TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 6/2024 8 Hallitus leikkaa osaamisesta 28 Sikeiden unien mahdollistajat 40 Hermes laajeni teknoon 48 Fullt upp på Botnia Marin 53 Hermes speaks nine languages 54 Maahockey vaatii tarkkuutta METSÄÄN MENEE Rehellisillä yrittäjillä on vaikeuksia pärjätä metsäalan kilpailussa. Ammattitaitoiset metsurit uhkaavat jäädä ilman töitä. Tommi Nevalainen työskentelee Tornatorilla metsurina ja toimii yrityksen pääluottamusmiehenä. Tekijä_2024_06_kansiarkki.indd 1 Tekijä_2024_06_kansiarkki.indd 1 11.6.2024 14.15 11.6.2024 14.15
Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 ma–pe 8.30–12.00 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 ma–pe klo 8.30–12.00 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Liiton palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. Aluekeskukset suljettuina 24.6.–28.7. Päivystys suljettu 15.–26.7. Tekijä_2024_06_kansiarkki.indd 2 Tekijä_2024_06_kansiarkki.indd 2 11.6.2024 14.15 11.6.2024 14.15
6/2024 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 6 / 24 TYÖPAIKALLA Koneenhoitaja Pauliina Sällilä purkaa kuitupaalia kuljetuslinjalle Univision tehtaalla Jämijärvellä. Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 19.6.2024 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI KATSAUS Yritysvastuudirektiivi tekee historiaa, vaikka kaikki ei mennytkään läpi. Kouluttautumisen tarve ei missään nimessä häviä mihinkään, päinvastoin se vain kasvaa VELI-MATTI KAUPPINEN Teollisuusliiton koulutuspäällikkö sivu 8 10 PÄÄJUTTU Metsäalan rakennemuutos uhkaa viedä työt osaavilta metsureilta ja rehellisiltä yrittäjiltä. TU O M A S IK O N EN M A RK KU TI SS A RI N EN JY RK I LU U KK O N EN 28 20 KANNESSA Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 3 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 3 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
4 Tekijä 6/2024 SISÄLTÖ 28 TYÖPAIKALLA Äitiyspakkauksen makuupussit työllistävät Univisiolla 36 TYÖYMPÄRISTÖ Työympäristöseminaarista vinkkejä henkiseen jaksamiseen 38 VALTUUSTO Vuosi 2023 pakettiin ja kohti uusia haasteita 40 EDUNVALVONTA Hermes-sovellus uudistui ja laajeni 42 TAPAHTUMA Power Parkin perhepäivässä riitti puuhaa 45 MAAILMA Autoritaariset maat rajoittavat lakkooikeutta 46 LYHYET 54 HARRASTAJA Maahockeypelaaja Eija Lyttinen 57 HISTORIA Vuonna 1941 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Asko-Matti Koskelainen 06 HETKESSÄ Kalevankangas, Mikkeli 08 AVAAJA Aikuiskoulutukseen saatava uusia ratkaisuja 10 PÄÄJUTTU Metsurit ahtaalla metsäalan murroksessa 18 KOKIJA Tuotantotyöntekijä Anita Koski 20 KATSAUS Yritysvastuudirektiivi viimein maalissa, tosin vesittyneenä 24 ILMIÖ Kotitalousvähennyksen suosio kasvanut, joutuu silti leikkuriin 48 PÅ JOBBET Då båtsäsongen närmar sig blir det bråttom på Botnia Marin 51 PÅ JOBBET Anita Koski har jobbat i 50 år med vattenlås 53 UNION APP Hermes speaks nine languages AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA PE KK A EL O M A A KA N N EN KU VA : M A RK KU TI SS A RI N EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. VA. PÄÄTOIMITTAJA Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta Eija Lyttinen suosittelee maahockeyta kaikille, jotka tykkäävät vauhdikkaasta mailapelistä. Tomas Paro, Annika Österholm ja tytär Ebba Paro Teollisuusliiton perhepäivässä Power Parkissa. Seuraava numero ilmestyy 14.8. Iloista kesää kaikille! JOH AN NE S TE RV O Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 4 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 4 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
6/2024 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Vastuu kaatuu metsässä, kuka kuulee? T ekijä kertoi laajasti metsäalan ongelmista jo vuonna 2018. Silloin kerroimme, kuinka metsäalan haasteena oli ulkoistusten lisääntyminen ja harmaan talouden kasvu. Suurimmat metsänomistajat ja metsureiden työnantajat olivat alkaneet ulkoistaa suuren osan metsätyöstä, mikä johti vakituisten metsureiden määrän vähenemiseen. Ulkoistaminen toi mukanaan haasteita työn valvonnassa ja työehtojen noudattamisessa. Harmaa talous oli laaja ongelma, sillä valvonta oli riittämätöntä ja sanktiot vähäisiä. Nyt kuusi vuotta myöhemmin tilanne on entistä monimutkaisempi (lue s. 10). Ulkomaisen työvoiman käyttö on lisääntynyt entisestään, ja metsureita tuodaan Suomeen töihin entistä kauempaa. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa kotimaisen ammattityövoiman käyttö on vähentynyt, ja työn laatu on heikentynyt. Metsurien ammattitaitoa ei enää arvosteta samalla tavalla kuin ennen, ja harmaan talouden ongelmat ovat edelleen pahentuneet. Kehitys on korostanut tarvetta työntekijöiden koulutukselle ja työn valvonnalle, sillä ammattitaidottomat työntekijät voivat aiheuttaa pitkäaikaisia vahinkoja metsäalueille. Metsäalan ongelmien korjaaminen vaatii monipuolisia ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä. Työvoiman valvontaa on tehostettava merkittävästi. Aluehallintoviranomaisten resursseja on lisättävä, jotta he voivat tehokkaasti valvoa metsätyöntekijöiden työehtoja ja torjua harmaata taloutta. Veronumero on otettava käyttöön myös metsäalalla, kuten jo aiemmin rakennuksilla ja telakoilla on tehty. Ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyttö on varmastikin tarpeen, mutta heidän ammattitaitonsa varmistaminen on tärkeää. On kehitettävä koulutusohjelmia, jotka varmistavat, että kaikki metsureina toimivat työntekijät saavat tarvittavan koulutuksen ja perehdytyksen. Metsurien ammattitaidon arvostusta on kohennettava esimerkiksi tarjoamalla parempia työehtoja ja palkkaa. Tämä tekisi alasta houkuttelevamman kotimaisillekin työntekijöille. Harmaan talouden kitkeminen vaatii tiukempia sääntöjä ja suurempia sanktioita. On varmistettava, että kaikki toimijat noudattavat lakeja ja työehtosopimuksia, ja että rikkomuksista seuraa merkittäviä taloudellisia seuraamuksia. Metsäalan suurten toimijoiden on arvioitava uudelleen ulkoistamiskäytäntöjään. Yritysten on pyrittävä löytämään tasapaino oman vakituisen työvoiman käytön ja ulkoistamisen välillä. Alan yritysten on sitouduttava vastuulliseen toimintaan, joka huomioi sekä työntekijöiden, ympäristön että yhteiskunnan hyvinvoinnin. Tämä tarkoittaa läpinäkyviä toimintatapoja, reilua palkkausta ja ympäristön kannalta kestäviä päätöksiä. Yhteiskuntavastuun tulee olla osa yritysten jokapäiväistä toimintaa, ei pelkkä visioiden korulause. ? ”Yhteiskuntavastuun tulee olla osa yritysten toimintaa, ei pelkkä korulause.” ASKO-MATTI KOSKELAINEN Va. päätoimittaja Pääkirjoitus Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 5 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 5 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
6 Tekijä 6/2024 HETKESSÄ Kuva Anna-Katri Hänninen 8.6.2024 kello 11.02 Teollisuusliiton Mikkelin ammattiosasto 61 järjesti pyöräretken jäsenilleen. Lenkille lähtivät muun muassa Visa Mäenpää (vas.), Janne Ruotsalainen, Ismo Antikainen, Ilkka Nyyssönen ja Jari Kuitunen. Kalevankangas, Mikkeli Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 6 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 6 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
6/2024 Tekijä 7 AJASSA Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 7 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 7 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
8 Tekijä 6/2024 Aikuiskoulutukseen on löydettävä korvaava ratkaisu ”T ämä on epäoikeudenmukaista ja se on myös takapakkia osaamisen kehittämiseen. Juhlapuheissa puhutaan, että osaava henkilöstö on yrityksen voimavara. Päätös ei tue puhetta millään lailla, Teollisuusliiton koulutuspäällikkö Veli-Matti Kauppinen moittii hallituksen koulutuspäätöksiä. Orpon-Purran hallitus päätti jo hallitusohjelmassaan, että aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaajärjestelmä lakkautetaan. Leikkauslistalle päätyi myös ammattitutkintostipendi. Hallitus antoi lakkautuksista lakiesityksensä alkuvuonna. Sekä aikuiskoulutustuki, ammattitutkintostipendi että vuorotteluvapaa jäävät historiaan kesällä. Leikkaukset ovat osa hallituksen julkisen talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Aikuiskoulutustuki on rahallinen tuki, jota myönnetään työntekijälle tai yrittäjälle ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Aikuiskoulutustuki on rahoitettu työttömyysvakuutusmaksuilla yrittäjien tukea lukuun ottamatta. Tuen on maksanut Työllisyysrahasto. Vuorotteluvapaa on puolestaan järjestely, jossa työntekijä jää vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi ja saa työttömyyskassasta vuorottelukorvausta. Työnantaja palkkaa vuorotteluvapaan ajalle työttömän työnhakijan. Vuonna 2022 aikuiskoulutustukea sai runsaat 30 000 ihmistä ja tukea maksettiin vajaat 178 miljoonaa euroa. Vuorottelukorvausta maksettiin vuonna 2022 noin 5 400 henkilölle. Koulutuspäällikkö Kauppinen muistuttaa, että jo päätettyjen leikkausten lisäksi hallitus päätti kevään kehysriihessään leikata ammatillista koulutusta 100 miljoonalla eurolla. Kauppisen mielestä leikkaukset kohdistuvat työssä käyviin palkansaajiin ja ovat siksi epäoikeudenmukaisia. – Varmasti moni miettii jatkossa, että voiko lähteä kouluttamaan itseään uudelle alalle ja miten koulutuksen voi rahoittaa. JÄRJESTELMÄ OLISI VAATINUT KEHITYSTÄ, EI LEIKKAUSTA Lakiesityksessään hallitus perustelee muun muassa aikuiskoulutustuen lakkautusta osittain sillä, että tuki on kohdentunut enemmän korkeasti koulutetuille. Se on myös muodostunut tärkeäksi osaksi julkisen sektorin jatkoja täydennyskoulutuksen urapolkuja. – Kyllä aikuiskoulutustuki on tuonut hyötyjä myös muille sitä hyödyntäneille. Toki liitonkin mielestä tukijärjestelmää olisi kannattanut kehittää, mutta mielestämme järjestelmän lakkauttamisessa ei ole järkeä, Kauppinen sanoo. – Olisi pitänyt katsoa ensin asiat, jotka toimivat ja kehitetty niitä asioita, jotka eivät toimi. Esimerkiksi mielestämme tuki olisi pitänyt suunnata enemmän henkilöille, joilla on alhainen koulutustaso tai ovat menettämässä työpaikkansa. Kauppinen muistuttaa, että aikuiskoulutustuen lakkautus kohdistuu nyt hyvin paljon naisvaltaisille aloille ja toki myös matalapalkkaisiin aloihin. – Kun korvaavaa järjestelmää ei ole vielä kehitetty, on selvää, että kestää vielä useamman Hallituksen päätös lakkauttaa aikuiskoulutustuki, vuorotteluvapaajärjestelmä sekä ammattitutkintostipendit kasvattaa eriarvoisuutta. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVITUS EMILIE UGGLA AVAAJA Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 8 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 8 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
6/2024 Tekijä 9 vuoden ennen kuin vastaava järjestelmä on olemassa. LAINANOTTOHALUJA TUSKIN LÖYTYY Aikuiskoulutustuen korvaajaa pohtinut työryhmä luovutti raporttinsa työministeri Arto Satoselle huhtikuussa. Viime vuoden elokuusta istunut työryhmä esittää, että työuran aikaisen kouluttautumisen rahoitus siirtyisi entistä enemmän yksilön ja työnantajien vastuulle. Työryhmä ei ollut esityksistään yksimielinen. Työryhmä ehdottaa yhdeksi vaihtoehdoksi, että valtio voisi taata lainaa, jonka turvin aikuisopiskelija voisi opiskelunsa rahoittaa. Kauppinen ei mallia kannata. Hän uskoo, että vain harva esimerkiksi Teollisuusliiton jäsenkunnasta olisi halukas ottamaan lainaa uudelleenkouluttautumisensa ajaksi. – Tällainen rahoitusmalli vähentäisi kouluttautumishaluja. Toki varmasti joku innokas on valmis kouluttautumaan työn ohessa, mutta heitä tuskin on paljon. Kauppinen muistuttaa myös, että lainapohjainen malli olisi taloudellisesti eriarvoistava. Kaikilla ei ole edes mahdollisuutta ottaa lainaa. Työryhmä esittää myös, että oppisopimuskoulutuksen roolia kasvatettaisiin niin, että sitä voitaisiin hyödyntää yrityksen henkilöstön taitojen kehittämisessä ja uusien henkilöiden rekrytoimisessa. – Meillä on tehty jäsentutkimuksia, jotka tukevat hypoteesiamme, että työntekijät olisivat halukkaita kouluttautumaan enemmän kuin mitä työnantajat ovat valmiita maksamaan. Tilanne on ollut tällainen jo vuosikaudet. Tuskin tällainen mallinmuutos työnantajien maksuhaluja kasvattaa. KOULUTTAUTUMISEN TARVE VAIN KASVAA Kauppisen mielestä jonkinlainen aikuiskoulutusmalli pitää keksiä. Se voisi esimerkiksi olla jonkinlainen rahastomalli, jonka rahoittamiseen myös työnantajat osallistuvat. – Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on tämän tyyppinen osaamien kehittämistä tukeva rahasto, Kauppinen sanoo. – Ruotsissa voi osaamiseen kehittämiseen työsuhteen aikana saada tukea jopa 80 prosenttia palkasta. Työnaikainen kouluttautumisen tarve ei ole häviämässä minnekään, päinvastoin. Osaamistason vaatimukset kasvavat kaiken aikaa ja työ muuttuu. – Digitalisaatio ja työn murros etenevät. Esimerkiksi toimihenkilöiden ja työntekijöiden työt lähenevät jatkuvasti. Tämä ero kapenee jatkossa entisestään. Teollisuudessa vihreä siirtymä on merkittävä asia ja se vaatii uudenlaista osaamista. – Se vaatii ihmisten kouluttautumista. Sitä me mietimme liitossakin, että miten voimme tukea jäsenistöämme tässä siirtymässä, Kauppinen muistuttaa. – Kouluttautumisen tarve ei missään nimessä häviä mihinkään, päinvastoin se vain kasvaa. ? Työnaikainen kouluttautumisen tarve ei ole häviämässä minnekään, päinvastoin. AJASSA AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 9 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 9 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
10 Tekijä 6/2024 PÄÄJUTTU Tornatorin pääluottamusmies, metsuri Tommi Nevalainen asentaa ketjua paikalleen ketjuraivaussahaan. Hän on käyttänyt sitä taimikon varhaisperkauksissa ja yläharvennuksissa yli kymmenen vuotta. Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 10 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 10 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
6/2024 Tekijä 11 AJASSA >> ”Ammattilainen ei kelpaa metsätöihin ” Epäterve kilpailu uhkaa viedä työt rehellisiltä metsäpalveluyrittäjiltä. Urakoitsijat, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan täkäläistä työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia, eivät tahdo enää pärjätä urakkakilpailutuksissa. Ammattimetsurien sijaan metsissämme urakoivat nykyään usein alipalkatut ja ammattitaidottomat ulkomaalaistaustaiset työntekijät ja yrittäjät. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT MARKKU TISSARINEN JA SOILA PUURTINEN Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 11 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 11 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
12 Tekijä 6/2024 Tommi Nevalainen tekee taimikon varhaisperkausta eli poistaa lehtipuita istutetusta kuusikosta Punkaharjun keskustan kupeessa. >> R ehelliset metsäpalveluyrittäjät eivät enää pärjää urakkakilpailutuksissa, sanoo Tornator Oyj:n pääluottamusmies, metsuri Tommi Nevalainen. – Minuun otti yhteyttä tänä keväänä kolme metsäpalveluyrittäjää, jotka kaikki totesivat, että urakkahinnat ovat nyt niin alhaiset, että he eivät voi maksaa itselleen työehtosopimuksen minimipalkkaa. Yrittäjien mukaan urakkahinnat ovat sitä luokkaa, että jos he noudattavat suomalaista työlainsäädäntöä ja täkäläisiä työehtosopimuksia, kuten urakkasopimuksessa on urakan tarjoajan kanssa sovittu, ei viivan alle tahdo jäädä enää mitään. Kilpailutuksissa pärjäävät Nevalaisen mukaan nyt ne yrittäjät, jotka maksavat työntekijöilleen liian pientä palkkaa ja säästävät esimerkiksi lakisääteisestä turvavarustuksesta. – Metsäalalla on käynnissä aikamoinen valkopyykki. Alasta annetaan julkisuuteen ruusuisempi kuva kuin mitä todellisuus on. Isojen toimijoiden asenteet pitäisi saada kuntoon. Nevalainen perää vastuuta erityisesti valtion metsiä hoitavalta Metsähallitukselta, isoilta metsäyhtiöiltä, metsänhoitoyhdistyksiltä ja suurilta yksityisiltä metsänomistajilta. TÖISSÄ SIJOITTAJILLA Itäisessä Suomessa toimiva Tornator työllistää vakituisesti 32 metsuria. Punkaharjulla asuva Tommi Nevalainen on yksi heistä. Hän on työskennellyt Tornatorilla 17 vuotta. Toukokuussa Nevalainen teki taimikon varhaisperkausta Punkaharjun keskustan kupeessa. – Kaadan lehtipuita alle metrisestä taimikosta, hän kertoo. Nevalainen käyttää työssään harvinaista ketjuraivaussahaa. – Se on paras taimikon varhaisperkauksiin ja yläharvennuksiin. Sillä kun oppii sahaamaan, niin tulee paljon enemmän jälkeä kuin tavallisella raivaussahalla, Nevalainen juttelee. Hänen työnantajansa Tornator Oyj on Suomen suurin yksityinen metsänomistaja. Imatralla kotipaikkaansa pitävä yritys omistaa Suomessa runsaat 680 000 hehtaaria metsää. Lisäksi pörssiyhtiöllä on metsää Romaniassa 12 000 hehtaaria ja Virossa 65 000 hehtaaria. – Yhtiö osti viime vuonna lähes 30 000 hehtaaria lisämaata. Kasvuvauhti on huima, PÄÄJUTTU M A RK KU TI SS A RI N EN Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 12 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 12 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
