LOMA EI KUULU KAIKILLE 20 Lapset ja työaika 26 Ensi talven sukset tehdään nyt 36 Muksut mukana Murikassa 42 Sömn, motion och näring 46 Sahurit kilpasilla 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 7/2018 TEKIJÄLEHTI.FI TEKI1807_kannet.indd 1 29.6.2018 9:21:03
NÄIN TAVOITAT KESÄLLÄ Aluetoimistot suljettuina 2.–22.7. Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Asematie 4–10, 01300 Vantaa Toimistosihteerit 020 774 1304, 020 774 1305 Varsinais-Suomen aluetoimisto Humalistonkatu 6, 3. krs, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori Toimistosihteeri 020 774 1343 Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna Toimistosihteeri 020 774 1362 Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Toimistosihteeri 020 774 1392 Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus Toimistosihteeri 020 774 1402 Keski-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä Toimistosihteeri 020 774 1412 Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 4. krs, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13, 95400 Tornio Toimistosihteeri 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 77 41190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi Jäsenpalvelu 27.7. asti avoinna ma–pe klo 8.30–12, sen jälkeen ma–ke ja pe klo 8.30–15 TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi LIITTO TIEDOTTAA A LU ET O IM IS TO T K ES K U ST O IM IS TO Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 23.7. alkaen aluetoimistot avoinna ma–pe klo 8.30–12 ja 13–16 TEKI1807_kannet.indd 2 29.6.2018 9:21:29
KANNEN KUVA: KITI HAILA 7/2018 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 EPÄTYYPILLISTÄ KESÄÄ KANSI Epätyypillisissä työsuhteissa neljän viikon loma on työntekijälle kaukainen haave. Automekaanikko Riku Karhunen painaa kesän töitä nollatuntisopimuksella ja haaveilee lomasta. 20 LAPSIPERHEET AHDINGOSSA Hallitus haluaisi vapauttaa työaikoja niin, että työtä voitaisiin teettää lähes milloin tahansa ilman työntekijän suostumusta. 26 SUKSIA TULEVAN TALVEN LUMILLE KSF Sportin eli Karhun vanhalla suksitehtaalla Kiteellä kesä on suksien tuotannon kuumin sesonki. ? Kiteen suksitehdas valmistaa suksia Järvisen, Karhun ja Yokon tuotemerkeillä ja jopa yksittäisen hiihtäjän tarpeiden mukaan räätälöitynä. TEKI1807_3-50.indd 3 29.6.2018 9:14:35
4 Tekijä 7/2018 Seuraava numero ilmestyy 15.08. ? KISAT Metsuriopiskelijat Eemil Mäkelä (vas.), Lasse Nikkilä, Ilmari Aho ja Kasimir Kannisto saapuivat Evolta osallistuakseen ensimmäistä kertaa moottorisahauksen SM-kilpailuihin. ? MUKSUT Murikka-opiston Muksukursseille kesäkuun alussa sai ottaa lapset mukaan. Jälkikasvulle oli monenlaista toimintaa sillä aikaa, kun vanhemmat opiskelivat. ? PÄIHTEET Työpaikkojen huumetestausta säätelee laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Alkoholin suhteen työterveyshuoltolaki antaa työnantajalle tiettyjä oikeuksia. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 15 VIERAILIJA Professori Juha T. Hakala 16 NÄKIJÄ Johtaja Natalia Ollus 24 ILMIÖ Osinko jakaa yrityksen voittoa 42 Det krävs inget märkvärdigt för att leva hälsosamt TYÖSSÄ 34 TYÖYMPÄRISTÖ Miten päihteet saa testata työpaikalla? LIITOSSA 36 Muksukurssilla etsittiin Murikan tähteä vanhempien opiskellessa 40 MAAILMA Göteborgin satamassa liitot tukevat lakkooikeuden rajoittamista. Mistä kyse? 49 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 46 KISAT Moottorisahauksen SM-kilpailut keräsivät 20 kilpasahuria Punkaharjulle 50 Pulmat 51 Sarjakuva Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ teollisuusliitto.fi 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. TEKI1807_3-50.indd 4 29.6.2018 9:14:42
7/2018 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 11.7.2018 Epävarmuus ja jakolinjat eivät luo hyvinvointia PETTERI RAITO Päätoimittaja Suomen vaurastuminen hyvinvointivaltioksi on luottamuksen, turvalli suuden, koulutukseen ja osaamiseen nojaavan taloudellisen kasvun sekä sopimalla hoidetun yhteiskuntapolitiikan tarina. Ne ovat olleet kantavia alustoja, joiden turvin vaikeatkin ajanjaksot on kyetty ylittämään niin, että uuteen nousuun on voitu lähteä ilman intressi tai väestöryhmien välille aiheutuneita syviä murtumia. Näin on voinut tapahtua osaksi siksi, että eri intressipiirien toimintaa on ohjannut ajatus ja halu katsoa omien etujen rinnalla myös kokonaisuutta. On ymmärretty, että pienen väestön menestys perustuu eheyteen ja vakauteen. Suomi on mahdollisuuksien tarjoajana ollut kansalaisilleen reilu maa. Se on havaittu myös kansainvälisesti. Esimerkiksi nuorten ikäluokkien väliset jakolinjat aikanaan kaatanut maksuton peruskoulutus on sosiaalinen innovaatio, joka nousee kansainvälisessä keskustelussa toistuvasti arvos tettuun asemaan. Toteutuneen kehityskulun, joka on toki sisältänyt myös virhearvioita ja takapakkeja, jälkeen tuntuu todella kummalliselta, että maan hallitus on taloudellisen kasvun olosuhteissa härkäpäisen päättäväisesti vetämässä uusia jakolinjoja kansalaisten keskuuteen ja asettelemassa kokonaisia väestöryhmiä keskenään eriarvoiseen asemaan. Työmarkkinoita koskevia konkreettisia esimerkkejä näistä pyrkimyksistä ovat hallituksen kaavailemat työntekijöiden irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 hengen yrityksissä sekä mahdollisuus solmia määräaikaisia työsuhteita ilman perusteita, jos palkattava on ollut vähintään kolme kuukautta työttömänä ja on alle 30vuotias. Suomen 20–29vuotiaan väestön määrä on noin 682 000. Alle 20 työn tekijän yritykset puolestaan muodostavat noin 95 prosenttia Suomessa toimivien yritysten kokonaismäärästä. Niissä on noin 200 000 työntekijää. Kysymys ei siten ole kevyistä hallinnollisista toimenpiteistä, vaan laajamittaisesta rakenteellisesta sosiaalista erottelua aiheuttavasta politiikasta niin, että jakolinjojen väärälle puolelle jäävien ihmisten epävarmuus elämässä tulee kasvamaan ja tulevaisuuden rakentaminen vaikeutumaan. Lisäksi hallituksen jo toteuttamat muut päätökset, kuten esimerkiksi koulutusleikkaukset ja työttömyysturvan heikennykset, ovat ohjaamassa kehityksen kulkua siihen kielteiseen suuntaan, jossa ihmisten kokemukset Suomesta reiluna kansalaisilleen tukea ja mahdollisuuksia osoittavana maana alkavat vähentyä. Jos tämä kehitys pääsee syventymään, alkaa samalla voimistua väestöryhmien eriytymisen ja eriarvoistumisen riski. Sen myötä alkaisi vääjäämättä ehtyä myös kansallisista pääomista tärkein eli luottamuspääoma. Siihen Suomella ei ole varaa, ei taloudellisesti eikä sosiaalisesti. Teollisuusliitto on yhdessä SAK:n ja sen muiden liittojen kanssa pohtinut keinoja kurssin kääntämiseksi. Valmius keinojen käyttämiseen on vahva. l Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ teollisuusliitto.fi 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. TEKI1807_3-50.indd 5 29.6.2018 12:19:19
6 Tekijä 7/2018 TEKI1807_3-50.indd 6 29.6.2018 9:14:48
? JU H A M ET SO 7/2018 Tekijä 7 AJASSA Lappeenrannassa töitä on tarjolla rajallisesti. Riku Karhunen on iloinen siitä, että on saanut töitä, mutta nollatuntisopimuksella määräaikaisissa työsuhteissa eläminen on rankkaa. Hän kaipaisi myös kunnon lomaa. ? Kun loma on haave vain On siis kesä. Auringonpaisteisia päiviä omalla mökillä. Savu kohoaa rantasaunasta, makkaran huumaava tuoksu iskee nenään. Heinäkuun iltapäivälehtien sivuilla otsikot kirkuvat Pori Jazzien tunnelmaa. Mietitään verhojen uutta kuosia tai parisuhdetta. Suomi pysähtyy. Niinkö? Loma ei kuitenkaan kuulu kaikille. TEKSTI SINI SILVÀN KUVAT JUHA METSO JA VESA-MATTI VÄÄRÄ TEKI1807_3-50.indd 7 29.6.2018 12:19:41
JU H A M ET SO 8 Tekijä 7/2018 Epätyypillisissä työsuhteissa neljän viikon loma on työntekijälle kaukainen haave. Työtön, kausityöntekijä tai nollatuntisopimuksella töitä tekevä yrittää vain selvitä. Hallituksen ideat alle 30-vuotiaiden työelämäpelisäännöistä voivat tarkoittaa, että monen lomahaaveet voivat olla yhä kaukaisempia. ”VIIME KESÄNÄ OPETTELIN AJAMAAN POLKUPYÖRÄLLÄ” Vuosi sitten toukokuussa tilanne oli vielä toiveikas. Kai Sunila, 53, muistaa, miten hän kävi työ voimatoimistossa ja haki kurssille. Metallimies oli jäänyt työttömäksi edellisenä syksynä, kun työpaikalta vähennettiin kaksi työntekijää. Seuraavana päivänä se iski. – Sain aivoinfarktin, se oli todella pelottavaa, Sunila kertoo. Onneksi kaveri tuli käymään ja huomasi, ettei kaikki ollut kunnossa. Itse Sunila ei olisi sillä hetkellä tajunnut hakea apua. Viime kesä meni toipuessa. Infarktin jälkeen hän käveli monta kuukautta kuin humalainen, tasapaino oli huono. – Pyörällä ajon jouduin opettelemaan uudelleen. Sunila ei tiedä onko hän vieläkään työkuntoinen. Koska ei ole työterveyshuoltoa, häntä ei ole kunnolla tutkittu. Hän on silti hakenut töitä, viimeksi kunnossapitotöihin tehtaalle. – Sitten vielä iski tämä aktiivimalli, se vie 100 euroa kuussa. Sunila on maaliskuusta alkaen käynyt Väylässä, joka on Kaakkois-Suomen työja elinkeinotoimiston, kuntien ja Kelan yhteispalvelu työttömille. – Sieltä ei ole tarjottu tai osoitettu mitään, mikä täyttäisi tämän aktiivimallin. Sunila pohtii, että on varmaan infarktin jälkiseurausta, ettei hän itsekään ole osannut hakeutua aktiivisemmin tutkituttamaan Kai Sunilalle kesän ehkä paras uutinen oli se, että hänen terveytensä tutkitaan nyt perusteellisesti. ? Epätyypillisen kesän viettäjät TYÖTÖN TEKI1807_3-50.indd 8 29.6.2018 9:14:53
Ansaintasääntö määräytyy työsopimuksessa sovitun työajan perusteella. VUOSILOMAA voi saada joko 2,5 tai 2 päivää työkuukaudelta. Vuoden tai sitä pidemmistä täysiaikaisista työsuhteista lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa. Kun työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vajaan vuoden, on työntekijällä oikeus saada lomaa 2 päivää täysiltä loman määräytymiskuukausilta. Vuosilomaa kertyy sekä vakituisissa, että määräaikaisissa työsuhteissa. Tässä tarkoitetaan kuukausia, jolloin työtä tehdään vähintään 14 työpäivää tai 35 tuntia. Lue lisää: Vuosilomalaki 162/2005 ”Lakiin kuuluu 14 päivää tai 35 tuntia tehneiltä myös poissaoloaikojen, kuten lomautuksen tai sairausloman takia saamatta jääneen palkan lisääminen lomapalkkapohjaan.” 7/2018 Tekijä 9 AJASSA terveyttään. Väylän kautta sitä aletaan viimein tutkia paremmin, verikokeissa hän on jo käynyt, jatkotutkimuksia on luvattu. Fyysisesti päälle päin ei näy mitään, mutta mies kokee, ettei ole entisellään. Aiemmin hyvä käsialakin muistuttaa nyt harakanvarpaita. Kesä 2018 ei ole Kai Sunilalle lomaa. Se on 45 jäljellä olevan ansiosidonnaisen päivärahapäivän kulumista. – Toivon, että ne kuluvat mahdollisimman hitaasti. On pelottavaa, että joutuu Kelan päivärahalle. – Pientä toivoa on päästä Kohti Työtä ry:n järjestämään työhön, kun kassan ansiosidonnaiset päivät loppuvat. Se työ olisi laskeu tumista takaisin työelämään, Sunila toivoo. Sunilalle Kotkan kesä ei ole meripäivien humua. Hän toivoo, että ehkä kaikki selviää kesän aikana, terveys ja toimeentulo. EPÄVAKAA TYÖ, EPÄTYYPILLISET LOMAT Epätyypilliset työsuhteet merkitsevät epätyypillisiä lomia. Lomat ovat lyhyitä, tai niitä ei ole. Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila veti vuosina 2007–2008 Turun yliopistossa SAK:n rahoittamaa tutkimushanketta, joissa lanseerattiin ”epätyypillinen loma”-käsite. Kesällä kaikki on toisin -kyselytutkimus paljasti tuolloin, että epätyypillisiksi kutsutuissa työ suhteissa tavanomaista on viikosta kolmeen viikkoon tai vain muutaman päivän mittainen palkallinen vuosiloma. Syinä lyhyisiin lomiin olivat erityisesti työsuhteen alkamisajankohta ja määräaikaisuus. Lyhyissä työsuhteissa lomakertymä oli pienempi kuin vakiduunissa. Perinteisimmän loman saavat ne, jotka tekevät töitä kokoaikaisissa vakituisissa työsuhteissa. Siitä poiketen työtä teetetään osa-aikatyönä, vuokratyönä, määräaikaisilla sopimuksilla ja nollatuntisopimuksina, minkä lisäksi ovat vielä itsensätyöllistäjät. Työsuhteen laatu ja pituus vaikuttavat vuosiloman kertymiseen. Tutkimushetkellä vuonna 2007 osa-aikaisia oli 12,5 prosenttia. Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2017 osa-aikatyötä teki 408 000 henkilöä, mikä on noin 17 prosenttia työllisistä. Naisilla osa-aikaisuus on vielä selvästi miehiä yleisempää. Prosenttiosuudet kasvavat, ja samoin kasvaa työntekijöiden työmarkkina-aseman epävakaus. Viimeisten 10 vuoden aikana töiden määräaikaisuus sekä keikkaja projektiluontoisuus ovat vain lisääntyneet. Se vaikuttaa myös lomiin. ? – Ensin pitäisi olla se työsuhde, että palkallista lomaa kertyisi. Sitten pitää olla myös aikaa ja muita resursseja, että voisi pitää loman. Määräaikaisissa työsuhteissa, kuten projekti töissä, on loppu vaiheessa usein kova kiire. Samalla pitäisi vielä etsiä uusi työ. Jos työtä löytyy, loma jää helposti pitämättä, Anttila sanoo. LOMAA KERTYY MÄÄRÄAIKAISELLEKIN Lomaa kertyy vuosilomalain mukaan minimissään kaksi päivää kuukaudessa. Lomaa kertyy myös epätyypillisissä työsuhteissa vuokratyötä, määräaikaisuuksia ja nollatuntisopimuksia myöten, kun työntekijä vain on ollut työssä vähintään 35 tuntia tai 14 päivää kuukaudessa. Jos työtä on tätä vähemmän, lomaa ei kerry ja työntekijä saa vain rahallisen korvauksen. – Mutta osaako työntekijä, joka tekee lyhyitä päiviä tai keikkoja, laskea sen, menevätkö korvaukset oikein? Anttila pohtii. Kun työntekijä tekee useita määräaikaisuuksia peräkkäin, on mahdollista sopia myös siitä, että lomia pidetään yhtäjaksoisesti, eikä sitä kuitata lomakorvauksina yksittäisen työsuhteen päättyessä. Lisäksi lakiin on kirjattu, että työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkka. Työehtosopimuksiin on kuhunkin kirjattu omat lomapalkan laskentaperiaatteet. Lomakysymys on ajankohtainen. Vuosilomalakia olisi haluttu uudistaa, mutta neuvotteluista huolimatta siinä ei onnistuttu. Edelliset neuvottelut, joiden lopputuloksena oli ”uusi” vuosilomalaki 2005 kestivät yli kymmenen vuotta. TEKI1807_3-50.indd 9 29.6.2018 9:14:53
