenjohtajien kyselytuntia ja kansanedustajien paneelia! Mukana myös Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi > hae: "liittojohtajat lavalla" OPAS Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron ja YTN:n lakipalvelut ovat julkaisseet uuden Fudut vai? -muutosneuvotteluoppaan, joka sisältää käytännön ohjeita muutosneuvotteluja varten. Oppaasta hyötyvät kaikki jäsenet, mutta erityisesti luottamushenkilöt. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi > hae: ”fudut” Apua muutosneuvotteluihin Miia Penttilä ja SAK:n Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja Tapio Ruostetoja. ? Rakennamme yhteistä tulevaisuutta – liittokokousedustajat haastattelussa ? ”Kotimaista istuttajaa kannattaa käyttää” – Metsuri lyö kesätyössään jopa 1 500 tainta maahan päivässä ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? Työympäristö nouskoon arvoonsa liiton strategiassa ? Irtisanoutuminen ei muuta sääntöjä kesälläkään Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 57 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 57 7.6.2023 15.12 7.6.2023 15.12
58 Tekijä 6–7/2023 Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi t ekijälehti.f i KATSO LISÄÄ UUTISIA, BLOGEJA, VIDEOITA JA VALOKUVIA! K Y M E N L A A K S O N M U S E O Lounais-Suomen sirkustapahtuma Teollisuusliitto tarjoaa iloisen perhetapahtuman Tähti Sirkuksessa. Sirkukseen ovat tervetulleita Lounais-Suomen alueen jäsenet perheenjäsenineen. Tapahtuma järjestetään Porissa ja Naantalissa. Î 16.9. kello 15, Pori www.lyyti.in/sirkuspori Î 23.9. kello 15, Naantali www.lyyti.in/sirkusturku Lipunmyynti molempiin tapahtumiin aukeaa 14.8. kello 9. Lipun hinta on 10 euroa, alle 3-vuotiaat ilman omaa paikkaa pääsevät ilmaiseksi. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 58 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 58 7.6.2023 14.14 7.6.2023 14.14
6–7/2023 Tekijä 59 Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 59 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 59 7.6.2023 14.14 7.6.2023 14.14
Teatterin taikaa 60 Tekijä 6–7/2023 HARRASTAJA HARRASTAJA-EXTRA Sastamalalainen Jarkko Mäkipää jäi kaksikymmentä vuotta sitten koukkuun näyttelemiseen. Tänä kesänä hänet voi nähdä Hullun Hatuntekijän roolissa Rämsöön kesäteatterissa. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 60 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 60 7.6.2023 14.14 7.6.2023 14.14
K evätaurinko paistaa siniseltä taivaalta, mutta keli on vielä kolea, kun harrastajanäyttelijät hakevat ensimmäisiä askelmerkkejään Rämsöön kesäteatterin lavalla Vesilahdessa. – Touhu vaikuttaa ihan yhtä sekavalta kuin aina, mutta kaikista on silti esitys tullut. En usko, että tämä tekee poikkeusta, sanoo sastamalalainen harrastajanäyttelijä Jarkko Mäkipää. Kuvateksti 6–7/2023 Tekijä 61 VAPAALLA Suonojärven rannalla sijaitsevassa amfiteatterissa saa juhannuksen jälkeisellä viikolla ensi-iltansa koko perheen näytelmä Liisa Ihmemaassa . Mäkipää esittää siinä Hullua Hatuntekijää. – Se on riemastuttava rooli, jossa ei ole järjen hiventä. Taustalla on kuitenkin isompi ajatus kaikesta siitä kiireestä ja hosumisesta, mitä nykyään on, Mäkipää kertoo. Hän kaivaa esiin plarinsa eli oman kappaleensa näytelmän käsikirjoituksesta ja antaa näytteen roolihenkilönsä JARKKO MÄKIPÄÄ Vaihetyöntekijä, pääluottamusmies Vexve Oy Sastamala >> Jarkko Mäkipää tekee Liisa Ihmemaassa -näytelmään myös tarpeistoa. Vanha avain toimii mallina, kun hän valmistaa puolimetrisen avaimen. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 61 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 61 7.6.2023 14.14 7.6.2023 14.14