6/2024 Tekijä 13 AJASSA >> ja yhtiö tekee kovaa tulosta. Se on EteläKarjalan suurin yhteisöveron maksaja. Viime vuonna Tornatorin liikevoitto oli 141,8 miljoonaa euroa. Yhtiön omistajat ovat suomalaisia, pääosin institutionaalisia sijoittajia, kuten Stora Enso Oyj, eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja työeläkevakuutusyhtiö Varma. ULKOISTUKSET YLEISTYVÄT Metsähallitus on maamme merkittävin metsureiden työnantaja. Sen palveluksessa on noin sata metsuria. Vielä seitsemän vuotta sitten heitä oli lähes 290. – Olemme ulkoistaneet metsurityötä sitä tahtia kuin meidän metsurikaartimme on luonnollisesti eläköitynyt, kertoo metsänhoidonjohtaja Heikki Savolainen Metsähallituksesta. Omien metsureiden lisäksi Metsähallitus ja Tornator teettävät metsänhoitotöitä sadoilla yrityksillä. Osa heistä on yksinyrittäjiä ja osalla taas on työntekijöitä. – Ulkoistusaste Metsähallituksen mailla tehtävissä raivaussahatöissä on 80–90 prosenttia. Emme poikkea tässä suhteessa muista metsäalan toimijoista, Savolainen kertoo. METSÄHALLITUS MAKSAA METSUREILLE KUUKAUSIPALKKAA Siinä missä valtaosa maamme metsureista on talvikuukaudet lomautettuna, nauttivat Metsähallituksen palkkalistoilla olevat metsurit kuukausipalkkaa ympäri vuoden. – Se on tälle alalle aika hyvä saavutus. Me emme tee urakkaa, vaan meillä on paikallinen sopimus, kertoo pääluottamusmies, metsuri Satu Saarelainen Metsähallituksesta. Metsähallitus työllistää noin sata kuukausipalkkaista metsuria Etelä-Suomesta Lapin perukoille. Heidän lisäkseen valtion mailla uurastaa kausityöntekijöitä ja alihankkijoita. Palkkasuhteisilla metsureilla on käytössä saldojärjestelmä. Työpäivän pituus on kahdeksan tuntia, ja halutessaan metsuri voi tehdä pidempää päivää. Myös lauantaityö on mahdollista. – Meillä on työlajeittain määritellyt päivätuotokset. Ylimenevä osa kerryttää vapaata talvelle. Päivätuotokset ovat tiimikohtaiset, koska alueelliset erot ovat suuret. Esimerkiksi taimikon hoidon päivätuotos on Nurmeksen tiimissä, jossa Saarelainen työskentelee, puoli hehtaaria. – Jos teen kymmenen tunnin päivän taimikon hoitoa, päivätuotos kasvaa samassa suhteessa, ja on silloin 0,6 hehtaaria, Rautavaaralla asuva Saarelainen kertoo. Taimikonhoidossa metsuri poistaa kasvatettavien puiden ympäriltä muut niiden kasvua haittaavat puut. Samalla hän harventaa taimikon laatuperusteisesti suositusten mukaiseen runkolukuun. Jos Saarelainen raivaa päivässä hehtaarin taimikkoa, pankkiin kertyy puolen hehtaarin kannuste. Aina metsuri ei pääse päivätuotokseen, vaikka kuinka ahkeroisi. Näin saattaa käydä esimerkiksi silloin, jos metsäpalsta on kovin tukkoinen. – Jos päivätuotos jää alle 70 prosenttiin, se ei vähennä eikä kerrytä kannusteita, mutta palkka ei silti pienene. Metsuri saa kuitenkin kuukausipalkkansa, Saarelainen sanoo. Metsähallituksen työmailla ei ole käytössä vaativuusryhmiä helppo, normaali ja vaikea. Jos metsurille sattuu toinen toisensa jälkeen vaikea palsta, hän ei saa kerrytettyä kannusteita. – Sitten hänellä ei ole talvella niin pitkiä vapaita kuin toisilla, vaan hän on silloin töissä. Saarelaisen mukaan Metsähallituksen metsurit ovat kritisoineet saldojärjestelmää siitä, että huonot päivät vähentävät kannusteiden kertymistä onnistuneilta palstoilta. – Toisaalta kannusteiden määrässä ei ole ylärajaa. Hyvillä palstoilla metsurit saavat kerrytettyä kannusteita reippaasti. Kun kannusteet kauden päätteeksi ynnätään, saattaa niistä lomien ja lomarahavapaiden kanssa seurata jopa 3–4 kuukauden vapaat talvisaikaan, Saarelainen kertoo. Tekopökkelöt eli 2–4 metrin Tekopökkelöt eli 2–4 metrin korkeudelta katkaistut puun korkeudelta katkaistut puun rungot lisäävät pystylahopuun rungot lisäävät pystylahopuun määrää ja monimuotoisuutta. määrää ja monimuotoisuutta. Niistä hyötyvät esimerkiksi Niistä hyötyvät esimerkiksi lahottajat, hyönteiset ja lahottajat, hyönteiset ja kolopesijät. kolopesijät. M A RK KU TI SS A RI N EN M A RK KU TI SS A RI N EN Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 13 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 13 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
14 Tekijä 6/2024 Varatyösuojeluvaltuutettu, metsuri Aura Kinnari Tornatorilta säästää taimikkoa raivatessaan aina korpipaatsamapensaat. Korpipaatsama on sitruunaperhosen toukkien tärkeä isäntäkasvi. PÄÄJUTTU Metsähallitus työllistää metsureita myös kausityöntekijöinä sulan maan aikaan. – Tänä vuonna palkkasimme 35 metsuria. Se on pikkuisen enemmän kuin olimme ajatelleet, koska saimme niin hyviä hakemuksia. Lisäksi palkkasimme sata kesätyöntekijää istutustöihin. METSURIT YHÄ KAUEMPAA Suomalaismetsissä urakoi sekä suomalaisia ja ulkomaalaisia yrityksiä, joilla on omia työntekijöitä. Merkittävä joukko metsureista on ulkomaalaistaustaisia. – Ensimmäiset ulkomaalaiset metsurit tulivat Suomeen 25 vuotta sitten, ja ulkomaalaisen työvoiman merkitys on koko ajan kasvanut metsäalan suorittavassa työssä, Savolainen sanoo. Hänen mukaansa valtaosa valtion mailla työskentelevistä yrityksistä on suomalaisia, mutta osalla niistä on ulkomaalaiset omistajat. Savolainen arvioi, että yrityksistä noin 5–10 prosenttia on ulkomaalaisia. Ulkomaalaistaustaisten metsurien määrä sen sijaan on arvoitus. – Emme täsmällisesti tiedä, montako ulkomaalaistaustaista metsuria meillä on, koska EU:n sisällä on vapaa liikkuvuus, mutta ilman heitä työt jäisivät tekemättä. Uusin ilmiö on se, että metsurit saapuvat Suomeen yhä kauempaa. – Venäjän hyökkäyssodan alettua ukrainalaisen työvoiman määrä pieneni merkittävästi. Meille työskentelevä iso yritys työllistää nyt ukrainalaisten sijaan paljon thaimaalaisia. HALPATYÖVOIMAA KAUKOMAILTA Metsurin työ on paras vaihtoehto ulkoilmaihmiselle, sanoo pääluottamusmies, metsuri Satu Saarelainen Metsähallituksesta. Häntä kuitenkin harmittaa, että harmaa talous rapauttaa alaa. – Työvoima tulee sieltä, mistä sitä halvimmalla saa. Eurooppa ei enää riitä, vaan metsurit tulevat Suomeen nyt Marokosta, Uzbekistanista, Nepalista ja Thaimaasta. Tornatorin työmaille on tänä vuonna tulossa metsureita Keniasta saakka, Nevalainen kertoo. – Kotimainen ammattimies ei tunnu kelpaavan töihin, vaan päivän perehdytyksen metsurin hommiin saanut puolalainen pullakuski on parempi, hän tuskailee. Tekijä raportoi metsäalan harmaasta taloudesta laajasti jo kuusi vuotta sitten. Alan ongelmat eivät ole korjaantuneet, pikemmin päinvastoin. MIES SAHASI TOISTA KÄTEEN Kesäkuussa 2021 kolme ulkomaalaistaustaista miestä oli raivaamassa taimikkoa Liperissä. Kun yksi heistä horjahti, osui hänen raivaussahansa terä työkaveria käteen. Aluehallintoviraston tarkastajan laatimasta kertomuksesta selviää, että miehet työskentelivät liian lähellä toisiaan. Ennen työtapaturmaa loukkaantunut oli työskennellyt Suomessa metsätöissä yhdeksän päivää. Aiempaa kokemusta metsänraivaustöistä hänellä ei ollut. Loukkaantunut kertoi tarkastajalle, että heille oli järjestetty työhön yhden päivän perehdytys. Miehet työskentelivät erään itäsuomalaisen metsäpalveluyrityksen palveluksessa. Työtapaturman yhteydessä selvisi, että miehet sahasivat ilman tehtaalla sahaan kiinnitettävää sektorisuojaa, joka suojaa raivaussahan terää. Se lisää muun muassa sahausjätteiden sinkoutumista metsuria kohti. Loukkaantuneen mukaan sahoissa ei ollut sektorisuojia, kun miehet saivat ne käyttöönsä. Työnantajan edustaja oli kertonut miehille, että työ sujuu nopeammin ilman suojaa. SO IL A PU U RT IN EN Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 14 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 14 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
6/2024 Tekijä 15 >> Suomessa on arviolta 2 800–3 000 työsuhteista metsuria. Vuonna 2000 heitä oli noin 9 000. >> Eniten Nevalaista ja Saarelaista harmittaa se, että metsurin ammattitaitoa ei arvosteta. – Metsurin kansalaisuudella ei ole mitään väliä, mutta hänellä pitäisi olla koulutus, jotta hän tietää, mitä hän tekee. Pieleen mennyt sahaus ei ole kenenkään etu, Saarelainen toteaa. KETJUTUS TUO ONGELMIA Urakoiden ketjutus aiheuttaa ongelmia sekä tulonmuodotukseen että tiedonkulkuun. Metsäalalla urakkaketjussa voi olla jopa viisikin porrasta. – Se, joka lopulta tekee työn, maksaa kaikkien katteet, Tommi Nevalainen sanoo. Ulkopuolista työvoimaa käytettäessä tilaajavastuulaki velvoittaa työn tilaajan selvittämään, että hänen sopimuskumppaninsa on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa. – Tieto tilaajavastuulain mukaisesta selvitysvelvollisuudesta ei tahdo jalkautua urakointiketjussa toimeksiantajaa pidemmälle, sanoo tarkastaja Aleksi Soikkeli Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastosta. Hän valvoo tilaajavastuulain selvitysvelvollisuutta. – Metsäalalla ketjujen omavalvonta on ollut vähäistä. Puutteita on löytynyt suurimmassa osassa metsäpalveluyrityksiin vuoden 2021 jälkeen tehdyissä työsuojelutarkastuksissa. Tavallisimmin selvitykset on hankittu myöhässä tai aliyrittäjältä puuttuu kokonaan selvitys työterveyshuollon järjestämisestä tai työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Jos puutteet liittyvät verojen tai eläkkeiden maksuun, niitä ei voida pitää vähäisinä, ja silloin viranomainen käynnistää laiminlyöntimaksuprosessin. – Metsäalalta on neljä lainvoimaista päätöstä laiminlyöntimaksusta sekä yksi lainvoimainen päätös korotetusta laiminlyöntimaksusta 2022 alkaen, ja käsittelyssä on yhä muutamia. TALVET LOMAUTETTUNA Metsäalalla suorittava työ on kausiluonteista. Valtaosalla metsureista työt ajoittuvat kevääseen, kesään ja syksyyn. Talvet he ovat lomautettuina, sillä silloin Suomen metsissä uurastavat lähes yksinomaan monitoimija ajokoneet kuljettajineen. – Viime vuonna lopetin raivaukset marraskuun lopussa. Sen jälkeen pidin lomia ja 18. joulukuuta jäin lomautetuksi, kertoo varatyösuojeluvaltuutettu, metsuri Aura Kinnari Imatralta. Töihin hän palasi 24. huhtikuuta metsänhoitokauden alettua. Väliin mahtui siis runsaan neljän kuukauden lomautus. – Lomautus päättyy aina hyvin joustavasti. Sen pituus riippuu keleistä, erityisesti + LUE LISÄÄ Harmaa talous rapauttaa metsäalaa (Tekijä 2/2018) www.tekijälehti.fi > hae: ”harmaa talous” Metsuri Satu Saarelainen kertoi metsäalan harmaasta taloudesta Tekijässä jo vuonna 2018. M A RK KU TI SS A RI N EN Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 15 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 15 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
Aura Kinnari raivaa taimikkoa Imatralla. Hän kulkee työmaille omalla autolla ja saa siitä korvauksen työnantajaltaan Tornatorilta. >> PÄÄJUTTU lumitilanteesta. Työt alkavat, kun autolla pääsee taas turvallisesti metsään. Kinnari valmistui metsuriksi vuonna 2005 ja on siitä alkaen työskennellyt metsurina Tornatorilla. Joka ikinen talvi hän on ollut lomautettuna useita kuukausia. – Talvisin olen joko opiskellut aikuiskoulutustuella tai tehnyt keikkatöitä lehtien jaosta siivoamiseen. Ilman en pärjää, Kinnari sanoo. TYÖTURVALLISUUS TAKKUAA Aura Kinnari sanoo puhuneensa metsurien työturvallisuuden puolesta 15 vuotta, eikä suotta, sillä vielä viime vuosinakin metsätöissä on sattunut vakavia työtapaturmia. – Ihmisarvoa mitataan myös työsuojelulla ja työturvallisuudella. Tornatorillakin kaikki näyttää paperilla hyvältä, mutta silti yllämme minimitasolle. Puutteet työturvallisuudessa saattavat liittyä esimerkiksi varusteisiin. Kypärä voi olla vanha, jolloin se ei enää suojaa metsurin päätä tai metsurien sadevaatteet eivät täytä standardeja huomiovärien ja heijastimien osalta. Räikeämpiäkin tapauksia toki paljastuu. – Kesällä 2022 kaksi romanialaista metsuria työskenteli Tornatorin työmaalla ilman turvavarusteita. Heille ei oltu annettu mitään opastusta eikä siihen olisi ollut yhteistä kieltäkään. He tekivät töitä orjatyönluontoisissa olosuhteissa, mikä on aivan käsittämätöntä. Tornator pesi kätensä romanialaismetsurien tapauksessa vetoamalla siihen, että urakoitsija vastaa työntekijöidensä turvavarusteista, Kinnari sanoo. Hän kutsuu halpatyövoiman tuottamista Suomen metsiin kotoperäiseksi kolonialismiksi. – Siirtomaavaltiota ei mennä orjuuttamaan paikan päälle, vaan haetaan orjatyövoima tänne, kun metsiä ei voi siirtää sinne, missä halpatyövoima on. Marraskuussa Tornator liittyi YK:n yritysvastuualoitteeseen. Se nostaa sosiaalisen vastuun kehitystyön yhdeksi painopisteeksi, lukee yhtiön tiedotteessa. KARUJA VALVONTAHAVAINTOJA Tarkastaja Merja Laakkonen Itä-Suomen aluehallintovirastosta valvoo ulkomaisen työvoiman käyttöä. Hänen valvontahavaintonsa kertovat karua kieltä metsätyömailta. – Näennäisyrittäjyys tai pakotettu yrittäjyys on yksi huolestuttavista ilmiöistä. Työsuhteen tunnusmerkit toteutuvat, mutta silti työ halutaan esittää jonain muuna kuin työsuhteena. Laakkonen törmää toistuvasti myös tilanteisiin, joissa urakoitsija esittää, että yksi työntekijä olisi istuttanut päivässä enemmän taimia kuin mitä on mahdollista. – Silloin herää epäilys, että työntekijät ovat tehneet pidempiä työpäiviä tai viikkoja kuin meille on kerrottu tai työmaalla on ollut pimeitä työntekijöitä, joista meille ei ole ilmoitettu. Ulkomaalaiset metsurit ovat pääsääntöisesti kokemattomia ja ammattitaidottomia. – Hyvin yleistä on, että he tekevät työtä ensimmäistä kertaa, Laakkonen kertoo. Hänen mukaansa urakkatyön hinnoittelu on usein epäilyttävän alhainen. Lisäksi työehtosopimuksen mukaisia korvauksia ja lisiä ei usein ole maksettu lainkaan, ja työterveyshuolto on järjestämättä, Laakkonen kertoo. Se vääristää kilpailua, hän toteaa. Metsäalalla sekä työntekijöillä että yrityksillä on suuri vaihtuvuus. – Valitettavan yleinen havainto on se, että kun viranomainen antaa velvoitteita yritykselle, se lopettaa toimintansa ja yrityksen vastuuhenkilöt perustavat uuden yrityksen. ARVOSTUS VÄHÄISTÄ Työsarkaa riittää sekä metsissä että muuallakin. Heti huhtikuussa metsätyökauden 16 Tekijä 6/2024 SO IL A PU U RT IN EN Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 16 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 16 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
6/2024 Tekijä 17 ”Veronumero myös metsäalalle” Metsätalouden sosiaalinen kestävyys unohtuu kokonaan metsäkeskustelussa, harmittelee sopimusasiantuntija Jari Sirviö Teollisuusliitosta. – Metsäyhtiöt puhuvat suureen ääneen vastuullisuudesta ja monimuotoisuudesta, mutta keskusteluista unohtuu ihminen ja yhteiskunnan verotulojen kautta saama hyöty. Veronumero olisi syytä ottaa käyttöön myös metsäalalla, Sirviö sanoo. – Silloin ainakin tietäisimme, keitä täällä on töissä ja sitä kautta metsurien alipalkkaus tulisi ilmi. Viranomaistarkastuksissa paljastuu nyt vain jäävuoren huippu. Toistaiseksi veronumero on käytössä vain rakennusteollisuudessa ja telakoilla. Sirviö kritisoi myös valtion metsätalouden kannustejärjestelmä Metkaa. Yksityiset metsänomistajat voivat hakea Metkatukea metsänja luonnonhoidon töihin, metsäteiden rakentamiseen ja perusparannukseen sekä metsän määräaikaiseen suojeluun. – Verovaroilla ylläpidettävän Metkatuen myöntämisen edellytyksenä ei ole suomalaisen työlainsäädännön ja työehtosopimusten noudattaminen toisin kuin metsäsertifiointijärjestelmissä, Sirviö harmittelee. Sopimusasiantuntija Jari Sirviö alettua Tommi Nevalainen sai puhelimeensa videon vaaratilanteesta Tornatorin työmaalla. – Aliurakoitsijan metsurit sahailivat videolla olkapää olkapäätä vasten eikä turvaväleistä ollut tietoakaan, Nevalainen päivittelee. Aura Kinnari taas huomauttaa, että metsurien ammattitaitovaatimukset ovat tiukentuneet. Nykyään esimerkiksi FSCja PECFsertifikaatit edellyttävät heiltä luonnonhoidon tuntemusta. – Palkkakehitys ei seuraa työn vaativuutta. Me Tornatorilla kuitenkin hoidamme kolmen miljardin euron arvoista metsäomaisuutta, Kinnari toteaa. Ensiapukoulutus sekä luonnonhoitoja työturvallisuuskorttien suorittaminen kuuluvat Suomessa metsurikoulutukseen, Satu Saarelainen muistuttaa. Palkan pienuuden lisäksi ammatin arvostus tai sen puute näkyy Saarelaisen mukaan työnantajien käytännöissä. – Konekuskit saavat ruokarahan, mutta metsureille työnantajat eivät sitä maksa. Saarelaista mietityttää myös, mahtavatko metsänomistajat tietää, ketkä heidän metsiään nykyään raivaavat ja mikä heidän ammattitaitonsa on. – Onko järkevää haalia metsureita maanääristä, kun metsä voisi tarjota aitoa työtä paikallisille ja sitä kautta voisimme pitää maaseudun elävänä, hän kysyy. ? Tornator työllistää noin 30 metsuria Luumäeltä Valtimolle ja Jyväskylästä Imatralle ulottuvalla alueella, kertoo pääluottamusmies, metsuri Tommi Nevalainen. AJASSA M A RK KU TI SS A RI N EN Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 17 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 17 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