JU H A M ET SO 10 Tekijä 7/2018 ”LOMA ON YKSI ASIA, MIKÄ SURETTAA” Lomasuomalaiset vaeltavat kesällä Lappeenrantaan, Suomen suurin hiekkalinna kutsuu. Lappeenrantalaisen automekaanikon Riku Karhusen, 22, kesä kuluu autokorjaamolla nollatunti sopimuksella. Hän myöntää, että loma on yksi asia, mikä häntä on surettanut. Hänellä on jo kahden vuoden kokemus nollatuntisopimuselämästä, jonka hän tiivistää kahteen asiaan: se ei ole reilua, ja huomista joutuu aina pelkäämään. Silti Karhunen on tyytyväinen, että on työtä. – Nollatuntisopimuksella homma menee juuri niin, että kun on töitä, pystyy pärjäämään, eikä ole mitään ongelmaa. Sitten, kun tulee työttömiä päiviä ja jaksoja, ei pysty rakentamaan minkäänlaista päivittäistä tai viikoittaista ohjelmaa. Ei ikinä tiedä, mitä tulee. Pankista ei saa lainaa, eikä elämässä voi edetä. Alku oli paha. Koska Karhusella oli töitä, hän muutti omaan asuntoon. Mutta kun asuu omillaan, pitääkin jännittää, jos rahaa ei saakaan. Jatkuvasti on pitänyt tehdä hakemuksia sovitellusta päivärahasta ja koko ajan on kahden tulen välissä: ei ole työtön, muttei välttämättä ole töitä eikä tuloja. Karhusen nollatuntisopimus on lisäksi määräaikainen. Ensin määräaikaisia tuli lisää ja lisää. Viime vuoden lopussa mies oli jo niin piipussa, ettei halunnut jatkaa lyhyitä pätkiä. – Sanoin pomolle, että en jaksa. Sainkin sitten vuoden mittaisen nollatuntisopimuksen. Olen ollut kaksi vuotta samassa talossa töissä, ja minulle on jo kertynyt yhdeksän työsopimusta. Se on erittäin liikaa. Viime vuonna Riku Karhusella oli melkein kolmen kuukauden jakso, jossa kertyi ehkä neljä työpäivää. Se tarkoitti, että loma jäi väliin. Nyt töitä on ollut enemmän. Hän on saanut tingittyä itselleen viikon kesäloman. – Jotenkin pääsee lomailemaan. Karhunen on selviytynyt. Hän on Lappeenrannan autoja konealojen ammattiosasto 242:n jäsen ja pääluottamusmies on ollut hänen tukenaan. ? Riku Karhunen on tinkinyt menoistaan, että pärjäisi nollatuntisopimuksilla. Automekaanikko ei enää ajele omalla autollaan, vaikka auto on tarpeen. Nyt autoa on lainattava sukulaisilta. NOLLATUNTITYÖNTEKIJÄ TEKI1807_3-50.indd 10 29.6.2018 9:14:55
”Pahimmissa tapauksissa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevä tekee töitä vuosia ilman lomaa. Työntekijän neuvotteluasema pienessä yrityksessä on hankala.” ”Määräaikaisen on hyvä tietää, että kun määräaikaisia sopimuksia on useita peräkkäin, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena.” Työsopimuslaki 55/2001, 1. luku 5 §” JU H A M ET SO 7/2018 Tekijä 11 AJASSA Karhunen on kuitenkin oikeasti joutunut tinkimään menoistaan. Automekaanikko on joutunut luopumaan omasta autostaan, vaikka tarvitsisi sitä todella. – Se on ollut se viimeinen keino. NIMI MUUTTUI, TUSKA JÄI Metalliliiton nuorten aloittamalla Operaatio Vakiduunilla on ollut tavoite kieltää vastentahtoiset nollatunti sopimukset. Tilastokeskus arvioi, että vuonna 2014 Suomessa oli noin 83 000 nollatuntisopimuksella työskentelevää. Sopimusten ongelmat ovat olleet paitsi siinä, ettei työllä tule toimeen, myös lomissa. Vaikka työntekijä voi saada lomakorvauksen, hän ei useinkaan pääse pitämään vuosilomaa. Epä selvyyksiä on ollut myös loman kertymisessä ja lomarahan maksamisessa. Operaatio Vakiduunin aloite menikin komeasti eduskuntaan. – Väittäisin että aika moni ymmärsi tämän ongelman, mutta enemmistöllä ei sitten ollutkaan tahtoa ratkaista sitä, Teollisuusliiton järjestötoimitsija Jussi-Pekka Ahonen sanoo. Lopputuloksena väännetty laki ei herätä hurraahuutoja. Hän katsoo, että nollasopimukset vaihtoivat ehkä nimeä. – Kun 1.6.2018 tuli voimaan tämä uusi lainsäädäntö vaihtelevan työajan sopimuksesta, niin ei siinä paljoa eteenpäin menty. Vaihtelevan työajan sopimuksella periaate on, että vähimmäistyöajan pitäisi vastata työnantajan todellista työvoiman tarvetta. Sopimus pitäisi myös periaatteessa pystyä neuvottelemaan uudelleen, jos työaika ei vastaakaan sitä, mikä työsopimuksessa on. – Jää nähtäväksi se, mihin asiat asettuvat, sitä mukaa kun ammattiliitot vievät asioita oikeuteen. Me emme näe tätä kovinkaan suurena parannuksena, koska yksittäisen työntekijän neuvotteluasema on niin heikko. Ahosen räikein esimerkki on eräs Teollisuusliiton työpaikka, jossa kaikki työntekijät olivat nollatuntisopimuksella. Lisäksi siellä päätettiin irtisanoa vastavalittu pääluottamusmies, joka lähti ehdottamaan sopimusten muuttamista. Irtisanominen tietenkin riitautettiin. Yhdestä asiasta Ahonen on tyytyväinen. – Liittokokous teki päätöksen, että Teollisuusliitto haluaa eroon nollatunti sopi muksista. Se on liitolta erinomainen päätös! MAATALOUSALOILLA PAISKITAAN TÖITÄ Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasaman sarkaa ovat maaseutualat. Ja kynnettävää riittää. Vasaman aloja ovat maaseutuelinkeinot, puutarha-ala, turkistuotanto sekä viherja ympäristörakentamisala. Niiden erityispiirre on se, että kesällä nimenomaan tehdään työtä, kasvukaudet ja satokaudet puskevat ihmisiä töihin. – Meidän jäsenistöstä osa on talven lomau tettuna, tai sitten he ovat pätkätyöläisiä ja saavat aina uuden työsopimuksen sesongille. Kaikkia neljää sopimusalaa yhdistää se, että järjestäytymisaste on verrattain huono ja työpaikat pieniä. Luottamusmiehiä on todella vähän. – Työntekijät ovat varsin yksin. Näillä aloilla suuri osa työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia, mikä tekee neuvottelutilanteen työnantajan kanssa vielä mahdottomammaksi. Vasaman suhde näihin työntekijöihin onkin hyvin läheinen. Hän tuntee jäsentensä haavoittuvuuden. Vasama palkattiin kuusi vuotta sitten Puuliittoon, kun töihin tarvittiin venäjänkielentaitoista ihmistä auttamaan ulkomaalaisia työntekijöitä. – Tarve painottui maatalousaloille, jossa oli ulkomaalaisia työntekijöitä ja samalla iso määrä ihmisiä, jotka eivät tiedä työehdoista yhtään mitään. Näitä työntekijöitä ei ole ollut helppo tavoittaa. Ei voi mennä ajamaan autolla kohti Pohjanmaan turkistarhoja tai halki Länsi-Suomen viljavainioiden katsastamaan, keitä pelloilla on. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat myös hyvin arkoja luottamaan. Suhtautuminen ammattiliittoon voi olla kielteistä. – Se työ, mitä olemme tehneet, kantaa mielestäni nyt hedelmää. On mennyt vuosia, on tavoitettu muutamia ihmisiä, on pidetty venäjänkielisiä koulutuksia ja palveltu ihmisiä riitaasioissa englanniksi. ? KAUSITYÖNTEKIJÄT TEKI1807_3-50.indd 11 29.6.2018 9:14:56
”Kesäloma on tauko työstä. Se on osa suomalaista yhteiskuntajärjestelmää. Silti EU vasta tähtää lomiin, joita Suomen työsuhteisilla jo on. ” 12 Tekijä 7/2018 Ihmiset, joihin on syntynyt kontakti, ovat sitten pistäneet sanaa ja puhelinnumeroa eteenpäin. – Minulle tulee hyvin usein, tänä aamunakin tuli puhelu, että ”sain numerosi ja kuulemma puhut venäjää”. Se kiertää se numero tuolla ihmisten keskuudessa, Vasama kertoo. – Viime viikollakin pidettiin yhden kontaktin kautta venäjäksi ja englanniksi pienellä paikkakunnalla tilaisuus, johon kutsuttiin alueella työskenteleviä ihmisiä. Sinne tuli 15 ihmistä ja siellä oli viisi eri kansallisuutta. Heille kerrottiin ammattiliitosta ja oikeuksista, myös loma-asia oli esillä. Siellä kysyttiin, miten loma-ajan palkka määräytyy, milloin on oikeus saada lomaa ja kuka määrää, milloin loma on. Lomakysymys on ulkomaalaistaustaisille työntekijöille erilainen. Välttämättä ei edes haluta heinäkuun lomaa. – Osa tulee tekemään tänne niin kovasti töitä, että he eivät edes haluaisi vuosilomia. Me joudumme kertomaan heille, että loma on myös velvollisuus ja oikeus. Suomen lait velvoittavat siihen, että työntekijä myös lepää. Jotkut ihmiset haluavat vain tehdä rahaa ja he venyvät aivan uskomattomiin suorituksiin. Toinen erityispiirre on se, että pistäytyminen kotimaassa vaatii pitkän loman ja on pienipalkkaiselle kallis satsaus. Viikko lomaa siellä tai täällä ei riitä. OIKEUKSISTA ON PAKKO PITÄÄ KIINNI Suuri määrä maaseutualojen työntekijöistä on ukrainalaisia, eli EU:n ulkopuolelta tulevia työntekijöitä, joiden työ Suomessa on riippuvainen työluvista. Heidän lisäkseen on esimerkiksi thaimaalaisia, vietnamilaisia ja bosnialaisia työntekijöitä. Kielimuurin ylittäminen olisi tärkeää. – Minut yllättää aina se, miten tämä työ opettaa. Täällä sujahtaa sellaiseen ay-jargoniin, me puhumme ihan hirveää kieltä. Pitää uudelleen ja uudelleen muistuttaa itseään, että pitää peruuttaa tosi monta askelta taaksepäin, rautalangan pitää olla entistä vahvempaa ja suorempaa. Se lähtötaso, mitä he tietävät, on häkellyttävän pieni. Juuri työlupien takia työehtosopimusten noudattaminen on erityisen tärkeää. Työlupa edellyttää, että palkka on maksettu oikein. – Jatkolupa voidaan evätä ja todistetusti myös evätään, jos työntekijälle ei makseta työehto sopimuksen mukaista palkkaa: Työntekijä joutuu poistumaan maasta, vaikka se olisi työntekijästä johtumaton työnantajan rike. TEOLLISUUS PYÖRII VAHVASTI Turku tuntuu olevan kesällä yhtä Ruisrockia ja Down by The Laituria . Jokiranta kuhisee turisteja. Illan tullen kavutaan ylös mäkeä Samppalinnan kesäteatteriin tai trendikkäästi Kakolan terasseille. Teollisuus ei pysähdy kesäkuukausiksi. Turun ammattikorkeakoulun kone tekniikan opiskelijalle Kirsi Ahlbomille kesä on yhtä työtä. Neljän kuukauden tauko opiskelusta menee tehdastyössä Stera Technologies Oy:ssä. Kesätyö sopii Kirsi Ahlbomille enemmän kuin hyvin. Lomaa hän ei pidä. Teollisuudella menee Varsinais-Suomessa vahvasti, silti kesätyö oli tiukassa. – Hain todella montaa paikkaa, myös vuokrafirmojen kautta. Tämä paikka kuitenkin löytyi tutuilta kysymällä. – Olen töissä pemmauskoneella, Ahlbom kertoo. Hän saa työstettävästä levykappaleesta eteensä piirustukset, joihin on merkitty, mitä muttereita tai holkkeja kappaleeseen pemmataan. Ahlbom aloitti toukokuun alussa, työ sujuu jo hyvin. Hän laittaa koneen asetukset ja tarvittavat osat paikalleen ja kone hoitaa loput. Kesätyö on Ahlbomille ensimmäinen kokemus tehdastyöstä ja kokemus on todella tärkeää. Uusi ja myös uudenlainen työ pelotti: vaikka koulussa oli piirretty kappaleita, onkin eri asia tehdä työtä, kun virhettä ei voi korjata tietokoneen näytöllä. Kun jokin menee pieleen, kappale on pilalla. – Tämä on avannut paljon. Kun tutkii toisten piirustuksia, huomaa, miten tärkeää on tehdä suunnittelu kunnolla. Kirsi Ahlbom kertoo, että kotiutui kesätyöpaikkaansa viikossa. – Minut on hyvin otettu vastaan, täällä on todella mukavaa porukkaa. HYVINVOINTIJAKSOLLE OPETTELEMAAN ELÄMÄÄ Palkansaajien hyvinvointija terveys PHT ry:n toiminnanjohtaja Pasi Ylitalo kertoo, että epätyypillisissä tehtävissäkin työskenteleville on tarjolla hyvinvointikursseja. Heitä ei ole unohdettu. Erityisesti vuodet 2016–2018 terveysja hyvinvointikurssitoimintaa painotettiin työttömille, itsensätyöllistäjille ja freelancereille. Juuri siksi, ettei tämä ryhmä ehdi eikä osaa pitää lomaa. Vaikka teemavuodet päättyvät, haku hyvinvointijaksoille muiden työikäisten ohella on avointa jatkossakin. Ylitalo pohtii, että epätyypillisissä töissä loma vaihtuu helposti lomakorvaukseksi, loma jää pitämättä. Lisäksi kyseisillä henkilöillä ei ole tukena työterveyshuoltoa. Tästä syystä on rakennettu kursseja, joilla ihmiset voivat satsata itseensä. KESÄTYÖNTEKIJÄ TEKI1807_3-50.indd 12 29.6.2018 9:14:57
VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ 7/2018 Tekijä 13 AJASSA Kirsi Ahlbom kotiutui kesätyöpaikkaansa Steralle nopeasti. Kesätyö on hänelle ensimmäinen kokemus tehdastyöstä. Hän kokee konetekniikan opintojensa myötä olevansa nyt oikealla alalla. ? – Miten autettaisiin pitämään omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolta. Työttömälle hyvinvointijakso voi olla ”lomaa työnhausta”. Loma ja itseensä satsaaminen on tarpeen, jotta pysyy työkuntoisena ja jaksaa hakea töitä. Pitkään ihmisiä on kurssitettu ruokavalio ja liikunta -rautalankaa vääntämällä. Tulokset ovat olleet lyhytaikaisia. Ylitalo kertoo, että nyt lähdetään liikkeelle toisin. Ihminen saa miettiä kursseilla omia arvoja ja valintojaan: mikä arvo on esimerkiksi omalla terveydellä ja omalla ajalla. Mitä sen eteen olisi valmis tekemään? – Onko terveys korkealla omissa arvoissa, jos on, niin miksi se ei näy arjessa. Vasta sitten lähdetään katsomaan keinoja, millä parempaan terveyteen voisi päästä. l Hyvää kesää, niin lomalaisille kuin lomattomille! ONGELMIA TÖISSÄ KESÄLLÄ? Ota yhteyttä: l Teollisuusliiton työsuhdeneuvonta puh. 020 690 447, ma–pe klo 8.30–15 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi l SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info, puh. 0800 179 279 31.8. asti klo 9–15 kesaduunari.fi facebook.com/kesaduunari twitter.com/kesaduunari TEKI1807_3-50.indd 13 29.6.2018 9:14:59
010 19 19 95 henkivakuutuskuntoon.? Suomen vaivattomin henkivakuutusstartti VAIN TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Moni luulee, että henkivakuutuksen hankkiminen on sekä kallista että työlästä. Todistaaksemme ettei ole, kutsumme sinut testaamaan asian. Mene osoitteeseen henkivakuutuskuntoon.fi, valitse Teollisuusliitto ja laske hetkessä itsellesi hinta. Siinäpä se. Palkkioksi saat vielä 10 % lisäalennuksen ensimmäisestä vuodesta*, jos päätät ottaa valmiiksi Suomen edullisimman henkivakuutuksen** – parin tötterön hinnalla kuussa. Helppoa, vai mitä? *Kampanja on voimassa 30.9.2018 saakka ja koskee uusia henkivakuutuksia Teollisuusliiton jäsenille. **Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016. Vakuutuksen myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Teo lisuusliit JÄSENETU TEKI1807_3-50.indd 14 29.6.2018 9:15:00