62 Tekijä 6–7/2023 HARRASTAJA HARRASTAJA-EXTRA repliikistä Ihmemaahan eksyneelle Liisalle. – Kello jätättää kaksi päivää. Minähän sanoin sinulle, että et voi rasvata kelloa voilla. Mäkipää on yliviivannut vihreällä tussilla omat osuutensa. Teksti jatkuu yhtä hulvattomasti. – Rattaisiin on mennyt leivänmuruja. Et olisi saanut käyttää leipäveistä koneiston voiteluun. HUPAILUILLA VAUHTIIN Mäkipää kiinnostui harrastajateatterista parikymmentä vuotta sitten, kun hänen kotikylässään toimiva urheiluseura Lähtö ry. alkoi tehdä hupailuja. – Niitä esitettiin Myllymaan urheilutalolla yleensä pääsiäislauantaisin, jotta saatiin seuralle vähän rahaa, Mäkipää muistelee. Näytteleminen tuntui hänestä sen verran mukavalta puuhalta, että hän ilmoittautui mukaan Vesarannan kesäteatteriin. Se toimii Sastamalan Houhajärvellä. – Ensimmäinen oikea näytelmä, jossa olin mukana, oli Maria Jotunin Miehen kylkiluu . Esitin siinä apteekkaria. Kun kipusin lavalle, niin hyvä, kun pystyssä pysyin. Sen verran jännitti. Näytelmässä apteekkari Jussi Ollenbergin vaimo Elli muuttaa pois kotoa tohtori Kallion luo, koska hän kuvittelee miehensä ihastuneen apteekkarioppilas Ainaan. Komedia yltyy lopulta lähes farssiksi väärinkäsitysten ja roolihenkilöiden erilaisuuden ansiosta. – Ohjaaja piti tarkkaan kiinni näytelmän vanhahtavasta kielestä, joka ei sovi ollenkaan nykyihmisen suuhun. Sen opettelemisessa oli aika kova työ etenkin, kun olin vielä vähän harjaantumaton. KOLME ESITYSTÄ VUODESSA Nykyään Mäkipään vuoteen mahtuu kolme eri esitystä. Ensimmäinen ensi-ilta hänellä on kevättalvella Vammalan Teatterissa ja kesät hän viettää Rämsöössä. – Pikkujouluaikaan meillä on Vammalan Teatterissa vielä Tyrwää Show paikallisista, valtakunnallisista ja vähän globaaleistakin aiheista, Mäkipää kertoo. Parhaimpina kesinä hän on ollut mukana kahdessakin näytelmässä, kun hän näytteli myös Nokian kesäteatterissa. – Muutaman kerran kävi niin, että sain ajaa edellisestä näytöksestä Nokialta suoraan tänne. Tai jos Nokialla ei ollut harjoituksia, täällä oli. Erityisesti Mäkipää tykkää farsseista, koska ne ovat yhtä aikaa hauskoja ja vaativia. – Farsseissa kaiken pitää osua oikeaan kohtaan. Siinä vitsit kuolevat äkkiä, jos näyttelijä jää vartoilemaan tai ei ole ajoissa paikalla. Farsseissa näyttelijät perinteisesti tulevat ja menevät niin, että ovet vain paukkuvat. Ovien paukuttelussa saattaa piillä myös vaaranpaikka etenkin, jos tavaroiden sijoittelu lavasteissa ei ole ihan loppuun asti harkittua. – Kerran eräässä näytelmässä yhden oven päällä oli kello, jonka taulu oli lasia. Kun paiskoin ovea, kello tuli alas, mutta se putosi onneksi selkäni taakse. REPLIIKKI PELASTI Rämsöön kesäteatterissa nuoret näyttelijät harjoittelevat Liisa Ihmemaassa -näytelmän toista kohtausta. Lavalla Kani ja Liisa törmäävät toisiinsa ja kaatuvat. – Molemmilla puoliajoilla olen mukana vain yhdessä kohtauksessa. Se on siitä pirullista, että vuoroa odotellessa tarkkaavaisuus helposti herpaantuu ja sitten tuleekin jo kiire lavalle, Mäkipää sanoo. Oppirahat Mäkipää maksoi vuonna 2006, kun hän näytteli ensimmäistä kertaa Vammalan Teatterissa. Näytelmä oli nimeltään Inishmaan rampa , ja Mäkipää esitti siinä rampaa Billyä. – Hän on vähän sellainen rassukka poika, joka elättelee toiveita elokuvaroolista, mutta näytelmän lopussa annetaan ymmärtää, että hän kuolee tuberkuloosiin. Yhdessä esityksistä Mäkipää unohtui lämpiöön höpöttelemään muiden näyttelijöiden kanssa niitä näitä, kunnes joku tuli kysymään häneltä, että tiedätkö yhtään, missä sinun pitäisi olla. – Onneksi minun ensimmäinen repliikkini siinä koko näytelmässä oli, että anteeksi, että olen myöhässä, mutta jäin tuijottelemaan lehmiä, jotka seisoivat laitumella. Sen jälkeen Mäkipää on koittanut olla skarppina eikä ole myöhästynyt lavalta toiste. – Näytteleminen tarjoaa aika täydellistä vastapainoa työlle ja kaikelle muullekin. Teatterissa unohtuvat hetkeksi muut huolet ja murheet, koska täällä ei voi miettiä muita asioita. AIKAA VIEVÄ HARRASTUS Tarkkaavaisuuden lisäksi näytteleminen edellyttää heittäytymiskykyä ja aikaa, Mäkipää sanoo. Harjoitukset Puvustaja Elina Korvala on loihtinut Hullulle Hatuntekijälle housut vanhoista verhoista. Kenen ikkunalla nämä ovat roikkuneet, Jarkko Mäkipää kysyy. Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 62 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 62 7.6.2023 14.14 7.6.2023 14.14
6–7/2023 Tekijä 63 VAPAALLA kestävät kolmesta neljään tuntia kerrallaan ja niitä saattaa olla kolmetkin viikossa. – Ainahan se aika on jostain muusta pois, mutta en tiedä mistä, kun olen täällä. Kotoväeltä se ainakin vaatii pitkää pinnaa, kun äijä luuhaa pitkin rantoja kaiket kesät. Tänäkin vuonna kesänäytelmän ensimmäiset lukuharjoitukset olivat helmi–maaliskuussa. Varsinaiset harjoitukset alkoivat Mäkipään osalta toukokuussa. – Kotona en enää juuri käytä aikaa vuorosanojen opetteluun. Ne tulee opeteltua harjoitusten lomassa. Teatteriharrastus edellyttää näyttelijöiltä myös sitoutumista. – Kevyellä syyllä en kehtaa jäädä kotiin. Sählyporukassa se ei ole niin kuolemanvakavaa, mutta jos olen pois näytelmäharjoituksista, se on pois muiltakin, esiintymisistä puhumattakaan. Pahimmillaan Mäkipää on noussut lavalle näytöksessä lähes 40 asteen kuumeessa. HOUSUT VANHOISTA VERHOISTA Omaa vuoroon odotellessa Jarkko Mäkipäällä on hyvää aikaa sovittaa Hullun Hatuntekijän housuja. Puvustaja on loihtinut ne vanhoista verhoista. – Minulla on myös sellainen järjettömän kokoinen violetti hattu. Olen jo kokeillut sitä ja se painoi aika paljon. Minun täytyy varmaan alkaa treenata niskalihaksia, Mäkipää sanoo. Hän ei hyppää Hullun Hatuntekijän rooliin, vaan ui siihen menemällä pikkuhiljaa syvemmälle ja syvemmälle. – Haen roolisuoritukseen nyansseja ohjaajan ohjeiden mukaan. Hyvä ohjaaja on innostava, kannustava ja sellainen, jolta opin jotain uutta. Roolisuorituksensa lisäksi Mäkipää liikuttaa näytelmässä lavasteita. Ihmemaassa Liisa muuttuu välillä suureksi ja välillä pieneksi. – Emme rääkkää Liisaa, vaan pidämme hänet sen kokoisena kuin hän on. Sen sijaan pienennämme ja suurennamme tavaroita ja lavasteita. Mäkipää kantaa kortensa kekoon myös tarpeistossa. Hän valmistaa esimerkiksi ison, puolimetrisen avaimen. Mallina hänellä on vanha avain, joka mahtuu hänen kämmeneensä. SÄÄN ARMOILLA Harjoituksissa Mäkipään ei tarvitse palella. Siitä pitää huolen itse neulottu islantilaispaita. Taidon hän opetteli viisi vuotta sitten Sastamalan opiston kurssilla. – Islantilaispaidassa liikkuvuus säilyy, kun en ole topattu täyteen kuin pikkumukulat. Kesäteatterin lavalla näyttelijät ovat sään armoilla myös esityksissä. – Kerran esitin sellaista kohtausta, jossa tulin saunasta vilvoittelemaan ja minulla oli muki kädessä. Vettä satoi niin kovaa, että muki melkein täyttyi siitä sateesta. Joskus näytelmä on jouduttu jopa keskeyttämään ukkoskuuron takia, kun näyttelijöiden ääni ei ole kantanut ukkosen pauhun yli. Rämsöön kesäteatterissa on komea katettu katsomo, joten sade ei pääse kastelemaan yleisöä, mutta järveltä puhaltava kolea tuuli saattaa tulla osalle katsojista yllätyksenä. – Minun käy usein ihan sääliksi, kun olen lavalla ja näen, että jotkut ovat lähteneet teatteriin kesähepeneissä. He ovat ihan sinisenä, kun näytelmästä on vielä puolet jäljellä. Mäkipää toivookin Rämsööseen kuivaa, lämmintä ja tyyntä kesää sekä runsaasti yleisöä. ? ”Pääsen tällä kertaa suhteellisen pienellä tekstimäärällä”, kertoo Hullua Hatuntekijää Liisa Ihmemaassa -näytelmässä esittävä Jarkko Mäkipää. LIISA IHMEMAASSA Rämsöön kesäteatteri (Rämsööntie 981, Vesilahti) Esitykset 28.6.–6.8.2023 Lisätietoja: ramsoo.fi/kesateatteri Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 63 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 63 7.6.2023 14.14 7.6.2023 14.14