”Kaikkea paitsi konttorityötä ” A nita Koski alkaa kuulua teollisuudenkin aloilla harvinaisuuksiin. Hän on työskennellyt yli 50 vuotta samassa työpaikassa, jo vuosikymmeniä sitten vesilukkoihin erikoistuneen Prevexin tehtaalla Uudessakaarlepyyssä. 18 Tekijä 6/2024 – Pidän työnteosta. Olen tässä firmassa tehnyt kaikkea paitsi konttorityötä. Ja Pietarsaaren tehtaalla en ole työskennellyt, työmatka olisi liian pitkä, päivittäin noin kilometrin työmatkan polkupyörällä taittava uusikaarlepyyläinen Koski sanoo. Prevexillä valmistetaan vuosittain noin 4,4 miljoonaa vesilukkoa. Kokoonpanossa enimmäkseen työskennellyt Koski teki kolmivuorotyötä ensimmäiset kolmetoista vuottaan firmassa. Viime vuodet hän on tehnyt lääkärin määräyksestä pelkästään iltavuoroa. Kova into työntekoon ja korkea työmoraali on Kosken mukaan peruja lapsuudenkodista. Isä oli metsätöissä ”eikä paljon istuskellut”, ja äiti työskenteli pesulassa. – Teimme saunavihtoja äidin kanssa, myimme niitä Uudenkaarlepyyn voimalaitoksen Monet asiat ovat työssä muuttuneet siitä, kun 17-vuotias Anita Koski ensimmäistä kertaa asteli töihin Prevexin tehtaalle Uudessakaarlepyyssä. TEKSTI JOHANNES WARIS KUVAT JOHANNES TERVO KOKIJA Parasta on ehdottomasti ollut tämä meidän porukkamme. Yksi työpäivä on erityisesti jäänyt Anita Kosken muistiin viisikymmenvuotisen työuran aikana. ”Vuosia sitten kesätyöntekijä tuli kahvihuoneeseen ja huusi, että tuli on irti. Soitimme heti palokunnalle. Palo ehti levitä kattorakenteisiin ja se piti purkaa. Onneksi henkilövahingoilta säästyttiin”, Anita Koski muistelee. >> Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 18 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 18 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03
AJASSA 6/2024 Tekijä 19 vieressä sijainneen julkisen saunan nurkilla, Koski kertoo. Työssä ja valmistettavissa tuotteissa on vuosien mittaan tapahtunut muutoksia. Lähitulevaisuudessa siintää ”älyvesilukko”, mutta samaan aikaan tuotannossa on vieläkin 1970-luvulta peräisin olevia malleja, Koski kertoo. Kosken työuran aikana talossa on ollut neljä toimitusjohtajaa. Prevex siirtyi kokonaisuudessaan osaksi pohjanmaalaista KWH-yhtymää parisen kymmentä vuotta sitten. – Olihan tunnelma vähän erilainen silloin kun olimme perheyritys. Toimitusjohtaja kävi joka päivä tuotannon puolella tervehtimässä. Kosken työuran alussa tehtaalla puhuttiin käytännössä pelkästään ruotsia. Nykypäivänä työntekijät puhuvat useita kieliä ja arviolta noin puolet tuotannon työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia. Vietnamia, thaita, ukrainaa ja arabiaa kuulee tehtaalla päivittäin. ”Minä teen aina töitä seisten, en ole tottunut työskentelemään istualtaan. Eilen näitä vesilukkoja tuli kasattua 650 kappaletta”, Anita Koski kertoo. Pidän työnteosta. Olen tässä firmassa tehnyt kaikkea paitsi konttorityötä. ”OMA PORUKKA PARASTA TYÖSSÄ” Anita Koski liittyi ammattiliittoon vappupäivänä, työväen juhlapäivänä, vuonna 1974. Ay-uraan on mahtunut 15 vuotta ammattiosaston sihteerin tehtävissä. Suurempia työtaisteluja ei kuitenkaan viiteenkymmeneen vuoteen ole mahtunut. Koski kertoo olleensa kaksi työpäivää lakossa – ja nekin viime talvena Painava syy -mielenilmausten aikaan, jolloin työntekijät osoittivat mieltä Orpo-Purran hallituksen työelämäheikennyksiä vastaan. Työtaisteluiden sijaan toiminta ammattiosastossa ja työyhteisössä on tarjonnut teatterikokemuksia, matkoja ja tanssejakin. Mutta onko töissä oikeasti ollut aina mukavaa? Kosken on mietittävä hetken vastaustaan. – Niin, no eihän se aina nuorena ollut niin kivaa perjantai-iltana jäädä kotiin ja odotella työvuoron alkua, kun olisi ollut vaikka tanssit. Siihen aikaan vuoro alkoi iltayhdeltätoista ja olimme kotona vasta lauantaiaamuna. + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidan 51. Anita Kosken pitkä työura tulee kuitenkin kohta päätökseensä. – En kerrytä eläkettä enää 68 ikävuoden jälkeen, niin sitten saa työt jäädä, Koski kertoo. Vuosien saatossa Anita Kosken paperinen kellokortti on muuttunut digitaaliseksi työajanseurannan järjestelmäksi. Kun Koski leimaa itsensä viimeisen kerran ulos, jääkin aikaa enemmän harrastuksille. Käsityöt, varsinkin ristipisto, on Kosken sydäntä lähellä, kuten myös puutarhanhoito. – Tällä hetkellä minulla on pihalla vain perennoja, mutta katsotaan mitä tulevaisuudessa. Loppuun on aivan pakko kysyä, että mikä näiden kaikkien vuosien aikana on ollut työssä parasta? – Parasta on ehdottomasti ollut tämä meidän porukkamme. Täällä jotkut ovat olleet melkein yhtä pitkään kuin minä, Koski toteaa. Mutta vain melkein. ? Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 19 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 19 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03
6/2024 Tekijä 21 AJASSA >> ”Y ritystoimintaa ei voi enää tehdä ihmisoikeuksista ja ympäristöstä piittaamatta, iloitsee kansalaisjärjestö Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér. Yritysvastuudirektiivissä edellytetään yritysten estävän, lopettavan tai lieventävän kielteisiä ihmisoikeusja ympäristövaikutuksiaan. Vaikutuksia tarkastellaan koko liiketoiminnassa: toimitus-, tuotantoja jakeluketjuissa. Säännöt kattavat muun muassa orjuuden, lapsityövoiman, työvoiman hyväksikäytön, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen sekä luonnonperinnön saastumisen tai tuhoamisen. – Lisäksi yritysten on otettava käyttöön ilmastoa koskeva siirtymäsuunnitelma. Liiketoimintamallit ja strategiat on saatettava yhteensopiviksi Pariisin sopimuksessa määrätyn puolentoista asteen lämpenemisrajan kanssa, Finér muistuttaa. Euroopan komission alkuperäiseen esitykseen ja parlamentin kantaan tehdyt heikennykset laimenEuroopan neuvosto vahvisti toukokuussa parlamentin aiemmin hyväksymän yritysvastuudirektiivin. Se velvoittaa yrityksiä selvittämään toimintaansa liittyvät haitalliset ympäristöja ihmisoikeusvaikutukset ja puuttumaan niihin. Kyse on historiallisesta uudesta lainsäädännöstä. TEKSTI MARKKU TASALA KUVITUS TUOMAS IKONEN Yritysvastuudirektiivi suojaa ihmisoikeuksia ja ympäristöä tavat direktiivin suotuisia vaikutuksia. Finérille suurimmat pettymykset liittyivät soveltamisalan rajaamiseen ja ryhmäkanneoikeuden hylkäämiseen. Direktiiviä sovelletaan yrityksiin, joissa on vähintään 1 000 työntekijää ja joiden liikevaihto on 450 miljoonaa euroa. Komission ehdotuksessa kyseiset rajat olisivat olleet 500 työntekijää ja 150 miljoonaa euroa. Mukaan piti tulla myös pienempiä tiettyjen riskialojen yrityksiä, mutta neuvottelujen kuluessa siitä luovuttiin. – Yritysten määrä supistui merkittävästi. Arvioiden mukaan koko direktiivin piiriin tulee suoraan vain noin 5 400 ja Suomessa 139 yritystä, Finér valittelee. Teollisuusliiton kansainvälisen edunvalvonnan erityisasiantuntija Arto Helenius painottaa, että pienemmätkin yritykset, jotka ovat esimerkiksi suurempien yritysten alihankkijoita tai asiakkaita, tulevat epäsuorasti säännösten kohteeksi soveltamisalaan kuuluvien yritysten asettaessa niille kestävyysvaatimuksia. Helenius muistuttaa myös, että kansainvälistä yritystoimintaa ovat jo aiemmin ohjanneet YK:n Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 21 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 21 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03
22 Tekijä 6/2024 yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet sekä OECD:n toimintaohjeet valtioiden esittämistä suosituksista monikansallisille yrityksille. – Monet määräyksistä olivat jääneet tyhjiksi kirjaimiksi. Yritysvastuudirektiivin kautta suosituksiin toimintamalleista tulee pakottavuutta, kun laiminlyönneistä koituu seuraamuksia, Helenius kiittelee. – Hallituspuolueista SDP, vasemmisto ja vihreät kannattivat lain säätämistä, mutta keskusta ja RKP vastustivat sitä vedoten valmistelussa olleeseen EU-sääntelyyn, Finér tarkentaa. Yritysvastuudirektiivistä neuvoteltiin yli kahden vuoden ajan. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisissä trilogineuvotteluissa saavutettiin poliittinen sopu viime joulukuussa. Valmiiksi neuvoteltu direktiivi piti hyväksyä tämän vuoden helmikuussa, mutta joidenkin jäsenmaiden, muun muassa Saksan ja Suomen, vastustuksen takia asian käsittelyä jouduttiin lykkäämään. EU:n neuvoston pysyvien edustajien komitea Coreper käsitteli asiaa kahdesti, ja lopulta muutettu direktiiviehdotus sai jäsenvaltioiden määräenemmistön tuen toisessa käsittelyssä maaliskuussa. Euroopan parlamentti hyväksyi neuvoston kanssa sovitun uuden huolellisuusvelvoitetta koskevan yritysvastuudirektiivin huhtikuussa. Direktiivin myötä yritys voidaan saattaa vastuuseen luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle aiheutuneesta vahingosta edellyttäen, että yhtiö on tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyönyt huolellisuusvelvoitteen noudattamisen. Suomi vastusti Euroopan parlamentin jo kertaalleen hyväksymää ryhmäkanneoikeuden laajentamista ja sai tahtonsa läpi. – Suomen vaatimuksesta artiklasta jätettiin pois sanat in its own capacity , mikä olisi tarkoittanut järjestöille mahdollisuutta ajaa kanteita uhrien puolesta omissa nimissään, selittää Finér. – Nyt sekä henkinen että taloudellinen taakka oikeudenkäynnin läpiviennistä lepää uhrien harteilla. Direktiivi ei tältä osin edistä uhrien aseman parantamista, vaikka järjestöt voivatkin tarttua asiaan uhrin valtuuttamina. RAHOITUSALA SÄÄTELYN ULKOPUOLELLE EU-neuvotteluihin osallistunut TEM:n hallitussihteeri Sami Teräväinen korostaa Suomen vastustaneen ryhmäkanneoikeutta johdonmukaisesti, jo neuvoston ottaessa kantaa parlamentin näkemykseen, vaikka siinä keskustelussa Suomen kanta jäikin lopulta vähemmistöön. Takkia ei käännetty. – Ryhmäkanneoikeutta vastustettiin, koska sen ei katsottu sopivan suomalaiseen oikeusjärjestelmään. Järjestöistähän olisi tullut oikeudenkäynneissä asianosaisia. Ne olisivat voineet nostaa Suomen tuomioistuimessa ryhmäkanteita kolmansista maista olevien ihmisoikeusloukkausten uhrien puolesta. Petteri Orpon hallituksen kielteinen linjaus sai kritiikkiä muun muassa kansalaisjärjestöiltä, oikeustieteilijöiltä ja jopa osalta liike-elämää. Teknologiateollisuus, toisin kuin sen oma etujärjestö EK, kannatti ryhmäkanneoikeuden laajentamista. RYHMÄKANNEOIKEUS POISTETTIIN Yritysvastuudirektiivin kaltaisen sääntelyn tarpeellisuus kävi räikeimmin ilmi vuonna 2013, kun Bangladeshissa sortui Rana Plazan tekstiilitehdas. Kahdeksankerroksisessa rakennuksessa toimi useita vaatealan yrityksiä. Ne valmistivat vaatteita kansainvälisille tuotemerkeille. Onnettomuudessa menehtyi yli 1 100 ihmistä ja 2 500 ihmistä loukkaantui. Katastrofi paljasti tehtaan vaaralliset työolot ja työntekijöiden hyväksikäytön. Tähän tapahtumaan on julkisessa keskustelussa usein viitattu. Nyt voimaan saatetun direktiivin tavoitteena on estää Rana Plazan kaltaisten tapahtumien toistuminen. Helenius kertoo Suomen olleen vastuukysymyksissä edelläkävijöitä. Syksyllä 2018 ennen eduskuntavaaleja käynnistynyt Ykkösketjuun kampanja kokosi yhteen ay-liikkeen, kansalaisjärjestöt ja eturivin yritykset vaatimaan kunnianhimoista yritysvastuulakia. Heleniukselle jäi kampanjasta mieleen innostuneisuus ja hyvä yhteishenki. – Saimme selvän enemmistön uusista kansanedustajista tukemaan yritysvastuulakia. Hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite lain säätämisestä, Helenius muistelee. Finnwatch toimi kampanjassa kokoajana ja myöhemmin perustetun työryhmän jäsenenä. Hallituksen aloitettua toimintansa työja elinkeinoministeriö (TEM) teetti yritysvastuulaista selvityksen, minkä jälkeen koottiin työryhmä tukemaan lain jatkovalmistelua. Kansallinen yritysvastuulaki jumittui lopulta poliittiseen vastustukseen. Yritysvastuudirektiivin kautta suosituksiin toimintamalleista tulee pakottavuutta. KATSAUS Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 22 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 22 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03
6/2024 Tekijä 23 AJASSA – Voi miettiä sitäkin, että oliko hallituksen linjassa sisäpolitiikkaa. Kun oltiin oltu lakkokevään ajan sotajalalla ay-liikkeen kanssa, ammattiliitoille ei ehkä haluttu antaa uutta työvälinettä käyttöön, Finér pohtii. Direktiivin huolellisuusvelvoite koskee “toimintaketjua”, joka terminä rajaa osan yritysten arvoketjuista ulkopuolelle. Kansainvälisissä yritysvastuustandardeissa käytetään huomattavasti laajempaa termiä ”arvoketju”, joka kattaa myös yritysten tuotteiden käytön vaikutukset. – Toimintaketjun määrittely jättää direktiivin ulkopuolelle tuotteiden varsinaisen käytön aikaista osuutta, kun se on osa esimerkiksi jotain palvelua. Pois jää myös tuotteiden hävittämiseen ja kierrättämiseen liittyviä asioita, Teräväinen listaa. Finérin mielestä suuri ongelma on, että määrittelyn vuoksi myös rahoitusala on jäämässä ainakin osittain direktiivin ulkopuolelle. Näin eurooppalaiset pankit voivat jatkossakin rahoittaa ympäristön ja ihmisoikeuksien kannalta haitallisia hankkeita ilman, että niiden täytyy tunnistaa ja minimoida toiminnan haitalliset vaikutukset ihmisille ja ympäristölle. – Meillä on vielä kesken kansallinen analyysi siitä, mitä direktiivi tämän osalta tarkoittaa, toteaa Teräväinen. EU:n jäsenvaltioiden ministerit hyväksyivät yritysvastuudirektiivin kilpailukykyneuvostossa 24. toukokuuta. Sen jälkeen se allekirjoitetaan ja julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Direktiivi tulee voimaan 20 päivää myöhemmin. Jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa saattaa uudet säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään. Asiantuntijat ovat olleet yhtä mieltä siitä, että Suomessa säädetään erikseen yritysvastuulaki, eikä sitä pyritä sisällyttämään aiempaan lainsäädäntöömme. Jäsenmaat perustavat tai nimeävät valvontaviranomaisen, joka tutkii ja määrää seuraamuksia yrityksille, jotka eivät noudata direktiivin mukaisia vaatimuksia. Seuraamuksia ovat muun muassa mainehaitta sekä sakot, joiden suuruus on enintään viisi prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta nettoliikevaihdosta. Komissio perustaa valvontaviranomaisten eurooppalaisen verkoston, joka tukee yhteistyötä ja mahdollistaa parhaiden käytäntöjen vaihdon. ? Yritystoimintaa ei voi enää tehdä ihmisoikeuksista ja ympäristöstä piittaamatta. Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 23 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 23 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03
Lä hd e: Ve ro ha lli nt o Kotitalousvähennyksen saajien lukumäärän kehitys 2014–2022 henkilöä yhteensä KOTITALOUSVÄHENNYSTEN SUOSIO VAIN KASVAA 600 500 400 300 200 100 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 24 Tekijä 6/2024 Hallitus leikkaa suosittua verovähennystä KOTITALOUSVÄHENNYS Hallitus päätti kevään kehysriihessään leikata myös suositusta kotitalousvähennyksestä. Tulevina vuosina verotuksessa saa tehdä kotitalousvähennystä aiempaa vähemmän niin, että valtio saa kassaansa 100 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Kotitalousvähennys on veroista tehtävä vähennys. Vähennyksen voi tehdä, kun ostaa esimerkiksi siivous-, lastenhoitotai remonttitöitä kotiin tai vapaa-ajan asunnolle. Ylivoimaisesti suosituinta on käyttää kotitalousvähennystä remonttitöihin. Maksimissaan kotitalousvähennystä voi saada 2 250 euroa. Omavastuu on 100 euroa. Verovähennys tehdään henkilökohtaisessa verotuksessa. Perheissä vähennykseen oikeuttavat kulut kannattaa jakaa niin, että molemmat puolisot voivat hyödyntää kotitalousvähennysoikeutta omassa verotuksessaan. Kotitalousvähennyksen saa vain työn osuudesta. Työn osuudesta saa vähentää maksimissaan 40 prosenttia, jos työn on ostanut yritykseltä. Maksimivähennyksen saa, kun yritykselle maksetussa laskussa työn osuutta on 5 875 euroa. Jos palkkaa työntekijän, hänelle maksetusta palkasta ja siihen liittyvistä työnantajan sivukuluista voi vähentää enintään 15 prosenttia. Kotitalous-, hoivaja hoitotyöstä sekä öljylämmityksestä luopumiseen liittyvästä työstä saa korotetun kotitalousvähennyksen. Se on maksimissaan 3 500 euroa henkilöltä. Omavastuu on edelleen 100 euroa. Tällöin yritykseltä ostetusta työstä saa vähentää maksimissaan 60 prosenttia työn osuudesta. Näin maksimimäärä ostettua työtä voi olla 6 000 euroa. Jos palkkaa työntekijän, hänelle maksetusta palkasta ja siihen liittyvistä työnantajan sivukuluista voi vähentää enintään 30 prosenttia. Kotitalous-, hoivaja hoitotyön ostoon liittyvä kotitalousvähennyksen korotus päättyy vuoden lopussa. Öljylämmityksen vaihtoon liittyvä vähennyskorotus jatkuu vuoteen 2027. Vuoden 2024 verotuksessa kotitalousvähennystä saa myös fysioja toimintaterapiasta maksetusta työstä. Vielä on epäselvää, miten hallituksen säästöpäätös muuttaa kotitalousvähennystä. Vaihtoehtoja on useita. Vähennyksen maksimimäärä laski nykytasolleen vuoden 2020 verotuksessa. ? Saajina yli puoli miljoonaa suomalaista Verohallinnon tilastojen mukaan vuoden 2022 verotuksessa lähes 522 000 henkilöä sai kotitalousvähennystä. Kaikkiaan verohallinto myönsi vähennystä 525 miljoonaa euroa. Vuosi 2022 oli ensimmäinen, jolloin kotitalousvähennystä haki yli puoli miljoonaa verovelvollista. Hakijoiden määrä kasvoi kymmenen prosenttia vuodesta 2021. Perusparannusja kunnostustyöt ovat selvästi suosituin kustannus, johon kotitalousvähennystä haetaan. Näiden töiden osuus on 77 prosenttia. Seuraavaksi suosituinta on hakea kotitalousvähennystä kotitaloustöistä. Sen osuus on 18 prosenttia. Korotettujen hoivaja hoitotyön kustannusten sekä öljylämmityksestä luopumisen kustannusten molempien osuudet olivat 3 prosenttia. Vanhemmat ikäluokat hyödyntävät eniten Verohallinnon tilastojen mukaan vuoden 2022 verotuksessa eniten kotitalousvähennystä hyödynsivät yli 70-vuotiaat hakijat. Vähennyksen keskiarvo oli kuitenkin vain runsaat 900 euroa, kun 40–49-vuotiaiden ja 50–59-vuotiaiden ikäryhmissä vähennyksen keskiarvo lähenteli 1 100 euroa. Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen näyttää kasvavan vanhemmissa ikäluokissa. Kaikissa ikäluokissa kunnossapitoja perusparannustyöt ovat ylivoimaisesti suosituin vähennyksen käyttökohde, mutta vanhemmissa ikäluokissa myös hoivaja hoitotyö merkitys kasvaa. Tuloluokkavertailussa suurituloisimmilla vähennyksen keskiarvo oli suurin, 1 775 euroa. Vaihtelut ovat tuloluokkien välillä suuret. Alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevin vähennyksen keskiarvo oli 857 euroa. ILMIÖ TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN GRAFIIKKA EMILIE UGGLA Paikallinen sopiminen on OK, kunhan… osapuolet ovat keskenään tasaveroisia: työntekijöiden edustaja tuntee alansa TES:n ja hänellä on ammattiliiton asiantuntijat puolellaan tehty sopimus ei voi sisältää pelkästään heikennyksiä työntekijöille yleissitovuus ei vaarannu – ilman sitä ei ole kunnon minimiehtoja: palkat, lomarahat, ylityö-, sunnuntai ja arkipyhäkorvaukset, yms. ovat vaarassa heikentyä tai jotkut jopa poistua kokonaan Maan hallitus haluaa purkaa juuri nämä ehdot. #PainavaSyy Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 24 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 24 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03