7/2018 Tekijä 15 AJASSA VIERAILIJA Päivän digipaasto? JUHA T. HAKALA Kirjoittaja on kasvatustieteilijä, filosofi ja Jyväskylän yliopiston professori, jolta ilmestyy syksyllä kirja Tylsyyden ylistys (Alma Talent). I stun kaukojunassa. On kesäisen perjantain alkuilta. Työlään päivän jälkeen olen poikki, mutta en niin poikki, ettenkö huomaisi, mitä ympärilläni tapahtuu. Joka ainoa kanssamatkustajistani – hyvä on, melkein jokainen – on hautautunut puhelimiinsa tai läppäreihinsä, ja muutamat jopa yhtä aikaa molempiin. Näky on jotenkin pysähdyttävä, sillä suurin osa meistä näyttäisi olevan kaltaisiani, matkalla viikonlopun viettoon. Eikö meidän kaiken järjen mukaan pitäisi tehdä jotain muuta kuin hipeltää vempeleitämme: rentoutua ja höllätä, siirtää katseitamme ikkunan takana kukkivaan luontoon? Emme kuitenkaan ole tehneet niin. En edes minä. Nolostuen huomaan olevani osa tätä lievästi hermostunutta, monenlaisten näyttöjen ylle kyyristynyttä laumaa. En sentään tunnusta vilkuilevani puhelinta jatkuvasti, mutta jotakin tsekkailua olen hyvä keksimään. Ainakaan en tunne oloani järin seesteiseksi. Mikä siinä on, miksi tunnemme elämämme rakenteiden suorastaan murtuvan, ellemme löydä Wi-Fiä, vaikka sen piti olla tässäkin junassa joka ainoan saatavilla?! Mistä johtuu, että esimerkiksi opiskelijat ovat erilaisissa hyvinvointikyselyissä nimenneet yhdeksi elämäänsä eniten raskauttavista asioista sen, etteivät pääse heti paikalla nettiin? Ei kai jonkin netin pitäisi kuulua elämämme kymmenen tärkeimmän asian luetteloon. Ei ainakaan tällä hetkellä. Pieni tauko tekisi meille kaikille hyvää. Ai, että miksi juuri nyt tarvitsisimme moista irtiottoa? Aivotutkijoilla on tähän vastaus. Voidaksemme synnyttää uusia ajatuksia, meidän olisi löydettävä niille tilaa. ”Tilalla” tutkijat eivät tarkoita somea, eivätkä edes nettiä, vaan tämän hartioidemme välissä olevan pullistuman hehkeintä ydintä. He tarkoittavat aivoja. Hassua. Juuri, kun naputin sanan ”aivoja”, ajatukseni kimmahti jostakin oikusta Mika Waltariin. Kuulin vuosia sitten haastattelun, jossa tämä sananikkari kertoi kirjoittaneensa Sinuhe egyptiläisen sodan jälkeisenä kesänä 1945 Hartolan talonsa vintillä kolmen kuukauden maanisella syöksysynnytyksellä. Melkein 800 sivua. Ei paha. Mieti Waltaria tässä meidän maailmassamme. Väitän, että kaveri ei olisi saanut tuossa ajassa kasaan sataakaan sivua, jos hänen taskussaan olisi pollottanut jokin ylisuurella egolla varustettu älypuhelin suoltamassa tekstiviestien, twiittien ja WhatsApp -keskustelun katkeamatonta virtaa. Tämmöisten äärellä sitä alkaa helliä mielessään hullun rohkeaa ajatusta. Vieläköhän tuota pärjäisi edes tovin ilman puhelinta? Hommaisi itselleen pätkän ihka aitoa tylsyyden kokemusta ottamalla päivän tai parin digipaaston. Sitä nimittäin on muutamissa alan tutkimuksissa alettu suositella. Kokeile häijyyttäsi! Kun olet ponnistuksesi maalissa, käy läpi, mitä kaikkea mielessäsi ehti tapahtua. Siellä oli epätoivoa ja tuskaa (taatusti!), mutta ei vain sitä. Voi olla, että aistinelimesi poimivat myös asioita, joita et ollut ihan vähään aikaan huomannut: tuulen huminaa, kimalaisten pörinää ja puron solinaa. Toisin kuin jatkuva somevirta ja valppaana olo, ne eivät pura akkujamme. Ne lataavat niitä. l ”Voidaksemme synnyttää uusia ajatuksia, meidän olisi löydettävä niille tilaa.” 010 19 19 95 henkivakuutuskuntoon.? Suomen vaivattomin henkivakuutusstartti VAIN TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Moni luulee, että henkivakuutuksen hankkiminen on sekä kallista että työlästä. Todistaaksemme ettei ole, kutsumme sinut testaamaan asian. Mene osoitteeseen henkivakuutuskuntoon.fi, valitse Teollisuusliitto ja laske hetkessä itsellesi hinta. Siinäpä se. Palkkioksi saat vielä 10 % lisäalennuksen ensimmäisestä vuodesta*, jos päätät ottaa valmiiksi Suomen edullisimman henkivakuutuksen** – parin tötterön hinnalla kuussa. Helppoa, vai mitä? *Kampanja on voimassa 30.9.2018 saakka ja koskee uusia henkivakuutuksia Teollisuusliiton jäsenille. **Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016. Vakuutuksen myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Teo lisuusliit JÄSENETU TEKI1807_3-50.indd 15 29.6.2018 9:15:00
NÄKIJÄ 16 Tekijä 7/2018 Miten torjua hyväksikäyttö? H EUNI on YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti Helsingissä. Natalia Ollus johtaa tätä oikeusministeriön alaista, rikollisuutta ja sen torjuntaa tutkivaa erillisvirastoa. HEUNI on jo yli 10 vuotta tutkinut ja kehittänyt keinoja, joilla estää ulkomaalaisten työntekijöiden kaltoinkohtelua. – Meillä Suomessa esiintyy vakavaa ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä ja työperäistä ihmiskauppaa. Palkkoja pidätetään, maksetaan palkkoja alle työehtosopimusten, ei makseta lisiä, teetetään tavattoman pitkiä päiviä, asuminen on ala-arvoista, kontrolloidaan vapaaaikaa ja estetään tutustuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Nämä ovat jo aiemmissa HEUNI:n julkaisemissa raporteissa todennettuja, ulkomaalaisiin työntekijöiden kohdistettuja vääryyksiä. – Nämä ovat jatkumo. Siellä ääripäässä voidaan puhua ihmiskaupasta. HEUNI on juuri julkaissut oppaan, jonka nimenä on Opas yrityksille ja työnantajille riskienhallintaan erityisesti alihankintaketjuissa. Työvoiman hyväksikäyttö ja ihmiskaupan ennaltaehkäisy Suomessa. Opas tehtiin, koska HEUNI:n tutkijat ymmärsivät, että on hyvin tärkeää saada suomalainen yritysmaailma mukaan näiden harmaiden ja pimeiden markkinoiden pirstomiseen. – Ei riitä, että tätä työtä tekevät yksin aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat, tai poliisi, tai ammattiliitot. Yritykset on saatava mukaan ennaltaehkäisyyn, Ollus painottaa. – Tämä uusin oppaamme on kyllä suoraa jatkumoa aikaisemmille julkaisuillemme. Mutta tässä on uutta se, että opas on hyvin konkreettinen. Oppaassa on tarkastuslistoja, joita seuraamalla yritys voi yrittää jo ennakkoon torjua hyväksikäyttöä, erityisesti silloin, kun puhutaan kansallisista alihankintaketjuista. Suomessa esiintyy vakavaa ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä ja työperäistä ihmiskauppaa. Natalia Ollus kriminaalipolitiikan instituutista HEUNI:sta kertoo, että yrityksille on nyt julkaistu opas tällaisen rikollisen toiminnan torjumiseen. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT PEKKA ELOMAA ”Ääripäässä voidaan puhua ihmiskaupasta.” TEKI1807_3-50.indd 16 29.6.2018 9:15:04
7/2018 Tekijä 17 AJASSA ? ? AJASSA Ollus alleviivaa, että opas pureutuu nimenomaan nyt meillä Suomessa tapahtuvaan hyväksikäyttöön. – Nyt emme puhu globaaleista hankintaketjuista, esimerkiksi siitä, miten Bangladeshin vaateteollisuuden ompelijoita kohdellaan. Oppaassa keskitytään niihin aloihin Suomessa, missä on pitkiä alihankintaketjuja ja missä on ilmeisimmät riskit. Näitä aloja ovat ennen kaikkea rakennusja siivousalat. VAIN HUIPUN HUIPPU PILKISTÄÄ – Se, mikä nousee viranomaisten tai ammattiliittojen tietoon, on vain hyväksikäytön jäävuoren huippu. Ja se, mikä etenee rikosprosessiin asti, on vain jäävuoren huipun huippu, Ollus kuvailee nykytilannetta. Nyt ei puhuta vain viranomaisvalvonnan resurssien puutteista. Myös säädöksissä on isoja puutteita. – Todella paljon hyväksikäyttöä jää pimentoon. Yksi syy tähän on se, että kaikkia niitä tekoja, jotka ovat väärin ja jotka ovat haitallisia työntekijälle, ei ole kriminalisoitu. Hyvä esimerkki tästä on alipalkkaus. Työsuojelutarkastajat puuttuvat vain niihin asioihin, jotka kuuluvat heidän mandaattiinsa eli työrikoksiin. Ollus muistuttaakin, että vain muutamia kymmeniä ihmiskauppaepäilyjä tulee vuodessa poliisin tietoon. – Eivätkä nämäkään välttämättä etene tutkinnassa mihinkään. Viranomaisvalvonta on kovin puutteellista, sillä esimerkiksi Lapin alueella on vain yksi ulkomaalaistarkastaja. – On ilmiselvää, että yhden ihmisen on vaikea puuttua kaikkiin niihin hyväksikäyttöepäilyihin, joita Lapin matkailubisneksessä on tullut esiin. Ollus alleviivaa vielä kertaalleen, että yrityksillä on nyt iso rooli, vastuu ja velvollisuus, puuttua alihankintaketjujensa toimintaan, jotta työntekijöiden palkkaus ja olot saadaan inhimilliselle, lailliselle tolalle. Mutta haluavatko ne puuttua? PIENET JÄÄVÄT KIINNI, ISOT HYÖTYVÄT Puhutaan yhteisörikollisuudesta. Sen englanninkielinen termi on corporate crime , jonka voisi suomentaa myös isojen yritystoimijoiden tai -yhteisöjen harjoittamaksi rikollisuudeksi. Se on tyypillisesti piilorikollisuutta, siitä ei jäädä kiinni. – Suomessa hyväksikäytöstä on langetettu rangaistuksia lähinnä pienille etnisille ravintoloille ja järjestäytymättömille työnantajille. Mutta Suomessa pystyy huijaamaan tilaajavastuulakia aika hyvin. Tilaajavastuulain kaikki vaatimukset on täytetty, mutta alihankintaketjussa on silti asioita pielessä. Vaikkei pääyritys olisikaan tietoinen hyväksikäytöstä, hyötyy se siitä, että alihankintaketjussa kierretään vastuita ja velvollisuuksia, Ollus toteaa. Suomessa riittää nykyisin se, että pääyritys tarkistaa alihankintaketjunsa ensimmäisen lenkin. Ollus näkisi mielellään tilaajavastuulain sijalla ketjuvastuulain. Ketjuvastuulaki toimii Hollannissa, miksei se toimisi myös meillä, Ollus kysyy. Nykyisin vastuun ja sakot kantaa usein yritysten keskijohto, kun yritys jää kiinni rikollisesta toiminnasta. – Joidenkin kriittisten tutkijoiden mukaan osakeyhtiörakenne itsessään mahdollistaa sen, että pääjohtajat ja osakkaat eivät koskaan joudu vastuuseen. Vastuun kantavat useimmiten välitason päälliköt, Ollus huomauttaa. Bhopalin tapaus Intiassa käynee esimerkiksi Olluksen tarkoittamista vaikeuksista saada konsernit ja heidän johtajansa vastuuseen. Myrkkyvuoto vuonna 1984 Union Carbide -tehtaalla johti 15 000 ihmisen kuolemaan ja kymmenien ellei satojen tuhansien vammautumiseen. Yhtiön yhdysvaltalainen johtaja sai ”Osakeyhtiöiden rakenne on ongelma.” ”Yrityksillä iso rooli torjuntatyössä.” TEKI1807_3-50.indd 17 29.6.2018 9:15:06
Arvostettu pesutorni alennettuun hintaan Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä i-DOS pesuaineen annostelu Täyttömäärä 8 kg Energialuokka A+++ –30 % Linkous 1400 rpm Bosch-pesutorni 8 kg Norm. 1474,70 €. Pyykinpesukoneessa on kestävä hiiliharjaton moottori ja kuivausrumpu puhdistaa itse automaattisesti kosteudentiivistimensä. i-DOS-järjestelmä annostelee pesuaineen automaattisesti. Kuivaus rummun AutoDry-sensorit mittaavat vaatteiden jäännöskosteutta. Verk.com/63773 1149 ,90 Apurahalla 60,00/kk (24 kk) Säästä 324 € ”Todella hyvä paketti. Hyvä pesu tulos, hyvä linkous ja monipuoliset ohjelmat. Kuivausrummussa myös hyvät ohjelmat ja niitten muokkaus. Kuivaus hyvä.” –Miap, 20.4.2018 ”Vanha yli kymmen vuoden vanha Siemens pesutorni korvattiin tyylikkäällä Bosch pesutornilla. Asennus on helppo ja suoritin itse (kantoapu tarvitaan). Monipuoliset ohjelmat sekä pesukoneessa että kuivausrummussa. Toivottavasti tekniikka kestää yhtä hyvin kuin vanha Siemens. Suosittelen!” –Laatufriikki, 6.5.2018 ”Tämä on päivieni pelastus!! Joskus ajattelin, että muuan pesutornit on ihan turhia, mutta nyt en olisi enää ollenkaan ilman tätä kokonaisuutta. On mitä lupaakin. Hiljainen pesukone ja kuivausrumpukin oikein näppärä käyttää!” –Maarit, 19.5.2018 ”Muutaman viikon ollut käytössä ja onpahan hiljainen ja muutenkin vaikuttaa tosi hyvältä. Toimituskin nopea ja asennus hyvin vaivatonta. Pesukoneessakin olisi voinut olla valot rummussa, yllättävänkin kiva lisä kuivaajassa.” –Tonait, 7.4.2018 ”Huippuostos! Pesukone hyvin hiljainen ja pesuaineen annosteluautomaatti aivan mahtava ominaisuus! Lisäplussat siitä, että automaattisesti annosteltavan pesuaineen määrää voi myös helposti muokata, esim. Hgissä vesi on pehmeää, jolloin pesuainetta ei tarvita yhtä paljon kuin kovemman veden alueella => ekologisuus. Hyvät perusohjelmat ja jokaista niistä on helppo muokata sopivammaksi hipaisemalla näytöstä muokattavaa kohtaa. Jäljellä olevan pesuajan näkyminen on myös kätevää. Kuivausrumpu myös hyvin hiljainen ja ensimmäistä kertaa olen saanut pyykkiä niin kuivana ulos, että ne voi laittaa suoraan kaappiin. On myös mukava, että rummussa on lasiovi, josta näkee pyykkien pyörivän... jos vaikka olisi joskus jotain mennyt sinne erehdyksessä. Untuvatyynyn kuivaus ei untuvaohjelmalla ihan onnistunut kuivaksi saakka, mutta mietin olisiko siinä pitänyt olla joku pyyhe ja/tai tennispalloja mukana rummussa? Lauhduttimen automaattinen puhdistus on myös mahtava juttu, sitä ei tarvitse itse huuhdella, kun kone tekee senkin automatic! Kaiken kaikkiaan olen tosi tyytyväinen, enkä vähiten siksi, että setti on myös luokituksiltaan energiapiheimpien joukossa!” –ekopeikko, 17.3.2018 Täyttömäärä 8 kg Äänitaso vain 65 dB Energialuokka A++ AutoDry-kosteudentunnistus EasyClean-kosteudentiivistin Tekijä_110718.indd 1 27/06/18 13:35 julkisten tietojen mukaan 2 000 dollarin sakon onnettomuudesta. Bhopalin tehtaan intialaisille johtajille langetettiin lyhyitä vankeustuomioita. Vaikka Suomessa ei laajoja konsernirikoksia ole tapahtunutkaan, perää Ollus tiukempaa ja koordinoidumpaa otetta hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuntaan. – Kyllä, meillä on huomioitu työperäinen hyväksikäyttö huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Mutta meiltäkin puuttuu systemaattinen lähestymistapa. Ollus toteaa, että poliittisten päättäjien arvopohjasta kertoo paljon se, että harmaan talouden torjunnan erillismääräraha poistettiin. Samaten kriminaalipoliittisen instituutin johtaja harmittelee sitä, että poliisin puolella koko työ riippuu liikaa ”yksinäisistä sheriffeistä”, työlleen omistautuneista ja osaavista, mutta yksittäisistä poliiseista. Poliisin johdon piirissä on Olluksen mukaan vastustusta ihmiskaupan ja hyväksikäytön tutkintaan erikoistuneen yksikön perustamiselle. Työvoiman hyväksikäyttöä tutkivat ja torjuvat poliisit pitävät kuitenkin erikoistumista yhtenä tärkeänä keinona hyväksikäytön taltuttamiseen. Ollus palaa viranomaisvalvonnasta ja rikosten tutkinnasta takaisin yrityksiin. Hän painottaa, että lopulta vain eettisellä kestävyydellä turvataan myös taloudellisesti kestävä yritystoimintaa. HEUNI:n yritysopas antaa tästä hyvin puhuttelevan esimerkin. EETTISYYS KANNATTAA, TALOUDELLISESTIKIN Opas on pohjoismaisen yhteistyön tulosta, ja kimmokkeen yrityksille tehtävästä ohjeistuksesta antoi Tanskan siivousalan toiseksi suurimman firman tapaus. Vuonna 2012 paljastui median ja ammattiliittojen ansiosta vakava romanialaisten siivoojien hyväksikäyttö tanskalaisfirman alihankintaketjussa. Romanialaisfirma oli palkannut paikallisesti romanialaisia Tanskaan siivoustöihin. Hyvien palkkojen toivossa matkaan lähteneet siivoojat joutuivat kuitenkin asumaan epäinhimillisissä oloissa, heitä uhkailtiin ja pahoinpideltiin ja heidän henkilöllisyystodistuksensa ja pankkikorttinsa takavarikoitiin. Tanskalaisfirma ei ollut suoraan rekrytoinut romanialaisia, mutta kun hyväksikäyttö sen alihankintaketjussa paljastui, yrityksen maine kärsi merkittävästi. Yritys menetti suuren osan asiakkaistaan ja liikevaihto pieneni vuodessa yli neljänneksen. Tapauksen myötä tanskalainen firma lopetti alihankinnan käytön kokonaan, uudisti palkkausjärjestelmänsä ja lisäsi kaikkea toimintaansa kohdistuvaa valvontaa. Ollus toteaa erinomaisena esimerkkitapauksena Suomesta sen, että HOK-Elanto teki jo useita vuosia sitten päätöksen lopettaa siivouksen ketjuttaminen. Yritys kyllä käyttää ulkoistettuja siivousalan yrityksiä, mutta ne eivät saa käyttää alihankintaa. – Alihankinta kiellettiin, sillä enää ei tiedetty, kuka siellä siivoaa ja millä ehdoilla, Ollus kuvailee päätöksen taustoja. Ollus on vakuuttunut siitä, että rehellisesti toimivat yritykset haluavat sääntelyä. Ne haluavat tehdä oikein, sillä työntekijöiden hyväksikäyttö vääristää kilpailua ja on suuri uhka bisnekselle. Yritysten on Suomessa nyt ylitettävä tilaajavastuulain minimivaatimukset. – Suomessa tarvitaan nyt ryhtiliike, vähän niin kuin muovin käytön vähentämiseksi on menossa ryhtiliike. Yrityksen on ylitettävä tilaajavastuulain vaatimukset, jos se käyttää alihankintaa. Tämä vaatii valvontaa ja resursseja. Ollus vetoaa myös julkisen puolen päättäjiin. Valtio ja kunnat teettävät miljardiluokan rakennusja siivousurakoita. – Julkisen sektorin on osoitettava sanoissa ja teoissa: ”Me emme hyväksy työntekijöiden hyväksi käyttöä ja ihmiskauppaa.” Samaten kriminologi vetoaa kaikkiin tavallisiin kansalaisiin ja kaikkiin ammattiliittojen aktiiveihin. Ulkomaalaisia työntekijöitä ei saa jättää yksin. – Ottakaa selvää. Halpuus on aina jostain poissa. Jutelkaa ja kysykää työpaikoilla ulkomaalaisten työntekijöiden oloista. Ammattiliitoilla on solidaarisuusvelvoite. Osoittakaa, etteivät he ole yksin. Osoittakaa, että joku välittää. l Lue lisää: heuni.fi, hae ”opas riskienhallintaan” 18 Tekijä 7/2018 ”Julkisen sektorin näytettävä esimerkkiä.” TEKI1807_3-50.indd 18 29.6.2018 9:15:09