64 Tekijä 6–7/2023 64 Tekijä 6–7/2023 Ty ön te ki jö id en va lt ak un na lli ne n jä rje st äy ty m in en om an al an sa ty öe ht oj en pa ra nt am is ek si al ko i 18 00 -l uv un lo pu lla . En si m m äi si nä am m at ti lii to ks i jä rje st äy ty iv ät ki rja ty ön te ki jä t vu on na 18 94 ja m uu ta m a vu os i m yö he m m in m et al lit yö lä is et ja pu us ep ät se ur as iv at es im er kk iä . Ku va ss a ov at ko ol la Su om en M et al lit yö nt ek ijä in Li ito n pe ru st av an lii tt ok ok ou ks en 41 os al lis tu ja a 19 am m at tio sa st os ta er i pu ol ilt a m aa ta . V U O N N A 18 99 HISTORIA Kuva Työväen Arkisto / Museovirasto Teksti Marita Viinamäki / Työväenmuseo Werstas Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 64 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 64 7.6.2023 14.14 7.6.2023 14.14
6–7/2023 Tekijä 65 VAPAALLA PULMAT Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Taukovisa Montako kertaa painettu Tekijä-lehti ilmestyy vuodessa? A) 8 B) 11 C) 12 D) 16 Liittokokouksen hyväksymä Teollisuusliiton strategia vuosille 2023–28 on nimeltään A) Muutoksen takana B) Muutoksen mukana C) Vähemmän muutosta D) Edellä muutosta Mitä näistä työntekijältä saa kysyä työhaastattelussa? A) lasten lukumäärää B) poliittisia näkemyksiä C) seksuaalista suuntautumista D) koulutusta Paljonko on kilometrikorvaus oman auton käytöstä vuonna 2023? A) 39 senttiä B) 46 senttiä C) 53 senttiä D) 58 senttiä Jos autossa matkustaa muita henkilöitä, paljonko korvaus/km kasvaa? A) 2 snt/hlö B) 4 snt/hlö C) 7 snt/hlö D) 10 snt/hlö Mikä oli kuunnelluin radiokanava vuonna 2022? A) Yle Radio Suomi B) Yle Radio 1 C) Radio Nova D) Radio Suomipop Mistä eläimestä tuli Suomessa rauhoitettu 1.6.? A) saimaannorpasta B) rusakosta C)metsämyyrästä D) kyykäärmeestä Mikä on paellan perusraaka-aine? A) leipä B) peruna C) pasta D) riisi Englannin Valioliigan mestari viidettä kertaa peräkkäin oli A) Liverpool B) Arsenal C) Manchester United D) Manchester City Minkä maan pääkaupunki on kuvassa? A) Kanadan B) Norjan C) Islannin D) Kroatian 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Oik eat vas tau kse t: B D D C B A D D D C. Isl ann in pää kau pun ki Rey kja vík . 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA ISTOCK 10 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 65 Tekija?_2023_6-7_sisus.indd 65 7.6.2023 14.14 7.6.2023 14.14
6–7/2023 Tekijä 67 Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 ma–pe 8.30–12.00 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 ma–ke ja pe klo 8.30–15, to suljettu tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Liiton palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. Aluekeskukset suljettuina 26.6.–29.7. 31.8. asti ma–pe klo 8.30–12.00. 1.–31.7. avoinna ma–to klo 8.30–15 WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Tekija?_2023_6-7_kansiarkki.indd 67 Tekija?_2023_6-7_kansiarkki.indd 67 6.6.2023 13.01 6.6.2023 13.01
Parempaa työelämää. Teollisuusliitto toivottaa onnea valmistuneille! Työehtosopimuksella eli TESsillä on suuri merkitys työelämässä. TES takaa työntekijälle paremmat työehdot, paremman toimeentulon ja turvan. Ammattiliiton jäsenenä turvaat tulevaisuutesi. Liity jo tänään: suntessi.fi Onnea valmistuneille ja iloa työelämään! Tekija?_2023_6-7_kansiarkki.indd 68 Tekija?_2023_6-7_kansiarkki.indd 68 6.6.2023 13.01 6.6.2023 13.01