6/2024 Tekijä 25 AJASSA Paikallinen sopiminen on OK, kunhan… osapuolet ovat keskenään tasaveroisia: työntekijöiden edustaja tuntee alansa TES:n ja hänellä on ammattiliiton asiantuntijat puolellaan tehty sopimus ei voi sisältää pelkästään heikennyksiä työntekijöille yleissitovuus ei vaarannu – ilman sitä ei ole kunnon minimiehtoja: palkat, lomarahat, ylityö-, sunnuntai ja arkipyhäkorvaukset, yms. ovat vaarassa heikentyä tai jotkut jopa poistua kokonaan Maan hallitus haluaa purkaa juuri nämä ehdot. #PainavaSyy Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 25 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 25 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03
Ajantasaista tietoa Suomessa työskentelystä ja elämisestä Lataa ainutlaatuinen sovellus ja pysy kärryillä oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi! Työntekijöiden ja työnantajien on helppo tarkastaa sovelluksesta oman alan työ ehdot – esimerkiksi palkkaa, työaikaa tai vapaita koskevat määräykset. Monikielisen sovelluksen kieliversiosta toiseen vaihtaminen helpottaa kanssakäymistä silloin, kun työntekijä ja työnantaja puhuvat eri kieltä. Keskeiset sisällöt toimivat ilman mobiiliyhteyttä. Luotettava, maksuton, ei vaadi tunnistautumista. Turvaa tulevaisuutesi – liity Teollisuus liittoon! Teollisuusliitto on ammatti liitto, joka valvoo etujasi työ elämässä. Kun olet töissä Teollisuusliiton alalla tai opiskelet alalle, voit liittyä jäseneksi. Teollisuus liiton jäsenenä olet turvassa! Teollisuusliiton Hermes sovellus on kaikille käyttäjille maksuton. Sovelluk sessa esitellyt työehdot perustuvat alakohtaisiin työehto sopimuksiin, joita Teollisuusliitto neuvottelee yhdessä työn antajia edustavien järjestöjen kanssa. Teollisuusliiton jäsenenä saat henkilökohtaista neuvontaa ja apua työelämäasioissa, ilmaista koulutusta sekä muita etuja. Lue lisää ja liity jo tänään! LA TA A TE O L L I SU U S L I I T O N HE RM ES -S O VE L L U S ! L ATA A SE Googl Playsta Teollisuusliiton Hermes sisältää seuraavat viisi sopimusalaa: maaseutuelinkeinot, puutarhaala, metsäala, taimitarha-ala sekä uutena teknologiateollisuus. Laajennamme sovellusta jatkossa yhä uusille sopimusaloille. No nyt on jännä paikka Kotivakuutus -20 % verkosta vuodeksi. turva.fi/koti Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 26 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 26 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03
Ajantasaista tietoa Suomessa työskentelystä ja elämisestä Lataa ainutlaatuinen sovellus ja pysy kärryillä oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi! Työntekijöiden ja työnantajien on helppo tarkastaa sovelluksesta oman alan työ ehdot – esimerkiksi palkkaa, työaikaa tai vapaita koskevat määräykset. Monikielisen sovelluksen kieliversiosta toiseen vaihtaminen helpottaa kanssakäymistä silloin, kun työntekijä ja työnantaja puhuvat eri kieltä. Keskeiset sisällöt toimivat ilman mobiiliyhteyttä. Luotettava, maksuton, ei vaadi tunnistautumista. Turvaa tulevaisuutesi – liity Teollisuus liittoon! Teollisuusliitto on ammatti liitto, joka valvoo etujasi työ elämässä. Kun olet töissä Teollisuusliiton alalla tai opiskelet alalle, voit liittyä jäseneksi. Teollisuus liiton jäsenenä olet turvassa! Teollisuusliiton Hermes sovellus on kaikille käyttäjille maksuton. Sovelluk sessa esitellyt työehdot perustuvat alakohtaisiin työehto sopimuksiin, joita Teollisuusliitto neuvottelee yhdessä työn antajia edustavien järjestöjen kanssa. Teollisuusliiton jäsenenä saat henkilökohtaista neuvontaa ja apua työelämäasioissa, ilmaista koulutusta sekä muita etuja. Lue lisää ja liity jo tänään! LA TA A TE O L L I SU U S L I I T O N HE RM ES -S O VE L L U S ! L ATA A SE Googl Playsta Teollisuusliiton Hermes sisältää seuraavat viisi sopimusalaa: maaseutuelinkeinot, puutarhaala, metsäala, taimitarha-ala sekä uutena teknologiateollisuus. Laajennamme sovellusta jatkossa yhä uusille sopimusaloille. No nyt on jännä paikka Kotivakuutus -20 % verkosta vuodeksi. turva.fi/koti Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 27 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 27 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03
TYÖPAIKALLA 28 Tekijä 6/2024 ”Voin reilusti sanoa, että olen ylpeä tuotteistamme ja työporukastamme”, toteaa tekstiilityöntekijä Sari Liikala-Jalonen, joka on myös Univision pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 28 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 28 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03
6/2024 Tekijä 29 Hyvää matkaa höyhensaarille! Yksitoista tuotannon työntekijää valmistaa tyynyjä ja peittoja Univision tehtaalla Jämijärvellä. Tehtaan toiminta sai alkunsa vuonna 1988 vesisänkyjen petauspatjojen valmistuksesta. Vesisänkyvillityksen mentyä ohi tehdas alkoi suunnitella ja valmistaa tyynyjä ja peittoja. Yksi tuotannon tukijalka on äitiyspakkaukseen ommeltavat peitteet ja peitemakuupussit. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN TYÖSSÄ >> Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 29 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 29 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03
30 Tekijä 6/2024 T yynyaihio täyttyy hetkessä kierrätyskuidulla, kun tekstiilityöntekijä, pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Sari Liikala-Jalonen asettelee sen tyynykoneen täyttölaatikkoon ja sulkee kannen Univision tehtaalla Jämijärvellä. – Kuitu menee ensin avaajaan ja sieltä se tulee sykloonin läpi tyynykoneelle. Me puhumme tyynyjen puhaltamisesta, mutta käytännössä kone imee kuidun putkistosta tyynyn sisälle. Liikala-Jalonen käyttää samanaikaisesti kahta vierekkäistä täyttölaatikkoa. Kun tyynyaihio on täynnä, hän nostaa sen vaa’alle punnittavaksi. – Haluan, että tuote lähtee minun käsistäni tasalaatuisena. Näihin tyynyihin tulee Univision peitoilla ja tyynyillä on avainlipputunnus. Univision tehtaalla Jämijärvellä valmistuu yhdessä vuorossa tuhat tyynyä ja 500 peittoa. Koneenhoitaja Pauliina Sällilä (vas.) ja ompelija Nina Virolainen pakkaavat peittoja. >> TYÖPAIKALLA PERUSTETTU Vuonna 1988 KOTIPAIKKA Jämijärvi OMISTAJA Göran Sjöholm yrityksensä Delux Holding Oü:n kautta TUOTANTO Tyynyt, peitot, peitemakuupussi, tyynyliinat, lakanat ja koristetyynyt HENKILÖSTÖ 18, joista tuotannossa 11 LIIKEVAIHTO 3,0 milj. euroa (2023) UNIVISIO OY Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 30 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 30 11.6.2024 14.42 11.6.2024 14.42
6/2024 Tekijä 31 400 grammaa täytettä. Paino saa heittää 2–4 prosenttia tyynyn hintaryhmästä riippuen. Tyynykoneenhoitajalta tyynyaihiot menevät sulkijalle. Hän ompelee tyynyn täyttöaukon kiinni ja kiinnittää samalla tyynyyn etiketin. Sen jälkeen tyynyt tyhjiöpakataan ja siirretään pahvilaatikoihin. – Tuotantotilojen ahtaus aiheuttaa meillä ongelmia. Muistuttelemme aina trukinkuljettajia ja tuotantotiloissa työskenteleviä varovaisuudesta. Kankaanpääläinen Liikala-Jalonen tuli Univisiolle alun perin vuonna 2004 kiireapulaiseksi viikkaamaan pussilakanoita. Hän teki muutaman vuoden ajan määräaikaisuuksia, kunnes osallistui Univision järjestämälle pitkäsaumakurssille vuonna 2007 ja sai vakituisen paikan. Seuraavana vuonna hänestä tuli työsuojeluvaltuutettu ja vuodesta 2009 hän on toiminut myös pääluottamusmiehenä. – Tykkään olla täällä, koska täällä on samanhenkistä porukkaa. Ainut on, että palkka saisi olla korkeampi. Se houkuttelisi tänne ihmisiä silloin, kun uusille työntekijöille on tarvetta. Tuotannossa työskentelee yhteensä 11 työntekijää. Se on sen verran vähän, että jos joku on pidempään pois, on työt suunniteltava uudelleen, Liikala-Jalonen kertoo. – Keski-ikäkin meillä on aika korkea, joten senkin vuoksi olisi suotavaa, että saisimme tänne lisää työntekijöitä. Se on kuitenkin hankalaa, koska sijainti on syrjäinen ja palkka matala. Kaikki viime aikoina palkatut tuotannon työntekijät ovat kuitenkin päässeet suoraan talon kirjoille, Liikala-Jalonen iloitsee. TYÖSSÄ Koneenhoitaja Pauliina Sällilä valvoo tikkauskoneen työnjälkeä. >> >> Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 31 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 31 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03
32 Tekijä 6/2024 MONIPUOLINEN TYÖ Tyynykoneen kupeessa ompelija Sofia Sandberg laakaa pussilakanoita. Hän on Univision tuotannossa ainoa, joka käyttää laakaus-leikkuu-linjaa. – Laakaaminen tarkoittaa sitä, että kone tekee laa’an eli pinon kangaskerroksia, ja kun laaka on valmis, tuon sen leikkurille, joka leikkaa siitä kaavat. Leikkuun jälkeen kappaleet lähtevät ompelijalle, ja valmiita lakanoita voi aikanaan ostaa Univision tehtaanmyymälästä ja verkkokaupasta. – Kuosi on sama, josta teimme viime vuoden äitiyspakkauksen peitemakuupussit. Sitä jäi vähän yli ja hyödynnämme sen nyt lakanoihin. Sandberg on työskennellyt Univisiolla viisi vuotta. Hän haki sinne töihin, koska tarjolla oli oman alan töitä. Siikaisissa asuva Sandberg on koulutukseltaan pukuompelija. – Minulla on tosi monipuoliset työtehtävät. Se on ehkä se tärkein syy, miksi viihdyn täällä. Ensimmäisen puoli vuotta hän työskenteli Univisiolle vuokrafirman kautta. Sen jälkeen hänet vakinaistettiin. Sandbergin mukaan työssä pärjää, kun on käsistään kätevä. – Tämä on tehdastyötä, jossa tehdään pitkiä sarjoja. Jos työkortissa lukee 4 000 tyynyä tai peittoa, niin siinä ei passaa vaipua masennukseen. Eniten hän nauttii aluslakanoiden ompelemisesta. Niitä ei tosin tehdä kovin usein. – Se on ihan super. Silloin saan linnoittautua omaan huoneeseen, jossa on vähän hiljaisempaa kuin tehdashallissa, ja päästellä pitkää suoraa saumaa kaasu pohjassa, Sandberg kertoo. Hän on Univision varapääluottamusmies ja varatyösuojeluvaltuutettu. Liittoon hän liittyi jo opiskeluaikanaan oppilaitostiedottamisen kautta. – Tuffani oli aktiivinen ay-liikkeessä. Hän jätti perheeseeni jäljen, että on tärkeää kuulua liittoon, Sandberg kertoo. Käytännön hyötyä hänelle oli siitä kesällä 2022, kun koko Univision tehtaan väki oli koronan jälkimainingeissa lomautettuna yhteensä neljä viikkoa. URAKAT JÄIVÄT HISTORIAAN Tehtaan peittopuolella on kaksi linjaa, joilla laskostin ensin laskostaa vanun kerroksiksi kankaalle. Sen jälkeen ohut, hattaraa muistuttava vanumatto saa päälleen toisen kankaan ja peittoaihio siirtyy tikkauskoneelle, joka tikkaa vanun ja kankaat kiinni toisiinsa. Laakaa tehdessä kangaskerrokset pitää saada suoriksi eikä laakaan saa jäädä laskoksia, kertoo ompelija Sofia Sandberg. >> Olen aina tykännyt peittopuolesta. Se on minun juttuni. ELINA VANHATALO Ompelija TYÖPAIKALLA Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 32 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 32 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03
6/2024 Tekijä 33 Tikkauskoneelta peittoaihiot menevät kanttaukseen. Yhtä kanttauskoneista käyttää ompelija Elina Vanhatalo. – Ompelen kantin peittoaihion reunaan ja kiinnitän etiketin. Sitten viikkaan peiton siten, että sen saa laitettua hyvin peittopussiin ja laatikkoon. Välillä Vanhatalokin osallistuu peittojen pakkaamiseen, jos omilta töiltään ehtii. – Teen täällä vähän kaikkea, mitä milloinkin tarvitsee. Juuri töiden vaihtelevuus on täällä mukavaa. Täällä on myös tosi hyvä porukka. Juttu luistaa kaikkien kanssa, Vanhatalo kertoo. Tavallisesti hän ompelee äitiyspakkauksen peitemakuupusseja. Nyt hän kanttaa viilentäviä peittoja. Niissä käytetään puuvillakangasta, jonka toinen puoli tuntuu viileältä patentoidun Tones of Cool -tekstiilitekniikan ansiosta. Alun perin Vanhatalo päätyi vuodevaatteiden pariin jo 45 vuotta sitten. – Ensimmäinen työpaikkani oli Textilnorion, joka teki tyynyjä ja peittoja Kankaanpäässä. Menin sinne vuonna 1979 ja samalla liityin myös liittoon. Välillä Vanhatalo piti kangaskauppaa Jämijärvellä veljensä vaimon kanssa. Samalla hän teki myös ompelutöitä tilauksesta. Vuonna 1995 naiset lopettivat liikkeensä. Vanhatalo palasi entiseen työpaikkaansa, joka toimi nimellä Espe Oy. Siellä hän oli vuoteen TYÖSSÄ Ompelija Elina Vanhatalo tekee mielellään peitemakuupusseja Kelan äitiyspakkaukseen. >> >> PEITTEITÄ JA PEITEMAKUUPUSSEJA ÄITIYSPAKKAUKSEEN Jämijärvellä Univision tehtaalla valmistuu tänä vuonna jälleen kymmeniätuhansia vauvan peitteitä ja peitemakuupusseja Kelan äitiyspakkausta varten. – Se on euromääräisesti ja henkisesti iso juttu. Peitteen ja peitemakuupussin valmistaminen työllistää kaksi ihmistä lähes koko vuodeksi, sanoo tehtaanjohtaja Mervi Parkkonen. Henkisesti isolla jutulla Parkkonen viittaa siihen, että Univisio on yksi harvoista kotimaisista valmistajista, jonka tuotteet ovat päässeet mukaan äitiyspakkaukseen. – Tykkään tehdä peitemakuupusseja. Siinä kuluu aika hyvin, koska työ on sen verran haastavaa. Makuupussissa ei ole yhtään suoraa saumaa, sanoo ompelija Elina Vanhatalo. Peitemakuupussi toimii nimensä mukaisesti joko peitteenä tai makuupussina, sillä siinä on vetoketjut, joiden avulla sen voi tarpeen mukaan sulkea pussiksi tai avata peitteeksi. – Äitiyspakkaukseen menevien tuotteiden toimitusajat ovat tiukat, sillä niitä täytyy lähteä tehtaalta tietty määrä joka kuukausi. Univision valmistama kantattu vastasyntyneen peite on väriltään valkoinen. Peitemakuupussi puolestaan on vaaleanruskea ja siinä seikkailee jääkarhu. Kun Univisio tarjoaa tuotteitaan äitiyspakkaukseen, tulee niistä olla kolme värivaihtoehtoa. Niistä Kelan raati sitten valitsee mieleisensä, kertoo ompelija Sofia Sandberg. – Kuosien kriteerinä on, että niiden pitää olla iloisia. Jos kuosissa on vaikka eläimiä, niin niillä pitää olla suupielet ylöspäin. Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 33 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 33 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03
34 Tekijä 6/2024 2015, kunnes tehdas myytiin ja sen toiminta päättyi. – Soittelin tänne välillä, ja keväällä 2017 pomo sanoi, että kysele kesäloman jälkeen uudestaan ja syksyllä pääsin sitten tänne. Työttömänä ei ole tarvinnut kovin kauaa elämässään olla. Vuosien varrella urakkatyöt ovat vaihtuneet tuntitöiksi ja kanssakäyminen työkavereiden kanssa vähentynyt. – Ennen ruokatunti oli se, jolloin puhuttiin kaikkea maan ja taivaan väliltä. Nyt kaikki tutkivat ruokatunnilla kännykkäänsä ja hoitavat asioitaan. PÄIVÄTYÖ ISO PLUSSA Mekaanikko Jari Alho kurvaa punaisella trukilla peittolinjan päähän ja noutaa pahvilaatikoihin pakatut valmiit peitot lähettämöön. Hän työskenteli ennen vartijana ja palomiehenä telakoilla. – Olen viihtynyt Univisiolla, koska täällä päivät eivät ole keskenään samanlaisia. Opin myös työn ohessa paljon uutta. Alhon työtehtäviin kuuluu koneiden huoltoa ja korjaamista sekä kiinteistöhuoltoa. Lisäksi hän passaa linjoja eli vie niille kuituja ja kankaita ja siirtää valmiit tuotteet lähettämöön. – Tulin Univisiolle viisi vuotta sitten tikkauslinjalle, ja kun vanha mekaanikko jäi eläkkeelle, hänen paikkaansa tarjottiin minulle, Alho kertoo. Hän on ainoa mies tuotannossa, mutta kertoo pärjäävänsä naisvaltaisessa porukassa hyvin. – Olen tottunut. Minulla on kotona avovaimo ja viisi tytärtä. Jämijärvellä asuvalla Alholla on kotoa töihin vain kilometrin matka. Silloin tällöin hän poikkeaa kotona lounaalla. Tavallisesti hän nauttii omia eväitä työpaikan taukotilassa. – Joskus on niitä päiviä, että en kerkiä käydä syömässä ollenkaan ja välillä on rennompaa. Kiire tulee siitä, jos tuotannossa menee jotain rikki. Alho on tyytyväinen siihen, että työantajana panostaa työturvallisuuteen. Tuorein esimerkki on jäteprässin katossa oleva siivilä. Se on nyt vaihdettavissa ulkopuolelta. – Ennen, jos siivilä meni tukkoon, sen vaihtaminen oli hankalaa, kun työ piti tehdä jäteprässin sisällä, ja jos joku olisi pistänyt koneen päälle, olisin ollut siellä välissä. Työpäivät Univision tehtaalla alkavat seitsemältä ja päättyvät puoli neljältä. Välissä on puolen tunnin ruokatauko. Viikonloput ovat vapaat. Alholle säännöllinen päivätyö oli iso plussa. – Jos olisimme avovaimon kanssa molemmat vuorotöissä, lapset olisivat hoidossa pahimmillaan aamukuudesta puoli yhteentoista illalla. Se ei olisi lapsen elämää. Suurperheen isänä Alho arvostaa myös johdon joustavuutta. – Kun koulusta tulee puhelu ja joudun lähtemään töistä, niin siinä ei ole mitään ongelmaa. Teen tunnit sitten takaisin. ? Univisio valmistaa Jämijärvellä yli 30 erilaista tyynyä. Pakkaaja Sinikka Kauramäki pakkaa niitä muovipusseihin. >> TYÖPAIKALLA Ompelija Sofia Sandbergin työmatka on 113 kilometriä päivässä. ”Ehkä se kertoo siitä, että täällä on mukava olla töissä, kun olen viisi vuotta jaksanut ajaa tuota matkaa”, hän sanoo. Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 34 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 34 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03