Kesä valoisa, päätökset pimeitä? TYÖTÄ TOISTEMME PUOLESTA Arvoisa hallitus! Suomen kesä on valoisa. Ei tehdä silloin pimeitä päätöksiä. Valmistelette työlainsäädännön heikennyksiä lomailevien suomalaisten selän takana. Olette murentamassa alle 30-vuotiaiden työntekijöiden työsuhdeturvaa lisäämällä määräaikaisia työsopimuksia. Lisäksi haluatte heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa alle 20 hengen yrityksissä. Molempia lakiesityksiä ollaan lähettämässä lausuntokierrokselle, kun kesä on kauneimmillaan ja suomalaisten ajatukset muualla. Valoisa kesä ei ole sokaissut meitä. Olemme hereillä ja valppaana. Vastustamme oikeudellisesti kyseenalaisia ja puutteellisesti valmisteltuja esityksiänne. Niiden työllistävä vaikutus on vähäinen ja ne eriarvoistavat suomalaista yhteiskuntaa. Nautitaan kesästä ja palataan syksyllä yhdessä asiaan. Katso lisää: www.sak.fi/pimeitäpäätöksiä TEKI1807_3-50.indd 19 29.6.2018 12:19:59
20 Tekijä 7/2018 TEKI1807_3-50.indd 20 29.6.2018 9:15:14
7/2018 Tekijä 21 AJASSA ? V iime aikoina maan hallituksen työaikapolitiikan linjana on ollut, että suomalaista yhteiskuntaa avataan yhä voimallisemmin kohti ”24/7-yhteiskuntaa”. Kaupan alalla manööveri tehtiin jo, mutta paine siihen, että sama liberalisointi tapahtuu muillakin aloilla, kasvaa jatkuvasti. Vuorotyötä on toki ollut aina ennenkin, mutta työ on tyypillisesti rajattu vain aloille ja työtehtäviin, joissa se on välttämätöntä tai muutoin perusteltua. LAPSET KÄRSIVÄT VUOROTYÖSTÄ Jyväskylän yliopiston professori Anna Rönkä on tutkinut 24/7-yhteiskunnan vaikutuksia lapsiin. Hän johti Perheet 24/7 -tutkimusprojektia, jossa selvitettiin päiväkoti-ikäisten lasten vanhempien epätyypillisten työaikojen vaikutuksia. Tutkimuksessa epätyypillisenä työaikana pidettiin työaikoja, jotka eivät sijoittuneet normaalin ”virastotyöaikaan” eli arkipäiviin kello 7–17 välille. Tutkimuksessa havaittiin, että lapset kärsivät vanhempien epätyypillisistä työajoista. Vuoropäivähoito helpotti joskus tilannetta, mutta paikan vuoropäivähoitoon lapsi saa vain, mikäli molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä tai mikäli yksinhuoltaja on vuorotyössä. – Kansainvälisesti on havaittu, että vanhempien epätyypillinen työaika voi joissakin olosuhteissa olla riskitekijä lapsen hyvinvoinnin kannalta. Mekin havaitsimme yhteyden vanhempien epätyypillisten töiden ja lapsen alavireisyyden välillä, Rönkä sanoo. Epätyypillisten työaikojen suurimmat haasteet perheelle tulevat, kun lapsi menee kouluun. Silloin viimeistään perheen on sopeuduttava aamurytmiin. YKSINHUOLTAJAT JÄTETTY VÄHÄLLE HUOMIOLLE Vaikeimmassa tilanteessa ovat yksinhuoltajat, jotka ovat aloilla, joilla tehdään paljon töitä normaalin työajan ulkopuolella. Ilmiö on tuttu myös Teollisuusliiton asiantuntijoille. Erityisesti pienten kouluikäisten lasten vanhemmat soittavat kysyäkseen neuvoa, antaako työehtosopimus tai lainsäädäntö pienten lasten vanhemmille eväitä työvuoroista sopi miseen. – Sellainen neuvontatilanne minulla on ollut, että yksinhuoltajamies on sopinut työyhteisössään järjestelystä, jossa hän voisi tehdä vain päivävuoroa, kun lapsi aloittaa koulun. Jostain syystä se ei ole sitten työnantajalle käynyt, Teollisuusliiton sosiaalija työympäristöasiantuntija Saila Ruuth sanoo. Ruuthin mukaan laissa tai työehtosopimuksissa ei ole mitään, millä voidaan vaatia, että tällaisessa tilanteessa työntekijälle olisi annettava päivävuoroja työvuorolistaan. – Monessa sosiaalipuoleen liittyvässä asiassa työehtosopimuksen kirjaukset ovat ehdollisia. Niissä usein vain vedotaan, että työnantajan on pyrittävä ottamaan jokin asia huomioon. – Lastenhoitoon liittyvissä kirjauksissa ei ole yleensä sitäkään vähää sopimuksissa, eli se jää aivan puhtaasti paikallisen neuvottelun varaan. Silloin työntekijä saattaa olla todella yksin asiansa kanssa, Ruuth toteaa. Lapset pelinappuloina Pääministeri Juha Sipilän hallitus on ulospäin profiloitunut hyvin lapsiperhemyönteiseksi hallitukseksi, mutta käytäntö osoittaa toista. Hallitus pyrki muun muassa vapauttamaan työaikoja siten, että yhä useammalla alalla työtä voitaisiin teettää lähes milloin tahansa ilman työntekijän suostumusta. Palkansaajajärjestöt saivat kuitenkin torpattua keväällä suurimmat työaikalain heikennykset. TEKSTI ALEKSI VIENONEN KUVITUS TUOMAS IKONEN TEKI1807_3-50.indd 21 29.6.2018 9:15:17
22 Tekijä 7/2018 Lapsiystävällisyys on valtti Johtajilta vaaditaan myös päätöksentekoa työn ja perheen yhteensovituksen käytännön kysymyksissä. Esimies toimii itse työyhteisössä mallina ja esimerkkinä alaisilleen ja kollegoilleen. Perheystävällisyys tuo Väestöliiton mukaan työpaikalle useita käytännön hyötyjä. Silloin on vähemmän turhia irtisanoutumisia ja vähemmän turhia sairauspoissaoloja ja burnout-oireilua. Myös työntekijöiden työhyvinvointi ja työmotivaatio paranevat. Lisäksi työpaikasta tulee uusille työntekijöille houkuttelevampi työnantaja. Väestöliitto suosittaa, että perheystävällisyys kannattaa huomioida jo työpaikkailmoituksessa. Siinä kannattaa mahdollisimman tarkasti kuvata avoinna oleva työtehtävä, jotta henkilö voi ennen hakemista arvioida työn sopivuutta oman elämäntilanteensa kannalta. Työhaastattelussa pitäisi työnhakijalle antaa mahdollisimman totuudenmukainen kuva työoloista ja työajoista. Haastattelun aikana voidaan avoimesti käydä läpi, mitä keinoja tai etuja on käytettävissä, jotta henkilön elämäntilannetta ja työntekoa voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla. EVÄITÄ PERHEYSTÄVÄLLISYYTEEN Väestöliitto markkinoi työnantajille ohjelmaa, jolla työpaikka voi parantaa perheystävällisyyttään. Järjestön mukaan Perheystävällinen työpaikka -ohjelma sopii kaikille organisaatioille, jotka haluavat profiloitua perheystävällisinä työnantajina. Ohjelmassa hyödynnetään tutkimushankkeessa löydettyjä hyviä käytäntöjä perheystävällisyyden parantamiseksi. Ohjelman kerrotaan sopivan niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla toimiville organisaatioille. Sen piiriin kuuluu työpaikan kaikki työntekijät – eli myös he, joilla ei perhettä ole tai joiden lapset ovat jo ”lentäneet pesästä”. Väestöliitto tarjoaa työnantajille viisiportaista mallia, joka on johdonmukaisesti etenevä ja joustavasti toteutettava. Ohjelman käytännön toteuttamisesta vastaa työnantaja. Väestöliitto ohjaa ja tukee ohjelman läpivientiä. Ensimmäinen porras on alkukartoitus. Siinä käydään konkreettisesti läpi ohjelman toteutus, työnantajan painotukset ohjelmassa, tavoitteet, alustava aikataulu toteutukselle ja henkilöstökyselyjen toteutustapa. Tavoitteena on, että työnantaja tunnistaa oman perheystävällisyytensä nykytilan. Alkukartoituksen jälkeen laaditaan kehittämissuunnitelma. Suunnitelma tavoitteineen, aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen hyväksytetään Väestöliitossa. Lisäksi sovitaan mittareista, joita kehittämistoimenpiteiden aikana seurataan. Yhä suurempi osa työstä tehdään niin sanotun normaalin työajan ulkopuolella eli muulloin kuin arkipäivänä päiväsaikaan. Epäsäännöllisiksi työajoiksi luetaan iltatyö, yötyö, viikonlopputyö ja hyvin varhain aamuisin alkava työ. Väestöliitto on tutkinut keinoja lisätä työpaikkojen lapsiystävällisyyttä Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa. Väestöliiton mukaan perheystävällinen työpaikka on sellainen, jossa otetaan huomioon erilaiset elämäntilanteet osana työntekoa ja työpaikan käytäntöjä. Tällaisella työpaikalla esimiehet ja henkilöstöhallinto toimivat oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja lainmukaisesti. Pelkät periaatteet ja käytännöt eivät kuitenkaan riitä, vaan lisäksi tarvitaan tilannekohtaista joustavuutta. RUNSAASTI KEINOJA Väestöliitto korosti tutkimuksissaan, että perheystävällisyyden toteuttamiseen on runsaasti erilaisia keinoja. Näitä ovat muun muassa lyhennetty työaika, osa-aikaistaminen (työntekijän toiveesta), etätyöjärjestelyt ja työaikaliukumat. Pulmallista kuitenkin on, että monet toimenpiteistä ulottuvat vain toimihenkilötyöhön. Työntekijäammateissa etätyö tai työaikaliukuma eivät usein tule kyseeseen. Väestöliiton mukaan parhaita tapoja tehdä työpaikasta lapsiperheystävällinen on, että työntekijä pääsisi mahdollisimman paljon vaikuttamaan työnteon alkamisja päättymisajan kohtiin. Osa työntekijän ja hänen perheensä arkea tukevista keinoista on säädetty laeissa ja työehtosopimuksissa. Osa toimista on suhteellisen helppo toteuttaa joustavasti työpaikoilla, osa taas vaatii enemmän organisointia ja suunnittelua. Pienillä myönteisillä asioilla voi olla suuri merkitys: joillakin työpaikoilla on esimerkiksi sovittu, että viimeisimmät kokoukset aloitetaan ajoissa iltapäivällä, jotta työntekijöillä on mahdollisuus hakea lapsensa ajoissa hoitopaikasta. Vastaavasti aamuisin kokouksia tai palavereja ei aloiteta kovin aikaisin aamulla. ESIMIEHET AVAINASEMASSA Väestöliitto huomauttaa, että perheystävällisyydessä työpaikan esimiehillä on tärkein rooli. Esimies vaikuttaa sekä sanallisella että sanattomalla viestinnällä alaistensa toimintaan ja työpaikan asenteisiin. TEKI1807_3-50.indd 22 29.6.2018 9:15:17
7/2018 Tekijä 23 AJASSA Kehittämistyö on mallin kolmas porras. Tässä vaiheessa työpaikalla järjestetään noin kolmen kuukauden välein ”sparrauspalavereja”, joissa raportoidaan kehittämistoimenpiteiden edistymisestä Väestöliitolle. Samalla Väestöliitto auttaa työnantajaa ottamaan käyttöön uusia perheystävällisiä toimintatapoja, menetelmiä, ohjeistuksia, pelisääntöjä ja prosesseja. LOPUSSA PALKITAAN Neljännen vaiheen muodostaa kokonaisarviointi. Siinä katsotaan, onko kehittämistyö edennyt tavoitteiden mukaisesti. Arvioinnissa työnantajan on muun muassa osoitettava, että se on kehittänyt perheystävällisiä käytäntöjä eri toimenkuvissa. Jos tavoitteet on saavutettu, on palkintojen aika. Ohjelman tavoitteet saavuttaneille työpaikoille myönnetään Perheystävällinen työpaikka -tunnus. Tunnus on voimassa vuoden kerrallaan. Työnantaja raportoi perheystävällisyyden tasosta ja sen kehittymisestä vuosittain Väestöliittoon. Mikäli työnantaja jatkaa perheystävällisyyden kehittämistä, tunnuksen voimassaoloa jatketaan. Lisätietoja Väestöliiton mallista löytyy osoitteesta www.perheystavallinentyopaikka.fi. TEKI1807_3-50.indd 23 29.6.2018 9:15:17
24 Tekijä 7/2018 26.–29.7. Valkeakoski TYÖVÄEN MUSIIKKITAPAHTUMA teollisuusliitto.fi/tyovaen-musiikkitapahtuma Nähdäänkö Porissa ja Valkeakoskella? Kelpaanko minä – Tarvitaanko työelämässä Tinderiä? Torstaina 19.7. kello 11.30 Porissa BeBOP-lavalla keskustellaan! 16.–20.7. Pori SUOMIAREENA teollisuusliitto.fi/suomiareena ILMIÖ Osinko jakaa yrityksen voittoa TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. OSINKO on osakeyhtiömuotoisen yrityksen keino jakaa voittoa. Osuuskunnissa voittoa jaetaan ylijääminä ja muissa yhtiömuodoissa pääomatuloina. Yritykset jakavat osinkoa suhteessa OSAKKEIDEN MÄÄRÄÄN. Eniten osakkeita omistavat saavat euro määräisesti enemmän osinkoa kuin pienen osuuden yhtiöstä omistavat. Yleisesti ajatellaan, että yhtiöt jakavat osinkoa edellisen tilivuoden TULOKSESTA, mutta aivan näin suoraviivaista se ei ole. Yhtiöt jakavat osingon niin sanotusta VAPAASTA OMASTA PÄÄOMASTA. Yksinkertaistettuna tämä koostuu yhden tilivuoden VOITON lisäksi aiempien vuosien voitoista ja muista tuloista. Varsinkin pörssiyhtiöissä on tyypillistä, että hyvinä vuosina voittoja laitetaan talteen. Näin yhtiö pystyy tappiollisinakin vuosina jakamaan ainakin jonkinlaista osinkoa omistajilleen. Moni pörssiyhtiö on päättänyt OSINGONJAKOPOLITIIKKANSA vuosiksi eteenpäin. Jos yhtiö poikkeaisi määrittelemästään tavasta eikä jakaisi osinkoa heikkoina vuosina, voisi tämä johtaa OSAKKEENOMISTAJIEN pettymykseen ja laskevaan pörssikurssiin. Osakekurssi taas vaikuttaa esimerkiksi siihen, millä korolla pörssiyhtiö saa lainaa. Osingoista päättää virallisesti osakeyhtiöiden YHTIÖKOKOUS. Käytännössä asiasta päättää kuitenkin osakeyhtiön hallitus, sillä pienissä osakeyhtiöissä hallituksessa istuvat usein suurimmat omistajat. Pörssiyhtiöiden yhtiökokouksissa osingoista ei synny sellaista kiistaa, joka saisi laajan joukon osakkeen omistajia äänestämään yhtiön hallituksen esityksen kumoon. Pörssiyhtiöt jakavat osingot yleensä keväisin, kun TILINPÄÄTÖS on hyväksytty ja yhtiökokous on hyväksynyt OSINKOESITYKSEN. Muissa osake yhtiöissä osingonjakamisen käytännöt ovat monin aisemmat. Osinkoa voidaan jakaa vaikka kuukausittain. Vaikka yhtiö jakaisikin osingon kerralla, ei sitä välttämättä jaeta keväällä, sillä osakeyhtiöiden TILIKAUDET eivät aina noudata kalenterivuotta. Joitakin vuosia sitten moni koki epäoikeudenmukaiseksi, että pörssiyhtiöt olivat irtisanoneet paljon työntekijöitään, mutta jakoivat silti reiluja osinkoja. Moni puolusteli tätä sillä, että yhtiöiden tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille ja näin raha kiertää takaisin talouteen, kun osingonsaajat sijoittavat ne uudelleen. Toisaalta löytyi myös heitä, joiden mielestä irtisanomiset vaikeuttivat yhtiöiden kehittämistä. l OSINGOT KASVANEET Kaikkien Helsingin pörssien yhtiöiden maksamat osingot ovat olleet viime vuosina kasvusuunnassa. Tästä ovat nauttineet monet pitkään osakkeita omistaneet. Uusien osakkeiden ostamista harkitseville tilanne on vaikeampi. Kun sijoittajat harkitsevat osakkeiden ostamista, arvioivat he osakkeen hintaa sillä perusteella, onko yritys kannattava, kasvaako se ja minkälaista osinkoa yhtiö maksaa. Runsaasti osinkoa maksavien yhtiöiden osakkeita ei välttämättä kannata ostaa, jos osakkeen hinta on suhteellisen kallis. Sijoittajat vertaavatkin osingon tuottoprosenttia yhtiön osakekurssiin. Vastaava vertailu voidaan tehdä kaikkien pörssi yhtiöiden osinkojenmaksusta. Kun yhtiöiden osinkosummaa verrataan yhtiöiden yhteenlaskettuun markkina-arvoon, kasvua ei ole juuri tapahtunut viime vuosina. PAIKKAAVAT BUDJETTIA Myös valtio saa vuosittain osinkotuloja yhtiöistä. Viime vuonna tuo summa oli 1,6 miljardia euroa. Tänä vuonna summa on todennäköisesti hiukan suurempi. Valtion menot nousevat tänä vuonna arviolta 55,8 miljardiin euroon ja uutta velkaa otetaan 3,1 miljardia euroa. Osingot ovat siis pieni paikkaus budjettiin. Onko valtiolle sitten järkevämpää pitää kohtuullisen tasainen osinkovirta käynnissä vai myydä osakkeet ja sijoittaa rahat johonkin voimakkaammin kasvavaan yhtiöön? Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) halusi vaalien jälkeen valtion taseet töihin ja auttaa rahan avulla muita yhtiöitä kasvamaan. Ongelmaksi voi osoittautua, mihin laittaa varoja. Valtiolla on jo lukuisia erilaisia tukimuotoja yrityksille, ja valtion pääomasijoitusyhtiö Teollisuussijoitus Tesi sijoittaa kasvuyrityksiin. Uuden valtion kehitysyhtiö Vaken voi olla vaikea löytää sopivia sijoituskohteita. HELSINGIN PÖRSSI 2007 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 LÄHDE: eQ 14 12 10 8 6 4 2 6 7 5 4 3 2 1 Os in ko su m m a, m rd eu ro a Os in ko tu ot to , % TEKI1807_3-50.indd 24 29.6.2018 9:15:19
7/2018 Tekijä 25 26.–29.7. Valkeakoski TYÖVÄEN MUSIIKKITAPAHTUMA teollisuusliitto.fi/tyovaen-musiikkitapahtuma Nähdäänkö Porissa ja Valkeakoskella? Kelpaanko minä – Tarvitaanko työelämässä Tinderiä? Torstaina 19.7. kello 11.30 Porissa BeBOP-lavalla keskustellaan! 16.–20.7. Pori SUOMIAREENA teollisuusliitto.fi/suomiareena TEKI1807_3-50.indd 25 29.6.2018 9:15:19
KUVAT JOHANNA KOKKOLA 26 Tekijä 7/2018 Suvi on suksien aikaa TEKI1807_3-50.indd 26 29.6.2018 9:15:23
7/2018 Tekijä 27 TYÖSSÄ ? TYÖSSÄ Kiteen karhu herää talviunilta lajinsa viimeisenä touko–kesäkuussa. KSF Sport Oy:n eli Karhun vanhalla tehtaalla kesä on suksien tuotannon kuumeisin sesonki. Vesa Happonen TEKI1807_3-50.indd 27 29.6.2018 9:15:26
28 Tekijä 7/2018 Kiteeläiset moniosaajat valmistavat suksia jokaiselle hiihtäjälle; lapsista kovan luokan kilpailijoihin, kaupunkihiihtäjistä eränkävijöihin. Valmistukseen käytetään monenlaisia materiaaleja. Täällä ovat käytössä niin ulkomailta ostettavat, lentokoneteollisuuden suosimat kevyet kennorakenteet kuin suomalainen viilu lasikuitujäykisteiden ja monen muun aineksen ohella. ”Hengen hommaa”, sanovatkin suksentekijät. Eri materiaalit käyttäytyvät prosessin aikana eri tavoin, ja kokeneetkin suksentekijät joutuvat käymään melkein salatieteiden puolella, että korkea laatu saavutetaan. Kari Hukka TEKI1807_3-50.indd 28 29.6.2018 9:15:41
7/2018 Tekijä 29 ? Olga Gustafsson TEKI1807_3-50.indd 29 29.6.2018 9:15:46
30 Tekijä 7/2018 Kiteeläisten mielestä suomalaisten kannattaisi kokeilla kotimaisia sivakoita. Valtamerkkien suunnattomat budjetit eivät takaa sellaista käsityötä tai hiihtäjän painon mukaista valmistamista, mitä Kiteellä pystytään tarjoamaan. Sakari Vesanen Kari Hukka TEKI1807_3-50.indd 30 29.6.2018 9:15:54
7/2018 Tekijä 31 ? Henri Tulilahti TEKI1807_3-50.indd 31 29.6.2018 9:16:00
Katso miten suksi syntyy tekijälehti.fi 32 Tekijä 7/2018 KAIKKI KUVAT JA TEKSTIT SUUNNITELLAAN TEHTAALLA PAIKAN PÄÄLLÄ. KITEELÄISET OVAT SAANEET OPETELLA PERINTEISTEN PUUTÖIDEN OHELLA MYÖS GRAFIIKAN JA SILKKIPAINAMISEN TAITAJIKSI. YKSITTÄINEN OSTAJA SAA PYYTÄÄ SUKSIINSA PAINETTAVAKSI VAIKKA MIELITIETTYNSÄ KUVAN. TEHTAALAISET KOROSTAVAT MIELELLÄÄN , ETTÄ KOTIMAISELTA VALMISTAJALTA SAA YKSILÖLLISTÄ PALVELUA. NETTIKAUPPA ON NYKYISIN KITEELÄISILLE ARKEA. Kaikki suksien painatukset suunni tel laan tehtaalla paikan päällä. Kiteeläiset ovat saaneet opetella perinteisten puutöiden ohella myös grafiikan ja silkkipainamisen taitajiksi. Yksittäinen ostaja saa pyytää suksiinsa painettavaksi vaikka mielitiettynsä kuvan. Tehtaalaiset korostavat mielellään, että kotimaiselta valmistajalta saa yksilöllistä palvelua. Nettikauppa on nykyisin kiteeläisille arkea. VIDEO Sami Toivanen TEKI1807_3-50.indd 32 29.6.2018 9:16:07
7/2018 Tekijä 33 KAIKKI KUVAT JA TEKSTIT SUUNNITELLAAN TEHTAALLA PAIKAN PÄÄLLÄ. KITEELÄISET OVAT SAANEET OPETELLA PERINTEISTEN PUUTÖIDEN OHELLA MYÖS GRAFIIKAN JA SILKKIPAINAMISEN TAITAJIKSI. YKSITTÄINEN OSTAJA SAA PYYTÄÄ SUKSIINSA PAINETTAVAKSI VAIKKA MIELITIETTYNSÄ KUVAN. TEHTAALAISET KOROSTAVAT MIELELLÄÄN , ETTÄ KOTIMAISELTA VALMISTAJALTA SAA YKSILÖLLISTÄ PALVELUA. NETTIKAUPPA ON NYKYISIN KITEELÄISILLE ARKEA. KSF SPORT OY KITEEN SUKSITEHDAS PERUSTETTU 2013, nykyinen toimitusjohtaja Harri Kirvesniemi KOTIPAIKKA Kitee TUOTANTO 15 000 – 30 000 suksiparia talvesta riippuen (30 % vientiin), päätuotteet Yoko-, Järvinenja Karhu-merkkiset murtomaasukset LIIKEVAIHTO 1,5 milj. euroa (2017) HENKILÖSTÖ 20, joista tuotannon työntekijöitä 11 Tehtaalla on pitkät ja kunniakkaat perinteet Karhun tehtaana, tehtaanmyymälän vitriinistä sen huomaa. Presidentti Urho Kaleva Kekkonen ei ollut ainoa, joka hiihti Karhun suksilla. Tanja Sallinen TEKI1807_3-50.indd 33 29.6.2018 9:16:15
34 Tekijä 7/2018 TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Miten päihteet saa testata? T yöpaikkojen huumetestausta säätelee varsin tarkasti laki yksityisyyden suojasta työelämästä. Niin rekrytoinnissa kuin työsuhteen aikanakin huumetestejä voi edellyttää vain, jos kyse on työstä, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Lisäksi lain mukaan työskentelyn huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena on vaarannettava vakavasti työturvallisuutta, liikenneturvallisuutta tai esimerkiksi lisättävä riskiä taloudelliseen tai ympäristövahinkoon. Yksityisyydensuojalain lisäksi työterveyshuoltolaki määrää, että työpaikalla on oltava yhdessä henkilöstön kanssa tehty kirjallinen päihdeohjelma, mikäli huumetestejä halutaan käyttää. Tarkoitus on jo ennalta suunnitella työpaikan käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Päihdeohjelmasta pitää selvitä, keitä huumetestaus koskee, missä tilanteessa testataan ja mitä tapahtuu, jos testinäyte on positiivinen. Vastaavasti on sovittava, mitä tapahtuu, jos työntekijä ei noudata ohjelmassa sovittuja testausja hoitoon ohjauskäytäntöjä. SÄÄTELEMÄTTÖMÄT PUHALLUTUKSET Siinä missä huumetestauksesta on selkeästi säädetty laissa, alkoholitestauksesta ei ole säädetty mitään. Työterveyshuoltolaki kuitenkin sanoo, että työntekijällä ei ole ilman perusteltua syytä oikeutta kieltäytyä terveystarkastuksesta, jossa selvitetään työntekijän työtai toimintakykyä työstä aiheutuvien, terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Tähän perustuen työn antajalla voidaankin katsoa olevan oikeus lähettää työntekijä työterveyshuoltoon testattavaksi, mikäli työnantajalla on perusteltu epäily siitä, että työntekijä on alkoholin vaikutuksen alaisena. Joillain työpaikoilla on kuitenkin sovittu myös säännönmukaisista puhallutuksista osana yrityksen ennaltaehkäisevää päihdeja työturvallisuustyötä. Tällaisten massapuhallutusten perustelut ja pelisäännöt on syytä sopia yhdessä henkilöstön kanssa yttai työsuojelutoimikunnassa ja kirjata yrityksen päihdeohjelmaan. PELISÄÄNTÖJÄ JA YHTEISTYÖTÄ Perusteluja puhallutuksille ilman epäilyä päihtymyksestä voi hakea huumetestauksen lakisääteisistä perusteluista. Mikäli yrityksessä tehtävät työt ovat tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointi kykyä vaativia, puhallutukset voivat olla perusteltuja. Jos työpaikalla on esimerkiksi runsaasti liikennettä tai käytetään vaarallisia koneita tai vaikka kemikaaleja tai räjähteitä, voi työnantaja vahvistaa työn turvallisuutta puhalluttamalla säännönmukaisesti kaikki työmaalle saapuvat. Aivan kuten huumetestauksissa, päihdeohjelmaan on syytä kirjata myös alkoholitestauksista, kuka saa puhalluttaa, ketkä puhallutetaan, mitä seuraamuksia siitä on, jos viisari värähtää, millainen hoitoonohjaus malli on käytössä ja miten työntekijöiden yksityisyys suojataan eli ketkä saavat tietää mahdollisista positiivisista testituloksista. Puhallutusten pitää aina olla tasapuolisia. Kun pelisäännöt huumetestausten, puhallutusten sekä varhaisen puuttumisen ja hoitoonohjaamisen suhteen on sovittu yhdessä ja tiedotettu koko henkilöstölle, mahdollisten ongelmien ilmetessä niiden käsitteleminen on kaikille osapuolille helpompaa. SAILA RUUTH LISÄÄ TIETOA: Päihdeohjelmaopas – malli päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla , Työterveyslaitos, www.ttl.fi Päihdehaitat hallintaan! , SAK, www.sak.fi Työpaikkojen huumetestausta säätelee laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Alkoholitesteistä ei laki sano mitään, mutta työterveyshuoltolaki antaa asiassa työnantajalle tiettyjä oikeuksia. Huumetesti on perusteltu vain jos työ on tarkkuutta, luotettavuutta, itse näistä harkintakykyä tai hyvää reagointi kykyä vaativaa. TEKI1807_3-50.indd 34 29.6.2018 9:16:19
OSATYÖKYKYISYYS Teollisuusliiton sopimusaloilla on taajaan epäselvyyttä korvaavasta työstä. Saako työnantaja pakottaa työntekijän sairauslomalla korvaaviin töihin? Mitä tehtäviä korvaavina töinä saa teettää? Liiton työympäristöja sosiaalipäivystys joutuu usein vastaamaan korvaavaa työtä koskeviin kysymyksiin. Työnantajan motiivi korvaavan työn teettämiseen on etenkin työtapaturmista aiheutuvien sairauspoissaolojen vähentäminen. Isoilla työnantajilla se näkyy suoraan tapaturmavakuutusmaksun tasossa. Parhaimmillaan korvaava työ on työntekijälle tilaisuus esimerkiksi kouluttautua tai täydentää osaamistaan työpaikan muissa kuin omissa tehtävissä. Korvaava työ estää myös toimeentulon heikkenemisen, sillä korvaavan työn ajalta maksetaan lähtökohtaisesti työsopimuksen mukaista palkkaa. Lainsäädäntö ei tunne korvaavaa työtä eikä siten säätele sen käyttämistä. Sen sijaan osassa työehtosopimuksista korvaavan työn käyttöä on linjattu. Teollisuusliiton työehtosopimuksista kuudessatoista on erilaisia kirjauksia korvaavasta työstä. Lähtökohta on, että ketään ei pakoteta töihin, joihin ei kykene. Työnantajan onkin kunnioitettava työpaikan olosuhteet ja työtehtävät tuntevan työterveyslääkärin arviota sairauslomalaisen jäljellä olevasta työkyvystä sekä otettava huomioon työntekijän oma näkemys siitä, selviytyykö hän korvaavasta työstä. Jos korvaavaa työtä halutaan teettää, on pelisäännöt syytä sopia yhteistoiminnassa. Ennen kaikkea etukäteen tulee olla mietittynä, mitä korvaavat työt voivat kullakin työpaikalla olla. Korvaavien töiden on oltava järkevää ja tuottavaa tekemistä eli jotain, mitä yrityksessä tehtäisiin joka tapauksessa. Korvaavia töitä ei pidä käyttää, jos se aiheuttaa tartunnan vaaran muille työntekijöille. Korvaavan työn tekeminen ei saa myöskään pahentaa työntekijän sairautta tai haitata toipumista. Jos henkilön sairaus pahenee korvaavassa työssä, työnantajan toiminta saatetaan katsoa tuottamuksellisena toimintana työturvallisuusrikokseksi. SAILA RUUTH AMPIAINEN, PAHIN SUURPETOMME RISKIT ”Minun arvioni mukaan pahin on ampiainen. Sen kanssa kannattaa olla tarkkana.” Sopimusasiantuntija Jari Sirviö pitää ampiaisia suurimpana riskinä metsureille ja muille työkseen kesäisessä metsässä liikkuville. Yli herkäksi itsensä tietävän on kannettava mukanaan adrenaliinikynää. Kaikkien on puolestaan syytä pitää riittävän tuore kyy pakkaus mukanaan. Punkkeja kuten ampiaisiakin vastaan tärkein varustus on oikea suojautuminen. Työnantaja on vastuussa kunnon vaatteista, jalkineista ja varusteista. – Metsäalan työehtosopimuksessa on lueteltu, millainen varustus tarvitaan eri työnja toimenkuvissa, Sirviö alleviivaa. – Karhu ei ole ihmiselle vaarallinen, eikä siihen kuten ei muihinkaan petoeläimiin kannata suhtautua pelonsekaisin tuntein. Karhun perherauhaa ei kuitenkaan kannata mennä häiritsemään. Karhuäiti kyllä puolustaa pentujaan viimeiseen asti, Sirviö jatkaa. M A RY EV A N S PI CT U RE LI BR A RY / LE H TI KU VA Itsekin aiemmin metsurina työskennellyt Sirviö luottaa siihen, että luonnossa liikkuminen kuuluu metsurin ammattitaitoon. Hän kuitenkin toteaa, että esimerkiksi hirvilehmälle kannattaa antaa etäisyyttä, häirittynä hirviemokin voi olla äkäinen. SUVI SAJANIEMI 7/2018 Tekijä 35 TYÖSSÄ TYÖSSÄ PELISÄÄNNÖT KORVAAVALLE TYÖLLE OTA YHTEYTTÄ! KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 TUOREITA OPPAITA TEOLLISUUSLIITOLTA Vakava työtapaturma ja ammattitauti -opas on päivitetty ja se löytyy liiton verkkosivuilta. Opas ohjeistaa Teollisuusliiton työpaikkoja ja jäseniä, miten toimia vakavan työtapaturman tai ammattitaudin kohdatessa. Myös opas Pitkittynyt työkyvyttömyys ja toimeentulo on päivitetty, ja sekin löytyy liiton verkkosivuilta. Opas antaa vinkkejä, mistä voi saada tukea ja miten korvausjärjestelmässä edetään työkyvyttömyyden kohdatessa. Molemmat oppaat ovat ladattavissa liiton verkkosivuilta, www.teollisuusliitto.fi Hae oppaan nimellä. KORVAAVA TYÖ on työtä, jota työntekijä voi väliaikaisesti tehdä, jos on sairauden tai vamman vuoksi työkyvytön omiin tehtäviinsä mutta työkykyä on jäljellä muihin tehtäviin. Teollisuusliitto | 1 Pitkittynyt työkyvyttömyys ja toimeentulo Teollisuusli itto | 1 Vakava työtapatu rma ja ammattita uti TEKI1807_3-50.indd 35 29.6.2018 9:16:25
Loistavat Murikan tähdet TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT JYRKI LUUKKONEN M etsikössä käy armoton kuhina. Lähes satapäinen joukko lapsia etsii kilvan maastoon piilotettua Murikan tähteä ja sinne ripoteltuja rahoja. Rahojen ja tähden perusteella monimutkaisen algoritmin kautta laskettavalle eniten pisteitä keräävälle joukkueelle on luvassa lähes ruhtinaallinen palkinto; etuoikeus valita ensimmäisenä limut ja karkit seuraavassa iltadiskossa. Ilma raikuu sakeana etsintätoimintaa erinomaisesti kuvaavia kommentteja lasten kuskatessa rahasaaliitaan ikäryhmittäin jaettujen joukkueiden keruulippaiden virkaa toimittaviin muovikasseihin. – Mun lippis on täynnä massii. – Tuolta löytyi hirveästi rahaa. Täs on 220 miljoonaa yli. – Kyllä mä löydän. Mulla on silmät auki koko ajan. – Se olis hyvinkin voinut löytyä täältä. Etsijät osoittavat taktisia kykyjä ja neuvottelutaitoja. Ohjaajat pidetään jatkuvan prässäyksen alla lasten ladellessa johdattelevia kysymyksiä Murikan tähden mahdollisesta sijainnista ja painavia lausuntoja pelin hengestä. l Muksut mukaan -kurssien ideana on, että vanhemmat tulevat lastensa kanssa Murikkaan. Samalla kun aikuiset opiskelevat, järjestetään lapsille mukavaa ja turvallista toimintaa. l Ensimmäisellä viikolla aikuisille oli tarjolla neljä kurssia, työsuojelun, luottamusmiehen ja järjestötoiminnan peruskurssit sekä kurssi ihmissuhteista työpaikoilla. l Seuraavat Muksut mukaan -kurssit järjestetään vuoden päästä. 36 Tekijä 7/2018 MUKSUKURSSIT, MURIKKA-OPISTO 4.–8.6. JA 11.–15.6. TEKI1807_3-50.indd 36 29.6.2018 9:16:26
? Peppi Kuusjärvi löysi ison kiven alta Murikan tähden. – Aha! Sä kehotit katsomaan maastosta. Okei. Murikan tähti ei sitten löydy puusta. – Sun täytyy olla rehellinen ja kertoa. Just äsken puhuttiin, että pitää olla rehellinen. – Te vaan haluatte pitää Murikan tähden itsellänne. Rahat on joutuisasti noukittu maastosta, mutta Murikan tähteä ei vaan löydy. Lopulta etsintäalue rajataan pieneksi ja joukkueista valitaan kaksi kilpailijaa, joille lisävinkiksi annetaan iso kivi. Ja pian raikuvien kannustusten keskeltä kuuluu heleän riemukas kiljahdus. – Löytyi! Mä löysin Murikan tähden, Peppi Kuusjärvi iloitsee ja heiluttaa tähteä kädessään. Joukkuekaverit kaappaavat Kuusjärven heti syliinsä, nostavat hänet voiton merkiksi ilmaan ja kyselevät samalla, mistä se tähti oikein löytyi. – Sieltä kiven alta. Siinä oli vaan jotain sen edessä, kuusivuotias Vaasasta kotoisin oleva Kuusjärvi vastaa. Sitten kiiruhdettiinkin sateen alta sisätiloihin kertomaan vanhemmille ja kaikille muillekin vastaan tulijoille leikkimielisen kilpailun olennaiset käänteet ja sattumukset kuten, että Murikan tähden löysi nuorimpien joukkue. Mika Lindblad, Topi ja Essi Klaudia Nordlund, Thomas ja Niki-Klaudia Jarmo Mäkinen, Julius ja Joona Jari Roivainen, Lauri, Panu, ja Onni 7/2018 Tekijä 37 LIITOSSA ? TEKI1807_3-50.indd 37 29.6.2018 9:16:28
Oppia järjestötyöhön, luottamustehtäviin ja työpaikan ihmissuhteisiin JARMO MÄKINEN tuli Järvenpäästä muksukurssille Joonan ja Juliuksen kanssa opiskelemaan järjestötoiminnan perusteita. – Itseäni lähellä on järjestäminen. On tärkeää saada järjestäytyminen nousemaan työpaikoilla ja jäsenet toimimaan asioiden parantamiseksi. Vedin keväällä työpaikallani järjestämiskampanjan, ja kokemukset ovat hyvät. Saimme uutta porukkaa mukaan ja oppia tulevaisuutta ajatellen, Metso Flow Controlin luottamusmiehenä toimiva Mäkinen sanoo. KLAUDIA NORDLUND saapui Thomaksen ja Niki-Klaudian kanssa muksukurssille Porista. Luottamusmiehen peruskurssi tarjosi vastauksia vuoden alussa työpaikkansa pääluottamusmieheksi valitun Nordlundin mielessä liikkuneisiin kysymyksiin. – Kaikki on vielä aika uutta. Lakikirjan tutkiminen ja työehtosopimuksen katsominen siinä rinnalla on haastava tehtävä. Olen saanut lisää tietoa ja tiedon hankkiminen on helpottunut. Myös ihmisiin tutustuminen ja kokemusten kuuleminen on tärkeää. Itseluottamus on kasvanut, Agrifuturan kasvihuoneella työskentelevä Nordlund kertoo. JARI ROIVAINEN tuli Laurin, Panun ja Onnin kanssa Otanmäestä Murikkaan. Transtechillä huolto asentajana työskentelevä ja useita luottamustehtäviä, kuten Otanmäen metallija kaivostyöväen ammatti osaston puheenjohtajuutta, hoitava Roivainen osallistui työpaikan ihmissuhteita käsittelevälle oppijaksolle. – Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kursseilla olen saanut aiheesta pintaraapaisun, mutta nyt mennään syvemmälle. Osaa esimerkiksi puuttua ongelmatilanteisiin ennen kuin ne pääsevät kärjistymään. Opetus on asian tuntevaa ja kurssiporukka on mukava. Keskustelu on monimuotoista ja luottamuksellista, Roivainen arvioi. MIKA LINDBLAD saapui Helsingistä kurssille Essin ja Topin kanssa. K-Caaran eli aikaisemman VV-Auton huoltoteknikkona ja pääluottamusmiehenä toimiva Lindblad päätti vaihteeksi perehtyä työsuojeluun. – Olen työpaikallani myös varatyösuojeluvaltuutettu, mutta aihepiirin koulutukseen en ole aikaisemmin juuri osallistunut. Työsuojelun peruskurssi osui nyt sopivaan saumaan. Uutta tietoa on tullut ja kaikesta oppii lisää. Hyvät perustiedot olen saanut. – Muksukurssi on hieno jäsenetu. Se mahdollistaa vanhemmille kurssille pääsyn, ja lapsille tämä on elämys, vaikka Murikan keskeneräinen remontti on vielä tällä kerralla rajoittanut tekemistä, Lindblad tiivistää vanhempien mietteet. Muksukursseilla lapset saavat uusia kavereita. Yhteydenpitoa on jatkettu myös kurssien jälkeen. ? OIKAISU Tekijä 6/2018 jäsenristeilyjutussa oli virheitä haastateltavien nimissä: oikeat nimet ovat Arttu Sorsa ja Elina Yli-Paavola. Toimitus pahoittelee virhettä. 38 Tekijä 7/2018 TEKI1807_3-50.indd 38 29.6.2018 9:16:32
Tulostettava kurssihakemus löytyy liiton verkkosivuilta: teollisuusliitto.fi/kouluttaudu. Valitse kiinnostava kurssi, täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Teollisuusliiton jäsenille koulutus on maksutonta. Lisätietoa koulutuksesta, kursseille hakemisesta ja taloudelli sesta tuesta osoitteesta: teollisuusliitto.fi/kouluttaudu . Lisätietoa myös liiton koulutusyksiköstä, puh. 020 77 4001 (liiton vaihde) Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Lähde syksyllä Murikkaan LIITTO KOULUTTAA EDUNVALVONTAKOULUTUS 8.–12.10. Luottamusmiesten peruskurssi 27.¬–31.8 Luottamusmiesten jatkokurssi, Hakaniemi (2. jakso 24.–28.9.) 24.–28.9. Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi 8.–12.10. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. jakso 5.–9.11.) 10.–14.9. Paikallinen sopiminen 17.–19.9. Yritystalous 17.–19.9. Hyvinvointi työyhteisössä 1.–5.10. Palkkatekniikka – Teknologiateollisuus 1.–26.10. Osallistujan areenat – kuukauden kurssi TYÖSUOJELUKOULUTUS 3.–7.9. Työsuojelun peruskurssi 17.–21.9. Työsuojelun peruskurssi 24.–28.9. Työsuojelun peruskurssi 8.–12.10. Työsuojelun peruskurssi, Hakaniemi 22.–26.10. Työsuojelun jatkokurssi, Hakaniemi (2. jakso 19.–23.11. Murikka) 10.–12.9. Kemikaalit työpaikalla 29.–31.10. Riskien arviointi KURSSEJA AMMATTIOSASTON AKTIIVEILLE 10.–12.9. Ammattiosaston taloudenhoito ja suunnittelu (myös autoala) 24.–26.9. Kehittyvä ammattiosasto (2. jakso 3.–4.12.) KURSSEJA KAIKILLE LIITON JÄSENILLE 27.–31.8. First step – Työturvallisuuteen ja terveyteen 3.–7.9. Tietotekniikan peruskurssi 14.–16.9. Naiset toimijoina 17.–21.9. Hyvä lehtijuttu 24.–28.9. Työelämän englantia 1.–5.10. Mukana ay-liikkeessä – nuorten kurssi 1.–5.10. Työntekijän sosiaaliturva 8.–12.10. Tietotekniikan täydennyskurssi 15.–19.10. Tietotekniikan jatkokurssi Ilmoittaudu alkusyksyn kursseille jo nyt! 7/2018 Tekijä 39 TEKI1807_3-50.indd 39 29.6.2018 9:16:32
JO H N ER / LE H TI KU VA 40 Tekijä 7/2018 MAAILMA Lakkooikeus pohdinnassa RUOTSI Pitkään jatkunut kiista työehdoista Göteborgin satamassa johti erikoiseen lopputulokseen. Kolme ay-keskusjärjestöä ja työnantajat esittivät kesäkuussa lakkooikeuden rajoittamista lailla. Ammattiliitot IF Metall ja GS tukevat esitystä. Esityksen ydin on se, että työehtosopimuksen tehnyttä yritystä vastaan ei saa käynnistää työtaistelutoimia muutoin kuin työehtosopimuksen solmimista varten. Poliittiset lakot, myötätuntolakot ja toimet maksamattomien palkkojen vuoksi ovat edelleen sallittuja. Mitään liittojen toimia työehtosopimuksen saavuttamiseksi ei rajoiteta. Vuonna 1972 osa satamatyöläisistä erosi kuljetustyöväen Transport-liitosta ja perusti Hamnarbetarförbundet-liiton. Enemmistö Göteborgin sataman konttisataman työntekijöistä kuuluu siihen. He olivat tyytymättömiä sataman työoloihin ja järjestivät kesällä 2016 lakon sekä ylityökiellon. Työnantaja oli neuvotteluhaluton ja vastasi työsululla sekä erottamisilla. Kiista on johtanut sataman osittaiseen halvaantumiseen ja isoon määrään menetettyjä työpäiviä. Ne johtuvat lähes kokonaan työsulusta, eivät lakoista. Sataman työehtosopimus on Transportilla eivätkä sen ja Hamnarbetarförbundetin neuvottelut johtaneet tuloksiin. Ruotsissa ei ole yleissitovia työehtosopimuksia kuten Suomessa, siksi tilanne on kärjistynyt. Yleissitovuus takaa kattavan työrauhan. KUMITEOLLISUUDESSA 6,6 PROSENTTIA LISÄÄ SAKSA Kumiteollisuuden palkat nousevat 6,6 prosenttia Saksassa. Kaksivuotinen sopimus tuo korotukset kolmessa erässä. Oppisopimuksella olevat saavat lisää 50 euroa kuussa. Ikääntyneet työntekijät ovat aiemmin voineet keventää työviikkoaan neljällä tunnilla, jatkossa kahdeksalla. Tämä avaa mahdollisuuden neljän päivän työviikkoon. Työnantaja maksaa puolet työajan lyhennyksestä. Itäisen Saksan 39 tunnin viikkotyöaikaa lyhennetään vuosittain puolella tunnilla. Vuoden 2023 alusta se on sama kuin läntisessä Saksassa, 37,5 tuntia viikossa. IG BCE -liiton pääneuvottelija Marc Welters luonnehtii tulosta ”hyväksi paketiksi” ja palkkojen korotusta ”kunnolliseksi”. VAARALLINEN MAATALOUSTYÖ PALESTIINA Maataloustyö on usein raskasta, mutta miehitetyssä Palestiinassa se on vaarallista. Israelin laittomien siirtokuntien asukkaat hyökkäävät usein maatyöläisten kimpuun. Siirtokuntalaiset muun muassa tuhosivat hiljan 200 oliivipuuta Betlehemin lähellä, kivittivät pellolla työskenteleviä Ramallahin lähellä ja mursivat kepeillä 64-vuotiaan viljelijän leuan Nablusissa. Israelin miehitysjoukot puuttuvat harvoin tähän väkivaltaan. Ne suojelevat sen sijaan siirtokuntalaisia ja osallistuvat itsekin viljelysmaiden tuhoamiseen ja takavarikointiin. Esimerkiksi kesäkuussa armeijan panssarivaunut tuhosivat sotaharjoituksillaan viljapellon Aqrabassa ja veivät oliivinviljelijöiden sadon ennen sen myyntiä Hebronin lähellä. Maailmanpankki laski, että Palestiinan maatalouden järjestelmällinen häirintä leikkaa 600 miljoonaa euroa vuodessa sen tuotosta. Satamayhtiö vaati maan hallitusta ryhtymään toimiin. Työmarkkinaministeri Ylva Johansson (sd) asettikin työryhmän pohtimaan muutoksia lakko-oikeuteen. Työnantajien liitot ja ay-keskusjärjestöt laativat oman, nyt valmistuneen esityksen. IF Metallin sopimussihteeri Veli-Pekka Säikkälä pitää esitystä ruotsalaisen työmarkkinamallin voittona, kun osapuolet itse laativat pelisäännöt. Hän korostaa, että esitys rajoittaa vain lakkoja, joilla ei pyritä työehtosopimukseen. Se vahvistaa valtakunnallisia työehtosopimuksia, koska näin ne takaavat työrauhan. Puuja painotyöntekijöitä edustavan GS-liiton puheenjohtaja Per-Olof Sjöö arvosteli aiemmin aikeita rajoittaa lakkooikeutta uskoen sen johtavan työnantajien vallan lisääntymiseen. Nyt hän puoltaa esitystä sanoen sen heilauttavan mahdollisimman vähän voimatasapainoa työmarkkinoilla. Jotkin ammattiliitoista suhtautuvat esitykseen yhä kielteisesti. Arvostelijat pelkäävät sen avaavan työnantajalle mahdollisuuden sopimushoppailuun ja omien näennäisten ammattiliittojen perustamiseen. HEIKKI JOKINEN ? Göteborgin satama on tärkeä Ruotsin teollisuuden viennille. ”90 prosenttia kaikesta tavaraviennistämme kulkee laivoilla. Siksi meidän on pystyttävä luottamaan Skandinavian suurimpaan satamaan”, sanoo IF Metallin sopimussihteeri Veli-Pekka Säikkälä. Kesä valoisa, päätökset pimeitä? TYÖTÄ TOISTEMME PUOLESTA Arvoisa hallitus! Suomen kesä on valoisa. Ei tehdä silloin pimeitä päätöksiä. Valmistelette työlainsäädännön heikennyksiä lomailevien suomalaisten selän takana. Olette murentamassa alle 30-vuotiaiden työntekijöiden työsuhdeturvaa lisäämällä määräaikaisia työsopimuksia. Lisäksi haluatte heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa alle 20 hengen yrityksissä. Molempia lakiesityksiä ollaan lähettämässä lausuntokierrokselle, kun kesä on kauneimmillaan ja suomalaisten ajatukset muualla. Valoisa kesä ei ole sokaissut meitä. Olemme hereillä ja valppaana. Vastustamme oikeudellisesti kyseenalaisia ja puutteellisesti valmisteltuja esityksiänne. Niiden työllistävä vaikutus on vähäinen ja ne eriarvoistavat suomalaista yhteiskuntaa. Nautitaan kesästä ja palataan syksyllä yhdessä asiaan. Katso lisää: www.sak.fi/pimeitäpäätöksiä TEKI1807_3-50.indd 40 29.6.2018 9:16:37
Arvostettu pesutorni alennettuun hintaan Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä i-DOS pesuaineen annostelu Täyttömäärä 8 kg Energialuokka A+++ –30 % Linkous 1400 rpm Bosch-pesutorni 8 kg Norm. 1474,70 €. Pyykinpesukoneessa on kestävä hiiliharjaton moottori ja kuivausrumpu puhdistaa itse automaattisesti kosteudentiivistimensä. i-DOS-järjestelmä annostelee pesuaineen automaattisesti. Kuivaus rummun AutoDry-sensorit mittaavat vaatteiden jäännöskosteutta. Verk.com/63773 1149 ,90 Apurahalla 60,00/kk (24 kk) Säästä 324 € ”Todella hyvä paketti. Hyvä pesu tulos, hyvä linkous ja monipuoliset ohjelmat. Kuivausrummussa myös hyvät ohjelmat ja niitten muokkaus. Kuivaus hyvä.” –Miap, 20.4.2018 ”Vanha yli kymmen vuoden vanha Siemens pesutorni korvattiin tyylikkäällä Bosch pesutornilla. Asennus on helppo ja suoritin itse (kantoapu tarvitaan). Monipuoliset ohjelmat sekä pesukoneessa että kuivausrummussa. Toivottavasti tekniikka kestää yhtä hyvin kuin vanha Siemens. Suosittelen!” –Laatufriikki, 6.5.2018 ”Tämä on päivieni pelastus!! Joskus ajattelin, että muuan pesutornit on ihan turhia, mutta nyt en olisi enää ollenkaan ilman tätä kokonaisuutta. On mitä lupaakin. Hiljainen pesukone ja kuivausrumpukin oikein näppärä käyttää!” –Maarit, 19.5.2018 ”Muutaman viikon ollut käytössä ja onpahan hiljainen ja muutenkin vaikuttaa tosi hyvältä. Toimituskin nopea ja asennus hyvin vaivatonta. Pesukoneessakin olisi voinut olla valot rummussa, yllättävänkin kiva lisä kuivaajassa.” –Tonait, 7.4.2018 ”Huippuostos! Pesukone hyvin hiljainen ja pesuaineen annosteluautomaatti aivan mahtava ominaisuus! Lisäplussat siitä, että automaattisesti annosteltavan pesuaineen määrää voi myös helposti muokata, esim. Hgissä vesi on pehmeää, jolloin pesuainetta ei tarvita yhtä paljon kuin kovemman veden alueella => ekologisuus. Hyvät perusohjelmat ja jokaista niistä on helppo muokata sopivammaksi hipaisemalla näytöstä muokattavaa kohtaa. Jäljellä olevan pesuajan näkyminen on myös kätevää. Kuivausrumpu myös hyvin hiljainen ja ensimmäistä kertaa olen saanut pyykkiä niin kuivana ulos, että ne voi laittaa suoraan kaappiin. On myös mukava, että rummussa on lasiovi, josta näkee pyykkien pyörivän... jos vaikka olisi joskus jotain mennyt sinne erehdyksessä. Untuvatyynyn kuivaus ei untuvaohjelmalla ihan onnistunut kuivaksi saakka, mutta mietin olisiko siinä pitänyt olla joku pyyhe ja/tai tennispalloja mukana rummussa? Lauhduttimen automaattinen puhdistus on myös mahtava juttu, sitä ei tarvitse itse huuhdella, kun kone tekee senkin automatic! Kaiken kaikkiaan olen tosi tyytyväinen, enkä vähiten siksi, että setti on myös luokituksiltaan energiapiheimpien joukossa!” –ekopeikko, 17.3.2018 Täyttömäärä 8 kg Äänitaso vain 65 dB Energialuokka A++ AutoDry-kosteudentunnistus EasyClean-kosteudentiivistin Tekijä_110718.indd 1 27/06/18 13:35 TEKI1807_3-50.indd 41 29.6.2018 12:20:21