6/2024 Tekijä 35 ”Palkka on suhteellinen asia, mutta en minä ainakaan sano, että minulla on huono palkka." JARI ALHO Mekaanikko TYÖSSÄ Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 35 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 35 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03
36 Tekijä 6/2024 On painava syy puhua työympäristöstä K aunis kevätaamu toivotti Teollisuusliiton työsuojeluvaltuutetut tervetulleeksi kaksipäiväiseen työympäristöseminaariin Murikkaan. Vierailijaluennoitsijoiden lisäksi tarjolla oli useita työpajoja sekä painavaa asiaa työaikalaista. Seminaarin yksi kantavista teemoista oli työssä jaksaminen. Seminaarin avausluennossaan sosiaalija terveysministeriön työja tasa-arvo-osaston osastopäällikkö Raimo Antila kertoi, että osaston kuluvan nelivuotiskauden yksi painopistealue on työntekijöiden psykososiaalisen kuormituksen hallinnan tehostaminen. Sitä tehostetaan selkiyttämällä ja kokoamalla yhteen asiaa koskevia säännöksiä sekä syventämällä työpaikan ja työterveyden huollon yhteistyötä. – Unohtamatta työoloasioita, on nouseva trendi, että ihmisiä poistuu työelämästä mielenterveydellisistä syistä. Se on noussut jo merkittävimmäksi sairauseläkkeen syyksi ohi tukija liikuntaelinsairauksien, Antila sanoi. – Meillä on ollut jo tähän työkaluja, mutta on yhä edelleen intressissämme panostaa asiaan. On edelleen mietittävä keinoja, kuinka voimme tukea työpaikkoja psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa. Sosiaalija terveysministeriön (STM) työsuojelun näkyvin osa on ohjata aluehallintovirastoja, jotka suorittavat työpaikoilla työsuojelutarkastuksia. Viime vuonna Koonnut Tiia Kyynäräinen tarkastuksia tehtiin noin 24 500. Kehotuksia annettiin noin 6 300. Kuluvalla nelivuotiskaudella työsuojeluvalvonnan painopisteenä on varmistaa, että kaikkien työntekijäryhmien, mutta erityisesti haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien työolot ovat turvalliset ja terveelliset, ja että työpaikoilla noudatetaan reiluja työsuhteen ehtoja. – Tämä liittyy osaltaan hallituksen työllisyystavoitteisiin, mutta myös yhteiskunnan kestävyysja kantokykyyn. Valvonnassamme kiinnitämme erityistä huomiota ulkomaisen työvoiman, ikääntyvien ja osatyökykyisten työoloihin. HUOMIOTA PALAUTUMISEEN Työssä jakamiseen ja työhön liittyvään stressiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Vesa Kotaviita keskittyi puheenvuorossaan luottamushenkilöiden jaksamiseen ja voimavaroihin. – Työstä palautumiseen on syytä kiinnittää huomiota. Onnistunut palautuminen ehkäisee stressin kasautumista ja suojaa näin meitä muun muassa työuupumukselta ja muilta pitkittyneiltä stressiin liittyviltä terveysongelmilta, Kotaviita sanoi. Terveysongelmien ennaltaehkäisyn lisäksi hyvä palautuminen auttaa suoriutumaan paremmin työtehtävistä ja pitämään yllä työkykyä. Aina palautuminen ei kuitenkaan pysy tasapainossa. Työn vaatimusten ja voimavarojen epätasapaino voi vaikeuttaa palautumista. Tämä lisää työuupumusriskiä. – Palautuminen ei siis tulisi olla vain yksittäisen työntekijän vastuulla, vaan työn vaatimusten kohtuullistamiseen ja voimavarojen tukemiseen on tärkeää kiinnittää yhdessä huomiota. ? Kaksipäiväinen työympäristöseminaari tarjosi työsuojeluvaltuutetuille tietoa ja oppia muun muassa työsuojeluvalvonnasta ja jaksamisesta. TYÖYMPÄRISTÖ TI IA KY YN Ä RÄ IN EN Työympäristöseminaarissa kuunneltiin terveisiä muun muassa sosiaalija terveysministeriöstä. Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 36 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 36 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03
6/2024 Tekijä 37 KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 TYÖSSÄ PÄIVYSTÄJÄ Oletko työsuojelutietäjä? Vastaako työsuojelupäällikkö työturvallisuudesta työpaikalla? Voiko työsuojeluvaltuutettu keskeyttää yhteisellä työpaikalla alihankkijan tekemän vaarallisen työn? Mikä on CAS-numero? Onko työntekijän pakko mennä terveystarkastukseen? Mitä tarkoittaa HTP? Työsuojeluvaltuutettu vaihtaa työpaikkaa, pitääkö järjestää uudet vaalit? Mikä on melun alempi toiminta-arvo? Pyryllä on näkökyky heikentynyt, pitääkö työnantajan kustantaa näkökyvyn mukaan hiotut suojalasit? Kemikaalihanskassa on kuvassa näkyvä merkintä, mitä se tarkoittaa? Kysymykset saattoivat poikia lisäkysymyksiä, niitä voi esittää työympäristöyksikön päivystäjälle, mikä on työympäristöyksikön päivystysnumero? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Oik eat vas tau kse t: 1. Ei, Työ nan taj a (lin jao rga nis aat io) vas taa ain a työ tur val lis uud est a. 2. Ei, työ nke ske yty soi keu s kos kee edu sta mia an työ nte kijö ide n töi tä. 3. Kem ika alie n tun nis ten um ero . 4. Kyl lä, työ ter vey sla ki §13 5. Hai tal lis eks i tun net tu pit ois uus 6. Ei, var ava ltu ute ttu toi mii kau den lop puu n var sin ais ena val tuu tet tun a. 7. Päi vit täi nen mel ual tis tus on 80 db 8. Kyl lä, mik äli työ stä aih eut uu silm äta pat urm an vaa raa . 9. Suo jak äsi ne, jon ka läp äis yva stu s on väh int ään 30 min uut tia kun kin väh int ään kol men tes tat un kem ika alin osa lta . 10. 020 690 449 9 Kuluuko osa-aikaeläkkeellä eläkeviikkoja työnantajan osoittamalle kesälomalle? Kyllä kuluu. Perussääntönä on, että työnantajan on osoitettava kesälomakaudelle työntekijälle, myös osa-aikaeläkkeellä työskentelevälle, neljän viikon vapaa, ellei perusteet lain poikkeussääntöihin riitä. Osa-aikaeläkkeellä olevan vuosiloman antamiseen ja vuosiloman jakamiseen sovelletaan samoja vuosilomalain säännöksiä, kuin muidenkin osaaikaisten työntekijöiden vuosilomaa annettaessa, joko 24 tai 30 lomapäivää. Lomapäivien määrä ja lomapalkka lasketaan eri säännösten mukaan, jolloin on huomioitavaa, että vuosilomapalkka ei ole osa-aikaeläkkeellä neljän tai viiden viikon palkka, vaan lomapalkka on laskettu lomakertymävuoden ansioiden tai kuukausipalkan mukaan. Turvallisuutta yhteistyöllä tilaisuudet syksyllä 2024 Tilaisuuksiin lähetetään sähköpostikutsu työpaikkojen työsuojeluvaltuutetuille. Myös työnantajan edustajat ovat tervetulleita. Maksuttomien tilaisuuksien tavoitteena on kehittää työsuojelun yhteistoimintaa. Luvassa asiantuntijaluentoja ja yhdessä tekemistä. Lahti 19.9. | Helsinki 25.9. | Turku 1.10. | Tampere 8.10. www.teollisuusliitto.?/turvallisuutta-yhteistyolla Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 37 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 37 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03
38 Tekijä 6/2024 Haasteita takana ja edessä Teollisuusliiton vuotta 2023 värittivät liittokokous, eduskuntavaalit ja kamppailu maahan valitun oikeistohallituksen toimia vastaan. Valtuuston kevätkokouksessa katseet kääntyivät jo ensi syksyn sopimusneuvotteluihin. T eollisuusliiton valtuusto hyväksyi kevätkokouksessaan 29.–30.5. vuoden 2023 vuosikertomuksen. Vuosi oli Suomessa taloudellisesti haastava, sillä maan bruttokansantuote laski 0,5 prosenttia, inflaatio ja korot nousivat, mitkä vaikuttivat erityisesti rakentamiseen ja teollisuuteen. Historiallinen hetki Teollisuusliitolle oli ensimmäiset liittokokousvaalit, jotka järjestettiin maaliskuussa. Äänestysaktiivisuus nousi 43,2 prosenttiin. Toukokuussa Tampereella pidettiin liittokokous, jossa hyväksyttiin uusi strategia ja päivitettiin säännöt. Liiton puheenjohtajana valittiin jatkamaan Riku Aalto ja varapuheenjohtajana Turja Lehtonen. Huhtikuun eduskuntavaaleissa liitto kampanjoi Käsi pois mun taskusta -kampanjalla ja pyrki aktivoimaan jäseniään äänestämään. Vaalien jälkeen muodostettu oikeistohallitus aiheutti uuden haasteen TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN, ANTTI HYVÄRINEN JA TIIA KYYNÄRÄINEN KUVAT TUUKKA RANTALA ay-liikkeelle. Teollisuusliitto vastusti hallitusohjelman työelämäheikennyksiä järjestäen muun muassa useita mielenilmauksia. Teollisuusliitto jatkoi työmarkkinatoimintansa kehittämistä, painottaen yleissitovuuden turvaamista, luottamushenkilöiden aseman vahvistamista ja neuvottelutoiminnan kehittämistä. Yleissitovien työehtosopimusten merkitys korostui liiton työmarkkinatoiminnassa. Järjestöllinen vahvuus säilyi liiton toiminnan keskiössä, ja liitto jatkoi kampanjoita parantaakseen järjestöllistä tilaa erityisesti yli 50 työntekijän työpaikoilla. Valtuuston kevätkokous vahvisti vuoden 2023 tilinpäätöksen, joka osoitti 16,2 miljoonan euron ylijäämän. Varsinaisen toiminnan ja varainhankinnan jälkeinen kulujäämä oli –29,3 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli lähes 697 miljoonaa euroa. 21 ammattiosastoa teki valtuustolle yhteensä 44 esitystä, joihin valtuusto antoi vastaukset esitykset tehneille osastoille. Valtuuston jäsenet Jaana Järvinen ja Teija Salow uskovat, että syksyn neuvottelukierroksesta tulee hankala. VALTUUSTO Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 38 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 38 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03
6/2024 Tekijä 39 LIITOSSA YHTEISKUNTAVAIKUTTAMISEN MERKITYS KASVANUT Valtuuston kevätkokouksen yleiskeskustelussa käsiteltiin laajasti ajankohtaisia asioita kuten Painava syy -kampanjaa, EU-vaaleja ja syksyn työehtosopimusneuvotteluita. Viime syksynä alkanut Painava syy -kampanja oli liiton vastaus hallituksen leikkauspolitiikkaan ja työelämän heikennyksiin. Kampanja huipentui keväällä neljän viikon poliittiseen lakkoon, joka pysäytti keskeisiä teollisuuslaitoksia ja satamia. Valtuuston jäsenet pohtivat kampanjan onnistumisia ja epäonnistumisia. Joonas Klimoff korosti työntekijöiden taistelutahtoa, kun taas Virva-Mari Rask totesi, että lakkotoimet olisi pitänyt aloittaa nopeammin. Miia Penttilän mukaan kampanja lisäsi palkansaajien tietoisuutta, ja Jouni Jussinniemi vaati lakko-oikeuden rajoitusten testaamista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Valtuustossa painotettiin, että yhteiskuntavaikuttamisen rooli on entistä isompi jäsenten edunvalvonnassa. Juha Manni vaati kovempia vastatoimia hallituksen esityksiin, ja Jari Haaparanta muistutti vaalitulosten merkityksestä edunvalvonnassa. Liiton hallituksen jäsen Paavo Niskanen korosti, että seuraaviin eduskuntavaaleihin on valmistauduttava hyvin, jotta nykyisen hallituksen harjoittaman politiikan kaltainen synkkä kausi ei toistuisi. Puheenvuoroissa korostettiin myös järjestämistoiminnan tärkeyttä. Einari Grönberg totesi, että vahvin ase ovat aktiiviset jäsenet, ja Soile Suomi painotti nuorten sitouttamista liiton toimintaan. Hallituksen jäsen Esa Lehtilä puolestaan totesi, että politiikka ja yhteiskuntakeskustelu ovat palanneet työpaikoille, mikä on tärkeää jatkossakin. Valtuustossa korostettiin EU-vaalien merkitystä. Juha Hassel muistutti, että työntekijöiden turva tulee myös EU:sta, ja varoitti oikeiston ja laitaoikeiston mahdollisesta yhteistyöstä EU-tasolla. Aimo Lahtinen toivoi, että moni kävisi äänestämässä, jotta EU jatkaisi työntekijämyönteistä linjaa. Syksyn työehtosopimusneuvottelut herättivät keskustelua. Nina Päivärinta korosti palkankorotusten painetta, ja Ville Kivimäki puhui työttömyysturvan heikennysten kompensoinnista. Jouni Lämpsä ja Paavo Niskanen nostattivat taistelutahtoa, ja valtuuston puheenjohtaja Arto Liikanen totesi, että sopimus on ensisijainen tavoite, mutta tarvittaessa käytetään kaikki voima neuvottelujen tukemiseksi. HAASTAVA NEUVOTTELUKIERROS TULOSSA Valtuuston jäsenet ennakoivat haastavaa neuvottelukierrosta, jossa painopisteinä ovat elinkustannusten nousua kattavat palkankorotukset ja työehtojen parantaminen. Tekijän haastattelussa valtuuston jäsen Jani Sillanpää teknologiateollisuudesta korostaa, että kentällä on huolta hallituksen esityksistä ja jo voimaan tulleista muutoksista. – Syksy näyttää, mitä sieltä vielä tulee, Sillanpää toteaa. Hänen mukaansa taistelussa on kyse isoista asioista, jotka vaikuttavat merkittävästi työntekijöiden elämään. Jaana Järvinen puutuotesektorilta nosti esiin paikallisen sopimisen haasteet ja palkkaratkaisujen tärkeyden. Hänen mielestään on erittäin tärkeää, että ainakin palkkaratkaisut olisivat sellaisia, että työntekijät pystyvät palkallaan elämään. – Monet työntekijät ovat siinä loukussa, että heidän palkkansa on juuri sen verran, että Kelasta he eivät avustusta saa, Järvinen muistuttaa. Teija Salow kemianteollisuudesta kertoi jäsenistössä olevan epätietoisuutta hallituksen tekemien muutosten vaikutuksista. – Välttämättä kaikilla ei ole vielä käsitystä, mitkä näistä hallituksen muutoksista vaikuttavat omaan elämään ennen kuin kalikka todella kalahtaa omaan nilkkaan, Salow kuvailee jäsenten ajatuksia. ? + LUE LISÄÄ koko raportti valtuuston päätöksistä: www.teollisuusliitto.fi/ajankohtaista Pidemmät jutut valtuuston keskustelusta ja valtuuston jäsenten haastattelusta: www.tekijalehti.fi/liitossa Teollisuusliiton valtuuston kevätkokous pidettiin 29.–30.5. Vantaalla. Kokous muun muassa hyväksyi liiton vuosikertomuksen ja vahvisti tilinpäätöksen vuodelle 2023. >> Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 39 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 39 11.6.2024 14.42 11.6.2024 14.42
40 Tekijä 6/2024 Teollisuusliiton Hermes -sovellus on uusittu T eollisuusliiton Hermes -sovelluksen uudistunut versio julkaistiin 21.5., minkä jälkeen sovellus palvelee noin kahta kolmasosaa liiton sopimusaloilla työskentelevistä. Uudistuneessa sovelluksessa kielivalikoima on laajentunut viidestä yhdeksään. Samalla sovellukseen on tuotu aiempien maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, metsäalan ja taimitarha-alan lisäksi Teollisuusliiton jäsenmäärältään suurin toimiala, teknologiateollisuus. Teollisuusliiton Hermes -sovelluksessa on ajantasaista tietoa Suomessa työskentelystä ja elämisestä. Työntekijöille ja työnantajille suunnatusta sovelluksesta voi tarkistaa esimerkiksi palkkaa, työaikaa tai vapaita koskevat määräykset. – Oikea ja ajantasainen tieto on jokaisen työntekijän perusoikeus. Teollisuusliiton Hermes -sovellus tukee suomalaisen työelämän monimuotoisuutta lisäämällä tietoa työehdoista useilla kielillä. Samalla se tasavertaistaa työntekijöiden ja työnantajien toimintaa työpaikoilla, kun tietoa jaetaan yhä laajemmin kaikille työntekijöille. On kaikkien etu, että jokainen toimija tuntee lainsäädännön ja työehtosopimukset, sanoo Teollisuusliiton ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikön päällikkö Riikka Vasama. KANSSAKÄYMINEN HELPOTTUU Monikielinen sovellus helpottaa kanssakäymistä työpaikoilla erityisesti silloin, kun työntekijä ja työnantaja puhuvat eri kieltä. Sovellus toimii seuraavilla kielillä: suomi, ruotsi, englanti, ukraina, venäjä, puola, viro, romania ja vietnam. Teollisuusliiton verkkosivut on samalla laajennettu näille yhdeksälle kielelle. – Teollisuusliiton Hermeksen vahvuus on selkeäkielisyys. Työehtosopimusten joskus vaikeatkin muotoilut kerrotaan yleisesti ymmärrettävällä tavalla. Työ on vasta alussa, mutta sovelluksen mahdollisuudet ovat merkittävät, sanoo teknologiateollisuuden sopimusja talousasiantuntija Jukka Saviluoto Teollisuusliitosta. Alkujaan sovellus kehitettiin ulkomaalaisten kausityöntekijöiden ja näiden työnantajien käyttöön. Vuonna 2022 osana TYÖ2030ohjelmaa kehitetty maaja metsätalousaloilla pilotoitu sovellus toteutettiin yhteistyössä muun muassa työnantajaliittojen, maahanmuuttajayhdistysten ja viranomaisten kanssa. Sovellus siirtyi hankkeen valmistuttua pysyvään käyttöön Teollisuusliittoon. UNIIKKI INNOVAATIO Teollisuusliiton Hermes -sovelluksen keskeiset sisällöt avautuvat ilman mobiiliyhteyttä. Sovellus toimii ulkoisia linkkejä lukuun ottamatta myös paikoissa, joissa ei ole verkkoyhteyttä. Sovellus on käyttäjälle maksuton. Sovellus ei kerää käyttäjästä mitään henkilötietoja ja sen käyttö tapahtuu nimettömänä. Sovellus löytyy kaikista yleisimmistä sovelluskaupoista. – Teollisuusliiton Hermes on uniikki työelämän innovaatio. Tuntemalla omat oikeutensa työntekijöiden on mahdollista lisätä työhyvinvointiaan, saada oikeudenmukaista palkkaa ja sitä kautta rakentaa kaikille meille entistä vahvempaa hyvinvointivaltiota, Vasama toteaa. ? Sovellus tarjoaa ajantasaista tietoa yhdeksällä kielellä Suomessa työskentelystä ja elämisestä sekä työntekijöille että työnantajille. A N TT I H YV Ä RI N EN Henri von Adlerkrone, Riikka Vasama ja Jukka Saviluoto suunnittelivat maaliskuussa 2023 Hermes-sovelluksen uudistusta. EDUNVALVONTA Koonnut Antti Hyvärinen + LUE LISÄÄ ja lataa sovellus: www.teollisuusliitto.fi/hermes Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 40 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 40 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03
6/2024 Tekijä 41 LIITOSSA ILO kehotti neuvottelemaan, hallitus kiirehti lakkolakeja LAKKO-OIKEUS YK:n alainen kansainvälinen työjärjestö ILO lähestyi huhtikuussa työministeri Arto Satosta (kok) kirjeellä, jossa ILO kehottaa OrponPurran hallitusta vielä neuvottelemaan lakko-oikeuden rajoituksista työntekijäja työnantajajärjestöjen kanssa. Neuvottelujen sijaan oikeistohallitus vei lakkolait voimaan nopeutetulla tahdilla. Työntekijöiden lakko-oikeutta rajoittavat lait tulivat voimaan 18. toukokuuta. Aiempien tietojen mukaan lakimuutos oli tulossa voimaan heinäkuussa. – Jos hallitusta ja hallituspuolueiden edustajia kiinnostaisi Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet, ILO:n kirjelmä olisi aiheuttanut vähintään aikalisän ottamisen lakko-oikeuden rajoittamiseen liittyen, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto liiton tiedotteessa. Lakimuutos muun muassa rajaa poliittiset lakot 24 tunnin mittaisiksi, korottaa lakkosakkoja ja rajoittaa myötätuntolakkoja. – Lakko-oikeuden rajoittaminen heikentää pysyvästi työntekijöiden mahdollisuuksia parantaa työehtojaan ja palkkaustaan. Muutosten myötä työntekijöiden on myös entistä vaikeampi puolustaa etujaan ja vastustaa työnantajan yksipuolista sanelua, Aalto sanoo. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/elinkeinoelama-erityissuojeluksessa Teollisuuden tilanne alkaa kirkastua TUTKIMUS Talouden ja teollisuuden tilanne alkaa kirkastua tänä vuonna, kertoo Teollisuusliiton tutkimusyksikön tuottama Talouden ja työllisyyden näkymät -julkaisu. – Oma näkemykseni on, että ainakin teollisuuden osalta kasvu on jo alkanut ja kesällä vauhti vain kiihtyy, ennakoi Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund liiton tiedotteessa. Kesän suhdannekäänteestä huolimatta heikosti sujunut alkuvuosi vetää koko vuoden talouskasvun nollan tuntumaan. Ennustelaitosten talousennusteet keikkuvat nollan molemmin puolin. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ uudet-tilaukset Metsäalalle työehtosopimus TYÖEHDOT Teollisuusliiton hallitus sekä Yksityismetsätalouden Työnantajien, Maaseudun Työnantajaliiton, Metsähallituksen ja Metsäpalvelutyönantajien hallinnot ovat hyväksyneet metsäalan työehtosopimuksen neuvottelutuloksen. Työehtosopimuksen on voimassa 1.2.2024–31.1.2026. Sopimus korotti toukokuun alussa tuntipalkkoja palkkaryhmästä riippuen 36–52 senttiä. Vuoden 2025 palkkaratkaisusta neuvotellaan erikseen 31.1.2025 mennessä. Mikäli sopimukseen ei päästä, on sopimus irtisanottavissa ilman irtisanomisaikaa. Työehtosopimukset: www.teollisuusliitto.fi/ tyoehtosopimukset Kynnys vientimallineuvotteluihin noussut TYÖMARKKINAT SAK:n hallitus totesi toukokuussa, että kynnys on noussut vientimallineuvotteluihin osallistumiseen. Maan hallitus on patistanut työmarkkinajärjestöjä neuvottelemaan mallista, jossa vientialat linjaisivat yleistä palkankorotusten suuruutta. Hallitus on myös uhannut viedä vientimallia eteenpäin lainsäädännöllä, jos järjestöt eivät neuvottele mallista. – Muutokset työrauhalainsäädäntöön vain nostivat kynnystä osallistua, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta keskusjärjestön tiedotteessa. Orpon-Purran hallitus ajaa paikallisen sopimisen laajentamista järjestäytymättömiin yrityksiin. Työntekijäpuolen kanta on, että hallituksen suunnittelema paikallinen sopiminen rapistaa työehtosopimusten yleissitovuutta ja mahdollistaa erityisesti ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön. – Odotukset paikallisen sopimisen kokonaisuuteen ovat kasvaneet. Siellä pitää tosissaan huomioida työntekijöitä edustavien järjestöjen kannat. Muutoin vientimallineuvotteluihin ei taideta päästä, Eloranta toteaa. Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 41 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 41 11.6.2024 15.07 11.6.2024 15.07
42 Tekijä 6/2024 TAPAHTUMA Huvia ja herättelyä perhepäivässä Teollisuusliiton perhepäivä Alahärmässä sai paikalle liiton jäseniä runsain joukoin. Huvipuisto Power Parkissa kaikilla riitti hauskaa, mutta työelämäkin puhutti. T eollisuusliiton Me olemme liitto -perhepäivä kokosi toukokuun lopun pilvipoutaisena mutta mukavan lämpimänä lauantaipäivänä Kauhavan Alahärmän Power Park -huvipuistoon porukkaa sankoin joukoin eri puolilta Pohjanmaata ja Pohjois-Suomea. Teollisuusliiton Pohjanmaan toiminta-alueen aluepäällikön Erno Välimäen mukaan tapahtuma saatiin myytyä miltei loppuun. Liiton jäsenet pääsivät perheineen huvipuistoon puolet normaalihintaa halvemmalla. – Saimme myytyä lippuja miltei 2 500 teollisuusliittolaiselle, kertoi Välimäki liiton paikalle pystyttämällä infopisteellä. Kojun katoksen alla lapsille ilmaiseksi jaettuja ilmapalloja kaasupullolla täytellyt Teollisuusliiton aluetoimitsija Pia Yli-Heikkuri, hänkin Vaasasta, omasi kokemusta vastaavasta jo vapputorilta, jolloin tuli jaetuksi seitsemänsataa palloa. Pussissa olleista 500 pallosta oli Alahärmässä huvennut hetkessä jo puolet. PERHEPÄIVÄ TOI SELVÄÄ SÄÄSTÖÄ Takaisin maankamaralle laskeutui karusellin kieputuksesta yhdessä poikiensa Miikan ja Miron kanssa Lasse Lemmetti. Lemmetti oli tullut paikalle Uudestakaarlepyystä yhdessä puolisonsa Jonna Lemmetin kanssa. Jonna odotteli kolmikkoa laitteen vierellä yhdessä perheen kuopuksen, Liam-pojan kanssa. Lasse työskentelee Caverion Industrian leivissä UPM:n Pietarsaaren sellutehtaan huoltotöissä. – On mukavaa, että tällaisia päiviä järjestetään. Saa jotain vastinetta rahoilleen. Kun rannekkeet sai puolta halvemmalla, on se selvää säästöä, Lasse TEKSTI JARI HAKALA KUVAT JOHANNES TERVO Lemmetti kertoi. Hän piti kaikesta mukavimpana sitä, että lapset pääsivät pitämään hauskaa. Lemmetit olivat liiton perhepäivässä toista kertaa. Pari vuotta takaperin käytiin vastaavassa ja silloinkin Alahärmässä. – Mukava päivä ja paljon näkee tuttuja. Vaimon sukulaisia on paljon Härmästä, ja moneen jo törmättiinkin, Lasse Lemmetti tiivisti päivän antimet. Lemmetti ehti olla mukana myös kevään lakoissa. Hänen mukaansa ne eivät muuttaneet mitään. "KOVIA TOIMIA TARVITAAN" Täysin vastakkaisilla linjoilla lakkoilusta oli puolestaan perävaunuvalmistaja Tyllis Oy:llä Kokkolassa töissä oleva Mats Borgmästars. Hän oli tullut Alahärmään yhdessä pikkuveljensä Hansin kanssa. Kummatkin asuvat Pietarsaaressa. – Ei hallituksen leikkaukset oikein hyviä ole. Itse en lakoissa ollut mukana, mutta kyllä ne hyviä ovat. Kovia toimia tarvitaan. Ehkä se vähän herättää hallitusta, Mats Borgmästars kertoi. Iistä Pohjois-Pohjanmaalta olivat Power Parkiin tulleet puolestaan Ismo ja Sanna Heinonen tyttärensä Ellan kanssa . Myös pari jo hieman vanhempaan ikään ehtinyttä poikaa Aleksi ja Niko olivat matkassa. He kirmasivat laitteissa omin nokkinensa. Alahärmässä perhe vietti koko viikonlopun. Matkassa oli mukana asuntovaunu. Teollisuusliittoon kuuluva Ismo Heinonen työskentelee hitsaajana sairaalalaitteita valmistavalla Lojer Oy:llä Kempeleellä. – Huvipuistoon tultiin heti yhdeltätoista. Juuri oltiin maailmanpyörässä ja tarkoitus on vain pitää hauskaa ja viettää vapaa-aikaa, Heinonen kertoi. Politiikkaa Ismo Heinonen ei liiemmälti seuraa, vaan hänelle riittää se, että töitä piisaa. Ja tähän asti niitä onkin hänen mukaansa ollut kiitettävästi. Töitä on riittänyt. Se on pääasia. Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 42 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 42 11.6.2024 14.04 11.6.2024 14.04
6/2024 Tekijä 43 LIITOSSA Myös muista maista kotoisin olevia teollisuusliittolaisia oli paikalla. Yksi heistä oli Adis Sabic. Hän on kotoisin Bosnia-Hertsegovinasta. Vaasassa asuva ja paikkakunnan ammattikorkeakoulussa insinööriksi opiskeleva Sabic tuli paikalle poikansa, 4-vuotiaan Rorin kanssa. Vaasan Wärtsilässä Sabic tekee työtä osa-aikaisena. – Ensimmäinen työpaikkani Suomessa oli kasvihuoneella. Se oli matalapalkkaista ja työolojen kanssa oli niin ja näin. Wärtsilässä on aivan toisenlaista. Reilun puolen päivän aikaan portista asteli venäläinen Daniil Ilchenko yhdessä tyttöystävänsä Roosa Haapalan kanssa. He asuvat Vimpelissä. Ilchenko tekee työtä kotipaikkakunnalla Tikli Group Oy:llä, joka valmistaa rakennustarvikkeita alumiinista. Suomessa Ilchenko on asunut viisi vuotta. – On mielenkiintoista katsoa, minkälainen tämä paikka on, koska käynti on minulle ensimmäinen. Voi mennä mihin tahansa laitteeseen, kunhan se vain ei ole liian korkea, Ilchenko kertoi. ? Uusikaarlepyyläiset Lasse ja Jonna Lemmetti ovat vierailleet lapsineen Power Parkissa useamman kerran. Liiton perhepäivällä oli erityinen merkitys muun muassa siksi, että sisään pääsi puolta halvemmalla. Kuvassa myös pojat Miro (keltainen paita) ja Miika. Vaunuissa kuopus Liam. Adic Sabic tuli Power Parkin perhepäivään yhdessä poikansa Rorin kanssa. Suomessa bosnialaissyntyinen Adis on asunut kymmenen vuotta. Tikli Groupilla Vimpelissä työssä oleva Daniil Ilchenko kävi hakemassa tuntumaa huvipuistoon yhdessä tyttöystävänsä Roosa Haapalan kanssa ensimmäistä kertaa. Tunnelmat portista tullessa olivat hilpeän odottavat. Veljekset kuin ilvekset. Mats (vas.) ja Hans Borgmästars kävivät Alahärmässä yhdessä. Kokkolassa työssä käyvä ja Pietarsaaressa asuva Mats on käärmeisssään hallituksen toimista. Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 43 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 43 11.6.2024 15.08 11.6.2024 15.08
44 Tekijä 6/2024 ”Yhdessä ollaan vahvempia” TOMI IKÄVALKO Väylänhoitaja, Alltime infrapalvelut Oy ”Syksyn 2022 työsuojelun jatkokurssilta syntyi tiivis ja edelleen aktiivisesti yhteyttä pitävä ryhmä. Juuri vietimme viikonlopun Mäntyharjulla. Suunnitteilla on jo seuraava tapaaminen. Kaiken ei tarvitse pyöriä aina työn ympärillä, vaan myös vapaamuotoisuus on iso osa yhteisöllisyyden vahvistamista. Murikan kahden viikon kurssilla ryhmäytyy hyvin. Edelleenkin käymme WhatsAppissa keskusteluja, jaamme tietoa ja haemme oppia toisiltamme. Tällaiselta kurssilta ja sen tiiviiltä ryhmältä saa yhteisöllisyyden tunteen. Tietää, ettei ole luottamustoimensa kanssa yksin, vaan voi puntaroida asioita muiden kanssa. Kun ryhmä muodostuu eri yritysten ja jopa eri liittojen ihmisistä, saa näkemyksiä eri kanteilta ja voi vertailla omaan tilanteeseensa. Verkostoituminen on erittäin tärkeää. Toki ryhmän henkilökemiat vaikuttavat ryhmäytymiseen ja iso merkitys oli myös opettajallamme Pentti Hartikaisella. Ryhmäytymisessä erityisen tärkeää on avoimuus ja asioiden jakaminen. On myös arvostettava toisia, vaikka he toimisivat eri tavalla. Yhdessä olemme vahvempia.” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Liitto kouluttaa #ajatuspaja – Tervetuloa teollisuusliittoon uusille jäsenille Tutustutaan liiton toimintaan sekä jäsenten etuihin ja mahdollisuuksiin toimia liitossa. Päivät sisältävät tietoiskuja, yhdessä tekemistä sekä verkostoitumista. 7.–8.9. Etelä-Suomi (Lappeenranta) 21.–22.9. Lounais-Suomi (Rauma) ja Pohjanmaa (Kurikka) 21–22.9 #tankesmedjan – Välkommen med i facket! (Vasa). Kursen är på svenska. 5.–6.10. Itä-Suomi (Rantasalmi) ja Pohjois-Suomi (Kajaani) 12.–13.10. Uusimaa (Espoo) ja Sisä-Suomi (Tampere) 12.–13.10. #thoughtworkshop – Welcome to Industrial Union (Espoo). Training is in English. Koulutustoiminnan laivaseminaari 28.9. Turku Syksyn seminaarissa käsitellään ammattiosastokoulutuksen ajankohtaisia aiheita. Murikan kursseja syyskuussa 9.–13.9. Työsuojelun peruskurssi 9.–11.9. Kemialliset tekijät työpaikalla – työsuojelun täydennyskurssi 9.–13.9. Luottamusmiesten peruskurssi 16.–20.9. Työsuojelun jatkokurssi 1. vko 16.–18.9. Kassavirtaa ja kannattavuutta – yritystaloutta pelaten 16.–18.9. Toimiva kokous 30.9.–2.10. Teknisen huollon ja kunnossapidon täydennyskurssi 30.9.–2.10. Union news – training for foreign language members Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Vesa Laitinen, Harri Lonka, Emmi Rautiainen, Heidi Takalo, Tomi Ikävalko, Samuli Puustinen, Salla Hyvärinen ja Petri Kinnunen. Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 44 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 44 11.6.2024 14.04 11.6.2024 14.04
6/2024 Tekijä 45 MAAILMA IM A G O IM A G ES ST O CK / LE H TI KU VA Politiikkaa lakoista vai poliittisia lakkoja? POLIITTISET LAKOT Perusasia koko maailman mitassa on selvä: mitä autoritaarisempi, uskonnollisesti ahdasmielisempi tai oikeistolaisempi johto maalla on, sitä herkemmin se haluaa rajoittaa lakko-oikeutta. Tätä oikeutta vastaan ovat liittoutuneet pyhään ajojahtiin niin SaudiArabian kuningasperhe, Kiinan kommunistinen puolue kuin Yhdysvaltain republikaanitkin. Ja Suomen oikeistohallitus seuraa perässä. Lakko-oikeus on tunnustettu Suomenkin ratifioimissa kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksissa 87 ja 98 sekä Euroopan unionin perussopimuksen artiklassa 28. Käytännössä lakko-oikeutta rajoitetaan maailmalla monin tavoin, kielloista pikkutarkkaan säätelyyn. Orpon-Purran hallitus ajoi toukokuussa läpi eduskunnassa poliittisten lakkojen rajoittamisen. Työja elinkeinoministeriö selvitti perustuslakivaliokunnalle, kuinka paljon tällaisia on Suomessa ollut. Tulos oli, että "lähes kaikki" poliittiset lakot liittyivät Sipilän hallituksen työelämäheikennysten vastustamiseen 2018. Moni muukin hallitus toimii maailmalla näin. Ne rajoittavat erityisesti lakkoja, joilla protestoidaan niiden työelämään liittyviä heikennyksiä vastaan. EU-parlamentin perussopimus-, työjärjestysja toimielinasioiden valiokunta julkaisi tammikuussa 2024 selvityksen poliittista lakoista unionissa. Selvitys huomautti oleellisesta erosta. "Poliittiset lakot" liittyvät työntekijöiden etujen puolustamiseen, "puhtaasti poliittiset lakot" esimerkiksi hallituksen yleiseen vastustamiseen. Puhtaasti poliittisia lakkoja rajoitetaankin monissa maissa. Työntekijöitä puolustavat poliittiset lakot sen sijaan ovat yleensä sallittuja tai lievästi säänneltyjä. Ne on kielletty vain viidessä EU-maassa, kuten Romania ja Bulgaria. Suomen hallitus niputti erityyppiset lakot surutta yhteen ja rajoittaa kaikkia lakkoja, joiden tarkoitus on vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Tämä ei vastaa tapaa, jolla EU-maissa useimmiten toimitaan, Putinin Venäjällä kylläkin. ? Koonnut Heikki Jokinen Tesla lennättää rikkureita Ruotsiin RUOTSI Lokakuusta 2023 jatkunut Tesla-autojen korjaamoiden lakko Ruotsissa saa yhä uusia käänteitä. Työehtosopimuksesta kieltäytyvä yhtiö alkoi helmikuussa lennättää rikkureita maahan, myös Suomesta. Dagens Arbete -lehti laski toukokuussa ainakin 41 tällaista tapausta. Tiedot perustuvat yhtiön viranomaisille lähetetyistä työntekijöistä tekemiin ilmoituksiin. EUsäädökset sallivat tällaiset lyhytaikaiset työkeikat toiseen maahan. Lehti tunnisti 20 kaikkiaan 24 rikkurista. He tulivat 14 maasta. Yksi niistä on Suomi. Rikkureiden some-päivityksistä näkyy, että Tesla esimerkiksi kustansi portugalilaisen rikkurin neljäksi päiväksi Malmöhön. Prosentit ropisevat ITÄVALTA Teollisuuden ProGe-liitto on solminut kevään neuvottelukierroksella useita asialliset palkankorotukset takaavia työehtosopimuksia. Ne on mitoitettu inflaatiota korkeammiksi ja ovat vuoden mittaisia. Lasiteollisuuden palkkataulukkoa nostetaan kesäkuusta 6,5 prosentilla. Tekstiiliteollisuuden korotusprosentti oli huhtikuun alusta 7,1. Lisäksi maksetaan 300 euron erillinen korvaus. Elektroniikkateollisuuden työntekijät saivat toukokuusta 7,5 prosentin korotuksen. Jo aiemmin oli sovittu metsäja maatalouden 7,9 prosentin korotuksista helmikuusta alkaen. Teollisuuden vuokratyöläisille tuli tammikuusta 8,5 prosenttia palkanlisää. Kemian teollisuuden 50 000 työntekijän sopimus oli vielä kesäkuun alussa solmimatta. LIITOSSA Italialaisen metallityöntekijöiden liiton FIOM:n jäsenet osoittivat mieltään Fiatin Mirafiorin tehtaan autotuotannon uudelleenkäynnistämisen puolesta Torinossa tämän vuoden huhtikuussa. ”Yhdessä ollaan vahvempia” TOMI IKÄVALKO Väylänhoitaja, Alltime infrapalvelut Oy ”Syksyn 2022 työsuojelun jatkokurssilta syntyi tiivis ja edelleen aktiivisesti yhteyttä pitävä ryhmä. Juuri vietimme viikonlopun Mäntyharjulla. Suunnitteilla on jo seuraava tapaaminen. Kaiken ei tarvitse pyöriä aina työn ympärillä, vaan myös vapaamuotoisuus on iso osa yhteisöllisyyden vahvistamista. Murikan kahden viikon kurssilla ryhmäytyy hyvin. Edelleenkin käymme WhatsAppissa keskusteluja, jaamme tietoa ja haemme oppia toisiltamme. Tällaiselta kurssilta ja sen tiiviiltä ryhmältä saa yhteisöllisyyden tunteen. Tietää, ettei ole luottamustoimensa kanssa yksin, vaan voi puntaroida asioita muiden kanssa. Kun ryhmä muodostuu eri yritysten ja jopa eri liittojen ihmisistä, saa näkemyksiä eri kanteilta ja voi vertailla omaan tilanteeseensa. Verkostoituminen on erittäin tärkeää. Toki ryhmän henkilökemiat vaikuttavat ryhmäytymiseen ja iso merkitys oli myös opettajallamme Pentti Hartikaisella. Ryhmäytymisessä erityisen tärkeää on avoimuus ja asioiden jakaminen. On myös arvostettava toisia, vaikka he toimisivat eri tavalla. Yhdessä olemme vahvempia.” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Liitto kouluttaa #ajatuspaja – Tervetuloa teollisuusliittoon uusille jäsenille Tutustutaan liiton toimintaan sekä jäsenten etuihin ja mahdollisuuksiin toimia liitossa. Päivät sisältävät tietoiskuja, yhdessä tekemistä sekä verkostoitumista. 7.–8.9. Etelä-Suomi (Lappeenranta) 21.–22.9. Lounais-Suomi (Rauma) ja Pohjanmaa (Kurikka) 21–22.9 #tankesmedjan – Välkommen med i facket! (Vasa). Kursen är på svenska. 5.–6.10. Itä-Suomi (Rantasalmi) ja Pohjois-Suomi (Kajaani) 12.–13.10. Uusimaa (Espoo) ja Sisä-Suomi (Tampere) 12.–13.10. #thoughtworkshop – Welcome to Industrial Union (Espoo). Training is in English. Koulutustoiminnan laivaseminaari 28.9. Turku Syksyn seminaarissa käsitellään ammattiosastokoulutuksen ajankohtaisia aiheita. Murikan kursseja syyskuussa 9.–13.9. Työsuojelun peruskurssi 9.–11.9. Kemialliset tekijät työpaikalla – työsuojelun täydennyskurssi 9.–13.9. Luottamusmiesten peruskurssi 16.–20.9. Työsuojelun jatkokurssi 1. vko 16.–18.9. Kassavirtaa ja kannattavuutta – yritystaloutta pelaten 16.–18.9. Toimiva kokous 30.9.–2.10. Teknisen huollon ja kunnossapidon täydennyskurssi 30.9.–2.10. Union news – training for foreign language members Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Vesa Laitinen, Harri Lonka, Emmi Rautiainen, Heidi Takalo, Tomi Ikävalko, Samuli Puustinen, Salla Hyvärinen ja Petri Kinnunen. Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 45 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 45 11.6.2024 14.04 11.6.2024 14.04