42 Tekijä 7/2018 Ett hälsosamt liv byggs upp av små, men viktiga vardagliga handlingar. Det krävs inga underverk, utan regelbundna, små saker som bygger upp helheten. Hörnstenarna är sömn, motion och näring. TEXT PETTERI RAITO ÖVERSÄTTNING JOHAN LUND FOTO HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN M arilla Hokkanen började för 23 år sedan med sitt treskiftesjobb på Metsä-Woods fanerfabrik i Suolahti. Ungdomsåren förknippar hon med en ganska sorgfri inställning. – Man gick bara på jobb och hoppades på att det går an. Ibland var jag trött, men det gick att återhämta sig eftersom jag kunde sova 12 timmar i streck, vilket inte lyckas längre. Det var på sätt och vis till och med skojigt som ung och nattuggla. Hokkanen började fästa uppmärksamhet vid ansträngningarna av jobbet när de egna barnen föddes. Då kunde hon plötsligt inte längre själv avgöra dygnsrytmen. – Då sover man inte längre när man själv vill, utan när barnen sover. Det var dags att ställa om de gamla vanorna. För Hokkanen är det rytmbytena mellan olika skift som är besvärligast. – Nattskiftet har alltid varit ganska lätt för mig, medan morgonskiftet är svårare, speciellt efter nattskiftet. I värsta fall har jag inte sovit en blund natten innan morgonskiftet. Konsten att leva ett helt vanligt hälsosamt liv NÄR BETONGEN MJUKNAR Har du sovit? Det är enligt Hokkanen en vanlig fråga bland arbetskompisarna i början av nattskiftet. – Diskussionen kretsar till stor del kring sovandet, men det är förståeligt. Vi stödjer varandra. Pauserna är viktiga också med tanke på den sociala biten. Att vara trött på jobbet kan i värsta fall vara en direkt arbetarskyddsrisk. – Om man är väldigt trött efter midnatt och måste vaka, börjar man må dåligt. En arbetskompis utryckte känslan en gång som att betongen mjuknar under fötterna, och hänvisade till att det kändes som att fabriksgolvet gav efter. – Det är som tur ett ovanligt tillstånd. Under mina år har det en gång gått så att företagshälsovården skickade hem mig för att jag var för trött för att jobba. Det var rätt gjort. Hokkanen har utvecklat sina egna knep för att se till sin sömnrytm. Målet är att sova tillräckligt, trots att det inte går helt enligt alla konstens regler. – När jag till exempel jobbar dagsoch kvällsskift unnar jag mig dagsömn. Jag har också hört att man inte borde sova bort sömnbristen under veckosluten, men jag tycker att det är helt okej. MOTIONERAR OCH ÄTER RÄTT Förutom sovandet har Hokkanen börjat fästa mera uppmärksamhet på hur hon äter och rör på sig. Hennes råd är att hitta en eller flera grenar som passar en själv, och påminner om att motion inte behöver vara blodigt allvar. TEKI1807_3-50.indd 42 29.6.2018 9:16:40
7/2018 Tekijä 43 I TIDEN Hokkanen ser till att röra på sig mångsidigt minst 2,5 timmar i veckan. – Motion kan också vara att man går ut i naturen och tar fiskeredskapen med sig. Dessutom gillar jag att göra lättare återhämtningsträning på gymmet för att lätta på spänningar i kroppen. Ibland förivrar jag mig också med zumba eller något liknande. Att göra fysiskt tungt treskiftsarbete, sköta familjelivet och motionera på fritiden kräver mycket energi. För att klara av det måste man också näringsmässigt svara på energikraven. – Jag gick till en näringsterapeut just med tanke på orkandet och det var till nytta. Jag började dagligen äta ordentliga måltider och mellanmål, oberoende av arbetsskift. Samtidigt började hålla ett öga på att det inte dröjde för länge mellan måltiderna. Till jobbet har jag med mig mat så att jag kan äta med två timmars mellanrum. Med tanke på ätandet är nattskiftet svårast, eftersom man kanske inte har någon aptit då. Bland Hokkanens arbetskompisar består arbetsdagens proviant ofta av endast bröd och yoghurt, och många har förundrat sig över hennes betydligt mångsidigare matlåda. – Jag har med mig pasta, nudlar, soppor och milkshakes, i vilka jag har satt bär och både salt och sött blandat för att göra dem matigare. För att orka på fanerfabriken gäller det också att hålla vätskebalansen i skick. – Det blir ibland riktigt varmt på fabriken och ibland räcker det inte med bara vatten. Det sista kaffet dricker jag vid 2–3 tiden på natten. SAKER ATT TÄNKA PÅ SÖMNRYTMEN är lättare att få tag i om man lägger sig när man är naturligt trött. SLAPPNA AV och försök sköta bort sådant som orsakar stress innan du lägger dig. MÖRKER OCH TYSTNAD gör det lättare att somna. BRA FYSISK KONDITION förbättrar sömnkvaliteten. SÖMNMEDICINER kan hjälpa efter ett tungt skiftbyte, men skall inte användas kontinuerligt. Effekten avtar och medicinerna är beroendeframkallande. SKÄRMAR av olika slag bör undvikas innan läggdags, eftersom det blå ljuset från skärmarna kan göra det svårare att somna. UPPIGGANDE DRYCKER försvårar insomningen. Undvik också att dricka stora mängder innan läggningsdags, eftersom det kan väcka dig och det kan vara svårt att somna om. ALKOHOL fungerar inte som sömnmedicin. 1–2 portioner kan göra det lättare att slappna av och somna, men alkohol är beroendeframkallande och större mängder försämrar sömnkvaliteten. FRITIDSMOTIONEN lönar sig att placera dagtid oberoende av arbetsskift. TILLRÄCKLIG GRUNDKONDITION gör det lättare att orka i vardagen och på jobbet och minskar risken för olyckor. MÅLTIDSRYTMEN OCH TALLRIKSMODELLEN är viktiga. Speciellt utmanande är matintaget under nattskift då många dricker och äter för lite. Å andra sidan är matsmältningen i viloläge på natten och för tunga måltider kan orsaka magbesvär. HUSMANSKOST lämpar sig bra också under nattskiftet. Soppor, lådor, krämer, grötar, grönsaker och frukt, mörkt bröd, pålägg, ostar och mjuka fetter. En vuxen behöver 1,5 liter vätska per dag och samma behov gäller under nattskift. Vid tungt arbete eller höga temperaturer stiger behovet lätt till 2–2,5 liter. Vätskebrist orsakar bland annat huvudvärk och trötthet. Bästa törstsläckaren är vatten. KOFFEIN är inte bra att inta under småtimmarna. Koffeinet är uppiggande och gör det svårare att somna efter nattskiftet. HÅLL FAST VID SÖMNRYTMEN också under sommaren. Det kan vara överraskande svårt att rucka rytmen tillbaka efter semestern. ? Sommaren är en bra tid att pröva nya grenar, bygga upp grundkonditionen och mjuka upp kroppen. ? Det lönar sig att hålla fast vid måltidsrytmen också under semestern. På sommaren är också grönsaksoch fruktutbudet bra. Det är också lätt att hitta färsk fisk. ? Konsten att leva ett helt vanligt hälsosamt liv TEKI1807_3-50.indd 43 29.6.2018 9:16:47
44 Tekijä 7/2018 Svenska sektionens ordförande Ronja Grönholm: ”Det är viktigt att det finns ett förbund också för de svenskspråkiga” EXPERTERNA: FÖRSÖK INTE ÄNDRA FÖR MYCKET FÖR FORT Det finns inga mirakeldieter eller genvägar till ett hälsosamt liv. Lyckligtvis behövs det inte heller. Arbetshälsoinstitutets experter är överens om att det viktigaste är regelbundenhet och realistiska målsättningar. SÖMN l Sömn hör till grundstenarna för återhämtningen, oberoende om vi talar om fysiska eller tankemässiga prestationer. – Sömnbehovet är individuellt. I medeltal sover mänskor 7,5 timmar, men behovet varierar från sex till tio timmar. Med tanke på återhämtningen är det viktigaste att man sover så mycket att man känner sig pigg, säger forskningsprofessor Mikko Härmä på Arbetshälsoinstitutet. I och med skiftesjobb blir det svårare att få tag i sömnrytmen. I synnerhet nattarbete och tidiga morgonskift gör det svårt att få tillräckligt sömn. Svårigheterna beror på att kroppens naturliga rytm som följer dygnsoch ljusrytmen rubbas. Man jobbar på natten när kroppen helst skulle vila och försöker sova på dagen när kroppen vill vara aktiv. Det har visat sig att man genom att lägga upp skiftensrotationen på olika sätt, kan påverka hur bra arbetstagaren orkar. – En snabb rotation med två åtta timmars skift, först morgon-, sedan dagskiftoch kvällsskift som följs av fyra lediga dagar stöder sömnen och orkandet bättre än långsamma rotationer med tre eller fyra likadana skift efter varandra. I en snabb rotation hinner dygnsrytmen inte etablera sig. En tävlande modell är långa, 12 timmars skift, men då gäller det att ta säkerheten i beaktande. – Det har visat sig att risken för olyckor ökar med långa skift. I slutet av 12 timmars skift är risken för olyckor dubbel och i slutet av 16 timmars skift trefaldig. Förutom olycksrisken är nattjobb också en hälsorisk som för med sig en högre risk för olika former av cancer, hjärtoch kärlsjukdomar, diabetes och reumatism. – På individnivå är risknivån lägre än den som kommer med till exempel rökning eller övervikt. Men eftersom det är frågan om vanliga sjukdomar och det är en så stor grupp mänskor som gör skiftesarbete så har frågan betydelse på för både folkhälsan och samhällsekonomin. Härmä påpekar ändå att man genom bra arbetsskiftsarrangemang kan förebygga sjukfrånvaron sjukpensioner. MOTION l Grundregeln för hälsofrämjande motion är att det behövs 2,5 timmar rask motion eller en timme och 15 minuter hård träning per vecka. Därtill behövs ett par muskelkonditionsträningar som inte nödvändigtvis behöver vara längre än 10 minuter var. Så länge pulsen stiger något, kan den raska motionen vara till exempel vardagsmotion på arbetsresorna, bärplockning, fiske eller trädgårdsarbete. Den hårdare träningen ska sätta hjärtat och blodomloppet i arbete och kan i sin tur vara cykling, stavgång, löpning, skidning eller till exempel simning. – Motion förlänger livet och effektiverar till exempel hjärnverksamheten. Motion förebygger också många sjukdomar, och inte bara fysiska krämpor utan också till exempel depression, säger äldre forskare Sirpa Lusa på Arbetshälsoinstitutet. Enligt Lusa är det ändå få som kommer igång på dessa grunder. Bästa motivationen kommer genom att hitta en gren som passar en själv. Dessutom gäller det att lyssna på sin egen kropp när man börjar röra på sig. – För höga mål motiverar inte. Däremot ska man börja från egen nivå. Om man till exempel är överviktig, sjuk eller har höjd risk för hjärtoch kärlsjukdomar kan man börja med att gå till läkaren för att kolla att det inte finns några hinder för hårdare träning. Motion smakar inte nödvändigtvis bra till en början, men man ska inte tappa modet. – Bara man orkar hålla i så länge att det blir en vana, så börjar kroppen och hjärnan reagera positivt. Efter det vinner både hälsan och humöret. MÅLTIDSRYTMEN OCH TALLRIKSMODELLEN l Regelbundna måltider hjälper att orka såväl fysiskt som psykiskt. Till en bra måltidsrytm hör morgonmål, lunch, middag, kvällsmål och tillräckligt många mellanmål. Ett lämpligt mellanrum mellan måltiderna är tre timmar. Förutom att rytmen är i skick, gäller det att se till att också tallriksmodellen förverkligas vid varje måltid och mellanmål. – Enligt tallriksmodellen är hälften av måltiden grönsaker. Därtill kommer spannmål, potatis samt en fjärdedel kött, fisk eller höna samt en brödskiva med lite mjukt fett. Till slut kommer bär eller motsvarande efterrätt och mjölkprodukterna, säger specialforskare Eveliina Korkiakangas på Arbetshälsoinstitutet. Storleken på måltiderna skall också hållas rimliga. – Stora, tunga måltider med mycket fett och socker gör oss trötta. De höjer snabbt blodsockret men tröttheten följer kvickt. Korkiakangas poängterar att många kan äta ohälsosamt fast man själv upplever att matvanorna är i skick. Det kan alltså vara skäl att se över sina vanor och om man lägger märke till brister, är det vettigast att lägga realistiska mål och börja förverkliga dem stegvis. För stora förändringar på en gång kan lätt misslyckas och tära på motivationen. – Många har lätt att se målen på långsikt, men nya vanor behöver mycket övning innan de fastnar. Om man till exempel börjar äta morgonmål eller den där extra frukten under dagen, märker man att energi nivån stiger. Det ger motivation att sedan ta steget vidare mot följande mål. Korkiakangas påminner ändå om att misslyckanden är en naturlig del i förändringsprocessen. – Få lyckas på första försöket. Misslyckas man, så är det bara att försöka på nytt. l TEKI1807_3-50.indd 44 29.6.2018 9:16:47
7/2018 Tekijä 45 FACKET Svenska sektionens ordförande Ronja Grönholm: ”Det är viktigt att det finns ett förbund också för de svenskspråkiga” Det känns bra att köra igång den svenska sektionens verksamhet. Vi har mycket att ta tag i och som finlandssvensk känns det jätteviktigt att få service, information och kurser också på svenska. Facket måste synas, höras och finnas till också på svenska, säger Ronja Grönholm som håller i ordförandeklubban. D et är en förväntansfull och positiv stämning bland medlemmarna i Industrifackets svenska sektion som samlas för första gången någonsin på förbundets huvudkontor i Hagnäs i Helsingfors. Den svenska sektionen är en av fem sektioner som har grundats vid Industrifacket för att bättre förankra medlemmarna i förbundets verksamhet. Tanken är att sektionerna fungerar som expertoch hjälporgan, deltar i planeringen och förverkligande av verksamheten, deltar i planeringen av evenemang, deltar och följer upp verksamheten på lokal och regional nivå samt kommer med utvecklingsförslag. Ordföranden Ronja Grönholm säger att den svenska sektionen har en alldeles speciell roll. – Jag tycker att det är jätteviktigt att vi har en svensk sektion. Vi har ändå rätt så många svenskspråkiga bland våra medlemmar som är koncentrerade till vissa områden. Det gör den svenska servicen egentligen ännu viktigare för dom grupperna som är utspridda geografiskt. BRED REPRESENTATION INOM SEKTIONEN Den svenska sektionen har en ordförande samt sju övriga medlemmar som har utnämnts av förbundsstyrelsen i februari. Sektionsmedlemmarna representerar olika avtalsbranscher, sektorer och regioner. JO H A N LU N D MEDLEMMARNA I DEN SVENSKA SEKTIONEN ? Ronja Grönholm, ordförande, teknologisektorn, Karis ? Hanna Borisov, kemisektorn, Saltvik, Åland ? Markus Hotta, kemisektorn, Vörå ? Per Hällfors, trävarusektorn, Lovisa ? Mats-Johan Kaars, trävarusektorn, Övermark ? Teija Löfholm, teknologisektorn, Jakobstad ? Ilkka Nordström, teknologisektorn, Jakobstad ? Kent-Johan Svarvar, teknologisektorn, Yttermark Den svenska sektionens tyngdpunkter kommer enligt Grönholm att hitta sin form. – Svenskan överlag. Det är viktigt att det finns ett förbund också för de svenskspråkiga. Den svenska sektionen kommer att träffas några gånger i året och hoppas i synnerhet nu i början att medlemmarna tar kontakt och ger sina synpunkter på vad sektionen borde koncentrera sig på och vilka frågor som borde drivas på svenskt håll. – Jag önskar absolut att alla medlemmar aktivt tar kontakt om man har något förslag om vad vi borde behandla eller ta upp, vi är öppna för allt. Vi är ju inte här för oss själva utan för medlemmarna. Ju mer vi vet om vad medlemmarna vill och tycker är viktigt, desto bättre kan vi forma sektionens verksamhet enligt det verkliga behovet, betonar Grönholm. Om du har tankar eller förslag på frågor som sektionen borde behandla eller driva, kan du kontakta vem som helst inom den svenska sektionen. Sektionens mandatperiod är fem år och sträcker sig fram till år 2023. De övriga fyra sektionerna är ungdomssektionen, utbildningssektionen, arbetsmiljöoch jämställdhetssektionen samt kulturoch fritidssektionen. JOHAN LUND ? ? ? ? ? ? ? ? Kontaktuppgifter till svenska sektionens medlemmar hittar du på adressen teollisuusliitto.fi/ svenska-sektionen ? KOM PÅ KURS! 27–31.8 Fortsättningskurs i arbetarskydd, del 1 1–5.10 Fortsättningskurs i arbetarskydd, del 2 Helsingfors, JHL-institutet Anmäl dig senast fyra veckor före kursens början med kursansökningsblankett: teollisuusliitto.fi/svenska-kurser 8–9.9 Lokala avtal via förhandlingar Sokos Hotel Vantaa Kursen är avsedd för alla svenskspråkiga medlemmar från hela landet. Stärker förtroendemännens kunskaper i lokalt avtalande. Anmäl dig på www.lyyti.in/ lokaltavtal2018 senast 23.8. EXPERTERNA: FÖRSÖK INTE ÄNDRA FÖR MYCKET FÖR FORT Det finns inga mirakeldieter eller genvägar till ett hälsosamt liv. Lyckligtvis behövs det inte heller. Arbetshälsoinstitutets experter är överens om att det viktigaste är regelbundenhet och realistiska målsättningar. TEKI1807_3-50.indd 45 29.6.2018 9:16:51
Karsimalla löytyy voittaja A urinko on päättänyt korventaa hellittämättömin hellelukemin Luston metsämuseon kisakenttää koko päivän. Moottorisahauksen SM-kilpailut ovat keränneet kesäkuisena lauantaina Punkaharjulle 15 suomalaista ja kutsuttuina vierailijoina viisi virolaista kisaajaa. Lajit ovat puun kaato, oksien karsinta, teräketjun vaihto, runkojen alta-päältäsahaus ja tarkkuuskatkaisu. Lajit ja säännöt ovat samat sekä suomalaisissa että kansainvälisissä kisoissa. – Tänään täällä ratkeaa Suomen edustus maailmanmestaruuskisoihin, jotka pidetään elokuussa Norjan Lillehammerissa. Toivon, että voittaja saisi yli 1 600 pistettä, mikä olisi kansainvälisestikin kova tulos, toteaa Ari Rautio. Rautio on järjestävän seuran, Suomen moottorisahauskilpailijat SUMOKI ry:n kilpailutoiminnan johtaja. Suomi on aina taistellut ihan kärkisijoista myös maailmannäyttämöllä. Viimeksi Suomen joukkue toi kirkkaimmat mitalit kotiin Valko-Venäjältä vuonna 2012. Muunkin värisiä mitaleita joukkueet ovat voittaneet, ja henkilökohtaisia mitaleita on tullut vuosikymmenien varrella aivan tavan takaa eri osatehtävistä NOPEUS EI YKSIN RIITÄ Viron pojat lähtevät puun kaatotehtävään, mutta muiden ensimmäisenä kilpailulajina on teräketjun vaihto eli laipan kääntö. Teollisuusliiton Jari Sirviö tuomaroi tätä lajia, sillä liitto on tiiviisti mukana kisajärjestelyissä. Kilpailuillahan saadaan koko alalle näkyvyyttä ja kehitetään metsureiden taitoja. Sirviö katsastaa tarkkaan kilpailijan kädet ja sahan ennen lähtömerkkiä. Salamannopea pitäisi olla, mutta kiire ei saisi johtaa tuhraamiseen tai tunarointiin; jos suorituksen aikana saa ketjusta haavoja käsiinsä, rapsahtaa kisaajalle miinuspisteitä. Asialleen vihkiytyneet kilpailijat kantavat moottorisahansa asuntoonkin. – Minä hirmun tarkkaan puhistelen bensat ja tuon sahan eteiseen, siinä pystyy hyvin harjoittelemaan, paljastaa SM-kisojen yksi menestyjä ja konkari, Vesa Kurki. Kurki oli mukana Valko-Venäjän kisojen voittajajoukkueessa. Mutta lopputulosta ei voi taata edes maailmanmestareille. Kaikissa osatehtävissä pitäisi onnistua, vaikka osatehtävien enimmäispistemäärät vaihtelevatkin puun kaadon 600 pisteestä teräketjun vaihdon 130 pisteeseen. – Eihän tuo oma suoritus tyydytä, pieniä takerruksia tuli. Teräketjun vaihdossa menetin pari sekuntia, sahan osat jumittivat, Kurki toteaa. Alta-päältäsahauksessa tukista irrotetaan puukiekko ensin alhaalta päin aloittaen, toisessa tukissa taas ylhäältä päin aloittaen, eikä kynnystä saa tulla. Ja kulman pitäisi olla suora. Toinen konkari, Jarmo Laatikainen, on hänkin esimerkki, että metsurien taitokisassa vaaditaan paljon joka lajissa. Myös varusteet ratkaisevat. – Kynnystä jäi, sanomista tuli. Aika ei ratkaise niin paljon. Ei ollut oikein teräketjua, joka olisi käynyt Lajit: puun kaato, oksien karsinta, teräketjun vaihto, runkojen alta-päältäsahaus ja tarkkuuskatkaisu. Katso kilpailun ratkaisuhetket tekijälehti.fi Tässä se sitten ratkeaa, moottorisahauksen Suomen mestaruus vuonna 2018. Sahojen moottorit pärähtävät käyntiin ja visiirit laskeutuvat. Kaksi eniten pisteitä kerryttänyttä miestä hyökkää karsimaan sorvaamalla rakennettuja puunrunkoja. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT MARKKU TISSARINEN 46 Tekijä 7/2018 MOOTTORISAHAUKSEN SM-KISAT 16.6. LUSTO VIDEO TEKI1807_3-50.indd 46 29.6.2018 12:20:50
? tuohon puuhun. Puuta on monenlaista, ja tänään oli hirmun sitkeetä kuusta. Tämä on vähän välineurheilua, Laatikainen toteaa. Alta-päältäsahauksessa lienee Kurjella ollut jonkinlaista ramppikuumetta. – Kun olin vielä ykkösenä, oli siinä suorituspaineita. Herkkä laji on tuo alta-päältäsahaus. HARJOITUS TEKEE MESTARIN Mikä tuo Virosta kilpailijoita Suomeen? – Kova taso. Maailman kärkeä on Suomen joukkue, kehuu Anto Laas. – Enemmän pitäisi harjoitella. Nyt kun istutuskausi on menossa, en ole oikein kerennyt. Tähtäilen ensi vuoteen, kun uusi MM-kausi on alkanut. Harjoittelua pitää tehdä vuoden ympäri, samoja kuin täälläkin. Orivedellä asuva, erinomaista suomea puhuva ja siksi virolaisjoukkueen edusmiehenä toimiva Laas vilkaisee yllämme porottavaa aurinkoa ja lohkaisee, että uimarannallekin pitää olla moottorisaha mukaan harjoittelemista varten, jopa sitä kaikista yksinkertaisinta osatehtävää eli laipan vaihtoa ajatellen. – Pöytä siihen vaan rantaan pystyyn ja harjoittelemaan. Ja tietysti turvavarusteet päällä, kuten kuuluukin, mies virnistää. Jukka Kylliäinen arvelee, että hänellä on takana jo ainakin 30 SM-kisat. Veri vetää kisoihin edelleen, sillä kilpailuista on muodostunut tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Samalla pystyy näkemään, missä alan kehitys menee ja miten omat taidot vertautuvat muihin. Jotain helpotusta konkarius tuo. – Silloin kun laji oli pinnalla omassa elämässä, harjoittelin monta kertaa viikossa. Nyt saattaa olla, että kisojen alla käydään muutama kierros läpi. Nythän ei tarvitse enää opetella mitään uusia, toistetaan vaan kilpailusuoritusta. Se on sitä kokemuksen tuomaa etua. Ihan perinteistä vaivannäköäkin kilpasahauksen harjoittelu vaatii. Jostain täytyy hankkia ne sorvatut Kilpasahaus on vaativa urheilulaji, varsinkin helteellä ja metsurin varusteissa. Esa Tumelius (vas.) ja Jukka Kylliäinen hyödynsivät tauon sopivasti varjossa. Kisat ovat aina myös sosiaalinen tapahtuma. Anto Laasin kannustusjoukkoihin kuului myös perheen lapsista nuorin eli 2,5-vuotias Mikk-poika. puunrungot, joihin kiinnitetään sorvattuja puupulikoita, ja sen karsintakentän pitää olla talvellakin puhtaana lumesta. Samaten tarkkuuskatkaisun ja alta-päältäsahauksen pölkyt pitää sorvauttaa ja tuoda johonkin halliin katon alle. Ellei kilpailija sitten halaja hoitaa harjoittelua ihan luomuna lumisessa metsässä, joka kipristelee tuimassa pakkasessa. 7/2018 Tekijä 47 VAPAALLA TEKI1807_3-50.indd 47 29.6.2018 9:17:24
LAJIN TULEVAISUUS? Hämeen ammatti-instituutista Hamista eli tuttavallisesti Evon metsäopistolta oli saapunut neljän nuoren miehen intoutunut joukkue. Muutamien vuosien notkahduksen jälkeen lajilla taitaa olla Suomessakin tulevaisuutta. Jukka Kylliäinen tietää, että nuorten ei tarvitse enää lähteä aivan tyhjästä. Taitojen salailua ei Kylliäisen mukaan enää ole – kuten kisailijoiden keskuudessa vielä männävuosina oli tapana – ja nuorilla evolaisillakin oli erittäin hyvät sahat ja varusteet. Kylliäinen on itsekin käynyt Evon opiskelijoille kilpasahauksen jaloja taitoja neuvomassa. Lajin harjoittelua helpottamaan on kehitetty myös niin sanottu laserkaato. Tavanomaisesti puun kaatotehtävässä oikea puunrunko pitää yrittää kaataa mahdollisimman tarkkaan 15 metrin etäisyydellä olevaan paaluun. Nopeus, osuman tarkkuus ja jäljelle jäävän kannon laatu ratkaisevat pisteet. Laserkaadossa matalaan pölkkyyn tehdyt kaatosahaukset ja osuman tarkkuus merkkipaaluun mitataan laserilla. Ja mitä tuumaa Evon joukkueen 16-vuotias K asimir Kannisto, miltä kilpaileminen maistuu? – Minusta tuntuu, että jatkan koulun loputtuakin tätä kisatoimintaa. Laitan oman sahan, koska olen innostunut ja tämä tuntuu omalta jutulta. Koko metsurin ammatti lienee Kannistolle oma juttu. – Yläasteella kasiluokalla suunnittelin, että mihinkähän sitä lähtisi opiskelemaan. Opinto-ohjaaja heitti ilmoille, että minä en ole mikään toimistoihminen, koska tykkään olla luonnossa ja ulkona. Kävin sitten Evolla tutustumassa ja tykkäsin tosi paljon. Olen viihtynyt enkä yhtään ole katunut. – Minusta tuntuu, että tulevaisuudessa pihapuun kaadot ja erikoiskohteet ovat enemmän minun juttuani. Kiinnostaa noi pahat paikat, kiipeily ja arboristihommat. Entäs se koko kilpailun viimeinen laji, se mies miestä vastaan karsinta? Kukas sen voitti? – Hyvältähän voittaminen aina tuntuu, tämä oli minun 11. mestaruuteni, toteaa Jukka Perämäki. l 1. Jukka Perämäki (1 656 pistettä) 2. Juho Paananen (1 625) 3. Juho Tähkänen (1 611) Norjan maailmanmestaruuskisojen Pro-sarjan kolmi henkiseen joukkueeseen valittiin myös SM-kisojen nelonen Esa Tumelius, sillä Tähkänen saa vielä kilpailla juniorieli alle 24-vuotiaiden sarjassa. Tuomarityöskentelyn on oltava millin tarkkaa oikeiden tulosten varmistamiseksi. Juha Mäkelä (ylhäällä vasemmalla) ja Tuomo Pirkkalainen. 48 Tekijä 7/2018 TEKI1807_3-50.indd 48 29.6.2018 9:17:36
7/2018 Tekijä 49 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. n Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivähaa. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä. ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT teollisuuskassa.fi ; sähköinen asiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot (kiinni 2.–22.7.) SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. n Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg. ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut. ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS teollisuuskassa.f i; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 må–fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor (stängda 2–22.7.) INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA TEKI1807_3-50.indd 49 29.6.2018 9:17:36
50 Tekijä 7/2018 PULMAT HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Ristikon ja sudokujen ratkaisut: tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ WWW.SANARIS.FI 1. Kuinka suuri osa maailman yksityisestä varallisuudesta on dollarimiljonäärien hallussa? 2. Miten kauan hyttynen voi elää? 3. Kuka olympiavoittaja on kuvattu Porin Keihäänheittäjä -veistokseen? 4. Mikä joki on takia-sanan synonyymi? 5. Kuka sepitti runon Kesäpäivä Kangasalla ? 6. Mikä on Suomen sateisin kuukausi? 7. Montako miljoonaa on biljoona? 8. Mikä Joel Lehtosen romaaneista kertoo yhdestä kesäpäivästä? 9. Mikä on Elisa Tiilikaisen taiteilijanimi? 10. Mikä kuolonuhreja vaatinut onnettomuus oli Kokemäen kirkkorymyli? VA ST A U KS ET : 1. Pu ol et 2. Ko lm e– ne ljä vi ik ko a 3. M at ti Jä rv in en 4. Vu ok si 5. Za ch ar ia s To pe liu s 6. H ei nä ku u 7. M ilj oo na m ilj oo na a 8. Pu tk in ot ko 9. El li H al oo 10 . Vä är än pa lo hä ly ty ks en ki rk os sa ai he ut ta m a pa ni ik ki vu on na 18 82 . TEKI1807_3-50.indd 50 29.6.2018 12:21:20
7/2018 Tekijä 51 Aluetoimistot suljettuina 2.–22.7. VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO TEKI1807_kannet.indd 51 29.6.2018 9:21:45
– meiltä löydät lempituotteesi Tilaa Puodista itsellesi tai ammattiosastollesi Teollisuusliiton paidat, lippikset, mukit, kynät ja muut tuotteet. Tuotteisiin on mahdollista saada myös oma painatus, kuten ammattiosaston logo. Osa tuotteista on tilattavissa edullisemmin ennakkoon, jolloin ne toimitetaan tilaajille syksyllä. Nyt ennakkotilauksessa ovat kotimaiset pipot ja huivit, jotka pitää tilata 15.8. mennessä. Tutustu heti: puoti.teollisuusliitto.fi Obs! Puoti fungerar nu i början enbart på finska, men i framtiden även på svenska. TERVETULOA PUOTIIN Tee tilaus 30.9. mennessä, niin liitto maksaa toimituskulut. TEKI1807_kannet.indd 52 29.6.2018 9:22:05