46 Tekijä 6/2024 LYHYET KE M IA N TE O LL IS U U S TERVEYS Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Kemianteollisuus ovat mukana innostamassa kemianteollisuuden ja lähialojen yli 350:tä työpaikkaa ja noin 40 000:ta palkansaajaa mukaan Suomen Olympiakomitean Suomi – toimintakykyinen kansa ja maa -kampanjaan. Liittojen tavoitteena on, että kaikki pysyvät hyvässä henkisessä ja fyysisessä kunnossa töissä ja vapaa-ajalla. Liitot julkaisivat 31. toukokuuta alojen yhteisen #KunnonKemiaavideon arkiliikunnan, hyvän ravinnon ja unen merkityksestä jaksamiselle. Videolla kannustetaan työpaikkoja ja niiden henkilöstöä mukaan #LupausSuomelle-haasteeseen. Liittojen #LupausSuomelle on, että ne jakavat hyväksi koettuja konkreettisia ideoita kemianteollisuudesta ja sen lähialoilta kaikkien työpaikkojen käyttöön ja innostavat alan työpaikkoja ja henkilöstöä toimimaan sen eteen, että henkilöstö olisi toimintakykyinen työuran aikana ja sen jälkeen. Yhteistyö Olympiakomitean kanssa jatkuu muun muassa työpaikoille suunnattuina tietoiskuina. Työpaikkoja ja niiden henkilöstöä varten liitot julkaisivat 31. toukokuuta oppaan, johon on koottu alan luottamushenkilöiltä ja henkilöstöjohdolta hyviä käytäntöjä ja konkreettisia esimerkkejä eri ikäisten työntekijöiden ja toimihenkilöiden työssä jaksamisen edistämiseksi. – On tärkeää etsiä ja jakaa hyviä käytäntöjä, joilla työntekijöiden resilienssiä parannetaan muuttuvassa työelämässä. Resilienssi koostuu yksilön voimavaroista, taidoista ja vahvuuksista, joita ihmistä arvostavalla johtamisella ja työkulttuurilla voi tukea, sanoo Teollisuusliiton kemian sektorin sopimusasiantuntija Mari Tuomaala. Kemian liitot yhdessä liikuntahaasteeseen Katso #KunnonKemiaa-video arkiliikunnan, hyvän ravinnon ja unen merkityksestä jaksamiselle: www.teollisuusliitto.fi/lupaussuomelle LUETUIMMAT TOUKOKUUSSA www.tekijälehti.fi ? Paikallinen sopiminen uhkaa kriisiytyä – "Tästä ei seuraa muuta kuin iso soppa" ? Varaudu kuumuuteen työpaikalla ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? "Suomen EU-jäsenyyshistorian merkittävimmät vaalit työntekijöille" ? ”Kotimaista istuttajaa kannattaa käyttää” – Metsuri lyö kesätyössään jopa 1 500 tainta maahan päivässä KSR:n haku elokuussa APURAHAT Kansan Sivistysrahasto (KSR) tukee työväen ja työväenliikkeen sivistyksellisiä pyrkimyksiä sekä yhteiskunnallisesti painottunutta tutkimusta, taidetta, opiskelua ja kansainvälistä solidaarisuutta edistävää tiedotusja sivistystyötä. Rahaston alaisuudessa toimii oma erillinen Teollisuusliiton rahasto. Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti KSR:n verkkosivujen kautta 1.–31.8. Lue lisää: www.sivistysrahasto.fi/ apuraha Alennusta Työväen Musiikkitapahtumasta JÄSENETU Työväen Musiikkitapahtuma järjestetään Valkeakoskella 25.–28.7. Teollisuusliitto tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna 20 euron lippualennuksen tapahtuman lippuihin. Jotkin ammattiosastot tarjoavat lisäalennuksen. Jäsenyys on todistettava lippua ostettaessa ja ennakkolippua rannekkeeseen vaihdettaessa. Osta liput Tiketin verkkopalvelusta tai numerosta 0600 1 1616 (1,78 € / min. + pvm), puhelinpalvelu ma–la 9–21 ja su 11–19. Lue lisää: www.musarit.fi tekijälehti.f i Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 46 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 46 11.6.2024 14.04 11.6.2024 14.04
6/2024 Tekijä 47 JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA ? Jäsenpalvelun puhelinpalvelu ma–pe 8.30– 12.00. Palvelunumero 020 690 446. ? Luottamusmies, muistathan pyytää kesätyöntekijän jäseneksi. Liittymisen voi tehdä helposti ja nopeasti sähköisesti: www.teollisuusliitto.fi/liity ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti, näin toimien nopeutat etuuksien maksua. Jäädessäsi eläkkeelle lähetä kopio eläkepäätöksestä jäsenpalveluun. ? Vuonna 2024 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. ? Jäsenpalvelun henkilökunta toivottaa lämmintä ja aurinkoista kesää! www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi AJASSA / TYÖSSÄ / LIITOSSA / VAPAALLA 60 opiskelijajäsentä palkittiin OIKAISU Tekijän 5/2024 Lyhyet-palstalla kerrottiin vappuna SAK:n Vuoden duunari -palkinnon saaneista. Teollisuusliittolaisten listasta oli jäänyt pois työnjärjestelijä Kati Rantasalo Hämeestä. Onnea myös Katille! Muista Kesäduunari-info! KESÄTYÖT SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info palvelee elokuun loppuun asti. Maksuton palvelu neuvoo kesätyöntekijöitä työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Palveluun voi ottaa yhteyttä, vaikka ei olisi ammattiliiton jäsen. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi ottaa yhteyttä myös nimettömänä. Ma–pe klo 9–15 Puhelut 0800 179 279 WhatsApp 040 747 1571 www.kesaduunari.fi Kulttuuria rauhan puolesta TAPAHTUMA Kulttuuriviikonloppu järjestetään tänä vuonna 12.–13.10. Murikassa Ukrainan ja rauhan teemalla. Tilaisuus on suunnattu ensisijaisesti työmarkkinoiden käytettävissä oleville jäsenille. Liitto maksaa osallistujien majoituksen ja ruokailut Murikassa sekä matkat julkisen liikenteen taksojen mukaan. Mukaan mahtuu 80 osallistujaa ja yhdestä ammattiosastosta voi osallistua 2–4 henkilöä. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Sitova ilmoittautuminen aukeaa 14.8. Ilmoittaudu 26.9. mennessä: www.teollisuusliitto.fi/ kulttuuriviikonloppu STIPENDI Teollisuusliiton kevään 2024 stipendin saajat on valittu. 500 euron arvoinen stipendi jaettiin tänä keväänä 60 opiskelijajäsenelle. Teollisuusliiton stipendillä tuetaan Teollisuusliiton sopimusalojen aktiivisia perustutkinto-opiskelijoita. Edellytys stipendin hakemiselle on Teollisuusliiton opiskelijajäsenyys, joka on maksuton. Teollisuusliiton stipenditoimikunta valitsee stipendisaajiksi pisteytyksellä aktiivisia opiskelijoita, jotka ovat toimineet oma-aloitteisesti esimerkiksi ammattiylpeyden rakentamisessa. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ teollisuusliitonstipendi Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 47 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 47 11.6.2024 14.04 11.6.2024 14.04
48 Tekijä 6/2024 Rusch inför båtsäsongen ”B åtsäsongen börjar komma i gång och då har vi alltid bråttom, men det börjar ju nog redan tidigare på våren, berättar huvudförtroendeman Johnny Söderholm när han hälsar Tekijä välkommen till fabrikshallen. En av fem, eftersom företaget vuxit och byggt ut under den senaste tiden. Efter väldigt goda år för båtbranschen under och strax efter coronapandemin meddelade Båtbranschens centralförbund i våras att takten mattats av en aning i Finland. Nyregistreringarna av båtar minskade med nästan en tredjedel från året innan. I Finland är runt 90 procent av de registrerade båtarna mindre än sju fot. På Botnia Marin tillverkar de anställda motorbåtar av modell Targa, och då rör det sig om större båtar, 23 fot och uppåt. Den största modellen tillfället är en 46 fotare. Dessutom går de allra flesta båtarna på export. – Vi bygger allt själv. Prislappen kan lätt stiga till över en miljon, så visst finns det folk som verkar ha pengar och vet vad de vill ha, säger Söderholm. På motorbåtstillverkaren Botnia Marin i Malax är gasen i botten före semestersäsongen. Båtbranschens uppsving har lugnat sig en aning men här satsar man på tillväxt. TEXT JOHANNES WARIS FOTO CHRISTOFFER BJÖRKLUND Malin Mäkinen och Peter Gästgivar jobbar med inredningen till en av de ”mindre” båtarna, en Targa på 32 fot. >> PÅ JOBBET Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 48 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 48 11.6.2024 14.04 11.6.2024 14.04
6/2024 Tekijä 49 PÅ SVENSKA Peter Gästgivar och Malin Mäkinen håller på med inredningen till en av vad de kallar ”mindre” båtarna, en 32-fotare. – Jag håller på med en så kallad svängskiva som kommer under stolen vid föraren, berättar Gästgivar. Mäkinens väg till båtvarvet har gätt en lite annan väg än för de flesta. – Jag har gått en utbildning i allmogebåtar, men det finns inte så många jobb där. Jag har jobbat lite på museum, men efter coronan var fanns det ganska lite jobb där. Här får man ändå jobba med trä, säger Mäkinen. VALSAFARI OCH TAXIBÅTAR I GRÖNLAND En liten egenhet på listan över exportländerna är Grönland som står för ungefär fem procent. Där finns ett behov av taxibåtar. I den nya hallen står Vi bygger allt själv. Prislappen kan lätt stiga till över en miljon, så visst finns det folk som verkar ha pengar och vet vad de vill ha. >> GRUNDAT 1976 HEMORT Huvudkontor i Malax, produktion i Malax och Nykarleby ÄGARE Familjen Carpelan PERSONAL Drygt 220 anställda i produktion, sammanlagt över 260 OMSÄTTNING 59 miljoner euro (2023) OY BOTNIA MARIN AB ”VIKTIGT ATT GE ÖVER KUNSKAP” Oskar Ström är sedan årsskiftet ny arbetarskyddsfullmäktige på Botnia Marins fabrik i Malax. – Under de tolv åren jag har jobbat här har det inte skett några allvarligare olyckor, om jag kommer rätt ihåg, säger Ström. – Arbetsgivaren stöder nog det vi vill göra inom arbetarskyddet, men det är vi som måste ta initiativet, säger Ström. Våren präglas alltid av mycket jobb då kunderna ska sina båtar inför säsongen. Då höjs tempot på fabriksgolvet. Då ökar också riskerna för olyckor. – Det som kanske blivit vanligare är sjukskrivningar på grund av psykisk ohälsa och att folk tvingas stanna hemma längre perioder, säger Ström. Ström anser att det är viktigt att utbilda sig i sitt förtroendeuppdrag. Han har själv avlagt grundkursen och första fortsättningskursen i arbetarskyddsfrågor på Murikka. I höst väntar den sista delen i kurshelheten. – Det är viktigt att se till att kunskapen går vidare till den som tar över uppdraget. Då är det lättare att komma i gång med arbetet. På varvet i Malax tillverkas omkring 85 båtar per år. De största är 46 fot. ”Vi anställda har blivit fler och båtarna blivit större”, säger finsnickaren Kristian Rönnblad. Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 49 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 49 11.6.2024 14.04 11.6.2024 14.04
50 Tekijä 6/2024 ? 7.9 Kvinnokraft, Härmä Spa Mer information och anmälningar: www.lyyti.in/NaisvoimaaHarma24 ? 21–22.9 #tankesmedjan – Välkommen med i facket!, Vasa ? 26–27.10 Arbetslivets verktygsback, Härmä Spa Anmäl dig via kursanmälningssystemet Telmo: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/ kurssikalenteri KURSER OCH EVENEMANG en så kallad ”grönlandsbåt” som ska genomgå kvalitetskontroll och de sista detaljerna innan det bär av mot kyligare breddgrader. Motormontörerna håller till under däck, samtidigt som finsnickarna ska åtgärda ett litet fel i hyttdörren. Samtidigt håller Alija Kilic på med det sista finliret på däck. Hon tvättar fönster, drar bort små tejpbitar och väntar på semestern som står in för dörren. – Jag ska resa till Biha? till Bosnien och hälsa på mina föräldrar och släktingar, berättar hon. I personalstyrkan på Botnia Marin är 14 nationaliteter representerade för tillfället, berättar Söderholm. På företaget jobbar det av dem som har flera årtionden på nacken, men det finns också anställda som bara trivs ett tag. – En del som tidigare jobbat på byggen har börjat här och då jobbar de ofta med inredningen. Man märker tydligt att det är svårare i byggbranschen nu, säger Söderholm. Huvudförtroendemannen säger att samarbetet med arbetsgivaren fungerar rätt bra och diskussionsläget är gott. Lokala avtal, som varit mycket på tapeten under den senaste tiden, hör till vardagen här. Det handlar till exempel om ett avtal gällande lördagsjobb, där man avtalat lokalt om att lunchrasten inte dras av i lönen utan i stället har man en kaffepaus på 20 minuter. – Man får lite pusha på folk och påminna om att vi har ett avtal om det här med kortare rast på lördagar, säger Söderholm. Blir det mycket båtliv på fritiden då? Huvudförtroendemannens fritid går dock mera i motorcyklarnas och jänkarbilarnas tecken än på fly bridgen till en Targa. ? Arbetarskyddsfullmäktige Oskar Ström (t.v), huvudförtroendeman Johnny Söderholm och Robin Hed anser att lokalt avtalande fungerat rätt bra på Botnia Marin. Sari Yliaho deltog i Industrifackets fullmäktigemöte för första gången. PÅ JOBBET Industrifackets fullmäktige samlades till vårmöte 29–30.5. Läs allt om mötet och en intervju med fullmäktigemedlem Sari Yliaho på www.tekijalehti.fi/svenska. TU U KK A RA N TA LA >> Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 50 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 50 11.6.2024 14.04 11.6.2024 14.04
6/2024 Tekijä 51 PÅ SVENSKA PÅ JOBBET ”Jag har gjort allt förutom jobbat på kontoret ” I mitten av 1970-talet stegade 17-åringen Anita Koski in på fabriken i för att börja jobba. I våras hissade man flaggan för att fira att hon jobbat i 50 år. A nita Koski har jobbat i mer än 50 år i produktionen för samma arbetsgivare, vattenlåstillverkaren Prevex i Nykarleby. Det är något som inte hör till vanligheterna bland anställda idag trots att det från politikerhåll ständigt hörs prat om att man ska jobba mer och högre upp i åldern. – Jag har gjort allt förutom jobbat i kontoret och på enheten i Jakobstad. Det skulle ha tagit för länge att cykla dit, säger nykarlebybon Koski, som dagligen cyklar en kilometer till och från jobbet. Idag håller hon till för det mesta vid monteringen. På Prevex tillverkas årligen 4,4 miljoner vattenlås. En hög arbetsmoral har Koski fått med sig från barndomshemmet. Hennes far jobbade i skogen medan modern arbetade på tvätteri. – Vi gjorde bastukvastar av björkris med mamma och sålde dem vid den allmänna bastun som på den tiden fanns vid kraftverket i Nykarleby, berättar Koski. Vissa modeller av vattenlås är så gott som likadana som för flera tiotals år sedan, men en hel del har också förändrats under åren. Fyra verkställande direktörer har hunnit komma och gå under Koskis tid på Prevex. – Visst var det annorlunda stämning då vi var ett familjeföretag. Vd:n kom varje dag och hälsade på i produktionen. Prevex blev till fullt en del av KWH-koncernen för drygt 20 år sedan. En annan förändring som skett över åren är att det hörs allt fler olika språk på fabriken, då det i mitten av 1970talet talades det närmast svenska på jobbet. Idag har runt hälften av de anställda i produktion utländsk bakgrund. ”VÅRT GÄNG HAR VARIT DET BÄSTA” Den första maj 1974, på arbetets och arbetarnas dag, skrev Anita Koski sig in i facket. Hon har bland annat varit sekreterare för fackavdelningen i 15 år. Femtio år som fackmedlem men några större konflikter har det inte varit. Det har blivit exakt två strejkdagar – och de blev av i vintras i samband med de politiska strejkerna mot regeringens åtgärder mot arbetstagarnas rättigheter. I stället har det varit gott om teaterbesök, resor med arbetskompisar, dans. Men kan jobbet verkligen ha varit roligt hela tiden? Koski måste fundera en stund över svaret. – Ja inte var det alltid så när man var ung roligt att jobba kvällar då det skulle ha varit dans. På den tiden började skiftet klockan 23 och vi var hemma först på lördagsmorgonen. Småningom börjar det ändå bli dags för annat. Efter att man fyllt 68 år samlar man inte pension längre och då har Anita Koski tänkt att det ska bli dags att stämpla ut för sista gången. Då blir det mer tid över för handarbeten, speciellt korsstygn, och trädgården. – För tillfället har jag bara perenner där, men vi får se hur det blir i framtiden. Avslutningsvis måste man ändå ställa frågan. Vad har varit det bästa med jobbet under alla dessa år? – Det bästa med det här jobbet har varit vårt gamla gäng. Det finns några som varit här nästan lika länge som jag, säger Koski. Men bara nästan. ? TEXT JOHANNES WARIS FOTO JOHANNES TERVO Anita Koski är nöjd över att hon fått jobba hela arbetslivet på samma jobb. Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 51 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 51 11.6.2024 14.04 11.6.2024 14.04
Up-to-date information on working and living in Finland Download the Industrial Union app for employees and employers Teollisuusliiton Hermes App! In the app, employees and employers can easily check the terms and conditions of employment of their sector, including wages, working hours and holidays. Switching between languages in the multilingual app makes interaction easier in situations where the employee and employer do not share a language. Essential content in the app is available also without a mobile connection. Reliable, free, no authentication required. Protect your future – join Industrial Union! Industrial Union (Teollisuusliitto) is a trade union that looks after your interests in working life. If you study or work in a sector that is represented by Industrial Union, this union is for you. As a member of Industrial Union, you are protected! The Teollisuusliiton Hermes app is free of charge for all users. The terms and conditions of employment listed in the app are based on sectorspecific collective agreements between Industrial Union and employers’ federations. As a member of Industrial Union, you have access to personal counselling and help on employment-related matters, free training and other benefits. Learn more and join today! D O W N L O A D T H E T E OL L IS U U SL I I TO N H ER M ES AP P The Teollisuusliiton Hermes app includes the following five industries: Rural industries, Horticultural branch, Manual work in forestry, Plant nursery branch and also Technology industry as the latest. In future, we are about to extend the app to cover even more industries. Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 52 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 52 11.6.2024 14.04 11.6.2024 14.04
6/2024 Tekijä 53 IN ENGLISH Hermes speaks nine languages UNION APP Nowadays, multilingual workplaces are becoming more and more prevalent in Finland. This is, of course, reflected in the Industrial Union membership. The union wants to be better able to serve all of its members, and one way to do this is through better multilingual information. At the end of May, the Industrial Union published the app Teollisuusliiton Hermes . It provides updated information about working and living in Finland, for employees and employers. The app can be used to look up information such as rules concerning pay, working hours and holidays. This is an updated version of the previous Hermes app, which came in five languages for those doing seasonal work in the agriculture and forestry sectors. Now, the app – in nine languages – includes the terms of employment for five sectors. It serves two out of three of those working in the union's collective bargaining sectors. As a part of this update, the largest sector of the union, the technology industry, is added to the app. The other sectors covered by the app are agriculture, horticulture, forestry and plant nursery. The languages in the app are Finnish, Swedish, English, Ukrainian, Russian, Polish, Estonian, Romanian and Vietnamese. One of the goals of the app is to use plain language. Collective agreements can be complicated and couched in complex language. In the app, these are explained in a way that is easier to understand. – Access to correct and up-to-date information is a fundamental right of every employee. By providing information about terms of employment in multiple languages, the Teollisuusliiton Hermes app supports the diversity in Finnish working life, says Head of the Foreign Labour Unit, Riikka Vasama, in the union press release. – At the same time, it allows employees and employers to interact on a more equal footing at the workplace by distributing more and more information to all employees. Making sure each and every person is aware of the law and their terms of employment benefits everyone, she adds. ? Free, safe, anonymous + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english Compiled by Heikki Jokinen PRACTICAL FACTS The Teollisuusliiton Hermes app is updated continuously. It collects key information on the Industrial Union collective agreements, services and membership benefits. You can download the app, for free, at all main app stores. The app is working not only in our two national languages Finnish and Swedish, but also in English, Ukrainian, Russian, Polish, Estonian, Romanian and Vietnamese. The Union website gives information in these nine languages. As there are many languages to use, it is also possible to switch between languages. This can be helpful if an employee and employer do not have a common language to communicate. Both can check the app in a language they understand. To open the most important information in the app, no mobile connection is needed. However, opening the links and updating the app, you need a mobile connection. If you have downloaded the earlier version of the app, you will need to update it. There are many new features. The Teollisuusliiton Hermes app does not collect any personal data of the users. Also, using the app is fully anonymous. It is absolutely free to download and use. A N TT I H YV Ä RI N EN In March 2023, Henri von Adlerkrone, Riikka Vasama and Jukka Saviluoto designed the renewal of the Teollisuusliiton Hermes app. Up-to-date information on working and living in Finland Download the Industrial Union app for employees and employers Teollisuusliiton Hermes App! In the app, employees and employers can easily check the terms and conditions of employment of their sector, including wages, working hours and holidays. Switching between languages in the multilingual app makes interaction easier in situations where the employee and employer do not share a language. Essential content in the app is available also without a mobile connection. Reliable, free, no authentication required. Protect your future – join Industrial Union! Industrial Union (Teollisuusliitto) is a trade union that looks after your interests in working life. If you study or work in a sector that is represented by Industrial Union, this union is for you. As a member of Industrial Union, you are protected! The Teollisuusliiton Hermes app is free of charge for all users. The terms and conditions of employment listed in the app are based on sectorspecific collective agreements between Industrial Union and employers’ federations. As a member of Industrial Union, you have access to personal counselling and help on employment-related matters, free training and other benefits. Learn more and join today! D O W N L O A D T H E T E OL L IS U U SL I I TO N H ER M ES AP P The Teollisuusliiton Hermes app includes the following five industries: Rural industries, Horticultural branch, Manual work in forestry, Plant nursery branch and also Technology industry as the latest. In future, we are about to extend the app to cover even more industries. Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 53 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 53 11.6.2024 14.04 11.6.2024 14.04
Pienen pallon perässä EIJA LYTTINEN Varhaisjakaja Posti Palvelut Oy Lahti HARRASTAJA HARRASTAJA Lahtelainen Eija Lyttinen Lahtelainen Eija Lyttinen on harrastanut maaon harrastanut maahockeyta 13-vuotiaasta. hockeyta 13-vuotiaasta. Kun seuratoiminta Kun seuratoiminta omassa kotikaupungissa omassa kotikaupungissa päättyi pelaajien päättyi pelaajien puutteeseen, hän siirtyi puutteeseen, hän siirtyi pelaamaan Helsinkiin. pelaamaan Helsinkiin. Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 54 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 54 11.6.2024 14.04 11.6.2024 14.04
6/2024 Tekijä 55 VAPAALLA TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT PEKKA ELOMAA T erävä pillin vihellys halkoo ilmaa Helsingin velodromilla, kun valkoiseen pelipaitaan ja mustiin sortseihin sonnustautunut Eija Lyttinen lämmittelee harjoitusottelua varten. – En lähtisi juoksulenkille, mutta jos lähdetään juoksemaan pallon perässä, niin se kyllä käy. Tänäänkin ajoin Lahdesta sata kilometriä harjoituksiin, Lyttinen kertoo. Hänen lajinsa on maahockey, joka on yksi maailman vanhimmista mailapeleistä. Nykyisen muotonsa laji sai Englannissa 1800-luvulla. Sen ensimmäiset säännöt julkaistiin vuonna 1852. Nastolasta kotoisin oleva Lyttinen on pelannut maahockeyta 13-vuotiaasta. – Eräs samalla kylällä asunut tyttö soitti ja sanoi, että meillä olisi huomenna Mikkelissä peli, mutta joukkue on vajaa, ja kun sinä olet tuollainen urheilullinen, niin lähtisitkö kokeilemaan. Lyttinen vastasi myöntävästi, ja seuraavana päivänä hänelle sitten selitettiin maahockeyn sääntöjä puolitoista tuntia kestäneellä matkalla Nastolasta Mikkeliin. – Sillä tiellä olen. Minun ei tarvinnut käydä kuin kerran kokeilemassa, niin koukutuin. Nykyään Lyttisen seura on helsinkiläinen Warriors Hockey Club. VAUHDIKAS TAITOLAJI Maahockeyta pelataan lähes jalkapallokentän kokoisella kentällä. Joukkueissa on kymmenen kenttäpelaajaa ja maalivahti. Lisäksi vaihtopenkillä saa olla kuusi pelaajaa. – Säärisuojat ovat ainoat pakolliset varusteet, ja hammassuojaa suositellaan. Suojien lisäksi pelaaja tarvitsee hanskat, kengät, peliasun ja tietysti mailan, joka on noin metrin mittainen ja alaosastaan käyrä eli joko u:n tai j:n muotoinen. Lyttinen luonnehtii maahockeyta vauhdikkaaksi, fyysiseksi ja sosiaaliseksi taitolajiksi. Erityisesti häntä viehättää se, että maahockeyssä pelaajan pitää tietää, mitä hän tekee. – Maahockey ei ole samanlaista räiskimistä kuin vaikka salibandy. Siinä on enemmän sääntöjäkin. Pallo ei esimerkiksi saa osua jalkoihin, ja jos niin käy, niin se on aina vapaasyöttö vastustajalle. Maahockeyssä palloa ei myöskään saa nostaa vaarallisesti, vaan pelaajan pitää huolehtia siitä, että se putoaa aina paikkaan, jossa ei ole muita pelaajia. – Pallo lähtee parhaimmillaan jopa sata kilometriä tunnissa. Jos se osuu silmäkulmaan, niin kyllähän se sattuu. Kentällä tapahtuu kuitenkin yllättävän vähän loukkaantumisia. TREENIT ENGLANNIKSI Maahockeyn ulkokausi alkoi huhtikuussa ja päättyy syyskuussa. Lyttinen pelaa SM-tasolla ja hänen joukkueellaan on kahdet harjoitukset viikossa ja lisäksi pelireissut päälle. – Laji vaatii kestävyyskuntoa ja pelisilmää, että osaat hakea paikkoja ja sijoittua kentällä sekä voimaa, jotta pallon saa lähtemään. Lyttisen tapauksessa harrastaminen vaatii myös kielipäätä, sillä hänen joukkueessaan on paljon ulkomaalaistaustaisia pelaajia ja siksi joukkue viestii ja myös treenaa englanniksi. – Olin pitkään puolustaja, kunnes valmentaja kaksi vuotta sitten sai päähäänsä siirtää minut hyökkääjäksi. Haen vielä vähän paikkaani, koska puolustaminen on minulla niin verissä. Maahockey ei ole Lyttisen mielestä kallis harrastus. Varusteita saa kohtuuhintaan ja niitä löytyy myös käytettyinä, Lyttinen sanoo. – Ulkokausi maksaa 180 euroa. Se tekee 30 euroa kuussa. Maksu sisältää harjoitukset ja pelit. Lisäksi tarvitaan enää vain pelaajalisenssi ja vakuutus. KOOSTA APUA Eija Lyttinen siirtyi Warriorsin riveihin kuusi vuotta sitten, kun lahtelaisen maahockeyseuran toiminta päättyi pelaajien puutteeseen. – En halunnut lopettaa pelaamista, vaan etsin uuden seuran, jossa saatoin jatkaa harrastusta. Matkan ja työvuorojen takia en tosin voi käydä kaikissa harjoituksissa. Viime kauden Lyttinen oli sivussa, koska hän sai varaosia sekä polveen että lonkkaan. Kuluvasta kaudesta hän odottaa hyvää, sillä seuraan on tullut paljon uusia, nuoria pelaajia. Maahockey tarjoaa hyvää vastapainoa Lyttisen työlle, sillä hän istuu työpäivinään melkein viisi tuntia autossa. Syksyn tullen Lyttinen siirtyy pelaamaan sisähockeytä. Se on alun perin kehitetty maahockeyn harjoittelumuodoksi maissa, joissa sitä ei voi pelata ulkokentillä. – Tykkään pelata myös sisällä. Minulla on ulottuvuuksia, koska olen pitkä, ja se yllättää usein vastustajankin, kun pystyn plokkaamaan aika ison osan kentästä. ? Maahockeyn virallinen peliaika on neljä kertaa 15 minuuttia, mutta turnauksissa voidaan pelata myös poikkeavilla peliajoilla, Eija Lyttinen kertoo. Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 55 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 55 11.6.2024 14.04 11.6.2024 14.04
56 Tekijä 6/2024 56 Tekijä 6/2024 Me olemme liitto — perhepäivä PuuhaParkissa 24.8. kello 10—18 Vihti, Ojakkala Uudenmaan alueen Tule kokemaan iloa ja riemua PuuhaParkissa. Tervetulleita ovat kaikki Teollisuusliiton Uudenmaan alueen jäsenet perheineen. Liput ovat myynnissä 9.8. asti tai niin kauan kuin lippuja riittää. Lipun hinta on 5 euroa / henkilö. Lue lisää ja osta lippuja www.teollisuusliitto.fi/me-olemme-liittoperhepaiva-puuhaparkissa-24-8-2024-uusimaa t ek ijä le ht i.f i KATSO LISÄÄ UUTISIA BLOGEJA, VIDEOTA JA VALOKUVIA! Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 56 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 56 11.6.2024 14.04 11.6.2024 14.04
6/2024 Tekijä 57 Linja-autoliikenne yleistyi Suomessa 1920-luvulta lähtien ja vähitellen linja-autot työllistivät omalta osaltaan myös autokorjaamoja. Sotavuosina suuri osa linja-autoista päätyi kuitenkin puolustusvoimien käyttöön. Kuvassa eletään välirauhan aikaa, ja Espoon Viherlaaksossa toimineen A.J. Wikbergin autokorjaamon ja konepajan työntekijä on ruuvaamassa 20-paikkaisen bussin kattoa. VUONNA 1941 HISTORIA Kuva Valokuvaamo Pietinen / Museovirasto Teksti Marita Viinamäki / Työväenmuseo Werstas VAPAALLA Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 57 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 57 11.6.2024 14.04 11.6.2024 14.04
58 Tekijä 6/2024 PULMAT Taukovisa Monellako kielellä toimii Teollisuusliiton työelämätietoa tarjoava Hermes-sovellus? A) kuudella B) seitsemällä C) kahdeksalla D) yhdeksällä Lain mukaan lomarahan vähimmäistaso on vuosiloma-ajan palkasta vähintään A) 30 % B) 40 % C) 50 % D) laki ei velvoita työnantajaa maksamaan lomarahaa Montako edustajaa valittiin Suomesta Euroopan parlamenttiin? A) 7 B) 11 C) 15 D) 20 Tekoälystä käytetään kirjainlyhennettä A) OI B) VOI C) AI D) AU Vuosi sitten juhannuskapinaa Venäjällä viritellyt Jevgeni Prigoshin tunnettiin nimellä Putinin... A) kokki B) räätäli C) hovimestari D) lähetti Kesällä 2022 Suomen etelärannikolla seikkaillut mursu menehtyi A) Hangossa B) Porvoossa C) Kotkassa D) Haminassa Montako koiraa on Suomessa? (Kennelliiton arvio) A) 500 000 B) 800 000 C) miljoona D) 1,3 miljoonaa Jutta Kleinschmidt teki historiaa vuonna 2001 voittamalla ensimmäisenä naisena A) Dakar-rallin B) Finlandia-hiihdon C) keilailun maailmanmestaruuden D) Berliinin maratonin Missä järjestetään Provinssirock? A) Seinäjoella B) Oulussa C) Joensuussa D) Kauniaisissa Minkä Suomen maakunnan vaakuna on kuvassa? A) Uudenmaan B) Kymenlaakson C) Lapin D) Ahvenanmaan 10 KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Oik eat vas tau kse t: D D C C A D B A A B 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 58 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 58 11.6.2024 14.05 11.6.2024 14.05
6/2024 Tekijä 59 Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 ma–pe 8.30–12.00 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 ma–pe klo 8.30–12.00 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Liiton palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. Aluekeskukset suljettuina 24.6.–28.7. Päivystys suljettu 15.–26.7. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tekijä_2024_06_kansiarkki.indd 59 Tekijä_2024_06_kansiarkki.indd 59 11.6.2024 14.15 11.6.2024 14.15
Parempaa työelämää. Teollisuusliitto toivottaa onnea valmistuneille! Työehtosopimuksella eli TESsillä on suuri merkitys työelämässä. TES takaa työntekijälle paremmat työehdot, paremman toimeentulon ja turvan. Ammattiliiton jäsenenä turvaat tulevaisuutesi. Liity jo tänään: www.teollisuusliitto.?/liity Onnea valmistuneille ja iloa työelämään! Tekijä_2024_06_kansiarkki.indd 60 Tekijä_2024_06_kansiarkki.indd 60 11.6.2024 14.15 11.6.2024 14.15